Länsi-Uudenmaan lukiot
Länsi-Uudenmaan lukiot Esiselvitys FCG KONSULTOINTI OY 25.6.2015 P26051 Esiselvitys 1 (49) 25.6.2015 Sisällys 1 2 3 Johdanto ........................................................................................................................................3 1.1 Tehtävän tarkentuminen .........................................................................................................3 1.2 Selvitystyön eteneminen .........................................................................................................4 1.3 Tietojen lähteet ......................................................................................................................4 Lukiot murroksessa ..........................................................................................................................5 2.1 Sipilän hallituksen toisen asteen koulutusta koskevat hallitusohjelmakirjaukset ..............................5 2.2 Sähköiset ylioppilaskirjoitukset ................................................................................................5 2.3 Lukion opetussuunnitelmauudistus ...........................................................................................6 Länsi-Uudenmaan seudun toimintaympäristön tarkastelu......................................................................8 3.1 4 6 7 3.1.1 Suomenkieliset lukiot ..................................................................................................8 3.1.2 Ruotsinkieliset lukiot ...................................................................................................9 3.2 Yleinen väestökehitys ........................................................................................................... 10 3.3 Palvelutarpeiden kehitys........................................................................................................ 12 3.4 Lukiokoulutuksen saavutettavuus ........................................................................................... 13 3.4.1 Pendelöinti............................................................................................................... 13 3.4.2 Liikenteellinen saavutettavuus.................................................................................... 14 3.4.3 Saavutettavuusstrategia ............................................................................................ 15 Lukiokoulutuksen palvelutarve ........................................................................................................ 17 4.1 Peruskouluikäisten ennuste ................................................................................................... 17 4.2 Nuorten (16-18 –vuotiaat) ennuste ........................................................................................ 18 4.3 Lukioon hakeutuminen ja opiskelijaennusteet .......................................................................... 19 4.4 5 Nykyinen lukioverkko ..............................................................................................................8 4.3.1 Lukioon hakeutuminen .............................................................................................. 19 4.3.2 Opiskelijaennusteet .................................................................................................. 20 IV ja V vuoden opiskelijat ...................................................................................................... 24 Resurssit ...................................................................................................................................... 26 5.1 Henkilöstö ........................................................................................................................... 26 5.2 Kiinteistöt ............................................................................................................................ 27 5.3 Talous ................................................................................................................................. 30 5.3.1 Lukiokoulutuksen järjestäjäkohtaiset kustannukset ja valtionosuus ................................. 30 5.3.2 Reaalikustannusten kehitys 2008-2013 ....................................................................... 33 5.3.3 Odotekustannukset ................................................................................................... 34 Skenaariotarkastelu ....................................................................................................................... 36 6.1 Järjestämismallit .................................................................................................................. 36 6.2 Palveluverkkoskenaariot ........................................................................................................ 39 6.3 Toiminnan kehittämismalleja ................................................................................................. 41 6.3.1 Koulutuksen järjestäjien pedagoginen koordinointi........................................................ 42 6.3.2 Monimuoto-opetuksen kehittäminen ........................................................................... 43 Lopuksi ........................................................................................................................................ 45 FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, 00610 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi Y-tunnus 2474027-3 Kotipaikka Helsinki Esiselvitys 2 (49) 25.6.2015 FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, 00610 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi Y-tunnus 2474027-3 Kotipaikka Helsinki FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 3 (49) 25.6.2015 Länsi-Uudenmaan lukiot 1 Johdanto Tässä selvityksessä Länsi-Uusimaa käsittää Hangon, Karkkilan, Lohjan ja Raaseporin kaupungit. Kyseisten kuntien sivistysjohtajat neuvottelivat talvella 2015 vireillä olleen toisen asteen koulutuksen rakenne- ja rahoituslakien vaikutuksesta alueen lukioverkkoon. Alueellisen tarkastelun tueksi päätettiin laatia alueen lukioverkkoa koskeva selvitys. Lohjan kaupunki pyysi alustavan tarjouksen Länsi-Uudenmaan alueen lukioverkkoselvityksen laadinnasta alkuvuodesta 2015. Tarjous ja selvitys kohdistuivat seuraaviin suomenkielisiin ja ruotsinkielisiin lukioihin: - Lohja: Nummi-Pusulan lukio, Lohjan lukion aikuislinja, Lohjan yhteislyseon lukio ja Virkby gymnasium, Hanko: Hankoniemen lukio ja Hangö gymnasium, Karjaa: Karjaan lukio, Ekenäs Gymnasium ja Karis-Billnäs gymnasium sekä Karkkila: Karkkilan lukio FCG Konsultointi Oy:n sai toimeksiannon, joka koski suomen- ja ruotsinkielisistä lukioista laadittavia erillisiä selvityksiä. Selvityksistä tuli laatia yhteinen yhteenveto. Selvitysten tavoitteena oli tuottaa erilaisia vaihtoehtoja ja mahdollinen ehdotus lukiokoulutuksen järjestämisestä. 1.1 Tehtävän tarkentuminen Toisen asteen rakenne- ja rahoituslakien vireilläoloaikana toimeksiantoa tarkennettiin ja päätettiin laatia esiselvitys, jota voitaisiin hyödyntää lakien varmistuttua. Esiselvityksen tavoitteeksi asetettiin sellaisten vaihtoehtojen löytäminen, jotka ovat taloudellisesti ja poliittisesti määriteltävissä ja päätöksentekijöiden hyväksyttävissä. Esiselvityksen tuli lisäksi sisältää ehdotuksia a) saavutettavasta, b) tehokasta ja taloudellista ja c) laadukkaasta lukiokoulutuksen järjestämisestä. Toimeksiantoa tarkennettiin siten, että konsultin laatimassa esiselvityksessä tarkastellaan järjestämisvaihtoehtoja seuraavista tarkastelunäkökulmista: a) jokainen koulutuksen järjestäjä hakee lupaa itsenäisesti; palveluverkkoon ei tehdä muutoksia; b) kaikki kunnat hakevat lupaa yhdessä; palveluverkko optimoidaan taloudellisesti ja toiminnallisesti parhaimmaksi - lukion näkökulmasta - koulutuskuntayhtymän toiminnan yhteyteen; c) järjestämislupia voi olla useampi; palveluverkkoon voi tulla muutoksia. Henkilöstön ja kiinteistöjen osalta huomioidaan yhteiskäyttö perusopetuksen kanssa. Koska toisen asteen koulutuksen järjestämis- ja rahoituslait kaatuivat eduskunnan käsittelyssä keväällä 2015, toimeksiannon rajausta täsmennettiin vielä kerran ohjausryhmän kokouksessa 21.3.2015 seuraavasti: Esiselvityksen laadinnan tausta ja tavoite ovat alueella edelleen samat, samoin taloudelliset haasteet lukiokoulutuksen järjestämiseksi. Esiselvityksen tulee sisältää nykytilan analyysin. FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 4 (49) 25.6.2015 Esiselvityksen painopiste tulee olla talouden ja taloudellisuuden tarkastelussa. Keskeisenä tehtävänä on antaa ratkaisuvaihtoehtoja koulutuksen tehostamisesta ja taloudellisesta järjestämisestä alueella. Esiselvityksessä esitetään eri skenaariota järjestämisestä. Skenaarion tarkastelussa avataan eri vaihtoehtojen oppilasmäärät ja kustannukset. Tarkastelu rajataan lukioiden tarkasteluun ilman koulutuskuntayhtymää. Saavutettavuus tulee huomioida. Muiden koulutuksen järjestäjien koulutukseen osallistuvien määrät tarkasteluun. 1.2 Selvitystyön eteneminen Selvitystyötä ohjaava ohjausryhmä muodostui kohdekuntien sivistysjohtajista täydennettynä Lohjan kaupungin opetuspäälliköllä. Ohjausryhmässä ei ollut poliittista edustusta. Selvityksen aikana toteutettiin kaikille alueen lukioiden rehtoreille ryhmähaastattelut. Haastattelut käytiin jokaisen omalla äidinkielellä. Ruotsinkielisestä ryhmähaastattelusta vastasi Minna Lindberg. Suomenkielisten lukioiden ryhmähaastattelun suorittivat Riitta Ekuri ja Raila Oksanen. Haastatteluissa käsiteltiin lukion toiminnan tehostamista, tulevaisuuden haasteita ja saavutettavuutta. Yhteenvetona haastatteluista voi todeta, että rehtoreiden näkemykset keskittyivät lukioiden välisen yhteistyön kehittämiseen seudullisen lukiokoulutuksen järjestämisen koordinoinnin sijaan. Visioinnissa ei noussut seudullisen koulutuksen järjestämisen näkökulmasta esille avauksia. Toukokuun loppupuolella järjestettiin alueen kuntien päättäjille seminaari, jossa käsiteltiin lukiopalvelun palvelutarpeen kehittymistä sekä alueen kuntien välistä yhteistyötä. Seminaarin tarkoituksena oli kartoittaa niitä yhteistyövaihtoehtoja, jotka toimeksiannon mukaisesti olisivat taloudellisia ja poliittisesti hyväksyttävissä. Seminaarin osallistui noin 50 päättäjää kaikista selvityksen kohdekunnista. Päättäjäseminaarin keskeisenä antina oli ruotsinkielisen koulutusyhteistyön ääneen lausuttu viriäminen. Muutoin lukiokoulutuksen palveluverkkojen muutostarpeet kyseenalaistettiin kommentein, kuten ”paras palveluverkko on nykyinen palveluverkko”. Tulevaisuuden yhteistyön tiivistäminen ja koulutuksen järjestäminen edellyttävät päättäjäseminaarin perusteella edelleen vahvaa strategisen tason paikallista ja alueellista keskustelua. Esiselvitys luovutettiin ohjausryhmälle 17.6.2015. 