Toimintakertomus 2014
TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT Luomme asukkaillemme ja asiakkaillemme viihtyisän, turvallisen ja toimivan rakenteellisen ympäristön ja edistämme seutuyhteistyötä teknisissä palveluissa. Toimimme myös toimialallamme seutukunnallisena suunnannäyttäjänä. Tekninen palvelukeskus valmistelee ja panee täytäntöön teknisen lautakunnan toimialaan kuuluvat asiat. Teknisen palvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa, ylläpitää ja luoda palveluja kaupunkilaisille ja eri hallintokunnille sekä huolehtia kaupungin omaisuudesta valtuuston myöntämien resurssien puitteissa. Teknisen palvelukeskuksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet asetetaan vuosittain talousarvion ja investointisuunnitelman laatimisen yhteydessä. Tavoitteita tarkennetaan käyttösuunnitelman ja investointiohjelman hyväksymisien yhteydessä. Tavoitteiden seurantaa varten palvelukeskus ja sen yksiköt raportoivat toiminnan ja talouden kehittymisestä lautakunnalle. Tekninen palvelukeskus on kumppanuusperiaatetta soveltava, asiakkaat huomioiva, kustannustehokas ja kilpailukykyinen palvelujen järjestäjä ja tuottaja. Kumppanuusperiaatteella tarkoitetaan oman suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitoresurssin ensisijaista hyödyntämistä, kun suunnitellaan vuosittaisia kohteiden toteuttamisia. Kumppanuus on myös em. oman resurssin laadullista kehittämistä, kustannustehokkuuden seurantaa ja tarkoituksenmukaisen oman työn ja ulkopuolisten palveluiden suhteen määrittämistä. Tekninen palvelukeskus voi toimeksiannosta myydä muille kuntakonsernin yksiköille, muille kunnille ja yksityisille palveluita ja viranomaistehtäviä sopimuksen mukaan. TEKNINEN PALVELUKESKUS TEKNINEN LAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2014 TOIMINNALLISTEN MUUTOSTEN VUOSI 2 JOHTAMINEN JA TYÖHYVINVOINTI 3 PALVELUOHJELMA 2020 4 KEHITYSPROJEKTIT4 TEKNINEN LAUTAKUNTA 5 TPK:N JOHTO JA ORGANISAATIO 6 YHTEISTYÖTOIMIKUNTA 7 HALLINTOYKSIKKÖ 8 • YLEISHALLINTO 9 • Palvelupiste Porina 10 • KAUPUNKIMITTAUS 11 • MAASEUTUTOIMI 12 • PYSÄKÖINNINVALVONTA 13 OMISTAMISEN YKSIKKÖ 14 • KIINTEISTÖVARALLISUUS 15 • KATU- JA PUISTOSUUNNITTELU 16 • RAKENNUTTAMINEN 19 • Tulvasuojeluhanke 22 • TALONSUUNNITTELU 20 RAKENTAMISYKSIKKÖ 24 • KUNNALLISTEKNIIKKA 26 • MITTAUSPALVELUT 28 • PUISTOTOIMI 30 • Satakunnan vihertietokeskus 32 • TALONRAKENNUS 34 • TALOTEKNIIKKA 35 LOGISTIIKKAYKSIKKÖ 37 • AJONEUVOKESKUS 38 • HANKINTATOIMI 39 • TEKNISET VARASTOINTIPALVELUT 40 JÄTEHUOLTO 41 TYÖTURVALLISUUS 42 TYÖHYVINVOINTI 44 VIESTINTÄ 45 HENKILÖSTÖTAPAHTUMAT 46 TILINPÄÄTÖSTIEDOT 48 1 TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 TOIMINNALLISTEN MUUTOSTEN VUOSI 2014 Koko Teknisen palvelukeskuksen väki ja tekninen lautakunta tekivät sekä yhdessä että erikseen laajan ja ansiokkaan työn hakemalla isoja ja pieniä toiminnallisia muutoksia tulevaisuutta ajatellen. Tavoitteena oli, että jokainen vastuualue haki omasta toiminnastaan muutoksen suuntaa ja kehittämisideoita. Tämä toteutui vaihtelevalla menestyksellä. Töitä tehtiin erittäin paljon ja asioihin paneuduttiin. Mikään ei kuitenkaan tapahdu nopeasti. Muutosten läpivienti tulee ottamaan aikansa. Onkin tärkeää, että koko henkilöstö saadaan muutokseen mukaan ja vastuualueen johtaja toimimaan muutoksen moottorina. Tämä vaatii johtajuutta ja johtamisen koulutusta, johon olemme jo panostaneetkin. Silti koulutus jatkuu. Viime vuonna TPK:ssa toteutettiin ensimmäisen kerran julkisen hallinnon käyttöön tarkoitettu Hyvän johtamisen kriteerien kysely. Valitettavaa on, että kysely perustuu sähköpostin käyttöön, sillä TPK:ssa ei ole pystytty järjestämään sähköpostia kaikille työntekijöille. Myöskään koneita ei ole kaikilla työmailla käytettävissä, ja tämäkin rajoittaa osaltaan toiminnan laajuutta. Jätehuollon liikelaitoksen purkaminen ja toiminnan siirtäminen TPK:n hallintoon kirjanpidolliseksi taseyksiköksi oli iso työrupeama. Marraskuussa 2013 aloitettu muutoksen valmistelu toteutui heinäkuussa 2014. Näin nopea toiminta oli mahdollista, koska henkilöstö oli työssä mukana. Lisäksi saimme aikaan erittäin hyvän yhteistyön Jätehuollon palveluihin liittyneiden kuntien kanssa, joka osaltaan madalsi asian loppuun viemistä. Myös poliittinen päätöksenteko oli muutoksessa kiitettävästi mukana. Jätehuollon osalta tarvitaan vielä paljon kehittämistä. Kilpailutuksen tuloksena yhdyskuntajäte viedään nyt poltettavaksi. Tästä seuraa se, että Hangassuon toiminta voidaan minimoida, mutta minimointi edellyttää mm. kierrätyspisteiden uudelleenjärjestelyjä. Jätelain tulevista muutoksista seuraa muutoksia myös jätteen käsittelyyn, mutta nyt kehitettävä järjestelmä on valmis ottamaan lain mukanaan tuomat haasteet vastaan. 2 Logistiikkakeskus muodostettiin vuoden alussa yhdistämällä ajoneuvokeskus, korjaamo ja varastopalvelut, sekä siirtämällä hankintapalvelut keskushallinnosta Logistiikkakeskukseen. Tämän tavoitteena on ollut yhdistää sisäiset kuljetukset, henkilökuljetukset ja sisäinen tavaran kuljetus yhteen paikkaan. Sisäiset henkilökuljetukset selvitettiin työryhmässä ja järjestelystä tehtiin ehdotus, joka nyt odottaa poliittista käsittelyä. Hankintapalveluiden siirron tavoitteena on saada hankinnat koko kaupungin osalta selvemmin yhteneviksi. Ohiostot pitää saada loppumaan. Kuntaselvitystä tehtiin laajalla rintamalla koko viime vuosi. Karhukuntien tekniset johtajat toteuttivat omalta osaltaan laajan selvityksen työn ensimmäisessä vaiheessa. Tällä menettelyllä päästiin toisesta vaiheesta jo helpommalla. Pitää muistaa, että kunnat ovat hyväksyneet valtuustoissaan jo vuonna 2003 strategian, jossa on sovittu teknisten toimien yhdistämisestä, vaikka kuntaliitoksia ei tulisikaan. Tämä päätös on jäänyt toteuttamatta. Tekninen sektori on pieni tekijä kuntaliitoksissa, mutta omaisuuden hallinnassa meillä on merkitystä. Lavian kuntaliitospäätös tuli salaa, vaikka asia melko varmasti tiedettiinkin jo vuoden alussa. Liitoksen suunnittelu ja toteutus oli iso työ ja se edellytti TPK:n monen toimijan osallistumista toteutukseen. Otimme joitakin Lavian kunnan töitä jo viime vuoden budjetista tehtäväksemme, koska Laviassa oleva vähäinen teknisen puolen henkilöstö ei olisi niistä selvinnyt. Ehdimme tehdä ennen liitosta lähes kaikki ne työt, jotka pitikin. Kuntaliitoshan on jo kertaalleen harjoiteltu Noormarkun kanssa. Tosin siellä oli ammattilaista henkilöstöä tekemässä muutosta. Jätehuollon lisäksi Tekniseen palvelukeskukseen on siirtynyt muistakin hallintokunnista uutta henkilöstöä. Tammikuussa 2014 vakinaisia työntekijöitä (osa-aikaiset huomioiden) meillä oli tasan 400 henkilöä. Vuoden 2015 alussa meitä oli yhteensä 403 henkilöä. Kasvu johtuu siitä että Maisan Höövelistä meille siirtyi Porinaan kaksi työntekijää, hankintapalvelujen mukana siirtyi viisi henkilöä, Sivistyskeskuksesta tuli viisi postin kuljetukseen kuuluvaa henkilöä ja Jätehuollon mukana siirtyi kuusitoista henkilöä. Henkilöstöä on vähentynyt eläköitymisten myötä sopivasti, kun budjettimäärärahat ovat pienentyneet. Kyse on kuitenkin melkoisesta henkilöstömyllerryksestä, kun uusia tekijöitä on tullut seitsemän prosenttia lisää. TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 Budjetti toteutui kiitettävästi. Mitään yllätyksiä ei tullut ja talvi oli lähes keväisen leppeä. Kokonaisuutena olemme onnistuneet vuoden 2014 osalta lähes kiitettävästi. Olemme saavuttaneet meille asetetut tavoitteet. Kehitystyö on asia, joka vaikuttaa aina moneen asiaan, mutta mitään muutoksen kaaosta emme ole saaneet aikaan. Muutos on hidasta, lähes huomaamatonta. Kun katsoo taaksepäin, näkee muutoksen paremmin. Menneisyyteen ei pidä palata, mutta sieltä voi oppia jotakin. Hyvät opit kannattaa säilyttää, mutta kaikkia vanhoja oppeja ei pidä omaksua. Uudet harkitusti käyttöön otetut opit antavat varmasti paremman tuloksen. Kiitos kaikille mukana olleille! TPK:n johtaminen ja työhyvinvointi Tekninen palvelukeskus on panostanut johtamisen sekä työhyvinvoinnin kehittämiseen jo useita vuosia. Viime vuoden aikana eMBA-koulutukseen on osallistunut kaksi henkilöä ja JOKO –koulutukseen kolme henkilöä. Viime vuoden alkupuolella saimme loppuun runsaan kymmenen henkilön TEAT-koulutuksen. Ennen vuodenvaihdetta teimme päätöksen osallistua valtakunnalliseen kehittämisprojektiin, Tiikerinloikkaan. Siinä kehitetään valtakunnallinen johtamisen sapluuna yhteistyössä Kunta- liiton, KEVAn ja eri yliopistojen kanssa. Tavoitteena on saada aikaan sertifioitu koulutusjärjestelmä. Koulutuksessa on mukana viisitoista TPK:n henkilöä. Työhyvinvoinnin ja varhaisen tuen mallin käyttöön liittyvää koulutusta on jatkettu. Varhaisen puuttumisen ajattelu on saatu kiteytettyä esimiehille hyvin. Viimeisin koulutus oli syksyllä, kun TTL:n Venla Räisänen piti kaksi puolen päivän esitystä vastuualueiden päälliköille, varapäälliköille ja keskijohdolle aiheesta: mitä työhyvinvointi on normaalissa toiminnassa. Tekninen palvelukeskus on panostanut johtamisen kehittämiseen olemalla mukana valtakunnallisessa Johtamisverkoston kehittämisessä. Johtaja on osallistunut yli kolmen vuoden ajan TTL:n vetämään julkisen hallinnon hyvän johtamisen kriteerien kehittämiseen. Kehitystyöstä on tehty kaksi kyselyä TPK:n henkilöstöltä, joilla on sähköposti. Ensimmäisen vaiheen vastauksia hyödynnettiin toiminnallisten muutosten kehittämisessä. Valtakunnallinen työ saatiin kuntoon vuoden 2015 alkupuolella. Jukka Kotiniemi TEKNISEN PALVELUKESKUKSEN PALVELUOHJELMA 2020 Pidetään yhdessä Porista huolta 3 TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 TEKNISEN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPROJEKTIT Karhukuntien tekniset Karhukuntien tekniset kokoontui vuoden 2014 aikana kolme kertaa. Teknisten ryhmä koostuu Karhukuntien teknisistä johtajista. Lisäksi Porista on mukana henkilöstön edustajana Timo Uusitalo ja kehittämispäällikkö Markku Mäkitalo. Kokousten sihteerinä toimii seutujohtaja Henna Lempiäinen. Kuntien talousarvioiden investoinnit koottiin yhteen ja kunnat keskenään sovittivat yhteen töitään ja hankintoja. Lisäksi kokouksessa käytiin läpi ajankohtaisia asioita mm. lakimuutosten vaikutuksia toimintatapoihin. Kuntajakoselvitystyön työryhmä koostui lähes samoista henkilöistä, lisäyksenä oli Siikaisten kunta. Huittinen ei kuulunut selvitystyöryhmään. Kuntajakoselvitystyö sitoi kevätkaudella Karhukuntien teknisten aikaa, mutta kokoukset pystyttiin silti pitämään. Merkittävä työ oli uusia kuntien kanssa aikanaan laadittu jätehuollon yhteistyösopimus. Sen laatimisessa ympäristökuntien edustajilla oli merkittävä työ. Kehto ja Kupera KEHTO-kuntien infra-alan kehittämisen haltuunotto ja toteutus -yhteistyö jatkui vuonna 2014. KEHTO-konsortion perustivat 18 kaupunkia. Nyt KEHTO-kaupunkeja on 21. Konsortion ensimmäinen kehityshanke oli KUPERA-hanke, joka päättyi vuonna 2012. KUPERA-hankkeen myötä saatiin selkeytettyä KEHTO-konsortion muoto yhteisenä toiminta-alustana. OPUS-hanke Vuonna 2013 KEHTO-kaupungit käynnistivät yhdessä Aalto-yliopiston kanssa OPUS-hankkeen eli kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta -hankkeen. OPUShanke jatkaa KUPERA-hankkeen hyvää tutkimusyhteistyötä tunnistettujen tärkeiden teemojen ratkaisemiseksi. OPUS-hankkeen ympärille on rakennettu kolme rinnakkaishanketta, joista Porin Tontin muodostuksen palveluiden tuotteistus -hanke on yksi. Hankkeelle haettiin TEKESIN rahoitusta, jota saatiin 99.000€. Turun kiinteistölaitoksen vetämä Kaupunki-infran ylläpidon palveluiden tuotteistus -hanke on toinen ja Kuntamaisema Oy:n Kustannusten ja niihin kohdistuvien suoritteiden kohdistusmalli -hanke on kolmas. TPK:n edustajat ovat myös mukana Turun hankkeessa ja vastaavasti Turku, Harjavalta, Kuopio ja Oulu ovat mukana Porin hankkeessa. OPUS-hankkeen tavoitteena on mm. palvelukokonaisuuksien ymmärtäminen ja optimointi osaoptimoinnin sijasta, palveluiden tuotteistaminen ja kustannusten oikea kohdistaminen. Porin hankkeen osalta vuonna 2014 pidettiin kolme työpajaa. Työ saatiin kuntoon pääosin vuoden 2014 loppuun mennessä. Lopputulos esiteltiin Kehto-foorumissa maaliskuussa 2015. Lisäksi merkittävimpinä kehityshankkeina voidaan mainita Nuoria infratöihin, Infrarakentaminen muutoksessa ja Infran korjausvelan laskentamallin kehittäminen. Kahdessa viimeksi mainitussa TPK:n henkilöstöä on ollut mukana. Hankkeiden tulosten on tarkoitus palvella kaikkia Suomen kaupunkeja ja kuntia. TEKNISEN PALVELUKESKUKSEN ARVOT ASIAKASLÄHTÖISYYS JA PALVELUHENKISYYS TALOUDELLINEN TASAPAINO OSAAMINEN, LAATU JA LUOVUUS AVOIMUUS JA MARKKINOINTIHENKISYYS KESTÄVÄ KEHITYS JA TURVALLISUUS HYVINVOIVA TYÖKYKYINEN HENKILÖSTÖ 4 TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen lautakunta kokoontui toimintavuoden aikana 21 kertaa ja kokouksissa merkittiin pöytäkirjaan yhteensä 451 pykälää. Päätöksistä 1/5 koski kaupunginhallitukselle tehtyjä esityksiä tai lausuntojen antamista. Lautakunta on johtosääntönsä ja kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätösten mukaisesti päättänyt ja asiakirjoilla vahvistanut kiinteän omaisuuden kauppoja ja vaihtoja, tonttien ja muiden alueiden vuokrauksia sekä urakka- ja muita sopimuksia. Lautakunta suoritti vuoden aikana kaksi katselmusta. 24.4.2014 suoritettiin venesatamakatselmus. 14.10.2014 lautakunta suoritti katselmuksen Kalaholmaan alueen asukkaiden tehtyä Uittopuiston polun rakentamisesta selvityspyynnön lautakunnalle. Tekninen lautakunta toimii myös tielautakuntana. Tielautakunnan toimituskokouksia pidettiin vuoden aikana 3 kertaa. Lautakunnan jäsenille ja varajäsenille järjestettiin koulutus, jossa käsiteltiin mm. yksityistielain mukaisia tehtäviä kunnassa ja kunnan yksityistietoimitusta. TEKNINEN LAUTAKUNTA JÄSENETHENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET Janne Salonen, PS Petri Salo, PS Eija Järvinen, PS Marja-Leena Jokinen, PS Satu Hatanpää, KOK Salla Tenho, KOK Ilkka Holmlund, KOK Pekka Turunen, KOK Timo Honkasalo, KOK Jukka Vuorio, KOK Jukka Forsström, SDP Timo Saario, SDP Mirva Heino, SDP Emmi Holsti, SD (>24.3.2014) Paula Kivimäki, SDP (<25.3.2014) Tero Savala, SDP Ulla Tulkki, SDP Reijo Hirvonen, VAS Petri Tuomela, VAS Marja-Leena Kukkasmäki, VAS Kirsi Lahtinen, VAS Viveka Lanne, KESK Matti Rehula, KESK Lautakunnan puheenjohtajana on toiminut Janne Salonen ja varapuheenjohtajana Satu Hatanpää. Kaupunginhallituksen edustajana on kokouksiin osallistunut Helvi Walli ja nuorisovaltuutettuna Aleksi Ojanperä. Tekninen lautakunta katselmuksella venesatamissa 24.4.2014 . Rauman kaupungin tekninen lautakunta vieraili Porissa 11.4.2014. 5 TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 Rakentamisyksikön johtoryhmä • Markku Koppelomäki, talonrakennusinsinööri • Arto Rosenholm, kadunrakennusinsinööri • Paavo Peltola, maastotyöpäällikkö • Tommi Välimaa, kadunrakennusmestari • Ismo Ahonen, kaupunginpuutarhuri • Tapio Laiho, lvi-huoltopäällikkö Henkilöstön edustajat • Arto Jokinen, ympäristörakentaja (JHL) • Pirjetta Sipiläinen-Salo, neuvontahortonomi (KTN) Sihteeri, Anne Snellman, tekninen asiantuntija YLEISHALLINTO Mika Painilainen KAUPUNKIMITTAUS Kalervo Salonen MAASEUTUTOIMI Mika Ruissalo PYSÄKÖINNINVALVONTA OMISTAMISEN YKSIKKÖ Harri Juhola Markku Lehtonen KIINTEISTÖVARALLISUUS Antti Kilkku RAKENNUTTAMINEN Harri Juhola KATU- JA PUISTOSUUNNITTELU Sanna Välimäki TALONSUUNNITTELU Pentti Klemetti RAKENTAMISYKSIKKÖ Markku Koppelomäki KUNNALLISTEKNIIKKA Arto Rosenholm MITTAUSPALVELUT Paavo Peltola PUISTOTOIMI Ismo Ahonen TALONRAKENNUS Markku Koppelomäki TALOTEKNIIKKA Tapio Laiho LOGISTIIKKAYKSIKKÖ Jani Sädemaa Omistamisen yksikön johtoryhmä • Harri Juhola, rakennuspäällikkö • Antti Kilkku, kiinteistöpäällikkö • Sanna Välimäki, liikenneinsinööri • Pentti Klemetti, kaupunginarkkitehti Henkilöstön edustajat • Kai Klink, rakennuttajarakennusmestari (JHL) • Markku Rantamäki, suunnitteluinsinööri (KTN) Sihteeri, Päivi Valkonen, maanmittausinsinööri. TEKNINEN PALVELUKESKUS talouspäällikkö Seppo Sairanen Hallintoyksikön johtoryhmä • Mika Painilainen, hallintopäällikkö • Kalervo Salonen, kaupungingeodeetti • Mika Ruissalo, maaseutupäällikkö Henkilöstön edustajat • Tarja Kuusisto, palveluasiant. (JHL) <1.6.2014 • Olli-Pekka Ihalainen, maanmittausteknikko (KTN) Sihteeri, Tarja Holmström, toimistosihteeri johtaja Jukka Kotiniemi JOHTORYHMÄ • Jukka Kotiniemi, johtaja • Mika Painilainen, hallintopäällikkö • Harri Juhola, rakennuspäällikkö • Markku Koppelomäki, talonrakennusinsinööri • Jani Sädemaa, kuljetuspäällikkö • Markku Mäkitalo, kehittämispäällikkö • Markku J. Lehtonen, toimitilapäällikkö Henkilöstön edustajat • Timo Muukkonen, pääluottamusmies (JHL) • Heikki Tuominen, varapääluottamusmies (KTN) Sihteeri, Tiina Kourujärvi, johdon assistentti HALLINTOYKSIKKÖ Mika Painilainen TEKNISEN PALVELUKESKUKSEN JOHTO JA ORGANISAATIO 2014 AJONEUVOKESKUS Mika Koski HANKINTAPALVELUT Outi Karinharju TEKNISET VARASTOINTIPALVELUT Niko Toivonen TOIMITILAT Markku Lehtonen Logistiikkayksikön johtoryhmä • Jani Sädemaa, logistiikkapäällikkö • Outi Karinharju, hankintapäällikkö • Mika Koski, kalustoinsinööri • Niko Toivonen, varastopäällikkö Henkilöstön edustajat • Jussi Sjöholm <30.9.2014, Veikko Elo >1.10.2014 Sihteeri, Suvi Aho, hankintasuunnittelija 6 JÄTEHUOLTO Jussi Lehtonen TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 YHTEISTYÖTOIMIKUNTA 2014 Toimintakaudella 2014 TPK:n yhteistyötoimikunta kokoontui seitsemän kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. TPK:n taloutta, toiminnallisia muutoksia, TPK:n kehittämishankkeita, työhyvinvointia, työterveyshuollon asioita sekä työsuojeluasioita. Yhteistyötoimikuntaa pidettiin hyvin ajan tasalla erilaisista valtakunnallisista ja seudullisista kehittämishankkeista, joissa TPK on mukana. Eniten yhteistyötoimikunnassa herätti keskustelua Rakentamisyksikön organisaatiomuutosesitys. Rakentamisyksikköä koskevat organisointimuutosesitykset on teknisen lautakunnan esityksestä viety kaupunginhallitukselle, joka on hyväksynyt selvitysten aloittamisen toimialajohtaja Kari Hannuksen nimeämällä työryhmällä. Työryhmän tulee antaa kaupunginhallituksen suunnittelukokoukselle väliraportti maaliskuussa 2015 ja lopullisen ehdotuksen tulee olla valmis 30.4. mennessä. Henkilöstön mielipide Rakentamisyksikköä koskevassa asiassa oli, ettei annetussa aikataulussa ole mahdollista selvittää riittävän perusteellisesti selvittämisen kohteeksi luvattuja vaihtoehtoja. Jokainen vaihtoehto tulisi tarkastella kaupungin etu mielessä ja vaihtoehdoista tulisi olla monipuolinen objektiivinen kirjallinen materiaali päätöksenteon tueksi. Henkilöstö katsoi, että selvittämistyöhön on varattava huomattavasti enemmän aikaa. Henkilöstöä myös huolestutti Kari Hannuksen nimeämän työryhmän kokoonpano. Työryhmässä teknistä toimialaa tuntevat henkilöt ovat jo julkistaneet mielipiteensä asiasta. He ovat jo tehneet tekniselle lautakunnalle yhtiöittämisesityksen omien ns. taustatutkimustensa pohjalta. Henkilöstö katsoi, että kaupungin edun ja yleisesti työryhmän työskentelyn uskottavuuden vuoksi ulkopuolinen selvittäjä olisi ollut parempi vaihtoehto. Henkilöstön taholta myös esitettiin, ettei Tilakeskuksen perustamista ja Rakentamisyksikön organisointia pitäisi tarkastella erillisinä asioina. Selvittämissuuntina voisivat olla myös talonrakennuksen ja talotekniikan vastuualueiden toimintojen yhdistäminen Tilakeskukseen niin, että ne huolehtisivat ainoastaan rakennusten kunnossapitokorjauksista. Lopuksi henkilöstöedustajat halusivat huomauttaa, etteivät teknisen lautakunnan käsittelemät esitykset Rakentamisyksikön yhtiöittämisestä ja Tilakeskuksen perustamisesta vastanneet niitä esityksiä, joista annettiin tiedonanto henkilöstölle, ja joita esiteltiin yhteistyötoimikunnan kokouksessa. Henkilöstö katsoi myös, ettei asioiden eteenpäin viemisessä ole noudatettu yt-lakia. Työterveyshuollon taholta kokouksiin tuotiin tietoa terveystarkastuksista, eri työpisteissä suoritetuista työpaikkakäynneistä ja niihin liittyvistä parannusehdotuksista. Työsuojeluun liittyvät asiat koostuivat pääasiassa työtapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden läpikäymisistä sekä johdon työpaikoille tekemien turvallisuuskierrosten raportoinneista. Yhteistyötoimikunnan tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä toimintaa. Yhteistyötoimikunnassa henkilöstöllä on mahdollisuus tulla kuulluksi sekä vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistoiminnalla pyritään sekä kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuuden Harri Juhola, pj YHTEISTYÖTOIMIKUNTA 2014 Työnantajan edustajat Harri Juhola, puheenjohtaja Jukka Kotiniemi Markku Koppelomäki Markku Lehtonen Jani Sädemaa Jussi Lehtonen Jari Mäkisalo Seppo Sairanen, yleisvarajäsen Markku Mäkitalo, yleisvarajäsen Työntekijäin edustajat Pirjetta Sipiläinen-Salo, varapj. Arto Jokinen Antero Kivelä, työsuojeluvaltuutettu Merja Koivunen Tiina Kourujärvi Annukka Mäkelä Markku Rantamäki, työsuojeluvaltuutettu Outi Vainikka-Majuri Tommi Välimaa Olli-Pekka Ihalainen, yleisvarajäsen Marja-Liisa Lehto, yleisvarajäsen Pauli Pihlajamäki, yleisvarajäsen Muut kokouksiin kutsuttavat henkilöt Mirva Polvi, työterveyshoitaja Ulla Roininen, työhyvinvointipäällikkö Mika Painilainen, kokouksien sihteeri edistämiseen että henkilöstön työelämän laadun parantamiseen. Yhteistoiminta on Porin kaupungissa järjestetty kolmitasoiseksi: kaupunkitaso, virasto- tai laitostaso ja työpaikkataso. Teknisen palvelukeskuksen yhteistyötoimikunta edustaa yhteistoiminnassa virastotasoa. Yhteistyötoimikunnan toimikausi on 2014 - 2018 noudattaen kunnallisen työsuojelun yhteistoimintaorganisaatioiden nelivuotiskautta. Yhteistyötoimikunta toimii myös TPK:n lakisääteisenä työsuojelutoimikuntana. Harri Juhola 7 HALLINTOYKSIKKÖ TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 Hallintopäällikkö MIKA PAINILAINEN YLEISHALLINTO MIKA PAINILAINEN 500 400 300 258 249 Kuukausipalkkainen henkilöstö Tuntipalkkainen henkilöstö 200 100 HALLINTOYKSIKKÖ (HA) YLEISHALLINTO (yh) Henkilöstö 1.12. 