OPINTO-OPUS 2015–2016
OPINTO-OPUS 2015–2016 Sähköinen opinto-opas ja kurssikuvaukset https://nettiopsu.utu.fi/opas Tämän oppaan tiedot perustuvat elokuun 2015 tietoihin (julkaistu 21.8.2015, punaisella sen jälkeen tehdyt korjaukset) Pidätämme oikeuden muutoksiin. TURUN KAUPPAKORKEAKOULU SISÄLLYSLUETTELO TURUN KAUPPAKORKEAKOULU ................................................................................................................... 4 Turun kauppakorkeakoulun työskentelyajat .............................................................................................. 5 YLEISTÄ OPISKELUSTA .................................................................................................................................. 6 Opintoneuvonta ........................................................................................................................................ 6 Turun yliopistoon ilmoittautuminen ............................................................................................................ 6 Opintoaikojen rajaus .................................................................................................................................. 7 Ilmoittautuminen kursseille ........................................................................................................................ 8 Turun kauppakorkeakoulussa opiskeltavat aineet ..................................................................................... 8 Lyhenteet ja käsitteet ................................................................................................................................. 9 Kuulustelut eli tentit ................................................................................................................................. 14 Opiskelija- ja opintotietojärjestelmä ......................................................................................................... 15 Siirtyminen KTM-tutkinto-ohjelmaan ........................................................................................................ 16 Palaute vuorovaikutteisen opiskelukulttuurin osana ................................................................................ 17 Perustutkinto-opintojen suorittaminen Avoimessa yliopistossa ............................................................... 17 Opiskelu ulkomailla .................................................................................................................................. 17 JOO-opinnot ............................................................................................................................................ 18 Muiden opintojen ja osaamisen sisällyttäminen tutkintoon ...................................................................... 18 KHT- ja HTM- ja JHTT-tutkinnon opintovaatimukset ............................................................................... 23 Työharjoittelu ........................................................................................................................................... 23 Rekry - Turun yliopiston työelämäpalvelut ............................................................................................... 25 Turun kauppakorkeakoulun kirjastopalvelut ............................................................................................ 25 Valmistuminen ......................................................................................................................................... 25 KTK- ja KTM-TUTKINTOJEN RAKENNE ........................................................................................................ 27 KTK- ja KTM-tutkintojen rakenne vsk 2014 lähtien ................................................................................. 27 KTK- ja KTM-tutkintojen rakenne vsk:t 2005 - 2013 ................................................................................ 28 Liiketalouden tradenomin tutkinnosta KTK-tutkintoon hyväksiluettavat opinnot ...................................... 29 Maisterin tutkinnon täydentävät opinnot .................................................................................................. 29 1. LUKUVUODEN OPINNOT .......................................................................................................................... 32 KAIKILLE YHTEISET OPINNOT ..................................................................................................................... 33 VALTIOTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNOT................................................................. 35 TUTKINTO-OHJELMAT JA SIVUAINESUOSITUKSET .................................................................................. 38 KTK-tutkinto-ohjelmat .............................................................................................................................. 38 KTM-tutkinto-ohjelmat ............................................................................................................................. 39 JOHTAMINEN JA ORGANISOINTI ................................................................................................................. 41 TIETOJÄRJESTELMÄTIEDE .......................................................................................................................... 45 YRITTÄJYYS ................................................................................................................................................... 51 LASKENTATOIMI JA RAHOITUS ................................................................................................................... 55 TALOUSTIETEIDEN KVANTITATIIVISET MENETELMÄT ............................................................................. 64 YRITYSJURIDIIKKA ........................................................................................................................................ 68 MARKKINOINTI ............................................................................................................................................... 70 KANSAINVÄLINEN LIIKETOIMINTA ............................................................................................................... 77 TOIMITUSKETJUJEN JOHTAMINEN ............................................................................................................. 82 TALOUSMAANTIEDE ..................................................................................................................................... 87 TALOUSTIEDE ................................................................................................................................................ 94 KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT ................................................................................................................... 104 ENGLANNIN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ ...................................................................................................... 107 ESPANJAN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ ........................................................................................................ 109 RANSKAN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ .......................................................................................................... 110 RUOTSIN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ ........................................................................................................... 112 SAKSAN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ ............................................................................................................. 113 SUOMEN KIELI JA TALOUSELÄMÄN VIESTINTÄ ...................................................................................... 115 VENÄJÄN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ ........................................................................................................... 116 JAPANIN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ ............................................................................................................ 117 KIINAN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ ............................................................................................................... 118 OPINTOKOKONAISUUDET BALTIC SEA BUSINESS & SOCIETY – OPINTOKOKONAISUUS .............................................................. 118 INNOVATION AND BUSINESS CREATION STUDY MODULE ................................................................... 120 KANSAINVÄLISEN LIIKEVIESTINNÄN OPINTOKOKONAISUUS ............................................................... 121 KESTÄVÄN KEHITYKSEN OPINTOKOKONAISUUS ................................................................................... 122 KVANTITATIIVISEN TALOUSTIETEEN OPINTOKOKONAISUUS .............................................................. 123 LIIKETOIMINTAOSAAMISEN PERUSOPINTOKOKONAISUUS .................................................................. 125 MATKAILULIIKETOIMINNAN OPINTOKOKONAISUUS ............................................................................... 125 OIKEUSTALOUSTIETEEN OPINTOKOKONAISUUS .................................................................................. 127 PALVELULIIKETOIMINNAN OPINTOKOKONAISUUS ................................................................................ 128 RAHOITUKSEN JA SIJOITUSTOIMINNAN OPINTOKOKONAISUUS ......................................................... 129 TIETOTURVAJOHTAMISEN OPINTOKOKONAISUUS ................................................................................ 131 TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN OPINTOKOKONAISUUS ...................................................................... 132 TYÖELÄMÄN JA HENKILÖSTÖASIOIDEN OPINTOKOKONAISUUS ......................................................... 133 VASTUULLISEN LIIKETOIMINNAN OPINTOKOKONAISUUS ..................................................................... 134 YRITYSVIESTINNÄN OPINTOKOKONAISUUS ........................................................................................... 136 MAISTERIOHJELMAT KAUPAN JA PALVELUJEN MAISTERIOHJELMA ........................................................................................ 137 MASTER´S DEGREE PROGRAMMES MASTER’S DEGREE PROGRAMME IN GLOBAL INFORMATION TECHNOLOGY MANAGEMENT ………... (GITM) ........................................................................................................................................................... 144 MASTER´S DEGREE PROGRAMME IN GLOBAL INNOVATION MANAGEMENT (GIM)…………………..150 MASTER’S DEGREE PROGRAMME IN FUTURES STUDIES (FUTU) ....................................................... 154 INTERNATIONAL MASTER IN MANAGEMENT OF INFORMATION TECHNOLOGY (IMMIT) ......................... AASIAN OHJELMA ....................................................................................................................................... 156 MATKAILUALAN VERKOSTOYLIOPISTO (MAVY) ...................................................................................... 157 CO-OP NETWORK STUDIES ....................................................................................................................... 158 JATKOTUTKINNOT....................................................................................................................................... 159 JATKO-OPISKELU ........................................................................................................................................ 161 KÄYTÄNNÖN OHJEITA JATKO-OPISKELUUN ........................................................................................... 164 YLEISTIETEELLISET OPINNOT ................................................................................................................... 166 JOHTAMINEN JA ORGANISOINTI ............................................................................................................... 167 TIETOJÄRJESTELMÄTIEDE ........................................................................................................................ 167 YRITTÄJYYS ................................................................................................................................................. 168 LASKENTATOIMI JA RAHOITUS ................................................................................................................. 169 TALOUSTIETEIDEN KVANTITATIIVISET MENETELMÄT ........................................................................... 170 YRITYSJURIDIIKKA ...................................................................................................................................... 170 MARKETING AND INTERNATIONAL BUSINESS ........................................................................................ 171 TOIMITUSKETJUJEN JOHTAMINEN ........................................................................................................... 172 TALOUSMAANTIEDE ................................................................................................................................... 173 TALOUSTIEDE .............................................................................................................................................. 174 TULEVAISUUDEN TUTKIMUS ..................................................................................................................... 174 KAUPPATIETEIDEN VALTAKUNNALLINEN JATKOKOULUTUSOHJELMA (KATAJA).............................. 175 KANSANTALOUSTIETEEN VALTAKUNNALLINEN JATKOKOULUTUSOHJELMA (KAVA)…………………………………………………………………………………………………………………176 TULEVAISUUDEN TUTKIMUKSEN VERKOSTOAKATEMIAN VALTAKUNNALLINEN 175JATKOKOULUTUSOHJELMA…………………………………………………………………………….……….. 176 LIITTEET Turun kauppakorkeakoulun tutkintoja ja opintosuorituksia koskevat määräykset Turun yliopiston opintojohtosääntö TURUN KAUPPAKORKEAKOULU Turun kauppakorkeakoulu (TuKKK) on osa Turun yliopistoa. Turun yliopisto tarjoaa Suomessa ainutlaatuisen monitieteisyyden areenan, joka integroi liiketaloudellisen osaamisen entistä laajemmin ja tiiviimmin osaksi koulutusta ja tutkimusta. Turun kauppakorkeakoulun toimintaa johtaa dekaani johtokunnan ja varadekaanien kanssa sekä vastaa kauppakorkeakoulun kehittämisestä ja yliopiston strategian toteutuksesta kauppakorkeakoulussa. Turun kauppakorkeakoulu on kansainvälinen ja laaja-alainen kauppatieteellinen yksikkö. Sen tehtävänä on edistää ja harjoittaa vapaata talous- ja kauppatieteellistä tutkimusta, antaa siihen perustuvaa ylintä opetusta ja vaikuttaa monipuolisesti yhteiskunnassa niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Turun kauppakorkeakoulussa panostetaan voimakkaasti opetuksen ja tutkimuksen laatuun, pyrkimyksenä on niiden jatkuva kehittäminen. TuKKK läpäisi vuonna 2009 hyväksytysti Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) toteuttaman laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin. Vuonna 2012 TuKKK sijoittui kolmanneksi Eduniversal Worldwide Business Schools Rankingin luokassa Excellent Business Schools. Kauppakorkeakoulussa opiskeli vuonna 2014 yli 3000 tutkinto-opiskelijaa. TuKKK:uun saapuu vuosittain noin 150 vaihto-opiskelijaa ja vastaavasti noin 200 TuKKK:n opiskelijaa lähtee vaihto-opiskelijaksi. TuKKK:lla on yli 80 yhteistyöyliopistoa noin 40 eri maassa. Turun kauppakorkeakoulusta on valmistunut sen koko toiminnan aikana noin 8 000 kauppatieteellisen tutkinnon suorittanutta. Korkeakoulun henkilökunnan määrä on noin 300. Turun kauppakorkeakoulu perustettiin vuonna 1950 Turun Liikemiesyhdistyksen aloitteesta. Kauppakorkeakoulua ylläpiti yksityinen Turun Kauppakorkeakoulun Säätiö 1.4.1977 asti. Tuolloin se muuttui valtion korkeakouluksi, ja säätiön rooli muuttui ylläpitäjästä avustajaksi ja tukijaksi. Kauppakorkeakoulu toimi alkuvuodet Turun Kauppaopiston rakennuksessa Aurakadulla, josta se siirtyi vuonna 1958 Rehtorinpellolle valmistuneeseen uudisrakennukseen. Rakennusta laajennettiin vuosina 1963 ja 1988. Syksyllä 2002 valmistui lisärakennus, joka mahdollisti kaikkien Turun kauppakorkeakoulun toimintojen sijoittumisen yhteisiin tiloihin. Lisäksi TuKKK:lla on yksikkö Porin yliopistokeskuksessa. Turun kauppakorkeakoulu ja Turun yliopisto yhdistyivät vuonna 2010. 4 Turun kauppakorkeakoulun työskentelyajat lukuvuonna 2015 – 2016 66. lukuvuosi: 1. elokuuta 2015 – 31. heinäkuuta 2016 Opetus Ensimmäisen vuosikurssin opetus alkaa 25.8.2015 Syyslukukausi I: 31.8. – 16.10.2015 vkot 36 – 42 II: 26.10. – 4.12.2015 vkot 44 – 49 Kevätlukukausi III: 4.1. – 12.2.2016 vkot 1 – 6 IV: 29.2. – 22.4.2016 vkot 9 – 16 Joululoma 21.12.2015–3.1.2016, pääsiäisloma 24. – 30.3.2016 Kuulustelut Syystenttikaudella 24. – 28.8.2015 vko 35 Syysvälitenttikaudella 19. – 23.10.2015 vko 43 (ja lisäksi perjantaisin 4.9. – 4.12.2015, alk. klo 14.00) Talvitenttikaudella 7. – 18.12.2015 vkot 50 – 51 (7.12. ei aamupäivän tenttitilaisuutta) Kevätvälitenttikaudella 15. – 26.2.2016 vkot 7 – 8 (ja lisäksi perjantaisin 8.1. – 22.4.2016, alk. klo 14.00) Kevättenttikaudella 25.4. – 20.5.2016 vkot 17– 20 Kurssi-ilmoittautuminen Syyslukukausi I periodi 17. – 27.8.2015 (ilmoittautuminen 1. vsk:n opetukseen 27.8.2015) II periodi 5. – 18.10.2015 Kevätlukukausi III periodi 7. – 16.12.2015 IV periodi 8. – 21.2.2016 Ilmoittautuminen kandidaatin- ja pro gradu -tutkielmaryhmiin Keväällä 2016 alkaviin ryhmiin 5. – 18.10.2015 Syksyllä 2016 alkaviin ryhmiin 8. – 21.2.2016 Syyslukukausi 2015 Elokuu TENTIT Vkot 35 M 24 Ti 25 K 26 To 27 P 28 L 29 S 30 36 31 1 2 3 4 5 6 Syyskuu Lokakuu LUENNOT ( I periodi) 37 38 39 40 7 14 21 28 8 15 22 29 9 16 23 30 10 17 24 1 11 18 25 2 12 19 26 3 13 20 27 4 Marraskuu TENTIT LUENNOT ( II periodi) 41 42 43 44 45 46 47 48 5 12 19 26 2 9 16 23 6 13 20 27 3 10 17 24 7 14 21 28 4 11 18 25 8 15 22 29 5 12 19 26 9 16 23 30 6 13 20 27 10 17 24 31 7 14 21 28 11 18 25 1 8 15 22 29 Kevätlukukausi 2016 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Tammikuu LUENNOT ( III periodi) Vkot 1 2 3 M 4 11 18 Ti 5 12 19 K 6 13 20 To 7 14 21 P 8 15 22 L 9 16 23 S 10 17 24 4 25 26 27 28 29 30 31 5 1 2 3 4 5 6 7 6 8 9 10 11 12 13 14 TENTIT 7 15 16 17 18 19 20 21 8 22 23 24 25 26 27 28 9 29 1 2 3 4 5 6 LUENNOT ( IV periodi) 10 11 12 13 7 14 21 28 8 15 22 29 9 16 23 30 10 17 24 31 11 18 25 1 12 19 26 2 13 20 27 3 14 4 5 6 7 8 9 10 15 11 12 13 14 15 16 17 16 18 19 20 21 22 23 24 Joulukuu TENTIT 49 50 51 30 7 14 1 8 15 2 9 16 3 10 17 4 11 18 5 12 19 6 13 20 52 21 22 23 24 25 26 27 Toukokuu 17 25 26 27 28 29 30 1 TENTIT 18 19 2 9 3 10 4 11 5 12 6 13 7 14 8 15 20 16 17 18 19 20 21 22 21 23 24 25 26 27 28 29 Vastaanottoajat: Opettajien vastaanottoja pidetään pääsääntöisesti opetusperiodien aikana. Tenttiviikkojen aikana opettajat ovat tavattavissa sopimuksen mukaan. 5 YLEISTÄ OPISKELUSTA Neuvonta opintoihin liittyvissä asioissa Turun kauppakorkeakoulun opintotoimisto hoitaa kauppakorkeakoulun opintohallintoon liittyviä yleisiä asioita. Opintotoimiston aukioloajat ja henkilöstö löytyvät TuKKK:n intranet-sivuilta kohdasta Opiskelu > Opintotoimisto. Aukioloaikojen ulkopuolella opintotoimiston henkilökunnan tavoittaa puhelimitse tai sähköpostitse. Lukuvuosi-ilmoittautumiseen ([email protected]) liittyviä asioita hoitaa Turun yliopiston opiskelija- ja hakijapalvelut, joka sijaitsee yliopiston päärakennuksen pohjakerroksessa yliopistonmäellä. Turun yliopiston opiskelijoiden opintotukiasiat hoidetaan myös Opiskelija- ja hakijapalveluissa ([email protected]). Lisätietoa opiskeluun liittyvistä asioista löytyy Turun yliopiston intranetistä. Opintojaksoihin ja tentteihin liittyviä asioita, kuten kurssi- ja tentti-ilmoittautumiset sekä suoritusten rekisteröinti, hoidetaan ainelaitoksilla. Opintojen ohjaus Keskeisiä opinto-ohjauksen välineitä ovat mm. sähköinen opinto-opas, TuKKK Opiskelu-sivusto ja sähköinen hops-järjestelmä. Opiskelijan on mahdollista saada opintojen ohjausta koko opintojensa ajan. Lisätietoja opintojen ohjausta antavista tahoista on saatavilla TuKKK:n intranet-sivuilla kohdassa Opiskelu / Perustutkinto-opinnot / Opintojen suunnittelu ja HOPS / Opintojen ohjaus. Turun yliopistoon ilmoittautuminen Lukuvuosi-ilmoittautumisaika Turun yliopistoon päättyy perjantaina 4.9.2015. Yliopistoon tulee ilmoittautua joko läsnä- tai poissaolevaksi opiskelijaksi. Vain läsnäolevaksi ilmoittautuneella on oikeus osallistua kuulusteluihin, saada suorituksensa kirjatuksi opintorekisteriin ja saada tutkintotodistus. Uusi lukuvuosi alkaa 1.8.2015, joten opiskelijan täytyy olla ilmoittautunut läsnäolevaksi ennen kuin voi osallistua elokuussa tentteihin. Ylioppilaskunnan jäsenyys on pakollinen kaikille läsnäolevaksi ilmoittautuville alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittaville. Poissaolevaksi ilmoittautuva ei voi osallistua tentteihin eikä kuulua ylioppilaskuntaan. Ilmoittautumiseen vaikuttaa myös mahdollinen opiskelu ulkomailla, opintotuen saaminen sekä opintoajan rajaus. Voit tarkastaa lukuvuosi-ilmoittautumisesi perille tulon NettiOpsusta. Läsnäolevaksi ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla ylioppilaskunnan jäsenmaksu. Maksutiedot löytyvät Nettiopsusta ilmoittautumisajan alettua (ennen 2015 aloittaneet). Voit maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä vapaaehtoisia kehitysyhteistyömaksuja tai Ylioppilaslehden postitusmaksun. Maksettava summa tulee laskea tarkkaan, jotta ilmoittautuminen onnistuu ja maksut kohdentuvat oikein. Läsnäoloilmoittautuminen näkyy opintorekisterissä 3-5 arkipäivää jäsenmaksun maksamisen jälkeen. Maksun jälkeen voi noutaa lukuvuositarran opiskelijakorttiin ylioppilaskunnalta (TYY). Uuden opiskelijakortin saa tilattua verkosta osoitteesta elisalompakko.fi/lyyra. Nettiopsussa voi myös ilmoittautua poissaolevaksi. Myös opiskelijan, joka valmistuu 1.8. jälkeen, tulee olla läsnäoleva ja maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksu. Jatko-opiskelijoille ylioppilaskunnan jäsenmaksu on vapaaehtoinen. Turun yliopistosta valmistuneen jatko-opiskelijaksi hyväksytyn ei tarvitse ensimmäisenä vuonna ilmoittautua henkilökohtaisesti. Ilmoittautuminen merkitään automaattisesti kauppakorkeakoulun hyväksymispäätöksen perusteella. Muusta yliopistosta valmistuneelle jatko-opiskelijalle opiskelija- ja hakijapalvelut lähettää ilmoittautumislomakkeen ja -ohjeet. Jäsenmaksun suorittavat jatko-opiskelijat ilmoittautuvat maksamalla jäsenmaksun ilmoittautumiskirjeen pankkisiirtolomakkeella. Ulkomaille opiskelemaan lähtevien ilmoittautuminen Lukuvuoden aikana ulkomailla opiskeleva, joka ei suorita opintoja Turun kauppakorkeakoulussa, voi ilmoittautua poissaolevaksi. Turun yliopiston myöntämän apurahan saamisen ehtona on joko läsnä- tai poissaolevaksi ilmoittautuminen koko vaihdon ajaksi. Kesätenttejä suorittavien opiskelijoiden tulee olla ilmoittautunut läsnäolevaksi ennen tenttiin ilmoittautumista. 6 Uudelleenkirjoittautuminen Myöhästyneestä lukuvuosi-ilmoittautumisesta peritään 35 euron suuruinen uudelleenkirjoittautumismaksu (koska kirjoittautumismaksu suoritetaan eri tilille kuin TYYn jäsenmaksu, ota yhteyttä Opiskelija- ja hakijapalveluihin, [email protected]). Lisätietoja ilmoittautumisesta löytyy TY:n nettisivuilta kohdasta Opiskelu > Ilmoittautuminen yliopistoon. Osoitteen- ja nimenmuutokset Mikäli opiskelijan osoite tai muut yhteystiedot muuttuvat, tulee opiskelijan päivittää muuttuneet tiedot NettiOpsussa. Nimenmuutoksesta tulee ilmoittaa opiskelija- ja hakijapalveluihin sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Opintoaikojen rajaus Opintoaikojen rajaus koskee opintonsa lukuvuonna 2005 - 2006 tai sen jälkeen aloittaneita opiskelijoita. Opiskeluoikeuden kesto Tutkintojen tavoitteellinen suorittamisaika on aika, jossa opiskelijan on mahdollista suorittaa tutkinto päätoimisesti opiskellen. Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on kolme (3) vuotta ja ylemmän korkeakoulututkinnon kaksi (2) vuotta. Valmistumisen tavoiteaika on viisi vuotta (3+2), kun opiskelija on valittu suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa. Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot kahta (2) vuotta niiden yhteenlaskettua tavoiteaikaa pidemmässä ajassa eli yhteensä seitsemässä (7) vuodessa. Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla on oikeus suorittaa tutkinto neljässä (4) vuodessa (2+2). Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Jos opiskelija kuitenkin opiskelee ja ilmoittautuu läsnäolevaksi tällaisena aikana, opintojen enimmäisaika kuluu. Opintojen enimmäisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään neljän lukukauden poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Vuonna 2015 tai sen jälkeen aloittaneet voivat ilmoittautua poissaoleviksi enintään kahdeksi lukukaudeksi sen vaikuttamatta opintojen enimmäisaikaan. Opiskeluoikeuden jatkaminen ja lisäajan hakeminen Yliopisto voi hakemuksesta myöntää lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen opiskelijalle, joka ei ole suorittanut tutkintoa säädetyssä ajassa. Muuten opiskelija menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskeluoikeuden menettänyt opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Lisäaikaa tulee hakea vain siinä tapauksessa, että todella aikoo suorittaa opintoja. Opiskelija voi opiskeluajan päättymisen lähestyessä hakea opiskeluoikeuden jatkamista. Oman opiskeluaikaa koskevan tilanteen voi tarkastaa Nettiopsun kautta (voimassaolevan opiskeluoikeuden alapuolella oleva "Opintoajan rajaus"). Jokainen opiskelija on saanut tiedon jäljellä olevasta opiskeluajastaan myös sähköpostitse lukuvuosiilmoittautumisen ohjeiden mukana. Tiedon saa tarvittaessa myös yliopiston opiskelija- ja hakijapalveluista osoitteesta [email protected]. Jos opiskelija jo etukäteen pitää todennäköisenä, ettei hän valmistu opiskeluoikeuden voimassaoloaikana, lisäaikaa voi hakea etukäteen. Myös hakuhetkellä jo päättynyt opiskeluoikeus voidaan hakemuksesta palauttaa ja lisäaikaa myöntää, mutta tällöin opiskelijalta peritään uudelleenkirjautumismaksu (35 e). Lisäaikahaut päättyvät 31.3. ja 31.10. Hakemukseen tulee liittää opintojaksokohtainen ja aikataulutettu valmistumissuunnitelma opintojen loppuun saattamiseksi. Opiskeluoikeuden lisäajan myöntäminen Mikäli opiskelijalla on lakiin perustuva syy saada pidennystä opiskeluaikaan, opiskeluaikaa pidennetään automaattisesti, kun selvitys syyn olemassaolosta on esitetty. Pidennys lasketaan lakiin perustuvan syyn keston mukaan kuitenkin niin, että lisäaikaa myönnetään aina kokonaisina 7 lukukausina. Opiskeluoikeuden uusi päättymisajankohta merkitään opiskelijatietojärjestelmään opiskelijan hakemuksen perusteella. Lisäajan myöntämisen edellytyksenä on toteuttamiskelpoinen hops/valmistumissuunnitelma. Suunnitelmasta on käytävä ilmi suoritettavat opinnot ja niiden aiottu suorittamisajankohta. Arvioinnissa otetaan huomioon sekä opiskelijan jo suorittamien että jäljellä olevien opintojen määrä ja laajuus suhteessa tutkinnon tavoiteaikaan sekä mahdollinen aiemmin myönnetty lisäaika. Tällöin tarvitaan myös opiskelijan selvitys opintoja viivästyttäneistä syistä. Päätöksen opiskeluoikeuden jatkamisesta muuhun kuin lakiin perustuvassa tapauksessa tekee opintoasiainpäällikkö. Turun kauppakorkeakoulun tutkinto-opiskeluoikeuden rajoitukset Turun kauppakorkeakoulun tutkinto-opiskelijalla voi olla samanaikaisesti vain yksi opiskeluoikeus samantasoiseen tutkintoon. Opiskelijan saadessa TuKKK:sta uuden opiskeluoikeuden samantasoiseen tutkintoon tulee hänen luopua aiemmasta tutkinto-opiskeluoikeudesta, jos aiemman opiskeluoikeuden tutkinto on vielä suorittamatta. Ilmoittautuminen kursseille Kurssi-ilmoittautuminen tehdään NettiOpsussa (nettiopsu.utu.fi). Lukuvuoden 2015 – 2016 kurssi-ilmoittautumisajat Syyslukukausi I periodi 17. - 27.8.2015 II periodi 5. - 18.10.2015 Kevätlukukausi III periodi 7. - 16.12.2015 IV periodi 8. - 21.2.2016 Ilmoittautuminen kandidaatintutkielma- ja pro gradu -tutkielmaryhmiin: keväällä 2016 alkaviin ryhmiin 5. - 18.10.2015 syksyllä 2016 alkaviin ryhmiin 8. - 21.2.2016 Turun kauppakorkeakoulussa opiskeltavat aineet Johtaminen ja organisointi (JO) Tietojärjestelmätiede (TJ) Yrittäjyys (YR) Laskentatoimi ja rahoitus (LR) Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät (TKM) Yritysjuridiikka (YJ) Markkinointi (MA) Kansainvälinen liiketoiminta (KV) Toimitusketjujen johtaminen (LOG) Talousmaantiede (TM) Taloustiede (KT) Tulevaisuudentutkimus (FUTU) Kielet: Englannin kieli ja liikeviestintä (EN) Espanjan kieli ja liikeviestintä (ES) Ranskan kieli ja liikeviestintä (RA) Ruotsin kieli ja liikeviestintä (RU) Saksan kieli ja liikeviestintä (SA) Suomen kieli ja talouselämän viestintä (SV) Venäjän kieli ja liikeviestintä (VE) Japanin kieli ja liikeviestintä (JA) Kiinan kieli ja liikeviestintä (CH) 8 Lyhenteet ja käsitteet Alla on lueteltu opintoihin liittyviä lyhenteitä ja käsitteitä selvennyksineen: TY = Turun yliopisto, University of Turku TuKKK = Turun kauppakorkeakoulu TSE = Turku School of Economics at the University of Turku Johtokunta = Board of Turku School of Economics TuJa = Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta, Committee for Research and Doctoral Studies KouKe = Koulutuksen kehittämistoimikunta, Committee of Educational Development UTUGS = Turun yliopiston tutkijakoulu, University of Turku Graduate School op= opintopiste sl = syyslukukausi kl = kevätlukukausi lv. = lukuvuosi OK = opintokokonaisuus vsk. = vuosikurssi cr = credits ECTS = European Community Course Credit Transfer System. Eurooppalainen opintosuoritusten siirtojärjestelmä AT = autumn term, syyslukukausi ST = spring term, kevätlukukausi st = kielistudio ATK1-5 = TuKKK:n viisi tietokoneluokkaa ls = luentosali nn = nomen nescio = nimi ei tiedossa hops = henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka laaditaan ensimmäisen opintovuoden aikana pääainevalintojen yhteydessä e = virtuaalikurssi, esim. TJe2 Management of IS Projects m = monimuoto-opinto, esim. ENm1 LTT = liiketaloustiede Y = KTK ja KTM-tutkinnon kaikille yhteinen ja pakollinen opintojakso, esim. YJY M = aineen menetelmäopintojakso KTM-tutkinnossa, esim. YJSM YLJ = yleistieteelliset jatko-opinnot LR = laskentatoimi ja rahoitus, Accounting and Finance LRS = laskentatoimen ja rahoituksen syventävien opintojen nimilyhenne LRK = laskentatoimen ja rahoituksen kandidaatintutkielman nimilyhenne LRPG = laskentatoimen ja rahoituksen pro gradu -tutkielman nimilyhenne LRJ = laskentatoimen ja rahoituksen jatko-opintojen nimilyhenne LRL = laskentatoimen ja rahoituksen lisensiaatintutkimuksen nimilyhenne LRV = laskentatoimen ja rahoituksen väitöskirjan nimilyhenne LTO = liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuus; liiketaloustieteellisistä aineista koostuva kokonaisuus TY:n muiden tiedekuntien opiskelijoille JO = johtaminen ja organisointi, Management and Organization JOS = johtamisen ja organisoinnin syventävien opintojen nimilyhenne JOK = johtamisen ja organisoinnin kandidaatintutkielman nimilyhenne JOPG = johtamisen ja organisoinnin pro gradu -tutkielman nimilyhenne JOJ = johtamisen ja organisoinnin jatko-opintojen nimilyhenne JOL = johtamisen ja organisoinnin lisensiaatintutkimuksen nimilyhenne JOV = johtamisen ja organisoinnin väitöskirjan nimilyhenne MA = markkinointi, Marketing MAS = markkinoinnin syventävien opintojen nimilyhenne MAK = markkinoinnin kandidaatintutkielman nimilyhenne MAPG = markkinoinnin pro gradu -tutkielman nimilyhenne MAJ = markkinoinnin jatko-opintojen nimilyhenne MAL = markkinoinnin lisensiaatintutkimuksen nimilyhenne MAV = markkinoinnin väitöskirjan nimilyhenne 9 KV = kansainvälinen liiketoiminta, International Business KVS = kansainvälisen liiketoiminnan syventävien opintojen nimilyhenne KVK = kansainvälisen liiketoiminnan kandidaatintutkielman nimilyhenne KVPG = kansainvälisen liiketoiminnan pro gradu -tutkielman nimilyhenne KVJ = kansainvälisen liiketoiminnan jatko-opintojen nimilyhenne KVL = kansainvälisen liiketoiminnan lisensiaatintutkimuksen nimilyhenne KVV = kansainvälisen liiketoiminnan väitöskirjan nimilyhenne LOG = toimitusketjujen johtaminen, Supply Chain Managemenet LOGS = toimitusketjujen johtamisen syventävien opintojen nimilyhenne LOGK = toimitusketjujen johtamisen kandidaatintutkielman nimilyhenne LOGPG = toimitusketjujen johtamisen pro gradu -tutkielman nimilyhenne LOGJ = toimitusketjujen johtamisen jatko-opintojen nimilyhenne LOGL = toimitusketjujen johtamisen lisensiaatintutkimuksen nimilyhenne LOGV = toimitusketjujen johtamisen väitöskirjan nimilyhenne YR = yrittäjyys, Entrepreneurship YRS = yrittäjyyden syventävien opintojen nimilyhenne YRK = yrittäjyyden kandidaatintutkielman nimilyhenne YRPG = yrittäjyyden pro gradu -tutkielman nimilyhenne YRJ = yrittäjyyden jatko-opintojen nimilyhenne YRL = yrittäjyyden lisensiaatintutkimuksen nimilyhenne YRV = yrittäjyyden väitöskirjan nimilyhenne KT = taloustiede, Economics KTS = taloustieteen syventävien opintojen nimilyhenne KTK = taloustieteen kandidaatintutkielman nimilyhenne KTPG = taloustieteen pro gradu -tutkielman nimilyhenne KTJ = taloustieteen jatko-opintojen nimilyhenne KTL = taloustieteen lisensiaatintutkimuksen nimilyhenne KTV = taloustieteen väitöskirjan nimilyhenne YJ = yritysjuridiikka, Business Law YJS = yritysjuridiikan syventävien opintojen nimilyhenne YJK = yritysjuridiikan kandidaatintutkielman nimilyhenne YJPG = yritysjuridiikan pro gradu -tutkielman nimilyhenne YJJ = yritysjuridiikan jatko-opintojen nimilyhenne YJL = yritysjuridiikan lisensiaatintutkimuksen nimilyhenne YJV = yritysjuridiikan väitöskirjan nimilyhenne TM = talousmaantiede, Economic Geography TMS = talousmaantieteen syventävien opintojen nimilyhenne TMK = talousmaantieteen kandidaatintutkielman nimilyhenne TMPG = talousmaantieteen pro gradu -tutkielman nimilyhenne TMJ = talousmaantieteen jatko-opintojen nimilyhenne TML = talousmaantieteen lisensiaatintutkimuksen nimilyhenne TMV = talousmaantieteen väitöskirjan nimilyhenne TKM = taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät, Quantitative Methods in Management TKMS = taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien syventävien opintojen nimilyhenne TKMK = taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien kandidaatintutkielman nimilyhenne TKMPG = taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien pro gradu -tutkielman nimilyhenne TKMJ = taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien jatko-opintojen nimilyhenne TKML = talous- ja tilastomatematiikan lisensiaatintutkimuksen nimilyhenne TKMV = talous- ja tilastomatematiikan väitöskirjan nimilyhenne TJ = tietojärjestelmätiede, Information Systems Science TJS = tietojärjestelmätieteen syventävien opintojen nimilyhenne TJK = tietojärjestelmätieteen kandidaatintutkielman nimilyhenne TJPG = tietojärjestelmätieteen pro gradu -tutkielman nimilyhenne TJJ = tietojärjestelmätieteen jatko-opintojen nimilyhenne 10 TJL = tietojärjestelmätieteen lisensiaatintutkimuksen nimilyhenne TJV = tietojärjestelmätieteen väitöskirjan nimilyhenne FUTU = tulevaisuudentutkimus, Futures Studies FUTUS = tulevaisuudentutkimuksen syventävien opintojen nimilyhenne FUTUPG = tulevaisuudentutkimuksen pro gradu -tutkielman nimilyhenne FUTUJ = tulevaisuudentutkimuksen jatko-opintojen nimilyhenne FUTUL = tulevaisuudentutkimuksen lisensiaatintutkimuksen nimilyhenne FUTUV = tulevaisuudentutkimuksen väitöskirjan nimilyhenne TUTU = Tulevaisuudentutkimuskeskus ja tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuuden opintojen nimilyhenne EN = englannin kieli ja liikeviestintä, Business English ES = espanjan kieli ja liikeviestintä, Business Spanish RA = ranskan kieli ja liikeviestintä, Business French RU = ruotsin kieli ja liikeviestintä, Business Swedish SA = saksan kieli ja liikeviestintä, Business German SV = suomen kieli ja talouselämän viestintä, Finnish language and business communication VE = venäjän kieli ja liikeviestintä, Business Russian JA = japanin kieli ja liikeviestintä, Business Japanese CH = kiinan kieli ja liikeviestintä, Business Chinese KTK = kauppatieteiden kandidaatti = B.Sc. (Econ. & Bus. Adm.) = Bachelor of Science in Economics and Business Administration KTM = kauppatieteiden maisteri = M.Sc. (Econ. & Bus. Adm.) = Master of Science in Economics and Business Administration KTL = kauppatieteiden lisensiaatti = Lic.Sc. (Econ. & Bus. Adm.) = Licentiate of Science in Economics and Business Administration KTT = kauppatieteiden tohtori = D.Sc. (Econ. & Bus. Adm.) = Doctor of Science in Economics and Business Administration FT = Filosofian tohtori = Ph.D. = Doctor of Philosophy VTK = valtiotieteiden kandidaatti = B.Soc.Sci (Econ.) = Bachelor of Social Sciences VTM = valtiotieteiden maisteri = M.Soc.Sci (Econ.) = Master of Social Sciences VTL = valtiotieteiden lisensiaatti = Lic.Soc.Sci (Econ) = Licentiate of Social Sciences VTT = valtiotieteiden tohtori = D.Soc.Sci (Econ) = Doctor of Social Sciences FM = Filosofian maisteri = M.Sc. tai MA = Master of Arts Kaupan ja palveluiden maisteriohjelma (KAPA) = Master’s Degree Programme in Trade and Services FUTU = Master’s Degree Programme in Futures Studies GIM = Master’s Degree Programme in Global Innovation Management GITM = Master’s Degree Programme in Global Information Technology Management IMMIT = International Master in Management of Information Technology ÅA = Åbo Akademi, Åbo Akademi University TUCS = Turku Centre for Computer Science, turkulaisten yliopistojen, TY:n ja ÅA:n tietojärjestelmätieteen yhteistyöorganisaatio. ACE = Aboa Centre for Economics, TuKKK:n taloustieteen laitoksen ja ÅA:n nationalekonomi-oppiaineen yhteistyöelin KATAJA = kauppatieteiden valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma KAVA = kansantaloustieteen valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma TVA = tulevaisuuden tutkimuksen verkostoakatemia JOO = joustava opinto-oikeus OKM = opetus- ja kulttuuriministeriö 11 Opintopiste Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste (op). Yhden lukuvuoden suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Opintojakso Opintojen järjestämisen perusyksikkö on opintojakso eli kurssi. Se on itsenäinen kokonaisuus, jonka sisältö ja osaamistavoitteet määritetään. Opintojaksoon voi kuulua erilaista opetusta ja opiskelua kuten kirjallisuutta, luentoja, harjoituksia, ohjattuja ryhmätöitä, itsenäistä työskentelyä ja näiden opetusmuotojen yhdistelmiä. Opintojaksot ovat pakollisia, vaihtoehtoisia, valinnaisia tai vapaasti valittavia tutkintovaatimuksissa esitetyllä tavalla. Huom! Opintojaksot on suoritettava kokonaisina. Osasuorituksista ei tule merkintää tutkintotodistukseen eikä niitä myöskään lasketa tutkinnon laajuuteen. Kaikille yhteiset opinnot Kaikille yhteiset opinnot ovat luonteeltaan yleistiedollisia ja -tieteellisiä. Ne pyrkivät takaamaan tutkinnon laaja-alaisuuden ja antamaan valmiuksia muissa opintotyypeissä tapahtuvaan opiskeluun. Ne ovat kaikille pakollisia ja niitä on sekä KTK- että KTM -tutkinnossa. Perusopinnot Perusopinnot antavat opiskelijalle yleiskuvan oppiaineen keskeisistä käsitteistä, teorioista ja tutkimustuloksista. Perusopintojen laajuus kandidaatin tutkinnossa on vähintään 25 op. Aineopinnot Aineopinnot antavat opiskelijalle kokonaiskuvan oppiaineen sisältämistä keskeisistä ongelmakokonaisuuksista sekä kyvyn soveltaa aineen teoriaa, menetelmiä ja tutkimustuloksia käytännön ongelmien analysointiin ja ratkaisemiseen sekä ratkaisujen perustelujen esittämiseen. Pääaineen aineopintojen laajuus kandidaatin tutkinnossa on yhdessä perusopintojen kanssa vähintään 60 op. Aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma. Syventävät opinnot Syventävien opintojen tavoitteena on, että opiskelija saa syvällisen teoreettisen tietämyksen oppiaineesta sekä kyvyn itsenäisesti hankkia tieteellistä tietoa sekä tunnistaa, eritellä ja soveltaa sitä ongelmien ratkaisemisessa uusissa tilanteissa. Pääaineen syventävien opintojen laajuus maisterin tutkinnossa on vähintään 60 op ja niihin sisältyy pro gradu -tutkielma. Syventäviä opintoja ei voi pääsääntöisesti sisällyttää kandidaatintutkintoon. Opintokokonaisuus Opintokokonaisuus koostuu yhden tai useamman oppiaineen tai tieteenalan järjestämistä opintojaksoista, jotka käsittelevät samaa aihepiiriä, esim. rahoituksen ja sijoitustoiminnan opintokokonaisuus. Opiskelijan on valittava samaan tutkintoon väh. 25 op laajuisesti opintokokonaisuuden opintojaksoja saadakseen tutkintotodistukseen merkinnän opintokokonaisuuden suorittamisesta. Opintokokonaisuus rinnastetaan sivuaineeseen vuonna 2014 ja sen jälkeen aloittaneilla. Opetussuunnitelma Lukuvuosittaisessa opetussuunnitelmassa esitetään kunkin aineen opetustarjonta ja opintojaksojen tutkintovaatimukset ao. lukuvuonna. Opintojakson opetussuunnitelmassa määritellään opintojakson nimi, osaamistavoitteet ja käsiteltävä asiakokonaisuus, laajuus, opetus- ja työmuodot, suoritustavat sekä opintojakson vastuuhenkilö. Opetussuunnitelman mukaiset tutkintovaatimukset astuvat voimaan lukuvuoden alkaessa 1.8.2014 ja ovat voimassa kaksi lukuvuotta. Plagiaatin tunnistaminen Sähköinen plagiaatintunnistus on osa koulutuksen ja tutkimuksen laatujärjestelmää Turun yliopistossa. Turnitin-plagiaatintunnistusjärjestelmällä tarkastetaan kaikki Turun yliopistossa laadittavat opinnäytteet (kandidaatintutkielmat, pro gradu -tutkielmat, lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat) ennen niiden hyväksymistä. Opettajat voivat käyttää plagiaatintunnistusjärjestelmää myös muiden opintosuoritusten tarkastamiseen. Järjestelmän tarkoitus on auttaa opiskelijaa kirjoittamaan eettisesti ja näyttää tekstistä ongelmalliset kohdat, joita tulisi korjata. Lisätietoja sähköisestä plagiaatintunnistuksesta on saatavilla fairUTU-sivustolta TY:n intranetistä. Kandidaatintutkielma Kandidaatintutkielma kuuluu pääaineen aineopintoihin ja on laajuudeltaan 10 op. Kandidaatintutkielmatyöskentelyn tarkoituksena on harjaannuttaa opiskelijoita itsenäiseen työhön, tieteellisen lähdeaineiston käyttöön sekä tieteelliseen esitystapaan ja kirjalliseen ilmaisuun. Opiskelumuotona on seminaari, jossa jokainen opiskelija esittää oman kandidaatintutkielmansa ja toimii toisen opponenttina. Kandidaatintutkielmatyöskentely luo pohjan syventäviin opintoihin 12 kuuluvalle pro gradu -tutkielmatyöskentelylle. Kandidaatintutkielmatyöskentelyyn kuuluu pakollisena kirjaston käytön, tiedonhaun ja informaatiolukutaidon opetusta. Tarkemmat ohjeet kandidaatintutkielmatyöskentelystä löytyvät Tutkielmantekijän käytännön oppaasta. Pro gradu -tutkielma Kauppatieteiden maisterin tutkintoon kuuluu pro gradu -tutkielma osana pääaineen syventäviä opintoja. Pro gradu -tutkielman laajuus on 30 op ja sen arvosana vaikuttaa pääaineen kokonaisarvosanaan. Pro gradu -tutkielmatyöskentelyn tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet hankkia tieteellistä tietoa sekä sitä soveltaen esittää määrittelemänsä ongelman ratkaisu itsenäisenä pro gradu -tutkielmana. Pro gradu -tutkielmatyöskentelyyn kuuluu pakollisena tiedonhaun opetusta. Tarkemmat ohjeet pro gradu -tutkielmatyöskentelystä löytyvät Tutkielmantekijän käytännön oppaasta. Kypsyysnäyte Kypsyysnäyte on osa tutkintoa, ja se suoritetaan kandidaatin- ja pro gradu -tutkielman yhteydessä. Ensimmäisestä Turun kauppakorkeakoulussa kirjoitettavasta kypsyysnäytteestä tarkastetaan aina suomen kieli, vaikka opiskelija olisi suorittanut kypsyysnäytteen hyväksytysti osana toista tutkintoa. Kun kypsyysnäyte on hyväksytty kandidaatin tutkintoa varten Turun kauppakorkeakoulussa, maisterin tutkintoa varten kirjoitetusta kypsyysnäytteestä tarkastetaan vain asiasisältö. Kypsyysnäyte voidaan kirjoittaa sen jälkeen, kun valmis tutkielma on jätetty tarkastettavaksi. Kypsyysnäytteen perusteella opiskelija saavuttaa muodollisen kielitaitopätevyyden (erinomainen kielitaito) edellyttäen, että hän kirjoittaa kypsyysnäytteen samalla kielellä, jolla on saanut koulusivistyksensä (suomen tai ruotsin kieli). Kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa, että hän tuntee opinnäytteensä aihepiirin ja että hänellä on akateemiselta kansalaiselta edellytettävä kirjallinen taito tuottaa kohderyhmän huomioon ottavaa tekstiä. Kieliasultaan kypsyysnäytteen tulee olla tarkkaa, sujuvaa ja virheetöntä suomen kieltä. Kypsyysnäyte hyväksytään tai hylätään ilman erillistä mainintaa tutkielman hyväksymisen yhteydessä. Kirjoitusaika on kaksi tuntia. Kieliasun tarkastaa suomen kielen ja talouselämän viestinnän lehtori ja asiasisällön tutkielman ohjaaja. Kypsyysnäyte kirjoitetaan tenttiakvaariossa, katso ohjeet tenttis.utu.fi. Opiskelijanumero Jokaisella Turun kauppakorkeakoulun opiskelijalla on oma opiskelijanumeronsa. Opiskelijanumero on tärkeä tieto korkeakoulun opiskelijatietojärjestelmän kannalta ja sitä tarvitaan mm. ilmoittauduttaessa ja osallistuttaessa tentteihin jne. Mikäli opiskelijalla on aiempi opiskeluoikeus Turun yliopistossa, opiskelijanumero ei muutu. Opintojaksokoodi Opintojaksokoodi muodostuu kirjain- sekä numeroyhdistelmästä (esim. MA030001), jonka perusteella opintosuoritukset erotetaan toisistaan esimerkiksi opintojakson nimen pysyessä samana, mutta laajuuden tai sisällön muuttuessa. Opetusaikataulu TuKKK:n opetusaikataulusta ilmenee kaikkien lukukauden aikana järjestettävien luento- ja harjoitusjaksojen ajankohdat (pl. intensiivikurssit), luennoitsijat sekä salit, joissa luennot pidetään. Opetusaikataulun avulla kukin opiskelija laatii oman lukujärjestyksensä. Opetusaikataulu ilmestyy lukukausien alussa, kaksi kertaa lukuvuodessa. Opetusaikataulu julkaistaan TuKKK:n intranet-sivuilla (Opiskelu) aina lukukausien alussa. Päivämääriin ja kellonaikoihin saattaa lukuvuoden aikana tulla muutoksia. Näistä muutoksista ilmoitetaan intranetissä Opiskelu > Ajankohtaista-palstalla. Kuulustelu- eli tenttijärjestys Tenttien ajankohdat on ilmoitettu opintojaksoittain kuulustelujärjestyksessä, joka julkaistaan lukuvuosittain. Tenttijärjestys julkaistaan TuKKK:n intranet-sivuilla kohdassa Opiskelu > Tenttijärjestys. Myös aineiden yleisinä tenttipäivinä tentittävissä olevista opintojaksoista ilmoitetaan erikseen intranetissä. Kuulustelujärjestyksen päivämääriin ja kellonaikoihin saattaa lukuvuoden aikana tulla muutoksia. Näistä muutoksista ilmoitetaan intranetissä ja ne ovat merkitty tenttijärjestykseen punaisella. 13 Kuulustelut eli tentit Yleiset säännökset Opintojakson kuulusteluun voi osallistua osallistuttuaan sitä varten järjestettyyn opetukseen. Samoilla tutkintovaatimuksilla on kolme (3) peräkkäistä kuulustelumahdollisuutta, joihin ei lasketa aineiden yleisinä tenttipäivinä järjestettyjä tenttejä eikä mahdollisia kesätenttejä. Tämän jälkeen opintojakso on suoritettava mahdollisesti muuttuneiden vaatimusten mukaisesti. Kuulustelujärjestyksestä ilmenee kuulustelujen ajankohta. Kuulustelujen osallistumiskertoja ei ole rajoitettu. Arvosanaa saa korottaa. Jos korotus ei onnistu, aikaisempi arvosana jää voimaan. Ilmoittautuminen kuulusteluun Vain läsnäolevaksi ilmoittautunut opiskelija voi osallistua kuulusteluun. Kuulusteluun on ilmoittauduttava viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kuulustelutilaisuutta. Ilmoittautuminen tehdään NettiOpsussa osoitteessa nettiopsu.utu.fi Ilmoittautua voi vain yhteen samassa tilaisuudessa järjestettävään kuulusteluun. Poikkeuksen voivat myöntää kuulustelijat. Opiskelija voi poikkeusluvalla osallistua samassa kuulustelutilaisuudessa enintään kahteen kuulusteluun. Luvat on toimitettava vähintään 7 pv ennen kuulustelutilaisuutta laitoskansliaan. Katso tarkemmat ohjeet TuKKK:n intranetin Opiskelu-sivuilta. Kuulustelutilaisuus Kuulustelutilaisuus kestää enintään 4 tuntia. Kuulustelutilaisuudessa on oltava läsnä vähintään 20 minuuttia. Vastauspaperiin on merkittävä nimi, opintojen aloitusvuosi ja opiskelijanumero sekä kuulusteltava opintojakso. Kaikki kuulustelussa käytetyt paperit palautetaan valvojalle. Myös kuulustelusta luopuneiden on jätettävä kaikki kuulustelupaperit valvojalle sekä merkittävä vastauspaperiin yllä mainittujen tietojen lisäksi kuulustelusta luopumisensa. Opiskelijan tulee kuulustelutilaisuudessa todistaa henkilöllisyytensä. Kuulustelutilaisuudessa käytetään vain TuKKK:n tarjoamia laskimia. Poikkeuksista informoi opintojakson opettaja. Kuulustelutilaisuudessa saa olla mukana vain kirjoitusvälineet ja henkilöllisyystodistus (taulukot, sanakirjat yms. vain luennoitsijan tai tentin vastaanottajan ohjeiden mukaan). Lisäksi mukaan saa ottaa etiketittömän tai etiketeistä peitetyn juomapullon ja hedelmiä (ei muita eväitä). Vilppi/rikkomukset kuulusteluissa ja muissa opintosuorituksissa Opiskelijan, joka kuulustelussa syyllistyy vilppiin, voi kuulustelutilaisuuden valvoja välittömästi poistaa kuulustelutilaisuudesta ja hänen suorituksensa hylätään. Opintosuoritus hylätään myös silloin, kun vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden jälkeen. Myös muu opintosuoritus hylätään, mikäli opiskelijan voidaan todeta sitä suorittaessaan syyllistyneen vilppiin. Opintosuoritusten julkistaminen ja arvostelu Opintosuoritusten tulokset on julkistettava viimeistään kahden viikon kuluttua suorituksesta. Mahdollisesta myöhästymisestä on ilmoitettava viimeistään tenttitilaisuudessa. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta. Asiaa voi tiedustella vastaanottoaikoina asianomaiselta opettajalta. Kirjalliset opintosuoritukset säilytetään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Opiskelijalla on oikeus myös omalla kustannuksellaan saada jäljennös kuulustelupapereistaan. Opintosuoritusten arvostelu Hyväksytty opintosuoritus arvostellaan käyttäen arvosteluasteikkoa 0 - 5 tai hyväksytty/hylätty. Useasta kuulustelusta koostuvan opintokokonaisuuden arvosana määräytyy sen eri osien opintopistelaajuuksiin painotetun keskiarvon perusteella. Mikäli esim. jonkin harjoituskurssin arvostelu ei vaikuta lopulliseen arvosanaan, on tästä maininta kurssikuvauksessa. 14 Sähköinen tenttiminen Turun yliopiston sähköinen tenttipalvelu on Moodle-opetusalustan pohjalta kehitetty tietojärjestelmäsovellus. Se mahdollistaa perinteisten kirjallisuuskuulustelujen, luentotenttien ja tasotestien toteuttamisen sähköisesti tenttiakvaariossa. Ks. tenttis.utu.fi. Sähköisen tenttipalvelun osoite on tenttis.utu.fi. Palvelun etusivulta löydät tentin varaamista ja tenttitilaan menoa koskevat ohjeet. Tutustu niihin huolella. Muista käydä aktivoimassa opiskelijakorttisi ennen ensimmäistä käyttökertaa ylioppilaskunnan (TYY) kansliassa. Vuonna 2014 ja 2015 opintonsa aloittaneiden opiskelijakortissa aktivointi on valmiina. Tilaan pääsee myös kulkukortilla/sähköisellä avaimella, ks. lisätietoja avaimen noutamisesta tenttis.utu.fi. Opintosuoritusten/kandidaatintutkielman arvosteluasteikko Hylätty Välttävät tiedot Tyydyttävät tiedot Hyvät tiedot Kiitettävät tiedot Erinomaiset tiedot ECTS-arvosanat 0 1 2 3 4 5 F E D C B A Syventäviin opintoihin kuuluva pro gradu -tutkielman arvosteluasteikko Arvosteluasteikko Laskennallinen arvo* Approbatur 1 1,0 Lubenter approbatur 2 1,7 Non sine laude approbatur 3 2,3 Cum laude approbatur 4 3,0 Magna cum laude approbatur 5 3,7 Eximia cum laude approbatur 6 4,3 Laudatur 7 5,0 *pääaineen keskiarvon laskennassa käytetään pro gradu -tutkielman laskennallista arvoa Arvostelun oikaisu ja oikaisumenettely Arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua. Opintosuoritusten arvostelua koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oikaisua voi pyytää myös muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija. Hyväksilukemista koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista ja toimitettava päätöksen tekijälle. Oikaisuvaatimuksen johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tutkintolautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Opintosuorituksen arvostelua tai hyväksilukemista koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman arvostelusta opiskelija voi tehdä kirjallisesti oikaisuvaatimuksen tutkintolautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Opinnäytteen arvostelua koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Opinto-opuksen liitteinä ovat Turun yliopiston opintojohtosääntö ja TuKKK:n tutkintoja ja opintoja koskevat määräykset. Opiskelija- ja opintotietojärjestelmä Turun yliopistossa on käytössä Opsu-opiskelijatietojärjestelmä. NettiOpsu on opiskelijatietojärjestelmän eli opintorekisterin sähköinen palvelu kaikille Turun yliopiston opiskelijoille. Kirjautuminen NettiOpsuun vaatii Turun yliopiston tietohallinnon myöntämän, voimassa olevan 15 käyttäjätunnuksen ja salasanan. Tunnuksen voi aktivoida verkkopankkitunnuksilla osoitteessa idm.utu.fi, mikäli käyttäjällä on suomalainen henkilötunnus. Jos käyttäjällä ei ole suomalaista henkilötunnusta tai verkkopankkitunnuksia, voi hän noutaa käyttäjätunnuksensa henkilöllisyytensä todistamalla kauppakorkeakoulun Helpdeskistä. Opiskelijoiden palvelut NettiOpsussa ovat seuraavat: Opiskelija saa sähköisen opintosuoritusotteen html- ja pdf-muodossa. Allekirjoituksella ja leimoilla varustetun virallisen suoritusotteen voi noutaa opintotoimistosta. Opiskelija voi muuttaa omia yhteystietojaan ja niiden luovutusehtoja. Opiskelija pystyy selaamaan omia opintosuorituksia, opintojaksojen ja tenttien tietoja sekä ilmoittautumaan kursseille ja tentteihin. Opiskelijan lukuvuosi-ilmoittautuminen. Lisätietoja ja ohjeita NettiOpsun palveluista Turun yliopiston intranetistä kohdasta Palveluhakemisto > Opiskelijalle > Nettiopsu. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (hops) laatiminen KTK-/KTM-tutkinto-opiskelijoiden on ensimmäisen opiskeluvuoden aikana valittava pääaine ja jätettävä opintojaksokohtainen ehdotus tutkintorakenteeksi sähköisessä hops-järjestelmässä. Opiskelijan pääaine, määräytyy sen hakukohteen mukaan, mistä opiskelija on korkeakouluun hyväksytty. Yleensä TuKKK:n opiskelijat ovat päässeet valitsemaansa pääaineeseen, mutta kahtena viime vuotena on jouduttu karsimaan laskentatoimen ja rahoituksen aineessa. Mikäli johonkin pääaineeseen on halukkaita niin paljon, ettei aine voi opetusresurssisyistä hyväksyä heitä kaikkia, karsintaperusteina käytetään seuraavaa laskentakaavaa: Suoritettujen, kaikille yhteisten opintojaksojen opintopistemäärä) x (ko. suoritusten arvosanojen painotettu keskiarvo) + 2 x (halutussa pääaineessa suoritettujen, kaikille yhteisten opintojaksojen opintopistemäärä) x (ko. suoritusten arvosanojen painotettu keskiarvo) hopsin laatimisesta sekä valittavista pääaineista pidetään informaatiotilaisuuksia keväällä. Pääaineen vaihto KTK-/KTM-opiskelija voi opintojen kuluessa tietyin edellytyksin vaihtaa hakemuksesta pääainetta. Hakuvaiheessa tulee haetun pääaineen opintoja olla suoritettuna noin 25 opintopistettä. Pääaineen vaihtoa voi hakea kaksi kertaa vuodessa. Hakuajat päättyvät vuosittain 15.4. ja 15.10. Hakemuslomakkeita on saatavissa opintotoimistosta tai intranetistä Opiskelu-sivuilta. Tarkemmat ohjeet hakemuksen palauttamisesta ja hopsin liittämisestä hakemukseen eri vuosikurssien opiskelijoiden osalta löytyvät intranetistä sekä hakemuslomakkeelta. Opetuksesta vastaava varadekaani vahvistaa päätöksellään pääaineen vaihtamisen. Pääaineen vaihto kansainväliseen liiketoimintaan Kansainvälisen liiketoiminnan aineeseen valitaan pääaineopiskelijat erillisen haastattelun kautta opiskelijavalinnan yhteydessä. Vaihto kansainvälisen liiketoiminnan pääaineesta toiseen pääaineeseen tapahtuu samalla tavalla kuin edellä kuvattu pääaineen vaihto. Vaihdettaessa pääainetta kansainväliseen liiketoimintaan opiskelija jättää hakemuksen pääaineen vaihdosta, jossa hän lisäksi ilmoittaa, millä kielellä suorittaa haastattelun. Tarkemmat ohjeet hakemuksen palauttamisesta ja hakuaikataulusta sekä hopsin liittämisestä hakemukseen eri vuosikurssien opiskelijoiden osalta löytyvät intranetistä. VTK- ja VTM-tutkintoja Turun kauppakorkeakoulussa suorittavien opiskelijoiden pääaine on taloustiede (aiemmin kansantaloustiede) eivätkä he voi vaihtaa pääainettaan. Siirtyminen KTM-tutkinto-ohjelmaan Turun kauppakorkeakoulussa on 1.8.2014 siirrytty pääainepohjaisiin tutkinto-ohjelmiin (KTK-, VTK-, KTM- ja VTM-tutkinto-ohjelmat), joissa osassa on erikoistumissuuntia. Opiskelijat vuosikurssista 2014 lähtien hyväksytään automaattisesti tutkinto-ohjelmiin, ja aikaisemmat vuosikurssit noudattavat yhä oman aloitusvuotensa tutkintovaatimuksia. Oman aloitusvuoden opinto-oppaasta löytyvät mm. tutkinnon pakolliset opintojaksot. Opiskelija, joka on aloittanut opintonsa vuonna 2013 tai aikaisemmin, ja joka ei ole vielä valmistunut kauppatieteiden kandidaatiksi tai valtiotieteiden kandidaatiksi, voi perustellusta syystä hakeutua KTMtai VTM-tutkinto-ohjelmiin. Haku tutkinto-ohjelmaan tehdään erillisellä lomakkeella, joka palautetaan 16 KTK- tai VTK-valmistumisen yhteydessä opintotoimistoon. Lomake löytyy intranetistä kohdasta Opiskelu > Perustutkintoopinnot > Tutkinto-ohjelmat. Hakemukseen tulee liittää halutun tutkinto-ohjelman ja mahdollisen erikoistumissuunnan mukainen HOPS. Lopullisen päätöksen tutkinto-ohjelmaan siirtymisestä tekee opetuksesta vastaava varadekaani pääaineita kuultuaan. Hakemus on sitova, eikä opiskelija voi tutkinto-ohjelmaan hyväksymisen jälkeen palata suorittamaan vanhan rakenteen mukaista tutkintoa. Opiskelija, joka on hyväksytty tutkinto-ohjelmaan, noudattaa maisteriopinnoissaan sen lukuvuoden tutkintovaatimuksia, jolloin hänet hyväksyttiin tutkinto-ohjelmaan. Siirtyminen KTK- tai VTKtutkinto-ohjelmiin ei ole mahdollista, vaan opiskelija tekee kandidaatin tutkinnon oman aloitusvuotensa tutkintovaatimusten mukaisesti. Mikäli tutkinto-ohjelmaan siirtyvän opiskelijan aloitusvuoden mukainen maisterivaiheen pakollinen opintojakso on siirtynyt kandidaatin tutkintoon (esimerkiksi TKMSY -> TKMY3), tulee opiskelijan suorittaa pakollinen opintojakso joka tapauksessa jommassakummassa tutkinnossa. Opintotoimistosta voi kysyä tarkempia neuvoja. Palaute vuorovaikutteisen opiskelukulttuurin osana Turun kauppakorkeakoulun strategian yhtenä tavoitteena on vuorovaikutteinen oppimiskulttuuri, jolla halutaan korostaa myös opiskelijan aktiivista roolia oppijana ja akateemisen yhteisön vastuullisena jäsenenä. Opettajat antavat opiskelijoille palautetta näiden oppimisesta esim. tenttituloksen tai tutkielman arvostelun muodossa. Opiskelijat omalta osaltaan antavat palautetta kaikkien kurssien opetuksesta ja sen sisällöstä palautelomakkeella. Kurssipalautteen lisäksi opettajat voivat käydä keskustelua opiskelijoidensa kanssa kurssien sisällön ja opetusmenetelmien kehittämisestä. Palautteen antaminen puolin ja toisin on osa akateemista kulttuuria. Opiskelijoiden antamaa palautetta käyttävät opettajat oman opetuksensa kehittämisessä sekä TuKKK:n johto opetuksen laadun seurannassa. Palautetieto on tärkeää myös raportoitaessa opetuksen laadusta yliopiston sidosryhmille. Tutkinto-opintojen suorittaminen Avoimessa yliopistossa Avoimen yliopiston opinto-ohjelma suunnitellaan ja järjestetään yhteistyössä yliopiston tiedekuntien kanssa. Turun kauppakorkeakoulussa kurssitarjonta jakautuu Avoimen yliopiston itse järjestämiin kursseihin ja TuKKK:n tutkinto-opetukseen kuuluviin kursseihin (integroidut kurssit). Perustutkinto-opiskelijan kannattaa huomioida, että Avoimen yliopiston omat kurssit pidetään aina ilta-aikaan klo 16.00 jälkeen ja lisäksi opetusta järjestetään myös kesällä. Opintojaksot vastaavat tasoltaan ja sisällöltään tutkinto-opetusta, joten opintojaksot voidaan sisällyttää sellaisenaan KTK-/KTM ja VTK/VTM -tutkintoihin. Kurssitarjonta löytyy osoitteesta http://www.utu.fi/fi/yksikot/avoin/opintotarjonta/opinnot-tiedekunnittain/turun-kauppakorkeakoulu/opinnot-turussa/Sivut/home.aspx. Avoimen yliopiston kursseille ilmoittaudutaan Avoimen yliopiston NettiOpsussa. Lisätietoja ilmoittautumisesta http://www.utu.fi/fi/yksikot/avoin/opiskelijapalvelut/ilmoittautuminen-opintoihin/Sivut/home.aspx. Opintomaksu on 15 €/opintopiste, ja se maksetaan verkkopankissa ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautuminen on sitova. Huom! Perustutkinto-opiskelijat eivät voi ilmoittautua avoimen yliopiston tentteihin suorittamatta opintomaksua! Lisätiedot: Avoimen yliopiston TuKKK:n palvelupisteestä, puh. (02) 333 9225, www.utu.fi/avoin. Opiskelu ulkomailla Turun kauppakorkeakoulun opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa ulkomaisessa yliopistossa suoritettuja opintoja. Erilaiset vaihto-ohjelmat tarjoavat mahdollisuuksia ulkomailla opiskeluun. Tällaisia ohjelmia ovat mm. Nordplus, Erasmus ja ISEP. Lisäksi Turun yliopistolla ja kauppakorkeakoululla on kahdenvälisiä opiskelijavaihtosopimuksia useiden ulkomaisten yliopistojen kanssa. Turun kauppakorkeakoululla on yli 80 yhteistyökorkeakoulua 40 maassa eri puolilla maailmaa. Lukuvuosittain lähes 200 TuKKK:n opiskelijaa opiskelee ulkomailla. Opintojen sisällyttämistä tutkintoon tulee hakea erillisen hyväksilukumenettelyn kautta (ks. lisätietoja kohdasta ”Muiden opintojen ja osaamisen sisällyttäminen tutkintoon”). 17 JOO-opinnot Valtakunnallinen joustava opinto-oikeus (JOO) -sopimus antaa opiskelijoille mahdollisuuden monipuolistaa tutkintoaan suorittamalla sivuaineopintoja muiden yliopistojen opintotarjonnasta. JOOopinto-oikeuden haku tapahtuu kaikissa sähköisesti Joopas.fi-palvelun kautta. Hakemukseen vaaditaan aina kotiyliopistosta pääaineen puolto. JOO-opinto-oikeutta voi hakea toisen tai myöhemmän vuosikurssin opiskelija. Opiskelijan tulee ennen hakemuksen jättämistä ottaa selvää kohdeylipiston hakuohjeista ja siellä tarjolla olevista Joo-opinnoista. JOO-opinto-oikeutta ei puolleta sellaisen oppiaineen opintoihin, joita voi suorittaa Turun yliopistossa. Suoritettavien JOO-opintojen tulee myös mahtua tutkintojen minimilaajuuteen (kandi 180 op, maisteri 120 op). Lisätietoja JOO-oikeudesta on saatavilla TuKKK:n intranet-sivuilla kohdassa Opiskelu > Perustutkinto-opinnot > Sivuaineopinnot > Opinnot muissa yliopistoissa (JOO). Hakulomake ja tietoa yliopistojen JOO-tarjonnasta on saatavilla JOOPAS-verkkopalvelusta (http://www.joopas.fi). Turun yliopistolla on keskinäinen erityisopimus opintojen maksuttomuudesta Åbo Akademin kanssa. Lisäksi Turun yliopisto on solminut kaikkien turkulaisten korkeakoulujen kanssa yhteistyösopimuksen, joka mahdollistaa TuKKK:n opiskelijalle sellaisten opintojen suorittamisen, joita ei ole Turun yliopiston opetustarjonnassa. Opinto-oikeutta haetaan JOOPAS-verkkopalvelun kautta erillisessä Turun alueen korkeakoulujen haussa. Opinnot Turun yliopiston muissa tiedekunnissa, Åbo Akademissa ja turkulaisissa ammattikorkeakouluissa Turun yliopiston sisällä opiskelijoilla on mahdollisuus hakeutua toisen tiedekunnan opintoihin kunkin tiedekunnan ja aineen ohjeistamalla tavalla. Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoiden tulee omasta pääaineesta etukäteen varmistaa muissa tiedekunnissa, Åbo Akademissa ja turkulaisissa ammattikorkeakouluissa suoritettavien opintojen sopivuus TuKKK:ssa suorittamaansa tutkintoon. Turun kauppakorkeakoulun sivuaineopintoihin muista tiedekunnista haettaessa käytetään pääasiassa JOOPAS-verkkopalvelun (www.joopas.fi) verkostohakua. Hakukohteet ja ohjeet löytyvät TuKKK:n intranet-sivuilta kohdasta Opiskelu > Opintotarjonta muiden tiedekuntien opiskelijoille. Muiden opintojen ja osaamisen hyväksilukeminen tutkintoon – Yleiset säännökset ja käytännöt Turun yliopiston opintojohtosäännön 22 §:n mukaisesti opiskelija voi tutkintoa suorittaessaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. Muualla suoritettujen opintojen ja muulla tavoin hankitun osaamisen tulee täyttää tutkinnolle ja sen osille asetetut osaamistavoitteet. Opintojen ja muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukua sovelletaan Turun kauppakorkeakoulun tutkinto-opiskelijoihin. Lisäksi opintojen hyväksilukua sovelletaan sellaisiin TY:n muiden tiedekuntien tutkinto-opiskelijoihin, jotka on hyväksytty TuKKK:uun suorittamaan sivuainetta tai sivuaineen laajuista opintokokonaisuutta. Samansisältöisiä opintojaksoja ei voida sisällyttää tutkintoon useampaan kertaan. Muualla suoritettuina opintoina ei voida siis hyväksyä opintojaksoja, jotka vastaavat sisällöltään jo suoritettuja opintoja. 18 Muualla suoritettuina opintoina voidaan hyväksilukea ainoastaan kokonaisia opintojaksoja, keskeneräisiä suorituksia ei voida hyväksilukea. 1.8.2008 jälkeen muissa suomalaisissa yliopistoissa suoritetut opintojaksot, jotka on arvosteltu arvosteluasteikkoa 1-5 käyttäen, sisällytetään TuKKK:ssa tutkintoon arvosanoineen. Ulkomailla suoritetut, TuKKK:ssa hyväksiluetut opinnot rekisteröidään arvosanalla hyväksytty. Opintojen hyväksilukeminen Kun muualla suoritettu opintojakso vastaa sisällöltään ja tasoltaan TuKKK:n opetustarjonnassa olevaa opintojaksoa, voidaan hakea opintojen korvaavuutta. Korvaavuutta haetaan yleensä tutkinnon/pääaineen/sivuaineen pakollisiin opintoihin. Opintojaksoja korvaavat opinnot hyväksiluetaan sen laajuisina kuin ne on suoritettu (opintopisteiksi muunnettuna). Hakemukset käsitellään ja puollot myönnetään ko. ainetta opetettavassa aineessa. Muualla suoritettu opintojakso, joka ei suoraan vastaa sisällöltään mitään TuKKK:ssa opetettavan aineen opintojaksoa, mutta täyttää sisällöltään ja tasoltaan asetetut vaatimukset, voidaan sisällyttää ko. aineen valinnaisiin opintoihin. Opintoja voi sisällyttää vain jos opinnot eivät sisälly, eivätkä tule sisältymään toiseen tutkintoon. Tutkintoon sisällytettävät opinnot sisällytetään pääsääntöisesti suoritusten laajuisina. Opintojen sisällyttämisestä tutkintoon vastaa kyseinen aine. KTK- tai KTM- tutkintoon voidaan hyväksyä muiden kuin kauppatieteellisten oppiaineiden opintoja, mikäli niiden katsotaan tukevan KTK- tai KTM- tutkinnoille asetettuja tavoitteita ja soveltuvan osaksi suoritettavaa tutkintoa. Myös toisessa yliopistossa suoritettu sivuainekokonaisuus sellaisessa oppiaineessa, jota ei ole TuKKK:n opetustarjonnassa, voidaan sisällyttää KTK-/KTM- tutkintoon. Turun yliopiston muissa tiedekunnissa suoritetusta opinnoista (ml. sivuainekokonaisuudet), joiden sopivuuden TuKKK:ssa suoritettavaan tutkintoon opiskelija on etukäteen pääaineesta varmistanut, täytetään erillinen opintojen hyväksilukulomake ja toimitetaan pääaineen laitokselle. Muiden kuin kauppatieteellisten aineiden opintojen hyväksilukemisen puollosta vastaa opiskelijan pääaine. Muilla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittu osaaminen Muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukeminen tapahtuu opintojaksokohtaisesti, määriteltyihin opintojakson osaamistavoitteisiin perustuen. Opiskelijalla on aina vastuu osaamisensa todistamisesta ja ensisijainen vastuu riittävien tietojen toimittamisesta. Osaamisen todentamisessa oleellista on, että opiskelija osoittaa, mitä opintojen osaamistavoitteisiin liittyvää osaamista hänellä on esitetyn dokumentin pohjalta ja miten se vastaa opintojakson osaamistavoitteita. Mikäli osaaminen ja osaamistavoitteet vastaavat toisiaan, voidaan korvaavuus myöntää joko kokonaan tai osittain, jolloin voidaan edellyttää osaamisen täydentämistä esimerkiksi tentillä, haastattelulla, suullisella esittelyllä tai lisäraportin kirjoittamisella. Muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukemista haetaan muiden opintojen ja osaamisen hyväksilukeminen tutkintoon -lomakkeella ja tätä tarkoitusta varten laaditulla arviointilomakkeella, jotka löytyvät intranetistä. Hakemukseen on liitettävä hyväksiluvun arvioimiseksi tarvittava määrä liitteitä esim. alkuperäiset työtodistukset, portfolioita, oppimispäiväkirjoja, kirjallisia raportteja tai muita dokumentoituja osoituksia hankitusta osaamisesta. Hyväksiluetut opintojaksot tallennetaan opintosuoritusrekisteriin hyväksytty-arvosanalla. Samantasoinen valmis yliopistotutkinto Samantasoisesta valmiista yliopistotutkinnosta opiskelija voi vain korvata opintoja. Toiseen, vähintään samantasoiseen yliopistotutkintoon sisältyvillä opinnoilla, opiskelija voi korvata enintään 30 opintopistettä samansisältöisiä, opetussuunnitelmassa pakolliseksi määrättyjä opintoja. Tämä lisäksi opiskelija 19 voi toiseen tutkintoon sisältyvillä opinnoilla korvata pakollisia kieli- ja viestintäopintoja. Opinnot korvataan pääsääntöisesti sillä laajuudella kuin ne on suoritettu aiemmassa tutkinnossa. Opintojen korvaamisesta tutkintoon vastaa kyseinen aine. 1.8.2008 jälkeen muissa suomalaisissa yliopistoissa suoritetut opintojaksot, jotka on arvosteltu arvosteluasteikkoa 1-5 käyttäen, sisällytetään TuKKK:ssa tutkintoon arvosanoineen. Samantasoinen keskeneräinen yliopistotutkinto (tutkinto tehdään vastaisuudessa valmiiksi) Mikäli haettavat opinnot tulevat sisältymään toiseen tutkintoon, noudatetaan samoja sääntöjä kuin jos tutkinto olisi valmis. Kts. edellä. Hyväksilukeminen opinnoista, jotka eivät sisälly toiseen yliopistotutkintoon Samantasoinen keskeneräinen yliopistotutkinto, jota ei suoriteta loppuun tai yksittäiset yliopistotasoiset opintojaksot (esim. muiden yliopistojen avoimen yliopiston kurssit) voidaan joko sisällyttää opintoihin tai niillä voi korvata tietty opintojakso, mikäli ne eivät sisälly tai niitä ei aiota sisällyttää toiseen yliopistotutkintoon. KTK- ja VTK- tutkinnon opinnoista vähintään 90 opintopistettä, mukaan lukien kandidaatintutkielma, ja KTM- ja VTM- tutkinnon opinnoista vähintään 60 opintopistettä, mukaan lukien pro gradu – tutkielma, tulee kuitenkin suorittaa TuKKK:ssa. Opinnot korvataan pääsääntöisesti sillä laajuudella kuin ne on suoritettu. 1.8.2008 jälkeen muissa suomalaisissa yliopistoissa suoritetut opintojaksot, jotka on arvosteltu arvosteluasteikkoa 1-5 käyttäen, sisällytetään TuKKK:ssa tutkintoon arvosanoineen. Muualla suoritettujen kieli- ja viestintäopintojen hyväksilukeminen Opiskelijat voivat sisällyttää tutkintoonsa ulkomailla tai kotimaassa suoritettuja korkeakoulutasoisia kielten opintojaksoja tai korvata niillä tutkintorakenteeseen kuuluvia opintojaksoja. Mikäli opintojakso vastaa opinto-ohjelmassa olevaa jaksoa, voidaan sillä korvata ko. jakso. Ellei vastaavuutta ole, voidaan suoritetut opintojaksot sisällyttää kieliopintoihin merkinnällä muualla suoritettuja opintoja, kuitenkin vain mikäli niiden sisältö ja taso täyttävät tutkinnoille asetetut vaatimukset. Hyväksilukemiset käsittelee ko. kielen vastuuhenkilö. Tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin voidaan sisällyttää korkeakoulutasoiset kielten alkeisopinnot ja myös muiden kuin Turun kauppakorkeakoulussa opiskeltavien kielten opintoja. Myös muu kuin TuKKK:n kieliaine voidaan hyväksyä sivuaineeksi, mikäli kieliopintojen sisältö ja taso täyttävät asetetut vaatimukset. Kielten sivuaineopintoihin tulee sisältyä vähintään 6 op TuKKK:n opetussuunnitelman mukaisia liikeviestinnän opintoja. Kielen alkeisopintoja ei voi sisällyttää sivuaineeseen. Puollon opintojen hyväksilukemisesta antaa kielten ja liikeviestinnän yksikön johtaja. Lisäksi tarvitaan pääaineen puolto. Opiskelusta ulkomaisessa yliopistossa KTK- tai KTM- opintojen aikana opiskelija saa opiskeluajan pituudesta riippuen sisällyttää joko 2 tai 4 opintopistettä opetusohjelmaan hyväksytyssä kielessä sillä edellytyksellä, että kyseessä oleva kieli on ollut sekä opiskelukieli (hyväksytty opintosuoritus jossakin kauppatieteellisessä aineessa) että maan virallinen kieli. Hyväksilukeminen liiketalouden tradenomin tutkinnosta, tutkinto valmis Muualla suoritettuina opintoina voidaan KTK/VTK -tutkintoon hyväksyä myös ammattikorkeakoulututkinnosta opintoja. Johtokunta on määritellyt opintojaksokohtaisesti liiketalouden tradenomin tutkin- 20 nosta KTK/VTK -tutkintoihin hyväksiluettavat opinnot, enintään 60 (KTK)/25 (VTK) opintopistettä. Näden lisäksi liiketalouden tradenomin tutkinnosta voidaan opiskelijan aiemmista opinnoista riippuen hyväksilukea tapauskohtaisesti enintään 15 (KTK)/50 (VTK) opintopistettä, yhteensä 75 opintopistettä. Opintojen korvaamisesta tutkintoon vastaa kyseinen aine. Opinnot rekisteröidään arvosanalla hyväksytty, pl. ruotsin kieli, jotka hyväksiluetaan arvosanoineen, mikäli opinnot on suoritettu arvosteluasteikolla 1-5. Hyväksilukeminen muista AMK- tutkinnoista, tutkinto valmis Muiden AMK-tutkintojen kuin liiketalouden tradenomin tutkinnon suorittaneiden osalta korvattavat opinnot ja op-määrät käsitellään tapauskohtaisesti. Opintojen korvaamisesta tutkintoon vastaa kyseinen aine. Opinnot rekisteröidään arvosanalla hyväksytty, pl. ruotsin kieli, jotka hyväksiluetaan arvosanoineen, mikäli opinnot on suoritettu arvosteluasteikolla 1-5. Opintojen korvaaminen keskeneräisestä AMK- tutkinnosta Pakollisia, kaikille yhteisten opintojen jaksoja sekä pakollisia kieli- ja viestintäopintojen jaksoja voidaan korvata keskeneräisestä AMK- tutkinnosta, mikäli AMK:ssa suoritetun opintojakson taso ja sisältö vastaavat keskeisiltä osin TuKKK:n vastaavia opintojaksoja. Opintojen korvaamisesta tutkintoon vastaa kyseinen aine. Opinnot rekisteröidään arvosanalla hyväksytty, pl. ruotsin kieli, jotka hyväksiluetaan arvosanoineen, mikäli opinnot on suoritettu arvosteluasteikolla 1-5. Porin yksiköstä siirtyneiden hyväksiluvut, KTK- tutkintoon Porin yksiköstä kesken tutkinnon siirtyneille opiskelijoille hyväksiluetaan päätöksen mukaisesti ne pakolliset kaikille yhteiset opinnot ja kieliopinnot, jotka vastaavat Turun KTK- tutkinnon opintoja. Muut Porissa tehdyt perus- ja aineopinnot sisältyvät automaattisesti aineen valinnaisiin opintoihin. Mikäli opiskelija haluaa Porin opintosuorituksilla korvata pääaineen, sivuaineen tai muun opintokokonaisuudenpakollisia opintoja, haetaan hyväksilukua muiden opintojen ja osaamisen hyväksilukumenettelyn kautta. Opintojen korvaamisesta tutkintoon vastaa kyseinen aine. 1.8.2008 jälkeen muissa suomalaisissa yliopistoissa suoritetut opintojaksot, jotka on arvosteltu arvosteluasteikkoa 1-5 käyttäen, sisällytetään TuKKK:ssa tutkintoon arvosanoineen. Vaihto-opintojen hyväksiluvut Vaihtoyliopistossa suoritetuilla opinnot voidaan joko sisällyttää opintoihin tai niillä voidaan korvata tietty opintojakso, mikäli opinnot täyttävät sisällöltään ja tasoltaan asetetut vaatimukset. TuKKK:n ulkomaisissa yhteistyöyliopistoissa suoritettujen opintojjaksojen tai sivuainekokonaisuuksien ECTS- creditit siirretään opiskelijan tutkintoon pääsääntöisesti täysimääräisinä eli 1 ECTS cr =1 op. Opintojen hyväksilukemisesta tutkintoon vastaa kyseinen aine. Muiden kuin kauppatieteellisten aineiden opintojen hyväksilukemisen puollosta vastaa opiskelijan pääaine. Ulkomailla suoritetut, TuKKK:ssa hyväksiluetut opinnot rekisteröidään arvosanalla hyväksytty. 