1. No category

(7kpedu
Keski-Pohjan maan am mattiopisto
Opetussu unnitelma 201 5
Prosessiteollisuuden perustutkinto,
Kemiantekn iikan osaamisala
Prosessinhoitaja
faadittu: 24.06.2015
Eeva-Maija Kiiskilä
hyväksytty:6.8.2015
¿-Þ^
S
If
0
--1
\
Sirkku Purontaus
rehtori
t
SISÄLLYS
I
PROSESSITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINTO 180
1.1
1.2
.3
1.4
osp
Ammattialan kuvaus, arvoperusta ja perustutkinnon tavoitteet
kuvaus
Perustutkinnon rakenne.................
Tutkinnon muodostuminen...........
AMMATTLLTSET TUTKTNNON OSAT
2.1 Pakolliset tutkinnon osa, 75 osp............
2.1.1 Käynnissäpito, 30 osp............
2.1 .2 Tuotantoprosessit ja prosessin ohjaus, 45 osp.......
Elinikäisen oppimisen avaintaitojen
1
2
........L
t
....... 5
........................ 8
....................... L0
...................... 11
............. 11
...................... 1L
....................... L4
2.4 Kemiantekniikan osaamisalan, prosessinhoitaja, pakollinen tutkinnon osa, 30 osp L8
2.4. 1 Yksikköprosessien hallinta, 30 osp................
L8
2.7 Valinnaiset tutkinnon osat, 30 osp
..................... 21
2.7 .21 Vesien käsittely, 15 osp.........
..................... 2L
2.7.25 Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp
2.7.29 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5
2.7.30 Yrityksessä toimiminen, 15
24
osp
osp.....
..............26
.................29
2.7.32 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa, 5-15 osp.........32
4
valmistusprosessit...
YHTEISET TUTKINNON OSAT....
VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT
5
OPISKELIJAN OHJAUS JA HENKILöKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA.. 42
6
TYössÄoPPtMtNEN
7
KANSAINVALISYYS
44
8
ARVIOINTI JA ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN...
¿.L
- Paikalliset
3
LÄHTEET
.............32
..........40
......4t
............43
..................... 47
2
I
PROSESSITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINTO 180 osp
1.1
Ammattialan kuvaus, arvoperusta ja perustutkinnon tavoitteet
Prosessiteollisuuden perustutkinto sisältää biotekniikan, paperiteollisuuden ja kemiantekniikan sekä saha-
ja
levyteollisuuden osaamisalueet. Näillä aloilla luon-
nonvaroja, esim. puuta, raakaöljyä ja mineraaleja jalostetaan ensin hyödynnettä-
viksi raaka-aineiksi ja edelleen eriasteisiksi jatkojalosteiksi ja lopputuotteiksi korkean teknologian avulla. Alojen tuotanto on monipuolista ja pitkälle automatisoitua.
Tuotteiden käyttömahdollisuudet ovat laajat, ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtämi-
nen tärkeää. Tuotteita valmistetaan sekä suoraan kuluttajille että raaka-aineeksi
muulle teollisuudelle.
Bioteknisen teollisuuden tuotteita ovat panimo- ja díagnostiikkatuotteet, entsyymit,
terveysvaikutteiset ja peruselintarvikkeet, biomateriaalit sekä biolääkkeet. Paperi-
teollisuuden päätuotteita ovat erilaiset paperit, kartongit, sellut sekä niiden jalos-
teet kuten pakkaukset ja pehmopaperit. Kemianteollisuudessa suurimpia tuoteryhmiä ovat öljyjalosteet, teollisuuskemikaalit, lannoitteet, maalit, lakat, väripigmentit, lääkkeet, muoviraaka-aineet, pesu- ja puhdistusaineet sekä tekokuidut.
Saha- ja levyteollisuuden tuotteita ovat erilaiset sahatut ja höylätyt tuotteet, vaneri-
ja lastulevyt sekä rakennusteollisuuden komponentit ja pitkälle jalostetut sisustustuotteet. Näiden prosessiteollisuuden eri alojen tuotteiden lisäksi toimintaa on laa-
jaalaisesti myös metallin jalostuksen tuotannossa sekä vesi- ja voimalaitoksissa.
Kasvavana alana on bioenergian tuotanto eri muodoissaan.
Suomalaiset yritykset kansainvälistyvät ja toimivat entistä vahvemmin myös Suo-
men ulkopuolella. Osaamisen ja koulutuksen merkitys yritysten ja yhteiskunnan
strategisena menestystekijänä kasvaa edelleen. Tulevaisuus syntyy osaamisen ja
raaka-aineiden hyödyntämisen tuloksekkaasta
ja innovatiivisesta
yhdistämisestä.
Korkeatasoinen ammattiosaaminen on perusedellytys myös sille, että Suomessa
voidaan kilpailukykyisesti valmistaa ja kehittää uusia tuotteita sekä teknologioita.
1.
Prosessiteollisuus tarvitsee tuotantotehtäviin monitaitoisia ja osaavia ihmisiä. Työ-
tehtävät sisältävät prosessien ja niihin liittyvien laitteiden ohjausta, valvontaa ja
hoitoa. Tehtäviin kuuluu lisäksi prosessin käytönpa
ja
laadunvalvontaa, häiriöta-
usten selvittäm istä sekä käyn nissäpitotö itä.
Työn tekemisen lähtökohtana prosessiteollisuuden perustutkinnon suorittaneelta
edellytetään hyvää perusosaamista, jonka pohjana ovat hyvät luonnontieteiden ja
tekn iikan perustiedot.
Prosessiteollisuuden tuotantotehtävissä kokeneelta ammattiosaajalta edellytetään:
. kokonaisvaltaista toiminnan ja prosessien ymmärtämistä
. asiakkaiden tarpeiden ja prosessien tuntemusta
. kykyä toimia ryhmässä ja tehdä yhteistyötä
. valmiuksia oman työn kehittämiseen
. riittävää kielitaitoa ja liiketaloudellista ymmärrystä
. turvallisuus- ja ympäristöasioiden hallintaa
. työelämän tuntemusta.
Osaaminen varmistaa laadukkaan ja tarpeita vastaavan tuotteen valmistamisen
asiakkaalle ja kuluttajalle.
Alan arvoperusta
Prosessiteollisuuden tarjoamat tuotteet
ja palvelut ovat välttämätön osa nykyistä
hyvinvointiamme. Alalla toimitaan yhteiskunnallisesti ja luonnontieteellisesti kestä-
vän kehityksen mukaisesti. Tavoitteena on parantaa toiminnan ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioiden hoitoa jatkuvasti sekä kehittää tuotteita ja 215
prosesseja siten, että ne lisäävät yhteiskunnan hyvinvointia. Kestävä kehitys, eet-
tisyys, elinikäinen oppiminen, vastuullisuus, sidosryhmäyhteistyö sekä avoimuus
ovat periaatteina kaikessa toiminnassa.
Menestyksellinen toiminta niin kansallisilla kuin kansainvälisillä markkinoilla perus-
tuu elämän ja ihmisarvon kunnioittamiseen, tasa-arvoon, suvaitsevaisuuteen, rehellisyyteen ja luotettavuuteen.
2
Perustutki nnon tavoitteet
Prosessiteollisuuden perustutkinnon suorittaneella on perusvalmiudet toimia prosessiteollisuuden eri alojen tuotannossa käyttö-
ja käynnissäpitotehtävissä.
Hän
osaa toimia valmistusprosessissa.
Hyvin alan perustiedoin tutkinnon suorittanut henkilö pystyy kehittämään ammatil-
lisia taitojaan ja työsuorituksiaan. Hän osaa soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja
muuttuvissa työtilanteissa ja osaa toimia monipuolisesti alan erilaisissa työtehtävissä.
Prosessiteollisuuden perustutkinnon suorittaneella on ammatilliset perusvalmiudet
suorittaa prosessissa tavanomaisÍa, päivittäisiä huolto- ja kunnossapitotöitä, val-
voa laitteistojen kuntoa ja toimia yhteistyössä kunnossapito- ja huoltohenkilöstön
kanssa. Hän osaa tehdä tarvittavia prosessien säätötoimia ja käyttää prosessinohjauksen automaatiojärjestelmiä. Hän osaa hakea informaatiota prosesseihin liittyvistä kunnonvalvonta-, automaatio- ja tehdastietojärjestelmistä ja tulkita ja hyödyn-
tää tätä informaatiota työssään. Hän osaa hyödyntää tietojärjestelmiä ja tietotekniikkaa erilaisten raporttien laadinnassa ja tiedonhaussa noudattaen tietoturvallisuutta.
Prosessiteollisuuden perustutkinnon suorittanut työskentelee turvallisuusohjeiden
mukaisesti. Hän tiedostaa työhönsä liittyvät ympäristöriskit, huomioi työhyvinvoin-
nin kannalta terveys- ja tapaturmavaarat sekä ylläpitää työkykyään. Hän osaa tarvittaessa antaa ensiapua. Hän noudattaa työelämän toimintasääntöjä. Prosessite-
ollisuuden aloilla prosessinhoitajalta vaaditaan yhteistyötaitoja ja omaaloitteisuutta. Hän selviää vieraalla kielellä käytännön puhetilanteissa. Hän osaa
toimia yrityksen laatu- ja ympäristöjärjestelmän mukaisesti ja valvoa tuotteen laa-
tua rutiininomaisilla määrityksillä. Hän ymmärtää oman työnsä merkityksen osana
kokonaisuutta ja tuotteen laatua.
Kemiantekniikan osaamisalan suorittaneella on perusvalmiudet toimia prosessin-
hoitajana kemiantekniikkaa hyödyntävissä tuotantolaitoksissa, jotka valmistavat
esimerkiksi peruskemikaaleja, öljynjalostuksen tai petrokemian tuotteita, biopoltto-
aineita, lääkkeitä, kosmetiikkaa, maaleja, pesu-
ja puhdistusaineita tai hygie3
niatuotteita. Osaamisalan suorittanut voi työskennellä myös räjähdys-, liima-, hart-
si-, painoväri-, elintarvike- tai metallurgisen teollisuuden tuotantoprosesseissa sekä vesi- ja voimalaitoksissa.
Biotekniikan osaamisalan suorittaneella on perusvalmiudet toimia prosessinhoita-
jana biotekniikkaa hyödyntävän teollisuuden tuotannossa, kuten diagnostiikkatuot-
teita, panimotuotteiden, entsyymejä, perus ja terveysvaikutteisia elintarvikkeita,
biomateriaaleja
ja biolääkkeitä valmistavassa teollisuudessa. Hän osaa
käyttää
kasvi- ja eläinsoluja, mikrobeja sekä geenimuokattuja organismeja asianmukaises-
ti työssään ja työskennellä puhdastilaluokitusten asettamien vaatimusten
mukai-
sesti.
Paperiteollísuuden osaamisalan suorittaneella on perusvalmiudet toimia erilaisissa
tehtävissä paperiteollisuuden eri sektoreilla, kuten massanvalmistuksen, paperin-
ja kartongin valmistuksen sekä paperin ja kartongin jalostuksen tuotantolaitoksissa. Hän hallitsee käsitteellisellä tasolla paperiteollisuuden erilaisia valmistus- ja
jalostusprosesseja. Hän osaa toimia paperiteollisuuden toimlalojen työtehtävissä.