206 194 61 62 TPK 2014 HA 2013 HA 2014 26 28 yh 2013 yh 2014 0 TPK 2013 Vastuualueen tehtävänä on valvoa Teknisen palvelukeskuksen toiminnan laillisuutta, huolehtia Teknisen palvelukeskuksen keskitetyistä talous- ja toimistopalveluista, viestinnästä, kopiolaitoksesta, arkistoinnista sekä teknisistä erityistehtävistä. Vastuualue pitää myös kaupunkilaisille suunnattua palvelupiste Porinaa. Lisäksi vastuualueen tehtävänä on yksityistielain mukaan tielautakunnan ratkaistavaksi kuuluvat asiat sekä hoitaa ja ratkaista yksityistielain 93-96 §:issä mainitut tehtävät ja asiat. KAUPUNKIMITTAUS KALERVO SALONEN 500 258 HALLINTOYKSIKKÖ (HA) KAUPUNKIMITTAUS (km) 249 Henkilöstö 1.12. 206 194 400 300 200 100 61 62 0 TPK 2013 TPK 2014 HA 2013 HA 2014 16 16 km 2013 km 2014 Vastuualueen tehtävänä on kiinteistöinsinöörille lain mukaan kuuluvat tehtävät sekä niihin liittyvä ylläpito ja kehitys, kaupungin maaomaisuuden tiedonhallinnan konsultointi, kiinteistöjen ja paikkatietoaineistojen tiedonhallintajärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon kuuluvat tehtävät sekä ilmakuva- ja lakisääteisten kartta-aineistojen sekä geodeettisten taso- ja korkeusrunkopisteiden ylläpito. MAASEUTUTOIMI MIKA RUISSALO 500 400 300 HALLINTOYKSIKKÖ (HA) MAASEUTUTOIMI (ma) Henkilöstö 1.12. 258 249 206 194 61 62 TPK 2013 TPK 2014 HA 2013 HA 2014 200 100 0 9 8 ma 2013 ma 2014 Vastuualueen tehtävänä on hoitaa maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa annetun lain (30.3.2010/210) mukaisia maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueelle kuuluvia tehtäviä sekä päättää maaseutuelinkeinojen kehittämiseen varattujen määrärahojen jakamisesta. Maaseututoimen viranhaltijat toimivat yhteistoiminta-alueen maaseutuelinkeinoviranomaisina. PYSÄKÖINNINVALVONTA MARKKU J. LEHTONEN 500 258 HALLINTOYKSIKKÖ (HA) PYSÄKÖINNINVALVONTA 249 (py) Henkilöstö 1.12. 206 194 61 62 TPK 2013 TPK 2014 HA 2013 HA 2014 400 300 200 100 0 8 10 10 py 2013 py 2014 Vastuualueen tehtävänä on poliisin ohella huolehtia Porin kaupungin alueella pysäyttämistä, seisottamista ja pysäköimistä koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattamisen valvonnasta ja pysäköintivirhemaksujen määräämisestä sekä lähi- ja varastosiirroista. Pysäköinninvalvonta huolehtii Porin kaupungille tienpitäjänä kuuluvista romuajoneuvon siirtotehtävistä. Pysäköinninvalvonta valvoo toria ja hoitaa yleiset WC:t. TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 YLEISHALLINTO Vahingonkorvausasiat Vuonna 2014 hallintopäällikön päätöksiä ja lausuntoja erilaisista vahingonkorvausasioista (esim. liukastumis- tai autovahingosta) oli yhteensä 75 kappaletta. Yksityisteiden avustaminen Vuoden 2013 aikana syntyneitä yksityisteiden kunnossapitokustannuksia avustettiin keväällä 2014 ensimmäisen kerran koko Porin alueella uuden yhtenäisen käytännön mukaisesti. Hakemuksia tuli yhteensä 109 kappaletta. Avustus suoritettiin raha-avustuksena ja se edellytti toimivaa järjestäytynyttä tiekuntaa sekä vähintään kahta vakinaista asuntoa. Avustusta jaettiin 81.237,22 euroa ja avustus oli läpikulkuteillä 49 % ja päättyvillä teillä 44 % kunnossapitokustannuksista. Rumpuputkiavustushakemuksia rikkoutuneen rumpuputken tilalle tehtiin tekniselle lautakunnalle 2 kappaletta. Toimistotehtävien tiimiytys Toimistotehtävien tiimiytysprojektia, joka kuuluu yleishallinnon toiminnallisiin muutoskohteisiin, vietiin eteenpäin koko vuoden ajan ja ensimmäinen suuri askel saatiin eteenpäin vuoden vaihteen jälkeen, jolloin tehtäviä alettiin jakaa muodostettujen tiimien kesken. Tehtävät järjestettiin aluksi omiin kokonaisuuksiinsa melko teoreettiselta pohjalta, jonka jälkeen tehtävien konkretisointi alkoi yhdessä toimistotyöntekijöiden kanssa. Konkretisointi tapahtui erilaisin keinoin, kuten ryhmätyöskentelyinä, kyselyillä ja henkilökohtaisilla haastatteluilla. Myös keskushallinto teki omaa tehtäväkartoitustaan, jossa käytiin läpi taloustehtäviä sekä asiakirjaja hallintotehtäviä, ja myös näistä saatuja vastauksia hyödynnettiin. Mika Painilainen Toimistotyöntekijät saivat esittää toiveensa sen suhteen, missä tiimissä he haluaisivat työskennellä. Henkilöt jaettiin muodostuneisiin tiimeihin vastausten perusteella ja muutaman henkilön kanssa pidettiin keskusteluja tiimivalinnasta, jotta saatiin riittävästi henkilöitä ja osaamista jokaiseen tiimiin. Tiimejä muodostettiin viisi kappaletta: hallinto- ja asiakirjavastaavat, henkilöstövastaavat, talouden suunnitteluvastaavat, tuotannon tukivastaavat sekä asiakaspalveluvastaavat. Jokaiselle tiimille nimettiin prosessinomistaja, joka toimii myös tiimien jäsenien lähiesimiehenä sekä tiiminvetäjät, jotka toimivat prosessinomistajan apuna. Asiakirjahallinto ja kirjaamotoiminta Teknisen palvelukeskuksen asiakirjahallinnon kehittämistä jatkettiin vuonna 2014. Kirjaamotoiminta saatiin vakiinnutettua niin, että 2–3 henkilöä hallitsee kirjaamon työtehtävät. Rakennushankkeista ja tonttien luovuttamisesta laadittiin omat kirjaamisohjeet, jotta asiat saataisiin entistä paremmin rekisteröityä. Loppuvuonna alettiin suunnitella koko kaupungin keskitetyn kirjaamon perustamista, mikä tulee myöhemmin vaikuttamaan Teknisen palvelukeskuksen kirjaamiskäytäntöihin. Teknisen palvelukeskuksen päätearkistossa on edelleen paljon paperista asiakirja-aineistoa järjestämättä ja seulomatta. Paperiarkiston järjestämistä hidastaa ajantasaisen koko virastoa koskevan arkistonmuodostussuunnitelman puuttuminen. Vanha aineisto täytyy järjestää oman aikansa ohjeiden ja normien mukaisesti, joten suunnitteluvaiheessa oleva koko kaupungin tehtäviin ja prosesseihin pohjautuva tiedonohjaussuunnitelman laatimistyö ei auta vanhan aineiston järjestämisessä. Tavoitteena on, että vanha aineisto saadaan järjestettyä ennen uuden tiedonohjaussuunnitelman käyttöönottoa. Vanhat hallintokuntakohtaiset arkistosäännöt korvattiin vuoden 2014 alusta alkaen Porin kaupungin asiakirjahallinnon laatukäsikirjalla, joka ohjaa jatkossa asiakirjahallintoa. Laatukäsikirjan mukaan tekninen lautakunta on yksi osa-arkistonmuodostaja. Tiimit aloittivat ajatuskarttojen laatimisen keväällä 2014, alla henkilöstövastaavat-tiimin ajatuskarttaluonnos. 9 TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 PALVELUPISTE PORINA Heikki Tuominen Palvelupiste Porinan kahdeksas toimintavuosi toi mukanaan henkilöstömuutoksia sekä uusina palveluina kaupungin pyydysmerkkien myynnin ja Porin Linjojen lipunmyyntipisteen. Kestosuosikkina säilyneitä kuukausipysäköintilupia myytiin toimintavuoden aikana 2 447 kpl. Kassapalveluissa kirjattiin 19 091 asiakastapahtumaa. Virallisia karttoja laadittiin ja toimitettiin 608 kpl. Yhdistettyjä sijoitus- ja katutyölupia myönnettiin vuoden aikana 151 kohteelle. Tämän lisäksi erillisiä sijoituslupia myönnettiin 95 kpl ja erillisiä katutyölupia 331 kpl. Kaapeli- ja johtokarttoja laadittiin 869 kpl, joista näytöt välitettiin 732 kohteeseen. Katukorkeuslausuntoja rakennuslupiin laadittiin 145 tontille. Kevät oli Porinassa henkilöstömuutosten aikaa, sillä palveluasiantuntija Tarja Kuusisto jäi toukokuussa eläkkeelle. Kesäkuun alussa palvelupisteessä aloitti kaksi uutta palveluasiantuntijaa, kun Porin Seudun Matkailu Oy MAISAn ylläpitämä yhteispalvelupiste Hööveli lopetti toimintansa Promenadikeskuksessa ja Höövelin palveluita hoitaneet Sini Veromaa ja Piia UusiLaurila siirtyivät Porinaan. Samalla myös Porin Linjojen lipunmyyntipiste siirtyi Porinan tiloihin. Palvelujen siirron ja kassapisteiden uudelleenjärjestelyn myötä Porinassa aloitettiin myös kaupungin kalastus- lupien myynti. Kalenterivuoden voimassa olevat pyydysmerkit maksavat porilaisille 8 € ja ulkopaikkakuntalaisille 16 €. Lupa oikeuttaa uisteluun, tuulastukseen sekä kalastukseen erikseen määritetyillä pyydyksillä. Porinan ylläpitämän säänkestävän veneilykartaston suosio jatkui edelleen. Toimintavuoden lopulla Porina toteutti myös Lavian kuntaliitoksen yhteydessä sovitun palvelupiste Paikkurin suunnittelun ja toteutuksen koulutuksineen yhteistyössä Lavian kirjastohenkilökunnan kanssa. Myös Porin Linjojen bussilippujen myynti ja lataus onnistuu nyt Porinassa. Raili Arola palvelee asiakkaita erilaisten sarja- ja kausikorttien valinnassa sekä aikatauluneuvonnassa. Tuttuun tapaan palvelupiste Porinan henkilökunnan panosta tarvittiin kuluneen vuoden aikana myös mm. internetsivujen ylläpidossa, virkistystoiminnan hoidossa, SuomiAreenan järjestelyissä sekä kaupungin venepaikkojen vuokraustoiminnan ylläpidossa ja vieraslaiturien vuokraus- ja valvontapalvelussa. Keväinen veneilyilta täytti Porinan yleisötilat. Tilaisuudessa esiteltiin myös Selkämeren kansallispuiston ajankohtaisia kuulumisia ja hankesuunnitelmaa. 10 Uudet kassapisteet ja Porin Linjojen palvelupiste muokkasivat Porinan ilmettä kesällä. Uusi 12m pitkä septilaituri palvelee veneilijöitä kantakaupungin alueella. TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 KAUPUNKIMITTAUS Kalervo Salonen Kaupunkimittaukselle kuuluvat kaupungin kartasto-, ilmakuvaus- ja niihin liittyvien mittaustöiden koordinointi, GPS -järjestelmän, tasorunkopisteiden (x,y) ja korkeuspisteiden (H) ylläpito, kiinteistöinsinöörille lain mukaan kuuluvat tehtävät, kiinteistöjen tiedonhallintajärjestelmien sekä kiinteistörekisterin ja osoiterekisterin ylläpitäminen. Vastuualueen päällikkönä toimii kaupungingeodeetti Kalervo Salonen. Vakinainen henkilöstö oli 15 henkeä. Keskeisimmät tapahtumat ja toiminnot 2014 Vuoden 2014 aikana suurin yksittäinen tehtävä on ollut Lavian kuntaliitoksen valmistelu. Lisäksi on jatkettu sekä tietokonejärjestelmien että ohjelmistojen päivittämistä. Myös henkilöstön tehtäväkuvausten tarkentamista on jatkettu. Henkilöstön tietotaitoa on ylläpidetty mm. osallistumalla valtakunnallisiin seminaari- ja teematapahtumiin. Uusissa kuntaselvityshankkeissa kaupunkimittaus on kerännyt taustatietoja, tehnyt selvitystyötä ja antanut useita lausuntoja erityisesti karttaasioihin ja kiinteistönmuodostukseen liittyen. Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien vaihto (Porissa 08.11.2010) on jatkunut myös ympäristökunnissa – kaupunkimittaus on seurannut näitä asioita tiiviisti. Aineistojen hankinta Merkittävin uusi aineisto oli Blom Kartta Oy:ltä tilattu ilmakuvaus – kuvaus kattoi Lavian asemakaava-alueen. Kuvaus suoritettiin 10 cm:n pikselikoolla syyskuussa 2014. Kuvaus saatiin kaikkien toimijoiden käyttöön vielä vuoden 2014 aikana. Huom! Ortoilmakuva (vaikkakin tarkka) ei vastaa asemakaavan pohjakarttaa, jota laaditaan v. 2015. Yhdistämällä tähän aineistoon koko Laviasta olevan Lavian keskusta syksyllä 2014 maanmittauslaitoksen ilmakuvaukset vuosilta 2013 ja 2014, saatiin eri toimijoille yhtenäinen karttapohja uusissa koordinaatti – ja korkeusjärjestelmissä (ETRS-GK22 ja N2000). Tässä yhteydessä tuotettiin koko Laviaan ”uudet” korkeuskäyrät. Tietojärjestelmien käytön tehostamisessa sekä omissa toiminnoissa että asiakaspalveluissa korostuu jatkuvasti aineistojen oikeellisuuden ja laadun merkitys. Tämän ongelman parissa on yritetty luoda sellaisia toimintatapoja, joilla ”sähköistä toimintaa” voitaisiin kuitenkin koko ajan edistää. Tarkistuksia ja täydennysmittauksia pohjakartan ylläpitoa, rakennusten kartalle- ja rekistereihinvientiä sekä kiinteistötoimitusten suorittamista varten on tehty koko Porin ja myös Lavian kunnan alueilla resurssien mukaan (resurssipula on huolestuttava). Keskeisenä kumppanina on toiminut Rakentamisyksikköön kuuluva mittauspalvelut. Osoitetiedostojen ja nimistöasioiden hoitaminen on vaatinut erityistoimenpiteitä varsinkin Porin ja Lavian päällekkäisten tiennimien osalta. Kiinteistörekisterin pito asemakaavaalueilla on jatkuvasti säilynyt tärkeänä lakisääteisenä palveluna. Kiinteistötoimitusten osalta painopiste jatkaa suuntautumista erilaisten selvitystyyppisten toimitusten suuntaan. Näitä ovat mm. rasitetoimitukset, yksityistieasiat, laadun muutokset, tunnusmuutokset ja kirjaamisasioiden päivittäminen. Yhteistyö valtion laitosten kanssa on jonkin verran vähentynyt. Maanmittauslaitoksen kanssa yhteistyö on ollut koko ajan merkittävää. Yksi isohko yhteishanke on ollut ”Ratatoimitus”, jossa Porin läpi menevän rautatiealueen ulottuvuus on tarkoitus määritellä - hankkeesta saatiin maastotyöt kuntoon vuoden 2014 aikana ja tavoitteena on saada tarvittavat rekisterimerkinnät kuntoon vuoden 2015 aikana. Hankkeen vastuutaho on maanmittauslaitos. Kaupunkimittaus on ollut mukana muutamissa tutkimushankkeissa, missä keskeisenä toimijana on operoinut Porin Yliopistokeskus. Kuntayhteistyö ja yhteistyö eri hallintokuntien kanssa on selkeästi lisääntynyt. Keskeisiä tilastotietoja 2014 : Porin pinta-ala on 1704 km2, josta maaalaa on 834 ja sisävesialuetta 25,5 km2. • tonttien rekisteröinnit n. 140 kpl • yleisten alueiden rekisteröinnit 18 kpl • rakennuspaikan merkitsemisiä 196 kpl • sijaintikatselmuksia 375 kpl • tonttijakoja 59 kpl 11 TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 MAASEUTUTOIMI Mika Ruissalo Maaseututoimen tehtävänä on hoitaa laissa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle määrätyt tehtävät sekä maaseudun kehittämistehtäviä Porin yhteistoiminta-alueella, johon kuuluvat Porin lisäksi Ulvila, Lavia, Luvia, Siikainen, Merikarvia ja Karvia. Vastuualueen päällikkönä toimii Mika Ruissalo. Porin maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue Maaseutuviraston kanssa laadittu maksajavirastosopimus otettiin uuteen tarkasteluun, ja se päivitettiin vuoden 2014 lopulla. Uusi sopimus tullaan allekirjoittamaan Porin kaupungin ja Maaseutuviraston välillä alkuvuoden 2015 aikana. Sopimuksen mukaisia yhteistoiminta-alueita on Suomessa 61, joista Porin maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue kuuluu keskimääräistä suurempien yksiköiden joukkoon. Maaseututoimen asiakkaat koostuvat pääosin alueen maataloustukia hakeneista viljelijöistä. Asiakasmäärä lisääntyi merkittävästi, mikä johtui viljelyn lopettaneiden maanomistajien asioinnista. Toimintavuoden erityispiirteinä olivat tukioikeuksien omistuksen siirrot maanomistajille, joista tuli uusi, suuri asiakasryhmä maaseutuhallinnolle. Tämä johtui siitä, että vuoden 2015 alusta alkaen tuen maksun edellytyksenä olevia tukioikeuksia ei voi lakimuutoksen takia siirtää maanomistajalle, joka ei ole aktiiviviljelijä. Tukioikeudet on annettu omistukseen viljelijälle, joka on peltoja viljellyt vuonna 2006. Useat maanomistajat halusivat omien peltojen tukioikeudet omistukseensa, mikä aiheutti loppuvuoden aikana asiakasruuhkan maaseutuhallinnolle. Toiminnan kehittäminen Kehittämistoimintaa on tehty resurssien mukaisessa laajuudessa. Maaseutupäällikkö on kuulunut ProAgrian Tietovirta ja Sataideaa -hankkeiden ohjausryhmiin. Syyskuun alussa maaseutuasiamies irtisanoutui ja maaseutusihteeri jäi palkattomalle virkavapaalle, minkä takia jouduttiin loppuvuonna sivupisteiden palvelua 12 vähentämään. Paperittoman asioinnin lisäämiseksi arvottiin porilaisten sähköisen hakemuksen jättäneiden viljelijöiden kesken tablettitietokone, jonka voitti Antti Aaltonen. Muuhun toiminnan kehittämiseen ei ollut resursseja, koska Porin sekä sivupisteiden toimistot ruuhkautuivat tukioikeuksien siirtäjistä. Paperilomakkeilla tehtävät tukioikeuden siirrot tulevat työllistämään hallintoa vielä tulevina vuosina huomattavasti, koska tämän toimenpiteen hoitamiseksi ei ole vielä kehitetty sähköistä järjestelmää. Lisäksi kaikki paperiset lomakkeet joudutaan edelleen skannaamaan sähköiseen arkistoon, mikä lisää käsittelytyötä. Tukioikeuden siirtäjät ovat usein iäkkäitä henkilöitä tai kuolinpesien osakkaita, jotka tarvitsevat henkilökohtaista neuvontaa muita enemmän. Maksajavirastosopimuksen mukaan Maaseutuvirasto ja ELY-keskus kouluttaa yhteistoiminta-alueiden maaseutuviranomaiset, jotka puolestaan pitävät koulutuksia viljelijöille ennen kevään tukihakua. Koulutustilaisuuksia asiakkaille on pidetty edellisen vuoden tapaan Porin Nuorisotalolla, sähköisen tukihaun osalta IT-palveluiden Atk-luokassa ja lisäksi muiden kuntien koulujen Atk-luokissa. Yhteistyötä sähköisen tukihaun lisäämiseksi on tehty MTK:n Tietovirta-hankkeen kanssa. Tavoitteena on ollut sähköisen tukihaun lisääminen, mikä vähentää puutteellisten hakemusten määrää ja siten täydennystarvetta. Vuonna 2014 kevään päätukihaku päättyi jatkoajan jälkeen 8.5. ja säh- Riistakameran kuva mehiläispesällä olevasta karhusta. köisesti jätettyjen hakemusten lukumäärä vaihteli huomattavasti eri kuntien välillä. Yli puolet viljelijöistä jätti sähköisen hakemuksen, eniten paperittomasti tukea haettiin Karviassa. Sähköisesti oli mahdollista toimittaa myös muutokset kesäkuun puoliväliin mennessä, mutta pääosa viljelijöistä palautti ilmoituksen vielä lomakkeella. Sähköisen tukihakemuksen tekeminen edellytti, että hakijan tiedot oli päivitetty tukijärjestelmään ja tarvittavat lohkomuutokset oli tehty kuntaan maaliskuun loppuun mennessä. EU:n uusi ohjelmakausi aloittaa vuoden 2015 alusta alkaen. Tähän varauduttiin jo vuoden 2014 lopulla järjestämällä ensimmäiset viljelijöiden tukikoulutukset yhdessä MTK:n Tietovirta-hankkeen kanssa. Maaseutuviranomaiset