Tutkimuspäivien 60-sivuinen opasvihko
AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 23.–24.11.2015 AEL, Auditorio, Rakennus 1 Kaarnatie 4 00410 Helsinki www.alvar.fi/tutkimuspaivat #tule2015 1 Sisällysluettelo Tutkimuspäivien ohjelma maanantai 23.11....................3 Tutkimuspäivien ohjelma tiistai 24.11 ............................9 Posteriluettelo ..............................................................12 Esitystilat aluekartalla ...................................................13 Esitykset otsikon mukaisessa aakkosjärjestyksessä ......14 Seuraa ja osallistu keskusteluun verkossa! Twiittaa #tule2015 Virtuaalinen viesti- ja keskusteluseinä fi.padlet.com/alvar_helsinki/tule2015 2 OHJELMA JA ESITYSTIEDOT Maanantai 23.11.2015 Rakennus 1. aula Ilmoittautuminen (aamukahvit AEL Ravintolassa) 9.00 – 10.00 Posterit valmiina tutustuttavaksi klo 9.30 lähtien. Auditorio 10.00 – 10.15 Avaus Toimitusjohtaja ja rehtori Kari Juntunen, Ammattienedistämislaitossäätiö AEL 10.15 – 11.15 Keynote & Discussion | The rapid digitalisation and its impact on the education sector – will robots take over teaching in 10 years? Digitalisaation nopea eteneminen ja sen vaikutus koulutusalalla - tulevatko robotit hoitamaan opettamisen 10 vuoden kuluessa? Education analyst Jan Hylén, PhD, Education Analytics AB (SWE) Puheenvuoro englanniksi. (Kysymykset suomeksi tai englanniksi) 11.15 – 11.45 Opetus- ja kulttuuriministeriön tervehdys tutkimuspäivien osanottajille Tutkimus- ja kehittämishankkeiden vaikutus OKM:n kehittämissuunnitelmiin Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, Opetus- ja kulttuuriministeriö 11.45 – 13.15 Lounas, AEL Ravintola Tutustumista postereihin Maanantaiaamupäivän sessiot klo 13.15–14.45 Huom! Järjestelyaikana esittäjän tulee varmistaa esityksenä toimiminen tilassa. Tila Esityssession nimi Tekijät Auditorio Järjestelyaika: 13.00–13.15 Asiantuntijuus ja ammatillinen kasvu Puheenjohtaja: Raija Meriläinen 13.15–13.45 Moninaisuuden johtaminen YAMK-opiskelijan osaamisalueena Liisa Timonen, Rauni Leinonen, Anne Mäntysaari, Erja Turunen 13.45–14.15 Koulutuksen politiikka – vallan kentät ja muuttuvat asiantuntijapositiot opiskelijahuollon näkökulmasta Rauno Perttula 3 14.15–14.45 Monialaisen ohjausosaamisen kehittäminen ammattiopistossa: case‐konsultaation ja ryhmätyönohjauksen monet merkitykset 306 Järjestelyaika: 13.00–13.15 Oppimisympäristöjen muutos Puheenjohtaja: Pekka Tauriainen 13.15–13.45 Takuulla paremmaks Marianne Hyttinen‐Lilja, Arto Rahikainen, Teija Räihä 13.45–14.15 MOOC‐pedagogiikkaa etsimässä Sanna Ruhalahti, Anne‐Maria Korhonen 14.15–14.45 Opiskelija omistaa oppimisensa Anne‐Maria Korhonen, Sanna Ruhalahti 404 Järjestelyaika: 13.00–13.15 Monitaitoinen opettajuus Puheenjohtaja: Hannu Kotila 13.15–13.45 Maahanmuuttajataustaisen tutkinnon suorittajan henkilökohtaistaminen näyttötutkinnoissa, väitöstutkimus Tampereen yliopisto 2015 Tuija Arola 13.45–14.15 Opettajankouluttajan osaaminen ‐ ammatillisen opettajankouluttajan työn tulevaisuus 2025 Tomi Guttorm, Kimmo Mäki, Ritva Mäntylä, Antero Stenlund, Liisa Vanhanen‐Nuutinen, Kirsti Weissmann 14.15–14.45 Osallistavan pedagogiikan kehittäminen ammatillisen opettajan työssä Päivi Pukkila 405 Järjestelyaika: 13.00–13.15 Tutkintorakenteet ja pätevyydet murroksessa Puheenjohtaja: Jani Goman 13.15–13.45 Lähihoitaja‐tutkintojen eroja ja haasteita Pohjoismaissa Maarit Virolainen 13.45–14.15 Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut Marja Veikkola 14.15–14.45 Ammattien, osaamisen ja työllisyyden tulevaisuuden arviointi Euroopassa Pekka Tiainen 409 Järjestelyaika: 13.00–13.15 Avoin teema Puheenjohtaja: Lauri Kurvonen 13.15–13.45 Amis‐yrityksessä oppiminen 4 Jaakko Helander Renne Sänisalmi 13.45–14.15 Ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöt osaksi kuntalaisten hyvinvointipalvelujen kokonaisuutta, case Tredu Pirkko Achrén 14.15–14.45 ErgocareBank ‐ Ergonomisia ratkaisuja sosiaali‐ ja terveydenhuoltoon Leena Lähdesmäki‐ Mäkinen, Soile Tikkanen 410 Järjestelyaika: 13.00–13.15 Avoin teema (Roundtable) Puheenjohtaja: Anne Nordlund 13.15–14.45 Palvelutalouden vallankumous – ihminen digitalisaation keskiössä / Nuorten arjenhallintasovellus 508 Järjestelyaika: 13.00–13.15 Osaaminen näkyväksi Puheenjohtaja: Tiina Rautkorpi 13.15–13.45 Osaamisen tuottaminen terveydenhuollon koulutuksessa Raija Meriläinen, Juha Kurtti 13.45–14.15 Ammatillisen koulutuksen näyttöihin perustuvat oppimistulosten arvioinnit ‐ arviointijärjestelmän saavutukset ja kehittämistarpeet Mari Räkköläinen 509 Järjestelyaika: 13.00–13.15 Avoin teema (Roundtable) Puheenjohtaja: Heikki Haavisto 13.15–14.45 3D Boosti ja Invest: oppilaitos‐ ja yritysyhteistyö 3D‐tulostuksen kehittämistyössä 521 Järjestelyaika: 13.00–13.15 Asiantuntijuus ja ammatillinen kasvu Puheenjohtaja: Mervi Friman 13.15–13.45 Selvitys erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymisestä ja yksilöllisten työllistymispolkujen toteutumisesta Marjut Huttunen 13.45–14.15 Puutuoteteollisuuden alan koulutuksen kehittäminen ‐ “Puuseppä 2025” - osaamistarvekartoitus Ari Maunuksela, Yrjö Huttunen, Juha Koivula, Sauli Muotio, Timo Perälä 14.15–14.45 Työturvallisuus kuuluu kaikille – Turvapeda‐, Laatupeda‐ ja Turvapeda2 ‐hankkeet Jaakko Rinne 524 Järjestelyaika: 13.00–13.15 Opintopolut ja ohjaus (Roundtable) Puheenjohtaja: Annukka Sorjonen 13.15–14.45 Oppijalähtöisiä koulutussiltoja tutkintoihin ‐ case Stadin Brygga Anne Nordlund Heikki Haavisto Annukka Sorjonen 5 525 Järjestelyaika: 13.00–13.15 Työelämässä oppiminen (Roundtable) Puheenjohtaja: Jonna Kulju 13.15–14.45 Koulutuksen ja työelämän rooli S2‐ opiskelijoiden ammatillisen kielitaidon kehittymisessä 605 Järjestelyaika: 13.00–13.15 Oppilaitosjohtaminen (Roundtable) Puheenjohtajat: Anna Mari Leinonen ja Arja Koli 13.15–14.45 Oppisopimuskeskuksen työkulttuurin muutos – kokeiluilla johtaminen 14.45 – 15.15 Jonna Kulju Anna Mari Leinonen, Arja Koli Tauko, hedelmiä ja kahvia Maanantai-iltapäivän sessiot klo 15.15–16.45 Huom! Järjestelyaikana esittäjän tulee varmistaa esityksenä toimiminen tilassa. Tila Esityssession nimi Auditorio Järjestelyaika: 15.00–15.15 Avoin teema Puheenjohtaja: Jani Goman 15.15–15.45 Tampereen Musiikkiakatemia – enemmän kuin osiensa summa Timo Salo, Sampsa Konttinen 15.45–16.15 Ammatillisen opettajan työn tulevaisuus 2025 Tuula Koivisto, Sini Koivunen, Veera Korpela, Immo Kortelainen 306 Järjestelyaika: 15.00–15.15 Tutkintorakenteet ja pätevyydet murroksessa Puheenjohtaja: Maarit Virolainen 15.15–15.45 Työn ja opintojen yhteensovittaminen ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemana Liisa Vanhanen‐Nuutinen, Kimmo Mäki, Hannu Kotila 15.45–16.15 Motorsport‐mekaanikkokoulutuksen kehittäminen Jussi Sireeni 16.15–16.45 Korkeakouludiplomikoulutuskokeilu ‐ opiskelijoiden ja työnantajien kokemuksia koulutuksen toteutuksesta ja merkityksestä Helena Aittola 6 Tekijät 404 Järjestelyaika: 15.00–15.15 Oppimisympäristöjen muutos (Roundtable) Puheenjohtajat: Laila Bröcker ja Anne Raasakka 15.15–16.45 #vantaanvaria digiloikka 405 Järjestelyaika: 15.00–15.15 Oppilaitosjohtaminen (Roundtable) Puheenjohtaja: Elina Oksanen‐Ylikoski 15.15–16.45 Innovatiivisen osaajayhteisön johtaminen: Kuinka oppia rakastamaan ristiriitoja ja riskienottoa? 409 Järjestelyaika: 15.00–15.15 Asiantuntijuus ja ammatillinen kasvu Puheenjohtaja: Raija Meriläinen 15.15–15.45 BUILD UP Skills Finland ‐ lisää energiaosaamista rakennustyömaalle Minna Kuusela 15.45–16.15 Sairaanhoitajan ammatillinen matematiikka ‐ riittävän kompetenssin problematiikka hoitotyössä Anne Virmajoki 16.15–16.45 Asiakaskuuntelut oppisopimustoiminnan kehittämisen välineenä Päivi Kalliokoski, Eija Lehtonen 410 Järjestelyaika: 15.00–15.15 Työhön ja hyvään elämään (Roundtable) Puheenjohtaja: Anne Tornberg 15.15–16.45 Töitä‐ ja eväitä hyvään elämään erityistä tukea tarvitseville 508 Järjestelyaika: 15.00–15.15 Avoin teema (Roundtable) Puheenjohtajat: Päivi Sutinen ja Johanna Lyytikäinen 15.15–16.45 Innovaatioilla elinvoimaa ‐ 6Aikaohjelma hakee tutkija‐ ja kehittäjäkumppanuuksia 509 Järjestelyaika: 15.00–15.15 Avoin teema Puheenjohtaja: Pekka Tauriainen 15.15–15.45 Kuinka välttää oppisopimuksen purkautuminen – tuki opiskelijalle ja työpaikalle Saku Lehtinen 15.45–16.15 Nuorisotakuu nyt ja tulevaisuudessa Matti Mäkelä, Timo Haukioja 521 Järjestelyaika: 15.00–15.15 Osaaminen näkyväksi Puheenjohtaja: Mari Räkköläinen Laila Bröcker, Anne Raasakka Elina Oksanen‐Ylikoski Anne Tornberg Päivi Sutinen, Johanna Lyytikäinen 7 15.15–15.45 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen – oppimistulokset nousuun digitaalisten osaamismerkkien avulla Sanna Brauer 15.45–16.15 Viheralan ammatti‐ ja erikoisammattitutkinnon perusteiden uudistamistyö Taavi Forssell 16.15–16.45 LYHTY – Laatua ja yhtenäisyyttä näyttötutkintojen yhdenvertaiseen suorittamiseen Taavi Forssell 524 Järjestelyaika: 15.00–15.15 Avoin teema Puheenjohtaja: Mervi Friman 15.15–15.45 Koulua, työtä vai elämää varten? Ammatilliset opettajat ja ammatti-identiteetti Antti Maunu 15.45–16.15 Sivistämisen haasteita 2. asteen ammatillisessa koulutuksessa Leila Pehkonen 16.15–16.45 Erityisopettajana ammatillisessa Maija Hirvonen koulutuksessa. Työn reunaehtojen tarkastelua. 525 Järjestelyaika: 15.00–15.15 Koulutus yrittäjyyden edistäjänä Puheenjohtaja: Anna Mari Leinonen 15.15–15.45 Yrittäjyyden tuottaminen Antero Stenlund 15.45–16.15 Yrittämällä oppimisen mallin luominen ja pedagogiikan kehittäminen Maarit Tartia‐Kallio 16.15–16.45 Oppilaitokset ja oppilaat yrityskehitystoiminnan keskiöön Seppo Aho 605 Järjestelyaika: 15.00–15.15 Monenlaiset oppijat (Roundtable) Puheenjohtaja: Seija Eskola 15.15–16.45 Esteetön ja saavutettava ammatillinen koulutus Seija Eskola 16.45 – 17.15 Tutustumista postereihin 17.15 – 20.00 Iltatilaisuus, AEL Ravintola Vaskivuoren lukion opiskelijat esiintyvät Tutkimus lentoon, buffet‐päivällinen Ammattikasvatuksen aikakausikirjan vuoden 2014 artikkelipalkinnon jako Tutkimuspäivien järjestäjät esittäytyvät Vuoden 2016 tutkimuspäivien järjestäjän kutsu Lennokasta verkottumista. 8 Tiistai 24.11.2015 Auditorio 8.30 – 9.30 Koulutuksen muutokset tulevaisuustiedon valossa Johtaja Juha Kaskinen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto 9.30 – 9.45 Tauko 9.45 – 10.00 Laajasalon opiston musiikkiesitys 10.00 – 10.30 Koulutuksen tulevaisuus poliittisen päätöksenteon valossa Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tuomo Puumala 10.30 – 11.00 Tauko, hedelmiä ja kahvia Tiistaiaamupäivän sessiot klo 11.00–12.30 Huom! Järjestelyaikana esittäjän tulee varmistaa esityksenä toimiminen tilassa. Tila Esityssession nimi Auditorio Järjestelyaika: 10.45–11.00 Arviointi ja vaikuttavuus Puheenjohtaja: Maarit Virolainen Tekijät 11.00–11.30 Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen väliset koulutuspolut ja työelämäyhteistyö Veijo Hintsanen, Kari Juntunen, Jani Goman 11.30–12.00 Ammattikorkeakoulutukseen suuntautunut tutkimus Suomessa Mervi Friman 12.00–12.30 Metsätalousinsinöörikoulutuksen toteutuksen, seurantajärjestelmän ja työelämävastaavuuden kehittämishanke 2014 – 2015 Eila Lautanen, Riitta Kilpeläinen 303 Järjestelyaika: 10.45–11.00 Oppilaitosjohtaminen Puheenjohtaja: Raija Meriläinen 11.00–11.30 Rehtorin identiteetti ammattiopistojen myllerryksissä Markku Nummi 11.30–12.00 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen valtakunnallisessa oppisopimusverkostossa Päivi Kalliokoski 9 405 Järjestelyaika: 10.45–11.00 Opintopolut ja ohjaus Puheenjohtaja: Seija Rasku 11.00–11.30 Sujuva väylä ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluopintoihin Eine Paldan, Mervi Lätti 11.30–12.00 Ryhmäyttäminen opiskeluhyvinvoinnin tukena Heidi Hakkarainen 406 Järjestelyaika: 10.45–11.00 Avoin teema (Roundtable) Puheenjohtajat: Anne Hosio‐Paloposki, Henna Hyytiä 11.00–12.30 Koulutuksen kehittäminen kansainvälisessä yhteistyössä 410 Järjestelyaika: 10.45–11.00 Asiantuntijuus ja ammatillinen kasvu Puheenjohtaja: Pentti Suursalmi 11.00–11.30 Oppisopimusprosessin ohjaaminen koulutustarkastajan ‐ keskeisen oppisopimustoimijan ‐ haasteena Pirjo Kolari 11.30–12.00 Yhteisöllinen ohjaus oppisopimuskoulutuksessa Heta Rintala, Petri Nokelainen, Laura Pylväs 12.00–12.30 Vertaisryhmämentoroinnin mahdollisuudet opettajuuden muuttuvassa maailmassa Hanne Mäki-Hakola, Liisa Nuutinen 411 Järjestelyaika: 10.45–11.00 Avoin teema (Roundtable) Puheenjohtaja: Hannu Kotila 11.00–12.30 Hyvä elämä - Käytäntö, tutkimus ja ammattipedagogiikka 507 Järjestelyaika: 10.45–11.00 Monenlaiset oppijat Puheenjohtaja: Anne Tornberg 11.00–11.30 Yksilölliset työvaltaiset polut Anne Eteläaho 11.30–12.00 Vaateri ‐nuorten työpaja Mirkka Nummela 12.00–12.30 SeduEvents Sini Rauhala 10 Anne Hosio‐Paloposki, Henna Hyytiä Hannu Kotila 508 Järjestelyaika: 10.45–11.00 Monitaitoinen opettajuus (Roundtable) Puheenjohtaja: Sirkka-Liisa Halimaa 11.00–12.30 Työelämä muuttuu – muuttuuko opettajuus? 509 Järjestelyaika: 10.45–11.00 Avoin teema Puheenjohtaja: Ari Maunuksela 11.00–11.30 Kouluhyvinvoinnin muotoilu Minna Lumme 11.30–12.00 Fiilistä asumiseen 4 ‐hanke Suvi Saunamäki 12.00–12.30 Amisbarometri Laura Kyntölä, Elina Lavikainen 521 Järjestelyaika: 10.45–11.00 Avoin teema Puheenjohtaja: Hannele Seppälä 11.00–11.30 Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka ‐ tutkimus ja yhteistyöohjelma Jussi Kulonpalo 11.30–12.00 Amk‐lehti kansainvälistymisen edistäjänä Lotta Linko 12.00–12.30 Design‐Based Implementation Research in Education Business Essi Ryymin 524 Järjestelyaika: 10.45–11.00 Oppimisympäristöjen muutos Puheenjohtaja: Antti Lahti 11.00–11.30 Kiltakoulut 360 Anu Konkarikoski, Jari Välkkynen 11.30–12.00 Ammattikorkeakoulu ja työelämäorganisaatio yhteistä kohdetta rakentamassa Eeva Kuoppala 12.00–12.30 Oppimisympäristö Lärmiljö Teemu Mäenpää, Markku Nummi, Johan Lindman, Hannele Hiippala Sirkka‐Liisa Halimaa, Hilkka Lassila, Arto Toppinen, Anja Henner, Kaisa Koivisto, Tiina Gallen, Kirsi Koivunen, Pia Ahonen, Osmo Eerola, Åsa Rosengren, Jukka Piippo, Camilla Wikström‐Grotell 11 525 Järjestelyaika: 10.45–11.00 Työelämässä oppiminen Puheenjohtaja: Anna Mari Leinonen 11.00–11.30 Institutionaalinen näkökulma oppisopimuskoulutukseen Heta Rintala, Petri Nokelainen, Laura Pylväs 11.30–12.00 Oppien työpaikalla Jaana Kilpinen, Anu Parantainen 12.30 – 13.45 Lounas, AEL Ravintola Tutkimuspäivät päättyvät Hyvää kotimatkaa! Posterit (Esittelytila Rakennus 1) Teema Tekijät Asiantuntijuus ja ammatillinen kasvu AMKista uralle! Helena Tirronen Avoin teema Fiilistä asumiseen 4 ‐hanke Suvi Saunamäki Monenlaiset oppijat Yksilölliset vaihtoehtoiset opinpolut Anne Eteläaho Monenlaiset oppijat Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut Sanna Wenström Opintopolut ja ohjaus Nivelvaiheen koulutukset ja palvelut Annukka Sorjonen Opintopolut ja ohjaus Näyttötutkintomestarikoulutuksen osallistujien käsityksiä ohjauksesta ja ohjauksen merkityksestä Ari Jussila, Jiri Vilppola, Maija Joensuu, Antero Stenlund Opintopolut ja ohjaus Sujuva väylä ammatillisesta koulutuksesta Eine Paldan, ammattikorkeakouluopintoihin Mervi Lätti Oppimisympäristöjen muutos Jaetun kulutuksen kampus 2018 Hannu Kaikonen, Satu Hyökki, Minna Piipponen Oppimisympäristöjen muutos Päivitä opettajuus digiaikaan (POD) ‐ koulutuksella digiloikkaan Centriassa Irja Leppisaari, Anna Pulkkinen Oppimisympäristöjen muutos SeduEvents Sini Rauhala 12 Oppimisympäristöjen muutos Somen ja mobiililaitteiden hyödyntäminen opetuksessa ja ohjauksessa Kiipulan ammattiopistossa Riikka Vanninen Osaaminen näkyväksi Verkkovirta Hannu Kotila, Pirjo Aura Osaaminen näkyväksi Ammattikorkeakouluissa tuotettu tieto ja osaaminen näkyväksi Seliina Päällysaho, Anne Kärki, Eero Pekkarinen, Riitta Rissanen Työelämässä oppiminen Metsäkoneenkuljettaja Pro Arto Kettunen Työelämässä oppiminen Lärande på arbetsplats i Norden Harriet Bystedt ESITYSTILAT ALUEKARTALLA Rakennus 6. 605 Sisäänkäynti WC-tila a Ka 507 525 (2. krs) 508 524 (2. krs) 509 521 (2. krs) Rakennus 5. e ati rn atie Pihk Auditorio li ot el LH AE Rakennus 3. 303 e 306 siti 409 410 411 Rakennus 1. Jä l 404 405 406 Rakennus 4. POSTERIT AEL Ravintola 13 Lista esityksistä Seuraavilla sivuilla on lueteltu AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivien 2015 roundtable- ja suullisten esitysten abstraktit sekä posterit esityksen otsikon mukaisessa aakkosjärjestyksessä. (Esitystilat aluekartalla s.13) #vantaanvaria digiloikka Laila Bröcker, Anne Raasakka ([email protected], [email protected]) Esityksissä käsitellään ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämistä, erityisenä painopisteenä digitaaliset oppimisympäristöt. Keskeiset kysymykset ovat: 1. Miten mobiililaitteet hyödyttävät toisen asteen ammatillisen koulutuksen toteuttamista erilaisissa oppimisympäristöissä? 2. Mikä on oppilaitoksen, opettajan ja opiskelijan rooli tässä prosessissa? 3. Miten toimintaa kehitetään ottamalla mukaan opettajat, opiskelijat ja työelämä? Variassa on tällä hetkellä toiminnassa kahdeksan eri hanketta, joissa kehitetään digitaalisten välineiden käyttämistä oppimisessa ja ohjauksessa. Hankkeissa opettajia koulutetaan käyttämään virtuaalisia oppimisympäristöjä, tehdään ja pilotoidaan verkko-opintoja sekä otetaan käyttöön NCF ja RFID -tekniikkaa. Elokuussa 2015 alkaneessa Virtuaalivirtuoosit -hankkeessa opiskelijat osallistuvat aktiivisesti kehittämistoimintaan. Esityksen tavoitteena on kertoa kehittämishankkeissa meneillään olevista toimenpiteistä ja keskustella niistä osallistujien kanssa. Hankkeiden projektipäälliköt esittelevät lyhyesti oman hankkeensa ja osallistuvat Round Table –keskusteluun. Lisäksi esitellään miten hankkeet tekevät yhteistyötä ja toteuttavat Varian tavoitteita osana muuta kehittämistoimintaa. Yleisö voi osallistua keskusteluun myös interaktiivisen alustan välityksellä (kuten Padlet). 3D Boosti ja Invest: oppilaitos- ja yritysyhteistyö 3D-tulostuksen kehittämistyössä Heikki Haavisto ([email protected]) Sastamalan koulutuskuntayhtymä toteuttaa yhdessä Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa Pirkanmaan liiton EAKR-rahoituksella 3D Boosti ja Invest -hankkeita. Hankkeiden toiminnan tavoitteena on, että materiaalia lisäävän valmistuksen (AM-teknologia, Additive manufacturing, 3D-tulostus) laajempi käyttöönotto nopeutuu teollisuudessa. Kehitettävissä tutkimus-, kehitys-, oppimis- ja innovaatioympäristöissä kaikki vaiheet suunnittelusta valmiiseen kappaleeseen voidaan konkretisoida. Yritykset saavat osaamiskeskittymän avulla käytännön tietoa helposti ja voivat kehittää omaa liiketoimintaansa ottamalla käyttöön 3D -tulostusteknologiaa hankkeen aikana laadittavan kehittämissuunnitelman perusteella. Hankittavilla laitteistoilla yrityksille voidaan tarjota mahdollisuutta tulostaa omia tuotteitaan testausmielessä osana yrityskohtaisia kehittämissuunnitelmia. 