Sahateollisuuden osaamisalan suorittaneella on perusvalmiudet toimia erilaisissa
työtehtävissä puutuoteteollisuuden tuotantolaitoksessa. Työpaikkana voi olla saha
tai sahatavaran jatkojalostusyksikkö, kuten höyläämö, sormijatkos-, liimapuu-, pintakäsittely tai komponenttilinja. Hän osaa työskennellä tuotantolinjan käyttö- ja val-
vontatehtävissä. Hän tarvitsee työssään hyvän kokonaisnäkemyksen puunjalostusprosessista ja tuntee puun rakenteen ja käyttäytymisen prosessin eri vaiheissa.
Levyteollisuuden osaamisalan suorittaneella on perusvalmiudet toimia puulevyte-
ollisuuden erilaisissa työtehtävissä. Työpaikkana voi olla vanerin- tai lastulevyn
valmistusprosessin eri työvaiheet. Hän osaa työskennellä tuotantolinjan käyttö- ja
valvontatehtävissä. Hän tarvitsee työssään hyvän kokonaisnäkemyksen puunjalostusprosessista ja tuotteiden laadusta sekä tuntee puun rakenteen ja käyttäytymisen prosessin eri vaiheissa.
Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuk-
sia yrittäjyyteen. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden kehitystä
hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksija yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoil4
le jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoo-
nallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja
ja
taitoja.
(1630/1 998, 5 $ (muutos 787 12014 )).
Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa.
1.2
Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus
Oppiminen ja ongelmanratkaisu
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimíntaansa sekä kehittää itseään
ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä
tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioija soveltaa sitä.
Vuorovaikutus ja yhteistyö
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja
luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja
työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa
yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan.
Ammattietiikka
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaises-
ti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja
ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa.
Terveys, turvallisu us ja toimi ntakyky
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaaaikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveys5
liikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaitto-
ja.
Aloitekyky ja yrittäjyys
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista.
Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä jaltai yrittäjänä. Hän
suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimií
taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan.
Kestävä kehitys
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologis-
ten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän
noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia.
Estetiikka
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa es-
teettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä
ja
muuta
esteettisyyttä.
Viestintä ja mediaosaaminen
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee se-
kä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa
sekä tuottaa med ia-aineistoja.
Matemati i kka ja I uonnontieteet
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien
ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia,
kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa ja hän sovel-
taa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja
työssään.
6
Teknolog ia ja tietotekn
ii
kka
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita
monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit.
Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena.
Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan
ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä
työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkoh-
tien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii
asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa..
Opiskelijan terveydentilaa koskevat vaatimukset ammatillisessa peruskoulutuk-
sessa perustuvat Opetushallituksen määräykseen 91101112014 (Opetushallitus
2014). Prosessiteollisuuden perustutkinnossa ei ole määritelty erityisiä terveydenti-
lavaatimuksia. Mikäli opiskelun aikana ilmenee sellaisia terveydellisiä opiskelun
esteitä, joita ei voida poistaa, selvitetään mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Opetushallituksen
määräyksen taulukossa 1 on lueteltu tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset
ammatillisissa perustutkinnoissa koulutusaloittain ja tutkinnoittain (Opetushallitus
2014).
7
1.3
Perustutkinnon rakenne
PROSESSITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINTO, PROSESSINHOITAJA
Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, I 80 osp
2 Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp
2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 75 osp
2.1.1 Käynnissäpito, 30 osp (PR2.1.1.p)1
2.l.2Tuolantoprosessit ja prosessin ohjaus, 45 osp (PR2.1.2.p)
2.2Levyteollisuuden osaamisalan, prosessinhoitaja, pakollinen tutkinnon osa, 30
osp
2.2.1 Levfieollisuuden prosessin hallinta, 30 osp
Lisäksi opiskelijan on valittava 30 osaamispistettä kohdista 2.7.1 - 2.7 .33 tai kohdista
2.3.1. 2.4.1. 2.5.1 tai 2.6.1.
2.3 Sahateollisuuden osaamisalan, prosessinhoitaja, pakollinen tutkinnon osa, 30
osp
2.3.1 Sahateollisuuden prosessin hallinta, 30 osp
Lisäksi opiskelijan on valittava 30 osaamispistettä kohdista 2.7 .1 - 2.7 .33 tai kohdista
2.2.1. 2.4.1. 2.5.1 tai 2.6.1.
2.4Kemiantekniikan osaamisalan, prosessinhoitaja, pakollinen tutkinnon osa, 30
osp
2.4.1 Yksikköprosessien hallinta, 30 osp (PR2.4.1 .v)
Lisäksi opiskelijan on valittava 30 osaamispistettä kohdista 2.7.1
2.2.1, 2.3.1, 2.5.1 tai 2.6.1 .
-
2.7.33 tai kohdista
2.5 Biotekniikan osaamisalan, prosessinhoitaja, pakollinen tutkinnon osa, 30 osp
2.5.1 Bioteknisten prosessien hallinta, 30 osp
Lisäksi opiskelijan on valittava 30 osaamispistettä kohdista 2.7 .1 - 2.7 .33 tai kohdista
2.2.1, 2.3.1, 2.4.1 tai 2.6.1.
2.6 Paperiteollisuuden osaamisalan, prosessinhoitaja, pakollinen tutkinnon osa, 30
osp
2.6.1 Paperiteollisuuden prosessien hallinta ja käynnissäpito, 30 osp
Lisäksi opiskelijan on valittava 30 osaamispistettä kohdista 2.7 .1
2.2.1, 2.3.1, 2.4.1 tai 2.5.1.
-
2.7 .33
tai kohdista
2.7 Yalinnaiset tutkinnon osat, 30 osp
2.7 .1 Bioenergian tuotanto, 15 osp
2.7 .2 Energian tuotanto, 15 osp
2.7.3 Hyvien tuotantotapojen mukainen toiminta, 15 osp
2.7.4 Prosessinhoitajana kehitys- ja koeajotoiminnassa, 15 osp
2.7 .5 Tehdaskohtaisen tuotantoprosessin hallinta, 1 5 osp
2.7.6 Tuoteosaaminen ja pakkausautomaation hallinta, 15 osp
2.7.7 Alyteknologian soveltaminen, 15 osp
2.7 .8 Ympäristöteknologian soveltaminen, 1 5 osp
2.7.9 Puun käsittely, 15 osp
2.7 .10 Puutuotteiden myynti, 15 osp
1
Suluissa on KPEDUn Primuksessa käyttämä koodi. KPEDUn tarjoamat tutkinnon osat on merkitty harmaalla.
8
2.7 .11 Puutuotteiden valmistusprosessin hallinta, 15 osp
2.7 .12 Puuteollisuuden terähuolto, 15 osp
2.7 .13 Puun työstö, 15 osp
valmistusprosessin hallinta, 15 osp
jalostusprosessin
2.7 .15 Lastulevyn
hallinta, 15 osp
2.7.16 Sahatavaran kuivaus ja jälkikäsittely, 15 osp
2.7 .17 Vanerin valmistusprosessin hallinta, 15 osp
2.7 .18 Vanerin jalostusprosessin hallinta, 15 osp
2.7 .19 Viilun valmistusprosessin hallinta, 15 osp
2.7 .20 Metallin jalostusprosessin hallinta, 15 osp
2.7 .21 Vesien käsittely, 15 osp (PR2.7.21.v)
2.7 .22 Paperi- ja kartonkiteollisuuden tuotantoprosessien hallinta, 15 osp
2.7 .23 Paperi- ja kartongin jalostusprosessien hallinta, 15 osp
2.7.24 Selluteollisuuden prosessien hallinta, 15 osp
2.7.25 Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp (VA2.1 5.1 00.v)
2.7.26 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, 10-15 osp (PR2.15.101.v)
2.7 .27 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta* (PR2.1 5.102.v)
2.7 .28 Tutkinnon osa am mattikorkeakouluopinnoista" ( PR2. 1 5. 1 03. v)
2.7 .29 Työpaikkaohjaajaksi valmentautum inen, 5 osp (V A.2.15. 1 04. v)
2.7.30 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (VA2.15.105.v)
2.7.31 Huippuosaajana toimiminen, I 5 osp (PR2.1 5.1 06.v)
2.7 .32 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa, 5-15 osp (PR2.15.107.v)
- Paikalliset valmistusprosessit (PR2.1 5.1 07.1.v)
2.7 .33 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5-15 osp (PR2.15.108.v)
2.7 .14 Lastulevyn
* Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15
osp.
9
1.4
Tutkinnon muodostuminen
Kuviossa 1 on havainnollistettu perustutkinnon muodostumista moduuleittain (KU-
VIO 1). Väreillä havainnollistetaan opintojen eteneminen tutkinnon osittain. Symbolit kertovat, mihin osiin sisältyy työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttö.
Prosessiþollisu uden
pe rusfu tfi
into
H(X)UUT 2015
L0
2
AMMATILLISET TUTKINNON OSAT
2.1 Pakolliset
tutkinnon osa, 75 osp
2.1.1 Käynnissäpito, 30 osp
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
1. Kuvaus osaa-
misen tunnus-
tamisen toteuttamisesta
Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista:
¡
o
toiminta käynnissäpitoon ja huoltoon liittyvissä työtehtävissä
prosêsSilaitteiden huoltoon liittyvän hydrauliikan ja pneumatiikan hallinta
teknisten dokumenttien lukeminen ja tulkinta
aiemmat opinnot
Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen
tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa oleva n osaa m isen selvittä m iseksi. Tarvittaessa opiskelijalle
annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja
tekee osaam isen tunn usta m ispäätöksen ja kirjaa a rvioi ntipäätöksen
Wilmaan.
.
o
2.
Oppimisen
arviointi
Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu
erillisinä.
Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita
Opettaja kirjaa oppim isen seu rantakohteiden a rviointipäätöksen
tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia.
3.
Työssäoppimisen
/työpaikalla tapahtuvan
opiskelun ar-
viointi
Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS),
mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi.
Oppi m isen tavoitteeUseura ntakohteet käydään yhdessä
lä pi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta
sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa.
Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden
mukaisesta oppimisesta.
Työssäoppim ista ohjaava opettaja va rm istaa opiskelijan oppi m isen
työpaikkaohjaajalta. Arvioi nti päätös on opettaja n ja työpa kkaohjaajan yhdessä tekemä.
Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan.
i
1.t
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
4.
Ammattiosaamisen näyttö
Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus
Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä.
Osaaminen osoitetaan prosessinhoitajan työtehtävissä. Työtehtäviin kuuluu prosessin häiriöttömän toiminnan varmistaminen, työalueen siistiminen ja kunnonvalvonta sekä raportointi. Opiskelija
tunnistaa työalueeseen kuuluvat laitteet sekä arvioi niiden kuntoa.
Hän lukee ja tulkitsee prosessiteollisuudessa käytettäviä teknisiä
dokumentteja ja toi m i tu rval isesti kestävän keh ityksen periaatteiden mukaan.
i
I
Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida
näyttöpaika n työtehtävissä osoittaa, sitä täydennetään haastattelu lla jaltai kirja isi la tehtävil lä a rviointi keskustel u n yhteydessä.
I I
Tutkinnon osan
ammattiosaamisen osaaminen
osoitetaan
I
Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen yhteydessä tai ammattiosaamisen näyttönä työpaikalla.
Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa /
työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen
järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen
osoittamisen kattavuus varm istuu.
Osaaminen voidaan osoittaa ammattitaitokilpailuissa, mikäli kilpailutehtävä vastaa tutkinnon osan vaatimuksia.
Arviointikeskustelu
Arvosanasanasta
päättäminen ja
dokumentointi
Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja
opettaja. Opiskelija tekee itsea rvioi nn in osaam isestaan kriteereiden
perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osa llistuvien osapuolten a rvioinnit Wilmaan
Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen
mukaisesti.
Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä.
5.
6.
Muu osaamisen arviointi
Tutkinnon
osan arvosanasta päättäminen
Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia.
Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen
arvosana.
Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan
arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta.
Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin
yhteydessä.
12
Oppimisen etenemisen seuranta: Ei edellytä aiempia suorituksia
Oppimisympäristö: Oppilaitoksessa ja prosessiteollisuuden alan yrityksessä tai
mahdollisimman hyvin prosessiteollisuuden oloja ja laitteita vastaavissa paikoissa
Menetelmät Opinnot sisältävät työssäoppimista väh. 12 osp, oppimistehtäviä,
työpaja työskentelyä ja teoria opintoja.
Am mattita itovaati m u k-
Opiskeltava sisältö
set
Työt u ru a I I i suus 7'a slrs-
teys
Opiskelija:
. noudattaa työturvallisuusohjeita ja turvallisia
työtapoja
. huolehtii työalueen siisteydestä ja prosessilaitteiden puhtaudesta
. työskentelee aiheuttamatta vaaraa ihmisille ja
ympäristölle
. lajitelee ja hävittää
työssään syntyvää
jätettä
Kunnonvalvonta ja huolto
. varmistaa prosessin
häiriötöntä toimintaa
. suorittaa kunnonvalvontaa erilaisin menetelmin
. hoitaa voiteluhuoltoon
liittyviä tehtäviä
. huoltaa prosessi- ja
a utomaatio kenttä la itte ita
. erottaa laitteita prosessista häiriön tai huollon
ajaksi
. käyttää nostimia ja
nostoapuvälineitä
. noudattaa työssään
toimintajärjestelmän ohjeita ja määräyksiä
. toimii käynnissäpitoon
.
.
o
.
.
.
o
.
o
.
.
.
.
.
o
käynnissäpidon työtehtävät
työkokonaisuudet ja
vastuullinen työskentely
oman työskentelyn
arviointi
työalueen siisteys ja
prosessilaitteiden
puhtaus
kunnonvalvonta
laitteiden erotus
prosessista
prosessilaitteiden
huolto (esim. pumput, venttiilit, kuljettimet, voimansiirron
laitteet)
automaation kenttälaitteiden huolto (anturit, tiivistevaihto,
puhdistukset ja tarkistukset)
taakan nosto ja siirto
toimintajärjestelmät
tekniset dokumentit
kemikaalienkäsittely
ja jätteiden hävittäminen
kestävän kehityksen
mukainen toiminta
tietojärjestelmät ja
raportit
pt'os€ssilaitteiden
Oppimisen seurantakohteet
1.
Työturvallisuus ja
siisteys
2.
Kunnonvalvonta
3.
Huoltotyöt
4.
Tekniset dokumentit
5.
Tulityöt
6.
Ensiapu
7.
Hydrauliikka ja
pneumatiikka
8.
Työssäoppiminen
13
liittyvissä tehtävissä yhteistyössä toisten työntekijöiden kanssa
Tekniset dokumentit
. lukee ja tulkitsee prosessiteollisu udessa käytettäviä teknisiä dokumentteja
. hyödyntää työssä tarvittavia raportteja ja tietojärjestelmiä
Tulityöt
. osaa tehdä tulitöitä
turvallisesti
Ensiapu
. antaa ensiapua
Hydrauliikka ja
pneumatiikka
. huoltaa prosessi- ja
a utomaatioke nttä la itteita
. käyttää nostimia ja
nostoapuvälineitä
a
o
a
o
a
a
huoltoon liittyvä hydrauliikka ja pneumatiikka
luonnontieteiden soveltaminen (esim.
fysiikan suureet,
kemialliset vaikutukset, materiaalit, vipusuhteet, kuormat
jne.)
sähkölaitteiden toiminnan varmistus
prosessiautomaatio
ja automaation kenttälaitteet
oppiminen ja ongelmaratkaisu
vuorovaikutus ja yhteistyö
ammattietiikka
2.1.2 Tuotantoprosessit ja prosessin ohjaus,45 osp
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASIAT
1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta
Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista:
.
o
o
o
.
o
o
prosessin valvonta, ohjaus ja säätö
prosessin automaatiojärjestelmän käyttö
prosêssi- ja Pl-kaavioiden tulkinta
säätöpiirien käyttö automaatti- ja käsiajolla
tuotantoprosessienhallinta
prosêssisuureiden mittaustekniikka
aiemmat opinnot
Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen
tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle
annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja
tekee osaam isen tun nusta m ispäätöksen ja kirjaa arvioi ntipäätöksen
Wilmaan.
L4
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
2.
Oppimisen
arviointi
Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu
erillisinä.
Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita
Opettaja ki rjaa oppim isen seurantakohteiden arvioi nti päätöksen
tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia.
3.
Työssäoppimisen
/työpaikalla tapahtuvan
opiskelun ar-
viointi
Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS),
mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi.
Oppimisen tavoitteeUseurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta
sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppim isen sopimuksen allekirjoitustilanteessa.
Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden
mukaisesta oppimisesta.
Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen
työpaikkaohjaajalta. Arvioi nti päätös on opettajan ja työpa kkaohjaajan yhdessä tekemä.
i
Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan
4.
Ammattiosaamisen näyttö
Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus
Tutkinnon osan
ammattiosaamisen osaaminen
osoitetaan
Näyttötod istu kseen
tu
lee yksilöllinen kuvaus näytöstä.
Osaaminen osoitetaan prosessinhoitajan työtehtävissä, joissa opiskelija esittelee alueensa ohjauksia ja arvoja, tunnistaa yleisimmät
piirrosmerkit ja esittelee prosessin kulun prosessikaaviosta sekä
tekee säätötoimenpiteitä. Hän osaa suunnitella oman työnsä ja selvittää ajotilanteen sekä ohjatusti pitää käynnissä ja pysäyttää tehtäväalueensa prosesseja. Hän tunnistaa alueensa prosessilaitteet ja
seuraan niiden toimintaa sekä ymmärtää laitteiden merkityksen
prosessille. Hän käyttää säätöpiiriä automaatti- ja käsiajolla sekä
ottaa huomioon peruslukitusten vaikutukset. Hän hakee ja käsittelee näytteet ohjeiden mukaisesti sekä työskentelee turvallisestija
ergonomisesti.
Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen yhteydessä tai ammattiosaamisen näyttönä työpaikalla.
Ammattíosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa /
työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen
järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen
osoittamisen kattavuus varmistuu.
15
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
Osaaminen voidaan osoittaa ammattitaitokilpailuissa, mikäli kilpailutehtävä vastaa tutkinnon osan vaatimuksia.
Arviointikeskustelu
Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja
opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden
perustel la. Opettaja kirjaa a rviointi in osall istuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan
Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida
näyttöpa kan työtehtävissä osoittaa, sitä täyden netään haastattel ulla jaltai ki rjallisil la tehtävil lä a rviointikeskustel un yhteydessä.
i
Arvosanasanasta
päättäminen ja
dokumentointi
Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen
mukaisesti.
Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä.
5.
Muu osaamisen arviointi
Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia
6.
Tutkinnon
osan arvosanasta päättäminen
Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen
arvosanan.
Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan
arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta.
Arvioin n in perustelut kirjataan am mattiosaam isen näytön arvioin nin
yhteydessä.
Oppimisen etenemisen seuranta: Ei edellytä aiempia suorituksia
Oppimisympäristö: Oppilaitoksessa ja prosessiteollisuuden alan yrityksessä tai
mahdollisimman hyvin prosessiteollisuuden oloja ja laitteita vastaavissa pa¡koissa
MenetelmäÍ Opinnot sisältävät työssäoppimista väh. 12 osp, oppimistehtäviä,
labo rato riotyöskentely ä ja teoria opi ntoja
Am mattitaitovaati m u k-
Opiskeltava sisältö
set
a
Työturuallisuus
prosessin ohjaus ja säätö
Oppimisen seurantakohteet
1.
Työturvallisuus
76
Opiskelija:
. noudattaa työturvallisuusohjeita
. työskentelee aiheuttamatta vaaraa ihmisille ja
ympäristölle
. lajittelee ja hävittää
työssään syntyvää jätettä
Mittaustekniikka
. lukee ja tulkitsee prosessi- ja instrumenttikaavioita
. hyödyntää työssä tarvittavia raportteja ja tietojärjestelmiä
Automaatiotekniikka
. erittelee prosessin ohjauksia ja arvoja
. käyttää prosessinohjauksen automaatiojärjestelmää kun ohjaa ja valvoo prosessia
. valvoo, ohjaa ja säätää
työalueen prosesseja
. säätää ja käyttää eri
energiamuotoja ja käyttöhyödykkeitä
. noudattaa työssään toimintajärjestelmän ohjeita
ja määräyksiä
. seuraa kenttälaitteiden
toimintaa
. käyttää prosessiteollisuuden sähkölaitteita
Tuotantoprosessrï
. selvittää tärkeimpiä prosessiteollisuuden tuotteita
ja niiden tuotantoprosessien päävaiheita
. selvittää prosessiteollisuuden merkityksen kansantaloudelle
. työskentelee ja toimii
prosessiteollisuudessa
työyhteisön jäsenenä
. seuraa prosessilaitteiden
toimintaa
.
o
.
o
o
o
.
.
o
o
o
o
.
.
o
.
o
o
oman työn suoritus
työkokonaisuus ja vastuullinen työ
automaatiojärjestelmä
prosêSsin valvonta ja ohjaus
toimintajärjestelmä
prosêSsi- ja Pl-kaaviot
kestävä kehitys työssä
tietojärjestelmät ja raportit
prosessilaitteidentoiminta
toiminta työpaikalla
automaatio-ohjaukset
käyttöhyödykkeet(esim.
vesi, höyry, paineilma,
sähkö)
sähkölaitteidenkäyttö
(esim. moottorin ohjaukset)
fysikaaliset riippuvuudet
(esim. virtaus, paine,
lämpötila, tiheys jne.)
oPpiminen ja ongelmaratkaisu
vuorovaikutus ja yhteistyö
ammattietiikka
terveys turvallisuus ja
toimintakyky
2. Mittaustekniikka
3. Automaatiotekniikka
4. Tuotantoprosessit
5. Työssäoppiminen
17
2.4 Kemiantekniikan osaamisalan, prosessi
non osa, 30 osp
n
hoitaja, pakollinen tutki n-
2.4.1 Yksikköprosessien hallinta, 30 osp
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
1
Kuvaus
osaa-
misen tunnustamisen toteuttamisesta
Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista:
e
.
yksikköprosessien laitteiden hallinta ja ohjaus
kemikaalien käsittely, jätteiden hävittäminen ja taloudellinen
työskentely
yksikköprosessien kemiallisten ja fysikaalisten lainalaisuuksien osaaminen
aiemmat opinnot
Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen
tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle
annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja
tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen
Wilmaan.
o
.
2.
Oppimisen
arviointi
Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu
erillisinä.
Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita
Opettaja ki rjaa oppim isen seurantakohteiden arvioi ntipäätöksen
tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia.
3.
Työssäoppimisen
/työpaikalla tapahtuvan
opiskelun arviointi
Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS),
mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi.
Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpai kkaohjaajan, opiskelija n ja opettajan kanssa työssäoppi m isesta
sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppim isen sopimuksen allekirjoitustilanteessa.
Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden
mukaisesta oppim isesta.
Työssäoppi m ista ohjaava opettaja varm istaa opiskelija n oppim isen
työpa kkaohjaajalta. Arviointi päätös on opettajan ja työpai kkaohjaajan yhdessä tekemä.
Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan.
i
18
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
4.
Ammattiosaamisen näyttö
Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus
Näyttötod istukseen
tu
lee yksilöl nen kuvaus näytöstä.
I i
Osaaminen osoitetaan prosessinhoitajan työtehtävissä, joissa opiskel ija noudattaa työtu rvallisuusohjeita ja huom ioi työturvall isu usriskit. Hän seuraa ja ohjaa käyttämiensä yksikköprosessien toimintaa
sekä tunnistaa linjat ja rakenteet. Hän työskentelee kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen yhteydessä tai ammattiosaamisen näyttönä työpaikalla.
Tutkinnon osan
ammattiosaamisen osaaminen
osoitetaan
Arviointikeskustelu
Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa /
työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen
järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen
osoittamisen kattavuus varmistuu.
Osaaminen voidaan osoittaa ammattitaitokilpailuissa, mikäli kilpailutehtävä vastaa tutkinnon osan vaatimuksia.
Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja
opettaja. Opiskel ija tekee itsearvioin ni n osaam isestaan kriteereiden
perustel la. Opettaja ki rjaa a rviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan
Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida
näyttöpaika n työtehtävissä osoittaa, sitä täydennetään haastattel u lla jaltai ki rjallisilla tehtävi lä a rviointikeskustel un yhteydessä.
I
Arvosanasanasta
päättäminen ja
dokumentointi
Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen
mukaisesti.
Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä.
5.
Muu osaamisen arviointi
Tähän opintokokonaisuuteen ei ole suunniteltu muuta osaamisen
arviointia
6.
Tutkinnon
osan arvosanasta päättäminen
Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen
arvosanan.
Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan
arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta.
Arvioi nn in perustel ut ki rjataa n am mattiosaam isen näytön a rvioi n ni n
yhteydessä.
T9
Oppimisen etenemisen seuranta : Ei edellytä aiempia suorituksia
Oppimisymäristö: Oppilaitoksessa ja prosessiteollisuuden alan yrityksessä tai
mahdollisimman hyvin prosessiteollisuuden oloja ja laitteita vastaavissa paikoissa
Menetelmät Opinnot sisältävät työssäoppimista väh. 6 osp, oppimistehtäviä,
la
Ammattitaitovaatimukset
Opiskeltava sisältö
.
Työturvallisuus
. noudattaa työturvallisuusohjeita
. työskentelee aiheuttamatta vaaraa ihmisille
ja ympäristölle
. lajitelee ja hävittää
työssään syntyvää
jätettä
Me ka a n i set y ksi kkö prosessif
. käyttää mekaanisia
yksikköprosesseja
(esim. jauhatus, seulonta,
selkeytys, suodatus, jne.)
Termiset yksikköprosessff
. käyttää termisiä yksikköprosesseja (esim.
läm mönsiirto, haihdutus,
kiteytys, kuivaus, jne. )
A i n e e n s i i rt oprosessif
. käyttää aineensiirron
yksikköprosesseja
(esim. tislaus, uutto,
ioninvaihto, jne.)
Kemialliset- ja ympäristötekn iset yksikköprosesslï
. käyttää kemiallisia
yksikköprosesseja
(esim. hapetus, pelkistys, neutralointi, jne.)
. käyttää ympäristötekn isiä yksikköprosesseja
. työskennellä ja toimia
prosessiteollisuudessa
työyhteisön jäsenenä
borato riotyöskentely ä ja teo ria opi ntoja
o
.
.
o
o
.
o
o
.
.
.
o
työkokonaisuuden
hallinta ja vastuullinen työskentely
oman työn arviointi
työalueen siisteys
ja prosessilaitteiden
puhtaus
toimintajärjestelmät
yksikköprosessien
ohjaus
yksikköprosessien
laitteet
kemikaalien käsittely, jätteiden hävitys
ja taloudellinen
työskentely
yksikköprosessien
kemialliset ja fysikaaliset lainalaisuudet
yksikköprosessien
ympäristövaikutukset
oppiminen ja ongelmaratkaisu
vuorovaikutus ja
yhteistyö
ammattietiikka
terveys,turvallisuus
ja toimintakyky
Oppimisen seurantakohteet
1.
Työaikojen, sopimusten ja ohjeiden
(esim. työturvallisuus) noudattaminen
2.
Mekaaniset yksikköprosessit
3.
Termiset yksikköprosessit
4.
Aineensiirtoprosessit
5.
Kemialliset - ja ympäristötekniset prosessit
6.
Työssäoppiminen
20
2.7 Valinnaiset tutkinnon osat, 30 osp
2.7.21 Vesien käsittely, 15 osp
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
1
Kuvaus osaamisen tunnus-
2.
Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista:
o
o
tamisen toteuttamisesta
vesien käsittelyn hallinta
aiemmat opinnot
Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen
tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle
annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja
tekee osaam isen tu n n usta m ispäätöksen ja ki rjaa arvioi ntipäätöksen
Wilmaan.
Oppimisen
arviointi
Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu
erillisinä.
Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita
Opettaja kirjaa oppim isen seu rantakohteiden a rviointi päätöksen
tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia.
3.
Työssäoppimisen
/työpaikalla tapahtuvan
opiskelun ar-
viointi
Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seu antakohteista (HOPS),
mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi.
Oppim isen tavoitteeUseurantakohteet käydään yhdessä läpi työpa kkaohjaajan, opiskelijan ja opettaja n ka nssa työssäoppi m isesta
i
sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopim uksen allekirjoitustilanteessa.
Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden
mukaisesta oppimisesta.
Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen
työpaikkaohjaajalta. Arviointi päätös on opettaja n ja työpai kkaohjaajan yhdessä tekemä.
Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan
4.
Ammattiosaamisen näyttö
Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus
Näyttötod istukseen tu lee yksi
löl
I i
nen kuvaus näytöstä.
Osaaminen osoitetaan prosessinhoitajan työtehtävissä. Työtehtäviin kuuluu prosessin häiriöttömän toiminnan varmistaminen, työalueen siistiminen ja kunnonvalvonta sekä raportointi. Opiskelija
tunnistaa työalueeseen kuuluvat laitteet sekä arvioi niiden kuntoa.
21.
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
Hän lukee ja tulkitsee prosessiteollisuudessa käytettäviä teknisiä
dokumentteja, osaa selvittää prosessin kulun Pl-kavion avulla ja
tekee säätöjä automaatiojärjestelmällä. Opiskelja toi m ii tu rval isesti
kestävän kehityksen periaatteiden mukaan.
I
Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa /
työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen
järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen
osoittamisen kattavuus varmistuu.
Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida
työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa,
sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
Tutkinnon osan
ammattiosaamisen osaaminen
osoitetaan
Osaaminen voidaan osoittaa ammattitaitokilpailuissa, mikäli kilpailutehtävä vastaa tutkinnon osan vaatimuksia.
Arviointikeskuste-
Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja
opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden
perustella. Opettaja kirjaa arvioi ntiin osallistuvien osapuolten a rvioinnit Wilmaan
lu
Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida
näyttöpaikan työtehtävissä osoittaa, sitä täyden netään haastattelu lla jaltai kirja isi la tehtävi lä arvioi nti keskustel un yhteydessä.
I I
Arvosanasanasta
päättäminen ja
dokumentointi
I
I
Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen
mukaisesti.
Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä.
5.
Muu osaamisen arviointi
Työn perustana olevan tiedon hallinta osoitetaan tentillä tai oppimistehtävillä.
6.
Tutkinnon
osan arvosanasta päättäminen
Ammattiosaamisen näytön arvosana yhdessä pidettyjen tenttien tai
oppimistehtävien kanssa muodostavat tutkinnon osan osaamisen
arvosanan.
Arvioinnista päättävät ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja
yhdessä tentin arvioineen opettajan kanssa.
Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan
arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta.
Arvioin n in perustelut kirjataan am mattiosaam isen näytön a rvioin n n
yhteydessä.
i
22
Oppimisen etenemisen seuranta: Ei edellytä aiempia suorituksia
Oppimisympäristö: Oppilaitoksessa ja prosessiteollisuuden alan yrityksessä tai
mahdollisimman hyvin prosessiteollisuuden oloja ja laitteita vastaavissa paikoissa
Menetelmät: Opinnot sisältävät oppimistehtäviä, laboratoriotyöskentelyä ja
teoria opintoja.
Am mattitaitovaati m u kset
Opiskelija:
noudattaa työturvallisuusohjeita
noudattaa työssään
toimintajärjestelmän
ohjeita ja määräyksiä
valvoo ja käyttää
veden käsittelyn
tuotantoprosessia
valvoo veden laatuvaatimuksia
laatii työhön liittyviä
raportteja
toimiija työskentelee työyhteisön jäsenenä
työskentelee aiheuttamatta vaaraa
ihmiselle ja ympäristölle
lajittelee ja hävittää
työssään syntyvää
jätettä
o
.
o
o
.
.
o
o
Opiskeltava sisältö
o
o
o
o
o
.
.
o
o
.
.
.
.
o
o
vesien käsittelyn hallinta ja vastuullinen
työskentely
yhteistyösidosryhmien
kanssa
oman työsuorituksen
arviointi
prosêssinohjaajana
toimiminen vesien käsittelyssä
raportointi
toimintajärjestelmät
kestävän kehityksen
mukainen toiminta
vesien käsittelyprosessit
käyttöhyödykkeet ja
kemikaalit
vesien käsittelyn tunnusluvut ja ajoarvot
sekä laadunvalvonnan
periaatteet
vesien käsittelyn luonnontieteelliset lainalaisuudet
oppiminen ja ongelmaratkaisu
vuorovaikutus ja yhteistyö
ammattietiikka
terveys, turvallisuus ja
toimintakyky
Oppimisen seurantakohteet
L. Työturvallisuus
2. Vesien käsittelyprosessit
3. Veden laatu
23
2.7.25 Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT
1.
Kuvaus osaamisen tunnustami-
sen
Tässä tutkinnon osassa osaamisen tunnustamista voi tapahtua esimerkiksi seuraavasti:
toteuttam¡a
sesta
a
Opinnot ammattikorkeakoulussa, avoimessa yliopistossa, yliopistossa
Opiskelija on toiminut yrittäjänä, johtavassa asemassa yrityksessä
tai perheyrityksessä sellaisissa tehtävissä, jotka vastaavat tutkinnossa olevia vaatimuksia
Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan
osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelija lle a nnetaa n mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnistamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan.
2.
Oppimisen arvi-
Oppim isen a rvioinnin suunnitelmat (seura nta kohteet) on laad
ointi
na.
ittu erillisi-
o Ei erillisiä osa-alueita:
Opettaja/t kirjaavat oppimisen seurantakohteiden a rviointipäätöksen
tutkinnon osittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen
arviointia.
3.
Työssäoppimisen
Työssäoppim iseen toteutuksen seurantakohteet määritetää n opiskelija-
/työpaikalla ta-
kohta isesti tutkinnon osa n oppim isen seurantakohteista (HOPS), mikäli
pahtuvan opiskelun arviointi
niitä ei ole määritetty valmiiksi.
Oppimisen tavoitteet/seura nta kohteet käydää n yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa
sekä ta rkemmin vielä työpaika lla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen
a
llekirjoitustila nteessa.
Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelija n
ka
nssa keskustelua
työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta.
Työssäoppim ista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppim isen työ-
paikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä.
Opettaja merkitsee oppimisen a rviointipäätöksen Wilmaa
4.
