1. No category

4
ASUMINEN, KAUPUNKISUUNNITTELU, PALVELUJA
Ammattilaiset palveluksessasi!
Oili Jörgensen
LKV 0400-550 508
Riitta Santasalo
LKV, tj. 040-7738 217
Riikka Pfitzner-Saarnia
LKV 040-502 2171
Marjaana Fagerholm
LKV 050-566 0666
Mankkaantie 2–4, 02180 Espoo • P. 09-4520 700 • [email protected]
www.primalkv.com
Auktorisoitu vahinkoalan urakoitsija AVU
Auktorisoitu vahinkoalan urakoitsija AVU
• Vesivahinkojen kartoitus
• Vesivahinkojen kartoitus
• Irtoveden poisto
• Irtoveden poisto
• Kosteusmittaukset
• Kosteusmittaukset
• Kuivausurakointi
• Kuivausurakointi
WD Puhelin
Kuivaus
Oy,
Viherlaaksontie
5, 02710 ESPOO
010
759
7800, [email protected]
Puhelin 010 759 7800, [email protected]
www.wdkuivaus.fi
www.wdkuivaus.fi
Koe kasvun ihme!
Mullan myynti:
050 336 5703
050 337 9442
www.metsapirtinmulta.fi
Toimitamme irtomultaa kuorma-autoilla
Uudenmaan alueelle. Voit noutaa multaa myös
itse. Avasimme 13.4.2015 kaksi uutta mullan
noutopistettä Espooseen.
Peräkärryjen noutopisteet:
• Viikintie 35 Helsinki • Kilpilahdentie 241 Kulloo
• Ämmässuontie 8 Espoo, Sortti-asema
Kuorma-autojen noutopisteet:
Kilpilahdentie 241 Kulloo ja Ämmässuontie 8 Espoo
Soita mullan myyntiin tai katso aukioloajat
www.metsapirtinmulta.fi
Mullan valmistaja ja myyjä: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä | PL 100 | 00066 HSY |
Opastinsilta 6 A | 00520 Helsinki | puh. 09 156 11 (vaihde)
Espoo kauounkisuunnittelukeskus etsii Friisilästä ja
Nöykkiöstä korttelialueita piloottikohteiksi
Espoon kaupunkisuunnittelukeskus etsii Friisilästä ja Nöykkiöstä korttelialueita pilottikohteiksi. Kaupunkisuunnittelukeskus kartoittaa samalla asukkaiden halukkuutta pientalotonttien
täydennysrakentamiseen.
Pilotoinnista kiinnostuneet
asukkaat ideoivat lisärakentamismalleja yhdessä Espoon kaupungin suunnittelijoiden ja Aaltoyliopiston opiskelijoiden kanssa.
Pilotoinnin pohjalta saattaa
löytyä mahdollisuus täydennysrakentamisen toteuttamiseen.
Kaupunkisuunnittelupäällikkö­
Torsti Hokkanen kertoo, että ”ky-
selyn tarkoituksena on tutkia täydennysrakentamisen mahdollisuuksia myös pientaloalueella
metron kehityskäytävän varrella.” Postikorttikysely lähetetään
rajatulle pilottialueelle 2500 tontinomistajille.
Kyselyn tulokset ja tietoa työn
etenemisestä julkaistaan espoo.
fi/kaavoitus -sivuilla syyskuussa 2015. Saadun tuloksen pohjalta mietitään jatkotoimenpiteitä
espoo.fi/kaavoitus <http://
www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_
ja_ymparisto/Kaavoitus/Espoo_
kysyy_asukkaiden_halukkuutta_
pient(69257)>
Tapiolan alueen ja Länsimetron asemien
alueiden kehittäminen etenevät
Lähiseudun Asiakaslehti
KUNDTIDNING FÖR HAGALUNDSREGIONEN
Länsimetron rakentaminen etenee aikataulussaan. Länsimetron
ensimmäisen vaiheen rakentaminen saadaan päätökseen vuoden
2015 lopulla ja liikennöinti Tapio­
lasta alkaa elokuussa 2016. Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti osuus on länsimetron seuraava rakennusvaihe. Uudet asemat
ovat Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Metro
Matinkylästä Kivenlahteen valmistuu aikaisintaan vuonna 2020.