1.3 Tietojen lähteet Selvityksessä käytettyjen tietojen lähteet ovat seuraavat: Tilastokeskus: väestöennuste, kuntien toiminta- ja taloustilastot - väestö- ja palvelutarve-ennusteet, odotekustannusvertailu Opetushallitus: opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä - valtionosuustiedot - opiskelijoiden kotikuntatiedot Selvityskunnat: - opiskelijamäärät ja –ennusteet - kustannustiedot - kiinteistötiedot - henkilöstömäärä - muita lukiokoulutuksen järjestämiseen ja hallintoon liittyviä tietoja. FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 5 (49) 25.6.2015 2 Lukiot murroksessa Lukioihin on kohdistunut viime vuosina niin toiminnallisia kuin taloudellisiakin vaateita. Lukioiden rahoitusta on leikattu viime vuosina taulukko 1 mukaisesti: Keskimääräiset 2011 2012 2013 2014 2015 yksikköhinnat Lukion valtionosuus €/opisk. 6 136,17 6 704,40 6 704,40 6 425,98 6 004,53 Muutos-% 9% 0% -4 % -7 % Taulukko 1. Lukiokoulutuksen keskimääräiset yksikköhinnat vuosina 2011-2015 Lukion keskimääräinen valtionosuus on laskenut vuodesta 2013 vuoteen 2015 peräti 10,4 prosenttia. Lukioiden kiinteät kulut, kuten opettajien palkkakustannukset ja kiinteistökulut ovat kyseisenä ajanjaksona kuitenkin nousseet yleisen palkka- ja kustannuskehityksen mukaisesti. Lukioiden tulevaisuudessa on suuria taloudellisia haasteita; opetuksen tavoitteita uudistetaan parhaillaan opetussuunnitelmauudistuksella; opiskelu digitalisoituu; parin vuoden kuluttua tapahtuva siirtyminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin on sekä pedagogisesti että taloudellisesti, mutta myös käytännön järjestämisen näkökulmasta, useille koulutuksen järjestäjille ja lukioille valtaisa voimainponnistus ja muutos aiempiin toimintatapoihin. 2.1 Sipilän hallituksen toisen asteen koulutusta koskevat hallitusohjelmakirjaukset Sipilän hallituksen strateginen hallitusohjelma ei sisällä lukiokoulutukseen liittyviä kirjauksia. Toisen asteen koulutusta koskevat asiat on asiakirjassa kohdennettu koskemaan ammatillista koulutusta. Toisaalta, hallitusohjelman liiteosassa puhutaan toisen asteen koulutuksen rakenteellisista uudistuksista. Kansallisesti tätä selvitystä laadittaessa oli vielä epäselvää, tarkoitetaanko tällä koko toista astetta vai ainoastaan ammatillista koulutusta. Kirjauksen mukaan julkisessa taloudessa sitoudutaan 190 milj. euron säästötasoon vuodesta 2017 alkaen. Säästöt voivat koostua monesta eri toimenpiteestä. Mikäli toisen asteen reformeista on saatavissa myöhemmin enemmän säästöjä, kirjataan ne rakenteellisten uudistusten tavoitetasoa täyttäväksi siltä osin kuin valtiovarainministeriön arvion mukaan tunnistetaan vaikutuksia. Lisäksi hallitusohjelmalla tavoitellaan merkittäviä, pidemmän aikavälin rakenteellisia säästöjä toteuttamalla reformistisia uudistuksia. 2.2 Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt ylioppilastutkinnon muuttumisesta sähköiseksi tulevien muutaman vuoden aikana. Päätös on velvoittava ja esimerkiksi siirtymisaikatauluihin lukio tai opetuksen järjestäjä ei voi vaikuttaa omilla päätöksillään. Koulutuksen järjestäjän on otettava sähköiset kirjoitukset huomioon ja suunnattava rahoitusta niin, että jokainen lukio voi järjestää kokeet asianmukaisesti. Koulutuksen järjestäjä päättää, varaako se sähköiseen toimintaan oman määrärahansa vai tuleeko siirtymisen edellyttämät toimet toteuttaa nykyisten määrärahojen puitteissa. FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 6 (49) 25.6.2015 Sähköisten ylioppilaskirjoitusten toteuttamien kustannukset vaihtelevat suuresti riippuen kirjoittajien määristä ja varustelusta. Koulutuksen järjestäjä päättää, ostaako koulutuksen järjestäjä opiskelijoille kannettavat tietokoneet vai tuovatko opiskelijat kouluun omat laitteensa. Jos päädytään jälkimmäiseen vaihtoehtoon, niin lukion tai opetuksen järjestäjän tulisi laatia BYOD-stategia (Bring Your Own Device/tuo oma laitteesistrategia), jossa määritellään esimerkiksi sähköisten yo-kokeiden järjestämiseen liittyviä asioita, mahdollista yhteistyötä muiden lukioiden kanssa, opiskelijan aktivoimista tuoda oma laite kouluun sekä koulutustarpeita. Opiskelijan oman laitteen käyttöä puoltaa ns. kuluttajistuminen: opiskelijat käyttävät entistä enemmän omia (äly)laitteitaan opiskelussaan, opiskelupaikoissaan - ja työntekijät töissään. Tieto- ja viestintälaitteiden (TVT) käyttö lukio-opetuksessa on vielä varsin vähäistä. Niin opettajien kuin opiskelijoiden osaamisessa on edelleen kehitettävää. Opiskelijat osaavat usein käyttää erilaisia laitteita harraste- ja viihdetoiminnassa, mutta laitteiden pedagoginen käyttö ja hyödyntäminen opiskelussa voi olla heille vierasta. Vain lukioopettajille suunnattua koulutusta tulisi edelleen kehittää ja järjestää. Koulutuksen järjestäjän tulisi huolehtia, että opettajilla on riittävät valmiudet hyödyntää opetuksessaan TVT-laitteistoa ja valmiudet tukea opiskelijoita TVT:n käytössä opiskelun tukena. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset tullaan toteuttamaan paikallisessa suljetussa verkossa Ethernet-kaapeleilla. Verkko voidaan rakentaa kiinteäksi tai liikuteltavaksi. Myös langaton verkko on mahdollinen. Verkon rakentamista edullisempi ratkaisu nykytiedon mukaan on langattomuus. Toisaalta sen käytölle on asetettu tiukat vaatimukset, josta lisää tietoa linkistä: https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ohjeet/Digabi/ytl_ohje_wla n-hakemukselle_fi.pdf Helsingin tilakeskuksen arvion mukaan sähköisten kirjoitusten valmiuksien ”kustannukset ovat 150 000 euroa / koulu. Arvioon on sisällytetty koulukohtaisesti keskimäärin viiden luokan ja salien langallisen atk-verkon ja sähköverkon kiinteät asennukset ja sähköverkon tarvitsemat lisävaraukset.” Pienessä lukiossa riittänee sali + 1-2 luokkaa. Käytännössä kirjoitusten järjestämisessä on mahdollista tehdä oppilaitosten kesken yhteistyötä siten, että järjestämisvastuu on aina vuorollaan kussakin koulussa tiettyjen aineiden osalta. Näin jokaisen koulun ei tarvitse joka vuosi järjestää kaikkia kokeita. Yhteistyön hyöty korostuu etenkin niiden aineiden osalta, joita kirjoitetaan vähän. Järjestely tosin edellyttää opiskelijoiden liikkumista ja saattaa aluksi aiheuttaa vastustusta, ellei liikkumiseen ole jo opintojen aikana totuttu. Osa opiskelijoista (ja opettajista) voi uskoa, että tutussa ympäristössä saa parempia tuloksia. Esimerkiksi Turun kokemusten mukaan ympäristöllä ei ole ollut vaikutusta esimerkiksi lyhyitten kielten osalta. Jokainen koulu joutuu pohtimaan ja järjestämään tarkoituksenmukaiset olosuhteet sähköisiä ylioppilaskirjoituksia varten. Edellä kuvattu yhteistyö ei tuo suuria suoria taloudellista säästöä, mutta säästää valvonnoissa ja työajoissa sekä vähentää muun koulunkäynnin poikkeusjärjestelyjen määrää. 2.3 Lukion opetussuunnitelmauudistus Valtioneuvosto päätti 13.11.2014 lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta. Tältä pohjalta Opetushallituksen valmisteltavana ovat opetussuunnitelman perusteet siten, että niiden mukaan laaditut opetussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeistään 1.8.2016. FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 7 (49) 25.6.2015 Tarkoituksena on päivittää nykyiset perusteet vastaamaan tulevaisuuden osaamishaasteisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. Lukion opetussuunnitelman perusteita päivitetään seuraavien tavoitteiden suuntaisesti: - laaja-alainen yleissivistys lukiokoulutuksessa - lukiokoulutuksen yleissivistävän opetus- ja kasvatustehtävän tukeminen oppiaineiden tieteenaloihin ja niiden yhteyksiin perustuvat yleissivistyksen rakentaminen laaja-alaista osaamista kehittävän opiskelun vahvistaminen kestävän elämäntavan, elinikäisen oppimisen ja aktiivisen kansalaisen valmiuksien tukeminen pedagogiikka ja oppiminen lukiossa Lukion pedagogiikan uudistumisen ja yhteiskuntaan avautumisen tukeminen Monipuolisten opiskeluympäristöjen ja opetusteknologian käytön tukeminen Opiskelijan oppimaan oppimisen taitojen edistäminen Opiskelijan korkea-asteen jatko-opintovalmiuksien ja työelämätietouden kehittäminen - lukion toimintakulttuuri - lukion opiskelija ohjaus ja tuki - lukiokoulutuksen paikallinen opetussuunnitelmatyö Edellä kuvat tavoitteet ovat kansallisen opetussuunnitelman perusta ja ne tulee huomioida laadittaessa koulutuksen järjestäjäkohtaisia opetussuunnitelmia. Lukion opetussuunnitelmauudistus, opiskeluympäristöjen kehittäminen ja opetusteknologian käyttäminen opiskelussa ja ylioppilaskirjoituksissa edellyttävät järjestäjältä lukioiden riittävää resursointia niin opettajien osaamisen kuin TVT-laitteistojen näkökulmasta. FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 8 (49) 25.6.2015 3 Länsi-Uudenmaan seudun toimintaympäristön tarkastelu Tässä osassa tarkastellaan Länsi-Uudenmaan lukioiden toimintaympäristöä ja sen muutoksia väestöennusteiden ja lukioiden toimintatiedoista laadittujen analyysien näkökulmista. Toimintaympäristöanalyysissä on käytetty Finnish Consulting Group Oy:n kehittämää ennakointimallia FCG-ART, jonka avulla tarkastellaan kunnan palvelutarpeiden ja niistä johdettujen kuntatalousvaikutusten tulevaa kehitystä. Malli perustuu Tilastokeskuksen laatimiin väestöennusteisiin. Toiminta- ja taloustilastoista johdetut ikäryhmäkohtaiset palveluiden käyttömäärät ja nykyiset kustannustiedot toimivat pohjana palvelutarveanalyyseille. Esiselvityksen kohdekunnista (Hanko, Karkkila, Lohja ja Raasepori) muodostettiin alueellinen kokonaisuus, Länsi-Uudenmaan virtuaalialue, jota tarkasteltiin väestö- ja toimintatietoja yhdistettynä yhtenä kokonaisuutena. Toimintaympäristön tarkastelu laadittiin pääsääntöisesti tästä yhdistetystä mallista. Jos tarkastelussa nostetaan esiin yksittäisen kunnan tai alueen tietoja, niin mainitaan tämä tekstissä aina erikseen. Todettakoon vielä, että Länsi-Uudenmaan lukioiden esiselvityksen kunnille (ohjausryhmän jäsenten kautta) toimitettiin selvityksen laadinnan aikana kunkin kunnan kuntakohtaiset väestö- ja palvelutarve-ennusteet. 3.1 Nykyinen lukioverkko 3.1.1 Suomenkieliset lukiot Kuva 1. Suomenkieliset lukiot ja saavutettavuusvyöhykkeet FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 9 (49) 25.6.2015 Länsi-Uudenmaan kuntien suomenkieliset lukiot Hankoniemen lukio, Bromarvinkatu 41, Hanko Karkkilan lukio, Koulukuja 7, Karkkila Lohjan yhteislyseon lukio, Karstuntie 6, Lohja Lohjan lukion aikuislinja, Karstuntie 6, Lohja Nummi-Pusulan lukio, Tiedonpolku 4, Nummi (Lohja) Karjaan lukio, Tammisaarentie 62 A, Karjaa (Raasepori) Suomenkielisissä lukioissa opiskeli lukuvuonna 2014-2015 yhteensä 1 148 opiskelijaa. Lukioiden opiskelijamäärät 20.9.2014 jakautuvat lukioittain seuraavasti: Järjestäjä Lukio Opiskelijat 20.9.2014 I II III IV ja V Aikuislukio Hanko Hankoniemen lukio 18 26 30 Karkkila Karkkilan lukio 41 37 34 10 Lohjan Yhteislyseon lukio222 237 207 45 Lohja Aikuislinja 82 Nummi-Pusulan lukio 18 20 17 1 Raasepori Karjaan lukio 47 28 23 5 Taulukko 1. Suomenkielisten lukioiden opiskelijamäärät 20.9.2014 3.1.2 Ruotsinkieliset lukiot Kuva 2. Ruotsinkieliset lukiot ja saavutettavuusvyöhykkeet Opiskelijat yht. 74 122 711 82 56 103 FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 10 (49) 25.6.2015 Länsi-Uudenmaan kuntien ruotsinkieliset lukiot Hangö gymnasium, Koulukatu 9-11, Hanko Virkby gymnasium, Lukkarinkuja 2, Lohja Ekenäs gymnasium, Rosenvägen 12, Tammisaari (Raasepori) Karis-Billnäs gymnasium, Bulevardi 11, Karjaa (Raasepori) Seudun ruotsinkielisissä lukioissa opiskeli yhteensä 506 opiskelijaa. Opiskelijat jakautuivat koulutuksen järjestäjän mukaan 20.9.2014 seuraavasti: Järjestäjä Hanko Lohja Raasepori Lukio Hangö gymnasium Virkby gymn. Ekenäs gymn. Karis-Billnäs gymn. I 21 26 58 49 II 17 28 75 47 Opiskelijat 20.9.2014 III IV ja V 26 40 59 2 48 10 Opiskelijat yht. 64 94 194 154 Taulukko 2. Ruotsinkielisten lukioiden opiskelijamäärät 20.9.2014 Liitteessä 1. on esitetty tarkemmat kartat alueen lukioiden sijainneista. 