14 Esityksen tavoitteena on tuoda esiin mallia, jossa eri koulutusasteita edustavat oppilaitokset toteuttavat yhteishanketta, jossa alueen yritykset ovat tiiviisti mukana. Amisbarometri Laura Kyntölä, Elina Lavikainen ([email protected]) Amisbarometri on ensimmäistä kertaa Suomessa kerätty avoin data -periaatteeseen perustuva valtakunnallinen tiedonkeruu. Barometrin tavoitteena oli kerätä tieteellisesti validi kyselyaineisto virkamiehistön, oppilaitosten ja ennen kaikkea tutkijoiden käyttöön. Toistaiseksi Suomen laajin ammattiin opiskelevia koskeva tiedonkeruu toteutettiin keväällä 2015 ja kyselyyn vastasi hieman alle 21 000 vastaajaa ympäri Suomen eri oppialoilta. Aineistolle laskettiin Opetushallituksen tilastotietojen avulla painokertoimet, jotka korjaavat maakuntien erilaisista vastausprosenteista syntyvää vinoumaa. Painotuksen jälkeen aineisto edustaa ammatillista perustutkintoa suorittavia nuorisolinjan opiskelijoita Manner-Suomessa. Kyselyssä oli seitsemän eri teemoja käsittelevää osa-aluetta ja kysymyksiä barometrissa oli oli n. 130, kyselyn data antaakin poikkeuksellisen laajan poikkileikkauksen Suomen ammattiin opiskelevien arjesta ja opinnoista. Poikkeuksellisen hankkeesta tekee sen tapa jakaa kerätty aineisto verkossa kaikkien ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneiden tahojen kesken. Dataa jaetaan kolmella tasolla. Verkkosivuille on laitettu tutkijoiden koostamaa dataa, jota kuka tahansa käyttäjä voi tutkia etukäteen valittujen taustamuuttujien avulla. Lisäksi koko data jaetaan tunnistetiedoista putsattuna kaikille halukkaille ladattavaksi verkkosivujen kautta. Kolmas taso on tutkijoille suunnattu data, jonka saa tutkimuslupaa vastaan Amisbarometrin tutkijoilta käyttöönsä. Amisyrityksessä oppiminen Renne Sänisalmi ([email protected]) Kainuun ammattiopiston kulttuurin, luonnon ja liiketalouden osaamisalue etsii Amisyrityksessä oppiminen –hankkeellaan ammatillisen koulutuksen järjestämisen tapoja, jotka vastaavat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen aiheuttamiin haasteisiin ja tukevat opiskelijoiden ja henkilöstön työtä ajantasaisen ammatillisen osaamisen turvaamiseksi. Hankkeen aikana rakennetaan pedagoginen malli, joka perustuu yrittäjämäiseen tiimioppimiseen. Oppimisympäristöt muutetaan yritysmäisiksi, ja oppiminen perustuu oppimisprojekteihin, jotka ovat ko. alan työelämän prosesseja tai asiakastöitä. Koulutus ei siis jakaannu enää kursseihin tai opintojaksoihin, vaan työprosesseihin. Opiskelijan osaamisen kehittymistä seurataan henkilökohtaisesti ja jatkuvasti. Jokaisen oppimisprojektin jälkeen arvioidaan, miten ammattitaitovaatimukset/arvioinnin kohteet ovat kehittyneet ja onko opiskelija saavuttanut riittävän osaamisen joidenkin arvioinnin kohteiden osalta. Kainuun ammattiopiston kulttuurin, luonnon ja liiketalouden osaamisalueelle on perustettu ”amisyrityksiä”, joissa opiskelija on oppivan työntekijän roolissa. Opettaja on amisyrityksen työnjohtaja ja ohjaaja. Oppimisprojektit ideoidaan yhdessä opiskelijoiden kanssa sen perusteella, mitä osaamista opiskelijan on seuraavaksi hankittava. Jokaisen oppimispolku on siis yksilöllinen. 15 Hanke alkoi 1.1.2015 ja kestää vuoden 2016 lokakuun loppuun saakka. Hankkeen projektipäällikkö on Renne Sänisalmi, joka on puutarha-alan tiimivastaava. AMKista uralle! Helena Tirronen ([email protected]) AMKista uralle! -projektissa kehitetään uraseurantaa ja työelämätiedon hyödyntämistä Ajantasainen ja realistinen työelämätieto edistää kestäviä koulutusvalintoja ja työllistymistä. Uraseurannan tiedonkeruun ja tiedon hyödyntämisen käytännöt vaihtelevat ammattikorkeakouluissa. AMKista uralle! - projektissa kehitetään valtakunnallisesti yhteneviä menetelmiä työllistymistietojen keräämiseen, levittämiseen ja hyödyntämiseen. Hankkeen tuloksia ovat: - Selvitys uraseurannasta ammattikorkeakouluissa - Kysely ja mittaristo työkaluna AMK-kentälle ja korkeakouluhallinnolle - Vertailukelpoinen ja yliopistojen uraseurannan kanssa yhteneväinen tiedonkeruutapa koulutuksen ennakoinnin ja kehittämisen tueksi - Parantuneet uraohjauksen käytänteet ja uraohjauksen kiinteä sisältyminen opettajan ja opinto-ohjaajien koulutukseen - Hyvät käytännöt -ohjeisto; toimintamallit uraseurantatutkimustiedon integroimiseen koulutukseen, opetussuunnitelmiin ja johtamiseen. Uraseurantoja ja uratiedon hyödyntämisen malleja kehitetään yhdessä kahden muun ESR-hankkeen kanssa. LATUA-hanke painottuu yliopistojen uraseurantakyselyjen kehittämiseen ja tiedon hyödyntämiseen yliopistojen eri toiminnoissa. Töissä.fi-hanke jatkaa uraseurantatietoa hyödyntävän töissä.fi-sivuston kehittämistä ja portaalin aineistoa täydennetään palvelemaan paremmin AMK-kenttää ja toisen asteen toimijoita. AMKista Uralle projektia ovat toteuttamassa: TAMK, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, HAMK, JAMK, Oamk, Turun AMK. Amk-lehti kansainvälistymisen edistäjänä Lotta Linko ([email protected]) Esityksemme tarkastelee ammattikorkeakoulujen yhteisen AMK-lehti-verkkojulkaisua tukitoimintana amk-sektorin kansainvälistymisessä. Olemme toimintatutkimuksen keinoin selvittäneet kansainvälistymisen edistämiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Amkeista on pyritty kehittämään aidosti kansainvälisiä koulutus- ja tutkimusyhteisöjä. Kansainvälisyyttä pidetään yleisesti ammattikorkeakoulujen laadun turvaajana. Osana tätä kehitystä myös AMK-verkkolehden toimitus, suomalaiset ammattikorkeakoulut lehden ylläpitäjinä ja Arene lehden dialogisena partnerina ovat pyrkineet rakentamaan julkaisusta kansainvälistä erilaisin keinoin. Tarkastelemme, millaisia interventioita eri toimijat ovat tehneet ja minkälaisia vaikutuksia näillä toimenpiteillä on mahdollisesti ollut. Toimintatutkimuksen viitekehyksessä tavoitteena on ollut kehittää kohteena olevaa verkkolehteä sen toimintatapoihin vaikuttamalla, ja tutkimuksen tekijät ovat toimineet aktiivisesti osana tutkimuskohdettaan. 16 Pääsääntöisesti toteutetut interventiot (kv-numero, kv-yhteydet, kv-kirjoittajat) ovat vieneet verkkolehteä ja sen tukemaa korkeakouluyhteisöä haluttuun suuntaan. Toiminnan tuloksia on tarkasteltu systemaattisesti ja säännöllisesti, ja tuloksien perusteella tehdään uusia interventioita. Pohdinnat kansainvälistymisen ohjauksesta edellyttävät myös AMK-lehden kaltaisilta toimijoilta samansuuntaisia pyrkimyksiä ja yhteistä toimintaa. Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut Sanna Wenström ([email protected]) Ammatilliset erityisoppilaitokset tarjoavat koulutuksia, konsultaatiota ja materiaaleja erityisopetukseen liittyvistä teemoista. Asiantuntijapalvelut on tarkoitettu ammatillisen koulutuksen järjestäjille sekä muille erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja aikuisten parissa työskenteleville. Palvelut suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä tilaajan kanssa kehittämiskumppanuudessa. Palveluiden toteuttamisessa voidaan hyödyntää myös projektirahoitusta, jolloin palvelu on tilaajalle maksuton. Käytännön tukea arjen työhön Asiantuntijapalveluiden tavoitteena on tukea opetus- ja ohjaushenkilöstöä arjen työssä. Palveluiden teemat liittyvät opiskelijan kohtaamiseen ja ohjaamisen sekä ajankohtaisiin erityisopetuksen kysymyksiin. Meiltä saat tukea myös alueelliseen verkostoyhteistyöhön silloin, kun tavoitteena on nuorten ja aikuisten yksilöllisten opinto- ja työllistymispolkujen edistäminen. Erityisopetuksen asiantuntijapalveluita tarjoavat • Aitoon koulutuskeskus • Ammattiopisto Luovi • Bovallius-ammattiopisto • Keskuspuiston ammattiopisto • Kiipulan ammattiopisto • Optima • Validia Ammattiopisto Ammatillisilla erityisoppilaitoksilla on järjestämisluvassaan erityisopetuksen kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävä, jota toteutetaan asiantuntijapalveluina. Palveluiden tavoitteena on edistää inkluusiota, yksilöllisten opintopolkujen toteutumista sekä koulutuksen saavutettavuutta kaikille opiskelijoille. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen väliset koulutuspolut ja työelämäyhteistyö Veijo Hintsanen, Kari juntunen, Jani Goman ([email protected], [email protected], [email protected]) Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on toteuttanut arviointihankkeen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen välisistä koulutuspoluista sekä koulutusasteiden välisestä 17 yhteistyöstä työelämän kehittämisessä. Arviointi pohjautuu kehittävän arvioinnin lähestymistapaan ja tietoa on kerätty koulutuksen järjestäjiltä, opiskelijoilta ja työelämän edustajilta. Arvioinnin kohteina ovat olleet erityisesti ammattikorkeakouluopintoihin ohjaus ja valmennus ammatillisessa koulutuksessa, opiskelijavalinnat ammatillista polkua etenevien kannalta, opiskelijoiden opinto- ja opiskeluvalmiudet, opintojen organisointi ja ohjaus ammattikorkeakoulussa sekä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt. Arviointi on myös tuottanut tietoa ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyöstä koulutuspolkujen rakentamisessa ja työelämän kehittämisessä. Arvioinnissa on analysoitu koulutuspolkuihin sekä työelämän kehittämisen yhteistyöhön liittyvien toimintakäytäntöjen vahvuuksia, kriittisiä kohtia ja kehittämistarpeita sekä annettu koulutusaste- ja arviointiteemakohtaisia kehittämissuosituksia. Ammatillisen koulutuksen näyttöihin perustuvat oppimistulosten arvioinnit - arviointijärjestelmän saavutukset ja kehittämistarpeet Mari Räkköläinen ([email protected]) Ammatillisen peruskoulutuksen oppimistulosten arvioinnissa arviointitieto kootaan opiskelijan näyttöperusteisesta arvioinnista. Näyttöjärjestelmä kehitettiin varmistamaan ammatillisen koulutuksen laatua ja vahvistamaan koulutuksen työelämärelevanssia. Näyttöperusteinen oppimistulosten arviointijärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2007 alkaen. Tähän mennessä on ollut arvioitavana 25 perustutkintoa, osassa arvioinnit ovat vielä käynnissä. Arvioinnit, tutkimukset ja selvitykset ovat osoittaneet, että näytöt vahvistavat ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja näyttöjä pidetään osuvana menetelmänä. Arvioinnin vertailukelpoisuus on osoittautunut haasteeksi, koska formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin integrointi toisiinsa sisältää metodologisia jännitteitä, jotka liittyvät erityisesti arvioinnin luotettavuuden varmistamiseen ja luottamukseen, jolloin tarpeet laadunvarmistamiselle kasvavat. Järjestelmä perustuu kehittävän arvioinnin orientaatioon, mutta kansallisten arviointien hyödyllisyydestä ja käytettävyydestä ei ole varmuutta. Muutostarpeita järjestelmän aiheuttavat myös ajankohtainen ammatillisen koulutuksen rakenteellinen reformi sekä osaamisperustaisuuden vaikutukset arviointiin. Tarkoitukseni on tarkastella arviointijärjestelmää kokonaisuudessaan tutkimusten ja arviointien tuottaman tiedon valossa, esitellä järjestelmän saavutukset ja kehittämistarpeet ja pohtia yhdessä osallistujien kanssa, miten arvioinnin hyödyllisyys voidaan varmistaa jatkossa. Ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöt osaksi kuntalaisten hyvinvointipalvelujen kokonaisuutta, case Tredu Pirkko Achrén ([email protected]) Vuonna 2016 Tredu keskittää pääosan Tampereen hyvinvointialan koulutuksesta Santalahdentien toimipisteeseen, johon valmistuu hyvinvointipalvelukeskus. Keskus tuottaa yksittäisten hyvinvointipalvelujen lisäksi asiakasryhmille suunnattuja palvelukokonaisuuksia. Tuotettavia palveluja ovat mm. omaishoitajien ja ikäihmisten, lapsiperheiden sekä vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien hyvinvointia, voimavaroja, osallisuutta ja aktiivisuutta tukevat palvelut, maahanmuuttajien kotoutumista ja kulttuurienvälistä yhteistyötä tukevat palvelut sekä jalkojenhoito-, parturi- 18 kampaamo-, kauneudenhoito-, pesula- sekä kahvila- ja ravintolapalvelut. Oppimisympäristön rakentamisen lähtökohtina ovat hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisen lisäksi työelämäosaamisen, työelämän osaamisen sekä moniammatillinen yhteistyö- ja yrittäjyysosaamisen lisääminen. Esimerkiksi kotihoidon simulointioppimisympäristöön on suunniteltu yhdessä Tampereen kaupungin hyvinvointipalvelujen kanssa yritysyhteistyötä, jonka tavoitteena on jatkuvasti ajan tasalla oleva avoin hyvinvointiteknologian simulointi-, oppimis- ja testausympäristö. Ympäristö on tarkoitettu sekä oppilaitoksen että työelämän tai potentiaalisten asiakkaiden käyttöön. Hyvinvointikeskuksen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille lisää ja vaihtoehtoisia palveluja, jotka nivotaan osaksi Tampereen keskustan alueen asiakaslähtöistä palvelumallityötä. Kehittämistyöhön osallistuvat tutkimuksellisesti Tamkin Asiakkuuksien johtamisen yamk-tutkinnon opiskelijat. Ammatillisen opettajan työn tulevaisuus 2025 Tuula Koivisto, Sini Koivunen, Veera Korpela, Immo Kortelainen, Tiina Korvenranta, Risto Pakarinen ([email protected]) Kehittämistyössämme yhdistyy kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja asiantuntijahaastatteluaineisto (n=3). Näistä elementeistä on rakennettu visio ammatillisen opettajan työn tulevaisuuteen vuonna 2025. Teoreettisena viitekehyksenä ja työmme rajauksessa meillä on ollut tulevaisuustutkimuksessa tyypillisesti käytetyt yhteiskunnallisen tilan ja muutoksen ennakoinninaihepiirit: arvotodellisuuteen, polittisiin tekijöihin, taloudellisiin tekijöihin, sosiaaliin tekijöihin, teknologisiin tekijöihin ja ekologisuuteen kohdistuva ennakointi. Kehittämistyömme aineisto on ääneen puhuttua tulevaisuusmuistelua. Haastatteluaineistomme vastaa tulevaisuuden muutostarpeisiin kolmen tulevaisuusmuistelu menetelmän kysymysten valossa. Aineisto on analysoitu laadullisella sisällönanalyysillä. Ammatillinen opettajuus heijastaa yhteiskunnallista muutosta. Opettajan persoonallisuus ja kasvatuksen arvotodellisuus ovat lähtökohtia eettisyydelle. Ammatillinen opettajuus on yksilöllinen kasvuprosessi, jolla on myös selkeä yhteisöllinen ulottuvuus. Toisin tekemisen toimintamalleja rakennetaan niukoilla resursseilla, vastuullisesti ja kriittisesti. Vaaditaan nopeita ja näkyviä muutoksia. Oppimisen ja opettajuuden toimintaympäristöt verkostoituvat ja avartuvat. Ammatillinen opettajankoulutus kouluttaa tulevaisuudentekijöitä, joilla on vahva ymmärrys kasvatuksen ilmiöistä ja näkemys identiteetistään. Ammattien, osaamisen ja työllisyyden tulevaisuuden arviointi Euroopassa Pekka Tiainen ([email protected]) European Centre for the Development of Vocational Training (Cedefop), suomeksi Euroopan ammatillisen koulutuksen keskus pitää pääpaikkanaan Kreikan Tessalonikaa. Muiden hankkeiden ohella se käynnisti vuonna 2005 ennakointiverkoston, joka tuntee nimen Skill Needs network. Kutsuttakoon sitä suomeksi ammatti- ja osaamistarveverkostoksi tai lyhemmin osaamistarveverkostoksi. Suomen edustaja hankkeessa on ollut koko ajan VTT Pekka Tiainen työ- ja elinkeinomisteriöstä. 19 Ensin oli ajatuksena selvittää tulevia ammatti- ja osaamistarpeita, mutta Suomen työvoimahankkeiden esikuvan mukaisesti se rakennettiin vastaavaan tapaan kuin Suomessa tällainen ennakointi oli rakennettu. Niinpä siinä ovat mukana työvoiman kysyntä ja tarjonta jälkimmäinen väestöennusteiden ja työvoimaan osallistumisasteiden pohjalta iän ja sukupuolen mukaan. Kysyntä puolestaan arvioidaan lähtökohtana talouskasvu ja työvoiman kysyntä toimialoittain. Toimialakohtaisen ammattirakenteen perusteella arvioidaan työvoiman kysyntä ammatteittain (työn kysynnän lisäys tai vähennys). Kun lisäksi otetaan huomioon poistuma työvoimasta ennen kaikkea eläkkeelle (korvaamiskysyntä) saadaan uuden työvoiman tarve. Tarve lasketaan koulutuksen mukaan ja tarkastellaan myös korkean, keskitason ja alemman tuottavuuden kysyntää. Erikseen tarkastellaan osaamistarpeita, koska osaaminen ja ammatti eivät ole sama asia vaan samaa osaamista tarvitaan eri ammateissa, mutta osaaminen painottuu eri tavoin. Arviot tehdään kaikille Euroopan Talousalueen maille eli EU:n lisäksi Norjalle, Sveitsille ja Islannille ja lisäksi muutamille muille kiinnostaville maille sekä koko EU- ja ETA-aluetta varten. Arviot tehdään tuleville vuosille ja vuoden 2016 ennakointikierroksella vuoteen 2030 asti. Peruslaskelman rinnalle tehdään vaihtoehtoisia laskelmia keskeisten kysymysten perusteella. Nyt ovat olemassa alustavat vuoden 2016 kierroksen tulokset väestöstä, työvoimasta ja työllisyydestä sekä ammattirakenteesta kaikille maille ja koko EU:n ja ETA:n alueelle. Kaikille ovat käytössä keväällä 2015 julkaistut tuoreimmat tulokset Cedefopin sivuilta. Näkymä on, että työllisyys vähitellen elpyy mutta useissa maissa hyvin hitaasti ja finanssikriisiä edeltäneeseen tasoon päästään useimmissa maissa vasta pitkän ajan kuluessa. Viitteitä Cedefopin verkostosta pääsivu ja malliksi Suomen maaraportti keväältä 2015 (vastaavat kaikista maista sekä kokonaisraportti): http://www.cedefop.europa.eu/en/events-and-projects/networks/skillsnet http://www.cedefop.europa.eu/en/publications-and-resources/country-reports/finland-skillsforecasts-2025 Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori kansantaloustieteessä ja työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies sekä ollut Euroopan ammattien ja osaamisen tulevaisuusverkostossa Suomen edustaja hankkeen alusta alkaen. Ammattikorkeakoulu ja työelämäorganisaatio yhteistä kohdetta rakentamassa Eeva Kuoppala ([email protected]) The purpose of my dissertation is to further understand the collaboration relationships and learning between the educational organisation and working-life organisations. In this presentation, I will focus on sub-question: How the object of collaboration was constructed. The theoretical and methodological framework of the study is activity theory. Complementary perspectives are organisation studies and linguistics. The research case is a developing process of new annual cultural event Mikkeli Meets Russia 2010 (MMR). It emerged from the strategic partnership between the Mamk/Cma and the Mikkeli Theatre. The purpose was to unify local forces to create 20 new services, especially for Russian tourists, for the New Year. Used data are recorded and transcribed meetings, memos and interviews. The data for this research question is collected in the years 2008-2010. As a result, I will present through the analysis of interests, expectations, actions and outcomes, how the object of collaboration (MMR) developed. I present that the main interests (learning and R&D for the Mamk/Cma and new product for the Theatre) were different, but not competitive. Content related interests were instead quite similar and they didn’t change during the process. In constructing the object of collaboration, must be focused on each participant’s expectations and needs for the object of activity. This is crucial from the perspective of commitment and success of collaboration. Ammattikorkeakouluissa tuotettu tieto ja osaaminen näkyväksi Seliina Päällysaho, Anne Kärki, Eero Pekkarinen, Riitta Rissanen ([email protected]) Avoimen tieteen ja tutkimuksen (ATT) tiekartta vuosille 2014 - 2017 nostaa esiin julkisin varoin tuotetun tiedon avoimuuden ja sujuvan liikkumisen koko yhteiskunnassa. ATT:n edistämisen näkökulmasta ammattikorkeakoulujen toteuttamaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) tulee tarkastella aiempaa systemaattisemmin. Esiteltävän hankkeen tavoitteena on edistää tieteen ja tutkimuksen avoimuutta ja avoimen tieteen laajaa hyödynnettävyyttä. Hankkeessa kehitetään ja viedään käytäntöön toimintamalli, jonka avulla amkien tuottama tieto ja osaaminen saadaan tehtyä näkyväksi ja tuotua konkreettisesti kaikkien halukkaiden (etenkin pk-yritysten) hyödynnettäviksi. Työpaketti 1 määrittelee, miten amkien olemassa olevan tiedon avoimuutta on mahdollista tehostaa. Tavoitteena on konkretisoida nykyinen tieto ja luoda perusta uuden tiedon tuottamiselle jo olemassa olevan tiedon pohjalta. Työpaketti 2 edistää selkeiden perusrakenteiden syntymistä avatun tiedon kokonaishallintaan. Tarkoituksena on mahdollisuuksien mukaan digitoida tietosisältöjä ja koostaa yhteinen avoin tietovaranto kaikkien toimijoiden käyttöön. Työpaketti 3 edistää amkien innovaatiotoiminnasta syntyvän tutkimustiedon käyttöä elinkeinoelämän näkökulmasta. Työpaketissa selvitetään, millaista tietoa yritykset tarvitsevat ja millaisessa muodossa yritykset pystyvät tietoa parhaiten hyödyntämään. Hankkeen tuloksena avoimuuden mahdollisuudet ovat laajasti hyödynnettävissä korkeakoulujen innovaatioekosysteemissä. Ammattikorkeakoulutukseen suuntautunut tutkimus Suomessa Mervi Friman, Tapio Huttula, Pentti Rauhala, Mauri Kantola ([email protected]) Työryhmämme (M. Kantola, M. Friman, T. Huttula, P. Rauhala) tavoitteena on tarkastella ammattikorkeakoulutukseen suuntautunutta tutkimusta osana suomalaista korkeakoulututkimusta. Olemme lähteneet liikkeelle siitä miten, missä ja ketkä ovat tutkineet suomalaista ammattikorkeakoulutusta. Tällä hetkellä olemme ensimmäisessä vaiheessa luomassa kuvaa tutkimuksen laajuudesta ja monimuotoisuudesta. Toisessa vaiheessa analysoidaan aineistoa eri näkökulmista. Käytämme Tilastokeskuksen luokitusta (tutkimus- ja kehittäminen), jolloin tutkimusjulkaisuja ovat muutkin kuin esim. monografiamuotoiset väitöskirjat, niiden pohjalta kirjoitetut artikkelit tai tutkimuslaitosten raportit. Otamme siis mukaan myös KKAn raportit sekä amkien julkaisusarjoista joitain julkaisuja samoin kuin hankkeissa syntyneitä julkaisuja. Tutkimusmuspäivillä esitämme määrällisiä tuloksia tutkimusjulkaisuista ja -artikkeleista sekä alustavia sisältöhavaintoja. 