21 Avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot Avoimen yliopiston väylän kautta hyväksyttyjen opiskelijoiden tulee hakea muussa kuin TY:n avoimessa yliopistossa suoritettujen kurssien hyväksilukua, korvaamista tai sisällyttämistä. Opintojen hyväksilukemisesta tutkintoon vastaa kyseinen aine. Muiden kuin kauppatieteellisten aineiden hyväksilukemisesta vastaa opiskelijan pääaine. 1.8.2008 jälkeen muissa suomalaisissa yliopistoissa suoritetut opintojaksot, jotka on arvosteltu arvosteluasteikkoa 1-5 käyttäen, sisällytetään TuKKK:ssa tutkintoon arvosanoineen. Maisterivaiheen opiskelijoiden hyväksiluvut aiemmista tutkinnoista Opiskelijan valintaperusteena olleesta tutkinnosta (esim. alemmasta yliopistotutkinnosta tai AMKtutkinnosta) ei voida hyväksilukea opintoja maisterivaiheen opintoihin. Jos opiskelija on kuitenkin suorittanut aiemmin toisen ylemmän yliopistotutkinnon, voidaan sen perusteella korvata enintään 30 opintopistettä samansisltöisiä, TuKKK:n opetussuunnitelmassa pakolliseksi määrättyjä opintoja. Tämän lisäksi opiskelija voi toiseen tutkintoon sisältyvillä opinnoilla korvata pakollisia kieli- ja viestintäopintoja. Mikäli opiskelija on suorittanut opintoja toisessa yliopistossa, mutta opinnot eivät sisälly tutkintoon, voi opinnot joko sisällyttää tai korvata TuKKK:ssa suoritettavaan tutkintoon, mikäli taso ja sisältö vastaavat vaadittua tasoa. Opintojen hyväksilukemisesta tutkintoon vastaa kyseinen aine. Muiden kuin kauppatieteellisten aineiden opintojen hyväksilukemisen puollosta vastaa opiskelijan pääaine. 1.8.2008 jälkeen muissa suomalaisissa yliopistoissa suoritetut opintojaksot, jotka on arvosteltu arvosteluasteikkoa 1-5 käyttäen, sisällytetään TuKKK:ssa tutkintoon arvosanoineen. Hyväksilukuprosessi 1. Hyväksiluvun hakeminen käynnistyy aina opiskelijan aloitteesta ja hyväksilukemista haetaan tarkoitukseen varatuilla lomakkeilla, jotka ovat saatavilla TuKKK:n intranet-sivuilta (Opiskelu > Opintojen ja osaamisen hyväksilukeminen). Valitse oikea lomake sen mukaan, sisältyykö hyväksiluettava opintojakso toiseen tutkintoon vai ei. 2. Hakemukset käsitellään ja hyväksytään pääsääntöisesti ko. aineessa. Jos opinnot ovat aineesta, jota ei opeteta TuKKK:ssa, hakemuksen käsittelee pääaine (pl. kieliopinnot). 3. Jokaista ainetta varten täytetään oma hakemus, johon liitetään kopio todistuksista/opintorekisteriotteesta (alkuperäinen näytettävä laitoksella), kuvaukset opintojaksojen tutkintovaatimuksista ja muut mahdolliset liitteet, jotka voivat vaikuttaa asiaan. Huom! Liitteitä ei palauteta. 4. Hakemukset palautetaan ko. aineen yhteyshenkilölle. 5. Toiseen tutkintoon sisältyvien opintojen osalta täytetään koontilomake, johon kootaan kaikki opinnot, joiden hyväksilukua on haettu. Koontilomake palautetaan opintotoimistoon. 6. Hyväksiluvut rekisteröidään laitoksilla. Korvattu kurssi rekisteröidään ko. kurssikoodilla. Aineeseen sisällytetyt opinnot rekisteröidään muualla suoritettuina opintoina (esim. LR muualla suoritetut opinnot), samoin tutkinnon muihin opintoihin sisältyvät hyväksiluvut. Hyväksilukuprosessi 1. Hyväksiluvun hakeminen käynnistyy aina opiskelijan aloitteesta ja hyväksilukemista haetaan tarkoitukseen varatuilla lomakkeilla, jotka ovat saatavilla TuKKK:n intranet-sivuilta (Opiskelu > Käytännön asioita > Opintojen hyväksilukeminen). Valitse oikea lomake sen mukaan, sisältyykö hyväksiluettava opintojakso toiseen tutkintoon vai ei. 22 2. Hakemukset käsitellään ja hyväksytään pääsääntöisesti ko. aineessa. Jos opinnot ovat aineesta, jota ei opeteta TuKKK:ssa, hakemuksen käsittelee pääaine (pl. kieliopinnot). 3. Jokaista ainetta varten täytetään oma hakemus, johon liitetään kopio todistuksista/opintorekisteriotteesta (alkuperäinen näytettävä laitoksella), kuvaukset opintojaksojen tutkintovaatimuksista ja muut mahdolliset liitteet, jotka voivat vaikuttaa asiaan. Huom! Liitteitä ei palauteta. 4. Hakemukset palautetaan ko. aineen yhteyshenkilölle. 5. Hyväksiluvut rekisteröidään laitoksilla. Korvattu kurssi rekisteröidään ko. kurssikoodilla. Aineeseen sisällytetyt opinnot rekisteröidään muualla suoritettuina opintoina (esim. LR muualla suoritetut opinnot), samoin tutkinnon muihin opintoihin sisältyvät hyväksiluvut. KHT- ja HTM- ja JHTT-tutkinnon opintovaatimuksia Laskentatoimessa ja rahoituksessa voidaan suorittaa KHT- tai HTM-tutkintoa (Työ- ja elinkeinoministeriön asetus 262/2008) sekä JHTT-tutkintoa (Valtiovarainministeriön asetus 1369/2009) varten vaadittavat opinnot. KHT-tutkinnon vaatimukset täyttääkseen on suoritettava laskentatoimen ja rahoituksen 60 op:n perus- ja aineopinnot opetussuunnitelman mukaan. HTM- ja JHTT-tutkintoon hyväksyminen edellyttää vähintään 52 op:n laajuisia perus- ja aineopintoja. KHT- ja HTM-tutkinnon aihealuevaatimukset tilintarkastuksen, laskentatoimen ja rahoituksen opintojen osalta täyttyvät suorittamalla laskentatoimessa ja rahoituksessa aine- ja syventävien opintojen osana tarjolla olevat tilintarkastuksen opintojaksot: LR11 Tilintarkastuksen perusteet (4 op), LRS3 Laskentatoimen ja rahoituksen erityiskysymyksiä (Tilinpäätösinformaatio ja tilintarkastus -ryhmä) (4 op), LRS6 Tilintarkastuksen teoria ja käytäntö (6 op) ja LRS8 ATK-avusteinen tilintarkastus ja järjestelmätarkastus (4 op). JHTT-tutkinnon aihealuevaatimukset täyttääkseen tulee edellä mainittujen opintojen lisäksi suorittaa jokin julkisyhteisöihin liittyvä opintojakso, esimerkiksi LR07,1 Julkisen sektorin laskentatoimi (2 op). Tilintarkastuksen, laskentatoimen ja rahoituksen opintojen osalta voidaan suorittaa myös vaihtoehtoisia kursseja Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen 262/2008 tai Valtiovarainministeriön asetuksen 1369/2009 puitteissa. Vaihtoehtoisista kursseista tulee neuvotella tapauskohtaisesti aineen amanuenssin kanssa. Tilintarkastajan ammattitutkintoon pääsy edellyttää lisäksi mainitussa asetuksessa säädettyjä yritysjuridiikan opintoja sekä yleisopintoja. Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen 262/2008 mukaisia opintovaatimuksia on sovellettu KHT- ja HTM-tutkintoihin hakeviin vuodesta 2008 lähtien. Työharjoittelu Harjoittelun sisällyttäminen tutkintoon Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija käytännön työelämään ja kehittää opiskelijan valmiuksia soveltaa ja käyttää tieteellistä tietoa. Harjoittelun on vastattava tutkinnon tavoitteita. Kandidaatin tutkinnossa harjoittelulta edellytetään, että se kehittää opiskelijan asiantuntijuutta. Maisterin tutkinnossa vaaditaan asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Ennen harjoittelun suorittamista opiskelijan suositellaan ottavan yhteyttä siihen oppiaineeseen, johon harjoittelu sijoittuu. Harjoittelujakson jälkeen opiskelijan tulee laatia harjoittelusta raportti, jossa hänen tulee osoittaa, etä on saavuttanut harjoittelulle asetetut tavoitteet. Harjoittelun määrä sekä kandidaatin että maisterin tutkinnossa voi olla enintään kuusi opintopistettä. Harjoittelua voi siis olla enintään 12 op. Harjoittelusta ei anneta arvosanaa. Harjoittelu voidaan sisällyttää joko pää- tai sivuaineeseen. Harjoittelun hyväksyy kyseisen aineen harjoittelun vastuuhenkilö. 2 op vastaa neljää kokopäivätoimista harjoitteluviikkoa. 6 op vastaa silloin kolmen kuukauden harjoittelujaksoa. Harjoittelujakso voi koostua useammasta työjaksosta. Harjoittelun on oltava luonteeltaan ammattialan harjoittelua. Harjoitteluksi ei voida hyväksyä yleisluontoista työkokemuksen hankkimista. Esimerkiksi toimistorutiineihin liittyvät tehtävät tai asiakaspalvelutehtävät eivät ole opintopisteitä tuottavaa harjoittelua. Harjoitteluksi ei voida hyväksyä harjoittelujaksoa tai koulutusta, joka on sisällytetty toiseen tutkintoon, tai jolla on korvattu kandidaatin tai maisterin tutkintoon kuuluvia muita opintojaksoja. 23 Ennen työharjoittelua opiskelijan kannattaa ottaa yhteyttä harjoittelun vastuuhenkilöön ja keskustella hänen kanssaan alustavasti harjoittelupaikan työtehtävien ja vastuualueiden sisällöstä sekä harjoittelun kestosta. Harjoittelun jälkeen opiskelija laatii lopullista hyväksymistä varten harjoitteluraportin harjoittelun vastuuhenkilön ohjeiden mukaan. Harjoittelusta laadittava raportti on palautettava harjoittelun vastuuhenkilölle 2 kuukauden kuluessa harjoittelun päättymisestä. Raporttiin on liitettävä työtodistus. Harjoitteluksi hyväksyttävää, ennen opintojen alkamista hankittua työkokemusta tai koulutusta voi olla päätoimisessa esimiestehtävässä toimiminen tai muu vastaava vaativa tehtävä. Tällaisen harjoittelun on oltava tapahtunut enintään 5 vuotta ennen opintojen alkamisesta. Puolustusvoimien johtajakoulutus (RUK-koulutus) voidaan hyväksyä harjoitteluksi silloin, kun se sisältää jonkin kyseisen oppiaineen (pää- tai sivuaineen) kannalta vaativan erityistehtävän ja vastaa oppiaineen tavoitteita. Asian päättää tapauskohtaisesti harjoittelun vastuuhenkilö. Työharjoittelutuki Työharjoittelusta on mahdollista saada opintopisteitä pää- tai sivuaineeseen, jolloin harjoittelun tulee vastata opiskeltavaa koulutusalaa sekä tutkinnon tavoitteita. Harjoittelun kesto on vähintään kolme ja enintään kuusi kuukautta. Harjoittelun voi sisällyttää yhden kerran sekä kandidaatti- että maisteriopintoihin, joista kummastakin voi saada enintään kuusi opintopistettä. Opintopisteet kannattaa tarkistaa oppiaineen harjoitteluvastaavalta ennen harjoittelun alkua. Käytännössä opiskelija hakee itse itselleen harjoittelupaikan omien kanaviensa kautta. Avoimia paikkoja löytyy runsaasti myös Rekryn – Turun yliopiston työelämäpalvelujen verkkosivuilta etenkin kalenterivuoden alussa, intranet.utu.fi/fi/Yksikko/rekry/ Turun kauppakorkeakoulun perustutkinto-opiskelijoilla (mukaan lukien maisteriohjelmissa opiskelevat) on mahdollisuus hakea harjoitteluunsa rahoitustukea. Tuki on tarkoitettu työnantajalle opiskelijan palkkaamisesta aiheutuvien kulujen osakompensointiin. Rahoitustuki myönnetään opiskelijan käyttöön yhden kerran opintojen aikana auttamaan harjoittelupaikan saamista. Harjoittelun voi suorittaa yrityksissä, valtion- tai kunnallishallinnossa, järjestöissä, yhdistyksissä tai säätiöissä. Lisätietoja löytyy intranetistä, oppiaineiden harjoitteluvastaavilta tai laitosten amanuensseilta. Rekryssä lisätietoja antaa harjoitteluasioista vastaava suunnittelija Hannele Kaitaranta, [email protected] tai (02) 333 6283 tai [email protected], (02) 333 9206. Kansainvälinen harjoittelu Kansainvälinen harjoittelu on määräaikaista työskentelyä ulkomailla omia opintoja tai koulutusta vastaavissa töissä. Harjoittelumahdollisuuksista ulkomailla saa tietoa Rekrystä (intranet.utu.fi -> Rekry). Myös Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn verkkosivuilta (maailmalle.net tai maatieto.net) löytyy runsaasti tietoa ulkomailla harjoitteluun liittyen. Näiltä sivuilta löydät tietoa myös CIMO:n tarjoamista harjoitteluohjelmista. Rekryn kautta opiskelijoilla on mahdollisuus saada Erasmus+-harjoitteluapurahaa ulkomailla suoritettavaan 2-12 kuukauden mittaiseen, opintoihin sisältyvään harjoitteluun. Apurahaa voidaan kuitenkin myöntää yhteen harjoittelupaikkaan enintään 6 kuukauden ajaksi. Harjoittelun tulee tapahtua Euroopassa ja harjoittelupaikoiksi käyvät erilaiset yksityiset tai julkiset organisaatiot ja yritykset. Hyväksyttäviä Erasmus-harjoittelupaikkoja sen sijaan eivät ole Euroopan unionin toimielimet eivätkä EU-ohjelmia hallinnoivat organisaatiot. Euroopan ulkopuolella tapahtuvaan harjoitteluun on mahdollista hakea yliopiston yleistä apurahaa. Harjoittelu tapahtuu useimmiten opiskelijan itse järjestämässä harjoittelupaikassa. Vuoden 2012 alusta lähtien yleistä apurahaa ei enää myönnetä Suomi-kouluihin tai Suomen diplomaattisiin edustustoihin 24 ulkomailla (lähetystöt, konsulaatit). Nämä paikat kuuluvat kotimaan harjoittelun apurahojen piiriin. Yleinen apuraha on luonteeltaan matka-apuraha. Lisätietoja ulkomaan harjoitteluapurahoista ja neuvontaa harjoittelupaikan hankkimiseen saa Rekrystä kansainvälisen harjoittelun suunnittelija Janne Loikkaselta, [email protected] tai (02) 333 5788. Rekry - Turun yliopiston työelämäpalvelut Rekry - Turun yliopiston työelämäpalvelut on osa Turun Akateemisia rekrytointipalveluja, joka on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen neuvonnan ja työnvälityksen palveluyksikkö. Palvelemme akateemisia opiskelijoita ja vastavalmistuneita osoitteessa Henrikinkatu 7 (ÅA, Hanken). Rekryn tehtävänä on tukea ja edistää akateemisten opiskelijoiden ja työnhakijoiden sijoittumista työelämään. Rekrystä saat henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa, kun tarvitset uraohjausta, mm. pää- ja sivuainevalintoja tehdessäsi sekä opintojen myöhemmässä vaiheessa työnhakuun liittyviä vinkkejä, esim. hakemusten laatimisessa ja työhaastatteluun valmistautumisessa tietoja työpaikoista (vakituinen työ, kesätyö, osa-aikatyö jne.), harjoittelupaikoista Suomessa ja ulkomailla sekä pro gradu -toimeksiannoista tietoja työnantajista ja työmarkkinoista Liittymällä Rekryinfo-sähköpostilistalle osoitteessa http://www.utu.fi/Rekryopiskelija saa viikoittain tietoa avoimista työpaikoista, harjoittelusta, Rekryn järjestämistä tilaisuuksista jne. Samasta osoitteesta saat tietoa kaikista Rekryn toiminnoista ja yhdyshenkilöistä. Tiedotamme tapahtumistamme myös facebookissa. Rekry järjestää lukuisia koulutus- ja työelämätilaisuuksia sekä työnhakuun valmentavia kursseja. Kuukausittain ilman ajanvarausta toimivilla CV-klinikoilla autamme ansioluettelon ja työhakemusten laatimisessa. Rekry tarjoaa opiskelijoille myös ns. Työssä-tilaisuuksia, joissa alan asiantuntijat kertovat urapoluistaan ja käytännön työskentelystä elinkeinoelämässä. Kampus-tapahtumat puolestaan ovat opiskelijoille ja vastavalmistuneille järjestettyjä eri työnantajien rekrytointitilaisuuksia, esimerkkinä vuosittainen ICT-Kampus. Lisäksi Rekry organisoi työnantajaesittelyitä ja erilaisia informaatiotilaisuuksia.. Rekryn sähköpostiosoite on [email protected], puhelinnumero (02) 333 5873 ja verkko-osoite www.utu.fi/rekry. Rekry on avoinna arkisin klo 10-15 osoitteessa Henrikinkatu 7. Turun kauppakorkeakoulun kirjastopalvelut Kauppakorkeakoulun kirjasto on osa Turun yliopiston kirjastoa. Se on julkinen taloustieteellinen kirjasto, joka tarjoaa käytettäväksi kauppakorkeakoulun tutkimuksessa ja opetuksessa tarvittavia tietoaineistoja sekä painetussa että elektronisessa muodossa. Kauppatieteiden kirjasto on avoinna lukukausien aikana maanantaista torstaihin klo 9 -18 ja perjantaisin klo 9 - 16. Viikonloppuisin kirjasto on suljettu. Kirjaston www-sivulla (utu.fi/kirjasto) on hyödyllistä tietoa käytännöistä ja palveluista. Kokonaisuusmerkinnän anomisesta on saatavilla ohjeet intranetissä TuKKK:n Opiskelu-sivuilla. Valmistuminen 1. Valmistumista tulee hakea toimittamalla sähköinen valmistumista varten -lomake liitteineen alla olevien päivämäärien mukaisesti. Suoritusten tulee tällöin olla opintorekisterissä ja kaikki tutkinnon kokonaisuusmerkinnät anottuna. 2. Valmistumiskierron aikana opintosi tarkistetaan laitoksilla ja varmistetaan, että tutkintovaatimukset täyttyvät. 25 3. TuKKK:n dekaani myöntää tutkinnot, päivämäärät alla. 4. Todistus on valmis noin kahden viikon päästä tutkinnon hyväksymispäivästä. Tarkemmat ohjeet tutkinnoittain löytyvät TuKKK:n intranet-sivuilta (Opiskelu > Valmistuminen) Tutkintojen hyväksymispäivät (koskee KTK-, VTK-, KTM-, VTM- ja FM- tutkintoja) Syyslukukausi 2015: ma 31.8.2015 ma 28.9.2015 ma 19.10.2015 ma 23.11.2015 pe 18.12.2015 (todistusten luovutus tammikuussa) Valmistumista varten -lomake liitteineen oltava täytettynä opintotoimistossa (suoritusten oltava rekisterissä) ti 11.8.2015 to 3.9.2015 to 24.9.2015 to 29.10.2015 to 26.11.2015 Ekonomin arvo Kaikille KTM-tutkinnon suorittaneille on syksystä 2013 lähtien myönnetty automaattisesti ekonomin arvo, josta on erillinen merkintä tutkintotodistuksessa. Valmistumisjuhla Valmistumisjuhla järjestetään yleensä kaksi kertaa vuodessa korkeakoululla. Tarkempia tietoja myöhemmin. Juhlaan lähetetään erillinen kutsu sähköpostitse. Lisätietoja valmistumisesta saat TuKKK:n intranet-sivuilta (Opiskelu > Valmistuminen) tai opintotoimistosta, puh. (02) 3339 207 tai (02) 3339 206, [email protected]. 26 KTK- JA KTM-TUTKINTOJEN RAKENNE vuosikurssista 2014 lähtien KTK-TUTKINTO 1. opintovuosi KTM-TUTKINTO 2.opintovuosi 3. opintovuosi Kaikille yhteiset opinnot 60 op 4. opintovuosi 5. opintovuosi Kaikille yhteiset menetelmäopinnot 4 op Pääaineen opinnot väh. 60 op (sisältää kandidaatintutkielman 10 op) Pääaineen opinnot väh. 60 op (sisältää pro gradu – tutkielman 30 op) Sivuaineen opinnot 25 op Sivuaineen opinnot 25 op Kieli- ja viestintäopinnot 24 op Kieli- ja viestintäopinnot 10 op Vapaasti valittavat opinnot Vapaasti valittavat opinnot 60 op 60 op 60 op KTK-tutkinto 180 op KTK-tutkinto KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT laajuus vähintään 24 op kaksi vierasta kieltä molemmissa vieraissa kielessä vähintään 6 op ruotsin kielessä vähintään 6 op suomen kielessä ja viestinnässä vähintään 3 op loput 3 op opiskelijan valinnan mukaan kielten korkeakoulutasoiset alkeisopinnot eivät sisälly vaadittaviin kieli- ja viestintäopintojen kokonaislaajuuteen (24 op), mutta ne voidaan sisällyttää tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin 60 op KTM-tutkinto 120 op KTM-tutkinto KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT laajuus vähintään 10 op väh. 6 op yhdessä vieraassa kielessä kielten ja liikeviestinnän yksikön määrittelemällä tavalla loput 4 op opiskelijan valinnan mukaan kielten korkeakoulutasoiset alkeisopinnot eivät sisälly vaadittaviin kieli- ja viestintäopintojen kokonaislaajuuteen (10 op), mutta ne voidaan sisällyttää tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin MUUT SÄÄNNÖKSET KTK-tutkintoon tulee sisältyä yhden sivu- KTM-tutkintoon tulee sisältyä sisältyä yhden sivuaiaineen opinnot tai sivuaineeksi rinnastetneen opinnot tai sivuaineeksi rinnastettavan opintotavan opintokokonaisuuden opinnot kokonaisuuden opinnot Suoritettavan tutkinnon laajuudesta vä Suoritettavan tutkinnon laajuudesta vähintään puohintään puolet, ml. tutkintoon sisältyvä let, ml. tutkintoon sisältyvä pro gradu-tutkielma on kandidaatintutkielma on suoritettava suoritettava TuKKK:n opintoina TuKKK:n opintoina KTK-/KTM-tutkintovaatimukset määräytyvät aina opintojen aloitusvuoden mukaan. 27 KTK- JA KTM-TUTKINTOJEN RAKENNE vuosikurssit 2005 – 2013 KTK-TUTKINTO KTM-TUTKINTO 1. opintovuosi 2.opintovuosi 3. opintovuosi Kaikille yhteiset opinnot 4. opintovuosi Kaikille yhteiset menetelmäopinnot 7 op tai 4 op (aloitusvuodesta johtuen) Pääaineen opinnot väh. 60 op (sisältää kandidaatintutkielman 10 op) Sivuaineen opinnot 25 op Kieli- ja viestintäopinnot 24 op 60 op 60 op KTK-tutkinto 180 op KTK-tutkinto KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT laajuus vähintään 24 op kaksi vierasta kieltä molemmissa vieraissa kielessä vähintään 6 op ruotsin kielessä vähintään 6 op suomen kielessä ja viestinnässä vähintään 3 op loput 3 op opiskelijan valinnan mukaan kielten korkeakoulutasoiset alkeisopinnot eivät sisälly vaadittaviin kieli- ja viestintäopintojen kokonaislaajuuteen (24 op), mutta ne voidaan sisällyttää tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin Pääaineen opinnot väh. 60 op (sisältää pro gradu – tutkielman 30 op) Sivuaineen opinnot 25 op Kieli- ja viestintäopinnot 10 op Vapaasti valittavat opinnot 60 op 5. opintovuosi Vapaasti valittavat opinnot 60 op 60 op KTM-tutkinto 120 op KTM-tutkinto KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT laajuus vähintään 10 op väh. 6 op yhdessä vieraassa kielessä kielten ja liikeviestinnän yksikön määrittelemällä tavalla loput 4 op opiskelijan valinnan mukaan kielten korkeakoulutasoiset alkeisopinnot eivät sisälly vaadittaviin kieli- ja viestintäopintojen kokonaislaajuuteen (10 op), mutta ne voidaan sisällyttää tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin MUUT SÄÄNNÖKSET Tutkintoon tulee aina sisältyä yksi liiketa- Suoritettavan tutkinnon laajuudesta vähintään puoloustieteellinen aine ja yksi muu kauppalet, ml. tutkintoon sisältyvä pro gradu-tutkielma on tieteellinen aine vähintään sivuaineena suoritettava TuKKK:n opintoina Suoritettavan tutkinnon laajuudesta vähintään puolet, ml. tutkintoon sisältyvä kandidaatintutkielma on suoritettava TuKKK:n opintoina KTK-/KTM-tutkintovaatimukset määräytyvät aina opintojen aloitusvuoden mukaan. 28 Liiketalouden tradenomin tutkinnosta KTK-tutkintoon hyväksiluettavat opinnot Turun kauppakorkeakoulun johtokunnan päätöksen mukaisesti valmiista liiketalouden tradenomitutkinnosta hyväksiluetaan 1.8.2010 ja sen jälkeen opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden kohdalta seuraavat opintojaksot KTK-tutkintoon: Liiketalouden tradenomitutkinnosta hyväksiluettavat opintojaksot LRYA1 Kirjanpidon perusteet 2 LRYA2 Tilinpäätössuunnittelun ja rahoituksen perusteet 3 (edellytetään LR:n tasokuulustelun suorittamista hyväksyttävästi, ota yhteyttä LR:n yliopisto-opettaja Matti Niinikoskeen) JOY Johtamisen perusteet 4 KVY Kansainvälisen liiketoiminnan perusteet 3 KTY Taloustieteen perusteet 6 YJY Yritysjuridiikan perusteet 3 TJY1 Henkilökohtainen tietojenkäsittely 2 TJY2 Tietohallinnon perusteet 3 YRY Yrittäjyys 3 MAY Markkinoinnin perusteet 4 TEVY Yrityselämään! – Liiketoiminta ja projektityöskentely 9 RU1 Ruotsin kieli 6 SV1 Liike-elämän viestintä 3 EN1 Business Communication 6 TKMY1 Talousmatematiikan perusteet 3 Hyväksiluettavat opinnot yhteensä 60 op op op op op op op op op op op op op op op op Näiden lisäksi liiketalouden tradenomin tutkinnosta voidaan opiskelijan aiemmista opinnoista riippuen hyväksilukea tapauskohtaisesti yhteensä enintään 75 opintopistettä. Hyväksilukua haetaan muualla suoritettujen opintojen menettelyn kautta. Hyväksiluettavien opintojen tulee olla sellaisia, jotka täyttävät KTK-tutkinnolle ja sen osille asetetut osaamistavoitteet. Tutkintotodistukseen tulee maininta hyväksilukemisesta. Opintojen korvaaminen keskeneräisestä AMK-tutkinnosta (katso kohta: Muiden opintojen ja osaaamisen hyväksilukeminen. Maisterin tutkinnon täydentävät opinnot Täydentävillä opinnoilla tarkoitetaan maisterin tutkintoa suorittamaan valitun opiskelijan aiempaa tutkintoa täydentäviä opintoja, joiden tarkoituksena on antaa riittävät edellytykset maisterin tutkinnon suorittamiseen. Täydentävät opinnot määritellään opiskelijakohtaisesti opiskelijan aikaisempien opintojen perusteella. Täydentävinä opintoina suoritetaan perus- ja aineopintotasoisia opintoja. KTK-tutkinnon tai vastaavan ulkomaisen tutkinnon suorittaneen täydentävät opinnot Opiskelijan tulee suorittaa täydentäviä opintoja pääaineessa, silloin kun hän vaihtaa KTK-tutkinnon pääaineen toiseksi KTM-tutkinnossa. Mikäli ulkomailla suoritetussa KTK-tutkintoa vastaavassa tutkinnossa pääaineen opinnot ovat suppeammat kuin suomalaisessa KTK-tutkinnossa, tulee opiskelijan täydentää pääainettaan. KTK-tutkinnon tai vastaavan ulkomaisen tutkinnon suorittanut tai pääainetta vaihtavalla opiskelijalla tulee olla KTM-tutkinnon pääaineessa opintoja yhteensä vähintään 48 op, joista 18 op voidaan sisällyttää KTM-tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. Mikäli opiskelijalla on aikaisempia opintoja ko. pääaineessa, otetaan ne huomioon täydentävien opintojen määrää vähentävästi. Lisäksi täydentävinä opintoina edellytetään TKMY3 Tilastollisen päättelyn perusteet -opintojakson suorittamista, mikäli vastaavia opintoja ei ole aiemmin suoritettu. Opintojakso TKMY3 voidaan sisällyttää myös maisterin tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. 29 Muun kandidaatin tutkinnon kuin KTK-tutkinnon suorittaneen täydentävät opinnot Pääaineen täydentävät opinnot Pääaineessa opintosuorituksia tulee olla vähintään 48 op aiemmat suoritukset huomioiden. Näistä täydennettäviksi tulevista opinnoista osa voidaan sisällyttää KTM-tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. Liiketaloustieteen, taloustieteen ja taloustieteen kvantitatiivisten menetelmien täydentävät opinnot Muilta kandidaatin tutkinnon kuin KTK-tutkinnon suorittaneilta vaaditaan seuraavasti täydentäviä opintoja liiketaloustieteissä, taloustieteessä ja taloustieteen kvantitatiivisissa menetelmissä, mikäli vastaavia opintojaksoja ei ole suoritettu aiemmin: LRYA1 Kirjanpidon perusteet LRYA2 Tilinpäätössuunnittelun ja rahoituksen perusteet LRYB Kustannuslaskennan perusteet KTY1 Mikrotalouden perusteet TKMY3 Tilastollisen päättelyn perusteet Yhteensä 2 op 3 op 4 op 3 op 3 op 15 op Lisäksi valittava vähintään 7 op seuraavista: JOY Johtamisen perusteet MAY Markkinoinnin perusteet KVY Kansainvälisen liiketoiminnan perusteet LOGY Toimitusketjujen johtamisen perusteet YRY Yrittäjyys KTY2 Makrotalouden perusteet Yhteensä 4 op 4 op 3 op 3 op 3 op 3 op 22 op Kieli- ja viestintäopintojen täydentäminen Mikäli toisesta vieraasta kielestä alkeita ei ole aiemmin suoritettu, pitää alkeisopinnot täydentää. Liiketalouden tradenomien täydentävät opinnot Liiketalouden tradenomin tutkinnon suorittaneiden täydentävien opintojen määrä on enintään 60 op ja ne koostuvat pääaineen opinnoista 30 - 48 op, menetelmäopinnoista 6 op sekä mahdollisista toisen vieraan kielen alkeisopinnoista 6 op. Pääaineen opinnot Pääaineen opintoja tulee täydentää vähintään 30 op ja enintään 48 op riippuen aikaisemmista pääaineessa suoritetuista opinnoista. Yliopistotasoiset opinnot ja liiketalouden tradenomin ylemmän AMKtutkinnon opinnot huomioidaan tapauskohtaisesti tradenomien täydentävien opintojen määrää vähentävästi. Pääaineen täydentävistä opinnoista voidaan osa sisällyttää maisterin tutkinnon muihin opintoihin. Liiketalouden tradenomin tutkinnon suorittaneella pääaineen täydentäviin opintoihin sisältyy aina kandidaatintutkielma 10 op, mutta liiketalouden tradenomin ylemmän AMK-tutkinnon lopputyö otetaan huomioon kandidaatintutkielman laajuisena. Tradenomin tutkinnon suorittaneiden pakolliset täydentävät menetelmäopinnot TKMY2 Kuvaileva tilastotiede TKMY3 Tilastollisen päättelyn perusteet Yhteensä 3 op 3 op 6 op Kieli- ja viestintäopintojen täydentäminen Mikäli toisesta vieraasta kielestä alkeita ei ole aiemmin suoritettu, pitää alkeisopinnot täydentää. 30 AMK-insinööritutkinnon suorittaneiden täydentävät opinnot Pääaineessa opintosuorituksia tulee olla yhteensä vähintään 48 op aiemmat suoritukset huomioiden. Näistä täydennettäviksi tulevista opinnoista osa voidaan sisällyttää maisterin tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. 31 1. LUKUVUODEN OPINNOT Seuraavassa taulukossa kuvataan opintojaksokohtaisesti opintopisteiden ja opetustuntien jakautuminen viikoittain ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. SYYSLUKUKAUSI opintojakso I: 31.8. -16.10.2015, opetustuntia/vko op TEVY -ryhmä 1 -ryhmä 2 LRYA1 - luennot - harjoitukset TKMY1 - luennot - harjoitukset TJY1 - luennot (- ohjaukset) KTY MAY YRY YJY KVY4) Ru1a *VK 1 36 37 38 39 40 II: 26.10. - 4.12.2015, opetustuntia/vko 41 42 43 44 45 46 47 48 49 5051 I p. t/periodi II p. yht. (9) 2 3 2 6 4 3 3 (3) 2 (3) *VK 2 3 Viikkotunnit Opintop. yht. P E R E H D Y T Y S V I I K K O T E N T I T 3 2 (3) 3 (3) 21) (2)1) 2 2 2 2 2 2 2 2 3 (3) 3 (3) 2 2 T E N T T I V I I K O T 3 (3) 22) (3) 3 T E N T T I V I I K O T (2)2) 2 2 3 2 3 2 3 2 3 2 3 2 1 (1) 1 (1) 1 (1) 1 (1) (1) 2 2 4 4 4 3 2 14 (14) 8 (8) 22 (22) 14 8 4 14 12 21 12 18 12 39 24 7 (6) 24 4 (5) 12 (12) 11 (11) 24 20 14 24 (14) 26 (26) 24 52 3 3 2 3 2 3 2 3 2 3 2 3 2 1 1 (1) 4 1 (1) 4 1 (1) 4 1 (1) 4 1 (1) 4 1 (1) 4 2 4 4 (2) 2 (2) (2) 2 (2) (2) 2 (2) (2) 2 (2) (2) 2 (2) (2) 2 (2) (2) 2 (2) 2 (2) 2 (2) 2 (2) 2 (2) 2 (2) 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 28 21 22 25 23 20 23 22 20 23 23 22 19 19 156 4 20 4 14 23) 4 4 4 4 4 4 24 (14) 14 (14 2 (2) 23) 126 282 28 VK= vieras kieli * = puolet vuosikurssista suorittaa kurssin EN1a syyslukukaudella, puolet kevätlukukaudella 1) = yritysvierailu 2) = ryhmäkohtainen ohjaus ja tiedonhakukoulutus 3) = viimeinen luento tenttiviikolla 4) = vain pääaineopiskelijoille KEVÄTLUKUKAUSI opintojakso op TEVY jatkuu - ryhmä 1 - ryhmä 2 LRYA2 - luennot - harjoitukset LRYB - luennot - harjoitukset TMY LOGY TJY2 KVYe JOY Ru1c *VK 1 9 *VK 2 3 III: 4.1. - 12.2.2016, opetustuntia/vko 4 5 710 1 2 3 6 3 13) (3) (1) 3) 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 4 4 2 4 2 4 2 4 2 4 2 2 2 2 2 2 3 (3) 3 4 3 4 3 3 4 2 3 Viikkotunnit Opintop. yht. 2 T E N T T I V I I K O T IV: 29.2.22.4.2016, opetustuntia/vko 9 10 7* 11 12 13 - 14 15 16 7* (7*) 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 (7*) 2 2 2 2 2 2 2 2 verkkokurssi 2 2 T E N T T I V I I K O T t/periodi III p. IV p. yht. 7 (7) 14 (14) 21 (7) 12 12 6 6 18 18 12 12 14 12 24 22 14 12 12 24 10 4 2 2 4 2 2 4 2 2 4 2 2 4 2 2 4 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 24 12 12 14 14 24 26 26 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 24 28 52 25 25 24 24 27 24 25 25 18 14 14 14 10 149 120 269 41 VK= vieras kieli 3) = ryhmäkohtainen ohjaus * = yrityspeli, joka jakautuu kunkin opiskelijan osalta kahteen päivään IV periodilla 32 1720 KAIKILLE YHTEISET OPINNOT Kaikille yhteiset opinnot pyrkivät takaamaan tutkinnon laaja-alaisuuden ja antamaan perusvalmiuksia myöhemmissä opinnoissa tapahtuvaan opiskeluun. Ne ovat kaikille pakollisia ja niitä on sekä KTKettä KTM-tutkinnossa. KTK-tutkinnossa kaikille yhteiset opinnot ovat vuosikurssista 2014 lähtien laajuudeltaan 66 opintopistettä ja KTM-tutkinnossa 4 opintopistettä. Opintojaksokuvaukset löytyvät sähköisestä opinto-oppaasta https://nettiopsu.utu.fi/opas/index.htm. KTK-tutkinto LRYA1 Kirjanpidon perusteet LRYA2 Tilinpäätössuunnittelun ja rahoituksen perusteet LRYB Kustannuslaskennan perusteet JOY Johtamisen perusteet KVYe/KVY Kansainvälisen liiketoiminnan perusteet KTY Taloustieteen perusteet YJY Yritysjuridiikan perusteet TJY1 Henkilökohtainen tietojenkäsittely LOGY Toimitusketjujen johtamisen perusteet TJY2 Tietohallinnon perusteet MAY Markkinoinnin perusteet YRY Yrittäjyys TEVY Yrityselämään! – Liiketoiminta ja projektityöskentely MENY1 Tieteellisen tutkimuksen ja viestinnän perusteet TMY Aluenäkökulma talouselämään TKMY1 Talousmatematiikan perusteet TKMY2 Kuvaileva tilastotiede TKMY3 Tilastollisen päättelyn perusteet Yhteensä 2 3 4 4 3 6 3 2 4 3 4 3 9 4 3 3 3 3 op op op op op op op op op op op op op op op op op op 66 op KTM-tutkinto MENY2 Tieteenfilosofia ja tieteellinen tutkimusprosessi 4 op Kaikille yhteiset opinnot, kuten myös muut tutkintovaatimukset, määräytyvät opintojen aloitusvuoden mukaan. 33 Informaatiolukutaidon opetus Informaatiolukutaidolla tarkoitetaan kykyä tunnistaa, millaista tietoa opintojen eri vaiheissa tarvitaan ja taitoa paikantaa, arvioida ja käyttää tehokkaasti tarvittavaa tietoa. Turun kauppakorkeakoulussa informaatiolukutaidon opetus on integroitu osaksi tutkinto-opetusta. Informaatiolukutaidon opetuksesta vastaa Kauppakorkeakoulun kirjasto yhteistyössä ainelaitosten kanssa. Opetuksen tavoitteena on, että valmistuessaan yliopistosta opiskelija kykenee täyttämään kansainväliset, myös Suomessa hyväksytyt informaatiolukutaidon osaamistavoitteet. Opiskelijoille tarjotaan informaatiolukutaidon opetusta opintojen eri vaiheissa seuraavan taulukon mukaisesti Milloin Informaatiolukutaito 1: 1. vsk, sl. 1. vsk, sl. Informaatiolukutaito 2: 2. vsk Informaatiolukutaito 3: 2.- 3. vsk/ sl. tai kl. Kandidaatin-tutkielma-työskentely Informaatiolukutaito 4: 3.-5. vsk/ sl. tai kl. pro gradu- tutkielma-työskentely. 34 Mitä Missä yhteydessä Miten käytän kirjastoa? Kaikille yhteinen kirjastopalvelujen esittely sekä lyhyt opastus. Johdatusta informaatiolukutaitoon. Keskeisimmät tiedonlähteet. Perehdytysviikolla Informaatiolukutaidon opetusta räätälöidään tarvittaessa opettajan pyynnöstä opintojakson tarpeisiin. Perus- ja aineopintojaksot Kandistartti: opetusta mm. tiedonhakuun, kielenhuoltoon sekä Word-ohjelman hyödyntämiseen. Informaatiolukutaidon perusteet. Tiedonlähteet ja tiedonhaku: oman tutkimusaiheen kannalta tärkeimmät tiedonlähteet ja niiden hyödyntäminen.. Kaikille tutkielmatyöskentelyään aloittaville yhteinen Kandistartti Informaatiolukutaidon syventäminen. Edistyneen tiedonhaun ja -hallinnan menetelmät. Tutkielman teossa tarpeelliset tiedonlähteet laajemmin. Pienryhmätyöskentelyä graduryhmittäin; opiskelijalla on jo aihe tiedossaan, ks. aineen pro gradu -tutkielmaopintojakso TEVY-jakson yhteydessä kaikille yhteinen luento ja pienryhmätyöskentelyä ks. TEVY Pienryhmätyöskentelyä kandiryhmittäin atk-luokassa; opiskelijalla on jo aihe tiedossaan, ks. aineen kandidaattitutkielma-opintojakso VALTIOTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNOT PÄÄAINEENA TALOUSTIEDE VTK-tutkinto VTM-tutkinto 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi 4. opintovuosi 5. opintovuosi Pääaineen perus- ja aineopinnot 89 op (sisältää kandidaatintutkielman 10 op) Pääaineen syventävät opinnot 95 op (sisältää pro gradu -tutkielman 30 op) Sivuaineen opinnot 25 op (taloustieteen matematiikka) Sivuaineen opinnot 25 op (tilastotiede) Yhden sivuaineen perusopinnot tai vastaava opintokokonaisuus 25 op. Erikoistumissuunnan mukainen sivuaine tai muut opinnot 25 op Kieli- ja viestintäopinnot 16 op 60 op 60 op 60 op 60 op VTK-tutkinto 180 op VTK-tutkinto 60 op VTM-tutkinto 120 op VTM-tutkinto KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT laajuus vähintään 16 op vieras kieli 6 op ruotsin kieli ja liikeviestintä 6 op suomen kieli ja talouselämän viestintä 4 op MUUT SÄÄNNÖKSET Tutkinnon pakolliset sivuaineet ovat tilastotiede (väh. Suoritettavan tutkinnon laajuudesta 25 op) ja taloustieteen matematiikka (väh. 25 op). Livähintään puolet, ml. tutkintoon sisäksi on suoritettava yhden sivuaineen tai vastaavan sältyvä pro gradu -tutkielma, on suoopintokokonaisuuden perusopinnot. Opiskelijan suoritettava TuKKK:n opintoina sitellaan valitsevan sivuaineekseen yhden yhteiskun- Muihin opintoihin voi sisällyttää tatieteellisen oppiaineen perusopinnot. esim. sivuaineopintoja, metodiopintoja, opettajan pedagogisia opintoja, Suoritettavan tutkinnon laajuudesta vähintään puolet, ml. tutkintoon sisältyvä kandidaatintutkielma on pääaineopintoja tai kieli- ja viestintäsuoritettava TuKKK:n opintoina opintoja 35 Kieli- ja viestintäopinnot vuonna 2010 ja sen jälkeen aloittaneille opiskelijoille VTK-tutkinnon pakolliset kieli- ja viestintäopinnot 16 op suoritetaan KTK-tutkinnon laajuuksia noudattaen seuraavasti: Suomen kieli ja talouselämän viestintä (4 op, SV1 Talouselämän viestinnän perusteet ja MENY1b Tieteellisen viestinnän perusteet), ruotsin kieli ja liikeviestintä (6 op, pakolliset perusopinnot) sekä vieras kieli (6 op, pakolliset perusopinnot). Vieras kieli voi opiskelijan valinnan mukaan olla jokin TuKKK:n kieliaineista, kiinan kieli tai japanin kieli. Vuonna 2010 ja sen jälkeen aloittaneiden VTK-tutkinnon (pääaineena taloustiede) kieliopintojen rakenne Kieli- ja viestintäopinnot Suomen kieli ja talouselämän viestintä Ruotsin kieli ja liikeviestintä Vieras kieli Tieteellisen viestinnän perusteet Yhteensä VTK-tutkinto 3 op (SV1) 6 op (pakolliset perusopinnot) 6 op (pakolliset perusopinnot) 1 op (MENY1b) 16 op Kieli- ja viestintäopinnot ennen vuotta 2010 aloittaneille opiskelijoille Kandidaatin tutkinnossa on 15 opintopisteen laajuiset pakolliset kieli- ja viestintäopinnot, jotka suoritetaan Turun yliopiston kielikeskuksessa. Pakolliset kieliopinnot Suomen kielen kirjallinen viestintä 2 op Puheviestinnän perusteet 2 op Toinen kotimainen kieli 5 op Vieras kieli 6 op Vieraan kielen pakollisilla opinnoilla tarkoitetaan tekstin ymmärtämisen tai suullisen taidon kursseja sekä muita vähintään taitotason B1 - B2 kursseja. Niitä voi suorittaa yhdestä tai useammasta kielestä. Liiketalouden tradenomitutkinnosta hyväksiluettavat opintojaksot Valmiista liiketalouden tradenomin tutkinnosta korvataan VTK-tutkintoon seuraavat opintojaksot: KTY Taloustieteen perusteet KT32 Yleinen liiketaloustiede RU1 Ruotsin kieli ja liikeviestintä SV1 Talouselämän viestinnän perusteet EN1 Business Communication 6 4 6 3 6 op op op op op Hyväksiluettavat opinnot yhteensä 25 op Keskeneräisestä tradenomin tutkinnosta voidaa korvata myös yllä olevia jaksoja, mikäli AMK:ssa suoritetun opintojakson taso ja sisältö vastaavat keskeisiltä osin TuKKK:n vastaavia opintojaksoja Opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops) Jokaisen uuden taloustieteen VTK/VTM pääaineopiskelijan tulee opintojen alussa tehdä ja hyväksyttää kandivaiheen opinnoistaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops). Lisäksi jokaisen maisterin erikoistumissuuntaan valittavan on maisterivaiheen opintojen alussa tehtävä ja hyväksytettävä maisterin opintojensa hops. Hops on opintojen ohjauksen väline, jossa positiivisessa hengessä tuetaan opiskelijaa opintojen eri vaiheissa, erityisesti opintojen käynnistys- ja suunnitteluvaiheessa, opinnäytteiden ohjauksessa sekä mahdollisissa opiskeluvaikeuksissa ja muissa ongelmatilanteissa. Samalla pidetään huolta siitä, että opiskelijan oma vastuu valinnoista ja opintojen etenemisessä säilyy. Hopsit tehdään sähköisenä nettiopsun hops-järjestelmään ja ne hyväksytään henkilökohtaisessa HOPS-keskustelussa laitoksella. Ennen hopsin tekoa opiskelijan tulee kirjautua hops-järjestelmään ja 36 rekisteröityä oman vuosikurssinsa hops-ryhmään. Hops-ryhmien nimet ovat muotoa: ”TuKKK: Taloustieteen VTK/VTM pääaineopiskelijat (vsk 20xx)”. Hops-ryhmän kuvauksesta löytyy lisätietoa taloustieteen opiskelijoiden mallihopseista, hopsin laadinnasta löytyy hops-järjestelmän ”ohjeet” painikkeen alta. Kandivaiheen hopsin hyväksyy taloustieteen laitoksen VTK/VTM opiskelijoiden omaopettaja Joonas Ollonqvist ja maisterivaiheen hopsin hyväksyy joko laitoksen amanuenssi Jouni Jokinen, omaopettaja Joonas Ollonqvist tai joku laitoksen professoreista riippuen opiskelijan valitsemasta erikoistumissuunnasta. Pakollisten hops-keskustelujen lisäksi toisen opiskeluvuoden vuoden keväällä pidetään vapaaehtoinen hops-keskustelu, jonka pääpaino on kandinopintojen loppuunsaattamisessa. Opintojen ohjausta on myös mahdollista saada aina tarpeen sitä vaatiessa. Ongelmatilanteissa kannattaa rohkeasti ottaa yhteyttä joko amanuenssi Jouni Jokiseen tai omaopettaja Joonas Ollonqvistiin. Opintosuoritusten vanheneminen Suoritetut perus-, aine- ja syventävän tason opinnot, kypsyysnäyte ja kieliopinnot eivät vanhene tutkinnon suorittamisen aikana ja ne lasketaan alkuperäisen laajuisina tutkintoon. Yksittäiset opintosuoritukset voivat vanheta oppiaineen harkinnan mukaan. Keskeneräisen opintokokonaisuuden loppuun suorittamisesta tulee neuvotella ao. opettajan kanssa, mikäli vaatimukset ovat olennaisesti muuttuneet opiskelun aikana. 37 TUTKINTO-OHJELMAT JA SIVUAINESUOSITUKSET KTK-tutkinto-ohjelmat 180 op Erikoistumissuunta Sivuainesuositukset 25 op Johtaminen ja organisointi Työelämän ja henkilöstöasioiden opinto-kokonaisuus, kansainvälinen liiketoiminta, yrittäjyys, taloussosiologia, Tietojärjestelmätiede Markkinointi, yrittäjyys, kansainvälinen liiketoiminta, laskentatoimi ja rahoitus, johtaminen ja organisointi, toimitusketjujen johtaminen Yrittäjyys Innovatiivinen liiketoiminta Minor subject recommendations: International Business, Management and organization, Marketing, Study module of 25 ECTS in Kingston University UK Laskentatoimi ja rahoitus Ensisijaiset: yritysjuridiikka, tietojärjestelmätiede, taloustiede, taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät Muut: johtaminen ja organisointi, kansainvälinen liiketoiminta, markkinointi, toimitusketjujen johtaminen, yrittäjyys, tulevaisuudentutkimus Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät laskentatoimi ja rahoitus, matematiikka, taloustiede, tietojenkäsittelytiede, tilastotiede Yritysjuridiikka laskentatoimi ja rahoitus, johtaminen ja organisointi, markkinointi, toimitusketjujen johtaminen, taloustiede Markkinointi johtaminen ja organisointi, laskentatoimi, tietojärjestelmätiede, yritysjuridiikka Kansainvälinen liiketoiminta laskentatoimi ja rahoitus, talousmaantiede, toimitusketjujen johtaminen Toimitusketjujen johtaminen tietojärjestelmätiede, laskentatoimi ja rahoitus, talousmaantiede, yritysjuridiikka Talousmaantiede markkinointi, kansainvälinen liiketoiminta, toimitusketjujen johtaminen, johtaminen ja organisointi, matkailuliiketoiminnan opintokokonaisuus, Vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuus Taloustiede taloustieteen matematiikka 38 KTM-tutkinto-ohjelmat 120 op Erikoistumissuunta Sivuainesuositukset 25 op Johtaminen ja organisointi Organisaatiokäyttäytymisen erikoistumissuunta Työelämän ja henkilöstöasioiden opintokokonaisuus, kansainvälinen liiketoiminta, yrittäjyys Organisaatioiden johtamisen erikoistumissuunta taloussosiologia, kansainvälinen liiketoiminta, yrittäjyys Ohjelmisto- ja verkkoliiketoiminnan erikoistumissuunta markkinointi, yrittäjyys, kansainvälinen liiketoiminta Tietojohtamisen erikoistumissuunta laskentatoimi ja rahoitus, johtaminen ja organisointi, toimitusketjujen johtaminen Yrittäjyys Innovatiivinen liiketoiminta International Business, Future Studies, Marketing, Study module of 25 ECTS in Kingston University UK Laskentatoimi ja rahoitus Tilinpäätösinformaation ja tilintarkastuksen erikoistumissuunta Ensisijaiset: taloustiede, yritysjuridiikka, tietojärjestelmätiede Muut: kansainvälinen liiketoiminta, yrittäjyys, tulevaisuuden tutkimus Johdon laskentatoimen erikoistumissuunta Ensisijaiset: johtaminen ja organisointi, kansainvälinen liiketoiminta, taloustiede, tietojärjestelmätiede, yritysjuridiikka Muut. markkinointi, toimitusketjujen johtaminen, yrittäjyys tulevaisuuden tutkimus Rahoituksen erikoistumissuunta Ensisijaiset: taloustiede, taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät Muut: kansainvälinen liiketoiminta, markkinointi, tietojärjestelmätiede, yrittäjyys, yritysjuridiikka Yleinen suuntautumisvaihtoehto laskentatoimi ja rahoitus, matematiikka, taloustiede, tietojenkäsittelytiede, tilastotiede Rahoituksen erikoistumissuunta laskentatoimi ja rahoitus, matematiikka, taloustiede, tietojenkäsittelytiede, tilastotiede Tietojärjestelmätiede Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät Yritysjuridiikka Markkinointi laskentatoimi ja rahoitus, johtaminen ja organisointi, markkinointi, toimitusketjujen johtaminen, taloustiede Yritysten välisen markkinoinnin erikoistumissuunta johtaminen ja organisointi, kansainvälinen liiketoiminta, toimitusketjujen johtaminen, yritysjuridiikka Innovaatioiden ja palveluliiketoiminnan erikoistumissuunta johtaminen ja organisointi, Palveluliiketoiminnan opintokokonaisuus, tietojärjestelmätiede, yrittäjyys Markkinointiviestinnän ja brändien erikoistumissuunta johtaminen ja organisointi, taloussosiologia, talousmaantiede, yritysjuridiikka 39 Kansainvälinen liiketoiminta Specialisation in International Growth and Strategy johtaminen ja organisointi, yrittäjyys, Vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuus Specialisation in International Marketing markkinointi, Kansainvälisen liikeviestinnän opintokokonaisuus, Palveluliiketoiminnan opintokokonaisuus Specialisation in International Relations taloustiede, valtio-oppi, poliittinen historia Toimitusketjujen johtaminen Talousmaantiede Taloustiede 40 tietojärjestelmätiede, laskentatoimi ja rahoitus, talousmaantiede, yritysjuridiikka Liikepaikkasuunnittelun ja matkailun erikoistumissuunta markkinointi, taloussosiologia, toimitusketjujen johtaminen, kansainvälinen liiketoiminta Yritysmaantieteen erikoistumissuunta johtaminen ja organisointi, kansainvälinen liiketoiminta, Innovation and Business Creation -opintokokonaisuus, Vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuus Talouspolitiikan erikoistumissuunta valtio-opin tai sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot Kvantitatiivisen taloustieteen erikoistumissuunta Kvantitatiivisen taloustieteen opintokokonaisuus Rahoituksen erikoistumissuunta laskentatoimi (määrätyt kurssit) JOHTAMINEN JA ORGANISOINTI (Management and Organization) Johtamisessa pyritään sovittamaan erilaisten organisaatiossa toimivien yksilöiden ja ryhmien sekä organisaation ulkoisten sidosryhmien tarpeet, tavoitteet ja toiminta menestyksellisesti yhteen. Tuloksellinen organisointi vaatii sekä ihmisten johtamisen (Leadership) että asioiden ja järjestelmien johtamisen (Management) taitoja. Nykyajan johtaminen edellyttää myös kykyä ymmärtää globalisoituneen talouden ja työelämän tarjoamia mahdollisuuksia ja haasteita toiminnalle. Johtamisen ja organisoinnin oppiaine tarjoaa kokonaisvaltaisen näkemyksen yritysten ja organisaatioiden johtamisesta ja johtajuudesta yhdistäen viimeisintä teoriaa ja yrityselämän käytäntöä. Johtamisen ja organisoinnin KTM-tutkinto-ohjelmasta valmistuneet opiskelijat: - tuntevat johtamisen ja organisoinnin keskeisimmät opilliset käsitteet ja teemat sekä alan tieteellisen keskustelun tärkeimmät näkökulmat - osaavat analysoida työyhteisöjen ja organisaatioiden moninaisia tilanteita ja tunnistavat sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien tarpeita ja vaatimuksia - kykenevät johtamaan työyhteisöjen muutosprosesseja ja käyttämään erilaisia henkilöstökysymysten ja liiketoiminnan suunnitteluun ja hallintaan liittyviä ammatillisia työkaluja - osaavat toimia yhteistyössä eri alojen ammattilaisten kanssa ja luoda yhteistoiminnallista toimintakulttuuria vuorovaikutuksen ja viestinnän keinoin - pystyvät arvioimaan kriittisesti erilaisten johtamisoppien tapauskohtaista soveltuvuutta organisaation tilanne, kehitysvaihe ja toiminnallinen ympäristö huomioiden - osaavat tarkastella yritysten ja organisaatioiden toimintaa huomioon ottaen tasapainoisesti niin taloudelliset, eettiset, kulttuuriset kuin ekologisetkin vaatimukset ja näkökohdat - erikoistumissuunnasta riippuen opiskelijat syventyvät joko ihmisten ja ryhmien toiminnan dynamiikkaan ja näihin liittyviin henkilöstöjohtamisen ja johtajuuden kysymyksiin (organisaatiokäyttäytymisen erikoistumissuunta) tai organisaatioiden rakenteen ja kulttuurin piirteisiin sekä organisaatioiden ja laajemman yhteiskunnallisen toimintaympäristön väliseen suhteeseen (organisaatioiden johtamisen erikoistumissuunta) Johtamisen ja organisoinnin opintojaksotarjonta Ennen syksyä 2014 opintonsa aloittaneet opiskelijat noudattavat aloitusvuotensa tutkintovaatimuksia, huomioiden opintojaksotarjonnan lukuvuosittaiset muutokset. Perus- ja aineopinnot JOY Johtamisen perusteet JO1 Organisaatiokäyttäytyminen ja johtajuus JO2 Henkilöstöjohtaminen JO3 Rakenteet ja toimijat organisaatiossa JO4 Organisaatio ja toimintaympäristö JO5 Esimiestyö ja vuorovaikutustaidot JO6 Työpsykologia JO10 Liikkeenjohdon konsultointi JO11 Liiketoimintaetiikka JO13/KV16 Responsible Business: an Introduction YR6/JO8 Corporate Entrepreneurship and Creating Entrepreneurial Mindset TM4/JO14 Geographies of firms and industries JOK Kandidaatin tutkielma Syventävät opinnot JOS1 Advanced Organizational Behavior JOS2 Organizations in their Environments JOS3/KVS17 International Human Resource Management JOS4/KVS18 International Comparative Management TMS2/JOS6 Global Responsible Business TMS47/KVS16/JOS13/TUTUS30/YRS3 Perspectives to the Finnish Innovation System 4 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 op op op op op op op op op op cr 6 10 cr op 6 6 6 6 6 6 op op op cr cr cr 41 JOM/TJM/YRM Johtamisen tutkiminen kvantitatiivisin menetelmin YSM/JO Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät JOPG Pro gradu –tutkielma 6 op 6 op 30 op Johtamisen ja organisoinnin KTK tutkinto-ohjelma Johtamisen ja organisoinnin KTK-opinnot suoritettuaan opiskelija - - tuntee organisaation rakenteen, kulttuurin ja toimintaympäristön yhteensovittamisen haasteet, organisaatiokäyttäytymisen peruskysymykset ja näkökulmat, johtajuuden vuorovaikutuksellisena ilmiönä sekä alan teoreettisen kehityksen suuntauksia. osaa arvioida ja käyttää johtamisen laajaa käsitteellistä välineistöä työelämän muuttuvissa tilanteissa kykenee käyttämään ja tuottamaan tietoa liike-elämän tarpeisiin ja hallitsee ryhmätyöskentelyn perustaidot Johtamisen ja organisoinnin KTK-tutkinto-ohjelma 180 op Kaikille yhteiset opinnot 62-63 op Kieli- ja viestintäopinnot 24 op Pääaineopinnot Pakolliset opinnot JOY Johtamisen perusteet JO1 Organisaatiokäyttäytyminen ja johtajuus JO2 Henkilöstöjohtaminen JO3 Rakenteet ja toimijat organisaatiossa JO4 Organisaatio ja toimintaympäristö JO5 Esimiestyö ja vuorovaikutustaidot JOK Kandidaatin tutkielma Valinnaiset opinnot JO6 Työpsykologia JO10 Liikkeenjohdon konsultointi JO11 Liiketoimintaetiikka JO13/KV16 Responsible Business: an Introduction YR6/JO8 Corporate Entrepreneurship and Creating Entrepreneurial Mindset TM4/JO14 Geographies of firms and industries Sivuainesuositukset Työelämän ja henkilöstöasioiden opintokokonaisuus Kansainvälinen liiketoiminta Yrittäjyys Taloussosiologia Valinnaiset opinnot 60 4 6 6 6 6 6 10 op op op op op op op op op 6 op 6 op 6 op 6 op 6 cr 6 cr 25 op 0-9 op Opintojen ohjaus Opintojen suunnitteluun ja henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä aineen tutkijatohtoriin (sisältöasiat) sekä johtamisen ja yrittäjyyden laitoksen amanuenssiin (rakenneasiat). Johtamisen ja organisoinnin KTM tutkinto-ohjelma Johtamisen ja organisoinnin KTM-opinnoissa opiskelija valitsee toisen kahdesta erikoistumissuunnasta ja niiden mukaiset sivuaineet. 42 1) Organisaatiokäyttäytyminen tarkastelee organisaation jäsenten inhimillistä ja sosiaalista toimintaa sekä ihmisten ja ryhmien välisiä suhteita organisaatioissa. Se painottuu organisaation sisäiseen dynamiikkaan, sisältäen näkökulmia yksilöiden motivointiin ja osaamisen kehittämiseen samoin kuin organisaation muutokseen, oppimiseen ja kulttuuriin. Erikoistumissuunta tarjoaa välineitä yksilöiden ja ryhmien johtamiseen sekä esimiehen että alaisen näkökulmasta. Se sisältää myös henkilöstöjohtamisen teema-alueet. 2) Organisaatioiden johtaminen tarkastelee organisaatioita kokonaisuuksina toimintaympäristössään. Tarkasteltavia organisaatioiden piirteitä ovat esimerkiksi identiteetti, hierarkkisuus, koko ja monialaisuuden aste. Erikoistumissuunnassa kiinnitetään huomiota myös organisaatioiden muodostamiin verkostoihin, toimialoihin ja organisaatioiden toimintaa säätelevään institutionaaliseen ympäristöön. Näin se tarjoaa näkökulman, jonka perusteella organisaatiot voivat analysoida toimintaympäristöään ja vastata tuloksekkaasti kohtaamiinsa ulkoisiin vaatimuksiin. Johtamisen ja organisoinnin KTM-opinnot suoritettuaan opiskelijalla on - - kyky arvioida ja käyttää johtamisen laajaa käsitteellistä välineistöä työelämän ja yritysten monimutkaisissa ja muuttuvissa tilanteissa ja tiedostaa näiden tilanteiden kulttuuriset, poliittiset ja moraaliset haasteet luovaa ongelmanratkaisutaitoa ja hän kykenee innovatiivisesti käyttämään työnsä voimavarana tutkimuksen tuottamaa tietoa ja taitoa valmiudet niin laadullisten kuin tilastollisten tutkimusmenetelmien käyttöön sekä kyky arvioida kriittisesti ja hyödyntää tutkimustietoa päätöksenteon ja toiminnan kehittämisen tukena Johtaminen ja organisointi pääaineena KTM-opinnoissa avaa mahdollisuudet monipuolisiin urapolkuihin sekä asiantuntijana että johtajana erityyppisissä yrityksissä ja organisaatioissa. Oppiaine antaa tarjoaa opiskelijalle valmiudet toimia esimerkiksi strategisen johtamisen ja henkilöstövoimavarojen asiantuntija- ja esimiestehtävissä, henkilöstöjohtamisen tai organisaation kehittämisen asiantuntijoina, liikkeenjohdon konsultteina ja projektien vetäjinä tai valmiuden aloittaa uransa yleisjohdon tukitehtävissä. Tyypillisiä tehtävänimikkeitä ovat henkilöstöpäällikkö, kehittämisjohtaja, liikkeenjohdon konsultti, analyytikko, työyhteisön kehittäjä ja projektipäällikkö. Aine tarjoaa myös vahvan pohjan jatko-opinnoille. Johtamisen ja organisoinnin KTM-tutkinto-ohjelma 120 op Kaikille yhteiset menetelmäopinnot (pakolliset) 4 op 10 op Kieli- ja viestintäopinnot Organisaatiokäyttäytymisen erikoistumissuunta Pääaineopinnot Pakolliset opinnot JOS1 Advanced Organizational Behavior JOPG Pro gradu –tutkielma JOM/TJM/YRM Johtamisen tutkiminen kvantitatiivisin menetelmin YSM/JO Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät Valinnaiset opinnot JOS2 Organizations in their Environments JOS3/KVS17 International Human Resource Management JOS4/KVS18 International Comparative Management TMS2/JOS6 Global Responsible Business TMS47/KVS16/JOS13/TUTUS30/YRS3 Perspectives to the Finnish Innovation System Sivuainesuositukset Työelämän ja henkilöstöasioiden opintokokonaisuus Kansainvälinen liiketoiminta Yrittäjyys Organisaatioiden johtaminen –erikoistumissuunta 60 op 6 cr 30 op 6 op 6 op 6 6 cr op 6 6 6 cr op cr 25 op 43 Pääaineopinnot Pakolliset opinnot JOS2 Organizations in their Environments JOPG Pro gradu –tutkielma JOM/TJM/YRM Johtamisen tutkiminen kvantitatiivisin menetelmin YSM/JO Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät Valinnaiset opinnot JOS1 Advanced Organizational Behavior JOS3/KVS17 International Human Resource Management JOS4/KVS18 International Comparative Management TMS2/JOS6 Global Responsible Business TMS47/KVS16/JOS13/TUTUS30/YRS3 Perspectives to the Finnish Innovation System Sivuainesuositukset Taloussosiologia Kansainvälinen liiketoiminta Yrittäjyys nnaiset opinnot 60 op 6 30 6 cr op op 6 op 6 6 cr op 6 6 6 cr op cr 25 op 0-21 op Opintojen ohjaus Opintojen suunnitteluun ja henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä aineen tutkijatohtoriin (sisältöasiat) sekä johtamisen ja yrittäjyyden laitoksen amanuenssiin (rakenneasiat). Johtaminen ja organisointi sivuaineena KTM-tutkinnossa suoritettaviin sivuaineopintoihin ei voi enää sisältyä pakollisena kaikille yhteisten opintojen jaksoja, kun ne on suoritettu KTK-tutkinnossa. Tämän johdosta KTM-tutkinnon sivuaine koostetaan muista ko. aineen jaksoista huomioiden sivuaineen mahdolliset pakollisuudet. Jos opiskelijalla on KTK-tutkinnossa johtaminen ja organisointi sivuaineena, KTM-tutkinnossa hän voi suorittaa myös syventäviä opintojaksoja ottaen kuitenkin huomioon syventävissä opintojaksoissa vaadittavat edeltävät opinnot. Johtamista ja organisointia sivuaineenaan lukevat opiskelijat valitsevat sekä KTK-tutkinnossa että KTM-tutkinnossa seuraavista opintojaksoista vähintään 25 op Perus- ja aineopinnot Pakollinen opintojakso KTK-tutkinnossa JOY Johtamisen perusteet Vaihtoehtoiset opintojaksot (väh. 21 op ) JO1 Organisaatiokäyttäytyminen ja johtajuus JO2 Henkilöstöjohtaminen JO3 Rakenteet ja toimijat organisaatiossa JO4 Organisaatio ja toimintaympäristö JO5 Esimiestyö ja vuorovaikutustaidot JO6 Työpsykologia JO10 Liikkeenjohdon konsultointi JO11 Liiketoimintaetiikka JO13/KV16 Responsible Business: an Introduction YR6/JO8 Corporate Entrepreneurship and Creating Entrepreneurial Mindset TM4/JO14 Geographies of firms and industries 25 op 4 op 6 op 6 op 6 op 6 op 6 op 6 op 6 op 6 op 6 op 6 op 6 op Vastaavuustaulukko Huom! Opiskelijan tulee vastaavuustaulukosta tarkistaa vanhojen ja uusien opintojaksojen vastaavuudet ja verrata uusien opintojaksojen sisältöä jo suorittamiensa opintojaksojen sisältöihin.. 44 Saman sisältöisiä jaksoja ei ole syytä suorittaa päällekkäin, mutta jos näin on jo tapahtunut, voidaan pääsääntöisesti hyväksyä molemmat jaksot tutkintoon. Taulukkoon on lihavoituna merkitty jaksot, joita ei voi molempia hyväksyä tutkintoon. Uusi opintojakso Vanha opintojakso JOY JO1 JOY JO1 Johtaminen ja liiketoiminta Organisaatiokäyttäytyminen ja HRM JO5 Henkilöstöjohtamisen käytännöt Käytännön henkilöstöjohtaminen ja työsuhdekysymykset Organisaatioteoria JO2 Johtamisen perusteet Organisaatikäyttäytyminen ja johtajuus Henkilöstöjohtaminen JO42 JO3 Rakenteet ja toimijat organisaatiossa JO3 JO1 JO4 JO5 Organisaatio ja toimintaympäristö Esimiestyö ja vuorovaikutustaidot JO2 JO4 JO1 JO11 Liiketoimintaetiikka JO11 JO13/ KV16 JOS2 Responsible Business: an Introduction Organizations in their Environments JO13 JOS4/ KVS18 JOS3/ KVS1 International Comparative Management International Human Resource Management 7 7 7 Global Responsible Business JOS2 TMS2/ JOS6 JOS1 JOS3/ KVS1 7 TMS2/ JOS6 Organisaatiot ja niiden kehittäminen Strategia ja liiketoiminnan johtaminen Esimiestyö ja vuorovaikutustaidot Liikkeenjohdon työ Principles of Responsible Business Vastuullinen liiketoiminta: johdantokurssi Organizational Theories/ Organisaatioteorian suuntaukset Strategic Management/ Strateginen johtaminen Kansainvälinen henkilöstövoimavarojen johtaminen Vanha opintojakso tarjolla 1.8.2005 31.7.2014 1.8.2003 31.7.2005 1.8.2009 – 31.7.2014 1.8.1995 – 31.7.2005 1.8.2010 31.7.2014 1.8.2005 31.7.2010 1.8.2005 – 31.7.2009 1.8.2010 – 31.7.2014 1.8.1996 – 31.7.2014 Globaali vastuullinen liiketoiminta TIETOJÄRJESTELMÄTIEDE Sekä yritykset että julkishallinnon organisaatiot ovat kasvavassa määrin riippuvaisia tietojärjestelmistä. Tiivis sidos on luonut tarpeen ammattilaisille, jotka hallitsevat sekä tietotekniikan mahdollisuudet että liiketoiminnan kehittämisen. Alan koulutustarpeesta kertovat tietojärjestelmätieteen ohjelmista valmistuneiden korkeat alkupalkat. Tietojärjestelmätieteestä valmistuneiden työllisyystilanne ja työelämävastaavuus on hyvä ja tietohallinnon johtamiseen erikoistuvia ohjelmia pidetään myös kansainvälisesti erittäin houkuttelevina. Kaikilla ohjelmasta valmistuneilla (erikoistumissuunnasta riippumatta) on perusvalmiudet toimia asiantuntija- tai johtotehtävissä järjestelmien kehitys-, ja käyttöönottohankkeissa, joko IT-palveluja tarjoavassa toimittajayrityksessä tai tietotekniikkaa hyödyntävässä asiakasyrityksessä. Tietojärjestelmätieteilijät sijoittuvat valmistuttuaan tyypillisesti yksityiselle sektorille asiantuntija- ja johtotehtäviin. Esimerkkejä tehtävänimikkeistä ovat account manager, service manager, ICT consultant, IT auditor, project manager, business analyst, data analyst, systems analyst, sales manager, innovation manager, enterprise architect, systems architect, chief information officer (CIO). Yllä mainitut tehtävänimikkeet 45 on tarkemmin kuvattu European ICT Professional Profiles ja European eCompetence Framework 3.0 raporteissa, joista saa lisätietoa kyseisiin nimikkeisiin liittyvistä tehtävistä ja niissä vaadituista kompetensseista. Tietojärjestelmätieteen pääaineopiskelijalle on suunniteltu kaksi erikoistumissuuntaa: Ohjelmisto- ja verkkoliiketoiminta: Erikoistumissuunta antaa lisävalmiuksia toimia isossa IT palvelutalossa markkinoinnin ja asiakkuuden hallinnan tehtävissä tai vaihtoehtoisesti asiantuntijana, myynnin johtotehtävissä tai yrittäjänä pienissä tai keskisuurissa ohjelmisto-, peli- tai verkkoliiketoimintaa harjoittavassa yrityksessä. Sivuainesuosituksena ovat markkinointi, yrittäjyys tai kansainvälinen liiketoiminta. Tietojohtaminen: Erikoistumissuunta antaa lisävalmiuksia toimia suurten tai keskisuurten organisaatioiden tietohallinto-osastoilla tai näitä konsultoivissa IT alan yrityksissä. Tehtävät voivat liittyä mm. tiedon analysoinnin ja raportoinnin, tietoarkkitehtuurien, tietoturvan, IT-palvelujen tai tietohallinnon strategiseen kehittämiseen. Sivuainesuosituksena ovat laskentatoimi, johtaminen tai toimitusketjujen hallinta. Ennen syksyä 2014 opintonsa aloittaneet opiskelijat noudattavat aloitusvuotensa tutkintovaatimuksia, huomioiden opintojaksotarjonnan lukuvuosittaiset muutokset. Perus- ja aineopinnot TJY1 Henkilökohtainen tietojenkäsittely TJY2 Tietohallinnon perusteet TJ1 Tietotekniikka liiketoiminnan kehittämisessä TJ3/LOG6 Yrityksen toiminnanohjausjärjestelmät TJ5 Taulukkolaskenta LR09/TJ6 Accounting Information Systems TJ9/KV15 Verkkoliiketoiminta TJ11 Taulukkolaskennan jatkokurssi TJ14 Tietojärjestelmien mallintaminen TJ15 ICT Infrastructure TJ16 Tietokannat TM51/TJ17/LOG15 Paikkatietomenetelmät liiketoiminnassa I TKM13/TJ21 Tilastolliset ohjelmistot TJ22 Tietojärjestelmien kehittäminen TJ23 Tietojärjestelmien kehittämisprojekti TJ24 Usability Testing TJ25 Business Intelligence Syventävät opinnot TJS1 Management of ICT Services TJSe2 Management of IS Projects TJS5 Healthcare Information Systems TJS6 Software Business TJS8 Special courses: Information Systems Research on Games TJS8 Special courses: IT Governance TJS8 Special courses: Knowledge management and information security YJS7/TJS9 Immateriaalioikeus LRS8/TJS11 ATK-avusteinen tilintarkastus ja järjestelmätarkastus TJS13 Management of Information System Security TJS16 Information Technology and Ethics TJS17 Enterprise architecture TJS18 Knowledge work TJS19 Master’s project – Special Assignment TJS20 Exercise project BIDI0003/MAS19/KVS7/TJS23/YRS9/LRS19 Business Development Laboratory 46 2 op 3 op 5 op 5 op 3 op 3 op 6 op 5 op 5 op 6 op 5 op 6 op 4 op 5 op 5 op 5 op 5 op 6 op 6 op 6 op 6 op 6 op 6 op 6 op 6 op 4 op 6 op 6 op 6 op 6 op 10 op 3-6 op 7 op KTK tutkinto-ohjelma Tietojärjestelmätieteen 3-vuotinen kandidaatin tutkinto-ohjelma on suunniteltu siten, että opiskelija saa hyvät ammatillisten perusvalmiudet, joilla hän voi toimia erilaisissa IT kehittämishankkeisiin liittyvissä asiantuntijatehtävissä. Hänellä on vahvuutena laaja ymmärrys liiketoiminnasta ja hyvät kieli- ja viestintävalmiudet. Ohjelmasta valmistuvilla on erityislaatuisen hyvä yhdistelmä IT alan erikoisosaamista, liiketoimintaosaamista ja yleisiä työelämävalmiuksia. Kandidaatin tutkinto-ohjelman suoritettuaan opiskelija osaa: Tunnistaa liiketoiminnan eri toiminnot ja niihin liittyvät keskeiset prosessit, analysoida liiketoimintaan liittyviä ongelmia sekä soveltaa erilaisia tietojärjestelmien kehittämismenetelmiä liiketoiminnan kehittämiseen. Tunnistaa tietoteknisen infrastruktuurin keskeiset komponentit sekä yrityksen liiketoimintaa tukevien tietojärjestelmien keskeiset toiminnot Analysoida ja kuvata tietojärjestelmäinvestoinnin kustannuksia ja riskejä ja sekä investoinnin avulla saavutettavia liiketoiminnan hyötyjä. Laatia jäsenneltyjä kirjallisia ja suullisia esityksiä sekä suomen että englannin kielellä. Kerätä, analysoida ja raportoida tieteellistä tietoa oman ammattialueensa ja erikoistumisensa mukaisista kysymyksistä Tietojärjestelmätieteen KTK-tutkinto-ohjelma Kaikille yhteiset opinnot (pakolliset) 180 op 57-58 op 24 op 0-14 op Kieli- ja viestintäopinnot Pääaineopinnot Pakolliset opinnot TJY1 Henkilökohtainen tietojenkäsittely TJY2 Tietohallinnon perusteet TJ1 Tietotekniikka liiketoiminnan kehittämisessä TJ3/LOG6 Yrityksen toiminnanohjausjärjestelmät TJ14 Tietojärjestelmien mallintaminen TJ15 ICT Infrastructure TJ16 Tietokannat TJ22 Tietojärjestelmien kehittäminen TJK Kandidaatintutkielma Valinnaiset opinnot TJ5 Taulukkolaskenta TJ9/KV15 Verkkoliiketoiminta TJ11 Taulukkolaskennan jatkokurssi TJ23 Tietojärjestelmien kehittämisprojekti TJ24 Usability Testing TJ25 Business Intelligence LR09/TJ6 Accounting Information Systems TM51/TJ17/LOG15 Paikkatietomenetelmät liiketoiminnassa I TKM13/TJ21 Tilastolliset ohjelmistot Sivuainesuositus Markkinointi Yrittäjyys Kansainvälinen liiketoiminta Laskentatoimi ja rahoitus Johtaminen ja organisointi Toimitusketjujen johtaminen Valinnaiset opinnot 60 op 2 3 5 5 6 6 5 6 10 op op op op op cr op op op 3 6 5 5 5 5 3 6 op op op op cr op cr op 4 25 op op Yhteisten kauppatieteellisten opintojen kautta opiskelija saa laaja-alaisen kuvan yrityksen eri toiminnoista (toimitusprosessit, talous- ja henkilöstöhallinto, markkinointi, vientitoiminta, johtaminen, yritysjuridiikka), jota tarvitaan liiketoiminnan ja tietojärjestelmien kehittämisen lisäksi mm. IT projektien ja tietohallinnon johtamisessa. Perustietoja tilastomatematiikasta ja matemaattisista menetelmistä tarvitaan 47 mm. suurten tietomäärien analysointiin ja raportointiin liittyvissä toimenkuvissa. Yhteiset opinnot antavat myös liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä analyyttisiä valmiuksia, esiintymisvalmiuksia ja ongelmanratkaisukykyä (erityisesti TEVY kurssi). Kieli- ja viestintäopintojen kautta opiskelija saa hyvät esiintymis- ja viestintävalmiudet suomen ja englannin kielellä, mikä on tietotekniikka-alalla erittäin keskeisiä. Henkilöille, jotka sijoittuvat kansainvälisiin IT alan asiantuntijatehtäviin, on oman asemamaan tai markkina-alueen kielten hallinta luonnollisesti erittäin keskeistä. Pääaineen pakolliset opinnot suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot tietotekniikasta sekä valmius toimia asiantuntijana kehittämistehtävissä. Tietotekniikkaa ja yrityksen tietojärjestelmiä koskevat perustiedot saadaan kursseilla: Tietohallinnon perusteet, Henkilökohtainen tietojenkäsittely, ICT infrastructure ja Yrityksen toiminnanohjausjärjestelmät. Menetelmälliset valmiudet toimia asiantuntijana tietotekniikan ja liiketoiminnan kehittämisessä saadaan kehittämistyöhön ja järjestelmien käyttöönottoon painottuvilla kursseilla: Tietotekniikka liiketoiminnan kehittämisessä, Tietokannat, Tietojärjestelmien mallintaminen ja Tietojärjestelmien kehittäminen. Kriittisen ajattelun kehittyminen perustuu sekä kurssien osana tehtäviin harjoitustöihin että myös itsenäisesti laadittavaan kandidaatin tutkielmaan. Vaikka kandidaatin tutkinto ei vielä sisällä varsinaista erikoistumista, kannattaa pääaineen vapaavalintaiset opinnot ja sivuainevalinta tehdä toisiaan tukevana. Opiskelijalle joka on kiinnostunut työtehtävistä IT alan ohjelmisto- ja palveluyrityksissä tai verkkoliiketoiminnassa, soveltuvia kursseja ovat erityisesti Verkkoliiketoiminta, Käytettävyyden arviointi ja Tietojärjestelmien kehittämisprojekti. Tietojärjestelmien kehittämisprojektin ja kandidaatin tutkielman aihepiiri kannattaa mahdollisuuksien mukaan suunnata ohjelmisto- ja verkkoliiketoimintaa koskeviin erityiskysymyksiin. Hyviä sivuainevalintoja ovat mm. Markkinointi, Kansainvälinen liiketoiminta ja Yrittäjyys. Opiskelijalle joka on kiinnostunut tietohallinnon ja tietojohtamisen tehtävistä perinteisissä yrityksissä, soveltuvia kursseja ovat erityisesti Taulukkolaskenta, Taulukkolaskennan jatkokurssi, Business intelligence, Taloushallinnon tietojärjestelmät, Tilastolliset ohjelmistot ja Paikkatietojärjestelmät. Näiden kurssien avulla opiskelija saa monipuolisen osaamisen yritysten ja julkishallinnon tietokantoihin kertyvien suurten tietomäärien jalostamiseen, analysointiin ja raportointiin, aihepiiristä löytyy myös paljon aiheita kandidaatin tutkielmalle. Hyviä sivuainevalintoja ovat mm. Laskentatoimi ja rahoitus, Johtaminen ja organisointi ja Toimitusketjujen johtaminen. Valintoja tehdessä kannattaa tarkastella myös maisterivaiheen opintotarjontaa ja kahta erikoistumisvaihtoehtoa. Lopullinen sijoittuminen työelämään riippuu monesta asiasta, joten valinnat sekä kandidaatin että maisterin tutkinnossa voi kuitenkin tehdä pitkälle oman kiinnostuksen mukaisesti. Opintojen ohjaus Omaopettajiin voit olla yhteydessä jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, eikä tämä vielä sido pääaineen valintaan. Siinä vaiheessa kun tiedät valitsevasi tietojärjestelmätieteen tutkinto-ohjelman, sinulle voidaan nimetä oma-opettaja. Omaopettajatoiminta yleisesti ja omaopettajan nimeäminen HOPS ohjaus (pää- ja sivuainevalinnat, mentoritoiminta, kansainvälisen vaihdon suunnittelu, tutkielma-aiheen valinta, ym.) Muualla suoritettujen opintojen hyväksyminen Työharjoittelu Valmistuminen Opintohallinnolliset asiat 48 Timo Leino Ohjelmisto- ja verkkoliiketoiminnan omaopettajat: - Jonna Järveläinen - Ville Harkke Tietojohtamisen omaopettajat: - Timo Leino - Hannu Salmela - Jukka Heikkilä Ville Harkke Timo Leino Amanuenssi Eila Wilkman-Korkiamäki Koulutus- ja tutkimussihteeri Mari Jaakkola KTM tutkinto-ohjelma Tietojärjestelmätieteen 2-vuotinen maisterin tutkinto-ohjelma on suunniteltu siten, että opiskelija saa hyvät ammatillisten perusvalmiudet vaativiin IT alan asiantuntijatehtäviin, projektin johtotehtäviin sekä myöhemmin urallaan myös muihin IT alan johtotehtäviin. Lähtökohtana tietojärjestelmätieteen maisterin tutkinto-ohjelman suunnittelussa on, että vaativissa asiantuntija- ja johtotehtävissä edellytetään tietojärjestelmätieteen valmiuksien lisäksi valmiuksia kriittiseen, vastuulliseen ja itsenäiseen ajatteluun. Tutkinto-ohjelman suoritettuaan opiskelija osaa: Tunnistaa tietotekniikan strategiset hyödyt ja riskit ja johtaa liiketoiminnan ja tietojärjestelmien yhteensovittamista erityyppisissä organisaatioissa. Analysoida IT projektin johtajan työtehtäviä, niissä tarvittavia valmiuksia sekä analysoida omia vahvuuksiaan toimia projektin johtajana Tunnistaa ja analysoida IT alan työhön liittyviä keskeisiä eettisiä kysymyksiä. Laatia jäsenneltyjä kirjallisia ja suullisia esityksiä suomen ja englannin kielellä sekä valitsemillaan muilla kielillä. Hyödyntää tieteen filosofiaan perustuvia tieteellisen tiedon tuottamisen menetelmiä. Soveltaa tietojärjestelmätieteen teorioita ja tutkimusmenetelmiä asettamansa tutkimusongelman ratkaisuun. Tietojärjestelmätieteen KTM-tutkinto-ohjelma 120 op 4 op 10 op Kaikille yhteiset menetelmäopinnot (pakolliset) Kieli- ja viestintäopinnot Ohjelmisto- ja verkkoliiketoiminta erikoistumissuunta Pääaineopinnot Pakolliset opinnot TJSe2 Management of IS Projects TJS16 Information Technology and Ethics YSM/TJ Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset menetelmäopinnot tai JOM/TJM Johtamisen tutkiminen kvantitatiivisin menetelmin TJPG Pro gradu –tutkielma Valinnaiset opinnot TJS1 Management of ICT Services TJS5 Healthcare Information Systems TJS6 Software Business TJS8 Special courses: Information Systems Research on Games YJS7/TJS9 Immateriaalioikeus BIDI0003/MAS19/KVS7/TJS23/YRS9/LRS19 Business Development Laboratory Sivuainesuositus Markkinointi Yrittäjyys Kansainvälinen liiketoiminta Tietojohtaminen erikoistumissuunta (12 + 25 op) Pääaineopinnot Pakolliset opinnot TJSe2 Management of IS Projects TJS16 Information Technology and Ethics YSM/TJ Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset menetelmäopinnot tai JOM/TJM Johtamisen tutkiminen kvantitatiivisin menetelmin TJPG Pro gradu –tutkielma Valinnaiset opinnot TJS1 Management of ICT Services TJS8 Special courses: IT Governance 60 op 6 6 6 cr cr cr 30 op 6 6 6 6 cr cr cr cr 6 op 7 cr 25 op 60 op 6 6 6 cr cr cr 30 op 6 6 cr cr 49 TJS13 Management of Information System Security TJS17 Enterprise architecture LRS8/TJS11 ATK-avusteinen tilintarkastus ja järjestelmätarkastus Sivuainesuositus (25 op) Laskentatoimi ja rahoitus Johtaminen ja organisointi Toimitusketjujen johtaminen Valinnaiset opinnot 6 6 4 cr cr op 25 op 0-21 op Pääaineen pakolliset opinnot suoritettuaan opiskelijalla on valmius toimia projektin johtotehtävissä sekä käsitys alaan liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Tämä varmennetaan kahdella pakollisella kurssilla: Management of IS Projects ja Information Techonology and Ethics. Tutkinto-ohjelman pakollisten opintojen toinen keskeinen osa-alue muodostuu menetelmäopinnoista: Tieteen filosofia ja tieteellinen tutkimusprosessi, Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät ja Johtamisen tutkiminen kvantitatiivisin menetelmin. Näiden kurssien sekä pro gradu -tutkielman keskeisenä tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia itsenäiseen tieteelliseen ajatteluun ja ongelman ratkaisuun. Ohjelmisto- ja verkkoliiketoiminnan suuntautuminen laajentaa edelleen opiskelijan valmiuksia toimia alan yrityksissä joko markkinointitehtävissä, vientitehtävissä tai vaihtoehtoisesti myös yrittäjänä. Erikoistumissuuntaan soveltuva sivuainevalintoja myös maisterivaiheessa ovat markkinointi, kansainvälinen liiketoiminta ja yrittäjyys. Maisterivaiheessa opiskelija voi kuitenkin perustelluista syistä valita myös jonkun muun sivuaineen tai opintokokonaisuuden. Erikoistumissuuntaan soveltuvia kursseja pääaineen valinnaisessa tarjonnassa ovat erityisesti: Software business, Management of ICT services, Information systems research on games, Immateriaalioikeus, Health care information systems ja Business development laboratory. Lisäksi pro gradu -tutkielman aihepiiri kannattaa mahdollisuuksien mukaan suunnata omaa erikoistumisalaa koskeviin erityiskysymyksiin. Tietojohtamisen erikoistuminen laajenee maisterivaiheessa tiedon johtamisesta yrityksen koko tietohallinnon johtamiseen. Erikoistuminen antaa hyvät valmiudet tietoarkkitehtuurien, tietoturvan, IT palvelujen ja koko tietohallinnon strategiseen kehittämiseen. Erikoistumissuuntaan soveltuvia sivuainevalintoja myös maisterivaiheessa ovat laskentatoimi ja rahoitus, johtaminen ja organisointi sekä toimitusketjujen