3.2 Yleinen väestökehitys Tilastokeskuksen (2013) ennusteen mukaan Länsi-Uudenmaan virtuaalialueen väestökehitys kasvaa 9 prosentilla vuoteen 2029 mennessä (kuva ja taulukko 3). Väestökasvu on hieman alhaisempaa kuin koko Uudenmaan ja koko maan väestön kasvu vastaavana aikana. Kuitenkin alueen kokonaisväestömäärän ennustetaan kasvavan lähes 10 000 asukkaalla, yli 103 000 asukkaaseen reilussa viidessätoista vuodessa. 100 000 asukkaan raja rikkoutuu ennusteen mukaan vuosien 2021-2025 välillä. Kuva 3. Ennustettu väestökehitys 2013-2029 FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 11 (49) 25.6.2015 Länsi-Uusimaa Uusimaa Koko maa Asukkaita 2013=100 Asukkaita 2013=100 Asukkaita 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 94 581 100 1 585 473 100 5 236 630 100 97 489 103 1 645 421 104 5 555 550 106 99 495 105 1 704 915 108 5 615 754 107 101 507 107 1 758 994 111 5 708 860 109 103 268 109 1 806 629 114 5 790 041 111 2013=100 Taulukko 3. Ennustettu väestökehitys 2013-2029 neljän vuoden sykleinä Kuntakohtaiset väestöennusteet ovat pääsääntöisesti samansuuntaiset (kuva 4). Hangon väestökehitys on muista alueen kunnista poiketen laskeva. Hangossa kokonaisväestömäärä vähenee noin viidellä prosentilla vuoteen 2029 mennessä. Muiden alueen kuntien väestöennusteet ovat 7-15 prosenttia kasvavia. Voimakkainta kasvun ennustetaan olevan Karkkilassa, jonne ennustetaan lähes 15 prosentin kasvua. Kuva 4. Selvityskuntien väestöennusteet vuoteen 2029 Selvityksen laadinnan aikana nousi esiin, että kuntien omat näkemykset väestömäärän kehitykseen ovat osittain Tilastokeskusta maltillisempia. Esimerkiksi Lohjan kaupungin laatima oma väestöennuste osoittaa väestökasvun sijaan väestön vähenemistä. FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 12 (49) 25.6.2015 3.3 Palvelutarpeiden kehitys Länsi-Uudenmaan alueen eri ikäryhmien käyttämien palvelujen palvelutarvemuutokset on esitetty kuvassa 5. Palveluiden määrä on vakioitu vuoteen 2013, arvolla 100. Siten voidaan parhaiten kuvata palvelutarpeissa tapahtuvaa muutosta. Kokonaisväestökehitys ja ikäryhmittäinen väestökehitys vaikuttavat kuntalaisten palvelutarpeiden kehittymiseen ja eri palveluiden käyttöön. Palvelutarpeiden kehitys on suhteutettu väestöennusteisiin. Palveluiden järjestäjän tulee lainsäädännön ja toimintaperiaatteidensa mukaisesti pyrkiä reagoimaan muuttuviin asiakasvirtoihin. Väestön vanhenemisen ja eliniän nousevien ennusteiden myötä vanhustenhoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelutarpeiden voidaan olettaa kasvavan nykyisestä. Selvitykseen kuuluvien kaupunkien osalta palvelutarpeen muutos on havaittavissa jo vuoteen 2017 mennessä. Tällöin lukio (ja toisen asteen) koulutuksen palvelutarve on vähentynyt vuoteen 2010 verrattuna kolmella prosentilla ja vastaavasti vanhusten hoitopalvelutarve kasvanut kahdeksalla prosentilla. Vuodesta 2021 vanhusten hoidon palvelutarpeiden kehitys tulee kiihtymään voimakkaasti, jolloin palvelutarpeen ennustetaan kasvavan peräti 19 prosenttiyksikköä ja seuraavan kahdeksan vuoden aikana vielä 30 prosenttia. Vanhuspalveluiden palvelutarpeen kokonaiskasvu vuosien 2013 ja 2029 aikana on 58 %. Kuva 5. Palvelutarpeiden kehitys vuosina 2013-2029 FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 13 (49) 25.6.2015 3.4 Lukiokoulutuksen saavutettavuus Kaupunkien maankäytön suunnittelu ei vaikuta lukioverkkoon samalla tavalla kuin perusopetuksen palveluverkon suunnitteluun. Koulutuksen järjestäjä päättää oppilaitostensa määrästä ja sijainnista ja toisaalta lukiolaiset voivat hakeutua haluamaansa oppilaitokseen myös muihin kuntiin. Opiskelijan koti- tai asuinkunnalla ei ole velvollisuutta osoittaa opiskelupaikkaa lukioon hakeutuvalle nuorelle. Koulutuksen järjestäjä päättää oppilaitoksensa opiskelijamääristä järjestämisluvan puitteissa. Maantieteelliset tekijät, kulkuyhteydet, vetovoimaisuus ja hakijoiden keskiarvot suhteessa oppilaitoksen opiskelijaksiottorajaan ovat maankäytön suunnittelua määräävämpiä tekijöitä. 3.4.1 Pendelöinti Länsi-Uudenmaan alueen lukion opiskelijoiden kotikuntia ja opiskelupaikkakuntia on tarkasteltu ns. pendelöinti- eli liikkuvuustarkastelun kautta. Kuvassa 6 kotikuntansa lukiossa opiskelevien lukiolaisten määrät on esitetty vihreällä ja muussa kuin kotikunnassa opiskelevien opiskelijoiden määrät on kuvattu sinisillä palloilla. Kuva 6. Lukiolaisten pendelöinti lukuvuonna 2014-2015 Tarkastelun kohteena olevien kuntien välillä pendelöintiä tapahtuu varsin vähän (taulukko 4). Esimerkiksi Raaseporin ja Hangon välillä vain kaksi opiskelijaa suuntaansa käy naapurikunnan lukiossa. Raaseporista Lohjan suuntaan on huomattavasti enemmän liikettä, tosin 12 opiskelijaa näidenkin kahden kunnan välillä Lohjan suuntaan ja kolme Raaseporin suuntaan. FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 14 (49) 25.6.2015 kotikunta 20.9.2014 lukion sijaintikunta Hanko Hanko Karkkila Lohja Raasepori Inkoo Siuntio muu 134 0 0 2 0 0 2 Karkkila 0 108 11 0 0 0 3 Lohja 0 1 789 12 46 45 22 Raasepori 2 0 3 425 7 1 13 Yhteensä 136 109 803 439 53 46 40 Yhteensä 138 122 915 451 1626 Taulukko 4. Lukiolaisten pendelöinti lukuvuonna 2014-2015 Huomio kiinnittyy inkoolaisiin ja siuntiolaisiin lukiolaisiin, joita erityisesti Lohjan lukioissa opiskelee huomattava määrä, lähes 100 opiskelijaa. Inkoon ja Siuntion kunnilla on Lohjan kaupungin kanssa sopimus vuosiluokkien 7-9 opetuksen järjestämisestä ja siten valtaosalle inkoolaisista ja siuntiolaisista Lohja on luonteva paikkakunta myös lukioopiskeluille. Lohjan lukioihin kohdistuu painetta Siuntion ja Inkoon suunnista, mikä tulee ottaa huomioon opiskelijaennusteita laadittaessa. Inkoon ja Siuntion sadasta Lohjalle pendelöijästä noin puolet opiskelijoista käy ruotsinkielistä ja puolet suomenkielistä lukiota. Muu liikkuvuus selvityskuntien kesken on siinä määrin pienehköä, että sen vaikutus toisen kunnan lukion kokonaisopiskelijamääriin jää melko vaatimattomaksi. Myös vuosittaista vaihtelua voi olla jonkin verran. Lisäksi tulee huomioida, että käytännössä on mahdotonta ennustaa muista kunnista alueen lukioihin tulevien opiskelijoiden lukumääriä. Myös Länsi-Uudenmaan alueelta muiden koulutuksen järjestäjän lukioissa opiskelevien opiskelijoiden tarkka kartoittaminen on työlästä. Varsinkin pääkaupunkiseudulla on paljon yksityisiä oppilaitoksia ja opiskelijoiden kotikuntien seulominen vaatisi kohtuuttomasti aikaa. Selvitystä varten tarkistettiin suurimpien koulutuksen järjestäjien osalta, kuinka monta opiskelijaa seudulta on pääkaupunkiseudun lukioissa. Kirkkonummen ja Vihdin lukioiden osalta on kyse yksittäisistä opiskelijoista, joten kokonaisuuden kannalta asia ei ole merkittävä. Helsingin kaupungin lukioissa sen sijaan kävi 20.9.2014 tilastointipäivän mukaan 66 opiskelijaa ja Espoon kaupungin lukioissa 17 opiskelijaa. Salon ja Turun osalta on kyse yksittäisistä opiskelijoista. Yhteenvetona voidaan todeta, että esiselvityksen alueen kuntien lukioiden sijaan vuosittain jonkun muun kuin kotikuntansa tai alueensa lukion valitsee arvioilta noin 25-30 nuorta. 3.4.2 Liikenteellinen saavutettavuus Ohjausryhmä arvioi alueen liikenteellisten yhteyksien olevan kohtalaisen heikot eri paikkakuntien välillä. Hangosta Tammisaareen on koulupäivinä bussiyhteydet, mutta toisinpäin bussiyhteyksien nähtiin olevan huonot. Nummi-Pusulan ja Lohjan keskustan välillä todettiin myös olevan huonot yhteydet. Toistaiseksi Nummi-Pusulan lukion säilymistä on tukenut alueen yläkouluun ja lukioon suuntautunut koulumatkaliikenne. Nummen ja Pusulan alueet ovat haja-asutusaluetta, jossa asutus on pääsääntöisesti keskittynyt Pusulan ja Nummen keskuksien ulkopuolel- FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 15 (49) 25.6.2015 le. Alueen liikenneyhteydet muodostuvat yläkouluun oppilaskuljetuksista, joita lukiolaiset käyttävät käydessään Nummi-Pusulan lukiota. Oppilaskuljetusten runkolinjat tavoittavat lähes kaikki alueen nuoret. Pääsääntöisesti kuntien toimittamien tietojen mukaan koulutuksen järjestäjä tai kunta ei järjestänyt lukiolaisille kuljetuksia tai maksanut lukiolaisten kuljetuksia. Kuitenkin esimerkiksi Hangossa lukiolaisilla oli mahdollisuus osallistua perusopetuksen kuljetuksiin, jos niihin mahtui ja Nummi-Pusulassa lukiolaiset hyödynsivät myös perusopetuksen oppilaskuljetuksia. 3.4.3 Saavutettavuusstrategia Esiselvityksen yhtenä ulottuvuutena oli tarkastella Länsi-Uudenmaan lukiokoulutuksen järjestämistä saavutettavuuden näkökulmasta. Ohjausryhmässä korostettiin alueen maantieteellisten välimatkojen tarkastelua ja fyysistä, myös järjestämisen näkökulmasta tapahtuvaa, liikenteellistä saavutettavuutta. Päättäjäillassa nousi esiin sekä koulutuksellisen saavutettavuuden näkökulma että ajallinen saavutettavuuden ulottuvuus. Vaikka lukiolaisten matka-aikoja ei ole lainsäädännöllä ohjattu, yleinen käsitys oli, että matkoihin saa kulua tunti suuntaansa. Vihervaara (2015) on laajentanut saavutettavuus näkökulmaa palvelujen saatavuudesta laajempaan perspektiiviin. Hän on tarkastellut saavutettavuutta palveluverkon ja pedagogian näkökulmasta (taulukko 5), mutta toteaa, että käytännössä näitä kahta ulottuvuutta ei voi näin selkeästi erottaa toisistaan. Näkökulma didaktinen Palveluverkko rakennukset, välimatkat -> julkinen liikenne, opetusvälineet tietokoneet, ohjelmat, tukipalvelut yhteistyö muiden oppilaitosten ja instituutioiden kanssa (mm. kirjasto, liikuntapalvelut, museot, taidegalleriat, nuorisotoimi), tiedottaminen opetushenkilöstön määrän, rakenteen ja tarpeen seuranta, opiskelijarakenteen kehityksen seuranta opettajien täydennyskoulutus kognitiivinen ennakointi, arviointi fyysinen (tieto)tekninen sosiaalinen pedagoginen Pedagogiikka luokkatilat (valaistus, kalusteet), tuntikaavio, arjen sujuvuus oppimisalusta, monimuoto-opetus vuorovaikutus (opettajat, kaverit, vanhemmat), vertaisoppiminen yhteiset pelisäännöt, esim. suoritusohjeet, verkko-opas, BYODstrategia opetuskäytännöt ja -menetelmät opettajan ja opiskelijan tiedot ja taidot, itsearviointi, erilaisen oppijan huomioon ottaminen tiedottaminen (esim. yhteinen esitteet, www-sivut), koulun toimintatavat, piilokulttuurit kustannusten jakoperiaatteet affektiivinen tahtotila, asenteet motivaatio ja tavoitteet, vireystila Taulukko 5. Palveluverkon ja pedagoginen saavutettavuuden ulottuvuudet kulttuurinen Vihervaaran mukaan saavutettavuusstrategian pedagoginen lähtökohta on, että jokainen on erilainen oppija. Päämääränä on oppiminen. Strategian tekemisessä koulutuksen järjestäjän tai lukion tulee etsiä toimintansa ns. heikkoja kohtia, jotka voivat olla esteenä oppimiselle ja siten tuloksille. Palveluverkon saavutettavuuden lähtökohta on yhteistyö ja taloudellisuus. Strategia sisältää siten myös toiminnan laadullisen tarkaste- FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 16 (49) 25.6.2015 lun eikä saavutettavuus vain toista ulottuvuutta kehittämällä tuo parasta mahdollista lopputulosta. Sekä ohjausryhmä että päättäjät olivat huolissaan saavutettavuuden käänteisestä puolesta eli opiskelijoiden ohjautuvuudesta alueen lukioihin. Vaikka nykyinen palveluverkko on erittäin kattava ja pääsääntöisesti alueen nuorten saavutettavissa, tekee osa nuorista toisenlaisen ratkaisun ja hakeutuu lähilukioitaan kauempana sijaitsevaan oppilaitokseen. Saavutettavuus ei takaa hakeutumista oman tai naapurikunnan lukioon, vaan nuoret tekevät oppilaitosvalintansa omista henkilökohtaisista lähtökohdistaan. Osaan näistä ratkaisuista koulutuksen järjestäjä ei voi vaikuttaa (erikoislukiot) ja osaan koulutuksen järjestäjä voi saavutettavuus näkökulmaa laajentamalla pyrkiä vaikuttamaan (mielikuvat, vetovoima). FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 17 (49) 25.6.2015 4 Lukiokoulutuksen palvelutarve 4.1 Peruskouluikäisten ennuste Länsi-Uudenmaan alueen 7-15 -vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan 7 prosentilla vuoteen 2029 mennessä. Ikäryhmän kokonaismäärä nousee ennusteen mukaan 10 535 lapseen ja nuoreen eli peruskouluikäisten määrä kasvaa 657 oppilaalla tarkastelujakson aikana (kuva 7). Muutos 2013-2029: 7-15 -vuotiaat Länsi-Uusimaa 2013=100 . 