Loppuraportti - Sivistystoimen työryhmä

Vaasan seudun
kuntajakoselvitys
2014
Sivistystoimen asiantuntijaryhmä
Väliraportti
1. Johdanto
2. Sivistystoimen palvelurakenne
3. Sivistystoimen hallinto
4. Sivistystoimessa meneillään olevat uudistukset
5. Sivistystoimen palveluyksiköt
5.1 Varhaiskasvatus
5.2 Perusopetus
5.3 Toisen asteen koulutus
5.4 Taiteen perusopetus
5.5 Vapaa sivistystyö
5.6 Vapaa-aikatoimi
6. Kuntarakenteen merkitys sivistystoimessa
7. Yhteenveto
2
1. JOHDANTO
Vaasan seudun kymmenessä kunnassa ja kaupungissa on käynnissä kuntajakoselvitys.
Työryhmiä on asetettu tuottamaan taustamateriaalia valtion selvitysmiehille.
Näistä
työryhmistä yksi vastaa sivistystointa koskevan materiaalin kokoamisesta.
Sivistystoimen työryhmä on selvittänyt sivistystoimen palveluja.
Erityisesti nykytila,
laatu ja määrä sekä alueellinen sijainti ja yhteistyö opetuspalvelujen osalta ovat
tarkastelun kohteena.
Työryhmä on suorittanut arvion mahdollisesta tulevasta
palvelurakenteesta ja sen mitoituksesta käyttämällä taustana palvelutarpeen muutoksia
koskevia ennusteita.
Erityiskysymyksenä on otettu huomioon nuorten tarpeet
palvelutuotannossa.
Työryhmän toimialaan kuuluvat lasten päivähoito, perusopetus, toisen asteen koulutus,
kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi sekä nuorisoasiat.
Tarkastelukausi ulottuu vuoteen 2030.
Sivistystoimen työryhmä on itse tuottanut aineistoa selvitystä varten, mutta se on myös
hyödyntänyt FCGn materiaalia, joka ulottuu vuoteen 2029, sekä muita käytettävissä olevia
tilastoja tarpeen mukaan.
Raportissa kokonaisuudessaan on otettava huomioon, että kuntien raportointijärjestelmä ja
budjettikohdat eroavat toisistaan, minkä vuoksi tähän raporttiin sisältyvät luvut eivät ole
täysin vertailukelpoisia.
Työryhmään on kuulunut lasten päivähoidon johtaja Birgitta Blomqvist, Korsnäs;
sivistystoimen päällikkö Helena Emaus, Vöyri; osastopäällikkö Erkki Kela, Kaskinen;
sivistystoimen
johtaja
Christina
Knookala,
Vaasa;
rehtori
Antero
Kulonpää,
Kristiinankaupunki; sivistystoimen johtaja Raija Leikola, Isokyrö; sivistystoimen johtaja
Agneta Martin, Maalahti; sivistys- ja vapaa-aikatoimen johtaja Jaakko Perttu, Laihia;
sivistystoimen johtaja Åsa Snickars, Närpiö ja sivistystoimen johtaja Maj-Len Swanljung,
Mustasaari. Työntekijöitä ovat edustaneet Hans Backman, Mustasaari, ja Jarmo
Juupaluoma, Vaasa.
Työryhmän sihteerinä on toiminut talouspäällikkö Eivor Becker,
Närpiö. Työryhmän puheenjohtajan on toiminut Åsa Snickars.
3
2. SIVISTYSTOIMEN PALVELURAKENNE
Sivistystoimessa voidaan erotella toisistaan sellaiset kunnalliset palvelut, joiden saatavuus
on tiukasti laissa säädetty ja sellaiset joiden saatavuus kuntalaisille ei sinänsä ole laissa
säädetty, mutta jotka, jos niitä tarjotaan kunnassa, perustuvat lainsäädäntöön.
Selvitysalueella tarjotaan seuraavia kunnallisia palveluja, joiden saataavuus on laissa
säädetty:

Lasten päivähoito

Perusopetus
Kunnan velvollisuutena on järjestää kuntalaisille lasten päivähoitoa ja perusopetusta.
Kunta joko tuottaa palvelut itse tai järjestää palvelut ostopalveluna toiselta kunnalta tai
muulta yksityiseltä palvelun tuottajalta.
Selvitysalueella sekä tuotetaan lakisääteisiä
palveluja että ostetaan palveluja muilta kunnilta tai palveluntuottajilta palvelumuodoissa
lasten päivähoito ja perusopetus.
Selvitysalueella tarjotaan seuraavia kunnallisia palveluja, joiden saataavuus ei ole laissa
säädetty:

Kulttuuri

Liikunta

Nuorisoasiat

Vapaa sivistystyö

Toisen asteen koulutus

Taiteen perusopetus
4
Selvitysalueella on tehty vertailu sivistystoimen lakisääteisten palvelujen ja eilakisääteisten palvelujen välillä perustuen vuoden 2013 tilinpäätökseen. Vertailun
perusteella voidaan todeta, että kuudessa kunnassa käytetään 20-25 % sivistystoimen
budjettivaroista ei-lakisääteiseen toimintaan. Koko selvitysalueella 78 % sivistystoimen
budjeteista on sidottu lakisääteisiin peruspalveluihin.
KUNNITTAINEN VERTAILU PROSENTTEINA PÄIVÄHOIDON JA PERUSOPETUKSEN
NETTOKULUISTA SUHTEESSA KAIKKIIN NETTOKULUIHIN TILIVUONNA 2013
10 KUNTAA
Kunta
1€
Tuotot yhteensä
Isokyrö
Kaskinen
Mustasaari
Korsnäs
Kristiinankaupunki
Laihia
Maalahti
Närpiö
Vaasa
Vöyri
Yhteensä
Kuntamallissa
693382
99385
2954494
296955
939908
1069037
1078365
896956
7697733
1222654
16948869
7+3
kuntien
lakisääteiseen
talousarviosta on 78 % ja 76 %.
5
Kulut yhteensä
Netto
-6824600
-1524169
-34269859
-3915396
-9220129
-12698154
-10261075
-13657123
-92377667
-12557224
-197305396
toimintaan
käyttämä
-6131218
-1424784
-31315365
-3618441
-8280221
-11629117
-9182710
-12760167
-84679934
-11334570
-180356527
kokonaisosuus
%
78 %
73 %
87 %
89 %
76 %
83 %
83 %
77 %
73 %
79 %
78 %
KUNNITTAINEN VERTAILU PROSENTTEINA PÄIVÄHOIDON JA PERUSOPETUKSEN
NETTOKULUISTA SUHTEESSA KAIKKIIN NETTOKULUIHIN TILIVUONNA 2013
7 KUNTAA
Kunta
1€
Tuotot yhteensä
Isokyrö
Mustasaari
Korsnäs
Laihia
Maalahti
Vaasa
Vöyri
Yhteensä
693382
2954494
296955
1069037
1078365
7697733
1222654
15012620
Kulut yhteensä
Netto
-6824600
-34269859
-3915396
-12698154
-10261075
-92377667
-12557224
-172903975
-6131218
-31315365
-3618441
-11629117
-9182710
-84679934
-11334570
-157891355
%
78 %
87 %
89 %
83 %
83 %
73 %
79 %
78 %
KUNNITTAINEN VERTAILU PROSENTTEINA PÄIVÄHOIDON JA PERUSOPETUKSEN
NETTOKULUISTA SUHTEESSA KAIKKIIN NETTOKULUIHIN TILIVUONNA 2013
3 KUNTAA
Kunta
1€
Tuotot yhteensä
Kaskinen
Kristiinankaupunki
Närpiö
Yhteensä
99385
939908
896956
1936249
Kulut yhteensä
-1524169
-9220129
-13657123
-24401421
Netto
-1424784
-8280221
-12760167
-22465172
Selvennyksenä voidaan todeta, että Vaasan kaupungin päivähoidon ja perusopetuksen kaikkiin
nettokuluihin suhteutettuihin nettokuluihin vaikuttavat Vasa övningsskola (573 oppilasta), Vaasan
kristillinen koulu ja Vaasan Steinerkoulu (yhteensä 178 oppilasta). Nämä kulut eivät sisälly
Vaasan kaupungin tilinpäätökseen.
6
%
73 %
76 %
77 %
76 %
3. SIVISTYSTOIMEN HALLINTO
Kymmenessä selvityskunnassa on yhteensä 28 lautakuntaa, jotka käsittelevät asioita
sivistystoimen palvelutuotannon eri aloilta.
Lisäksi useissa selvityskunnissa on
johtokuntia ja jaostoja muun muassa kielellisin perustein.
Kuntien lautakunnat ja
johtokunnat/jaostot ovat kooltaan vaihtelevia ja tehtävät eroavat toisistaan osittain. Muun
muassa Vaasassa toimivat työväenopistot ovat johtokuntien alaisia, kun puolestaan useissa
muissa kunnissa työväenopistot toimivat lautakuntien alaisuudessa.
Selvityskuntien hallinto jakautuu seuraavasti lautakuntatasolla:
7
Isokyrö
Sivistyslautakunta
Vapaaaikalautakunta
Kaskinen
Sivistyslautakunta
Mustasaari
Sivistyslautakunta
Kulttuuri- ja
vapaaaikalautakunta
Korsnäs
Sivistyslautakunta
Kristiinankaupunki Ruotsinkielinen
Laihia
Suomenkielinen
Sivistys- ja vapaa-
koulutuslautakunta
koulutuslautakunta aikalautakunta
Sivistys- ja
Vapaa-
varhaiskasvatuslautakunta aikalautakunta
Maalahti
Sivistyslautakunta
Vapaa-
Kansalaisopistolautakunta Suomenkielinen
aikalautakunta
Närpiö
Vaasa
Sivistyslautakunta
koululautakunta
Vapaa-
Vapaan sivistyksen
Musiikkiopiston
aikalautakunta
lautakunta
lautakunta
Varhaiskasvatus- ja
Toisen asteen
Vapaa-aikalautakunta
Kulttuuri- ja
perusopetuslautakunta
koulutuslautakunta
Teatteri- ja
Museolautakunta
kirjastolautakunta
orkesterilautakunta
Vöyri
Ruotsinkielinen
Suomenkielinen
Kulttuuri- ja vapaa-
sivistyslautakunta
sivistyslautakunta
aikalautakunta
8
4. SIVISTYSTOIMESSA MENEILLÄÄN OLEVAT UUDISTUKSET