johtaminen. Maisterivaiheessa opiskelija voi kuitenkin perustelluista syistä valita myös jonkun muun sivuaineen tai opintokokonaisuuden. Pääaineen valinnaisilla opinnoilla opiskelija voi hankkia monipuolisen osaamisen yritysten ja julkisen sektorin tietohallinnon kehittämisen eri osa-alueisiin. Erikoistumissuuntaan soveltuvia jaksoja ovat erityisesti: Management of ICT Services, IT Governance, Management of Information System Security, Enterprise Architecture ja ATK-avusteinen tilintarkastus ja järjestelmätarkastus. Lisäksi pro gradu -tutkielman aihepiiri kannattaa mahdollisuuksien mukaan suunnata omaa erikoistumisalaa koskeviin erityiskysymyksiin. Opintojen ohjaus Omaopettajiin voit olla yhteydessä jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, eikä tämä vielä sido pääaineen valintaan. Siinä vaiheessa kun tiedät valitsevasi tietojärjestelmätieteen tutkinto-ohjelman, sinulle voidaan nimetä oma-opettaja. Omaopettajatoiminta yleisesti ja omaopettajan nimeäminen HOPS ohjaus (pää- ja sivuainevalinnat, mentoritoiminta, kansainvälisen vaihdon suunnittelu, tutkielma-aiheen valinta, ym.) Muualla suoritettujen opintojen hyväksyminen Työharjoittelu Valmistuminen Opintohallinnolliset asiat 50 Timo Leino Ohjelmisto- ja verkkoliiketoiminnan omaopettajat: - Jonna Järveläinen - Ville Harkke Tietojohtamisen omaopettajat: - Timo Leino - Hannu Salmela - Jukka Heikkilä Ville Harkke Timo Leino Amanuenssi Eila Wilkman-Korkiamäki Koulutus- ja tutkimussihteeri n.n. Tietojärjestelmätiede sivuaineena Tietojärjestelmätiedettä sivuaineenaan lukevat opiskelijat valitsevat sekä KTK-tutkinnossa että KTMtutkinnossa seuraavista opintojaksoista vähintään 25 op Perus- ja aineopinnot Pakolliset opintojaksot TJY1 Henkilökohtainen tietojenkäsittely TJY2 Tietohallinnon perusteet Vaihtoehtoiset opintojaksot (väh. 21 op) TJ1 Tietotekniikka liiketoiminnan kehittämisessä TJ3/LOG6 Yrityksen toiminnanohjausjärjestelmät TJ5 Taulukkolaskenta LR09/TJ6 Accounting Information Systems TJ9/KV15 Verkkoliiketoiminta TJ11 Taulukkolaskennan jatkokurssi TJ14 Tietojärjestelmien mallintaminen TJ15 ICT Infrastructure TJ16 Tietokannat TM51/TJ17/LOG15 Paikkatietomenetelmät liiketoiminnassa I TKM13/TJ21 Tilastolliset ohjelmistot TJ22 Tietojärjestelmien kehittäminen TJ23 Tietojärjestelmien kehittämisprojekti TJ24 Usability Testing TJ25 Business Intelligence 25 op 5 op 2 3 5 5 3 3 6 5 5 6 5 6 4 5 5 5 5 KTM-tutkinnossa tehtäviin sivuaineopintoihin ei voi enää sisältyä kaikille yhteisten opintojen jaksoja, kun ne on suoritettu KTK-tutkinnossa (TJY1 ja TJY2). Siinä tapauksessa, että opiskelijalla on KTK-tutkinnossa ollut tietojärjestelmätiede sivuaineena (25 op), voi hän KTM-tutkinnossa suorittaa myös syventäviä opintojaksoja ottaen kuitenkin huomioon syventävissä opintojaksoissa vaadittavat edeltävät opinnot (katso kunkin opintojakson kohdalta). YRITTÄJYYS Entrepreneurship Organisations are operating in increasingly turbulent and dynamic environments. Advancements in technology, changes in the environment and new forms of organising are constantly redefining career boundaries, job profiles and the concept of specific job skills. To be able to keep up with the everchanging environment, you need to be capable of turning uncertainty into opportunities. If you wish to build a successful career and a future in any kind of organisation from start-ups to large established global companies and public sector organisations, entrepreneurial competences form a solid ground to build on. Individuals who have the skills for turning different situations into opportunities are highly appreciated in diverse organisational settings. Our teaching is provided mainly in English and foreign visiting lecturers are extensively used, which enforces your capabilities to work in global context. Learn how to renew organisations and their strategies, how to act entrepreneurially in different situations, and how to turn uncertainty into opportunities! Your entrepreneurship studies focus on key competencies, analytical and problem solving skills that will enable you to innovate, explore and create opportunities at different stages of different organisational processes. During your entrepreneurship studies you can specialise in “Creating innovative business” both at the Bachelor’s and Master’s level. Specialisation area provides you an opportunity to tailor your study to support your own career goals. Entrepreneurship is in process of negotiating a study module from abroad which will be recognised as your minor subject. Our other recommendations for minors during your Bachelor’s studies are International business, Management and organization, and Marketing. In the Master’s level, we recommend International business, Future Studies or Marketing as a minor module. Leverage the opportunities for creating novel solutions or value in business and work life. 51 Entrepreneurship graduates have a broad range of career prospects in entrepreneurial firms, large enterprises and public institutions. The competence provided in this programme will prepare students for leading entrepreneurial innovations, managing business development, and working in business policy and strategy positions. The potential career paths of graduates from this programme include CEO, specialist/consultant/advisor, business development manager, and small business owner-manager for example. By studying entrepreneurship, developing own venture is not the inevitable career, but it is just one of the many possible career options! Entrepreneurial competencies and mindset are highly valued and even demanded, in any kind of organisation if you wish to build a successful career. You will have a broad range of career prospects after graduation – starting your own venture is possible but not the only career option! Students who have begun their studies prior to autumn 2014 follow the degree requirements of their admission year, however taking into account the changes which occur in the curricula each academic year. Basic and intermediate studies YRY Yrittäjyys YR1 Opportunity Creation and Assessment YR2 Venture Creation YR3 Managing a Growing Business YR5 Entrepreneurship and Society YR6/JO8 Corporate Entrepreneurship and Creating Entrepreneurial Mindset YR7 Startup! KV2/TM34/YR9 Business Intelligence and the Global Business Environment KV11/YR10 International Innovation Management as Design MA22/YR11 Innovaatio- ja tuotejohtaminen FUTUS3 Career Management YRK Bachelor’s thesis/ Kandidaatintutkielma Advanced studies YRS1 Theoretical Perspectives and Current Issues in Entrepreneurship Research YRS2 Special topic: Innovation and Value Creation TMS47/KVS16/JOS13/YRS3/TUTUS30 Perspectives to the Finnish Innovation System (not offered in 2013 - 2014) YRS4 Advanced Special Studies YRSe5 Advanced Readings in Entrepreneurship YRS6 Multidisciplinary Framework for Entrepreneurship FUTUS4/YRS7 Strategic Foresight BIDI0003/MAS19/KVS7/TJS23/YRS9/LRS19 Business Development Laboratory YSM/JO tai YSM/TJ Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät JOM/TJM/YRM Johtamisen tutkiminen kvantitatiivisin menetelmin YRPG Pro gradu 3 6 6 6 6 6 op cr cr cr cr cr 10 6 op cr 6 6 2 10 cr cr cr op 6 cr 6 6 cr cr 3-6 6 6 6 7 cr cr cr cr cr 6 op 6 op 30 op B. Sc. (Econ & Bus. Adm.) degree programme in Entrepreneurship Learning outcomes at the degree programme level In the Bachelor’s level, the groundwork for your forthcoming courses and career will be formed. You will become familiar with entrepreneurial processes and the role of entrepreneurship in different organisations. During your studies, you will look at actual businesses via case-studies, visiting lecturers and excursions. We are organising a possibility for you to take a recognised study module abroad to support your international skills. Through Bachelor’s studies our aim is to enhance your innovativeness, creativity and entrepreneurial mindset. After completing your Bachelor’s studies you will have good understanding of entrepreneurship as a phenomenon and its impacts on individual, organisational and societal level. You will have good skills in opportunity recognition and exploitation in different kind of organisations. You will understand how to 52 create and discover viable business opportunities, how to renew organisations and their strategies in an innovative and creative manner. B. Sc. (Econ & Bus. Adm.) degree programme in Entrepreneurship Common core studies (compulsory) 180 59-60 cr cr Language and communication studies 24 cr 37 3 6 6 6 6 cr op cr cr cr cr 10 23 6 10 6 6 6 2 op cr cr op cr cr cr cr 25 cr Specialisation area Creating Innovative Business Compulsory studies of the major subject YRY Yrittäjyys YR1 Opportunity Creation and Assessment YR3 Managing a Growing Business YR5 Entrepreneurship and Society YR6/JO8 Corporate Entrepreneurship and Creating Entrepreneurial Mindset YRK Bachelor’s thesis/ Kandidaatintutkielma Optional studies of the major subject YR2 Venture Creation YR7 Startup! KV2/TM34/YR9 Business Intelligence and the Global Business Environment KV11/YR10 International Innovation Management as Design MA22/YR11 Innovaatio- ja tuotejohtaminen FUTUS3 Career Management Minor subject recommendations International Business Management and Organization Marketing Minor/study module from abroad: The Entrepreneurship unit is in process of negotiating an option to study a study module of 25 ECTS at Kingston University, UK. (likely from 2015-2016 onwards) This study module will be accredited as a minor for Entrepreneurship students. Kingston’s study module will be open to TSE students only majoring in Entrepreneurship. Optional studies 11- Guidance of studies In the questions which are related to the planning of studies and to the personal curriculum one can contact university teacher Sanna Suomalainen (contents matters) and departmental coordinator of the Department of Management and Entrepreneurship (structure matters). M.Sc. (Econ. & Bus.Adm.) degree programme in Entrepreneurship Learning outcomes at the degree programme level In the Master’s level you will reach for your professional and personal goals through your choice of courses and concentrations you pursue. You will advance your knowledge of the key theoretical developments and concepts in the field of entrepreneurship. In addition, we will provide you methodological and advanced courses to complete your Master’s thesis. The flexible structure of the entrepreneurship Master’s programme allows you to tailor your specialisation to suit your own career focus. After completing your Master’s studies, you have acquired the competencies to apply theoretical 53 knowledge in practice, how to manage and lead venture development process and an ability to formulate entrepreneurial strategies and initiate change processes and renewal. M.Sc. (Econ. & Bus.Adm.) degree programme in Entrepreneurship 120 cr 4 cr 10 cr Common methodological studies (compulsory) Language and communication studies Creating Innovative Business Compulsory studies of the major subject YRS1 Theoretical Perspectives and Current Issues in Entrepreneurship Research YRPG Master’s thesis/Pro gradu YSM/JO tai YSM/TJ Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät JOM/TJM/YRM Johtamisen tutkiminen kvantitatiivisin menetelmin Optional studies of the major subject YRS2 Special Topic: Innovation and Value Creation TMS47/KVS16/JOS13/YRS3/TUTUS30 Perspectives to the Finnish Innovation System YRSe5 Advanced Readings in Entrepreneurship YRS6 Multidisciplinary Framework for Entrepreneurship FUTUS4/YRS7 Strategic Foresight BIDI0003/MAS19/KVS7/TJS23/YRS9/LRS19 Business Development Laboratory 48 cr 6 cr 30 6 op op 6 op 12 cr 6 cr 6 cr 6 cr 6 7 cr cr Minor subject recommendations International business Future Studies/Tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuus Marketing Minor/study module from abroad: Entrepreneurship has negotiated on an option to study a study module of 25 ECTS in Kingston University, UK. This study module will be accredited as a minor for Entrepreneurship students. Kingston’s study module will be open of TSE students only for those majoring in Entrepreneurship. 25 cr Optional studies 21 cr Guidance of studies In the questions which are related to the planning of studies and to the personal curriculum one can contact university teacher Sanna Suomalainen (contents matters) and departmental coordinator of the Department of Management and Entrepreneurship (structure matters). Ltt, yrittäjyys sivuaineena Yrittäjyyttä sivuaineenaan lukevat opiskelijat valitsevat sekä KTK-tutkinnossa että KTM-tutkinnossa seuraavista opintojaksoista vähintään 25 op Perus- ja aineopinnot 54 25 op Pakollinen opintojakso KTK-tutkinnossa YRY Yrittäjyys op 3 Vaihtoehtoiset opintojaksot (väh. 22 op ) YR1 Opportunity Creation and Assessment YR2 Venture Creation YR3 Managing a Growing Business 6 6 6 YR5 Entrepreneurship and Society YR6/JO8 Corporate Entrepreneurship and Creating Entrepreneurial Mindset YR7 Startup! 6 6 10 KTM-tutkinnossa tehtäviin sivuaineopintoihin ei voi enää sisältyä kaikille yhteisten opintojen jaksoja, kun ne on suoritettu KTK-tutkinnossa. Tämän johdosta KTM-tutkinnon sivuaine koostetaan muista ko. aineen jaksoista huomioiden sivuaineen mahdolliset pakollisuudet. Siinä tapauksessa, että opiskelijalla on KTK-tutkinnossa yrittäjyys sivuaineena (25 op), voi hän KTM-tutkinnossa suorittaa myös syventäviä opintojaksoja ottaen kuitenkin huomioon syventävissä opintojaksoissa vaadittavat edeltävät opinnot. LASKENTATOIMI JA RAHOITUS (Accounting and Finance) Laskentatoimen ja rahoituksen tuottamalla informaatiolla on tärkeä merkitys yrityksen toiminnan ohjauksessa, päätöksenteossa sekä yrityksestä ulospäin suuntautuvassa viestinnässä. Tämä informaatio on myös keskeistä rahoitusmarkkinoiden ja sijoittajien toiminnalle. Laskentatoimi ja rahoitus muodostaa kokonaisvaltaisen ja johdonmukaisen järjestelmän ja kielen, jonka avulla yrityksessä kommunikoidaan sen talouden ja rahoituksen kysymyksistä, sitä ohjataan, sen tavoitteita yhteismitallistetaan ja sen tuloksista raportoidaan sidosryhmille. Laskentatoimeen ja rahoitukseen kuuluu siten yrityksen toimintoja kuvaavien mittausjärjestelmien luominen ja kehittäminen, niiden vaatimien tietojen kerääminen sekä näin saadun aineiston muokkaaminen yritystä koskevaksi talousja rahoitusinformaatioksi. Tätä informaatiota käyttävät hyväkseen sen tuottaneiden laskentatoimen ja rahoituksen ammattilaisten lisäksi esimerkiksi analyytikot, sijoittajat ja yritysjohtajat erilaisissa päätöksenteko-, sopimus-, ja johtamistilanteissa. Laskentatoimen ja rahoituksen tuottama informaatio on pääasiassa rahamääräistä, mutta entistä useammin myös ei-rahamääräistä mittaamista ja raportointia. Sen ydinkysymyksiä ovat talousyksikköjen kannattavuus, taloudellisuus ja rahoituksellinen tasapaino sekä tiedon tuottaminen sijoittajien, rahoitusmarkkinoiden ja muiden sidosryhmien tarpeisiin. Laskentatoimi ja rahoitus on kauppatieteellisten yliopisto-opintojen tyypillinen pääaine, johon kuuluvaa sisältöä ei yhtä laajasti muualla tutkita eikä opeteta. Talouselämän piirissä odotetaan kauppakorkeakoulusta valmistuneelta juuri tämän oppiaineen perusteiden tuntemusta ja hallintaa. Laskenta-/rahoitusekonomi voi työskennellä esimerkiksi yritysten ja yhteisöjen vaativissa rahoitus- ja talousjohdon tehtävissä, yritysanalyytikkona, auktorisoituna tilintarkastajana yms. asiantuntijana. Yrityskokonaisuutta mittaavan, analysoivan ja raportoivan luonteensa vuoksi laskentatoimi ja rahoitus pääaineena luo erinomaisen ja laaja-alaisen pohjan myös yritysten ylimmänkin yleisjohdon tehtäviin. Toisaalta laskentatoimen ja rahoituksen tunteminen palvelee ja täydentää aina mitä tahansa ekonomin ammattitehtävää. Laskentatoimen ja rahoituksen opinnot tähtäävät siihen, että opiskelijalla on opintojensa jälkeen valmiudet jäsentää ja analysoida yrityksen talouteen ja rahoitukseen liittyviä kysymyksiä, esittää niihin ratkaisuvaihtoehtoja sekä tehdä itsenäisestikin yrityksen rahoitukseen ja talouteen liittyviä päätöksiä. Pääaineopintojen rakentuminen ja erikoistumissuunnat Pääaineen pakollisten opintojaksojen lisäksi opiskelija suorittaa sen erikoistumissuunnan opintojaksoja, jotka parhaiten tukevat hänen henkilökohtaisia uratavoitteitaan. Kokonaisvaltainen laskentatoimen ja rahoituksen lähtökohta jäsentyy edettäessä KTK-tutkinto-ohjelmasta KTM-tutkintoohjelmaan kolmeen erikoistumissuuntaan: tilinpäätösinformaatio ja tilintarkastus, johdon laskentatoimi sekä rahoitus. Laskentatoimen ja rahoituksen opintojaksot Perus- ja aineopinnot LRY Laskentatoimen perusteet LRYA1 Kirjanpidon perusteet (2 op) 9 op 55 LRYA2 Tilinpäätössuunnittelun ja rahoituksen perusteet (3 op) LRYB Kustannuslaskennan perusteet (4 op) LR01A Tilinpäätös ja verosuunnittelu LR01B Kirjanpidon ja tilinpäätöksen Erityiskysymyksiä LR02 Johdon laskentatoimen perusteet LR03 Rahoituksen perusteet LR04 Laskentatoimi investointipäätöksenteossa LR05 Rahoituksen jatkokurssi LR06 Ohjausta tukeva johdon laskentatoimi LR07,1 Julkisen sektorin laskentatoimi TAI LR07,11 Public Sector Accounting LR07,2 Tilinpäätösanalyysi LR07,3 Cost Management LR07,4 Corporate Responsibility Reporting LR07,5 Yritysjärjestelyt LR07,6 IAS/IFRS-tilinpäätösstandardit KT5/LR07,7 Rahatalous KT19/TM47/LR07,8 Kiinteistösijoittaminen TKM4/KT13/LR07,9 Taloustieteen matemaattiset Menetelmät LR07,10/KV18/MA21 Ethical Issues in Finance and Responsible Investing LR07,12 Corporate Debt Financing LR09/TJ6 Taloushallinnon tietojärjestelmät LR10 Konsernilaskenta LR11 Tilintarkastuksen perusteet LR15/MA15/KV14 Sijoittajaviestintä LRK Kandidaatintutkielma * ei opetustarjonnassa lv. 14–15 / not available during the academic year 14–15 ** ei opetustarjonnassa lv. 15–16 / not available during the academic year 15–16 56 2 3 op op 5 5 5 5 5 2 2 3 3 2 3 3 6 6 6 op op op op op op** cr** op cr cr op** op* op op op 3 cr** 3 3 3 4 4 10 cr* op op op op** op Syventävät opinnot LRS1 Tilinpäätösinformaation teoria LRS2 Johdon laskentatoimen teoria LRS3 Laskentatoimen ja rahoituksen erityiskysymyksiä LRS4 International Accounting LRS5 Tilinpäätösinformaation erikoisosa LRS6 Tilintarkastuksen teoria ja käytäntö LRS8/TJS11 ATK-avusteinen tilintarkastus ja järjestelmätarkastus LRS10 Financial Risk Management LRS12 Advanced Strategic Management Accounting LRS13 Advanced Management Control Systems LRS14 Henkisen pääoman mittaaminen ja johtaminen LOGS13/KVS6/LRS15 Strategy and Business Competence BIDI0003/MAS19/KVS7/TJS23/YRS9/LRS19 Business Development Laboratory: Turning Ideas into Business TKMS7/LRS20/TMS82/MAS2/KVS2/JOM/YRM/LOG S Monimuuttujamenetelmien soveltaminen taloustieteissä TKM7/LRS22/KT35 Ekonometrian peruskurssi TKM11/LRS23 Rahoituksen kvantitatiiviset menetelmät KTS15/TKMS2/LRS24 Soveltava aikasarjaekonometria LRS25/TKM9 Financial Modeling and Simulation KTS14/TKMS11/LRS26 Yritysrahoituksen teoria KTS3/LRS27 Pankkitalous LRS28/TKMS13 Advanced Corporate Finance TKMS10/KTS13/LRS29 Matemaattinen rahoitus TKMS8/KTS12/LRS30 Korkoinstrumentit ja niiden arvottaminen LRS31/KTS16/TKMS14 Asset Pricing and Portfolio Theory KTS28/LRS33/TKMS15 Aikasarjamallit ja ennustaminen YSM/LR Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät LRPG Pro gradu -tutkielma 6 6 4 op op op 6 4 6 4 cr op op op 4 6 cr* cr** 6 4 cr* op 4 cr 7 cr 1-6 op 6 6 6 6 6 6 6 6 6 op op* op* cr* op** op cr* op op 6 cr** 6 op** 6 op 30 op * ei opetustarjonnassa lv. 14–15 / not available during the academic year 14–15 ** ei opetustarjonnassa lv. 15–16 / not available during the academic year 15–16 Ennen syksyä 2014 opintonsa aloittaneet opiskelijat noudattavat aloitusvuotensa tutkintovaatimuksia, huomioiden opintojaksotarjonnan lukuvuosittaiset muutokset. Laskentatoimen ja rahoituksen KTK-tutkinto-ohjelma (180 op) Laskentatoimen ja rahoituksen KTK-tutkinto-ohjelman suorittaminen tarjoaa perustasoisen, mutta kattavan akateemisen pohjan toimimiseen taloushallinnon ja rahoituksen tehtävissä, kuten esimerkiksi yritysten ja yhteisöjen talous- tai rahoituspäällikkönä sekä erilaisissa asiantuntijatehtävissä. KTK-tutkintoohjelma luo opiskelijalle laaja-alaisen ja kokonaisvaltaisen ammatillisen perustan tilinpäätösinformaatiosta ja tilintarkastuksesta, johdon laskentatoimesta sekä rahoituksesta. Suoritettuaan KTK-tutkinnon laskentatoimen ja rahoituksen ohjelmassa opiskelija hallitsee perustiedot yrityksen kirjanpidosta sekä tilinpäätöksen laatimisesta ja analysoinnista, 57 tuntee yrityksen taloudellisen johtamisen peruskäsitteet ja työvälineet, tuntee rahoituksen perusteoriat ja käytänteet, omaa perusvalmiudet ryhtyä soveltamaan tietojaan ja taitojaan taloushallinnon ja rahoituksen kentän käytännön työtehtävissä ja kykenee käyttämään ryhmätyötaitoja sekä kieli- ja viestintätaitoja. Laskentatoimen ja rahoituksen KTK-ohjelmasta valmistuttuaan opiskelijalla on tukeva, kattava ja monipuolinen akateeminen pohja taloushallinnon ja rahoituksen tehtäviin. 48–54 Kaikille yhteiset opinnot o p 60 op Pääaineen pakolliset opintojaksot Pakolliset opintojaksot (52 op) LRY Laskentatoimen perusteet LRYA1 Kirjanpidon perusteet (2 op) LRYA2 Tilinpäätössuunnittelun ja rahoituksen perusteet (3 op) LRYB Kustannuslaskennan perusteet (4 op) LR01A Tilinpäätös ja verosuunnittelu LR01B Kirjanpidon ja tilinpäätöksen Erityiskysymyksiä LR02 Johdon laskentatoimen perusteet LR03 Rahoituksen perusteet LR04 Laskentatoimi investointipäätöksenteossa LR05 Rahoituksen jatkokurssi LR06 Ohjausta tukeva johdon laskentatoimi LR10 Konsernilaskenta LRK Kandidaatintutkielma Valinnaiset opintojaksot, valittava väh. 3 op LR07,2 Tilinpäätösanalyysi LR07,5 Yritysjärjestelyt LR07,12 Corporate Debt Financing LR09/TJ6 Taloushallinnon tietojärjestelmät Valinnaiset opintojaksot, valittava väh. 5 op LR07,1 Julkisen sektorin laskentatoimi TAI LR07,11 Public Sector Accounting LR07,2 Tilinpäätösanalyysi LR07,3 Cost Management LR07,4 Corporate Responsibility Reporting LR07,5 Yritysjärjestelyt LR07,6 IAS/IFRS-tilinpäätösstandardit KT5/LR07,7 Rahatalous KT19/TM47/LR07,8 Kiinteistösijoittaminen TKM4/KT13/LR07,9 Taloustieteen matemaattiset Menetelmät LR07,10/KV18/MA21 Ethical Issues in Finance and Responsible Investing LR07,12 Corporate Debt Financing LR09/TJ6 Taloushallinnon tietojärjestelmät LR11 Tilintarkastuksen perusteet Vapaavalintaiset opintojaksot (ei voi sisällyttää pääaineen pakollisiin 60 opintopisteeseen) LR15/MA15/KV14 Sijoittajaviestintä Sivuainesuositukset 58 25 9 op 2 3 op op 5 5 5 5 5 3 10 op op op op op op op 3 3 3 3 op op** cr* op 2 2 3 3 2 3 3 6 6 6 op** cr** op cr cr op** op* op op op 3 cr** 3 3 4 cr* op op 4 op** op Ensisijaiset: Yritysjuridiikka, Tietojärjestelmätiede, Taloustiede, Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät. Muut: Johtaminen, Kansainvälinen liiketoiminta, Markkinointi, Toimitusketjujen johtaminen, Yrittäjyys, Tulevaisuudentutkimus. Rahoituksen erikoitumissuunnan valinneet (tai valintaa harkitsevat) valitsevat KTK-tasolla sivuaineekseen joko taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät tai taloustieteen, kuitenkin niin, että valittujen sivuaineopintoihin on sisällytettävä ekonometrian perusteet kurssi (koodilla TKM7 tai KT35). Kieli- ja viestintäopinnot Vapaasti valittavat opinnot * ei opetustarjonnassa lv. 14–15 / not available during the academic year 14–15 ** ei opetustarjonnassa lv. 15–16 / not available during the academic year 15–16 24 0–23 op op Laskentatoimen ja rahoituksen KTM-tutkinto-ohjelma (120 op) KTM-tutkinto-ohjelman suorittaminen antaa erinomaiset valmiudet laskentatoimen ja rahoituksen asiantuntijalle vastuullisissa ja erittäin vaativissa talous- ja rahoitusjohdon tehtävissä toimimiseen. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaiset kansainvälisten yritysten talous- ja rahoitusjohdon tehtävät sekä vaativat asiantuntijatehtävät, kuten auktorisoitu tilintarkastaja, sijoitus- tai luottoanalyytikko. KTM-tutkinto-ohjelmassa opiskelija syventää laskentatoimen ja rahoituksen tietojaan ja taitojaan. Tutkinto-ohjelmassa opiskelija valitsee yhden kolmesta erikoistumissuunnasta: tilinpäätösinformaatio ja tilintarkastus, johdon laskentatoimi tai rahoitus. Varsinkin työelämän kannalta ko. erikoistumissuuntia ja niiden teemoja voidaan luonnehtia seuraavasti Tilinpäätösinformaatio ja tilintarkastus tilinpäätösinformaation tuottaminen eri sidosryhmille (mm. kirjanpito ja tuloslaskenta, tilinpäätös- ja verosuunnittelu) ja yhteiskuntavastuun raportointi kansainvälinen laskentatoimi (mm. IFRS, konsernilaskenta, rahavirtalaskenta) tilinpäätösanalyysit tilintarkastus Johdon laskentatoimi yrityksen toiminnan operatiiviseen ja strategiseen ohjaukseen – suunnitteluun ja tarkkailuun – liittyvä laskentatoimi (mm. budjetointi, kustannuslaskenta ja -johtaminen, vastuualuelaskenta, suoritusmittaus sekä laskenta- ja palkitsemisjärjestelmät) yritysorganisaation eri tasoilla tapahtuvaa päätöksentekoa tukeva laskentatoimi (mm. investointilaskenta, strateginen suunnittelu, tuotannolliset vaihtoehtolaskelmat ja hinnoittelulaskelmat) business controller -roolimalliin liittyvä koulutus Rahoitus rahoitusmarkkinat, sijoitustoiminta ja arvopapereiden hinnoittelu yritysrahoituksen kysymykset riskienhallinta ja johdannaisinstrumentit Tilinpäätösinformaation ja tilintarkastuksen erikoistumissuunta Tilinpäätösinformaation ja tilintarkastuksen erikoistumissuunnan opiskelussa syvennetään opiskelijan tietoja, taitoja ja pätevyyttä ajatellen sekä vaativia yrityksen talousjohdon tehtäviä (tilinpäätösinformaation tarjonta) että vaativia tilinpäätösten analysointi- ja tilintarkastustehtäviä (tilinpäätösinformaation kysyntä). Koulutus tukee ammatillisen pätevyyden kehittymisen ohella myös pro gradu -työskentelyä sekä mahdollisia jatko-opintoja. KTM-tutkinnon suoritettuaan opiskelija tiedostaa teorian merkityksen tilinpäätösinformaatiossa ja tilintarkastuksessa ja pystyy soveltamaan oppimaansa käytäntöön. KTM–tutkinto antaa valmiudet vaativiin yrityksen talousjohdon tehtäviin, joissa tuotetaan ja hyödynnetään tilinpäätösinformaatiota. KTM–tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa 59 analysoida ja kommunikoida tilinpäätösinformaatiota syvällisesti ja monipuolisesti eri päätöksentekotilanteissa ja tilintarkastuksessa. Erikoistumissuunnassa tarjotaan KHT-, HTM- ja JHTT-tutkintojen edellyttämät opinnot. KTM-tutkinto-ohjelmassa tilinpäätösinformaation ja tilintarkastuksen erikoistumissuunnan opiskelijat suorittavat pakollisena opintojakson LRS1. Erikoistumissuunnan opiskelijat valitsevat LRS3:sta osion Tilinpäätösinformaatio ja tilintarkastus. Menetelmäopinnoista valitaan YSM/LR (6 op) ja muita menetelmäopintoja vähintään 6 op. Muut opintojaksot erikoistumissuunnan opiskelijat voivat vapaasti valita laskentatoimen ja rahoituksen KTM-tason opetustarjonnasta. Johdon laskentatoimen erikoistumissuunta Johdon laskentatoimen erikoistumissuunnan opiskelussa syvennetään opiskelijan tietoja, taitoja ja pätevyyttä ajatellen vaativia yrityksen toiminnan strategiseen ja operatiivisen ohjaukseen liittyviä laskentatoimen kysymyksiä (mm. budjetointi, kustannuslaskenta ja -johtaminen, vastuualuelaskenta, suoritusmittaus sekä laskenta- ja palkitsemisjärjestelmät) sekä yritysorganisaation eri tasoilla tapahtuvaa päätöksentekoa (mm. investointilaskenta, strateginen suunnittelu, tuotannolliset vaihtoehtolaskelmat ja hinnoittelulaskelmat). Business controller -roolimalliin liittyvä koulutus syvenee. Koulutus tukee ammatillisen pätevyyden kehittymisen ohella myös pro gradu -työskentelyä sekä mahdollisia jatko-opintoja. Tämän erikoistumissuunnan KTM-tutkinnon suoritettuaan opiskelija tiedostaa teorian merkityksen johdon laskentatoimen eri osa-alueilla ja pystyy soveltamaan oppimaansa käytäntöön. KTM–tutkinto antaa valmiudet vaativiin yrityksen talousjohdon tehtäviin, joissa tuotetaan, jalostetaan ja hyödynnetään yritysten talouteen liittyvää monipuolista informaatiota ja osataan kommunikoida sitä tehokkaasti yrityksen johtamisessa ottaen huomioon myös lisääntyvän kansainvälistymisen haasteet. Johdon laskentatoimen erikoistumissuunnan opiskelijat suorittavat pakollisena opintojakson LRS2 ja valinnaisesti vähintään joko LRS12:n tai LRS13:n. Erikoistumissuunnan opiskelijat valitsevat LRS3:sta osion Johdon laskentatoimi. Menetelmäopinnoista valitaan YSM/LR (6 op) ja muita menetelmäopintoja vähintään 6 op. Muut opintojaksot johdon laskentatoimen erikoistumissuunnan opiskelijat voivat valita vapaasti laskentatoimen ja rahoituksen KTM-tason opetustarjonnasta. Rahoituksen erikoistumissuunta Rahoituksen erikoistumissuunnan tarkoituksena on vahvistaa opiskelijoiden osaamista modernin rahoitusteorian eri osa-alueilla ja tuottaa syvällistä ymmärrystä rahoitusmarkkinoista ja instrumenteista, riskienhallinnasta sekä yrityksen rahoituksesta. Rahoituksen erikoistumissuunta antaa opiskelijalle monipuoliset valmiudet toimia rahoitussektorilla ja yrityksissä rahoitukseen liittyvissä vaativissa kansainvälisissä johtamis-, analysointi- ja suunnittelutehtävissä. Keskeisiä osaamisalueita ovat arvopaperien ja yritysten arvonmääritys, sijoitustoiminta ja -strategiat, rahoitusmarkkinat, johdannaiset ja riskienhallinta sekä yrityksen rahoitukseen liittyvät erityiskysymykset. Koulutus tukee ammatillisen pätevyyden kehittymisen ohella myös pro gradu -työskentelyä sekä mahdollisia jatkoopintoja. Rahoituksen erikoistumissuunnan opiskelijat suorittavat pakollisia syventäviä opintojaksoja 46 op. Niihin on sisällytettävä LRPG (30 op), LRS3/johdannaiset (4 op) sekä joko opintojakso LRS26 (6 op) tai LRS28 (6 op) sekä joko LRS31 (6 op) tai LRS23 (6 op). Menetelmäopintoja valitaan vähintään kuusi opintopistettä seuraavista opintojaksoista: YSM/LR (6 op), LRS24 (6 op), LRS33 (6 op) tai TKM8 (6 op). Menetelmäopintoihin voidaan sisällyttää mahdollisesti kursseja myös muista tiedekunnista/matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tarjonnasta. Vaihtoehtoisista kursseista tulee neuvotella tapauskohtaisesti prof. Mika Vaihekosken kanssa. Vaihtoehtoisia kursseja rahoituksen erikoistumissuunnan opiskelijat valitsevat vähintään 8 opintopistettä seuraavista kursseista: LRS10 Financial Risk Management TKM11/LRS23 Rahoituksen kvant. menet. LRS25/TKM9 Financial Modeling and Simul. KTS14/TKMS11/LRS26 Yritysrah. teoria KTS3/LRS27 Pankkitalous LRS28/TKMS13 Adv. Corporate Finance TKMS10/LRS29 Matemaattinen rahoitus 60 4 op 6 op (ellei valittu pakollisiin) 6 op 6 op (ellei valittu pakollisiin) 6 op 6 op (ellei valittu pakollisiin) 6 op TKMS8/KTS12/LRS30 Korkoinstrumentit LRS31/KTS16/TKMS14 Asset Pricing & PT 6 op 6 op (ellei valittu pakollisiin) 4 op 60 op 6 4 op op 6 op 30 op 1–6 op Kaikille yhteiset menetelmäopinnot Tilinpäätösinformaation ja tilintarkastuksen erikoistumissuunta Pääaineen syventävät opintojaksot Pakolliset opintojaksot (46 op) LRS1 Tilinpäätösinformaation teoria LRS3 Laskentatoimen ja rahoituksen erityiskysymyksiä, Tilinpäätösinformaatio ja tilintarkastus YSM/LR Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät LRPG Pro gradu –tutkielma Muut menetelmäopinnot, valittava väh. 6 op TKMS7/LRS20/TMS82/MAS2/KVS2/JOM/YRM/LOGS Monimuuttujamenetelmien soveltaminen taloustieteissä TKM7/LRS22/KT35 Ekonometrian peruskurssi TKM11/LRS23 Rahoituksen kvantitatiiviset menetelmät KTS15/TKMS2/LRS24 Soveltava aikasarjaekonometria KTS28/LRS33/TKMS15 Aikasarjamallit ja Ennustaminen Valinnaiset opintojaksot, valittava väh. 8 op Kaikki Laskentatoimen ja rahoituksen syventävät opintojaksot. Sivuainesuositukset Ensisijaiset: Taloustiede, Yritysjuridiikka, Tietojärjestelmätiede. Muut: Kansainvälinen liiketoiminta, Yrittäjyys, Tulevaisuudentutkimus. Johdon laskentatoimen erikoistumissuunta Pääaineen syventävät opintojaksot Pakolliset opintojaksot (52 op) LRS2 Johdon laskentatoimi LRS3 Laskentatoimen ja rahoituksen erityiskysymyksiä, Johdon laskentatoimi LRS12 Advanced Strategic Management Accounting TAI LRS13 Advanced Management Control Systems YSM/LR Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät LRPG Pro gradu –tutkielma Muut menetelmäopinnot, valittava väh. 6 op TKMS7/LRS20/TMS82/MAS2/KVS2/JOM/YRM/LOGS Monimuuttujamenetelmien soveltaminen taloustieteissä TKM7/LRS22/KT35 Ekonometrian peruskurssi TKM11/LRS23 Rahoituksen kvantitatiiviset menetelmät KTS15/TKMS2/LRS24 Soveltava aikasarjaekonometria KTS28/LRS33/TKMS15 Aikasarjamallit ja Ennustaminen Valinnaiset opintojaksot, valittava väh. 2 op Kaikki Laskentatoimen ja rahoituksen syventävät opintojaksot. Sivuainesuositukset 6 6 6 6 25 op op* op op op 60 op 6 4 op op 6 cr** 6 6 cr* op 30 op 1–6 op 6 6 6 6 op op* op op 25 op 61 Ensisijaiset: Johtaminen, Kansainvälinen liiketoiminta, Taloustiede, Tietojärjestelmätiede, Yritysjuridiikka. Muut: Markkinointi, Toimitusketjujen johtaminen, Yrittäjyys, Tulevaisuudentutkimus. Rahoituksen erikoistumissuunta Pääaineen syventävät opintojaksot Pakolliset opintojaksot (46op) LRS3/TKMS12 Laskentatoimen ja rahoituksen erityiskysymyksiä, Johdannaisinstrumentit KTS14/TKMS11/LRS26 Yritysrahoituksen teoria TAI LRS28/TKMS13 Advanced Corporate Finance SEKÄ TKM11/LRS23 Rahoituksen kvantitatiiviset menetelmät TAI LRS31/KTS16/TKMS14 Asset Pricing and Portfolio Theory LRPG Pro gradu –tutkielma Menetelmäopinnot, valittava väh. 6 op YSM/LR Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät KTS15/TKMS2/LRS24 Soveltava aikasarjaekonometria KTS28/LRS33/TKMS15 Aikasarjamallit ja Ennustaminen TKM8 Taloudelliset ennustemallit Valinnaiset opintojaksot, valittava väh. 8 op LRS10 Financial Risk Management TKM11/LRS23 Rahoituksen kvantitatiiviset menetelmät LRS25/TKM9 Financial Modeling and Simulation KTS14/TKMS11/LRS26 Yritysrahoituksen teoria KTS3/LRS27 Pankkitalous LRS28/TKMS13 Advanced Corporate Finance TKMS10/KTS13/LRS29 Matemaattinen rahoitus TKMS8/KTS12/LRS30 Korkoinstrumentit ja niiden Arvottaminen LRS31/KTS16/TKMS14 Asset Pricing and Portfolio Theory Sivuainesuositukset Ensisijaiset: Taloustiede, Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät. Muut: Kansainvälinen liiketoiminta, Markkinointi, Tietojärjestelmätiede, Yrittäjyys, Yritysjuridiikka. Kieli- ja viestintäopinnot Vapaasti valittavat opinnot 60 op 4 op 6 6 6 op cr* op* 6 cr** 30 op 6 op 6 6 op op 6 op 4 6 6 6 6 6 6 6 cr* op* cr* op op cr* op op 6 cr** 25 op 10 0– op op 2 1 * ei opetustarjonnassa lv. 14–15 / not available during the academic year 14–15 ** ei opetustarjonnassa lv. 15–16 / not available during the academic year 15–16 Suoritusjärjestysvaatimuksia LRK Kandidaatintutkielmatyöskentelyyn voi osallistua vasta, kun vähintään LRY + kolme jaksoista LR01-LR06, yhteensä 24 op, on suoritettu. LRPG Pro gradu -tutkielmatyöskentelyyn voi osallistua vasta, kun 44 op laskentatoimen ja rahoituksen opintoja sisältäen kandidaatintutkielman on suoritettu. KHT- ja HTM- ja JHTT-tutkinnon opintovaatimuksia Laskentatoimessa ja rahoituksessa voidaan suorittaa KHT- tai HTM-tutkintoa (Työ- ja elinkeinoministeriön asetus 262/2008) sekä JHTT-tutkintoa (Valtiovarainministeriön asetus 1369/2009) varten vaadittavat opinnot. KHT-tutkinnon vaatimukset täyttääkseen on suoritettava laskentatoimen ja rahoituk62 sen 60 op:n perus- ja aineopinnot opetussuunnitelman mukaan. HTM- ja JHTT-tutkintoon hyväksyminen edellyttää vähintään 52 op:n laajuisia perus- ja aineopintoja. KHT- ja HTM-tutkinnon aihealuevaatimukset tilintarkastuksen, laskentatoimen ja rahoituksen opintojen osalta täyttyvät suorittamalla laskentatoimessa ja rahoituksessa aine- ja syventävien opintojen osana tarjolla olevat tilintarkastuksen opintojaksot: LR11 Tilintarkastuksen perusteet (4 op), LRS3 Laskentatoimen ja rahoituksen erityiskysymyksiä (Tilinpäätösinformaatio ja tilintarkastus -ryhmä) (4 op), LRS6 Tilintarkastuksen teoria ja käytäntö (6 op) ja LRS8 ATK-avusteinen tilintarkastus ja järjestelmätarkastus (4 op). JHTT-tutkinnon aihealuevaatimukset täyttääkseen tulee edellä mainittujen opintojen lisäksi suorittaa jokin julkisyhteisöihin liittyvä opintojakso, esimerkiksi LR07,1 Julkisen sektorin laskentatoimi (2 op). Tilintarkastuksen, laskentatoimen ja rahoituksen opintojen osalta voidaan suorittaa myös vaihtoehtoisia kursseja Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen 262/2008 tai Valtiovarainministeriön asetuksen 1369/2009 puitteissa. Vaihtoehtoisista kursseista tulee neuvotella tapauskohtaisesti aineen amanuenssin kanssa. Tilintarkastajan ammattitutkintoon pääsy edellyttää lisäksi mainitussa asetuksessa säädettyjä yritysjuridiikan opintoja sekä yleisopintoja. Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen 262/2008 mukaisia opintovaatimuksia on sovellettu KHT- ja HTM-tutkintoihin hakeviin vuodesta 2008 lähtien. Opintojen ohjaus Laskentatoimen ja rahoituksen omaopettajina lukuvuosina 2014–2016 toimivat Johanna Rämö ja UllaMaarit Valve. Omaopettajat antavat laskentatoimen ja rahoituksen pääaineopiskelijoille pääainetuutorointia sekä opinto- ja uraneuvontaa. Heidän puoleensa voi kääntyä myös muissa pääaineeseen liittyvissä kysymyksissä. Toisen vuosikurssin opiskelijat saavat tietää omaopettajat alkusyksystä. Aineen henkilökunta on tavattavissa vastaanottoaikoina tai erikseen sovittuina ajankohtina. Opintojaksojen vastuuhenkilöiltä saa tietoa yksittäisten kurssien sisällöstä. KTM-tutkinto-ohjelman erikoistumissuuntien sisällöstä ja vaatimuksista vastaavat ko. suuntien professorit. Opintojen rakennetta koskevissa kysymyksissä voi tarvittaessa kääntyä myös laskentatoimen ja rahoituksen laitoksen amanuenssin puoleen. Harjoittelu ja harjoittelun vastuuopettaja Työharjoittelusta on mahdollista saada opintopisteitä pää- tai sivuaineeseen. Harjoittelun tulee vastata opiskeltavaa koulutusalaa sekä tutkinnon tavoitteita. Lisäksi sen tulee kehittää opiskelijan ammattitaitoa ja työelämävalmiuksia. Harjoittelun kesto on vähintään kolme ja enintään kuusi kuukautta. Harjoittelun voi sisällyttää yhden kerran sekä kandidaatti- että maisteriopintoihin, joihin kumpaankin voi saada harjoittelulla kuusi opintopistettä (yhteensä enintään 12 op). Opintopisteiden karttuminen kannattaa tarkistaa oppiaineen harjoitteluvastaavalta ennen harjoittelun alkua. Harjoittelun hyväksymiseen liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä laskentatoimen ja rahoituksen harjoittelun vastuuopettaja tutkijatohtori Terhi Chakhovichiin. Laskentatoimen ja rahoituksen pääaineopiskelijoiden kiintiö Laskentatoimeen ja rahoitukseen otetaan vuosittain noin 70 pääaineopiskelijaa. Mikäli pääaineopiskelijoita ilmoittautuu yli 70, saatetaan joutua karsimaan. Tämä suoritetaan tällöin tiede- ja opetusneuvoston määrittelemien periaatteiden mukaisesti. Laskentatoimen ja rahoituksen sivuaineopinnot Laskentatointa ja rahoitusta sivuaineenaan lukevat opiskelijat valitsevat laskentatoimen ja rahoituksen perus- ja aineopintoja sisältäen pakollisen LRY-jakson vapaasti yhteensä vähintään 25 op. Lisäksi huomioon tulee ottaa aineen yleiset suoritusjärjestyssuositukset. Sivuaineopiskelijat eivät voi suorittaa opintojaksoa LRK Kandidaatintutkielma. KTM-tutkinnossa suoritettaviin sivuaineopintoihin ei voi enää sisältyä kaikille yhteisten opintojen jaksoja mikäli ne on suoritettu KTK-tutkinnossa. Tämän johdosta KTM-tutkinnon sivuaine koostetaan muista ko. aineen jaksoista huomioiden sivuaineen mahdolliset pakollisuudet. KTM-tutkinnossa sivuaineopiskelijat voivat suorittaa syventäviä opintoja vasta, kun yhteensä 34 op perus- ja aineopintoja on suoritettu. Vaadittavat opinnot voivat sisältyä osittain tai kokonaan KTKtutkintoon. 63 TALOUSTIETEIDEN KVANTITATIIVISET MENETELMÄT (Quantitative Methods in Management) Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät -oppiaineessa opetetaan, miten kvantitatiivisia menetelmiä voidaan käyttää hyväksi tuettaessa liikkeenjohdon ja muiden taloudellisten toimijoiden päätöksentekoa ja taloustieteellistä tutkimusta. Kauppakorkeakoulussa taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien lähtökohtana ovat siis liike- ja kansantaloustieteen sekä käytännölliset että teoreettiset ongelmat, joihin sovelletaan matematiikan ja tilastotieteen moderneja keinoja, myös tietoteknisiä ratkaisuja soveltaen. Siten aine soveltavan luonteensa vuoksi eroaa esim. yliopistossa annettavasta matematiikan opetuksesta ja poikkeaa peruslähtökohdiltaan myös lukion matematiikasta. Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät soveltuu pää- tai sivuaineeksi sellaiselle opiskelijalle, joka haluaa syventää taloustieteellistä ymmärtämystään analyyttisten mallien avulla. Opiskelija voi erikoistua esim. rahoitukseen, laadunjohtamiseen, riskienhallintaan, logistiikkaan tai taloustieteeseen. Tilastotieteen tärkeys korostuu usein opiskelijan tehdessä pro gradu -tutkielmaansa. Tilastotieteen kursseja suositellaan myös jatko-opiskelijoiksi aikoville. Taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien pääaineesta valmistuvat sijoittuvat pääasiassa rahoitus- ja vakuutustoimialan asiantuntijatehtäviin sekä finassialalla tietoteknisiä ratkaisuja tarjoaviin yhtiöihin. Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät: kuulusteluista ja niiden arvosteluperiaatteista Opintojaksoihin liittyviin harjoituksiin on osallistuttava riittävästi, mikä on edellytyksenä tenttisuorituksen hyväksymiseen. Osallistuminen ja harjoitusten tekeminen vaikuttaa arvosanaan siten kuin siitä ilmoitetaan tarkemmin kunkin opintojakson yhteydessä. Mikäli opintojakso on mahdollista suorittaa välitenteillä (tämän mahdollisuuden olemassaolosta ilmoitetaan erikseen kunkin opintojakson kohdalla), henkilön oikeus suorittaa opintojakso välitenteillä on voimassa ainoastaan sinä lukuvuonna, jona henkilö on suorittanut opintojaksoon liittyvät harjoitukset hyväksytysti. Tietyt TKM:n jaksot voidaan suorittaa kirjatentteinä. Mikäli henkilö haluaa suorittaa jonkin em. opintojakson kirjatentillä, tästä tulee sopia opintojakson vastuuhenkilön kanssa heti lukukauden alussa. Kirjatentti-ilmoittautumisia ei oteta vastaan kesken lukukauden. Metoditutkimuksen lehtorin opetuksesta ja palveluista: Oppiaineen taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät metoditutkimuksen lehtori VTL Satu-Päivi Kantola antaa yksilöllistä ohjausta tilastollisten ja muiden kvantitatiivisten menetelmien käyttöä koskevissa kysymyksissä korkeakoulun kaikkien oppiaineiden sekä perus- että jatkotutkintoa suorittaville opiskelijoille. Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät: opintojen rakenne Opiskelija, joka suorittaa KTK/KTM-tutkintoa taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät pääaineena suorittaa perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot seuraavassa annettujen ohjeiden mukaisesti. Ennen syksyä 2014 opintonsa aloittaneet opiskelijat noudattavat aloitusvuotensa tutkintovaatimuksia huomioiden opintojaksotarjonnan muutokset. Taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien KTK-tutkinto-ohjelma KTK-tutkinnon osaamistavoitteet KTK-tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on riittävät tiedot taloustieteissä sovellettavista matemaattisista ja tilastotieteellisistä menetelmistä sekä niihin liittyvistä substanssisovelluksista. Kaikille yhteiset opinnot Pääaineopinnot 60 op Pakolliset opinnot (25 op) TKMY1 Talousmatematiikan perusteet TKMY2 Kuvaileva tilastotiede TKMY3 Tilastollisen päättelyn perusteet TKM7/LRS22/KT35 Ekonometrian peruskurssi TKMK Kandidaatintutkielma 64 48–57 op 3 3 3 6 10 op op op op op Valinnaiset opinnot (väh. 35 op) TKM4/KT13/LR07,9 Taloustieteen matemaattiset menetelmät TKM5/LOG16 Operaatioanalyysin perusteet TKM8 Taloudelliset ennustemallit LRS25/TKM9 Financial modeling and simulation TKM11/LRS23 Rahoituksen kvantitatiiviset menetelmät TKM12/LOGS23 Laadunohjauksen menetelmät (ei opetustarjonnassa lv. 14–15) TKM13/TJ21 Tilastolliset ohjelmistot TKM14 Kyselytutkimusten tilastolliset menetelmät 6 6 6 6 6 6 op op op op op op 4 4 op op Sivuainesuositukset Laskentatoimi ja rahoitus Matematiikka Taloustiede Tietojenkäsittelytiede Tilastotiede 25 op Kieli- ja viestintäopinnot 24 op Vapaasti valittavat opinnot 11–24 op Vaihtoehtoisiin opintojaksoihin suositellaan sisällytettäväksi myös matematiikan opintoja Turun yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen tarjonnasta, mikäli matematiikka ei ole sivuaineena. Suoritettavista jaksoista sovitaan aineen vastuuhenkilön kanssa. Matematiikan, tilastotieteen ja tietojenkäsittelytieteen sivuaineopintojen sisällöstä sovitaan aineen tohtorikoulutettavan kanssa. Taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien KTM-tutkinto-ohjelma KTM-tutkinnon osaamistavoitteet KTM-tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on syvälliset tiedot taloustieteissä sovellettavista matemaattisista ja tilastotieteellisistä menetelmistä ja niihin liittyvistä substanssisovelluksista. Taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien KTM-tutkinto-ohjelma Suoritettuaan KTM-tutkinnon TKM:n ns. yleisellä suuntautumisvaihtoehdolla omaa opiskelija syvälliset tiedot taloustieteissä sovellettavista matemaattisista ja tilastotieteellisistä menetelmistä sekä tuntee ainakin yhden substanssisovelluksen siten, että on kykenevä toimimaan kyseisen alan asiantuntijatehtävissä. Rahoituksen erikoistumissuunnan osaamistavoitteet Rahoituksen erikoistumissuunta on tarkoitettu niille pääaineopiskelijoille, jotka haluavat selkeästi suuntautua rahoituksen opintoihin. Erikoistumissuunnan sisältö ja vaatimukset vastaavat yrityselämän tarpeisiin tuottaa entistä pätevämpiä rahoitusalan osaajia. Rahoituksen erikoistumissuunta mahdollistaa opiskelijalle suuntautumisen erilaisiin rahoituksen työtehtäviin niin yrityksissä ja julkisella sektorilla kuin rahoitusmarkkinoillakin, kotimaassa ja kansainvälisesti. Kaikille yhteiset menetelmäopinnot 4 op Taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien KTM-tutkinto-ohjelma Pääaineopinnot Pakolliset opinnot (30 op) TKMPG Pro gradu –tutkielma Valinnaiset opinnot (väh. 30 op) TKMS1 Optimointi taloustieteissä TKMS3 Riskienhallintamenetelmät TKMS4 Tilastolliset analyysimenetelmät TKMS7/LRS20/TMS82/MAS2/KVS2/JOM/TJM/YRM/LOGS12 Monimuuttujamenetelmien sov. Taloustieteissä 60 op 30 op 6 6 6 1-6 op op op op 65 TKMS8/KTS12/LRS30 Korkoinstrumentit ja niiden arvottaminen TKMS9/KTS10 Rahoitusinstrumenttien hinnoittelu TKMS10/KTS13/LRS29 Matemaattinen rahoitus (ei opetustarjonnassa lv. 14–15) KTS14/TKMS11/LRS26 Yritysrahoituksen teoria KTS15/TKMS2/LRS24 Soveltava aikasarjaekonometria KTS28/LRS33/TKMS15 Aikasarjamallit ja ennustaminen LRS3/TKMS12 Laskentatoimen ja rahoituksen erityiskysymyksiä, johdannaisinstrumentit LRS28/TKMS13 Advanced corporate finance LRS31/KTS16/TKMS14 Asset pricing and portfolio theory Sivuainesuositukset Laskentatoimi ja rahoitus Matematiikka Taloustiede Tietojenkäsittelytiede Tilastotiede 6 6 6 op op op 6 6 6 4 op op op op 6 6 op op 30 6 6 op op op 4 op 6 6 6 6 6 op op op op op 6 op 6 6 1-6 op op op 6 6 6 6 op op op op 6 op 25 op Rahoituksen erikoistumissuunta Pääaineopinnot Pakolliset opinnot (64 op) TKMPG Pro gradu –tutkielma TKMS8/KTS12/LRS30 Korkoinstrumentit ja niiden arvottaminen TKMS10/KTS13/LRS29 Matemaattinen rahoitus (ei opetustarjonnassa lv. 14-15) LRS3/TKMS12 Laskentatoimen ja rahoituksen erityiskysymyksiä, johdannaisinstrumentit LRS31/KTS16/TKMS14 Asset pricing and portfolio theory KTS15/TKMS2/LRS24 Soveltava aikasarjaekonometria tai KTS28/LRS33/TKMS15 Aikasarjamallit ja ennustaminen LRS28/TKMS13 Advanced corporate finance tai KTS14/TKMS11/LRS26 Yritysrahoituksen teoria Valinnaiset opintojaksot TKMS1 Optimointi taloustieteissä TKMS3 Riskienhallintamenetelmät TKMS4 Tilastolliset analyysimenetelmät TKMS7/LRS20/TMS82/MAS2/KVS2/JOM/TJM/YRM/LOGS12 Monimuuttujamenetelmien sov. Taloustieteissä TKMS9/KTS10 Rahoitusinstrumenttien hinnoittelu KTS14/TKMS11/LRS26 Yritysrahoituksen teoria KTS15/TKMS2/LRS24 Soveltava aikasarjaekonometria KTS28/LRS33/TKMS15 Aikasarjamallit ja ennustaminen 64 op LRS28/TKMS13 Advanced corporate finance Sivuainesuositukset Laskentatoimi ja rahoitus 25 op Matematiikka Taloustiede Tietojenkäsittelytiede Tilastotiede Kieli- ja viestintäopinnot Vapaasti valittavat opinnot 10 op 17–21 op Vaihtoehtoisiin opintojaksoihin suositellaan sisällytettäväksi myös matematiikan opintoja Turun 66 yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen tarjonnasta, mikäli matematiikka ei ole sivuaineena. Suoritettavista jaksoista sovitaan aineen vastuuhenkilön kanssa. Matematiikan, tilastotieteen ja tietojenkäsittelytieteen sivuaineopintojen sisällöstä sovitaan aineen vastuuhenkilön kanssa. Opiskelija voi hakea rahoituksen erikoistumissuunnan opiskelijaksi tietyt kurssit suoritettuaan. Hakulomake on saatavana intrassa (Opiskelu, Lomakkeita) tai opintotoimistosta. Lomake palautetaan laskentatoimen ja rahoituksen laitoksen amanuenssille. Haku on jatkuva, mutta haun hyväksymisen edellytyksenä on, että rahoituksen erikoistumissuunnassa kukin seuraavista pakollisista opintojaksoista on suoritettu ennen hakua vähintään arvosanalla kolme (3): TKM7/LRS22/KT35 Ekonometrian peruskurssi 6 op LR03 Rahoituksen perusteet 5 op LR05 Rahoituksen jatkokurssi 5 op Huom! Rahoituksen ja sijoitustoiminnan opintokokonaisuus on ohjelmaltaan väljempänä tarjolla niille opiskelijoille jotka eivät halua sitoutua vaativampaan rahoituksen erikoistumissuuntaan. Tutkintoon voi siis suorittaa vain toisen edellä mainituista (joko Rahoituksen erikoistumissuunnan tai Rahoituksen ja sijoitustoiminnan opintokokonaisuuden). Opintojen ohjaus Opintojen suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä (henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinta sekä ohjelman ja erikoistumissuunnan valinta) voi olla yhteydessä aineen tohtorikoulutettavaan. Tutkielmiin liittyvissä asioissa yhteyshenkilönä on aineen professori. Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät sivuaineena Taloustieteiden kvantitatiivisia menetelmiä sivuaineenaan lukevat opiskelijat valitsevat sekä KTKtutkinnossa että KTM-tutkinnossa seuraavista opintojaksoista vähintään 25 op Perus- ja aineopinnot Pakolliset opintojaksot (9 op) TKMY1 Talousmatematiikan perusteet TKMY2 Kuvaileva tilastotiede TKMY3 Tilastollisen päättelyn perusteet Vaihtoehtoiset opintojaksot (väh. 16 op) TKM4/KT13/LR07,9 Taloustieteen matemaattiset menetelmät TKM5/LOG16 Operaatioanalyysin perusteet TKM7/LRS22/KT35 Ekonometrian peruskurssi TKM8 Taloudelliset ennustemallit LRS25/TKM9 Financial modeling and simulation TKM11/LRS23 Rahoituksen kvantitatiiviset menetelmät TKM12/LOGS23 Laadunohjauksen menetelmät (ei opetustarjonnassa lv. 14–15) TKM13/TJ21 Tilastolliset ohjelmistot TKM14 Kyselytutkimusten tilastolliset menetelmät 25 op 3 3 3 op op op 6 op 6 6 6 6 6 6 op op op op op op 4 4 op op KTM-tutkinnossa suoritettaviin sivuaineopintoihin ei voi enää sisältyä kaikille yhteisten opintojen jaksoja, kun ne on suoritettu KTK-tutkinnossa. Tämän johdosta KTM-tutkinnon sivuaine koostetaan muista ko. aineen jaksoista huomioiden sivuaineen mahdolliset pakollisuudet. Siinä tapauksessa, että opiskelijalla on KTK-tutkinnossa taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät sivuaineena (25 op), KTM-tutkinnossa hän voi suorittaa myös syventäviä opintojaksoja ottaen kuitenkin huomioon syventävissä opintojaksoissa vaadittavat edeltävät opinnot. Opiskelija, joka suorittaa KTK/KTM-tutkinnossa taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät sivuaineena suorittaa yllä olevassa taulukossa luetelluista perus- ja aineopinnot -jaksoista valinnaisesti vähintään niin monta, että vaadittava sivuainelaajuus taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät -opinnoissa tulee täyteen. Taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien sivuaineopintoihin voidaan tietyin edellytyksin sisällyttää myös syventäviä opintoja, joista tulee sopia erikseen. 67 YRITYSJURIDIIKKA (Business Law) Yritysjuridiikan opinnoissa opiskelija voi yhdistää ammatillisiin valmiuksiin tähtäävät juridiikan opintonsa sopiviin liiketaloustieteen opintojaksoihin. Yritysjuridiikan opintoja suorittaneen kauppatieteilijän vahvuutena on oikeudellisen ja liiketaloustieteellisen osaamisen yhteensovittaminen. Yhdessä ne antavat valmiudet yritysten ja muiden yhteisöjen tehtäviin, joissa tarvitaan liiketaloudellisen koulutuksen lisäksi oikeusjärjestelmää ja erityisesti yritystoimintaa koskevien normien ja niiden toimivuuden tuntemusta. Yritysjuridiikkaa opiskellut tuntee yritystoiminnan kannalta keskeisten oikeudenalojen peruspiirteet sekä niille ominaiset ongelmanratkaisutavat ja niiden yhteyden käytännöllisiin kysymyksiin. Yritysjuridiikka tarjoaa pitkälle ulottuvia erikoistumismahdollisuuksia erityisesti taloushallinnon piiriin kuuluvilla liikejuridiikan erityisalueilla ja antaa valmiudet esimerkiksi yritysverotuksen, rahoituksen, tilintarkastuksen ja muun taloushallinnon johto- ja asiantuntijatehtäviin. Yritysjuridiikasta valmistuvat ovat työllistyneet monipuolisesti yritysten eri tehtäviin sekä julkishallintoon, kuten verohallintoon ja ministeriöihin. Yleistavoitteena on kokonaiskuvan antaminen oikeusjärjestelmämme rakenteesta ja toiminnasta erityisesti talouselämän piirissä esiintyvien oikeudellisten ongelmien näkökulmasta. Keskeisessä asemassa opinnoissa ovat yhtiöoikeus ja rahoitusmarkkinoiden sääntely sekä kotimaiseen ja kansainväliseen yritystoimintaan liittyvät vero-oikeudelliset kysymykset. Ennen syksyä 2014 opintonsa aloittaneet opiskelijat noudattavat aloitusvuotensa tutkintovaatimuksia huomioiden opintojaksotarjonnan muutokset. Yritysjuridiikan KTK-tutkinto-ohjelma KTK-tutkinnon osaamistavoitteet Kauppatieteen kandidaatin tutkinnon pääaineena yritysjuridiikka suorittanut hallitsee laajasti yritystoimintaan läheisesti liittyvien oikeudenalojen perustiedot. Liiketaloustieteellisellä sivuaineella yritysjuridiikan pääaineopiskelija voi ohjata erityisosaamistaan työmarkkinoilla suuntaamalla opintojaan esimerkiksi rahoituksen, tilintarkastuksen tai yrityksen yleishallinnon alueelle. Kaikille yhteiset opinnot Pääaineopinnot 60 op Pakolliset opinnot (42 op) YJY Yritysjuridiikan perusteet YJ1 Vero-oikeuden perusteet YJ2 Sopimusoikeus YJ3 Yhteisöoikeus YJ4 Yritysverotuksen kysymyksiä YJ5 Oikeuslähteet YJK Kandidaatintutkielma Valinnaiset opinnot (väh. 18 op) YJ6 Henkilöverotuksen kysymyksiä YJ7 Markkinaoikeus YJ8/LOG12 Ulkomaankaupan kuljetus- ja sopimusoikeus YJ9 Rahoitusoikeus YJ10 Tilintarkastusoikeus YJ11 Työoikeus YJ16 Yrityksen velka- ja vakuuskysymykset 68 54–59 op 3 4 6 6 6 7 10 op op op op op op op 6 6 6 6 6 6 6 op op op op op op op Sivuainesuositukset Laskentatoimi ja rahoitus Johtaminen ja organisointi Markkinointi Toimitusketjujen johtaminen Taloustiede 25 op Kieli- ja viestintäopinnot 24 op Vapaasti valittavat opinnot 12–17 op Yritysjuridiikan KTM-tutkinto-ohjelma KTM-tutkinnon osaamistavoitteet Syventävien opintojaksojen suorittamisen jälkeen opiskelija hallitsee kyseisten erikoisalojen keskeisen sisällön sekä osaa soveltaa tietojaan niihin liittyviin käytännöllisiin oikeudellisiin ongelmiin. Yritysjuridiikan syventävät opinnot suorittanut kauppatieteen maisteri hallitsee hyvin yritystoimintaan liittyvän lainsäädännön sisällön. Tämän lisäksi hänellä on laaja tietämys yritysjuridiikan erityiskysymyksistä, joka on joiltain osin hyvinkin syvällistä. Liiketaloustieteellisellä sivuaineella yritysjuridiikan pääaineopiskelija voi ohjata erityisosaamistaan työmarkkinoilla suuntaamalla opintojaan esimerkiksi rahoituksen, tilintarkastuksen tai yrityksen yleishallinnon alueelle. Kaikille yhteiset menetelmäopinnot Pääaineopinnot 4 op 60 op Pakolliset opinnot (36 op) YJPG Pro gradu –tutkielma YJSM Oikeustieteelliset menetelmät Vaihtoehtoiset pakolliset opinnot (6–18 op) Vähintään yhden valittavista jaksoista oltava yhteisöoikeuden, sopimusoikeuden tai vero-oikeuden alalta. YJS1 Yhteisöoikeuden erityiskysymyksiä YJS2 Sopimusoikeuden erityiskysymyksiä YJS3 Vero-oikeuden erityiskysymyksiä Valinnaiset opinnot (6–18 op) YJS4 International Taxation YJS7/TJS9 Immateriaalioikeus YJS9 Rahoitusoikeuden erityiskysymyksiä YJS11 Yritysjuridiikan erityiskysymyksiä 30 6 op op 6 6 6 op op op 6 6 6 6 cr op op op Sivuainesuositukset Laskentatoimi ja rahoitus Johtaminen ja organisointi Markkinointi Toimitusketjujen johtaminen Taloustiede 25 op Kieli- ja viestintäopinnot 10 op Vapaasti valittavat opinnot 21 op Opintojen ohjaus Opintojen suunnitteluun ja henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä aineen tohtorikoulutettavaan (sisältöasiat) sekä laskentatoimen ja rahoituksen laitoksen amanuenssiin (rakenneasiat). Oikeustieteellistä opetusta Turussa antavat yksiköt (Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, Åbo Akademin oikeustieteen laitos ja Turun kauppakorkeakoulun laskentatoimen ja rahoituksen laitoksen yritysjuridiikan oppiaine) muodostavat Turku Law School -nimisen yhteistyöhankkeen. Tämän yhteistyön puitteissa yritysjuridiikan pääaineopiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opintoja toisessa yliopistossa. Näihin opintoihin hakeudutaan erillisen ohjeistuksen mukaan. Opintojaksoa YJ13 suositellaan vaihto-opiskelijoille. Kyseistä opintojaksoa ei voi sisällyttää yritysjuridiikan pää- tai sivuaineiden pakollisiin vähimmäislaajuuksiin. Muut Turku Law Schoolin opintojaksot löytyvät erillisestä opinto-oppaasta. Tilintarkastajan uralle aikovan kannattaa jo opiskeluaikana hankkia siihen vaadittava valmius. Opiskelijan tulee suorittaa vähintään 30 opintopisteen laajuiset oikeustieteen opinnot. Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa on tarkemmin määrätty KHT- ja HTM-tilintarkastajan hyväksymisvaatimuksista (Työ69 ja elinkeinoministeriön asetus 262/2008). Asiaan liittyvissä kysymyksissä pyydetään ottamaan yhteyttä aineen opettajiin. Yritysjuridiikka sivuaineena Yritysjuridiikkaa sivuaineenaan lukevat opiskelijat valitsevat sekä KTK-tutkinnossa että KTMtutkinnossa seuraavista opintojaksoista vähintään 25 op. Perus- ja aineopinnot 25 op Pakolliset opintojaksot (7 op) YJY Yritysjuridiikan perusteet YJ1 Vero-oikeuden perusteet 3 4 op op Vaihtoehtoiset opintojaksot (väh. 18 op) YJ2 Sopimusoikeus YJ3 Yhteisöoikeus YJ4 Yritysverotuksen kysymyksiä YJ6 Henkilöverotuksen kysymyksiä YJ7 Markkinaoikeus YJ8/LOG12 Ulkomaankaupan kuljetus- ja sopimusoikeus YJ9 Rahoitusoikeus YJ10 Tilintarkastusoikeus YJ11 Työoikeus YJ16 Yrityksen velka- ja vakuuskysymykset 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 op op op op op op op op op op KTM-tutkinnossa suoritettaviin sivuaineopintoihin ei voi enää sisältyä pakollisena kaikille yhteisten opintojen jaksoja, kun ne on suoritettu KTK-tutkinnossa. Tämän johdosta KTMtutkinnon sivuaine koostetaan muista ko. aineen jaksoista huomioiden sivuaineen mahdolliset pakollisuudet. Jos opiskelijalla on KTK-tutkinnossa yritysjuridiikka sivuaineena, KTM-tutkinnossa hän voi suorittaa myös syventäviä opintojaksoja ottaen kuitenkin huomioon syventävissä opintojaksoissa vaadittavat edeltävät opinnot. MARKKINOINTI (Marketing) Markkinointi on keskeinen liiketaloustieteen oppiaine ja tutkimusala. Asiakasarvon tunnistamiseen, luomiseen ja viestimiseen liittyvänä toimintana se on strategisessa roolissa osana yritystoimintaa. Markkinoinnissa on kyse yrityksen kyvystä tyydyttää asiakkaiden tarpeet kannattavuus- ja kasvutavoitteet huomioon ottaen eettisesti kestävällä tavalla. Markkinoinnin opetuksessa erityistä huomiota kiinnitetään yrityksen strategisten menestystekijöiden tunnistamiseen ja hallintaan sekä asiakaslähtöisen ajattelun omaksumiseen. Opetuksen painopiste on erityisesti niiden tietojen ja taitojen hankkimisessa, joita markkinoinnin tuloksekas johtaminen ja tutkimus edellyttävät verkostoituneessa, globaalissa ja nopeasti digitalisoituvassa toimintaympäristössä. Opetuksessa käytetään monimuotoisia menetelmiä, ts. markkinoinnin opit ja viimeisin tutkimustieto kytketään käytäntöön esimerkkien, harjoitustöiden (esim. case-harjoitukset, referaatit, esseet), simulaatioiden sekä tutkimuksen kautta. Markkinoinnin opinnot antavat valmiuksia analyyttiseen, luovaan ja vastuulliseen liiketaloudelliseen ajatteluun, jossa painottuvat yrityksiä ja asiakkaita yhdistävät prosessit: asiakastarpeiden selvittäminen, tuotteiden ja palvelukonseptien kehittäminen, markkinointiviestintä, asiakassuhteiden kehittäminen sekä monikanavaisten liiketoimintaverkostojen hallitseminen. Markkinointia pääaineenaan opiskelleet sijoittuvat pääasiassa erilaisten organisaatioiden markkinoinnin johto- ja asiantuntijatehtäviin (esim. tuotepäällikkö/-johtaja, markkinointipäällikkö/johtaja, avainasiakaspäällikkö-/johtaja, myyntipäällikkö/-johtaja) sekä myös yleisliikkeenjohdollisiin tehtäviin (esim. toimitusjohtaja, kehitysjohtaja ja yritysten strategiset johto- ja asiantuntijatehtävät). Koulutus luo perustan myös tutkijan uralle. 70 Lista oppiaineen opintojaksoista: HUOM: Ennen syksyä 2014 opintonsa aloittaneet opiskelijat noudattavat aloitusvuotensa tutkintovaatimuksia, huomioiden opintojaksojen lukuvuosittaiset muutokset. Perus- ja aineopintojaksot MAY Markkinoinnin perusteet MAK Kandidaatintutkielma MA11 Markkinoinnin strateginen johtaminen MA12 Kuluttajakäyttäytyminen MA13 Markkinointiviestintä MA14 B2B-markkinointi MA21 Palvelujen markkinointi MA22/YR11 Innovaatio- ja tuotejohtaminen (ei opetustarjonnassa lv. 2014–2015) MA23 Digitaalinen markkinointi MA24 Sales management MA25 Eettinen markkinointi MA26/LOG14 Jakelun johtaminen ja kaupan ketjuliiketoiminta MA27 Lean Software Startup TM41/MA28 Johdatus vähittäiskauppaan KT6 I/MA29 I Instituutiotaloustieteen perusteet KT6 II/MA30 II Talous ja psykologia KV4/MA13/YR10 Exports and SME Internationalisation KV3/MA14 Business Marketing (poistuu opetustarjonnasta lv. 2014–2015 jälkeen) LR15/MA15/KV14 Sijoittajaviestintä (ei opetustarjonnassa lv. 2015–2016) TJ9/MA19 Verkkoliiketoiminta LR07,10/KV18/JO19/MA21 Ethical Issues in Finance and Responsible Investing (Not offered in 2015–2016) Alumni Keynote Speakers Harjoittelu, aineopinnot 4 10 10 6 6 6 6 6 op op op op op op op op 6 6 6 4 tai 7 op cr op op 6 6 3 3 6 cr op op op cr 6 cr 4 op 6 3 op cr 2 2-6 op op 30 6 op op 6 op 6 6 6 cr cr cr 6 cr 6 op 6 cr 6 cr 6 cr 7 6 6 cr cr op 6 cr Syventävät opintojaksot MAPG Pro gradu -tutkielma YSM/MA Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät MAS1/KVS2 Markkinointitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät MAS11 Business Market Management MAS12/KVS3 Strategizing in Business Networks MAS13 Managing Customer and Supplier Relationships MAS21/KVS52 Innovations and New Business Opportunities MAS22 Tietointensiivisen liiketoiminnan markkinointi (ei opetustarjonnassa lv. 2015–2016) tai MAS22 Marketing of knowledge-intensive business (not offered in 2015-2016) MAS23/KVS55 Developing Service Business (not offered in 2014–2015) KVS5/MAS24 Managing International Innovation Development BIDI0003/MAS25 Business Development Laboratory MAS31 Strategic Brand Management MAS32/TSS9 Kulutuskulttuuri ja markkinointijärjestelmä MAS33 Mainonta ja media (ei opetustarjonnassa lv. 2015–2016) 71 MAS34 Kaupan strateginen markkinointi MAS35 Mainonta ja kulutuskulttuuri (ei opetustarjonnassa lv. 2015–2016) TMS6/TUTUS9/MAS8/TSS11 Matkailun tulevaisuus ja matkailututkimus (ei opetustarjonnassa lv. 2014– 2015) Harjoittelu, syventävät opinnot 6 18 op op 6 op 2-6 op Markkinoinnin KTK-tutkinto-ohjelma Kandidaatintutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on kattavat tiedot markkinoinnin keskeisistä näkökulmista ja käsitteistä. Opiskelija kykenee laatimaan itsenäisesti teoreettisen tutkimusraportin rajatusta markkinoinnin aihepiiristä ja perustelemaan tekemänsä valinnat. Ymmärrys markkinoinnin johtamisesta sekä kuluttajien ja organisaatioiden käyttäytymisestä ja analysoinnista antaa perusvalmiudet markkinoinnin kilpailukeinojen suunnitteluun ja toteuttamiseen käytännössä. Markkinoinnin KTK-ohjelman suorittanut opiskelija hallitsee markkinoinnin perusosaamisalueiden lisäksi työelämän kannalta keskeiset tutkimusmetodit, viestintätaidot ja informaatiolukutaidon perusteet sekä kykenee tarkastelemaan yritys- ja talouselämää monitieteisesti (useista eri näkökulmista). Markkinointia pääaineenaan opiskelleet kauppatieteiden kandidaatit sijoittuvat pääasiassa erilaisten organisaatioiden markkinoinnin operatiivisiin johto- ja asiantuntijatehtäviin (esim. markkinointiassistentti/marketing trainee, tuotepäällikkö, markkinointipäällikkö, avainasiakaspäällikkö, myyntipäällikkö). Opintojen ohjaus Opintojen rakennetta koskevissa kysymyksissä voi tarvittaessa kääntyä markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksen opintoamanuenssin tai amanuenssin puoleen. Henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS), erikoistumislinjoihin ja sivuaineisiin liittyvissä kysymyksissä opiskelija voi ottaa yhteyttä omaopettajaan tai oppiaineen HOPS-yhteyshenkilöön. KTK-opintojen rakentuminen Markkinoinnin oppiaine tarjoaa KTK-tutkinnossa monipuolisen valikoiman markkinoinnin eri aihepiireihin liittyviä opintojaksoja, jotka ovat osaksi pakollisia, osaksi joustavasti opiskelijan valittavissa. Kandidaatintutkinnon pakolliset opintojaksot kehittävät opiskelijan osaamista markkinoinnin keskeisillä tehtäväalueilla ja antavat perusvalmiudet muiden opintojaksojen suorittamiseen ja erikoistumiseen maisteritason opinnoissa. Vaihtoehtoiset, vapaavalintaiset aineopinnot ja kandidaatintutkielma (yhdessä koko tutkinnon vapaasti valittavien opintojen kanssa) tarjoavat opiskelijalle kuitenkin mahdollisuuden erikoistua jo kandidaatintutkinnossa. Markkinoinnin KTK-tutkinto-ohjelma KTK kaikille yhteiset opinnot Kieli- ja viestintäopinnot Pääaine: markkinointi (ml. kandidaatin tutkielma) Sivuaine Vapaasti valittavat opinnot Markkinoinnin KTK-tutkinto-ohjelma KTK kaikille yhteiset opinnot Kieli- ja viestintäopinnot 180 op 53-62 op 24 op 60 op 25 op 9-18 op 53-62 24 Pääaineopinnot 60 op Pakolliset opinnot (42 op) MAY Markkinoinnin perusteet MA11 Markkinoinnin strateginen johtaminen MA12 Kuluttajakäyttäytyminen MA13 Markkinointiviestintä MA14 B2B-markkinointi MAK Kandidaatintutkielma Valinnaiset opinnot (väh. 18 op) MA21 Palvelujen markkinointi 72 180 op op op 4 10 6 6 6 10 op op op op op op 6 op MA22/YR11 Innovaatio- ja tuotejohtaminen (ei opetustarjonnassa lv. 2014–2015) MA23 Digitaalinen markkinointi MA24 Sales management MA25 Eettinen markkinointi MA26/LOG14 Jakelun johtaminen ja kaupan ketjuliiketoiminta MA27 Lean Software Startup TM41/MA28 Johdatus vähittäiskauppaan KT6 I/MA29 Instituutiotaloustieteen perusteet KT6 II/MA30 Talous ja psykologia Alumni Keynote speakers Harjoittelu, aineopinnot 6 op 6 6 6 4 tai 7 6 op cr op op cr 6 3 3 2 2-6 op op op op op 25 25 25 25 op op op op 9-18 op Sivuainesuositukset Johtaminen ja organisointi tai Laskentatoimi tai Tietojärjestelmätiede tai Yritysjuridiikka Vapaasti valittavat opinnot Markkinoinnin KTM-tutkinto-ohjelma Maisteritutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on syventävien kurssien ja pro gradu -tutkielman kautta valituista markkinoinnin aihepiireistä syvällistä teoreettista tietoa. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija kykenee toteuttamaan itsenäisiä, tieteellisen tutkimuksen periaatteita noudattavia projekteja ja hallitsee analyyttisen ajattelun ja markkinoinnin ilmiöiden tutkimisen perusmenetelmät. Opiskelija osaa tulkita tietoa kriittisesti eri näkökulmat huomioiden sekä kykenee soveltamaan tutkimustietoa ja teoreettisia jäsennyksiä käytännön markkinointitoiminnassa eettisesti vastuullisella tavalla. Markkinoinnin KTM-tutkinto-ohjelman suorittanut hallitsee markkinoinnin tärkeimmät teoriat ja opit sekä osaa itsenäisesti päivittää tietämystään. Hänellä on työelämän kannalta keskeiset tutkimus-, viestintä- ja informaatiolukutaidot ja hän kykenee tutkintoon kuuluvien kaikille pakollisten opintojen ja sivuaineopintojen suorittamisen kautta tarkastelemaan yritys- ja talouselämää monitieteisesti ja kokonaisvaltaisesti. Markkinointia pääaineenaan opiskelleet sijoittuvat pääasiassa erilaisten organisaatioiden markkinoinnin johto- ja asiantuntijatehtäviin (esim. markkinointijohtaja, avainasiakasjohtaja, myyntijohtaja) sekä myös yleisliikkeenjohdollisiin tehtäviin (esim. toimitusjohtaja, kehitysjohtaja ja yritysten strategiset johto- ja asiantuntijatehtävät). Koulutus luo perustan myös tutkijan uralle. Opintojen ohjaus Opintojen rakennetta koskevissa kysymyksissä voi tarvittaessa kääntyä markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksen opintoamanuenssin tai amanuenssin puoleen. Henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS), erikoistumislinjoihin ja sivuaineisiin liittyvissä kysymyksissä opiskelija voi ottaa yhteyttä omaopettajaan tai oppiaineen HOPS-yhteyshenkilöön. KTM-opintojen rakentuminen ja erikoistumissuunnat Markkinoinnin aine tarjoaa maisteriopintotasolla monipuolisen valikoiman markkinoinnin eri aihepiireihin liittyviä opintojaksoja. Kaikille pakollisten opintojaksojen lisäksi opiskelija valitsee yhden erikoistumissuunnan, jonka kursseihin hän opinnoissaan keskittyy. Syventämistä ja/tai variaatiota opiskelusisältöihin on mahdollista saada pro gradun, vapaavalintaisten opintojen ja sivuainevalinnan kautta. Markkinoinnin KTM-tutkinnon erikoistumissuunnat ovat Yritysten välinen markkinointi, Innovaatiot ja palveluliiketoiminta sekä Markkinointiviestintä ja brändit. Yritysten välinen markkinointi. Valtaosa kansantaloudessa tapahtuvasta kaupanteosta tapahtuu yritysten välisissä vaihdantasuhteissa ja verkostoissa. Merkittävä osa kansainvälisesti menestyneistä suomalaisyrityksistä toimii yritysmarkkinoilla. Verkottuneessa liiketoimintaympäristössä yksittäisen yrityksen kilpailukyky on vahvasti riippuvainen keskeisten liiketoimintasuhteiden ja näistä muodostuvien arvoverkkojen menestyksekkäästä johtamisesta. Tämä erikoistumissuunta perehdyttää opiskelijat yritysmarkkinoiden, liiketoimintasuhteiden ja -verkostojen johtamiseen uusimman tutkimustiedon avulla sekä käytännön yritysesimerkkejä ja vuorovaikutteisia opetusmenetelmiä 73 hyödyntämällä. Maisterintutkinnon suoritettuaan opiskelija 1) tuntee yritysten välisen markkinoinnin, liiketoimintasuhteiden ja -verkostojen, sekä asiakas- ja toimittajasuhteiden ja kaupan toimitusketjujen johtamisen tärkeimmät teoriat, 2) tuntee keskeiset B2B markkinoinnin johtamisen käytännön työkalut, sekä 3) osaa analysoida, yhdistellä ja hyödyntää näitä teorioita ja johtamistyökaluja innovatiivisesti liikkeenjohdollisten ongelmien ratkaisemisessa. Maisterintutkinnon suorittaminen tässä erikoistumissuunnassa antaa monipuoliset valmiudet toimia liikkeenjohdon johtamis- ja asiantuntijatehtävissä, erityisesti yritysten välistä kauppaa käyvien palvelu- ja teollisuusyritysten sekä kaupan alan yritysten palveluksessa. Opiskelija voi sijoittua esimerkiksi markkinointipäällikön/-johtajan myyntipäällikön/-johtajan, avainasiakaspäällikön/-johtajan, tai kehityspäällikön/-johtajan tehtäviin. Innovaatiot ja palveluliiketoiminta. Nopeasti muuttuvat ja monimutkaistuvat markkinat vaativat yrityksiltä jatkuvaa uudistumista ja kykyä luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja markkinoita. Tämä vaatii asiakaslähtöistä, ennakoivaa ja yrittäjämäistä ajattelua, johon tämä erikoistumissuunta valmentaa. Useimmilla toimialoilla kilpailuedun luominen edellyttää palvelu- ja tietointensiivisten tarjoomien kehittämistä, erilaisten arvoverkostojen hyödyntämistä sekä asiakkaiden osallistamista. Siksi ne ovat tämän opintokokonaisuuden keskeisiä teemoja. Innovaatiot ja palveluliiketoiminta erikoistumissuunnan suoritettuaan opiskelija 1) tuntee innovaatiojohtamisen, palvelulogiikan, arvonluonnin sekä tietointensiivisten palveluiden keskeiset teoriat ja tutkimusalueet, 2) hallitsee analyyttisen ja luovan liiketaloudellisen ajattelutavan, sekä 3) osaa soveltaa tieteellistä tietoa ja menetelmiä haastavien liiketoimintaongelmien ratkaisemiseen. Opintokokonaisuus antaa opiskelijoille valmiuksia kehittää ja johtaa innovatiivista ja tietointensiivistä liiketoimintaa, esimerkiksi markkinointijohtajan, tuote- tai liiketoiminnan kehittäjän, konsultin tai yrittäjän tehtävässä. Markkinointiviestintä ja brändit -erikoistumissuunnassa perehdytään markkinointiviestinnän ja kulutuskäyttäytymisen erityiskysymyksiin. Opinnot huomioivat jatkuvassa murroksessa olevan markkinointiviestinnän ja kuluttamisen kentän tarkastellen ilmiöitä myös digitaalisissa ympäristöissä. Opinnoissa käsitellään yrityksen tuotteisiin, hintaan, jakeluun ja markkinointiviestintään liittyvää päätöksentekoa sekä kulutuskäyttäytymistä. Markkinoivan yrityksen ja kuluttajan näkökulmat korostuvat opintosuuntauksessa vahvasti. Markkinointiviestintä ja brändit -erikoistumissuunnan suoritettuaan opiskelija 1) tuntee viestinnän ja kuluttajakäyttäytymisen tärkeimmät teoriat ja tutkimuksen, 2) hallitsee brändin rakentamisen, mainonnan ja muun markkinointiviestinnän käytännöt, sekä 3) ymmärtää kulutuksen ja median kulttuurisina ilmiöinä. Opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet markkinoinnin kilpailukeinojen johtamiseen, markkinointiviestinnän ja brändien johto- ja asiantuntijatehtäviin esimerkiksi brändipainotteisissa tavaroita tai palveluja tuottavissa yrityksissä, vähittäiskaupassa sekä mainostoimisto-, viestintätoimisto- ja markkinatutkimusyrityksissä. Markkinoinnin KTM-tutkinto-ohjelma KTM kaikille yhteiset opinnot Kieli- ja viestintäopinnot Pääaine: markkinointi (ml. pro gradu -tutkielma) Sivuaine Vapaasti valittavat opinnot Markkinoinnin KTM-tutkinto-lma -ohjelma KTM kaikille yhteiset opinnot Kieli- ja viestintäopinnot Yritysten välisen markkinoinnin erikoistumissuunta Pakolliset opinnot (42 op) MAPG Pro gradu -tutkielma YSM/MA Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät MAS1/KVS2 Markkinointitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät Valinnaiset opinnot (väh. 18 op) MAS11 Business Market Management MAS12/KVS3 Strategizing in Business Networks MAS13 Managing Customer and Supplier Relationships MAS34 Kaupan strateginen markkinointi 74 120 op 4 op 10 op 60 op 25 op 21 op 120 op 4 10 op op 60 op 30 6 op op 6 op 6 6 6 6 cr cr cr op Harjoittelu, syventävät opinnot 2-6 op Johtaminen tai Kansainvälinen liiketoiminta tai Toimitusketjujen johtaminen tai Yritysjuridiikka 25 25 25 25 op op op op 60 op 30 6 op op 6 op 6 cr 6 op 6 cr 6 cr 6 cr 6 cr 2-6 op 25 25 25 25 op op op op 60 op 30 6 op op 6 op 6 6 6 cr op op 6 18 op op 2-6 op 25 25 25 25 op op op op Sivuainesuositukset Innovaatioiden ja palveluliiketoiminnan erikoistumissuunta Pakolliset opinnot (42 op) MAPG Pro gradu -tutkielma YSM/MA Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät MAS1/KVS2 Markkinointitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät Valinnaiset opinnot (väh. 18 op) MAS21/KVS52 Innovations and New Business Opportunities MAS22 Tietointensiivisen liiketoiminnan markkinointi (ei opetustarjonnassa lv. 2015–2016) tai MAS22 Marketing of knowledge-intensive business (not offered in 2015–2016) MAS23/KVS55 Developing Service Business (not offered in 2014–2015) KVS5 /MAS24 Managing International Innovation Development BIDI0003/MAS25/KVS7/TJS23/YRS9/LRS19 Business Development Laboratory Harjoittelu, syventävät opinnot Sivuainesuositukset Johtaminen ja organisointi tai Palveluliiketoiminnan opintokokonaisuus tai Tietojärjestelmätiede tai Yrittäjyys Markkinointiviestinnän ja brändien erikoistumissuunta Pakolliset opinnot (42 op) MAPG Pro gradu -tutkielma YSM/MA Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät MAS1/KVS2 Markkinointitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät Valinnaiset opinnot (väh. 18 op) MAS31 Strategic Brand Management MAS32/TSS9 Kulutuskulttuuri ja markkinointijärjestelmä MAS33 Mainonta ja media (ei opetustarjonnassa lv. 2015–2016) MAS34 Kaupan strateginen markkinointi MAS35 Mainonta ja kulutuskulttuuri (ei opetustarjonnassa lv. 2015–2016) Harjoittelu, syventävät opinnot Sivuainesuositukset Johtaminen ja organisointi tai Taloussosiologia tai Talousmaantiede tai Yritysjuridiikka 75 Vapaasti valittavat opinnot 21 op Markkinointi sivuaineena Markkinointia sivuaineenaan lukevat opiskelijat valitsevat alla esitetyistä perus- ja aineopinnoista vähintään 25 op. KTM-tutkinnossa tehtäviin sivuaineopintoihin ei voi enää sisältyä kaikille yhteisten opintojen jaksoja, kun ne on suoritettu KTK-tutkinnossa. Tämän johdosta KTM-tutkinnon sivuaine koostetaan muista aineen jaksoista huomioiden sivuaineen mahdolliset pakollisuudet. Perus- ja aineopintojaksot Pakolliset opinnot (14 op) MAY Markkinoinnin perusteet MA11 Markkinoinnin strateginen johtaminen Valinnaiset opinnot (11 op) ks. markkinoinnin muut opintojaksot 25 op 4 10 op op Vastaavuustaulukko Uusi opintojakso MA11 MA12 MA13 MA21 MA22/YR11 MA23 MA24 MA25 MA26/LOG14 MA27 TM41/MA28 KT6 I/MA29 KT6 II/MA30 MAS1/KVS2 MAS1.1/KVS2.1 MAS12/KVS3 MAS13 MAS21/KVS52 MAS22 MAS23/KVS55 KVS5/MAS24 BIDI0003/MAS25 MAS31 76 Markkinoinnin strateginen johtaminen (10 op) Kuluttajakäyttäytyminen Markkinointiviestintä Palvelujen markkinointi Innovaatio- ja tuotejohtaminen Digitaalinen markkinointi Sales Management Eettinen markkinointi Jakelun johtaminen ja kaupan ketjuliiketoiminta Lean Software Startup Johdatus vähittäiskauppaan Intituutiotaloustieteen perusteet (3 op) Talous ja psykologia (3 op) Markkinointitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät Markkinointitutkimus Strategizing in Business Networks Managing Customer and Supplier Relationships Innovations and New Business Opportunities Tietointensiivisen liiketoiminnan markkinointi Developing Service Business Managing International Innovation Development Business Development Laboratory Strategic Brand Management Vanha opintojakso (nimi tai laajuus vain jos muuttunut) MA1/YR11 (6-7 op) MA2 MA5 MA3 MA4 MA8 MA9 MA7 MA12/LOG14 MA10 TM41/MA16 KT6 I/MA20 I (4 op) KT6 II/MA20 II MAS2/KVS2 (4 op) MAS2.1/KVS2.1 Markkinointitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät Business to Business Relationships and Networks Customer Relationship Management Innovative Marketing and Firm’s Growth Tietointensiivisten yrityspalveluiden markkinointi MAS14/KVS3 MAS3 MAS4/KVS52 MA6 MAS9/KVS55 KVS5/MAS17 BIDI0003/MAS19 MAS15 MAS32/TSS9 MAS33 MAS34 MAS35 Kulutuskulttuuri ja markkinointijärjestelmä Mainonta ja media Kaupan strateginen markkinointi Mainonta ja kulutuskulttuuri (18 op) MAS5/TSS9 MAS6 MAS32 MAS40 KANSAINVÄLINEN LIIKETOIMINTA Kuluttamisen kulttuuri ja markkinoinnin henki Mediaviestintä (30 op) (International Business) The business environment today is highly international. In order to succeed in this competing environment, firms need access to personnel well-trained in international business skills. Not only are foreign languages essential, but employees and managers also need to understand foreign cultures and ways of doing business. Students majoring in IB gain a wide understanding of the complexities of business in a globalising world. They learn how small firms internationalise, which factors and processes support or hamper this development and how eventually multinational enterprises are created. This enables graduates to work as managers or experts in globally operating firms or organisations, international entrepreneurs or qualified researchers in the international business environment. List of courses: NOTE: Students who have begun their studies prior to autumn 2014 follow the degree requirements of their admission year taking into account changes which occur in the curricula each academic year. Basic and intermediate studies KVY Kansainvälisen liiketoiminnan perusteet KV1 International Business Management KV2/TM34/YR11 Business Intelligence and the Global Business Environment KVK Kandidaatintutkielma KV3/MA14 Business Marketing (poistuu opetustarjonnasta lv. 2014–2015 jälkeen) KV4/MA13/YR10 Exports and SME Internationalisation KVS5 Managing international innovation Developmetnt KV6 Multinational Corporations and Foreign Direct Investment KV11/MA31 International Innovation Management as Design KT4/KV13 International Economics LR15/MA15/KV14 Sijoittajaviestintä (ei opetustarjonnassa lv. 2015–2016) TJ9/KV15 Verkkoliiketoiminta JO13/KV16 Responsible Business: an Introduction TM3/KV17 Poliittinen maantiede ja Euroopan integraatio (ei opetustarjonnassa 2015–2016) LR07,10/KV18/JO19/MA21 Ethical Issues in Finance and Responsible Investing (Not offered in 2015-2016) KV21/TM37 Eastern Europe and Central Asia Twenty Years Later KV22/TM32 The Russian Market Economy KV23/TM33 Business in the Baltic Sea Region KV24/TM36 Investment Opportunities in Eastern Europe KV30 Managing across Cultures 3 op 6 6 cr cr 10 6 op cr 6 cr 6 cr 3 or 6 cr 6 cr 6 4 cr op 6 6 4 op cr op 3 cr 3 cr 3 6 6 cr cr cr 2, 4, 6 cr 77 KV31/TM35 Doing Business in Asia-Pacific KV32 India as a Business Environment KV35/SA18 Strategien der Internationalisierung KV90 Location-specific Studies Alumni Keynote Speakers Harjoittelu, aineopinnot 3 3 3 1-6 2 2-6 cr cr cr cr op op 30 6 6 op cr op 6 op 6 6 6 cr cr cr 6 cr 6 cr 2-6 6 cr cr 6 cr 2 4 cr cr 6 cr 6 cr 6 cr 6 cr 6 6 6 cr cr cr 6 cr 6 cr 1-6 2-6 cr op Advanced studies KVPG Pro gradu –tutkielma KVS1 International Business Strategy MAS1/KVS2 Markkinointitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät YSM/KV Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät MAS12/KVS3 Strategizing in Business Networks KVS4 International Mergers and Acquisitions KVS5/MAS24 Managing International Innovation Development MAS21/KVS52 Innovations and New Business Opportunities KVS53 Project Management and Innovation (not offered in 2015–2016) KVS54 Special Themes in Innovation Management MAS23/KVS55 Developing Service Business (not offered in 2014–2015) TMS48/KVS56 Innovation, Clusters and Regional Development (not offered in 2014–2015) KVS57 Multinational Management LOGS13/KVS6/LRS15 Strategy and Business Competence KVS8 International Marketing Management (not offered in 2014–2015) KVS9 International Entrepreneurship (not offered in 2014–2015) KVS10/TMS32 The Development of the EU-Russia Economic Relations KVS11 Business Prospects in the Arctic (not offered in 2014–2015) KVS12 The EU as a Business Environment KVS13 New Challenges of Global Business JOS3/KVS17 International Human Resource Management JOS4/KVS18 International Comparative Management LOGS22/TMS44/KVS19 Trade and Transport Facilitation KVS90 Location-specific Studies Harjoittelu, syventävät opinnot B.Sc. (Econ & Bus.Adm.) degree programme in International Business An International Business (IB) B.Sc. graduate possesses a broad knowledge of international business theories and practices and s/he is able to apply them critically and creatively. S/he understands the challenges and opportunities of international business environment and is able to judge which management tools are appropriate for real-life problem solving. The core themes and topics are covered in compulsory course of international business. Additionally, students may select courses based on their own interest related to international growth and strategy, international marketing and international relations. More information on the courses can be found at the IB website. In the IB B.Sc. programme recommended minor subjects are Accounting and Finance, Economic Geography and Operations & Supply Chain Management. More detailed recommendations on 78 individual courses can be found at the IB website. If a student wishes to choose another minor subject, s/he should contact his/her MyTeacher for approval. It is also possible that students can do their minor while in exchange. For instructions, students should consult their MyTeacher. More detailed information of the structure of the degree can be obtained from the departmental coordinators at the Department of Marketing and International Business. For elective studies we recommend our students to choose courses from the following study modules: - Baltic Sea Studies - East Asian Studies - Development Studies B.Sc. degree programme in International Business B. Sc. common core studies Language and communication studies Major: International Business (incl. bachelor’s thesis) Minor Elective studies 180 op 54-63 op 24 op 60 op 25 op 8-17 op B.Sc. degree programme in International Business B.Sc. common core studies Language and communication studies 54-63 180 op op 24 op 3 6 6 op cr cr 10 op 6 cr 3 or 6 cr 6 cr 6 6 6 4 cr op cr op 3 cr 3 cr 3 6 6 cr cr cr 2, 4, 6 3 3 3 1-6 2 2-6 cr cr cr cr cr op op 25 op Major studies Obligatory courses (23 op) KVY Kansainvälisen liiketoiminnan perusteet KV1 International Business Management KV2/TM34/YR9 Business Intelligence and the Global Business Environment KVK Kandidaatintutkielma Optional courses (min. 37 op) KV4/MA13/YR10 Exports and SME Internationalisation KV6 Multinational Corporations and Foreign Direct Investment KV11/MA31 International Innovation Management as Design KT4/KV13 International Economics TJ9/KV15 Verkkoliiketoiminta JO13/KV16 Responsible Business: an Introduction TM3/KV17 Poliittinen maantiede ja Euroopan integraatio (ei opetustarjonnassa 2015–2016) LR07, 10/KV18/JO19/MA21 Ethical Issues in Finance and Responsible Investing (not offered 2015–2016) KV21/TM37 Eastern Europe and Central Asia Twenty Years Later KV22/TM32 The Russian Market Economy KV23/TM33 Business in the Baltic Sea Region KV24/TM36 Investment Opportunities in Eastern Europe KV30 Managing across Cultures KV31/TM35 Doing Business in Asia-Pacific KV32 India as a Business Environment KV35/SA18 Strategien der Internationalisierung KV90 Location-specific Studies Alumni Keynote Speakers Harjoittelu, aineopinnot Minor recommendations Laskentatoimi ja rahoitus or 79 Talousmaantiede or Toimitusketjujen johtaminen or Elective studies 25 25 op op 9-18 op M.Sc. (Econ & Bus.Adm.) degree programme in International Business An International Business (IB) M.Sc. graduate is able to evaluate, combine and apply various international business theories and practices appropriately as well as create new knowledge to the field. S/he is able to solve both theory-related and practical international business problems independently. The structure of the programme is as follows: M. Sc. degree programme in International Business 120 op M. Sc. common core studies 4 op Language and communication studies 10 op Major: International Business (incl. Master’s thesis) 60 op Minor 25 op Elective studies 21 op In the IB M.Sc. Programme the students specialize in one of the three focus areas according to their own interests. The alternative focus areas are: - International Growth and Strategy - International Marketing - International Relations A graduate specializing in International Growth and Strategy possesses advanced knowledge in the international growth and strategy related theories and management practices. S/he is able to apply and develop frameworks which help him/her to understand what determines the success and/or failure of internationally operating firms. These students have KVS1 International Business Strategy as a compulsory course. We recommend that these students would choose either Entrepreneurship, Management and Organisation or Sustainable Development as minor studies. If a student wishes to choose another minor subject, s/he should contact his/her MyTeacher for approval. It is also possible that students can do their minor while in exchange. For instructions, students should consult their MyTeacher. More detailed information of the structure of the degree can be obtained from the departmental coordinators at the Department of Marketing and International Business. A graduate specializing in International Marketing possesses advanced knowledge in the international marketing and innovation related theories and management practices. S/he is able to apply and develop frameworks which help him/her to understand how value is created on international markets. These students have KVS8 International Marketing Management as a compulsory course. We recommend that these students would choose either International Business Communication, Marketing or Service Business as minor studies. If a student wishes to choose another minor subject, s/he should contact his/her MyTeacher for approval. It is also possible that students can do their minor while in exchange. For instructions, students should consult their MyTeacher. More detailed information of the structure of the degree can be obtained from the departmental coordinators at the Department of Marketing and International Business. A graduate specializing in International Relations possesses advanced knowledge in the international trade and relations theories and management practices. S/he is able to apply and develop frameworks which help him/her to understand what how international relations are managed. These students have KVS13 New Challenges of Global Business as a compulsory course. We recommend that these students would choose either Economics, Political History or Political Science as minor studies. If a student wishes to choose another minor subject, s/he should contact his/her MyTeacher for approval. It is also possible that students can do their minor while in exchange. For instructions, students should consult their MyTeacher. More detailed information of the structure of the degree can be obtained from the departmental coordinators at the Department of Marketing and International Business. We recommend to all IB students that they would also choose a secondary minor in: - Baltic Sea Studies or - East Asian Studies or - Development Studies or 80 - Business languages M.Sc. degree programme in International Business M.Sc. common core studies Language and communication studies 120 4 10 International Growth and Strategy specialization area op op op 60 op Obligatory courses (48 op) KVPG Pro gradu -tutkielma KVS1 International Business Strategy YSM/KV Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät MAS1/KVS2 Markkinointitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät 30 6 6 op cr cr 6 op 6 6 cr cr 2 6 cr op Optional courses (min. 12 op) KVS4 International Mergers and Acquisitions KVS5 Managing International Innovation Development KVS57 Multinational Management JOS3/KVS17 International Human Resource Management JOS4/KVS18 International Comparative Management KVS90 Location-specific Studies Harjoittelu, syventävät opinnot 6 cr 1-6 2-6 cr cr Johtaminen ja organisointi or Yrittäjyys or Vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuus 25 25 25 op op op Minor recommendations International Marketing specialization area 60 op Obligatory courses (48 op) KVPG Pro gradu -tutkielma KVS8 International Marketing Management (not offered in 2014–2015) YSM/KV Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät MAS1/KVS2 Markkinointitutkimuksen kvantitatiiviset Menetelmät Optional courses (min. 12 op) KVS9 International Entrepreneurship (not offered in 2014–2015) MAS12/KVS3 Strategizing in Business Networks MAS21/KVS52 Innovations and New Business Opportunities KVS53 Project Management and Innovation (not offered in 2015–2016) MAS23/KVS55 Developing Service Business (not offered in 2014–2015) KVS90 Location-specific Studies Harjoittelu, syventävät opinnot Markkinointi or Kansainvälisen liikeviestinnän opintokokonaisuus or Palveluliiketoiminnan opintokokonaisuus 30 6 op cr 6 cr 6 cr 6 cr 6 6 cr cr 6 cr 6 cr 1-6 2-6 cr op 25 25 25 op op op Minor recommendations 81 International Relations specialization area 60 op Obligatory courses (48 op) KVPG Pro gradu –tutkielma KVS13 New Challenges of Global Business YSM/KV Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät MAS1/KVS2 Markkinointitutkimuksen kvantitatiiviset Menetelmät Optional courses (min. 12 op) KVS10/TMS32 The Development of the EU-Russia Economic Relations KVS11 Business Prospects at the Arctic (not offered in 2014–2015) KVS12 The EU as a Business Environment LOGS22/TMS44/KVS19 Trade and Transport Facilitation KVS90 Location-specific Studies Harjoittelu, syventävät opinnot 30 6 6 op cr cr 6 op 6 cr 6 cr 6 6 cr cr 1-6 2-6 cr op 25 25 25 op op op 21 op Minor recommendations Taloustiede or Poliittinen historia or Valtio-oppi Elective studies Kansainvälinen liiketoiminta sivuaineena Kansainvälistä liiketoimintaa sivuaineenaan lukevat opiskelijat valitsevat sekä KTK-tutkinnossa että KTM-tutkinnossa vähintään 25 op kansainvälisen liiketoiminnan opintoja. KTM-tutkinnossa tehtäviin sivuaineopintoihin ei voi sisältyä kaikille yhteisten opintojen jaksoja, jos ne on suoritettu KTKtutkinnossa. Tämän johdosta KTM-tutkinnon sivuaine koostetaan muista aineen jaksoista. Perus- ja aineopinnot Pakolliset opintojaksot (9 op) KVY Kansainvälisen liiketoiminnan perusteet KV1 International Business Management Vaihtoehtoiset opintojaksot (väh. 16 op) Valittavissa vapaasti kv. liiketoiminnan perus- ja aineopintotarjonnasta 25 op 3 op 6 cr TOIMITUSKETJUJEN JOHTAMINEN (ENT. LTT, LOGISTIIKKA) (Operations & Supply Chain Management) Oppiaineen nimi oli lukuvuoteen 2011 - 2012 asti LTT, logistiikka. Nykyinen nimi vastaa tutkimusalan kansainvälistä käytäntöä sekä aineen opetuksen ja tutkimuksen sisältöä aiempaa huomattavasti paremmin. Uusi nimi on nykyään myös yritysmaailmassa varsin yleisesti käytetty käsite. Yritykset sekä yritysten muodostamat toimitusketjut tai -verkostot kaikilla toimialoilla pyrkivät hallitsemaan hankintatoimeen, valmistukseen, jakeluun ja myyntiin liittyviä materiaali-, raha- ja tietovirtoja yhä tehokkaammin. Tähän liittyvät toimitusketjun hallinnan usein varsin käytännönläheiset ongelmat ovat aineen opetuksen ja tutkimuksen keskeinen kohde. Opinnot antavat kokonaisvaltaisen kuvan yritykseen tulevan, sen sisällä liikkuvan ja yrityksestä lähtevän materiaalivirran (ml. kierrätysvirrat) sekä siihen liittyvän informaatiovirran suunnittelusta ja ohjauk82 sesta yrityksen taloudellisten tavoitteiden kannalta tehokkaimmalla tavalla (Supply Chain Management). Kytkentä reaalimaailman prosesseihin on hyvin tiivis. Opinnoissa tarkastellaan niin teollisuuden, kaupan kuin logistiikkapalveluita tuottavien yritysten logistisia toimintoja sekä kotimaan että erityisesti kansainvälisten toimintojen osalta. Toimitusketjujen johtamisen laaja-alaisella osaamisella on kysyntää paitsi valmistuksen ja kaupan myös liiketoiminnan konsultoinnin ja yhä useammin myös julkisen sektorin eri tehtävissä. Pääaineesta valmistuneet ovatkin työllistyneet hyvin; tyypillisesti suurten yritysten kansainvälisen toimitusketjun hallinnan asiantuntijatehtäviin. Opintojen ammatillisina tavoitteina ovat teollisuuden ja kaupan kotimaiset ja kansainväliset hankinnan, toiminnanohjauksen ja jakelun asiantuntijatehtävät sekä logistiikkapalveluyritysten (mm. logistiikka- ja kuljetusyritysten) johtotehtävät. Lista oppiaineen opintojaksoista: HUOM: Ennen syksyä 2014 opintonsa aloittaneet opiskelijat noudattavat aloitusvuotensa tutkintovaatimuksia, huomioiden opintojaksojen lukuvuosittaiset muutokset. Perus- ja aineopintojaksot LOGY Toimitusketjujen johtamisen perusteet LOG1/TM44 Supply Chain Management LOG2 Tuotantotalous LOG3 Purchasing and Supply Management LOG4/TM45 Kuljetustoiminnot ja -markkinat TKM5/LOG16 Operaatioanalyysin perusteet LOGK Kandidaatintutkielma TJ3/LOG6 Yrityksen toiminnanohjausjärjestelmät LOG8 Toimitusketjujen johtamisen projektityö LOG9 Materiaalihallinnon teknologiat ja mittarit YJ8/LOG12 Ulkomaankaupan kuljetus- ja sopimusoikeus MA26/LOG14 Jakelun johtaminen ja kaupan ketjuliiketoiminta TM51/TJ17/LOG15 Paikkatietomenetelmät liiketoiminnassa I Alumni Keynote speakers Harjoittelu, aineopinnot 4 6 6 6 6 6 10 5 2, 4, 6 6 6 4 tai 7 6 2 2-6 op cr op cr op op op op op 30 7 op op 6 6 op op 1–6 op 4 4– 10 2, 4, 6 6 6 cr op 2-6 op op op op op op op Syventävät opintojaksot LOGPG Pro gradu -tutkielma LOGS10 Toimitusketjujen johtamisen kvantitatiiviset sovellukset LOGS11 Logistiikkapalvelut ja -markkinat YSM/LOG Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät TKMS7/LRS20/TMS82/MAS2/KVS2/JOM/TJM/YRM/LOGS12 Monimuuttujamenetelmien soveltaminen taloustieteissä LOGS13/KVS6/LRS15 Strategy and Business Competence LOGS20 Operaatioiden ja toimitusketjun johtamisen erityisalueet LOGS21 Toimitusketjujen johtamisen erikoistyö LOGS22/TMS49/KVS19 Trade and Transport Facilitation TKM12/LOGS23 Laadunohjauksen menetelmät (ei opetustarjonnassa lukuvuonna 2014–2015) Harjoittelu, syventävät opinnot op cr op Toimitusketjujen johtamisen KTK-tutkinto-ohjelma Opinnoissa tarkastellaan teollisuuden, kaupan ja logistiikkapalveluita tuottavien yritysten logistisia toimintoja sekä kotimaan että erityisesti kansainvälisten toimintojen kannalta, minkä vuoksi kytkentä reaalimaailman prosesseihin on hyvin tiivis. Kuljetus- ja logistiikkamarkkinoiden toimintaa ja rakennetta 83 käsitellään sekä em. palveluja tuottavien yritysten johtamisen että toimialan kannalta. Toimivien logistiikkamarkkinoiden merkitystä tarkastellaan myös makrotasolla niin kehittyvien maiden kuin maailmankaupankin kannalta. Tutkinnon suorittanut omaa kokonaisvaltaisen kuvan yritykseen tulevien, sen sisällä liikkuvien ja yrityksestä lähtevien materiaalivirtojen sekä niihin liittyvän informaation suunnittelusta ja ohjauksesta yrityksen taloudellisten tavoitteiden kannalta tehokkaimmalla tavalla. Hänellä on myös selkeä käsitys liiketoiminnan verkostoitumisesta globaalissa toimintaympäristössä. Tutkintoon liittyy myös perustietämys toimitusketjujen johtamisen ja siitä tukevien muiden tieteiden alalla tapahtuvasta tutkimustyöstä. Kauppatieteen kandidaatti kykenee työskentelemään toimialaansa liittyvissä työryhmissä tai suorittamaan erityyppisiä toiminnan suunnitteluun tai organisoimiseen liittyviä yksilötehtäviä. Hän kykenee osallistumaan pitkäaikaisiin projekteihin kohdealueen ammatillisten ohjeiden ja sosiaalisten tarpeiden mukaisesti. Hän hallitsee erilaisia vuorovaikutuksen, viestinnän, argumentoinnin ja kommunikoinnin menetelmiä ja tapoja, joiden avulla hän voi tuottaa työyhteisölleen toimitusketjujen johtamiseen liittyvää tietoa, paikallistaa ongelmia ja kehittää niihin ratkaisuja. Tällainen osaaminen luo hänelle edellytykset toimia tehokkaasti palvelemansa yhteisön materiaali- ja informaatiovirtojen suunnitteluun ja ohjaukseen, liiketoiminnan verkostoitumiseen sekä kuljetus- ja logistiikkamarkkinoiden kansainvälisiin vuorovaikutussuhteisiin ja riippuvuuksiin liittyvissä tehtävissä globaalissa toimintaympäristössä. Toimitusketjujen johtamisen aine tarjoaa opiskelijan valittavaksi monipuolisen valikoiman eri aihepiireihin liittyviä opintojaksoja. Pakolliset opintojaksot kehittävät opiskelijan osaamista toimitusketjujen johtamisen keskeisillä tehtäväalueilla ja antavat perusvalmiudet muiden opintojaksojen suorittamiseen. Yhdistelemällä vaihtoehtoisia, vapaasti valittavia aineopintoja opiskelija voi perehtyä esimerkiksi tuotantotalouteen, operaatioanalyysiin ja kuljetusmarkkinoihin. Toimitusketjujen johtamisen aineen opinnoissa ei ole erikoistumissuuntia, mutta halutessaan opiskelija voi kurssivalinnoilla painottaa opintojaan esimerkiksi toimitusketjun hallintaan tai logistiikka- ja kuljetusmarkkinoihin. Opiskelija voi tukea ammatillisia tavoitteitaan sivuainevalinnoilla. Sivuainesuosituksia ovat laskentatoimi ja rahoitus, tietojärjestelmätiede, talousmaantiede ja yritysjuridiikka. Opintojen ohjaus Opintojen rakennetta koskevissa kysymyksissä voi tarvittaessa kääntyä markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksen opintoamanuenssin tai amanuenssin puoleen. Toimitusketjujen johtamisen opintoja (HOPS) koskevissa kysymyksissä voi keskustella toimitusketjujen johtamisen HOPS-yhteyshenkilön kanssa. Toimitusketjujen johtamisen KTK-tutkinto-ohjelma KTK kaikille yhteiset opinnot Kieli- ja viestintäopinnot Pääaine: toimitusketjujen johtaminen (ml. kandidaatin tutkielma) Sivuaine Vapaasti valittavat opinnot Toimitusketjujen johtamisen KTK-tutkinto-ohjelma KTK kaikille yhteiset opinnot Kieli- ja viestintäopinnot Pääaineopinnot 180 op 53–62 op 24 op 60 op 25 op 9-18 op 180 53–62 op op 24 op 60 op 4 op 6 6 cr op Pakolliset opinnot (44 op) LOGY Toimitusketjujen johtamisen perusteet LOG1/TM44 Supply Chain Management LOG2 Tuotantotalous 84 LOG3 Purchasing and Supply Management LOG4/TM45 Kuljetustoiminnot ja -markkinat TKM5/LOG16 Operaatioanalyysin perusteet LOGK Kandidaatintutkielma 6 6 6 10 cr op op op 5 op 2, 4, 6 6 6 op op op 4 tai 7 op 6 op 2 2-6 op op 25 25 25 25 9-18 op op op op op Valinnaiset opinnot (väh. 16 op) TJ3/LOG6 Yrityksen toiminnanohjausjärjestelmät LOG8 Toimitusketjujen johtamisen projektityö LOG9 Materiaalihallinnon teknologiat ja mittarit YJ8/LOG12 Ulkomaankaupan kuljetus- ja sopimusoikeus MA26/LOG14 Jakelun johtaminen ja kaupan ketjuliiketoiminta TM51/TJ17/LOG15 Paikkatietomenetelmät liiketoiminnassa I Alumni Keynote speakers Harjoittelu, aineopinnot Sivuainesuositukset Tietojärjestelmätiede tai Laskentatoimi ja rahoitus tai Talousmaantiede tai Yritysjuridiikka Vapaasti valittavat opinnot Toimitusketjujen johtamisen KTM-tutkinto-ohjelma Opinnoissa tarkastellaan niin teollisuuden, kaupan kuin logistiikkapalveluita tuottavien yritysten logistisia toimintoja sekä kotimaan että erityisesti kansainvälisten toimintojen kannalta. Tutkinnon suorittaneella on kandidaatin tutkintoon sisältyneiden osaamisvaatimusten lisäksi syvällinen osaaminen oman pro gradu -tutkielmansa kohteeksi valitsemastaan erityisalasta. Hän tuntee tutkimuskohteensa erityisteorioita sekä hallitsee erilaisia metodologisia lähestymistapoja, jotka tukevat toimitusketjujen johtamiseen liittyvien ongelmien ratkaisemista tuoreimpia tutkimustuloksia hyödyntämällä. Tutkinnon suorittanut osaa kriittisesti arvioida, soveltaa ja hyödyntää uutta informaatiota oman tietopohjansa ja teorioiden hallintansa rikastamiseksi ja laajentamiseksi sekä uusien näkökohtien löytämiseksi tai arvioimiseksi. Hän kykenee soveltamaan olemassa olevaa teoriaa ja tieteellisiä menetelmiä analysoidakseen tehtäväalueeseensa liittyviä käytännön ongelmia ja tuottaakseen itsenäisesti niihin tulkintoja ja ratkaisuehdotuksia. Hän pystyy myös käyttämään tietämystään uudenlaisissa tehtäväalansa toiminnoissa suunnitellakseen, johtaakseen, organisoidakseen tai hoitaakseen erilaisia vaativia tehtäviä itsenäisesti tai projektiryhmän vetäjänä tai jäsenenä. Taustalla on syvällinen ymmärrys omasta tieteenalasta, sen perinteistä, omaleimaisuudesta sekä asemasta yhteiskunnassa. Tutkinnon suorittaneella on kehittyneet oman sisäisen toiminnan sekä ulkoisen vuorovaikutuksen hallinnan taidot. Hän pystyy kommunikoimaan eri tavoin sekä ilmaisemaan itseään, puolustamaan kantaansa ja olemaan eettisellä tavalla asiantuntija sekä suurelle yleisölle kuin myös itsenäisesti erityisyhteisöissä. Hän kykenee koostamaan eri lähteistä tulevaa informaatiota luovien ratkaisujen kehittämiseksi voidakseen positiivisesti edistää palvelemansa yrityksen toimintaa sekä vaikuttamaan taustalla olevaan talouselämään, yhteiskuntaan ja sen muihin yhteisöihin. Pakolliset syventävät opintojaksot (49 op) syventävät opiskelijan osaamista toimitusketjujen johtamisen erikoisalueilla teoreettinen ja sekä teoreettisia ja menetelmällisiä valmiuksia analysoida toimitusketjujen johtamisen tutkimusaiheita. Toimitusketjujen johtamisen aineen opinnoissa ei ole erikoistumissuuntia, mutta halutessaan opiskelija voi kurssivalinnoilla painottaa opintojaan esimerkiksi toimitusketjun hallintaan tai logistiikka- ja kuljetusmarkkinoihin. Opiskelija voi tukea ammatillisia tavoitteitaan sivuainevalinnoilla. Sivuainesuosituksia ovat laskentatoimi ja rahoitus, tietojärjestelmätiede, talousmaantiede ja yritysjuridiikka. Opintojen ohjaus Opintojen rakennetta koskevissa kysymyksissä voi tarvittaessa kääntyä markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksen opintoamanuenssin tai amanuenssin puoleen. Sivuainetta 85 koskevissa kysymyksissä voi keskustella omaopettajan kanssa. Toimitusketjujen johtamisen opintoja koskevissa kysymyksissä voi keskustella omaopettajan kanssa. Toimitusketjujen johtamisen KTM-tutkinto-ohjelma KTM kaikille yhteiset opinnot Kieli- ja viestintäopinnot Pääaine: toimitusketjujen johtaminen (ml. pro gradu -tutkielma) Sivuaine Vapaasti valittavat opinnot 120 op 4 op 10 op 60 op 25 op 21 op Toimitusketjujen johtamisen KTM-tutkinto-ohjelma KTM kaikille yhteiset opinnot Kieli- ja viestintäopinnot Pääaineopinnot Pakolliset opinnot LOGPG Pro gradu -tutkielma LOGS10 Toimitusketjujen johtamisen kvantitatiiviset sovellukset LOGS11 Logistiikkapalvelut ja -markkinat YSM/LOG Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät tai TKMS7/LRS20/TMS82/MAS2/KVS2/JOM/TJM/YRM/LOGS12 Monimuuttujamenetelmien soveltaminen taloustieteissä Valinnaiset opinnot (väh. 11 op) LOGS13/KVS6/LRS15 Strategy and Business Competence LOGS20 Operaatioiden ja toimitusketjun johtamisen erityisalueet LOGS21 Toimitusketjujen johtamisen erikoistyö LOGS22/TMS49/KVS19 Trade and Transport Facilitation TKM12/LOGS23 Laadunohjauksen menetelmät (ei opetustarjonnassa lukuvuonna 2014–2015) Harjoittelu, syventävät opinnot 4 10 60 op op op 49 30 7 op op op 6 6 op op 6 op 4 4– 10 2, 4, 6 6 6 cr op 2-6 op 25 25 25 25 op op op op 21 op op cr op Sivuainesuositukset Tietojärjestelmätiede tai Laskentatoimi ja rahoitus tai Talousmaantiede tai Yritysjuridiikka Vapaasti valittavat opinnot Toimitusketjujen johtaminen sivuaineena Toimitusketjujen johtamista sivuaineenaan lukevat opiskelijat suorittavat vähintään 25 op seuraavista opintojaksoista: Perus- ja aineopinnot 25 op Pakolliset opinnot (22 op) LOGY Toimitusketjujen johtamisen perusteet LOG1/TM44 Supply Chain Management LOG2 Tuotantotalous LOG4/TM45 Kuljetustoiminnot ja -markkinat Valinnaiset opinnot (väh. 3 op) LOG3 Purchasing and Supply Management TJ3/LOG6 Yrityksen toiminnanohjausjärjestelmät LOG9 Materiaalihallinnon teknologiat ja mittarit YJ8/LOG12 Ulkomaankaupan kuljetus- ja sopimusoikeus 86 4 6 6 6 op cr op op 6 6 6 6 cr op op op MA26/LOG14 Jakelun johtaminen ja kaupan ketjuliiketoiminta TM51/TJ17/LOG15 Paikkatietomenetelmät liiketoiminnassa I TKM5/LOG16 Operaatioanalyysin perusteet Harjoittelu, aineopinnot 4 tai 7 op 6 op 6 2-6 op op KTM-tutkinnossa suoritettaviin sivuaineopintoihin ei voi enää sisältyä kaikille yhteisten opintojen jaksoja, kun ne on suoritettu KTK-tutkinnossa. Tämän johdosta KTM-tutkinnon sivuaine koostetaan muista ko. aineen jaksoista huomioiden sivuaineen mahdolliset pakollisuudet. Siinä tapauksessa, että opiskelijalla on KTK-tutkinnossa toimitusketjujen johtaminen sivuaineena (25 op), KTM-tutkinnossa hän voi suorittaa myös syventäviä opintojaksoja ottaen kuitenkin huomioon syventävissä opintojaksoissa vaadittavat edeltävät opinnot. TALOUSMAANTIEDE (Economic Geography) ”Talous toimii sijainnin ehdoilla” Talousmaantiede tarkastelee taloudellisten toimintojen sijaintia, alueellista organisoitumista ja toimintojen välisiä suhteita. Talousmaantieteilijä on kiinnostunut talouden toimijoiden ja alueellisen toimintaympäristön vuorovaikutuksesta. Tarkastelutaso voi vaihdella paikallisesta globaaliin. Turun kauppakorkeakoulussa talousmaantieteen keskeisiä teemoja ovat liikepaikkasuunnittelu, kuluttajien aluekäyttäytyminen, alueelliset innovaatiojärjestelmät ja toimialakeskittymät, alueiden strateginen kehittäminen, yritysten yhteiskuntavastuu ja matkailu sekä yhteisenä nimittäjänä kaikille edellä mainituille paikkatietomenetelmien liiketoimintasovellukset. Tieteenalan laaja-alaisuudesta johtuen talousmaantieteilijät ovat sijoittuneet hyvin monipuolisesti liikeelämän, kansainvälisten organisaatioiden tai julkisen hallinnon asiantuntija-, tutkimus- tai johtotehtäviin. Liiketoimintaosaamisen ja viestintävalmiuksien lisäksi käytännönläheisten menetelmien, kuten paikkatietomenetelmien ja liikepaikkasuunnittelun työkalujen hallinta ovat talousmaantieteilijän erityisvahvuuksia työmarkkinoilla. Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden talousmaantieteilijöiden tehtävänimikkeitä ovat muun muassa verkostosuunnittelija, kauppapaikkapäällikkö, konsultti, markkinointijohtaja, projektipäällikkö (sekä yrityksissä että yhdyskunta- ja ympäristösuunnittelun tehtävissä), taloustoimittaja, tutkija, professori, johtaja, diplomaatti, kansainvälisten asioiden asiantuntija. Sekä kauppatieteiden kandidaatin että maisterin tutkinnoissa talousmaantieteen opintojaksot on ryhmitelty opintopoluiksi, joista kukin rakentuu tietyn teeman ympärille. Opintopolut ovat: Yritysten yhteiskuntavastuu (numerolla 2 alkavat opintojaksot), Aluemaantiede (3), Yritys- ja markkinointimaantiede (4), Maantieteen menetelmät (5) ja Matkailumaantiede (6). Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnossa on mahdollista profiloitua tietyn aihepiirin osaajaksi opintopolkujen kautta, kauppatieteiden maisterin tutkinnossa on lisäksi kaksi vaihtoehtoista erikoistumissuuntaa, Liikepaikkasuunnittelu ja matkailu sekä Yritysmaantiede. Talousmaantiede on mahdollista valita pääaineeksi myös monitieteisessä Kaupan ja palvelujen maisteriohjelmassa. Talousmaantieteen opintojaksot: Perus- ja aineopintojaksot TMY Aluenäkökulma talouselämään TMK Kandidaatintutkielma TMe2 Globalisation and Corporate Responsibility TM23 Sidosryhmät ja yritysvastuun työkalut TM3/KV17 Poliittinen maantiede ja Euroopan integraatio (ei opetustarjonnassa 2015–2016) KV22/TM32 The Russian Market Economy 3 10 5 6,8,10 4 op op cr op op 3 cr 87 KV23/TM33 Business in the Baltic Sea Region KV2/TM34/YR9 Business Intelligence and the Global Business Environment KV31/TM35 Doing Business in Asia-Pacific KV24/TM36 Investment Opportunities in Eastern Europe KV21/TM37 Eastern Europe and Central Asia 25 Later TM4/JO14 Geographies of Firms and Industries TM41/MA28 Johdatus vähittäiskauppaan TM42 Alue- ja yhdyskuntasuunnittelu Suomessa LOG1/TM44 Supply Chain Management LOG4/TM45 Kuljetustoiminnot ja -markkinat KT19/TM47/LR07,8 Kiinteistömarkkinoiden taloustiede TM5 Empiirisen alueanalyysin perusteet TM51/TJ17/LOG15 Paikkatietomenetelmät liiketoiminnassa I TM6 Matkailumaantiede (ei opetustarjonnassa lv. 2014−2015) TM9 Erikoiskurssit Alumni Keynote speakers Harjoittelu, aineopinnot 6 6 TMPG Pro gradu -tutkielma TMS1 Talousmaantieteen tutkimus YSM/TM Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät TSS2/TMS81 Sosiologian tutkimusmenetelmät TKMS7/LRS20/KVS2/MAS2/TMS82/JOM/LOGS12 a−f Monimuuttujamenetelmien soveltaminen taloustieteissä TMS2/JOS6 Global Responsible Business KVS10/TMS32 The Development of the EU–Russia Economic Relations TMS41 Liikepaikkasuunnittelun käytännön menetelmät (ei opetustarjonnassa lv. 2015–2016) TMS42/TSS10 Kulutustilat ja kuluttajan aluekäyttäytyminen (ei opetustarjonnassa lv. 2014−2015) TMS47/KVS16/JOS13/TUTUS30/YRS3 Perspectives to the Finnish Innovation System (not offered in 2015–2016) TMS48/KVS56 Innovation, Clusters and Regional Development (ei opetustarjonnassa lv. 2014−2015) LOGS22/TMS49/KVS19 Trade and Transport Facilitation TMS51/TJS10 Paikkatietomenetelmät liiketoiminnassa II TMS6/TUTUS9/MAS8/TSS11 Matkailun tulevaisuus ja matkailututkimus (ei opetustarjonnassa lv. 2014−2015) TMS9 Erikoiskurssit Harjoittelu, syventävät opinnot cr 3 6 3 6 6 6 6 6 6 6 6 cr cr cr cr op op op cr op op op op 6 op 1-20 2 2-6 op op op 30 6 6 op op op 6 op 6 6 6 op cr cr 6 op 6 op 6 cr 6 cr 6 6 6 cr op op 1-20 2-6 op op Syventävät opintojaksot HUOM: Ennen syksyä 2014 opintonsa aloittaneet opiskelijat noudattavat aloitusvuotensa tutkintovaatimuksia, huomioiden opintojaksojen lukuvuosittaiset muutokset. Talousmaantieteen KTK-tutkinto-ohjelma 88 Liiketoimintaosaamisen ja viestintävalmiuksien lisäksi talousmaantiedettä pääaineena opiskellut kauppatieteiden kandidaatti ymmärtää sijainnin ja toimintaympäristön merkityksen liiketoiminnalle ja osaa hyödyntää osaamistaan työtehtävissä, jotka voivat liittyä esimerkiksi markkinointiin, aluekehitykseen, matkailuun ja vastuulliseen liiketoimintaan. Yritys- ja markkinointimaantieteen keskeisten teorioiden tuntemuksen lisäksi talousmaantieteilijällä on menetelmälliset valmiudet aluetiedon keruuseen ja analysointiin sekä näin tuotetun tiedon hyödyntämiseen esimerkiksi markkinointitutkimuksissa, liikepaikkasuunnittelussa ja erilaisissa aluekehitystehtävissä niin globaalilla kuin kansallisella tasolla. Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden talousmaantieteilijöiden erityinen kilpailuetu työmarkkinoilla on paikkatietomenetelmät ja niiden soveltaminen liiketoiminnassa. Talousmaantieteen opintojaksot on ryhmitelty opintojen suunnittelua helpottaviksi opintopoluiksi, joista kukin rakentuu tietyn teeman ympärille. Opintopolut ovat: Yritysten yhteiskuntavastuu (polku 2), Aluemaantiede (polku 3), Yritys- ja markkinointimaantiede (polku 4), Maantieteen menetelmät (polku 5) ja Matkailumaantiede (polku 6). Kunkin opintojakson ensimmäinen numero kertoo, mihin polkuun se liittyy (esim. TM4 TM41 TMS41). Pakollisten opintojaksojen lisäksi opiskelija valitsee ne opintojaksot, jotka parhaiten tukevat hänen henkilökohtaisia uratavoitteitaan. Sivuainevalinnoilla tuetaan ammatillisia uratavoitteita ja profiloidaan osaamista. Riippuen valitusta opintopolusta, suositeltavia sivuaineita ovat kansainvälinen liiketoiminta (polut 3 ja 4), markkinointi (polut 4−6), johtaminen ja organisointi (polku 4), toimitusketjujen johtaminen (polut 4 ja 5). Sivuaineeksi voi valita myös Matkailuliiketoiminnan opintokokonaisuuden (polut 4 ja 6) tai Vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuuden (polut 2 ja 4). Matkailuopintoja on mahdollista suorittaa myös Matkailualan verkostoyliopistossa (MAVY). Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa myös muualla suoritettuja opintojaksoja sekä harjoittelua. Opintojen ohjaus Opintojen rakennetta koskevissa kysymyksissä käänny markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksen opintoamanuenssin tai amanuenssin puoleen. Opintojen suunnitteluun liittyvissä asioissa (esim. HOPS:n laadinta) ota yhteyttä talousmaantieteen omaopettajaan Anna-Maija Kohijokeen. Talousmaantieteen KTK-tutkinto-ohjelma Kaikille yhteiset opinnot Kieli- ja viestintäopinnot Pääaine: talousmaantiede (ml. kandidaatin tutkielma) Sivuaine Vapaasti valittavat opinnot 180 op 54–63 op 24 op 60 op 25 op 8-17 op Talousmaantieteen KTK-tutkinto-ohjelma Kaikille yhteiset opinnot Kieli- ja viestintäopinnot Pääaineen opinnot 180 op 54–63 24 op op 60 op Pakolliset opinnot (36 op) TMY Aluenäkökulma talouselämään TMe2 Globalisation and Corporate Responsibility TM4/JO14 Geographies of Firms and Industries TM5 Empiirisen alueanalyysin perusteet TM51/TJ17/LOG15 Paikkatietomenetelmät liiketoiminnassa I TMK Kandidaatintutkielma Vaihtoehtoiset opinnot (väh. 24 op) valitse seuraavista vähintään 12 op TM23 Sidosryhmät ja yritysvastuun työkalut TM3/KV17 Poliittinen maantiede ja Euroopan integraatio (ei opetustarjonnassa lv. 2015-2016) TM41/MA28 Johdatus vähittäiskauppaan 3 5 6 6 6 op cr op op op 10 op 6,8,10 4 op op 6 op 89 TM42 Alue- ja yhdyskuntasuunnittelu Suomessa TM6 Matkailumaantiede (ei opetustarjonnassa lv. 2014−2015) seuraavista 0-12 op KV22/TM32 The Russian Market Economy KV23/TM33 Business in the Baltic Sea Region KV2/TM34/YR9 Business Intelligence and the Global Business Environment KV31/TM35 Doing Business in Asia-Pacific KV24/TM36 Investment Opportunities in Eastern Europe KV21/TM37 Eastern Europe and Central Asia 25 Years Later LOG1/TM44 Supply Chain Management LOG4/TM45 Kuljetustoiminnot ja -markkinat KT19/TM47/LR07,8 Kiinteistömarkkinoiden taloustiede TM9 Erikoiskurssit Alumni Keynote speakers Harjoittelu, aineopinnot 6 6 op op 3 6 6 cr cr cr 3 6 3 cr cr cr 6 6 6 1-20 2 2-6 cr op op op op op Markkinointi tai Kansainvälinen liiketoiminta tai Toimitusketjujen johtaminen tai Johtaminen ja organisointi tai Matkailuliiketoiminnan opintokokonaisuus tai Vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuus 25 25 25 25 25 25 op op op op op op 8-17 op Sivuainesuositukset Vapaasti valittavat opinnot Talousmaantieteen KTM-tutkinto-ohjelma Talousmaantiedettä pääaineena opiskelleella kauppatieteiden maisterilla on liiketoimintaosaamisen ja viestintävalmiuksien lisäksi talousmaantieteen tieteenalan yleinen tuntemus sekä menetelmälliset valmiudet ja kyky analysoida valitsemaansa erikoistumissuuntaan liittyviä kysymyksiä niin käytännön liike-elämän kuin akateemisen tutkimuksen tasolla. Kauppatieteiden maisterin tutkinnossa talousmaantieteen syventävät opintojaksot jakautuvat kahteen erikoistumissuuntaan, Liikepaikkasuunnittelu ja matkailu sekä Yritysmaantiede, joista opiskelija valitsee uratavoitteitaan parhaiten tukevan suunnan. Pro gradu -tutkielma tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden profiloitua tietyn erikoisalan osaajaksi ja sijoittua sitä vastaaviin työtehtäviin. Liikepaikkasuunnittelu ja matkailu Pakollisten opintojaksojen lisäksi opiskelija valitsee kuluttajien aluekäyttäytymistä ja kulutustiloja, paikkatietomenetelmiä ja matkailua käsittelevistä opintojaksoista ne, jotka parhaiten tukevat henkilökohtaisia uratavoitteita. Liikepaikkasuunnittelun ja matkailun erikoistumissuunnan valinneiden vahvuuksia ovat menetelmäosaamisen lisäksi strategisen liikepaikkasuunnittelun ja kuluttajakäyttäytymisen sekä siinä tapahtuvien muutosten ymmärtäminen ja kyky soveltaa taitojaan esimerkiksi kaupan- ja palvelualojen yritysten johto- ja asiantuntijatehtävissä sekä akateemisessa tutkimuksessa. Liikepaikkasuunnitteluun ja/tai matkailuun erikoistunut talousmaantieteilijä osaa hahmottaa kulutuksen alueellisena ja sosiaalisena ilmiönä, joka on riippuvainen aluerakenteesta mutta myös itse aktiivisesti muuttaa ja luo tätä rakennetta. Talousmaantieteilijän erityinen vahvuus on paikkatietomenetelmien ja niiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen liiketoiminnassa, erityisesti kuluttajakäyttäytymisen tarkastelussa ja liikepaikkasuunnittelun välineenä. Suositeltavia sivuainevaihtoehtoja ovat markkinointi, taloussosiologia, toimitusketjujen johtaminen sekä kansainvälinen liiketoiminta. Opiskelija, joka haluaa syventää matkailuosaamistaan, voi sisällyttää tutkintoonsa myös opintoja Matkailualan verkostoyliopistossa (MAVY). Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa myös muualla suoritettuja opintojaksoja sekä harjoittelua. 90 Yritysmaantiede Yritysmaantieteen erikoistumissuunnan suorittaneet hahmottavat, mikä merkitys alueellisella toimintaympäristöllä on yrityksen toiminnalle. Lisäksi he ymmärtävät yrityksen mahdollisuudet uudistaa alueellisia toimintaympäristöjään ja huolehtia yhteiskuntasuhteistaan sekä kotimaassa että ulkomailla. Valinnaiset opintojaksot kehittävät opiskelijan valmiuksia analysoida alueita innovaatioiden ja toimialaklustereiden kehittämisen sekä liiketoiminnan vastuullisuuden ja kestävyyden näkökulmasta. Opinnot harjaannuttavat opiskelijaa jäsentämään strategisen liikkeenjohdon päätöstilanteita, joita syntyy kun yritys toimii erilaisilla paikkakunnilla, innovaatioympäristöissä, toimialaklustereissa ja sidosryhmäverkostoissa ja kun yritys etsii investointikohteita uusilta alueilta. Näitä valmiuksia tarvitaan yritysjohdossa, konsultointitehtävissä, kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä sekä aluekehittämisen vastuutehtävissä. Yritysmaantieteen erikoistumissuunta luo myös pohjan yritysten ja alueiden vuorovaikutuksen tutkimiseen. Sivuainevalinnalla opiskelija vahvistaa tämän erikoistumissuunnan eri painotuksia. Sivuaineita voivat olla esimerkiksi johtaminen ja organisointi, kansainvälinen liiketoiminta, Vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuus sekä Innovation and Business Creation -opintokokonaisuus. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa myös muualla suoritettuja opintojaksoja sekä harjoittelua. Opintojen ohjaus Opintojen rakennetta koskevissa kysymyksissä käänny markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksen opintoamanuenssin tai amanuenssin puoleen. Opintojen suunnitteluun liittyvissä asioissa (esim. HOPS:n laadinta) ota yhteyttä talousmaantieteen omaopettajaan (Päivi Oinas). Talousmaantieteen KTM-tutkinto-ohjelma Menetelmäopinnot Kieli- ja viestintäopinnot Pääaine: talousmaantiede (ml. pro gradu -tutkielma) Sivuaine Vapaasti valittavat opinnot 120 op 4 op 10 op 60 op 25 op 21 op Talousmaantieteen pääaineopinnot KTM-tutkinto Talousmaantieteen KTM-tutkinto-ohjelma Menetelmäopinnot Kieli- ja viestintäopinnot Liikepaikkasuunnittelun ja matkailun erikoistumissuunta Pakolliset opinnot (42 op) TMPG Pro gradu -tutkielma TMS1 Talousmaantieteen tutkimus yksi seuraavista opintojaksoista YSM/TM Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät TSS2/TMS81 Sosiologian tutkimusmenetelmät TKMS7/LRS20/KVS2/MAS2/TMS82/JOM/LOGS12 a-f Monimuuttujamenetelmien soveltaminen taloustieteissä Valinnaiset opinnot (väh. 18 op) TMS41 Liikepaikkasuunnittelun käytännön menetelmät (ei opetustarjonnassa lv. 2015–2016) TMS42/TSS10 Kulutustilat ja kuluttajan aluekäyttäytyminen (ei opetustarjonnassa lv. 2014−2015) TMS51/TJS10 Paikkatietomenetelmät liiketoiminnassa II TMS6/TUTUS9/MAS8/TSS11 Matkailun tulevaisuus ja matkailututkimus (ei opetustarjonnassa lv. 2014−2015) TMS9 Erikoiskurssit 120 op 4 10 op op 60 op 30 6 op op 6 op 6 op 6 op 6 op 6 op 6 6 op op 1-20 op 91 Harjoittelu, syventävät opinnot 2-6 op Markkinointi Taloussosiologia Toimitusketjujen johtaminen Kansainvälinen liiketoiminta 25 25 25 25 op op op op Sivuainesuositukset Yritysmaantieteen erikoistumissuunta Pakolliset opinnot (42 op) TMPG Pro gradu –tutkielma TMS1 Talousmaantieteen tutkimus yksi seuraavista opintojaksoista YSM/TM Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät TSS2/TMS81 Sosiologian tutkimusmenetelmät TKMS7/LRS20/KVS2/MAS2/TMS82/JOM/LOGS12 a-f Monimuuttujamenetelmien soveltaminen taloustieteissä Valinnaiset opinnot (väh. 18 op) TMS2/JOS6 Global Responsible Business LOGS22/TMS44/KVS19 Trade and Transport Facilitation TMS47/KVS16/JOS13/TUTUS30/YRS3 Perspectives to the Finnish Innovation System (not offered 2015–2016) TMS48/KVS56 Innovation, Clusters and Regional Development (ei opetustarjonnassa lv. 2014−2015) TMS9 Erikoiskurssit Harjoittelu, syventävät opinnot 60 op 30 6 op op 6 op 6 6 op op 6 6 6 cr cr cr 6 cr 1-20 2-6 op op 25 25 25 25 op op op op 21 op Sivuainesuositukset Johtaminen ja organisointi tai Kansainvälinen liiketoiminta tai Innovation and Business Creation -opintokokonaisuus tai Vastuullisen liiketoiminnan -opintokokonaisuus Vapaasti valittavat opinnot Talousmaantiede sivuaineena Talousmaantiedettä sivuaineenaan lukevat opiskelijat valitsevat sekä KTK-tutkinnossa että KTMtutkinnossa vähintään 25 op talousmaantieteen opintoja. KTM-tutkinnossa suoritettaviin sivuaineopintoihin ei voi enää sisältyä kaikille yhteisten opintojen jaksoja, kun ne on suoritettu KTKtutkinnossa. Tämän johdosta KTM-tutkinnon sivuaine koostetaan muista talousmaantieteen jaksoista kuitenkin siten, että opintojaksoista TMe2, TM3, TM4, TM5, TM51 ja TM6 suoritetaan vähintään 15 op. Sivuainekokonaisuuteen voi sisältyä sekä KTK- että KTM-tutkinnossa myös syventäviä opintoja. Talousmaantiede sivuaineena Pakolliset opintojaksot TMY Aluenäkökulma talouselämään sekä seuraavista vähintään 15 op TMe2 Globalisation and Corporate Responsibility TM3/KV17 Poliittinen maantiede ja Euroopan integraatio (ei opetustarjonnassa lv. 2015–2016) TM4/JO14 Geographies of Firms and Industries TM5 Empiirisen alueanalyysin perusteet 92 25 op 3 op 5 4 cr op 6 6 op op TM51/TJ17/LOG15 Paikkatietomenetelmät liiketoiminnassa I TM6 Matkailumaantiede 6 op 6 op Vaihtoehtoiset opintojaksot valittavissa vapaasti talousmaantieteen muista opintojaksoista opintojaksokohtaiset rajoitteet huomioon ottaen 93 TALOUSTIEDE (Economics) Taloustiede antaa systemaattisen kokonaiskuvan talouselämästä. Tavoitteena on ymmärtää, kuinka talousjärjestelmä ja sen osat - markkinat, yritykset, kotitaloudet - toimivat. Taloustiede auttaa vastaamaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten korot ja valuuttakurssit määräytyvät? Mikä on innovaatioiden merkitys taloudelle? Mistä työttömyys johtuu? Millainen on hyvä palkka- ja kannustinjärjestelmä? Millaista rahapolitiikkaa keskuspankin tulisi harjoittaa? Taloustieteelliset analyysivalmiudet ovat välttämättömiä nopeasti muuttuvassa talouselämässä. Taloustieteen oppiaineesta valmistuneita palkataan vaativiin asiantuntijatehtäviin yksityiselle ja julkiselle sektorille. Tyypillisiä työnantajia ovat liikepankit, suuryritykset, kansainväliset organisaatiot, Suomen Pankki, valtiovarainministeriö ja taloudelliset tutkimuslaitokset. Taloustieteen laitoksesta valmistuu kauppatieteiden ja valtiotieteiden kandidaatteja ja maistereita. VTK/VTM -tutkintoihin sisältyy laajat mikrotaloustieteen, makrotaloustieteen ja ekonometrian opinnot. Menetelmäopinnot korostavat tutkintoväylän analyyttisyyttä. KTK/KTM -tutkintoihin kuuluvat liiketalouden opinnot korostavat väylän soveltuvuutta elinkeinoelämän ja rahoitussektorin tehtäviin. Molemmat maisterin tutkinnot antavat hyvät valmiudet taloustieteen jatko-opintoihin. Opintojen ohjaus Taloustieteen omaopettajina lukuvuosina 2014–2016 toimivat VTK/VTM -puolella Joonas Ollonqvist ja KTK/KTM -puolella Erik Mäkelä. Omaopettajat antavat opiskelijoille tuutorointia sekä opinto- ja uraneuvontaa. Heidän puoleensa voi kääntyä myös muissa taloustieteen oppiaineeseen liittyvissä kysymyksissä. Aineen henkilökunta on tavattavissa vastaanottoaikoina tai erikseen sovittuina ajankohtina. Opintojaksojen vastuuhenkilöiltä saa tietoa yksittäisten kurssien sisällöstä. Tutkinto-ohjelmien erikoistumissuuntien sisällöstä ja vaatimuksista vastaavat ko. suuntien professorit. Opintojen rakennetta koskevissa kysymyksissä voi tarvittaessa kääntyä myös taloustieteen laitoksen amanuenssin puoleen. Erikoistumissuunnan valinnut opiskelija osallistuu pakolliseen opintojen ohjaukseen, jonka aikana hän tekee erikoistumissuunnan opintosuunnitelman (laajuus 1 op). Tutkinto-ohjelmien osaamistavoitteet Taloustieteen tutkinto-ohjelmasta valmistunut opiskelija hallitsee sekä mikro- että makrotaloustieteen teorianmuodostuksen keskeiset osa-alueet ja osaa tarkastella talouden toimintaa analyyttisesti, hallitsee taloustieteen empiiriset menetelmät ja osaa käyttää tilastotieteellisiä aineistoja talouteen liittyvien kysymysten analysointiin, ymmärtää taloustieteen teorioiden ja empiiristen menetelmien keskeiset oletukset ja puutteet, osaa soveltaa taloustiedettä o yksittäisten taloudenpitäjien (yritysten ja kuluttajien) päätöksenteon, o Suomen kansantalouden ja maailmantalouden toiminnan ja ongelmien, o talouspolitiikan vaihtoehtojen ja suuntaviivojen, sekä o valitsemiensa taloustieteen erikoisalueiden (esim. rahoitus ja julkinen talous) keskeisten kysymysten jäsentämiseen ja arviointiin. osaa kommunikoida taloustieteeseen pohjautuvia näkemyksiä asiantuntijoille ja laajemmalle yleisölle. 94 Taloustieteen VTK -tutkinto-ohjelma (180 op) Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot 16 op Pääaineen perusopinnot KTY Taloustieteen perusteet KT30 Suomen talouden rakenne ja kehitys KT38 Rahoitusmarkkinoiden historiaa KT32 Yleinen liiketaloustiede KT5/LR07,7 Rahatalous 25 6 5 4 4 6 op op op op op op 64 op 6 6 6 6 6 10 op op op op op op 6 3 cr op 3 6 op cr 6 6 6 6 6 op cr op op cr Pääaineen aineopinnot Pääaineopiskelijoille pakolliset opintojaksot (40 op) KT33 Mikroteoria I KT36 Mikroteoria II KT34 Makroteoria KT37 Makroteoria II TKM7/LRS22/KT35 Ekonometrian peruskurssi KTK Kandidaatintutkielma Vaihtoehtoiset opintojaksot (väh. 24 op) KT4/KV13 International Economics KT6 I/MA29 Instituutiotaloustieteen perusteet (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) KT6 II/MA30 Talous ja psykologia KT8 Environmental and Natural Resource Economics (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) KT15 Julkinen talous KT18 Economic Integration KT19/TM47/LR07,8 Kiinteistömarkkinoiden taloustiede KT26 Oikeustaloustiede (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) KT29 Money, Banking and International Finance (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) KT39 Suomen taloushistoria VTK -tutkinnon pakollinen sivuaine Taloustieteen matematiikka KT50 Matemaattinen analyysi I KT51 Matemaattinen analyysi II KT52 Lineaarialgebran kurssi KT53 Optimointi 6 op 25 7 6 6 6 op op op op op VTK -tutkinnon pakollinen sivuaine Tilastotieteen perusopinnot 25 op VTK -tutkinnon valinnainen sivuaine 25 op Opiskelijan suositellaan valitsevan sivuaineekseen yhden yhteiskuntatieteellisen oppiaineen perusopinnot. Taloustieteen matematiikka -sivuaine on mahdollista korvata matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan järjestämällä matematiikan perusopinnoilla (25 op). Mikäli korvaa matematiikan näin, hänen tulee kuitenkin suorittaa lisäksi vielä KT53 Optimointi –kurssi. Kurssi korvaa tässä tapauksessa 6 opintopistettä vaihtoehtoisia opintojaksoja. Taloustieteen VTM -tutkinto-ohjelma (120 op) Taloustieteen opiskelija voi valita maisterivaiheessa kolmesta mahdollisesta erikoistumissuunnasta. Erikoistumissuunnat ovat 1) talouspolitiikan erikoistumissuunta, 2) kvantitatiivisen taloustieteen erikoistumissuunta ja 3) rahoituksen erikoistumissuunta. 95 Talouspolitiikan erikoistumissuunta antaa valmiudet vaativiin asiantuntijatehtäviin yksityisellä ja julkisella sektorilla. Erikoistumissuunnassa opiskelija suorittaa sivuaineena valtio-opin tai sosiaalipolitiikan sekä lisäksi pääaineesta tietyt valinnaiset kurssit. Kvantitatiivisen taloustieteen erikoistumissuunta antaa erinomaiset valmiudet taloustieteen jatko-opintoihin. Erikoistumissuunnan opiskelija suorittaa kvantitatiivisen taloustieteen opintokokonaisuuden ja lisäksi pääaineesta tietyt valinnaiset kurssit. Rahoituksen erikoistumissuunta antaa vahvan pohjan rahoituksen alan asiantuntijatehtäviin. Erikoistumissuunnan opiskelija suorittaa alla määritellyt kurssit, joista muodostuu sivuaineena laskentatoimen sivuaine. Opiskelija, joka ei valitse erikoistumissuuntaa, voi valita sivuaineen vapaasti. Talouspolitiikan erikoistumissuunta Syventävät opinnot Pakolliset opintojaksot (77 op) KTS35 Erikoistumissuunnan opintosuunnitelma KTS20 Syventävä mikroteoria I KTS22 Syventävä mikroteoria II KTS21 Syventävä makroteoria I KTS23 Syventävä makroteoria II KTS24 Advanced Econometrics KTS25 Taloustieteen essee KTPG Pro gradu –tutkielma 95 op 1 6 6 6 6 10 12 30 op op op op op cr op op 6 cr 6 6 6 op op op 6 6 op op 6 cr 6 6 6 6 6 6 cr cr cr op op op Valinnaiset opintojaksot (valittava vähintään yksi *:llä merkitty ja väh. 18 op) *KTS33 Advenced Course in Public Economics (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) *KTS31 Talouspolitiikan empiiriset sovellutukset *KTS3/LRS27 Pankkitalous KTSe7 Instituutiotaloustieteen jatkokurssi (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) KTS14/TKMS11/LRS26 Yritysrahoituksen teoria KTS15/TKMS2/LRS24 Soveltava aikasarjaekonometria (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) KTS18 Seminar in Environmental Policy (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) KTS26 Basic Game Theory KTS28/LRS33/TKMS15 Time Series Models and Forecasting LRS31/KTS16/TKMS14 Asset Pricing and Portfolio Theory KTS30 Psykologisen taloustieteen teemoja KTS34 Työn taloustiede KTS36 Mechanism Design Erikoistumissuunnan mukainen sivuaine Erikoistumissuunnan opiskelija valitsee lisäksi sivuaineeksi joko valtio-opin tai sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot 25 op Kvantitatiivisen taloustieteen erikoistumissuunta Syventävät opinnot Pakolliset opintojaksot (77 op) KTS35 Erikoistumissuunnan opintosuunnitelma KTS20 Syventävä mikroteoria I KTS22 Syventävä mikroteoria II KTS21 Syventävä makroteoria I KTS23 Syventävä makroteoria II KTS24 Advanced Econometrics 96 95 op 1 6 6 6 6 10 op op op op op cr KTS25 Taloustieteen essee KTPG Pro gradu –tutkielma Valinnaiset opintojaksot (valittava yhteensä väh. 18 op) KTS3/LRS27 Pankkitalous KTSe7 Instituutiotaloustieteen jatkokurssi (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) KTS14/TKMS11/LRS26 Yritysrahoituksen teoria KTS15/TKMS2/LRS24 Soveltava aikasarjaekonometria (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) LRS31/KTS16/TKMS14 Asset Pricing and Portfolio Theory KTS18 Seminar in Environmental Policy (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) KTS26 Basic Game Theory KTS28/LRS33/TKMS15 Time Series Models and Forecasting KTS30 Psykologisen taloustieteen teemoja KTS31 Talouspolitiikan empiiriset sovellutukset KTS33 Advanced Course in Public Economics (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) KTS34 Työn taloustiede KTS36 Mechanism Design Erikoistumissuunnan mukainen sivuaine Pakollinen sivuaine kvantitatiivisen taloustieteen opintokokonaisuus 12 30 op op 6 6 op op 6 6 op op 6 6 cr cr 6 6 6 6 6 cr cr op op cr 6 6 op op 25 op Rahoituksen erikoistumissuunta Syventävät opinnot Pakolliset opintojaksot (77 op) KTS35 Erikoistumissuunnan opintosuunnitelma KTS20 Syventävä mikroteoria I KTS22 Syventävä mikroteoria II KTS21 Syventävä makroteoria I KTS23 Syventävä makroteoria II KTS24 Advanced Econometrics KTS25 Taloustieteen essee KTPG Pro gradu –tutkielma Valinnaiset opintojaksot (valittava yhteensä väh. 18 op) KTS3/LRS27 Pankkitalous KTSe7 Instituutiotaloustieteen jatkokurssi (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) KTS18 Seminar in Environmental Policy (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) KTS26 Basic Game Theory KTS28/LRS33/TKMS15 Time Series Models and Forecasting KTS30 Psykologisen taloustieteen teemoja KTS31 Talouspolitiikan empiiriset sovellutukset KTS33 Advanced Course in Public Economics (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) KTS34 Työn taloustiede KTS36 Mechanism Design Erikoistumissuunnan mukainen sivuaine Laskentatoimi, josta valittava pakollisina kurssit 95 op 1 6 6 6 6 10 12 30 op op op op op cr op op 6 6 op op 6 cr 6 6 6 6 6 cr cr op op cr 6 6 op op 25 op LR03 Rahoituksen perusteet LR05 Rahoituksen jatkokurssi 5 5 op op Lisäksi opiskelija valitsee seuraavista kursseista vähintään 15 op LRS28/TKMS13 Advanced Corporate Finance KTS14/TKMS11/LRS26LRS26 Yritysrahoituksen teoria LRS31/KTS16/TKMS14 Asset Pricing and Portfolio Theory TKM11/LRS23 Rahoituksen kvantitatiiviset menetelmät 6 6 6 6 cr op cr op 97 KTS15/TKMS2/LRS24 Soveltava aikasarjaekonometria (ei opetusta lukuvuonna 2015-16 KTS28/LRS33/TKMS15 Aikasarjamallit ja ennustaminen LRS3 Laskentatoimen ja rahoituksen erityiskysymyksiä, johdannais-instrumentit 6 op 6 4 op op Taloustieteen VTM -tutkinto-ohjelma ilman erikoistumissuuntaa Syventävät opinnot Pakolliset opintojaksot (76 op) KTS20 Syventävä mikroteoria I KTS23 Syventävä mikroteoria II KTS21 Syventävä makroteoria I KTS23 Syventävä makroteoria II KTS24 Advanced Econometrics KTS25 Taloustieteen essee KTPG Pro gradu –tutkielma Valinnaiset opintojaksot (valittava yhteensä väh. 19 op) KTS3/LRS27 Pankkitalous KTSe7 Instituutiotaloustieteen jatkokurssi (ei opetusta lukuvuonna 2015-16 KTS14/TKMS11/LRS26 Yritysrahoituksen teoria KTS15/TKMS2/LRS24 Soveltava aikasarjaekonometria (ei opetusta lukuvuonna 2015-16 KTS18 Seminar in Environmental Policy (ei opetusta lukuvuonna 2015-16 KTS26 Basic Game Theory LRS31/KTS16/TKMS14 Asset Pricing and Portfolio Theory KTS30 Psykologisen taloustieteen teemoja KTS31 Talouspolitiikan empiiriset sovellutukset KTS33 Advanced Course in Public Economics (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) KTS34 Työn taloustiede KTS36 Mechanism Design Muut vapaasti valittavat opinnot 95 op 6 6 6 6 10 12 30 op op op op cr op op 6 6 op op 6 6 op op 6 cr 6 6 6 6 6 cr cr op op cr 6 6 25 op op op Taloustieteen sivuaineopinnot muille kuin KTK-/KTM -opiskelijoille Muiden tiedekuntien opiskelijat voivat suorittaa seuraavia taloustieteen opintokokonaisuuksia: Perusopinnot, 25 op Perus- ja aineopinnot, 65 op. Taloustieteen sivuaineen aineopintoihin kuuluu pakollisena KT33, KT34, KT36 ja KT37 mutta ei KT35 (Ekonometrian peruskurssi). Syventävät opinnot, 100 op. Syventävien opintojen suorittajilta vaaditaan lisäksi taloustieteen matematiikan perusopinnot (KT50, KT51, KT52, KT53 tai vastaavat), 25 op. Tietojenkäsittelyopin ja matematiikan opiskelijat voivat suorittaa 30 opintopisteen laajuiset sivuaineopinnot siten, että niihin kuuluvat opintojaksot KTY Taloustieteen perusteet, KT33, KT34, KT36 ja KT37. Kokonaisuudet ovat rakenteeltaan samat kuin VTK ja VTM -tutkinnoissa. Turun yliopiston opiskelijat voivat osallistua taloustieteen kursseille ilman Joopas -sivuaineoikeutta. Opiskelijan tulee ilmoittautua kurssille ja tenttiin. Sivuaineopiskelijoiden osallistumista kursseille voidaan rajoittaa opiskelijamäärien kasvaessa liian suuriksi. Sivuaineopiskelijan on huomioitava kurssivalinnassa kurssille mahdollisesti kuuluvat pakolliset edeltävät opinnot. Kokonaisuusmerkinnän hakeminen Kun kaikki opintokokonaisuudessa vaaditut opintojaksot on suoritettu, opiskelijan tulee hakea opintokokonaisuudesta kokonaisuusmerkintä. Hakeminen tapahtuu taloustieteen laitoksen toimiston kautta. KTK/KTM -opiskelijoiden kokonaisuudet merkitään vasta kandidaatiksi tai maisteriksi valmistumisen yhteydessä. T 98 Taloustieteen KTK -tutkinto-ohjelman rakenne Kieli- ja viestintäopinnot Pääaineen opinnot Taloustieteen matematiikka Vapaasti valittavat opinnot Kaikille yhteiset opinnot 24 op 64 op 25 op 4 op 63 op Taloustieteen KTK -tutkinto-ohjelma (180 op) Kieli- ja viestintäopinnot 24 op Kaikille yhteiset opinnot 63 op Perus- ja aineopinnot 64 op 6 6 6 6 6 6 10 op op op op op op op 6 6 3 cr op op 3 6 op cr 6 6 6 6 6 op cr op op cr 5 4 6 op op op 25 op 7 6 6 6 op op op op 4 op Pääaineopiskelijoille pakolliset opintojaksot (46 op) KTY Taloustieteen perusteet KT33 Mikroteoria I KT36 Mikroteoria II KT34 Makroteoria I KT37 Makroteoria II TKM7/LRS22/KT35 Ekonometrian peruskurssi KTK Kandidaatintutkielma Vaihtoehtoiset opintojaksot (väh. 18 op) KT4/KV13 International Economics KT5/LR07,7 Rahatalous KT6 I/MA29 Instituutiotaloustieteen perusteet (ei opetusta lukuvuonna 2015-16 KT6 II/MA30 Talous ja psykologia KT8 Environmental and Natural Resource Economics (ei opetusta lukuvuonna 2015-16 KT15 Julkinen talous KT18 Economic Integration KT19/TM47/LR07,8 Kiinteistömarkkinoiden taloustiede KT26 Oikeustaloustiede (ei opetusta lukuvuonna 2015-16 KT29 Money, Banking and International Finance (ei opetusta lukuvuonna 2015-16 KT30 Suomen talouden rakenne ja kehitys KT38 Rahoitusmarkkinoiden historiaa KT39 Suomen taloushistoria Pakollinen sivuaine Taloustieteen matematiikka (25 op) KT50 Matemaattinen analyysi I KT51 Matemaattinen analyysi II KT52 Lineaarialgebran kurssi KT53 Optimointi Vapaasti valittavat opinnot Taloustieteen matematiikan sivuaine on mahdollista korvata matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan järjestämällä matematiikan perusopinnoilla (25 op). Mikäli korvaa matematiikan näin, hänen tulee kuitenkin suorittaa lisäksi vielä KT53 Optimointi –kurssi. Kurssi korvaa tässä tapauksessa 6 opintopistettä vaihtoehtoisia opintojaksoja. KTM -tutkinnon rakenne taloustieteessä Taloustieteen opiskelija voi valita maisterivaiheessa kolmesta mahdollisesta erikoistumissuunnasta. Erikoistumissuunnat ovat a) talouspolitiikan erikoistumissuunta, b) kvantitatiivisen taloustieteen erikoistumissuunta ja c) rahoituksen erikoistumissuunta. 99 Talouspolitiikan erikoistumissuunta antaa valmiudet vaativiin asiantuntijatehtäviin yksityisellä ja julkisella sektorilla. Erikoistumissuunnassa opiskelija suorittaa sivuaineena valtio-opin tai sosiaalipolitiikan sekä lisäksi pääaineesta tietyt valinnaiset kurssit. Kvantitatiivisen taloustieteen erikoistumissuunta antaa erinomaiset valmiudet taloustieteen jatko-opintoihin. Erikoistumissuunnan opiskelija suorittaa kvantitatiivisen taloustieteen opintokokonaisuuden ja lisäksi pääaineesta tietyt valinnaiset kurssit. Rahoituksen erikoistumissuunta antaa vahvan pohjan rahoituksen alan asiantuntijatehtäviin. Erikoistumissuunnan opiskelija suorittaa alla määritellyt kurssit, joista muodostuu sivuaineena laskentatoimen sivuaine sekä lisäksi pääaineesta erikoistumissuuntaa tukevan pankkitalouden kurssin. Opiskelija, joka ei valitse erikoistumissuuntaa, voi valita sivuaineen vapaasti. Taloustieteen KTM -tutkinto-ohjelma (120 op) Talouspolitiikan erikoistumissuunta Kaikille yhteiset menetelmäopinnot 4 op Kieli- ja viestintäopinnot 10 op Syventävät opinnot 77 op 1 6 6 6 6 10 30 op op op op op cr op 6 6 op cr 6 6 op op 6 6 op op 6 6 cr cr 6 6 6 6 6 cr cr op op op 25 op 4 op Pakolliset opintojaksot (65 op) KTS35 Erikoistumissuunnan opintosuunnitelma KTS20 Syventävä mikroteoria I KTS22 Syventävä mikroteoria II KTS21 Syventävä makroteoria I KTS23 Syventävä makroteoria II KTS24 Advanced Econometrics KTPG Pro gradu –tutkielma Valinnaiset opintojaksot (valittava vähintään yksi *:llä merkitty ja yhteensä väh. 12 op) *KTS31 Talouspolitiikan empiiriset sovellutukset *KTS33 Advanced Course in Public Finance (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) *KTS3/LRS27 Pankkitalous KTSe7 Instituutiotaloustieteen jatkokurssi (ei opetusta lukuvuonna 2015-16 KTS14/TKMS11/LRS26 Yritysrahoituksen teoria KTS15/TKMS2/LRS24 Soveltava aikasarjaekonometria (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) LRS31/KTS16/TKMS14 Asset Pricing and Portfolio Theory KTS18 Seminar in Environmental Policy (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) KTS26 Basic Game Theory KTS28/LRS33/TKMS15 Time Series Models and Forecasting KTS30 Psykologisen taloustieteen teemoja KTS34 Työn taloustiede KTS36 Mechanism Design Erikoistumissuunnan mukainen sivuaine Erikoistumissuunnan opiskelija valitsee lisäksi sivuaineeksi joko valtio-opin tai sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot Vapaasti valittavat opinnot 100 Kvantitatiivisen taloustieteen erikoistumissuunta Kaikille yhteiset menetelmäopinnot 4 op Kieli- ja viestintäopinnot 10 op Syventävät opinnot 77 op Pakolliset opintojaksot (65 op) KTS35 Erikoistumissuunnan opintosuunnitelma KTS20 Syventävä mikroteoria I KTS22 Syventävä mikroteoria II KTS21 Syventävä makroteoria I KTS23 Syventävä makroteoria II KTS24 Advanced Econometrics KTPG Pro gradu –tutkielma 1 6 6 6 6 10 30 op op op op op cr op 6 6 op op 6 6 op op 6 6 cr cr 6 6 6 6 6 cr cr op op cr 6 6 op op Valinnaiset opintojaksot (valittava yhteensä väh. 12 op) KTS3/LRS27 Pankkitalous KTSe7 Instituutiotaloustieteen jatkokurssi (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) KTS14/TKMS11/LRS26 Yritysrahoituksen teoria KTS15/TKMS2/LRS24 Soveltava aikasarjaekonometria (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) LRS31/KTS16/TKMS14 Asset Pricing and Portfolio Theory KTS18 Seminar in Environmental Policy (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) KTS26 Basic Game Theory KTS28/LRS33/TKMS15 Time Series Models and Forecasting KTS30 Psykologisen taloustieteen teemoja KTS31 Talouspolitiikan empiiriset sovellutukset KTS33 Advanced Course in Public Economics (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) KTS34 Työn taloustiede KTS36 Mechanism Design Erikoistumissuunnan mukainen sivuaine Pakollinen sivuaine kvantitatiivisen taloustieteen opintokokonaisuus Vapaasti valittavat opinnot 25 op 4 op Rahoituksen erikoistumissuunta Kaikille yhteiset menetelmäopinnot 4 op Kieli- ja viestintäopinnot 10 op Syventävät opinnot 77 op Pakolliset opintojaksot (65 op) KTS35 Erikoistumissuunnan opintosuunnitelma KTS20 Syventävä mikroteoria I KTS22 Syventävä mikroteoria II KTS21 Syventävä makroteoria I KTS23 Syventävä makroteoria II KTS24 Advanced Econometrics KTPG Pro gradu -tutkielma Valinnaiset opintojaksot (yhteensä väh. 12 op) KTS3/LRS27 Pankkitalous KTSe7 Instituutiotaloustieteen jatkokurssi (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) KTS18 Seminar in Environmental Policy (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) KTS26 Basic Game Theory KTS30 Psykologisen taloustieteen teemoja KTS31 Talouspolitiikan empiiriset sovellutukset 1 6 6 6 6 10 30 op op op op op cr op 6 6 op op 6 cr 6 6 6 cr op op 101 KTS33 Advanced Course in Public Economics (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) KTS34 Työn taloustiede KTS36 Mechanism Design 6 cr 6 6 op op Erikoistumissuunnan mukainen sivuaine Laskentatoimi, josta valittava pakollisina kurssit 25 op LR03 Rahoituksen perusteet LR05 Rahoituksen jatkokurssi 5 5 op op 6 6 cr op 6 6 6 6 cr op op op 4 op 4 op Lisäksi opiskelija valitsee seuraavista kursseista vähintään 15 op LRS28/TKMS13 Advanced Corporate Finance KTS14/TKMS11/LRS26 Yritysrahoituksen teoria LRS31/KTS16/TKMS14 Asset Pricing and Portfolio Theory TKM11/LRS23 Rahoituksen kvantitatiiviset menetelmät KTS15/TKMS2/LRS24 Soveltava aikasarjaekonometria (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) KTS28/LRS33/TKMS15 Aikasarjamallit ja ennustaminen LRS3 Laskentatoimen ja rahoituksen erityiskysymyksiä, johdannaisinstrumentit Vapaasti valittavat opinnot Taloustieteen KTM -ohjelma ilman erikoistumissuuntaa Kaikille yhteiset menetelmäopinnot Kieli- ja viestintäopinnot Syventävät opinnot Pakolliset opintojaksot (64 op) KTS20 Syventävä mikroteoria I KTS22 Syventävä mikroteoria II KTS21 Syventävä makroteoria I KTS23 Syventävä makroteoria II KTS24 Advanced Econometrics KTPG Pro gradu -tutkielma Valinnaiset opintojaksot (yhteensä väh. 13 op) KTS3/LRS27 Pankkitalous KTSe7 Instituutiotaloustieteen jatkokurssi (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) KTS14/TKMS11 Yritysrahoituksen teoria KTS15/TKMS2/LRS24 Soveltava aikasarjaekonometria (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) LRS31/KTS16/TKMS14 Asset Pricing and Portfolio Theory KTS18 Seminar in Environmental Policy (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) KTS26 Basic Game Theory KTS28/LRS33/TKMS15 Time Series Models and Forecasting KTS30 Psykologisen taloustieteen teemoja KTS31 Talouspolitiikan empiiriset sovellutukset KTS33 Advanced Course in Public Finance (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) KTS34 Työn taloustiede KTS36 Mechanism Design Sivuaineen opinnot Vapaasti valittavat opinnot 102 4 op 10 op 77 op 6 6 6 6 10 30 op op op op cr op 6 6 op op 6 6 op op 6 6 cr cr 6 6 6 6 6 cr cr op op cr 6 6 op op 25 op 4 op Lisähuomautuksia Valintoja tehtäessä on otettava huomioon kussakin opintojaksossa vaaditut edeltävät opinnot. Erikoistumissuunnat Talouspolitiikan erikoistumissuunta Talouspolitiikan erikoistumissuunnan osaamistavoitteet: - opiskelija hallitsee talouspolitiikan arvioinnin kannalta keskeiset taloustieteen teoriat, - opiskelija osaa käyttää tilastollisia aineistoja ja empiirisiä menetelmiä arvioidessaan talouspolitiikkaa ja - opiskelija tunnistaa talouspolitiikkaan vaikuttavat instituutiot ja niiden vaikutusmekanismit. Kvantitatiivisen taloustieteen erikoistumissuunta Pakollisena suoritetaan kvantitatiivisen taloustieteen vähintään 25 opintopisteen laajuinen kvantitatiivisen taloustieteen opintokokonaisuus. Erikoistumissuunnalla pro gradu -tutkielma laaditaan kvantitatiiviseen taloustieteeseen liittyvästä aiheesta. Kvantitatiivisen taloustieteen erikoistumissuunnan osaamistavoitteet: opiskelija hallitsee hyvin ekonometriset, tilastolliset ja taloustieteessä käytettävät matemaattiset menetelmät (vai muut taloustieteen kvantitatiiviset menetelmät?) sekä kykenee analysoimaan ja ratkaisemaan vaativia kvantitatiivisia ongelmia taloustieteessä. Taloustieteen pääaineen rahoituksen erikoistumissuunta Rahoituksen erikoistumissuunta on tarkoitettu niille taloustieteen opiskelijoille, jotka haluavat selkeästi suuntautua rahoituksen opintoihin. Erikoistumissuunnan sisältö ja vaatimukset vastaavat rahoitusalan asiantuntemuksen kasvavaan kysyntään talouselämän eri sektoreilla. Rahoituksen erikoistumissuunta antaa erityisvalmiuksia rahoituksen tehtäviin yrityksissä ja julkisella sektorilla, Suomessa ja ulkomailla. Rahoituksen erikoistumissuunnan valinnan edellytyksenä on, että kukin seuraavista opintojaksoista on suoritettu ennen valintaa vähintään arvosanalla kolme (3): TKM7/LRS22/KT35 Ekonometrian peruskurssi 6 op LR03 Rahoituksen perusteet 5 op LR05 Rahoituksen jatkokurssi 5 op Kurssit LR03 Rahoituksen perusteet 5 op ja LR05 Rahoituksen jatkokurssi 5 op kuuluvat erikoistumissuunnan pakolliseen maisterivaiheen laskentatoimen sivuaineeseen. Taloustiede sivuaineena KTK –opiskelijoille Taloustiedettä sivuaineena lukevat KTK -opiskelijat valitsevat sekä KTK -tutkinnossa että KTM -tutkinnossa seuraavista opintojaksoista vähintään 25 op. 103 Perus- ja aineopinnot Pakolliset opintojaksot (6 op) KTY Taloustieteen perusteet Vaihtoehtoiset opintojaksot (väh. 19 op) KT33 Mikroteoria I KT36 Mikroteoria II KT34 Makroteoria I KT37 Makroteoria II KT4 International Economics KT5 Rahatalous KT6 I/MA20 I Instituutiotaloustieteen perusteet (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) KT6 II/MA20 II Talous ja psykologia KT8 Environmental and Natural Resource Economics (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) TKM4/KT13 Taloustieteen matemaattiset menetelmät KT15 Julkinen talous KT18 Economic Integration KT19/TM47 Kiinteistömarkkinoiden taloustiede KT26 Oikeustaloustiede (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) KT30 Suomen talouden rakenne ja kehitys KT38 Rahoitusmarkkinoiden historiaa KT39 Suomen taloushistoria TKM7/LRS22/KT35 Ekonometrian peruskurssi 25 op 6 6 op op 19 6 6 6 6 6 6 4 op op op op op cr op op 4 6 op cr 6 6 6 6 6 5 4 6 6 op op cr op op op op op op KTM -tutkinnossa suoritettaviin sivuaineopintoihin ei voi enää sisältyä kaikille yhteisten opintojen jaksoja, kun ne on suoritettu KTK -tutkinnossa. Tämän johdosta KTM -tutkinnon sivuaine koostetaan muista ko. aineen jaksoista huomioiden sivuaineen mahdolliset pakollisuudet. Siinä tapauksessa, että opiskelijalla on KTK -tutkinnossa taloustiede sivuaineena (25 op), KTM tutkinnossa hän voi suorittaa myös syventäviä opintojaksoja ottaen kuitenkin huomioon syventävissä opintojaksoissa vaadittavat edeltävät opinnot. KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT Kauppatieteellisen alan työtehtävät edellyttävät vaativan tason kieli- ja vuorovaikutusosaamista. Turun kauppakorkeakoulun kielten ja liikeviestinnän yksikkö on erikoistunut liike-elämän kieli- ja viestintätaitojen opetukseen ja vastaa kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon kieli- ja viestintäopinnoista. Kieli- ja viestintäopinnot painottuvat kaupallis-taloudellisiin käsitteisiin ja terminologiaan, liike-elämän viestintävalmiuksien harjoituttamiseen sekä kulttuurien väliseen kommunikaatioon. KTK- ja KTM-tutkinnon pakolliset kieli- ja viestintäopinnot tulee suorittaa tutkintovaatimusten mukaisesti opiskelijan valinnan mukaan seuraavissa TuKKK:n kielten ja liikeviestinnän aineissa: englanti, espanja, ranska, ruotsi, saksa, venäjä, suomen kieli ja talouselämän viestintä tai japanin ja kiinan kielessä. Mikäli opiskelija haluaa korvata pakollisia kieli- ja viestintäopintoja jossakin muussa kielessä suorittamillaan opinnoilla, tulee näihin opintoihin sisältyä liikeviestinnän opintoja. Puollon opintojen sisällyttämisestä tutkintoon antaa kielten ja liikeviestinnän yksikön johtaja Kieli- ja viestintäopintoja sisältyy sekä KTK- että KTM-tutkintoon. 