120 +7% Uusimaa Koko maa 110 100 90 2 013 2 017 2 021 2 013 2 025 2 029 2Lähde:Tilastokeskus, 017 2 021 2 025 2 029 kuntajako 2015 7-15 -vuotiaat 2013=100 7-15 -vuotiaat 9 878 10 228 10 511 10 565 10 535 100 104 106 107 107 154 080 162 066 168 620 172 184 175 339 2013=100 100 Koko maa 7-15 -vuotiaat 2013=100 509 152 546 078 558 053 565 361 569 358 100 107 110 111 112 Länsi-Uusimaa Oppilaat* 9 901 Länsi-Uusimaa Uusimaa 105 10 252 109 10 535 112 10 590 114 10 560 *Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2013, muutos suhteutettu 7-15 -vuotiaiden määrän kehitykseen Kuva 7. Länsi-Uudenmaan alueen 7-15-vuotiaiden ennuste ja perusopetuksen oppilasennuste vuosille 2013-2029 FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 18 (49) 25.6.2015 4.2 Nuorten (16-18 –vuotiaat) ennuste Nuorten eli toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen ikäisten nuorten määrä kasvaa alueella hieman. Ensimmäisen viiden vuoden aikana määrä laskee 3 %:a, jonka jälkeen määrä kasvaa vain hieman vuoteen 2025 saakka. Ennusteen loppupuolella nuorten ikäluokkien lukumäärissä näyttää olevan vielä hienoista nousua vuosina 2021 – 2029, jolloin nuorten määrän ennustetaan kasvavan ”notkahdusvuosista” noin neljän prosentin verran. Muutos 2013-2029: +1% 16-18 Länsi-Uusimaa Uusimaa Koko maa 120 2013=100 . 110 100 90 80 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus, kuntajako 2015 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 16-18 -vuotiaat 2013=100 16-18 -vuotiaat 3 469 100 53 188 3 363 97 50 969 3 359 97 53 384 3 483 100 56 611 3 516 101 57 436 2013=100 100 96 100 106 108 Koko maa 16-18 -vuotiaat 2013=100 180 518 177 343 179 864 187 850 189 750 100 98 100 104 105 Länsi-Uusimaa Lukion oppilaat* 1 668 Länsi-Uusimaa Uusimaa 1 617 1 615 1 675 1 691 *Laskentaperusteena oman lukiokoulutuksen (sis. aikuislukio) oppilaat 2013, muutos suhteutettu 16-18 -vuotiaiden määrän kehitykseen Kuva 8. Länsi-Uudenmaan nuoret eli 16-18-vuotiaat ja alueen kuntien lukiokoulutuksen opiskelijaennuste vuosille 2013-2029 Vuonna 2013 alueen lukioissa oli opiskelijoita 1 668, joka muodosti kyseisestä ikäluokasta 48 %. FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 19 (49) 25.6.2015 Jos vastaava suhdeluku pysyy samansuuruisena, lukion opiskelijoiden määrä vaihtelee seuraavasti: 2013 -> 2017 2017 -> 2021 2021 -> 2025 2025 -> 2029 Nettomuutos - 51 - 2 +60 +16 +23 opiskelijaa opiskelijaa opiskelijaa opiskelijaa opiskelijaa Opiskelijamäärän vaihtelu aiheuttaa haasteen lukio-opetuksen järjestämisessä. Opiskelijamäärien laskiessa ongelmaksi muodostuu opetusryhmäkokojen optimointi ja tarjottavien kurssien määrät. Vastaavasti opiskelijamäärän kasvaessa tulee haasteita opetusryhmien pitämisessä tarkoituksenmukaisen kokoisena. 4.3 Lukioon hakeutuminen ja opiskelijaennusteet Tässä osassa tarkastellaan lukioiden opiskelijamäärän kehitystä vuoteen 2025 saakka. Opiskelijaennusteet on laadittu kuntien toimittamien peruskoulun päättävien ikäluokkatilastojen perusteella. Ennusteen tarkkuutta vähentää lukioon hakeutumisen epävarmuus. Peruskoulun päättävistä ikäluokista kilpailevat lukion lisäksi ammatillinen koulutus, joka on viime vuosina ollut yhä vetovoimaisempi. Jos hakeutuminen ammatilliseen koulutukseen jatkaa kasvuaan, lukioiden opiskelijamäärät vähenevät vastaavasti. 4.3.1 Lukioon hakeutuminen Taulukossa 6. on esitetty valtakunnallinen lukio- ja ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen suhde vuosina 2005 - 2013: Taulukko 6. Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen (koko Suomi) jatko-opintoihin 2005-2013 (lähde Tilastokeskus) FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 20 (49) 25.6.2015 Taulukko osoittaa, että valtakunnallisesti lukioon hakeutuminen on asettunut 50 prosentin tuntumaan. Luvuissa ovat mukana sekä suomen- että ruotsinkieliset opiskelijat. 4.3.2 Opiskelijaennusteet Tässä selvityksessä opiskelijaennusteita on tarkasteltu kuntakohtaisesti ja seudullisesti sekä kieliryhmittäin että kokonaisopiskelijamäärin. Opiskelijaennusteet perustuvat kunnilta saatuihin lukuvuoden 2014-2015 oppilastietoihin. Lohjan opiskelijaennuste perustuu kunnan perusopetuksen omien oppilaiden määriin, joita lukion aloittavien osalta on täydennetty inkoolaisten ja siuntiolaisten ennusteella (ennuste perustuu lohjalaisten rehtoreiden tekemiin arvioihin, lähde: Lohjan kaupungin oppilassuunnite). Inkoon ja Siuntion perusopetuksen päättävien oppilasmääräkehitystä ei ollut konsultin käytössä. Hangon, Karkkilan ja Raaseporin ennuste on laadittu kunnan ilmoittamien perusopetuksen päättävien oppilasmäärien perusteella. Lukioon hakeutumista on laskettu sekä 50 prosentin että 40 prosentin hakeutumisen perusteella. Suomenkieliset perusopetuksen päättävät oppilaat Suomenkieliset perusop. päättävät 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Raasepori 100 98 117 95 103 100 103 105 92 82 93 Lohja 570 525 551 498 548 489 528 560 524 510 504 Karkkila 111 101 107 111 102 112 106 106 113 95 111 60 49 51 44 43 42 42 41 51 55 55 Hanko Taulukko 7. Perusopetuksen päättävät, ennuste suomenkieliset 2015-2025 Suomenkielisten perusopetuksensa päättävien lukumäärä vaihtelee vuosittain jonkin verran. Ennustejakson aikana vuonna 2017 yhdeksäsluokkalaisten määrä on suurimmillaan (862) ja pienimmillään vuonna 2024 (742). FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 21 (49) 25.6.2015 Ruotsinkieliset perusopetuksen päättävät oppilaat Ruotsinkieliset perusop. päättävät 350 300 250 200 150 100 50 0 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Raasepori 199 189 184 185 178 191 230 179 207 210 224 Lohja 64 63 66 59 59 57 60 67 61 63 62 Hanko 47 39 55 35 39 53 43 24 38 33 45 Taulukko 8. Perusopetuksensa päättävät, ennuste ruotsinkieliset 2015-2025 Ruotsinkielisten perusopetuksen päättävien lukumäärä vaihtelee vuosittain melko paljon, vuonna 2021 määrä on suurimmillaan, jolloin perusopetuksensa päättäviä nuoria on 333 ja vuonna 2022 pienimmillään, vain 270 oppilasta. Kaikki perusopetuksen päättävät oppilaat Perusopetuksen päättävät, kaikki 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Raasepori 299 287 301 280 281 291 333 284 299 292 317 Lohja 634 588 617 557 607 546 588 627 585 573 566 Karkkila 111 101 107 111 102 112 106 106 113 95 111 Hanko 107 88 106 79 82 95 85 65 89 88 100 Taulukko 9. Länsi-Uudenmaan alueen perusopetuksen päättävät, ennuste 2015-2025 FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 22 (49) 25.6.2015 Tarkasteltaessa koko ikäluokkaa vuosikohtaisesti, perusopetuksensa päättävien erot tasoittuvat hieman. Oppilasmäärältään suurin vuosi on 2017 (1131), pienin on vuosi 2020 (1040). Lohjalla perusopetuksen päättävien määrä on selvässä laskussa. Karkkilan ja Raaseporin ennusteet heilahtelevat jonkin verran mutta päätyvät tarkastelujakson loppuvuosina likimain samalle tasolle kuin 2015. Hangon ennuste on aluksi laskeva, mutta nousee 2025 lähes nykytasolle. Lukiolaisten kokonaismäärä järjestäjäkohtaisesti Edellisessä kappaleessa tarkasteltiin peruskoulun päättävien ikäluokkien kokoa. Lukiokoulutuksen opiskelijamäärissä ratkaisevaksi asiaksi nousee hakeutumisen taso. Seuraavassa kuvassa on esitetty kaikkien selvityskuntien lukioon hakeutuvien määrän vaihtelu 40 %:n ja 50 %:n hakeutumistasolla, kielikohtaisesti (taulukko 10). Taulukko 10. Lukioon hakeutumisen skenaariot Lukioon hakeutuvien määrät on laskettu kahdella eri tavalla: 40 %:a ja 50 %:a ikäluokasta. Näin laskettuna lukioon hakeutuvien oppilaiden ennuste vaihtelee suomenkielisten opiskelijoiden osalta 299/374 oppilaan (2018, hakeutuminen 40 %/50%) ja 330/413 oppilaan (2017, hakeutuminen 40%/ 50 %) välillä. Sekä erotus että vaihtelu ovat molemmat huomattavia. Ruotsinkielisten opiskelijoiden osalta ennuste vaihtelee vuosittain 108/135 (2022 40 %) ja 133/167 (2021 50 %) välillä. Valtakunnallisesti vuonna 2013 lukioon hakeutui 50,8 % ikäluokasta. Kun tarkastellaan asiaa kuntakohtaisesti, hakeutumisessa saattaa olla jonkin verran vuotuista vaihtelua. Sen vuoksi tällainen tarkastelu on syytä tehdä, jotta havaitaan kuinka suuri merkitys hakeutumisen tasolla on lukion aloittavien määrään. Taulukko 10. osoittaa, että lukioon hakeutumisprosentin suuri vaihtelu aiheuttaa koulutuksen järjestäjälle haasteita. Mikäli hakeutumisen taso laskisi pysyvästi 40 prosenttiin FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 23 (49) 25.6.2015 ikäluokasta, lukioiden koko opiskelijamäärä seudulla vähenisi enemmän kuin sadan opiskelijan verran. Järjestäjäkohtaiset lukioiden ennusteet Seuraavissa kuvissa on havainnollistettu edellä esitettyjen opiskelijaennusteiden perusteella, kuinka suuri on järjestäjäkohtainen lukiolaisten määrä eri lukuvuosina (mukaan on laskettu vuosiluokat I-III). Järjestäjän opiskelijat Suomenkieliset lukiolaiset 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2015- 2016- 2017- 2018- 2019- 2020- 2021- 2022- 20232016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Raasepori 125 146 158 155 158 149 153 154 150 Lohja 782 788 823 787 799 768 783 789 806 Karkkila 134 147 160 160 160 163 160 162 163 74 73 80 72 69 65 64 63 67 Hanko Taulukko 11. Kuntakohtaiset laskennalliset suomenkieliset opiskelijamäärät, ennuste 2015-2025 Suomenkielisten lukioiden yhteinen laskennallinen opiskelijamäärän ennuste (laskettu 50 % hakeutumisen mukaan) nousee hieman yli 1200 opiskelijan lukuvuonna 20172018. Tämän jälkeen laskennallinen opiskelijaennuste kääntyy laskuun. Lohjalla lukiolaisten laskennallisessa määrässä on havaittavissa selvä notkahdus vuosina 2017-2022. Lohjan lukuihin sisältyvät myös Inkoosta ja Siuntiosta tulevat opiskelijat. Karkkilan ja Raaseporin laskennalliset ennusteet sen sijaan ovat kasvavat. FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 24 (49) 25.6.2015 Järjestäjän opiskelijat Ruotsinkieliset lukiolaiset 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Raasepori 2015- 2016- 2017- 2018- 2019- 2020- 2021- 2022- 20232016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 329 301 286 279 274 277 300 300 308 Lohja 86 90 97 94 92 88 88 92 94 Hanko 62 64 71 65 65 64 68 60 53 Taulukko 12. Kuntakohtaiset laskennalliset ruotsinkieliset opiskelijamäärät, ennuste 2015-2025 Ruotsinkielisten lukioiden yhteinen laskennallinen opiskelijamäärän ennuste on melko tasainen, noin 450 opiskelijaa vuosittain, kun ennuste laaditaan Hangon, Lohjan ja Raaseporin oppilastietojen pohjalta. Raaseporissa lukiolaisten määrän ennakoidaan kasvavan. Hangossa opiskelijamäärät vaihtelevat, varsinaista kasvua ei ole havaittavissa. Tilanne on sama Lohjan ruotsinkielisen lukion opiskelijamäärän osalta. Lohjan lukuihin sisältyvät myös Inkoosta ja Siuntiosta tulevat opiskelijat. 