pitivät vastaanottoa edellisen vuoden tapaan Siikaisissa tiistaisin, Ulvilassa keskiviikkoisin, Luvialla torstaisin, Laviassa pääsääntöisesti perjantaisin, Merikarvialla tarvittaessa perjantaisin ja Noormarkussa tarvittaessa. Karviassa maaseutusihteeri oli paikalla elokuun loppuun keskiviikosta perjantaihin ja toimistonhoitaja kaikkina viikonpäivinä. Päätukihaun yhteydessä oli sivupisteissä useampia päivystyspäiviä kunnan hakijamäärään suhteutettuna. Syys-joulukuun aikana maaseutupäällikkö hoiti Karvian maaseutuviranomaisen tehtäviä keskiviikkoisin, TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 koska virkavapaalle jääneen maaseutusihteerin tilalle ei palkattu loppuvuodeksi uutta henkilöä. Porin maaseutuhallinto jatkoi yhteistoiminnassa kiinteistövarallisuuden kanssa kaupungin omistamien peltojen vuokra-asioiden hoitoa. Tehtävää hoiti maaseutuhallinnon tehtävien ohella Teknisen palvelukeskuksen projektitehtävissä ollut maaseutusihteeri Maria Huhtamäki, joka valittiin maaseutuasiamiehen virkaan syyskuun alusta alkaen. Tilastot Korjaamatta jääneestä sadosta jätti satovahinkoilmoituksen 21 viljelijää, satovahinkokorvaushakemuksia jätettiin 4 ja petovahinkokorvaushakemuksia 14. Näiden osalta tehtiin 22 maastoarviointia. Maaseutuviranomaiset antoivat 23 lausuntoa/todistusta. Hukkakauratarkastuksia tehtiin 269 hehtaarin peltoalalle. Sitoumus-, tukioikeuksien siirto- ja tukipäätöksiä tehtiin 8.000 kpl. Saapuneita kirjeitä kirjattiin 838 kpl ja lähetettyjä 2207 kpl. Yhteistoiminta-alueen maatiloille maksettiin maaseutuelinkeinoviranomaisten päätöksellä lähes 30 miljoonaa euroa. Maataloustuen hakijoita Porin maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella oli vuonna 2014 yhteensä 1005 kpl jakautuen seuraavasti: Pori 268, Karvia 219, Ulvila 141, Lavia 139, Siikainen 98, Merikarvia 90 ja Luvia 50. Koko yhteistoiminta-alueen sähköisten hakemusten osuus oli 59 %. Karviassa maataloustukihakemuksen jätti sähköisesti 80%, Laviassa 58%, Merikarvialla 60%, Ulvilassa 53%, Siikaisissa 58%, Luvialla 50% ja Porissa 45% hakijoista. Maataloustukea maksettiin yhteistoiminta-alueella yhteensä 29.798.000 euroa. Tuenhakijoille maksetut summat jakaantuivat kunnittain seuraavasti: Pori 7.497.000 € Karvia 6.815.000 € Ulvila 4.778.000 € Merikarvia 3.150.000 € Lavia 2.899.000 € Siikainen 2.797.000 € Luvia 1.759.000 € Maaseutupäällikkö Mika Ruissalo luovutti arvotun tabletin 27.6.2014. Kuvassa Antti Aaltonen puolisoineen. Pysäköinninvalvonta on Porissa varsin tehokasta ja tuottavaa. PYSÄKÖINNINVALVONTA Vastuualueen tehtävänä on valvoa Porin kaupungin alueella pysäyttämistä, pysäköimistä ja seisottamista koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattamista sekä määrätä rikkeistä pysäköintivirhemaksuja. Vastuualueen päällikkönä toimii Markku Lehtonen. Teknisen palvelukeskuksen Hallintoyksikön pysäköinninvalvonnan vastuualue huolehti pysäköinninvalvonnasta Porissa aluehallintoviranomaisen myöntämän luvan edellyttämällä tavalla. Toimintaolosuhteet säilyivät entisellään. Työvuorot vastaavat pysäköin- Markku Lehtonen timittarien maksullisuusaikoja ja poikkeuksellisia ilta-ajan valvontatarpeita. Tarkastajilla on käytössä nykyaikaiset käsitietokoneet virhemaksujen kirjoittamiseen. Tarkastajat ovat osallistuneet Poliisiammattikorkeakoulussa järjestettäviin pysäköinnintarkastajille suunniteltuihin koulutuksiin ammattitaidon ylläpitämiseksi. Koulutuksessa käsitellään oikeudellisiin ja liikenneasioihin painottuvia asioita sekä työturvallisuutta. Pysäköintivirheitä kirjoitettiin 20811 kappaletta, joista poliisien kirjoittamia oli 36. Vastalauseita virhemaksuista käsiteltiin 414 kpl. Pysäköinninvalvonnan lisäksi vastuualue hoiti kunnalle kuuluvat romuajoneuvojen siirtotehtävät. Ajoneuvojen varastosiirtoja tehtiin 86 kappaletta. Edelleen pysäköinninvalvonta vuokrasi toripaikat ja valvoi niiden käyttöä sekä huolehti yleisistä käymälöistä. 13 OMISTAMISEN YKSIKKÖ TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 Rakennuspäällikkö HARRI JUHOLA KIINTEISTÖVARALLISUUS ANTTI KILKKU 500 OMISTAMISEN YKSIKKÖ (OM) 400 300 258 249 Kuukausipalkkainen henkilöstö Tuntipalkkainen henkilöstö 200 100 KIINTEISTÖVARALLISUUS (kiva) Henkilöstö 1.12. 206 194 77 74 TPK 2014 OM 2013 OM 2014 24 23 kiva 2013 kiva 2014 Vastuualueen tehtävänä on maa- ja vesialueiden hankinta, hallinta, vuokraus ja myynti sekä toimitiloihin ja rakennuksiin kohdistuvat Toimitilattaseyksikön tilaamat työt. Lisäksi vastuualue huolehtii maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista lunastus- ja korvausasioista. 0 TPK 2013 KATU- JA PUISTOSUUNNITTELU SANNA VÄLIMÄKI 500 OMISTAMISEN YKSIKKÖ (OM) 400 300 258 249 206 194 KATU- JA PUISTOSUUNNITTELU (ks) Henkilöstö 1.12. 200 100 77 74 14 14 ks 2013 ks 2014 0 TPK 2013 TPK 2014 OM 2013 OM 2014 Vastuualueen tehtävänä on liikenneväylien ja -alueiden liikenne- ja rakennusteknillinen suunnittelu, liikenneturvallisuus sekä viher-, virkistys-, liikunta- ja yleisten alueiden maanrakennus- ja vihersuunnittelu sekä niihin liittyvät suunnittelijoille kuuluvat valvonnat. Lisäksi vastuualue vastaa joukkoliikenteestä tarvittavin osin maankäytön ja joukkoliikenteen suunnittelun kanssa. Vastuualue hoitaa joukkoliikennelautakunnan sekä Porin seudun joukkoliikenneviranomaisen tehtävät. Joukkoliikennetoiminta ei ole teknisen lautakunnan alaista toimintaa. RAKENNUTTAMINEN HARRI JUHOLA 500 OMISTAMISEN YKSIKKÖ (OM) 400 300 RAKENNUTTAMINEN (rt) Henkilöstö 1.12. 258 249 206 194 77 74 TPK 2014 OM 2013 OM 2014 200 100 28 26 rt 2013 rt 2014 0 TPK 2013 Vastuualueen tehtävänä on vastata toimitilojen ja yhdyskuntarakentamisen uudis-, korjaus- ja kunnossapitorakennuttamisesta, kustannuslaskennasta ja siivouspalveluiden tilaamisesta. Vastuualue voi rakennuttaa toimeksiannon perusteella myös muita kuntakonsernin tai muiden kuntien rakennushankkeita. Lisäksi vastuualue valvoo katu- ja muilla yleisillä alueilla tapahtuvia töitä. TALONSUUNNITTELU PENTTI KLEMETTI 500 OMISTAMISEN YKSIKKÖ (OM) 400 300 258 249 206 194 TALONSUUNNITTELU (ts) Henkilöstö 1.12. 200 100 77 74 11 11 ts 2013 ts 2014 0 TPK 2013 14 TPK 2014 OM 2013 OM 2014 Vastuualueen tehtävänä on arkkitehti-, rakenne-, lvi- ja sähkösuunnitelmien ja sovittavien rakennuttamisasiakirjojen laatiminen kaupungin rakennusten uudis-, muutos- ja korjaustöitä varten ja niihin liittyvät suunnittelijalle kuuluvat valvonnat. TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 OMISTAMISEN YKSIKKÖ Omistamisen yksikön tehtävänä on isännöidä ja kehittää hallinnassaan olevia alueita sekä palveluita. Yksikkö vastaa maa- ja vesialueiden sekä toimitilojen hankinnasta, hallinnasta ja luovutuksesta, isännöintitehtävistä, siivouspalveluiden ja kiinteistöhoidon tilaamisesta, liikenneväylistä ja valvoo kumppaneidensa kilpailukykyä. Yksikkö suunnittelee tai tilaa kaupungin liikenneväylät, viheralueet, arkkitehti-, rakenne-, sähkö- ja lvi-suunnitelmat sekä vastaa osaltaan kaupunkikuvan kehittämisestä. Yk- sikkö huolehtii toimitilojen ja yhdyskuntarakentamisen uudis-, korjaus- ja kunnossapitorakennuttamisesta sekä kustannuslaskennasta. Lisäksi yksikkö valvoo katu- ja muilla yleisillä alueilla tapahtuvia töitä. Kalasatama on yksikön vastuulla. Teknisen palvelukeskuksen vuoden 2009 alusta käyttöönotetun johtamisjärjestelmämallin mukaisesti töiden teettämisessä noudatetaan kumppanuusperiaatetta. Kumppanuuden kehittäminen jatkuu edelleen mm. KIINTEISTÖVARALLISUUS, MAAOMAISUUS Maa-alueet Raakamaata tulevaa asemakaavoitusta varten hankittiin toimintavuoden aikana noin 72 ha. Tavanomaista suuremman määrän hankkimista edesauttoi kunnalle luovutettuja kiinteistöjä koskeva luovutusvoittojen määräaikainen verovapaus, jonka voimassaolo päättyi 31.12.2014. Hankintoja rahoitettiin poikkeuksellisen paljon vaihtomailla, joita luovutettiin n. 98 ha. Kaupunki pyrkii eroon sille itselleen tarpeettomista rakennuksista. Toimintavuoden aikana myytiin Yyterin leirintäalueen rakennukset sekä yhtiöitettiin Kiertokadulla kaksi kerrostaloa huoneistojen myyntiä varten. Harri Juhola tuotteistamisella ja prosessityöskentelyllä. Töiden teettämisessä käytetään periaatetta, jossa omat resurssit käytetään ensin ja sen yli menevä kuorma hoidetaan ulkopuolista urakointia käyttäen. Kumppanuusperiaate on useissa kunnissa käytössä olevaa tilaaja-tuottajamallia kevyempi tapa hoitaa hankkeiden teettäminen, jossa koko organisaation voimavarat hyödynnetään, eikä tiukkoja reviirirajoja muodosteta. Antti Kilkku vuttamalla kaupungille maa-alueita 660.000 euron arvosta ja maksamalla 1.900.000 euron rahakorvauksen. Maankäyttösopimuksia koskevan nykyisen lainsäädännön aikana kysymyksessä oli ylivoimaisesti merkittävin sopimuskohde Porissa. Ns. Karhukorttelin asemakaavan muutokseen liittyen Oy Sinebrychoff Ab osallistui yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin luo- Tontteja luovutettiin kaikkiaan 67 kpl. Asuntotarkoituksiin tontteja luovutettiin yhteensä 51 kpl (omakotitontteja 49 ja rivitalotontteja 2 kpl) ja yritystontteja 16 kpl (8 teollisuustonttia, 4 liiketonttia ja 4 muuta tonttia). Omakotitonttien kysyntä jatkui edelleen laimeana. Eniten niitä luovutettiin Klasipruukin kaupunginosassa. Karhukorttelin asemakaava sai lainvoiman 17.1.2014. 15 TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 KIINTEISTÖVARALLISUUS, RAKENNUKSET Vuonna 2013 uudistettiin toimitilavuokra siten, että vuokra vuodesta 2014 eteenpäin sisältää myös koron rakennusten arvolle. Vuonna 2010 saatu vuosikello toimitilavuokrien määrittämiseksi aikataulutti onnistuneesti vuoden 2014 toimitilavuokralistan valmistumisen. Lähes kaksinkertaiseksi noussut vuokra aiheutti paljon keskustelua. Ajatus siitä, että nykyisen tasoinen vuokra mahdollistaisi myös tulevien peruskorjausten ja investointien tekemisen tulorahoituksella, ei heti alkuun lyönyt läpi. Yhteistyö Palveluliikelaitoksen kanssa on tiivistä. Neuvottelut kiinteistönhoidon palvelukuvauksesta tuottajan ja rakennusten käyttäjien kanssa ovat jatkuvia. Kiinteistönhoidon hintaneuvottelut ovat olleet onnistuneita, tästä kiitos Palveluliikelaitokselle. Rakennusten kiinteistöpalvelusopimusten, jätehuoltosopimusten ja murtohälytyssopimusten seuranta ja valvonta, avainten hallinta sekä turvallisuustyö ovat jatkuneet entisessä laajuudessa. Rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutusseuranta on jatkunut. Rakennusrekisteriä käytetään kiinteistönhoidon huoltokirjan pohjana ja osa rakennuttajista on ottanut käyttöön rakennusrekisterin ylläpidossa käytettävän rakennustieto-ohjelman osioita. Lisäksi ylläpidettiin tietoja Kiinteistö Oy Porin Ammattiopiston ja Kiinteistö Oy SAMK Porin rakennuksista. Rekisteriin on kirjattu tietoja Sote-alueen rakennuksista sekä tietoja osaketiloista ja ulkoa vuokratuista tiloista. Uutena toimintana on alkanut toimitilojen vuokraaminen markkinoilta hallintokuntien käyttöön. Työtä tekee vuokrahallintapäällikkö. Asuntojen, toimitilojen, varastojen ja muiden tilojen vuokraus ulkopuolisille vuokralaisille jatkui entisellä määrällä. Tilojen vuokrausaste keskustassa ja sen ympäristössä on käytännössä 100 %. KATU- JA PUISTOSUUNNITTELU Porin sillan korjaustyö valmistui etuajassa syksyllä. 16 Katu- ja puistosuunnittelun tehtäväkenttä on laaja. Perustehtäviin kuuluu katu-, liikenne- ja vihersuunnitelmien tuottaminen asemakaavan mukaisesti (kadut, liikenne, yleiset alueet ja puistot). Kaikki suunnittelu tehdään omana työnä. Katu- ja puistosuunnittelu myös huolehtii lainmukaisesta suunnitelmien käsittelystä, vahvistamisesta ja säilyttämisestä, hoitaa lakisääteiset tienpitoviranomaisen tehtävät Porissa sekä joukkoliikenneviranomaisen tehtävät Porin seudulla, toimii rakennuttajana omana työnä rakennettavissa kohteissa, huolehtii infra-hankkeiden ohjelmoinnista, koordinoi liikenneturvallisuustyötä Porissa ja Porin seudulla, tekee liikennetutkimuksia, vastaa pysäköinti-, kävely- ja pyöräily-, esteettömyys-, jouk- Markku Lehtonen Haja-asutusalueilla voi löytyä vapaata tilaa. Suuria tyhjiä tiloja ovat esim. entinen Noormarkun teknisen toimen rakennus sekä entinen Ahlaisten vanhainkoti. Raatihuoneen sinkkiveistokset palasivat entisöityinä paikoilleen 2.10.2014. Sanna Välimäki koliikenne-, tasoristeys-, yksityistie- ja katuvalaistusasioista, liikenteen ohjauksen suunnittelusta (liikennemerkit, -valot, ajoratamaalaukset) sekä määrittelee katujen kunnossapitoluokat. Merkittävän tehtäväkentän muodostaa tiedotus, johon sisältyy erilaisten teemakarttojen (pyörätie-, nopeusrajoitus-, raskaan liikenteen suositeltavat reitit, P-aluekartta jne.) ja internetsivujen ylläpito, lehdistötiedotteet sekä asiakaspalautteisiin ja -aloitteisiin vastaaminen. Lisäksi työhön sisältyy yhteishankkeet ELY-keskuksen kanssa, edunvalvonta ja valtakunnalliseen kehittämistyöhön osallistuminen. TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 Henkilöstö Katu- ja puistosuunnittelussa työskentelee 14 työntekijää: liikenneinsinööri toimii vastuualueen päällikkönä, kuusi suunnittelijaa eri nimikkeillä katu- ja liikennesuunnittelutehtävissä, kaksi suunnitteluhortonomia, kolme suunnitteluavustajaa ja kaksi joukkoliikenteen parissa työskentelevää suunnittelijaa. Vuonna 2014 jäi eläkkeelle suunnitteluinsinööri ja suunnitteluhortonomi, joiden tilalle rekrytoitiin uudet työntekijät. Suunnittelutyö Uusia liikenne- ja katusuunnitelmia arkistoitiin 93 kpl ja vihersuunnitelmia 27 kpl. Lisäksi vanhoihin suunnitelmiin tehtiin lukuisia päivityksiä. Tärkeimmät suunnittelukohteet vuonna 2014: • Puuvillan kauppakeskuksen alueen katu-, liikenne- ja vihersuunnitelmat • Paarnoorin alueen katujen ja kevyen liikenteen väylän uudis- ja saneeraussuunnitelmat • Klasipruukin alueen katusuunnitelmat • Rauhalammintien kevyen liikenteen väylän loppuosa • Asuntomessujen eri vaihtoehtojen kustannusarvioiden laatiminen ja valmistelut • Kiertoliittymät Toukolantie-Outokummuntie ja RuosniementiePappilanpuistikko • Käppärän monitoimipuisto ja Toejoen lähiliikuntapaikan hankesuunnitelma • Asemakaavojen valmisteluvaiheen liikenneverkkosuunnittelu Lukuisat yleisötapahtumat ja rakennustyömaat edellyttivät tilapäisiä liikennejärjestelyjä, joihin vastuualue osallistui sekä liikennejärjestelyjen suunnittelijana että viranomaisena. Eniten katu- ja puistosuunnittelua työllistivät Porin sillan työmaanaikaiset liikennejärjestelyt sekä Kuninkuusravien liikennejärjestelyt. Joukkoliikenne Porin seudun joukkoliikennelautakunta toimii linja-autoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena Porin, Ulvilan, Nakkilan, Harjavallan ja Kokemäen alueella. Lautakunnan kokouksia pidettiin kuusi ja asiat valmisteltiin katu- ja puistosuunnittelussa. Viranomaistyönä valmisteltiin kolmen paikallisliikenteen linjan sekä yhden Kokemäen koululaislinjan kilpailutukset. Joukkoliikennettä koskevia lausuntoja annettiin useille eri sidosryhmille mm. Liikenne- ja viestintäministeriölle, Liikennevirastolle ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. Liikenneviraston ylläpitämään valtakunnalliseen Digiroad-pysäkkijärjestelmään toimitettiin koko Porin seudun joukkoliikenneviranomaisen toimivalta-alueen pysäkkitiedot koordinaatteineen ja varustetasoineen. Porin seudun joukkoliikenneviranomainen järjesti yhdessä VarsinaisSuomen ELY-keskuksen kanssa kaksi liikenteenharjoittajille suunnattua info-tilaisuutta. Lavian joukkoliikenteen järjestämistapaa ja joukkoliikenneyhteyksien ylläpitoa valmisteltiin yhdistymishallituksen työsuunnitelman mukaisesti. Porin paikallisliikenteessä tehtiin vuonna 2014 noin 1,72 miljoonaa matkaa, mikä on yli 3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Porilaisten seutulipun käyttö laski. Porin paikallisliikenteessä aloitettiin lokakuun alussa Happy Hours -nimellä kulkeva kokeilu, jossa arkisin klo 10-13 välillä sekä klo 18 jälkeen että koko lauantain on alennettu kertamaksu. Joukkoliikenteen tulosalue rahoitti Happy Hours -kampanjan markkinoinnin. Hyvien tuloksien ansiosta kokeilua päätettiin jatkaa toukokuun 2015 loppuun. Uusia sadekatoksia rakennettiin toimintavuonna viidelle pysäkille. Liikennetutkimukset ja liikenneturvallisuustyö Liikennetutkimuksilla saadaan tietoa liikenteestä suunnittelun tueksi. Katuja puistosuunnittelu teki vuonna 2014 mm. seuraavat tutkimukset: • • • • • • • • • Ajoneuvoliikenteen nopeusmittaukset Hi-Star -liikennelaskentalaitteilla 12 pisteessä Nopeudennäyttötaulut 8 pisteessä Turvavyötarkkailuja taajamaalueella ja sen ulkopuolella Pysäköintialueiden laskennat keskustan P-alueilla kolme kertaa Pysäköityjen polkupyörien laskenta kävelykadulla ja sen lähiympäristössä Jalankulkija- ja pyöräilijälaskennat 13 pisteessä Pyöräilykypärälaskennat kahdeksassa mittauspisteessä Heijastinlaskennat viidessä pisteessä Kauppatorin pysäköintikokeilun asiakastutkimus Kevyen liikenteen automaattiset EcoCounter –laskentalaitteet asennettiin kolmelle kevyen liikenteen pääväylälle. 17 TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 Liikenneturvallisuustilanne heikkeni Porissa merkittävästi edellisiin vuosiin nähden. Poliisin tietoon tuli vuonna 2014 kaikkiaan 127 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta, kun v. 2013 niitä sattui yhteensä 95 ja v. 2012 93 kpl. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui vuonna 2014 viisi (edellisenä vuonna 6). Yksi liikenneturvallisuustyön merkittävimpiä panostuksia vuonna 2014 oli Nuorten liikenneturvallisuuden parantaminen Porin kaupungissa -diplomityön käynnistäminen. Diplomityö valmistuu keväällä 2015. Porin liikennefoorumi kokoontui kahdeksan kertaa. ”Pyörällä töihin”-päivän ja Liikkujan viikon tempauksilla heräteltiin ihmisiä pohtimaan omia liikkumisen valintojaan. Näkemäongelmia tutkittiin useita kymmeniä ja raivauskehotuksia lähetettiin kiinteistönomistajille 34 kpl. Syksyllä järjestettiin yhdessä Ulvilan kaupungin kanssa Satakunnan liikenneturvallisuus- ja koulukuljetusseminaari. Liikenneväylät Liikenneväyläverkko kasvoi toimintavuoden aikana 2,5 km. Asemakaavaalueen ajokelpoisista kaduista oli toimintavuoden loppuun mennessä kestopäällystettyjä 354,5 km eli 74,5 %. Kevytliikenteen verkon pituus oli vuoden lopussa 302,4 km täydentyen vuoden aikana 3,75 km:llä. 18 Vuorovaikutus Vuorovaikutus kansalaisten kanssa muodosti entiseen tapaan merkittävän tehtäväkentän katu- ja puistosuunnittelun vastuualueelle. Erilaisia aloitteita, anomuksia ja kysymyksiä käsiteltiin päivittäin useita ja liikenneasioihin liittyviä tiedotteita lähetettiin tiedotusvälineille lähes viikoittain. Kaupungin yhteisen palautepalvelujärjestelmän lisäksi katu- ja puistosuunnitteluun perustettiin oma palautepuhelin sekä -sähköposti. Internetsivujen ylläpito oli myös tärkeä osa tiedotustyötä. Kehitysprosessit Bussiliikenteen GPS-paikannusta ja asiakasinformaation tuottamista testattiin Porin paikallisliikenteen linjalla 6 syksystä 2013 alkaen. Tavoitteena oli luoda järjestelmä, joka vastaisi entistä paremmin matkustajien tarpeisiin tuottamalla reaaliaikaista informaatiota bussien liikkeistä sekä esimerkiksi arvioidusta saapumisesta tiettyyn reittipisteeseen. Pilotti päättyi huhtikuun 2014 lopussa. Palaute pilotista oli suurelta osin positiivista. Käyttöönotosta päätetään myöhemmin rahastuslaitteiden uusimisen yhteydessä. Kehittäminen Verkostoja ja hankkeita, joissa katu- ja puistosuunnittelu oli mukana: Valtakunnallisia: • WALTTI, joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä -hanke • Suomen pyöräilykuntien verkosto • Valtatie 8 ohjausryhmä • Helsinki-Forssa-Pori neuvottelukunta • Paikallisliikenneliitto Seudullisia: • Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma • Satakunnan joukkoliikennetyöryhmä • Porin seudun liikenneturvallisuustyöryhmä Porin sisäisiä: • Porin liikennefoorumi • Porin liikenneturvallisuustyöryhmä • Suunnittelun ja rakentamisen koordinointi (Surako) • Katuvalotyöryhmä • Terve kunta -verkosto • Torityöryhmä • Kaupunkikuvatoimikunta • Asuntomessujen tekninen työryhmä • Kaikkien Pori -lähiöhanke TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 Puuvillan alueen liikenteenohjaus. 