104 KTK- ja KTM-tutkintojen kieli- ja viestintäopintojen tutkintovaatimukset KTK-tutkintoon tulee sisältyä vähintään 24 op ja KTM-tutkintoon vähintään 10 op kieli- ja viestintäopintoja seuraavasti: Kieli- ja viestintäopinnot KTK-tutkinto KTM-tutkinto Suomen kieli ja talouselämän 3 op (pakolliset perusopinnot) viestintä Ruotsin kieli ja liikeviestintä 6 op (pakolliset perusopinnot) Vieras kieli 1 6 op (pakolliset perusopinnot) 6 op* Vieras kieli 2 6 op (pakolliset perusopinnot) Vaihtoehtoiset opintojaksot 3 op 4 op Yhteensä 24 op 10 op *KTM-tutkintoon vaadittavat 6 op vieraan kielen opintoja opiskelijan tulee suorittaa yhdessä sellaisessa kielessä, jossa hän on KTK-tutkinnossa suorittanut pakolliset perusopinnot 6 op. Huom! Ruotsin kieli on toinen kotimainen kieli, ei tutkinnon kieli- ja viestintäopintoihin luettava vieras kieli. Huom! KTK-tutkinnossa yhden kielen alle kolmen ja KTM-tutkinnossa yhden kielen alle neljän opintopisteen suoritukset merkitään tutkintotodistuksessa Muut kieliopinnot -otsikon alle. VTK-tutkinnon (pääaineena taloustiede) kieli- ja viestintäopintojen tutkintovaatimukset VTK-tutkinnon pakolliset kieli- ja viestintäopinnot (16 op) suoritetaan KTK-tutkinnon kieliopintojen opintojaksolaajuuksia noudattaen seuraavasti: Suomen kieli ja talouselämän viestintä (3 op, pakolliset perusopinnot), ruotsin kieli ja liikeviestintä (6 op, pakolliset perusopinnot), vieras kieli (6 op, pakolliset perusopinnot) sekä tieteellisen viestinnän perusteet (1op). Vieras kieli voi opiskelijan valinnan mukaan olla jokin TuKKK:n kieliaineista tai japanin tai kiinan kieli. Kieli- ja viestintäopinnot Suomen kieli ja talouselämän viestintä Ruotsin kieli ja liikeviestintä Vieras kieli 1 Tieteellisen viestinnän perusteet Yhteensä VTK-tutkinto 3 op (pakolliset perusopinnot) 6 op (pakolliset perusopinnot) 6 op (pakolliset perusopinnot) 1 op (MENY 1b) 16 op Lähtötaso Kieli- ja viestintäopinnot edellyttävät kielikohtaisesti opiskelijoilta erilaisia pohjatietoja. Suomen kielen ja talouselämän viestinnän opinnot edellyttävät äidinkielenomaista suomen kielen hallintaa. Ruotsin ja englannin kielessä edellytetään lähtötasona lukion oppimäärän (tai vastaavan) hyvää hallintaa. Opiskelijoille, joiden ruotsin kielen perustiedot kaipaavat täydentämistä, suositellaan ruotsin kielen täydennyskurssia RU1t, joka voidaan sisällyttää ainoastaan KTK-tutkinnon kieli- ja viestintäopintojen vaihtoehtoisiin opintojaksoihin. Espanjan, ranskan, saksan, venäjän, kiinan ja japanin kielen opiskelu on mahdollista aloittaa alkeista tai opiskelija voi jatkaa suoraan liikeviestinnän opintoihin oman lähtötason pohjalta. Kielten ja liikeviestinnän yksikkö tarjoaa myös mahdollisuuden opiskella suomea vieraana kielenä. Kypsyysnäyte Kypsyysnäytteen kieliasun tarkistaa ja hyväksyy suomen kielen ja talouselämän viestinnän lehtori. Hyväksytty kypsyysnäyte edellyttää suomen kielen hyvää kirjallista hallintaa. Vieraiden kielten taitotasot Vieraiden kielten opintojaksot on Turun kauppakorkeakoulussa luokiteltu eurooppalaisen viitekehyksen mukaisiin taitotasoihin. A-taso tarkoittaa kielitaidon perustasoa, B-taso edistyneempää kielitaidon tasoa ja C-taso kaikkein edistyneintä kielitaidon tasoa. Kunkin opintojakson edellyttämä taso mainitaan opintojaksokuvauksissa. C2 taitava itsenäinen kielitaito C1 taitavan kielitaidon perustaso 105 B2 toimiva itsenäinen kielitaito B1 sujuva peruskielitaito A2 kehittyvä/toimiva peruskielitaito A1 kehittyvä alkeiskielitaito Kielten alkeisopinnot Korkeakoulutasoiset kielten alkeisopinnot sijoittuvat tutkintojen vapaasti valittaviin opintoihin, mutta eivät vaadittavien kieli- ja viestintäopintojen laajuuteen. Kieliaine sivuaineena TuKKK:n kieliaine voidaan valita sivuaineeksi. Kielten ja liikeviestinnän sivuainelaajuuden jossakin kieliaineessa suoritettuaan opiskelija ymmärtää ja osaa tuottaa kaupallis-taloudellista kieltä sekä kirjallisesti että suullisesti yrityksen vaativissa viestintätilanteissa. tuntee kulttuurienvälisen viestinnän erityispiirteitä tuntee hyvin kohdekielisten alueiden talouden rakenteita, liikekulttuuria ja elinkeinoelämää Sivuaineen laajuus on 25 op, joihin tulee sisältyä vähintään 6 op Turun kauppakorkeakoulun opetussuunnitelman mukaisia kaupallisia kieli- ja viestintäopintoja. Kieli sivuaineena suositellaan sisällytettäväksi KTM-tutkintoon. Muu kuin TuKKK:n kieliaine voidaan hyväksyä sivuaineeksi, mikäli opintojen sisältö ja taso täyttävät kauppatieteellisen alan yliopisto-opinnoille asetetut vaatimukset. Puollon opintojen sisällyttämisestä tutkintoon antaa kielten ja liikeviestinnän yksikön johtaja. Lisäksi tarvitaan pääaineen puolto. Opintoihin tulee sisältyä vähintään 6 op kaupallisia kieli- ja viestintäopintoja. Kielen alkeisopintoja ei voi sisällyttää sivuaineeseen. Opintokokonaisuudet Kieli- ja viestintäaineita voi sisällyttää Kansainvälisen liikeviestinnän ja Yritysviestinnän opintokokonaisuuksiin (lisätietoa löytyy Kielten ja liikeviestinnän intranet-sivustolta). Kieli- ja viestintäopintojen ajoittaminen Pakollisten kieli- ja viestintäopintojen suorittaminen aloitetaan pääsääntöisesti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Mikäli opiskelija aloittaa tutkinnon pakollisen vieraan kielen opinnot alkeista, on alkeisopinnot hyvä sijoittaa heti ensimmäiseen opiskeluvuoteen. Kaikkiin kielten opetusryhmiin ilmoittaudutaan ennakolta. Läsnäolovelvollisuus Kielten opiskelu perustuu vuorovaikutukseen ja toiminnallisten harjoitusmuotojen hyödyntämiseen. Opiskelu on interaktiivista ja onnistunut oppimistilanne perustuu usein opiskelijan ennalta valmistelemiin oppimistehtäviin. Opiskelijoilta edellytetään siksi pääsääntöisesti 80 %:n osallistumista valitsemansa opintojakson opetukseen. Osallistuminen ensimmäiselle luentokerralle on välttämätöntä opiskelupaikan varmistamiseksi. Kielten kuulustelut Kielten opinnoissa menestyminen edellyttää aktiivista opiskelua. Opiskelijan oman edun mukaista on pyrkiä tenttimään kielten opintojaksot mahdollisimman pian opintojaksolle osallistumisen jälkeen. Opintojaksolle osallistumisen jälkeen opiskelijalla on oikeus osallistua samojen tutkintovaatimusten mukaisesti kolmeen peräkkäiseen kuulusteluun. Mikäli opiskelija ei suorita opintojaksoa kuulustelujärjestyksessä mainittuina kolmena peräkkäisenä kuulustelukertana, tulee hänen suorittaa se muuttuneiden vaatimusten mukaisesti. Muualla suoritettujen kieli- ja viestintäopintojen hyväksilukeminen tutkintoon Opiskelijat voivat hyväksilukea tutkintoonsa ulkomailla tai kotimaassa suoritettuja korkeakoulutasoisia kielten opintojaksoja tai korvata niillä tutkintorakenteeseen kuuluvia opintojaksoja. Mikäli opintojakso vastaa opinto-ohjelmassamme olevaa jaksoa, voidaan sillä korvata ko. jakso. Huom! Korvaavat opinnot hyväksiluetaan sen laajuisina kuin ne on suoritettu. Mahdolliset ylimenevät opintopisteet rekisteröityvät kieli- ja viestintäopintoina, mutta ylimenevillä opintopisteillä ei voi korvata 106 kielikohtaisia pakollisia opintoja. Opiskelijan tulee siis joka tapauksessa suorittaa pakolliset perusopinnot. Ellei vastaavuutta ole, voidaan suoritetut opintojaksot sisällyttää kieliopintoihin merkinnällä muualla suoritettuja opintoja, kuitenkin vain mikäli niiden sisältö ja taso täyttävät kauppatieteellisen alan yliopisto-opinnoille asetetut vaatimukset. Hyväksilukemiset käsittelee ko. kielen vastuuopettaja. Kielipisteet opiskelusta ulkomaisessa yliopistossa Opiskelusta ulkomaisessa yliopistossa KTK- tai KTM-opintojen aikana opiskelija saa opiskeluajan pituudesta riippuen sisällyttää joko 2 tai 4 opintopistettä opetusohjelmaan hyväksytyssä kielessä sillä edellytyksellä, että kyseessä oleva kieli on ollut sekä opiskelukieli (hyväksytty opintosuoritus jossakin kauppatieteellisessä aineessa) että maan virallinen kieli. Huom! Opintopisteitä opiskelusta ulkomaisessa yliopistossa voi saada ainoastaan Turun kauppakorkeakoulussa opetettavissa kielissä. Hyväksi lukemiset käsittelee kielten ja liikeviestinnän yksikön koulutus- ja tutkimussihteeri. Muiden kuin Turun kauppakorkeakoulussa opiskeltavien kielten osalta puollon kieliopintojen hyväksilukemisesta tutkintoon antaa kielten ja liikeviestinnän yksikön johtaja. Nämä kieliopinnot sisällytetään pääsääntöisesti tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. Yhteistyö Turun yliopiston kielikeskuksen, humanistisen tiedekunnan kieliaineiden ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan Itä-Aasian koulutus- ja tutkimuskeskuksen kanssa Turun kauppakorkeakoulun opiskelijat voivat saada opiskeluoikeuden tietyille TY:n kielikeskuksen sekä humanistisen tiedekunnan kielten oppiaineiden opintojaksoille erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Humanistisen tiedekunnan kielten opintojaksoille on jatkuva haku. Vastaavasti kielten ja liikeviestinnän yksikkö tarjoaa JOOPAS-hakumenettelyn kautta TY:n muiden tiedekuntien opiskelijoille lukuvuosina 2014–2016 opiskelupaikkoja tietyillä kielten opintojaksoilla. Huom! Turun yliopiston kielikeskuksessa ja/tai eri tiedekunnissa suoritettuja kielten opintoja voidaan hyväksilukea KTK-/KTM-tutkintoihin/VTK-/VTM-tutkintoihin ainoastaan erillisen hyväksilukumenettelyn kautta (lukuun ottamatta yhteistyössä tarjottavia japanin ja kiinan kielen opintoja). Suoritus tulee osaksi TuKKK:n tutkintoa vain, kun että asiasta on olemassa hyvissä ajoin tehty kirjallinen päätös. TuKKK:n opiskelijoiden tulee mahdollisuuksien mukaan varmistaa suunnittelemiensa kieliopintojen soveltuvuus tutkintoon ko. kielen vastuuopettajalta jo ennen kursseille hakeutumista. Turun kauppakorkeakoulun opiskelijat voivat jatkaa japanin ja kiinan kielen opintojaan yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan Itä-Aasian koulutus- ja tutkimuskeskuksessa. Lisätietoja kurssitarjonnasta aasia.utu.fi Lisätietoja kielten opiskelusta ja opintojaksoista löytyy Kielten ja liikeviestinnän intranet-sivustolta. ENGLANNIN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ (Business English) Opetuksen tavoitteena on kehittää edelleen opiskelijoiden kielitaitoa ja antaa heille liike-elämässä tarvittavia viestintävalmiuksia sekä laajentaa erityisesti liikekielen sanavarastoa. Englannin kielessä ei järjestetä alkeisopetusta, vaan lähtötasona edellytetään hyviä perustietoja. Perusopinnot (6 op) ovat pakollisia kaikille englannin kieltä opiskeleville. Pakollisten opintojaksojen jälkeiset vaihtoehtoiset perus- ja aineopinnot ovat vapaasti valittavissa. Opinto-oppaassa olevat ajankohdat ovat ohjeellisia, mutta pakolliset opintojaksot on tarkoituksenmukaista suorittaa ennen vaihtoehtoisia. Englannin kielen pakolliset perusopinnot (6 op) uudistuivat lukuvuonna 2012-2013. Ne vuonna 2011 tai aiemmin opintonsa aloittaneet opiskelijat, joilla on suoritettuna vanhoja 2 opintopisteen laajuisia peruskursseja, voivat vielä lukuvuoden 2014-2015 aikana täydentää perusopintonsa vanhanmallisilla peruskursseilla. Tämän jälkeen tarjolla ovat vain uudet 3 107 opintopisteen perusopinnot. Lisätietoa vanhojen perusopintojen täydentämisestä saa intran sivuilta. Syyslukukaudesta 2014 alkaen englannin pakollisista perusopinnoista suoritetaan vain opintojakso EN1a (3 op) ensimmäisenä opiskeluvuotena. Opintojakso EN1b (3 op) on tarjolla syksyllä 2014 opintonsa aloittaneille vasta toisena opiskeluvuotena eli lukuvuonna 2015-2016. Opiskelijoilta edellytetään pääsääntöisesti vähintään 80 %:n osallistumista valitsemansa opintojakson opetukseen. Osallistuminen opintojakson ensimmäiselle luentokerralle on välttämätöntä opiskelupaikan varmistamiseksi. ENGLANNIN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ SIVUAINEENA 25 op Englannin kielen ja liikeviestinnän sivuainelaajuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää ja osaa tuottaa kaupallis-taloudellista kieltä sekä kirjallisesti että suullisesti yrityksen vaativissa asiantuntija- ja johtotehtävissä. Hän pystyy toimimaan kansainvälisessä ja monikulttuurisessa yritysmaailmassa ja tuntee kulttuurien välistä viestintää englanninkielisen liikeviestinnän näkökulmasta. Sivuaineen laajuus on 25 op. Sivuaineen voi sisällyttää KTK-tutkintoon tai KTM-tutkintoon. Samoja opintojaksoja ei voi sisällyttää sekä KTK- että KTM-tutkintoon. Pakolliset perusopinnot (6 op) Opetusohjelmassa 1. vuosikurssille: EN101008 EN1a Business Communication 1 3 op Opetusohjelmassa aiemmin aloittaneille: EN101009 EN1b Business Communication 2 Opetusohjelmassa vain vuonna 2011 tai aiemmin aloittaneille: EN101007 EN1c Business Communication 2 (poistuu opetusohjelmasta lv. 2015-2016) Vaihtoehtoiset perus- ja aineopinnot EN102019 EN2 The Language of Advertising, Marketing and Branding EN102002 EN3 International Business Negotiation Skills EN102001 EN4 Financial English EN102006 EN5 International Presentation Skills EN102017 EN7 Effective Managerial Communication EN102009 EN9 Business Writing Skills EN102010 EN10 Academic Writing EN102011 EN11 Business in the Media EN102013 EN12 Independent Studies EN102003 EN13 Intercultural Communication for Cross-Cultural Team Building EN102015 EN14 Pronunciation in Business English EN102016 EN15 Intercultural Business Communication – Theory and Practice Opiskelu ulkomaisessa yliopistossa EN102101 ENa Yliopisto-opiskelu englanninkielisessä maassa, 1 lukukausi EN102102 ENb Yliopisto-opiskelu englanninkielisessä maassa, 2 lukukautta 108 3 op 2 op 2 op 3 op 3 op 2 op 2 op 3 op 3 op 2 op 1-5 op 3 op 2 op 3 op 2 op 4 op ESPANJAN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ (Business Spanish) Espanjan kieli on viidensadan miljoonan ihmisen äidinkieli yhteensä kahdessakymmenessäkahdessa maassa. Hyvä espanjan kielen taito ja laajan kieli- ja kulttuurialueen tuntemus tarjoaa mahdollisuudet toimia erilaisissa liike-elämän tehtävissä. Turun kauppakorkeakoululla on opiskelijavaihtokohteita useissa espanjankielisissä maissa. Turun kauppakorkeakoulussa espanjan kielen opinnot voi aloittaa alkeista tai jatkaa aikaisempien opintojen pohjalta suoraan perusopintoihin. Espanjan kielestä ja liikeviestinnästä on mahdollista suorittaa myös sivuainelaajuus. Opintojen tavoitteena on saavuttaa liike-elämässä vaadittavat kirjalliset ja suulliset viestintävalmiudet sekä kyky ymmärtää ja käyttää kaupallis-taloudellista kieltä. Alkeisopinnot ES0 Opiskelijat, joilla ei ole aiempia espanjan kielen opintoja aloittavat opintonsa alkeistasolta ES0. Alkeisopinnot suoritettuaan opiskelija voi jatkaa opintojaan liikeviestinnän perusopintoihin. HUOM! Alkeisopinnot voidaan sisällyttää tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin, mutta ei kieliopintoihin. KTK-tutkinnon pakolliset perusopinnot ES1 Turun kauppakorkeakoulussa 6 op:n alkeisopinnot suorittaneet opiskelijat tai muualla alkeisoppimäärän (esim. lukion kurssit 1-5) suorittaneet jatkavat opintojaan pakollisista perusopinnoista (ES1). Kaikki lukion kurssit (1-8) suorittaneet tai vastaavan taidon hankkineet voivat tenttiä opintojakson ES1a Jatkokurssi ja jatkaa opintojaan opintojaksosta ES1b Espanjan maantuntemus ja liikekieli. Pakollisten perusopintojen laajuus on 6 op. Liikeviestinnän pakolliset perusopinnot suoritettuaan opiskelija osaa toimia espanjankielisen maailman liikekulttuurin edellyttämällä tavalla ja käyttää espanjan kielen rakenteita työ- ja liike-elämän tilanteiden vaatiman tason ja tyylin mukaisesti. Opiskelijalla on laaja yleiskielen sanavarasto ja hän osaa käyttää kaupallis-taloudellisen erikoiskielen sanastoa kirjallisissa ja suullisissa viestintätilanteissa. Vaihtoehtoiset perus- ja aineopinnot ES2-ES20 Pakollisten opintojaksojen jälkeen opiskelijat voivat suorittaa haluamansa määrän vaihtoehtoisia espanjan kielen perus- ja aineopintoja. Kurssikohtaiset taitotasoluokitukset ohjaavat suositeltua etenemisjärjestystä, ja joihinkin opintojaksoihin sisältyy myös yksityiskohtaisempia tasokuvauksia. Opiskelijoilta edellytetään pääsääntöisesti 80 %:n osallistumista valitsemansa opintojakson opetukseen. Osallistuminen ensimmäiselle luentokerralle on välttämätöntä opiskelupaikan varmistamiseksi. ESPANJAN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ SIVUAINEENA 25 op Espanjan kielen ja liikeviestinnän sivuainelaajuuden suoritettuaan opiskelija tuntee hyvin espanjankielisen maailman talouselämää ja liikekulttuuria. Hän ymmärtää ja osaa tuottaa kaupallistaloudellista kieltä sekä kirjallisesti että suullisesti yrityksen vaativissa viestintätilanteissa. Sivuaineen laajuus on 25 op. Sivuaineen voi sisällyttää KTK -tutkintoon tai KTM -tutkintoon. Sivuainelaajuuteen ei sisällytetä kielen alkeisopintoja. Huom! Samoja opintojaksoja ei voi sisällyttää sekä KTK- että KTM -tutkintoon. Espanjan kielen ja liikeviestinnän vaihtoehtoisessa opintotarjonnassa on mm. kielitaitoon, suulliseen ja kirjalliseen liikeviestintään, espanjankielisen maailman talouteen ja liikekulttuuriin painottuvia opintojaksoja sekä itsenäisesti suoritettavia jaksoja. Myös espanjankielisissä vaihtoyhteistyöyliopistoissa suoritettuja espanjan kielen opintoja on mahdollista sisällyttää espanjan kielen sivuainekokonaisuuteen. Alkeisopinnot (6 op) ES130001 ES130002 ES0a ES0b Espanjan alkeet 1 Espanjan alkeet 2 3 op 3 op 109 Pakolliset perusopinnot (6 op) ES131001 ES1a Jatkokurssi ES131004 ES1b Espanjan maantuntemus ja liikekieli Vaihtoehtoiset perus- ja aineopinnot ES132019 ES2 Lenguaje comercial ES132027 ESe3 Kirjallinen viestintä ES132025 ES4a Suullinen viestintä 1 ES 132004 ES4b Suullinen viestintä 2 ES 132005 ES5 Expresión oral ES 132020 ES6a Liikekielen rakenteet 1 ES 132021 ES6b Liikekielen rakenteet 2 ES 132022 ES7 Suullinen liikeviestintä ES 132008 ES8 Latinalaisen Amerikan maantuntemus ja talous ES 132009 ES9 Economía latinoamericana ES 132023 ES10 Estudios independientes ES 132013 ES13 Mundo hispánico 3 op 3 op 2 op 2 op 2 op 2 op 2 op 1 op 1 op 2 op 2 op 2 op 1-5 op 2 op ES 132014 ES 132015 ES14 ES15 España de hoy España contemporánea 1 op 2 op ES 132016 ES 132017 ES 132024 ES 132026 ES16 ES17 ES19 ESe20 América Latina de hoy América Latina contemporánea Blog español Vamos de intercambio 1 op 2 op 2-3 op 2 op Opiskelu ulkomaisessa yliopistossa ES 132101 ESa Opiskelu espanjankielisessä yliopistossa, 1 lukukausi ES 132102 ESb Opiskelu espanjankielisessä yliopistossa, 2 lukukautta 2 op 4 op RANSKAN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ (Business French) Ranskan kielen ja liikeviestinnän pakollisten perusopintojen ja aineopintojen tavoitteena on kehittää opiskelijan liike-elämässä tarvitsemia suullisia ja kirjallisia viestintätaitoja sekä valmiutta käyttää kaupallis-taloudellista erityiskieltä. Alkeisopinnot RA0 Ranskan kielen alkeiskurssi on tarkoitettu opiskelijoille, jotka eivät ole ennen opiskelleet ranskaa tai jotka katsovat opintonsa riittämättömiksi. Alkeisopintojen jälkeen opiskelijalla on lukion oppimäärää vastaava yleiskielen taito. HUOM! Alkeisopinnot voi sisällyttää tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin, mutta ei kieliopintoihin. KTK-tutkinnon pakolliset perusopinnot RA1 Turun kauppakorkeakoulussa suoritettujen 6 op:n alkeisopintojen jälkeen opiskelija aloittaa pakolliset perusopinnot (RA1A). Myös muualla suoritetun alkeisoppimäärän jälkeen valitaan RA1A. Ranskaa aikaisemmin opiskellut aloittaa opintonsa joko kokonaisuudesta RA1B (noin kolmen vuoden aikaisemmat opinnot) tai kokonaisuudesta RA1C (noin viiden vuoden aikaisemmat opinnot). Vaihtoehtoiset perus- ja aineopinnot RA2-RA21 Pakollisten opintojaksojen jälkeen opiskelija voi suorittaa haluamansa määrän vaihtoehtoisia ranskan kielen perus- ja aineopintoja. Kurssikohtaiset taitotasoluokitukset ohjaavat suositeltua etenemisjärjestystä. RANSKAN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ SIVUAINEENA 25 op Sivuaineen laajuus on 25 op. Sivuaineen voi sisällyttää KTK-tutkintoon tai KTM-tutkintoon. Sivuainelaajuuteen ei sisällytetä kielen alkeisopintoja. Huom! Samoja opintojaksoja ei voi sisällyttää sekä KTK- että KTM-tutkintoon. Ranskan kielen ja liikeviestinnän vaihtoehtoisessa opintotarjonnassa on mm. kielitaitoon, suulliseen ja 110 kirjalliseen liikeviestintään, ranskankielisen maailman talouden tuntemukseen painottuvia opintojaksoja sekä itsenäisesti suoritettavia jaksoja. Myös vaihtoyhteistyöyliopistoissa suoritettuja ranskan kielen opintoja on mahdollista sisällyttää ranskan kielen sivuainekokonaisuuteen. Opiskelijoilta edellytetään pääsääntöisesti 80 %:n osallistumista valitsemansa opintojakson opetukseen. Alkeisopinnot (6 op) RA120001 RA120002 RA0a RA0b Ranskan alkeet 1 Ranskan alkeet 2 3 op 3 op Pakolliset perusopinnot (6 op) Vaihtoehtoisesti lähtötason mukaan yksi kokonaisuuksista RA1A, RA1B tai RA1C RA121020 RA121021 RA1Aa RA1Ab Français niveau élémentaire Français des affaires A 3 op 3 op RA121022 RA121023 RA1Ba RA1Bb Français niveau intermédiaire Français des affaires B 3 op 3 op RA121024 RA121025 RA1Ca RA1Cb Français niveau avancé Français des affaires C 3 op 3 op Vaihtoehtoiset perus- ja aineopinnot RA122016 RA122017 RA122020 RA2 RA3 RA7 Kirjallinen viestintä Le monde des affaires Traduction de textes économiques (finnois-français) (ei opetustarjonnassa lukuvuonna 2014–2015) 3 op 3 op 3 op RA122021 RA122022 RA122023 RA122015 RA122024 RA8 RA10 RA13 RA15 RA16 Français pratique Communication d’entreprise 1 Communication d’entreprise 2 Voyage d’études Tandem franco-finlandais (ei opetustarjonnassa lukuvuonna 2014–2015) 3 op 2 op 2 op 3 op 2 op RA122029 RA122030 RA122031 RA18 RA19 RA20 Apprentissage en autonomie Questions d’actualité Communication interculturelle (ei opetustarjonnassa lukuvuonna 2014–2016) 1-5 op 3 op 2 op RA122032 RA21 Compréhension de textes (ei opetustarjonnassa lukuvuonna 2014–2015) 2 op Opiskelu ulkomaisessa yliopistossa RA122101 RA122102 RAa RAb Opiskelu ranskankielisessä yliopistossa, 1 lukukausi Opiskelu ranskankielisessä yliopistossa, 2 lukukautta 2 op 4 op 111 RUOTSIN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ (Business Swedish) Ruotsi on vuodesta toiseen yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista. Myös v. 2013 se oli selkeästi suurin yksittäinen vientimaamme, jonne suuntautui 11,6 % kokonaisviennistä. Suomessa toimii useita satoja ruotsalaisyrityksiä, joissa ruotsin kieli on tärkeä työväline. Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyrityksillään tekemän tutkimuksen mukaan ruotsin kieli on toiseksi tärkein kieli työhönottokriteerinä heti englannin jälkeen. Ruotsin kielen opintojen tavoitteena on sekä parantaa yleiskielen hallintaa yhteiskunnan eri viestintätilanteissa että kehittää talouselämän työtehtävien edellyttämää suullista ja kirjallista kielitaitoa. Lähtötasona edellytetään hyviä ruotsin kielen perustietoja. Opintojaksoa RU1t suositellaan opiskelijoille, joilla ei ruotsi sisälly ylioppilastutkintoon tai jotka ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon ruotsin kokeen alemmalla arvosanalla kuin magna cum laude approbatur. RU1t voidaan sisällyttää ainoastaan KTK-tutkinnon vaihtoehtoisiin kieliopintoihin. Opintojakso RU1t on tarkoituksenmukaisinta suorittaa opintojakson RU1a rinnalla ensimmäisellä syyslukukaudella. KTK-tutkintoon sisältyvien pakollisten kieliopintojen 6 op:n suorittaminen antaa opiskelijalle julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) ja valtioneuvoston asetuksen ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003) mukaisen kaksikielisessä viranomaisessa valtion henkilöstöltä vaadittavan ruotsin kielen tyydyttävän/hyvän suullisen ja kirjallisen taidon. Syksystä 2007 lähtien opintonsa aloittaneiden tutkintotodistukseen tulee maininta valtionhallinnon kielitutkintoa vastaavasta ruotsin kielen kirjallisesta ja suullisesta taidosta erikseen. Arvosanat määräytyvät pakollisten perusopintojen perusteella. Arviointiasteikko: 5–4 hyvät tiedot, 3–1 tyydyttävät tiedot. Suoritettuaan ruotsin kielen pakolliset perusopinnot opiskelijalla on valmiudet suoriutua yrityksen liikeviestinnästä, keskustella työelämän eri tilanteissa ja hyödyntää talouselämää käsitteleviä julkaisuja. RUOTSIN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ SIVUAINEENA 25 op Ruotsin kielen ja liikeviestinnän sivuainelaajuuden suoritettuaan opiskelija tuntee hyvin Pohjoismaiden talouden rakenteita, kulttuuria ja elinkeinoelämää. Hän ymmärtää ja osaa tuottaa kaupallis-taloudellista kieltä sekä kirjallisesti että suullisesti yrityksen vaativissa viestintätilanteissa. Sivuaineen laajuus on 25 op. Sivuaineen voi sisällyttää KTK-tutkintoon tai KTM-tutkintoon. Huom! Samoja opintojaksoja ei voi sisällyttää sekä KTK- että KTM-tutkintoon. Ruotsin kielen ja liikeviestinnän vaihtoehtoisessa opintotarjonnassa on mm. suulliseen ja kirjalliseen kielitaitoon sekä liikeviestintään, Pohjoismaiden talouden tuntemukseen ja kulttuurien väliseen viestintään sekä talouselämän erityisaloihin painottuvia opintojaksoja, sekä itsenäisesti suoritettavia jaksoja. Myös ruotsinkielisissä vaihtoyhteistyöyliopistoissa suoritettuja ruotsin kielen opintoja on mahdollista sisällyttää ruotsin kielen sivuainekokonaisuuteen. Pakolliset perusopinnot (6 op) RU151001 RU1a Affärskommunikation RU151005 RU1b Muntlig kommunikation RU151006 Toisen kotimaisen kielen suullinen RU151003 RU1c taito Ekonomiska texter Vaihtoehtoiset perus- ja aineopinnot RU152001 RU1t Affärskommunikation, täydentävä opetus RU152022 RU2 Marknadsföring på svenska RU152003 RU3 Företag och miljö (ei opetustarjonnassa lv. 2014-15) 112 2 op 2 op 2 op 2 op 3 op 3 op RU152024 RU152005 RU152013 RU152007 RUe4 RU5 RU6 RU7 Sverigekunskap för ekonomer Möten och förhandlingar Svenskt i Finland Företagskommunikation (ei opetustarjonnassa lv. 2015-16) RU152008 RU8 Bra svenska i affärslivet RU152009 RU9 Att skriva svenska (ei opetustarjonnassa lv. 2014-2015) RU152014 RU10 Aktuell diskussion RU152011 RU11 Självständiga studier RU152012 RU12 Norska i affärer (ei opetustarjonnassa lv. 2014-2015) RU152023 RU13 Näringslivet i Norden RU152016 RU14 Sverige i fokus RU152026 RU15 Svenska för redovisning och bokföring RU152025 RU16 Hörförståelse RU152019 RU17 Företagskommunikation på svenska OCH tyska RU152020 TEMAKURS RU18 N Temakurs Norden (ei opetustarjonnassa lv. 2015-16) 3 op 3 op 2 op 2 op 2–3 op 2 op 2 op 1–5 op 2 op 3 op 3 op 3 op 2 op 2 op 2 op RU152021 RU19 RU150001 RU20 Finländsk kultur på landets två språk (ei opetustarjonnassa lv. 2015-2016) Swedish for Foreigners Opiskelu ulkomaisessa yliopistossa RU152101 RUa Opiskelu yliopistossa Ruotsissa, 1 lukukausi RU152102 RUb Opiskelu yliopistossa Ruotsissa, 2 lukukautta 1 op 2 op 2 op 4 op SAKSAN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ (Business German) Saksan kieli on Euroopassa yli sadan miljoonan ihmisen äidinkieli. Suomelle tärkeän kauppakumppanin kielen osaaminen avaa mahdollisuudet haastaviin tehtäviin yhä kansainvälisemmän liike-elämän palveluksessa. Saksankieliset maat ovat myös suosittuja opiskelijavaihdon ja työharjoittelun kohteita. Turun kauppakorkeakoulussa voi aloittaa saksan kielen opinnot alkeista tai jatkaa aikaisempien opintojen pohjalta suoraan liikekielen perusopintoihin. Saksan kieltä voi opiskella aina sivuaineeksi asti. Kaikessa kielen opiskelussa pääpaino on liike-elämässä tarvittavan kielitaidon harjaannuttamisessa. Alkeisopinnot SA0 6 op Opiskelijat, joilla ei ole lainkaan aikaisempia saksan kielen opintoja tai jotka katsovat opintonsa riittämättömiksi, aloittavat opintonsa alkeistasolla SA0. Alkeisopinnot suoritettuaan opiskelija voi jatkaa opintojaan liikeviestinnän perusopintoihin. HUOM! Alkeisopinnot voidaan sijoittaa tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin, mutta ei kielija viestintäopintoihin. KTK-tutkinnon pakolliset perusopinnot SA1 6 op Perusopintojen taso SA1A on tarkoitettu Saksan kielen alkeisopinnot (Liikesaksan alkeet 1 ja 2) Turun kauppakorkeakoulussa (tai vastaavanlaajuiset alkeisopinnot muussa korkeakoulussa) suorittaneille opiskelijoille. Opiskelijat, joilla on aikaisempia opintoja saksan kielessä, valitsevat kokonaisuuden SA1B (n. 3 vuoden aikaisemmat opinnot) tai SA1C (n. 5 vuoden aikaisemmat opinnot). Opiskelijoita, joilla on erittäin vahva saksan kielen taito (esim. saksa kotikielenä tai pidempiaikainen oleskelu saksankielisessä maassa), pyydetään ottamaan yhteyttä kielen 113 vastuuopettajaan ennen opintojen aloittamista. Liikeviestinnän pakolliset perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet käyttää saksan kieltä yritysten kansainvälisen toiminnan edellyttämissä tilanteissa sekä suullisesti että kirjallisesti sekä laajahko kaupallis-taloudellinen sanavarasto. Vaihtoehtoiset perus- ja aineopinnot SA2 – SA18 Pakollisten opintojaksojen jälkeen opiskelijat voivat suorittaa haluamansa määrän vaihtoehtoisia saksan kielen perus- ja aineopintoja. Opintojaksokohtaiset taitotasoluokitukset ohjaavat suositeltavaa suorittamisjärjestystä. Opiskelijoilta edellytetään pääsääntöisesti 80 %:n osallistumista valitsemansa opintojakson opetukseen. Osallistuminen ensimmäiselle luentokerralle on välttämätöntä opiskelupaikan varmistamiseksi. SAKSAN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ SIVUAINEENA 25 op Saksan kielen ja liikeviestinnän sivuainelaajuuden suoritettuaan opiskelija tuntee hyvin saksankielisen Euroopan talouden rakenteita, kulttuuria ja elinkeinoelämää. Hän ymmärtää ja osaa tuottaa kaupallis-taloudellista kieltä sekä kirjallisesti että suullisesti yrityksen vaativissa viestintätilanteissa. Sivuaineen laajuus on 25 op. Sivuaineen voi sisällyttää KTK-tutkintoon tai KTM-tutkintoon. Sivuainelaajuuteen ei sisällytetä kielen alkeisopintoja. Huom! Samoja opintojaksoja ei voi sisällyttää sekä KTK- että KTM-tutkintoon. Saksan kielen ja liikeviestinnän vaihtoehtoisessa opintotarjonnassa on mm. kielitaitoon, suulliseen ja kirjalliseen liikeviestintään, kohdealueiden talouden tuntemukseen ja kulttuurien väliseen viestintään painottuvia opintojaksoja sekä itsenäisesti suoritettavia jaksoja. Myös saksankielisissä vaihtoyhteistyöyliopistoissa suoritettuja saksan kielen opintoja on mahdollista sisällyttää saksan kielen sivuainekokonaisuuteen. Alkeisopinnot (6 op) SA 110001 SA0a Liikesaksan alkeet 1 SA110002 SA0b Liikesaksan alkeet 2 Pakolliset perusopinnot (6 op) Vaihtoehtoisesti lähtötason mukaan yksi kokonaisuuksista SA1A / SA1B tai SA1C: SA1A Liikeviestinnän perusteet A (SA0 suorittaneille) SA111013 SA1Aa Deutsch im Unternehmen SA111014 SA1Ab Kirjallinen liikeviestintä SA111015 SA1Ac Mündliche Wirtschaftskommunikation 1 SA1B Liikeviestinnän perusteet B (n. 3 v. aikaisemmat opinnot) SA111019 SA1Ba Deutsch im Unternehmen SA111020 SA1Bb Kirjallinen liikeviestintä SA111018 SA1Bc Mündliche Wirtschaftskommunikation 1 SA1C Liikeviestinnän perusteet C (n. 5 vuoden aikaisemmat opinnot) SA111021 SA1Ca Wirtschaftsdeutsch 1 SA111022 SA1Cb Kirjallinen liikeviestintä SA111023 SA1Cc Mündliche Wirtschaftskommunikation 1 Vaihtoehtoiset perus- ja aineopinnot SA112016 SA1Ca SA112001 SA112025 SA112002 114 SA2 SA3a SA3b Wirtschaftsdeutsch 1 (vaihtoehtoisena vain SA1A:n tai SA1B:n suorittaneille) Geschäftspartner Finnland Liikekielen rakenteet 1 Liikekielen rakenteet 2 SA112031 SA112005 SA112038 SA112032 SA4 SA5 SAm6 SA7 Aktuelle Themen mündlich Deutschland aktuell Geschäftliche Kommunikation Aktuelle Texte (ei opetustarjonnassa lukuvuonna 2015-2016) SA112024 SA8 SA112010 SA112022 SA10 SAe11 SA112015 SA112013 SA112018 SA112020 SA12 SA13 SA14 SA15 SA112023 SA112030 SA112035 SA16 SA17 SA18 Wirtschaftliche Landeskunde (ei opetustarjonnassa lukuvuonna 2015-2016) Wirtschaftsdeutsch 2 Netzprojekte (ei opetustarjonnassa lukuvuonna 2014-2015) Interkulturelle Kommunikation Selbstständiges Lernen Studium vor Ort Tandem Deutsch-Finnisch (ei opetustarjonnassa lukuvuonna 2014–2016) Geschäftskommunikation auf Deutsch UND Schwedisch Deutsch-Blog Strategien der Internationalisierung Opiskelu ulkomaisessa yliopistossa SA112101 SAa SA112102 SAb Opiskelu saksankielisessä yliopistossa, 1 lukukausi Opiskelu saksankielisessä yliopistossa, 2 lukukautta SUOMEN KIELI JA TALOUSELÄMÄN VIESTINTÄ (Finnish language and business communication) Suomen kielen ja talouselämän viestinnän opiskelu vahvistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä perehdyttää kielen- ja viestinnäntutkimuksen teorioihin. Suomen kielen ja talouselämän viestinnän opintojen vähimmäismäärä on 3 op eli Talouselämän viestinnän perusteet -opintojakso. Sen suositeltava suoritusaika on 2. vsk. Lisäksi jokaisen tulee suorittaa menetelmäopinto MENY1b Tieteellisen viestinnän perusteet, joka vastaa aiempaa SV-kurssia Kirjoittamisen taito/Tieteellinen viestintä. Se on hyödyllisintä suorittaa samaan aikaan kandidaatintutkielman kanssa. SUOMEN KIELI JA TALOUSELÄMÄN VIESTINTÄ SIVUAINEENA 25 op Suomen kielestä ja talouselämän viestinnässä voi suorittaa sivuaineopinnot. Sivuaineopintoja suositellaan erityisesti niille opiskelijoille, jotka suuntautuvat viestintään, kuten viestintäpäälliköiksi, taloustoimittajiksi tai markkinointi- ja HR-tehtäviin. Sivuaineopinnot vahvistavat opiskelijan teoreettisia valmiuksia, kielen ja viestinnän analyysitaitoja sekä henkilökohtaisia viestintätaitoja. Teoreettisemmat opintojaksot SV2 ja SV4 sopivat erityisesti sivuaineopintoihin. YRITYSVIESTINNÄN OPINTOKOKONAISUUS 25 op Vähintään 25 opintopisteen laajuinen Yritysviestinnän opintokokonaisuus on hyödyllinen, viestintävalmiuksia vahvistava kokonaisuus kaikille taloudellisen alan tehtävissä työskenteleville. Suomen kielen ja talouselämän viestinnän opinnot muodostavat keskeisen osan tätä kokonaisuutta. Yritysviestinnän opintokokonaisuuteen on suositeltavaa sisällyttää SVe5-jakso. Ks. lisätietoja kohdasta Yritysviestinnän opintokokonaisuus. Yksittäisiä suomen kielen ja talouselämän viestinnän kursseja voidaan valita joko KTK- tai KTMopintojen vaihtoehtoisiin kieli- ja viestintäopintoihin tai vapaasti valittaviin opintoihin. Pakolliset perusopinnot (3 op) SV161007 SV1 Talouselämän viestinnän perusteet 3 op Vaihtoehtoiset perus- ja aineopinnot 115 SV162002 SV2 Kielen ja tekstin tutkimus kauppatieteissä (ei opetustarjonnassa lv. 2014–2015) 3 op SV162003 SV3 Tehokas kirjallinen liikeviestintä (ei opetustarjonnassa lv. 2014–2015) 3 op SV162004 SV4 Mainosten kieli (ei opetustarjonnassa lv. 2015–2016) 3 op SV162019 SV162006 SV162017 SVe5 SV6 SV7 Yhteisöviestintä Vakuuttava esiintyminen Kokous- ja neuvottelutaito (ei opetustarjonnassa lv. 2014–2015) 4 op 3 op 3 op SV162008 SV8 Argumentointi ja väittely (ei opetustarjonnassa lv. 2015–2016) 3 op SV162009 SV162010 SV9 SV10 Johtamisviestintä Suomen kielen ja talouselämän viestinnän itsenäiset opinnot 3 op 1–5 op SV162016 SV162018 SV162013 SV162014 SV162021 SV162022 SV11 SV12 SVF1a SVF1b SVF2a SVF2b Erikoiskurssi (ei opetustarjonnassa lv. 2015–2016) Kokoustekniikka Finnish for Foreigners: Beginners’ Course 1a Finnish for Foreigners: Beginners’ Course 1b Finnish for Foreigners: Beginners’ Course II A Finnish for Foreigners: Beginners’ Course II B 2 op 2 op 2 op 2 op 2 op 2 op Kypsyysnäyte Kypsyysnäyte kirjoitetaan oman pääaineen tai laitoksen tenttitilaisuudessa tai tenttiakvaariossa ohjaajan antamasta tutkielmaan liittyvästä aiheesta. Kypsyyskokeen kieliasun tarkastaa suomen kielen opettaja ja asiasisällön tutkielman ohjaaja. Ks. lisäohjeita intranetista ja Tutkielmantekijän käytännön oppaasta. VENÄJÄN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ (Business Russian) Venäjän kielen ja liikeviestinnän opinnot järjestetään lähtötason mukaisesti ja niitä opiskelijoita, joilla on jo perustiedot venäjän kielestä ja niitä joiden, kotikieli on venäjä, pyydetään ottamaan yhteyttä aineen vastuuopettajaan. Pakollisten perusopintojen määrä on 6 op. Venäjän kielen opiskelu on mahdollista aloittaa alkeista. Ne opiskelijat, jotka eivät ole aikaisemmin lukeneet venäjää, ilmoittautuvat venäjän alkeiskurssille. HUOM! Alkeisopinnot voidaan sisällyttää tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin, mutta ei kieliopintoihin. Opiskelijoilta edellytetään 80 %:n osallistumista valitsemansa opintojakson opetukseen. VENÄJÄN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ SIVUAINEENA 25 op Sivuaineen laajuus on 25 op. Sivuaineen voi sisällyttää KTK-tutkintoon tai KTM -tutkintoon. Sivuainelaajuuteen ei sisällytetä kielen alkeisopintoja. Huom! Samoja opintojaksoja ei voi sisällyttää sekä KTK- että KTM -tutkintoon. Venäjän kielen ja liikeviestinnän vaihtoehtoisessa opintotarjonnassa on mm. kielitaitoon, suulliseen ja kirjalliseen liikeviestintään, venäjänkielisen maailman talouden tuntemukseen ja liikekulttuuriin painottuvia opintojaksoja sekä itsenäisesti suoritettavia jaksoja. Myös venäjänkielisissä vaihtoyhteistyöyliopistoissa suoritettuja venäjän kielen opintoja on mahdollista sisällyttää venäjän kielen sivuainekokonaisuuteen. Alkeisopinnot (6 op) VE0 VE140001 VE0a VE140002 VE0b 116 Venäjän alkeiskurssi 1 Venäjän alkeiskurssi 2 3 op 3 op Pakolliset perusopinnot (6 op) VE1 VE141017 VE1a Liikekielen perusteet 1 VE141018 VE1b Liikekielen perusteet 2 3 op 3 op Perus- ja aineopinnot VE142003 VE2a VE142004 VE2b VE142005 VE3 VE142011 VE4 2 op 2 op 3 op 2 op VE142007 VE142008 VE5 VE6 VE142010 VE7 VE142009 VE142002 VE142012 VE8 VE9 VE10 Liikekielen jatkokurssi 1 Liikekielen jatkokurssi 2 Suullinen liikeviestintä Liikevenäjän rakenteet I (ei opetustarjonnassa lv. 2014–2015) Talousuutisia venäjäksi Liikevenäjän rakenteet II (ei opetustarjonnassa lv. 2015-2016) Venäjän maantuntemus (ei opetustarjonnassa lv. 2015-2016) Kirjallinen liikeviestintä (ei opetustarjonnassa lv. 2012–2013) Venäjän kielen itsenäiset opinnot Liikekulttuuri venäläisittäin (ei opetustarjonnassa lv. 2014-2015) 3 op 3 op 3 op 3 op 1-5 op 3 op Opiskelu ulkomaisessa yliopistossa VE142101 VEa Opiskelu venäjänkielisessä yliopistossa, 1 lukukausi (ei opetustarjonnassa lv 2014–2015) VE142102 VEb Opiskelu venäjänkielisessä yliopistossa, 2 lukukautta 2 op 4 op JAPANIN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ (Business Japanese) Japanin kielen ja liikeviestinnän opintojen tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet käyttää japanin kieltä liike-elämässä. Japanin kielen alkeiskurssit ja jatkokurssi järjestetään yhteistyössä Turun yliopiston kielikeskuksen ja Åbo Akademin kanssa. Japanin kielen alkeet ovat muiden kielten alkeista poiketen laajuudeltaan 8 op, sillä kirjoittamisen harjoittelu vaatii paljon itsenäistä työskentelyä. Alkeisopinnot voi sisällyttää tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. Niitä ei voi sisällyttää pakollisiin kieli- ja viestintäopintoihin. Alkeisopinnot (8 op) JA300001 JA0a JA300002 JA0b Japanin kielen alkeiskurssi 1 Japanin kielen alkeiskurssi 2 4 op 4 op Pakolliset perusopinnot (6 op) JA301001 JA1 Japanin kielen jatkokurssi JA301002 JA2 Liike-elämän japanin kurssi 1 4 op 2 op Vaihtoehtoiset perus- ja aineopinnot JA302001 JA3 Kanji- ja kirjoituskurssi (ei opetustarjonnassa lv 2014-2016) JA302002 JA4 Liike-elämän japanin kurssi 2 Opiskelu ulkomaisessa yliopistossa JA302101 JAa Opiskelu japaninkielisessä yliopistossa, 1 lukukausi JA302102 JAb Opiskelu japaninkielisessä yliopistossa, 2 lukukautta 1 op 2 op 2 op 4 op Turun kauppakorkeakoulun opiskelijat voivat jatkaa japanin kielen opintojaan Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan Itä-Aasian koulutus –ja tutkimuskeskuksen japanin kielen kursseilla. Lisätietoja kurssitarjonnasta aasia.utu.fi. 117 KIINAN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ (Business Chinese) Kiinan kielen ja liikeviestinnän opintojen tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet käyttää kiinan kieltä liike-elämässä. Kiinan kielen alkeis- ja jatkokursseista vastaa Turun yliopiston kielikeskus. Alkeis- ja jatkokursseille ilmoittaudutaan ensimmäisen opetuskerran yhteydessä. Kiinan kielen alkeet ovat muiden kielten alkeista poiketen laajuudeltaan 8 op, sillä kirjoittamisen harjoittelu vaatii paljon itsenäistä työskentelyä. Alkeisopinnot voi sisällyttää tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. Niitä ei voi sisällyttää pakollisiin kieliopintoihin. Alkeisopinnot (8 op) KIKI0001 Kiinan kielen alkeiskurssi I (TY:n kielikeskus) KIKI0004 Kiinan kielen alkeiskurssi II (TY:n kielikeskus) 4 op 4 op Pakolliset perusopinnot (6 op) KIKI0002 Kiinan kielen jatkokurssi I (TY:n kielikeskus) CH311001 CH1 Liike-elämän kiinan kurssi 1 4 op 2 op Vaihtoehtoiset perus- ja aineopinnot KIKI0003 Kiinan kielen jatkokurssi II ( TY:n kielikeskus) CH311002 CH2 Liike-elämän kiinan kurssi 2 4 op 2 op Opiskelu ulkomaisessa yliopistosa CH312101 CHa Opiskelu kiinankielisessä yliopistossa, 1 lukukausi CH312102 CHb Opiskelu kiinankielisessä yliopistossa, 2 lukukautta 2 op 4 op Turun kauppakorkeakoulun opiskelijat voivat jatkaa kiinan kielen opintojaan Turun yliopiston kielikeskuksen ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan Itä-Aasian koulutus– ja tutkimuskeskuksen (CEAS) kiinan kielen kursseilla. Lisätietoja CEASin kurssitarjonnasta aasia.utu.fi. OPINTOKOKONAISUUDET BALTIC SEA BUSINESS & SOCIETY – OPINTOKOKONAISUUS Baltic Sea Business & Society -opintokokonaisuus perehdyttää opiskelijat liiketoimintaan Itämeren alueella sekä antaa laaja-alaista tietoisuutta Itämeren alueen maiden poliittisista tilanteista ja yhteiskunnista. Opintokokonaisuudessa Itämeren aluetta lähestytään monitieteisestä – sekä taloudellisesta että yhteiskuntatieteellisestä – näkökulmasta, jonka kautta opiskelijoille muodostuu syvällinen ja kokonaisvaltainen ymmärrys alueesta. Voimakas talouskasvu ja taloudellisten kysymysten korostuneisuus ovat olleet ominaisia monille Itämeren alueen maille, mikä on muovannut niiden yhteiskuntia, politiikkoja ja kulttuureja. Toisaalta taas Itämeren alueen maiden liiketoimintakulttuureja ei voi ymmärtää ilman maiden yhteiskunnallista ja poliittista tuntemusta. Itämeren alue on eräs Varsinais-Suomen ja Turun kaupungin tärkeimpiä maantieteellisiä painopistealueita. Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston yhteinen Baltic Sea Business & Society -opintokokonaisuus on osa laajempaa prosessia, jossa tuetaan Suomen – erityisesti Varsinais-Suomen – 118 profiloitumista Itämeri-osaajana ja tuotetaan alalle entistä kilpailukykyisempiä asiantuntijoita ja tutkimusta, joista on yhä kasvava kysyntä sekä Suomessa että kansainvälisestikin. Opetus on suunniteltu tuomaan opiskelijoille valmiuksia toimia sekä liike-elämän palveluksessa että Itämereen liittyvissä julkisen sektorin (EU sekä valtion- ja kunnallishallinto Itämeren eri maissa) ja kolmannen sektorin (esimerkiksi kansalaisjärjestöt) asiantuntijatehtävissä. Opintokokonaisuus koostuu Turun kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan sekä Turun yliopiston Baltic Sea Region Studies -maisteriohjelman kunkin vuoden opetussuunnitelman mukaisista opintojaksoista. Opintokokonaisuuden laajuus on vähintään 25 op. Kokonaisuuteen tulee sisältyä alla mainituista opintojaksoista vähintään 6 op Turun kauppakorkeakoulun kansainväliseen liiketoimintaan kuuluvia opintojaksoja sekä vähintään 5 op Turun yliopiston Baltic Sea Region Studies -maisteriohjelmaan kuuluvia opintojaksoja. Muuten voidaan vapaasti valita, mitä kyseisistä opintojaksoista kokonaisuuteen sisällytetään. Opintokokonaisuus on Turun kauppakorkeakoulun opiskelijalle sivuaine seuraavissa tapauksissa: opiskelija on aloittanut KTK/KTM-opintonsa vuonna 2014 tai sitä myöhemmin ennen vuotta 2014 KTK/KTM-opintonsa aloittanut opiskelija on hyväksytty erillisellä hakemuksella KTM-tutkinto-ohjelmaan (ks. opinto-opus s. 16) opiskelija on VTK/VTM-opiskelija Opiskelijan on valittava tutkintokohtaisesti vähintään 25 opintopisteen laajuisesti opintokokonaisuuden opintojaksoja saadakseen opintokokonaisuudesta sivuaineen. Jos opintokokonaisuudessa on opiskelijalle pakollisia pää- tai toisen sivuaineen opintoja, tulee tutkinto-ohjelmaopiskelijan valita opintokokonaisuuden muita kursseja siten, että 25 op tulee täyteen. Ne KTK/KTM-opiskelijat, jotka ovat aloittaneet opintonsa vuonna 2013 tai aikaisemmin, noudattavat oman aloitusvuotensa opinto-opasta. Kyseisille opiskelijoille opintokokonaisuus ei käy sivuaineeksi, vaan he saavat tutkintotodistukseensa erillisen merkinnän opintokokonaisuuden suorittamisesta. Opiskelijan on valittava tutkintokohtaisesti vähintään 25 opintopisteen laajuisesti opintokokonaisuuden opintojaksoja saadakseen merkinnän tutkintotodistukseen. Tähän laajuuteen luetaan mukaan kaikki opintokokonaisuuteen kuuluvat opinnot riippumatta siitä, onko kyseinen opintojakso luettu opiskelijan pääaine-, sivuaine- tai kieliopintoihin. Sama opintojakso ei voi sisältyä useampaan eri opintokokonaisuuteen. Turun kauppakorkeakoulun opiskelijat ilmoittautuvat Baltic Sea Region Studies -opintojaksoille kurssin alussa, jos ennakkoilmoittautumisesta ei ole erikseen mainittu. Opintojaksojen kuvaukset löytyvät ko. aineen sivuilta. Baltic Sea Business & Society -opintokokonaisuus Kansainvälinen liiketoiminta, valittava väh. 6 op KV22/TM32 The Russian Market Economy KV23/TM33 Business in the Baltic Sea Region KV24/TM36 Investment Opportunities in Eastern Europe KVS10/TMS32 Development of EU-Russia Economic Relations op:t 3 6 6 6 Baltic Sea Region Studies, valittava väh. 5 op BSRM3202 Spatial policies and planning in the Baltic Sea Region (not offered 2015–2016) BSRM3204 European Integration and State Transformation in the European North BSRS0025 Energy, Shipping and Sustainable Development in the Baltic Sea (not offered 2015–2016) BSRM3209 Baltic Sea Area Regional Dynamic and Challenges BSRM3205 Cross-Border Areas in the Baltic Sea Region: Borders, Identity and Everyday Life BSRM2102 Environment and Energy Related challenges in the Baltic Sea Region – a multidisciplinary approach (new for academic year 2015–2016) 119 5 5 5 5 5 5 INNOVATION AND BUSINESS CREATION STUDY MODULE The Innovation and Business Creation is a multidisciplinary study module that is based on diverse capabilities within different disciplines at Turku School of Economics and Development Services at the Brahea Centre. The module is designed to provide students with a concise skills set to enhance knowledge and understanding of innovation as drivers for value and economic renewal; and facilitate the comprehension of business as means for achieving sustainable development within new ventures. This study module helps students to understand and exploit the innovation potential in different disciplines which is achieved through an introductory course generating the basis and fundamentals for both business majors and novice business students from other faculties. On a higher level the module is focusing to operationalize this understanding to apply knowledge about innovation and business management in different settings and to allow for analysis of organisational solutions and managerial actions and their conceptual and empirical explanations. To further advance the learning process the student have the opportunity to integrate their operational sense making of innovation and business creation in the context of their own major studies. Besides the knowledge and skills these studies are targeting to facilitate business and entrepreneurial mind-set and behaviour. After completing the module the student is equipped with working tools for a real business start-up and with an understanding of business development process from the very beginning of a new venture. The student will learn adequate academic and practical skills to be utilised in the modern knowledge intensive business, including for example project management skills, problem solving, creativity and innovation management. There is a restricted attendance in the study module which is open for all faculties of the University of Turku and for certain specified Master’s degree students in Åbo Akademi University. The studies begin annually in September. The students are selected based on their motivation, prior studies and study merits. The application period, process and selection criteria in detail and more information at: http://www.utu.fi/fi/yksikot/braheadevelopment/koulutus/tutkintokoulutus/Sivut/Innovation-and-Business-Creation.aspx The student will complete three to four obligatory core courses (18-21 ECTS) and in addition select optional course(s) according to their degree and programme regulations and own personal interest. Please notice that some courses have restricted attendance and only limited number of student places annually. The list of available elective courses may vary in different years. The structure of the Innovation and Business Creation study module: Obligatory Core courses (18-21 ECTS) BIDI0002 Introduction to Innovation and Business, 5 BIDI1002 Intermediate Course on Business Management of Start-ups, 3 ECTS (for non-business majors only) BIDI0004 Special Topic Studies, 6 ECTS BIDI0003 Business Development Laboratory: Turning Ideas into Business, 7 ECTS Elective special courses (4-10 ECTS) BIDI1005 Start-up Journey, 10 ECTS BIDI0005 Advanced Special Topic Studies, 4-9 ECTS KVS54 Special Themes in Innovation Management, 2 or 4 ECTS TJS17 Enterprise Architecture, 6 ECTS TJS6 Software Business, 6 ECTS 120 KANSAINVÄLISEN LIIKEVIESTINNÄN OPINTOKOKONAISUUS (International Business Communication Studies) Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet toimia yritysten ja organisaatioiden kansainvälisissä, monikulttuurisissa ja monikielisissä viestintätilanteissa ja liiketoimintaympäristöissä kielija kulttuurisidonnaisuudet ymmärtäen. Opiskelijalla on hyvät suullisen ja kirjallisen liikeviestinnän taidot vähintään kolmessa eri kielessä. Opintokokonaisuus toteutetaan pääasiassa kielten ja liikeviestinnän oppiaineiden yhteistyönä. Opintokokonaisuuden laajuus on vähintään 25 op. Kokonaisuuteen kuuluu yksi kaikille pakollinen opintojakso, joka suoritetaan englannin kieleen ja liikeviestintään. Pakollisen opintojakson (EN15) lisäksi opiskelija valitsee kokonaisuuteen opintoja vähintään kolmen (3) eri kieliaineen alla luetelluista opintojaksoista. Lisäksi opintokokonaisuuteen voi sisällyttää alla mainittuja KV-liiketoiminnan opintojaksoja. Opintokokonaisuus on Turun kauppakorkeakoulun opiskelijalle sivuaine seuraavissa tapauksissa: opiskelija on aloittanut KTK/KTM-opintonsa vuonna 2014 tai sitä myöhemmin ennen vuotta 2014 KTK/KTM-opintonsa aloittanut opiskelija on hyväksytty erillisellä hakemuksella KTM-tutkinto-ohjelmaan (ks. opinto-opus s. 16) opiskelija on VTK/VTM-opiskelija Opiskelijan on valittava tutkintokohtaisesti vähintään 25 opintopisteen laajuisesti opintokokonaisuuden opintojaksoja saadakseen opintokokonaisuudesta sivuaineen. Jos opintokokonaisuudessa on opiskelijalle pakollisia pää- tai toisen sivuaineen opintoja tai pakollisia kieli- ja viestintäopintoja, tulee tutkintoohjelmaopiskelijan valita opintokokonaisuuden muita kursseja siten, että 25 op tulee täyteen. Ne KTK/KTM-opiskelijat, jotka ovat aloittaneet opintonsa vuonna 2013 tai aikaisemmin, noudattavat oman aloitusvuotensa opinto-opasta. Kyseisille opiskelijoille opintokokonaisuus ei käy sivuaineeksi, vaan he saavat tutkintotodistukseensa erillisen merkinnän opintokokonaisuuden suorittamisesta. Opiskelijan on valittava tutkintokohtaisesti vähintään 25 opintopisteen laajuisesti opintokokonaisuuden opintojaksoja saadakseen merkinnän tutkintotodistukseen. Tähän laajuuteen luetaan mukaan kaikki opintokokonaisuuteen kuuluvat opinnot riippumatta siitä, onko kyseinen opintojakso luettu opiskelijan pääaine- tai sivuaineopintoihin. Sama opintojakso ei voi sisältyä useampaan eri opintokokonaisuuteen. Opintokokonaisuus suositellaan sisällytettäväksi KTM-tutkintoon Kansainvälisen liikeviestinnän opintokokonaisuus Opintokokonaisuuden pakollinen opintojakso EN15 Intercultural Business Communication Theory and Practice op:t 3 Vaihtoehtoiset opintojaksot (sisältäen vähintään kolmen (3) eri kieliaineen opintojaksoja): Englannin kieli ja liikeviestintä EN3 International Business Negotiations Skills EN5 International Presentation Skills EN7 Effective Managerial Communication EN9 Business Writing Skills EN11 Business in the Media EN12 Independet Studies EN13 Intercultural Communication for Cross-Cultural Team Building 3 2 2 3 2 1-5 3 Espanjan kieli ja liikeviestintä ES2 Lenguaje comercial ESe3 Kirjallinen viestintä ES4a Suullinen viestintä 1 ES4b Suullinen viestintä 2 ES5 Expresión oral ES7 Suullinen liikeviestintä 2 2 2 2 2 2 121 ES8 Latinalaisen Amerikan maantuntemus ja talous ES9 Economia latinoamericana ES10 Estudios independientes ES13 Mundo hispánico 2 2 1-5 2 Ranskan kieli ja liikeviestintä RA2 Kirjallinen viestintä RA3 Le monde des affaires RA8 Français pratique RA10 Communication d'entreprise 1 RA13 Communication d'entreprise 2 RA18 Apprentissage en autonomie RA19 Questions d’actualité RA21 Compréhension de textes 3 3 3 2 2 1-5 3 2 Ruotsin kieli ja liikeviestintä RU2 Marknadsföring på svenska RU5 Möten och förhandlingar RU7 Företagskommunikation RU9 Att skriva svenska RU11 Självständiga studier RU17 Företagskommunikation på svenska och tyska 3 3 2 2 1-5 2 (4) Saksan kieli ja liikeviestintä SA4 Aktuelle Themen mündlich SAm6 Geschäftliche Kommunikation SA10 Wirtschaftsdeutsch 2 SA12 Interkulturelle Kommunikation SA13 Selbstständiges Lernen SA16 Geschäftskommunikation auf Deutsch UND Schwedisch SA18 Strategien der Internationalisierung 1 (-3) 3 3 3 1-5 2 (4) 1 (3) Venäjän kieli ja liikeviestintä VE2b Liikekielen jatkokurssi 2 VE4 Liikevenäjän rakenteet I (ei opetustarjonnassa 2014-2015) VE5 Talousuutisia venäjäksi VE6 Liikevenäjän rakenteet II (ei opetustarjonnassa 2015-2016) VE7 Venäjän maantuntemus (ei opetustarjonnassa 2015-2016) VE8 Kirjallinen liikeviestintä VE9 Venäjän kielen itsenäiset opinnot VE10 Liikekulttuuri venäläisittäin (ei opetustarjonnassa 2014-2015) 2 3 3 3 3 3 1-5 3 Kansainvälinen liiketoiminta KV30 Managing Across Cultures 2/4/6 Opintojaksokuvaukset löytyvät ko. aineen sivuilta. KESTÄVÄN KEHITYKSEN OPINTOKOKONAISUUS Kestävä kehitys haastaa yrityksiä, yhteisöitä ja yksilöitä muuttamaan ajattelu- ja toimintatapojaan. Kestävän kehityksen opintokokonaisuus (KEKO) on Turun yliopiston kaikkien tiedekuntien opiskelijoille tarjottava opintokokonaisuus, jonka avulla vastataan kestävän kehityksen haasteeseen sekä luodaan opiskelijoille osaamispääomaa työmarkkinoille. Opintokokonaisuus pohjautuu TY:ssa ja TuKKK:lla tarjolla oleville kestävän kehityksen ja vastuullisen liiketoiminnan opintojaksoille. Opintokokonaisuutta suositellaan osaksi opiskelijan ylempää tutkintoa, mutta se on mahdollista suorittaa myös osana alempaa tutkintoa. Opintokokonaisuuteen on erillinen haku huhtikuussa (englanninkielisille opiskelijoille kesä-elokuussa). 122 KEKO:ssa opiskelija oppii tarkastelemaan erilaisia ilmiöitä sosiaalisen, ympäristöllisen, taloudellisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta ja tunnistamaan riippuvuussuhteita kestävän kehityksen eri osa-alueiden välillä. Kokonaisuudessa hyödynnetään eri tieteenalojen opiskelijoiden välistä keskustelua ja toisiltaoppimista. Sisältö: KEKO-opinnot koostuvat pakollisesta tiimityöosuudesta "Kestävän kehityksen integrointi ja hallinta" KEKO0001 (10 op) ja vapaavalintaisista kestävän kehityksen eri osa-alueiden KEKO2 kursseista (15 op, vaihto-opiskelijoille 2 op) Turun yliopiston eri tiedekunnissa ja Turun kauppakorkeakoulussa. KEKO2-kurssit liittyvät kukin erityisesti joko taloudellisesti, sosiaalisesti, ekologisesti ja kulttuurisesti kestävään kehitykseen. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijan osaamista niiltä kestävän kehityksen osa-alueilta, joissa hänen aiempi osaamisensa ei vielä ole kovin vahva. Valittavien kurssien listaus löytyy opintokokonaisuuden www-sivuilta: https://intranet.utu.fi/fi/sivustot/keke/keke/Sivut/keko2.aspx Huom: kestävän kehityksen opintokokonaisuuden (KEKO) ja Vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuuden (Vast.LT) opintojaksot eivät voi olla päällekkäisiä. Opintokokonaisuuteen otetaan vuosittain max. 30 opiskelijaa, lisäksi englanninkielisessä haussa 10 opiskelijaa. Haku on vuosittain huhtikuussa, englannin kielellä opiskeleville kesä-elokuussa. Lisätietoja hausta: https://intranet.utu.fi/fi/sivustot/keke/keke/Sivut/home.aspx Lisätietoa: https://intranet.utu.fi/fi/sivustot/keke/keke/Sivut/home.aspx sekä [email protected] Opintokokonaisuus on Turun kauppakorkeakoulun opiskelijalle sivuaine seuraavissa tapauksissa: - opiskelija on aloittanut KTK/KTM-opintonsa vuonna 2014 tai sitä myöhemmin - ennen vuotta 2014 KTK/KTM-opintonsa aloittanut opiskelija on hyväksytty erillisellä hakemuksella KTM-tutkinto-ohjelmaan (ks. opinto-opus s. 16) - opiskelija on VTK/VTM-opiskelija Opiskelijan on valittava tutkintokohtaisesti vähintään 25 opintopisteen laajuisesti opintokokonaisuuden opintojaksoja saadakseen opintokokonaisuudesta sivuaineen. Jos opintokokonaisuudessa on opiskelijalle pakollisia pää- tai toisen sivuaineen opintoja, tulee tutkinto-ohjelmaopiskelijan valita opintokokonaisuuden muita kursseja siten, että 25 op tulee täyteen. Ne KTK/KTM-opiskelijat, jotka ovat aloittaneet opintonsa vuonna 2013 tai aikaisemmin, noudattavat oman aloitusvuotensa opinto-opasta. Kyseisille opiskelijoille opintokokonaisuus ei käy sivuaineeksi, vaan he saavat tutkintotodistukseensa erillisen merkinnän opintokokonaisuuden suorittamisesta. Opiskelijan on valittava tutkintokohtaisesti vähintään 25 opintopisteen laajuisesti opintokokonaisuuden opintojaksoja saadakseen merkinnän tutkintotodistukseen. Tähän laajuuteen luetaan mukaan kaikki opintokokonaisuuteen kuuluvat opinnot riippumatta siitä, onko kyseinen opintojakso luettu opiskelijan pääaine-, sivuaine- tai kieliopintoihin. Sama opintojakso ei voi sisältyä useampaan eri opintokokonaisuuteen. KVANTITATIIVISEN TALOUSTIETEEN OPINTOKOKONAISUUS (Quantitative Economics) Kvantitatiivisen taloustieteen opintokokonaisuus kehittää opiskelijan valmiutta kvantitatiivisen taloustieteen menetelmien hallintaan. Opintokokonaisuus antaa erinomaisen pohjan jatko-opintoihin taloustieteessä. Opintokokonaisuuden laajuus on väh. 25 op. Opintokokonaisuus on koottu eri aineitten tarjoamista opintojaksoista. Opintokokonaisuuteen on mahdollista sisällyttää vastuuopettajan hyväksymiä Kansantaloustieteen jatko-opinto-ohjelman opintoja. Opintokokonaisuus on Turun kauppakorkeakoulun opiskelijalle sivuaine seuraavissa tapauksissa: - opiskelija on aloittanut KTK/KTM-opintonsa vuonna 2014 tai sitä myöhemmin - ennen vuotta 2014 KTK/KTM-opintonsa aloittanut opiskelija on hyväksytty erillisellä hakemuksella KTM-tutkinto-ohjelmaan (ks. opinto-opus s. 16) - opiskelija on VTK/VTM-opiskelija 123 Opiskelijan on valittava tutkintokohtaisesti vähintään 25 opintopisteen laajuisesti opintokokonaisuuden opintojaksoja saadakseen opintokokonaisuudesta sivuaineen. Jos opintokokonaisuudessa on opiskelijalle pakollisia pää- tai toisen sivuaineen opintoja, tulee tutkinto-ohjelmaopiskelijan valita opintokokonaisuuden muita kursseja siten, että 25 op tulee täyteen. Ne KTK/KTM-opiskelijat, jotka ovat aloittaneet opintonsa vuonna 2013 tai aikaisemmin, noudattavat oman aloitusvuotensa opinto-opasta. Kyseisille opiskelijoille opintokokonaisuus ei käy sivuaineeksi, vaan he saavat tutkintotodistukseensa erillisen merkinnän opintokokonaisuuden suorittamisesta. Opiskelijan on valittava tutkintokohtaisesti vähintään 25 opintopisteen laajuisesti opintokokonaisuuden opintojaksoja saadakseen merkinnän tutkintotodistukseen. Tähän laajuuteen luetaan mukaan kaikki opintokokonaisuuteen kuuluvat opinnot riippumatta siitä, onko kyseinen opintojakso luettu opiskelijan pää- tai sivuaineopintoihin. Sama opintojakso ei voi sisältyä useampaan eri opintokokonaisuuteen. Opintokokonaisuus kuuluu pakollisena sivuaineena kvantitatiivisen taloustieteen erikoistumissuuntaan. Kvantitatiivisen taloustieteen opintokokonaisuus Matematiikka Usean muuttujan funktiot I Usean muuttujan funktiot II MATE6006 MATE6007 4 4 Sovellettu matematiikka Todennäköisyyslaskenta I Todennäköisyyslaskenta II Differentiaaliyhtälöt Numeerinen analyysi Konveksi analyysi ja optimointi Optimointialgoritmit Stokastiset prosessit Matemaattinen mallintaminen Variaatiolaskenta Topologian perusteet Game Theory Simulation Mitta- ja integrointiteoria SMAT5001 SMAT5066 SMAT5045 SMAT5176 SMAT5016 SMAT5037 SMAT5023 SMAT5215 SMAT5213 MATE5325 SMAT5060 SMAT5301 MATE5310 4 4 5 4 5 5 5 10 5 5 5 5 5 Tilastotiede Tilastollinen päättely I Tilastollinen päättely II Lineaariset mallit Tilastollisen päättelyn teoria Yleistetyt lineaariset mallit TILM3561 TILM3562 TILM3512 TILM3519 TILM3520 5 4 8 10 8 Todennäköisyyslaskennan kursseista voi suorittaa vaihtoehtoisena myös matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan tilastotieteilijöille suunnatut kurssit. 124 LIIKETOIMINTAOSAAMISEN PERUSOPINTOKOKONAISUUS Turun yliopiston kaikkien muiden tiedekuntien kuin Turun kauppakorkeakoulun KTK/KTM -opiskelijat voivat suorittaa Liiketoimintaosaamisen perusopintokokonaisuuden (LTO). Työelämässä arvostetaan laajaa osaamista sekä liiketoiminnan peruspiirteiden yleistä hahmottamista oman alan erityistuntemuksen lisäksi. Suoritettuaan liiketoimintaosaamisen perusopintokokonaisuuden opiskelija tuntee kauppatieteiden ja liiketoimintaosaamisen peruskäsitteet ja perustoimintamallit. Opintokokonaisuus sisältää pakollisia opintojaksoja, jotka luovat toisaalta perustan liiketaloustieteelliselle ajattelulle ja toisaalta kokoavat yhteen perusopintokokonaisuuden tavoitteen. Valinnaisilla opintojaksoilla opiskelija voi syventää osaamistaan haluamissaan aiheissa. Opintokokonaisuuden opetus pyrkii käytännönläheisyyteen, mikä näkyy esimerkiksi pakollisiin opintoihin kuuluvaan Lto2 Yritystoiminta kokonaisuutena -opintojaksoon sisältyvässä yrityssimulaatiossa. Kokonaisuutta opiskelemaan otetaan vuosittain maksimissaan noin 150 opiskelijaa. Liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuutta ei voi sisällyttää KTK- tai KTM-tutkintoon. Opintokokonaisuuden suorittaminen Kokonaisuus on laajuudeltaan 25 op, ja opinto-oikeus myönnetään kahdeksi vuodeksi. Opinnot järjestetään kuitenkin siten, että ne on mahdollista suorittaa myös yhden lukuvuoden kuluessa. Opintoihin haetaan suorittamalla pääsykoetenttinä toimiva opintokokonaisuuden ensimmäinen opintojakso "Lto1 Johdatus liiketoimintaosaamiseen". Liiketoimintaosaamisen perusopintokokonaisuus Pääsykoetentti 3 op Lto1 Johdatus liiketoimintaosaamiseen Pakolliset opintojaksot 13 op Lto2 Yritystoiminta kokonaisuutena LtoYR3 Yrittäjyys LtoJO6 Johtamisen perusteet (Kurssin aik. nimi: Johtajuus) LtoLR7 Kirjanpidon perusteet LtoLR8 Johdon laskentatoimen perusteet LtoMA9 Markkinointi kansainvälisessä ympäristössä Vaihtoehtoiset opintojaksot, joista valitaan yhteensä vähintään 9 op Lto3 Projektijohtaminen LtoJO5 Organisaatio, rakenteet ja toimintaympäristö (Kurssin aik. nimi: Strateginen johtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen) LtoJO6.1 Henkilöstöjohtaminen (pakolliset ed. op. LtoJO6) LtoLR7.1 Tilinpäätös ja verotus (pakolliset ed. op. LtoLR7) LtoLR8.1 Laskentatoimi yrityksen ohjauksen ja päätöksenteon apuna (Pakolliset ed. op. LtoLR8) LtoMA9.1 Palvelujen markkinointi (Pakolliset ed. op. LtoMA9) LtoKV9.2 Kansainvälisen liiketoiminnan rooli yritystoiminnassa (Pakolliset ed. op. LtoMA9) 3 op 2 op 3 op 2 op 2 op 2 op 2 op 3 op 3 op 3 op 3 op 3 op 3 op 3 op Opintojaksokuvaukset löytyvät Turun yliopiston intranetistä: https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/tse/studying/muuttdk/lto/Sivut/home.aspx MATKAILULIIKETOIMINNAN OPINTOKOKONAISUUS (Tourism Business) Matkailu- ja vapaa-ajan toimiala on laaja kokonaisuus, jonka keskeisiä osia ovat esimerkiksi majoitusja ravitsemistoiminta, henkilöliikenne, monenlaiset luontoon ja kulttuuriin liittyvät nähtävyydet, aktiviteetit ja tapahtumat sekä hyvinvointi- ja liikuntapalvelut. Matkailua tukevia aloja ovat puolestaan esimerkiksi käsi- ja pienteollisuus sekä vähittäiskauppa ja lisäksi matkailu- ja elämystuotanto yhdistyy kiinteästi luoviin toimialoihin, kuten muotoiluun sekä viihde- ja kulttuurituotantoon. Matkailu- ja vapaa125 ajantoimialan jatkuva kasvu heijastaa elämystalouden nousua. Tuotteiden ja palveluiden sijaan kuluttajat etsivät yhä enemmän kokemuksia ja elämyksiä, joiden avulla tavoitellaan paitsi viihtymistä, nautintoa, ja uusien paikkojen kokemista, myös uusien asioiden oppimista sekä itsensä kehittämistä ja haastamista. Matkailuliiketoiminnan opintokokonaisuus keskittyy elämyskulutuksen merkityksen kasvuun ja sen aikaansaamiin liiketoiminta- ja tutkimusmahdollisuuksiin laaja-alaisesti ja monitieteisesti. Opintokokonaisuudessa perehdytään matkailu- ja vapaa-ajantutkimuksen käsitteisiin ja ajatustapoihin markkinoinnin, maantieteen ja sosiologian näkökulmista. Opintokokonaisuudessa tarkastellaan matkailua ja vapaa-aikaa erityisesti liiketoiminnan näkökulmasta. Opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita erityisesti matkailun kulttuurisista ja yhteiskunnallisista näkökulmista, suositellaan myös Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja Maisematutkimuksen (KTMT) koordinoimaa Kulttuuri- ja elämysmatkailun sivuainekokonaisuutta (KUME). Lisäksi, opiskelijoilla on mahdollisuus hakeutua myös Mavyn (Matkailualan verkostoyliopiston) tuottamiin matkailuopintoihin. Opintokonaisuuden laajuus on vähintään 25 op. Matkailuliiketoiminnan opintokokonaisuuteen on sisällytettävä 3 op:n laajuinen opintojakso Johdatus matkailuliiketoimintaan. Opintokokonaisuus on Turun kauppakorkeakoulun opiskelijalle sivuaine seuraavissa tapauksissa: - opiskelija on aloittanut KTK/KTM-opintonsa vuonna 2014 tai sitä myöhemmin - ennen vuotta 2014 KTK/KTM-opintonsa aloittanut opiskelija on hyväksytty erillisellä hakemuksella KTM-tutkinto-ohjelmaan (ks. opinto-opus s. 16) - opiskelija on VTK/VTM-opiskelija Opiskelijan on valittava tutkintokohtaisesti vähintään 25 opintopisteen laajuisesti opintokokonaisuuden opintojaksoja saadakseen opintokokonaisuudesta sivuaineen. Jos opintokokonaisuudessa on opiskelijalle pakollisia pää- tai toisen sivuaineen opintoja, tulee tutkinto-ohjelmaopiskelijan valita opintokokonaisuuden muita kursseja siten, että 25 op tulee täyteen. Ne KTK/KTM-opiskelijat, jotka ovat aloittaneet opintonsa vuonna 2013 tai aikaisemmin, noudattavat oman aloitusvuotensa opinto-opasta. Kyseisille opiskelijoille opintokokonaisuus ei käy sivuaineeksi, vaan he saavat tutkintotodistukseensa erillisen merkinnän opintokokonaisuuden suorittamisesta. Opiskelijan on valittava tutkintokohtaisesti vähintään 25 opintopisteen laajuisesti opintokokonaisuuden opintojaksoja saadakseen merkinnän tutkintotodistukseen. Tähän laajuuteen luetaan mukaan kaikki opintokokonaisuuteen kuuluvat opinnot riippumatta siitä, onko kyseinen opintojakso luettu opiskelijan pääaine-, sivuaine- tai kieliopintoihin. Sama opintojakso ei voi sisältyä useampaan eri opintokokonaisuuteen. Matkailuliiketoiminnan opintokokonaisuus Opintokokonaisuuden pakollinen opintojakso MALIe1 Johdatus matkailuliiketoimintaan (verkkokurssi) 3 op Näistä vähintään 10 op TM6 Matkailumaantiede (ei opetustarjonnassa lv. 2014–2015) 6 op A.6 Matkailu ja turismi 3 op TMS6/TUTUS9/MAS8/TSS11 Matkailun tulevaisuus ja matkailututkimus (ei 6 op opetustarjonnassa lv. 2014–2015) Valinnaiset opinnot MA21 Palvelujen markkinointi 6 op A.1 Kulttuuri, elämäntapa ja talous 3 tai 6 op S.5 Kulttuuri. elämäntapa ja talous II 6 op TMS42/TSS10 Kulutustilat ja kuluttajan aluekäyttäytyminen 6 op TJ9/KV15 Verkkoliiketoiminta 6 op Opintokokonaisuuteen on aikaisemmin kuulunut lisäksi TUTU4/JO16 Yrityksen visionäärinen johtaminen sekä MAS7 Matkailu- ja kulttuuripalvelujen markkinointi. 