21 Tutkimushankkeemme seuraavassa vaiheessa laajennamme horisonttia kansainvälisiin julkaisuihin sekä tarkastelemme aineistoa Teichlerin (2005) mallin jäsentämänä (tutkimuksen kohde, tekijä, taustaorganisaatio jne.). Tutkimuspäivillä saanemme arvokasta palautetta sekä asiantuntevaa keskustelua aiheen ympäriltä. Asiakaskuuntelut oppisopimustoiminnan kehittämisen välineenä Päivi Kalliokoski, Eija Lehtonen ([email protected]) Oppisopimuskoulutus on ammatillista koulutusta, joka toteutetaan oppisopimustoimiston ohjaamana työnantajan, oppilaitoksen ja opiskelijan välisenä verkostotyönä. Osapuolilla on prosessissa erilaiset roolit ja vastuut, joiden nivomiseksi kokonaisuudeksi tarvitaan tarkempaa asiakastietoa sekä yhteistä tavoitetta kirkastavia kohtaamisia. Kehittämishankkeessa luotiin oppisopimuskoulutuksen asiakaskuuntelun toimintamalli, jolla eri osapuolten odotuksia ja tarpeita kuullaan. Kyseessä on toiminnallinen, aito kuuntelumenetelmä, johon määritellään yhdestä kolmeen teemaa, joihin dialogisia menetelmiä käyttäen pureudutaan syvällisesti. Saatu tieto dokumentoidaan ja kiteytetään sekä jalostetaan käytännön kehittämistoimenpiteiksi ja jaetaan kaikille osapuolille. Mukana kuuntelussa on aina myös oppisopimusjohdon ja henkilöstön edustajia. Asiakaskuuntelut ovat osoittautuneet kustannustehokkaaksi ja nopeaksi välineeksi työelämälähtöisen koulutuksen kehittämistyöhön. Kuuntelut ovat syventäneet yhteistyötä verkoston sisällä, sitouttaneet kumppaneita ja laajentaneet verkoston jäsenten näkökulmaa yksittäisestä toimijasta kokonaisuuteen. Oppisopimustoimijat ovat saaneet tietoa eri osapuolien palvelutarpeista. Kuunteluiden pohjalta on lisätty oppisopimusviestintää työnantajien suuntaan, kehitetty työkaluja työpaikkakouluttajan roolin vahvistamiseksi sekä luotu työpaikoille suunnattujen ohjauskoulutuksien kokonaisuus ja pedagoginen malli. BUILD UP Skills Finland - lisää energiaosaamista rakennustyömaalle Minna Kuusela ([email protected]) Tavoitteet Keskeinen tavoite on saada aikaan rakentamisen kulttuurissa laatukeskeinen koulutus- ja muutosprosessi sekä auttaa saavuttamaan rakennusalalle asetetut kunnianhimoiset energiatehokkuustavoitteet. Kohderyhmänä ovat rakennustyömaiden työntekijät. Oleellisiksi keinoiksi työntekijöiden osaamisen lisäämiseen on valittu rakennusalan kouluttajien ja avaintyöntekijöiden koulutus. Toteutus ja tulokset: • kootaan ja dokumentoidaan energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt • selvitetään rakennusalan kouluttajien osaamisen nykytila • tuotetaan uutta, parhaisiin käytäntöihin perustuvaa koulutusmateriaalia (kalvosarjat, työmaa opas, ohjekortit, videot), myös eri kieliversiot • suunnitellaan täydennyskoulutusohjelmat ja järjestetään pilottikoulutukset sekä rakennusalan 22 kouluttajien että rakennusalan työntekijöiden, ”muutosagenttien” osaamisen kehittämiseksi • viestitään aktiivisesti projektin toimenpiteistä ja tuloksista toimijaverkostolle Hanke kestää 10/2013 – 3/2016 ja sitä rahoittaa EU Intelligent Energy Europe –ohjelma. Hankkeessa jo syntyneitä tuloksia (koulutusmateriaaleja, pilottikoulutusten ohjelmat) löytyy www.motiva.fi/buildupskills Design-Based Implementation Research in Education Business Essi Ryymin ([email protected]) The increase in education business in Finnish Universities of Applied Sciences have raised new challenges in design, research and development of training. According to our experiences there is a need to define new theoretical approaches and applicable conceptual tools that can better support development work with international clients. The goal of training co-operation has traditionally been to enhance learning and teaching, and the theories of learning have been in the focus of developers. We believe, that we need to attend also to theories of implementation and organizational context; they have strong implications for the design of successful training in future. We need new methodology to answer to questions: “What works when, how and for whom? How do we improve strategy to make it more sustainable?” The goal of this presentation is to highlight relevant theoretical and methodological approaches and some new concepts that can be implemented in designing international training programs for education business. The main theoretical framework examined is Design-Based Implementation Research (DBIR), an emerging model at the intersection of educational policy, research and practice, which is concerned with building capacity to change educational systems. (Fishman et. al, 2013.) We examine how the international development reflects the principles of DBIR and how DBIR supports, conceptualizes and attends the development process of various actors and organizational contexts. ErgocareBank - Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon Leena Lähdesmäki-Mäkinen ja Soile Tikkanen ([email protected]) ERGOCAREBANK -projekti, joka kehittää ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Projekti on kaksivuotinen Leonardo da Vinci ohjelmaan kuuluva innovaatioiden siirtohanke, joka toteutetaan ajalla 1.10.2013-30.9.2015. Projektin päätavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon ergonomiaa. Projektissa kerätään jo olemassa olevia hyviä käytänteitä sekä luodaan ergonomisia ratkaisuja asiakkaiden liikkumisen ja siirtymisen avustamiseen. ERGOCAREBANK -projektin moniammatillisessa projektiryhmässä ovat Suomesta mukana Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän Oulaisten ammattiopiston Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Oulaisten kaupungin kotihoito ja turkulainen ergonomiakonsultointi- ja koulutuspalveluja tarjoava yritys Oy Ergosolutions BC Ab. Kreikasta partnerina on kotihoitopalveluja tuottava yksityinen yritys Frontida Zois ja Ruotsista Tukholman kuninkaallisen teknisen korkeakoulun teknologian ja terveysalan yksikkö. Virosta partnerit ovat Tarton Hoitokoti ja yksityinen koulutusorganisaatio Kastekirgas Oy. Hankkeen aikana on tehty kotihoidon ja hoitokotityöntekijöiden työn riskien arviointia kaikissa partnerimaissa. Hyviä siirtotilanteita on kuvattu videoille ja siirtotapoja on testattu.Videoissa 23 käytetään tilanteisiin ja potilaille sopivia apuvälineitä niin, että ne tukevat potilaan toimintakykyä parhaalla mahdollisella tavalla. ErgocareBank portaaliin laitetaan videoita hyvistä potilassiirtojen käytänteistä. Sivustot ovat monikieliset; suomi, ruotsi, viro, kreikka, englanti. Erityisopettajana ammatillisessa koulutuksessa. Työn reunaehtojen tarkastelua. Maija Hirvonen ([email protected]) Esityksessä keskitytään tarkastelemaan ammatillisessa koulutuksessa toimivia erityisopettajia (ammatillisia erityisopettajia ja ns. laaja-alaisia erityisopettajia), heidän työnsä tavoitteita ja sisältöjä sekä heidän ammatillista orientaatiotaan. Tarkastelukulmana on se, kuinka erityisopettajien työ niveltyy ammatillisen koulutuksen rakenteeseen ja toteutukseen. Aiempi erityisopettajatutkimus on kohdistunut lähinnä perusopetukseen (mm.Kivirauma, Kuorelahti, Ström). Aiempaa tutkimusta ammatillisten opettajien työstä löytyy runsaasti, mutta ammatillisten erityisopettajien kohdalla tilanne on toinen: tähän liittyvää tutkimusta on lähinnä 2000-luvulta (Hirvonen 2006; Kaikkonen (toim.) 2010). Lisäksi ammatillisen erityisopettajan työn muutoksia on kuvattu paljon erilaisissa raporteissa. Tässä esityksessä kuvataan yhtenveto allekirjoittaneen tutkimuksista, joissa ammatillisen koulutuksen erityisopettajien professiota tarkastellaan sidoksissa kulloiseenkin koulutuksen rakenteeseen ja toteutuksen malliin. On keskeistä kysyä, minkälaista erityisopettajan osaamista tarvitaan eri rakenteissa? On myös otettava huomioon erityispedagogiikan paradigmamuutokset; siirtyminen medikalistisesta, diagnooseja korostavasta mallista ympäristölähtöiseen malliin, jolloin huomio kiinnittyy erilaisuudesta monimuotoisuuteen. Esteetön ja saavutettava ammatillinen koulutus Seija Eskola ([email protected]) Mistä osa-alueista muodostuu saavutettava ja esteetön ammatillinen koulutus? Mitä näkökulmia on huomioitava, kun luodaan ympäristö, jossa kaikilla opiskelijoilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella? Tavoitteena on avata esteettömyyden ja saavutettavuuden eri ulottuvuuksia (asenteellinen, psyykkinen, sosiaalinen, fyysinen, tietotekninen, pedagoginen, vuorovaikutuksen ja työssoppimisen est.) ammatillisessa koulutuksessa. Tällöin opiskelijan mahdolliset tuen tarpeet tai erityisjärjestelyt eivät muodostu esteeksi hänen yhdenvertaiselle koulutukseen valituksi tulemiselleen ja opiskelulleen. Taustalla on kolme Validia Ammattiopiston koordinoimaa kehittämishanketta (2008-2014) ja niihin liittyen tehdyt julkaisut: 1. Kaikille yhteiseen ammatilliseen oppilaitokseen -puheenvuoroja esteettömyydestä ja saavutet tavuudesta. 2008. Toim.Eskola ym Invalidiliiton julkaisuja M.7., 2008 2. Eskola ym. 2011. Esteetön amis työkirja. 3. Eskola ym. Esteetön amis -Kaikille yhteiseen ammatilliseen oppilaitokseen. Verkkomateriaali. 2010-2011. www.esteetonamis.fi 24 4. Esteetön 3 -projektin blogisivut 2012-2013 5. Eskola, S., Männistö, E. ja Nyberg, C. 2014. Esteettömästi toisen asteen opintoihin − opas esteettömään opiskelijavalintaan ja opiskeluun. Oppaat ja käsikirjat 2014:10.Opetushallitus. 1.-4. –tehty yhteistyössä muiden ammatillisten erityisoppilaitosten kanssa ja yleisten ammatillisten oppilaitosten kanssa, 5. julkaisu Opetushallituksen koordinoimassa hankkeessa, jossa olimme kirjoittajina. Hyvä elämä - Käytäntö, tutkimus ja ammattipedagogiikka Arto Mutanen ([email protected]) Tieteiden jaottelu teoreettisiin ja käytännöllisiin on ammattikorkeakoulututkimuksen kannalta olennaisen tärkeä. Jaottelun historialliset juuret ulottuvat aristoteeliseen jakoon tietoa etsiviin teoreettisiin ja toimintaa ohjaaviin käytännöllisiin tieteisiin. Vaikka nykyinen jaottelu ei usein perustu suoraan tähän historialliseen tradition, niin on tärkeää pohtia käytännöllisten tietojen ja taitojen asemaa ja roolia niin tutkimuksen kuin myös työelämän parissa. Tämä pohdinta aina osin kytkeytyy käsitteiden historiallisiin juuriin. Mikä rooli on teoreettisilla tieteillä käytännöllisessä tutkimuksessa? Miten käytännön päämäärien asettaminen ja puntarointi tapahtuu? Miten käytäntölähtöisen tutkimuksen sisäinen tieteenalajako tapahtuu tai tulisi tapahtua? Miten käytäntölähtöinen tutkimus kytkeytyy ihmisen hyvään? Käytäntöön tulee liittyä niin kohtuullisuus kuin vastuullisuus. Käytäntölähtöinen tutkimus on käytännöllistä, mutta väistämättä myös filosofista. Tässä pyöreän pöydän keskustelussa pyrimme jäsentämään tätä moninaista ongelmaaluetta eri näkökulmista käsin. Keskustelua virittävät omissa alustuksissa Mervi Friman, Tiina Rautkorpi ja Hannu Kotila (pj.) Fiilistä asumiseen 4 -hanke Suvi Saunamäki ([email protected]) Fiilistä asumiseen 1 - 4 Toteutusaika 22.9.2011 - 31.12.2015 Toteuttajat Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Sastamalan koulutuskuntayhtymä, Sataedu Satakunnan koulutuskuntayhtymä, Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Koulutuskuntayhtymä Tavastia, Päijät-Hämeen koulutuskonsernikuntayhtymä, WinNova Kohderyhmä Asuntolatoimintaa järjestävät toisen asteen ammatillisen koulutuksen oppilaitokset Tulos Ammatillisen koulutuksen asuntolatoimintaa on kehitetty osallisuutta ja opintoja edistäväksi oppimisympäristöksi Keskeiset toimenpiteet Opiskelijoille Osallisuuden lisääminen tutortoiminnan kehittämisen kautta. Asuntolatoimintaan uusia opiskelijoiden arjen taitoja ja sen kautta opintojen edistymistä tukevia 25 toimintamalleja yhteistyössä opiskeluhuollon ja paikallisten nuorisotoimijoiden kanssa Fiilistä asumiseen – arjen taitojen kurssien järjestäminen asuntoloissa Asuntolatoiminnan kautta opintojen suorittaminen ja työkykypassin osioiden suorittaminen Asuntolaohjaajille opiskelijoiden valvonnasta on siirrytty ohjaavaan työotteeseen Ohjaamistaitojen ja ennaltaehkäisevän työtavan vahvistaminen koulutuksien ja verkostoitumisen sekä asuntolatoiminnan käsikirjan kautta Asuntolaohjaajien täydennyskoulutus Alueelliset asuntolaohjauksen päivät Valtakunnalliset asuntolaohjauksen päivät Hyvät käytännöt ja tuotettu materiaali Malleja tutortoiminnan peruskouluksiin sekä harrastetutorkoulutuksiin Innovaatioilla elinvoimaa - 6Aika-ohjelma hakee tutkija- ja kehittäjäkumppanuuksia Päivi Sutinen, Johanna Lyytikäinen ([email protected]) 6Aika - Avoimet ja älykkäät palvelut on kestävän kaupunkikehityksen strategia, johon osallistuvat kuusi suurinta kaupunkiamme: Espoo, Helsinki, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu. 6Ajassa pyritään kestävään ja avoimeen kaupunkikehittämiseen yhteistyössä yritysten, kehitysyhtiöiden, koulutuskumppanien ja muiden yhteisöjen sekä palvelujen käyttäjien kanssa. Kaupunkien palveluja ja niihin liittyviä prosesseja kehitetään 6Ajassa innovaatioalustoiksi asiakaslähtöisten palvelujen ja liiketoiminnan kehittämiseen. 6Aika-strategialla kaupungit edistävät siten osaltaan uusien innovaatioiden kehittämistä, kollektiivista oppimista ja työpaikkojen syntyä eli viime kädessä kansallista kilpailukykyä. 6Ajassa on kolme painospistealuetta: avoimet innovaatioalustat, avoin osallisuus ja asiakkuus sekä avoin data. Painopistealueisiin liittyy kaupunkien yhteisiä kärkihankkeita, joita täydentävät kumppaneiden toteuttamat pilottihankkeet. Kumppaneilta odotetaan • uusia ideoita painopistealueiden sisältöjen toteuttamiseen • halua ja valmiutta työskennellä kaupunkien kanssa ja valtakunnallisesti (piloteilta edellytetään hanketoimijoita useamman kaupungin alueelta) • tukikelpoisuutta rakennerahastohakuihin. Pilottihakuja järjestetään noin kahdesti vuodessa ja niistä tiedotetaan 6Ajan, kaupunkien ja rahoittajien (EAKR -Uudenmaan liitto ja ESR - Hämeen ELY-keskus) sivuilla. 6Aika-ohjelma on osa Suomen rakennerahastoohjelman Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 toteutusta. Innovatiivisen osaajayhteisön johtaminen: Kuinka oppia rakastamaan ristiriitoja ja riskienottoa? Elina Oksanen-Ylikoski ([email protected]) Tässä tutkimus- ja kehittämishankkeessa pureudutaan innovatiivisen osaajayhteisön/oppimisympäristön johtamisen kysymyksiin toimintatutkimuksen keinoin. Tutkimuksen konteksti on Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian viestintä- ja kehittämisyksikkö InnoOmnia, jossa osaajayh- 26 teisö muodostuu monialaisista ammatillisen koulutuksen oppijoista, opettajista ja kouluttajista sekä kampuksella toimivista yrittäjistä ja muista toimijoista. Esittelemme casena Espoossa toimivan InnoOmnian, jossa oppilaitoksen yhteyteen on syntynyt monitoimijainen osaamisyhteisö. Kun perinteisiä siiloja rikotaan, opetus muuttuu yrittäjien, opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön kanssaoppimiseksi. Muutos ei ole kuitenkaan kivuton. Laajasta, eri toimijoiden tuottamasta tekstija kuva-aineistosta nousee esille yhteisön rajoja, toimintakulttuuria,rakenteita ja johtamista koskevia jännitteitä. InnoOmnia ei näyttäydy osallistujille yhtenäisenä, vaan jokaisella toimijalla näyttää olevan oma käsityksensä yhteisöstä, “minun InnoOmniani”. Erilaisista odotuksista seuraa ristiriitoja toimijoiden välillä. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että innovatiivinen, yrittäjämäinen yhteisö sisältää väistämättä myös repiviä ja ristiriitaisia voimia. Erityisen merkitykselliseksi nousevat myös innostuneisuus ja työn ilo yhteisön kantavina voimina. Ristiriitoja sietävän, innostusta ja työn imua lisäävien osaamisyhteisöjen tutkimus voi tuottaa jatkossa merkittävää tietoa ammattikasvatuksen kehittämiseen. Institutionaalinen näkökulma oppisopimuskoulutukseen Heta Rintala, Petri Nokelainen & Laura Pylväs ([email protected]) Tässä tutkimuksessa Suomen oppisopimuskoulutusjärjestelmää tarkastellaan instituutiona. Scottin (2001; 2008) viitekehyksen mukaan instituutiot koostuvat sääntelevistä, normatiivisista ja kulttuuris-kognitiivisista elementeistä, jotka ohjaavat yksilöiden ja organisaatioiden toimintaa. Tutkimuksessa vastataan seuraaviin kysymyksiin: Miten Suomen ja Saksan oppisopimuskoulutusjärjestelmät eroavat toisistaan institutionaalisen tarkastelun perusteella? Mitkä institutionaaliset tekijät edistävät tai estävät Suomen oppisopimuskoulutusjärjestelmää? Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastataan osana oppisopimuskoulutusjärjestelmiä koskevaa kirjallisuuskatsausta. Toiseen tutkimuskysymykseen vastataan koulutusjohtajien (n=9) haastatteluaineiston avulla. Institutionaalinen tarkastelu ja vertailu Suomen ja Saksan oppisopimuskoulutusjärjestelmien välillä osoittaa, että järjestelmät rakentuvat erilaisista elementeistä. Oppisopimuskoulutuksen sääntely, arvot ja normit sekä kulttuuriset käyttäytymismallit erottavat oppisopimuskoulutusjärjestelmät toisistaan, mikä osoittaa, että koulutusjärjestelmien siirrettävyys kontekstista toiseen on haastavaa. Koulutusjohtajien haastatteluaineiston perusteella jokaisesta institutionaalisesta elementistä voidaan löytää sekä Suomen oppisopimuskoulutusjärjestelmää edistäviä että estäviä tekijöitä. Näiden tekijöiden avulla on mahdollista kuvata Suomen oppisopimuskoulutusjärjestelmän erityispiirteitä, vahvuuksia sekä haasteita. Jaetun kulutuksen kampus 2018 Hannu Kaikonen, Satu Hyökki, Minna Piipponen ([email protected], [email protected]) Lahden ammattikorkeakoulu on siirtymässä kohti monitoimijaista jaetun kulutuksen kampusta, joka mahdollistaa monialaisen yhteistyön ja uusien innovatiivisten ideoiden yhteiskehityksen. Tavoitteena on luoda jaetun kulutuksen kampusmalli, joka tarjoaa monipuolisen ja joustavan palveluympäristön, johtaa tilojen tehokkaampaan ja resurssien vastuullisempaan käyttöön ja yhteiskäytön myötä osallistuville organisaatioille suoriin säästöihin. 