19 TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 RAKENNUTTAMINEN Vastuualueen tehtävänä on vastata toimitilojen ja yhdyskuntarakentamisen uudis-, korjaus- ja kunnossapitorakennuttamisesta, kustannuslaskennasta ja siivouspalveluiden tilaamisesta. Vastuualue voi rakennuttaa toimeksiannon perusteella myös muita kuntakonsernin tai muiden kuntien rakennushankkeita. Lisäksi vastuualue valvoo katu- ja muilla yleisillä alueilla tapahtuvia töitä sekä vastaa tulvasuojelun suunnittelusta. Harri Juhola Rakennuttamisen vastuualue hoiti lisäksi jäähallisaneerauksen ja Porin teatterin peruskorjauksen rakennuttamisen. Jäähallisaneeraus alkoi keväällä 2014 ja jatkuu siten, että peruskorjattu halli voidaan ottaa käyttöön pelikauden alussa syksyllä 2015. Teatterin peruskorjaus on jaksotettu vuosille 2015–2017. Tärkeimpiä asiakkaita ovat yleisten alueiden käyttäjät, asukkaat sekä muut hallintokunnat. Rakennuttamispalveluita myytiin myös Porin ulkopuolelle esim. Lavian kunnalle ja Kokemäen kaupungille. Merkittävimpiä hankkeita vuoden 2014 aikana olivat: • Pääterveysaseman sairaalaosastojen peruskorjaus • Kuninkaanhaan koulun peruskorjaus • Väinölän koulun peruskorjaus • Noormarkun kunnantalon muutos kirjastoksi • Musan urheilukentän huoltorakennuksen rakentaminen • Stadionin kentän peruskorjaus Kalevankisoihin • Kiinteistöjen vuosikorjaustyöt sekä hätätyöt • Tulvasuojelun ensiapukorjaukset • Pelastusharjoitusalueen maanrakennustyöt • Herralahden keinonurmikentän rakentaminen • Porin sillan peruskorjaus • Makasiininrannan tukimuuri Pelastusharjoitusalue rakentuu. 20 Leimaavinta vuoden 2014 töille olivat voimakkaasti lisääntyneet sisäilmaongelmat. Tämän johdosta jouduttiin sisäilmakorjauksia tekemään mm. Ruosniemen päiväkodissa, Enäjärven päiväkodissa, Kaarisillan koulussa, Väinölän koulussa sekä vihertietokeskuksessa. Noormarkun Koivukujan päiväkotirakennukset suljettiin sisäilmaongelmien vuoksi ja toiminta siirrettiin Piilitien päiväkodin yhteyteen rakennettuun parakkipäiväkotiin. Tarkoitus on rakentaa Noormarkkuun uusi päiväkoti. Koivukujan päiväkotirakennusten kohtalosta neuvotellaan erikseen. Sijoitus- ja katutyölupia myönnettiin yhtensä 577 kappaletta ja lupien edellyttämästä viranomaisvalvonnasta huolehdittiin. Porin silta huputettuna. TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 TALONSUUNNITTELU Vuokratilahankkeiden hankesuunnittelua Omistamisen yksikön henkilöstön vähentyessä TPK talonsuunnittelun työtehtäviin on alkanut sisältyä suhteellisesti yhä enemmän hankesuunnittelutehtäviä. Hankesuunnittelu tarkoittaa uuden rakennushankkeen tavoitteiden täsmentämistä varsinaista rakennussuunnitteluvaihetta varten. Aiemmin tehtävään yleensä sisältyi myös hankkeen tavoitehintakustannusarvion määrittäminen, mutta vuonna 2014 perinteisen toimintatavan rinnalle ilmestyivät vuokratilahankkeet. Vuonna 2014 talonsuunnittelu konsultoi yhdessä rakennuttamisen vastuualueen kanssa kolmea tilahanketta, joissa Porin kaupunki ei enää itse pyri rakentamaan omaa toimitilaa, vaan ainoastaan laatii vaatimukset vuokratoimitiloista hankesuunnitelmaksi ja järjestää tarjouskilpailun. Nämä vuokratilahankkeet vuonna 2014 ovat olleet SAMK:n uusi kampus, Museoiden kokoelmakeskus ja Ympäristöviraston pieneläinpotilasklinikka. Tällaisessa toimintatavassa ei tarvita niin suurta rahoitusta kaupungin investointibudjettiin kuin itselle rakentamalla. Toisaalta joudutaan hyväksymään yksityisen rahoitus- ja kiinteistöliiketoiminnan voittoprosentit osaksi käyttökustannusrakennetta hyvin pitkiksi ajoiksi. Koulukorjausten haasteita Vuoden 2014 korjaussuunnittelukohteitamme olivat Kuninkaanhaan koulun peruskorjaus, PSYL:n peruskorjaus ja Väinölän koulun korjaus. Kouluhankkeiden toteuttamisajat ovat pitkiä niiden rahoitustavan vuoksi. Vaiheittain tehty korjaus mahtuu paremmin kaupungin tiukkaan investointikehykseen ja lisäksi yleensä säästetään väistötilojen hankinnassa. Näin saadaan useampi kouluhanke etenemään samoihin aikoihin. On osoittautunut, että aiemmin rahapu- Pentti Klemetti Talonsuunnittelussa 3D-piirto-ohjelmistolla tehty visualisaatio uudesta torikatoksesta. lassa tehdyt pelkät ilmastointiremontit eivät yleensä riitä vanhalle koulukiinteistölle. Parempi ilmanvaihto lisää myös sisäilmassa olevien vanhojen epäpuhtauksien liikettä ja aiheuttaa oireilua, kuten Väinölän koulun tapauksessa. Myös kosteuden vaurioittamat vanhat rakennusosat on välttämätöntä uusia ja kastumisen syyt poistaa. Sekä Kuninkaanhaan että PSYL: n peruskorjausten suunnittelussa kaikki terveysvaikutuksiltaan arveluttavat vanhat täytemateriaalit ja pinnat poistetaan. Kun myös talotekniikka on uusittava tietokoneajan ja energiansäästön vaatimusten mukaiseksi, seurauksena on väistämättä korkea korjausaste, koska varsinaisesti säilyviksi rakennusosiksi jäävät vain perustukset, betonirunko ja kiviaineinen julkisivu. Oma tontti keskeisellä paikalla voi olla se ratkaiseva tekijä, joka kallistaa hankepäätöksen vanhan koulun korjaamisen puolelle. Merkitystä voi nähdä silläkin, että tuhansille porilaisille tärkeitä omakohtaisia muistoja sisältävien oppilaitosten hahmot säilyvät jatkossakin. Vanhan koulun tilojen kehittämisen yksityiskohdista neuvotellaan suunnitteluvaiheessa aina yksityiskohtaisesti koulutusviraston edustajien kanssa. Suojelurakennusten korjaussuunnittelua Vuonna 2014 TPK talonsuunnittelu suunnitteli kahden suojelukohteen, Noormarkun entisen kunnantalon sekä VR:n entisen vanhan Veturitallin kiinteistön korjauksia. Veturitallin suunnitelmat on tilannut kaupungin Työllisyysyksikön Nuorten työpaja, joka on vuokralaisena Veturitallilla. Entinen kunnantalo muutetaan Noormarkun aluekirjastoksi. Suunnitelmat laadittiin tiukalla budjetilla, muutostyöt talojen alkuperäiseen arkkitehtuuriin soveltaen. Talotekniikan uusiminen sekä paloturvallisuusmääräysten ja esteettömyysvaatimusten toteuttaminen toi paljon haasteita suunnitteluun. Työsuojelun vaatimukset on huomioitu yhteistyöllä kaupungin oman työsuojelun ja tilojen käyttäjien kanssa ja rakennussuojelun vaatimukset yhteistyössä Satakunnan Museon edustajan kanssa. Tavoitteena on, että kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokkaat rakennukset saavat uuden elämän uudessa käytössä. Talonsuunnittelun vuoden 2014 projekteja: • Kuninkaanhaan koulun peruskorjaus • PSYL:n peruskorjaus • Väinölän koulun korjaus • Noormarkun entisen kunnantalon peruskorjaus kirjastoksi • Torikatos Satakieli • WinNova Oy:n Metsäopiston päärakennuksen hankesuunnitelma • Vanhan veturitallin peruskorjaus Nuorten työpajalle • Noormarkun terveysaseman muutostyöt 21 TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 TULVASUOJELUHANKE Porin tulvasuojeluhanke eteni myös vuonna 2014 Porin tulvasuojelu eteni suotuisasti varsinkin strategisella tasolla. Maa- ja metsätalousministeriön asettama Kokemäenjoen tulvaryhmä sai valmiiksi koko vesistöalueen tulvariskien hallintaa koskevan suunnitelmansa, joka laitettiin lausunnolle loppuvuodesta. Valtakunnalliset jokavuotiset Tulva- ja patopäivät pidettiin Porissa syksyllä. Pääosa tilaisuuden aiheista keskittyi Porin tulvasuojeluun, mikä osoittaa osaltaan sen, että Porin tulvasuojelu osataan ottaa huomioon valtakunnan tasollakin. Muutaman vuoden välein järjestettävä valtakunnallinen patoturvallisuusharjoitus pidettiin Porissa alkuvuodesta. Harjoituksen nimenä oli Valpas 2014. Poriin aiheutettiin kuvitteellinen tulvavaara, padon vaurioituminen ja korjaus sekä lopuksi tulva. Harjoituksen pääjärjestäjä oli Satakunnan pelastuslaitos. Muut pääosallistujat olivat Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä Porin kaupungin Tekninen palvelukeskus. Muista osallistujista voidaan mainita Porin Vesi sekä kaupungintalo. Oheisharjoituksena perustettiin evakuointikeskus Ahlaisiin. Pekka Vuola Tukkijuovan umpeen ruovikoitunut yläpää on niitetty auki. Kalaholman padonkorjausurakka saatiin valmiiksi ylävirralle asti. Alavirran puoleisessa päässä korjattiin Aittaluodon pato kerrostalojen kohdalla. Kauimpana ylävirralla Koivistonluodossa korjattiin Fiinanpolun pato. Tällä puolella jokea onkin tekemättä enää lyhyt pätkä salaojaa rannalle rautatien molemmin puolin sekä Aittaluodon sillan pieni korotus. Joen pohjoispuolella korjattiin Luotsinmäen patoa Länsitien ja Järviojan suun välisellä osalla. Pihlavanlahti on mataloitunut ja kasvanut niin umpeen, että sitä ei oikein voi enää nimittää lahdeksi. Vain Kokemäenjoen pääuoma kulkee sen läpi, mutta molemmat sivu-uomat ovat lähes vettä läpäisemättömät. Eteläisen sivu-uoman eli Tukkijuovan täysin umpeen ruovikoitunut yläpää niitettiin auki syksyllä. Myös jossain määrin tukkeutunutta juovan keskiosaa olisi niitetty, mutta työhön ei saatu lupaa. Vaikuttaa siltä, että riittävät sivu-uomat ovat tärkeä osa Porin tulvasuojelua. Valpas 2014 -harjoituksen johtokeskus Teknisen palvelukeskuksen tiloissa. Padon korjaus Valpas 2014 -harjoituksessa. Tarkkailija- ja korjausryhmien liikkeitä ja siirtymänopeuksia seurattiin Fastroi-järjestelmällä Valpas-harjoituksen johtokeskuksessa. 22 TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 Karjarantaan ja Hevosluodolle vuonna 2018 pidettäväksi aiotut asuntomessut synnyttivät runsaasti epäilyä lähinnä sen vuoksi, että Hevosluodon pientaloalue ei olisi suojassa tulvalta. Lisäksi epäiltiin, että pientaloalueen pengertäminen eli maanpinnan korottaminen täyttämällä estäisi tulvaveden pääsyn luodoille ja nostaisi vedenkorkeutta joessa ylävirralla. Loppuvuodesta päätettiin, että Hevosluodolle rakentamisesta luovutaan ja koko messualue sijoitetaan joen eteläpuolelle Karjarantaan. Ratkaisu on selkeä ainakin sillä perusteella, että alue saadaan suojelluksi tulvalta helposti eikä ratkaisuilla ole vaikutusta Porin muiden alavien alueiden tulvasuojeluun. Mataloituneen Kokemäenjoen haarautumisalueen kunnossapitoruoppaukseen saatiin vesilakiin perustuva lupa aluehallintovirastosta loppuvuodesta. Luvasta ei valitettu. Hanketta ryhdyttiin valmistelemaan niin, että ruoppaus olisi voitu tehdä syksyllä 2015. Kesän nikkelivuodon yhteydessä ilmeni, että joessa elää uhanalaiseksi luonnonsuojelulaissa määriteltyä vuollejokisimpukkaa. Loppuvuodesta ilmeni, että ruoppaamiseen tarvitaankin poikkeuslupa simpukan tähden. Asian valmistelua jatketaan. Käsitykseksi muodostui, että ruoppaus siirtyy ainakin vuodella. Hevosluodolla oleva vanha läjitysalue kunnostettiin aiottuja uusia ruoppausmassoja varten. Porin tulvasuojelun kehittäminen hyväksyttävälle minimitasolle vaikuttaa mahdolliselta, koska sekä Suomen valtiota että Porin kaupunkia edustavat tulvasuojelutahot tuntuvat olevan samassa veneessä ja soutavan samaan suuntaan. Yhteinen tavoite ja yhtenevät näkemykset antavat uskoa siihen, että tärkeät tulvasuojelupäätökset pystyttäisiin tekemään lähiaikoina. Nykyajan tulvavaara on iso tiheän asutuksen tähden, joten tarve asiallisille tulvasuojeluratkaisuille on merkittävä. Nykyaikaiset mittaus-, analysointi- ja ennustusmenetelmät antavat hyvän lähtökohdan ratkaisujen tekemiselle. Valpas 2014 -harjoitus maastossa 23 RAKENTAMISYKSIKKÖ TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 Talonrakennusinsinööri MARKKU KOPPELOMÄKI KUNNALLISTEKNIIKKA 500 RAKENTAMISYKSIKKÖ (RA) KUNNALLISTEKNIIKKA (kt) Henkilöstö 1.12. 400 300 258 249 Kuukausipalkkainen henkilöstö 117 Tuntipalkkainen henkilöstö 200 100 76 206 194 205 158 0 TPK 2013 TPK 2014 RA 2013 RA 2014 17 Vastuualueen tehtävänä on Omistamisen yksikön tai muiden hallintokuntien ja laitosten tilauksesta kaupungin liikennealueiden ja muiden yleisten alueiden rakentaminen ja ylläpito. Vastuualue ylläpitää lisäksi kaupungin kiviainestuotantoa ja maatutkimuslaboratoriota. 14 65 40 kt 2013 kt 2014 Huom! Keväällä 2014 kunnallistekniikan vastuualueen kuljettajat siirtyivät uuteen Logistiikkayksikköön. MITTAUSPALVELUT 500 RAKENTAMISYKSIKKÖ (RA) MITTAUSPALVELUT (mp) Henkilöstö 1.12. 400 300 258 249 206 194 205 TPK 2013 TPK 2014 RA 2013 158 RA 2014 3 19 4 15 mp 2013 mp 2014 PUISTOTOIMI 500 ISMO AHONEN RAKENTAMISYKSIKKÖ (RA) PUISTOTOIMI (pu) Henkilöstö 1.12. 400 258 249 117 200 100 76 206 194 205 69 158 0 TPK 2013 TPK 2014 RA 2013 RA 2014 38 48 47 pu 2013 pu 2014 TALONRAKENNUS 500 TALONRAKENNUS (tr) Henkilöstö 1.12. 258 249 117 200 100 76 206 194 205 TPK 2013 TPK 2014 RA 2013 158 10 37 8 34 RA 2014 tr 2013 tr 2014 0 24 Vastuualueen tehtävänä on Omistamisen yksikön tai muiden hallintokuntien ja laitosten tilauksesta rakentaa ja kunnossapitää puisto-, niitty-, metsä-, liikenne-,viher- ja erityisalueet. Lisäksi vastuualue ylläpitää ja toteuttaa kaupungin metsäalueiden hoito-suunnitelmat. Vastuualue hankkii ja viljelee toimintaansa tarvittavan kasvimateriaalin ja toteuttaa Satakunnan Vihertietokeskuksen kautta viherneuvontapalvelun. MARKKU KOPPELOMÄKI RAKENTAMISYKSIKKÖ (RA) 400 300 Vastuualueen tehtävänä on mittaus-, kartoitus- ja maaperätutkimustehtävien maastotyöt. 76 0 300 PAAVO PELTOLA 117 200 100 ARTO ROSENHOLM Vastuualueen tehtävänä on kaupungin toimitilojen ja rakennusten uudis-, muutos- ja korjaus- sekä rautarakennetyöt, pienvenesatamat ja -väylät sekä niihin liittyvät aliurakoitsijoiden valvonnat. TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 TALOTEKNIIKKA 500 RAKENTAMISYKSIKKÖ (RA) TALOTEKNIIKKA(tt) Henkilöstö 1.12. 400 300 258 249 117 200 100 TAPIO LAIHO 76 206 194 205 TPK 2013 TPK 2014 RA 2013 158 0 RA 2014 13 23 12 22 tt 2013 tt 2014 Vastuualueen tehtävänä on tuottaa Porin kaupungin hallinnoimien toimitilojen ja kiinteistöjen talotekniikan korjaus- ja ylläpitohuoltotyöt, vuosihuoltotyöt, saneeraus- ja peruskorjaustyöt. RAKENTAMISYKSIKKÖ Rakentamisyksikkö rakentaa, kunnossa- ja ylläpitää kaupungin yleiset ulkoalueet, liikenneväylät ja viheralueet, huolehtii materiaalitoiminnasta ja tekee maanmittausalaan liittyviä maastomittauksia sekä maaperätutkimuksia; yksikkö huolehtii kaupungin omistamien kiinteistöjen rakennusja taloteknisestä peruskorjauksesta, kunnossapidosta ja uudisrakentamisesta olemassa olevien resurssien puitteissa. Vuosi 2014 oli yksikölle haasteellinen kuten aikaisemmatkin vuodet. Rakentamisyksikkö ja sen henkilöstö suoriutuivat kuitenkin vuoden aikana tehtävistään hyvin. Vuonna 2014 Rakentamisyksikkö työllisti oman henkilöstönsä täysimääräisesti sekä määräaikaisia työntekijöitä, koululaisia ja lukemattoman määrän aliurakoitsijoita. Rakentamisyksikön henkilöstövahvuus vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Kesäkuukausina kokonaistyöntekijämäärä on n. 360 henkeä ja talvikuukausina n. 235 henkeä. Markku Koppelomäki Vuoden 2014 alussa Rakentamisyksikön vastuualueiden määrä väheni kahdeksasta viiteen. Satamarakennuksen vastuualue lopetettiin vuoden 2013 lopussa ja sen henkilöstö ja tehtävät sijoitettiin muille vastuualueille lähinnä talonrakennukseen ja kunnallistekniikkaan. Vuoden 2014 alussa Tekniseen palvelukeskukseen perustettiin Logistiikkayksikkö, jonka alaisuuteen siirrettiin Varastopalveluiden ja Konekeskuksen vastuualueet. Myöhemmin keväällä 2014 myös kunnallistekniikan vastuualueen kuljettajat siirtyivät uuteen Logistiikkayksikköön. Vuoden 2014 aikana vastuualueet pohtivat yhdessä henkilöstön kanssa laajasti toiminnallisia muutoksia, kuten koko muukin hallintokunta. Osa muutoksista toteutettiin jo vuoden 2014 aikana, mutta mahdolliset suuret muutokset ovat vasta edessäpäin. Vuoden 2014 lopulla käynnistettiin kaupunginhallituksen päätöksellä selvitys yksikön tulevaisuudesta ja sen mahdollisista uusista toimintamalleista. Vuoden 2015 aikana toivottavasti päätetään suuntaviivat, joiden mukaan yksikön odotetaan tulevaisuudessa kehittyvän. Teatterin laajennuksen valutöitä. 25 TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 KUNNALLISTEKNIIKKA Arto Rosenholm Kunnallistekniikan vastuualueen tehtävänä on Teknisen palvelukeskuksen ja muiden hallintokuntien ja laitosten tilauksesta kaupungin liikennealueiden ja muiden yleisten alueiden rakentaminen ja ylläpito. Vastuualue ylläpitää lisäksi kaupungin kiviainestuotantoa ja maatutkimuslaboratoriota. Kunnallistekniikan tärkeimmät asiakkaat ovat Teknisen palvelukeskuksen Omistamisen yksikön katu- ja puistosuunnittelu ja rakennuttaminen, Rakentamisyksikön kaikki vastuualueet, Porin Vesi, Porin Satama, Pori Energia Oy, Pori Energia Sähköverkot Oy ja suurimpana asiakkaana kaikki kaupungin asukkaat. Liikenneväylien rakentaminen Liikenneväylien ja muun infran rakentamisen rahoitus perustuu kaupungin talousarviossa myönnettyihin investointimäärärahoihin ja yllä mainittujen asiakkaiden tilaustöihin. Investointirahoilla rakennettiin liikenneväyliä 4,4 milj. eurolla, Makasiininrannan tukimuuria 0,48 milj. eurolla ja Porin silta peruskorjattiin 1,12 milj. eurolla. Tilaustöitä tehtiin 1,87 milj. eurolla, suurimpana tilaajana Porin Vesi 0,91 miljoonalla eurolla. Rakentamisen kohteet Liikenneväylien investointihankkeita olivat Tuorsniementien rakentaminen välillä Vähäraumantie-Valontie sekä Pohjoisraitin ja Isovainiontien päällystäminen Hyvelässä. Puuvillan uuden liikekeskuksen tarpeisiin peruskorjattiin Pumpulikatu ja Kehräämökatu. Liikennejärjestelyjä uusittiin Siltapuistokadulla, Isonsannanpuistokadulla ja Tampereentiellä. Uudessaniityssä rakennettiin Koivukummuntien loppuosa, Isojoenrannalla Kiramontie, Väinölässä perusparannettiin ja päällystettiin Soikkolantie välillä Taivaanvuohentie-Suomelanpolku ja Suomelanpolku, ja Pellonpekonpuiston kevytväylä perusparannettiin. Ruosniemessä perusparannettiin Urpontie ja Myllypolku, Noormarkussa Rasinkuja ja Karjarannassa rakennettiin 26 Meijeripuisto ja Karjapihan loppuosa. Uusia liikenneympyröitä rakennettiin Outokummuntien ja Toukolantien risteykseen ja Ruosniementien, Isojoenrannantien ja Pappilanpuistikon risteykseen. Urakointikohteita olivat Porin sillan perusparantaminen, Makasiinirannan tukimuurin jatkaminen ja Tiilimäen kahden sadevesipumppaamon peruskorjaukset. Hankimaansuoran vv-työt ja jätevesipumppaamo. Erilliset kevyenliikenteenväylät rakennettiin Sampolassa Sampolantielle välille Puhurintie-Kalskeentie. Herralahdessa jatkettiin Helmentien kevytväylää välille Horninkatu-Korjuuntie, Vähäraumalla Korpolaisentien kevytväylää ja Paarnoorissa Paarnoorintien kevytväylää plv 710-1200. Uusia asunto- ja teollisuustonttituotantokohteita, joihin rakennettiin katu-, vesi-, viemäri-, sähkö- ja tietoliikenneverkostot, olivat Klasipruukissa Mukulatie, Kulotie ja Pruukintie, Päärnäisissä Pölkkyruohonraitti sekä Paarnoorissa Hankimaansuora ja Välimaanraitti. Omistamisen yksikön kiinteistövarallisuuden tilaamia tontteja valmistui yhteensä 41. Yhteistyössä Porin Veden, Pori Energia Oy:n ja DNA Oy:n kanssa vesi- ja viemärijohtojen, sähkö- ja tietoliikennekaapeleiden ja katukerrosten osalta perusparannettiin Kyläsaaressa Lantintie, Lantinkuja, Isokivenkuja ja Kolikonkuja. Aikaisempina vuosina rakennetuista ja perusparannetuista kaduista ja kevytväylistä asfaltoitiin Tuorsniemessä Karhitie, Karhipiha, Karhikuja ja Aurakuja, Isosannassa Haikaranpolku, Liinaharjassa Pohjoisrinne, Katajakuja ja Muonamiehentie välillä Pohjoisrinne-Hiekkapellontie, Isojoenrannalla