Ammattiosaamisen näyttö
Ammatt¡osaamisen
n
Näyttötod istukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä.
Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnitte24
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT
näytön kuvaus ja
toteutus
lemalla yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyvät tehtävät.
Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen
kattavuus varmistuu.
Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen
yhteydessä tai ammattiosaam isen näyttönä työpaikalla
Tutkinnon osan ammattiosaamisen
osaaminen osoitetaan
Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen.
Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä.
Näytön voi suorittaa myös
am
mattita itokilpailussa.
Tämän tutkinnon osa n a mmattiosaamisen näyttö arvioidaan a rviointikes-
Arviointikeskustelu
Arvosanasta päättäminen ja dokumen-
kustelussa johon osa llistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja.
Opiskelija tekee itsea rvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella.
Opettaja kirjaa a rviointiin
osa
llistuvien
osa
puolten a rvioinnit Wilmaa n.
tointi
Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän
edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimielimen päätöksen mukaisesti
5.
Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia.
6.
Muu osaamisen
arviointi
Tutkinnon osan
arvosanasta
päättäminen
Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä
Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosa
na.
Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataa n am mattiosaamisen näytön a rvioin nin
yhteydessä.
Oppimisen etenemisen seuranta: Ei edellytä aiempia suorituksia
Oppimisym päristö : Oppilaitosympäristö ja työssäoppimispaikka 4 osp
Menetelmät: Opetus oppilaitoksessa 11 osp, opintoihin liittyvät myös yritysvierailut ja mahdolliset projektit. Työssäoppiminen 4 osp
Am mattita itovaati m u k-
Opiskeltava sisältö/
set
o
arvioida oman osaa-
o
Oppimisen seurantakohteeu
Tutustuu innovatiivisiin suo25
misensa tuotteistamista tai markkinoilla
olevaa
o
liiketoimintamahdollisuutta
selvittää perustettavan yrityksen liiketoimintaympäristöä ja
kilpailutilannetta
a
o
esittää liikeidean ja
yritysmuodon
o
laatia yritykselle liiketoimintasuunnitelman
o
laatia yrityksen perustamiseen liittyvät
asiakirjat
2.7 .29 Työpa
i
malaisiin yrityksiin ja oman
alueensa yritystoimintaan
Kartoittaa markkinatilannetta
Suomessa ja lähialueella.
Tutustuu oman alansa menestyviin tuotteisiin/palveluihin
Omien vahvuuksien ja mielenkiinnonkohteiden kartoittaminen
Yrityksen perustamista koskevat toimet liiketoim intasuunnitelman tekemisessä :
liikeidea
luvanvaraisettoimialat
sidosryhmät
yritysmuodot
hinnoittelu ja kannattavuus
rahoitus ja taloushallinto
mainonta ja markkinointi
vakuutukset
riskien hallinta
rekisteröintiasiat
yhteiskuntavastuu
1. Minä yritys
SWOT
2. Erotu massasta markkinaselvitys ja kilpailutilanneanalyysi
3. Liiketoimintasuunnitelma
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
kkaohjaaja ks i val mentautu
m
i
nen, 5 osp
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT
1.
Kuvaus osaamisen tunnustami-
sen
toteuttami-
Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista
¡
Työkokemustyöpaikkaohjaajana toimiminen
sesta
Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan
osaam isen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaa n mahdolli-
suus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaa n.
26
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT
2.
Oppimisen arvi-
Oppimisen a rvioinnin suunnitel mat (seurantakohteet) on laad ittu erillisi-
ointi
na.
Opettaja kirjaa oppim isen seura nta kohteiden a rviointipäätöksen Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia.
3.
Työssäoppimisen
/työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi
Työssäoppimisen toteuttaminen määritetää n opiskelija kohta isesti ( HOPS)
Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa
sekä tarkemmin vielä työpaika la opiskelija n työssäoppimisen sopim uksen
a llekirjoitustila nteessa.
I
Opiskelijaa ohjaava työpa ikkaohjaaja käy opiskelijan
ka
työssäoppimisen aika na oppimisen seura ntakohteiden
nssa keskustelua
m uka
isesta oppi-
misesta.
va rmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä.
Työssäoppim ista ohjaava opettaja
Opettaja merkitsee oppimisen a rviointipäätöksen Wilmaa
n
4.
Ammattiosaamisen näyttö
Ammattiosaamisen
näytön kuvaus ja
toteutus
Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemä llä suunnitelma n
ammattiosaamisen näytöstä tai työssäoppimisesta. Hän perehtyy
työyhteisön toim intaa n, työtehtäviin, työkulttuu riin ja sää ntöih in sekä
arvioi työyhteisön työturvallisuusriskit ja työergonomiakysymykset oman
työn osalta. Opiskelija kartoittaa mahdollisuudet toteuttaa
työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä työpaikalla.
Tutkinnon osan ammattiosaamisen
osaaminen osoitetaan
Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen
yhteydessä ta i ammattiosaamisen näyttönä työpaikalla.
Arviointikeskustelu
Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan
Arvosanasanasta
päättäminen ja do-
kumentointi
Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä.
arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja
opettaja. Opiskelija analysoi oman työssäoppimisensa ja
a mmattiosaamisen näyttönsä a rvioinnit. Opettaja kirjaa a rviointiin
osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan.
Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän
ed ustajat pääsääntöisesti yhdessä toim ikunna n päätöksen mu kaisesti.
Opettaja kirjaa a mmattiosaa misen näytön arvioin nin perustelut
a
rviointi-
keskustelun yhteydessä.
27
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT
5.
6.
Muu osaamisen
arviointi
Tutkinnon osan
arvosanasta
päättäminen
Ammattitaitovaati-
Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia
Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä
Opiskeltava sisältö/
kohteet/
mukset
o
o
o
o
o
tunnistaa työpaikalla työssäoppimiseen
tai ammattiosaamisen näyttöön sopivat työtehtävät ja
selvittää niiden arvioinnin kohteet ja
arviointikriteerit
neuvotella työyhteisössä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta
valmistella yhteistyössä opettajan ja
työpa ikkaohjaajan
kanssa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen
näytön suunnitelmía
perehdyttää muita
opiskelijoita työpaikalla tai oppilaitoksissa tehtäviin töihin, toimintatapoihin ja sääntöihin
esitellä alansa työja koulutusmahdollisuuksia esimerkiksi
työelämään tutustumisjaksolla oleville opiskelijoille
Oppimisen seuranta-
Perehtyminen oman perustutkinnon tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin ja
kriteereihin
Ammattiosaamisen näytön suunnittelu
valittuun tutkinnon osaan
- työtehtävät
- kesto/toteutus
- arvioijat
1.
Valitsee työpaikalle soveltuvan tutkinnon
osan/ammattiosaa
misen näytön
2. Ammattiosaami
sen näytönrurnnttelman laatiminen
yhdessä työpaikkaohjaajaan tai
Opiskelijan perehdyttämiseen kuuluvat
asiat;
opettajan
Oman alan
- työtehtävät ja mahdollisuudet
3.
- koulutusmahdollisuuksia
kanssa
Perehdyttää opiskeli-
jaalopiskelijoita
Palaute ja kehittäminen
työssäoppim ispa ikalla taí oppilaitoksessa
htto://www.educainstituutooiskeliian-oh iaaiana.pdf
4.
Palautekeskustelu
työpaikkaohjaajan
kanssa työssäoppimisen aikana
5.
ltsearviointi toteutuu ammattiosaamisen näytössä
Tutkinnon osan arviointi-suunnitelma Näytön kuvauksessa mainitut asia
oman alan työturvallisuus
28
o
käydä ohjauskeskus-
teluja, keh¡ttää toimintaansa palautteen perusteella ja
sovitella näkemyserojatoimia erilaisten oppijoiden ja
työtovereiden kanssa
a
a
vastaanottaa ja antaa kehittävää palautetta
itsearvioida työssäoppimisen ja ammattiosaamisen
näyttöään ennalta
sovittujen arvioinnin
kohteiden ja arviointikriteereiden
mukaan
arvioida työhönsä
liittyvät työtu rvallisuusriskit sekä hän
osaa toimia ja ohjata myös muita toimimaan työturvallisuusohjeiden mukaisesti.
2.7.30 Yrityksessä toimiminen, 15 osp
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT
t.
Kuvaus osaamisen tunnustami-
sen
sesta
toteuttami-
Tässä tutkinnon osassa osaamisen tunnustamista voi tapahtua esimerkiksi seuraavasti:
o
Opinnot ammattikorkeakoulussa, avoimessa yliopistossa, yliopistossa
¡ Opiskelija on toiminut yrittäjänä, johtavassa asemassa yrityksessä
tai perheyrityksessä sellaisissa tehtävissä, jotka vastaavat tutkinnossa olevia vaatimuksia
Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan
osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle a nnetaa n ma hdolli29
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT
suus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnistamispäätöksen ja kirjaa
2.
a
rviointipäätöksen Wilmaa n.
Oppimisen arvi-
Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisi-
ointi
na.
a
Ei
erillisiä osa-alueita
Opettaja/t kirjaavat oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen
tutkinnon osittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen
arviointia.
3.
Työssäoppimisen
Työssäoppimiseen toteutuksen seuranta kohteet määritetää n opiskelija-
/työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi
kohtaisesti tutkinnon osa n oppimisen seurantakohteista ( HOPS), mikäli
niitä ei ole määritetty valmiiksi.
ra ntakohteet käydään yhdessä lä pi työpaikkaohjaajan, opiskelija n ja opettaja n ka nssa työssäoppim isesta sovittaessa
sekä tarkemmin vielä työpaika lla opiskelijan työssäoppim isen sopim uksen
a llekirjoitustila nteessa.
Oppim isen tavoitteet/seu
Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelija n kanssa keskustelua
työssäoppim isen aikana oppimisen seura nta kohteiden
m
ukaisesta oppi-
misesta.
Työssäoppimista ohjaava opettaja va rmistaa opiskelijan oppim isen työpa ikkaohjaaja lta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä.
Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaa n
Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuva us näytöstä.
4.
Ammattiosaamisen näyttö
Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimima lla
yhteistyössä ryhmän, yhteistyöyrityksen ja eri toimijoiden kanssa esim.
omassa yrityksessä, harjoitusyrityksessä tai vastaavassa.
Ammattiosaamisen
näytön kuvaus ja
toteutus
Ammattiosaamisen näyttöä voidaan
jatkaa toisessa
työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen
kattavuus varmistuu.
näyttö toteutetaa n työpaikalla joko työssäoppimisen
mattiosaamisen näyttönä työpaika lla
Am mattiosaam isen
yhteydessä ta i am
Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen.
Tutkinnon osan ammattiosaamisen
osaaminen osoitetaan
Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä.
Osaa m
isen voi suorittaa myös ammattitaitokilpail ussa.
Osaaminen voidaan osoittaa myös seuraavan tutkinnon osan yhteydessä:
30
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT
Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp
a
Arviointikeskustelu
Arvosanasta päättäminen ja dokumen-
tutkinnon osa n a mmattiosaamisen näyttö a rvioidaan a rviointikeskustelussa johon osa llistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja.
Opiskelija tekee itsearvioinnin osaam isestaan kriteereiden perustella.
Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osa puolten arvioinnit Wilmaan.
Tä mä n
tointi
Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän
ed ustajat pääsää ntöisesti yhdessä toimielimen päätöksen m ukaisesti
5.
Tähän tutkinnon osaan eiole suunniteltu muuta osaamisen arviointia.
6.
Muu osaamisen
arviointi
Tutkinnon osan
arvosanasta
päättäminen
Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä
Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosa
na.
Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataa n am mattiosaamisen näytön a rvioinnin
yhteydessä.
Oppimisen etenemisen seuranta Ei edellytä aiempia suorituksia
Oppim isym päristö : Oppilaitosympäristö ja oma yritys tai harjoitusyritys
Menetelmät: Opetus oppilaitoksessa 15 osp, opintoihin liittyvät myös yritysvierailut ja mahdolliset projektit ja oman yrityksen pyörittäminen.
Ammattitaitovaatimukset
o
o
arvioida oman alan
tarjontaa ja uusien
asiakkaiden löytymistä tuotteistamisen lähtökohdista
täsmentää taloudellisesti kannattavan
liikeidean ja kehittää toimintaajatuksen
suunnitella yrityksen toimintaa ta-
Opiskeltava sisältö/
o
Oman työn suunnittelu ja tekeminen
yrittäjämäinen ajattelu ja
toiminta
oman alan yritystoimintaan
tutustuminen
asiakassegmentit
tuotteistaminen
Suunnittelee yrityksen toimin-
o
taa
-
liikeidean ja toimintaajatuksen kehittäminen
Oppimisen seurantakohteeU
1. Laatii toimintasuunnitelman
2. Testaa yritysidean
3. Harjoittaa yritystoimintaa
4. Laatä vuosikertomuksen
5. Työssäoppiminen suoritettu
31
a
a
a
a
voitteellisesti ja
asiakaslähtöisesti
tehdä yrityksen
toimintaan liittyviä
työtehtäviä
hankkia yhteistyökumppaneita ja rakentaa liiketoiminnan edellyttämiä
verkostoja
esitellä yrityksen
toimintaa erilaisissa
tilanteissa
käyttää toiminnassaan apuna tieto- ja
viestintätekniikkaa
toimia yrityksessä
osana ryhmää,
mutta kykenee
myös itsenäiseen
toimintaan ja päätöksentekoon
arvioida yrityksen
kehittämistarpeita.
2.7 .32 Paikall isi
- innovatiivisuus
- kannattavuus
Toimii yrityksessä
- yrittäjän eri työtehtävien
o
käytännön harjoittelua :
asiakaspalvelu, myyntityö,
markkinointi ja talousosaaminen
sähköinenkaupankäyntí
Yritysvierailut ja asiantuntijatapaamiset
-
a
in ammattitaitovaatim uksi in perustuva tutki nnon osa,
5-15 osp
- Paikal liset va lmistusprosessit
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta
Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista:
.
Paikallisen prosessiteollisuuden tuotteet ja tuotantotavat
Energiantuotannonprosessit
Aiemmat opinnot
Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen
tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle
annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja
tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen
.
o
32
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
Wilmaan.
2.
Oppimisen
arviointi
Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu
erillisinä.
Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita
Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen
tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia.
3.
Työssäoppimisen
/työpaikalla tapahtuvan
opiskelun ar-
viointi
Työssäoppi m isen toteutuksen seurantakohteet määritetää n opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS),
mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi.
Oppimisen tavoitteeUseurantakohteet käydään yhdessä läpi työpai kkaohjaajan, opiskel ijan ja opettajan kanssa työssäoppim isesta
sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa.
Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden
mukaisesta oppimisesta.
Työssäoppi m ista ohjaava opettaja va rm istaa opiskel ijan oppim isen
työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä.
Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan
4.
Ammattiosaamisen näyttö
Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus
Näyttötod istukseen
tu
lee yksilöl inen kuva us näytöstä
I
Osaaminen osoitetaan prosessinhoitajan työtehtävissä. Työtehtäviin kuuluu jonkin paikallisen prosessin häiriöttömän toiminnan varmistaminen, työalueen siistiminen ja kunnonvalvonta sekä raportointi. Opiskelija tunnistaa työalueeseen kuuluvat laitteet sekä arvioi
niiden kuntoa. Hän lukee ja tulkitsee prosessiteollisuudessa käytettäviä teknisiä dokumentteja, osaa selvittää prosessin kulun Plkavion avulla ja tekee säätöjä automaatiojärjestelmällä. Opiskelja
toimii turvallisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaan.
33
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKE¡SET ASI.
AT
Tutkinnon osan
ammattiosaamisen osaaminen
osoitetaan
Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen yhteydessä tai ammattiosaamisen näyttönä työpaikalla.
Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa /
työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen
järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen
osoittamisen kattavuus varmistuu.
Osaaminen voidaan osoittaa ammattitaitokilpailuissa, mikäli kilpailutehtävä vastaa tutkinnon osan vaatimuksia.
Arviointikeskustelu
Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja
opettaja. Opiskel ija tekee itsearvioinnin osaam isestaan kriteereiden
perustella. Opettaja kirjaa arviointi n osal listuvien osapuolten a rvioinnit Wilmaan
i
Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida
näyttöpai kan työtehtävissä osoittaa, sitä täydennetään haastattelu lla jaltai kirjallisilla tehtävil lä arviointi keskustelu n yhteydessä.
Arvosanasanasta
päättäminen ja
dokumentointi
Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen
mukaisesti.
Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä.
5.
6.
Muu osaamisen arviointi
Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arvioin-
Tutkinnon
osan arvosanasta päättäminen
Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen
arvosanan.
tia.
Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan
arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta.
Arvioi n n n perustelut ki rjataan am mattiosaam isen näytön arvioi n n n
yhteydessä.
i
i
34
Am mattitaitovaatim ukset
Opiskelija osaa:
. noudattaa työturvallisuusohjeita
. käyttää prosessinohjauksen automaatiojärjestelmää, kun ohjaa ja valvoo paikallista prosessia
. valvoa, ohjata ja säätää työalueen prosesseja
. noudattaa työssään toimintajärjestelmän ohjeita ja määräyksiä
. seurata prosessilaitteiden toimintaa
. seurata kenttälaitteiden toimintaa
. hyödyntää työssä tarvittavia raportteja ja tietojärjestelmiä
. käyttää prosessiteollisuuden sähkölaitteita
. selvittää tärkeimpiä paikallisia prosessiteollisuuden tuotteita ja niiden tuotantoprosessien
päävaiheita
. selvittää paikallisen prosessiteollisuuden merkityksen kansantaloudelle
. työskennellä ja toimia prosessiteollisuudessa työyhteisön jäsenenä
. työskennellä aiheuttamatta vaataa ihmisille ja ympäristölle
. lajitella ja hävittää työssään syntyvää jätettä
ARVIOINNIN
KOHDE
ARVIOINTIKRITEERIT
Työptosessin
hallinta
Tyydyttävä T1
1.
flyväfI2
Kiitettävä I(3
Opiskelija
Oman työsuorituksen
afvlot ofjlz tyot^ n
arv101nu
osaamistaan ohjatusu
)a
^fvlol
oma
työskentelyään ja
^rvlo|
omâ
työskentelyään ja
osaamistaan sekä löytää
osaamistaan sekä
omasta to1mtnnastaan
löytää omasta
mahdollisia
kehittämiskohteita
mahdollisia
to1mlnnastaan
kehittämiskohteita
sekä osaa esittää
korjausehdotuksia
Työkokonaisuus ja työn
vashrullinen tekeminen
noudattaa
noudattaa
noudattaa
työturvallisuus ohj eita
työturvallisuus ohj eita
työturvallisuus oh j eita
tarvitsee työvaiheissa
suunnittelee
etenemisessä ajoittaista
suunnittelee työn
ohjeiden av;Jlaja
ohjausta
etenee sujuvasti
työvaiheesta toiseen
itsenäisesti ryön ja
etenee sujuvasti
työvaiheissa, ottaen
huomioon vaiheiden
jätjestyksen,
35
ajot:Ianteen ja
faportolntun
noudattaa työaikoja,
noudattaa ryöalkoja,
sopimuksia ja múta
noudattaa työatkoja,
sopimuksia ja muita
työelämän
työelämän
työelämän
toimintatapoja sekä
toimintatapoja sekä
toimintatapoja sekä
sopü poikkeamista
sopl poikkeamista ja
sopä poikkeamtsta ja
sopimuksia ja r:luita
tekee annetut tehtävät
tekee omalla
omatolmlsestl
vas
tuualueellaan
muitakin kuin
annettuja työtehtäviä
omatomtsestl
INNIN
OINTIKRITEERIT
Työmenetelmien, ia matetiaalin
Ptosessien valvonta ja
H2
T1
þitää
pto."trit
I(3
käynnissä pitää prosessit käynnissä pitää prosessit käynnissä
ja tarRailee tärkeimpiä
kohteita ja reagoi
(oman työalueen prosessit) hälytyksün
ohjaus
sekä käynnistää ja
py
s
ayttäà ne, tarkkailee
sekä käynnistää ja
py s ày
ttää ne, tarkkailee
monipuolisesti kohteita ja monipuolisesti kohteita
tekee säätötoimenpiteitä ja tekee t^rviltavat
ohjatusti
iäätötoimenpiteet
itsenäisesti
oimintajärjestelmän
ttamnen
haittaa
tölle
ryöskentelee
työskentelee
aiheuttamattahaittaa
alheuttal;rratta haittaa
ympäristölle sekä osaa
ympätistölle sekä osaa
tarkkailla
tarkkailla
päästökuormituksia
päästökuormituksia ja
selvittää prosessin
ympädstöpäästöt ja
-
riskit sekä tärkeimmät
menetelmät nüden
vähentämiseksi
göskentelee
työskentelee
föskentelee
laatujätjestelmien
laatujärjestelmän
laatujärjestelmän
mukaisesti
mukaisesti ja selvittää
mukaisesti ja selvittää
oman työn laadullisen
chjeiden metkityksen
merkityksen
hrotteen sekä toiminnan
iaadulle
36
näytteenotto-
näytteenotto-
eeî, otta ohjatusti
eenj^ ott2; edustavat
naytteenotto-
ja ottaa edustavat
ytteet ja käsittelee ne
naytteet
eiden mukaisesti
sekä tulkitsee
prosessln
Ja
laadun kannalta
tekee tarvittavat
Prosessi- ja Pl-kaavioiden
hrnnistaa yleisimmät
lukeminen ja tulkinta
pürrosmerkit
tunnistâa yleisimmät
pürtosmerkit ja selvittää
h-rnnistaa yleisimmät
ptosesslfl tomlnnan
Pfosessfi toÍilnnan
prosessikaavioista
Þrosessikaavioista sekä
calka¡taa kohteita
pürtosmetkit ja selvittää
kentältä
l{estävä kehityksen
työskentelee tuhlausta
työskentelee tuhlausta
työskentelee tuhlausta
mukainen toiminta
välttäen, käsittelee,
lajittelee jahàvrttàà
välttäen, käsittelee,
lajittelee jahàvittää
välttäen, käsittelee,
työssään syntyviä
työssään synty'viä
työssään syntyviä
jàtteità ohjatusti
jàtteità ohjeiden
jätteitä ohjeiden
mukaisesti
mukaisesti ja osaa
lajittelee jahàvtttàà
arvioida jätteiden
aiheuttamia riskejä
ARVIOINNIN
ARVIOINTIKRITEERIT
KOHDE
3. Työn perustana
Tyydyttävä T1
fIyväÍI2
Kiitettävä I(3
olevan tiedon hallinta
Opiskelija
Tietojärjestelmien ja
hakee tietoa työalueen
kàyttää ja hyödyntäà
kàyttàà jahyödyntää
rapotttien käyttäminen
tapotteista ja
työalueen npottteia ja
tietoj ärj es telmi à ja laalll.