4.4 IV ja V vuoden opiskelijat Taulukossa 13 on esitetty pidempään kuin kolme vuotta opiskelleiden lukiolaisten määrä 20.9.2014 ja suhteellinen osuus koko opiskelijamäärästä. FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 25 (49) 25.6.2015 Opiskelijat 20.9.2014 Järjestäjä Hanko Karkkila Lohja Raasepori Yhteensä Lukio Hankoniemen lukio Hangö gymnasium Karkkilan lukio Lohjan Yhteislyseon lukio Nummi-Pusulan lukio Virkby gymnasium Ekenäs gymnasium Karis-Billnäs gymnasium Karjaan lukio IV ja V % koko määrästä 0 0 10 45 1 0 2 10 5 73 0% 0% 8% 6% 2% 0% 1% 6% 5% 5% Taulukko 13. Neljännen ja viidennen vuoden opiskelijat, lv. 2014-2015 Seudulla on vuonna 2014 viisi prosenttia opiskelijoista ylittänyt kolmen vuoden opintojen keston. Tässä selvityksessä ei ole tarkasteltu määrän vuotuista muutosta, mutta oletettavasti määrässä ei ole suuria vuotuisia heilahteluja. Asiaan on syytä kiinnittää huomiota, koska pitkittyneet opintoajat vaikuttavat laatuun, vaikuttavuuteen ja talouteen. FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 26 (49) 25.6.2015 5 Resurssit 5.1 Henkilöstö Taulukkoon 14 on koottu yhteenveto lukuvuoden 2014-2015 lukioiden opettajatilanteesta. Opettajat ovat luokiteltu sen oppilaitosmuodon mukaisesti, johon heidän virkansa on kohdennettu tai jossa hänellä on enemmistö opetustunneista. Tulee huomioida, että opettajan opetustuntien muodostuminen on yhteydessä käytettävissä olevaan kurssitarjontaan, tuntiresurssiin, opiskelijamääriin ja opetusryhmien määriin. Opetustuntien jakautuminen eri oppilaitosten välillä voi vaihdella lukuvuosittain. Kaupunki Lukio Rehtori, hallinto Toimisto Lukion opettajat 40 % 25 % 7 8 60 % 35 % 8 5 1 1/3 9 5 1 1,5 35 2 3+1 ½* 2 (+½) 3 1 1/3 1 15 1/3+1/3 1 3 14 ½+½ 1 12 1 3 Karis-Billnäs g. 1 7 1 6 Karjaan lukio 1 5 6 Hankoniemen lukio Hangö gymnasium Karkkila Karkkilan lukio Lohjan YhteisLohja lyseon lukio Aikuislinja NummiPusulan lukio Virkby gymnasium Raasepori Ekenäs gymn. Hanko Lukion Yhteiset Muut Muu tuntiperusyhteiset henkilösopettajat opetus opettajat tö 1/3 * rehtori 47 % työajasta opetusta, 53 % rehtorin työtä, taulukko pyöristetty 50/50 Taulukko 14. Yhteenveto lukioiden opettajista Lukioiden opetushenkilöstö muodostuu päätoimisista lukion opettajista, tuntiopettajista ja perusopetuksen tai muun opetuksen järjestäjän kanssa yhteisistä opettajista. Suurten lukioiden opettajien tunnit täyttyvät lukion tunneista ja opettajien virat ovat kohdistettu lukioon. Pienten lukioiden henkilöstö muodostuu pääosin yhteisestä opettajakunnasta perusopetuksen kanssa ja heistä useimpien virka/toimi kohdistuu ensisijaisesti perusopetukseen. Erityisesti Nummi-Pusulan ja Virkby gymnasiumin opettajien opetus painottuu perusopetuksen puolelle. Käytännössä lukion opettajien opetustunteja ei ole yhdistetty toisen lukion kanssa, vaan oman kunnan perusopetuksen kanssa. Poikkeuksen muodostaa aikuislinja, jonka opettajina toimii päivälukion opettajia ja vastaavasti aikuislukion opettajista osa opettaa myös päivälukiossa. Jos jokin lukion järjestämispaikka lakkaa, tulee opetuksen järjestäjän arvioida lukion henkilöresurssia kokonaisuutena yhdessä perusopetuksen henkilöstöresurssin kanssa. Osan oppiaineiden opettajien tehtävän ja opetustuntien muodostamisessa voidaan yhteistyötä laajentaa myös alueen vapaan sivistystyön oppilaitosten suuntaan. FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 27 (49) 25.6.2015 Seuraavassa kuvassa on tarkasteltu lukiokohtaisesti henkilöstön kustannuksia suhteessa opiskelijamäärään: Kuva 9 Lukiokoulutuksen henkilöstömenot euroa per opiskelija kuntien toimittamien tilinpäätöstietojen 2014 mukaan Yllä esitetystä voidaan havaita, että Lohjan lukoissa opiskelijakohtaiset henkilöstömenot vaihtelevat suuresti: Lohjan yhteislyseon lukiossa 4084 €/opiskelija ja vastaavasti Nummi-Pusulan lukiossa 9357 euroa/opiskelija. Tarkasteltaessa opiskelijakohtaisia kustannuksia, havaitaan, että pienessä lukiossa on vähemmän opiskelijoita jakamassa tarkastelun kohteena olevia kustannuksia. Pienen lukion pienemmät opiskelijaryhmät nostavat opiskelijakohtaisia henkilöstökustannuksia. Hangossa ruotsinkielisen lukion menot ovat korkeammat kuin suomenkielisessä. Karkkilan menot asettuvat tarkastelussa noin puoliväliin muihin verrattuna. Raaseporissa Karjaan lukion menot ovat jonkin verran suuremmat kuin ruotsinkielisissä lukioissa, joiden menot ovat hyvin lähellä toisiaan. Selvityksen toimeksiantoon ei kuulunut henkilöstösuunnitelman laadinta. 5.2 Kiinteistöt Lukiokiinteistöjen perustietoja tarkastellaan rakennusten tilavuuden, kunnon ja sisäisten vuokrien näkökulmista. Suomenkielisten lukioiden kiinteistöt: Hankoniemen lukio (Bromarvinkatu 41, Hanko) toimii Hangon kaupungin omistamassa kiinteistössä, joka on alkujaan rakennettu 1981 ja osittain peruskorjattu. Suunnitelman mukaan peruskorjauksia jatketaan vuosina 2015-2018. Lukio toimii samoissa tiloissa Hankoniemen yläasteen ja Raaseporin musiikkiopiston kanssa. Kiinteistön kunto on hyvä. Lukion käytössä on 1855 m2 ja tiloihin mahtuu 120 opiskelijaa. Karkkilan lukio (Koulukuja 7, Karkkila) toimii Karkkilan kaupungin omistamassa kiinteistössä, joka on rakennettu vuonna 1956 peruskorjattu vuosina 1965 ja 1980, myö- FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 28 (49) 25.6.2015 hemmin erilaisia korjauksia. Tiloja käyttävät lukion lisäksi yhteiskoulu ja kamppailuurheilijat. Kiinteistön kunto on tyydyttävä. Lukion käytössä on 1967 m2. Lohjan yhteislyseon lukio (Karstuntie 6, Lohja) toimii Lohjan kaupungin omistamassa kiinteistössä, joka on rakennettu vuonna 1954. Tiloja käyttävät lukion lisäksi aikuislukio. Kiinteistön kunto on tyydyttävä. Lukion käytössä on 7618 m2. Nummi-Pusulan lukio (Tiedonpolku 4, Nummi Lohja) toimii Lohjan kaupungin omistamassa kiinteistössä. Tiloja käyttävät lukion lisäksi yläkoulu. Kiinteistön kunto on tyydyttävä. Lukion käytössä on 1360 m2. Karjaan lukio (Tammisaarentie 62 A, Karjaa Raasepori) toimii Raaseporin kaupungin omistamassa kiinteistössä, joka on rakennettu vuonna 1952 ja peruskorjattu vuosina 1988 ja 2008. Tiloja käyttävät lukion lisäksi yläkoulu. Kiinteistön kunto on hyvä. Lukion käytössä on 2071 m2. Ruotsinkieliset lukiot: Hangö gymnasium (Koulukatu 9-11, Hanko) toimii Hangon kaupungin omistamassa kiinteistössä, joka on alkujaan rakennettu 1898, peruskorjattu 1991, vuosittaisia korjauksia suoritetaan säännöllisesti vuosittain. Tilat ovat yhteiskäytössä Hangö högstadiumin ja kansalaisopiston kanssa. Kiinteistön kunto on hyvä. Lukion käytössä on 1505 m2 ja tiloihin mahtuu 120 opiskelijaa. Virkby gymnasium (Lukkarinkuja 2, Lohja) toimii Lohjan kaupungin omistamassa kiinteistössä, joka on rakennettu vuonna 1949. Tiloja käyttävät lukion lisäksi yläkoulu. Kiinteistön kunto on tyydyttävä. Lukion käytössä on 1522 m2. Ekenäs gymnasium (Rosenvägen 12, Tammisaari Raasepori) toimii Raaseporin kaupungin pääosin omistamassa kiinteistössä, joka on rakennettu vuonna 1980, peruskorjauksia ei ole tehty. Kiinteistön kunto on tyydyttävä. Lukion käytössä on 1967 m2. Karis-Billnäs gymnasium (Bulevardi 11, Karjaa Raasepori) toimii Raaseporin kaupungin omistamassa kiinteistössä, joka on rakennettu vuonna 1956 sekä peruskorjattu vuosina 1981 ja 2000. Tiloja käyttävät lukion lisäksi yläkoulu. Kiinteistön kunto on hyvä. Lukion käytössä on 1190 m2. Kaikki kunnat perivät lukioilta sisäistä vuokraa, joka muodostuu ylläpitovuokrasta ja pääomavuokrasta. Vuokranmäärityksen perusteissa saattaa olla kuntakohtaisia eroavaisuuksia. Seuraavassa kuvassa on tarkasteltu sisäisen vuokran määrää opiskelijakohtaisesti: FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 29 (49) 25.6.2015 Kuva 10. Sisäinen vuokra €/opiskelija, tilinpäätös 2014 Hangö gymnasiumin korkea sisäinen vuokra johtuu osin siitä, että lukion tiloja käyttävän kansalaistoiminnan sisäistä vuokraa ei ole kohdennettu aiheuttamisperiaatteen mukaan. Kuva 10 osoittaa, että sisäiset vuokrat per opiskelija vaihtelevat suuresti. Vaihtelun taustalla saattaa olla erilaisia tekijöitä, kuten eri perustein tehty vuokranmääritys, käytössä olevien tilojen määrä, tehdyt tai tekemättä jätetyt peruskorjaukset ja tehdyt uusinvestoinnit. Opiskelijakohtaiseen kustannukseen vaikuttaa myös lukion opiskelijamäärä. Lukiokiinteistöt sisältävät paljon tiloja, jotka ovat suurimman osan päivästä tyhjillään: esim. ruokala, liikuntasali, kuvaamataidon luokka, musiikkiluokka. Tilojen tulisi olla joustavia ja taipua monenlaiseen toimintaan tai niitä tulisi vuokrata muille käyttäjille. Tilatehokkuutta voidaan parantaa opetusta porrastamalla, jolloin tilat taipuvat isommallekin kokonaismäärälle. Verkko-opetusta lisäämällä tilantarpeen tulee vähentyä. Kiinteistökustannukset ovat lukiokoulutuksen järjestäjälle vahvasti kiinteä erä. Vaikka lukioverkkoa tiivistettäisiin, tyhjilleen jäävien tilojen kustannus jää järjestäjän maksettavaksi. Sen vuoksi lukioverkkoratkaisun yhteydessä on hyvä suunnitella tiloille uusi käyttötarkoitus tai tiloista on luovuttava kokonaan. Jos kiinteistön sijainti on hyvä ja sen käyttötarkoitusta voidaan muuttaa, kiinteistölle on mahdollista löytää ostaja. Yhtenä vaihtoehtona heikkokuntoisen kiinteistön osalta on purkaa se ja hyödyntää tonttialue muuhun käyttöön. FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 30 (49) 25.6.2015 5.3 Talous 5.3.1 Lukiokoulutuksen järjestäjäkohtaiset kustannukset ja valtionosuus Lukiokoulutuksen nettokustannukset ja niihin saatava valtionosuus vuonna 2014 on esitetty seuraavassa kuvassa 11. Kuva 11. Nettokustannukset ja valtionosuus T€ 2014, lähde kunta ja OPH Kaikki seudun kaupungit rahoittavat lukion toimintaa koska valtionosuus ei kata täysimääräisesti nettokustannuksia. Suurimpana rahoittajana toimii Raaseporin kaupunki lähes. 