27 Tulevaisuuden kampus on suunniteltu yhdessä käyttäjien ja sidosryhmien kanssa käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmin. Osallistavan prosessin myötä ovat syntyneet kampuskehitystä ohjaavat teesit; joustavuus, yhdessä tekeminen, arjen palvelut, yhtenäinen kampus, vastuullisuus ja toimintaympäristöön avautuminen. Kaikilla näillä on oma ulottuvuutensa jaettuun kuluttamiseen. Oppimisympäristökehityksen näkökulmasta jaetut resurssit muodostavat uudenlaisia monialaisia kohtaamisen ja oppimisen paikkoja, joissa oppija ja hänen arkensa ovat keskiössä, joustavuus on toiminnan lähtökohta ja toimintaympäristöön avautuva kampus on alusta verkostoituvalle oppimiselle. Autenttinen ja aito yksilön ammatillista työympäristöä lähellä oleva oppimisympäristö on luonteva alusta myös lisäarvoa tuottavalle vuorovaikutukselle työelämän kanssa. Posteri kuvaa jaetun kulutuksen näkökulmasta tulevaisuuden kampuksen myötä syntyvää oppimisympäristön muutosta sosiaalisen, kulttuurillisen, ekologisen ja taloudellisen tarkastelun kautta. Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka - tutkimus ja yhteistyöohjelma Jussi Kulonpalo ([email protected]) Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -tutkimus ja yhteistyöohjelma – korkeakoulujen ja kaupunkien tutkimusja kehittämisyhteistyöllä metropolialueen haasteita ratkaisemassa. Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka -tutkimus ja -yhteistyöohjelma on metropolialueen yliopistojen, korkeakoulujen, kaupunkien sekä kahden ministeriön välinen ohjelma jonka tavoitteena on edistää monitieteistä, kansainvälisesti korkeatasoista ja metropolialueen erityispiiteistä lähtevää kaupunkitutkimusta sekä siihen tukeutuvaa kehittämistoimintaa ja syventää sekä laajentaa metropolialuetta koskevaa tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä ja niiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Ohjelman keskeinen tehtävä on kehittää ja rahoittaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja tutkimustulosten soveltamista sekä päätöksenteon tueksi että hyvien käytänteiden ja toimintamallien kehittämiseksi. Toteutusmalli, joka perustuu vahvistuvaan vuorovaikutukseen ja kumppanuuteen alueen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, metropolialueen kaupunkien sekä valtionhallinnon toimijoiden kesken on kansainvälisestikin erityislaatuinen. Toteutuksessa sovitetaan yhteen tutkimus- ja kysyntälähtöisyys, yhteiskunnallinen vaikuttavuus, pitkäjänteisyys ja kansainvälinen näkökulma. Esitys keskittyy esittelemään ohjelman toimintaa. Kiltakoulut 360 Anu Konkarikoski, Jari Välkkynen ([email protected]) Kiltakoulut 360 on mallinnettua 3D-maailmaa huomattavasti edullisempi keino saada ammattialan sähköinen aineisto jäsenneltyä visuaalisesti. Se koostuu esim. työsalin työpisteistä tai asiakaspalvelupisteen toiminnallisista kokonaisuuksista, jotka on kuvattu 360-kameralla ja muokattu tietokoneella ja mobiililaitteilla toimivaksi virtuaaliesitykseksi. Kuvan päällä olevista navigointipisteistä opiskelija pääsee aiheeseen liittyviin sisältöihin, joita ylläpidetään opettajatiimin wikialustalla tai muussa avoimessa palvelussa. Opettajatiimiin kuuluvat kaikki ko. opiskelijoita opettavat opettajat, joten myös linkit Yhteisten tutkinnon osien aineistoihin ovat olennainen osa Kiltakoulut 360-ympäristöä. 28 Ympäristön etuna on työ- ja oppimistehtävien löydettävyys työpisteittäin sekä kokonaisuuksien ja tavoitteiden hahmottamisen helpottuminen. Ympäristön käyttö helpottaa yksilöllisten oppimispolkujen muodostamista ja ammattitaitovaatimusten mukaisten taitojen hankkimista sellaisissa projekteissa, joissa opiskelijat tekevät keskenään hyvin erilaisia töitä. Sosiaalisen median palveluista ainakin thinglink.com soveltuu saman tyyppiseen käyttöön. Lisätietoa: https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/1951/#sthash.sEZZWC8A.dpuf https://youtu.be/FHUT_5CNb_8 Korkeakouludiplomikoulutuskokeilu - opiskelijoiden ja työnantajien kokemuksia koulutuksen toteutuksesta ja merkityksestä Helena Aittola, Kati Laine ([email protected]) Korkeakouludiplomikoulutuskokeilu päättyy Jyväskylän ammattikorkeakoulussa vuoden 2015 lopussa. Kokeilussa on ollut mukana neljä koulutuskokonaisuutta (Gerontologinen kuntoutus, Hankintaosaaja, Henkilöstö- ja talousosaaja, Maatalousyrittäjän liiketoimintaosaaminen). Kokeiluun on liittynyt Koulutuksen tutkimuslaitoksen seuranta- ja arviointitutkimus, jonka väliraportissa selvitettiin koulutuksen järjestäjien näkemyksiä koulutuskokeilusta (ks. Aittola, H., Siekkinen, T. & Välimaa. J. 2015. Korkeakouludiplomi. Kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti. Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos. Työpapereita F032.) Hankkeen loppuraporttia varten tehdyt opiskelijahaastattelut ja -kysely osoittavat, että opiskelijat ovat koulutuskokonaisuudesta ja taustastaan riippumatta olleet hyvin tyytyväisiä opetuksen laatuun ja toteutukseen. Myös työnantajien näkemykset koulutuskokeilusta ovat myönteisiä ja koulutuksen koettiin palvelleen työnantajaa hyvin ja vieneen työntekijän ammattitaitoa eteenpäin. Korkeakouludiplomikoulutus näyttää saavuttaneen hyvin sille asetetut sisällölliset tavoitteet. Se on lisännyt opiskelijoiden alakohtaista osaamista sekä työelämän että jatkokouluttautumistavoitteiden näkökulmasta. Seuranta- ja arviointihankkeen loppuraportti julkaistaan tammikuussa 2016. Koulua, työtä vai elämää varten? Ammatilliset opettajat ja ammatti-identiteetti Antti Maunu ([email protected]) Ryhmäilmiö on EHYT ry:n vuosina 2011‒15 kehittämä opiskelijaryhmien ohjaamisen työkalupakki ammatillisiin oppilaitoksiin. Ryhmäilmiön vastaanottoa opettajien ja oppilaiden parissa arvioitiin kolmessa oppilaitoksessa ryhmähaastatteluiden valossa (n=18). Ne kertovat paitsi Ryhmäilmiön vastaanotosta, myös ammatillisten opettajien ammatti-identiteetistä. Identiteetti jäsentyy suhteessa kolmeen tasoon: (1) oppilaitoksen organisaatioon, (2) omiin kollegoihin ja (3) opiskelijoihin. Käy ilmi, että opetussuunnitelmat, resurssien jako, työehtosopimukset, oppilaitosten työkulttuuri ja ammatillinen opettajankoulutus ohjaavat opettajia tekemään työtään ensi sijassa oppilaitosorganisaation jäsenenä. Puolestaan opiskelijoiden parissa työskentelyyn opettajia valmistetaan ja tuetaan heikoimmin. Kuitenkin ne opettajat, jotka vahvimmin kokevat työskentelevänsä opiskelijoiden tai nuorten hyväksi, kokevat työnsä palkitsevimmaksi ja suhtautuvat myönteisimmin työnsä kehittämiseen. Myös heidän opiskelijansa viihtyvät opinnoissa parhaimmin. Tämä herättää kysymyksiä oppilaitosten organisaatiolle sekä opettajien ammatti-identiteetin kanssa työskenteleville tahoille. Vanhan sanonnan mukaan oppilaitosten pitää valmistaa opis- 29 kelijoita elämää ja työtä eikä koulua varten. Voidaan kuitenkin kysyä, miten tämä onnistuu, jos opettajat valmistetaan pelkkää koulua varten. Epäsuhta ajaa helposti myös opettajien ammattiidentiteettiä kriisiin, voi syödä heidän työmotivaatiotaan ja heikentää työssä jaksamista. Kouluhyvinvoinnin muotoilu Minna Lumme ([email protected]) Tutkimuksessa on vahvistunut näkemys siitä, että tutkimuksen painopistettä tulisi siirtää nuorten selviytymisen tutkimisesta hyvinvoinnin tutkimiseen. Korostetaan tarvetta nähdä nuoret aktiivisina yhteiskunnan jäseninä, jotka vaikuttavat elinympäristössään heidän kanssaan eläviin aikuisiin, ystäviin ja ikätovereihin. (Ben-Arieh 2006). Kansalaisoikeusnäkökulmasta julkisissa palveluissa korostuu nuorten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen ja osallistavien suunnittelukäytäntöjen kehittäminen. Nuorten henkilökohtaisten havaintojen ja kokemusten tutkimisen tarve on kasvava (Casas 2011). Tutkimuksen tavoitteena on tutkia kouluhyvinvoinnin muotoilua osallistavasti erityistä tukea tarvitsevien nuorten opiskelijoiden kanssa. Tutkimuksessa nuoret osallistuvat kanssaluojina kouluhyvinvoinnin muotoiluun yhteissuunnittelun menetelmin. Tutkimuksessa tutkitaan millaisia mahdollisuuksia, haasteita ja rajoituksia empaattiseen muotoiluun ja yhteissuunnitteluun liittyy oppilaitosympäristössä erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja heidän kanssaan työskentelevien työntekijöiden kanssa. Tutkimusstrategiassa valitaan työtapoja, joiden oletetaan jo itsessään vahvistavan koettua hyvinvointia, sillä on olemassa tutkimuksellista näyttöä hyvinvointia vahvistavaan toimintaan osallistumisen myönteisestä vaikutuksesta koulussa suoriutumiseen (Covay ja Carbonaro 2010). Alustava analyysi osoittaa muotoilutyöskentelyn tarjoavan opiskelijoille mielekkäitä osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksia. Koulutuksen ja työelämän rooli S2-opiskelijoiden ammatillisen kielitaidon kehittymisessä Jonna Kulju ([email protected]) Lisääntyvän maahanmuuton myötä suomea toisena kielenään puhuvien määrä kasvaa kaikilla koulutusasteilla. Samaan aikaan keskustellaan heidän kielitaidon riittävyydestä työelämässä. Ammatillinen kielitaito on kuitenkin käsitteenä haastava; mitä tarkoittaa ammatillinen osaaminen erilaisissa työtehtävissä ja mitä käsitämme kuuluvaksi kielitaidon osa-alueisiin? Roundtablekeskustelussa kiinnitetäänkin huomion tähän kielen ja ammattitaidon väliseen suhteeseen. Lisäksi pohditaan minkälaisien käytänteiden kautta voidaan edistää S2-opiskelijoiden kielitaidon kehittymistä koulutuksen ja työelämän välisessä yhteistyössä. Samalla tarkastellaan erilaisia kielitaitokäsityksiä, ja sitä, miten kielitaito kehittyy opintojen aikana. Keskustelun pohjustukseksi esitellään kahta tutkimusta ja yhtä hanketta. Ensiksi keskitytään työharjoittelupaikkojen henkilöstön ja englanninkielisessä koulutusohjelmassa opiskelevien maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksiin. Tämän jälkeen tarkastellaan ammatillisen koulutuksen näkökulmasta kuuden lähihoitajaopiskelijan ja kolmen merkonomiopiskelijan kertomusta työharjoitteluiden kielitaidon kehityksestä ja tarpeista vuoden ajalta. 30 Lopuksi esitellään Kolmiloikalla vaihtovirtaa -hankkeessa keväällä 2015 toteutettua työelämän kielikoulutusta ja sitä, miten ammatillista kielitaitoa voidaan kehittää todellisissa työtilanteissa. Aihetta lähestytään maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien, heidän kollegoidensa ja esimiesten näkökulmasta. Koulutuksen kehittäminen kansainvälisessä yhteistyössä Anne Hosio-Paloposki, Henna Hyytiä ([email protected]) Ammatillista koulutusta toteutetaan Euroopassa eri tavoin. Eroista huolimatta koulutuksen haasteet ovat monesti samoja ja koulutuksen toteuttamisessa voi oppia muilta. Keuda on mukana kansainvälisissä hankkeissa, joiden tavoitteena on hyvien käytänteiden jakaminen ja niiden edelleen kehittäminen. Roundtable -keskusteluryhmässä esittelemme kaksi kansainvälistä hanketta, joissa Keuda on aktiivisesti mukana. Esittelemme näiden kehittämishankkeiden tavoitteet, sisällöt, toimintatavat sekä suunnitelmat tulevista tuotoksista. Pohdimme yhdessä keskusteluryhmään osallistujien kanssa kansainvälisen yhteistyön merkityksestä ammatillisen koulutuksen kehittämisessä ja keskustelemme siitä, miten kv-hankkeiden vaikuttavuutta voi/tulisi arvioida. Osallistujille jaetaan hankkeiden kirjallinen esittely ja keskustelun kulkua jäsentävät kysymykset roundtable -session aluksi. LPA (Lärande på arbetsplats i Norden) on hanke, jota rahoittaa Pohjoismainen ministerineuvosto. LPA -hankkeeseen sisältyy Kestävä pohjoismainen hyvinvointi –ohjelma (Hållbar nordisk välfärd), jossa on aloitettu kolmivuotinen työssäoppimisen kehityshanke LPA - Lärande på arbetsplats i Norden. Shape-hankkeessa (Shared expertize in provision of adult education in 5 European countries) aikuiskoulutusta tarkastellaan kuuden eri teeman kautta. Keskeinen ja yhteinen haaste on, miten järjestää laadukasta ammatillista aikuiskoulutusta muuttuvassa yhteiskunnassa. Koulutuksen politiikka – vallan kentät ja muuttuvat asiantuntijapositiot opiskelijahuollon näkökulmasta Rauno Perttula ([email protected]) Tutkimusongelman lähtökohtana olivat opiskelijahuollon sosiaalityön käytännöissä tehdyt kriittiset huomiot ammatilliselle koulutukselle asetettujen kilpailupoliittisten tulostavoitteiden ja tehtävien epärealistisuudesta siihen todellisuuteen nähden, missä nuoret tänä päivänä elävät. Koulutuksen perustehtävän kytkeytyminen aikaisempaa vahvemmin uusien tulosjohtamisen periaatteiden ja markkinoistumisen säätelemiin ehtoihin konkretisoituu läpäisyn tehostamisvaatimuksina, koulutusaikojen lyhentämispyrkimyksinä ja työelämäyhteyden tiivistämisenä. Nämä ovat usein ristiriidassa nuoruusiän kehityksellisten tarpeiden kanssa. Tutkimus rakentuu kolmesta teoreettisesta tasosta, aikalaisdiagnostisesta keskustelusta edetään foucault´laisen valta-analytiikan ja toimijaverkostoteorian kautta sosiaalityön ammatillisten käytäntöjen tutkimiseen. Tutkimuksessa on analysoitu nuorten koulutukseen kiinnittyvää 31 syrjäytymispuhetta retoriikan, argumentaatioteorian ja kriittisen diskurssianalyysin keinoin ja päädytty valta- ja vaikutussuhteita kuvaavaan konstruktioon, joka on käsitteellistetty koulutuksen politiikan dispositiiviksi. Se kuvaa totuuksien ja toimiverkostojen kokonaisuutta, jossa eri asiantuntijuuksien rajapinnat ja liikkuma-alat ovat jatkuvassa liikkeessä. Tutkimuksen tuloksena hahmottuu se, miten koulutuksen politiikan managerialistiset tehtäväksiannot nostattavat jännitteitä sosiaalityön ammatillis-eettisiin lähtökohtiin nähden. Kuinka välttää oppisopimuksen purkautuminen – tuki opiskelijalle ja työpaikalle Eija Korpelainen ja Saku Lehtinen ([email protected]) Kysymykset: Kuinka paljon nuorten (alle 25-vuotiaiden) oppisopimuksia puretaan ja mitkä ovat purkamisen syyt? Millä tukitoimilla voidaan ennaltaehkäistä oppisopimusten purkuja? Tavoitteet: Purkujen vähentäminen ja oppisopimusopiskelun tukeminen toimintamalleja kehittämällä Menetelmät / toteutus: Useissa nuorisotakuuhankkeissa on kehitetty ja testattu uusia toimintatapoja nuorten oppisopimusten toteuttamiseen. Opiskelijatietojärjestelmästä saatujen tilastotietojen avulla saatiin yleiskuva nuorten puretuista oppisopimuksista. Purkujen syitä selvitetään haastattelemalla entisiä oppisopimusopiskelijoita (meneillään). Tulokset ja johtopäätökset: Kehittämistyö on vielä kesken. Mm. seuraavanlaisia toimivia käytäntöjä on kehitetty: yritystreeni (työelämävalmennusta nuorelle ja rekrytointiapua työnantajalle), oppisopimuksen ennakkojakso (VALMA), työpaikkakouluttajien koulutus (mm. moduuli nuorten ohjaamiseen), nuorille mallinnettu oppisopimusprosessi, jossa korostuu tuki ja ohjaus. Johtopäätökset: tässä vaiheessa kehittämistyötä yhtenä johtopäätöksenä on, että kaikkien nuorten tulisi mennä oppisopimukseen työharjoittelun, työkokeilun tai vastaavan kautta. LYHTY – Laatua ja yhtenäisyyttä tutkintojen yhden vertaiseen suorittamiseen Taavi Forssell ([email protected]) Tavoitteet: 1. Kuvata viheralan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon tutkintotilaisuuden järjestäminen 2. Kehittää ja tuottaa tukimateriaalia (esimerkkejä, lomakkeita ja verkkoaineistoa) em. tutkintoihin 3. Edistää työelämälähtöisyyttä 4. Kehittää henkilökohtaistamisprosessia tutkinnon suorittajan kannalta takaamalla tutkinnon suorittajien yhdenvertaisuus Toteutus: Kehitystyö tehdään työelämän edustajien kanssa monialaisissa työpajoissa. Kehitettyjä materiaa- 32 leja testataan tutkintotilaisuuksissa ja ne ovat verkossa kaikkien käytettävissä. Arvioinnit tehdään tablettitietokoneella suoraan sähköisessä muodossa oleviin arviointilomakkeisiin ja kolmikannan arviointi tallennetaan tutkintopaikalla suoraan järjestelmiin. Sähköisen allekirjoituksen myötä tutkintotilaisuuden arviointi voidaan hoitaa ilman paperitulosteita. Tulokset ja johtopäätökset: Hankkeen tuloksena syntyy kattava tukimateriaali viheralan at:n ja eat:n tutkintotilaisuuksien järjestämiseen. Tukimateriaalin avulla yksinkertaistetaan näyttötutkintoprosessia ja varmistetaan näyttötutkinnon yhdenvertainen ja laadukas suorittaminen. Henkilökohtaistaminen voidaan suorittaa yksilöllisemmin tutkinnon suorittajan tarpeiden, mahdollisuuksien ja mahdollisen erikoistumisen kannalta sopivissa työtilanteissa. Tutkintotilaisuudessa kasvintunnistuksen verkkoaineisto lisää tutkinnonsuorittajien yhdenvertaisuutta ja mahdollistaa näyttötutkinnon järjestäjästä riippumattoman, laadukkaan ja yhtenäisen tutkintotilaisuuden. Lähihoitaja-tutkintojen eroja ja haasteita Pohjoismaissa Maarit Virolainen ([email protected]) Tutkintorakenteet ja tutkintojen tuottamien pätevyyksien ajantasaisuus tulevat jatkuvasti haastetuksi työelämän muutosten myötä; työnkuvat ja tehtävien osaamisvaateet muuttuvat yhtäältä töiden uudelleenjärjestelyjen vuoksi, mutta myös uusien teknologisten sovellusten ja palvelumuotojen kehittelyn myötä. Tutkintojen uudistamiseen vaikuttavat myös arvovalinnat. Osaamisvaatimusten kasvun myötä elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja yleisten taitojen omaksumista on pidetty Suomessa tärkeänä. Alakohtaisten tutkintojen rakentumisella on omat historialliset perustansa kunkin maan tutkinto-, tuotanto- ja palvelurakenteiden kehityksessä. Tutkinnoissa on maakohtaisia kansallisia painotuksia, vaikka tutkinnot sovitetaan eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen, EQF:iin. Esityksessä vertaillaan lähihoitajatutkinnon muutoksia Pohjoismaissa: Suomessa, Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa. Erityisesti tarkastelun kohteena on, miten eri maiden lähihoitajatutkinnoilla on siirrytty työelämään ja jatkokoulutukseen näissä maissa vuoden 1990 jälkeen ja millaisia reformeja tutkintoihin on tehty. Aineistona ovat Nordforskin rahoittamassa Nord-VET -hankkeessa lähihoitajatutkinnoista tehdyt maakohtaiset raportit. Raporteissa kuvataan aiempaan tutkimukseen, tilastoaineistoihin ja hanketta varten tehtyihin opettajien, opiskelijoiden ja hallintohenkilöstön haastatteluihin perustuen tutkintojen lähihistoriaa, kokemuksia tutkinnoista ja niiden kehittämishaasteita. Lärande på arbetsplats i Norden Harriet Bystedt ([email protected]) Genom att byta idéer och erfarenheter kring hur man arrangerar ungdomars och vuxnas lärande på inlärning i arbetet platser kan de nordiska länderna lära av varandra. I det treåriga utvecklingsprojektet Lärande på arbetsplats i Norden skapas möjligheter för läroanstalter, utbildningsarrangörer, företag, branschorganisationer och yrkesnämnder från Norden att regelbundet träffas för att utbyta idéer och erfarenheter om kvaliteten inom lärande