Uusi lasten päivähoitolaki on valmisteilla.

Perusopetuksen tuntijako sekä opetussuunnitelma uudistetaan 1.8.2015 lukien.

Uusi
perusopetuksen
sekä
toisen
asteen
koulutuksen
oppilas-
ja
opiskelijahuoltolaki 1.8.2014 lukien.

Lukio- ja ammattikoulutuksen sekä vapaan sivistystyön ylläpitäjälupia on haettava
uudelleen
syksyllä
2015.
Samanaikaisesti
näiden
koulutusmuotojen
rahoitusjärjestelmää uudistetaan.

Ylioppilaskirjoitukset muutetaan sähköisiksi syksyllä 2016.

Lukion tuntijako ja opetussuunnitelma uudistetaan 1.8.2016 lukien.

Ammatilliseen peruskoulutuslakiin sekä ammatilliseen aikuiskoulutuslakiin tulee
muutoksia.

Ammatillisen koulutuksen tutkintorakennetta uudistetaan.

Ammatillinen aikuiskoulutus muutetaan osakeyhtiömuotoiseksi.

Liikuntalaki § 2.

Nuorisolaki § 3.
9
5. SIVISTYSTOIMEN PALVELUYKSIKÖT
5.1.
Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatusta tarjotaan 0-6-vuotiaille lapsille.
Perheillä on subjektiivinen
oikeus päivähoitoon. Alla on taulukko 0-6-vuotiaiden lasten prosentuaalisesta
osuudesta selvitysalueella perustuen vuoden 2012 tilastoihin.
Varhaiskasvatusta tarjotaan eri muodoissa ja 30.4.2014 selvityskunnissa tarjonta
oli seuraava:
Päivähoitoyksiköt
Kunnalliset
päiväkodit
Yksityiset päiväkodit
Perhepäivähoitajat
omassa kodissa
Yksiköiden
Osastojen
Lasten
Kunnat
määrä
määrä
määrä
95
261
4345
Kaikki kunnat
11
434
Närpiö, Vaasa
211
857
Kaikki kunnat
Isokyrö,
Kunnalliset
ryhmäperhepäiväkodit
Kristiinankaupunki,
55
571
Korsnäs, Mustasaari,
Laihia, Maalahti, Närpiö,
Vaasa, Vöyri
Yksityiset
ryhmäperhepäiväkodit
3
26
Laihia, Vaasa
Isokyrö, Korsnäs,
Vuorohoito
9
242
Kristiinankaupunki,
Mustasaari, Laihia,
Vaasa
10
Avoimet
18
päiväkodit/Kerhot
207
Närpiö, Vaasa
Kunnat maksavat lisäksi kotihoidon tukea Kelan kautta kaikille perheille, jotka
hoitavat alle 3-vuotiaita lapsiaan kotona. Tämän lisäksi Vaasan lapsiperheille,
jotka eivät käytä kunnallista päivähoitoa, maksetaan Vaasa-lisää vahvistettujen
periaatteiden mukaisesti.
2012 0-6-vuotiaiden osuus %
Lähde: Tilastokeskus
Kunta
%
8,0
4,7
9,6
6,7
5,3
9,8
6,5
7,5
7,9
8,0
7,8
Isokyrö
Kaskinen
Mustasaari
Korsnäs
Kristiinankaupunki
Laihia
Närpiö
Maalahti
Vaasa
Vöyri
Manner-Suomi
11
Alla olevassa taulukossa on vuoden 2012 lasten päivähoidon nettokulut 0-6vuotiasta lasta kohti (tuottavuus/lapsi). Tilastot osoittavat, että kuntien lasten
päivähoitokuluissa on eroja.
Lasten päivähoidon nettokulut 2012, €/0-6-vuotiaat
Lähde: Tilastokeskus
Nettokulut, €
Kunta
Isokyrö
Kaskinen
Mustasaari
Korsnäs
Kristiinankaupunki
Laihia
Närpiö
Maalahti
Vaasa
Vöyri
Manner-Suomi
12
4118
5277
5876
7040
4939
4270
5995
5556
7165
5798
6056
Myös verrattaessa lasten päivähoidon nettokuluja asukasta kohti esiintyy eroja.
Mustasaari ja Vaasa panostavat vuoden 2012 tilastotietojen mukaan muuta maata