0,7 miljoonan eurolla. Yhteensä seudun kunnat rahoittivat lukion toimintaa 1,4 miljoonalla eurolla vuonna 2014. Valtakunnallisesti lukion valtionosuuden määrää vuodelle 2015 leikattiin huomattavalla 7 prosentin määrällä, mikä vaikuttaa kaupunkien rahoitusosuutta kasvattavasti jos lukion nettokustannukset eivät muutu (taulukko 15). Lukion valtionosuus T€ Hanko Karkkila Lohja Raasepori Yhteensä Muutos % 2015 (ennakollinen) 1 137 900 5 132 2 760 9 929 2014 erotus 2015(lopullinen) 2014 1 1 5 3 11 207 010 639 148 004 -10 % -70 -110 -507 -388 -1 075 Taulukko 15. Valtionosuudet vuosina 2014 ja 2015 Seudun kuntien lukiokoulutuksen valtionosuus pieneni suhteellisesti enemmän kuin valtakunnallisesti. Valtionosuusrahoitus väheni lähes 1,1 miljoonalla eurolla vuoteen 2014 verrattuna. Vuoden 2015 ennakollisen valtionosuuden pohjalukuna on käytetty vuoden 2014 lopullisia opiskelijamääriä, joten vuosien euromäärät ovat vertailukelpoiset. FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 31 (49) 25.6.2015 Seuraavissa kuvissa on tarkasteltu lukiokoulutuksen nettokustannuksia euroa per opiskelija vuonna 2014 järjestäjäkohtaisesti, koulukohtaisesti ja kielikohtaisesti. Koulutuksen järjestäjäkohtaisesti opiskelijakohtainen kustannus on esitetty kuvassa 12. Kuva 12 Lukiokoulutuksen nettokustannukset 2014 €/opiskelija Hanko järjesti lukiokoulutusta korkeimmin nettokustannuksin, edullisimmat kustannukset olivat Lohjan kaupungilla. Suomenkielisten lukioiden kustannukset toteutuivat vuonna 2014 kuvassa 13 esitetyllä tavalla. Kuva 13. Lukiokoulutuksen nettokustannukset €/opiskelija, suomenkieliset lukiot kuntien toimittamat tilinpäätöstiedot 2014 Nummi-Pusulan lukion kustannukset olivat suurimmat ja Lohjan yhteislyseon lukion kustannukset olivat pienimmät. Kuvasta voidaan havaita, että mitä suurempi lukio, sitä useammalle opiskelijalle kiinteitä kustannuksia voidaan jakaa. FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 32 (49) 25.6.2015 Ruotsinkielisten lukioiden toteutuneet kustannukset vuodelta 2014 on esitetty kuvassa 14. Kuva 14. Opiskelijakohtaiset kustannukset 2014 lukioittain, ruotsinkieliset lukiot Korkeimmat kustannukset ruotsinkielisten lukioiden osalta toteutuivat Hangö gymnasiumissa ja edullisimmat Karis-Billnäs gymnasiumissa. Kielittäin lukioiden kustannukset toteutuivat seuraavasti: Kuva 15. Opiskelijakohtaiset kustannukset 2014 kielittäin Seudun ruotsinkielisten lukioiden opiskelijakohtaiset nettokustannukset olivat 30 prosenttia suuremmat kuin seudun suomenkielisissä lukioissa. Edellä esitettyjen kuvien mukaan lukiokohtaiset kustannukset vaihtelevat suuresti. Suomenkielisistä ja kaikista lukioista edullisin oli Lohjan yhteislyseon lukio, kallein suomenkielinen lukio oli Nummi-Pusulan lukio. Ruotsinkielisistä ja kaikista lukioista kal- FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 33 (49) 25.6.2015 leimmat opiskelijakohtaiset kustannukset olivat Hangö gymnasiumissa, edullisin ruotsinkielisin lukio oli Karis-Billnäs gymnasium. 5.3.2 Reaalikustannusten kehitys 2008-2013 Edellä esitetyt kustannustarkastelut ovat olleet vuoden 2014 toteutumaan perustuvia. Yksi tapa tarkastella kustannuksia on vertailla kustannuskehitystä hieman pidemmältä jaksolta. Tässä kappaleessa on tarkasteltu järjestäjäkohtaista kustannuskehitystä vuosina 2008 ja 2013 verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon. Vuoden 2008 luvut on deflatoitu vastaamaan vuoden 2013 rahanarvoa, jolloin kustannuskehitys on reaalinen. Koko maan keskiarvolukua ei ole vielä saatavilla vuodelta 2014, minkä vuoksi tarkastelussa on vuosi 2013. Lukiokoulutuksen opiskelijakohtaisten kustannusten kehitystä on tarkasteltu seuraavasti: 2 008 10 711 6 000 7 226 6 616 6 250 6 608 8 000 6 026 6 445 10 000 7 901 2 013 8 885 12 000 10 883 Oma lukiokoulutus, €/oppilas, deflatoitu 4 000 2 000 0 Hanko Karkkila Lohja Raasepori Koko maa Lähde: Tilastokeskus Kuntajako 2015 Kuva 16. Kuntakohtaiset lukiokoulutuksen kustannukset euroa per opiskelija Lukiokoulutuksen nettokustannukset ovat vuonna 2013 olleet koko maan tasoa korkeammalla pl. Lohjan kaupunki. Nettokustannusten reaalinen kasvu on Karkkilassa ja Raaseporissa ollut huomattavan suurta. Hangossa nettokustannukset ovat pienentyneet, toki nettokustannustaso on edelleen huomattavan korkea. Lohjalla nettokustannusten taso on matala ja reaalikasvu vastaa koko maan kasvuvauhtia. FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 34 (49) 25.6.2015 5.3.3 Odotekustannukset Odotekustannuksella tarkoitetaan palvelutuotannon nettokustannuksia, ns. taloudellisuusrintamassa suhteessa vertailuryhmään. Selvityskaupunkien vertailuryhmän muodostavat 17 kuntaa, jotka väestön ikärakenteeltaan ovat samankaltaisimpia valitussa kokoluokassa. Tällöin ne muistuttavat usein myös muiden tekijöiden osalta toisiaan (esim. elinkeinorakenne, väestömuutos). Lisäksi verrokiksi on otettu Loviisan ja Kirkkonummen kaupungit kaksikielisyyden vuoksi. Tarkastelu perustuu vuoden 2013 kuntien talous- ja toimintatilastoon. Selvityskaupunkien osalta esitetään myös vuosien 2008 - 2012 kustannukset käyvin hinnoin (ei deflatoituina). Kustannuksia ei ole tarvevakioitu (esim. pienryhmäopetus) eikä toiminnan laadullisia eroja ei ole voitu huomioida, koska tilastot taustatietoineen eivät tähän ole riittävän kattavia. Taloudellisuusrintama muodostuu, kun 17 kunnan tiedoista kaikkein alhaisin ja korkein kustannus poistetaan ja jäljelle jäävissä vertailukunnissa (15) volyymitietoa (esim. oppilasta) kohti laskettujen kustannusten minimiin lisätään 10 % minimin ja maksimin erotuksesta. Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman kunnan tasolle (Vaasa) Oma lukiokoulutus (310) Nettokustannukset oppilasta kohti Muutos 2008-2013: 2,6 % / vuosi (koko maa 1,5 % / vuosi) Nettokustannukset 2013 12,5 M€, odotekustannukset 10,5 M€ Potentiaali 2 M€ 12000 9907 10000 €/oppilas 8000 7465 7552 7493 6998 6881 6607 7493 6511 6285 6745 6629 6514 6710 6360 6286 7334 7704 6457 6000 6121 6709 6869 7226 6830 5298 5716 4000 2000 0 Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous - ja toimintatilasto Myös aikuislukioiden kustannukset ja opiskelijat ja ammattikoululaiset, jotka suorittavat lukion koko oppimäärää. Kuva 17. Kuntakohtaisen lukiokoulutuksen odotekustannukset ja säästöpotentiaali (kaksikieliset kunnat merkitty vaaleanpunaisella) Odotekustannustarkastelu yllä osoittaa, että laskennallinen säästöpotentiaali lukiokoulutuksessa olisi 2 miljoonaa euroa verrattaessa Vaasan kaupungin järjestämään lukiokoulutukseen. FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 35 (49) 25.6.2015 Lisäksi huomio kiinnittyy nettokustannusten vuotuiseen kasvuun, joka on ollut 2,6 % vuodesta 2008-2013 kun koko maassa vastaavana aikana kustannukset ovat kasvaneet 1,5 %/vuosi. Länsi-Uusimaan kaupunkien nettokustannus on vuonna 2013 ollut 7465 euroa/opiskelija, joka on hieman korkeampi kuin maassa keskimäärin. Kaksikielisiin kuntiin verrattuna nettokustannus on ollut muita korkeampi pl. Loviisan lukion nettokustannukset. Esimerkiksi Vaasan kaupunki on järjestänyt lukiokoulutusta kahdella kielellä 6285 opiskelijakohtaisin nettokustannuksin. Vaasan kaupungin osalta yhtenä kustannuksia alentavana tekijänä on tiivis kaupunkirakenne. Odotekustannustarkastelussa on huomioitava, että selvitys on puhtaasti laskennallinen ja sen tarkoituksena on herättää pohdintaa ja keskustelua mahdollisuuksista kustannussäästöihin. Useissa tapauksissa kustannuksille löytyy sellaisia perusteita, joihin ei ole mahdollista puuttua laskematta palvelun tasoa tai riski palvelutason laskulle on olemassa. Mallin tehtävä on siis olla vain yksi heräte muiden joukossa. Usein tarvitaan syvällisempiä selvityksiä ja aina vähintään omaa näkemystä ja kokemusta paikallisista olosuhteista. FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 36 (49) 25.6.2015 6 Skenaariotarkastelu Seuraavat skenaariotarkastelut (järjestämis-, palveluverkko- ja toiminnalliset mallit) on laadittu nykyisen lainsäädännön mahdollistamissa lähtökohdista. Toki lukioita voidaan kehittää vielä pidemmälle ja hakea kehittämistyöhön esim. kokeilulupaa. Toimeksiannossa ei noussut esiin, että konsultti voisi esittää nykyisten lukiokoulutuksen järjestämisen ohittavia keinoja. Skenaariotarkastelun kohteena on lukiokoulutuksen järjestelmätason järjestäminen. Lisäksi tulee huomata, että selvityksen laadinta ajoittui ajankohtaan, jolloin lukion uusia opetussuunnitelman perusteita ei ollut hyväksytty. 6.1 Järjestämismallit Toimeksiantona oli laatia järjestämis- ja palveluverkkoskenaariot sekä suomenkielisestä että lukiokoulutuksesta neljän kunnan alueella. Tässä luvussa tarkastellaan järjestämismalleja koulutuksen järjestäjän näkökulmasta. Ohjausryhmä rajasi selvityksen ulkopuolelle järjestämisvaihtoehdon, jossa tarkastellaan lukiokoulutusta osana laajempaa toisen asteen järjestämistä esimerkiksi, että lukio olisi osa olemassa olevia koulutuskuntayhtymiä. Samoin voisi todeta, että kokonaan tarkastelun ulkopuolelle on jätetty täysin virtuaaliseksi muutettu lukiomalli, koska näin radikaalille toiminnan muutokselle ei ehkä vielä ole edellytyksiä. Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu lukion organisoinnin malleja ja niiden ominaisuuksia. Kun palveluverkkoa tarkastellaan yli kuntarajojen, on syytä samalla pohtia millä tavoin uudistettu palveluverkko optimaalisesti organisoitaisiin. Johtamisjärjestelmällä on suuri vaikutus uudistusten jalkauttamiseen. Yhteistyömalli Tavallinen yhteistyö esimerkiksi työsuunnitelmien koordinointi ja yhteissuunnittelu, opettajien osaamisen hyödyntäminen ja opettaminen kaikissa oppilaitoksissa, tilojen käyttäminen ja tiedottaminen nähtiin yhteistyön kohteina riippumatta opetuksen järjestäjätahosta tai omistussuhteista. Tämä malli ei edellytä muutoksia järjestämislupiin, omaisuuden hallintaan eikä rahoitukseen. Jotta malli toisi toiminnallista ja taloudellista tehokkuutta, edellyttää se suunnitelmallisuutta, selkeiden yhteisten tavoitteiden asettamista ja seurantaa sekä työnjaosta sopimista. Myös yhteistyön koordinointivastuusta on hyvä sopia. Vastuukuntamalli Vastuukuntamallissa yksi kunta ottaa vastuulleen lukiokoulutuksen järjestämisen ja toiminnan periaatteista, laajuudesta ja käytännön toteuttamisesta määritellään sopimuksin. Malli edellyttää muutoksen järjestämislupiin. Omaisuuden hallinnasta ja osallistuvien organisaation rahoitusosuuksista tulee määritellä sopimuksin. Vastuukunta saa valtionosuuden ja lukioissa noudatetaan pääsääntöisesti vastuukunnan toiminnan ja talouden ohjeistusta. Mallissa johtajuus on selkeästi vastuukunnalla. Kuntayhtymä Kunnat perustavat yhdessä kuntayhtymän, jolle siirretään lukion järjestämisluvat ja niiden myötä valtionosuudet. Kunnat vastaavat kuntayhtymän alijäämästä, minkä jakautumisesta sovitaan perussopimuksessa. FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 37 (49) 25.6.2015 Omaisuuden hallinnasta ja osallistuvien tahojen rahoitusosuuksista tulee sopia perussopimuksessa. Kuntayhtymään on mahdollista ottaa uusia jäseniä, esimerkiksi Inkoo ja Siuntio. Osakeyhtiö Osakeyhtiössä noudatetaan opetusalan lainsäädäntöä ja osakeyhtiölakia. Operatiivista toimintaa johtaa toimitusjohtaja, taloudesta ja toiminnasta vastaa hallitus. Osakeyhtiössä osakkaat sijoittavat osakeyhtiöön sovitun osakepääoman. Järjestämislupa ja valtionosuus siirtyisi kuten kuntayhtymässä. Osakkailla ei ole alijäämän kattamisvelvollisuutta, ellei sopimuksin toisin määritellä. Yhteistyö Vastuukunta Lukiokuntayhtymä Lukioosakeyhtiö Ominaisuudet Jatketaan nykyiseen tapaan, pyritään tiivistämään yhteistyötä Yksi seudun kunnista ottaa lukiokoulutuksen järjestämisen vastuulleen Perustetaan kuntayhtymä, johon kunnat tulevat jäseniksi. Perustetaan osakeyhtiö, johon kunnat tulevat osakkaaksi. Lainsäädäntö KuntaL KuntaL KuntaL OyL Lukion opetusta säätelevä lainsäädäntö, Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusL Johtamisjärjestelmä Yhteistyön vahvistaminen edellyttäisi ohjausryhmää ja kattavaa