på arbetsplats (inlärning i arbetet). Via träffarna hoppas man kunna stimulera det egna utvecklingsarbetet kring lärande på arbetsplats och bidra till ökad kunskap och politikutveckling på nationell och nordisk nivå. 33 Träffarna, som genomförs i de olika nordiska länderna, genomförs på skandinaviska och intresset för den finländska yrkesutbildningen har varit stor och därmed inneburit en småskalig utbildningsexport. Även myndigheter på nordisk nationell nivå med ansvar för yrkesutbildning har kommit samman och samarbetat. Målet med projektet är att möta de utmaningar som de nordiska länderna står inför när det gäller att säkra inlärning i arbetet platser och praktikplatser, öka kvaliteten inom inlärningen i arbetet samt öka andelen som fullföljer sin yrkesutbildning. Projektet är en del av Hållbar nordisk välfärd - ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden som initierades av Sverige 2013 under det svenska ordförandeskapet i Nordiska Ministerrådet. Maahanmuuttajataustaisen tutkinnon suorittajan henkilökohtaistaminen näyttötutkinnoissa, väitöstutkimus Tampereen yliopisto 2015 Tuija Arola ([email protected]) Tutkimuksessa selvitettiin, miten ammatilliset kouluttajat käytännössä huomioivat kieli- ja kulttuuritaustan henkilökohtaistamisprosessissa, miten aiemmin hankittua osaamista tunnistetaan, miten kouluttajat tukevat työssäoppimispaikkoja ja valmentavat työelämän edustajia maahamuuttajataustaisen työssäoppijan ohjaukseen. Tutkimustulokset osoittavat, että maahanmuuttajataustaisen henkilön henkilökohtaistaminen vaatii ammatillisilta kouluttajilta tietyillä kompetenssin osa-alueilla asenteellisia, tiedollisia ja taidollisia valmiuksia, jotka poikkeavat siitä, mitä pelkästään valtaväestöstä muodostuvan opiskelijaryhmän kanssa toimittaessa vaaditaan. Erityisiä haasteita ovat suomen kielen taidon arviointiin ja ammatillisen kielitaidon kehittymisen tukemiseen liittyvät teemat, monikulttuurinen pedagogiikka ja -ohjaus sekä suomalaiseen näyttötutkintojärjestelmään perehdyttäminen. Myös ohjauksen tarve on tutkimustulosten mukaan määrällisesti suurempi ja sisällöllisesti laaja-alainen; oppimisen ja ammatillisen kasvun lisäksi monet maahanmuuttajataustaiset tutkinnon suorittajat tarvitsevat ohjausta myös suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään integroitumiseen liittyvissä kysymyksissä. Tutkimustuloksissa esitetään ammatilliselta kouluttajalta vaadittavaa osaamista kuvaava kompetenssikaavio, ohjauksen roolikartta sekä henkilökohtaistamista koskeva prosessikuvaus, kun tutkinnon suorittajana on maahanmuuttajataustainen henkilö. Metsäkoneenkuljettaja Pro Arto Kettunen ([email protected]) Metsäkoneenkuljettajista on pulaa, eikä kuljettajakoulutus pysty vastaamaan työelämän kysyntään. Uusien kuljettajien tarvetta voidaan pienentää myös nostamalla työssä olevien kuljettajien tuottavuutta. Hankkeessa rakennettiin jatko-opintokokonaisuus työssä oleville metsäkoneenkuljettajille. Hankkeessa suunniteltiin oppimisteemat ja niiden toteutus sekä muokattiin oppimisympäristöt vastaamaan opintojen vaatimuksia. Syntyneen koulutusmallin uudessa oppimisen rakenteessa yhdistyy joustavasti käytännön puunkorjuutyö ja uusien työtaitojen kehittäminen. 34 Koulutuksen tavoitteena on nostaa ammatissa toimivien kuljettajien osaamistasoa ja sen avulla kohottaa korjuutyön tuottavuutta. Koulutusmallissa on keskeistä oppimisen joustavuus ja niveltyminen työelämään. Valmennusohjelma alkaa koulutettavien, työnantajien sekä heidän asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa tehtävillä osaamistarvekartoituksilla. Yrittäjä valitsee koulutukseen osallistuvat kuljettajat yksilöllisten koulutustarpeiden ja osaamistason perusteella. Yhteiset koulutusmoduulien sisällöt tarkentuvat opiskelijoiden henkilökohtaisiksi oppimispoluiksi. Metsäkoneenkuljettajan Pro rakentuu kaikille yhteisistä ja erikseen metsätraktorin tai harvesterin kuljettajille tarkoitetuista moduuleista. Moduulirakenne mahdollistaa työelämän vaatimusten mukaisen räätälöinnin. Kaikissa opinnoissa läpäiseviä teemoja ovat tuottavuus ja oman työn kehittäminen, kokonaisuuksien hallinta ja laatu sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot. Metsätalousinsinöörikoulutuksen toteutuksen, seurantajärjestelmän ja työelämävastaavuuden kehittämishanke 2014 – 2015 Eila Lautanen, Riitta Kilpeläinen, Pasi Pakkala, Tea Elstob ([email protected]) Metsäalan substanssiosaamiskartoituksessa (2012–2013) metsätalousinsinöörien (MTI) oppimistuloksissa todettiin oppilaitosten välillä niin merkittäviä eroja, että kehittämistyö laatuerojen tasoittamiseksi ja opetuksen työelämävastaavuuden lisäämiseksi aloitettiin. Hankkeelle asetettiin tavoitteiksi jalkauttaa osaamiskartoituksen tulokset MTI- ammattikorkeakouluittain, opetuksen tuloksellisuutta mittaavan seurantajärjestelmän luominen sekä opetuksen ja opetuksen työelämävastaavuuden parantaminen. Hankkeen aluksi järjestetyssä koulutuksenjärjestäjien tapaamisessa avattiin osaamiskartoituksen tulokset. Viisi koulukohtaista tilaisuutta pidettiin keväällä 2014. Ne kertoivat ulkopuolisen sparrauksen tarpeesta metsäopetuksessa. Seurantajärjestelmätyön tuloksena rakennettiin MTI -koulutuksen oppimistuloksia kartoittava mittaristo, johon alaa opiskelleet vastaavat valmistumisensa yhteydessä. Siinä kartoitetaan mm. valmistuneiden arvioita koulutuksen sisältöjen ja työelämän tarpeiden kohtaamisesta. Opetuksen työelämävastaavuutta kehitettiin ruohonjuuritasolla. Kaikkien MTI -koulujen opettajien muodostamissa kehittämisryhmissä työstettiin harjoittelua, liiketoiminnan ja johtamisen, puunhankinnan ja -korjuun, metsänhoidon sekä metsäsuunnittelun opetusta. Ryhmätyöskentelyjen tuloksena on koostettu yhteinen näkemys alan työssä tarvittavasta ydinosaamisesta sekä työelämän roolista opetuksesta. Tulokset esitellään MTI-seminaarissa lokakuussa 2015 ja hanke päättyy vuoden loppuun. 35 Monialaisen ohjausosaamisen kehittäminen ammattiopistossa: case-konsultaation ja ryhmätyönohjauksen monet merkitykset Jaakko Helander ([email protected]) Kehittämistyössä tarkastellaan kahden osaamisen kehittämisen menetelmän, case-konsultaation ja ryhmätyönohjauksen, merkityksiä monialaisen ohjausosaamisen kehittämisessä ammatillisessa oppilaitoksessa. Tutkimuskysymyksinä olivat, millaisia merkityksiä osallistujat antavat itse työskentelylle ja millaisia merkityksiä kehittämistyöllä on omaan monialaiseen työkäytäntöön. Tutkimusote oli toiminta- ja tapaustutkimuksenomainen. Kehittämishanke toteutettiin lukuvuonna 2014–2015. Siihen osallistui 33 uusimaalaisen ammattiopiston monialaista opiskelijahuoltotyötä tekevää ammattilaista. Tutkimusaineisto muodostuu konsultti-työnohjaajan muistiinpanoista, osallistujien arvioinneista ja haastatteluista, joita on analysoitu laadullisella sisällönanalyysilla. Sekä konsultaatiot että työnohjaukset osoittautuivat merkityksellisiksi. Keskeisiä monialaisen ohjausosaamisen kannalta merkityksellisiä ja edistäviksi koettuja tekijöitä olivat työskentelyn autenttisuus, riittävä yhteinen aika, dialogi, vaihtoehtoisten työtapojen ja - menetelmien tietoinen kokeilu käytännössä sekä joustavat työnjaolliset ratkaisut. Moninaisuuden johtaminen YAMK-opiskelijan osaamisalueena Liisa Timonen ([email protected]) Esityksessä tarkastellaan opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman YAMK-koulutus vahvaksi tkivaikuttajaksi osahankkeen Moninaisuuden johtaminen keskeisiä tuloksia. Osahankkeen toteuttajia ovat Karelia ammattikorkeakoulu, Metropolia, Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Kajaanin ammattikorkeakoulu. Osahankkeen kehittämisteemat nivoutuvat opetusta ja tki-toimintaa palvelevan tutkimuksen, ketterien kokeilujen sekä opetuksen kehittämisen ympärille. Tarkastelun näkökulmana on YAMK-opiskelijan osaamisen kehittyminen ja ammatillinen kasvu. Erityisesti pohditaan sitä, miten opiskelija voi hyödyntää osaamistaan moninaisuuden johtamisesta työyhteisöjen tuottavuuden ja toimintakyvyn lisäämiseksi. Tavoitteena on kuvata, miten hankkeessa toteutetut kehittämistoimenpiteet tukevat opiskelijan oppimista ja vahvistavat hänen rooliaan aktiivisessa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa opintojen aikana sekä valmistumisen jälkeen. Lisäksi tavoitteena on kuvata, miten opiskelijoiden työyhteisöjä voidaan entistä systemaattisemmin kytkeä osaksi tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Esityksen pohjana on hankkeen aikana kerätty laaja tutkimusaineisto sekä osallistuvien ammattikorkeakoulujen toimijatiimeiltä kerätyt havainnot ja kokemukset kehittämistoiminnasta. Esityksessä on mukana Erja Turunen (Metropolia), Rauni Leinonen (KAMK) ja Anne Mäntysaari (JAMK). MOOC-pedagogiikkaa etsimässä Sanna Ruhalahti, Anne-Maria Korhonen ([email protected]) Massiiviset avoimet verkkokurssit (MOOC) ovat kansainvälisesti kaikkia kiinnostava aihe. Kursseihin liittyy paljon kysymyksiä ja myös aiheellista pedagogista huolta. Ne haastavat pedagogista ajatteluamme. Mistä löytyy laadukas oppijalähtöinen ja oppimistavoitteisiin suuntaava MOOCpedagogiikka? 36 MOOCeihin liitetty pedagogiikka on lineaarista - usein videon katselua ja ymmärtämistä varmistavia kyselyitä toisensa perään. Viikon prosessiin saattaa kuulua monia irrallisia tehtäviä. Verkkopedagogiikan saralla HAMK Ammatillisella opettajakorkeakoululla olemme todenneet oppimistulosten ja opintojen mielekkyyden liittyvän yhteisölliseen toimintaan ja tiedonrakentamiseen. Yhteistyössä Coleg Cambrian (UK) kanssa toteutimme dialogiseen ja yhteisölliseen oppimiseen perustuvan kurssin nimeltä “Making Learning Personal”. Toteutusta kehitettiin Mappinghankkeessa (LdV). Ympäristöksi valitsimme harkinnan jälkeen Canvas-oppimisympäristön, jossa kursseja on toteutettu jo useita vuosia. Kurssimme ytimessä olivat opintopiirit ja yhteisöllinen oppiminen. Kurssin fasilitointia tehtiin monikansallisesti. Oppimisprosessi rakentui DIANA-pedagogisen mallin mukaisesti. Tavoitteena oli toteuttaa yhteisölliseen ja dialogiseen oppimiseen perustuva opettajien täydennyskoulutukseen soveltuva MOOC. Tutkimuskysymykset liittyvät em.teemoihin. Yli asiantuntija- ja maarajojen tapahtuva kurssin toteutttaminen oli kiinnostavaa. Kurssien suunnittelussa tarvitaan entistä vahvempa didaktista ja teknologista osaamista. Motorsportmekaanikko-koulutuksen kehittäminen Jussi Sireeni ([email protected]) Työelämän tarpeista syntyi impulssi kehittää motorsportmekaanikkokoulutusta. Hyvin nopeasti havaittiin, että koulutuksen sisällöt ja tutkinnon osat joudutaan kokoamaan useasta eri tutkinnosta, koska ajoneuvoalan tutkinnot eivät sisällä esim. formulamekaanikolta edellytettävää osaamista. Osioita otettiin mm. veneenrakentajan ammattitutkinnosta ja venemestarin erikoisammattitutkinnosta (komposiittirakenteet) ja metallialan perustutkinnosta (koneistus ja hitsaus). Lisäksi koulutus sisältää yhdistelmäajoneuvon kuljettamiseen oikeuttavan ajoluvan suorittamisen sekä englannin kielen opintoja. Myös koulutuksen toteutus on innovatiivinen. Se on toteutettu kiinteässä yhteistyössä Formula4 -tallin kanssa ja opiskelijat ovat alusta lähtien olleet mukana käytännön työtehtävissä formulaosakilpailuissa sekä testauksissa ulkomailla: Espanjassa, Virossa ja Venäjällä. Koulutuksessa toteutuu uudenlainen ohjaus- ja oppimiskumppanuus työelämän kanssa sekä kansainvälisyys. Opetus annetaan pääosin englannin kielellä ja myös oppimisympäristö Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksessa rakennettiin vastaamaan formulamekaanikon työympäristöä. Nivelvaiheen koulutukset ja palvelut Annukka Sorjonen ([email protected]) Posterissa esitetään Stadin ammattiopiston nivelvaiheen kokonaisuus sekä kehitetyt ja kehitteillä olevat toiminnot mm. VALMA, avoimet opinnot, työpajat. Nuorisotakuu nyt ja tulevaisuudessa Matti Mäkelä, Timo Haukioja ([email protected]) Nuorisotakuu NYT –hankkeessa kartoitettiin vuonna 2014 nuorisotakuun tilaa Turun seudulla. Kyselytutkimuksissa nuorisotakuun toteutumiseen ja toteuttamiseen liittyviä näkemyksiä saatiin yhteensä 363 vastaajalta, joista 86 edusti nuorisotakuun toteuttajia julkiselta ja kolmannelta sektorilta, 166 työnantajia tai yrittäjiä ja 111 nuoria. Kyselyiden lisäksi kartoituksen yhteydessä 37 haastateltiin lähemmin 25 asiantuntijaa, joita pyydettiin erityisesti ottamaan kantaan nuorisotakuun onnistumisiin, kehittämistä vaativiin osioihin sekä toimintaa haittaaviin tekijöihin. Käymme esityksessä läpi kyselyjen ja haastattelujen kiinnostavimmat tulokset erityisesti ammatillisen koulutuksen ja nuorten työllistymisen kannalta. Erityisinä kipupisteinä nousivat esiin heikon taloustilanteen lisäksi mm. työllistämisen kustannukset, erityisryhmien ongelmat sekä työmarkkinaosapuolten heikko sitoutuneisuus. Peruskoulun ohjaus- ja tukitoimiin oltiin melko tyytyväisiä, mutta muutoin mielipiteet ohjauksen ja tuen saatavuudesta ja osuvuudesta vaihtelivat. Ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus, nuorten työelämätaidot sekä työllistämisen tukitoimet puolestaan saivat varsin ristiriitaisen vastaanoton etenkin työnantajilta ja yrittäjiltä. Esittelemme lyhyesti myös haastattelujen ja kyselyjen perusteella Turun seudulle laaditun nuorisotakuun vision 2017 sekä sitä tukevan toimenpideohjelman. Näyttötutkintomestarikoulutuksen osallistujien käsityksiä ohjauksesta ja ohjauksen merkityksestä Ari Jussila, Jiri Vilppola, Maija Joensuu, Antero Stenlund ([email protected]) Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma (OPH määräykset ja ohjeet 2012:43) valmistaa näyttötutkintojärjestelmän eri rooleissa toimivia henkilöitä kehittämään näyttötutkintojen suunnittelun ja järjestämisen, ammattitaidon arvioinnin sekä näyttötutkintotoiminnan laadun varmistamisen taitojaan asiantuntijatasolle. Näyttötutkintomestarin (NTM) koulutusohjelma toteutetaan näyttötutkinnon periaatteita noudattaen, jokaisen osallistujan henkilökohtaistetun ohjelman mukaisesti. TAMKissa toteutettavan NTM koulutuksen keskeisenä menetelmänä koulutuksen henkilökohtaistamisessa on osallistujien ohjaus. TAMKissa selvitettiin NTM koulutuksen osallistujien käsityksiä ohjauksesta ja ohjauksen merkityksestä osaamisen kehittämisessä sekä onnistuneen koulutuksen kokemuksissa. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Miten NTM koulutuksen osallistujat kuvaavat ohjausta, mitä ohjaus on? 2. Miten NTM koulutuksen osallistujat kuvaavat sitä, miten heitä on koulutuksen aikana ohjattu? 3. Millaisia odotuksia NTM koulutuksen osallistujilla on ohjauksesta? 4. Millainen käsitys NTM koulutukseen osallistuvilla on siitä, miten ohjaus on auttanut heitä selviytymään opiskelustaan? Aineistoa kerättiin laadullisin menetelmin teemahaastatteluilla sekä näitä täydentävillä avoimilla kirjallisilla vastuksilla. Aineistoa on analysoitu sisällönanalyysin menetelmää hyödyntäen. Selvityksen alustavat tulokset ovat käytettävissä AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivillä marraskuussa 2015. 38 Opettajankouluttajan osaaminen - ammatillisen opettajankouluttajan työn tulevaisuus 202 Tomi Guttorm, Kimmo Mäki, Ritva Mäntylä, Antero Stenlund, Liisa Vanhanen-Nuutinen, Kirsti Weissmann ([email protected]) Ammatilliset opettajakorkeakoulut asettivat tutkijaryhmän, jolle annettiin tehtäväksi tutkia ja selvittää ammatillisen opettajankouluttajan osaamisen ja työn tulevaisuutta vuonna 2025. Esityksessämme selvitämme tutkimuksen tekemistä, esittelemme keskeiset tulokset ja vastaukset tutkimuskysymyksiin, sekä pohdimme ammatillisen opettajankoulutuksen tulevaisuuden näkymiä. Tutkimus organisoitiin projektiksi, jonka kustannuksia rahoittivat opettajakorkeakoulut sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Tutkimusta johti ja hallinnoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Tutkimusaineisto kerättiin kolmessa syklissä skenaarioanalyysiä soveltaen. Eri vaiheissa informantteina toimivat ammatillisten opettajakorkeakoulujen sidosryhmät ja työelämäkumppanit, sekä koulutukseen osallistuva ja koulutusta tukeva henkilöstö. Syklien synnyttämä aineisto analysoitiin soveltaen grounded theory´n periaatteita. Opettajankouluttaja on pedagoginen asiantuntija ja monitaituri, jolla on kyvykkyys identiteettityöhön ja osaamisen johtamiseen. Hän on yksilöllisen oppimisen mahdollistaja sekä siltojen rakentaja ja ylittäjä koulutuksen, työelämän ja kulttuurien välillä. Tuloksissa painottui kyky rakentaa oppimisyhteisöjä, optimoida panostuksia ja maksimoida hyötyjä. Työympäristössä korostuivat jatkuvasti lisääntyvä kompleksisuus ja mosaiikkimaisuus. Esityksessä nostamme esiin työn ja oppimisen monisidoksisen suhteen, opettajankouluttajan osaamisen, sekä haasteet osaamisen johtamiselle opettajakorkeakoulussa. Opiskelija omistaa oppimisensa Anne-Maria Korhonen, Sanna Ruhalahti ([email protected]) Oppiminen ammatillisessa koulutuksessa sulautuu luokkahuoneisiin, ryhmätyöskentelyyn, verkkoon, vapaa-aikaan ja työpaikoille, ja siksi henkilökohtaisia oppimisympäristöjä (PLE) suositaan. Digitaaliset henkilökohtaiset oppimisympäristöt ja niistä johdetut portfoliot tulevat tärkeäksi osaksi yksilön ammattitaidon näkyväksi tekemistä. Ne on tarkoitettu elinikäisen oppimisen foorumiksi. Ajan ilmiöitä ovat avoimet, joustavat ja ilmaiset digitaaliset sovellukset, joita voi käyttää tietokoneella ja mobiililaitteella tilannekohtaisesti. Opettajan on syytä erottaa oppilaitoksen verkkoympäristöt (LMS) opiskelijan omista ympäristöistä. Näistä lähtökohdista HAMK Ammatillisella opettajakorkeakoululla opettajaopiskelijat paneutuvat digiloikan ottamiseen. He luovat digitaalisen henkilökohtaisen oppimisympäristön ja muodostavat portfolioita. Tavoitteena on löytää vastauksia siihen, mitkä seikat vaikuttavat ja ohjaavat henkilökohtaisten oppimisympäristöjen aktiiviseen käyttöönottoon ja miten opettaja sitä ohjaa. Ryhmän opettajat ovat luoneet avoimen oppimisympäristön, jossa he jakavat opiskelumateriaaleja, tehtäviä ja pitävät opettajan blogia. Blogin avulla he ohjaavat opettajaopiskelijoita ja reflektoivat omaa työtään sekä ryhmän toimintaa. Avoin tiedonjako on nykyajan yksi keskeisistä opettajan osaamisalueista ja moderni tapa opettaa sekä vaikuttaa opettajan omaan verkkoidentiteettiin. Toteutus toimii mallina opettajaopiskelijoille, jonka avulla he voivat ottaa digiloikan omassa työssään. 39 Oppien työpaikalla Jaana Kilpinen, Anu Parantainen ([email protected]) Turun seudulla on toteutettu useita OKM:n rahoittamia hankkeita, joiden yhteinen teema on nuorten työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen. Näissä tavoitteena on ollut oppimisen laadun parantamisen lisäksi opintojen keskeyttämisten vähentäminen ja läpäisyn parantaminen mm. työssäoppimisjaksojen aikaisen tuen avulla. Hankkeiden toimet voidaan jakaa kolmeen osaan seuraavasti: 1. Valmennus ja tuki työelämässä tapahtuvaan oppimiseen: Ensimmäiseen työssäoppimisjak soon valmentavan, työelämä- ja työnhakutaitoihin keskittyvän kurssin lisäksi opiskelijoille tukea on tarjonnut työelämävalmentaja, joka auttaa sopivan työssäoppimispaikan löytämi sessä sekä työssäoppimisjakson menestyksekkäässä suorittamisessa. Tuki on tarkoitettu eten kin työssäoppimisen haasteelliseksi kokeville opiskelijoille. 