– Tapiolan kehittäminen etenee ripeästi, selvitti Tapiolan kehittämisprojektin johtaja Antti
Mäkinen Suur-Tapiolan asukasforuumin järjestämässä Asukasforuumitilaisuudessa 23.4.
Merituulen- ja Pohjantien
muutostyöt alkavat kesällä 2015
ja kestävät noin vuoden. Pohjantielle rakennetaan pysäkit metron
liityntäliikenteen busseille. Pohjantie pysyy liikenteen käytössä
muutostöiden ajan. Ensi keväänä valmistuu Tapiolan keskuksen alle 1600 autopaikan tunnelipysäköinti, josta pääsee nousemaan kätevästi eri puolille keskustaa. Syksyllä 2016 valmistuu
Leimuniittty, jolla palautetaan
Tapiolan kukkaloisto. Myös Tapiolan liikenneympyrää palautetaan sen perinteiselle paikalle
ja josta pääsee myös keskuspysäköintiin. Tapionraitti uusitaan
hotellin ja kirkon edustalla. Tapiolan lukio ja koulu avautuvat
syyslukukaudeksi 2016 ja silloin
myös Tapiolan urheilukenttä ja
sen huoltorakennus valmistuu.
Kaupunki edistää myös Espoon
kaupunginteatterin uusien tilojen saamista Tapiolaan.
– Keväällä 2017 valmistuu
LähiTapiolan AINOan hankkeen toinen vaihe, johon sijoittuvat uudet tilat Stockmannille
ja muille liikkeille. Liiketilojen
päälle on nousemassa Tapiolan
Kirjokannen ensimmäiset talot,
120 asuntoa jo vuonna 2017 ja seuraavat kahta vuotta myöhemmin.
Asuntojen ennakkomarkkinointi on jo käynnissä ja monet ovat jo
tehneet ennakkovarauksen asumisesta keskellä Tapiolaa. Puurakentamisen toteutus Tuuliniitylle etenee ja alueelle on suunnitteilla mm.12 -kerroksinen tornitalo opiskelijoille. Ahertajantien kulmaan WeeGee-talon viereen käynnistyy tähdenmuotoisten asuintalojen rakentaminen jo
2015 lopulla. Merituulentie ja uusittu bussiterminaali valmistuvat
vuonna 2018.
– Keilaniemeä pyritään kehittämään myös asuntorakentamisella.
Asuntojen toteuttaminen Fortumin nykyiseen pääkonttoriin
sekä sen yhteydessä olevan rakennusoikeuden hyödyntäminen
asuinrakentamiseen elävöittävät
Keilaniemen metroaseman ympäristöä. Keilaniemen metroasemasta sekä sen viereen nousevista asunnoista ja palveluista saadaan piristysruiske koko Keilaniemen kehittämiselle. Metroaseman viihtyisyyden kannalta on sitä parempi, mitä monipuolisemmin ja useampina aikoina asemaa
käytetään.
Tapiolan vehreys ja kukkaloisto kukoistaa jälleen Leimuniityn kunnostamisen valmistuttua keväällä 2016 ja liikenneympyrän sijoittuminen sen alkuperäiselle paikalle palauttaa Tapiolan perinteistä kulttuurimaisemaa.
AINOan toisen vaiheen Stockmannin laajennusosan ja kauppakeskuksen päälle on nousemassa laadukkaita Tapiolan Kirjokannen asuntoja, ensi vaiheessa 120 asuntoa, joiden ennakkomarkkinointi on jo hyvässä vauhdissa.
Erikseen Keilaranta Tower
-hankkeessa on kysymys Suomen oloissa poikkeuksellisen mittavasta toimitilahankkeesta: 26
kerrosta, rakennusoikeutta 45 000
kerrosneliömetriä, kokonaisalaa
87 000 neliömetriä ja 2 300 työpistettä. Kohteen sijoittaja on Ilmarinen ja kehittäjä Rakennusosakeyhtiö Hartela. Fortum Oyj
olisi merkittävä käyttäjä rakennuksessa, mutta sinne tulisi muitakin yrityksiä, Mäkinen toteaa.