sopimusta. Yhteistyöelin, jossa edustus kaikista kunnista, noudatetaan vastuukunnan johtamisjärjestelmä jos muuta ei sovita Valtuusto, hallitus, kuntayhtymän johtaja Yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja Henkilöstö Kunnan palveluksessa viranhaltijana Vastuukunnan palveluksessa viranhaltijana Kuntayhtymän palveluksessa viranhaltijana Osakeyhtiön palveluksessa työsuhteisina, virkavastuulla Yhteiset resurssit perusopetuksen kanssa Ei esteitä Ei esteitä Edellyttää sopimista yhteisten resurssien käytön perusteista Edellyttää sopimista yhteisten resurssien käytön perusteista esim. VES:in noudattaminen Tilat neet Kunnan taseessa Tilat pysyvät kuntien taseessa, vuokrataan vastuukunnalle, välineet hankkii vastuukunta Tilat joko siirtyvät kuntayhtymälle tai vuokrataan kunnalta. Välineet hankkii kuntayhtymä. Tilat joko siirtyvät osakeyhtiölle tai vuokrataan kunnalta. Välineet hankkii osakeyhtiö. Kukin kunta saa valtionosuuden ja Vastuukunta saa valtionosuuden, Kuntayhtymä saa valtionosuuden. Osakeyhtiö saa valtionosuuden. ja väli- Valtionosuus ja alijäämän FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 38 (49) 25.6.2015 kattaminen kattaa itse lisärahoitustarpeen alijäämän kattamisesta tulee sopia kuntien kesken Jäsenkunnilla on alijäämän kattamisvelvollisuus. Alijäämän kattamisvelvoitetta ei ole samalla tavoin kuin kuntayhtymällä, vaan siitä tulee sopia. Kuntien tulisi maksaa valtionosuuden ylittävät kustannukset käytön mukaan tai muulla tavoin. Opetus Jokaisella kunnalla säilyy oma tuntijako ja opetussuunnitelma. Noudatetaan vastuukunnan opetussuunnitelmaa, lukiokohtaiset painotukset mahdollisia Yksi koulutuksen järjestäjä, yksi opetussuunnitelma. Voidaan johtaa lukiokohtaisia painotuksia. Yksi koulutuksen järjestäjä, yksi opetussuunnitelma. Voidaan johtaa lukiokohtaisia painotuksia. Vahvuus: malli on kevyt, ei vaadi uuden organisaation perustamista Vahvuus: ei edellytä uuden organisaation perustamista Heikkous: yhteistyömalli vaatii johtamista, mihin malli ei suoraan anna oikeutusta Malli on läpinäkyvä, jos vastuukunta eriyttää omaksi tulosyksiköksi Vahvuus: Äänivallasta ja muista ehdoista sovitaan perussopimuksessa Vahvuus: toimialuetta voidaan laajentaa ottamalla mukaan uusia osakaskuntia Myös Inkoo ja Siuntio voivat tulla jäseneksi (kattamaan osaltaan alijäämää) malli on läpinäkyvä Yhteensovittaminen perustuu yhteistyötahtoon. Vahvuudet heikkoudet ja Vaarana kustannusten nouseminen, jos yhteistyö kohdistuu lisätoimintoihin korvaavien toimintojen sijaan. Malli ei ole pinäkyvä. Heikkous: vastuukunta voi toimia omavaltaisesti, ei kuuntele muita, ei ole välttämättä läpinäkyvä malli lä- Taulukko 16. Järjestämismallien vertailua Malli on läpinäkyvä Heikkous: omistajaohjauksen haasteet Heikkous: omistajaohjauksen haasteet; osakeyhtiön toiminta ei noudata julkisuusperiaatetta, ellei toisin sovita; arvonlisäverotukseen liittyvät haitat Riski: katsotaanko Oy yksityiseksi koulutuksen järjestäjäksi, jolloin VOS on 90 % FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 39 (49) 25.6.2015 6.2 Palveluverkkoskenaariot Toimeksiantona oli laatia järjestämis- ja palveluverkkoskenaariot sekä suomenkielisestä että ruotsinkielisestä lukiokoulutuksesta neljän kunnan alueella. Tässä luvussa tarkastellaan palveluverkkoskenaarioita koulutuksen järjestäjän ja yksittäisen lukion näkökulmasta. Seuraavassa taulukossa 17 esitettävät mallit sisältävät seuraavat toimenpiteet Skenaario 1: Nykyinen palveluverkko säilyy - ei toimenpiteitä Skenaario 2: Kevyt tiivistäminen - Nummi-Pusula yhdistetään Lohjan yhteislyseon lukioon Virkby ja Karis-Billnäs yhdistyvät, sijainti Karjaalla, Virkbyn lukiostudio1 Lohjan yhteislyseon lukiossa (lukioyhteistyö) tai Källhagenin perusopetuksen yhteydessä Myöhemmin voidaan yhdistää Raaseporin ruotsinkieliset lukiot (koulutuksen järjestäjä päättää opetuksen järjestämispaikan) Skenaario 3: Keskittäminen kielen mukaan - Ruotsinkielinen lukiokoulutus keskitetään Raaseporiin, koulutuksen järjestäjä päättää opetuksen järjestämispaikan Suomenkielinen lukiokoulutus järjestetään 3-napaisesti: Karjaa, Lohja ja Karkkila Mallissa sekä suomen että ruotsinkielinen lukiostudiot Hankoon ja Lohjan yhteislyseon lukioon Skenaario 4: Vahva keskittäminen - 1 Ruotsinkielinen lukiokoulutus keskitetään Raaseporiin, koulutuksen järjestäjä päättää opetuksen järjestämispaikan Suomenkielinen lukiokoulutus keskitetään Lohjan yhteislyseon lukioon Karkkila, Karjaa ja Hanko lukiostudioina Lukiostudiolla tarkoitetaan lukiolaisille suunniteltua opiskelutilaa, jossa he voivat itsenäisesti opiskella, osallistua etä- ja verkko-opiskeluun sekä kokoontua muiden lukiolaisten kanssa opiskelemaan ja työskentelemään ryhmissä. Lukiostudio varustetaan lukiokoulutuksen edellyttämillä tietoteknisillä laitteilla ja nopeilla tietoliikenneyhteyksillä. Lukiostudion opiskelupiste sijoitetaan alueen yläkoulun/lukion/ammatillisen koulutuksen tiloihin. Lukiostudiossa voidaan järjestää säännöllisesti eri oppiaineiden opettajien ohjausta (opettaja läsnä) ja lukion opinto-ohjaajan tapaamisia. Osa opiskelusta voi tapahtua päälukion ryhmissä, osa lukiostudiossa etäopiskeluna. Lukiostudiossa voidaan järjestää peruskursseja. FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 40 (49) 25.6.2015 Skenaariot Nykyinen palveluverkko säilyy Kevyt tiivistäminen Keskittäminen kielen mukaan Vahva täminen Saavutettavuus ei parane heikkene 15 km:n saavutettavuusvyöhykkeet osittain päällekkäiset turvataan Hangon lukiokoulutuksen saavutettavuus etäopiskelupisteen avulla turvataan Hangon ja Karkkilan lukiokoulutuksen saavutettavuus, muutoin keskitetään Oppilaskehitys ei muutoksia Lohja, laskeva Karis-BillnäsVirkby, laskeva Kustannukset Kustannukset kasvavat, jos lukioverkkoa ei tiivistetä Henkilöstön käyttö tehostuu: edellyttää eläköitymisten hyödyntämistä ja muita järjestelyjä, myös perusopetuksen kanssa Ruotsinkieliset, laskeva Suomenkieliset, laskeva Henkilöstön käyttö tehostuu: edellyttää eläköitymisten hyödyntämistä ja muita järjestelyjä, myös perusopetuksen kanssa Ruotsinkieliset, laskeva Suomenkieliset, laskeva Henkilöstön käyttö tehostuu: edellyttää eläköitymisten hyödyntämistä ja muita järjestelyjä, myös perusopetuksen kanssa Tilojen käyttö tehostuu Tilojen käyttö tehostuu Tilojen käyttö tehostuu. Malli edellyttää lisätilojen vuokraamista tai investointeja (muiden koulutuksen järjestäjien kanssa) Henkilöstömenot: 400 000 € Henkilöstömenot: 600 000 € Henkilöstömenot: 1 300 000 € Tilakustannukset Tilakustannukset 80 000 € 300 000 € Nummi-Pusulan yläkoulun opettajien opetusvelvollisuus turvattava; tarvittaessa yhteiset opettajat Karkkilan ja Lohjan kanssa, yksiköiden neminen vähe- tilatarpeet henevät vä- tilatarve poistuu Nummi-Pusulassa ja Virkbyssä hallinnollinen yhdistäminen antaa työkaluja johtamiseen Laskennallinen säästöpotentiaali (vuosittain) Vaikutus tehostumiseen eikä säästöpotentiaalia ei ole tässä mallissa tehostuminen edellyttää toiminnallisia muutoksia henkilöstötarve vähenee ks. luku 6.3 Taulukko 17. Yhteenveto palveluverkkoskenaarioista keskit- ruotsinkielinen yksikkö: Raasepori ja etäopiskelupiste Hangossa suomenkielinen: Lohjan lukio + etäopiskelupisteet Karkkilassa, Karjaalla ja Hangossa Raaseporissa ja Hangossa suomen ja ruotsinkieliset samoihin tiloihin FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 41 (49) 25.6.2015 Lohjan aikuislukion toiminta sulautetaan Lohjan yhteislyseon lukioon skenaarioissa 2.4. Siten Lohjan Yhteislyseon lukioon kohdistuvat muutokset ulottuvat myös aikuislukioon. Säästöpotentiaalin laskenta Yllä olevassa taulukossa esitetty säästöpotentiaali on laskettu seuraavin periaattein: - henkilöstömenosäästö on laskettu vertaamalla lakkaavan lukion ja vastaanottavan lukion opiskelijakohtaisia henkilöstömenoja ja kertomalla erotus siirtyvien opiskelijoiden määrällä. Säästöpotentiaali on esitetty varovaisuuden periaatetta noudattaen eli ottamalla huomioon 80 % laskennallisesta säästöstä. - tilakustannuksiin kohdistuva säästöpotentiaali on muodostunut lakkaavien lukioiden sisäisestä vuokrasta. Säästöpotentiaalia on oikaistu lukiostudioiden arvioidulla sisäisellä vuokralla. Pienten lukioiden korotettu valtionosuus Tällä hetkellä maksetaan korotettua valtionosuutta niille lukiokoulutusta järjestäville kunnille, joiden lukioissa opiskelevien lukiokoulutuksen opiskelijoiden määrä on alle 200. Tarkastelu tehdään kielikohtaisesti. Kaikkien tässä selvityksessä mukana olevien kuntien lukiokoulutuksen valtionosuus sisältää korotusta yhteensä 1,1 miljoonaa euroa vuonna 2015. Skenaarioiden vaikutusta valtionosuuden korotukseen on tarkasteltu seuraavasti: Skenaario 1.: ei vaikutusta, nykytila Skenaario 2. vähentäisi ruotsinkielisten lukioiden valtionosuutta yhteensä 0,3 M€, mikä jakautuisi Lohjan (0,2 M€) ja Raaseporin (0,1 M€) kesken. Skenaariossa 3. valtionosuusmenetykset olisivat 0,7 M€, joka jakautuisi Hangon (0,4 M€), Lohjan (0,2 M€) ja Raaseporin (0,1 M€) kesken. Karkkilan kaupungille skenaario olisi valtionosuuden kannalta neutraali. Skenaariossa 4. kaikki seudun kunnat menettäisivät sekä suomen- että ruotsinkielisen lukiokoulutuksen valtionosuuskorotukset, yhteensä 1,1 M€. Valtionosuuskorotuksen mahdollinen menettäminen vaikuttaa säästöpotentiaalia pienentävästi. Toisaalta taulukossa 17. esitetty säästöpotentiaali on laskettu varovaisesti, joten esitetyillä skenaarioilla 2.-4. olisi säästöpotentiaalia myös valtionosuusmenetyksen jälkeen. 6.3 Toiminnan kehittämismalleja Toimeksiantona oli laatia järjestämis- ja palveluverkkoskenaariot sekä suomenkielisestä että lukiokoulutuksesta neljän kunnan alueella. Tehtäväksiantona oli antaa ehdotuksia laadukkaasta lukiokoulutuksen järjestämisestä. Tässä luvussa tarkastellaan lukiokoulutuksen toiminnallista kehittämistä järjestelmätason tehostamisen näkökulmasta. Selvitykseen ei kuulunut yksittäisen lukion ja/tai opettajan toiminnan kehittäminen, eikä seuraavaksi esitettyjä järjestäjätason pedagogisen koordinoinnin kehittämistoimia ole tarkasteltu yksittäisen lukion tai sen opettajien näkökulmasta. FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 42 (49) 25.6.2015 6.3.1 Koulutuksen järjestäjien pedagoginen koordinointi Oletuksena on, että koulutuksen järjestämisen yhteistoiminta lisää toiminnan tehokkuutta, monipuolistaa sitä ja kasvattaa opetuksen ja lukion tuottavuutta. Kun koulutuksen järjestäjä mahdollistaa, että alueen lukiot suunnittelevat ja toteuttavat mahdollisimman paljon yhteistä toimintaa ja noudattavat yhteisiä periaatteita, huomaavat nuoret, että heidän ei tarvitse lähteä ns. merta edemmäs kalaan saadakseen lukioopinnoista yksilöllisiä opintotarpeita vastaavan kokemuksen. Seuraavaan on koottu esimerkkejä koulutuksen järjestäjän lukion toimintojen järjestämisen kehittämisestä ja yhtenäistämisestä. Osa malleista on jo käytössä useammassakin lukiossa, mutta tavoitteena tulisi olla että ne kattaisivat kaikki alueen lukiot. yhtenäinen työ- ja loma-aikataulu mahdollistaa opettajien yhteiskäytön ja opetuksen yhteensovittamisen yhteinen tuntikaavio ja osittain yhteinen kurssitarjotin (esim. lyhyet kielet, opetus videovälitteisesti) yhteinen oppimisalusta, jolla yksi yhteinen hallinnoija ylioppilaskirjoitusten