2. Opintojen työvaltainen loppuun saattaminen: Kolmantena vuonna keskeyttäneille sekä kol matta vuotta opiskeleville on tarjottu mahdollisuus opintojen loppuun saattamiseen työelä mässä tai yrittäjänä. 3. Työelämässä tapahtuvan oppimisen laadun kehittäminen ohjauksen keinoin: Hankkeissa on laadittu online-itsearviontitestit, joissa työpaikkaohjaajat ja ammatilliset opettajat voivat arvi oida itseään ohjaajina ja saada arvokkaita vinkkejä ohjaajana kehittymiseen. Tulosten ja toimenpiteiden tarkemman esittelyn lisäksi esityksessä arvioidaan hankkeiden aikana tehtyyn seurantaan perustuen niiden vaikuttavuutta niin osallistujien/kohderyhmien kuin koulutuksentarjoajienkin näkökulmasta. Oppijalähtöisiä koulutussiltoja tutkintoihin - case Stadin Brygga Annukka Sorjonen ([email protected]) ”Tiedätkö, mitä sinä jo osaat?” Pyöreän pöydän keskustelun teemana ovat nuorten ja nuorten aikuisten oppimisen ja ohjauksen toteuttamisen tavat ja palvelut ennen ammatilliseen koulutukseen tai oppisopimukseen siirtymistä. Tavoitteena on jäsentää ja kehittää edelleen oppijalähtöisiä oppimisen ja ohjauksen toteutuksia. Esimerkkinä käytetään erityisesti Stadin ammattiopiston nk. nivelvaiheen valmennuksen, mikä kattaa ohjausyhteistyön, avoimet opinnot, työpajat sekä ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavat koulutukset. Keskustelun alustuksena kuullaan kuvaus Stadin ammattiopiston esimerkistä; kehittämistoimista sekä tulosten arvioinnista. Keskeiset pohdittavat kysymykset ovat mm.: Miten monialaisten ohjauspalveluiden mosaiikista saadaan nuorelle ja nuorelle aikuiselle ehyt, mielekäs ja tavoitteellinen kokemus? Miten koulutuksenjärjestäjä voi samanaikaisesti toteuttaa sekä oppijakeskeistä toimintatapaa että viisasta opiskelijahallintoa? Miten kokeilla uudenlaisia tapoja toimia ja toteuttaa oppimisypäristöratkaisuja? Mitä joustavien koulutuspolkujen toteuttaminen edellyttää ja miten ne mahdollistavat läpäisyä? Toteutustapa: Alustuksen jälkeen ”lämmitellään”, työskennellään vuorovaikutteisesti sekä keskustellaan aiheen ja alustuksen herättämistä ajatuksista. Alustus on moniääninen. 40 Työskentelystä syntyy lopputuloksena ideoita nivelvaiheen valmennuksen edelleen kehittämiseksi ja tulosten arvioimiseksi. Oppilaitokset ja oppilaat yrityskehitystoiminnan keskiöön Seppo Aho ([email protected]) Suomessa yrittäjyys jää käytännössä vieraaksi nuorisolle, koska aitoa yrittäjyyden kokemusta on vaikea saada. Koulujärjestelmä enemmän puhuu kuin tekee käytännöllisiä operaatioita Nuoriso viettää suuren osan urasuunnittelun kannalta tärkeässä elämän vaiheessa oppilaitoksissa. Siellä heidän tulisi saada yrittäjyydestä aitoja kokemuksia. Esim. ammatilliset oppilaitokset ovat oikeushenkilöitä, jotka voisivat toimia puitteina toiminnassa, jossa opiskelijat valmistavat ja kehittävät tuotteita ja palveluita, kumppanuusperiaatteella toimivan vastuuopettajan ohjauksessa, myyvät niitä asiakkailleen ja saavat siitä välittömän hyödyn palkkana, oppilaitoksen laskuttaessa hinnoitellun tuotteen ja palvelun ja väheneettyään siitä materiaalikulut ja välittömät hallinnointikulut. Tuloksena aito yrittäjyyden kokemus ja realistinen kuva kaikista yrittäjyyden osa-alueista:markkinointi, tuotekehitys, sopimukset ja kustannuslaskenta. Oppilaitoksen kannalta on kyse palvelutoiminnasta yrittäjyyskoulutuksen muodoin. Oppilaitos siis olisi puiteyritys, joka sitoutuisi asiaan kaikilla tasoilla. NY- toiminta ja monet osuuskunnat ajavat samaa asiaa, mutta niissä on omat rajoitukset ja niissä oppilaitokset eivät ole totaalisesti mukana. Ongelmana vielä kollektiivisuus ja henkilökohtaisen hyödyn hämärtyminen. Yrittäjyyden motiivi on henkilökohtainen hyöty. Tässä hankeaihiossa keskiössä on oppilas, joka on keskiössä oleva omaehtoinen toimija. Oppilaitokset ja henkilökunta ovat tukena. Oppimisympäristö Lärmiljö Teemu Mäenpää, Markku Nummi, Johan Lindman, Hannele Hiippala ([email protected]) Oppimisympäristö Lärmiljö hanke/Työperäinen oppimisympäristö Hanke on ESR:n rahoittama Vaasan ammattiopiston koordinoima verkostohanke yhteistyössä Yrkeakademi i Österbottenin kanssa. Tavoitteena on kehittää sulautuvaa opetusta siten, että oppilaitoksilla on käytössä sulautuvan opetuksen toimintamalli, jossa opiskelijoilla on yksilöllisyyden ja joustavuuden ansiosta paremmat mahdollisuudet tutkinnon suorittamiseen. Hanke on alkanut syksyllä 2015 ja kestää vuoden 2017 loppuun. Syksyn aikana Vaasan ammattiopistossa pääpaino on tekniikan työperäisen oppimisympäristön (TOY) kehittämisessä, sillä ehkäistään opiskelijoiden opintojen keskeyttämistä. TOY muodostuu tilasta, toimintamallista ja tehtävistä sekä ryhmästä, johon ohjataan tekniikan alojen keskeyttämisvaarassa olevat opiskelijat. Tavoitteena on opiskelijoista kiinni pitäminen ja säännöllinen koulunkäynti ja opiskelurauha perusopetusryhmissä. Opiskelijan opintojen tulee aidosti edetä, opiskelijan tulee oppia koko ajan perustutkinnon tutkinnon osien sisältöjä. Samalla ammatillisia opintoja pyritään kehittämään niin, että opiskelijalla on mahdollisuus jatkaa onnistuneen TOY-jakson jälkeen myös toisessa tekniikan alan tutkinnossa kuin siinä, missä on aloittanut. Hankkeen aikana suunnitellaan miten opiskelija ohjautuu ryhmään – miten jatkamaan koulutusohjelmaopintoja? Miten toiminta kytketään perustutkinto-opintoihin? Minkälaiset tilat ja 41 varustuksen työperäinen oppimisympäristö edellyttää sekä opetusresurssien käyttö. Oppisopimuskeskuksen työkulttuurin muutos – kokeiluilla johtaminen Anna Mari Leinonen, Arja Koli ([email protected], [email protected]) Kysymykset: Miten vastaamme digitalisaation ja työelämän tuomiin muutoksiin? Kuinka muotoilemme oppisopimuspalvelut yritysten tarpeisiin? Miten kuulemme aidosti asiakasta? Miten työpaikalla tapahtuva oppiminen voi kehittää koko työyhteisöä? Tavoitteet: Tuotantolähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen. Oppivan organisaation tunnuspiireteiden tunnistaminen ja lisääminen kumppaniyrityksissä. Menetelmät/toteutus: On kehitetty uusia toimintatapoja oppisopimusten sujuvampaan toteuttamiseen: yritystreenit rekrytoinnin tueksi, oppisopimuksen ennakkojaksot, työpaikkakouluttajien evoluutiomalli, asiakaskuuntelut, yritysten palvelupolkumalli, yhteinen pöytä – oppisopimuskeskuksen palaverikäytänteiden reformi, digitalisaatio (mm. Trello, chat), oppisopimusprosessin sähköistäminen. Byrokratian purkaminen ja keskittyminen olennaiseen sopimuskäytännöissä. Tulokset ja johtopäätökset: On tunnistettu, että tarvitaan uusia malleja ja verkkovälineitä oppisopimuspalvelujen toteuttamiseen. Samalla on tiedostettu, että työnteon tavan on muututtava virtaviivaiseksi, jotta saavutetaan asiakashyöty, henkilöstöhyöty ja tuottavuus. On otettu käyttöön sähköisiä työkaluja ja rinnakkaisia vuorovaikutusvälineitä. Henkilöstöä on koulutettu asiakkaan hyötyä korostavaan työkulttuuriin ja myös teknisten välineiden käyttöön. On kannustettu kokeilukulttuuriin. Muutosta on toteutettu kokeilujen kautta. Saatu palaute kannustaa asiakaslähtöisten palvelujen edelleen kehittämiseen. Oppisopimusprosessin ohjaaminen koulutustarkastajan keskeisen oppisopimustoimijan haasteena Pirjo Kolari ([email protected]) Tutkimuksessa tarkastellaan oppisopimusprosessin ohjaamista koulutustarkastajan työn kontekstissa, oppisopimuskoulutuksen viitekehyksessä. Tutkimuksen tarkoitus on vahvistaa oppisopimuskoulutusta työelämälähtöisenä koulutusmuotona ja muotoilla sen teoreettinen ajattelumalli. Tavoitteena ovat keskeisen toimijan työn näkyväksi tekeminen, toimijuuden kehittäminen ja yhteistyön vahvistaminen oppisopimuskoulutuksen toimintaympäristössä. Oppisopimusprosessin ohjausta lähestytään seuraavista näkökulmista: A) uudistava työelämälähtöinen oppisopimuskoulutus, B) keskeisen toimijan rooli oppisopimusprosessin ohjaamisessa ja C) yhteistyökumppanuus oppisopimustoimijuuden vahvistajana. Oppisopimusprosessin ohjaus kohdistuu oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen ja työelämän oppimisympäristöissä tapahtuvan oppimisen sekä yhteistyötahojen kanssa tehtävään koulutusyhteistyöhön. Oppisopimustoi- 42 mijuuden tavoitteena on mahdollistaa oppijoiden uudistavan oppimisen- ja ammatillisen kasvun prosesseja ja siten vahvistaa välittömin tai välillisin keinoin työelämän ammatillista osaamista ja sen kehittämistä. Tutkimusstrategiaa kuvaavat Toimintatutkimus, Etnografia ja Desing-tutkimus. Tutkimusaineistoa kerätään haastatteluilla, kyselylomakkeella sekä asiakaskuunteluaineistoa ja opiskelijapalautetta analysoimalla. Kohdejoukko muodostuu eri toimijatahojen edustajista. Alustavat tulokset osoittavat koulutustarkastajan työn merkityksellisyyden oppisopimuskoulutuksen erityisasiantuntijana. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen – oppimistulokset nousuun digitaalisten osaamismerkkien avulla Sanna Brauer ([email protected]) Oppiminen Online on pelillinen osaamisen kehittämisohjelma, jonka keskeisenä tavoitteena on tieto- ja viestintäteknologian opetus- ja ohjauskäytön edistäminen. Malli on kehitetty Opetushallituksen rahoittamissa OsaOppi I-III –hankkeissa. Verkkokoulutukset ja materiaalit tallenteineen ovat avoimia kaikille ammatillisen koulutuksen kehittämisestä kiinnostuneille. Mozilla-säätiön Open Badges standardin avulla tunnistetaan ja tunnustetaan eri tavoin saavutettua osaamista digitaalisesti. Osaamismerkit ovat motivoiva tapa arvioida osaamista ja ohjata opiskelijaa yksilöllisesti. Oppiminen Online tarjoaa opettajille innostavan, omakohtaisen kokemuksen siitä, mitä osaamisperusteisuus parhaimmillaan tarkoittaa. Oppimistulokset ovat ylittäneet kaikki tavoitteet. Toteutusta on kiitetty pedagogisesti monipuolisesta pelillisestä toteutuksesta ja valtakunnallisesta saavutettavuudesta. Malli palkittiin Suomen eOppimiskeskuksen eEemeli-kilpailussa 2015: ”Erityistä kiitosta pedagogisesta lähtökohdasta, jossa opettajat ottavat vastuuta omasta osaamisestaan ja sen ylläpitämisestä. --- Toteutuksen pelilliset elementit motivoivat sekä kannustavat jatkamaan oppimista.” Osaamisen kehittämisohjelma on vastannut työuran eri vaiheissa olevien opettajien koulutustarpeisiin. Osaamismerkein edistetään myös opettajien kehittymissuunnitelmien rakentumista jo opettajaopinnoista alkaen. Miksi osaamismerkit innostavat ylittämään oppimistavoitteet? Miksi osaamisperusteisuus koukuttaa? Osaamisen tuottaminen terveydenhuollon koulutuksessa Raija Meriläinen, Juha Kurtti ([email protected], [email protected]) Tulevaisuuden ja sen vaativan osaamisen ennustaminen on vaikeaa. Digitalisaatio ja robotiikka muuttavat työtä ja sen edellyttämää osaamista, jonka vuoksi haluamme esittää kysymyksen: miten koulutus valmistaa opiskelijoita terveysalalle? Kysymyksen vastaamiseksi tarkastelemme terveysalan koulutusta yhtäältä yleisellä tasolla ja toisaalta tarkastelu kohdentuu sosiaali- ja terveysalan ammatilliseen perustutkintoon sekä ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan perustutkintoihin. Ajankohtaista aihetta käsitellään kirjoittajien väitöskirjojen tulosten valossa. Koulutuspoliittinen päätöksenteko on Suomessa tapahtunut hitaasti ja varsin suuressa yhteisymmärryksessä. Toisaalta kuvaavaa on se, että koulutuksen muutos on ollut hidasta ja muutosvastarinta on noussut niin hallinnon sisältä, kuin järjestöistä. Koulutuspoliittisen ohjauksen mukaisesti ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulutuksen uudistuksessa on painottunut työelämälähtöisyys, osaamisperusteisuus sekä koulutuksen tuottavuuden lisääminen. 43 Digitalisaatio ja robotiikka siirtävät osaamisen kehittämisen terveydenhuollossa voimakkaasti koko työuran mittaiseksi prosessiksi. Tutkintojen tuottaman osaamisen merkitys elinikäisen oppimisen näkökulmasta saattaa nykyisestään heiketä, samalla kun työpaikalla tapahtuvan oppimisen merkitys korostuu. Osaamisen kehittäminen vahvistuu terveydenhuollossa yhä enemmän työn kontekstissa ja moniammatillisissa verkostoissa, jotka muodostavat työssä oppimisen yhteisöjä. Osallistavan pedagogiikan kehittäminen ammatillisen opettajan työssä Päivi Pukkila ([email protected]) Kehittämishankkeessa tarkastellaan ammattiopistojen opettajien pedagogisen osaamisen kehittämistä osallistavien opetus- ja ohjausmenetelmien näkökulmasta. Kehittämishanke toteutettiin vuosina 2013-2014 ja siihen osallistui 54 eri aloja edustavaa ammatillista opettajaa kahdesta uusimaalaisesta ammattiopistosta. Työote oli toimintatutkimuksenomainen ja menetelminä olivat osallistuva havainnointi sekä osallistujien haastattelut. Aineisto muodostui kouluttajien tekemistä muistiinpanoista ja kirjallisista arvioinneista, jotka analysoitiin laadullisesti luokittelemalla. Tässä aineistossa osallistavaa pedagogiikkaa edistäviksi tekijöiksi nousivat erityisesti dialogisuus, narratiivisuus ja taidon oppimisen näkökulma. Näiden osa-alueiden kokeileva kehittäminen lisäsi yhteistoiminnallisuutta ja osallisuutta opetuksessa ja ohjauksessa. Palvelutalouden vallankumous – ihminen digitalisaation keskiössä / Nuorten arjenhallintasovellus Anne Nordlund ([email protected]) KUMOUS-hanke edistää uudenlaisten arkea helpottavien digitaalisten palvelujen ja palveluyhdistelmien kehittelyä. Hankkeen tutkimus- ja kehittämistyössä lähdetään liikkeelle ihmisten arjesta ja pyritään luomaan yrityksille sekä julkisille ja kolmannen sektorin organisaatioille paremmat menestymisen edellytykset digitalisaation taitajina. Asiakkaan arkea tukevat arvoa luovat organisaatiot luotsataan hankkeessa yhteiseen oppimiseen ja yhteiskehittelyyn. Hankkeessa tutkitaan sekä kehitetään arvoverkostojen uudenlaista tapaa oppia yhdessä, edistetään palvelukokeiluja ja arvioidaan, mitä kansalainen ja palvelunkäyttäjä tulevaisuudessa palveluilta odottaa. Hankkeen toteuttaa Työterveyslaitoksen, Lappeenrannan Teknillisen yliopiston, Helsingin yliopiston ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n muodostama konsortio. Monitieteisessä konsortiossa yhdistyvät eri tieteiden lähestymistavat. Tutkimukseen osallistuvat organisaatiot ovat HUS-Servis, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri EKSOTE, Lahden vanhusten asuntosäätiö, Lappeenrannan palvelukeskussäätiö, Vantaan kaupunki, Hämeenlinnan kaupunki, Väestöliiton Kotisisar Oy, Edupoli, CGI ja ManPower. Hanketta rahoittavat TEKES sekä edellä mainitut organisaatiot. Yhtenä kehittämisen kohteena on Edupolin (Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Liikelaitos Edupoli) ja Väestöliiton Kotisisar Oy:n yhteistyönä toteutettava nuorten (aikuisten) arjen tukeminen päivärytmiä tasapainottamalla. Kehittäminen pohjaa Väestöliitossa vuosina 2007-2010 44 Puutuoteteollisuuden alan koulutuksen kehittäminen ”Puuseppä 2025” osaamistarvekartoitus Ari Maunuksela,Yrjö Huttunen, Juha Koivula, Sauli Muotio, Timo Perälä ([email protected]) Esittelemme uuden kehityshankkeen, missä pyrimme ennakoimaan uusia osaamistarpeita puutuoteteollisuuden koulutusta varten. Tavoite on tuoda esille erityisesti työelämälähtöinen osaamistarpeen ennakointi. Yleisesti ottaen Suomessa puualan koulutus on vähentynyt kaikilla koulutusasteilla. Useassa tapauksessa korkeakoulu-ja ammattikorkeakouluasteella puualan opinnot on liitetty sivuainetasoisena vaihtoehtona muuhun koulutukseen. Ammattiosaamisen tasolla keskeistä on huomioida perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ajanmukainen sisältö. Tulevaisuudessa kehitys tulee painottumaan tutkintorakenteiden sijaan joustavien opintopolkujen ja työelämälähtöisten tutkinnonosien ja yhdistelmien suuntaan. Puutuoteteollisuus kattaa laaja-alaisesti puuta materiaalina hyödyntäviä aloja kuten rakentaminen (kiinteistöt, ovet, ikkunat, elementit), huonekalut, sisustaminen ja erityismateriaalit. Aikaisemmissa selvityksissä on pitkälti keskitytty tutkintojen osien ja rakenteiden uudistamiseen. Kehittyvän ja uudistuvan puutuoteteollisuuden tarpeita ei ole tähän mennessä selvitetty riittävän kattavasti. Puualan ammattiosaamisen johtavana kouluttajana TEAK toteuttaa 2015-2017 selvityksen, missä tähdätään vuoden 2025 osaamistarpeiden ennakointiin, luokitteluun ja koulutuksen sisällön ja toimintatapojen kehittämiseen. Selvitys tehdään yhteistyössä alan yritysten ja oppilaitosten kanssa. Päivitä opettajuus digiaikaan (POD) - koulutuksella digiloikkaan Centriassa Irja Leppisaari, Anna Pulkkinen ([email protected]) Mitä digitalisaatio käytännössä tarkoittaa koulutuksessa? Ainakin sen nähdään tuovan muutoksia niin opiskelijoille, opetukseen kuin opetusympäristöihinkin. Keskeisintä katsotaan olevan opettajan osaamisensa uudistaminen. Miten organisaatio voi käytännössä vauhdittaa digiloikkaansa, jonka ytimessä on opettajien digipedagoginen osaaminen? Posterissa kuvataan, miten Centria-ammattikorkeakoulussa on tuettu opettajien digiloikkaa Päivitä opettajuus digiaikaan (POD) -koulutuksen avulla. Runsaan vuoden kestäneessä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa toteutetussa opettajien koulutuksessa hahmotettiin monipuolisesti digitalisaation haasteita ja mahdollisuuksia käytännön arjen opetustyöhön. Opettajat etsivät ryhmissä kehittämistehtävien kautta näkökulmia Centrian digiloikkaan. Opetuskokeilut sisälsivät uudenlaisten pedagogisten ratkaisujen kokeilua digivälinein ja niissä korostuivat yhteisölliset ja työelämäläheiset ratkaisut. Kehittämistehtävät (n=22) toivat esille sen, että digitalisaatio on enemmän kuin ajankohtaisessa keskustelussa korostuvat verkkokurssit tai - tentit. Sen ytimessä ovat uudet työtavat, yhdessä tekeminen ja yhdessä oppiminen – niin opettajien kuin opiskelijoidenkin näkökulmasta. POD-koulutus edisti kokeilukulttuuria jossa jaetaan onnistumisia ja epäonnistumisia. Samalla harjoiteltiin opettajan roolia vertaisoppijana. Palautteen pohjalta opetushenkilöstö päivitti asenteitaan ja toimintatapojaan oppiakseen pois perinteisestä yksin puurtamisesta. 45 Rehtorin identiteetti ammattiopistojen myllerryksissä Markku Nummi ([email protected]) Strategisesta johdosta keskijohtoon organisaatioiden välisissä uudelleenstrukturoinneissa siirretyn johtajanidentiteetti. Ammattiopistostrategia muodostaa tutkimuksen kontekstin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää muutoksen vaikutusta johtajan identiteettiin. Viitekehyksenä on sosiaalisenidentiteetinteoria. Tutkimus on teoreettinen ja empiirinen. Teoreettinen aineisto muodostuu johtajien identiteetin tutkimuksesta ja empiirinen aineisto muutoksessa itsenäistä asemaansa menettäneiden ammattiopistojohtajien tarinoista. Johtajan identiteetin tutkimuskirjallisuudesta on rakennettu kuusi näkökulmaa johtajan identiteettiin. Ne ovat: 1. Johtaminen ja identiteetti, jossa keskeiseksi muodostuu sosiaalisen rakenteen ja toimijuuden dialektiikka. 2. Professionaalista johtajaksi muutokseen sopeutuminen, jossa on tunnistettu kaksi ryhmää muutokseen sopeutujia – investoijat ja vastahakoiset. 3. Johtajuus ja prototyyppinen ryhmäjäsenyys, jossa keskeistä on johtajien ja seuraajien suhde. 4. Johtamisidentiteetti identiteettityönä ja kamppailuna, jossa diskurssit, roolit ja itseidentiteetit ruokkivat ja rajoittavat identiteettityötä. 5. Johtamisidentiteetin muotoutuminen narratiivisessa ja dramaturgisessa prosessissa. 