Ampuhaukantie ja Varpushaukankuja, Telatie, Pokurantie ja Kiramontie, Noormarkussa Sepelimäentie ja kevytväylä plv 0-230, Väinölässä Kalahol- TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 Tuorsniementie. mantie, Vanhallakoivistolla Ailintien osa, Raunintien osa, Kyllikintien osa, Ahdinpolku, Kyllikinpolku, Ainontie, Onnelantie, Nyyrikintie, Joukontie, Soinintie, Velhontie ja Koljontie sekä Herralahdessa Helmentien kevytväylä välillä Paperitehtaantie-Horninkatu. Pori Energia Sähköverkot Oy:n sähköverkkojen perusparantamistöiden yhteydessä on katuvaloverkostoa uudistettu yhteisten perusparantamiskohteiden lisäksi Liinaharjassa/Musassa Rinteentiellä välillä Liinaharjantie-Liikastentie, Haapasaarentiellä välillä Liinaharjantie-Tommilantie, Kyntäjäntiellä, Talonpojantiellä, Kantomaantiellä, Savipajankadulla välillä Rinteentie-Haapasaarentie, Liikastentiellä välillä Haapasaarentie-Pohjoisrinne, Hyvelässä/ Ruosniemessä Rännärinraitin alueella välillä Alikyläntie-Vainiontie, Leppätiellä, Urpontiellä, Myllypolulla, Myllyhaantiellä, Annalantiellä, Mustakorventiellä ja Niilontiellä, Hyvelässä Isännänpolulla ja Varpaankujalla ja Noormarkussa Eräpolulla ja Jousikujalla. Kunnallistekniikan omana työnä uusittiin katuvaloja Pormestarinluodossa Peräsimenpolulla, Kuninkaanhaassa Kuninkaanhaanpihan kevytväylällä, Metallikylässä Kuparintiellä välillä Kummuntie-tehdas, Murtosenmutkassa Keltasirkuntiellä ja Riihikedossa osalla Presidentinpuistokatua ja Rautatienpuistokatua. Kunnallistekniikka osallistui tulvasuojeluun korjaamalla tulvapatoja Luotsinmäellä ja Aittaluodossa sekä korjaamalla Hevosluodon ruoppausmassojen läjitysaluetta. Hevosluoto. Liikenneväylien ylläpito Vuoden alussa ylläpidettäviä katuja ja teitä oli 522,4 km, kevytväyliä 296,3 km ja eri kuntaliitossopimuksissa sovittuja yksityisteitä 101,0 km. Ylläpitotyö tehtiin pääasiassa omana työnä ja omalla kalustolla lukuun ottamatta Noormarkun ja Ahlaisten kaavateiden ja Ahlaisten yksityisteiden talvihoitoa, joka jatkui yksityisten urakoitsijoiden toimesta. Liikenneväylien ylläpitoon käytettiin 3,85 milj. euroa. Suurimpia menoeriä olivat talvihoito (auraukset, lumenkäsittely, liukkaudentorjunta ja muu talvihoito) 405.747 euroa, katuvalot 1.276 894 euroa, josta energian osuus oli 939.699 euroa, ja uudelleenpäällystykset 415.881 euroa. Muut tehtävät Porin kaupunki ja Pori Energia Oy tekivät neljän vuoden sopimuksen sähköenergiasta ja sähkön siirrosta. Sopimusaika on 1.1.2014-31.12.2017. Katuvalojen suunnittelu, hoito ja oh- jaus jatkuivat vuoden 2011 alussa tehdyn viisivuotisen sopimuksen mukaisesti. Vuoden lopussa oli mittaroituja katuvalokeskuksia Pori Energian sähkösiirtoalueella 388, Fortumin alueella kaksi ja Vatajankosken Sähkön alueella kaksi. Kunnallistekniikka ylläpitää Luotsinmäen ylijäämämaan läjitysaluetta. Vuoden aikana alueelle tuotiin yhteensä 9.906 kuormaa ylijäämämaata kaupungin omilta ja yksityisten rakentajien työmailta. Kunnallistekniikan maatutkimuslaboratoriossa Muistokadulla tutkitaan kaupungin kaikki maa-aines- ja asfalttinäytteet. Laboratorion palveluihin kuuluvat myös levykuormituskokeet. Maatutkimuslaboratorio on PANK-hyväksytty laboratorio, ja sillä on myös useita kaupunkikonsernin ulkopuolisia asiakkaita. Laboratorio otti ja tutki vuoden aikana maa-aines-, kiviainesja asfalttinäytteitä sekä levykuormituskokeita yhteensä 1.498. 27 TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 MITTAUSPALVELUT Kunnallistekniikan tehtäviin kuuluu kaupungin kiviainestuotanto. Kiviainesmurskaus kilpailutettiin vuosille 2014-2015. Lemminkäinen Infra Oy:n kanssa tehtiin kaksivuotinen murskausurakkasopimus. Kiviaines murskataan Lemminkäisen Tornikallion ja Erkinkallion kallioalueilla. Eri kalliomurskelajikkeita murskattiin vuoden aikana yhteensä 135.000 tonnia. Kunnallistekniikka ylläpiti myös lumen läjitysaluetta Raatimiehenluodossa. Henkilöstöasiat 1.1.2014 kunnallistekniikassa oli 81 työntekijää, joista 16 kuukausipalkkaista ja 65 tuntipalkkaista. Kuukausipalkkaisista vakinaisia oli 14, määräaikaisia yksi ja oppisopimuskoulutuksessa yksi. Tuntipalkkaisista vakinaisia oli 59, vakinaisia osa-aikaisia 5 ja oppisopimuskoulutuksessa yksi. Kunnallistekniikasta siirtyi Logistiikkayksikön ajoneuvokeskukseen 24 raskaan kaluston kuljettajaa 31.3.2014 alkaen. Vuoden aikana eläkkeelle jäivät Markku Laakso 1.2.2014, Kari Tamminen 1.4.2014, Riitta-Helena Viljanen 1.8.2014 ja Matti Mikkola 1.12.2014. Vuoden lopussa kunnallistekniikassa oli 54 työntekijää. Kunnallistekniikan koulutus toteutui koulutussuunnitelman 2014 mukaisesti pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Kunnallistekniikan työhyvinvointi toteutui työhyvinvointisuunnitelman 2014-2015 mukaisesti. Kunnallistekniikan töiden työturvallisuusasiat kehittyivät edelleen tämänkin vuoden aikana. Suojavälineiden käyttö lisääntyi ja työmaiden suojaaminen ja tiedottaminen parantuivat. 28 Mittauspalveluiden tehtävänä on suorittaa erilaisia mittaus-, kartoitus- sekä maaperätutkimustöitä, jotka ensisijaisesti palvelevat TPK:n muita vastuualueita. Pori Energian kanssa mittauspalveluilla on sopimus kaikkien Pori Energian rakentamien tai rakennuttamien kaapeleiden, kaukolämpö- ja höyryputkien kartoitustöistä sekä niiltä osin johtokartan ylläpidosta Trimble Locus -järjestelmässä, josta tilaaja vie tiedon omaan järjestelmäänsä. Vuoden 2014 TPK:n vastuualueista suurimmat työllistäjät olivat: Kaupunkimittaus Viranomaismittauksia; tonttien lohkomistoimitusten maastotyöt, rakennusmittaukset, pohjakartan ylläpitoon liittyvät mittaukset, ym. Huomattavin yksittäinen työ oli loppusyksyllä tehty Lavian kaava-alueen rajamerkkien (n. 1200 kpl) kartoitustyö. Kunnallistekniikka Infran rakentamiseen liittyvät mittaustyöt (viemärit, kadut, katuvalotyöt). Katu- ja puistosuunnittelu Maastomallimittaukset sekä muut suunnittelijoiden tilaamat mittaukset ja maaperätutkimukset. Kiinteistövarallisuus Tonttien maaperätutkimukset, rajannäytöt sekä erilaiset määräaloihin yms. liittyvät mittaustyöt. Talonsuunnittelu ja rakennuttaminen Näiden vastuualueiden tilaamat työt, esim. vanhojen rakennusten sisätilamittaukset (teatteri) tai julkisivumittaukset tuovat vaihtelua tavanomaisiin mittaustöihin. Rakennuttamisen vastuualueeseen kuuluvaan tulvasuojeluun liittyvät mittaukset ja maaperätutkimukset työllistivät myös hyvin mittauspalveluita. Mittaustöitä tehdään myös saaristokohteissa ja vesiväylillä. TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 Paavo Peltola Tammikuussa Porissa järjestettyyn valtakunnalliseen VALPAS 2014 -patoturvallisuusharjoitukseen osallistui myös mittauspalveluiden henkilöstöä. Tulvasuojeluorganisaatiossa henkilöstömme tehtävänä on tulvapatojen tarkkailu. Lisäksi kuluneen vuoden aikana tehtiin merkintä- ja kartoitusmittauksia puistotoimen ja talotekniikan vastuualueille. Pori Energian tilaamat työt työllistivät TPK:n ulkopuolisista ylivoimaisesti eniten. Näiden töiden vaikutus miestyövuosista oli lähes 20 %. Edellisten lisäksi tehtiin mittaus- tai maaperätutkimustöitä mm. Porin Vedelle, Porin Jätehuollolle, Porin Satamalle, Vapaaaikavirastolle, Ulvilan kaupungille, Luvian kunnalle, Honkajoen kunnalle, yksityisille suunnittelufirmoille, taloyhtiöille sekä yksityisille henkilöille. Henkilöstö Mittauspalveluiden vakinaisen maastohenkilöstön määrässä tapahtui huomattava muutos 1.12.201324.3.2014 välisenä aikana. Henkilöstön määrä väheni 19 -> 15. Koulutukset Henkilöstölle tehdään vuosittain osaamiskartoitus, jolla pyritään kartoittamaan koulutustarve. V. 2014 järjestettiin sekä mittauslaitteiden (GPS, takymetri) että eri karttaohjelmien (3D-Win, Tekla Gis) käyttökoulutusta. Kouluttajina toimivat laite- ja ohjelmistotoimittajat, mutta myös sisäisillä koulutuksilla pyrittiin henkilöstön osaamista kehittämään jatkuvasti. Yksi henkilö suoritti kuluvan vuoden aikana TEAT-tutkinnon sekä työteknikon opinnot loppuun. Lisäksi yksi henkilö suoritti Tieturva 1 -kurssinjohtajan koulutuksen. Työturvallisuuskortin kouluttajaoikeudet hän suoritti v. 2013. Työhyvinvointi Mittauspalveluissa otettiin työhyvinvointiin liittyen käyttöön mahdollisuus jokaisen henkilön esitellä jotain vapaa-ajan harrastustaan. Työturvallisuus Työturvallisuusasioita käytiin jokaisessa kuukausikokouksessa läpi. Erityisen riskialttiina työnä koettiin mm. mittaaminen liikenteen ”joukossa”, tästä johtuen kesätyöntekijöitä (koululaisia) ei laiteta tällaisille työmaille. Mittauspalveluissa on käytäntönä, että töihin tuleville määräaikaisille työntekijöille (opiskelijat, koululaiset, muut määräaikaiset) pidetään perehdyttämisen lisäksi erillinen työ- ja tieturvainfo. Määräaikaisten työntekijöiden kanssa käydään ennen työsuhteen päättymistä seurantakeskustelu, jolla pyritään selvittämään kokemuksia työyhteisön perehdyttämis- ja työnopastuskäytännöistä. Henkilöstön suuresta poistumasta johtuen mittauspalvelut on panostanut nykyaikaisen mittauskaluston (GPS, takymetrit) ja ohjelmistojen ylläpitoon, jotta toimintaa pystytään kehittämään. Toimintojen kehittämisestä yhtenä hyvänä esimerkkinä on ajoneuvokeskuksen tiehöylään hankittu GPS:n avulla toimiva koneohjausjärjestelmä. Tässä hankkeessa mittauspalvelut on ollut vahvasti mukana. Suoritteita v 2014 • Kaupunkimittauksen lohkomien tonttien maastotyöt 101 kpl • Rajannäyttöjä tehtiin 62 kpl • Rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitsemisiä 196 kpl • Rakennuksen paikan ja korkeusaseman tarkastusmittauksia 373 kpl • Pohjakartan ajantasaistamista tehtiin noin 87 ha:n alueella • Rajamerkkejä kartoitettiin 2612 kpl (Pori 1432, Lavia 1180) • Painokairauksia tehtiin 131 kpl • Siipikairauksia 4 reiällä • Pohjavesiputkia asennettiin 2 kpl • Maaperänäytteitä otettiin 47 kpl • Tarkkavaaitusrunkoa vaaittiin n. 12 km (josta Ulvilassa 7 km) • Kaapelireittejä kartoitettiin 31 km • Kaukolämpöputkea kartoitettiin 4,6 km 29 TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 PUISTOTOIMI Ismo Ahonen Puistotoimi kehittää ja ylläpitää viherpalveluiden tuottajana Porin julkisia viheralueita. Palvelutuotantoon sisältyvät viheralueiden rakentaminen ja hoito, metsien hoito sekä puutarhaneuvonta. Toiminta johtaa kestävän kehityksen keinoin viihtyisään, turvalliseen ja monimuotoiseen asuinympäristöön sekä monimuotoisiin palveluihin eri asukasryhmille. Vuonna 2014 uutta viheraluetta valmistui 1,4 ha ja peruskorjattiin 11,4 ha. Vuoden 2014 tärkeimpiä hankkeita Istutuksia toteutettiin puu-pensas -metsiköiksi Koivulanpuistoon, Sampolanpuisto II valliin, Joukahaisenpuistoon, Otsonpuistoon, Varjopuistoon, Suruttomienpuistoon, Palokunnanpuistoon (Tuorsniementien varsi) ja Kaskipuistoon. Kujannepuuistutuksista tärkeimpiä olivat Puuvillan ostoskeskuksen myötä uusintaan tulleen Siltapuistokadun kujanneistutusten vaihto vaahteraksi ja Liisantorin länsisivun uloimman puurivin istutus. Muista istutuksista merkittävimpiä olivat Hanhipuiston lammenrannan, Cygnaeuspuiston ruusujen, Ympäristöviraston sisäpihan ja Ruosniementien liikenneympyrän istutukset. Ruosniementien liikenneympyrän istutusten suunnittelussa otettiin toteutustapamallia Ruotsin Enköpingin toimivaksi todetusta ja koneelliseen hoitoon kehitetystä tavasta. Vuonna 2014 uutta viheraluetta valmistui 1,4 hehtaaria ja peruskorjattiin 11,4 hehtaaria. Ulkoilumahdollisuuksia viheralueilla parannettiin polkuverkostoa kehittämällä ja kunnostamalla: Harmaalinnanpuistoon yhdyspolku koira- ja lammasaitausten välille, Koiviston ulkoilupuistoon, Uittopuistoon, Ruosniemenpuistoon, Sahranpuistoon, Pelle-Miljoonan puistoon, Perkonpuistoon ja Suruttomienpuistoon. Peli- ja kuntoilutoimintoja paransivat valmistuneet Noormarkun lähiliikuntapaikka ja Käppäränpuiston kumparepallokenttä sekä Heikinpuiston vapaaluisteluradan vesipostikopin uusinta. Käppäränpuistoon valmistui myös pieni koirien aktiiviaitaus välineineen. Tilaustyökohteista tärkeimpiä olivat Kirjurinluodon leirintäalueen pintojen viimeistely kesän karavaanaritapahtumaa varten ja lumenkaatopaikan pohjoispuolen tekeminen niityksi, Herralahden urheilukenttäalueen osanurmikointi, Lokkilavan edustanurmikon kylvö edelliskesän tapahtumien jäljiltä, Käppärän hautausmaan ison kappelin ympäristön nurmikointi, vihertietokeskuksen sisäpihan puoleisten rakennuksen salaojien uusinta ja sokkelisuojaus sekä Noormarkkuun Markku-taideteoksen pohjan ja valaistuksen teko. Viheralueiden rakentamisessa ja kunnostamisessa tärkeimpiä kohteita olivat Hultinpuiston nurmikot, Noormarkun louhoslammen rannanruoppaus, Pelle-Hermannin merirosvolaivan terassin uusinta, Luotojen polun uuden lenkkipostilaatikkokatoksen teko, Valkamanpuiston junaradan purku ja ratapohjan maisemointi. 30 Sora-alue Muu alue YHTEENSÄ Yhteensä Nurmialue Kiinteistövihreää YHTEENSÄ Liikennevihreää Muu alue Puistoa Sora-alue ALUE PERUSKORJAUS Nurmialue UUTTA 665 m2 1956 m2 48 m2 2669 m2 11688 m2 2956 m2 625 m2 15269 m2 11063 m2 0 m2 169 m2 11232 m2 28186 m2 302 m2 78 m2 28566 m2 0 m2 0 m2 79 m2 79 m2 15874 m2 2100 m2 52062 m2 70036 m2 11728 m2 1956 m2 296 m2 13980 m2 55748 m2 5358 m2 52765 m2 113871 m2 TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 Puistotoimi oli järjestämässä yhteistyötahojen kanssa Porin päivä -viikonlopun sunnuntaille ajoittunutta sauvakävelytapahtumaa, jonka yhteydessä myös virallisesti avattiin Luotojen alueelle uusi 7,3 km pitkä sauvakävelypolkukokonaisuus. Puistotoimi oli mukana myös muissa kesän 2014 tapahtumien järjestelyissä mm.; Suomi Areena, Pori Jazz, Palokuntanuoret, FICC-rally, Porispere. Uusia työttömien oppisopimustyösuhteita käynnistettiin yhdessä TE:n, kunnallistekniikan ja Ympäristöviraston kanssa. Henkilöstön vuorovaikutus- ja työhyvinvointitapahtumia vuodelta 2014. Tutustuminen elokuussa Tammisaaren viher- ja kulttuurikohteisiin, puistotoimen miesten järjestämä grillijuhla heinäkuussa sekä koko henkilökunnan työpaikkakokoukset keväällä ja syksyllä. Vuonna 2014 istutettiin 12.866 monivuotista kasvia. Kiinteistövihreää Yhteensä Perennat Metsätaimet Puut Pensaat Perennat Liikennevihreää Pensaat Puistoa Puut ALUE PERUSKORJAUS Metsätaimet UUTTA 1372 kpl 48 kpl 3169 kpl 0 kpl 1799 kpl 464 kpl 1551 kpl 1747 kpl 0 kpl 9 kpl 0 kpl 1695 kpl 0 kpl 68 kpl 493 kpl 0 kpl 0 kpl 0 kpl 0 kpl 0 kpl 0 kpl 28 kpl 82 kpl 341 kpl 1372 kpl 57 kpl 3169 kpl 1695 kpl 1799 kpl 560 kpl 2088 kpl 2088 kpl Tärkeimmät pensas- ja perennaistutuskohteet Ympäristöviraston piha, Koivulanpuisto, Joukahaisenpuisto, Satakunnanpuisto, Palokunnanpuisto, Käppäränpuisto, Cygnaeuspuisto ja Ruosniementien kiertoliittymä. Tärkeimmät puisto- ja liikenneviheriörakennuskohteet Hultinpuisto, Koiviston ulkoilupuiston polut, Joukahaisenpuisto, Noormarkun louhoslammen puhdistus, Noormarkun lähiliikuntapaikka, Uittopuiston polku, Käppäränpuisto, Länsituulenpuiston koira-aitauksen salaojitus, Suruttomienpuiston polku, Eteläpuiston kivitaideteos, Hanhipuiston lahopuutarha, Lokkilavan edusta, Luotojen lenkin postilaatikkokatos, Ruosniementien liikenneympyrä, Outokummuntien liikenneympyrä, Sampolan alueen tietöiden nurmikot ja Visatien entisen taimimyymälän nurmikko. Tärkeimmät puuistutuskohteet Visapuisto, Otsonpuisto, Sampolanpuisto II, Koivulanpuisto, Sampolanpuiston valli, Joukahaisenpuisto, Heikinpuisto, Suruttomienpuisto, Varjopuisto, Metsäkuusenpuisto, Kaskipuisto, Hanhipuisto, Liisantori, Kirjurinluodon tapahtumaleiriytymisalue ja Areenan takarinne, VT2 leiriytymisniitty, Hanhipuiston lammikon ranta, Siltapuistokatu ja Kehräämönkatu. Tärkeimmät muut viherrakennuskohteet Herralahden urheilukentän nurmikot ja Kirjurinluodon leirintäniityn pintojen viimeistely. 31 TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 Toiminnallisten muutosten toteuttaminen puistotoimessa vuonna 2014 onnistui hyvin. Määrärahojen/tulojen lasku ja sisäisten vuokrien nousu sekä vuoden 2013 määrärahojen ylitys edellyttivät vuoden aikana -782 975 € säästöä. Säästöä kertyi lopulta yhteensä -720 045 € henkilöstö-, palveluiden osto- ja tarvikekuluista. Näin ollen puistotoimen määrärahojen ylitys lähes puolittui edellisestä vuodesta -71 149 euroon. PUISTOTOIMI 2013 2014 MUUTOS Tulot 5.054.523 4.711.999 -342.524 Henkilöstökulut -2.485.738 -2.340.890 -144.848 Palvelujen ostot -1.314.087 -933.384 -380.703 Tarvikkeet -717.584 -523.090 -194.494 Sisäiset vuokrat ja veloitukset -637.686 -944.512 +306.826 -33.053 -41.272 +8.219 -133.625 -71.149 -62.476 Menot Muut kulut Tulos Määrärahojen ylitys Säästöjen seurauksena investointien vähetessä viheralueiden korjausvelka kasvoi edelleen sekä viheralueiden hoidon taso heikkeni. Satakunnan Vihertietokeskus Pirjetta Sipiläinen-Salo Satakunnan Vihertietokeskus on kuluneena vuonna toteuttanut aktiivisesti, osana puistotoimen toimintaa, vihertietokeskuksen toiminnalle asetettuja laadullisia ja toiminnallisia tavoitteita. Satakunnan Vihertietokeskuksen toiminnan tavoitteet: Satakunnan Vihertietokeskus on puutarha-alan neuvonta- ja palvelukeskus, joka tarjoaa asiantuntevaa puutarha-alan tietoutta ja laadukkaita asiakaslähtöisiä neuvontapalveluja edistäen näin myös hyvää elinympäristöä ja kestävää kehitystä. Se toimii yhdyssiteenä puutarha-alan tietoja tarvitsevien, puutarhaharrastuksesta kiinnostuneiden ja puutarha-alalla toimivien yritystahojen kesken tarjoten asiantuntevan ja puolueettoman ympäristön puutarha-alan tiedon jakamiseen, vastaanottamiseen ja keskinäisen yhteistyön lisääntymiseen. Satakunnan Vihertietokeskus harjoittaa yhteistyötä Porin kaupungin eri hallintokuntien kanssa vaaliakseen kaupungin vihreää ympäristöä ja edistääkseen terveellisen kaupunkirakenteen rakentumista. Puutarhaneuvonnan näkökulmasta vuosi loppui ennen aikojaan. Vihertietokeskus sulki ovensa 10.11. remontin vuoksi ja näin loppuvuoden palvelumuodoiksi jäivät puhelin- ja sähköpostineuvonta. Vuoden 2014 aikana annettu puutarhaneuvonta piti kuitenkin sisällään asiakkaiden käytössä olleen ajantasaisen puutarha-alan tietouden niin kirjallisessa, sanallisessa kuin kuvallisessakin muodossa sekä informatiiviset internetsivut. 32 Viheralan tiedon välittämiseksi ja neuvontapalvelun tueksi Satakunnan Vihertietokeskukseen kerättiin lisää tietoa erilaisista alalla toimivista yhdistyksistä ja niihin verrattavista tahoista, puutarha-alan yrityksistä, erilaisista asiantuntijoista ja muista asiakkaitamme kiinnostavista asioista. Neuvonnassa hyödynnettiin tehokkaasti vihertietokeskuksen oman kesäkukkien esittelyalueen ja ympäristön, Hanhipuiston kasvinäytealuei- den ja eri puolilla kaupunkia olevien kasviteemapuistojen kasvillisuutta. Jättilaukka. TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 Vihertietokeskuksessa neuvontapalvelujen asiakaslähtöisyys tarkoittaa asiakaspalvelujen ja asiakaspalveluprosessin kehittämistä vastaamaan paremmin hyvälle toiminnalle kohdistuvia vaatimuksia sekä palveluiden sisällön ja saatavuuden jatkuvaa kehittämistä. Lisäksi asiakaslähtöisyydellä pyritään parantamaan asiakastyytyväisyyttä, käytössä olevia tuotantorakenteita sekä toiminnan vaikuttavuutta. Kaupungin vihreyden vaalimiseksi ja terveellisen kaupunkirakenteen edistämiseksi on jo pitkään toimittu viheralan asiantuntijana Ympäristöviraston rakennusvalvonnassa viikoittain pidettävissä teknisissä katselmuksissa ja annettu lausuntoja rakennuslupahakemuksiin. Tämä työ on myös huomioitu valtakunnallisesti yhtenä ansiokriteerinä myönnettäessä Pirjetta Sipiläinen-Salolle Vuoden hortonomi -titteli. Satakunnan Vihertietokeskus suorittaa myös Ympäristövirastolle rakennus- ja maankäyttölain 128 § maisematyöluvan perusteella suoritettavat puunkaatokatselmukset. Puunkaatolupakatselmuksia suoritettiin sekä kaupungin että yksityisten omistamilla mailla. Vuonna 2014 kiinteistökäyntejä oli 683 kappaletta. Palveluiden tuottamisessa panostettiin henkilöstön ammattitaitoon, neuvonnan tuotantovälineiden nykyaikaisuuteen ja itse asiakaspalveluun osallistumalla ammattitaitoa ylläpitäviin ja syventäviin koulutuksiin. Koulutuksellisesti tärkeimpinä tapahtumina voidaan mainita Viherpäivät Tampereella ja Jyväskylässä pidetyt Viherfoorumi- ja Ulkovalaistus-seminaarit. Puutarha- ja kompostipäivien 21–22.5. järjestämiseen osallistuivat vihertietokeskuksen ja puistotoimen lisäksi Ympäristövirasto sekä kaupunkisuunnittelu. Kompostointi- ja jäteasioissa neuvojina toimi Ympäristöviraston henkilöstöä, joista Anne Silver piti luennon kompostoinnista, ja Arja Korpela puistotoimesta kertoi tietoiskujen muodossa kesäkukista, rikkakasvien torjunnasta ja vieraslajeista vihertietokeskuksen keskittyessä muuhun koko puutarha-alan kattavaan neuvontaan. Kaupunkisuunnittelusta Heli Nukki toi Porin kansallista kaupunkipuistoa tutuksi tapahtuman vierailijoille. Vihertietokeskuksen sisätiloihin tapahtuman ajaksi olivat silmäniloa tuoneet porilaiset nukkekotiharrastajat, jotka olivat erilaisten lyhtyjen sisälle taiteilleet puutarhaaiheisia pienoistaideteoksia. Kesäkuussa Puutarhaliitto ry:n järjestämässä valtakunnallisessa Avoimet Puutarhat -tapahtumassa Satakunnan Vihertietokeskus oli mukana Satakunnan Puutarhaseura ry:n kanssa etsimässä pihoja ja puutarhoja 29.6. järjestettyyn tapahtumaan. Elokuussa 30.