valmisteluun, valvontaan ja tarkistamiseen annettujen resurssien yhtenäistäminen opettajille yhteisiä koulutustilaisuuksia ja VESO-päiviä. Vetäjinä voivat toimia koulujen omat asiantuntijaopettajat. Joka koulussa on opettajia, jotka ovat melko pitkällä esim. atk-taidoissa, jotka opettavat käyttäen jotain uutta opetusmenetelmää, jotka ovat jo kokeilleet Abittia ym. Ulkopuolisen kouluttajan kulut jakautuvat useammalle koululle. kaikkien alueen lukioiden oppiainetiimit, jotka voivat tehdä suunnitelmallisesti ja sovitusti materiaaleja, kehittää opetusta, tehdä OPS-työtä, saada vertaistukea, perustaa yhteisen keskustelualustan esim. Facebookiin tai yhteisen materiaali- ja linkkipankin Diigoon tms. palvelujen keskittämistä, esim. tukipalvelut -> yhteinen pedagoginen atktukiopettaja, keskitetty tukiopetus (osittain videovälitteisesti) yhteisiä projekteja, esim. kv-projekti (kaksikielisyyden hyödyntäminen) tulevan uuden OPS-työn tekeminen yhdessä (esim. yhteiset suoritusohjeet, hyväksiluennan käytäntöjen yhtenäistäminen -> uusi OPS) kouluihin samanlainen tietokonekanta yhteinen tiedottaminen -> lukio-esite ja/tai www-sivut, jossa on mm. kirjatori (myydään/ostetaan käytettyjä oppikirjoja) rehtorikollegio pohtimaan ja kehittämään toimintaa koulutuksen järjestämisen ja pedagogista yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa esim. verkko-opetuksessa, yhteistyötä ruotsinkielisen lukion kanssa (esim. historiaa suomenkielisille ruotsiksi ja ruotsinkielisille suomeksi tms.) yhteistyötä alueella sijaitsevien eri instituutioiden kanssa (työelämäyhteistyö, museot, galleriat, kirjastot, liikuntahallit, nuorisotoimi ym.), yhteistyötä tukipalveluissa FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 43 (49) 25.6.2015 koulutuksen järjestäjätasoinen tarjonnan optimointi, ohjauksen kehittäminen ja kurssitarjonnan kehittäminen siten, että opinnot on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa tarjotaan vähänvalittuja kursseja joka toinen vuosi ja/tai tarjotaan syventäviä ja soveltavia kursseja keskitetysti tai perustetaan alueen kaikkien lukioiden yhteinen verkkokurssitarjotin/etäkurssitarjotin sekä suomenkieliselle että ruotsinkieliselle lukiokoulutukselle, johon jokainen lukio antaa sovitun määrän sovitun oppiaineen kursseja (Nummi-Pusulan lukio voi toimia esimerkkinä). Rahaa ei liikutella, vaan ajatellaan, että jokaisen lukion panos on samanarvoinen. Verkkokurssien etu on, että ne eivät sido ajallisesti, sen sijaan etäkurssiin yleensä liittyy myös ohjausta tai lähiopetusta, jolloin joko opiskelijat liikkuvat tai opetusta annetaan videovälitteisesti. Kurssitarjottimeen kannattaa valita kursseja, joita valitaan vähän: elämänkatsomustieto, syventäviä kursseja esim. filosofiasta, abikertauskursseja, koulukohtaisia kursseja ym. Verkkokurssitarjonnan alettua samoja kursseja ei enää tarjota lähiopetuksena. (Malleja: www.etarengas.fi tai www.lse.fi) suuremmissa lukioissa tarjotaan samaa kurssia useamman kerran lukuvuodessa. Yksi näistä kursseista voidaan muuttaa verkkokurssiksi ja tarjota sitä myös muiden lukioiden opiskelijoille. Kurssi voisi olla esimerkiksi MOOCtyyppinen (massiivinen avoin verkkokurssi). välineiden lainaus (esim. fysiikan kalliit välineet voi kierrättää) onnistuu, kun kurssit järjestetään eri jaksoissa eri kouluissa tilojen yhteiskäyttö – myös ammatillisen ja ammattikorkeakoulun kanssa kilpailuttaminen ja hankinnat tehdään yhdessä 6.3.2 Monimuoto-opetuksen kehittäminen Tulevaisuuden lukio ei ole vain rakennus, vaan se on kaikkialla, jopa opiskelijan taskussa älylaitteessa. TVT:n avulla opetuksen saavutettavuus paranee. Välimatkat eivät ole opiskelun esteenä, vaan kursseja voi tehdä lähes missä ja milloin vaan. Myös vaihtooppilaana ulkomailla oleva tai pitkään sairastava voi suorittaa verkkokursseja tai saada ohjausta verkon välityksellä. TVT:n avulla opetuksen monipuolistaminen ja erityttäminen helpottuu. Lukioiden laatua nostaa toimintamalli, jossa voidaan ottaa huomioon sekä erityslahjakkaat että oppimisvaikeuksista kärsivät samanaikaisesti. TVT:n avulla voidaan järjestää suurillekin joukoille MOOC-tyyppisiä luentoja (esim. reaaliaineet), jolloin resurssia voidaan kohdentaa muuhun opetukseen. MOOCin kaltaisissa opetusjärjestellyissä tulee harkita, että kokeiden korjaamisesta maksetaan jokin lisäkorvaus, jos ryhmä on hyvin suuri, esim. reilusti yli 40. Näin pienen ja suuren opetusryhmän välisen työmäärän erot tasoittuisivat ja palkka ei muodostuisi opetuksen monipuolistamisen esteeksi. TVT mahdollistaa myös sulautuvan opetuksen käytön. Se taas mahdollistaa sen, että joka päivä ei tarvitsisi tulla koululle. Yksi päivä viikosta voisi olla etätyöpäivä. Tämä on liikkumisen näkökulmasta kestävän kehityksen mukainen ratkaisu. Toisaalta koulun ti- FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 44 (49) 25.6.2015 loja ei kannata seisottaa tyhjillään, vaan tarjota koulun tiloja esimerkiksi ammatillisen koulutuksen tai kansalaisopiston päiväkursseille. Tärkein näkökulma opetuksen monipuolistamisessa on, että TVT:n osaaminen valmistaa opiskelijoita tulevaisuuteen ja tulevaisuuden työskentelytapoihin; opetetaan tiedonhakua ja kriittistä arviointia sekä varmistetaan opiskelun kannalta riittävät pedagogiset tietotekniset taidot. Opetuksen järjestäjän näkökulmasta TVT:n suuri etu on materiaalin autenttisuus, ajantasaisuus, maksuttomuus ja nopea saatavuus. Tiedon määrä ja sen lisääntyminen on nykyaikana niin valtavaa, että oppikirjat ja muu materiaali eivät voi pysyä ajan tasalla. Myös tietokäsitys muuttuu nopeasti: kaikkea ei pidä eikä voi muistaa ulkoa, vaan tietoa on osattava hakea ja arvioida kriittisesti. ”Kaiken kaikkiaan TVT parantaa saavutettavuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.” Tämän esiselvityksen toimeksiannon näkökulmasta voi myös todeta TVT:n muodostavan poliittisesti hyväksyttävän, modernin toimintatavan Länsi-Uudenmaan lukioiden yhteistoiminnan kehittämiseksi. Suunnitelmallisilla ratkaisuilla (esimerkiksi lukion etä- ja verkko-opiskelun opiskelustudioiden sijoittaminen perusopetuksen tilojen yhteyteen) lisää alueen nuorten tasavertaisia mahdollisuuksia suorittaa lukio-opintoja, äidinkielestään riippumatta. FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 45 (49) 25.6.2015 7 Lopuksi Talvella 2015 oli valmisteilla toisen asteen järjestämislupiin ja rahoitukseen liittyvät lainsäädäntöuudistukset. Suunnitellut aikataulut hakemusten laadinnalle olivat tiukat, joten useat tahot eri puolella Suomea aloittivat paikallisen ja seudullisen valmistautumisen hakuprosessiin kokoamalla alueen toisen asteen koulutuksen järjestäjät yhteen ja linjaamalla alueen tulevaisuutta. Länsi-Uudenmaan kunnista Hanko, Karkkila, Lohja ja Raasepori aloittivat hakuprosessiin valmistautumisen antamalla FCG Konsultoinnille toimeksiannon järjestämislupaa tukevan lukiokoulutuksen järjestämistä koskevan selvityksen laadinnasta. Lakiesitysten rauettua tehtävä muutettiin lukiokoulutuksen järjestämistä koskevan esiselvityksen laadinnaksi. Esiselvityksen tehtävänä oli tarkastella lukion järjestämisvaihtoehtoja (skenaarioita). Työn edetessä ohjausryhmä linjasi myös skenaarioiden rinnalla tehtäväksi palveluverkon optimoinnin. Siten rakenteisiin ja organisoimiseen kohdistuva selvitys on järjestäjätason ja alueen lukiokoulutuksen järjestelmätasoa tarkasteleva esiselvitys – eikä siten kohdistu yksittäisen lukioon tai sen opettajiin mukaan lukien heidän pedagoginen toiminta. Samoin ohjausryhmä rajasi tarkastelun ulkopuolelle muuhun toisen asteen koulutuksen järjestämiseen yhdistetyn lukiokoulutuksen tarkastelun. Lukiokoulutuksen järjestämismalleista tarkasteltiin yhteistyömallia, vastuukuntamallia, lukiokuntayhtymämallia sekä osakeyhtiötä. Palveluverkkoa tarkasteltiin neljästä näkökulmasta, joista skenaariota 1. (nykyiseen palveluverkkoon ei tehdä muutoksia) ei nähdä alueellisesti varteenotettavana vaihtoehtona selvityksen tehtävän – tehokkaan ja taloudellisen lukiokoulutuksen järjestämisen - näkökulmasta. Kun Länsi-Uudenmaan kunnat ovat valmiita muuttamaan lukion palvelutarjontaa, samanaikaisesti tulee ratkaista sekä palveluverkko että järjestämismalli. Seuraavassa kuvassa (kuva 18) on esitetty muutoksen eteneminen. Kuva 18. Kuvaus yhteistyön etenemisestä kohti yhteistä koulutuksen järjestämistä FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 46 (49) 25.6.2015 Selvitystyön aikana nousi esiin kaksi lukion järjestämisen toimintamallia, joiden avulla kyllä saavutettaisiin taloudellista ja toiminnallista tehokkuutta, mutta joiden mielekkyyttä lukion opettajien keskuudessa epäilemme. Ensimmäinen toimintamalli on paluu luokallista lukiotoimintaa muistuttavaan opetuksen toimintamalliin, joka olisi koulutuksen järjestämisen rakenteena tarkoituksenmukainen ja taloudellinen toteuttaa. Luokkamuotoisena järjestetty lukiokoulutus jättää opettajalle pedagogisen vapauden, mahdollistaa tulevan opetussuunnitelman mukanaan tuoman ilmiömäisen opetuksen/oppimisen, mutta myös rytmittää keskivertolukiolaisen opiskeluja ja siten tuo järjestämiseen sille toivottua tehokkuutta. Tähän malliin on helppo yhdistää lukiostudioopiskelu. Toisessa toimintamallissa lukion lukujärjestykseen sidottu opetus keskitetään kahdelle ensimmäiselle vuodelle. Lukion kolmannen vuoden opiskelu ylioppilaskirjoituksiin asti muodostuu tutkivasta, itsenäisestä (opettajien ohjauksessa tapahtuvasta) ilmiöiden tarkasteluun perustuvasta opiskelusta. Tämä toimintamalli edellyttää vahvaa opettajien yhteistyöskentelyä, jotta lukion opetussuunnitelman oppisisällöt ja tavoitteet ovat tämän kaltaisella rytmityksellä mahdollista saavuttaa. _________ FCG KONSULTOINTI OY 25.6.2015 Liite 1a: Kartta, suomenkieliset lukiot Esiselvitys 1 (2) Liite 1 FCG KONSULTOINTI OY 25.6.2015 Esiselvitys 2 (2) Liite 1 Liite 1b: Kartta, ruotsinkieliset lukiot - FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 25.6.2015 1 (1) Liite 2 Liite 2: termejä Termejä: (Lähde Etälukion opinto-opas) http://www02.oph.fi/etalukio/opas/etalukion_opinto-opas.pdf Lähiopetus on perinteistä luokkaopetusta. ( Myös videoneuvottelun avulla tapahtuvaa opetusta kutsutaan usein lähiopetukseksi! Erjan huom.) Etäopetus on opetusmenetelmä, jossa vuorottelevat lähiopetus sekä etäopiskelu. Etäopetuksessa opiskelija saa myös opettajan ohjausta. Verkko-opiskelu tapahtuu kokonaan verkon välityksellä. Verkkokurssi on etäopiskelukurssi, jonka aikana opiskelija saa opettajan antamaa ohjausta. Video-opetus on videoneuvottelulaitteiden avulla tapahtuvaa opetusta. Oppimisalusta on tietoverkon välityksellä toimiva, yleensä Internet/www-pohjainen ohjelmisto, ajasta ja paikasta riippumaton opiskelufoorumi. Synonyymejä ovat mm. ryhmätyöohjelmisto, oppimisympäristö, virtuaalinen luokkahuone. ______________________________________________________________________ Muita termejä: Monimuoto-opetus: opetusta annetaan lähikursseina, etäkursseina, verkkokursseina, itsenäisesti suoritettavina Sulautuva opetus (Blended Learning): saman kurssin sisällä käytetään vaihtelevia opetusmuotoja: osa kurssita on lähiopetusta, osa verkossa ja osa itsenäisesti. MOOC – Massive Open Online Course, katso http://fi.wikipedia.org/wiki/Massiivinen_avoin_verkkokurssi
© Copyright 2024