Kaavoituskatsaus 2015
on ilmestynyt!
Asukastilaisuudessa Espoon kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen toi esille kaupunkisuunnittelun roolia Espoon alueiden suunnittelussa ja asukasyhteistyössä. Espoon väestö kasvaa
noin 4000 asukkaalla vuosittain ja
on nyt 265 000 asukasta. Verkostokaupungin kehitysmallissa väestönkasvu toteutuisi pohjautuen
kehityskäytäviin.
Vuonna 2050 Espoossa olisi
400 000 asukasta ja 180 000 työpaikkaa. Kasvusta noin puolet eli
70 000 asukkaan lisäys sijoittuisi
metron kehityskäytävään ja kaupunkiradan kehityskäytävään –
ESA-rataan. Mikäli käytäviin sijoittuisi 265 000 asukkaan lisäys
ja työpaikkoja vuoteen 2050 mennessä, edellyttisi se asemaseutujen voimakasta tiivistämistä koko metrovyöhykkeellä Espoossa. Se tarkoittaisi erittäin tiivistä
kaupunkimaista rakennetta alle
300 m etäisyydellä metroasemista, tiivistyvä mutta väljempää rakennetta 300–600 m etäisyydellä
ja valikoivaa täydennysrakenta-
mista yli 600 m etäisyydellä.
Espoon kaupunkisuunnittelun tavoitteina on luoda vetovoimaiset kaupunkikeskukset,
joissa lähtökohtia ovat terveellisyys ja puhtaus, pks-yritysten
toiminnan tukeminen, osaavan
työvoiman riittävyyden turvaaminen, houkuttelevan asuinympäristön kehittäminen luovuutta ja elämyksellisyyyttä unohtamatta. Kaupunkiisuunnittelua
toteutetaan Kaavoitusohjelman
(2014-2017), Kaavoituskatsauksen (joka vuosi), Kaavoituksen
työohjelman (joka vuosi) ja vireillä olevien kaavoituskohteiden mukaisesti (noin 200/vuosi), hankekaavoituksen ja kaavaprosessin (MRL) mukaisesti.
Kaupunkisuunnittelu toteuttaa
kaupungin strategiaa (Espoo tarinaa), jonka tavoitteena kaavoittaa 312 500 k-m2 asuinrakennuskaavaa ja huolehtia kaavavarannosta (oltava noin 5 vuoden varanto), luotava edellytykset 2500
asunnon rakentamiselle/vuosi ja
suunnitella hyvää elinympäristöä
eli laadulliset tavoitteet on asetettu myös korkealle (Maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset).
Kaavoituksella mahdollistetaan yhdyskunnan kehittyminen
lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Kaupunkisuunnittelu on erilaisten ja eri osapuolten intressien yhteen sovittamista. Usein yksityinen ja yleinen etu ovat vastakkain.
Nykypäivänä korostuvat erityisesti luonto- ja kulttuuriarvojen huomioonottaminen, esim. Tapiolassa
erityisesti rakennetun kulttuuriympäristön huomioon ottaminen.
Pääkaupunkiseudun vuokrataso nousi
3,4 prosenttia vuodessa
Asuntojen vuokrat pääkaupunkiseudulla nousivat 3,4 prosenttia tämän ja viimevuoden ensimmäisen neljänneksen välillä.
Kuluvan vuoden tammi–maaliskuussa asuntojen vuokrat nousivat 1,3 prosenttia.
Vapaarahoitteisen vuokraasunnon keskivuokra pääkaupunkiseudulla oli vuoden alussa
16,84 euroa neliöltä kuukaudessa.
Kaikkien vuokra-asuntojen keskivuokra oli 14,82 euroa neliöltä
ja ARA-rahoitteisten 12,50 euroa.