–31.8. vihertietokeskus piti ovensa auki Satakunnan Puutarhaseura ry:n järjestämillä Taide puutarhassa -messuilla, jotka sijoittuivat Luotojen alueelle puistotoimen pihapiiriin. Puutarhaneuvonnan lisäksi vihertietokeskuksen luentotilassa pidettiin sekä puutarha- että taidepainotteisia luentoja ja taidetta oli esillä sekä sisällä että ulkona monin eri muodoin. Puistotoimen omaa taidetta. Luodon Siirtolapuutarhayhdistys ry:n kanssa tehtiin yhteistyötä suorittamalla jokavuotinen pihakilpailu heidän vuokraamillaan mökkitonteilla. Kuluneena vuonna arvostelun kohteena olivat pihojen sisääntulot, hoitotaso ja viihtyisyys. Joulukuussa rakennettiin perinteiseen tapaan vihertietokeskuksen sisäpihalle Eläinten Keskitalven Juhla -näyttely. Tapahtuman avajaisia vietettiin 9.12. ulkotiloissa vihertietokeskuksen remontin vuoksi. Satakunnan Vihertietokeskuksen asiakaskunta koostui porilaisista ja muista Satakunnan asukkaista, yrityksistä ja yhteisöistä sekä matkailijoista. Puhelinneuvonta kattoi koko maan. 33 TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 TALONRAKENNUS Markku Koppelomäki Talonrakennuksen vastuualueen tehtävänä on Porin kaupungin ja sen yhtiöiden omistamien rakennusten ja toimitilojen muutos- ja korjaustyöt. Myös uudisrakentamista talonrakennus suorittaa pienemmissä kohteissa. Talonrakennuksen vastuulla ovat nykyisin myös kaupungin venelaitureista ja -väylistä huolehtiminen sekä matonpesupaikat. Talonrakennuksen työt tilaa pääosin Omistamisen yksikön rakennuttamisen vastuualue. Myös muut Rakentamisyksikön vastuualueet sekä kaupungin muut hallintokunnat ja kaupungin omistamat yhtiöt käyttävät talonrakennuksen palveluita omissa kohteissaan. Erityisesti rautarakennetöitä ja puuverstaan palveluita tarjotaan laajalle tilaajajoukolle. Talonrakennuksen suurimpana kohteena vuonna 2014 oli Kuninkaanhaan koulun peruskorjauksen jatko. Työ jatkui koko vuoden ja pitkään kestänyt peruskorjaus saatetaan päätökseen vuonna 2015. Toinen isompi kohde oli Porin Teatterin laajennustyömaa. Kohde ei pohjapinta-alaltaan ole iso, mutta rakennus on korkea ja perustamisolosuhteet olivat haasteelliset. Laajennustyömaa kestää kevääseen 2015. Yhtä merkittävänä kohteena vuonna 2014 toteutettiin Väinölän koulun saneerausta ja sisäilmakorjausta. Koulun keittiötilat saneerattiin ja pikkukoulun sisäilmakorjaus toteutettiin kesäloman aikana. Erityisesti sisäilmakorjauksen onnistuminen edellytti venymistä niin omilta työntekijöiltä Kapselointitöissä käytettäviä aineita. 34 Väinölän koulu. kuin myös lukuisilta aliurakoitsijoilta. Sisäilmakorjaustyö Väinölän koulussa jatkuu edelleen kevääseen 2015. Sisäilmakorjauksiin liittyviä töitä toteutettiin enemmänkin vuoden 2014 aikana. Muun muassa Ruosniemen päiväkodilla ja Herttuan koulussa sekä vihertietokeskuksen ja puistotoimen toimistotiloissa suoritettiin sisäilmaan liittyviä saneerauksia. Muita kohteita talonrakennuksella oli muun muassa Noormarkun lähipalvelukeskuksessa, Pelastusharjoitusalueella sekä Pääterveysaseman eri tiloissa. Näkyvin osa Pääterveysasemaa oli vastaanottoaulan saneeraus, joka valmistui alkuvuodesta 2015. Vuoden 2014 aikana valmistui myös Musan jalkapallokentän uusi huoltorakennus. Puu- ja rautarakenneverstaamme tuottivat vuoden aikana tarvitsemiamme kalusteita ja rautarakenteita eri kohteisiin. Vuoden aikana pystyimme työllistämään omien työntekijöidemme lisäksi koululaisia ja työllistettyjä sekä tietenkin runsaasti eri alojen aliurakoitsijoita. Yhteistyö talotekniikan vastuualueen kanssa jatkui luonnollisesti erittäin tiiviinä. Talonrakennuksen henkilöstömäärä vaihteli vuoden aikana työmäärän mukaan. Kesäkuukausina vastuualueen kokonaisvahvuus oli n. 60 ja talvi- ja syyskuukausina 42 työntekijää. Vuoden 2014 aikana eläkkeelle jäi yhteensä neljä työntekijää. Niin henkilöstöä kuin työnjohtoa koulutettiin paremmin toimimaan sisäilmaan liittyvissä korjauskohteissa. Sen lisäksi osa työnjohdosta aloitti Uudistuva esimies -koulutuksen. Talonrakennuksessa työturvallisuus on aina tärkeässä roolissa. Vuosi 2014 selvittiin ilman vakavia työtapaturmia. Vuoden aikana kiinnitettiin huomiota saavutetun turvallisuustason ylläpitoon esimerkiksi TR-mittauksilla. Lisäksi läheltä piti -tilanteiden raportointiin kannustettiin. Erityistä huomiota kiinnitettiin pölynhallintaan, koska sisäilmakohteet ovat asettaneet tiukempia vaatimuksia esimerkiksi purkutöiden osalta. Heinäkuun alussa astui voimaan uusi laki verottajalle tehtävistä tiedonantovelvoitteista. Tähän liittyvien asioiden kanssa tehtiin työtä lähes koko vuosi ja näyttää siltä, että järjestelmät saatiin vuoden aikana vaaditulle tasolle. Näillä toimilla saatiin myös muuten vastuualueen toimintaa kehitettyä, koska työmaaraportointi muuttui vaativammaksi. Erityisesti uusien työntekijöiden ja aliurakoitsijoiden perehdytystä työkohteisiin on saatu paremmaksi. TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 TALOTEKNIIKKA Tapio Laiho LVIAJS-korjaus- ja huoltotehtäviä ja ilmastointikanavien puhdistuksia hallintokuntien tilausten mukaan. Porin kaupungin omistamien ja hallinnoimien kiinteistöjen lämpö-, johto-, vesi- ja viemärilaitteistojen, automatiikkalaitteiden, sähkö- sekä ilmanvaihtolaitteistojen ylläpito- ja vuosihuoltotyöt suoritetaan pääsääntöisesti Teknisen palvelukeskuksen Rakentamisyksikön talotekniikan vastuualueen 34 henkilön toimesta. Rakentamisyksikön talotekniikan vastuualueena on Porin kaupungin omistamien kiinteistöjen LVIAJS-töiden suorittaminen noudattaen työohjelmaa sekä aikaisempien vuosien käytäntöä. Saneeraus- ja peruskorjaustöitä suoritetaan pääosin Omistamisen yksikön rakennuttamisen vastuualueelle sekä Rakentamisyksikön talonrakennuksen vastuualueelle ja Palveluliikelaitoksen kiinteistönhoidolle tilauksesta. Tehdään sovitusti LVIAJS-ylläpito- ja vuosihuoltotöitä, jotka tehdään kiinteistövarallisuuden isännöinnin vastuualueelle sekä LVIAJS-muutostöitä ja uudisrakentamista, jotka tehdään Omistamisen yksikön rakennuttajille kumppanuus- periaatetta noudattaen. Myös kiinteistövarallisuuteen isännöinnin vastuualueelle tehdään ennalta sovittuja LVISJA-korjaus- ja huoltotöitä sekä ilmastointikanavien puhdistustöitä vuosiohjelman mukaan. Saneeraus- ja peruskorjaustöiden sekä ylläpito- ja vuosikorjaustöiden määrät ovat viime vuosina tasaantuneet, mutta edelleen tehdään ns. hätätöitä ja väliaikaisia korjauksia sähkö-, vesiputkisto-, lämpöjohto-, viemäri-, ilmanvaihto- sekä lämpöjohtovaurioiden lisääntymisestä johtuen. Myös muille Porin kaupungin omistamille hallintokunnille suoritetaan Porin kaupungin kehittäessä jatkuvasti riskienhallintaa ja panostaessa myös tietoturvallisuuteen sekä henkilö- ja henkilöstöturvallisuuteen, olemme talotekniikan vastuualueella tilauksesta ja peruskorjauksien yhteydessä asentaneet kiinteistöihin vanhojen järjestelmien uusia kamera- ja valvontalaitteita sekä muita turvallisuuteen liittyviä laitteita. Rakentamisyksikön talotekniikan vastuualueen LVIAJS-tiimi on huomioinut kiinteistöjen sisäilma- ja kosteusongelmien lisääntyvän työhaasteen kaupungin rakennuksissa ja kiinteistöissä. Olemme jatkaneet järjestelmällisesti ilmastointikanavien puhdistuksia vuosiohjelman mukaan, kameralla iv-kuvausta ennen puhdistustyötä sekä iv-kuvausta puhdistustyön jälkeen. Henkilökunnan 35 TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 korttikoulutusta ja muuta henkilöstön osaamista on täydennetty. Henkilökunnan työhyvinvointia pyrimme jatkuvasti parantamaan, pidämme asiaa erittäin tärkeänä talotekniikan vastuualueen toiminnan kannalta. Koko henkilökunnan työturvallisuuteen ja suojavarusteisiin olemme panostaneet edelleen vuonna 2014. Rakennuskohteissamme käytämme pääosin kaikkia työhön tarvittavia suojaimia ja turvaohjeita työtapaturman estämiseksi. ajan, ja raportoitu kohteiden rakennuttajia sekä isännöitsijöitä. Talotekniikan vastuualueen LVIAJStiimien käytössä on yksittäinen työkohdekohtainen laskutus- ja seurantajärjestelmä, joka tukee putkistovaurioiden ja ilmastointilaitteiden sekä sähkövaurioiden korjauskustannusten yksilöimistä ja kuntotutkimustarpeen määrittelemistä ja aikatauluttamista. Talotekniikan seurantajärjestelmä auttaa kiinteistöjen kuntoa seuraavia asiantuntijoita LVIAJS-kuntotarkastuksissa sekä LVIAJS-kuntotutkimuksissa. Lisäksi kiinteistöjen LVIAJS-järjestelmien teknistä kuntoa on seurailtu vuosien Kaikken edellä mainitun talotekniikan LVIAJS-tiimien henkilöstö pyrkii suorittamaan nopeilla toimitusajoilla, työn laadulla ja tieto-taidolla sekä kilpailukykyisellä hinnoittelulla suhteessa yksityisiin urakoitsijoihin. Myös palvelujen markkinointiin LVIAJS-tiimissä on edelleen panostettu. Talotekniikan osaava ja kehittyvä henkilöstö muodostui vuoden 2014 lopussa LVI-huoltopäälliköstä, sähköteknikosta, LVI-työjohtajasta, 26:sta vakituisesta LVIAS-asentajasta, joista kolme henkilöä on osa-aikaeläkkeellä, kahdesta määräaikaisesta LVIasentajasta, yhdestä määräaikaisesta oppisopimus-asentajasta sekä kahdesta toimistovirkailijasta. Sydämellinen kiitos laadukkaasta sekä tuloksekkaasta työstä projektiaikatauluineen kuuluu koko talotekniikan henkilöstölle. Vuoden 2014 aikana LVIAJS-tiimin tekemät merkittävimmät työt • Taidemuseo/Lvvijs-työt • Noormarkun lähipalvelukeskus/ Lvvias-työt • Kuninkaanhaan koulu/vaihe 4/ Lvvias-työt • Metsäopisto/konehalli/Lvvs-työt • Tammen tila/paineviemärin ja pumppaamoiden loppukytkennät • Yyterin leirintä/kiinteistöt/Lvvstyöt • Väinölän koulu/vaihe A/keittiö ja ruokasali/vaihe B/sisäilmakorjaukset/Lvvias-työt • Harjoitusjäähalli/ilmastoinnin parantaminen/Lvias-työt • Kiinteistöjen ilmastoinnin 36 puhdistukset/ konehuoneet ja koneet • Sisäilmaongelmien korjausta, mittaukset ja säätötyöt • Kiinteistöjen pumppaamoiden huollot ja korjaukset • Kiinteistöjen erikseen tilatut IVvuosihuollot ja korjaukset • Kiinteistöjen ilmakompressorien vuosihuollot • PTA pääaula ja arkisto/Lvias-työt • Liikennevalojen huolto- ja kunnossapitotyöt • Ulasoorintie 9/kameravalvonta/ sähköiset sisäportit/Lvvis-työt • Winnova/RT 7/rakennusaut maation peruskorjaus • Winnova/Rakennusosasto/ Lvviajs-työt • Satakunnan Museo/Lvvias-työt • Kyläsaaren koulurakennus/sähköjärjestelmän saneerus • Winnova/RT 5/rakennusautomaation peruskorjaus • Noormarkun kiinteistöt/Lvviastyöt • SAMK/teku/Lvvias-työt • Winnova/RT 5 Puinnintie 2 siirto /Lvvias-työt • Lentokonehalli/Lvis-työt • Ruosniemen päiväkoti/Lvviastyöt • Toejoen koulu/luokkatilamuutokset/Lvvias-työt LOGISTIIKKAYKSIKKÖ TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 LOGISTIIKKAYKSIKKÖ Logistiikkapäällikkö JANI SÄDEMAA Porin kaupungin logististen toimintojen uudelleen järjestelyn tuloksena perustettiin vuoden 2014 alussa Tekniseen palvelukeskukseen Logistiikkayksikkö. Logistiikkayksikön tehtävänä on resurssien puitteissa pidemmällä aikavälillä kehittää kustannustehokkaat logistiset ratkaisut kaikkien kaupungin toimialojen käyttöön. Logistiikkayksikköön siirrettiin aiemmin Teknisessä palvelukeskuksessa omana tulosalueena toiminut ajoneuvokeskus, Rakentamisyksikön alla toimineet konekeskus ja varastointipalvelut sekä Konsernihallinnosta hankintapalvelut. Logistiikkayksikön vastuualueiksi muodostuivat ajoneuvokeskus, johon konekeskuksen toiminta liitettiin, sekä hankintapalvelut ja tekniset varastointipalvelut. Samassa yhteydessä Logistiikkayksikköön siirrettiin Sivistyskeskusesta postinjakelu- ja pientavarakuljetustoiminnot henkilöstöineen (6 henkilöä), jotka sijoitettiin tekniset varastointipalvelut -vastuualueelle. Myöhemmin keväällä ajoneuvokeskuksen vastuualueelle siirrettiin Rakentamisyksikön kunnallistekniikasta 24 raskaan ajoneuvon kuljettajaa. Muutosten myötä ja henkilöstöresurssien tarpeen mukaan on joitakin henkilöitä siirretty Logistiikkayksikön sisällä vastuualueelta toiselle. Henkilöstömäärä vuoden 2014 lopussa oli 54 työntekijää, joista vakinaisia kuukausipalkkaisia oli 14, vakinaisia tuntipalkkaisia 36 ja määräaikaisia kuukausipalkkaisia 4. AJONEUVOKESKUS 500 LOGISTIIKKAYKSIKKÖ (LG) AJONEUVOKESKUS(ak) Henkilöstö 1.12.2014 400 300 258 249 Kuukausipalkkainen henkilöstö Tuntipalkkainen henkilöstö 200 100 206 194 0 TPK 2013 TPK 2014 20 36 8 33 LG 2014 ak 2014 Vastuualueen tehtävänä on hallinnoida kaupungin omistamia tai käytössä olevia ajoneuvoja ja edelleen vuokrata niitä asiakkailleen. Toimintaan kuuluvat ajoneuvojen hankinnan ja seurannan järjestäminen sekä huolto- ja korjaustoiminnan tuottaminen. Lisäksi vastuualue tuottaa tilauksesta raskaan ajoneuvokaluston kuljetus- ja työkonepalveluja sekä vastaa yksityisen auto- ja työkonekaluston vuokraustoiminnasta. HANKINTAPALVELUT 500 LOGISTIIKKAYKSIKKÖ (LG) HANKINTAPALVELUT (hp) Henkilöstö 1.12.2014 400 300 258 249 206 194 200 100 0 TPK 2013 TPK 2014 20 36 5 LG 2014 hp 2014 LOGISTIIKKAYKSIKKÖ (LG) VARASTOINTIPALVELUT (vp) Henkilöstö 1.12.2014 400 300 258 249 206 194 200 100 20 36 0 TPK 2013 TPK 2014 LG 2014 OUTI KARINHARJU Hankintapalvelut vastaa kaupunkikonsernin yhteishankintojen suunnittelusta, kilpailuttamisesta, hankintapäätöksistä ja sopimushallinnasta sekä erillishankintoihin liittyvästä asiantuntijapalvelusta. Lisäksi hankintapalvelut vastaa hankintojen ohjauksesta ja hankintatoimintaan liittyvien toimintamallien ja työkalujen ylläpidosta ja kehittämisestä. Hankintapalvelut myös ylläpitää ja hallinnoi hankinnan yhteistoiminta- ja yhteistyösopimuksia. TEKNISET VARASTOINTIPALVELUT 500 MIKA KOSKI NIKO TOIVONEN Vastuualueen tehtävänä on hankkia ja varastoida teknisiä materiaaleja ja tarvikkeita sekä vuokrattavia koneita ja laitteita oman hallintokunnan lisäksi myös muiden kaupunkikonsernin ja yhteistyösopimuksen tehneiden kuntien tarpeisiin; vastuualue huolehtii kaupungin sisäisestä ajoneuvojen polttoainejakelusta. 7 3 vp 2014 37 TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 AJONEUVOKESKUS Mika Koski Ajoneuvokeskus vastaa koko kaupungin ja soveltuvin osin kaupunkikonsernin vakuutetun ajoneuvokaluston hallinnasta. Vastuualue sekä hallinnoi että vuokraa kaupungin omistamia tai muulla tavoin hankittuja ajoneuvoja asiakkailleen. Ajoneuvohallintaan sisältyvät kaikki ajoneuvoon liittyvät toiminnot ajoneuvon hankinnasta siihen hetkeen, kun ajoneuvo poistuu kaupungin omistuksesta. Tänä aikana ajoneuvoja seurataan ajoneuvokohtaisesti ja pidetään huolta oman korjaamon toimesta, että muun muassa huollot ja katsastukset tulevat suoritettua ajallaan. Ajoneuvojen hallinnan tavoitteena on, että asiakkaalla olisi aina käytössään tehtävään soveltuva kunnossa oleva ajoneuvo. Ajoneuvojen vuokrauksessa veloitusperusteena on pääasiassa aika, jolloin kevyistä ajoneuvoista peritään kuukausivuokraa ja raskaasta kalustosta tuntivuokraa ja lisäksi pientä osaa ajoneuvoista vuokrataan kilometrihinnalla. Henkilöstö Ajoneuvokeskuksen henkilöstömäärä 31.12.2014 oli 38 työntekijää, joista vakinaisia kuukausipalkkaisia oli 2, vakinaisia tuntipalkkaisia 33 ja määräaikaisia kuukausipalkkaisia 3 (joista 2 oppisopimuksella ja 1 työllistetty). Harjakone harjojen vaihdossa korjaamolla. Ajoneuvokeskus vastaa myös kaupungin raskaan kaluston ja 24 kuljettajan ajojärjestelyistä. Ajojärjestelyn tehtävänä on varmistaa, että kaupungin kunnossapitotehtävissä ja rakennustyömailla on tehtävästä tai kohteesta riippuen tarvittava määrä kalustoa. Ensisijaisesti pyritään työllistämään kaupungin oma kalusto ja sen jälkeen käytetään yksityisiä urakoitsijoita. Ajojärjestely mahdollistaa kaupungin oman kaluston ja henkilöstön tehokkaan käytön. Lisäksi ajoneuvokeskus tuottaa yhden työntekijän ja auton voimin henkilökuljetuspalvelua. Ajoneuvojen keski-ikä jatkaa nousuaan. AJONEUVOLAJI Kevyt nelipyörä (L6e) 2012 KPL 2013 KESKI-IKÄ KPL KESKI-IKÄ 1 4,1 1 5,1 72 8,2 7 8,8 2 5,6 2 6,6 Moottorityökone (MTK) 63 9,4 69 9,4 Pakettiauto (N1) 92 8,3 97 8,7 Pakettiauto (N1G) 4 4,2 4 5,2 Kuorma-auto (N2) 14 9,7 13 9,4 Kuorma-auto (N3) 16 7,5 16 8,5 Kevyt perävaunu (O1) 2 1,5 2 2,5 Perävaunu (O4) 3 19,0 3 20,0 30 13,2 26 13,3 9 13,2 9 14,2 308 9,1 313 9,4 Henkilöauto (M1) Linja-auto (M2) Traktori (T1) Muut. (tiehöylät, jyrät) YHTEENSÄ 38 Ajoneuvokeskus ja varastot Ruissalossa Tyhy-päivänä. Koulutukset Osa työntekijöistä on ollut ammatillisissa koulutuksissa. Työturvallisuus Työpaikkatarkastuksia on tehty työterveyshuollon toimesta mm. Hanhiluodon korjaamolla ja 2014 KPL KESKI-IKÄ maalaamossa (Ulasoori). Kuljettajien työterveystarkastuk1 6,1 set on suoritettu työterveys76 8,9 huollossa. 