126 OIKEUSTALOUSTIETEEN OPINTOKOKONAISUUS (Law and Economics) Oikeustaloustiede tutkii oikeusjärjestelmää taloustieteen tarjoamin välinein. Vastauksia pyritään saamaan erityisesti seuraaviin kysymyksiin: Miten taloustieteelliset argumentit olisi otettava huomioon lakeja sovellettaessa? Miten hyvin oikeusjärjestelmä toimii taloudellisen tehokkuuden kriteerillä arvioituna, ja miten sitä pitäisi muuttaa? Millaisia vaikutuksia lainsäädännöllä ja sen muutoksilla on taloudenpitäjien toimintaan? Oikeustaloustiede tarjoaa siten erittäin tärkeän välineistön lainsäädännön sisällön sekä oikeudellisten instituutioiden toiminnan tarkoituksenmukaisuuden ja tehokkuuden ymmärtämiseksi. Tietoja voidaan hyödyntää varsin monissa eri yhteyksissä, esim. yritysjuridisissa analyyseissä, eri instituutioiden hallinnossa ja ohjauksessa, lainvalmistelussa taikka tutkimuksessa. Oikeustaloustieteen keskeisiä osa-alueita ovat yritystoiminnan ja arvopaperimarkkinoiden sääntely, kilpailu- ja immateriaalioikeus sekä sopimus-, vahingonkorvaus- ja rikostaloustiede. Se sisältää monia tutkimussuuntauksia ja koulukuntia, joihin kuuluu myös oikeusekonometria. Oikeustaloustiedettä voidaan lähestyä sekä oikeus- että taloustieteen näkökulmasta. Opintokokonaisuus on nivottu yhteen Turun kauppakorkeakoulun yritysjuridiikan ja taloustieteen aineiden sekä Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tarjoamista opintojaksoista. Opintokokonaisuus on Turun kauppakorkeakoulun opiskelijalle sivuaine seuraavissa tapauksissa: - opiskelija on aloittanut KTK/KTM-opintonsa vuonna 2014 tai sitä myöhemmin - ennen vuotta 2014 KTK/KTM-opintonsa aloittanut opiskelija on hyväksytty erillisellä hakemuksella KTM-tutkinto-ohjelmaan (ks. opinto-opus s. 16) - opiskelija on VTK/VTM-opiskelija Opiskelijan on valittava tutkintokohtaisesti vähintään 25 opintopisteen laajuisesti opintokokonaisuuden opintojaksoja saadakseen tutkintotodistukseen merkinnän opintokokonaisuuden suorittamisesta. Tähän laajuuteen luetaan mukaan kaikki opintokokonaisuuteen kuuluvat opinnot riippumatta siitä, onko kyseinen opintojakso luettu esimerkiksi pää- tai sivuaineopintoihin. Suositus on, että kokonaisuus koostuu useamman aineen opintojaksoista. Opintokokonaisuuteen kuuluville oikeustieteellisen tiedekunnan opintojaksoille ilmoittaudutaan UllaMaija Myllylle. Opintokokonaisuuden pakollisena opintojaksona opiskelijan on suoritettava Introduction to Law and Economics -opintojakso. Tämän jälkeen opiskelijan on valittava kaksi seuraavista jaksoista: Oikeustaloustiede erityisesti varallisuusoikeudessa Oikeustaloustieteen oppisuunnat Economic Analysis of Intellectual Property Law KT6 I Instituutiotaloustieteen perusteet KT26 Oikeustaloustiede KTSe7 Instituutiotaloustieteen jatkokurssi ( Loput opintojaksot opiskelija voi valita oman suuntauksensa mukaan joko jäljellä olevista oikeustaloustieteen opinnoista tai soveltavista opinnoista. Oikeustaloustieteen opintokokonaisuus Pakollinen opintojakso Oikeustieteellinen tiedekunta Introduction to Law and Economics op 3 Oikeustaloustieteen opinnoista valittava vähintään kaksi opintojaksoa, 9–12 op seuraavista: Oikeustieteellinen tiedekunta Oikeustaloustiede erityisesti varallisuusoikeudessa 6 Oikeustaloustieteen oppisuunnat 6 Economic Analysis of Intellectual Property Law 7 Turun kauppakorkeakoulu 127 Taloustiede KT6 I/MA29 Instituutiotaloustieteen perusteet (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) KT26 Oikeustaloustiede etusta lukuvuonna 2015-16) KTSe7 Instituutiotaloustieteen jatkokurssi etusta lukuvuonna 2015-16) Oikeustaloustieteen soveltavat opintojaksot Oikeustieteellinen tiedekunta Kilpailuoikeus International and comparative company law Turun kauppakorkeakoulu Yritysjuridiikka YJS1 Yhteisöoikeuden erityiskysymyksiä YJS9 Rahoitusoikeuden erityiskysymyksiä 4 6 6 12 12 6 6 PALVELULIIKETOIMINNAN OPINTOKOKONAISUUS Palvelut ovat jo pitkään kasvattaneet merkitystään paitsi liike-elämässä myös akateemisen tutkimuksen kohteena. Palveluilla on merkittävä työllistävä vaikutus sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, ja yhä useampi innovaatio on luonteeltaan tietointensiivinen, korkeatasoista osaamista edellyttävä palvelutuote. Lisäksi yritykset tarjoavat yhä useammin kokonaisvaltaisia ratkaisuja, jotka perustuvat palvelujen ja tavaroiden yhdistämiseen. Palvelujen kasvava merkitys on lisännyt tarvetta palveluliiketoiminnan erikoisosaamiselle. Liike-elämässä tarvittavia taitoja ovat erityisesti palvelujen suunnittelu, kaupallistaminen ja markkinointi. Lisäksi edellytetään taitoa hallita monimutkaisia palveluprosesseja, palvelujen ostoon ja myyntiin liittyviä toimintoja sekä kykyä johtaa asiantuntijatiimejä ja päivittäistä asiakaspalvelutyötä. Palveluliiketoiminnan opintokokonaisuus pyrkii kehittämään opiskelijoiden edellytyksiä vastata ajankohtaisiin liiketoimintahaasteisiin. Opintokokonaisuus antaa opiskelijoille valmiuksia palvelujen suunnitteluun, kaupallistamiseen, markkinointiin ja johtamiseen, ja keskittyy erityisesti tietointensiivisiin yrityspalveluihin (KIBS) sekä digitaalisiin palveluihin. Opiskelija voi oman kiinnostuksensa mukaisesti perehtyä johonkin tiettyyn palveluliiketoiminnan osa-alueeseen yhdistelemällä eri oppiaineiden opintojaksoja. Suositeltavia osa-alueita ovat: Tietointensiiviset yrityspalvelut. Suositeltavat opintojaksot: MA21 (ent. MA3), MAS22 MAS23/KVS55 (ent. MAS9/KVS55), JO4. Korkean teknologian palveluliiketoiminta. Suositeltavat opintojaksot: TJ9/KV15, (ent. TJ9/MA19), TJS6, MAS22, JO10, YR1. Kansainvälisen palveluliiketoiminnan kehittäminen. Suositeltavat opintojaksot: MAS23/KVS55 (ent. MAS9/KVS55), TJS6, LOGS11, YR1, YR3. Opintokokonaisuuden laajuus on 25 op. Opiskelijoita kannustetaan vahvasti valitsemaan opintojaksoja useammasta oppiaineesta. Suositus on, että opintokokonaisuus suoritetaan osana maisterivaiheen opintoja. Opintokokonaisuus on Turun kauppakorkeakoulun opiskelijalle sivuaine seuraavissa tapauksissa: - opiskelija on aloittanut KTK/KTM-opintonsa vuonna 2014 tai sitä myöhemmin - ennen vuotta 2014 KTK/KTM-opintonsa aloittanut opiskelija on hyväksytty erillisellä hakemuksella KTM-tutkinto-ohjelmaan (ks. opinto-opus s. 16) - opiskelija on VTK/VTM-opiskelija Opiskelijan on valittava tutkintokohtaisesti vähintään 25 opintopisteen laajuisesti opintokokonaisuuden opintojaksoja saadakseen opintokokonaisuudesta sivuaineen. Jos opintokokonaisuudessa on opiskelijalle pakollisia pää- tai toisen sivuaineen opintoja, tulee tutkinto-ohjelmaopiskelijan valita opintokokonaisuuden muita kursseja siten, että 25 op tulee täyteen. Ne KTK/KTM-opiskelijat, jotka ovat aloittaneet opintonsa vuonna 2013 tai aikaisemmin, noudattavat oman aloitusvuotensa opinto-opasta. Kyseisille opiskelijoille opintokokonaisuus ei käy sivuaineeksi, 128 vaan he saavat tutkintotodistukseensa erillisen merkinnän opintokokonaisuuden suorittamisesta. Opiskelijan on valittava tutkintokohtaisesti vähintään 25 opintopisteen laajuisesti opintokokonaisuuden opintojaksoja saadakseen merkinnän tutkintotodistukseen. Tähän laajuuteen luetaan mukaan kaikki opintokokonaisuuteen kuuluvat opinnot riippumatta siitä, onko kyseinen opintojakso luettu opiskelijan pää- tai sivuaineopintoihin. Sama opintojakso ei voi sisältyä useampaan eri opintokokonaisuuteen. Palveluliiketoiminnan opintokokonaisuus Markkinointi MA21 Palvelujen markkinointi 6 op MAS22 Tietointensiivisen liiketoiminnan markkinointi (ei opetustarjonnassa lv. 2015–2016) MAS23/KVS55 Developing Service Business (not offered 2014–2015) Johtaminen ja organisointi JO5 Esimiestyö ja vuorovaikutustaidot 6 op JO10 Liikkeenjohdon konsultointi 6 op Tietojärjestelmätiede TJ9/KV15 Verkkoliiketoiminta 6 op TJS6 Software Business 6 op Kansainvälinen liiketoiminta TJ9/KV15 Verkkoliiketoiminta 6 op MAS23/KVS55 Developing Service Business (ei opetustarjonnassa lv. 2014–2015) Toimitusketjujen johtaminen LOGS11 Logistiikkapalvelujen markkinat 6 op Yrittäjyys YR1 Opportunity creation and assessment 6 op YR3 Managing a growing business 6 op 6 op 6 op 6 op Mahdollisesti aiemmin suoritetut nyt jo opetustarjonnasta poistuneet opintojaksot on myös mahdollista lukea hyväksi palveluliiketoiminnan opintokokonaisuuteen: TJ20 ICT-innovaatiosta palveluliiketoiminnaksi, 6 op YR1/TJ19 New Business Models, 5 op TJS4/YRS10 eServices, 6 op YR4 Business Competence and Innovations, 5 op YR8 Entrepreneurship and Business Growth, 6 op TJS6 Management of International IT, 6 op MA6 Tietointensiivisten yrityspalveluiden markkinointi, 6 op KVS20/MAS21 Services Management in International Context, 3 op TJ9/MA19 Verkkoliiketoiminta 6 op RAHOITUKSEN JA SIJOITUSTOIMINNAN OPINTOKOKONAISUUS (Finance and Investments) Rahoitusmarkkinoiden voimakas kasvu ja kansainvälistyminen viimeisen kahden vuosikymmenen aikana on lisännyt merkittävästi rahoitusosaamisen tarvetta. Vankan rahoituksen perusosaamisen lisäksi rahoitusalan nopea kehittyminen edellyttää myös modernien lähestymistapojen sekä välineiden hallintaa. 129 Opintokokonaisuus on koottu ja koordinoitu eri aineitten tarjoamista opintojaksoista. Opintokokonaisuuden laajuus on 25 op. Suositus on, että kokonaisuus koostetaan useamman aineen opintojaksoista. Opintokokonaisuus on Turun kauppakorkeakoulun opiskelijalle sivuaine seuraavissa tapauksissa: - opiskelija on aloittanut KTK/KTM-opintonsa vuonna 2014 tai sitä myöhemmin - ennen vuotta 2014 KTK/KTM-opintonsa aloittanut opiskelija on hyväksytty erillisellä hakemuksella KTM-tutkinto-ohjelmaan (ks. opinto-opas 16) - opiskelija on VTK/VTM-opiskelija Opiskelijan on valittava tutkintokohtaisesti vähintään 25 opintopisteen laajuisesti opintokokonaisuuden opintojaksoja saadakseen opintokokonaisuudesta sivuaineen. Jos opintokokonaisuudessa on opiskelijalle pakollisia pää- tai toisen sivuaineen opintoja, tulee tutkinto-ohjelmaopiskelijan valita opintokokonaisuuden muita kursseja siten, että 25 op tulee täyteen. Ne KTK/KTM-opiskelijat, jotka ovat aloittaneet opintonsa vuonna 2013 tai aikaisemmin, noudattavat oman aloitusvuotensa opinto-opasta. Kyseisille opiskelijoille opintokokonaisuus ei käy sivuaineeksi, vaan he saavat tutkintotodistukseensa erillisen merkinnän opintokokonaisuuden suorittamisesta. Opiskelijan on valittava tutkintokohtaisesti vähintään 25 opintopisteen laajuisesti opintokokonaisuuden opintojaksoja saadakseen merkinnän tutkintotodistukseen. Tähän laajuuteen luetaan mukaan kaikki opintokokonaisuuteen kuuluvat opinnot riippumatta siitä, onko kyseinen opintojakso luettu opiskelijan pää- tai sivuaineopintoihin. Sama opintojakso ei voi sisältyä useampaan eri opintokokonaisuuteen. Rahoituksen ja sijoitustoiminnan opintokokonaisuus Laskentatoimi ja rahoitus LR03 Rahoituksen perusteet LR05 Rahoituksen jatkokurssi LR15/MA15/KV14 Sijoittajaviestintä (ei opetustarjonnassa lv. 15–16) LR07, 10/KV18/MA21 Ethical Issues in Finance and Responsible Investing (not available during the academic year 15–16) LRS1 Tilinpäätösinformaation teoria LRS3/TKMS12 Laskentatoimen ja rahoituksen erityiskysymyksiä, johdannaisinstrumentit LRS10 Financial Risk Managemen LRS25/TKM9 Financial modeling and simulation LRS28/TKMS13 Advanced Corporate Finance LRS31/KTS16/TKMS14 Asset pricing and portfolio theory (not available during the academic year 15–16) Taloustiede KT5/LR07,7 Rahatalous KT17 Intermediate Course in International Economics (not available during the academic year 15-16) KT19/TM47/LR07,8 Kiinteistösijoittaminen KTS3/LRS27 Pankkitalous KTS14/TKMS11/LRS26 Yritysrahoituksen teoria KTS15/TKMS2/LRS24 Soveltava aikasarja-ekonometria (ei opetustarjonnassa lv. 15–16) Yritysjuridiikka YJ9 Rahoitusoikeus YJ16 Yrityksen velka- ja vakuuskysymykset YJS9 Rahoitusoikeuden erityiskysymyksiä Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät TKM11/LRS23 Rahoituksen kvantitatiiviset menetelmät TKMS3 Riskienhallintamenetelmät (ei opetustarjonnassa lv. 15–16) TKMS8/KTS12/LRS30 Korkoinstrumentit ja niiden arvottaminen (ei opetustarjonnassa lv. 15–16) TKMS9/KTS10 Rahoitusinstrumenttien hinnoittelu (ei opetustarjonnassa lv. 15–16) TKMS10/KTS13/LRS29 Matemaattinen rahoitus 130 op 5 5 4 3 cr 6 4 4 cr 6 6 6 6 6 cr 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 TIETOTURVAJOHTAMISEN OPINTOKOKONAISUUS (Information Security Management Study Module) Opintokokonaisuuden tavoitteena on lisätä organisaatiotason tietoturvan tuntemusta, perehdyttää tietoturvajohtamisen osa-alueisiin sekä yritysten tietotekniikan hallintaan. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijat pystyvät hahmottamaan organisaation tietoturvan kokonaisuudessaan ja osallistumaan tietoturvan johtamiseen, sen arviointiin ja kehittämiseen erilaisissa toimintayksiköissä. Lisäksi opiskelijat tuntevat periaatteet, jotka edistävät hyvän tietojenkäsittelytavan kehittämistä ja noudattamista sekä yksityisen sääntelyn mahdollisuudet niiden luomiseen. Erityisesti he ymmärtävät ja tunnistavat liiketoiminnan jatkuvuuden merkityksen ja pystyvät toimintayksiköissä arvioimaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan käytäntöjä, jotka mahdollistavat toimintayksikön toiminnan jatkuvuuden tietojärjestelmiin ja -verkkoihin liittyvissä poikkeustilanteissa. Käytännössä kaikkien tietojärjestelmätiedettä tai tietojenkäsittelytieteitä opiskelleiden olisi hyvä omata kattavat tiedot tietoturvan ja -suojan perusteista ja toteuttamisesta, ja teknisestä tietoturvasta valmistuneiden tulisi ymmärtää myös organisaatiotason näkökulma tietoturvaan. Opintokokonaisuuden laajuus on 25 op. Opintokokonaisuuden voi sisällyttää maisteri- tai tohtoritason tutkintoon. Opintokokonaisuus on Turun kauppakorkeakoulun opiskelijalle sivuaine seuraavissa tapauksissa: - opiskelija on aloittanut KTK/KTM-opintonsa vuonna 2014 tai sitä myöhemmin - ennen vuotta 2014 KTK/KTM-opintonsa aloittanut opiskelija on hyväksytty erillisellä hakemuksella KTM-tutkinto-ohjelmaan (ks. opinto-opus s. 16) - opiskelija on VTK/VTM-opiskelija Opiskelijan on valittava tutkintokohtaisesti vähintään 25 opintopisteen laajuisesti opintokokonaisuuden opintojaksoja saadakseen opintokokonaisuudesta sivuaineen. Jos opintokokonaisuudessa on opiskelijalle pakollisia pää- tai toisen sivuaineen opintoja, tulee tutkinto-ohjelmaopiskelijan valita opintokokonaisuuden muita kursseja siten, että 25 op tulee täyteen. Ne KTK/KTM-opiskelijat, jotka ovat aloittaneet opintonsa vuonna 2013 tai aikaisemmin, noudattavat oman aloitusvuotensa opinto-opasta. Kyseisille opiskelijoille opintokokonaisuus ei käy sivuaineeksi, vaan he saavat tutkintotodistukseensa erillisen merkinnän opintokokonaisuuden suorittamisesta. Opiskelijan on valittava tutkintokohtaisesti vähintään 25 opintopisteen laajuisesti opintokokonaisuuden opintojaksoja saadakseen merkinnän tutkintotodistukseen. Tähän laajuuteen luetaan mukaan kaikki opintokokonaisuuteen kuuluvat opinnot riippumatta siitä, onko kyseinen opintojakso luettu opiskelijan pää- tai sivuaineopintoihin. Sama opintojakso ei voi sisältyä useampaan eri opintokokonaisuuteen. Pakolliset opintojaksot (17-20 op) Turun kauppakorkeakoulu, Tietojärjestelmätiede TJS13 Management of Information System Security TJS8 Knowledge Management - Information Security TJS17 Enterprise architecture tai Oikeustieteellinen tiedekunta ProActive Contracting and Risk Management 6 6 6 op op op 5-8 op 5 6 6 6 5 5-8 op op op op op op Vaihtoehtoiset opintojaksot (yhteensä pakollisten kanssa väh. 25 op) Turun kauppakorkeakoulu, Tietojärjestelmätiede TJS16 Information technology and ethics TJS1 Management of ICT Services TJSe2 Management of IS Projects TJS8 IT Governance Oikeustieteellinen tiedekunta ProActive Law and the Prevention and Resolution of Disputes Opintojaksokuvaukset löytyvät sähköisestä opinto-oppaasta. 131 TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN OPINTOKOKONAISUUS Muutosvauhdin kiihtyessä ja toimintaympäristöjen monimutkaistuessa yritysten ja erilaisten organisaatioiden menestys riippuu yhä enemmän niiden kyvystä ennakoida ja rakentaa tulevaisuutta. Tulevaisuudentutkimus on tiedonala, joka tarjoaa käyttöön tietoa, työkaluja ja menetelmiä tulevaisuuden tekemisen ja päätöksenteon tueksi. Opintokokonaisuuden aikana tutustutaan sekä tulevaisuudentutkimuksen käytännönläheiseen puoleen että tiedonalan akateemisiin erityispiirteisiin ja tutkimusmenetelmiin. Opinnot tarjoavat kiinnostavia näkökulmia organisaatioiden tulevaisuustiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen ja työkaluja organisaatioiden ja yritysten tulevaisuustyöskentelyyn esimerkkinä mm. verstas, strategia-, visio- ja skenaariotyöskentely. Toisaalta monitieteisenä alana tulevaisuudentutkimus tarjoaa ainutlaatuisia holistisia menetelmiä hahmottaa muutosta. Tulevaisuudentutkimusta ja ennakointia hyödynnetään hyvin erilaisissa työtehtävissä niin yrittäjänä ja yksityisellä sektorilla kuin julkishallinnossa ja yhteiskunnallisissa tehtävissä. Ennakointitietoa tuotetaan ja hyödynnetään mm. t & k -tehtävissä, kuluttajatutkimuksessa, markkina-analyyseissa, strategiatyöskentelyssä tai esim. yhdyskuntasuunnittelussa ja osaamistarpeiden ennakoinnissa. Tutu 1, 2 ja 5 soveltuvat myös yksittäisiksi opintojaksoiksi. Tutu 2, 3 ja 4 edellyttävät kronologista suorittamista. Lisätietoa: www.tvanet.fi Opintokokonaisuuden laajuus on väh. 25 op. Opintokokonaisuus on Turun kauppakorkeakoulun opiskelijalle sivuaine seuraavissa tapauksissa: - opiskelija on aloittanut KTK/KTM-opintonsa vuonna 2014 tai sitä myöhemmin - ennen vuotta 2014 KTK/KTM-opintonsa aloittanut opiskelija on hyväksytty erillisellä hakemuksella KTM-tutkinto-ohjelmaan (ks. opinto-opus s. 16) - opiskelija on VTK/VTM-opiskelija Opiskelijan on valittava tutkintokohtaisesti vähintään 25 opintopisteen laajuisesti opintokokonaisuuden opintojaksoja saadakseen opintokokonaisuudesta sivuaineen. Jos opintokokonaisuudessa on opiskelijalle pakollisia pää- tai toisen sivuaineen opintoja, tulee tutkinto-ohjelmaopiskelijan valita opintokokonaisuuden muita kursseja siten, että 25 op tulee täyteen. Ne KTK/KTM-opiskelijat, jotka ovat aloittaneet opintonsa vuonna 2013 tai aikaisemmin, noudattavat oman aloitusvuotensa opinto-opasta. Kyseisille opiskelijoille opintokokonaisuus ei käy sivuaineeksi, vaan he saavat tutkintotodistukseensa erillisen merkinnän opintokokonaisuuden suorittamisesta. Opiskelijan on valittava tutkintokohtaisesti vähintään 25 opintopisteen laajuisesti opintokokonaisuuden opintojaksoja saadakseen merkinnän tutkintotodistukseen. Tähän laajuuteen luetaan mukaan kaikki opintokokonaisuuteen kuuluvat opinnot riippumatta siitä, onko kyseinen opintojakso luettu opiskelijan pää- tai sivuaineopintoihin. Sama opintojakso ei voi sisältyä useampaan eri opintokokonaisuuteen. TUTU 1 Tulevaisuusajattelu ja skenaariot 5 op TUTUS 2 Tulevaisuudentutkimuksen perusteet 5 op TUTUS 3 Tulevaisuudentutkimuksen menetelmät 5 op TUTUS 4 Tulevaisuudentutkimuksen menetelmät käytännössä 5 op TUTU 5 Vaihtuvateemainen tulevaisuudentutkimuksen opintojakso 5 op 132 TYÖELÄMÄN JA HENKILÖSTÖASIOIDEN OPINTOKOKONAISUUS Akateemisen tutkinnon suorittaneet sijoittuvat usein erilaisiin henkilöstöhallinnollisiin tehtäviin sekä sellaisiin johto- tai asiantuntijatehtäviin, joissa tarvitaan työelämän asioiden laaja-alaista hahmottamista, osaamista sekä käytäntöjen ymmärtämistä. Työelämän kysymykset edellyttävät usein myös tutkimukselta monitieteistä otetta. Työelämän ja henkilöstöasioiden opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet tarkastella usean eri tieteenalan lähtökohdista erilaisia henkilöstökysymyksiä ja työvoiman käyttöä osana yritysten ja organisaatioiden toimintaa. Lisäksi opiskelija ymmärtää ja hallitsee työelämä- ja henkilöstökysymyksiä. Työelämän ja henkilöstöasioiden opintokokonaisuuteen, 25 op järjestetään haku vuosittain toukokuussa. Työelämän ja henkilöstöasioiden opintokokonaisuus on laajuudeltaan 25–40 opintopistettä. Opinnot koostuvat monitieteisesti Turun työtieteiden keskuksen, Turun yliopiston eri tiedekuntien ja Turun kauppakorkeakoulun, Åbo Akademin sekä Työterveyslaitoksen tarjoamasta opetuksesta. Opinnot soveltuvat yliopistojen perustutkintoja opiskeleville esimerkiksi maisteritutkinnon sivuaineeksi. Haku opintoihin järjestetään vuosittain toukokuussa. Kokonaisuudesta saa erillisen diplomin. Opiskelija suorittaa pakollisia opintoja 14 op. Tämän lisäksi opiskelijan tulee valita valinnaisia opintojaksoja siten, että hän suorittaa opintokokonaisuuteen kuuluvia valinnaisia opintojaksoja 11–26 opintopistettä. Opintojaksot ovat tasoltaan aine- ja syventäviä opintoja. Opintokokonaisuus sopii luontevimmin osaksi maisteriopintoja. Opiskelija vastaa itse tarvittavien opintojaksojen suorittamisesta opintokokonaisuutta varten. Mikäli jokin Tyhe-opintojen opetussuunnitelmaan kuuluva opintojakso kuuluu opiskelijan opintorekisteriotteella toiseen opintokokonaisuuteen, sitä ei voida lukea osaksi Tyheopintokokonaisuutta. Aiemmin Tyhe-opintonsa aloittaneet huomioivat opintojaksotarjonnan lukuvuosittaiset muutokset pakollisissa opinnoissa (kts. siirtymäsäädökset). Opintokokonaisuuden laajuus on vähintään 25 op. Opintokokonaisuus on Turun kauppakorkeakoulun opiskelijalle sivuaine seuraavissa tapauksissa: - opiskelija on aloittanut KTK/KTM-opintonsa vuonna 2014 tai sitä myöhemmin - ennen vuotta 2014 KTK/KTM-opintonsa aloittanut opiskelija on hyväksytty erillisellä hakemuksella KTM-tutkinto-ohjelmaan (ks. opinto-opus s. 16) - opiskelija on VTK/VTM-opiskelija Opiskelijan on valittava tutkintokohtaisesti vähintään 25 opintopisteen laajuisesti opintokokonaisuuden opintojaksoja saadakseen opintokokonaisuudesta sivuaineen. Jos opintokokonaisuudessa on opiskelijalle pakollisia pää- tai toisen sivuaineen opintoja, tulee tutkinto-ohjelmaopiskelijan valita opintokokonaisuuden muita kursseja siten, että 25 op tulee täyteen. Ne KTK/KTM-opiskelijat, jotka ovat aloittaneet opintonsa vuonna 2013 tai aikaisemmin, noudattavat oman aloitusvuotensa opinto-opasta. Kyseisille opiskelijoille opintokokonaisuus ei käy sivuaineeksi, vaan he saavat tutkintotodistukseensa erillisen merkinnän opintokokonaisuuden suorittamisesta. Opiskelijan on valittava tutkintokohtaisesti vähintään 25 opintopisteen laajuisesti opintokokonaisuuden opintojaksoja saadakseen merkinnän tutkintotodistukseen. Tähän laajuuteen luetaan mukaan kaikki opintokokonaisuuteen kuuluvat opinnot riippumatta siitä, onko kyseinen opintojakso luettu opiskelijan pää- tai sivuaineopintoihin. Sama opintojakso ei voi sisältyä useampaan eri opintokokonaisuuteen. Opintokokonaisuus alkaa pakollisella johdantoluennolla syyskuussa. Johdantoluennolla informoidaan opintokokonaisuuden käytännön asioista. Pakolliset opintojaksot (14 op) op Työtieteiden keskus Työelämä ja työhyvinvointi Työoikeuden perusasiat Työmarkkinat ja työpolitiikka Henkilöstöjohtamisen keskeiset osa-alueet ja käytänteet Työelämän ajankohtaisia aiheita 3 3 3 3 2 Valinnaiset opintojaksot (11 – 26 op) Turun kauppakorkeakoulu 133 JO1 Organisaatiokäyttäytyminen ja johtajuus* JO5 Esimiestyö ja vuorovaikutustaidot* JO2 Henkilöstöjohtaminen* YR5 Entrepreneurship and society* TJS18 Knowledge work 6 6 6 6 510 Työtieteiden keskus Henkilöstöjohtamisen erityiskysymyksiä* Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen Esimies- ja alaistaidot Oikeustieteellinen tiedekunta Paikallinen sopiminen työehdoista * Työoikeus Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Työ- ja organisaatiopsykologia Työelämän sosiologia, kirjallisuus Työelämän sosiologia: luennot Challenges to Labour Relations in Finland and Europe, Employment and equality Kasvatustieteiden tiedekunta Sukupuoli työelämässä Osaaminen, hyvinvointi ja sosiaalinen vastuu työorganisaatiossa Oppimisen ja työelämän psykologia Aikuis- ja työelämän koulutus Monikulttuurinen työelämä Humanistinen tiedekunta Moderni aikakausi Suomen yhteiskuntahistoriassa 3 4 3 5 7 3 3 3 2-5 2-4 4 4 4 5 4 5 *kiintiöt VASTUULLISEN LIIKETOIMINNAN OPINTOKOKONAISUUS (Studies on Responsible Business) Yhteiskunta, kuluttajat ja muut sidosryhmät odottavat yrityksiltä konkreettisia toimia ja vastuunottoa sekä ympäristö- että sosiaalisen ja taloudellisen vastuun kysymyksissä. Vastuullisuuskysymykset korostuvat globaalissa ja verkottuneessa taloudessa. Vastuullisuus liittyy organisaation riskien hallintaan, maineeseen ja pitkän ajan kannattavuuden turvaamiseen. Vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuuden tavoitteena on perehdyttää opiskelija tähän ajankohtaiseen teemaan. Opintokokonaisuutta hallinnoi Johtamisen ja organisoinnin oppiaine. Vastuuhenkilönä on tutkijatohtori KTT Salla Laasonen. Lisätietoja vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuudesta: [email protected]. Aihepiiriin liittyy keskeisesti myös Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta käsin koordinoitava monitieteinen Kestävän kehityksen opintokokonaisuus (KEKO). KEKO ja vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuus eivät ole päällekkäisiä, vaan toisiaan täydentäviä. Huom: kestävän kehityksen opintokokonaisuuden (KEKO) ja Vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuuden (Vast.LT) opintojaksot eivät voi olla päällekkäisiä. Lisätietoja KEKO-kokonaisuudesta: [email protected] Vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuus Opintokokonaisuuden pakollinen opintojakso Johtaminen ja organisointi JO13/KV16 Responsible Business: an Introduction 134 6 op Valinnaiset opinnot Laskentatoimi LR07, 4 Corporate Responsibility Reporting LR07, 10/KV18/MA21 Ethical Issues in Finance and Responsible Investing Johtaminen ja organisointi JO11 Liiketoimintaetiikka Markkinointi MA7 Eettinen markkinointi Kansainvälinen liiketoiminta KVS13 New Challenges of Global Business Taloustiede KT9 Ympäristötalouden perusteet (ei opetusta lukuvuonna 2015-16) Talousmaantiede TM23 Sidosryhmät ja yritysvastuun työkalut TMe2 Globalisation and Corporate Responsibility TMS2/JOS6 Global Responsible Business Tietojärjestelmätiede TJS16 Information Technology and Ethics Toimitusketjujen johtaminen LOGS22/TMS49/KVS19 Trade and Transport Facilitation Tulevaisuudentutkimus FUTUS7 Global Challenges and Sustainable Futures 2 cr 3 cr 6 op 6 op 6 cr 5 op 6-10 op 5 cr 6 op 5 cr 2-6 cr 6 cr Tarjolla vain Turun kauppakorkeakoulun ja kestävän kehityksen opintokokonaisuuden (KEKO) opiskelijoille. Vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuudessa pakollinen opintojakso JO13/KV16 Responsible Business: an Introduction on suoritettava, mikäli opiskelija haluaa erillisen merkinnän todistukseensa opintokokonaisuuden suorittamisesta. Mahdollisesti aiemmin suoritetut nyt jo opetustarjonnasta poistuneet opintojaksot on myös mahdollista lukea hyväksi Vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuuteen: MA10 Markkinointietiikka, 5 ov MA20 Yritysten eettinen vastuu, 1 tai 3ov KV27 Yritysten eettinen vastuu, 1 tai 3 ov TM 21 Resurssien hallinta ja kestävä kehitys 3 tai 5 ov TM22 Yritysten eettinen vastuu, 1,2 tai 3 ov TS18 Yritysten eettinen vastuu, 1, 2 tai 3ov JO12 Yritysten eettinen vastuu 2 ov TM21 Globaali vastuullinen liiketoiminta 3 tai 5 ov KV28 Eettinen vastuu kansainvälisessä liiketoiminnassa 2 tai 5 ov KTT9 Ympäristötalouden perusteet 3 ov JO13 Ympäristöjohtamisen perusteet 5 ov JOS9 Organisaatiot, yhteiskunta ja luonnonympäristö 5 ov JO12 Liikkeenjohdon eettiset kysymykset 2, 3 tai 5 ov LT07 Environmental Reporting 1 ov TS6 Environmental sociology 3 tai 4 ov TUTU4 / JO16 Yrityksen visionäärinen johtaminen 5 ov LT07, 4 Environmental and Corporate Social Responsibility Reporting 1 ov FUTUS-3 Values, ethics and the history of futures studies 3 ECTS cr JO9 Vastuullinen liiketoiminta ja ympäristökysymykset 4 tai 6 op Opintokokonaisuuden laajuus on väh. 25 op. Opintokokonaisuus on Turun kauppakorkeakoulun opiskelijalle sivuaine seuraavissa tapauksissa: - opiskelija on aloittanut KTK/KTM-opintonsa vuonna 2014 tai sitä myöhemmin - ennen vuotta 2014 KTK/KTM-opintonsa aloittanut opiskelija on hyväksytty erillisellä hakemuksella KTM-tutkinto-ohjelmaan (ks. opinto-opus s. 16) - opiskelija on VTK/VTM-opiskelija 135 Opiskelijan on valittava tutkintokohtaisesti vähintään 25 opintopisteen laajuisesti opintokokonaisuuden opintojaksoja saadakseen opintokokonaisuudesta sivuaineen. Jos opintokokonaisuudessa on opiskelijalle pakollisia pää- tai toisen sivuaineen opintoja, tulee tutkinto-ohjelmaopiskelijan valita opintokokonaisuuden muita kursseja siten, että 25 op tulee täyteen. Ne KTK/KTM-opiskelijat, jotka ovat aloittaneet opintonsa vuonna 2013 tai aikaisemmin, noudattavat oman aloitusvuotensa opinto-opasta. Kyseisille opiskelijoille opintokokonaisuus ei käy sivuaineeksi, vaan he saavat tutkintotodistukseensa erillisen merkinnän opintokokonaisuuden suorittamisesta. Opiskelijan on valittava tutkintokohtaisesti vähintään 25 opintopisteen laajuisesti opintokokonaisuuden opintojaksoja saadakseen merkinnän tutkintotodistukseen. Tähän laajuuteen luetaan mukaan kaikki opintokokonaisuuteen kuuluvat opinnot riippumatta siitä, onko kyseinen opintojakso luettu opiskelijan pää- tai sivuaineopintoihin. Sama opintojakso ei voi sisältyä useampaan eri opintokokonaisuuteen. YRITYSVIESTINNÄN OPINTOKOKONAISUUS Opintokokonaisuuden tavoitteena on lisätä viestinnän yleisten lainalaisuuksien tuntemusta, perehdyttää liiketoiminnalle keskeisiin viestinnän osa-alueisiin (markkinointi-, konserni- ja työyhteisöviestintä) sekä kehittää opiskelijoiden henkilökohtaisia viestintä- ja vuorovaikutustaitoja. Käytännössä kaikissa talouselämän tehtävissä voi hyödyntää viestintätietoja ja -taitoja. Varsinkin viestinnän, markkinoinnin, median, henkilöstöhallinnon ja konsultoinnin tehtäviin tähtääviltä edellytetään erinomaista viestintäosaamista. Opintokokonaisuudessa tarkastellaan yritysten ja yhteisöjen viestintää niin yksilö-, ryhmä- ja organisaatio- kuin julkisuuden ja mediankin tasolla. Teoreettiset opintojaksot taustoittavat ja auttavat ymmärtämään sellaisia yhteisöjen toimintaan liittyviä ilmiöitä kuten kulttuuri, mielikuvat, identiteetti, maineen ja yrityskuvan hallinta ja julkisuusmekanismit sekä asiakkaille suunnatun ja muille sidosryhmille suunnatun viestinnän eroja. Viestinnän suunnitteluun ja toteuttamiseen painottuvat jaksot antavat kuvan yritysviestinnän tavoitteista, keinoista, onnistumisen mahdollisuuksista sekä tuloksista. Suullisten ja kirjallisten taitojen kehittämiseen tähtäävillä opintojaksoilla sovelletaan käytäntöön teoreettista tietoa tuloksellisesta henkilökohtaisesta viestinnästä. Opintokokonaisuuden laajuus on väh. 25 op. Opiskelijoiden tulee valita opintojaksoja vähintään kahdesta aineesta. Opintokokonaisuuteen tulee sisältyä sekä kieliaineen että muun kuin kieliaineen opintoja. Opintokokonaisuus on Turun kauppakorkeakoulun opiskelijalle sivuaine seuraavissa tapauksissa: - opiskelija on aloittanut KTK/KTM-opintonsa vuonna 2014 tai sitä myöhemmin - ennen vuotta 2014 KTK/KTM-opintonsa aloittanut opiskelija on hyväksytty erillisellä hakemuksella KTM-tutkinto-ohjelmaan (ks. opinto-opus s. 16) - opiskelija on VTK/VTM-opiskelija Opiskelijan on valittava tutkintokohtaisesti vähintään 25 opintopisteen laajuisesti opintokokonaisuuden opintojaksoja saadakseen opintokokonaisuudesta sivuaineen. Jos opintokokonaisuudessa on opiskelijalle pakollisia pää- tai toisen sivuaineen opintoja tai pakollisia kieli- ja viestintäopintoja, tulee tutkintoohjelmaopiskelijan valita opintokokonaisuuden muita kursseja siten, että 25 op tulee täyteen. Ne KTK/KTM-opiskelijat, jotka ovat aloittaneet opintonsa vuonna 2013 tai aikaisemmin, noudattavat oman aloitusvuotensa opinto-opasta. Kyseisille opiskelijoille opintokokonaisuus ei käy sivuaineeksi, vaan he saavat tutkintotodistukseensa erillisen merkinnän opintokokonaisuuden suorittamisesta. Opiskelijan on valittava tutkintokohtaisesti vähintään 25 opintopisteen laajuisesti opintokokonaisuuden opintojaksoja saadakseen merkinnän tutkintotodistukseen. Tähän laajuuteen luetaan mukaan kaikki opintokokonaisuuteen kuuluvat opinnot riippumatta siitä, onko kyseinen opintojakso luettu opiskelijan pääaine-, sivuaine- tai kieliopintoihin. Sama opintojakso ei voi sisältyä useampaan eri opintokokonaisuuteen. 136 Opintokokonaisuuden voi sisällyttää joko KTK- tai KTM-tutkintoon. Opiskelijoiden on syytä huolellisesti etukäteen suunnitella, kumpaan tutkintoon opintokokonaisuuden aikoo sisällyttää. Jos aikoo sijoittaa opintokokonaisuuteen esimerkiksi syventäviä opintojaksoja, on suositeltavaa suorittaa kokonaisuus KTM-tutkinnon osana. Yritysviestinnän opintokokonaisuus Markkinointi MA13 Markkinointiviestintä LR15/MA15/KV14 Sijoittajaviestintä MAS33 Mainonta ja media MAS31 Strategic Brand Management Suomen kieli ja talouselämän viestintä SV2 Kielen ja tekstin tutkimus kauppatieteissä (ei opetustarjonnassa lv. 2014-2015) SV3 Tehokas kirjallinen liikeviestintä (ei opetustarjonnassa lv. 2014-2015) SV4 Mainosten kieli (ei opetustarjonnassa lv. 2015-2016) SVe5 Yhteisöviestintä SV6 Vakuuttava esiintyminen SV7 Kokous- ja neuvottelutaito (ei opetustarjonnassa lv. 2014-2015) tai SV12 Kokoustekniikka SV8 Argumentointi ja väittely (ei opetustarjonnassa lv. 2015-2016) SV9 Johtamisviestintä SV10 Suomen kielen ja talouselämän viestinnän itsenäiset opinnot SV12 Kokoustekniikka (vaihtoehtoinen SV7 kanssa) op:t 6 4 6 6 3 3 3 4 3 3 2 3 3 1–5 2 Englannin kieli ja liikeviestintä EN13 Intercultural Communication for Cross-Cultural Team Building EN15 Intercultural Business Communication –Theory and Practice 3 3 Saksan kieli ja liikeviestintä SA12 Interkulturelle Kommunikation SA18/KV35 Strategien der Internationalisierung 3 1 (3) Kansainvälinen liiketoiminta. KV14/LR15/MA15 Sijoittajaviestintä KV30 Managing Across Cultures KV35/SA18 Strategien der Internationalisierung 4 2/4/6 2 Laskentatoimi LR15/MA15/KV14 Sijoittajaviestintä Opintojaksokuvaukset löytyvät ko. aineen sivuilta. 4 MAISTERIOHJELMAT KAUPAN JA PALVELUJEN MAISTERIOHJELMA (Master´s Degree Programme in Trade and Services) Monitieteisen Kaupan ja palvelujen maisteriohjelman tavoitteena on luoda uutta tutkimukseen ja läheisiin elinkeinoelämäsuhteisiin perustuvaa osaamista toimialan kehittämiseksi ja alan yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi kansainvälisessä ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Ohjelma on tarkoitettu KTK-tutkinnon (tai vastaavan ulkomaisen tutkinnon), soveltuvan kandidaatin- tai maisteritutkinnon sekä liiketalouden tradenomin tutkinnon suorittaneille. Maisteriohjelman suorittaminen antaa valmiudet toimia kaupan ja palvelualojen johto- ja asiantuntijatehtävissä. Liiketoimintaosaamisen ja viestintävalmiuksien lisäksi ohjelmasta valmistunut hallitsee alan 137 keskeiset tutkimusmenetelmät, osaa tarkastella kaupan ja palvelujen alaan liittyviä kysymyksiä monitieteisestä näkökulmasta ja osaa hyödyntää osaamistaan työtehtävissä, jotka voivat liittyä esimerkiksi kaupan ja palvelujen johto-, suunnittelu-, asiantuntija- ja tutkimustehtäviin, aluekehitykseen, matkailuun tai vastuulliseen liiketoimintaan. Kantavia teemoja ohjelmassa ovat kuluttajan ymmärtäminen ja tiedolla johtaminen Tutkinnon suorittamisesta kaupan ja palvelujen maisteriohjelmassa tulee erillinen merkintä tutkintotodistukseen. Tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden pääaineessa (markkinointi, talousmaantiede tai taloussosiologia) TuKKK:n jatko-opintosäännösten mukaisesti. Pääaineopinnoissa syvennytään joko kaupan markkinoinnin strategiseen ja operatiiviseen johtamiseen (pääaineena markkinointi), liikepaikkasuunnitteluun (pääaineena talousmaantiede) tai kuluttajakäyttäytymiseen (pääaineena taloussosiologia). Näitä teemoja voi opiskella myös sivuaineen laajuisina, minkä lisäksi sivuaineessa voi perehtyä joko Baltian ja Itä-Euroopan liiketoiminta-alueeseen (sivuaineena kv. liiketoiminta), kaupan logistisiin prosesseihin (sivuaineena toimitusketjujen johtaminen) tai kaupan tietojärjestelmiin osana tilaus-, toimitus- ja asiakkuusprosesseja (sivuaineena tietojärjestelmätiede). Opiskelija voi valita sivuaineekseen myös Vastuullisen liiketoiminnan, Matkailuliiketoiminnan tai Työelämän ja henkilöstöasioiden opintokokonaisuuden. Näistä viimeksi mainittuun on erillinen hakuprosessi ja sen voivat valita sivuaineekseen vain markkinointia tai taloussosiologiaa pääaineenaan opiskelevat. Ohjelman monitieteisyydestä huolimatta jokaisella pääaineella on omat erityispiirteensä sekä osaamistavoitteet ja ammattikuvat, joita täydennetään ja vahvistetaan sivuainevalinnoilla: Markkinointia pääaineenaan opiskelleen vahvuutena on kyky analysoida ja ymmärtää kaupan ja palveluyritysten keskeisiä menestystekijöitä ja niiden hallinnan periaatteita verkostoituvassa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Markkinoinnin opinnot antavat valmiuksia analyyttiseen, luovaan ja vastuulliseen liiketaloudelliseen ajatteluun, jossa painottuvat yrityksiä ja asiakkaita yhdistävät prosessit: havaittavien ja latenttien asiakastarpeiden selvittäminen, tuotteiden ja palvelukonseptien kehittäminen, markkinointiviestintä ja brändäys, asiakassuhteiden kehittäminen sekä monikanavaisten liiketoimintaverkostojen hallitseminen. Tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on markkinoinnin keskeisten teorioiden tuntemuksen kautta kyky toteuttaa itsenäisiä, tieteellisen tutkimuksen periaatteita noudattavia projekteja ja soveltaa tutkimustietoa ja teoreettisia jäsennyksiä käytännön markkinointitoiminnassa. Markkinoinnin pääaineekseen valinnut kykenee tarkastelemaan kaupan ja palvelualaan liittyviä kysymyksiä monitieteisesti ja kokonaisvaltaisesti ja osaa itsenäisesti päivittää tietämystään. Talousmaantieteen pääaineeksi valinneiden vahvuuksia ovat menetelmäosaamisen lisäksi strategisen liikepaikkasuunnittelun ja kuluttajakäyttäytymisen sekä siinä tapahtuvien muutosten ymmärtäminen ja kyky soveltaa taitojaan esimerkiksi kaupan ja palvelualojen yritysten johto- ja asiantuntijatehtävissä sekä akateemisessa tutkimuksessa. Yritys- ja markkinointimaantieteen keskeisten teorioiden tuntemuksen lisäksi talousmaantieteilijällä on menetelmälliset valmiudet aluetiedon keruuseen ja analysointiin sekä näin tuotetun tiedon hyödyntämiseen esimerkiksi markkinointitutkimuksissa, liikepaikkasuunnittelussa, ja erilaisissa aluekehitystehtävissä niin globaalilla kuin kansallisella tasolla. Erityinen vahvuus on paikkatietomenetelmien ja niiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen liiketoiminnassa, erityisesti kuluttajakäyttäytymisen tarkastelussa ja liikepaikkasuunnittelun välineenä. Taloussosiologiaa pääaineenaan opiskelleen vahvuutena on perehtyneisyys erilaisiin taloudellisiin toimintaympäristöihin ja niiden keskeisiin piirteisiin sekä kyky tarkastella kuluttamista myös laajemmasta yhteiskunnallisesta ja sosiaalisesta perspektiivistä. Hän osaa jäsentää teoreettisesti kulutukseen liittyviä kysymyksiä sekä kykenee määrittelemään tutkimusongelmia itsenäisesti. Taloussosiologin erityisvahvuutena on kyky soveltaa kvantitatiivisia yhteiskuntatieteellisiä tutkimusmenetelmiä käytännön työtehtävissä. Maisteriohjelman pro gradu -tutkielmat tehdään alan aihepiireistä ohjelman omassa, monitieteisessä tutkielmaryhmässä. Pro gradu -tutkielma tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden profiloitua tietyn erikoisalan osaajaksi ja sijoittua sitä vastaaviin työtehtäviin. Kaupan ja palvelujen maisteriohjelma Pääaineen syventävät opinnot (sis. pro gradu -tutkielman) Sivuaineopinnot 138 120 op 60 op 25 op Kieliopinnot Menetelmäopinnot Valinnaiset opinnot 10 op 4 op 21 op Markkinoinnin pääaine/Kaupan markkinoinnin johtaminen Pakolliset syventävät opintojaksot (54 op) MAPG Pro gradu -tutkielma YSM/MA Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät MAS1/KVS2 Markkinointitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät MAS34 Kaupan strateginen markkinointi MAS41/TMS44/TSS31 Kaupan tutkimus 60 30 op 6 op 6 6 6 op op op 6 op 6 cr 6 cr 6 6 cr op 6 6 cr op op Vaihtoehtoiset syventävät opintojaksot (6 op) TMS6/TUTUS9/MAS8/TSS11 Matkailun tulevaisuus ja matkailututkimus (ei opetustarjonnassa lv. 2014–2015) MAS13 Managing Customer and Supplier Relationships MAS23 Developing Service Business (not offered 2014–2015) MAS31 Strategic Brand Management MAS32/TSS9 Kulutuskulttuuri ja markkinointijärjestelmä MAS33 Mainonta ja media (ei opetustarjonnassa 2015– 2016) MAS42 Kaupan alan syventävät erikoiskurssit Sivuaineopinnot Menetelmäopinnot kv. liiketoiminta, talousmaantiede, taloussosiologia, tietojärjestelmätiede, toimitusketjujen johtaminen, Vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuus, Matkailuliiketoiminnan opintokokonaisuus tai Työelämä- ja henkilöstöasioiden opintokokonaisuus MENY2 Tieteenfilosofia ja tieteellinen tutkimusprosessi HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma Kieliopinnot Englannin kieli Toinen vieras kieli Vapaasti valittavat opinnot 6 4 Talousmaantieteen pääaine/Liikepaikkasuunnittelu Pakolliset syventävät opintojaksot (54 op) TMPG Pro gradu -tutkielma TMS41 Liikepaikkasuunnittelun käytännön menetelmät (ei opetustarjonnassa lv. 2015–2016) TMS42/TSS10 Kulutustilat ja kuluttajan aluekäyttäytyminen (ei opetustarjonnassa 2014–2015) MAS41/TMS44/TSS31 Kaupan tutkimus TMS51/TJS10 Paikkatietomenetelmät liiketoiminnassa II Vaihtoehtoiset syventävät opintojaksot (6 op) YSM/TM Tutkimusprosessi ja kvalit. tutkimusmen. tai TSS2/TMS81 Sosiologian tutkimusmenetelmät tai TKMS7/LRS20/KVS2/MAS2/TMS82/JOM/LOGS12 Monimuuttujamen. soveltaminen taloustieteissä 25 op 4 op 10 op op 21 op 60 30 6 op op 6 op 6 6 op op 6 op op op 139 Sivuaineopinnot Menetelmäopinnot kv. liiketoiminta, markkinointi, taloussosiologia, tietojärjestelmätiede, toimitusketjujen johtaminen, Vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuus tai Matkailuliiketoiminnan opintokokonaisuus MENY2 Tieteenfilosofia ja tieteellinen tutkimusprosessi HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma Kieliopinnot Englannin kieli Toinen vieras kieli Vapaasti valittavat opinnot 6 4 Taloussosiologian pääaine/Kuluttajakäyttäytyminen Pakolliset syventävät opintojaksot (54 op) TSPG Pro gradu -tutkielma TSS2/TMS81 Sosiologian tutkimusmenetelmät tai YSM/TS Tutkimusprosessi ja kvalit. tutkimusmenetelmät S.5 Kulttuuri, elämäntapa ja talous II tai S.6 Kulutussosiologia II MAS32/TSS9 Kulutuskulttuuri ja markkinointijärjestelmä MAS41/TMS44/TSS31 Kaupan tutkimus Vaihtoehtoiset syventävät opintojaksot (6 op) TMS42/TSS10 Kulutustilat ja kuluttajan aluekäyttäytyminen (ei opetustarjonnassa lv. 2014–2015) TMS6/TUTUS9/MAS8/TSS11 Matkailun tulevaisuus ja matkailututkimus (ei opetustarjonnassa lv. 2014–2015) S.5 Kulttuuri, elämäntapa ja talous II tai S.6 Kulutussosiologia II TSS30 Taloussosiologian syventävät erikoiskurssit Sivuaineopinnot kv. liiketoiminta, markkinointi, talousmaantiede, tietojärjestelmätiede, toimitusketjujen johtaminen, Vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuus, Matkailuliiketoiminnan opintokokonaisuus tai Työelämä- ja henkilöstöasioiden opintokokonaisuus Menetelmäopinnot MENY2 Tieteenfilosofia ja tieteellinen tutkimusprosessi HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma Kieliopinnot Englannin kieli Toinen vieras kieli Vapaasti valittavat opinnot 25 op 4 op 10 op op 21 op 60 op 30 op 6 op 6 op 6 6 op op 6 op 6 op 6 6 op op 6 4 op 25 op 4 op 10 op op 21 op op Taloussosiologian pääaineopiskelijoilta edellytetään opintojakson TM41/MA28 Johdatus vähittäiskauppaan suorittamista (tai vastaavia tietoja) ennen opintojakson TMS42/TSS10 suorittamista. HUOM! Ennen vuotta 2013 aloittaneet opiskelijat, joilla opintojakso TKMSY Tilastollinen päättely (3 op) kuuluu KTM-tutkinnon menetelmäopintoihin, suorittavat opintojakson TKMY3 opintojakson vastuuopettajan erityisohjeiden mukaisesti. Kaupan ja palvelujen maisteriohjelman sivuaineet Kaupan ja palvelujen maisteriohjelmassa tarjolla olevat sivuaineopinnot on esitelty aineittain alla olevissa taulukoissa. Sivuaine koostuu pääasiallisesti aineopintotasoisista opintojaksoista. HUOM! Muista katsoa opintojaksojen mahdollisesti edellyttämät edeltävät opinnot opinto-oppaasta! Sivuaineena suoritettavien monitieteisten opintokokonaisuuksien kuvaukset löytyvät kunkin opintokokonaisuuden kohdalta sähköisestä opinto-oppaasta. Toimitusketjujen johtamisen sivuaineopinnot 140 väh. 25 op (vsk. 2009 lähtien) (vsk. 2009 lähtien) Pakolliset opintojaksot LOGY Toimitusketjujen johtamisen perusteet* LOG1/TM44 Supply Chain Management LOG3 Purchasing and Supply Management LOG4/TM45 Kuljetustoiminnot ja -markkinat 4 6 6 6 op cr cr op * Opintojakso LOGY (4 op) on pakollinen opiskelijoille, jotka eivät ole suorittaneet vastaavia opintoja. Vaihtoehtoiset opintojaksot LOG2 Tuotantotalous LOG9 Materiaalihallinnon teknologiat ja mittarit YJ8/LOG12 Ulkomaankaupan kuljetus- ja sopimusoikeus TM51/TJ17/LOG15 Paikkatietomenetelmät liiketoiminnassa I 6 6 6 op op op 6 op Opintojakso LOG8 Toimitusketjujen johtamisen projektityö on poistunut sivuainetarjonnasta lv. 2014–2015 lähtien. Kansainvälisen liiketoiminnan sivuaineopinnot Pakolliset opintojaksot KVY Kansainvälisen liiketoiminnan perusteet* KV1 International Business Management KV22/TM32 The Russian Market Economy väh. 25 3 6 3 op cr cr op * Opintojakso KVY (3 op) on pakollinen opintojakso opiskelijoille, jotka eivät ole suorittaneet vastaavia opintoja. Vaihtoehtoiset opintojaksot KV21/TM37 Eastern Europe and Central Asia Twenty Years Later KV23/TM33 Business in the Baltic Sea Region KV24/TM26 Investment Opportunities in Eastern Europe KV90 Location-Specific Studies KVS10/TMS32 The Development of the EU-Russia Economic Relations KVS90 Location-Specific Studies Markkinoinnin sivuaineopinnot Pakolliset opintojaksot MAY Markkinoinnin perusteet* MA11 Markkinoinin strateginen johtaminen 3 6 6 cr cr cr 1-6 6 cr cr 1-6 cr väh. 25 4 10 op op op * Opintojakso MAY (4 op) on pakollinen opiskelijoille, jotka eivät ole suorittaneet vastaavia opintoja. Vaihtoehtoiset opintojaksot Suositeltavat opintojaksot: MA12 Kuluttajakäyttäytyminen MA21 Palvelujen markkinointi MA26/LOG14 Jakelun johtaminen ja kaupan ketjuliiketoiminta TM41/MA28 Johdatus vähittäiskauppaan 6 6 op op 7 6 op op 6 op 6 6 cr cr Sivuainekokonaisuuteen sopivat myös: MA13 Markkinointiviestintä MAS13 Managing Customer and Supplier Relationships MAS23/KVS55 Developing Service Business (ei opetistajonnassa lv. 2014–2015) 141 MAS31 Strategic Brand Management MAS32/TSS9 Kulutuskulttuuri ja markkinointijärjestelmä MAS33 Mainonta ja media (ei opetustarjonnassa lv. 2015–2016) Talousmaantieteen sivuaineopinnot 6 6 cr op 6 op väh. 25 3 op op Pakolliset opintojaksot TMY Talousmaantieteen perusteet* * Opintojakso TMY (3 op) on pakollinen opiskelijoille, jotka eivät ole suorittaneet vastaavia opintoja. sekä seuraavista vähintään 15 op TMe2 Globalisation and Corporate Responsibility TM3/KV17 Poliittinen maantiede ja Euroopan integraatio (ei opetustarjonnassa lv. 2015–2016) TM4/JO14 Geographies of Firms and Industries TM5 Empiirisen alueanalyysin perusteet TM51/TJ17/LOG15 Paikkatietomenetelmät liiketoiminnassa I TM6 Matkailumaantiede (ei opetustarjonnassa lv. 2014–2015) 5 4 cr op 6 6 6 cr op op 6 op Vaihtoehtoiset opintojaksot (0-7 op) valittavissa vapaasti talousmaantieteen muista opintojaksoista opintojaksokohtaiset rajoitteet huomioon ottaen niin, että sivuaineen laajuus (25 op) täyttyy Taloussosiologian sivuaineopinnot (vsk. 2012 lähtien) Pakolliset opintojaksot P.1 Taloussosiologian perusteet A.5 Taloussosiologian suuntauksia, lukupiiri Vaihtoehtoiset opintojaksot A.1 Kulttuuri, elämäntapa ja talous A.2 Kulutussosiologia A.3 Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät A.4 Työelämän sosiologia S.4 Sosiologian tutkimusmenetelmät S.5 Kulttuuri, elämäntapa ja talous II S.6 Kulutussosiologia II TS30 Taloussosiologian erikoiskurssit TSS30 Taloussosiologian syventävät erikoiskurssit väh. 25 3 4 op op 3/6 3/6 8 3/6 6 6 6 6 6 op op op op op op op op op op Opintojaksot TS5 Matkailun sosiologia ja TSS16 ICT and Society ovat poistuneet sivuainetarjonnasta lv. 2014–15 lähtien. Tietojärjestelmätieteen sivuaineopinnot väh. 25 3 5 op op Pakolliset opintojaksot (vsk. 2011 lähtien) TJY2 Tietohallinnon perusteet* TJ1 Tietotekniikka liiketoiminnan kehittämisessä * Opintojakso TJY2 (3 op) on pakollinen opiskelijoille, jotka eivät ole suorittaneet vastaavia opintoja. Vaihtoehtoiset opintojaksot TJ3/LOG6 Yrityksen toiminnanohjausjärjestelmät TJ25 Business Intelligence TJ9/KV15 Verkkoliiketoiminta 142 5 5 6 op cr op op TM51/TJ17/LOG15 Paikkatietomenetelmät liiketoiminnassa I TJS1 Management of ICT Services TMS51/TJS10 Paikkatietomenetelmät liiketoiminnassa II 6 op 6 6 cr op Opintojen ohjaus ja HOPS Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) opintojensa alussa. Hyväksytystä HOPS:sta tulee vsk:sta 2014 lähtien opintorekisteriin suoritusmerkintä YH000022 HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma 0 op (pakollinen opintosuoritus). Opintosuunnitelmaan sisältyvät KTM-tutkinnon opintojen lisäksi aiempaa tutkintoa täydentävät opinnot, mikä niitä opiskelijalta edellytetään. Pääaineen täydentäviä opintoja voi joissain tapauksissa sisällyttää tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. Lisätietoja antavat opintoamanuenssi ja maisteriohjelman koordinaattori. Henkilökohtaista opinto-ohjausta varten voi varata ajan joko opintoamanuenssilta tai maisteriohjelman koordinaattorilta. Opintojen suunnittelun ensisijaisia apuvälineitä ovat opiskelijan yleisopas, opinto-oppaat sekä intranet, jossa maisteriohjelmalla on oma sivustonsa. Muut opinto-ohjausta antavat tahot: opintotoimisto: yleinen opintoneuvonta, opetusaikataulut, kuulustelut, muulla suoritetut opinnot sekä valmistumiseen liittyvät kysymykset maisteriohjelman edustajat pääaineittain: pääaineeseen liittyvä ohjaus, mm. aineen opetussuunnitelma sekä tutkielmaan liittyvät kysymykset kieli- ja viestintäopinnoissa kielikohtaisesti vastuuopettajat Maisteriohjelman opinnot on tarkoitus suorittaa kahdessa vuodessa. Pääaineiden opintojen ja pakollisten menetelmäopintojen suositellut suorittamisajankohdat on esitetty alla olevassa taulukossa. Ota HOPSia laatiessasi huomioon myös se, että osa kursseista järjestetään joka toinen vuosi. 1. vuosi Opintojaksot sl I sl II kl III 2. vuosi kl IV sl I sl II kl III kl IV Kaikille yhteiset, pakolliset opintojaksot MAS41/TMS44/TSS31 Kaupan tutkimus MAPG/TMPG/TSPG Pro gradu -tutkielma Tieteenfilosofia ja tieteellinen tutkimusprosessi MENY2 * 1. vuoden sl I-II tai kl III-IV Markkinoinnin pääaine/Kaupan markkinoinnin johtaminen YSM/MA Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset menetelmät MAS1/KVS2 Markkinointitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät tai Valinnaiset opintojaksot MAS13 Managing Customer and Supplier Relationships MAS23 Developing Service Business tai tai tai MAS31 Strategic Brand Management tai MAS32/TSS9 Kulutuskulttuuri ja markkinointijärjestelmä tai MAS33 Mainonta ja media MAS34 Kaupan strateginen markkinointi tai TMS6/TUTUS9/MAS8/TSS11 Matkailun tulevaisuus ja matkailututkimus tai tai Talousmaantieteen pääaine/Liikepaikkasuunnittelu TMS41 Liikepaikkasuunnittelun käytännön menetelmät tai TMS42 Kulutustilat ja kuluttajan aluekäyttäytyminen tai TMS51/TJS10 Paikkatietomenetelmät liiketoiminnassa II YSM/TM Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset menetelmät tai TSS2/TMS81 Sosiologian tutkimusmenetelmät tai TKMS7/LRS20/TMS82/... Monimuuttujamen. soveltaminen taloustieteessä Taloussosiologian pääaine/Kuluttajakäyttäytyminen TSS2/TMS81 Syventävät yhteiskuntatieteelliset menetelmät tai YSM/TS Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät MAS32/TSS9 Kulutuskulttuuri ja markkinointijärjestelmä tai 143 S.5 Kulttuuri, elämäntapa ja talous II tai tai tai tai S.6 Kulutussosiologia II tai tai tai Valinnaiset opintojaksot TMS42/TSS10 Kulutustilat ja kuluttajan aluekäyttäytyminen tai TMS6/TUTUS9/MAS8/TSS11 Matkailun tulevaisuus ja matkailututkimus tai S.5 Kulttuuri, elämäntapa ja talous II tai tai tai tai S.6 Kulutussosiologia II tai tai tai MASTER’S DEGREE PROGRAMMES The Master’s degree programmes are specialised two-year programmes that are premised on up-todate scientific research. The structure of these programmes is in line with the Master of Science degree structure and schedule, as described in the previous chapter. The Turku School of Economics offers the following Master’s degree programmes in English: Global Information Technology Management, GITM Global Innovations Management, GIM Futures Studies, FUTU International Master’s in Management of Information Technology, IMMIT MASTER’S DEGREE PROGRAMME IN GLOBAL INFORMATION TECHNOLOGY MANAGEMENT (GITM) The Global IT Management (GITM) master’s degree prorgramme provides students competence for managerial, project leadership, and expert positions in design, implementation and service facilitation of information technology. It trains professionals to work in information resources management in international enterprises and in international project environments within the ICT-enterprises. It prepares students with a background in business and/or information technology or computer science, in order to become “hybrid” managers at the interface between ICT, business, and people. The successful completion of the GITM master’s degree makes a student eligible for postgraduate studies in Information Systems Science. The two-year GITM Master’s program consists of 120 ECTS credits (minimum requirement) and is completed in 2 years full-time studies. The language of instruction is English. The final degree is either Master of Science in Economics and Business Administration (M.Sc.(Econ. & Bus. Adm.)) or Master of Science (M.Sc.). Entrance degree together with possible supplementary studies defines the final degree which is already decided in the admission process. The major in the both degrees is Information Systems Science. The core of program consists of IT management and Software business related studies. The minor studies are selected in the study plan phase based on students´ specialization interests. The language studies depend on students background and their own interests. Each GITM-student’s study and future plan is supported by Career management studies (FUTU3, 2 ECTS in optional studies). Depending on the students’ background and the target degree in GITM program students might have to supplement their earlier studies with business and economic studies or information systems studies. In the study structure some of the supplementary studies can be included in the optional studies. The GITM program is one of the Turku Centre for Computer Science master’s programs. Turku School of Economics has run the Global Information Technology Management (GITM) programme since 2003. We have and have had students from Afghanistan, Bangladesh, Bulgaria, Cameroon, China, Ecuador, Ethiopia, Finland, Ghana, India, Iran, Latvia, Malaysia, Nigeria, Nepal, Pakistan, Romania, Slovenia, Russia, South Korea, Tajikistan, Thailand, Turkey, Uganda, USA, and Vietnam. The structure of the programme is as follows: 144 MASTER OF SCIENCE IN ECONOMICS AND BUSINESS ADMINISTRATION 120 cr Major: Information Systems Science (incl. Master’s thesis 30 ECTS cr) 60 cr Minor: Management & Organization or International Business or Entrepreneurship 25 cr Language and communication studies 10 cr Methodological studies 4 cr Optional studies 21 cr Detailed structure of the Master’s Degree Programme in GLOBAL INFORMATION TECHNOLOGY MANAGEMENT: M.Sc. (Econ. & Bus. Adm.) MAJOR: INFORMATION SYSTEMS SCIENCE 60 cr Obligatory courses (60 ECTS cr) TJPG Master’s thesis 30 TJSRM Research Methods 6 TJS17 Enterprise Architecture 6 TJSe2 Management of IS projects 6 TJS1 Management of ICT services 6 TJS6 Software Business 6 Optional IS courses TJS4 eServices 6 TJS5 Healthcare Information Systems 2-6 TJS8 Special Courses: Information Systems Research on Games 2-6 TJS8 Special Courses: IT Governance and Strategic Management of IT 6 TJS8 Special Courses: Knowledge Management- Information Security 2-6 TJS13 Management of Information System Security 6 TJS16 Information Technology and Ethics 5 TJS18 Knowledge Work 10 TJS19 Master’s project – Special Assignment 10 TJS20 Exercise project 3-6 LR09/TJ6 Accounting information systems 3 TJ15 ICT Infrastructure 6 TJ24 Usability testing 5 BIDI0003/MAS19/KVS7/TJS23/YRS9/LR19 Business Development Laboratory 7 TUCS courses (http://tucs.fi) and other IS courses via JOO agreement MINOR: MANAGEMENT AND ORGANIZATION 25 cr JO13/KV16 Responsible Business: an Introduction 6 YR6/JO8 Corporate Entrepreneurship and Creating Entrepreneurial Mindset 6 TM4/JO14 Geographies of firms and industries 6 145 JOS2 Organizations in their Environments 6 JOS3/KVS17 International Human Resource Management 6 TMS2/JOS6 Global Responsible Business 6 TMS47/KVS16/JOS13/TUTUS30/YRS3 Perspectives to the Finnish Innovation System Systems 6 MINOR: INTERNATIONAL BUSINESS KV1 International Business Management 6 KV2/TM34 Business Intelligence and the Global Business Environment 4 KV3/MA14 Business Marketing 6 KV4/MA13 Exports and SME Internationalisation 6 KV6 Multinational Corporations and Foreign Direct Investment 3-6 KV11/YR10 International Innovation Management as Design 6 JO13/KV16 Responsible Business: an Introduction 6 KV21/TM37 Eastern Europe and Central Asia 25 Years Later (no lectures) 3 KV22/TM32 The Russian Market Economy (no lectures) 3 KV23/TM33 Business in the Baltic Sea Region 6 KV24/TM36 Investment Opportunities in Eastern Europe 6 KV30 Managing across Cultures 2/4/6 KV31/TM35 Doing Business in Asia-Pacific 6 KV32 India as a Business Environment 3 KVS1 International Business Strategies 6 KVS4 International Mergers and Acquisitions 6 KVS10/TMS32 The Development of the EU-Russian Economic Relations 6 KVS12 The EU as a Business Environment 6 KVS13 New Challenges of Global Business 6 TMS47/ KVS16/JOS13/TUTUS30/YRS3 Perspectives to the Finnish Innovation System 6 MAS12/KVS3 Strategizing in Business Networks 6 MINOR: ENTREPRENEURSHIP 25 cr YR1 Opportunity creation and assessment 6 YR2 Venture creation 6 YR3 Managing a growing business 6 YR5 Entrepreneurship and society 6 YR6/JO8 Corporate Entrepreneurship and Creating Entrepreneurial Mindset 6 TMS47/KVS16/JOS13/TUTUS30/YRS3 Perspectives to the Finnish Innovation System 6 YRS6 Multidisciplinary Framework for Entrepreneurship 6 METHODOLOGICAL STUDIES: MENY2 Philosophy of Science and the Scientific Research 146 25 cr 4 cr 4 LANGUAGE AND COMMUNICATION STUDIES 10 cr st 1 Foreign language primarily English 6 2nd Foreign language Finnish for those whose mother tongue is not Finnish or who have no previous Finnish studies For those whose mother tongue is Finnish or who have studied Finnish, the 2 nd foreign language is decided based on previous language studies 4 MASTER OF SCIENCE Major: Information Systems Science (incl. Master’s thesis 30 ECTS cr) Methodological studies Optional studies (minor, language and communication studies etc.) 120 cr 80 cr 4 cr 36 cr Detailed structure of the Master’s Degree Programme in GLOBAL INFORMATION TECHNOLOGY MANAGEMENT: M.Sc. MAJOR: INFORMATION SYSTEMS SCIENCE 80 cr Obligatory courses (48 cr) TJPG Master´s thesis 30 TJSRM Research Methods 6 TJS17 Enterprise Architecture 6 TJSe2 Management of IS projects 6 Obligatory courses in Business informatics (18 cr) TJS1 Management of ICT services 6 TJS13 Management of Information System Security 6 TJS6 Software Business 6 Obligatory courses in Work Informatics (20 cr) TJS18 Knowledge Work 10 TJS19 Master’s project – Special Assignment 10 Optional courses (12-14 cr) TJS5 Healthcare Information Systems 2-6 TJS8 Special Courses: IT Governance and Strategic Management of IT 6 TJS8 Special Courses: Information Systems Research on Games 2-6 TJS8 Special Courses: Knowledge Management 2-6 TJS16 Information Technology and Ethics 5 OTHER STUDIES AND/OR OPTIONAL MINOR ACCORDING TO PERSONAL STUDY PLAN METHODOLOGICAL STUDIES MENY2 Philosophy of Science and the Scientific Research 36 cr 4 cr 4 147 Courses obligatory courses are marked with bold letters 1st year (timetable marked with shadowing) I I I III 2nd year (timetable marked with shadowing) IV Advanced studies in IS (60) TJPG Master’s Thesis (30) TJSRM Research Methods (6) TJS17 Enterprise Architecture (6) TJSe2 Management of IS Projects (6) TJS1 Management of ICT Services (6) TJS6 Software business (6) Optional IS studies TJS5 Healthcare Information Systems (6) TJS8 Special Courses (6) or TJS13 Management of Information System Security (6) or TJS16 Information Technology and Ethics (5) or TJS18 Knowledge Work (10) TJS19 Master’s project – Special Assignment (10) TJS20 Exercise project LR09/TJ6 Accounting information systems TJ15 ICT Infrastructure TJ24 Usability testing BIDI0003/MA S19/KVS7/TJ S23/YRs9/LR 19 Business development Laboratory TUCS courses, flexible study right agreement Supplementary IS studies TJK530 Bachelor’s Thesis (10) Methodological studies (4) MENY2 Philosophy of Science and the Scientific Research (4) or Language and communication studies (10) 148 SVF1a Finnish: Beginner’s course 1 (2) SVF1b Finnish: Beginners’ course 2 (2) EN3 International Business Negotiations Skills (3) or o r o r or or I II III IV EN10 Academic Writing (3) or Minor: Management & Organization (25) JO13/KV16 Responsible Business: an Introduction (6) YR6/JO8 Corporate Entrepreneurship and Creating Entrepreneurial Mindset (6) TM4 Geographies of firms and industries (6) JOS2 Organizations in their Environments (6) JOS3/KVS1 7 International Human Resource Management (6) TMS2/JOS6 Global Responsible Business (6) TMS47/ KVS16/JOS 13/TUTUS30/Y RS3 Perspectives to the Finnish Innovation System (6) or or or not offered 2015-2016 Minor: International Business (25) KV1 International Business Management (6) KV2/TM34 Business Intelligence and the Global Business Environment (4) KV3/MA14 Business Marketing (6) KV4/MA13/Y Exports and SME Internationalisation (6) R10 KV11 International Innovation Management as Design JO13/KV16 Responsible Business: an Introduction KV21 Eastern Europe and Central Asia Twenty Years Later KV22/TM32 The Russian Market Economy (3) KV23/TM33 Business in the Baltic Sea Region (6) KV24/TM36 Investment Opportunities in Eastern Europe (6) KV30 Managing across Cultures KV31/TM35 Doing Business in Asia-Pacific (6) KV32 India as a Business Environment KVS1 International Business Strategy (6) KVS4 International Mergers and Acquisitions (6) KVS10/TMS 32 The Development of the EU-Russia Economic Relations (6) KVS12 The EU as a Business Environment KVS13 New Challenges of Global Business (6) TMS47/ KVS16/JOS 13/TUTUS30/ YRS3 Perspectives to the Finnish Innovation System (6) MAS12/KVS3 Strategizing in Business Networks or or or or virtual course virtual course or 149 Minor: Entrepreneurship (25) YR1 Opportunity creation and assessment (6) YR2 Venture creation (6) YR3 Managing a growing business (6) YR5 Entrepreneurship and society YR6/JO8 Corporate Entrepreneurship and Creating Entrepreneurial Mindset TMS47/ KVS16/JOS 13/TUTUS30/ YRS3 Perspectives to the Finnish Innovation System (6) YRS6 Multidisciplinary Framework for Entrepreneurship not offered 2015-2016 Supplementary studies in business and economics LRYA Bookkeeping, parts I and II (5) LRYB Introduction to Cost Accounting (4) JOY Introduction to Management and Organisation (4) KVY Basic Course in International Business (3) MAY Principles of Marketing (4) YRY Entrepreneurship (3) LOGY Introduction to Operations & Supply Chain Management (4) KTY Introduction to Economics (6) MASTER’S DEGREE PROGRAMME IN GLOBAL INNOVATION MANAGEMENT (GIM) The Master's Degree Programme in Global Innovation Management is an English-language two-year programme covering the management of innovation processes in international firms. It combines studies and research in the fields of international business, entrepreneurship and innovation management. Students learn how innovations are created and launched in international setting and how innovativeness can be fostered in a firm. They learn how to manage international resources, cross-border R&D activities, and take the international markets into account in the innovation launch. Students learn also to understand entrepreneurial activities and key strategies for firm growth. Innovation Management Studies offer corporate management opportunities for graduates, particularly in the Life Sciences (Biotechnology) and Information and Communications Technology. Graduates of the GIM programme will also be equipped with the skills to take up an array of specialist business and technical positions in high-technology industries. Those who wish to remain in academia will be able to apply for doctoral studies in Economics and Business Administration within the International Business programme. The structure of the programme is as follows: Master’s Degree Programme in Global Innovation Management (GIM) Major: International Business (incl. Master’s thesis) Minor: Entrepreneurship Language and communication studies 150 120 cr 60 cr 25 cr 10 cr Methodological studies Specialisation Studies: Innovation Management Optional Studies 4 cr 18 cr 3 cr All students will prepare their personal study plans at the beginning of the study period under the guidance of faculty members. Detailed structure of the Global Innovation Management Master’s Degree Programme Major: International Business 60 cr Obligatory courses (48 cr) KVPG Master’s Thesis KVS1 International Business Strategy KVS60 Research Methods in International Innovation Management Optional courses (a minimum of 12 cr from the following) KVS8 International Marketing Management (not offered in 2014– 2015) MAS12/KVS3 Strategizing in Business Networks KVS4 International Mergers and Acquisitions KVS13 New Challenges of Global Business TMS47/KVS16/JOS13/TUTUS30/YRS3 Perspectives to the Finnish Innovation System (not offered in 2015–2016) KVS57 Multinational Management KVS90 Location-specific Studies 30 cr 6 12 cr cr 6 cr 6 cr 6 cr 6 cr 6 cr 2 1-6 cr cr Minor: Entrepreneurship 25 cr Obligatory courses (19 cr) YRGIM Introduction to Entrepreneurship YR1 Opportunity Creation and Assessment YR3 Managing a Growing Business YR6/JO8 Corporate Entrepreneurship and Creating Entrepreneurial Mindset Optional courses (a minimum of 6 cr from the following) 1 cr 6 cr 6 6 cr cr YR2 Venture Creation YR5 Entrepreneurship and Society 6 6 cr cr Specialisation Studies: Innovation Management Obligatory course (6 cr) KVS5/MAS24 Managing International Innovation Development Recommended optional courses (a minimum of 12 cr from the following) MAS21/KVS52 Innovations and New Business Opportunities 18 cr 6 cr 6 cr 151 KVS53 Project Management and Innovation (not offered in 2015–2016) KVS54 Special Themes: Innovation Management MAS23/KVS55 Developing Service Business (not offered in 2014–2015) TLS_0067 Introduction to International Intellectual Property Law KVS90 Location-specific Studies Alternative options: KV4/MA13 Exports and SME Internationalisation KV11/YR10 International Innovation Management as Design Methodological studies MENY2 Philosophy of Science and the Scientific Research HOPS Personal Study Plan Language and Communication Studies 1st Foreign language - primarily English 2nd Foreign language - Finnish for those whose mother tongue is not Finnish or who have no previous Finnish studies - For those whose mother tongue is Finnish or who have studied Finnish, the 2nd foreign language is decided based on previous language studies 6 cr 2/4/6 cr 6 cr 4 cr 1-6 cr 6 cr 6 cr 4 4 cr cr 6 10 cr cr 4 cr The teaching staff act as facilitators, advisors and mentors in the learning process of the student, but the responsibility to achieve the learning objectives of each individual student lies within him/herself. The programme can be completed in two years. In case that the student is required to take supplementary studies in addition of the Master’s Programme’s studies, two years may not suffice. It is highly recommended that supplementary studies are taken in the first year. Most of the supplementary studies are offered in the curriculum of International Business. Courses KV40 and KV41 are specially designed for GIM-students. MASTER’S DEGREE PROGRAMME IN FUTURES STUDIES (FUTU) Futures Studies is a new emerging field of research. As the future does not exist yet, the field studies the future projections of and discontinuities in past trends and current views of the long-term future. Futures Studies is interested in the probable futures, possible futures and preferred futures. As a societal action, futures studies aim to serve private and public decision-makers by outlining alternative long-term strategies in a changing operational environment. As an academic field of research, Futures Studies generates knowledge of the ways and processes of how individuals and organizations deal with the uncertain future. Typical research questions in the field are focused to the epistemology of knowledge about the future, the methodological development of futures studies tools and analyses of alternative futures of a clear topic or a more general theme. Futures Studies is an interdisciplinary 152 field, where rather wide topics are analyzed and the results and approaches of more traditional disciplines meet. You can study Futures Studies as a Major Subject in the two-year Master’s degree programme and in the four-year Postgraduate progamme at the Turku School of Economics (TSE) in the University of Turku. Futures Studies offers complementary approaches and methods to other Major Subjects of the Turku School of Economics. Students having a Futures Studies as the major subject are encouraged to study other subjects at TSE as minors. The Finland Futures Research Centre (FFRC) organises two-year Master’s Degree Programme in Futures Studies. After graduation the students will be able to understand, compare and evaluate different futures studies cases and methods in relation to each other. The students can explore ethical questions, such as the role of futurists in decision-making processes and the incorporation of sustainability goals to futures studies. The students will learn to design and manage demanding futures studies projects independently. They can apply various methods of futures studies and judge the meaning and consequences of methodological choices. Graduates of Futures Studies may work in strategic planning of large corporations and medium size business, as well as other organizations, for example administration and non-governmental organizations. MA in Futures Studies also opens up possibilities to other careers in research & development, consultancy and education. More information about the programme and courses: [email protected] MASTER’S DEGREE PROGRAMME: FUTURES STUDIES (FUTU) 120 ECTS CR. Major: Futures Studies (incl. Master’s thesis) 60 cr Obligatory Futures Studies courses 9 cr. Optional courses 12 cr Minor 25 cr Language and communication studies 10 cr Methodological studies 4 cr DETAILED STRUCTURE OF THE MASTER’S DEGREE PROGRAMME IN FUTURES STUDIES MAJOR: ADVANCED FUTURES STUDIES 69 CR OBLIGATORY COURSES (51 ECTS CR) FUTUPG Master’s Thesis 30 FUTUS5 Futures Case Evaluation 8 FUTUS2 Futures research Methods 8 FUTUS1 Ethics of Futures Studies 5 OPTIONAL ADVANCED COURSES (9 CR FROM THE FOLLOWING) FUTUS3 Systems Thinking 6 FUTUS4 Strategic Foresight 6 FUTUS6 Futures Research Methods in Practice 6 153 FUTUS7 Global Challenges and Sustainable Futures (not offered 2015-2016) 6 FUTUS8 Changing Futures Theme (not offered 2015-2016) 6 TMS47/KV16/JOS13/TUTU30/YRS3 Perspectives to the Finnish Innovation Systems 6 OBLIGATORY FUTURES STUDIES COURSES 9 CR FUTU1 Foundations of Futures Studies 5 FUTU2 Scenario Thinking 4 OPTIONAL COURSES 12 CR FUTU3 Career Management 2 Other studies, must be approved by the professor beforehand 10 MINOR 25 CR Management and Organisation, Economic Sociology, Entrepreneurship, Innovation and Entrepreneurship Study Module, Sustainable Development etc. METHODOLOGICAL STUDIES 4 CR MENY2 Introduction to the Philosophy of Science LANGUAGE AND COMMUNICATION STUDIES 1st foreign language Primarily English 2nd foreign language Finnish for those whose mother tongue is not Finnish or who have no previous Finnish studies For those whose mother tongue is Finnish or who have studied Finnish, the 2nd foreign language is decided based on previous language studies 4 10 CR 6 4 All students prepare a personal study plan at the beginning of the study period under the guidance of their coordinator. The programme can be completed in two years. If the student is required to take supplementary studies in addition to their Master’s programme studies, two years may not suffice. In such a situation the student’s right to study will be extended for two more years. It is highly recommended that supplementary studies are taken during the first year. INTERNATIONAL MASTER IN MANAGEMENT OF INFORMATION TECHNOLOGY (IMMIT) Information and information technology (IT) have increasingly become an integral part of products and services and form the foundation of business processes. Organisations must know how to make the right choices with respect to new IT systems and, at the same time, ensure that existing business processes continue to receive high quality service from IT. This tight link between IT and organisational processes means that the IT department is not alone in its responsibility for the effective use of information and IT. Getting more value from IT is an increasingly important organisational competency. The IMMIT programme is designed to address these new Information & Management challenges. 