6. Dialoginen lähestymistapa johtajan identiteettitarinoihin. Näkökulma tuo dialogiset työkalut narratiivien analyysiin. Tutkimuksen empiirinen osa on kesken. Siitä on tarkoitus esitykseen sisällyttää joitakin edellä kerrottuja näkökulmia kuvaavia havaintoja. Ryhmäyttäminen opiskeluhyvinvoinnin tukena Heidi Hakkarainen ([email protected]) Yksilönä yhteisössä -nettisivu antaa työkaluja opetus- ja ohjaushenkilöstölle ryhmäyttämisen toteuttamiseen ja opiskelijoiden itsearviointitaitojen kehittämiseen. Nettisivulta löytyy kaksi eri osiota: ryhmäyttämisen aikajana sekä opiskelijoiden itsearviointitaitojen kehittäminen. Näiden osioiden alta löytyy erilaisia käytännön vinkkejä ja harjoituksia. Sivut on tarkoitettu pääasiassa toisen asteen opettajille ja ohjaushenkilöstölle, mutta soveltuu käytettäväksi myös muilla kouluasteilla. Ryhmäyttämisen aikajanan materiaali on työväline opettajille ja ohjaushenkilöstölle ryhmän tutustumiseen sekä yhteishengen ja ryhmädynamiikan parantamiseen. Aikajana rakentuu ajallisesti kolmelle vuodelle ja jokaisella lukuvuodella on oma teemansa. Ensimmäisen vuoden teema on tutustuminen, toisen vuoden ryhmädynamiikan vahvistaminen ja kolmannen vuoden ammattiidentiteetin kasvun tukeminen. Itsearviointitaitojen kehittämisen osiossa tavoitteena on tukea opiskelijoiden itsetuntemuksen ja itsearviointitaitojen kehittymistä sekä auttaa ottamaan vastuuta omista opinnoistaan. Lisäksi materiaali tukee opiskelijoiden työelämätaitojen omaksumista. Materiaali on jaettu opiskeluvuosien mukaan kolmelle vuodelle ja jokainen opiskeluvuosi on jaettu kolmeen teemaan. Jokaisen 46 vuoden sisällä kulkevat teemat ovat minä itse, toimintani ryhmässä ja toimintani työelämässä. Sairaanhoitajan ammatillinen matematiikka - riittävän kompetenssin problematiikka hoitotyössä Anne Virmajoki ([email protected]) Sairaanhoitajan työssä yksi päivittäisistä tehtävistä on lääkehoito. Ilman virheetöntä lääkelaskentaa turvallista lääkehoitoa on mahdotonta toteuttaa. Matemaattisilla kokeilla arvioidut lääkelaskutaidot on todettu puutteellisiksi valmistuvilla sairaanhoitajaopiskelijoilla (mm. Grandell-Niemi 2005, Fleming 2013). Esityksen tavoitteena on vastata kysymykseen, millaista kompetenssia sairaanhoitaja tarvitsee lääkehoidossa selviytyäkseen siihen liittyvistä lääkelaskuista virheettömästi? Kirjallisuushaku lääkelaskentakompetenssista tehtiin neljästä tietokannasta. Alustavien tulosten mukaan kompetenssia ei ole määritelty lääkelaskuosaamista koskevissa tutkimuksissa, vaikka kompetenssi-sanaa käytetään laajalti. Ongelmanratkaisuun tarvittavaa kompetenssia on tutkittu ja se on määritelty laskemisen, teknisen mittaamisen ja käsitteellisen tulkinnan kompetenssien yhdistelmäksi (Weeks ym. 2013). Myös persoonallisten tekijöiden, kuten pelon ja jännityksen, vaikutusta on tutkittu (Hunter Revell & McCurry 2012). Niss & Højgaard (2011) määrittelevät matemaattisen kompetenssin matemaattisen ajattelun, ongelmanratkaisun, mallintamisen, päättelyn ja havainnollistamisen muodostamana kokonaisuutena. Tätä määrittelyä voi soveltaa myös lääkelaskennan kompetenssin määrittelyssä. Koska lääkelaskuosaamiseen vaadittava kompetenssi on moniulotteinen, tulee kompetenssin osat tunnistaa. Määrittely auttaa opetussuunnitelmien laadinnassa, opetuksen suunnittelussa sekä oppimisen tukemisessa ja arvioinnissa. SeduEvents Sini Rauhala ([email protected]) SeduEvents-hankkeen tavoitteena oli luoda Seduun tapahtumatuottamisen toimintamalleja, joissa tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa oli opiskelijoilla merkittävä ja oleellinen rooli. Hankkeessa toteutettujen tapahtumien kautta haluttiin tuoda esiin toisen asteen ammatit tapahtumatuotannon alihankkijatoimijoina ja opetuspisteiden ja perustutkintojen välistä yhteistyötä sekä opiskelijoiden että henkilöstön kesken. Hankkeessa toteutettujen tapahtumien tarkoituksena oli myös luoda opiskelijoille luontaisia ammattiosaamisen näyttöympäristöjä. Hankkeen tavoitteena mahdollistaa opiskelijoiden oman erityisosaamisen ja luovuuden hyödyntäminen opintojen aikana. Hankkeen tuloksena syntyi tapahtumatuottamiseen RealEvent- ja OwnEventtoimintamallit. RealEvent-toimintamallin tapahtumat ovat aitoja yritysten tai yhteisöjen järjestämiä tapahtumia, joissa Koulutuskeskus Sedun opiskelijat ovat mukana toteuttamassa tapahtumaa. OwnEvent toimintamallissa opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat omia tapahtumia. Tapahtumatuotannon tueksi syntyi EventManual, joka sisältää tapahtumatuotannon toimintamalleja opetuspisteiden käyttöön ja materiaalia tapahtumatuottamisen avuksi. Käsikirjan avulla vahvistetaan tiedotusketjun toimintaa tapahtumissa ja tuotetaan erilaisia malleja tapahtumatuotannon organisaatiorakenteista. SeduEvents tuotti Tapahtumatuottamisen Oma polkuun 3 op laajuisen tapahtumatuottamisen perusteet opintokokonaisuuden, johon luotiin opetussuunnitelma ja arviointikriteerit. 47 Selvitys erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymisestä ja yksilöllisten työllistymispolkujen toteutumisesta Marjut Huttunen ([email protected]) Tutkimuksessa selvitettiin työnantajille kohdennetuilla kyselyillä ja haastatteluilla tekijöitä, jotka ovat edistäneet tai rajoittaneet erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymistä ja/tai työsuhteen jatkumista. Aihealueina olivat työllistymisen tukimuodot ja työllistymisen edistämisen keinot sekä työllistymismahdollisuuksiin vaikuttavat työpaikkojen sisäiset ja erityistä tukea tarvitseviin nuoriin työntekijöinä liittyvät tekijät. Kyselyt ja haastattelut tehtiin Ammattiopisto Luovin Oulun, Muhoksen ja Limingan yksiköistä vuonna 2013 valmistuneiden, avoimille työmarkkinoille työllistyneiden nuorten työpaikoille. Kyselyyn vastasi 161 työnantajaa (vastausprosentti 40,7%). Syventävää tietoa hankittiin haastattelemalla 51 kyselyyn vastannutta työnantajaa. Lisäksi selvitettiin puhelinhaastatteluna Luovissa lukuvuoden 2012–2013 aikana ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden ja syksyllä 2013 palkkatyössä olevien opiskelijoiden työllistymistilanne. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymistä edistävien toimintamallien ja menettelytapojen edelleen kehittämisessä. Lisäksi projektissa tuotettiin Töihinkö? -julkaisu, johon on koottu kehittämistyön vauhdittamiseksi terveiset päättäjille ja viranomaisille, työnantajille, ammatillisen koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille sekä erityistä tukea tarvitseville nuorille. Tutkimus toteutettiin 1.8.2013-28.2.2015 välisenä aikana ESR-rahoituksella (Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus). Sivistämisen haasteita 2. asteen ammatillisessa koulutuksessa Leila Pehkonen ([email protected]) Sivistykseen liittyy ajatus henkisestä kasvusta, järjen käytöstä ja autonomisen subjektin itseohjautuvuudesta. Sivistys ei ole mahdollista ilman kasvatuksellista toimintaa. Olen tutkimuksessani lähtenyt tarkastelemaan mm. sitä, millainen sivistystehtävä ns. yhteisten aineiden eli ATTOaineiden opettajilla on toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja millaisia mahdollisuuksia heillä tämän tehtävän toteuttamiseen on. Aineistona on ATTO-opettajien haastatteluita, joita on analysoitu laadullisin menetelmin. Esitettävät havainnot ja niiden käsitteellistykset ovat toistaiseksi alustavia. Tarkastelen esityksessäni aineistosta nousevia sivistämiseen liittyviä haasteita huolipuheen kautta. Tätä haastatteluissa varsinaisesti on pyritty tuottamaan, mutta se kietoutuu selkeästi opettajien pohdintoihin siitä, mitä ammattikoululaisen sivistykseen tulisi kuulua. Vähän yllättäen huolipuheen kärki ei kohdistu opettajien oman oppiaineen sisältöihin. Opettajat kantavat ensinnäkin huolta siitä, että nuorille ei anneta riittävästi aikaa oppia ja kasvaa rauhassa aikuiseksi. Valmistumisen kiire ja tehokkuuden vaatimukset leimaavat työtä oppilaitoksissa. Sivistys ja tehokkuus ovat huonosti yhteensopiva käsitepari, sillä sivistys on hidasta. Toinen opettajien huoli liittyy erityisesti kansalaiseksi kasvamisen kysymyksiin ja opiskelijoiden halutto- 48 muuteen tietää. Sivistyksen keskeinen ajatus on kuitenkin tietämättömyydestä vapautuminen. Somen ja mobiililaitteiden hyödyntäminen opetuksessa ja ohjauksessa Kiipulan ammattiopistossa Riikka Vanninen ([email protected]) Posterissa esitellään Somepedia-hankkeen aikana kehitettyjä, kokeiltuja ja käyttöönotettuja tapoja hyödyntää sosiaalista mediaa ja mobiililaitteita Kiipulan ammattiopistossa. Kiipulan ammattiopisto järjestää koulutusta ja kuntoutusta erityistä tukea tarvitseville nuorille ja aikuisille. Hankkeen tavoitteena on ollut tukea sosiaalisen median ja mobiililaitteiden opetus-, ohjaus- ja opiskelukäytöllä opiskelijoiden yksilöllisiä opiskelupolkuja. Hankkeen aikana on kehitetty opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamista tieto- ja viestintätekniikan, sosiaalisen median ja mobiililaitteiden opetus- ja ohjauskäytössä ja monipuolistettu opiskelijoiden mahdollisuuksia näiden hyödyntämiseen omalla opiskelupolullaan. Opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittymisen myötä sosiaalinen media on tuotu osaksi opiskelijoiden oppimisympäristöjä. Posterissa esitellään esimerkkejä sosiaalisen median ja mobiililaitteiden opetus- ja ohjauskäytöstä niin opiskelussa kuin asumisessa ja vapaa-ajan toiminnassa. Posterissa kuvataan myös, miten opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamista näissä aiheissa on kehitetty ja millaisia tukipalveluja heille näihin liittyen tarjotaan. Sujuva väylä ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluopintoihin Eine Paldan, Mervi Lätti ([email protected], [email protected]) Pohjois-Karjalan ammattiopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu ovat yhteistyössä luoneet sujuvan väylän jatko-opintopolun. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat, jotka ovat kiinnostuneita jatkamaan opintojaan ammattikorkeakoulussa, voivat suorittaa jo ammatillisen perustutkinnon aikana ammattikorkeakouluopintoja. Väyläopinnot suoritetaan osana ammatillista perustutkintoa, lyhentävät opiskeluaikaa ammattikorkeakoulussa ja ovat opiskelijoille ilmaisia. Väyläopintoina voi opiskella ammattikorkeakoulun valmentavia sekä ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvia opintoja. Opintoja voi suorittaa joko osallistumalla opintojaksoille tai ns. amk+näytöillä. Amk+-näytöillä opiskelija voi osoittaa ammatillisissa opinnoissa hankkimansa osaamisen lisänäyttöineen, jonka ammattikorkeakoulun opettajat arvioivat. Amk+-näyttö on opiskelijalle vaihtoehtoinen tapa suorittaa opintoja. Väyläopiskelija saa kaikista suorittamistaan opinnoista todistuksen Karelia-ammattikorkeakoululta. Takuulla paremmaks Marianne Hyttinen-Lilja, Arto Rahikainen, Teija Räihä ([email protected]) Tässä esityksessä raportoidaan Etelä-Savon Koulutus Oy:n kehittämishankkeita: HYTEKS, REMIX ja TOPIKS. Edellä mainitut hankkeet uudistavat ja monimuotoistavat ammattioppilaitoksen oppimisympäristöjä. Lisäksi ne sisältävät pedagogista uudistamista yksilöistä yhteisöihin, esimerkiksi soveltaen design-suuntautunutta pedagogiikkaa (DOP). HYTEKS -hankkeessa suunnitellaan, kehitetään ja arvioidaan hyvinvointiteknologian opetusta ja oppimista sekä luodaan uusi, moderni 49 hyvinvointiteknologian oppimisympäristö ammattiopiston opetus- ja oppimiskäyttöön. REMIX -hanke tukee opettajien työssäjaksamista tarjoamalla uudentyyppisen tavan ammattitaidon vahvistamiseen ja työelämäyhteyksien ylläpitoon yhdistämällä osaamisen jakaminen ja yhteiset innovaatiot uuden teknologian oppimisessa. TOPIKS-hankkeella lisätään joustavuutta opintojen suorittamiseen erityisesti keskeyttämisvaarassa oleville opiskelijoille opinnollistetuilla työpajoilla, jotka toteutetaan yhteistyössä verkostoyhteistyökumppaneiden kanssa. HYTEKS, REMIX ja TOPIKS kehittämishankkeet tuottavat käytäntöön perustuvaa tietoa ja osaamista ammattioppilaitoksen johdolle, opettajille ja muulle henkilöstölle suunniteltaessa ja kehitettäessä oppilaitosten pedagogioita, teknologioita ja strategioita muuttuvissa toimintaympäristössä. Tampereen Musiikkiakatemia – enemmän kuin osiensa summa Timo Salo, Sampsa Konttinen ([email protected]) Tampereen Musiikkiakatemia on vuodesta 2013 alkaen toiminut musiikin ja tanssin taiteen perusopetuksen, ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen välisen yhteistyön konkreettinen foorumi, joka konkretisoi osaamisen näkyväksi omissa produktiotuotannoissa, kasvattaa ammatillista asiantuntijuutta työelämään tutustumisen keinoin (mm. yhteistyö ammattiorkesterien ja –teatterien kanssa), huomioi taidealojen oppimisympäristöjen muutoksia ja ennakoidun ammatinkuvan ja tutkintorakenteiden murroksen sekä mahdollistaa yksilölliset opintopolut varhaiskasvatuksesta korkeakouluopintoihin, Tampere3:n mahdollisesti toteutuessa jopa tohtorintutkintoon asti. Sen funktiona ja tavoitteena on esittävän taiteen koulutuksen järjestäminen jatkossa mahdollisimman tehokkaasti tarjolla olevia synergisiä ja logistisia resursseja hyödyntäen ja tähän tarvittavan riittävän kriittisen massan keskittäminen kompaktiin toimintaympäristöön. Tavoite saavutetaan yhteisesti henkilöstö-, tila- ja laiteresurssien maksimaalisella hyödyntämisellä ja mahdollistamalla työelämän oppimisympäristöjä ja koulutusjatkumoja. Tuloksena on koeteltu, pedagogisesti toimiva ja taloudellisesti tehokas toimintamalli myös taiteen ammatillisen koulutuksen rakennemuutoksen jälkeisenä aikana. Työelämä muuttuu - muuttuuko opettajuus Pirkko Kouri, Sirkka-Liisa Halimaa, Hilkka Lassila, Arto Toppinen, Anja Henner, Kaisa Koivisto, Tiina Gallen, Kirsi Koivunen, Pia Ahonen, Osmo Eerola, Åsa Rosengren, Jukka Piippo, Camilla Wikström-Grotell ([email protected]) Työelämä muuttuu globalisaation ja digitalisaation myötä projektiluonteiseksi ja pitkäaikainen ura jää historiaan. Työ ei ole aikaan ja paikkaan sidottua. Itsensä työllistäminen yleistyy. Työelämän, opiskelijan ja opettajan kolmikanta-yhteistyö mahdollistaa koulutuksen ja työelämän paremman osaamisen. Opettajuudelta edellytetään osaamista toimia kolmikantayhteistyössä YAMK- (ylemmän ammattikorkeakoulututkinto) koulutuksen sillanrakentajana, työelämän, opiskelijan ja koulutuksen välillä. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) kytkeytyy opiskelijoiden oppimisympäristöksi koko koulutuksen ajan. Neljän ammattikorkeakoulun (amk) yhteishankkeessa selvitetään: Miten opettajuuden tulee muuttua tulevaa työelämää ja asiantuntijuutta edistäväksi? Löyde- 50 täänkö uusia työelämää palvelevia oppimisympäristöjä ja -menetelmiä? Millaisena tulevaisuuden opettajuus nähdään? Mikä on monialaisen tiimiopettajuuden ’clue’? Miten kolmikanta-malli toimii käytännössä? Miten amk:n TKI-toiminta voidaan kytkeä kiinteästi YAMK-opetukseen? Haastattelu- ja kyselyaineistot koottiin opettajilta, opiskelijoilta, TKI-toimijoilta ja työelämän edustajilta. Tulosten mukaan opettajuus haastetaan muuttumaan monitaitoiseksi osaajaksi, monialaista tiimiä hyödyntäväksi sekä kolmikantamallia toteuttavaksi opiskelijan ja työelämän välille. Tulevaisuuden opettajan osaaminen muuttuu ja roolin omaksuminen vaatii koulutusta ja uudenlaista orientoitumista YAMK-opettajuuden kehittymiseksi. Työn ja opintojen yhteensovittaminen ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemana Liisa Vanhanen-Nuutinen, Kimmo Mäki, Hannu Kotila ([email protected], [email protected]) Opiskelijoiden korkeakouluopintojen aikainen työssäkäynti on yleistä Suomessa ja myös kansainvälisesti. Työssäkäynti nähdään usein opintoja häiritsevänä tekijänä; opintojen aikainen työssäkäynti hidastaa opintojen etenemistä, heikentää opintomenestystä ja aiheuttaa opiskelijoille stressiä. Vähemmän on kiinnitetty huomiota opiskelijoiden kokemuksiin työssäkäynnin ja opiskelun integroitumisesta ja hyödyntämisestä korkeakouluopinnoissa. Tämä tutkimus on osa Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön (Otus ry) syksyllä 2012 käynnistämää opiskelijoiden seurantatutkimusta, jossa korkeakoulujen uusia opiskelijoita seurattiin kerran vuodessa toistuvalla pitkittäisseurannalla, jossa opiskelijat arvioivat kulunutta opintovuotta retrospektiivisesti. Tutkimuksen perusjoukkona olivat uudet, syksyllä 2012 opintonsa aloittaneet opiskelijat. Otanta toteutui ositetulla satunnaisotannalla. Kysely koostui opintojen vaiheeseen liittyvistä teemallisista moduuleista sekä vuosittain toistuvista peruskysymyksistä. Tässä esityksessä raportoitavat tulokset perustuvat keväällä 2014 toisen vuoden ammattikorkeakouluopiskelijoilta ja samoilta opiskelijoilta heidän kolmantena opintovuonnaan, keväällä 2015, kerättyyn aineistoon. Yhteensä 928 opiskelijaa vastasi kyselyyn toisena opintovuonna ja heistä 540 myös kolmantena opintovuonna. Työssäkäynti ei opiskelijoiden kokemuksen mukaan estänyt opinnoissa etenemistä, eikä työssäkäynnin vuoksi ollut hidastettu opintoja tai harkittu opintojen keskeyttämistä. Opiskelijat kokivat, että työ ja opinnot olivat tasapainossa, vaikka opinnoissa työssäkäyntiä ei juurikaan huomioitu. Opintojen aikainen työssäkäynti on siis mahdollista nähdä ammattikorkeakouluopiskelun voimavarana. Tämä edellyttää osaamisen arvioinnin uudenlaista tarkastelua korkeakouluopinnoissa. Tätä esitellään käynnistyneen Verkkovirtahankkeen kautta. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen valtakunnallisessa oppisopimusverkostossa Päivi Kalliokoski ([email protected]) Kuvaamme oppisopimustoimijoiden valtakunnallisen kehittämisverkoston toimintatapaa sekä kehittämistyön tuloksia. Kehittämistyössä on hyödynnetty asiakaslähtöisiä, dialogisia ja palvelun- 51 kehittämisen välineitä. Esittelemme työpaikkakouluttajien osaamiseen liittyvän kehittämishankkeen tuloksia, jotka on toteutettu valtakunnallisen verkoston yhteistyönä ja jossa toteutuvat asiakaslähtöisyyden, dialogisen toimintatavan sekä palveluiden kehittämisen tulokset. Tampereen seudun ammattiopisto kuvaa työpaikkakouluttajien ohjauskoulutuksen uutta pedagogista mallia, jossa korostuvat dialogiset ja toimijuutta vahvistavat toimintatavat. Mallin myötä koulutustarkastajan rooli ja oppisopimustoimijoiden oma oppimiskäsitys on ollut tarkastelun alla. Keudan oppisopimuskeskus esittelee työpaikkakouluttajille ja työyhteisöille suunnatun ohjauksen palvelutarjottimen, joka sisältää mm. työpaikoille jalkautuvan sekä verkkomuotoisen ohjauskoulutuksen, työpaikkakouluttajien verkostoitumismahdollisuudet sekä sähköiset palvelut. Stadin oppisopimustoimisto kuvaa asiakaskuunteluja työyhteisöjen ja oppisopimuskoulutuksen kehittämisen välineinä. Asiakaslähtöistä räätälöintiä edustaa yritystreenimalli, jossa kartoitetaan yrityksen rekrytointi- ja koulutustarve tarjoamalla yritykselle ennakkoväylää sopivien henkilöiden kouluttamiseen oppisopimuksella. Jyväskylän oppisopimustoimisto kuvaa työpaikkakouluttajan evoluutiomallin, jonka avulla työpaikkakouluttajalle on tarjolla asteittain etenevää prosessimaista koulutusta sekä myös työpaikkakouluttajan osaamistarpeen kartoittamiseen liittämisen kiinteämmin oppisopimusprosessiin. Työturvallisuus kuuluu kaikille – Turvapeda-, Laatupeda- ja Turvapeda2-hankkeet Jaakko Rinne ([email protected]) Koulutuskeskus Sedun koordinoima verkosto on kehittänyt koulutuksen laatua työturvallisuusnäkökulmasta kolmen Opetushallituksen rahoittaman hankkeen voimin. Turvapeda, Laatupeda ja Turvapeda2 -hankkeiden tavoitteena on ollut työssäoppimisen työturvallisuuden ja oppilaitosturvallisuuden edistäminen, hyvien turvallisuuskäytäntöjen levittäminen, turvallisuuteen liittyvän viranomaisyhteistyön käytäntöjen yhtenäistäminen sekä uusien työturvallisuuden opetusmenetelmien testaaminen. Hankkeissa on kehitetty esim. turvallisuuskävelyn toimintamalli, kolmivuotinen turvallisuuskasvatuksen malli sähköalalle sekä testattu 5S-järjestelmää siisteyden ja järjestyksen ylläpitämisessä. Yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa on pilotoitu Asennetta työhön -valmennusmenetelmää ammatillisessa koulutuksessa. Hankkeissa saavutettuja tuloksia on levitetty verkostokokousten, seminaarien ja rahoittajan tilaisuuksien lisäksi tekemällä yhteistyötä STM:n rahoittaman Vaakahankkeen sekä OPH:n rahoittaman Top-Patteri koordinaatiohankkeen kautta. Hankkeiden tuloksena työturvallisuusopetukseen on onnistuttu tuomaan uusia tuulia, osallistavia menetelmiä ja moderneja työvälineitä. Vaaka-hankkeen mukanaan tuoma viranomaisyhteistyö Aluehallintoviraston kanssa on selkeyttänyt nuorille työntekijöille vaarallisten tai erittäin haitallisten töiden ilmoituskäytäntöä valtakunnallisesti. Hankkeiden tuloksena sekä työssäoppimisen työturvallisuus että oppilaitosten työsaliturvallisuus on parantunut. 