2 7,6 67 10,0 Toiminnan kehittäminen 99 9,3 Keväällä 2013 aloitettiin Porin kaupungin logistisia toimin4 6,2 toja käsittelevän selvityksen 13 10,0 tekeminen. Selvityksen tavoit16 9,5 teena oli muodostaa toimin2 3,5 tamalli, jossa Porin kaupungin 3 21,0 logistiset toiminnot kootaan yhden yksikön alle. Työryhmä 27 13,8 jätti selvityksensä syksyllä ja se 9 15,2 hyväksyttiin ensin kaupungin319 9,9 hallituksessa ja myöhemmin TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 HANKINTAPALVELUT valtuustossa. Ajoneuvokeskuksen kannalta merkittävimpänä päätöksenä oli, että 1.1.14 alkaen perustettiin teknisen lautakunnan alaisuuteen Tekniseen palvelukeskukseen (TPK) Logistiikkayksikkö, jonne myös ajoneuvokeskus siirrettiin. Samalla ajoneuvokeskukseen liitettiin TPK:n Rakentamisyksiköstä konekeskus (korjaamo). TPK:n Rakentamisyksikön kunnallistekniikan vastuualueelta siirrettiin lisäksi 24 raskaankalustonkuljettajaa 31.3.14 ajoneuvokeskukseen. Ajoneuvokeskus on nyt yksi Logistiikkayksikön alaisista vastuualueista. Ajoneuvokeskus muodostuu seuraavista pääkustannuspaikoista; kone- ja kuljetuspalvelut, korjaamopalvelut, ajoneuvovuokraus ja henkilökuljetukset. Raskaskalustoon on tehty pieniä lisälaitehankintoja (esim. kappaletavaranosturiin kahmari), joilla on saatu omaa kalustoa kuljettajineen aiemmin ostopalveluna toteutettuihin töihin. Ajojärjestelyillä on saatu yleisestikin vähennettyä eri hallintokuntien ulkoisia ostopalveluita kuljetus- ja konepalveluiden osalta. Järjestelyillä on saatu aikaan merkittäviä säästöjä. Investoinnit Vuonna 2014 oli investointeihin käytettävissä 600.000 euroa, joka oli sama summa kuin edellisenä vuonna. Autoja ja työkoneita hankittiin uusina 7 kappaletta ja käytettyinä 9 kappaletta. Koska ajoneuvoja pystytään määrällisesti uusimaan näin vähän, jatkaa ajoneuvojen keski-ikä nousuaan. Korjaamon uusi dynamometri. Palvelut ja tehtävät Hankintapalvelut vastaa julkisiin hankintoihin liittyvien tehtävien järjestämisestä seudullisesti, yhteistoiminnassa Huittisten, Kokemäen, Porin ja Ulvilan kaupunkien sekä Honkajoen, Lavian, Luvian, Merikarvian, Nakkilan, Noormarkun ja Pomarkun kuntien kanssa. Yhteistyötä ohjaa seudullinen hankinnan ohjausryhmä. Hankintapalvelut vastaa yhteishankintojen kilpailuttamisesta (noin 60 tuoteryhmää) ja hankintojen ohjauksesta sekä erillishankintojen asiantuntijatuesta (hankintojen koulutus ja neuvonta, hankintamallien ja toimintatapojen kehittäminen, yhteishankintojen sopimushallinta, hankintojen seuranta ja selvitystyöt). Asiantuntijuuden ylläpidon kehittämiseksi ja erityisesti resurssien riittävyyden takaamiseksi hankintapalvelut tekee kilpailutusyhteistyötä KuntaPro Oy:n, Satakunnan sairaanhoitopiirin sekä KL-Kuntahankinnat Oy:n kanssa. Hankintapalvelut on ns. nollatulosyksikkö, jonka tulee kattaa toimintatuloillaan toimintakulunsa. Toimintatulot perustuvat korvauksiin, jotka määräytyvät jakamalla toiminnasta aiheutuvat kustannukset YTA-sopijaosapuolten kesken asukaslukujen suhteessa. Lisäksi hankintapalvelut myy palvelujaan (resurssien puitteissa) yhteistoimintasopimuksen ulkopuolisille tahoille, jotka ovat hankintalain mukaisia hankintayksiköitä, mutta eivät kuulu jonkin osapuolen kuntakonserniin. Taloudellisesti hankintapalvelut saavutti tavoitteensa v. 2014 erinomaisesti. Talousarvion kulut alittuivat huomattavasta vuokrakorotuksesta huolimatta ja toimintatuottoja saatiin myös YTA:n ulkopuolisilta tahoilta. Outi Karinharju Asiakkaat Hankintapalvelujen asiakkuudet jakaantuvat sisäisiin ja ulkoisiin asiakkuuksiin: • sisäisiä asiakkaita ovat YTA-kuntien johto (talous- ja sopimusvastuu) sekä kilpailuttajat ja tilaajat • ulkoisia asiakkaita ovat sopimustoimittajat ja muut yhteistyökumppanit. Henkilöstö Hankintapalvelut on asiantuntijayksikkö, jossa vuonna 2014 oli töissä neljä vakituista hankinta-ammattilaista sekä määräaikainen hankintasihteeri; määräaikaisuus päättyy tammikuussa 2015, jonka jälkeen ma. hankintasihteeri jää eläkkeelle. Hankintasihteerin toimeen sisäisellä siirrolla tulee Logistiikkayksikön teknisten varastointipalvelujen asiakaspalvelusihteeri, joka on 13.8.2014 alkaen ollut töissä hankintapalveluissa asiakaspalvelu- ja kilpailutusassistenttina. Siirron taustalla on Logistiikkayksikön teknisten varastointipalvelujen sisäisen postin ja pientavarakuljetuksen toimipisteen (Otavankatu 3) lopettaminen ja yhdistäminen Ulasoorin toimipisteeseen ja sitä kautta työtehtävien uudelleen järjestämistarve. Koulutukset • Hankinta-alan neuvottelupäivät 5.- 6. 2014, johon hankintapalveluista osallistuivat hankintapäällikön lisäksi hankintavalmistelijat ja -suunnittelija. Samalla kokoonpanolla osallistuttiin myös KuntaPro Oy:n 39 TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 • • TEKNISET VARASTOINTIPALVELUT Niko Toivonen järjestämään hankintapäivään, jossa asiantuntijana oli specialist partner Mika Pohjonen (asianajotoimisto Hannes Snellman). Cloudia-kilpailutusjärjestelmä koulutuksia ja käyttäjäpäiviä oli kolme. Hankintapalveluista osallistuttiin neljään webinaariin: Ketterän yhteistyön taidot muutoksissa, Hajautetun tiimin johtaminen, Hyvien kysymysten taidot palavereissa ja keskusteluissa, Ajankäytön hallinta. Hankintapäällikkö aloitti syksyllä JOKO-koulutuksen. Palvelut Teknisten varastointipalveluiden tehtävänä on hankkia ja varastoida materiaaleja ja tarvikkeita sekä vuokrata koneita ja laitteita hallintokuntien tarpeisiin. Vuoden 2014 alusta Sivistyskeskuksesta siirtyi sisäinen posti ja tavaralogistiikka. Henkilöstö Vuoden 2014 alusta henkilöstöä oli 12 kpl, joista 8 kuukausipalkkaista, 3 tuntipalkkaista ja 1 oppisopimus. 1 kuukausipalkkainen jäi eläkkeelle 1.11. Koulutukset Niko Toivonen ja Mika Multanen: Työturvallisuuskoulutus Toiminnan kehittäminen Hankintapalvelujen yhteistoimintasopimus uudistettiin ja yhteistoiminta jatkuu Porin lisäksi yhdeksän muun kunnan kanssa. Siikainen jäi pois yhteistoiminnasta. Lisäksi allekirjoitettiin yhteistyösopimus KuntaPro Oy:n hankintapalvelujen kanssa. Postikeskus ja kalustoa varastopalveluissa Lokakuussa kävimme yhdessä ajoneuvokeskuksen kanssa Ruissalon kylpylässä, jossa aluksi pääsimme reippailemaan lähimetsikköön ja sen jälkeen nauttimaan Ruissalon kylpylästä. Siellä pidettiin myös työpaikkakokous. Kaupungin sisäisen organisoinnin myötä 1.1.14 aloitti teknisen lautakunnan alaisuudessa, Teknisen palvelukeskuksen uutena vastuualueena Logistiikkayksikkö, jonka yhdeksi vastuualueeksi hankintapalvelut siirrettiin. Suoritteita 2013 2014 137 158 Yhteishankinnat 21 9 Erillishankinnat 116 149 Tarjoukset 419 614 Kilpailutusprosessit Hankintapalvelujen Tyky-päivä Yyterissä, yhdessä tuulta päin. Työhyvinvointi Syyskuussa osa teknisten varastointipalveluiden henkilöstöstä osallistui Alihankintamessuille Tampereelle. Toiminnan kehittämistoimenpiteet Teknisissä varastointipalveluissa 2014 oli muutoksen aikaa. 1.3. vastuualueen vetovastuu siirtyi Niko Toivoselle. Niko siirtyi konekeskuksesta. 2014 alussa siirtyi sisäinen posti ja tavaralogistiikka Sivistyskeskuksesta. Tekniset varastointipalvelut olivat mukana selvityksessä Porin Veden ja Teknisen palvelukeskuksen varastojen yhdistämisestä. Teknisten varastointipalveluiden varaston arvo oli tilikauden lopussa 271.353,16 €. Tarvikkeiden myynti oli 1.130.056 € ja kalustovuokrista tuli 242.762 €. 40 JÄTEHUOLTO TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 Käyttöpäällikkö JUSSI LEHTONEN JÄTEHUOLTO 500 JÄTEHUOLTO (JÄ) 400 300 258 249 200 100 JUSSI LEHTONEN Henkilöstö 1.12.2014 206 194 TPK 2013 TPK 2014 0 Kuukausipalkkainen henkilöstö 17 Jätehuolto on seudullisesti toimiva Teknisen palvelukeskuksen taseyksikkö, joka järjestää Porin ja yhteistyösopimuksen perusteella Porin seudun kuntien jätelain mukaisen yhdyskuntajätehuollon sekä edistää Porin seudun asuin- ja elinympäristön viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta. JÄ 2014 Palvelut ja tehtävät Jätehuolto-taseyksikkö järjesti Porin kaupungin ja sopimuksen mukaisesti myös Harjavallan, Kokemäen, Merikarvian, Luvian, Nakkilan, Pomarkun, Siikaisten ja Ulvilan jätelain mukaisen yhdyskuntajätehuollon. Yhteistyöalueella oli vuoden 2014 lopussa 128 034 asukasta. Pori on mukana lounaisen Suomen yhdyskuntajätteen hyödyntämisen hankintarenkaassa, joka kilpailutti yhteisvastuullisesti sekalaisen kunnan vastuulla olevan syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen hyödyntämisen. Vuosien 2015-2017 hyödyntäminen saatiin hankittua edullisesti. Porin osalta hankinta sai kielteisen päätöksen markkinaoikeudelta, minkä vuoksi hankinta (vuosi 2015 + optio vuodelle 2016) kilpailutettiin uudelleen. Jätevoimala, jossa jätteet hyödynnetään, on edelleen sama, mutta hinta laski. Markkinaoikeuden päätöksestä valitettiin KHO:een ja käsittely on edelleen kesken. Hankinta vuosille 2018-2042 on tehty ja sopimusneuvottelut ovat loppusuoralla. Tästäkin hankinnasta ovat jätteenkuljetusyrittäjät valittaneet Markkinaoikeuteen. Jätteiden vienti ohi kunnan järjestämän jätehuollon jatkui vuonna 2014, eikä tilanne ole muuttunut. Jätelautakunnan päätös kunnan vastuulla olevien yhdyskuntajätteiden toimituspaikasta aiheutti jätteenkuljetusyrittäjien valituksia hallinto-oikeuteen vuoden 2013 lopussa. Tähän asiaan saatiin Jätehuollolle myönteinen päätös loppuvuodesta 2014. Vaarallisten jätteiden kiertävä keräystempaus järjestettiin Porissa 10.5. Asiakkaat Jätehuollon asiakkaat jakaantuvat sisäisiin ja ulkoisiin asiakkuuksiin: • sisäisiä asiakkaita ovat kaupungin hallintokunnat, liikelaitokset ja Teknisen palvelukeskuksen muut yksiköt • ulkoisia asiakkaita ovat muut kunnat, jätehuoltoyritykset ja asukkaat. Porin kierrätyskeskuksessa oli 32679 asiakaskäyntiä. Hangassuon jätekeskuksessa oli kävijöitä yhteensä 18797, joista pientuoja-asiakkaita oli 13605 ja kuorma-autoasiakkaita 5192. Ekomaksulaskuja lähetettiin 21513 kpl. Ekomaksulla katettiin kierrätyskeskuksen, kotitalouksien vaarallisten jätteiden keräyksen, kierrätyspisteiden ja jäteneuvonnan kuluja. Henkilöstö Jätehuollossa oli vuonna 2014 töissä 15 vakituista sekä 2-3 työllistettyä kerrallaan. Vakituisista 5 on töissä toimistolla, 4 Porin kierrätyskeskuksessa ja 6 Hangassuon jätekeskuksessa. Työllistetyt olivat töissä Porin kierrätyskeskuksessa. Kesätyöntekijöitä oli neljä, joista kaksi oli töissä Hangassuon jätekeskuksessa ja kaksi Porin kierrätyskeskuksessa. Koulutukset Porin kierrätyskeskuksen kaksi työntekijää suorittivat kuljetusalan ammattipätevyyden kurssit. Hangassuon jätekeskuksen neljä työntekijää aloittivat kuljetusalan ammattipätevyyden kurssien suorittamisen. Käyttöpäällikkö aloitti syksyllä JOKO-koulutuksen. Työturvallisuus Jätehuollon työturvallisuus on ollut hyvällä tasolla. Työturvallisuuskävely suoritettiin 6.10. johdon toimesta. Kehittämistoimenpiteet Jätehuollon kuntayhteissopimus uudistettiin ja jätehuolto hoitaa vuoden 2015 alusta lähtien Porin lisäksi Eurajoen, Harjavallan, Kokemäen, Merikarvian, Nakkilan, Siikaisten ja Ulvilan jätelain mukaiset kunnan vastuulla olevat tehtävät. Luvia ja Pomarkku eivät tulleet mukaan uudistettuun sopimukseen. Niiden osalta jatkuu entinen sopimus, jonka perusteella niiden yhdyskuntajätteet tulevat edelleen Porin hoidettaviksi. Kaupungin sisäisen organisoinnin myötä 1.7.2014 aloitti teknisen lautakunnan alaisuudessa, Teknisen palvelukeskuksen uutena yksikkönä Jätehuolto, joka on kirjanpidollinen taseyksikkö. Porin Jätehuolto –liikelaitos lakkautettiin 30.6.2014. Sen myötä Porin Jätehuollon johtokunta lopetti toimintansa ja tilalle muodostettiin teknisen lautakunnan alainen jätehuoltojaosto, jossa on edustajia myös sopimuskunnista. Ekokem-Palvelut Oy:n kanssa on neuvoteltu Hangassuon jätetäyttötilavuuden käytöstä. Asian käsittely siirtyi vuoteen 2015. 41 TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 TYÖTURVALLISUUS TPK:ssa otettiin vuoden 2014 aikana käyttöön uutena asiana työturvallisuusviikon pitäminen. Viikkoja pidettiin kaksi vuoden aikana, molemmat hieman eri teemoilla. Turvallisuuskoordinaattori on pitänyt teemapäiviä eri aiheista, esim. telinetorstai ja kansainvälinen työturvallisuuspäivä. Jatkamme työtä kohti nolla tapaturmaa -tavoitetta. Tämä on TPK:n selvä tahtotila. Ensimmäinen työturvallisuusviikko pidettiin toukokuun alussa Viikon aikana oli tarkoitus jalkauttaa johto kentälle. Vastuualueen päällikkö ja sijainen jalkautuivat toiselle vastuualueelle. Johto teki omia havaintoja työkohteista ja raportoi ne eteenpäin. Esimiehille painotettiin heidän velvollisuuksiaan ja vastuitaan. Esimiehet tekivät turvallisuussuunnitelmia eri töistä ja työvaiheista yhdessä työntekijöiden kanssa. Kohteissa tehtiin myös lakisääteinen viikkotarkistus ja esimiehet kertasivat työntekijöille heidän velvollisuuksiaan ja vastuitaan. Työntekijät tekivät turvallisuushavaintoja ja toimittivat niistä kirjallisen dokumentin esimiehille. Rakennuttajat tarkistivat työkohteissa asiakirjoja ja suojavälineitä. Siisteydestä ja järjestyksestä huolehdittiin yhteisesti. Toukokuun alussa vietettiin myös valtakunnallista telinetorstaita, jonka johdosta työkohteissa kiinnitettiin huomiota telineisiin, työpukkeihin, A-tikkaisiin ja nojatikkaisiin. Kaikki dokumentit palautettiin turvallisuuskoordinaattorille. 42 Jari Mäkisalo Työturvallisuusviikon tuloksia: Päälliköt palauttivat työmaan tarkistuslistoja 13 kpl, turvallisuussuunnitelmia tuli 5 kpl, lakisääteisiä viikkotarkistuksia tuli 1 kpl, turvallisuushavaintoja tehtiin 3 kpl (suojaväline puuttui, pölynhallinta puutteellista, työmaajärjestys hyvässä kunnossa) ja läheltä piti ilmoituksia/ tapaturmia 0 kpl. Seuraavat asiat olivat monessa paikassa kunnossa: Aidat ja suojavälineet kunnossa, työalue suojattu, suojaukset kaikki kunnossa, telineet kunnossa, kohde oli siisti ja sähköjohdot oli hyvin nostettu seinälle. Puutteita oli seuraavissa asioissa: Viikkotarkistukset ja koneiden tarkistukset tekemättä, työmaa-alueen merkitseminen, kirjalliset perehdytykset puuttuvat, ei kirjallista turvallisuussuunnitelmaa kaikissa tarvittavissa töissä, ei suojavälineitä ja tulityölupa puuttui. Telinetorstai Turvallisuuskoordinaattori kiersi viisi kohdetta läpi ja teki seuraavanlaisia huomioita: 65 kpl (teline, A-tikas ja työpukki), joista 51 oli kunnossa ja 14 puutteellisia; Indeksiksi tuli 51/65*100= 78 %, mikä saisi olla parempi. Seuraavat puutteet tulivat esille: Teline: tarkistus ja telinekortti puuttuvat. A-tikas: ei metallilukitusta välissä yli metrin, alatuki puuttui. Työpukki: askelmat vain toisella puolella, työtason mitat vajaat. Toinen työturvallisuusviikko pidettiin 1-5.12.2014 ja silloin oli tarkoitus tuoda esille TPK:n omaa työturvallisuusslogania ”EKSTIÄ”. Johdon oli tarkoitus kiertää omilla työmailla ja valvoa tiettyjen asioiden toteutumista. Viikko ei mennyt ihan nappiin, koska tehtävänannossa oli epäselvyyksiä ja aktiivisuus oli heikkoa. Asioiden palautuksia tuli todella vähän. Viikkojen pitämisestä otetaan käytäntö TPK:ssa. EKSTIÄ= Ennakoi - kuuntele - suojaa toimi - ilmoita - älyä ENNAKOI= Tehdään riskien arviointia, turvallisuussuunnitelmia ja turvallisuushavaintoja kohteissa. KUUNTELE= Kuuntele sinulle annetut ohjeet erityisesti perehdyttämisessä ja työn opastuksessa ja noudata niitä aina. SUOJAA= Käytä kaikkia henkilökohtaisia suojavälineitä. Huolehdi liikenneturvallisuudesta, putoamissuojauksesta ja kaivantojen turvallisuudesta. TOIMI= Tutkitaan aina kaikki tilanteet ja korjataan mahdolliset puutteet heti. ILMOITA= Tee aina ilmoitus turvallisuushavainnosta, läheltä piti -tilanteista ja tapaturmista. ÄLYÄ= Ymmärrä näiden asioiden tärkeys. Kysymys on kaikkien turvallisuudesta, johon me kaikki liitymme. Johto on esimerkkinä, seuraa näiden asioiden hoitamista ja tekee myös itse havaintoja kirjallisesti. TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 Hyvät esimerkit: • Kolmessa eri kohteessa työkohteen suojaus oli erinomaisessa kunnossa • Puiden leikkaus oli käynnissä. Kaikki suojavälineet oli käytössä ja työalue oli suojattu ulkopuolisilta henkilöiltä. • Kaikki raudoitusraudan päät oli suojattu muovitulpin. Loukkaantumisvaara pieneni oleellisesti Loppuvuoden aikana TPK:lle tehtiin oma turvallisuushavaintovihko, jonka avulla voidaan tehdä turvallisuushavainto- ja läheltä piti -ilmoituksia. Ilmoitusten tekeminen on jämähtänyt noin sadan kohdalle, mikä on ehdottomasti aivan liian vähän. TPK:lla on vakituista henkilökuntaa noin 400 henkilöä ja kun jokainen tekee yhden ilmoituksen vuodessa, niin saadaan jo 400 ilmoitusta. Tämä on ehdottomasti minimitavoite seuraaville vuosille. Useita turvallisuushavaintoja tehtiin suojavälineiden laiminlyömisestä ja putoamissuojauksen puutteesta. Esimerkkejä ilmoituksista Kaivannossa työntekijät olivat toistuvasti ilman kypärää. Kaivinkone työskentelee koko ajan lähettyvillä. Loukkaantumisvaara on ilmeinen. Toimenpiteet: Suojavälineet välittömästi käyttöön, ei voi työskennellä ilman niitä. Esimiehen vastuulla on valvoa. Rakennustöissä on aina käytettävä kypärää. Iso ryhmä vieraita työkohteessa esimiesten kanssa ilman tarvittavia suojavälineitä. Toimenpiteet: Kaikille vieraille on järjestettävä tarpeelliset suojavälineet, kun tulevat työkohteeseen. lä TR-mittaus. Kun mittauksia tehdään säännöllisesti, nähdään tulosten perusteella selvästi mikä on kunnossa ja missä on kehitettävää. Lakisääteisessä viikkotarkistuksen tekemisessä on paljon kehitettävää. Tarkastuksissa on ollut eniten puutteita suojavälineiden käyttämisessä ja erilaisten aukkojen peittämisessä. Korttikoulutuksien järjestämistä on jatkettu. 40 henkilöä on käynyt erilaisissa koulutuksissa, tulityö- ja työturvallisuuskorttikoulutukset ovat olleet niistä isoimmat. TPK:ssa oli alustavan tiedon mukaan vuoden aikana 27 työtapaturmaa, joista yksi tapahtui työmatkalla. Läheltä piti: Seinän rappaukset tippuvat alas. Alapuolella työskennellään, vakava loukkaantuminen mahdollista ( yläkuva ). Toimenpiteet: Työ keskeytetään siksi ajaksi kunnes irtoavat rappaukset on tiputettu alas tai suojaus laitettu. Työkohtaisessa riskien arvioinnissa ja turvallisuussuunnitelmien tekemisessä oltiin edellisvuoden tasolla. Johdon turvallisuuskierrokset ovat jatkuneet säännöllisesti. Vuoden 2014 loppuun mennessä kierroksia on pidetty 42 kertaa. Johdon kierroksilla ovat mukana Jukka Kotiniemi, Markku Koppelomäki, Jari Mäkisalo, Antero Kivelä ja sen vastuualueen edustaja, jonka alueella ollaan. Kierroksilla on käyty hyvässä hengessä keskustelua työntekijöiden kanssa. Työntekijöiltä on saatu hyviä ehdotuksia työn kehittämiseen ja turvallisuuden parantamiseen. Osa toiveista on myös pystytty toteuttamaan. TR-mittauksia on tehty isoimmissa työkohteissa. Talonrakennuksen työkohteista Kuninkaanhaan koululla on tehty aktiivisesti TR-mittausta ja satunnaisesti Väinölän koululla ja Ruosniemen päiväkodilla. Tulokset ovat pyörineet 70–89 % välillä. Yksityisten urakoitsijoiden tekemissä kohteissa on myös tehty TR-mittausta. Kohteet ovat olleet pääterveysaseman ja jäähallin saneeraus. Tulokset ovat olleet kohteissa 80–93% välillä. Työkohteissa täytyy tehdä viikoittainen lakisääteinen kunnossapitotarkistus, joka voidaan korvata tekemäl- Postitalokin kierrettiin johdon kierroksilla. Meidän kaikkien täytyy entistä enemmän tiedostaa omat velvollisuutemme ja vastuumme työturvallisuusasioissa. Vain tällä tavalla meillä on mahdollisuus kehittyä. 43 TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 TYÖHYVINVOINTI Teknisen palvelukeskuksen Tyhyryhmän tehtävänä on suunnitella, organisoida ja seurata työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi tehtäviä toimenpiteitä ja niiden toteutumista Teknisessä palvelukeskuksessa. Tyhy-ryhmä kokoontui vuoden 2014 aikana 7 kertaa. Kokoukset käsittelivät vastuualueiden laatimia työhyvinvointisuunnitelmia ja niiden toteutumisia, työturvallisuutta, keinoja edistää terveellisiä elintapoja, tapoja pitää työkuntoa yllä ja mahdollisuuksia parantaa työhyvinvointia yleisesti. Tyhy-ryhmän jäsenet 2014: Pirjetta Sipiläinen-Salo, Tiina Kourujärvi (sihteeri), Jari Mäkisalo, Markku Koppelomäki, Ari Puonti, Heikki Tuominen, Seppo Lihavainen, Sanna Välimäki (puheenjohtaja 28.8.2014 asti) ja Outi Karinharju (puheenjohtaja 28.8.2014 alkaen). Tyhy-ryhmä päivitti TPK:n työhyvinvoinnin toimintasuunnitelman vuosille 2014–2015. Toimintasuunnitelma esiteltiin myös tekniselle lautakunnalle. Työhyvinvoinnin johtamisen vuosikello ja työhyvinvoinnin vuosikello työntekijöille toimivat hyvinä muistuttajina kulloinkin ajankohtaisista asioista. Tyhy-toimintaa TPK:n kuntovihot olivat edellisten vuosien tapaan Hanhiluodossa ja Katinkurussa. Vuonna 2014 Hanhiluodon vihossa oli 338 käyntiä ja Katinkurussa 136. Nimensä kirjoittaneiden kesken arvottiin kaksi lahjakorttia urheiluliikkeeseen. Arpaonni suosi tällä kertaa Maija Hannosta ja Ari Puontia. Postitalossa järjestettiin kerran viikossa taukoliikuntaa, jonka toteuttivat SAMKin (Soteekki) fysioterapian opiskelijat. Kesäkuussa koko TPK:n väelle oli varattu oma kesäteatterinäytös Kirjurinluodon kesäteatterista. 