työalueen raportteja ja
tietojärjestelmiä ja
laatü työs sä t^r\rittava:t
työssä tarvtttavat
laatü työssä tawtttavat
dokumentit ohjatusti
dokumentit ohjeiden
dokumentit itsenäisesti
tietoteknükkaa
hyödyntäen
mukaan tietoteknükkaa
hyödyntäen
tietoteknükkaa
hyödyntäen
tunnistaa erilaisia
prosessilaitteita ja
tunnistaa edlaisia
prosessilaitteita ja
prosessilaitteita ja
seuraa nüden toimintaa
seuraa nüden toimintaa
seuraâ nüden
jaymmättàà nüden
merkityksen
toimintaa jaymmàrtàä
nüden metkityksen
prosesslssa
ptosessissa sekä
tietoj ärj es telmis tä
Prosessilaitteiden
toiminnan hallinta
j
a
tunnistaa erdaisia
tarkistaa laitteiden
toimir.'uuden
37
Työpaikalla toimiminen
selvittää
selvittää
selvittää
prosessiteollisuuden
prosessiteollisuuden
prosessiteollisuuden
täfkeimpiä
tuotantolaitoksia ja
tuotteita sekä
tätkeimpiä
tuotantolaitoksia ja
tärkeimpiä
tuotantolaitoksia,
tuotteita sekä oman
tuotteita, nüden
prosessiteollisuuden
alansa
käyttökohteitaia oman
merkitystä
tuotantoptosessela la
prosessiteollisuuden
alansa
tuotantopfosesse,a
merkitystä
sekä
kansantaloudelle
prosessiteollisuuden
kansantaloudelle
merkitystä
kansantaloudelle ja
prosessiteollisuuden
tulevaisuudennäkymiä
selvittää opastetnrna
työtään koskevat
työyhteisön sàännötja
selvittää työtäàn
koskevat työyhteisön
säännöt ja tavan toimia
selvittää työyhteisöä
koskevat työyhteisön
säännöt 1a tavan
tolm1a, tuntee
tz.van tolm7^
työpaikan
organisaation ja
toiminnan nün laajasti,
että osaa työskennellä
työnjohdon ohjeiden
mukaan
työtehtävissään
tuntee työsopimuksen
sìinä määrin, ettà ttetää
omat oikeutensa ja
velvollisuutensa
tuntee työsopimuksen
sänä määrin, ettà ttetäà
om¿t oikeutensa ja
velvollisuutensa
Fysikaalisten
soveltaa ohjatusti
rüppuvuuksien
fi'sükan perusteita
soveltaa $'sükan
perllstelta prosessm
soveltaminen (esim.
virtaukset, paineet,
ptosessin ohjauksessa
ohjauksessa
tuntee työsopimuksen
sänä määrin, että ttet:àä
omat oikeutensa ja
velvollisuutensa
soveltaa $'sükan
perLlstelta pfosessln
ohjauksessa sekä
tunnistaa yleisempiä
lämpötilat, tiheydet, jne)
häiriöiden syitä
ARVIOINNIN
KOHDE
ARVIOINTIKRITEERIT
4. Elinikäisen
Tyydyttävä T1
oppimisen avaintaidot
Opiskelija
Oppiminen ja
selviyqy tutuista
ongeLmanratkaisu
tilanteista, mutta
muuttuvrssa
Ja
valintatilanteissa
tarvitsee ohiauste
ie
flyväfI2
Kiitettävä I(3
selviytyy tutuissa ja
toimü erilaisissa
muuttuvlssa
tilanteissa
valintatilanteista omaaloitteisesti
tarkoituksenmukaises ti
ja Iöytàà toiminnalleen
r¡a ih
tneh tnisia
38
Vuorovaikutus ja
tekee työyhteisössä
tekee omatoimisesti
toimü vastuullisesti,
yhteistyö
vastuullaan olevat
työyhteisössä
yhteistyökykyises ti ja
tehtävät, mutta
vastuullaan olevat
tasavettalsestl
tarvitsee ajoittain
tehtävät
Ammattietükka
noudattaa annettuia
eettisiä ohjeita
erilaisten ihmisten
kanssa työyhteisön ja
ohjausta
noadattaa annettuja
eettisiä ohjeita,
sopimuksia ja
säâdöksiä
toimü työyhteisön
arvojen, tavoitteiden,
eettisten ohjeiden,
sopimusten ja
cäärlÄcfen
mrrLoì"o"f
i
Terveys, turvallisuus ja
noudattaa
noudattaa
noudattaa
toimintakyky
työturvallisuusohj eita j a
tiedostaa työskentelyn
työturvallisuus oh j eita
sekä havaitsee ja
työturvallisuus oh j eita
vaatat, osaâ tofruâ
toimintamallin
mukaisesti tapatuman
ilmoittaa turvallisuuden
v^afolsta, osaa tolmla
pityksen
toimintamallin
awioida työhön
lättyvät v^ t^tizilmoittaa nüstä, osaa
sâttuessa
mukaisesti tapattrfmân
toimintamallin
ydtyksen
sekä havaitsee ia osaa
toimia ydtyksen
osâa tarvlttaessa
osaa tarvlttaessa
osaa tarvlttaessa
hàlyttäà apua
hàlyttää apua ja antaa
há'Iyttàà apua ja toimü
hätäensiapua
oikein tavallisimmissa
sairaus- ja
tapaturmatilanteissa
kàyttàà ohjeiden
käyttää ohjeiden
kàyttàà turvallisesti
mukaisia suojaimia,
työvälineitä ja
mukaisia suojaimia,
ohjeiden mukaisia
työvälineitä ja
työmenetelmiä oikealla
tavalla sekä vatmistaa
työvälineiden
suoj aimia, työvälineitä
ja työmenetelmiä
vaffûstaa
työskentelee
työskentelee
kàyftàà turvallisia,
pääsääntöisesti
ergonomisesti oikein
sopivasti kuormittavia
ja vaihtelevia
työmenetelmiä
ergonomisesú oikein
oikealla tavalla sekä
työmenetelmiä ottaen
huomioon ergonomia
39
3
YHTEISET TUTKINNON OSAT
3 Yhteiset
tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa,35 osp
Pakolliset
Valinnaiset
Viestintä- ia vuorovaikutusosaaminen,
8 osp
3 osp
3.1.1. .,{idinkieli
5
3.L
Mediaviestinnân perusteet
3.1,.1.2 Lukunurkka
3.1..2. T otnen kotimainen kieli, ruotsi
3.2.2.1Svenska PRO
3.1.3.Yterzat kielet
3.1.3.1English PRO
3.1.2.2Italiano per tutti, ttahaa kaikille
3.1.2.3 Eins-zwei-dtei! Saksan perusteet
3.1.2.4 Privet! Venäjän perusteet
3.1,
.1,
2
.1,
3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen
osaaminen,9 osp
3.2.7. Matematükka
3.2.1, .1, Talous- ja tilastomatematükka
3.2.1. .2 Lausekkeet ja yhtàIöt
3.2.1.3 Matemaattiset menetelmät
3.2.2. Fysükkajakemia
3.2.2.1, Energia ja ympäristö
3.2.2.2 I(estävä kehitys
3.2.3.Tteto- ja viestintäteknükka sekä sen
hyö- dyntäminen
3.2.3.1 Suunnitteluohj elmat
3.2.3.2 Sovellusohj elmat
3.2.3.3 Viestintälaitteet
1.
1
2
2
2
1,
1
1.
6 osp
3 osp
-)
2
1,
2
2
2
2
1
3.3 Yhteiskunnassa ia työelämässä taryit- 5 osp
tava osaaminenr S osp
3.3.1. Yhteiskuntataidot
1
3.3.1.1, Oma talous
3.3.1.2 l(ansalaisen lakitieto
3.3.1.3 I(uluttajatieto
7
3.3.2. Työelämätaidot
3.3.2.1, Työelämän pelisâännöt
1
3.3.3. Y rirtàjW t j" yritystoiminta
3.3.3.1, Yritystoiminnan suunnittelu
3.3.4. Työkyr,yn ylläpitäminen, lìikunta ja ter- 2
veystteto
3.3.4.1 Ljikunta 2
3.3.4.2 Lükunta 3
3.3.4.3 Lükunta 4
3.3.4.4 Terveystieto 2
2
2
1
3 osp
2
2
1
2
2
2
2
1.
2
40
3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen,
7 osp
3.4. 1. I(ulttuurien tuntemus
3.4.2. T aide ja kulttuuri
3.4.3. Etükka
3.4.4. Psykologia
3.4.5. Ympäristöosaaminen
3.4.6. Osz-alueita kohdista 3.1.1 -3.3.4
7 osp
2
2
1,
2
2
19 osp
L6 osp
Tutkinnon perusteissa mààràttyjen osa-alueiden Q.1.1-3.4.6) valinnaisten osaamistavoitteiden lisäksi tai nüden sijaan koulutuksen jàrjestajàvoipäàttää erilaajuisia muita valinnaisia
osaamistavoitteita. I(oulutuksen jàrjestàjän itse päättämille valinnaisille osaamistavoitteille
mààrttellaàn o s aamis en arviointi j a laajuus o s a amis pis teinä.
Tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet voivat olla myös opiskelijan aikaisemmin hankkimaa osaamista, joka tukee kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden osaamistavoitteita.
Yhteisten tutkinnon osien ja osa-alueiden opetussuunnitelmat ovat Wilmassa ja
KPEDUn www-sivulla.
4
VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT
Prosessíteollisuuden tutkintoon sisältyy Vapaasti valittavia opintoja 10 osp. Ne
voivat olla yksilöllisen valinnan mukaisesti ammatillisia tai yhteisiä tutkinnon osia,
lukio-opintoja tai työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöl-
linen tutkinnon osa. Vapaasti valittavat tutkinnon osat ovat KPEDUn Wilmassa,
josta opiskelija voi tehdä valintansa. Opiskelijan valinnat dokumentoidaan HOPSiin.
Varusmies-
ja siviilipalveluksen,
harrastustoiminnan, vapaaehtoistyön, tutor-
toiminnan, opiskelijayhdistystoiminnan
ja esim. autokoulun tuottama
osaaminen
tunnistetaan ja tunnustetaan tutkintokohtaisesti. Päätös osaamisen
tunnustamisesta tehdään sen pohjalta, miten hankittu osaaminen vastaa
ammattitaitovaatimuksia tai osaam¡stavoitteita tai vapaasti valittavia tutkinnon osia.
Päätöksestä vastaa perustutkintovastaava. Osaamisen laajuudessa tulee arvioida
hankitun osaamisen merkittävyys, vaikeus ja kattavuus suhteessa koko tutkinnon
tuottamaan osaamiseen.
41
Edellä mainittujen tuottama osaaminen voidaan tunnistaa myös ammatillisiin tai
yhteisiin tutkinnon osiin.
5
OPISKELIJAN OHJAUS
JA
HENKILOKOHTAINEN OPISKELUSUUNNI.
TELMA
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)
on pedagoginen asiakirja,
joka
tehdään jokaiselle opiskelijalle ja jonka avulla ohjataan opiskelijan tutkinnon suorit-
tamista. HOPS pohjautuu opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin ja valintoihin sekä yksilölliseen opinnoissa etenemiseen. Opiskelijan ennen tutkinnon osan opintoja aikai-
semmin hankittu osaaminen tunnistetaan
hen kilökohtaista
ja tunnustetaan ja otetaan
huomioon
opiskelusuunnitelmaa laad ittaessa.