154 The IMMIT programme degree totals 120 ECTS credits, to be completed in 2 years of full-time studies. The language of instruction is English. The first semester will start in August at IAE Aix-en-Provence. The emphasis will be on the foundations of international business. The semester will finish in December and in January the students will move to the University of Turku in Finland to start the second semester. The main focus of the second semester will be on skills in IT management. The second semester will finish in May. The third semester will start at Tilburg University in September and the emphasis shifts towards integration issues such as the role of IT in business transformation, management of IT-based innovation and more specialised topics in international IT management. The fourth semester starts in January/February and is devoted to thesis work, which includes an internship in an international operating company. This internship could take place anywhere in the world, although most IMMIT students find an internship position in Europe. Each partner university requires a minimum number of ECTS to be earned at its own institution (oncampus) and the Master’s thesis is jointly supervised by faculty members from each university. Upon completion, students are awarded three degrees: Master of Science in Information Management (recognised in the Netherlands), Master Sciences du Management Spécialité Management et Technologies de l’Information (recognised in France) and Master of Science in Economics and Business Administration (recognised in Finland). IMMIT is a two-year programme (120 ECTS) and is designed for students with an undergraduate degree in IT, Business or Management. The programme is structured around four successive tracks: Fundamental of Management and multicultural environment track (IAE) Fundamental of ITC and research track (TSE) Integration and career tracks (Tilburg University) Real life experience and thesis (IAE, TSE and Tilburg University) INTERNATIONAL MASTER IN MANAGEMENT OF INFORMATION TECHNOLOGY (IMMIT) 120 cr Major: Information Systems Science (incl. Master’s thesis) 60 cr Minor: Management and Organization 27 cr Language and communication studies 9 cr Methodological studies 6 cr Elective studies 18 cr THE COURSE SCHEDULE OF THE IMMIT PROGRAMME AT TSE Courses and credits 1st year (timetable marked with shadowing) I II III IV 2nd year (timetable marked with shadowing) I II III Advanced studies in IS TJPG Master’s thesis (30) TJSRM Research methods (6) TJS1 Management of ICT services (6) TJS6 Software business (6) TJS8 Special courses: IT Governance (6) Language and communication 155 IV EN3 International Business Negotiations Skills (3) EN10 Academic writing (3) Optional or elective courses SVF1 Finnish: Beginner’s Course 1 (2) SVF2 Finnish: Beginner’s Course 2 (2) TJSe2 Management of IS projects (6) Courses offered by Turku Centre for Computing Science (TUCS), discussed with TSE academic coordinator of IMMIT. AASIAN OHJELMA Asian Programme Basic Studies 25 ECTS The Asian Programme is an interdisciplinary Bachelor level study programme which provides students basic knowledge of Asia. It is a good introduction to Asia for all students whose study or career plans relate to the region. The programme is coordinated by the University Network for Asian Studies. The Asian Programme is arranged on the Internet, in the Moodle learning environment. The courses consist of lecture presentations, literature exams, web assignments and essays. To get the Asian Programme Basic Studies minor choose at least three (3) basic studies courses and additional basic or advanced level courses to get a minimum of 25 ECTS. Asian Programme Basic Studies Courses: 1. Contemporary East Asia (6 ECTS) (spring term 2016) 2. Contemporary Southeast Asia (5 ECTS) (spring term 2016) 3. Contemporary South Asia (5 ECTS) (spring term 2016) 4. Culture in East and Southeast Asia (6 ECTS) (autumn term 2016) 5. Business in East and Southeast Asia (6 ECTS) (autumn term 2016) See the list of possible advanced level courses from our website asianet.fi. If you cannot fit the Asian Programme into your degree, see our new 10 ECTS Mini Minor. Application The application period for all the courses is 1. - 30.9.2015. The application form and guidelines will be announced on our website. The courses are free for all students who hold a valid study right in one of the University Network's member universities. Member universities are: Aalto University, Lappeenranta University of Technology, Universities of Jyväskylä, Oulu, Tampere, Turku and Vaasa and the Åbo Akademi University. Mini Minor in Asian Studies 10 ECTS The Mini Minor in Asian Studies is designed for students who prefer to include a small minor (10 ECTS) in Asian Studies in their degree. It provides a possibility to gain advanced knowledge of a specific theme or a region. The courses are coordinated by the University Network for Asian Studies. The Mini Minor is arranged on the Internet, in the Moodle learning environment. The courses consist of lecture presentations, literature exams, web assignments and essays. Each module consists of one basic level course and one or two advanced level courses. The Mini Minor modules are: Contemporary East Asia 156 Contemporary South Asia Contemporary Southeast Asia Culture in East and Southeast Asia Business in East and Southeast Asia Application period to the Mini Minor is organized two times a year in September (1. - 30.9.2015) and in November (9. - 22.11.2015) for all courses starting in spring term 2016. The application form and guidelines can be found on the asianet.fi -website. The courses are free for all students who hold a valid study right in one of the University Network's member universities. Member universities are: Aalto University, Lappeenranta University of Technology, Universities of Jyväskylä, Oulu, Tampere, Turku and Vaasa and the Åbo Akademi University. For more information, please contact: Silja Keva, University Teacher, Finnish University Network for Asian Studies, 20014 University of Turku, tel. 02 333 8897, [email protected] http://www.asianet.fi, http://www.facebook.com/asianetfi, http://www.twitter.com/asianetfi MATKAILUALAN VERKOSTOYLIOPISTO (MAVY) (Mukana:Aalto-yliopisto, HANKEN, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lapin yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto) Monitieteiset matkailualan opinnot Opinnot luovat edellytyksiä ymmärtää matkailua ilmiönä sekä sen kasvavaa merkitystä ja vaikutusta talouteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Matkailualan verkostoyliopiston (MAVY) aidosti monitieteinen toiminta on kansainvälisestikin innovatiivinen tapa kehittää yliopistojen tutkimusta ja opetusta. Opiskelijat sisällyttävät matkailualan opinnot tutkintoonsa sivuaineopintoina tai eri oppiaineisiin integroitavina opintoina ja vahvistavat näin ammatillista moniosaamistaan. Hakuaika on huhtikuun alusta toukokuun loppuun. Katso kotisivu www.funts.fi (Opiskelu, Hae Opiskelijaksi, Työelämätarinoita) Monitieteiset matkailualan perusopinnot verkko-opintoina (25−30 op). Matkailualan aineopinnot ja syventävien opintojen tasoisia opintojaksoja monimuoto-opintoina. Opiskelija voi suorittaa myös 35 opintopistettä pienempiä, oman tutkinnon kannalta tavoitteellisia kokonaisuuksia, mikäli oma laitos hyväksyy opintojen liittämisen tutkintoon. Useimpiin opintojaksoihin sisältyy kontaktiopetusta lyhyillä intensiivikursseilla Savonlinnassa, eri jäsenyliopistoissa tai matkailuyrityksissä ja matkakohteissa. Intensiivikurssit ovat osa opetusta ja ne syventävät näkemystä matkailuelinkeinon käytännöistä, matkailun yhteiskunnallisista sekä kulttuurisista vaikutuksista ja mahdollisuuksista. MAVY toteuttaa jatkokoulutusta niille jäsenyliopistojen jatko-opiskelijoille, joiden tutkimus käsittelee matkailua tai matkailuun liittyvää vapaa-ajan tutkimusta. Jatkokoulutukseen on jatkuva haku. Opinnot ovat kunkin jäsenyliopiston omaa opetustarjontaa. Opintojaksoille voivat ilmoittautua MAVY:n opinto-oikeuden saaneet, omassa pääaineyliopistossa läsnä olevat tutkinto-opiskelijat. MAVY:n opinnoissa tarvittavat Itä-Suomen yliopiston tunnukset ovat voimassa vain läsnäolonsa varmistaneilla opiskelijoilla (WebOodi, Moodle, sposti ja etäyhteydet kirjastoon). Opintojen liittäminen tutkintoon omassa yliopistossa Opiskelija liittää matkailualan opintonsa omaan tutkintoonsa MAVY:n toimistosta annettavalla selvityksellä ja virallisella opintosuoritusotteella. Itä-Suomen yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos ylläpitää Matkailualan verkostoyliopiston opiskelijaluetteloa ja rekisteröi opintosuoritukset yliopiston opintorekisteriin Oodiin, josta opiskelija voi tarkastella suorituksiaan ja tulostaa suoritusotteensa. Opintojen suoritusmerkinnät oman yliopiston opintorekisteriin tehdään pääsääntöisesti siinä tiedekunnassa, jossa opiskelija on pääaineopiskelijana. Matkailualan verkostoyliopiston opintojaksoja on mahdollisuus korvata kansainvälisen vaihdon aikana ulkomaisessa yliopistossa suoritetuilla vastaavilla matkailualan opinnoilla. 157 Yhteystiedot ja neuvonta Koordinaatioyksikkönä toimii ja jäsenyliopistoja palvelee Savonlinnassa Itä-Suomen yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos. Laitoksen johtaja on Matkailualan verkostoyliopiston johtaja. Opintotoimisto: [email protected] Suunnittelupäällikkö Ulla Ritola-Pesonen, 050 526 2245 (opintoasiat, neuvonta, verkostoyhteistyö) Johtaja Antti Honkanen, 050 525 9827 CO-OP NETWORK STUDIES Co-op Network Studies (CNS) on vuonna 2005 perustettu yliopistoverkosto, joka tarjoaa opiskelijoille osuustoiminnan ja yhteisötalouden sivuaineopintoja monitieteisenä yhteistyöverkostona sekä kehittää alan tutkimusta ja opetusta. Verkostoon kuuluu kahdeksan suomalaista yliopistoa: Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto. Verkoston opetusta kehittää, tuottaa ja koordinoi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti yhteistyössä verkoston yliopistojen kanssa. Osuustoiminnan ja yhteisötalouden opintokokonaisuus koostuu viidestä (5) perusopintotason kurssista (kandi- ja maisteriopinnot) ja viidestä (5) aineopintotason kurssista (maisteri- ja jatko-opinnot). Kurssit ovat viiden opintopisteen laajuisia, lukuun ottamatta Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijoita, joille kurssit järjestetään kuuden opintopisteen laajuisina. Aineopintojen suorittaminen edellyttää kolmen ensimmäisen perusopintotason kurssin suorittamista (Osuustoiminnan arvot ja periaatteet, Osuuskuntaoikeus ja Osuustoiminta eri yritysmuodoissa). Aineopintotason A1-, A2- ja A3-kursseilla käydään läpi samoja kurssiteemoja kuin perusopinnoissa, mutta syvemmin ja soveltavammin. Opiskelijat voivat valita sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. Osa kursseista voidaan suorittaa sekä suomeksi että englanniksi kirjoittaen. CNS-opintoja voivat suorittaa myös Helsingin avoimen yliopiston opiskelijat. Lukuvuonna 2015 – 2016 Helsingin avoimen yliopiston opiskelijat pystyvät valitsemaan, edellä mainitun opintopolun kautta, myös aineopintotason kursseja. Verkoston opetuksella on kiinteä yhteys yhtäältä osuustoiminnan ja yhteisötalouden tutkimukseen ja toisaalta elinkeinoelämään. Opinnoissa huomioidaan uudenlaiset osuuskunnat ja toiminta-alat, koska niiden merkitys kasvaa yhteiskunnassa, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla. Kursseilla otetaan huomioon osuustoiminnan laaja kirjo ja keskinäisyys yritysmuotona. Kurssit luovat arvoa osuustoimintayrityksille, koska niillä keskustellaan yritysten kannalta ajankohtaisista ja olennaisista kysymyksistä. Osuustoiminnan neuvottelukunta vahvistaa verkoston toimintaa myös opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Verkoston osaaminen mahdollistaa monitieteisen opetuksen, joka palvelee monipuolisesti osuustoimintaan ja yhteisötalouteen liittyvien tietojen ja taitojen sekä arvojen ja asenteiden kehittämistä. Opintokokonaisuuden suorittaja ei ainoastaan saavuta osuustoiminnan ja yhteisötalouden kannalta olennaisia oppimistavoitteita, vaan saa myös käyttökelpoisen näkemyksen talouselämän monipuolisuudesta. Verkoston kurssit ovat hyödyllisiä myös niille, joilla ei ole ensisijaisesti kiinnostusta osuustoimintaan ja yhteisötalouteen. Opintojaksoille ilmoittaudutaan viimeistään 5 päivää ennen kurssin alkua e-lomakkeella: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/48914/lomake.html. Tarkemmat ilmoittautumisajat löytyvät opintojaksojen yhteydestä. Lisätietoja opinnoista nettisivuilta: http://www.helsinki.fi/ruralia/koulutus/coop/index.htm Co-op Network Studies -koordinaatioyksikkö (os. Lönnrotinkatu 7, 50100 Mikkeli) Tytti Klén, koordinaattori, (hallinto, koordinaatiotehtävät, opiskelijahallinto), [email protected] 158 Perusopinnot 25 op CNS-P1 Osuustoiminnan arvot ja periaatteet I CNS-P2 Osuuskuntaoikeus I CNS-P3 Osuustoiminta eri yritysmuodoissa I CNS-P4 Osuuskuntien liiketoiminta CNS-P5 Osuuskunnat ja kestävä kehitys 5 55 op 5 op 5 op 5 op 5 op Aineopinnot 25 op CNS-A1 Osuustoiminnan arvot ja periaatteet II CNS-A2 Osuuskuntaoikeus II CNS-A3 Osuustoiminta eri yritysmuodoissa II CNS-A4 Osuuskuntien kilpailuetujen kehittäminen CNS-A5 Osuustoiminnan tutkimus 5 op 5 op 5 op 5 op 5 op JATKOTUTKINNOT Turun kauppakorkeakoulun jatkokoulutus tarjoaa tutkijankoulutuksen tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävien liiketoimintaa ja taloutta koskevien kysymysten ratkaisemiseksi. Tohtorikoulutettava voi suorittaa joko kauppatieteiden tohtorin, valtiotieteiden tohtorin tai filosofian tohtorin tutkinnon. Tohtorin koulutus antaa valmiudet toimia laajoissa ja vaativissa asiantuntijatehtävissä yliopistoyhteisön, liike-elämän ja yhteiskunnan palveluksessa. Koulutus on kauppatieteellisen alan luonteen mukaisesti monitieteinen ja kattaa kaikki liike-toiminnan ja talouden tutkimuksen kannalta keskeiset tieteenalat. Jatkotutkinnon voi suorittaa seuraavilla tieteenaloilla: laskentatoimi ja rahoitus johtaminen ja organisointi markkinointi kansainvälinen liiketoiminta toimitusketjujen johtaminen yrittäjyys taloustiede yritysjuridiikka talousmaantiede taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät tietojärjestelmätiede tulevaisuudentutkimus. Jatkokoulutus järjestetään nk. tohtoriohjelmissa. Turun kauppakorkeakoulu vastaa Turun kauppakorkeakoulun tohtoriohjelman toteuttamisesta, mutta jatko-opintoja suorittaessaan tohtorikoulutettava voi kuulua kauppakorkeakoulun tohtoriohjelman sijasta myös johonkin toiseen monitieteiseen Turun yliopiston tutkijakoulun (UTUGS) alaiseen tohtoriohjelmaan. Tutkinnon myöntää kuitenkin aina Turun kauppakorkeakoulu. Tohtorikoulutuksen tavoitteet Tohtorikoulutuksen suoritettuaan tohtorikoulutettavalla on: 1. syvällinen perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa sekä valmius soveltaa sen piirissä itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä 2. hyvä perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa liittyvän tieteenalan (tai tieteenalojen) historiallisen kehitykseen, peruskysymyksiin ja tutkimusmenetelmiin sekä niiden yhteiskunnalliseen merkitykseen 3. perehtyneisyys yleiseen tieteenteoriaan 4. sellainen kauppatieteiden/valtiotieteiden ja omaan tutkimusalaan liittyvien muiden tieteenalojen tuntemus, joka mahdollistaa niiden tutkimustulosten ymmärtämisen ja kehityksen seuraamisen 159 5. hyvät valmiudet toimia työelämässä laajoissa ja vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä sekä kansainvälisessä yhteistyössä. Kauppatieteiden tohtorin, valtiotieteiden tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinto Kauppatieteiden tohtorin, valtiotieteiden tohtorin ja filosofian tohtorin tutkintoon tähtäävä täysipäiväinen opiskelu kestää noin neljän lukuvuoden ajan. Tutkinto voidaan suorittaa lisensiaatin tutkinnon jälkeen tai ilman lisensiaattivaihetta. Valtaosa jatko-opiskelijoista etenee nykyisin suoraan maisterin tutkinnosta tohtorin tutkintoon. Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on: 1. suoritettava tutkintovaatimusten edellyttämät ja opetussuunnitelmassa tarkemmin kuvatut opinnot (yhteensä 60 op) 2. laadittava ja julkaistava väitöskirja, joka osoittaa kykyä luoda uutta tieteellistä tietoa, ja puolustettava väitöskirjatutkimusta julkisessa väitöstilaisuudessa. Väitöskirjan tulee olla itsenäiseen tutkimukseen perustuva esitys aiheesta, joka kuuluu johonkin TuKKK:n tieteenalaan. Kauppatieteiden tohtorin, valtiotieteiden tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinnon 240 op opinnot koostuvat seuraavasti 1. yleistieteelliset opinnot 16 op, joita varten vahvistetaan tohtoriohjelman yhteinen opetussuunnitelma 2. pääaineen jatko-opinnot 32 op, joiden vaatimukset vahvistetaan kunkin aineen osalta erikseen 3. valinnaiset opinnot 12 op, jotka voidaan valita aiotun tutkimuksellisen suuntauksen mukaan 4. väitöskirjan laatiminen, julkaiseminen ja puolustaminen julkisessa väitöstilaisuudessa. Mikäli jatko-opiskelija on jo suorittanut kauppatieteiden lisensiaatin tai valtiotieteiden lisensiaatin tutkinnon, hänen ei tarvitse suorittaa kohtien 1-3 edellyttämiä opintoja kauppatieteiden tohtorin tutkinnossa. Väitöskirja Väitöskirjan tulee olla itsenäiseen tutkimukseen perustuva esitys aiheesta, joka kuuluu jonkun edellä luetellun tieteenalan piiriin. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä monografia tai kokoomaväitöskirja, joka koostuu joukosta samaan aihepiiriin kuuluvia tieteellisiä julkaisuja, julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia tai muista vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävistä töistä sekä niistä laaditusta synteesistä. Synteesissä esitetään tutkimuksen ongelma, sen motivointi ja tieteellinen asemointi sekä tutkimuksen tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Kokoomaväitöskirjojen tunnuspiirteet määritellään tarkemmin johtokunnan antamassa erillisohjeessa. Väitöskirja on jätettävä tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnalle esitarkastusta varten. Hakemukseen liitetään väitöskirjan käsikirjoitus yhtenä täydellisenä kappaleena. Tutkimuksesta ja jatkokoulutuksesta vastaava varadekaani määrää tutkimus- ja jatkokoulutustoimikuntaa kuultuaan väitöskirjalle vähintään kaksi korkeakoulun ulkopuolista esitarkastajaa, joista molemmilla on vähintään tohtorin pätevyys ja joista ainakin toinen on vähintään dosentti tai hänellä on vastaava pätevyys. Tarkastuksen suoritettuaan esitarkastajien tulee ilmoittaa, onko opinnäytteellä katsottava olevan sellainen tieteellinen arvo, että sitä on pidettävä väitöskirjalle asetettavat vaatimukset täyttävänä. Esitarkastajien tulee antaa lausuntonsa pääsääntöisesti kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lopullinen käsikirjoitus on jätetty esitarkastajille. Tarkastajien perustellun kirjallisen lausunnon perusteella varadekaani myöntää tutkimus- ja jatkokoulutustoimikuntaa kuultuaan väittelyluvan väitöskirjan julkistamiseen sekä määrää väitöskirjan tarkastajaksi yhden tai kaksi vastaväittäjää, joista ainakin toinen on vähintään dosentti tai hänellä on vastaava pätevyys. Edelleen varadekaani määrää TuKKK:n professorin, myös emeritus/emerita, tai erityisestä syystä vähintään tohtorin tutkinnon suorittaneen valvojan eli kustoksen väitöstilaisuuteen. Väitöskirja on julkaistava johtokunnan hyväksymällä tavalla. Tämän lisäksi teos on pidettävä vähintään 10 päivän ajan ennen määrättyä tarkastustilaisuutta saatavilla korkeakoulun osoittamassa paikassa, mikäli tästä ei myönnetä poikkeusta. Johtokunta arvostelee väitöskirjan tarkastajien lausunnon perusteella seuraavin arvolausein: laudatur eximia cum laude approbatur magna cum laude approbatur cum laude approbatur 160 non sine laude approbatur lubenter approbatur approbatur. Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta on laatinut väitöskirjojen arvostelusta erillisohjeen, jossa arviointikriteerit kuvataan seikkaperäisemmin. Ohje on luettavissa TuKKK:n internet- ja intranetsivuilla. Kauppatieteiden lisensiaatin ja valtiotieteiden lisensiaatin tutkinto Kauppatieteiden lisensiaatin ja valtiotieteiden lisensiaatin tutkinto on mahdollista suorittaa välivaiheena edettäessä kauppatieteiden tohtorin tai valtiotieteiden tohtorin tutkintoon. Lisensiaatin tutkintoon tähtäävä täysipäiväinen opiskelu kestää noin kahden ja puolen lukuvuoden ajan. Lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on: 1. suoritettava tutkintovaatimusten edellyttämät ja opetussuunnitelmassa tarkemmin kuvatut opinnot, ja 2. laadittava lisensiaatintutkimus ja puolustettava sitä julkisessa lisensiaattiseminaarissa. Lisensiaatin tutkinnon 150 op opinnot koostuvat seuraavasti 1. yleistieteelliset opinnot 16 op, joita varten vahvistetaan tohtoriohjelman yhteinen opetussuunnitelma 2. pääaineen jatko-opinnot 32 op, joiden vaatimukset vahvistetaan kunkin aineen osalta erikseen 3. valinnaiset opinnot 12 op, jotka voidaan valita aiotun tutkimuksellisen suuntauksen mukaan 4. lisensiaatintutkimus 90 op, julkinen lisensiaattiseminaari. Lisensiaatintutkimus Lisensiaatintutkimuksen tulee osoittaa kykyä käsitellä tieteellisesti tutkimustehtävää. Monografian sijasta lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita samaan aihepiiriin kuuluvia tieteellisiä julkaisuja, julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia tai muita vastaavat tieteelliset kriteerit täyttäviä töitä sekä niistä laadittu synteesi, jossa esitetään tutkimuksen ongelma, sen motivointi ja tieteellinen asemointi sekä tutkimuksen tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Valmis lisensiaatintutkimus on jätettävä tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnalle varadekaanin suorittamaa tarkastajien määräämistä varten. Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikuntaa kuultuaan varadekaani määrää lisensiaatintutkimukselle kaksi tarkastajaa, joista ainakin toisen on oltava korkeakoulun ulkopuolelta. Lisensiaatintutkimus käsitellään asianomaisen aineen järjestämässä lisensiaattiseminaarissa, joka on julkinen. Tilaisuudesta on ilmoitettava korkeakoulussa vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin. Varadekaanin määräämät tarkastajat antavat lisensiaatintutkimuksesta perustellun kirjallisen lausunnon, jonka perusteella tutkimus arvostellaan johtokunnan kokouksessa. Lisensiaatintutkimuksen hyväksyessään johtokunnalla tulee olla käytössään lopullinen kansiin sidottu opinnäytetyö. Lisensiaatintutkimusta hyväksyttäessä käytetään vastaavia arvolauseita kuin väitöskirjassakin (ks. ed.). Opiskelijan, joka on saanut oikeuden lisensiaatin tutkinnon suorittamiseen, on mahdollisuus hakea opinto-oikeutta tohtorin tutkinnon suorittamiseen täyttämällä lomake jatko-opiskelijaksi hakemisesta. Lomake löytyy TuKKK:n www-sivuilta. JATKO-OPISKELU Valintaperusteet tohtorintutkintoon Seuraavilla valintaperusteilla varmennetaan se, että eri koulutustaustalla hakevilla on tarvittavat valmiudet suoriutua menestyksellisesti tieteellisistä jatko-opinnoista: 1. 2. 3. 4. 5. Soveltuva tutkinto ja siihen liittyvien laatuvaatimusten täyttyminen Tutkimussuunnitelma Suunnitelma tutkinnon suorittamisen aikataulusta ja jatko-opintojen rahoituksesta Perustelukirje (Letter of motivation) Riittävä kielitaito 161 1. Soveltuva tutkinto ja siihen liittyvien laatuvaatimusten täyttyminen Tohtorintutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut 1. soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon 2. soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai 3. soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin 1. Soveltuvan suomalaisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet sisällöllisesti jatkotutkinnon pääainetta vastaavia edeltäviä opintoja suoritettu vähintään 60 op, joista vähintään 18 op syventäviä opintoja pro gradu -tutkielmasta vähintään arvosana cum laude approbatur pääaineen opinnoista vähintään hyvät tiedot 2. Soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet sisällöllisesti jatkotutkinnon pääainetta vastaavia edeltäviä opintoja vähintään 60 op tämän lisäksi vaaditaan täydentävinä opintoina vähintään 30 op yliopistotasoisia syventäviä opintoja jatkotutkinnon pääaineessa. Täydentäviin opintoihin tulee sisältyä menetelmäopintoja, ja niiden tulee olla suoritettuna ennen jatko-opinto-oikeuden myöntämistä. suoritetun tutkinnon tulee sisältää pro gradua vastaava tutkielma, joka on Turun kauppakorkeakoulun arvosana-asteikolla cum laude approbatur -tasoinen edeltävissä AMK-tutkinnoissa suoritetuista ja täydentävistä pääaineopinnoista tulee olla vähintään hyvät tiedot 3. Soveltuvan ulkomaisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet sisällöllisesti jatkotutkinnon pääainetta vastaavia edeltäviä opintoja suoritettu vähintään 60 op, joista vähintään 18 op syventäviä opintoja suoritettuun tutkintoon tulee sisältyä pro gradu -tutkielma, josta vähintään hyvät tiedot (arvosana "good") tai vastaava näyttö, jonka pääaineen professori arvioi pääaineen opinnoista vähintään hyvät tiedot 2. Tutkimussuunnitelma Hakemukseen tulee sisältyä laadukas tutkimussuunnitelma, joka osoittaa hakijan soveltuvuutta tohtorikoulutukseen. Tutkimussuunnitelman perusteella arvioidaan tutkimuksen aihepiirin soveltuvuus pääaineen tutkimusprofiiliin ja asiantuntijuusalueisiin. Tutkimussuunnitelmasta tulee käydä ilmi tutkimuksen aihe, perustelut aiheen valinnalle, tutkimuksen teoreettinen perusta, metodit ja tutkimusaineisto sekä tieteellinen, liikkeenjohdollinen ja/tai yhteiskunnallinen uutuusarvo. 3. Suunnitelma tutkinnon suorittamisen aikataulusta ja jatko-opintojen rahoituksesta Hakemukseen tulee sisältyä suunnitelma tutkinnon suorittamisen aikataulusta ja jatko-opintojen rahoituksesta. Tohtorintutkinnon suorittaminen päätoimisesti opiskellen kestää noin 4 vuotta. Pääsääntöisesti valinnassa asetetaan etusijalle ne hakijat, jotka tavoittelevat päätoimista jatko-opiskelua ja jotka pystyvät esittämään realistisen rahoitussuunnitelman. 4. Perustelukirje (Letter of motivation) Hakemukseen tulee liittää perustelut jatko-opintoihin hakeutumiselle (letter of motivation). 5. Riittävä kielitaito 162 Hakijan tulee olla suomen- tai englanninkielentaitoinen, jotta hän pystyy osallistumaan opetukseen ja kommunikoimaan yliopiston henkilökunnan kanssa. Toimiminen kansainvälisessä tiedeyhteisössä edellyttää käytännössä aina myös englannin kielen taitoa. Kielitaidon osoittamisesta annetut ohjeet löytyvät TuKKK:n internet-sivuilta. Jatko-opiskelijoiden vuotuinen sisäänotto on noin 35 opiskelijaan. Rajoituksena valinnalle voi yllämainittujen seikkojen lisäksi olla pääaineen ohjausresurssien riittämättömyys. Mikäli muulta kuin kauppatieteen alalta maisterin tutkinnon suorittanut opiskelija haluaa suorittaa kauppatieteiden tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon, tulee hänen ennen jatko-opiskelijaksi hyväksymistä suorittaa liiketaloustieteellisten oppiaineiden kaikille yhteiset opintojaksot, yhden liiketaloustieteellisen aineen perusopinnot sekä pääaineen alalta erikseen määritellyt täydentävät opinnot mukaan lukien pääaineeseen liittyvät menetelmävalmiudet. Myös pääainetta vaihtavan kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneen tulee ennen jatko-opinto-oikeuden saamista suorittaa pääaineen opintoja vähintään 60 op, joista vähintään 18 op syventäviä opintoja. Edellä mainitut jatkotutkinnon pääainetta vastaavat edeltävät opinnot voivat sisältyä ylempään korkeakoulututkintoon tai ne voivat olla täydentävinä opintoina suoritettuja. Vastuuopettajan harkinnan mukaan voidaan edellyttää myös muita pääaineen opintoja siten, että voidaan varmistaa aineen jatkoopintovalmiuksien saavuttaminen. Täydentävien opintojen laajuus määritellään opintopisteinä. Mikäli opintojen laajuus on ilmoitettu sekä opintoviikkoina että opintopisteinä, käytetään määrittelyssä opintopisteitä. Yliopistotasoisten suoritusten opintoviikot muutetaan opintopisteiksi kertoimella 1,8 (tiede- ja opetusneuvoston 2/17.2.2006 päätös opintojaksojen muuntokertoimista). Jatko-opiskelijaksi hakeminen Oikeutta kauppatieteiden tohtorin, valtiotieteiden tohtorin sekä filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseen haetaan erillisellä hakulomakkeella. Hakuajat ovat yhdenmukaiset Turun yliopiston tutkijakoulun (UTUGS) hakuaikojen kanssa. Haku on kaksi kertaa vuodessa: kevätlukukaudella ja syyslukukaudella (tarkemmat hakuajat ilmoitetaan lukukauden alkaessa TuKKK:n internet-sivuilla). Hakemuksessa on esitettävä suunniteltu pääaine, jatko-opintojen tutkintorakenne ja tutkimussuunnitelma. Oikeaksi todistettu jäljennös tutkintotodistuksesta ja virallinen opintorekisteriote (Turun yliopistossa tutkintonsa suorittaneilta riittävät jäljennökset), viralliset käännökset tutkintotodistuksista ja opintorekisteriotteista, jos ne ovat muulla kielellä kuin suomi, ruotsi tai englanti, tutkimussuunnitelma, suunnitelma tutkinnon suorittamisen aikataulusta ja jatko-opintojen rahoituksesta, perustelukirje, CV ja mahdollinen suosituskirje/et sekä mahdolliset muut liitteet liitetään hakemukseen ohjeiden mukaisesti Hakemukset käsitellään oppiaineissa ja koordinoidusti Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnassa/kauppakorkeakoulun tohtoriohjelman johtoryhmässä. Jatko-opintooikeuden myöntää Turun kauppakorkeakoulun dekaani. Tieto päätöksestä lähetetään hakijalle. Jatko-opiskelijoiden ohjaus, henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinta ja kurssien valinta Jatko-opiskelijoilta edellytetään aktiivisuutta jatko-opinnoissaan. Kauppakorkeakoulun tohtorikoulutettavat valitsevat opintonsa TuKKK:n omasta kurssitarjonnasta, Tutkijakoulun (UTUGS) kurssitarjonnasta, valtakunnallisten ja kansainvälisten tutkijakoulutusohjelmien tarjonnasta sekä mahdollisuuksien mukaan muiden TY:n tiedekuntien tarjonnasta. Jatko-opiskelijoilla on myös mahdollisuus suorittaa JOO-opintoina muiden suomalaisten yliopistojen opintojaksoja (edellyttää pääaineen puoltoa ja hakemista JOOPAS-järjestelmässä). Tohtorintutkintoon kuuluvat opinnot ovat jatko-opintotasoisia ja tutkintoon voi sisällyttää myös syventäviä opintoja. Aineopintotasoisia opintoja ei jatkotutkintoon voi sisällyttää. Jatko-opiskelijalle määrätään 1–2 ohjaajaa. Ohjaajalla tulee olla vähintään tohtorin tutkinto. Ohjaajaksi voidaan määrätä myös toisessa korkeakoulussa tai korkeakoulun ulkopuolella työskentelevä henkilö, mutta yhden ohjaajista tulee olla Turun kauppakorkeakoulun henkilökuntaan kuuluva. Jatko-opiskelijan ja ohjaajan välillä laaditaan ohjaussuunnitelma, jossa määritellään sekä ohjaajan että ohjattavan vastuut ja sovitaan jatko-tutkinnon aikataulusta. Ohjaussuunnitelma sitoo opiskelijan jatko- 163 opintojen ja väitöskirjatyöskentelyn suorittamiseen sovitussa aikataulussa sekä sitouttaa ohjaajan säännölliseen ohjaustyöhön ja ohjattavan tutkimuksen edistämiseen. Jatko-opiskelijat laativat lisäksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), josta tulee käydä ilmi ne opintojaksot, jotka opiskelija aikoo suorittaa sekä opintojaksojen suoritusaikataulu. HOPS laaditaan ensimmäisen jatko-opiskelulukukauden aikana ja sitä täydennetään vuosittain. Kansainvälisyys jatko-opinnoissa Kansainvälisyys kuuluu oleellisena osana akateemisella uralla kehittymiseen ja etenemiseen. Tähän kehitykseen on luontevinta lähteä mukaan jo jatko-opiskelujen aikana. Käytännön kansainvälistymismuotoja ovat mm. tutkijavaihto, kansainvälisten jatko-opintokurssien suorittaminen, tieteellisiin konferensseihin osallistuminen ja oman tutkimuksen esitteleminen niissä, julkaiseminen kansainvälisillä foorumeilla sekä toiminta oman alan tieteellisissä yhdistyksissä. Turun kauppakorkeakoulu on aktiivinen toimija kansainvälisissä tutkijaverkostoissa. Erilaisia vuorovaikutuksen muotoja ovat mm. vierailevat professorit ja tutkijat, luennoitsija- ja asiantuntijavierailut, tutkijoiden vaihto, jatko-opintojen kansainvälinen yhteisohjaus, yhteiset konferenssit ja tutkimusyhteistyö. Jatko-opiskelijoille järjestetään sekä kotimaisten että ulkomaisten asiantuntijoiden vierailuluentoja ja erikoisseminaareja. Tutkimustyön ohjaaja voi sopimuksen mukaan hyväksyä näihin osallistumisen osana tutkintovaatimuksia. Tutkijakoulutuksen olennainen osa on osallistuminen kansainvälisiin seminaareihin ja konferensseihin sekä kansainvälisten tiedeyhteisöjen toimintaan. Tällaisia tiedeyhteisöjä ovat ulkomaiset yliopistot, tieteelliset laitokset ja seurat sekä tutkimusryhmät. Monet näistä julkaisevat aikakausikirjoja tai toimittavat julkaisusarjoja, joita jokaisen tutkijan tulisi käyttää hyväkseen pyrkiessään tutkimustoiminnassaan kansainväliselle tasolle. Jokaisen korkeakoulun tutkijan tulisi kuulua jäsenenä oman alansa tieteellisiin yhdistyksiin. Niiden kautta tutkija pystyy seuraamaan alan kehitystä ja saa kontakteja tutkijakollegoihin. Jäsenyys tieteellisessä seurassa on tavallisesti henkilökohtainen, mutta myös korkeakoulu voi olla jäsenenä. Tietoja oman tieteenalansa tieteellisistä yhdistyksistä saa korkeakoulun opettajilta ja tutkijoilta. KÄYTÄNNÖN OHJEITA JATKO-OPISKELUUN Ilmoittautuminen Lukuvuosi-ilmoittautuminen on 20.5. - 4.9.2015. Jatko-opiskelijoiden tulee ilmoittautua yliopistoon vuosittain läsnä/poissa olevaksi samanaikaisesti perustutkintoa suorittavien kanssa. Ilmoittautumisajan jälkeen ilmoittautuvilta peritään uudelleenkirjaamismaksu 35 €. Jatko-opiskelijoille ylioppilaskunnan jäsenmaksu on vapaaehtoinen. Jäsenmaksun suorittavat jatkoopiskelijat ilmoittautuvat maksamalla jäsenmaksun Turun yliopiston ylioppilaskunnalle. Muut voivat ilmoittautua NettiOpsun kautta tai palauttamalla ilmoittautumiskirjeen Turun yliopiston opiskelija- ja hakijapalveluihin. Muualla suoritettujen jatko-opintojen sisällyttäminen tutkintoon Opiskelija voi sisällyttää myös muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa suoritettuja opintoja tutkintoonsa tai korvata muualla suoritetuilla opinnoilla tutkintorakenteeseensa kuuluvia opintojaksoja. Jotta opintojaksot voidaan hyväksilukea tutkintoon, tulee niiden sisällön ja tason täyttää jatkoopinnoille asetetut vaatimukset. Opintojen sisällyttämisestä ja/tai korvaamisesta on tehtävä hakemus ko. aineen vastuuhenkilölle. Muualla suoritettujen yleistieteellisten opintojen korvaavuudesta toimitetaan hakemus puoltoa varten ko. vastaavan yleistieteellisen opintojakson vastuuhenkilölle. Mikäli suoritetulle yleistieteelliselle opintojaksolle ei löydy korvaavaa jaksoa, toimitetaan hakemus puoltoa varten tutkimuksesta ja jatkokoulutuksesta vastaavalle varadekaanille. TuKKK:n intranetistä (Opiskelu > Lomakkeet) saa hakulomakkeita, jotka täytetään kunkin oppiaineen osalta erikseen. Tarkemmat ohjeet löytyvät hakulomakkeista ja intranetistä. 164 Jatko-opintoihin liittyvä tiedottaminen Ajankohtaiset ilmoitukset löytyvät TuKKK:n intranet-sivuilta kohdasta Opiskelu. Tohtoriohjelman koordinaattori ottaa aktiivisesti yhteyttä jatko-opiskelijoihin sähköpostitse ja välittää tietoa mm. kursseista, UTUGS:n toiminnasta, haettavista apurahoista ja konferensseista. Koordinaattorina toimii opintotoimiston opintoasiainsuunnittelija. Myös ainelaitokset lähettävät jatko-opiskelijoille tarpeen tullen erillistiedotteita ajankohtaisista asioista. Turun kauppakorkeakoulun tohtoriohjelman johtoryhmä (Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta) Tohtoriohjelman johtoryhmän tehtävänä on: 1. järjestää tohtorintutkinnon suoritusoikeutta koskeva haku 2–4 kertaa vuodessa yhteistyössä osallistuvien tiedekuntien kanssa ja tehdä opiskelusuoritusoikeuden myöntämisestä ehdotus dekaanille; 2. järjestää haku Turun yliopiston tutkijakoulun tukemiin tohtorikoulutettavan tehtäviin (haettavana tulee tällöin olla myös oikeus suorittaa tohtorintutkinto Turun yliopistossa) ja tehdä laitokselle/tiedekunnalle ehdotus näihin tehtäviin valittavista hakijoista; 3. suunnitella, organisoida ja kehittää tohtoriohjelman koulutusta ja muuta toimintaa sekä varmistaa toiminnan laatu; 4. seurata tohtorikoulutettavien edistymistä; 5. edistää tohtoriohjelman paikallista, kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista ja päättää yhteistyön periaatteista; sekä 6. päättää tohtoriohjelmalle osoitetun rahoituksen kohdentamisesta. Tohtoriohjelman johtajana toimii tutkimuksesta ja jatkokoulutuksesta vastaava varadekaani. Johtoryhmää kuultuaan varadekaani määrää lisensiaatintutkimuksen tarkastajat sekä väitöskirjan esitarkastajat ja myöntää väittelyluvat sekä hyväksyy jatkotutkintoihin sisältyvien yleistieteellisten opintojen opetussuunnitelmat. Turun yliopiston tutkijakoulu Turun yliopistossa aloitti 1.8.2011 toimintansa koko yliopiston laajuinen tutkijakoulu. Tutkijakoulun tehtävänä on systemaattisen, korkeatasoisen, ohjatun ja kestoltaan hallitun tohtorikoulutuksen järjestäminen Turun yliopiston tohtorikoulutettaville. Tohtorikoulutuksen pääasiallinen tavoite on antaa valmiudet toimia tutkijan tehtävässä. Lisäksi se antaa valmiuksia opetustehtäviin ja muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin. Tutkijakoulun ja siihen sisältyvien tohtoriohjelmien antaman opetuksen ja tuen avulla pyritään turvaamaan, että yliopistojen, elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan tarpeisiin koulutetaan riittävästi korkeatasoisia ja osaavia asiantuntijoita. Tohtorin tutkintoa suorittavat jatkoopiskelijat kuuluvat Turun yliopiston tutkijakouluun omien tiedekuntiensa tohtoriohjelmien kautta. Kaikki Turun kauppakorkeakoulussa jatkotutkintoa suorittavat kuuluvat pääsääntöisesti Turun kauppakorkeakoulun tohtoriohjelmaan ja sitä kautta Turun yliopiston tutkijakouluun. Lisätietoja on saatavilla tutkijakoulun sivuilta: www.utu.fi/fi/Tutkimus/tutkijakoulu/Sivut/home.aspx. Tutkijakoulun opetustarjontaan kuuluvia opintojaksoja voi harkinnan mukaan ja ohjaajan kanssa erikseen sovittavalla tavalla sisällyttää TuKKK:ssa suoritettavaan jatkotutkintoon. Passiivirekisteri Tohtorin tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on neljä vuotta. Turun yliopistossa on otettu käyttöön passiivirekisteri 1.8.2010 osana opiskelijatietojärjestelmää. Jatkotutkinto-opiskelijan, joka ei opiskele aktiivisesti, opinto-oikeus voidaan siirtää passiiviseksi (Turun yliopiston opintojohtosääntö, 8 §), jos opiskelija ei ole viimeisen kolmen lukuvuoden aikana suorittanut jatko-opintoja tai osallistunut ohjaukseen sovitulla tavalla. Opinto-oikeus siirretään passiiviseksi myös, jos opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi tai laiminlyönyt ilmoittautumisen viimeiset kolme lukuvuotta. Passiivirekisterimerkintä on opinto-oikeuskohtainen, eli opiskelijalla voi samanaikaisesti olla muita aktiivisia opiskeluoikeuksia. Opiskelija voi hakea passiivirekisterissä olevan opiskelu-oikeuden aktivoimista palauttamalla Passiivirekisteri-lomakkeen, laatimalla HOPSin ja tekemällä ohjaussuunnitelman yhdessä ohjaajan kanssa. Lisätietoja passiivirekisteristä on saatavissa osoitteesta www.utu.fi/tse > Opiskelu > Jatko-opinnot > Passiivirekisteri ja opinto-oikeus. 165 YLEISTIETEELLISET OPINNOT (General Postgraduate Studies) Yleistieteellisten opintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija yhteiskuntatieteiden tieteenfilosofisiin perusteisiin ja antaa perusteet sekä tutkimusotteen hahmottamiselle että tutkimusmetodin valinnalle ja käytölle omassa tutkimustyössä. Lisäksi opinnot tukevat tutkijavalmiuksien ja ammatillisten taitojen kehittymistä (transferable skills). Yleistieteellisiin opintoihin (vähintään 16 op) voi sisältyä Turun kauppakorkeakoulun tarjoamia YLJ-opintojaksoja Turun yliopiston tutkijakoulun (UTUGS) puitteissa tarjottavia opintojaksoja harkinnan mukaan ja ohjaajan kanssa erikseen sovittavalla tavalla tai KATAJAn, KAVAn, TVA:n tai muun kansallisen tai vastaavan tasoisen kansainvälisen tohtorikoulutusverkoston tarjoamia opintojaksoja. Lisäksi KTM-tutkintoon kuuluva kvalitatiivisten menetelmien opintojakso (YSM) tai kvantitatiivisten menetelmien opintojaksot (esim. JOM/TJM/YRM, MAS2/KVS2, TKMS7) suositellaan sisällytettäväksi (2 op:n laajuisena) niiden tohtorikoulutettavien yleistieteellisiin opintoihin, joiden KTM-tutkintoon vastaava oppisisältö ei kuulu. Tohtorikoulutettavan tulee seurata aktiivisesti eri tahojen opintojaksotarjontaa, jota verkostot päivittävät eri aikoina lukuvuoden kuluessa, ja valita siitä YLJ-opintojen tavoitteen mukaisesti itselleen parhaiten soveltuvat jaksot. Yleistieteellisiin opintoihin tulee sisältyä tieteenfilosofian, metodologian ja tutkijavalmiuksien opintoja. Tutkijavalmiuksiin ja ammatillisiin taitoihin keskittyviä kursseja suositellaan otettavaksi enintään 6 op / 16 op. Opintosuunnitelma ja sen muutokset tulee hyväksyttää ohjaajalla. UTUGS:n tarjoamaa Information Resources and Tools for Research -opintojakso (1 op) suositellaan suoritettavaksi heti jatko-opintojen alussa. Kurssi on pakollinen kaikille tohtorikoulutettaville ja se korvaa aikaisemman YLJ0 Tutkijan työvälineet 1 op -opintojakson. Vuonna 2015 ja sen jälkeen Turun kauppakorkeakouluun jatko-opintoja suorittamaan hyväksytyillä opiskelijoilla YLJ-opintoihin kuuluu pakollisena tutkimusetiikan opintoja vähintään 1 opintopisteen laajuisena. Pakolliseksi tutkimusetiikan suoritukseksi suositellaan UTUGS-yleiskoulutustarjonnassa olevaa opintojaksoa Ethics for Academic Research (2 op). Tutkimusetiikan pakolliseksi suoritukseksi hyväksytään myös muita sisällöllisesti vastaavia opintoja. Tutkimusetiikan opintojakson sisällyttämistä suositellaan myös aiemmin jatko-opintonsa aloittaneille. Lukuvuonna 2015–2016 tarjonnassa on esimerkiksi seuraavia yleistieteellisiin opintoihin soveltuvia opinto-jaksoja (muutokset mahdollisia). Tieteenfilosofia Philosophical, Methodological and Pragmatic Approaches to Scientific Futures Research 3 op (UTUGS) Eight Lectures on Philosophy of Science 4 op (UTUGS) (vastaa aiempaa opintojaksoa 175010 YLJ1 4 op) Tutkimusmetodologia YLJe3 Taloustieteen metodologia 4 op (TuKKK) YLJ4 Methodology of Business Studies 4 op (TuKKK) YLJ7 Laadulliset tutkimusmenetelmät 4 op (TuKKK) Doctoral course in qualitative methodology 1 tai 4 op (UTUGS) Doctoral Seminar in Case studies in business and management studies 6 op (KATAJA/EIASM) Principles of Econometrics 8 op (KAVA) Tutkijavalmiudet ja ammatilliset taidot Information Resources and Tools for Research 1 op (UTUGS). Huom! Pakollinen kurssi! YLJ8 Workshop on Scientific Writing 2–4 op (TuKKK) Tutkimus ja tekijänoikeudet 1 op (UTUGS) Ethics of Academic Research 2 op (UTUGS) Huom! Pakollinen kurssi v. 2015 aloittaneille! (tai muu vastaavan sisältöinen 1 op) Tieteen popularisointi 1 op (UTUGS) 166 Turun yliopiston ulkopuolella suoritettujen opintojen sisällyttämistä tutkintoon tulee hakea erikseen (ks. tarkemmin Muualla suoritettujen jatko-opintojen sisällyttäminen tutkintoon). Jatkotutkintojen yleistieteelliset opinnot 16 op YL175000 YLJ0 Information Resources and Tools for Research (English course) 1 ECTS (opintojakson koodi vaihtuu UTUGS-koodiksi lv. 2015–2016 alkaen) YLJ1 Philosophy of science (English course) 4 ECTS KT049004 YLJe3 Taloustieteen metodologia 4 op LT019002 YLJ4 Methodology of business studies 4 ECTS TK089002 YLJ5 Statistical research methods (English course) 4 ECTS MA039003 YLJ6 Tieteellinen lukeminen ja tutkimusviestintä 4 op PYJO9030 PYLJ6 Tieteellinen lukeminen ja tutkimusviestintä 4 op JO027070 YLJ7 Laadulliset tutkimusmenetelmät 4 op MA036080 YLJ8 Workshop on Scientific Writing (English course) 4 ECTS PYJO9031 PYLJ8 Tieteellinen kirjoittaminen 4 op JOHTAMINEN JA ORGANISOINTI Johtamisen ja organisoinnin tutkimuksen keskeinen tehtävä on ymmärtää organisaatioissa ja organisaatioiden välillä tapahtuvia aktiviteetteja ja prosesseja. Yksittäisten organisaatioiden jäsenten toimia tutkitaan erityisesti johdon ja henkilöstön näkökulmista paikallisessa ja ajallisessa kontekstissaan. Kokonaisten organisaatioiden osalta huomio on niiden tavoitteellisessa toiminnassa käytössään olevien resurssien ja ulkoisten rajoitteiden puitteissa. Tämän moninaisuuden seurauksena johtamisen ja organisoinnin tutkimus on usein monitieteistä. Sosiologia, sosiaalipsykologia, psykologia ja kulttuuriantropologia ovat esimerkkejä tieteenaloista, joilta lähtöisin olevaa käsitteistöä voi soveltaa johtamisen ja organisoinnin tutkimuksessa. Johtamisen ja organisoinnin tohtoriopinnoissa opiskelija voi erikoistua esimerkiksi organisaatiokäyttäytymisen, henkilöstöjohtamisen tai organisaatioteorian aihepiireihin. Oleellisinta on, että valitusta alueesta riippumatta opiskelija haluaa tehdä korkeatasoista akateemista tutkimusta. Tämä halu on perusta akateemiselle tai käytännöllisemmin painottuvalle uralle tutkinnon jälkeen. Ohjaavat professorit opastavat ja auttavat tohtoriopiskelijoita kohti näitä tavoitteita samalla täyttäen tehtävänsä korkeatasoisten väitöskirjojen synnyssä. Lisätiedot Opiskelijan on suositeltavaa valita kursseja väitöskirja-aihetta tukevasti. On myös mahdollista neuvotella vaihtoehtoisista suoritustavoista yksittäisille kursseille. Opiskelija voi myös sisällyttää tutkintoonsa johtamisen ja organisoinnin syventävistä kursseista JOS3 ja/tai JOS4 siinä tapauksessa että ne eivät sisältyneet hänen KTM-tutkintoonsa. Syventävien jaksojen kuvaukset löytyvät KTM-tutkintovaatimusten puolelta. Opiskelijan on valittava ainakin kaksi seuraavista kolmesta kurssista JOJ12, JOJ13, ja JOJ15. Opintojaksot: JOJ12 Johtamis- ja organisaatioteoria 8 op JOJ13 Tutkimusmetodologia 8 op KVJ15/MAJ15/JOJ15 Reading the Classics 6 ECTS JOJ100 Erikoistumisalueet 3–32 op JOV Väitöskirja TIETOJÄRJESTELMÄTIEDE Organisaatioissa päätökset ja muu toiminta perustuu tietojärjestelmien avulla tuotettuihin tietoihin. Tietojärjestelmien suunnittelu, hankinta ja kehittäminen ovat kaikkien organisaatioiden ydintoimintaa. Tietojärjestelmätiede tutkii tietotekniikan hyväksikäyttöön, tietojärjestelmien suunnitteluun ja johtamiseen liittyviä kysymyksiä kuten tiedon esittämisen ja käsittelyn periaatteita ja välineistöä, organisaatioiden tietojärjestelmiä, ohjelmointia ja järjestelmien suunnittelua sekä tietohallinnon johtamiskäytäntöjä. Jatkotutkintojen tavoitteena on edelleen syventää aikaisempia opintoja erityisesti seuraavilla alueilla: tietotekniikan hyväksikäytön johtaminen, tietotekniikan merkitys yritysten kilpailukyvylle, tietojärjestelmien 167 suunnittelun niveltäminen osaksi liiketoimintaa ja yritysjohdon päätöksenteon tukeminen. Jatko-opinnot muokataan viime kädessä kunkin jatko-opiskelijan henkilökohtaisia tarpeita vastaaviksi. Tässä kurssien kohdalla lueteltu kirjallisuus on ohjeellista, ja sen vaihtamisesta voidaan sopia opiskelijan tarpeisiin paremmin sopivaksi kurssin vastuuhenkilön ja opiskelijan kesken. Opintosuorituksia voi tehdä myös erilaisina harjoitus- ja raportointitöinä. Kontaktiopetusta on tietojärjestelmätieteen teemoista saatavissa mm. Turku Centre for Computer Science (TUCS) -yhteistyön kautta tai erilaisissa valtakunnallisissa jatkokoulutusjärjestelyissä. Näitä opintoja voidaan sisällyttää tietojärjestelmätieteen opintosuorituksiin sopimuksen mukaan. Jatko-opiskelijan valittavana ovat lisäksi ne aineen tarjoamat syventävät opintojaksot), joita opiskelija ei ole jo sisällyttänyt maisterin tutkintoon. Syventävien jaksojen kuvaukset löytyvät perustutkinnon opinto-oppaasta. Opintojaksot: TJJ1 Information Systems Research Methodologies 16 ECTS TJJ2 Health care IS as a research field 8 ECTS TJJ3 IT-Strategy as a research field 8 ECTS TJJ4 Business continuity as a research field 8 ECTS TJJ5 E-Government as a research field 8 ECTS TJJ6 Network information management as a research field 8 ECTS TJJ100 Erikoistumisalueet 3–32 op TJL Lisensiaatintutkimus 90 op TJV Väitöskirja YRITTÄJYYS The entrepreneurship programme provides postgraduate students with the competence to work as researchers and specialists in demanding tasks related to entrepreneurship and innovation in both academia and business. Entrepreneurship is one of the strength areas of the Turku School of Economics. Research on entrepreneurship is conducted in close collaboration with various departments and in international research networks. Entrepreneurship research focuses on the processes of entrepreneurship and innovation as well as on entrepreneurial behaviour from the point of view of business creation, growth, internationalisation and renewal in different contexts both in private and public sector organisations. The role of entrepreneurship in changing societies is studied in different economic, social and cultural contexts. Postgraduate studies are largely built around the student's own scientific interests. Students are free to choose their specialisation area as well as their theoretical and methodological approaches. However, most of the dissertation topics are related to the focal research areas described above. Entrepreneurship research is highly networked and the students are offered good opportunities for international research collaboration. E.g. the postgraduate students are offered a possibility to join the European Doctoral Programme organised by the European Council for Small Business and Entrepreneurship (ECSB), making it possible to gain access to several esteemed European professors and researchers in entrepreneurship. It is recommended that the students select courses which support the licentiate or doctoral thesis work. The minimum number of credits required in the major subject is 32 cr. Postgraduate students of Entrepreneurship construct their studies according to the following principles. All students must complete YRS1 Classics and Current Issues in Entrepreneurship Research either prior to their postgraduate studies or take the YRS1 course while studying their postgraduate studies. Compulsory courses for all students: - YRS1 Theoretical perspectives and current issues in entrepreneurship research, 6 cr - YRJ3 Classics and theoretical perspectives of entrepreneurship, 8 cr At least one of the following courses: - YRJ1 The Survey Method in Entrepreneurial Research, 4 cr - YRJ2 Qualitative Methods in Entrepreneurial Research, 4 cr In addition to the above, at least 20 cr according to the student's own interests - YRJ100, 3-32 cr. - It is possible to compensate studies with postgraduate courses, seminars or similar offered by other institutes, such as those in the KATAJA programme (The Finnish Doctoral Program in Business Studies), European institute for advanced studies in management (EISM), European Council of Small Business ECSB (European doctoral Programme) and International Council of Small Business (ICSB). Students should ask their thesis supervisor for further advice. 168 Postgraduate students may also choose courses in their specialisation area from the general advanced course offerings (YRS1-YRS4 and YRS10) from those courses that are not included in the Master's degree. See the advanced courses in the Study Guide. Opintojaksot: YRJ1 The survey method in entrepreneurial research 4 ECTS YRJ2 Qualitative methods in entrepreneurial research 4 ECTS YRJ3 Classics and theoretical perspectives of entrepreneurship 8 ECTS YRJ4 Special courses 8–16 ECTS YRJ100 Erikoistumisalueet 3–32 op YRL Lisensiaatintutkimus 90 op YRV Väitöskirja LASKENTATOIMI JA RAHOITUS (Accounting and Finance) Liiketaloustiede, laskentatoimi ja rahoitus on tieteenala, jonka tutkimuksen ja opetuksen harjoittaminen kuuluu yliopistojen välisessä työnjaossa erityisesti kauppatieteellisten yksiköiden vastuulle. Onkin luonnollista, että mm. elinkeinoelämän piirissä odotetaan laskentatoimelta ja rahoitukselta perustutkimuksen lisäksi myös sovellutuskelpoisia tutkimustuloksia. Laskentatoimen ja rahoituksen tutkimusalue voidaan jakaa kolmeen opintosuuntaan: tilinpäätösinformaatioon, johdon laskentatoimeen ja rahoitukseen. Tilinpäätösinformaation tutkimus kohdistuu siihen taloudelliseen informaatioon – sen tuottamiseen, hyväksikäyttöön ja vaikutuksiin – jolla yrityksen toimintaa (taloudellinen asema, toiminnan tulos, rahavirrat) arvioidaan ja sen taloudellinen tulos jaetaan. Myös yhteiskuntavastuun raportointi ja tilintarkastus kuuluvat tämän alueen tutkimuksen piiriin. Johdon laskentatoimen tutkimus kohdistuu operatiivisen johdon tarvitseman informaation tuottamiseen, hyväksikäyttöön ja vaikutuksiin. Kysymys on tällöin sekä tulevaisuutta koskevasta päätöksenteosta että tapahtuneeseen liittyvistä tarkkailupäätöksistä. Näin johdon laskentatoimen tutkimus kytkeytyy olennaisesti yrityksen taloudellisen ohjaamisen problematiikkaan. Rahoituksen tutkimus keskittyy ymmärtämään rahoitusmarkkinoiden toimintaa, sijoituspäätöksiä ja erilaisten rahoitusinstrumenttien hinnoittelua. Toisen laajan kokonaisuuden muodostavat yritysrahoituksen kysymykset liittyen muun muassa pääomarakenteeseen, riskienhallintaan sekä omistajaohjaukseen. Tutkimus on luonteeltaan pääosin kvantitatiivista ja tutkimuskysymyksiä voidaan tarkastella sekä teoreettiselta että empiiriseltä kannalta. Pääaineen jatko-opinnot Opiskelija suorittaa yhteensä 32 op pääaineensa opintoja. Opintojen tavoitteena on syventää opiskelijan tietoja laskentatoimen ja rahoituksen alueella sekä täydentää hänen valmiuksiaan tutkimuksen tekemisessä. Tilinpäätösinformaation ja johdon laskentatoimen opintosuunnan valinneiden opiskelijoiden jatko-opintojen keskeisen osan muodostavat pakolliset opintojaksot LRJ1 (osat I ja II) sekä LRJ2 ja LRJ3. Jaksoja LRJ2 ja LRJ3 voi korvata myös omaan tutkimusalueeseen sopivilla muualla suoritetuilla opinnoilla, esim. KATAJAn tai UTUGS:in kursseilla. Korvaavuudesta on ensin keskusteltava ohjaavan professorin kanssa. Ks. Muualla suoritettujen jatko-opintojen hyväksilukeminen tutkintoon. Rahoituksen opintosuunnan valinneiden opiskelijoiden jatko-opintojen keskeisen osan muodostavat rahoituksen valtakunnallisen tohtoriohjelman (GSF) tarjoamat kurssit. Opiskelijan odotetaan suorittavan GSF:n kurssitarjonnan pakolliset peruskurssit (24 op) sekä vähintään yhden valinnaisen kurssin. Puuttuvat opintopisteet (2 op) opiskelija tekee joko suorittamalla LRJ2:n tai LRJ3:n tai korvaavan kurssin (sovittava ohjaajan kanssa etukäteen). Jatko-opiskelijan valittavana ovat lisäksi ne aineen tarjoamat syventävät opintojaksot, joita ei ole sisällytetty KTM-tutkintoon. Syventävien jaksojen kuvaukset löytyvät KTM-tutkintovaatimuksista. Opintojaksot: LRJ1 Laskentatoimen metodologia, tutkimustraditio ja oppihistoria, osa II 8 op LRJ2 Tilinpäätösinformaatio, rahoitus tai johdon laskentatoimi 6–8 op LRJ3 Erikoistumisosa 8–10 op LRL Lisensiaatintutkimus 90 op LRV Väitöskirja 169 TALOUSTIETEIDEN KVANTITATIIVISET MENETELMÄT (Quantitative Methods in Management) Taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien opetuksen päämääränä on harjaannuttaminen kvantitatiivisiin analyyseihin sekä perehdyttäminen taloustieteiden matemaattisten apuneuvojen käyttöön suunnittelussa, päätöksenteossa ja tutkimuksessa. Jatko-opintojen yhteydessä opiskelun painopiste on nimenomaan opiskelijan analyysitaidon kehittämisessä lähtien ilmiön havainnoimisesta, havaintojen kuvallisesta hahmottamisesta ja kvantitatiivisten menetelmien valinnasta ja päätyen menetelmien tehokkaaseen tietokonetoteutukseen sekä tulosten tulkintaan ja raportointiin. Jatkoopiskelijan on kehitettävä kokonaisnäkemystä menetelmien soveltamisesta ja valintamahdollisuuksista sekä tutkijankykyä. Jatko-opiskelu tähtää siten myös riittävän laaja-alaiseen yleistietouden antamiseen sekä tieteenalan historiallisen kehityksen tuntemiseen. On toivottavaa, että jatko-opiskelijat suorittavat harjoitustöissä analyyseja, jotka liittyvät yritysten, laitosten tai tutkimusprojektien ongelmiin, koska tällöin tärkeä tulosten tulkintavaihe ja muut käytännön asettamat ehdot tulevat mukaan. Pääaineen jatko-opinnot Taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien pääaineen jatko-opiskelijoiden on suoritettava opintojakso TKMJ6. Muut opintojaksot ovat valinnaisia. Jatko-opintoihin voidaan sisällyttää myös muissa yliopistoissa suoritettuja opintoja, joista on sovittava erikseen aineen vastuuopettajan kanssa. Jatko-opiskelijan valittavana ovat lisäksi ne aineen tarjoamat syventävät TKMS-opintojaksot, jotka eivät sisälly hänen KTM-tutkintoonsa. Syventävien jaksojen kuvaukset löytyvät KTMtutkintovaatimusten puolelta. Metoditutkimuksen lehtorin opetuksesta ja palveluista: Oppiaineen taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät metoditutkimuksen lehtori VTL Satu-Päivi Kantola antaa yksilöllistä ohjausta tilastollisten ja muiden kvantitatiivisten menetelmien käyttöä koskevissa kysymyksissä korkeakoulun kaikkien oppiaineiden sekä perus- että jatkotutkintoa suorittaville opiskelijoille. Opinto-jaksot: TKMJ1 Operaatioanalyysi ja matemaattinen optimointi 8 op TKMJ2 Päätöksenteon teoria 8 op TKMJ3 Tilastotieteen teoriaa ja menetelmiä 8 op TKMJ4 Todennäköisyyslaskenta ja stokastiset mallit 8 op TKMJ5 Rahoituksen matemaattiset mallit 8 op TKMJ6 Erikoistumisosa 8 op TKML Lisensiaatintutkimus 90 op TKMV Väitöskirja YRITYSJURIDIIKKA (Business Law) Keskeisessä asemassa yritysjuridiikan tutkimuksessa ovat yhtiöoikeus ja rahoitusmarkkinoiden sääntely sekä kotimaiseen ja kansainväliseen yritystoimintaan liittyvät vero-oikeudelliset kysymykset. Yleistavoitteena on lisäksi kokonaiskuvan antaminen oikeusjärjestelmämme rakenteesta ja toiminnasta erityisesti talouselämän piirissä esiintyvien oikeudellisten ongelmien näkökulmasta. Yritysjuridiikka tarjoaa pitkälle ulottuvia erikoistumismahdollisuuksia lähinnä taloushallinnon piiriin kuuluvilla liikejuridiikan erityisalueilla ja antaa valmiudet esimerkiksi yritysverotuksen, rahoituksen, tilintarkastuksen ja muun taloushallinnon asiantuntijatehtäviin. Pääaineen jatko-opinnot Opintojen tavoitteena on syventää opiskelijan tietoja oikeustieteen tutkimuksen menetelmistä ja laajentaa hänen tieteellisiä kytkentöjään sekä täydentää hänen valmiuksiaan tutkimuksen tekemisessä. Jatko-opiskelijan valittavana ovat lisäksi aineen tarjoamat syventävät opintojaksot, joita ei ole sisällytetty KTM-tutkintoon. Opintojaksojen kuvauksen löytyvät KTM-tutkintovaatimusten puolelta. Opintojakson YJJ1 suorittavat kaikki jatko-opiskelijat. Tämän jälkeen opinnot painottuvat kunkin valitseman tutkimusteeman mukaisesti. Opintojaksoista YJJ2a ja YJJ2b opiskelija valitsee tutkimusalansa mukaisen vaihtoehdon. 170 Opinto-jaksot: YJJ1 Oikeustieteen teoria ja historiallinen kehitys 8 op YJJ2a Velvoiteoikeuden erityisjakso 8 op YJJ2b Vero-oikeuden erityisjakso 8 op YJJ3 Erikoistuminen jollekin yritysjuridiikan osa-alueelle 8 op YJJ4 Erikoistuminen jollekin yritysjuridiikan osa-alueelle 8 op YJL Lisensiaatintutkimus 90 op YJV Väitöskirja MARKETING AND INTERNATIONAL BUSINESS (Markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta) Marketing Marketing as a science has a major role in all university-level business education. It focuses on the mechanisms and regularities of successful business, using customer-centric thinking as its key premise. As a business science it nurtures a wide range of research domains. At the Turku School of Economics marketing specializes in business networks and relationships, innovative business, and marketing communications and brand management. These topics are studied particularly in the context of knowledge and service intensive businesses, b-to-b markets, and retailing. The marketing programme provides postgraduate students with the competence to work as researchers or specialists in demanding marketing tasks in both business and academia. Students are free to choose their specialization area and both theoretical and methodological approach. They can also plan their studies according to their own scientific interests. There is a wide range of courses to choose from, the main subject areas including service marketing, business-to-business marketing, strategic marketing, marketing communications and consumer behaviour. International Business The international business programme provides postgraduate students with the competence to work as researchers or specialists in demanding international business contexts. Postgraduate studies are largely built around the student’s own scientific interests. However, the majority of the dissertation topics are related to the research focus areas of the department: global innovation management, international growth of SMEs, cross-border mergers and acquisitions and the corporate social responsibility of globally operating companies. The opportunity to study the European transition economies gives an additional perspective on international business in a changing Europe. Particular emphasis is placed on the problems of the transition phase, and on analysing Western companies and their actions in conjunction with planning and implementing their business operations. Postgraduate studies in Marketing and International Business Professor Aino Halinen-Kaila is responsible for postgraduate studies in marketing, and Professor Niina Nummela for those in international business. The minimum number of credits required in the major subject is 32 cr. Postgraduate students of Marketing and International Business construct their studies according to the following principles: Courses that are compulsory for all students: MAJ11/KVJ11 The Evolution of Marketing/International Business Theories, 6 cr MAJ12/KVJ12 Academic Argumentation and Presentation Skills, 2 cr At least two of the courses: MAJ13/KVJ13 The Use of Scientific Method in Marketing/International Business, 6 cr MAJ14/KVJ14 Marketing/International Business as a Science, 6 cr MAJ15/KVJ15 Reading the Classics, 6 cr In addition to the above, 12 cr according to student’s own interests in marketing or international business MAJ16/KVJ16 Specialisation area 6 cr or 171 It is possible to substitute courses in TSE with postgraduate courses offered by other institutes, such as those in the KATAJA programme (The Finnish Doctoral Program in Business Studies). Students wishing to complement their postgraduate studies in other institutions should ask their professor for advice as the applicability may vary Postgraduate students may also choose courses in their specialisation area from the general advanced course offerings of their major subject (marketing or international business). Note! Students taking advanced courses on the European transition economies are required to have previous studies in or other experience of the subject. All postgraduate students are required to participate in the research seminars covering the major subject, and to give a presentation of their research plan or report according to the agreed schedule. They are also expected to act as opponents in the research and licentiate seminars when asked to do so. Postgraduate course examinations are held on all the examination dates set for Marketing and International Business, approximately nine times each term (18 times a year). The exact dates and times are given in the TSE examination timetable. The examinations for the advanced courses take place only on the dates given in the timetable. List of courses: KVJ11/MAJ11 The Evolution of Marketing/International Business Theories 6 cr MAJ12/KVJ12 Academic Argumentation and Presentation Skills 2 cr MAJ13/KVJ13 The Use of Scientific Method in Marketing/International Business 6 cr MAJ14/KVJ14 Marketing/International Business as a Science 6 cr KVJ15/MAJ15/JOJ15 Reading the Classics 6 cr MAJ16/KVJ16 Specialisation Area 6 cr MAL/KVL Licentiate thesis 90 cr MAV/KVV Doctoral thesis TOIMITUSKETJUJEN JOHTAMINEN (Operations & Supply Chain Management) Oppiaineen nimi oli lukuvuoteen 2011–2012 asti LTT, logistiikka. Nykyinen nimi vastaa tutkimusalan kansainvälistä käytäntöä sekä aineen opetuksen ja tutkimuksen sisältöä aiempaa huomattavasti paremmin. Uusi nimi on nykyään myös yritysmaailmassa varsin yleisesti käytetty käsite. Toimitusketjujen johtamisen opinnot keskittyvät kansainvälisesti toimivien teollisuuden ja kaupan yritysten osto-, kuljetus- ja varastotoimintoihin ja materiaalivirran muodostaman logistisen ketjun ohjaukseen. Logististen toimintojen vaikutukset yritysten kannattavuuteen, kilpailukykyyn ja palvelutasoon ovat keskeisiä opetuksen ja tutkimuksen kohteita. Viime vuosina tutkimusta on tehty myös logistiikan kustannusten osalta niin yritysten, toimialojen kuin valtioidenkin tasolla. Myös toimiala- ja makrotason tarkastelut sekä alan teoria- tai metodologiakehitys voivat hyvin olla jatko-opintojen kohteena. Erityisosaamisena voidaan mainita merenkulkutalouteen painottuva opintojakso. Aineen merkittävä osaamisalue on ns. Trade and Transport Facilitation (TTF), joka tarkoittaa erityisesti kehittyvien maiden talouden ja ulkomaankaupan edellytysten tukemista. Tähän liittyvien TTF-maaanalyysien teko, aiheen analyyttisten menetelmien kehittäminen sekä empiirisen aineiston kerääminen ovat osa tätä työtä. Aineen tutkijat ovatkin osallistuneet merkittävästi näiden osa-alueiden kehittämiseen mm. Maailmanpankin ja useiden kansainvälisten järjestöjen kanssa. Jatko-opintoja suorittaessaan opiskelija muodostaa laaja-alaisen käsityksen alan viimeisimmästä tutkimuksesta sekä syventää alan tutkimusmenetelmien ja lähestymistapojen hallintaa. Jatko-opintojen keskeinen tehtävä on valmentaa kansainvälistä tasoa olevan tutkimustyön tekemiseen kunkin opiskelijan tutkimusaiheen luonteen huomioiden. Erityisesti omaa tutkimusta tukevat konferenssiesitykset sekä itsenäiset tai tutkijaryhmän laatimat journal-artikkelit ovat keskeinen osa tutkijakoulutusta. Myös osallistuminen kansainvälisiin tohtorikoulutustyöpajoihin kuuluu kiinteänä osana oppiaineen tutkijakoulutukseen. TuKKK:n toimitusketjujen johtamisen jatko-opiskelijat ovatkin osallistuneet aktiivisesti alan yhteispohjoismaisiin ja eurooppalaisiin työpajoihin. Pääaineen jatko-opinnot Toimitusketjujen johtamisen opintosuorituksista tulee sopia oppiaineen vastuuopettajan kanssa. Jokaisen jatko-opiskelijan on osallistuttava pääaineessaan järjestettäviin tutkimusseminaareihin ja esitettävä 172 niissä tutkimussuunnitelmansa ja/tai väliraporttinsa erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti. Toimitusketjujen johtamisen jatko-opiskelijat suorittavat pakollisina opintojaksoina sekä LOGJ1:n että LOGJ2:n. Näiden opintojaksojen tavoitteena on perehdyttää jatko-opiskelija toimitusketjujen johtamisen ja logistiikan kehitykseen tieteenalana sekä keskeisten tieteellisten menetelmien ja lähestymistapojen ymmärtämiseen ja käyttöön. Opintojaksojen LOGJ4–LOGJ7 tavoitteena on perehdyttää jatko-opiskelija toimitusketjujen johtamisen ja logistiikan keskeisiin osa-alueisiin erityisesti hänen oman tutkimusalueensa näkökulmasta. Edellä mainittuja jatkotutkintoon tulevia kuulusteluja voi suorittaa kaikkina toimitusketjujen johtamisen tenttipäivinä, jotka löytyvät korkeakoulun kuulustelujärjestyksestä. Jatko-opiskelijan valittavana ovat lisäksi ne aineen tarjoamat syventävät opintojaksot, joita ei ole sisällytetty KTM-tutkintoon. Syventävien jaksojen kuvaukset löytyvät KTM-tutkintovaatimusten puolelta. Näiden syventävien opintojaksojen kuulusteluja voi suorittaa ainoastaan kunkin opintojakson omina kuulusteluajankohtina (ks. TuKKK:n kuulustelujärjestys). Opintojaksot: LOGJ1 Toimitusketjujen johtamisen tutkimuksen teoriapohja 8 op LOGJ2 Tieteelliset menetelmät toimitusketjujen johtamisen tutkimuksessa 8 op LOGJ4 Kuljetustalous 8 op LOGJ6 Toimitusketjujen johtamisen projekti 8 op LOGJ7 Erikoistumisosa 8 op LOGL Lisensiaatintutkimus 90 op LOGV Väitöskirja TALOUSMAANTIEDE (Economic Geography) Talousmaantiede on maantieteen erityisala, joka pohjoismaisessa traditiossa sijaitsee usein kauppakorkeakouluissa. Tutkimuksen ja opetuksen sidokset liiketaloustieteisiin ovat vahvat. Talousmaantiede tutkii taloudellisten toimintojen sijaintia, alueellista organisoitumista ja toimintojen välisiä sidoksia. Alan tutkimus tarkastelee taloudellisen toiminnan ja alueellisen toimintaympäristön vuorovaikutusta. Tutkimus voi kohdistua paikallisiin, alueellisiin tai globaaleihin ilmiöihin. Turun kauppakorkeakoulun talousmaantieteen tutkimuksessa painottuvat maantieteellinen yritystutkimus, liikepaikkasuunnittelu, kuluttajien aluekäyttäytyminen, vastuullinen liiketoiminta, oppimisen ja innovaatioiden maantiede sekä alueelliset innovaatiojärjestelmät, kaupunkien ja alueiden strateginen kehittäminen, matkailu sekä paikkatietomenetelmät. Talousmaantieteen alan väitöskirja Turun kauppakorkeakoulussa voi liittyä esimerkiksi näihin aihepiireihin tai niiden laajennuksiin. Jatkokoulutus perehdyttää talousmaantieteelliseen tutkimukseen ja tutkimusmenetelmiin ja kehittää opiskelijan kykyä itsenäiseen, kriittiseen tieteelliseen ajatteluun. Jatko-opinnot antavat valmiudet tuottaa itsenäisesti uutta tieteellistä tietoa, joka julkaistaan talousmaantieteen väitöskirjana. Tutkimuksen raportointi tähtää oman tutkimusalan tieteelliseen keskusteluun osallistumiseen ja tutkimustulokset pyritään joko osana väitöskirjatyöskentelyä tai sen jälkeen julkaisemaan tyypillisesti kansainvälisesti leviävissä tieteellisissä aikakauslehdissä tai kokoomateoksissa. Jatkokoulutuksen opintojaksot talousmaantieteessä Talousmaantieteen jatko-opinnot (32 op) koostuvat neljästä 8 op:n osiosta (TMJ1–TMJ4). Osioihin liittyvästä kirjallisuudesta sovitaan erikseen. Jatko-opiskelijan valittavana ovat lisäksi ne aineen tarjoamat syventävät opintojaksot, joita ei ole sisällytetty perustutkintoon. Näiden jaksojen kuulusteluja voi suorittaa kunkin opintojakson omina kuulusteluajankohtina (ks. kuulustelujärjestys). Talousmaantieteen pääaineopiskelijat voivat sisällyttää ne jatkotutkintonsa valinnaisiin opintoihin. 173 Opintojaksot: TMJ1 Talousmaantieteen teoria 8 op TMJ2 Talousmaantieteen menetelmät 8 op TMJ3 Talousmaantieteen erikoistumisjakso 8 op TMJ4 Talousmaantieteen tutkimusseminaari 8 op TML Lisensiaatintutkimus 90 op TMV Väitöskirja TALOUSTIEDE Doctoral Studies in Economics 32 op The doctoral studies in economics offer a firm grounding in microeconomics, macroeconomics and econometrics as well as in various fields of specialization. The main goal of the doctoral program is to train students to conduct advanced research in economics. Graduates obtain positions at universities, research institutions, government and international agencies. The minimum number of credits in the economics is 32 cr. Courses that are compulsory for all students: KTJ5 Microeconomics, KTJ6 Macroeconomics, KTJ7 Econometrics and KTJ8 Research Seminar in Economics. Opintojaksot: KTJ5 Microeconomics 8 ECTS KTJ6 Macroeconomics 8 ECTS KTJ7 Econometrics 8 ECTS KTJ8 Research Seminar in Economics 8 ECTS KTL Licenciate Thesis 90 ECTS KTV Doctoral Dissertation 180 ECTS TULEVAISUUDEN TUTKIMUS Postgraduate Studies in Futures Studies In the Postgraduate studies the doctoral candidates will deepen their understanding and skills in Futures Studies in order to be able to act as an independent researcher in the field of Futures Studies. At Turku School of Economics (TSE), a wide range of research topics have been carried out in the field of Futures Studies. You can specialise in, for example, business foresight, the future of energy and environmental issues, education, large scale socio-economic transitions, future consciousness and futures studies methodology. General postgraduate studies are carried out by following the instructions in the study guide of TSE. In the Elective postgraduate studies, the aim is to deepen understanding of the particular contents and/or methods of one’s research topic. The student will present a list of planned courses and write down the reasoning of the selection to the Professor. The course list will be negotiated and refined (if necessary) with the Professor, who finally approves the list. Information: http://www.utu.fi/en/units/tse/studying/doctoralstudies/Pages/Admission.aspx Postgraduate Studies in Futures Studies, Obligatory Courses 16 ECTS FUTS9004 Philosophical, Methodological and Pragmatic Approaches to Scientific Futures Research 3 ECTS FUTS9005 Futures Studies as a Tool for Long-term Strategic Planning 4 ECTS FUTS9006 Directions in Futures Studies Methodology 6 ECTS FUTS9010 Research Seminar 3 ECTS Postgraduate Studies in Futures Studies, Selected Courses 16 ECTS FUTS9007 Futures Studies Literature 6–16 ECTS FUTS9008 Summer School & Summer Conference 6 ECTS 174 FUTS9009 National Foresight in Finland and Other Countries 4 ECTS FUTS9011 Licenciate Thesis 90 ECTS FUTS9012 Doctoral Thesis 180 ECTS FUTU9002 Licenciate Thesis 90 ECTS FUTU9003 Doctoral Thesis 180 ECTS KAUPPATIETEIDEN VALTAKUNNALLINEN JATKOKOULUTUSOHJELMA (KATAJA) (The Finnish doctoral program in business studies) KATAJA:ssa on seitsemän ala-tohtoriohjelmaa: The Finnish Center for Service and Relationship Management (FCSRM) The Finnish Graduate School of International Business (FIGSIB) The Finnish Graduate School of Marketing (FINNMARK) The Graduate School of Management and Information Systems Studies (GRAMIS) The Graduate School of Accounting (GSA) The Graduate School of Finance (GSF) The Graduate School of Logistics and Supply Chain Management (L&SCM) Kauppatieteiden valtakunnallisen jatkokoulutusohjelman (KATAJA) tavoitteena on mahdollistaa kansainvälisen tason mukainen tutkijankoulutus. KATAJAn valtakunnalliset ohjaus- ja opetustilaisuudet täydentävät ja tukevat kauppatieteellisten koulutusyksiköiden omaa jatkokoulutusta ja tohtoriohjelmien toimintaa. Yleis-, erityis- ja tutkimusvalmiuskursseja järjestetään aiheista, jotka voidaan hyväksyä kaikkien koulutusyksiköiden tutkintovaatimuksiin. Jatko-opiskelijoiden rekrytoinnista ja seurannasta, jatko-opiskeluoikeuden myöntämisestä sekä ohjaajien määräämisestä vastaa ensisijaisesti koulutusyksikkö, jossa jatko-opiskelija on kirjoilla. Korkeakoulujen ja yliopistojen laitokset vastaavat jatkotutkintojen myöntämisestä yksittäisten korkeakoulujen ja yliopistojen vaatimusten mukaisesti. Kukin yliopisto soveltaa omia lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon vaatimuksiaan sekä pää- että mahdollisen sivuaineen osalta. KATAJAn kurssit hyväksytään kaikkien koulutusyksiköiden jatkokoulutusohjelmissa. KATAJAn kursseille ja ohjaustilaisuuksiin voivat osallistua jatko-opiskelijat, jotka on hyväksytty suorittamaan kauppatieteellisiä jatko-opintoja jossakin jäsenyliopistossa. Jäsenyliopistot ovat Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Svenska handelshögskolan, Tampereen yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Vaasan yliopisto, Åbo Akademi ja Itä-Suomen yliopisto. Liitännäisjäseniä ovat Helsingin yliopisto ja Lapin yliopisto. Yhtäläiset perusvalmiudet omaavat muiden koulutusyksiköiden opiskelijat voivat osallistua yksittäisiin tilaisuuksiin mikäli niissä on tilaa. Etusija tapahtumiin on kuitenkin jäsenyliopistojen täyspäiväisillä jatko-opiskelijoilla ja tohtoriohjelmiin hyväksytyillä. KATAJAn organisaatio: Kauppatieteellisen alan jatkokoulutusyhteistyötoimikunta perustettiin vuonna 1980 organisoimaan valtakunnallista kauppatieteiden jatkokoulutusta. Toimikunta on maan kauppatieteellisten koulutusyksiköiden yhteistyöorganisaatio, joka muodostuu jäsenkorkeakoulujen nimeämistä edustajista. Toimikunnan puheenjohtajana on tällä hetkellä professori Kristian Möller Aalto yliopiston kauppakorkeakoulusta. Jatkokoulutusyhteistyötoimikunta johtaa ja valvoo kauppatieteiden valtakunnallista jatkokoulutusohjelma KATAJAa. Lisätietoja KATAJAsta www.kataja.eu tai koordinaattori [email protected]. 