44 Sanna Välimäki & Outi Karinharju Vastuualueiden päälliköille ja lähiesimiehille järjestettiin Esimies työhyvinvoinnin johtajana -koulutus 24.11.2014. Kouluttajana toimi koulutussuunnittelija, DI Venla Räisänen, Työterveyslaitokselta. Koulutuksen tavoitteena oli luoda yhteiset pelisäännöt työhyvinvoinnin johtamiseen sekä saada vinkkejä työhyvinvoinnin edistämiseen esimiestyössä. Porin kaupunki oli mukana Hymiskamppailussa, jossa kisailtiin huippukuntoisimman kunnan tittelistä. Hymis-kampanja meni hyvin, Porin työntekijät liikkuivat keskimäärin 6.3 h/viikossa. Hymis jatkuu jälleen helmikuussa 2015. Turun yliopiston Porin yksikkö ja Henkilöstöpalvelut ovat sopineet Porin kaupungin osallistumisesta syksyllä 2014 käynnistyvään PORTAAT-tutkimukseen, joka uusitaan vuoden kuluttua. Koko TPK:n henkilöstölle tarjottiin mahdollisuus osallistua tutkimukseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää jo tunnettujen riskitekijöiden lisäksi psykososiaalisten kuormitustekijöiden merkitystä henkilön sairastumisalttiuteen valtimotauteihin, diabetekseen, mielenterveyden- ja käyttäytymisen häiriöihin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. PORTAAT-tutkimuksessa luodaan terveydenhuollon käyttöön uusi toimintatapa riskitekijöiden seulontaa ja hoitoa varten. PORTAAT-tutkimus on käynnissä ja siihen osallistuu TPK:sta vähän yli 100 henkilöä (ilm. etukäteen 108 + 15-20 myöhemmin). Tyhy-ryhmä tekee yhteistyötä myös liikuntakerhon kanssa. Tätä yhteistyötä voisi kehittää vielä toimivammaksi. Tyhy-ryhmässä päätettiin kokeilla myös tapahtuma-arvontoja eli keväällä 2015 arvotaan esim. Ässien jokaiseen kevään kotipeliin pääsyliput, jolla pääsee avecin kanssa otteluun ja vaihtoehtoisesti elokuvateatterilippuja niille, joita ei urheilu kiinnosta. TPK kannustaa henkilöstöään työmatkapyöräilyyn. Porinassa on myös polkupyörä, jota käytetään kesäaikaan ahkerasti kaupunkialueella kulkemiseen työpäivän aikana. Samoin puistotoimessa on henkilöstön käytössä polkupyörät työpäivän aikana tehtäviin matkoihin. Muuta TPK:n vastuualueiden piti laatia vastuualuekohtaiset työhyvinvointisuunnitelmat vuosille 2014-2015 näkökulmina työyhteisö, työolot, yksilö työntekijänä ja työntekijä yksilönä. Vuoden 2014 loppuun mennessä aivan kaikilta vastuualueilta ei saatu pyydettyjä suunnitelmia. Suunnitelmissaan vastuualueet määrittelivät vielä keskeiset kehittämisen painopistealueensa. Näiden perusteella TPK:ssa kehitettiin työyhteisöjen toimintaa, yhteisöllisyyttä, työilmapiiriä, töiden organisointia, työtehtävien selkeyttämistä, toimintatapojen yhtenäistämistä, oman työn hallintaa ja ratkottiin tietotekniikkaan ja ohjelmistoihin liittyviä ongelmia. Lisäksi panostettiin johtamiseen ja vuorovaikutukseen, henkilökunnan jaksamisesta huolehtimiseen muutoksessa ja työturvallisuuteen. Kaikki toimenpiteet tähtäsivät myös työssäolopäivien lisääntymiseen. Kuluneen vuoden aikana vastuualueet ovat myös omatoimisesti järjestäneet henkilöstölleen mahdollisuuksia omatoimiseen liikkumiseen mm. vuokraamalla keilarata- ja kuntosalivuoroja tai liikuntasaleja pallopelien pelaamiseen. Vastuualueet ovat pitäneet TPK:n yhteisen virkistystapahtuman lisäksi omia tyky- ja virkistyspäiviä. TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 VIESTINTÄ Teknisen palvelukeskuksen viestintäryhmään ovat vuonna 2014 kuuluneet puheenjohtajana Pirjetta Sipiläinen-Salo, sihteerinä Tarja Holmström sekä muina jäseninä Jone Puputti, Heikki Tuominen ja Päivi Valkonen. Viestintäryhmän tehtävänä on kehittää ja koordinoida TPK:n sisäistä ja ulkoista viestintää. Toimintavuoden aikana viestintäryhmä kokoontui kolme kertaa. Kokouksissa käsiteltiin Teknisen palvelukeskuksen viestinnän eri keinoja ja niiden kehittämistä. Pirjetta Sipiläinen-Salo Sisäisinä tiedottajina ovat toimineet: 14.05.2014 Vastuualue Tiedottaja kaupunkimittaus Virve Tuominen maaseututoimi Mika Ruissalo pysäköinninvalvonta Anne Reunavuori yleishallinto Heikki Tuominen katu- ja puistosuunnitteluMari Metelinen kiinteistövarallisuus Antti Kilkku rakennuttaminen Tarja Ala-Hongisto talonsuunnittelu Pentti Klemetti talonrakennus Markku Koppelomäki kunnallistekniikka Linnea Ranta mittauspalvelut Paavo Peltola puistotoimi Pirkka Kevätkylä talotekniikka Tapio Laiho ajoneuvokeskus Jani Sädemaa konekeskus Niko Toivonen varastointipalvelut Niko Toivonen hankintapalvelut Tiina Vuori jätehuolto Tuula Rosendahl Teknisen palvelukeskuksen henkilöstölehti 1/2014 PITKÄ KAUNIS KEVÄT N äin kevään kunniaksi ajattelin poiketa perinteisistä kirjoitusaiheistani. Tapanani on seurailla vuodenaikojen vaihtumista kotipihassani. Etenkin kevään tulon seuraaminen vapauttaa ajatuksiani muuhunkin kuin työhön. Tämä kevät on ollut harvinaisen pitkä ja se näyttää jatkuvan edelleen. Linnut ovat saapuneet normaalia aikaisemmin ja kukat kukkivat. En muista kevättä, jolloin sinivuokot olisivat kukkineet näin aikaisin. Minulla on pihassani todellinen sinivuokkomeri, joka on jo vaihtumassa valkovuokkomereksi. Muistan keväitä, jolloin vielä äitienpäivänäkään ei ole ollut sinivuokkoja näkyvissä. Se oli harmillista, kun ei saanut vietyä Äidille kukkia. K un asuu sopivasti etäällä muusta asutuksesta, pääsee paljon lähemmäksi luontoa. On hetkiä, jolloin ei kuule liikenteen melua tai Katinkurun ammuntaa. Silloin kuulee vain luonnon ja hiljaisuuden. Hiljaisuus on hieno asia, jota kannattaa kunnioittaa. Jokainen voi suhtautua hiljaisuuteen omalla tavallaan: joku nauttii hil- jaisuudesta, toinen taas ei osaa arvostaa sitä. Tuo kaikki edellä kertomani tuo mieleen tähän sopivan Eino Leinon runon loppuosan: Kaikk' on niin hiljaa mun ympärilläin, kaikk' on niin hellää ja hyvää. Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin ja tuoksuvat rauhaa syvää. T osin runo on aikanaan kirjoitettu aivan eri merkityksessä. Se ei ihannoi luontoa, mutta minun ajatuksissani se kuvaa tätä kevättä pihapiirissäni. M aailma on tulvillaan kauniita asioita, joista meidän jokaisen pitää osata nauttia. Nautinto syntyy useimmiten pienistä asioista ja niiden oikeasta yhdistelemisestä. Silti kauneuden keskellä on aina pieniä yksityiskohtia, jotka eivät sovi ajatuksiini. Aamupäivälläkin satoi rakeita! Vanha kansa toteaisi, että sataa kylmän alas. Rakeista huolimatta viikonlopunkin aikana luonto on vihertynyt merkittävästi. Siksipä kannattaa muistaa vanhat sanonnat: kevät keikkuen tulevi ja sataen suvet tulevat, kesäpäivät kerkiävät. P Kesää odotellessa Jukka yöräillessäni ihmettelen usein kanssapyöräilijöitä, joilla on nappikuulokkeet korvissa ja pää ilman kypärää. Se on mielestäni edesvastuutonta ja aiheuttaa vaaroja liikenteeseen. Minä haluan näkemisen lisäksi kuulla luonnon. Musiikin kuuntelun jätän neljän seinän sisälle. Voihan sekin kyllä olla vaarallista, jos kuulee satakielen laulun aamulla pyöräillessään, ja alkaa hakea äänen lähdettä. Satakieltä ei yleensä pääse näkemään. Osviitta 1/2014 Taitto: Heikki Tuominen Porin Kaupunki, Tekninen Palvelukeskus Toimitus: viestintätiimi 2013: HA Tarja Holmström, p. 044 701 1783 HA Jone Puputti, p. 044 701 9347 HA Heikki Tuominen, p. 044 701 1687 RA Pirjetta Sipiläinen-Salo, p. 044 701 1755 OM Päivi Valkonen, p. 044 701 1862 Aineistot seuraavaan tiedotuslehteen viimeistään 1.7.2014 sähköpostitse tai paperilla tiimin jäsenille. Lähetä myös valokuvia ajankohtaisista aiheista/kohteista julkaistavaksi. 1 SUOMIMIES SEIKK PORTAAT TUTK AILEE 30.9. sivu 11 IMUSINFOTILAISU US 30.9. 24.09.2014 Teknisen palvelukeskuksen henkilöstölehti 2/2014 KESÄN MIETTEITÄ EINO LEINON SANOIN Kaupungin viestintätiimiin ja henkilöstölehti Karhunpalveluksen toimituskuntaan on kuulunut Päivi Valkonen. Kaupungin viestinnän internetjärjestelmien kehittämistyöryhmään nimettiin TPK:sta Jone Puputti. Viestintäryhmä on toimittanut vuoden 2013 toimintakertomuksen sekä Teknisen palvelukeskuksen henkilökuntalehti Osviitan, joka ilmestyi vuonna 2014 kolme kertaa. Porin kaupungin henkilöstölehti Karhunpalveluksessa kerrottiin logistiikkakeskuksesta, Porin sillan korjauksesta, Höövelin ja Porin Linjojen lipunmyynnin siirtymisestä palvelupiste Porinaan, karttapohjaisesta palautejärjestelmästä ja puistotoimesta. E dellisessä kirjoituksessani puhuin kuumasta kesästä. Sellainen kesästä tulikin. Lisäksi kirjoitin runojen hengessä. Nyt jatkankin samalla linjalla. M ielessäni on monia ajatuksia, mutta yhtenäistä ajatuksilleni on se, mitä niillä haen. Johtaminen muuttuu. Tämä on asia, mihin meidän jokaisen pitää mukautua. Kaikki vanha ajattelutapa pitää unohtaa ja päästä ajattelutavassa selvästi yksityisen sektorin pirtaan. Auringon lämpö on pehmittänyt ajatuksia, mutta älkää luulko, että pehmeneminen on tapahtunut täydellisesti. Yhteenliittymiä voitte ottaa seuraavasta: P oimintoja Eino Leinon runosta Aurinkolaulu (koko teos on Hymyilevä Apollo) Paha ei ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista. On hyvää rinnassa jokaisen, vaikk’ aina ei esille loista. Kas, hymy jo puoli on hyvettä ja itkeä ei voi ilkeä. L iian usein unohdamme yksinkertaiset normaaliin työelämään kuuluvat asiat ja yhteydenpidon. Hymyillä voi monella tavalla, mutta tervehtiminen on aina paikallaan. Tästä on ollut usein puhetta. Työkaverin kanssa pitää tehdä töitä, vaikka kemiat eivät aina pelaisikaan. Se talo, min portilla kilpi on: »Tässä talossa tehdään työtä», se talo on pyhä ja pelvoton ja pelkää ei se yötä. Työs olkoon suurta tai pientä vaan, kun vain se tähtää suurempaan ja kun sitä palkan et tähden tee, se arvonsa ansaitsee. T ämä osa sopii mielestäni hyvin toimintaamme. Työtä ei pidä pelätä eikä kaihtaa. Meillä jokaisella on henkilökohtainen ”rätinkimme” ja sen me teemme. Emme tee työtä pelkästään palkan vuoksi. Haluamme näyttää, että teemme työtä kaupunkilaisille. Työ raatajan riemulla palkitsee ja tekijän terveydellä, työ himoja huonoja hillitsee Porin Kaupunki, Tekninen Palvelukeskus Toimitus: viestintätiimi 2014: HA Tarja Holmström, p. 044 701 1783 HA Jone Puputti, p. 044 701 9347 HA Heikki Tuominen, p. 044 701 1687 RA Pirjetta Sipiläinen-Salo, p. 044 701 1755 OM Päivi Valkonen, p. 044 701 1862 myös syyttömän sydämellä. Oi, rauhaa päätetyn päivätyön! Hyvät enkelit suojaavat työmiehen yön, ja nuorena, vankkana nousevi hän taas uutehen päivähän. K un on tehnyt edellisen päivän työnsä kunnolla ja tuntee siitä mielihyvää, on mukava mennä yöpuulle ja herätä uuteen työpäivään. Tai ootteko koskaan te painaneet pään kesäistä nurmea vastaan, kun heinäsirkat on helisseet ja raikunut laulu rastaan? Sinikellot tokko ne keinuivat? Lepinkäiset tokko ne leijuivat? Ne tuoksuiko kukkaset tuhannet? – Sitä hetkeä unhota et. M ikä on meidän palkkamme hyvin tehdystä työstä? Raha ei merkitse kaikkea. Tämä kesä on näyttänyt sen, että on mukava olla myös lomalla. Edellisessä kirjoituksessa mainitsinkin, että luonnon kuuntelu on varsin hieno asia ja hyvä tapa rentoutua. Kuka on tänä kesänä ollut niin lähellä luontoa, että >>>>>>>>>> Osviitta 2/2014 Taitto: Jagoda Weglarz, Heikki Tuominen Aineistot seuraavaan tiedotuslehteen viimeistään 14.11.2014 sähköpostitse tai paperilla tiimin jäsenille. Lähetä myös valokuvia ajankohtaisista aiheista/kohteista julkaistavaksi. 1 15.12.2014 Teknisen palvelukeskuksen henkilöstölehti 3/2014 VUODET VIERIVÄT Kaupunginvaltuusto päätti talousarviosta päättäessään myös rakennemuutosselvityksen tekemisestä. Tehtävä oli melkoinen. Jokaisen hallintokunnan piti tehdä toukokuun loppuun mennessä rakennemuutosselvitys ja esitys toiminnallisista muutoksista vuosille 2015 – 2017. Nyt tiedämme, että kyseiset vuodet tulevat olemaan erittäin rankkoja, koska valtion rahoitus kuntien suuntaan muuttuu. SOTE –ratkaisu tulee muuttamaan ainakin budjettia, investointimenoja ja toimitilojen omistamista. Menot eivät tule ainakaan vähenemään. Vastuualueet kävivät läpi toiminnallisia muutoksiaan kiitettävällä tavalla, mutta tulokset loppuvuodesta jäivät vielä ohuiksi. Hyvät ajatukset odottavat vielä toteuttajaansa. Toiminnallisten muutosten tavoitteena on positiivisessa hengessä löytää ensi vuoden aikana uusia toimintatapoja, joilla tehdään työtä eri tavalla ja saadaan aikaan vähemmällä enemmän. Tulevaisuus on erittäin haasteellinen. Ensi vuosi on aiempien vuosien tapaan taloudellisesti tiukka. BudjetisPorin Kaupunki, Tekninen Palvelukeskus Toimitus: viestintätiimi 2014: HA Tarja Holmström, p. 044 701 1783 HA Jone Puputti, p. 044 701 9347 HA Heikki Tuominen, p. 044 701 1687 RA Pirjetta Sipiläinen-Salo, p. 044 701 1755 OM Päivi Valkonen, p. 044 701 1862 HA Katariina Kärnä, p. 044 701 1798 tamme hävisi rahaa melkoisesti. Siksi meiltä vaaditaan melkoisesti töiden kehittämistä ja muuttamista. Kukaan ei pysty tekemään tuota yksin. Uudet tavat on otettava käyttöön mahdollisimman pian. Nyt ei pidä pelätä epäonnistumisia. Niitä varmasti tulee, mutta oppia voi hakea sieltä, missä muutosten kanssa on onnistuttu. Lähes jokaisella on yhteyksiä ja verkostoja, joita voi hyödyntää muutosta toteutettaessa. Tänä vuonna olemme tehneet muiden töiden ohella merkittävästi myös kehitystyötä. Olemme jatkaneet toimistotöiden tiimiytystä, joka on nyt lähes valmis. Vuoden alusta otamme tiimit lopullisesti käyttöön ja ryhdymme hyödyntämään tekemäämme muutosta. Ensi vuosi onkin asioiden yhteen hitsaamista. Tänä vuonna olemme toteuttaneet valtakunnallisen Pori-vetoisen hankkeen, jossa selvitettiin infrapuolen ydinprosessia, kuinka raakamaasta jalostetaan tontti (raakamaasta tontiksi). Tämä työ on antanut paljon lisäselvyyttä esimerkiksi tonttien hinnoitteluun. Myös toimitilojen ydinprosessia on käyty läpi. Nyt vuoden vaihtuessa olemme vaiheessa, jossa ydinprosessi on nähty parhaaksi jakaa neljäksi pienemmäksi osaprosessiksi. Tämä on myös osa toimitilojen ja yhtiöiden uudelleen järjestelyä. Monta muutakin asiaa on kuluneen vuoden aikana toteutettu hienosti. Kiitos niistä kuuluu meille kaikille. Vanha sanonta on: kun justiins mittaa ja justiins sahhaa, niin se justiins soppii. Kun asiat tekee kunnolla ensimmäisellä kerralla, niitä ei tarvitse tehdä enää uudelleen. Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota sekä työhyvinvointiin että työterveyshuoltoon jo usean vuoden ajan. Pitkäaikainen toimiminen työhyvinvoinnin eteen on tuottamassa oikeanlaisia tuloksia. Erityinen kiitos tästä lankeaa työhyvinvointiryhmälle, joka on jaksanut puurtaa asian eteen. Ryhmän työn tuloksia näkyy jo paljon. Esimerkiksi sairauspoissaolojen määrä on laskenut selvästi ja työnjohdolle on järjestetty koulutusta >>>> Osviitta 3/2014 Taitto: Heikki Tuominen Aineistot seuraavaan tiedotuslehteen viimeistään 1.3.2015 sähköpostitse tai paperilla tiimin jäsenille. Lähetä myös valokuvia ajankohtaisista aiheista/kohteista julkaistavaksi. 1 Uusi karttapohjainen palautejärjestelmä parantaa kuntalaisten vuorovaikutusmahdollisuuksia verkon kautta ja helpottaa myös palautteen vastaanottajan työtä. 45 TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 HENKILÖSTÖTAPAHTUMIA 2014 PITKÄÄN PALVELLEET 40 VUOTTA PALVELLEET Brännfors Raimo Haanmäki Reijo Heinikangas Taisto Holmström Tarja Kuusinen Raino Lehto Marja-Liisa Nieminen Kirsti Sandberg Keijo Suominen Matti Suominen Tarmo traktorin käyttäjä, RA/kt kunnallistekniikan työntekijä, RA/kt kunnallistekniikan työntekijä, RA/kt toimistonhoitaja, HA/yh sähköasentaja, RA/tt palveluasiantuntija, HA/yh toimistosihteeri, LG/vp kunnallistekniikan työntekijä, RA/kt jäteasemanhoitaja, JÄ kunnallistekniikan työntekijä, RA/kt Vuonna 2014 yhteensä 28 työntekijällä tuli täyteen 40 vuotta palvelusta Porin kaupungilla. Kaupungintalolla järjestettiin ansiomerkkien jakotilaisuus 18.3.2015. Paikalla oli myös Teknisen palvelukeskuksen henkilöstöä. 30 VUOTTA PALVELLEET Janne Salonen, Jukka Kotiniemi ja Tiina Kourujärvi luovuttivat kunniakirjat ja muistolahjat Teknisen palvelukeskuksen 20 ja 30 vuotta palvelleille työntekijöille 3.12.2014. Henkilöstön puolesta kiitospuheenvuoron käytti Veijo Marin. Gröndahl Simo Eräpuro Tapani Heino Serja Huttu Osmo Latva Jukka Leppänen Pekka Marin Veijo Nurmi Klaus Nurminen Petri Sairanen Seppo Salmi-Sivakka Liisa Salo Harri Salo Seija moottorihinaajan kuljettaja, RA/tr ympäristörakentaja, RA/pu ympäristörakentaja, RA/pu paikkatietoinsinööri, HA/km sataman työpäällikkö, OM/rt rakennuttajarakennusmestari, OM/rt viherhoitopäällikkö, RA/pu kirvesmies, RA/tr vahtimestari, OM/kiva talouspäällikkö, HA/yh taloussihteeri, OM/kiva puuseppä, RA/tr ympäristörakentaja, RA/pu 20 VUOTTA PALVELLEET Koski Mika Reuna Leila Rinne Vesa-Matti Satomaa Toni Virtanen Jari 46 kalustoinsinööri, LG/ak ympäristörakentaja, RA/pu sähköasentaja, RA/tt mittausmies, RA/mp maalari, RA/tr TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 HENKILÖSTÖTAPAHTUMIA 2014 ELÄKKEELLE JÄÄNEET V. 2014 Laakso Markku Haavisto Pentti Jokiainen Antti Hannonen Eino Meri Liisa Tamminen Kari Hallikas Anja Kuusisto Tarja Oksanen Eila Piippo Tuomo Lehto Samuli Lindberg Jouko Viljanen Riitta Syväjärvi Sakari Järvenpää Seppo Nieminen Kirsti Mikkola Matti Jakovaara Esa aluetiemestari, RA/kt vaaitsija, RA/mp vaaitsija,RA/mp suunnitteluhortonomi, OM/ks rakennuttajainsinööri, OM/rt mittausmies, RA/kt kokousvastaava, HA/yh palveluasiantuntija, HA/yh pysäköinnintarkastaja, HA/py suunnitteluinsinööri, OM/ks kustannuslaskija,RA/tr turvallisuussuunnittelija, OM/kiva rakennusmestari,RA/kt kirvesmies, RA/tr vastaava rakennusmestari, RA/tr toimistosihteeri, LG/vp esimies, työnjohtaja, RA/kt kirvesmies, RA/tr TYÖN JUHLA 5.12.2014 Perinteisessä Työn juhlassa, 5.12. Cygnaeuksen ruokapalvelukeskuksessa puheenvuoron käyttivät Aulis Laaksonen ja Jukka Kotiniemi. Palvelupiste Porinan asiakaspalveluhenkilökunta palkittiin TPK:n vuoden hyvä työ 2014 -palkinnolla kiitettävästä asiakaspalvelutyöstä. Kukitus ja kunniakirja ojennettiin Teknisen palvelukeskuksen Työn juhlassa. 47 TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014 TILINPÄÄTÖS 2014 KÄYTTÖTALOUS € Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Tilinpäätös 2014 Toteutuma-% T71 Joukkoliikenne -2.737.513 -2.602.611 -2.761.168 106,09 % -16.150.130 -14.298.766 -13.589.212 95,04 % -4.108 -178.463 -290.464 162,74 % 420.979 290.787 417.595 143,61% -14.807.008 12.024.048 12.803.435 160,48 % -17.745 -441.900 2490,28 % -33.277.780 -4.782.750 -3.861.687 80,74 % Talousarvio 2013 Toteutuma 2013 Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 -7.154.000 -3.978.248 -5.100.500 -2.254.003 -600.000 -599.827 -632.714 -632.714 -18.720.617 -16.271.029 -15.872.825 -12.623.521 Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2014 122.153 115.424 T72 Tekninen palvelukeskus T73 Logistiikkayksikkö T74 Pysäköinninvalvonta T76 Toimitilat T81 Porin jätehuolto L72 Tekninen lautakunta INVESTOINNIT (NETTO) T72 Tekninen palvelukeskus T73 Logistiikkayksikkö T76 Toimitilat HENKILÖSTÖMENOT T71 Joukkoliikenne T72 Tekninen palvelukeskus T73 Ajoneuvokeskus T73 Logistiikkayksikkö 16.354.557 17.905.118 17.893.170 15.631.892 200.159 222.877 237.866 Sis. LG (1.332.976) 2.063.976 Muodostettiin vuoden 2014 alusta T74 Pysäköinninvalvonta T76 Toimitilat T81 Porin jätehuolto 289.831 288.179 316.739 322.474 507 141.520 698 138.301 (817.832) 822.602 18.571.165 19.094.671 Siirtyi TPK:n taseyksiköksi 07/2014 L72 Tekninen lautakunta STRATEGISET PAINOPISTEALUEET 2010-2016 • ASIAKASLÄHTÖINEN TOIMINTATAPA • • SEUDULLINEN YHTEISTYÖ • • KUMPPANUUDEN SOVELTAMINEN • • TOIMIVAT JA TURVALLISET LIIKENNEYHTEYDET • • TURVALLISEN, VIIHTYISÄN JA TOIMIVAN ASUINYMPÄRISTÖN VARMISTAMINEN • • KUNNOSSAPIDETYT, TERVEET JA TOIMIVAT TOIMITILAT • • HENKILÖSTÖN UUDISTAMINEN JA KOULUTUS SEKÄ TYÖKYVYN YLLÄPITO • • INVESTOINTISUUNNITELMAN LAATIMINEN JA SEN TOTEUTTAMISEN EDELLYTTÄMÄN MÄÄRÄRAHATASON VARMISTAMINEN • • KALUSTON UUDISTAMINEN • • KUSTANNUSTEHOKKUUS, LAADUKKUUS JA KILPAILUKYKY • 48
© Copyright 2024