52 Töitä- ja eväitä hyvään elämään erityistä tukea tarvitseville Anne Tornberg ([email protected]) Roundtable:ssa keskustellaan ammatillisten erityisoppilaitosten (AMEO) verkostossa tehtyjen tutkimusten tuloksista erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymiseen vaikuttavista tekijöistä ja ammatillisen koulutuksen asiantuntijoiden perehdyttämisestä työllistymisen ohjaamiseen ja tukemiseen. Keskustelut pohjautuvat seuraaviin tutkimukseen ja hankkeisiin: 1. Ammatillisen erityisopetuksen vaikuttuvuus opiskelijoiden elämän laatuun ja jatkosijoittumi seen (AMEOn tutkimus) 2. Selvitys erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymisestä ja yksilöllisten työllistymispolkujen toteutumisesta (ESR, PS-Ely) 3. YTY-hankkeet (OKM). 1. Tutkimuksessa selvitettiin ammatillisen erityisopetuksen vaikuttavuutta opiskelijoiden elämän laatuun ja jatkosijoittumiseen sekä näiden välisiä yhteyksiä ja yhteyksiä valittuihin taustamuut tujiin. Elämänlaadun muutos selvitettiin opiskelijakyselynä opintojen päättyessä ja jatkosijoit tuminen puhelinhaastatteluilla opintojen päätyttyä. 2. Tutkimuksessa selvitettiin työnantajille kohdennetuilla kyselyillä ja haastatteluilla tekijöitä, jotka ovat edistäneet tai rajoittaneet erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymistä ja/tai työsuhteen jatkumista. YTY-hankkeissa on kehitetty ja toteutettu ammatillisen koulutuksen henkilöstölle sekä muille erityistä tukea tarvitsevien nuorten parissa työskenteleville suunnattuja palveluja, kuten koulutuksia, konsultaatioita ja materiaalia erityisopetukseen ja työelämään ohjaamiseen liittyvistä teemoista. Vaateri -nuorten työpaja Mirkka Nummela ([email protected]) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä aloitti vuonna 2008 kehittämishankkeena Vaaterinuorten työpajan. Tavoitteena on tarjota mielekästä tekemistä vailla työ- ja opiskelupaikkaa oleville sekä keskeyttämisvaarassa oleville opiskelijoille. Vaaterin toiminnan keskiössä on nuoren yksilöllinen huomioiminen; hänen osaamisensa, ammatillisen suuntautumisensa toiveiden ja taipumisten tunnistaminen ja elämäntilanteiden haasteiden tunnistaminen sekä näihin tarpeisiin vastaaminen yhdessä nuoren kanssa. Vaaterissa selvitetään nuoren tilannetta kokonaisvaltaisesti, etsien hänelle tarvittavia palveluita, tarjoten nuorelle monipuolista toimintaa opiskelukuntoisuuden ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Jokaisen nuoren työpajajakso on omansalainen, polku suunnitellaan rakentumaan palasista, osaamista voidaan kartuttaa ohjaamalla nuori työkokeiluun. Tulevaisuuden polut rakennetaan siten, että suunnitelmilla on kaikki mahdollisuudet ja edellytykset onnistua. Oleellista on sosiaalinen vahvistaminen, itsetuntemuksen ja itsetunnon lisääminen. Nuoret ovat löytäneet polkuja tulevaisuuteensa. Kaksi kolmesta nuoresta siirtyy opiskelemaan Vaateri-jakson päättyessä, osa löytää töitä ja aina joku keskeyttää Vaateri-jakson. 53 Tärkeätä on oikea-aikaisuus, yksilöllisyys ja riittävän tuen ja ohjauksen tarjoaminen. Vaateri on joustava elementti oppilaitoksessa, niin opiskelemaan haluaville kuin opintojensa keskeyttämistä pohtiville sekä aiemmin opintonsa keskeyttäneille mahdollisuutena palata opintojen pariin. Verkkovirta Hannu Kotila, Pirjo Aura ([email protected], [email protected]) Verkkovirta-hankkeessa haetaan uudenlaisia ratkaisuja ammattikorkeakouluopintojen ja työssä kertyvän osaamisen integroimiseen. Hankkeessa kehitetään ja levitetään työn opinnollistamisen käytäntöjä ja luodaan perustaa niihin liittyvien tukitoimien valtakunnalliselle uudistamiselle. Hankkeen tavoitteena on: 1. Tunnistaa ja kehittää uusia toimintamalleja opintojen aikaisen työn opinnollistamiseen, huomioiden yleiset ja koulutusalakohtaiset tarpeet korkeakouluopinnoissa 2. Levittää ja ankkuroida työn opinnollistaminen opiskelumuodoksi korkeakouluissa 3. Edistää joustavien opintoprosessien kehittämistä korkeakouluissa työn opinnollistamisen mahdollistamiseksi 4. Kehittää uudenlaisia työtä ja opiskelua integroivia muotoja työharjoitteluratkaisujen rinnalle 5. Parantaa koulutuksen ja työn siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevia palveluita 6. Syventää ammattikorkeakoulun ja elinkeinoelämän yritysten välistä kumppanuutta, jossa mahdollistuu opiskelijan eteneminen opinnollistamisen kautta vaiheittaisesti opinnoista työllistymiseen. Kumppanit: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Centria-ammattikorkeakoulu, Hämeen Ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Saimaan ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu Vertaisryhmämentoroinnin mahdollisuudet opettajuuden muuttuvassa maailmassa Hanne Mäki-Hakola, Liisa Nuutinen ([email protected]) Kysymykset ja tavoitteet: Mitä vertaisryhmämentorointi on ammatillisen opettajan arjessa? Minkälaisia mahdollisuuksia vertaisryhmämentorointi luo yksittäisen opettajan osaamisen kehittämiseen ja laajemmin organisaation kehittämiseen? Minkälaisen kasvuprosessin kautta mentoriksi ja vertaisryhmässä toimijaksi kasvetaan? Miten vertaisryhmämentoroinnnin avulla haasteet kääntyvät houkuttaviksi mahdollisuuksiksi? Menetelmät / toteutus: Aineistona on käytetty yhden vertaisryhmämentorikoulutukseen osallistuneiden (n=12) laatimia kirjallisia kuvauksia. Koulutus on toteutettu Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun sekä HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun yhteistyönä lukuvuonna 2014-2015. Kuvauksissa otetaan kantaa omaan mentoriksi kasvuun sekä vertaismentorointiryhmiin, joita osallistujat ovat ohjanneet koulutuksen aikana. 54 Tulokset ja johtopäätökset: Vertaisryhmämentorointi näyttäytyy siihen osallistuneille uutena positiivisena toimintatapana. Ryhmiin osallistuneet kuvasivat tärkeäksi omien tuntemusten purkamisen luottamuksellisessa seurassa. Työyhteisön yhteisöllisyyttä on mahdollista vahvistaa vertaisryhmämentoroinnin avulla Myös työssäjaksamisen näkökulma nousi esiin. Oman työn merkityksellisyys vahvistuu vertaismentorointiryhmässä. Ryhmä voi mahdollistaa myös kriittisen näkökulman omaan työhön. Vertaisryhmämentorointi näyttää nostavan esiin siihen osallistuneiden vahvuuksia ja voimavaroja. Näiden varaan on hyvä rakentaa opettajuutta. Vrt positiivinen psykologia. Viheralan ammatti- ja erikoisammattitutkinnon perusteiden uudistamistyö Taavi Forssell ([email protected]) Tavoitteet Kehittämishankkeen aiheena oli uudistaa puistopuutarhurin ammattitutkinnon ja puistomestarin erikoisammattitutkinnon perusteet. Erityisenä tavoitteena oli lisätä tutkintojen työelämälähtöisyyttä, valinnaisuutta tutkinnon sisällä, saattaa osaamisen tavoitteet nykyaikaa vastaavaksi sekä riittävän avoimiksi, jotta ne palvelevat ajan myötä muuttuvia työprosesseja ja työmenetelmiä. Lisäksi muutoksia oli tarkoitus tehdä niin, että tutkinnot vastaavat uudistunutta lainsäädäntöä. Toteutus Kehittämistyö toteutettiin työpajoissa pääosin virtuaalisia kokousvälineitä hyödyntäen. Tarvittaessa kokoonnuttiin lähikokouksiin. Maaliskuussa 2014 alkanut hanke käsitti kaikkiaan kahdeksan työpajaa ja työ saatiin päätökseen kesäkuussa 2015. Tutkinnon perusteet tulivat voimaan 1.8.2015 muuttuneilla nimillä viheralan ammattitutkinto ja viheralan erikoisammattitutkinto. Tulokset ja johtopäätökset Lausuntokierroksen yhteydessä työelämän edustajat ovat kiitelleet tutkintojen perusteiden työelämälähtöisyyttä ja niissä kuvattuja todellisia työprosesseja. Valinnaisuus lisääntyi huomattavasti mahdollistaen yksilölliset opintopolut. Hankkeen jatkoksi TTS Työtehoseura yhdessä Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan kanssa aloitti Lyhty-hankkeen, jossa ko. tutkinnon perusteille laaditaan valtakunnallinen näyttötutkintoaineisto. Tästä lisää toisessa abstraktissa. Tarkoitus olisi esitellä nämä kaksi kehittämishanketta jatkumona. Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut Marja Veikkola ([email protected]) Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ja Opetushallitus (OPH) ovat käynnistäneet kolme koulutuskokeilua (2014-2018). 1. Välinehuoltoalan perustutkinto, tutkintonimike välinehuoltaja,(perustutkintokokeilu sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla) 2. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, perustason ensihoidon osaamisala, tutkintonimike perustason ensihoitaja, ensihoitaja (pt) tai ensihoitaja perustaso (osaamisalakokeilu sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla). Tutkintonimike ratkaistaan kokeiluohjelman yhteydessä. Tutkinnon 55 perusteita muutetaan kokeiluohjelmassa niin, että tutkintoa on mahdollista painottaa nykyistä enemmän ensihoito-osaamiseen. 3. Hyvinvointiteknologiaan painottuvat osaamisalakokeilut Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, hyvinvointiteknologia-asentaja Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, turvalaiteasentaja Kone- ja metallialan perustutkinto, hyvinvointilaiteasentaja Kokeilujen tavoitteena on: • Ottaa huomioon tulevaisuuden osaamistarpeet ja erityisen monipuolisesti teknologian kehittyminen ja digitalisoituminen sekä vastata koulutusjärjestelmän ja tutkintojen perustei den avulla toimintaympäristön muutoksiin. • Tuottaa tietoa ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän, tutkintorakenteen ja tutkintojen perusteiden kehittämiseen. • Kehittää tutkinnon perusteita ja alan koulutusta. Tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää tehdä yhteistyötä alojen työelämäedustajien ja alojen sidosryhmien sekä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Yhteisöllinen ohjaus oppisopimuskoulutuksessa Heta Rintala, Petri Nokelainen, Laura Pylväs ([email protected]) MAE-tutkimusprojektin tavoitteena on tarkastella työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjausta oppisopimuskoulutuksen kontekstissa. Tutkimuksen aluksi toteutettiin kirjallisuuskatsaus kansainvälisestä ohjaustutkimuksesta ammatillisen koulutuksen viitekehyksessä. Katsauksen lisäksi tutkimuksessa kerättiin empiiristä aineistoa teemahaastatteluilla kymmenessä suomalaisessa sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan alan työyhteisössä. Jokaisessa työyhteisössä haastateltiin yhtä oppisopimusopiskelijaa, työpaikkakouluttajaa, työnantajaa ja yhtä vertaistyöntekijää (n=40). Aiemmat tutkimukset osoittavat, että ohjaus työpaikalla on yhteisöllinen ilmiö, jossa opiskelijan ohjaukseen osallistuvat nimetyn kouluttajan lisäksi lähes kaikki työyhteisön jäsenet. Ohjaus on luontaisesti osa toimintaa, jossa opiskelija liittyy käytäntöyhteisöjen osaksi ja siirtyy asteittain kohti työyhteisön täysivaltaista jäsenyyttä (Lave & Wenger, 1991). Myös tutkimushaastattelut osoittavat, että oppisopimusopiskelijan ohjaukseen osallistuu koko työyhteisö sen sijaan, että ohjaus olisi täysin nimetyn työpaikkakouluttajan vastuulla. Tämä asettaa ohjaukselle myös erinäisiä haasteita ohjausprosessin läpinäkyvyyden ja kokonaiskuvan suhteen. On tärkeää kysyä, onko opiskelijalle turvattu pääsy käytäntöyhteisön toimintaan sekä vuorovaikutukseen, ja onko ohjausprosessin osallisilla jaettu ymmärrys koulutuksen ja ohjauksen tavoitteista ja toimintatavoista, jotta yhteisö kykenee ohjaamaan oppimisprosessia sujuvasti. Yksilölliset työvaltaiset polut Anne Eteläaho ([email protected]) Keski-Pohjanmaana ammattiopiston työvaltaisten hankkeiden tavoitteena on ollut ammatillisen koulutuksen opintojen läpäisyn tehostaminen ja opintojen keskeyttämisen ehkäisy nuorten syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta. Tavoitteena on lisäksi ollut kehittää vaihtoehtoisia yksilöllisiä työvaltaisia polkuja. 56 Toteutus: o Tuotantokoulua yhdessä paikallisen Kokkotyö-säätiön kanssa. o Metalli- ja puualan tuotantokoulu. o Opinnollistettu Kokkotyö-säätiön pajat. o Purettu opsia auki työvaltaisen koulutuksen näkökulmasta ja erityisesti T1-tasolle. o Kehitetty erityisopettajan ohjauksessa tutkintohautomoa, jossa on mahdollisuus suorittaa puuttuvia opintoja yksilöllisesti ja tuettuna. o Hyödynnetty arviointijaksoa Kokkotyö-säätiöllä osana opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintaa. o Kehitetty yhteistyötä Te-toimiston kanssa tuentarpeessa olevien valmistuvien opiskelijoiden ohjaamiseksi Te-toimiston ja työelämän palveihin. o Kehitetty työpaja-oppilaitosyhteistyölle soveltuvia kaavakkeita, toimintaohjeita ja –malleja o Kehitetty ohjauspalveluita ja erityisopetuspalveluita Koutsi ja erityisopettaja laajennetun työssäoppimisen tukena. Vakiinnuttaminen: Rekryneuvontaan etsitty kevyt malli, infot, CV:t, HOJKS-valmistuneet Erityisammattioppilaitos Luovin aloittanut metalli- ja puualan tuotantokoulun Kokkotyö-säätiöllä. Yksittäisiä opiskelijoita voidaan laittaa jatkossakin tuotantokouluun. Hautomo jatkuu ja sitä on levitetty ammattiopiston muihin toimipaikkoihin. Arviointijaksoa kehitetään edelleen Oma reitti-hankkeen toimisesta. Opsit puretaan uusien tutkinnon perusteiden mukaan sekä säätiön pajat opinnollistetaan Oma reitti-hankkeen toimesta. Johtopäätökset: Erityistä tukea tarvitsevat nuoret tarvitsevat vaihtoehtoisiä, yksilöllisiä polkuja, joissa voidaan säädellä työpäivän pituutta, opintojen suoritustapaa ja hyödyntää työpaikoilla tapahtuu oppimista. Myös yhteisiin opintoihin tarvitaan vaihtoehtoisia suoritustapoja ja paikkoja, jotta opintoja voidaan suorittaa omaa tahtia ohjatusti. Keskeistä on myös taata pitkäjänteistä tukea opintojen ajan ja hyödyntää verkostojen kanssa tehtävää yhteistyötä. Nuorta ei jätetä, ei luovuteta vaikka nuori katoaa välillä ja etsitään erilaisia ratkaisuja uudestaan sekä tuetaan nuoria arjen toiminnoissa konkreettisesti mm. käydään yhdessä virastoissa. Hankkeiden tulokset ovat olleet hyvät. Oma polku hankkeessa oli 63 keskeyttävää opiskelijaa, joita saatiin ohjattua hankkeen avulla vaihtoehtoisiin opintopolkuihin. 3t-hankkeen tutkintohautomossa oli vuoden aikana 50 Hojks opiskelijaa ja suorittivat yhteensä 150 opintoviikkoa. Tuotantokouluun siirtyi hankkeiden aikana 30 opiskelijaa, suurin osa valmistui hankkeen aikana ja osa jatkaa vielä opintojaan. Muutama keskeytti ja pääsi töihin. Hankkeet Oma polku, 3T, Läpäisy 1-4 ja Oma reitti. Lisätätiedot [email protected] http://projekti.kpedu.fi/default.aspx?id=3182&pid=3182&pid1=3182&siteid=741 Tuotantokoululaisten kokemuksia http://projekti.kpedu.fi/data/liitteet/d14f5375af51469e8c41bbe289b3cd59.pdf 57 Yrittäjyyden tuottaminen Antero Stenlund ([email protected]) Tutkimuksellani etsin vastausta tutkimuskysymykseen yrittäjyyden tuottamisesta ja oppimisesta, sekä tavoittelin yrittäjyyden tuottamisen teoriaa. Teoreettinen viitekehys kiinnittyi kontekstualismiin sekä kontekstuaalisen kasvun ja tutkimuksen teorioihin. Sen mukaan yksilöt tuottavan yrittäjyyttään jännitteisissä ja reflektiivisissä prosesseissa, joille yleiset ja erityiset kontekstit asettivat ehtojaan ja mahdollisuuksiaan. Yrittäjyys loi arvoa kaikessa inhimillisessä toiminnassa. Yksilön osalta ilmiö yhdistyi kilpailussa selviytymiseen ja menestymiseen. Tutkimusympäristönä oli TAMKin yrittäjyyden koulutusohjelma sidosryhmineen. Aineistot keräsin havainnoimalla toimintaa ja haastattelemalla ihmisiä siellä. Kohteet ja informantit valitsin teoreettisella otannalla saturaatiota hyödyntäen. Empiirisen analyysin tuloksena synnytin yrittäjyyden tuottamisen paikallisen teorian ja edelleen hypoteesin, jota teoreettisen analyysin vaiheessa koettelin aiemmilla teorioilla. Ydinkategoriaksi nousi kyvykkyys, jota kilpailu edellyttää, osaaminen rakentaa ja itsenäisyys ilmentää. Kyvykkyyttä rakentavaksi toiminnaksi paljastui itsensä johtaminen, yhteisön hyödyntäminen, tuottamalla oppiminen ja kontekstin hallinta. Toimijaa ja oppijaa luonnehti käsite the enterprising self. Esiin nousi kasvatuksen ja yrittäjyyden ideaalin ero. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa ympäristöjä ja toimintaa, joilla halutaan edistää kasvua yrittäjyyteen. Yrittämällä oppimisen mallin luominen ja pedagogiikan kehittäminen Maarit Tartia-Kallio ([email protected]) Selvitämme, millainen on ammatillisen koulutuksen malli, joka motivoi eri taustoista tulevat ja erilaiselta lähtötasolta ponnistavat opiskelijat pyrkimään omien resurssiensa mukaiseen huipputulokseen. Kokeilemme, millainen malli kehittää yrittäjämäistä asennetta, yhteistyötaitoja, mahdollistaa yksilölliset tavat oppia ja parantaa näin oppimistuloksia, vähentää syrjäytymistä ja antaa kaikkien onnistua. Opiskelija hankkii oman alansa perusosaamista Amisyrityksissä tiimeissä työskentelemällä. Yritysmäisissä oppimisympäristöissä työskennellään samaan tapaan kuin oikeissa yrityksissä. Opiskelijat pohtivat itse ratkaisuja eteen tuleviin ongelmiin. Kaverit auttavat toisiaan ja opettaja-ohjaaja neuvoo tarvittaessa. Välillä on keskeisiin asioihin liittyviä ”tietoiskuja”. Tiimit hoitavat myös omia tilaustöitä yrittäjämäisesti. Iso osa tehtävistä on ulkopuolisten asiakkaiden tilaamia töitä. Yhteiset tutkinnonosat, äidinkieli, vieraat kielet ym. opiskellaan pitkälle työtehtävien ohessa. Osan asioista voi opiskella verkossa tai Nuori Yrittäjyys -yrityksessä. Paljon opitaan työssä oikeilla työpaikoilla. Osaamispisteitä voi kertyä myös muun muassa viikonloppu- ja kesätöistä sekä harrastuksista. YritysAmiksessa opiskelijat viihtyvät, koska oppivat itselleen ominaisella tavalla. Oppimistulokset 58 paranevat ja läpäisy paranee. YritysAmiksesta valmistuvien polku työelämään helpottuu. Kaikki kokeilevat yrittäjyyttä opintojen aikana, mikä lisää jatkossa yrittäjiksi ryhtyvien määrää. #tule2015 Tapahtuman vastuullinen toteuttaja: Ammattitutkintoaineiston laadunvarmistus ALVAR Taitto: Marko Kivistö | Paino: AEL Paino, Helsinki 2015 59 AMK- ja ammattilisen koulutuksen tutkimuspäivät 2015 yhteistyössä järjestävät 60
© Copyright 2024