Pääkaupunkiseudun korkeimmat vuokrat olivat perinteisesti
Helsingin keskustan yksiöissä –
23,22 euroa neliöltä kuussa ja matalimmat Helsingin Seudun kehyskuntien keskivuokra oli vuoden alussa 12,17 euroa neliötä
kohden. Muun maan pääkaupunkiseutua lukematta keskivuokra oli 11,02 euroa kuussa neliöltä.
(Lähde: http://www.hel.fi/
hel2/tietokeskus)
Vasemmalta Asukasforuumin 23.4. järjestäjiä ja asiantuntijoita, Sten Lindgren, Suur-Tapiolan asukasforuumi,
Antti Mäkinen, Tapiolan kehittämisprojektin johtaja, Torsti Hokkanen, kaupunkisuunnittelupäällikkö sekä
Suur-Tapiolan Asukasforuumin jäseniä: Marjatta Hiekka, varapj. Johanna Takala, Jari Keto, Stefan Ekholm, pj. Riia Dahlström ja Juha Alanen.
Kaupunkisuunnittelu ei ole enää
pelkkää kaavoitusta, vaan toiminnalliset ja sisällölliset tavoitteet,
mm. elinkeinopolitiikka ovat mukana, lisäksi halutaan tukea alueellisia identiteettitekijöitä kaupunkirakenteen ja – kuvan keinoin. Espoon tavoitteena on edistää asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia asuinympäristön
kehittämiseksi, esim. Asukasfoorumeilla, asukastilaisuuksilla/työpajoilla, vaikuttamiseen
kaavojen suunnittelun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa,
myös suorat kontaktit lautakuntaan/valmistelijoihin ja vaikuttaminen kaavoihin niiden virallisen
nähtävillä olon aikoina (mahdolliset muistutukset ja huomautukset). Kaavoituskatsaus 2015 on ilmestynyt ja siihen voi nyt tutustua netissä: www.espoo.fi/Asuminen_ja_ymparisto, sanoi Torsti Hokkanen.
Viheralueiden, Tapiolan
Tennispuiston, urheilukenttien ja luonnon
merkitys korostui
Asukastilaisuudessa nousivat
esille erityisesti viheralueiden,
luonnon ja urheilukenttien tärkeys asukkaiden viihtyvyydelle
ja nuorten sekä lasten hyvinvoinnille. Pidettiin tärkeänä myös, että Tapiolan Tennispuistolle turvataan edellytykset myös jatkossa tarjota tasokasta tenniksen pelaamisen mahdollisuuksia ja että
Niittykummun metroaseman ja
uusien asuntojen rakentamisen
yhteyteen luodaan puitteet myös
urheilun ja kuntoilun palvelujen
hyödyntämiseen. Otsolahden ja
sen venesatamien kunnostamista, veden virtauksen parantamista ja ruoppausta korostettiin. Toisaalta myös Niittykummun metroaseman alueen kehittäminen
ja asukasyhteistyö sai kiitosta
kuten myös asukastilaisuuksien
ja työpajojen järjestäminen laajemminkin Espoon alueiden kehittämisessä. Myös Toppelund
II, alueen 231014 kaavamuutoksesta käytiin keskustelua ja jota
kuitenkin osa espoolaisista myös
vastustaa.
Asukasforuumi on vapaaehtoisryhmä joka haluaa tehdä työtä Suur-Tapiolan (Tapiola, Otaniemi, Westend, Haukilahti, Niittykumpu, Tontunmäki, Mankkaa, Pohjois-Tapiola, Laajalahti
ja Ruukinranta) asukkaiden hyväksi heitä kiinnostavista ja vaikuttavuudeltaan tärkeistä asioista. Lisää tietoa Suur-Tapiolan asukasforuumista ja sen syyskauden
asukastilaisuuksista saa: www.facebook.com/SuurTapiolanAsukasfoorumi ja Tapiolan kehittämisestä: www.tapiolankeskus.
fi sekä Länsimetrosta: www.lansimetro.fi
Eva Kivilaakso-Wellmann