175 KANSANTALOUSTIETEEN VALTAKUNNALLINEN JATKOKOULUTUSOHJELMA (KAVA) Kansantaloustieteen valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma (KAVA) on maan kaikkien taloustieteen laitosten yhteistyöorganisaatio. KAVA tarjoaa systemaattista ja ajanmukaista kansainvälisen tason taloustieteen tohtorikoulutusta. KAVAn kursseille ja seminaareihin on oikeutettu osallistumaan jokainen opiskelija, joka on hyväksytty suorittamaan taloustieteen jatko-opintoja jossakin suomalaisessa yliopistossa. Myös muiden tieteenalojen jatko-opiskelijat voivat osallistua yksittäisiin tilaisuuksiin, mikäli heidän lähtötasonsa ei poikkea muista osanottajista ja mikäli kurssilla on tilaa. Kursseille hakiessaan heidän tulee liittää mukaan CV, lyhyt selonteko opintojen tämän hetkisestä tilanteesta ja suoritetuista taloustieteen opinnoista sekä ohjaajan suositus. KAVA järjestää vuosittain seuraavat kaikille taloustieteen jatko-opiskelijoille suositeltavat (pakolliset) peruskurssit: mikrotalousteorian ja makrotalousteorian jatkokoulutuskurssi sekä ekonometrian tilastolliset perusteet. Kukin peruskurssi jakautuu neljään itsenäiseen moduuliin ja on laajuudeltaan 1012 op. Vuosittain KAVA tarjoaa myös aihealuekursseja sekä niitä syventäviä erikoiskursseja, joissa opiskelija voi täydentää oman erikoisalansa tuntemusta. Lisäksi KAVA organisoi seitsemän seminaariryhmän toimintaa, joista kukin kokoontuu 1–2 kertaa vuodessa. Tutkimusseminaarit ovat keskeinen tutkimustyön ohjauksen muoto ja jatko-opiskelijoilta odotetaan säännöllistä osallistumista niihin. Kaikki kurssit ja seminaarit pidetään englanniksi. KAVAan ilmoittaudutaan täyttämällä sähköinen ilmoittautumislomake. Lisää tietoa KAVAsta ja KAVAn opetuksesta löytyy osoitteesta www.fdpe.fi/ TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN VERKOSTOAKATEMIAN VALTAKUNNALLINEN JATKOKOULUTUS (Doctoral Education in Futures Studies) Tulevaisuudentutkimus on luonteeltaan tieteidenvälistä ja poikkitieteellistä. Tulevaisuudentutkimuksen tarkoituksena on tarjota perusteltuja näkemyksiä tulevaisuudesta ja sen eri kehitysvaihtoehdoista suunnittelun, päätöksenteon ja toiminnan perustaksi. Työssään tulevaisuudentutkijat käyttävät hyväkseen eri tieteenaloilla saavutettuja tutkimustuloksia ja tekevät johtopäätöksiä erilaisista mahdollisista, todennäköisistä ja toivottavista tulevaisuudentiloista. Tulevaisuudentutkimuksen jatkokoulutustarjonnan tavoitteena on antaa jatko-opiskelijoille mahdollisuus perehtyä syvällisesti tulevaisuudentutkimuksen tieteellisiin menetelmiin, filosofiseen perustaan ja tutkimusnäkökulmaan sekä yhdistää nämä opiskelijan omaan tieteenalaan ja tutkimusalueeseen. Jatkokoulutusohjelman tarkoituksena on tarjota seminaareja teemoista, joihin syventymiseen mahdollisimman monella jatko-opiskelijalla on tarvetta. Huolimatta varsin erilaisista aineyhdistelmistä ja tutkimusongelmista tulevaisuudentutkimuksen jatko-opiskelijoilla on koko joukko jaettuja teemoja, joiden syvällisempi käsittely yhteisissä seminaareissa on perusteltua. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian (TVA) tulevaisuudentutkimuksen jatko-opintoseminaareihin ja muuhun jatko-opetustarjontaan voivat osallistua jatko-opiskelijat, joilla on voimassaoleva opiskeluoikeus tai jotka on hyväksytty suorittamaan jatko-opintoja jossain TVA:n jäsenyliopistossa tai ovat mukana TVA:n kanssa yhteistyötä tekevässä organisaatiossa tai yksikössä. Seminaarit ovat avoimia myös sellaisille TVA:n perustutkinto-opiskelijoille, joiden pro gradu -tutkielma on työn alla tai joilla on erityistä perusteltua kiinnostusta aiheeseen. Etusija koulutuksessa on jäsenyliopistojen ja -korkeakoulujen kokopäiväisillä jatko-opiskelijoilla ja tutkijakouluihin hyväksytyillä. Osa jatkokoulutuksesta kuuluu Turun kauppakorkeakoulun tohtoriohjelman tulevaisuudentutkimuksen oppiaineen opetusohjelmaan. 176 Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia (TVA) on yliopistojen tulevaisuudentutkimuksen opetusja tutkimusverkosto, jota koordinoi Turun yliopiston Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus. TVA koordinoi 25 opintopisteen laajuisen tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuuden ja muihin tieteenaloihin kytkeytyvien erikoismoduulien lisäksi opetusta tulevaisuudentutkimuksen menetelmistä ja näkökulmista kiinnostuneille jatko-opiskelijoille. TVA:n toimintaa ja jatkokoulutuksen tieteellistä tasoa valvoo johtokunta, jonka jäsenet valitaan jäsenyliopistoista. Johtokunnan puheenjohtajana toimii professori Markku Sotarauta Tampereen yliopistosta. Lisätietoja: [email protected],[email protected], http://www.tvanet.fi. 177 TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TUTKINTOJA JA OPINTOSUORITUKSIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Turun kauppakorkeakoulun johtokunta on 18.6.2010 antanut Turun yliopiston johtosäännön ja opintojohtosäännön perusteella seuraavat määräykset Tutkinto-opinnot 1 § Tutkinnot Turun kauppakorkeakoulussa voidaan suorittaa kauppatieteiden kandidaatin ja valtiotieteiden kandidaatin, kauppatieteiden maisterin ja valtiotieteiden maisterin, kauppatieteiden lisensiaatin ja valtiotieteiden lisensiaatin, kauppatieteiden tohtorin ja valtiotieteiden tohtorin sekä filosofian tohtorin tutkinto siten kuin asetuksessa (A 794/2004) ja näissä määräyksissä tarkemmin säädetään. Lisäksi on mahdollista suorittaa filosofian maisterin tutkinto Futures Studies– ja Global IT Management – maisteriohjelmissa sekä tietojärjestelmätieteen pääaineessa. Näitä määräyksiä noudatetaan myös Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä järjestettävässä tutkintokoulutuksessa. Tutkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös yhteistyössä kotimaisen tai ulkomaisen yliopiston kanssa. Turun yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Tutkinnon ja opintojakson opetus- ja opintosuorituskieli voi olla opetus- ja tutkintokielestä poikkeava siten kuin vahvistetusta opetussuunnitelmasta ilmenee. Tarkoituksenmukaisesta syystä tutkinto voidaan suorittaa englannin kielellä, jolloin siitä annetaan suomenkielisen tutkintonimikkeen ja -todistuksen lisäksi myös englanninkielinen tutkintonimike ja -todistus. 2 § Tutkintoon johtavat opinnot Tutkintoihin johtaviin opintoihin voi kuulua: 1) kauppatieteiden tai valtiotieteiden perusopintoja, aineopintoja ja syventäviä opintoja 2) kauppatietieteellisen tai valtiotieteellisen jatkokoulutuksen opintoja, lisensiaatintutkimus ja väitöskirja 3) kieli- ja viestintäopintoja 4) monitieteisiä opintokokonaisuuksia 5) muiden tieteenalojen opintoja 6) muita opintoja 7) asiantuntijuutta kehittävää tai syventävää harjoittelua. 3 § Oppiaineet Turun kauppakorkeakoulun opetussuunnitelmaan voivat järjestää opintoja seuraavat oppiaineet: menetelmät, tietojärjestelmätiede, yritysjuridiikka sekä tulevaisuudentutkimus; kielet: englannin kieli ja liikeviestintä, espanjan kieli ja liikeviestintä, ranskan kieli ja liikeviestintä, ruotsin kieli ja liikeviestintä, saksan kieli ja liikeviestintä, suomen kieli ja talouselämän viestintä sekä venäjän kieli ja liikeviestintä. Johtokunnan päätöksellä TuKKK:n opetussuunnitelmaan voi sisältyä myös muita kuin yllä olevien oppiaineiden opintoja. 4 § Perus-, aine- ja syventävät opinnot Kauppatieteiden kandidaatin ja valtiotieteiden kandidaatin tutkinnossa oppiaineiden opinnot muodostuvat perus- ja aineopinnoista: Perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä; perusopintojen tavoitteena on, että opiskelija saa yleiskuvan oppiaineen keskeisistä käsitteistä, teorioista ja tutkimustuloksista. Aineopintojen laajuus yhdessä perusopintojen kanssa on vähintään 60 opintopistettä; aineopintojen tavoitteena on, että opiskelija saa kokonaiskuvan oppiaineen sisältämistä keskeisistä ongelmakokonaisuuksista sekä kyvyn soveltaa aineen teoriaa, menetelmiä ja tutkimustuloksia käytännön ongelmien analysointiin ja ratkaisemiseen sekä ratkaisujen perustelujen esittämiseen kirjallisesti ja suullisesti. Kauppatieteiden maisterin, valtiotieteiden maisterin ja filosofian maisterin tutkinnossa oppiaineiden opinnot muodostuvat edellä kuvattujen opintojen lisäksi syventävistä opinnoista: Syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä ja ne pohjautuvat perus- ja aineopintoihin; syventävien opintojen tavoitteena on, että opiskelija saa syvällisen teoreettisen tietämyksen oppiaineesta sekä kyvyn itsenäisesti hankkia tieteellistä tietoa sekä tunnistaa, eritellä ja soveltaa sitä ongelmien ratkaisemisessa uusissa tilanteissa. Perus-, aine- tai syventävät opinnot voivat koostua myös tutkinnon tavoitteisiin soveltuvista monitieteisistä opintokokonaisuuksista siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Kauppatieteiden kandidaatin ja valtiotieteiden kandidaatin tutkinnot 5 § Tutkintojen tavoitteet Kandidaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijalle annetaan 1) tutkintoon kuuluvan pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin 3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen 4) edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä 5) riittävä viestintä- ja kielitaito. liiketaloustieteelliset aineet: johtaminen ja organisointi, kansainvälinen liiketoiminta, laskentatoimi ja rahoitus, markkinointi, toimitusketjujen johtaminen sekä yrittäjyys; muut kauppatieteelliset aineet: taloustiede, talousmaantiede, taloussosiologia, taloustieteiden kvantitatiiviset 178 6 § KTK- ja VTK -tutkintojen laajuus Kauppatieteiden kandidaatin ja valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Koulutus järjestetään siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa vuodessa. 7 § KTK- ja VTK-tutkinnon pää- ja sivuaineen opinnot KTK- tutkinnon pääaineena voi olla jokin 3 §:ssä mainittu liiketaloustieteellinen aine tai muu kauppatieteellinen aine pl. tulevaisuudentutkimuksen ja taloussosiologian. KTK-tutkintoon tulee sisältyä pääaineen perus- ja aineopinnot ja vähintään yhden sivuaineen perusopinnot tai sivuaineeseen rinnastettavan opintokokonaisuuden perusopinnot. Pääaineen aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma, jonka laajuus on 10 opintopistettä. VTK-tutkinnon pääaineena on taloustiede. VTKtutkintoon tulee sisältyä pääaineen perus- ja aineopinnot ja vähintään kahden pakollisen sivuaineen perusopinnot sekä yhden valinnaisen sivuaineen tai sivuaineeseen rinnastettavan opintokokonaisuuden perusopinnot. Pääaineen aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma, jonka laajuus on 10 opintopistettä. 8 § KTK- ja VTK-tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot KTK-tutkintoon tulee sisältyä kieli- ja viestintäopintoja vähintään 24 opintopistettä. Tutkintoon tulee sisältyä vähintään 3 opintopisteen laajuinen suoritus suomen kielessä ja talouselämän viestinnässä sekä 6 opintopisteen laajuinen suoritus ruotsin kielessä ja liikeviestinnässä. Edelleen tutkintoon tulee sisältyä kahden vieraan kielen opintoja, joissa kummassakin vähintään 6 opintopisteen laajuinen suoritus. Loput kieliopintojen vähimmäismäärään vaadittavat 3 opintopistettä opiskelija voi suorittaa oman valintansa mukaan. VTK-tutkintoon tulee sisältyä kieli- ja viestintäopintoja vähintään 15 opintopistettä. Tutkintoon tulee sisältyä opintoja suomen ja ruotsin kielessä sekä yhdessä vieraassa kielessä. Opiskelija voi lisäksi suorittaa yhden tai useamman kielen alkeisopinnot 6 opintopisteen laajuisesti. Nämä opinnot eivät sisälly tämän pykälän 1 ja 2 momentissa määriteltyihin kieli- ja viestintäopintojen laajuuteen. Muualla suoritetut korkeakoulutasoiset kielten alkeisopinnot voidaan sisällyttää tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. 9 § KTK-tutkinnon kaikille yhteiset opinnot KTK-tutkinnon kaikille yhteisten opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle keskeisten kauppatieteellisten oppiaineiden perusteiden tuntemus ja hallinta. Kaikille yhteisten opintojen laajuus on KTK-tutkinnossa vähintään 60 opintopistettä siten, että liiketaloustieteellisten opintojen osuus on vähintään 35 opintopistettä ja muiden kauppatieteellisten opintojen osuus vähintään 25 opintopistettä. KTK-tutkinnon kaikille yhteisiin opintoihin sisältyy vähintään 9 opintopistettä menetelmäopintoja, joiden tavoitteena on antaa kauppatieteiden opiskelun edellyttämät tiedot menetelmätieteiden perusteista sekä kehittää opiskelijan valmiuksia tieteellisen tiedon hyväksikäyttäjänä. Kauppatieteiden maisterin, valtiotieteiden maisterin ja filosofian maisterin tutkinnot 10 § Tutkintojen tavoitteet Kauppatieteiden maisterin ja valtiotieteiden maisterin tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijalle annetaan 1) pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineen perusteiden tuntemus 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen 3) valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä 4) valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen 5) hyvä viestintä- ja kielitaito. 11 § KTM- VTM- ja FM-tutkintojen laajuus Kauppatieteiden maisterin valtiotieteiden maisterin ja filosofian maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Koulutus järjestetään siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa vuodessa. Maisterin tutkinto voidaan suorittaa myös maisteriohjelmana, joka toteutetaan niin, että siinä saavutetaan maisterin tutkinnolle asetetut tavoitteet. 12 § KTM- ja VTM-tutkinnon pää- ja sivuaineen opinnot KTM-tutkinnon pääaineena voi olla jokin 3 §:ssä mainittu liiketaloustieteellinen aine tai muu kauppatieteellinen aine. KTM-tutkintoon tulee sisältyä pääaineen syventävät opinnot. Pääaineen syventäviin opintoihin sisältyy pro gradu -tutkielma, jonka laajuus on 30 opintopistettä sekä vähintään 6 opintopistettä pääainekohtaisesti määriteltäviä menetelmäopintoja. Edelleen KTMtutkintoon tulee sisältyä vähintään yhden sivuaineen perusopinnot tai sivuaineeseen rinnastettava opintokokonaisuus, jossa suoritetaan opintoja vähintään 25 opintopisteen laajuisesti. Sivuaineeseen voi sisältyä syventäviä opintoja vasta kun sivuainetta on pääsääntöisesti suoritettu 25 opintopisteen laajuisesti. VTM-tutkinnon pääaineena on taloustiede. VTMtutkintoon tulee sisältyä pääaineen syventävät opinnot. Pääaineen syventäviin opintoihin sisältyy pro gradu -tutkielma, jonka laajuus on 30 opintopistettä. VTM-tutkintoon sisältyy tutkinnon laajuuden edellyttämässä määrin muita valinnaisia opintoja. 13 § KTM-tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot KTM-tutkintoon tulee sisältyä kieli- ja viestintäopintoja vähintään 10 opintopistettä. Tutkintoon tulee sisältyä vähintään 6 opintopistettä yhdessä vieraassa kielessä kielten ja liikeviestinnän yksikön määrittelemällä tavalla. Loput KTM-tutkinnon kieliopintojen vähimmäismäärään vaadittavat 4 opintopistettä opiskelija suorittaa oman valintansa mukaan kielten alkeisopinnoille määritellyt rajoitukset huomioiden. 14 § KTM-tutkinnon menetelmäopinnot KTM-tutkinnon menetelmäopintojen tavoitteena on kehittää opiskelijan taitoja tieteellisen tiedon tuottajana ja välittäjänä. Tavoitteena on antaa opiskelijalle tieteellisen tutkimuksen perusteiden tuntemus ja hallinta sekä kyky soveltaa tieteellistä tietoa pääaineen alalla. Kaikille yhteisten menetelmäopintojen laajuus on KTM- 179 tutkinnossa vähintään 4 opintopistettä. Lisäksi tutkinnon pääaineeseen sisältyy pääainekohtaisesti määriteltäviä menetelmäopintoja. 15 § Tutkintorakenteen laadinta Sekä kandidaatin että maisterin tutkinto-opinto-oikeuden saaneen opiskelijan tulee ensimmäisen opiskeluvuoden aikana laatia tutkintorakenne ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Kauppatieteiden opiskelijan tulee tässä yhteydessä tehdä esitys tutkintojensa pääaineeksi. Opetuksesta vastaava varadekaani vahvistaa oppiaineita kuultuaan vuosikurssin pääainejakautuman. Kauppatieteiden opiskelija voi opintojen kuluessa muuttaa tutkintorakennettaan sekä tietyin edellytyksin hakemuksesta vaihtaa pääainettaan. Opetuksesta vastaava varadekaani hyväksyy pääainevaihdokset pääainetta kuultuaan. Pelkästään maisterin tutkintoa suorittavan opiskelijan tulee tutkintoon johtavien opintojen alkaessa laatia henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka sisältää myös mahdolliset täydentävät opinnot. Opetuksesta vastaava varadekaani vahvistaa opiskelijan opintosuunnitelman. Johtokunta voi myöntää opiskelijalle luvan poiketa yleisestä tutkintorakenteesta, jos siihen on erityisiä syitä ja opiskelija saavuttaa tutkinnolle asetetut perustavoitteet. 16 Muiden opintojen ja osaamisen hyväksilukeminen Opiskelija voi tutkintoa suorittaessaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija voi lukea hyväkseen tai korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. Muualla suoritettujen opintojen ja muulla tavoin hankitun osaamisen tulee täyttää tutkinnolle ja sen osille asetetut osaamistavoitteet. Toiseen, vähintään samantasoiseen yliopistotutkintoon sisältyvillä opinnoilla opiskelija voi korvata enintään 30 opintopistettä samansisältöisiä, opetussuunnitelmassa pakolliseksi määrättyjä opintoja. Tämän lisäksi opiskelija voi toiseen tutkintoon sisältyvillä opinnoilla korvata pakollisia kieli- ja viestintäopintoja. Suoritettavan tutkinnon laajuudesta vähintään puolet, mukaan lukien tutkintoon sisältyvä opinnäytetyö, on suoritettava Turun kauppakorkeakoulun opintoina. Opiskelijan on tehtävä hakemus muualla suoritettujen opintojensa ja osaamisensa sisällyttämisestä tutkintoon. Opintojen ja osaamisen sisällyttämisestä tutkintoon määrätään tarkemmin erillisohjeessa. 17 § Harjoittelu Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija käytännön työelämään ja kehittää opiskelijan asiantuntijuutta ja valmiuksia soveltaa ja käyttää tieteellistä tietoa. Harjoittelun on vastattava tutkinnon ja opintojen osaamistavoitteita. Ennen harjoittelun suorittamista opiskelijan suositellaan ottavan yhteyttä siihen oppiaineeseen, johon harjoittelu sijoittuu. Harjoittelujakson jälkeen opiskelijan tulee laatia harjoittelusta tieteellinen raportti osoittamaan, onko hän saavuttanut harjoittelulle asetetut tavoitteet. Erityisestä syystä harjoitteluksi voidaan hyväksyä myös sellaista tutkintoalan opintojen mukaista osaamista ja ammattitaitoa kehittävää työkokemusta tai koulutusta, joka on hankittu ennen opintojen alkamista. Harjoittelun määrä sekä kandidaatin että maisterin tutkinnossa voi olla enintään kuusi opintopistettä. Harjoittelun hyväksymisestä tutkintoon määrätään tarkemmin erillisohjeessa. Jatkotutkinnot 18 § Jatko-opinto-oikeus Turun kauppakorkeakoulussa voidaan suorittaa kauppatieteiden lisensiaatin ja valtiotieteiden lisensiaatin, kauppatieteiden tohtorin ja valtiotieteiden tohtorin sekä filosofian tohtorin tutkinto. TuKKK:ssa suoritettavan jatkotutkinnon pääaineena on jokin 3 §:ssä mainituista liiketaloustieteellisistä tai muista kauppatieteellisistä oppiaineista pl. taloussosiologian. Tieteellisen jatkokoulutuksen perustana on yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto, joka antaa jatkotutkintokelpoisuuden pääaineen syventävien opintojen alalla. Monialaisen maisteriohjelman kohdalla tehdään harkinta erikseen. Tieteellisen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin ja jolla korkeakoulu muuten toteaa olevan tarvittavat tiedot ja valmiudet siten, kuin johtokunta on tarkemmin määritellyt. Kauppatieteiden tohtorin tai valtiotieteiden tohtorin tutkinto voidaan suorittaa kauppatieteiden lisensiaatin tai valtiotieteiden lisensiaatin tutkinnon jälkeen tai ilman lisensiaattivaihetta. Muun kuin kauppatieteellisen alan tutkinnon suorittaneen tulee ennen KTT-tutkinto-opinto-oikeuden myöntämistä suorittaa liiketaloustieteellisten oppiaineiden perusteet, yhden liiketaloustieteellisen aineen perusopinnot sekä pääaineen alalta erikseen määritetyt täydentävät opinnot mukaan lukien pääaineen opintoihin liittyvät menetelmäopinnot. Myös pääainetta vaihtavan kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneella tulee olla sisällöllisesti jatkotutkinnon pääainetta vastaavia edeltäviä opintoja vaadittu määrä ennen jatko-opinto-oikeuden myöntämistä. Oikeutta tieteelliseen jatkokoulutukseen on haettava kirjallisesti dekaanilta, joka suorittaa valinnan pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa tieteenalan edustajaa ja tutkimus- ja jatkokoulutustoimikuntaa kuultuaan. Hakemuksessa on esitettävä suunniteltu pääaine, jatkotutkintorakenne ja alustava tutkimussuunnitelma. 180 Jatkokoulutukseen valinnan perusteina ovat hakijan aiempi opintomenestys, tarvittavat tiedot ja valmiudet jatko-opintoihin siten, kuin johtokunta on valintaperusteet tarkemmin määritellyt. Tutkimuksesta ja jatkokoulutuksesta vastaava varadekaani vahvistaa jatko-opiskelijan tutkintorakenteen. Jatko-opiskelijalle nimetään tällöin myös ohjaaja tai ohjaajat, joilla on oltava vähintään tohtorin pätevyys. Yhden ohjaajista tulee olla korkeakoulun opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluva. Jatko-opintojen alkaessa jatko-opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Tässä yhteydessä jatko-opiskelija ja ohjaaja laativat myös ohjaussuunnitelman, jossa määritellään sekä ohjaajan että ohjattavan vastuut ja sovitaan jatko-opintojen aikataulusta. 19 § Jatko-opintojen tavoitteet ja vaatimukset Jatkotutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on: 1. hyvä perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa sekä valmius sen piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä 2. perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa liittyvän tieteenalan (tai tieteenalojen) historialliseen kehitykseen, peruskysymyksiin ja tutkimusmenetelmiin sekä niiden yhteiskunnalliseen merkitykseen. 3. perehtyneisyys yleiseen tieteenteoriaan 4. sellainen kauppatieteiden/valtiotieteiden ja omaan tutkimusalaan liittyvien muiden tieteenalojen tuntemus, joka mahdollistaa niiden tutkimustulosten ymmärtämisen ja kehityksen seuraamisen 5. hyvät valmiudet toimia työelämässä asiantuntijaja kehitystehtävissä sekä kansainvälisessä yhteistyössä. Jatko-opinnot koostuvat edellä mainittuja tavoitteita vastaavista osasuorituksista seuraavasti: 1) yleistieteelliset opinnot 16 op, joita varten vahvistetaan yhteinen opetussuunnitelma 2) pääaineen jatko-opinnot 32 op, joiden vaatimukset vahvistetaan kunkin aineen osalta erikseen 3) valinnaiset opinnot 12 op, jotka voidaan valita aiotun tutkimuksellisen suuntauksen mukaan 4) väitöskirja/lisensiaatintutkimus Tutkimuksesta ja jatkokoulutuksesta vastaava varadekaani voi erillisestä hakemuksesta hyväksyä myös sellaisen jatkotutkintorakenteen, joka osasuoritusten keskinäisten laajuuksien osalta poikkeaa yllä kohdissa 1 - 3 esitetystä, jos sitä pidetään erityisten syiden vuoksi aiheellisena. Väitöskirjaksi tai lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita samaan aihepiiriin kuuluvia tieteellisiä julkaisuja, julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia tai muita vastaavat tieteelliset kriteerit täyttäviä töitä sekä niistä laadittu synteesiosa, jossa esitetään tutkimuksen ongelma, sen motivointi ja tieteellinen asemointi sekä tutkimuksen tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Kokoomajulkaisujen tunnuspiirteet määritellään yksityiskohtaisemmin erillisohjeessa. 20 § Lisensiaatin tutkinto Lisensiaatin tutkintoon tähtäävät opinnot järjestetään siten, että tutkinto voidaan suorittaa noin kahdessa ja puolessa vuodessa. Lisensiaatin tutkinnon kokonaislaajuus on vähintään 150 opintopistettä. Kauppatieteiden lisensiaatin ja valtiotieteiden lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on 1) suoritettava tutkintovaatimusten edellyttämät ja opetussuunnitelmassa tarkemmin kuvatut opinnot. 2) laadittava lisensiaatintutkimus (90 op) ja puolustettava sitä julkisessa lisensiaattiseminaarissa. 22 § Tohtorin tutkinto Tohtorin tutkintoon tähtäävät opinnot järjestetään siten, että tutkinto voidaan suorittaa neljässä vuodessa. Tohtorin tutkinnon kokonaislaajuus on vähintään 240 opintopistettä. Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on 1) suoritettava tutkintovaatimusten edellyttämät ja opetussuunnitelmassa tarkemmin kuvatut opinnot 2) laadittava ja julkaistava väitöskirja, joka osoittaa kykyä luoda uutta tieteellistä tietoa, ja puolustettava väitöskirjatutkimusta julkisessa väitöstilaisuudessa. Väitöskirjan tulee olla itsenäiseen tutkimukseen perustuva esitys aiheesta, joka kuuluu johonkin TuKKK:n tieteenalaan. 23 § Väitöskirjan tarkastus Hakemus väitöskirjan esitarkastusta varten on jätettävä tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnalle. Siihen liitetään väitöskirjan käsikirjoitus yhtenä täydellisenä kappaleena. Tutkimuksesta ja jatkokoulutuksesta vastaava varadekaani määrää tutkimus- ja jatkokoulutustoimikuntaa kuultuaan väitöskirjalle vähintään kaksi korkeakoulun ulkopuolista esitarkastajaa, joista molemmilla on vähintään tohtorin pätevyys ja joista ainakin toinen on vähintään dosentti tai hänellä on vastaava pätevyys. Tarkastuksen suoritettuaan esitarkastajien tulee ilmoittaa, onko opinnäytteellä katsottava olevan sellainen tieteellinen arvo, että sitä on pidettävä väitöskirjalle asetettavat vaatimukset täyttävänä. Esitarkastajien tulee antaa perusteltu lausuntonsa pääsääntöisesti kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lopullinen käsikirjoitus on jätetty esitarkastajille. Esitarkastajien kirjallisen lausunnon perusteella tutkimuksesta ja jatkokoulutuksesta vastaava varadekaani myöntää tutkimus- ja jatkokoulutustoimikuntaa kuultuaan väittelyluvan väitöskirjan julkaisemista ja julkista puolustamista varten. Ennen väittelyluvan myöntämistä väitöskirjaksi aikoman tutkimuksen laatijalle tulee antaa mahdollisuus vastineensa esittämiseen. Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikuntaa kuultuaan varadekaani antaa väittelyluvan väitöskirjan esittämiseen ja määrää väitöskirjan tarkastajaksi yhden tai kaksi vastaväittäjää, joista ainakin toinen on vähintään dosentti tai hänellä on vastaava pätevyys . Edelleen varadekaani määrää TuKKK:n professorin, myös emeritus/emerita, tai erityisestä syystä muun tohtorin tutkinnon suorittaneen valvojan eli kustoksen väitöstilaisuuteen. Pääsääntöisesti kustoksena toimii väitöskirjan ohjaaja. Väitöskirja on julkaistava johtokunnan hyväksymällä tavalla. Tämän lisäksi teos on pidettävä saatavilla 181 vähintään 10 päivän ajan ennen väitöstilaisuutta korkeakoulun osoittamassa paikassa, mikäli tästä ei myönnetä poikkeusta. Väitöstilaisuudessa on, väitöskirjan tekijän pitämän alkajaisesitelmän jälkeen, vastaväittäjien esiinnyttävä ensimmäisinä. Sen jälkeen voivat muut esittää kysymyksiä väitöskirjasta. Väitöstilaisuus saa kestää enintään kuusi tuntia, josta ajasta viralliset vastaväittäjät saavat käyttää korkeintaan neljä tuntia. Opiskelijalle on varattava tilaisuus samojen tutkintovaatimusten mukaisiin kolmeen peräkkäiseen kuulustelukertaan. Mikäli kyseisen opintojakson tutkintovaatimukset tämän jälkeen ovat muuttuneet eikä opiskelija ole kuulustelua tai muita opintojaksoon kuuluvia suorituksia läpäissyt, on opiskelijan suoritettava opintojakso muuttuneiden tutkintovaatimusten mukaisesti. Tutkintovaatimusten tulkintakysymyksistä päättää aineen vastuuhenkilö. Julkisen tarkastuksen tapahduttua vastaväittäjien on kuukauden kuluessa annettava kirjallinen lausuntonsa, jonka tulee sisältää perusteltu arvostelu väitöskirjan tieteellisestä arvosta ja siitä, vastaako se tarkoitustaan, sekä myös puolustuksesta. Opintojakson suoritustapa määritellään opetussuunnitelmassa. Kaikki opintojaksoon kuuluvat suoritukset tulee tehdä ohjeiden mukaisesti määräaikaan mennessä. Poikkeuksen tämän momentin säännöksistä voi myöntää opintojakson opettaja. Johtokunta arvostelee väitöskirjan vastaväittäjien lausunnon perusteella. Ennen arvosanan määräämistä väittelijälle tulee antaa mahdollisuus vastineensa esittämiseen. Opintojaksot suoritetaan pääsääntöisesti opetussuunnitelmassa esitetyssä suoritusjärjestyksessä. 24 § Tutkinnon suorittaminen ja tutkintotodistus Suoritettuaan kaikki tutkintoon vaaditut opinnot opiskelijan tulee jättää hakemus tutkinnon hyväksymistä varten opintotoimistoon. Dekaani voi myöntää kullekin opiskelijalle vain yhden tutkinnon kunakin tutkintojen hyväksymispäivänä. Tutkintotodistuksesta tulee käydä ilmi 1) tutkintonimike ja koulutusala 2) tutkinnon pääaine tai siihen rinnastettava kokonaisuus taikka koulutusohjelma 3) tutkinnon keskeinen sisältö 4) alemmassa ja ylemmässä korkeakoulututkinnossa myös opiskelijan osoittama kielitaito. Tutkintotodistuskaavat vahvistaa korkeakoulun johtokunta. Kaikkien tutkintotodistusten liitteenä myönnetään erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, Diploma Supplement, jossa annetaan tarvittavat tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmissä. 25 § Tutkinto-opiskeluoikeuden rajoitukset Turun kauppakorkeakoulun tutkinto-opiskelijalla voi olla samanaikaisesti vain yksi opiskeluoikeus samantasoiseen tutkintoon. Opiskelijan saadessa TuKKK:sta uuden opiskeluoikeuden samantasoiseen tutkintoon tulee hänen luopua aiemmasta tutkinto-opiskeluoikeudesta, jos aiemman opiskeluoikeuden tutkinto on vielä suorittamatta. Opintosuoritukset 26 § Opintosuoritus Opintosuorituksella tarkoitetaan opinnäytetyötä taikka sellaista kirjallista tai suullista kuulustelua, esitystä tai muuta suoritusta, joka sisältyy korkeakoulun opetussuunnitelmaan. Opintosuoritukset liittyvät voimassa oleviin tutkintovaatimuksiin ja opetussuunnitelmiin, jotka johtokunta hyväksyy ja hallintopalveluyksikkö julkaisee kunkin lukuvuoden alkaessa. Opintosuorituksen tuloksesta riippumatta opiskelija voi uusia suorituksen. Yrityskertoja ei ole rajoitettu. Saman opintosuorituksen useista suorituksista on voimassa korkein arvosana. Opintosuorituksen arvosanaa ei voi kuitenkaan korottaa, mikäli suoritus sisältyy myönnettyyn tutkintoon. 27 § Kuulustelut Opetuksesta vastaava varadekaani vahvistaa kuulustelujen ajankohdat. Kuulustelutilaisuus voidaan siirtää vain painavista syistä. Siirrosta on, mikäli mahdollista, tiedotettava hyvissä ajoin. Laitoksen oppiaineet huolehtivat kuulusteluihin liittyvistä käytännön järjestelyistä. Kuulustelutilaisuuksia järjestettäessä tulee huolehtia siitä, että kuhunkin kuulustelusaliin määrätään riittävästi valvojia (yli 50 osallistujaa - vähintään 2 valvojaa). Oppiaineet hoitavat valvojat kuulusteluihin. Kukin opettaja valmistelee ja arvostelee kuulustelut siten kuin opetussuunnitelma määrää. Opettajan ollessa esteellinen tai tilapäisesti estynyt määrää laitoksen johtaja toisen saman aineen opettajan tai muun pätevän henkilön toimittamaan kuulustelut. Kuulustelutehtäviä laadittaessa on huolehdittava siitä, että kuulustelu vastaa kyseessä olevalle opintojaksolle määriteltyjä osaamistavoitteita ja tutkintovaatimuksia. Kuulustelutehtävien taso ja määrä tulee myös suhteuttaa kuulustelutilaisuuden kestoon. Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry:llä ja VTK/VTMtutkinto-opiskelijoiden edustajilla on oikeus saada kuulustelun jälkeen jäljennös kuulustelukysymyksistä. Opiskelija voi kirjoittaa kypsyysnäytteen sen jälkeen, kun hän on jättänyt valmiin opinnäytetyönsä tarkastettavaksi. 28 § Ilmoittautuminen kuulusteluun ja muuhun opintosuoritukseen Oikeus ilmoittautua, osallistua ja suorittaa opintoja on yliopistoon läsnäolevaksi ilmoittautuneella opiskelijalla. Opiskelijalla tulee olla tutkinnon tai opintojakson edellyttämä opiskeluoikeus. 182 Kuulusteluun on ilmoittauduttava viimeistään seitsemän päivää ennen kuulustelutilaisuutta. Ilmoittautuminen tapahtuu pääsääntöisesti opintotietojärjestelmän kautta. Myöhästyneiden kuulusteluilmoittautumisten mahdollisesta hyväksymisestä päättää opintojakson opettaja. Opiskelija voi ilmoittautua vain yhteen samassa tilaisuudessa järjestettävään kuulusteluun. Poikkeuksen tästä voivat myöntää kuulustelijat. Opiskelija voi poikkeusluvalla osallistua samassa kuulustelutilaisuudessa enintään kahteen kuulusteluun. 29 § Kuulustelutilaisuus Kuulusteluaika luetaan alkavaksi siitä hetkestä, jolloin kuulusteltavat ovat saaneet kysymykset. Kuulustelutilaisuus saa kestää enintään neljä tuntia. Kuulustelutilaisuudesta ei saa poistua ennen kuin 20 minuuttia on kulunut kuulustelun alkamisesta. Kuulustelun alkamisen jälkeen saapuneelle opiskelijalle valvoja voi antaa mahdollisuuden osallistua kuulusteluun. Edellytyksenä osallistumiselle on, ettei siitä aiheudu huomattavaa haittaa eikä samaan kuulusteluun osallistuneita ole jo poistunut kuulustelusta. Kirjallisessa kuulustelussa opiskelijan tulee käyttää Turun kauppakorkeakoulun jakamaa vastauspaperia tai muuta kuulustelijan jakamaa vastauslomaketta. Opiskelija tuo mukanaan kuulustelutilaisuuteen kuulustelussa käytettävät kirjoitusvälineet. Halutessaan opiskelija voi ottaa kuulustelutilaisuuteen mukaan etiketittömän tai etiketeistä peitetyn juomapullon ja hedelmiä. Muut tavaransa opiskelijan tulee asettaa kuulustelun valvojan osoittamaan paikkaan. Jos kuulustelutilaisuudessa tarvittavien kirjoitusvälineiden lisäksi sallitaan tai edellytetään muita välineitä, on siitä opintojakson opettajan tiedotettava etukäteen kuulusteluun osallistuville opiskelijoille ja valvojille. Opiskelijan tulee vastauspaperiinsa merkitä nimensä, opiskelijanumeronsa, opintojensa aloitusvuosi sekä kuulusteltava opintojakso. Kaikki kuulustelupaperit palautetaan henkilökohtaisesti kuulustelun valvojalle. Myös kuulustelusta luopuneiden tulee jättää saamansa kuulustelupaperit kuulustelun valvojalle sekä merkitä vastauspaperiin edellä mainittujen tietojen lisäksi, että hän luopuu kuulustelusta. Opiskelijan tulee todistaa henkilöllisyytensä kuulustelussa ja kuulustelun valvojalla on velvollisuus tarkastaa kuulusteltavan henkilöllisyys. Jos opiskelija ei voi todistaa henkilöllisyyttään, kuulustelun valvoja sopii opiskelijan kanssa tavasta, jolla henkilöllisyys myöhemmin todistetaan. Jos henkilöllisyyttä ei tälläkään tavalla osoiteta, kuulustelu hylätään. Kuulustelujen valvonnasta on annettu tarkemmat erillisohjeet. 30 § Vilppi/rikkomukset kuulusteluissa ja muissa opintosuorituksissa Opiskelijan, joka kuulustelussa syyllistyy vilppiin, voi kuulustelutilaisuuden valvoja välittömästi poistaa kuulustelutilaisuudesta ja hänen suorituksensa hylätään. Jos kuulusteltava aiheuttaa häiriötä kuulustelutilaisuudessa eikä häirintä huomautuksen jälkeen lakkaa, voi valvoja poistaa hänet kuulustelutilaisuudesta ja hänen suorituksensa hylätään. Kun opiskelijan kuulustelu keskeytetään vilpin tai häiritsemisen takia, valvojan on merkittävä vastauspapereihin keskeytyksen syy. Opintosuoritus hylätään myös silloin, kun vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden jälkeen. Myös muu opintosuoritus hylätään, mikäli opiskelijan voidaan todeta sitä suorittaessaan syyllistyneen vilppiin. Kuulustelujen valvojat tai vilpin huomanneet opettajat tekevät kuulusteluissa, harjoitustehtävissä tai muissa kirjallisissa opintosuorituksissa ilmenneistä vilppitapauksista viipymättä kirjallisen selvityksen opintotoimistoon. 31 § Opintosuoritusten arvostelu Opintosuoritus ja kandidaatintutkielma arvostellaan käyttäen arvosteluasteikkoa 5-0. Opintosuoritusten yhteismäärän arvosana määräytyy siten, että 5 vastaa arvosanaa erinomaiset tiedot, 4 vastaa arvosanaa kiitettävät tiedot, 3 vastaa arvosanaa hyvät tiedot, 2 vastaa arvosanaa tyydyttävät tiedot ja 1 vastaa arvosanaa välttävät tiedot. 0 merkitsee hylättyä opintosuoritusta. Opintosuorituksen luonteesta johtuen voidaan käyttää myös arvosanaa hyväksytty. Tutkintotodistuksen englanninkielisessä liitteessä voidaan käyttää vastaavasti kansainvälistä ECTS-arvosteluasteikkoa A, B, C, D E ja F. Useasta osasta koostuvan opintosuorituksen arvosana määräytyy sen mukaan, millaiseksi opintosuorituksen eri osien painotus on määritelty tai painotetun keskiarvon perusteella. Toisen kotimaisen kielen taidon arvioinnissa otetaan huomioon, mitä laissa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) sekä asetuksessa suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003) säädetään. Syventäviin opintoihin kuuluva pro gradu -tutkielma arvostellaan käyttäen arvolauseita laudatur (7), eximia cum laude approbatur (6), magna cum laude approbatur (5), cum laude approbatur (4), non sine laude approbatur (3), lubenter approbatur (2) ja approbatur (1). Pro gradu -tutkielman voi laatia myös kaksi opiskelijaa yhdessä, mutta tällöin molempien itsenäinen panos on voitava osoittaa. Asetuksen (A 794/2004) 10 §:n ja 16 §:n tarkoittaman kypsyysnäytteen asiasisällön tarkastaa ja hyväksyy toinen tutkielman tarkastajista ja kieliasun äidinkielen opettaja. Koulusivistyksensä ruotsin kielellä saanut opiskelija voi kirjoittaa kypsyysnäytteen ruotsiksi. Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, kirjoittaa kypsyysnäytteensä pääsääntöisesti englannin kielellä, kuten pro gradu -tutkielmansakin. Tällöin kypsyysnäytteestä tarkastetaan ainoastaan opiskelijan perehtyneisyys tutkielman aihepiiriin ja tutkintotodistukseen ei tule erillistä mainintaa kypsyysnäytteen suorittamisesta. Lisensiaatintutkimuksesta ja väitöskirjasta arvolauseeksi annetaan laudatur, jos tutkimuksella on havaittu olevan huomattava tieteellinen arvo, eximia cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, cum laude 183 approbatur tai non sine laude approbatur, jos tutkimus on voitu epäröimättä hyväksyä, sekä lubenter approbatur tai approbatur, jos tutkimuksen voidaan katsoa vain täyttävän ne vaatimukset, jotka tätä tarkoitusta varten laaditulle teokselle on asetettava. Oikaisupyyntöä koskeva päätös annetaan kirjallisena. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tutkintolautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Tutkintojen opinnäytteille tehdään ennen töiden hyväksymistä alkuperäisyyden tarkastus sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmän avulla. Plagiaatintunnistusjärjestelmää voidaan käyttää myös muiden opintojen yhteydessä yksikön harkinnan mukaan. Opintosuorituksen arvostelua tai hyväksilukemista koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. 32 § Opintosuoritusten julkistaminen Opintosuoritusten tulokset on vietävä suoritusrekisteriin ja ne on julkistettava kahden viikon kuluessa suorituksesta. Laitos, yksikkö tai oppiaine voi painavasta syystä pidentää tulosten julkistamisen määräaikaa. Määräajan pidentämisestä ja sen kestosta on ilmoitettava viimeistään kuulustelutilaisuudessa. Kesällä järjestettävien kuulustelujen tulokset voidaan julkistaa edellä mainittua pidemmän ajan kuluttua ja niistä annetaan määräajat erikseen. Opintosuoritusten tuloksia julkistettaessa on niistä käytävä ilmi opintojakson nimi, kuulustelun pito- ja julkaisupäivämäärät, opintosuorituksen arvostelleen opettajan nimi ja opintosuorituksen läpäisseiden opiskelijanumerot sekä hylättyjen suoritusten lukumäärä. Tulosten tulee olla nähtävillä vähintään viikon ajan, elleivät erityiset syyt muuta vaadi. Syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman arvostelusta opiskelija voi tehdä kirjallisesti oikaisupyynnön tutkintolautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen arvostelusta opiskelija voi tehdä kirjallisesti oikaisupyynnön johtokunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Opinnäytteen arvostelua koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. 34 § Voimaantulo Nämä määräykset tulevat voimaan 1.8.2010. Näillä määräyksillä kumotaan Turun kauppakorkeakoulun hallituksen 10.6.2005 hyväksymä tutkintosääntö ja tutkintosäännön jatkotutkintovaatimusten soveltaminen sekä opintosuorituksia koskeva johtosääntö niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Lukuvuoden työskentelyaikojen aikana tarkastukseen jätetty valmis opinnäytetyö tulee arvostella pääsääntöisesti kuukauden kuluessa siitä kun se on jätetty tarkastettavaksi. Laitosten ja yksiköiden toimistot säilyttävät ja arkistoivat opintosuoritusten tulokset. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Opinnäytetyöt säilytetään pysyvästi. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on myös varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Opiskelijalla on oikeus omalla kustannuksellaan saada jäljennös suorituspapereistaan. 33 § Arvostelun oikaisu ja muutoksenhaku Opiskelija voi pyytää kirjallisesti oikaisua muun opintosuorituksensa kuin alla mainitun opinnäytteen arvosteluun tai muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen arvostelun suorittaneelta opettajalta tai hyväksilukemisesta päätöksen tehneeltä. Opintosuorituksen arvostelua koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Hyväksilukemista koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 184 TURUN YLIOPISTON OPINTOJOHTOSÄÄNTÖ Sen lisäksi mitä lainsäädännössä on säädetty, opinnoista Turun yliopistossa ovat voimassa tämän johtosäännön määräykset. Johtosäännön alan keskeiset säädökset ovat yliopistolaki (558/2009), valtioneuvoston asetus yliopistoista (770/2009), valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) sekä opetusministeriön asetus koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista (568/2005). Tässä johtosäännössä tiedekunnalla tarkoitetaan kaikkia Turun yliopiston tutkinto-opetuksesta vastaavia yksiköitä eli tiedekuntia ja Turun kauppakorkeakoulua. Johdanto Turun yliopiston perustehtävänä on vapaan tutkimuksen ja tieteellisen sivistyksen edistäminen sekä tutkimukseen perustuvan ylimmän opetuksen antaminen. Tehtäviään toteuttaessaan yliopisto edistää elinikäistä oppimista ja tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tiedekuntien tehtävänä on myös arvioida ja kehittää tutkintoja, opintoja ja opetusta. 1 § Johtosäännön tavoitteet ja soveltaminen Opintojohtosäännön tavoitteena on edistää oikeusturvaa ja opintojen sujuvuutta antamalla selkeät hallinnolliset ohjeet opiskelun eri tilanteisiin. Yliopiston rehtori ja tiedekunnat antavat erikseen yksityiskohtaisempia ohjeita. Johtosääntöä ja sen nojalla annettavia muita määräyksiä tulee soveltaa siten, että tulkinta edistää tasaarvoa, yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tätä johtosääntöä sovelletaan Turun yliopistossa suoritettaviin tutkintoihin ja niihin kuuluviin opintoihin sekä soveltuvin osin myös erillisiin opintoihin ja avoimena yliopisto-opetuksena ja täydennyskoulutuksena järjestettäviin opintoihin. 2 § Yliopiston koulutusalat ja tutkinnot Yliopistossa vallitsee tutkimuksen ja opetuksen vapaus, ja opetus on julkista. Yliopistossa suoritetaan alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä ja ammatillisia jatkotutkintoja. Ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan alemman korkeakoulututkinnon tai sitä vastaavan koulutuksen jälkeen. Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suoritusaika on kolme lukuvuotta ja ylemmän kaksi lukuvuotta (psykologian maisterin tutkinnon kaksi ja puoli lukuvuotta). Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on kuusi lukuvuotta ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon viisi. Tiedekuntien tulee järjestää opetus ja opintojen ohjaus siten, että tutkinnot on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. Tieteellinen ja ammatillinen jatkotutkinto suoritetaan ylemmän korkeakoulututkinnon tai sitä tasoltaan vastaavan koulutuksen jälkeen. Tiedekunta päättää edellytyksistä, joilla tieteellisen jatkotutkinnon voi suorittaa suoraan alemman korkeakoulututkinnon tai sitä vastaavan koulutuksen jälkeen. Lisäksi yliopisto järjestää avointa yliopisto-opetusta, täydennyskoulutusta ja erikoistumisopintoja. Tämän johtosäännön liitteenä on luettelo yliopiston tiedekunnissa edustettuina olevista pääaineista, koulutusohjelmista ja koulutusaloista sekä niistä alemmista ja ylemmistä korkeakoulututkinnoista ja tieteellisistä ja ammatillisista jatkotutkinnoista, joita yliopistossa voi suorittaa. Osalla koulutusaloista järjestetään myös aineenopettajankoulutusta. Alempia korkeakoulututkintoja ei voi suorittaa lääketieteen eikä hammaslääketieteen alalla, mutta tiedekunta voi myöntää lääketieteen ja hammaslääketieteen kandidaatin arvoja. Koulutus voidaan järjestää myös kotimaisina tai kansainvälisinä yhteistutkintoina. Yhteistutkinnolla tarkoitetaan sekä yhteis- että kaksoistutkintoja. Yhteistutkintona järjestettävän alemman korkeakoulututkinnon laajuus on vähintään 180 opintopistettä ja ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus vähintään 120 opintopistettä. Ylempään korkeakoulututkintoon johtavat yhteistutkinnot suunnitellaan ja järjestetään siten, että ne antavat kelpoisuuden tieteelliseen jatkokoulutukseen. Hallitus päättää tiedekuntia kuultuaan yliopiston pääaineiden ja koulutusohjelmien ja niihin rinnastettavien kokonaisuuksien perustamisesta ja lakkauttamisesta, ellei niistä ole säädetty asetuksella. Hallitus päättää tiedekuntia kuultuaan myös opetusministeriölle tehtävistä yliopiston koulutusvastuuta ja maisteriohjelmia koskevista muutosesityksistä. Jos oppiaine tai koulutusohjelma lakkautetaan, yliopiston tulee järjestää sen opiskelun aloittaneille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun kohtuullisen ajan kuluessa. Tiedekunta päättää siirtymäkauden järjestelyistä. 3 § Opintoasiainneuvosto Yliopistossa on opintoasiainneuvosto, joka valmistelee koulutusta koskevia asioita hallituksen tai rehtorin päätöksentekoa varten. Neuvoston tehtävänä on myös yliopiston koulutukseen liittyvien strategisten linjausten valmistelu, niiden toteutumisen seuranta sekä opetuksen ja oppimisen laadun edistäminen ja seuraaminen. Opintoasiainneuvosto seuraa myös opiskelijavalinnoille asetettujen tavoitteiden toteutumista ja antaa tarvittaessa tiedekunnille suosituksia valintojen kehittämisestä. Opintoasiainneuvoston asettaa rehtori, ja sen toimikausi on sama kuin rehtorin. Opintoasiainneuvoston puheenjohtajana toimii koulutuksesta vastaava vararehtori, ja 185 sen jäsenistössä ovat edustettuina kaikki tiedekunnat, opettajat, opiskelijat ja opintohallinto. 4 § Opintojen maksuttomuus Tutkintoon johtava opetus ja opiskelijoiden valintaan liittyvät valintakokeet ovat opiskelijalle maksuttomia. Muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen koulutukseen hakevalta voidaan edellyttää kansainvälisen maksullisen testin suorittamista. Maksuttomuuden piiriin kuuluvat varsinaisen tutkintoihin kuuluvan opetuksen lisäksi sen edellyttämät tai siihen liittyvät tehtävät, kuten kuulustelut, arvioinnit, opinnäytetöiden ohjaus ja tarkastus, opintoneuvonta, todistukset opintosuorituksista sekä tutkintotodistukset. Maksua ei myöskään voida periä maksuttomaan opetukseen kuuluvista opetuksen järjestämisen edellyttämistä työvälineistä, koneista, laitteista, suojavaatteista, työturvallisuussäännöksissä edellytetyistä varusteista, opetuksessa käytettävistä yliopistolle kuuluvista materiaaleista ja tarvikkeista eikä muista vastaavista opetusvälineistä. Jos opiskelijalle annetaan hänen henkilökohtaiseen käyttöönsä sellaisia oppimateriaaleja taikka työvälineitä, laitteita, materiaaleja tai muita tarvikkeita, jotka opintojen päätyttyä jäävät opiskelijalle, niistä voi periä maksun todellisten hankinta- tai tuotantokustannusten mukaisesti. Muusta kuin tässä pykälässä tarkoitetusta maksuttomasta toiminnasta saadaan periä maksuja. Maksuista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella noudattaen mitä laissa säädetään julkisoikeudellisten suoritteiden omakustannusarvosta. Vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä opiskelijalta voidaan periä maksuja lainsäädännössä erikseen määrätyin edellytyksin. 5 § Opiskelijavalinta Yliopiston hallitus päättää tiedekuntien johtokuntien esityksestä yliopistoon vuosittain alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittamaan otettavien opiskelijoiden määrästä. Tiedekunta päättää tiedekunnan opiskelijavalinnan perusteista ja hyväksyy opiskelijat tiedekuntaan. Tätä määräystä sovelletaan sekä tutkintoon johtavaan opiskeluoikeuteen että muuhun oikeuteen suorittaa opintoja tiedekunnassa. Valittaessa opiskelijoita suorittamaan tutkintoa käytetään etukäteen päätettyjä ja julkistettuja valintaperusteita. Alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon opiskelijoita valittaessa valintaperusteina käytetään aiemman koulutuksen todistuksia, valintakoetta tai aiempia opintosuorituksia taikka näiden yhdistelmiä tai muita tiedekunnan päättämiä perusteita. Jatkotutkintoon opiskelijoita valittaessa valintaperusteina voivat olla aiemmat opinnot, opintomenestys, opinto- ja tutkimussuunnitelma tai muu jatko-opintokelpoisuutta osoittava selvitys. Jatko-opintoihin valittaessa varmistetaan, että opiskelijalla on mahdollisuus saada tutkimuksensa aihepiiristä korkeatasoista ohjausta. Opiskelija voi ottaa vastaan vain yhden yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen valtakunnallisessa yhteishaussa mukana olevan korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta. 6 § Opiskelijaliikkuvuus Yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen hyvät mahdollisuudet sivuaineopintojen suorittamiseen myös yli tiedekuntarajojen. Tiedekunnat päättävät perusteista, joita noudatetaan myönnettäessä yliopiston sisäisiä sivuaineopiskeluoikeuksia. Tiedekunnat päättävät perusteista, joiden mukaan joustavaa opinto-oikeutta (JOO) koskevien sopimuksien mukaisia opinto-oikeuksia muissa korkeakouluissa puolletaan. Yliopistopalvelut päättää yleisistä perusteista, joiden mukaan opiskelijat voivat osallistua kansainvälisiin opiskelijavaihto-ohjelmiin. Tiedekunnat päättävät perusteista, joiden mukaan opiskelijat voivat osallistua tiedekunnan omiin opiskelijavaihto-ohjelmiin ja siitä, millä perusteilla opiskelijan vaihto-opiskelunsa aikana suorittamat opinnot hyväksiluetaan tutkintoon. 7 § Opiskeluoikeus Oikeus suorittaa opintoja on yliopistoon läsnäolevaksi ilmoittautuneella opiskelijalla. Opiskelijalla tulee olla opintosuorituksen edellyttämä opiskeluoikeus. Jatko-opiskelijan opiskeluoikeus määräytyy tiedekunnan hyväksymän jatko-opintosuunnitelman mukaan. Opiskelijalla voi samanaikaisesti olla voimassa vain yksi tohtorin tutkinnon suoritusoikeus Turun yliopistossa. Perustutkinto-opiskelijan opinto-oikeus on yliopistolaissa säädetyllä tavalla ajallisesti rajattu vuoden 2005 opiskelijavalinnassa ja sen jälkeen opiskelupaikan vastaanottaneilla opiskelijoilla. Opiskeluoikeuden lisäajan myöntämisestä päättää tiedekunta opiskelijan hakemuksesta. Opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi keskushallinnon opiskelija- ja hakijapalvelut ohjeistaa ja seuraa päätöksentekoa. Opiskelija voi hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskeluoikeuden menettämisestä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisua haetaan päätöksen tehneeltä. 186 Opiskelija voi vapaaehtoisesti luopua opiskeluoikeudestaan. Luopumisilmoitus tehdään kirjallisesti keskushallinnon opiskelija- ja hakijapalveluihin, joka myös antaa menettelyohjeita. 10 § Opiskelijaksi ilmoittautuminen Opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi yliopistopalveluiden määräämällä tavalla. 8 § Passiivirekisteri Perus- ja jatkotutkinto-opiskelijan, joka ei opiskele aktiivisesti, opinto-oikeus voidaan siirtää passiiviseksi. Tällöin opiskelija ei ole yliopistossa kirjoilla läsnä- tai poissaolevana, ei voi kuulua ylioppilaskuntaan eikä näy tilastoissa opiskelijana. Merkintä on opinto-oikeuskohtainen, eli opiskelijalla voi samanaikaisesti olla muita aktiivisia opiskeluoikeuksia. Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut yliopistopalveluiden määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava kirjallisesti oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Hakemus toimitetaan keskushallinnon opiskelija- ja hakijapalveluihin, ja myös päätökset tehdään yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi keskitetysti. Perustutkinto-opiskelijoista passiivirekisteri koskee vain niitä opiskelijoita, jotka ovat vastaanottaneet opiskelupaikkansa ennen lukuvuoden 2005-2006 opiskelijavalintaa, jolloin opintoajan rajausjärjestelmä tuli voimaan. Passiivirekisterissä oleva opiskelija ei voi ilmoittautua eikä hän voi menettää opiskeluoikeuttaan 2 momentissa kuvatulla tavalla. Perustutkinto-opiskelijan opinto-oikeus siirretään passiiviseksi, jos hänen kyseinen opinto-oikeutensa on alkanut vähintään 10 lukuvuotta sitten tai jos hän on ilmoittautunut poissaolevaksi tai laiminlyönyt ilmoittautumisen viimeisenä kolmena lukuvuotena. Jatko-opiskelijan opinto-oikeus siirretään passiiviseksi, jos opiskelija ei ole viimeisen kolmen lukuvuoden aikana suorittanut jatko-opintoja tai osallistunut ohjaukseen sovitulla tavalla. Opinto-oikeus siirretään passiiviseksi myös, jos opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi tai laiminlyönyt ilmoittautumisen viimeiset kolme lukuvuotta. Sekä perustutkinto-opiskelijan että jatko-opiskelijan opiskeluoikeuden palauttaminen aktiiviseksi edellyttää opintosuunnitelman laatimista ja sen hyväksymistä tiedekunnassa. Passiivirekisteristä ja opinto-oikeuden palauttamisesta aktiiviseksi keskushallinnon opiskelija- ja hakijapalvelut antaa tarkemmat menettelyohjeet erikseen. Opiskeluoikeuksia siirretään passiiviksi kunkin lukuvuoden alussa, ja niille opiskelijoille, joita asia koskee, tiedotetaan ja annetaan toimenpideohjeet edellisen lukuvuoden syyslukukauden aikana. 9 § Muutoksenhaku opiskelijavalintapäätöksiin Tutkintoa tai muita opintoja suorittamaan otettavien opiskelijoiden valintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua tiedekunnalta tai muulta opiskelijavalintapäätöksen tehneeltä yksiköltä 14 päivän kuluessa tulosten julkistamisesta. Tulosta julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen sekä miten valintaan voi pyytää oikaisua. Oikaisupyyntöä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeudelta niin kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) ja yliopistolaissa (558/2009) säädetään. Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi. 11 § Lukuvuosi Yliopiston lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Syyslukukausi alkaa 1.8. ja päättyy 31.12., kevätlukukausi alkaa 1.1. ja päättyy 31.7. Tiedekunta päättää viimeistään edellisen lukuvuoden joulukuun loppuun mennessä ajanjaksoista, jolloin opetusta annetaan ja lukuvuoden mahdollisesta jakamisesta opetusperiodeihin. Opetus on järjestettävä siten, että opiskelijat voivat harjoittaa opintoja tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja tehokkaasti. 12 § Opetussuunnitelmat Opetussuunnitelman laatimisen tavoitteena on varmistaa sekä tutkinnon sisällön että koulutuksen toteuttamisen laadukkuus. Opetussuunnitelmassa määritellään tutkinnon tavoitteet, tutkinnon rakenne, tutkintoon vaadittavat opinnot ja niiden sisältö, opintojen laajuus, suoritustavat, opetusmenetelmät, oppimateriaalit, osaamistavoitteet ja arviointimenetelmät. Opetussuunnitelmista päättää tiedekunnan johtokunta. Opetussuunnitelmien valmistelua varten tiedekunnassa voidaan asettaa työryhmiä tai muita toimielimiä, joissa on jäseninä sekä opettajia että opiskelijoita. Seuraavan lukuvuoden opetussuunnitelmat tulee hyväksyä toukokuun loppuun mennessä. Opetusohjelmat pyritään julkistamaan opetussuunnitelmien julkistamisen yhteydessä, kuitenkin syyslukukauden opetusohjelma viimeistään 15.8. ja kevätlukukauden 15.12. Opettajien työsuunnitelmat tulee laatia siten, että opetussuunnitelmien edellyttämät opetustehtävät kyetään toteuttamaan. Tiedekunta voi hyväksyä vain sellaisia opetussuunnitelmia, joiden toteuttamiseen tiedekunnalla on osoittaa resurssit. Opetussuunnitelmassa määrätään opintosuorituksen vastaanottava henkilö tai henkilöt, joiden tulee olla palvelussuhteessa yliopistoon ja joiden pätevyyden tulee vastata opintosuorituksen tasoa. Opettajan ollessa esteellinen tai tilapäisesti estynyt laitos tai oppiaine vastaa siitä, että toinen saman aineen opettaja tai muu pätevä henkilö vastaanottaa opintosuoritukset. 187 13 § Opintojen ohjaus Opiskelijat laativat tiedekunnan ohjeiden mukaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) erikseen kutakin suoritettavaa tutkintoa varten. Opintosuunnitelman tarkoituksena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan tutkinnon ja opiskelun kokonaisuutta, tehostaa opintojen ohjausta sekä lisätä opiskelijan valmiuksia opintojen etenemisen tavoitteelliseen ja realistiseen suunnitteluun. Tiedekunnan tulee varmistaa riittävä ohjaus opintosuunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen. Jokaisessa pääaineessa ja koulutusohjelmassa tulee olla yksi tai useampi HOPS-ohjaaja. Tiedekunnat seuraavat ja tukevat omien opiskelijoidensa opintojen etenemistä ja valmistumista suunnitelmallisesti. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus opintojen ohjaukseen opiskelun kaikissa vaiheissa ja hänelle tiedotetaan muista opiskelua ja opiskeluaikaista elämää tukevista palveluista. 14 § Opetuksen kehittäminen Tiedekunta vastaa koulutuksen ja opetuksen laadusta ja sen seurannasta yliopiston strategian mukaisesti. Koulutuksesta ja opetuksesta kerätään opiskelijoilta säännöllisesti palautetta, ja sitä hyödynnetään koulutuksen kehittämisessä. Koulutuksen kehittämisessä hyödynnetään myös sidosryhmiltä saatavaa palautetta. Yliopistopalvelut ja tiedekunta antavat tarkemmat ohjeet palautteen keräämiseksi ja siitä raportoimiseksi. tai opintojakson kielenä. Päätös muun kielen käyttämisestä on tehtävä opetussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Vapaaehtoisen opintojakson kielenä voidaan käyttää myös muuta kuin opetussuunnitelmassa hyväksyttyä kieltä. 18 § Kuulustelut Tehtäviä laadittaessa on huolehdittava siitä, että tentti tai muu vaadittava opintosuoritus vastaa opetussuunnitelmassa määrättyjä osaamistavoitteita. Kuulustelutilaisuuden kesto tulee suhteuttaa vaadittavien suoritusten tasoon ja määrään. Vammaisille ja oppimisvaikeuksisille opiskelijoille tulee tarjota sellaiset opintoja koskevat esteettömät järjestelyt, jotka tenttiä tai muuta vastaavaa opintosuoritusta varten ovat opiskelijalle hänen vammansa vuoksi tarpeen. Suoritustavassa ja tenttitilaisuuden kestossa esteettömyys ja vammaisten ja oppimisvaikeuksisten opiskelijoiden yksilölliset toimintaedellytykset tulee ottaa huomioon. Erityisjärjestelyjä hakevan opiskelijan tulee olla hyvissä ajoin yhteydessä yliopiston vammaisasiamieheen tai opetus- tai kuulustelujärjestelyistä vastaavaan yksikköön. Kuulusteluun osallistuvan on vaadittaessa todistettava henkilöllisyytensä. Opettajille annetaan mahdollisuus sisällyttää työsuunnitelmaan aikaa oman opetuksen kehittämiseen ja pedagogiseen kouluttautumiseen. Kuulustelukerroista määrätään opetussuunnitelmassa. Jos opintojakson suorittamiseksi pidetään kuulustelu, se on järjestettävä samoin vaatimuksin vähintään kolme kertaa yhden vuoden aikana luentosarjan tai kurssin päättymisestä. Nämä kolme ajankohtaa on ilmoitettava kunkin opintojakson alussa, ja niiden ajankohtaa päätettäessä on otettava huomioon, että opiskelijoille jää riittävästi aikaa valmistautumiseen kuulustelukertojen välillä. Opintoasioita valmistelevissa tai niistä päättävissä toimielimissä tulee olla opiskelijaedustus. Saman opintosuorituksen useista suorituksista on voimassa korkein arvosana. 15 § Opintojen mitoitus Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa yhtä European Credit Transfer System (ECTS) -järjestelmän pistettä. Sähköisestä tenttimisestä annetaan erilliset ohjeet. 16 § Opintosuoritukset Tässä johtosäännössä olevia määräyksiä sovelletaan kirjallisiin, suullisiin ja muihin opintosuorituksiin, jotka sisältyvät tiedekuntien ja erillisten laitosten hyväksymiin opetussuunnitelmiin. Tiedekunta tai muu opetusta antava yksikkö ratkaisee opintosuoritusten yleistä järjestelyä koskevat asiat, ja antaa sitä koskevat ohjeet. Laitos, erillinen laitos tai tiedekunta päättää kuulustelutilaisuuksien järjestämisestä. 17 § Opetus- ja tutkintokieli Yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Tiedekunnalla on oikeus, jos opintosuorituksen tarkoitus sitä vaatii tai muusta painavasta syystä, päättää muun kielen käyttämisestä koulutusohjelman, opintokokonaisuuden 19 § Opintosuoritusten arvostelu, tulosten julkistaminen ja muutoksenhaku Opintosuoritusten arvostelu Opintosuoritusten arvostelussa käytetään asteikkoa 5=erinomainen (A); 4=kiitettävä (B); 3=hyvä (C); 2=tyydyttävä (D); 1=välttävä (E); 0=hylätty (F); tai asteikkoa hyväksytty/hylätty. Ruotsin kielen arvostelussa voidaan käyttää myös asteikkoa "hyvä taito" ja "tyydyttävä taito". Tiedekunta antaa määräykset opinnäytteiden arvostelusta. Jos opinnäytteiden arvostelussa käytetään muuta asteikkoa kuin hyväksytty/hylätty, tiedekuntien tulee määritellä arvosanojen perusteet. Opintosuoritusten arvosteluperusteet ovat julkisia, ja opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Opiskelijalle on 188 varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Opintosuorituksen arvostelijan esteellisyyttä arvioitaessa sovelletaan hallintolain esteellisyyttä koskevia säännöksiä. Tutkintojen opinnäytteille tehdään ennen töiden hyväksymistä alkuperäisyyden tarkastus sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmän avulla. Plagiaatintunnistusjärjestelmää voidaan käyttää myös muiden opintojen yhteydessä yksikön harkinnan mukaan. Rehtori ja yliopistopalvelut antavat tarkemmat määräykset (18.3.2013). Syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman arvostelusta opiskelija voi tehdä kirjallisesti oikaisupyynnön tutkintolautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Ennen lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta. Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen arvostelusta opiskelija voi tehdä kirjallisesti oikaisupyynnön sille hallintoelimelle, joka päättää opinnäytteen arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tulosten julkistaminen Opintosuoritusten tulokset on julkistettava ja toimitettava opiskelijatietojärjestelmään kahden viikon kuluessa suorituksesta. Tiedekunta, laitos tai oppiaine voi painavasta syystä pidentää tulosten julkistamisen määräaikaa. Määräajan pidentämisestä ja sen kestosta on ilmoitettava viimeistään kuulustelutilaisuudessa. Sähköisten kuulustelujen tulosten julkistamisesta annetaan ohjeet erikseen. Kesätenttien tulosten julkistamisesta tiedekunnat antavat määräajat erikseen. Opinnäytteen arvostelua koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. 20 § Tutkintolautakunta Opintosuoritusten arvostelua ja opintojen tai osaamisen hyväksilukemista koskevien oikaisupyyntöjen ja niiden johdosta tehtyjen päätösten käsittelyä varten yliopistossa on tutkintolautakunta, jonka kokoonpanosta säädetään yliopiston johtosäännössä. Tutkintolautakunnassa käsiteltävistä asioista säädetään 19 §:ssä. Opinnäytteet on arvosteltava kunkin tiedekunnan erikseen päättämässä ja opiskelijoille ilmoittamassa kohtuullisessa määräajassa. Tutkintolautakunnan toimikausi on neljä vuotta kuitenkin siten, että opiskelijajäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Ilmoitustaululla tuloksia julkistettaessa käytetään opiskelijanumeroa. Tulosten julkistamisen yhteydessä ilmoitetaan myös hylättyjen lukumäärä, mutta heidän opiskelijanumeroaan tai muuta tunnistetietoa ei käytetä. Tutkintolautakunnan tulee päätöksentekoaan varten kuulla arvostelusta tai hyväksilukemisesta päätöksen tehnyttä. Tutkintolautakunta voi käyttää myös ulkopuolista asiantuntija-apua. Muutoksenhaku 21 § Opintosuoritusten arkistointi, julkisuus ja opinnäytteiden julkaiseminen Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset säilytetään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Opiskelijatietojärjestelmään tallennetut tiedot säilytetään 50 vuoden ajan. Valmistumisen yhteydessä tutkintotodistuksen arkistokappaleeseen liitetään myös englanninkielinen Diploma Supplement ja opintorekisteriote liitteineen. Tutkintotodistus ja Diploma Supplement on tulostettava arkistokelpoiselle paperille. Opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua muun opintosuorituksensa kuin alla mainitun opinnäytteen arvosteluun tai muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen arvostelun suorittaneelta opettajalta tai hyväksilukemisesta päätöksen tehneeltä. Opintosuorituksen arvostelua koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Hyväksilukemista koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisupyyntöä koskeva päätös annetaan kirjallisena. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tutkintolautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Opintosuorituksen arvostelua tai hyväksilukemista koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Opinnäytteen tekijällä on oikeus määrätä teoksensa julkaisemistavasta. Julkaisemisesta sovitaan tekijän kanssa, mutta väitöskirjat ja lisensiaatintutkimukset pyritään julkaisemaan sähköisessä muodossa yliopiston julkaisuarkistossa. Julkaisuarkistossa julkaiseminen ei ole opinnäytteen hyväksymisen edellytys. Kaikista opinnäytetöistä toimitetaan yksi kansitettu kappale tiedekunnan ohjeistamalla tavalla yliopiston kirjastoon pysyvästi säilytettäväksi. Pro gradu –tutkielmaa alempia opinnäytteitä voidaan kuitenkin säilyttää pelkästään sähköisessä muodossa, jos niiden säilyminen muuttumattomana voidaan taata 50 vuoden ajaksi. Kaikista opinnäytteistä, lukuun ottamatta alemman korkeakoulututkinnon tutkielmia, laaditaan sähköisessä muodossa tiivistelmä, joka toimitetaan kirjastoon. Muutoksenhaku, ylemmän korkeakoulututkinnon ja jatkotutkintojen opinnäytteet 189 Opinnäytteet ovat kokonaan julkisia asiakirjoja sen jälkeen, kun ne on hyväksytty. Opinnäytetyöhön ei voi sisällyttää esimerkiksi sellaista aineistoa, jonka osalta opinnäytetyötä tukenut yhteisö edellyttää salassapitoa. Opinnäytteitä lukuun ottamatta opintosuorituksia ei saa luovuttaa tai näyttää ilman asiallista perustetta eikä muutoinkaan julkistaa ilman opiskelijan lupaa. 22 § Muiden opintojen ja osaamisen hyväksilukeminen Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan tiedekunnan päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa tiedekunnan päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. 2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Mitä 1 momentissa määrätään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää tiedekunta. Tiedekunta voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa määrätyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. Kun opiskelijalta ei vaadita 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, tiedekunta määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen. Muualla suoritettujen opintojen ja muulla tavoin hankitun osaamisen tulee täyttää tutkinnolle ja sen osille asetetut osaamistavoitteet. 24 § Todistukset Tiedekunta antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta sekä jatko-tutkinnoista tutkintotodistuksen opiskelijan omasta hakemuksesta tai tiedekunnan muutoin määräämäll.ä tavalla. Aiemmat opinnot tai muulla tavoin hankittu osaaminen sisällytetään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Tutkintotodistuksista tulee käydä ilmi: Toiseen, vähintään samantasoiseen yliopistotutkintoon sisältyvillä opinnoilla opiskelija voi korvata enintään 30 opintopistettä samansisältöisiä, opetussuunnitelmassa pakolliseksi määrättyjä opintoja. Tämä määräys ei koska hammaslääke- ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnon opintojen keskinäistä korvaamista eikä yliopistojen välisiin sopimuksiin perustuvia yhteistutkintoja. Tämän lisäksi opiskelija voi toiseen tutkintoon sisältyvillä opinnoilla korvata pakollisia kieli- ja viestintäopintoja. 1. 2. 3. 4. 5. tutkintonimike ja koulutusala; tutkinnon pääaine tai siihen rinnastettava kokonaisuus taikka koulutusohjelma; tutkintoon mahdollisesti sisältyvä erikoistumiskoulutus ja sen erikoisala tutkinnon keskeinen sisältö; sekä opiskelijan osoittama kielitaito; kielitaitoa merkittäessä on otettava huomioon suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annettu valtioneuvoston asetus. Ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvien opintojen käyttämisestä yliopiston tutkintoon päättää tiedekunta. Jatkokoulutuksena suoritettujen tutkintojen todistuksiin sovelletaan edellisen momentin kohtia 1–4. Tutkinnosta vähintään opinnäytetyö on suoritettava Turun yliopiston opintoina. Lisäksi tiedekunnat voivat määrätä, kuinka suuri osa tutkinnosta on opinnäytteen lisäksi suoritettava Turun yliopistossa. Turun yliopistossa tutkinnon suorittaneille annetaan aina suomenkielinen tutkintotodistus. Tämän lisäksi vieraskielisestä koulutuksesta annetaan myös vieraskielinen tutkintotodistus. Tiedekunta päättää aiemmin hankitun osaamisen osoittamisesta, arvioinnista ja hyväksymisestä sekä menettelytavoista kunkin tieteenalan erityistarpeet huomioon ottaen. Yhteistutkinnosta annetaan yksi tai useampi todistus sen mukaan, onko kyseessä useamman korkeakoulun yhteistyössä kehittämä ja järjestämä tutkinto, joka johtaa yhteen tutkintotodistukseen vai kaksoistutkinto-ohjelma, jossa tutkinnon suorittamisen jälkeen annetaan kaksi tai useampia tutkintotodistuksia. 23 § Perustutkinto-opiskelijalta vaadittava kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään valtion virka- tai työsuhteeseen kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä Kaikkien tutkintotodistusten liitteenä myönnetään erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, Diploma Supplement, jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta asemasta koulutusjärjestelmissä. Tiedekunta antaa pyynnöstä erikseen säädetystä maksusta vastaavuustodistuksen, jolla voidaan osoittaa suoritettujen opintojen tuottama kelpoisuus sellaisiin 190 tehtäviin, joiden edellyttämästä kelpoisuudesta on säädetty lailla tai asetuksella. 25 § Kurinpitoa koskevia määräyksiä Opiskelijan, joka tentissä syyllistyy vilppiin tai käyttäytyy häiritsevästi, voi valvoja välittömästi poistaa tenttitilaisuudesta, ja hänen suorituksensa hylätään. Opintosuoritus hylätään myös silloin, kun vilppi havaitaan vasta tenttitilaisuuden jälkeen. Myös muu opintosuoritus hylätään, mikäli opiskelijan voidaan todeta sitä suorittaessaan syyllistyneen vilppiin. Hylkäämispäätös on tehtävä viivytyksettä. Nämä määräykset koskevat myös valintakoetta. Opiskelijalle, joka on syyllistynyt yliopiston opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen tai muutoin rikkonut yliopiston järjestystä, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos teko tai laiminlyönti on vakava, hänet voidaan erottaa enintään yhden vuoden määräajaksi. Varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian ratkaisemista opiskelijalle on todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. 26 § Avoin yliopisto-opetus, erilliset opinnot, täydennyskoulutus ja tutkintojen täydentäminen Yliopistossa voidaan suorittaa myös erillisiä opintoja, joustavan opinto-oikeuden (JOO) piiriin kuuluvia opintoja sekä järjestää täydennyskoulutusta ja avointa yliopisto-opetusta. mena yliopisto-opetuksena suoritetuista opintokokonaisuuksista. Todistuskaavan hyväksyy asianomainen tiedekunta. Avoimen yliopisto-opetuksen ja erillisten opintojen maksuista päättää rehtori, ellei niistä ole muualla säädetty. Opiskelijalla, joka on suorittanut Turun yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon tai sellaisen alemman tutkinnon, jonka suorittaneella ei ole oikeutta suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa, on oikeus maksutta täydentää opintojaan tutkinnon suorittamislukuvuoden ja tutkinnon suorittamista seuraavan kolmen lukuvuoden ajan. 27 § Voimaantulo Tämä johtosääntö tulee voimaan 1.8.2010 lukien, mihin asti 31.12.2009 voimassa olleet johtosäännöt ovat soveltuvin osin voimassa. Ennen tämän johtosäännön voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Vuoden 2010 opiskelijavalinnassa sovelletaan kuitenkin tämän johtosäännön määräyksiä. Tällä johtosäännöllä kumotaan Turun yliopiston hallituksen 2.12.2004 hyväksymä ja kanslerin 22.12.2004 vahvistama johtosääntö koulutuksesta ja tutkinnoista siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä Turun kauppakorkeakoulun hallituksen 10.6.2005 hyväksymät tutkintosääntö ja opintosuorituksia koskeva johtosääntö niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Tiedekunta ottaa opiskelijat järjestämäänsä täydennyskoulutukseen sekä suorittamaan erillisiä opintoja ja JOO-opintoja. Yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus ja asianomaiset erilliset laitokset ottavat opiskelijat omaan koulutukseensa. Täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopisto-opetuksen valintaperusteet hyväksyy opetuksen järjestäjä eli tiedekunta, koulutus- ja kehittämiskeskus, kielikeskus tai muu erillinen laitos. Avoimen yliopiston opetus suunnitellaan tiedekuntien ja koulutus- ja kehittämiskeskuksen sekä erillisen laitoksen yhteistyönä ja se perustuu näiden välisiin sopimuksiin. Tiedekunta hyväksyy omien oppiaineidensa avointa yliopisto-opetusta koskevat opetussuunnitelmat. Koulutus- ja kehittämiskeskus koordinoi ja kokoaa lukuvuosittain yliopiston avoimen yliopisto-opetuksen toimeenpanosuunnitelman sen jälkeen kun tiedekunnat ovat hyväksyneet opetussuunnitelmat ja opetuksen järjestämisen. Toimeenpanosuunnitelmaan sisällytetään myös sellainen avoimen yliopiston opetus, joka tapahtuu yhteistyössä yliopiston ulkopuolisen oppilaitoksen tai muun opetuksen järjestäjän kanssa. Tiedekunnat antavat tarvittaessa todistukset suoritetuista erillisistä opinnoista. Koulutus- ja kehittämiskeskus antaa tarvittaessa todistuksen järjestämistään avoi- 191 192
© Copyright 2024