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tavoitteena on tukea opiskelijan urasuun-
ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearvioinnissa. Opintojen aikana HOPS
ohjaa ja tukee osaltaan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua. Se perustuu
nittelua
opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin.
Henkílökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa määritellään
.
o
o
.
o
S
osaamisen tavoitteet
oppimismenetelmät,
tutkinnon osien suorittaminen,
suoritustavat ja ajoitus sekä
osaamisen arviointi (KPEDU 2015; Opetushallitus 2015)
iihen merkitään opiskelijakohtaisesti
.
o
osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen,
opiskelun etenemismahdollisuus osaamisen tunnustamisen jälkeen,
o
.
opiskelijan valinnaiset tutkinnon osat sekä
työssäoppiminen, työssäoppimispaikatja -ajat
42
(KPEDU 201 5; Opetushallitus 201 5).
Oppimisen arviointi dokumentoidaan myös henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa tulee huomioida myös opiskeluvalmiuksien erilaisuus. (KPE DU 2015; Opetushall itus 201 5.)
Opintojen alussa opiskelija tekee oman opiskelusuunnitelmaansa ryhmänohjaajan/Hops-vastaavan tai opinto-ohjaajan kanssa. HOPS tehdään Wilmassa sähköisenä lomakkeille alkuhaastattelu ja toteuttamissuunnitelma. Ryhmänohjaaja seu-
raa yhdessä opiskelijan kanssa säännöllisesti koulutuksen aikana henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista. Opintojen edetessä suunnitelmaa päivitetään.
6
TYöSSÄOPPIMINEN
Tutkinnon osaamisalaan sisältyy vähintään 30 osp työssäoppimista. Opiskelijan
työssäoppimisen määrä (osp) on yksilöllinen johtuen opiskelijan valitsemista ammatillisista valinnaista ja vapaasti valittavista tutkinnon osista sekä mahdollisesta
yksilöllisestä opinpolusta. Työssäoppiminen tapahtuu pääsääntöisesti tutkinnon
osan osaaminen oppimisen loppuvaiheeseen, jolloin tutkinnon osan osaaminen
osoitetaan ammattiosaamisen näytöllä.
Opiskelija valitsee yhdessä opettajan kanssa työssäoppimispaikan. Työssäoppimisesta laaditaan aina ennen työssäoppimista opiskelijan sopimus. Sopimuksen
allekirjoittavat työpaikalla työssäoppimisen ohjaaja, opiskelija ja mahdollisuuksien
mukaan opettaja. Siinä yhteydessä käydään läpi työssäoppimisen tavoitteet ja op-
pimisen seurantakohteet. Opettaja ohjaa opiskelijan oppimista myös työssäoppimisen aikana. Työpaikkakäynnin jälkeen työssäoppimisen ohjaus tapahtuu pääsääntöisesti sähköisten välineiden avulla. Oppimisen ohjaamisella varmistetaan,
että opiskelijalla on oppinut ammattitaitovaatimuksien ja arviointikriteereiden mukaiset asiat niin, että hän voi osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä.
Työssäoppiminen on suoritettava hyväksytysti ennen ammattiosaamisen näyttöä.
Työssäoppimista ohjaavan opettajan tehtävänä on varmistaa, että myös kaikki
43
tutkinnon osaan oppimiseen liittyvät suoritukset on hyväksytty ennen ammattiosaamisen näyttöä.
Työnantaja vastaa työssäoppimisessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin
siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrátään, vaikka opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan (KPEDU
7
2O1 5).
KANSAINVÄLISYYS
Opiskelijalla on mahdollisuus hakeutua ammattiopiston hakuprosessin kautta opintojensa aikana kv-työssäoppimis- tai vaihtojaksolle. Prosessiteollisuuden perustut-
kinnossa prosessinhoitajan osaamisalalla kv-työssäoppimista voidaan suorittaa
useissa eri tutkinnon osissa. Kv-jakson tavoitteet ja toteutus kuvataan opiskelijan
HOPSissa.
8
ARVIOINTI JA ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN
Opettajat suunnittelevat tutkintokohtaisiin opetussuunnitelmiin
opiskelijan
arvíoinnin tutkinnon osittain. Tutkinnon osan arviointisuunnitelmassa kuvataan
mahdollinen aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä
opiskelijan osaamisen arviointi. Opiskelijan oppimisen arviointi kuvataan erillisellä
lomakkeella. Oppimisen
arviointi ohjaa opiskelijaa tutkinnon
ammattitaitovaatimusten saavuttamiseen
osan
ja itsearviointiin. Osaamisen arviointi
määrittää osaamisen arvioinnin menetelmät
ja
arvosanan muodostumisen
periaatteet. Nämä suunnitelmat voivat tarkentua opiskelijan henkilökohtaisessa
opiskelusuunnitelmassa.
Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään
opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan
osaamisesta sekä varmistetaan tutkinnon tai opetussuunnitelman
perusteiden ammattitaitovaatimusten
osaamistavoitteiden
ja
saavuttaminen. Opiskelijan oppimista
osaamista tulee arvioida
monipuolisesti ja riittävän usein koulutuksen aikana. (L 630/1998/630,
ja
78712014.)
44
Opettaja ja työpaikkaohjaaja
/
muu henkilöstö keskustelee opiskelijan kanssa ja
antaa palautetta tämän oppimisesta
ja
osaamisen tasosta. Opiskelijaa
kannustetaan kehittämään toimintaansa itsearviointinsa
ja saamansa palautteen
jälkeen.
Arvioinnin oppaassa (Opetushallitus 201 5) ohjeistetaan, että kaikki perustutkinnon
perusteiden mukaan perustutkinnon suorittaneet tulee arvíoida samojen
periaatteiden mukaan huolimatta siitä, missä he ovat opiskelleet taí
perustutkintonsa suorittaneet. Perustutkintojen perusteisiin on määritelty
ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja yhteisten tutkinnon osien
osa-alueiden osaamistavoitteet oppimistuloksina (tiedot, taidot, osaaminen tai
pätevyys). Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit on määritelty tasoille tyydyttävä
(1
), hyvä (2) ja kiitettävä (3).
Opettajan tehtävä on tiedottaa opiskelijaa ennen osaamisen arvioimista, mitkä
ovat tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet sekä mitkä ovat
arvioinnin kohteet
ja
arviointikriteerit. Opiskelíjalle tulee selvittää oppimisen ja
osaamisen arviointien tarkoitus sekä se, miten todistukseen tuleva aryosana
ja selkeästi kaikkia niitä
henkilöitä (opiskelijat, huoltajat, työpaikkaohjaajat), joita arviointi koskee.
muotoutuu. Arvioinnista tulee tiedottaa oikea-aikaisesti
(Opetushallitus 201
5. )
Osaamisen tunnustaminen mahdollistaa opintojen joustavuuden ja
yksilöllisyyden. Osaamisen tunnistamisella pyritään siihen, että opiskelijan
aiemmin hankkima epävirallinen oppiminen, arkioppiminen tai virallinen oppiminen
ja tätä kautta osaaminen saadaan näkyväksi ja tunnustetuksi. Jokaisen tutkinnon
osan arviointisuunnitelmassa on kerrottu, millaista osaamista voidaan ko.
tutkinnon osassa tunnistaa ja tunnustaa.
Tutkinnon osien osaamisen arviointisuunnitelmasta päättää koulutusyhtymän
Ammattiosaamisen toimikunta. Tutkinnon osakohtaisessa osaamisen
arviointisuunnitelmassa kuvataan ammattiosaamisen näyttö, mahdollinen muu
osaamisen arviointi
ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen sekä siitä
päättäminen.
45
Mikäli tutkinnon osa arvioidaan vain ammattiosaamisen näytöllä, ko. arvosana on
myös koko tutkinnon osan arvosana. Kun ammattiosaamisen näyttö toteutetaan
työpaikalla, arvosanasta päättää opettaja ja työelämänedustaja yhdessä.
Tutkinnon osan arvosana päätetään, kun kaikki osaaminen on arvioitu ja
arvioinnista päättää opetuksesta vastaava opettaja(t). Tutkintotodistukseen tulevat
arvosanat annetaan aina osaamisen arvioinnin pohjalta asteikolla tyydyttävä (1),
ja
hyvä (2)
kiitettävä (3). Arvosana annetaan tutkinnon osittain tutkinnon
perusteissa olevien arviointikriteerien perusteella. Arvioinnin perusteet on aina
kirjattava. (Opetushallitus 2015.) Arvioinnista vastaava opettaja kirjaa arvosanan
Wilmaan viipymättä, mutta vähintään kahden (2) viikon kuluessa suoritetusta
arvioinnista. Ammattiosaamisen näytön arvosanasta tiedotetaan suullisesti
arvioinnín yhteydessä, jolloin opiskelija saa myös tietoonsa perusteet arvioinnista
ja hänelle voidaan antaa myös kopio
ammattiosaamisen näytön
arviointilomakkeesta.
Opiskelijalla on mahdollisuus osaamisen osoittamisen uusimiseen, jos osaamisen
arviointi
on
hylätty,
tai
hyväksytyn arvosanan korottamiseen. Tästä
mahdollisuudesta tulee tiedottaa opiskelijoita etukäteen. Opiskelijalta voidaan
edellyttää parempaa oppimisen edistymístä
uusimis-
ja korottamistilaisuutta.
ja osaamisen vahvistamista
ennen
Määrällistä rajaa uusimisille tai korottamisille ei
ole. Opiskelijalla on koko opiskelunsa ajan oikeus osaamisen osoittamisen
tai osaamisen aryosanan korottamiseen. Osaamisen arvioinnin
uusimisen ja korottamisen osalta opiskelija neuvottelee ko. tutkinnon osan
uusintaan
arvioinnista vastanneelta opettajalta. Tutkintotodistuksen saamisen jälkeen
opiskelija voi korottaa arvosanojaan yksityisopiskelijana. (Opetushallitus 2015.)
Mikäli opiskelija ei ole tyytyväinen osaamisen arviointiin, hänellä on oikeus tehdä
arvioinnista oikaisupyyntö. Ensisijaisesti arvosanoista tulee keskustella arvioinnin
suorittaneen opettajan/opettajien kanssa. Keskustelun jälkeen opiskelija voi tehdä
suullisen tai kirjallisen oikaisupyynnön opettajalle tai rehtorille 14 päivän kuluessa
siitä, kun opiskelijalla on ollut mahdollisuus saada arvioinnin tulokset ja arviointipe-
rusteiden soveltamisen perusteet tietoonsa. Jos opiskelija on tyytymätön oikaisupyynnöstä tehtyyn päätökseen, hän voi tehdä oikaisupyynnön KPEDUn ammattiosaamisen toimikunnalle kirjallisena 14 päivän kuluessa síitä, kun hän on saanut
tiedon ensimmäisen oikaisupyynnön päätöksestä.
46
LÄHTEET
KPEDU. 2015. Opetussuunnitelma. Yhteinen osa ammatilliseen
peruskoulutukseen.
Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 21 .8.1998/630.
Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamis esta 7 87 1201 4.
Opetushallitus. 201 4. Opiskelijan terveydentilaa koskevat vaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa ammatillisissa perustutkinnoissa. Pdf{iedosto. Saatavissa:
htto://www.ooh.fildown loadl162472 91 011 2014 muu
01082015.pdf
Luettu: 13.4.2015
Opetushallitus. 201 5. Arvioinnin opas. Ammatillinen peruskoulutus. Näyttötutkinnot. Pdf-tiedosto. Saatavissa:
htto :/iwww. o o h.fildown
65456 arvioinnin ooas.odf. Luettu: 13.4.2015
47