keskimäärin enemmän lasten päivähoitoon.
Lasten päivähoidon nettokulut 2012, €/asukas
Lähde: Tilastokeskus
Nettokulut, €
Kunta
Isokyrö
Kaskinen
Mustasaari
Korsnäs
Kristiinankaupunki
Laihia
Närpiö
Maalahti
Vaasa
Vöyri
Manner-Suomi
13
328
248
567
470
263
419
389
417
565
464
474
Päivähoidossa olevien lasten määrä ja henkilötyövuodet 30.4.2014
Kunta
Isokyrö
Kaskinen
Mustasaa
ri
Korsnäs
Kristiinankaupun
ki
Laihia
Maalahti
Närpiö
Vaasa
Vöyri
Yhteensä
Päivähoidossa
olevien lasten määrä
Henkilötyö
vuodet
Suhdeluku
Lasten
määrä/henkilötyövu
osi
4,21
4,78
4,77
198
43
1154
47
9
242
107
226
28
59
3,82
3,83
448
241
398
3605
318
6738
91
61
86
729
70
1422
4,92
3,95
4,63
4,95
4,54
4,74
Kuntien tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia!
Kuntien toiminnan osia, jotka saattavat aiheuttaa suhdelukujen vaihteluja lasten määrän ja
henkilötyövuosien osalta, voivat olla päivähoidon avustajien saatavuus,
14
maahanmuuttajataustaiset lapset tai pakolaislapset, jotka joissakin kunnissa tarvitsevat
enemmän kuin 1 paikan lasta kohti kotouttamisen ja kielivalmennuksen helpottamiseksi.
1–6-vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat
Muutos 2012-2029:
1-6 -vuotiaat
+6%
Vaasan selvitysalue
Pohjanmaa yhteensä
Koko Maa
110
2012=100 .
105
100
95
90
2 012
2 017
2 021
2 025
2 029
Lähde:Tilastokeskus
Vaasan selvitysalue
Pohjanmaa yhteensä
1-6 -vuotiaat
2012=100
1-6 -vuotiaat
2012=100
1-6 -vuotiaat
Koko Maa
2012=100
Vaasan selvitysalue
Päivähoidossa*
2 012
2 017
2 021
2 025
2 029
8 862
100
12 894
9 219
104
13 326
9 438
106
13 669
9 482
107
13 727
9 389
106
13 609
100
103
106
106
106
365 144
369 459
373 819
373 733
369 253
100
101
102
102
101
6 206
6 456
6 609
6 640
6 575
*Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2012 olleet 1-6-vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1-6 -vuotiaiden määrän kehitykseen.
Tilastoista
käy ilmi,
että
Vaasan
seudun
selvitysalueella
kunnallisessa
päivähoidossa olevien lasten määrä nousee 6 %:lla vuoteen 2029 mennessä.
Selvitysalue on pariteetissa koko Pohjanmaan kanssa.
Sitä vastoin tilastot
osoittavat, että sekä Pohjanmaalla kokonaisuudessaan että Vaasan seudun
selvitysalueella kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten määrä tulevaisuudessa
15
tulee olemaan korkeampi kuin keskimääräisesti koko maassa.
Vuonna 2017
selvityskuntien ja koko maan ero on 3 %, kun taas vuonna 2029 mainittujen
alueiden välinen ero on kasvanut 5 %:iin.
Verrattaessa kymmentä selvityskuntaa toisiinsa tilastollisesti, tulevaisuudessa tulee
olemaan
eroja
kunnallisen
päivähoidon
tarpeessa.
Kaskisissa
ja
Kristiinankaupungissa kunnallisen päivähoidon tarve pienenee, Isossakyrössä ja
Maalahdessa tarve vaihtelee vertailukauden aikana, mutta jos verrataan vuosia
2012 ja 2029, tarve on jatkuvaa, kun taas Korsnäs, Laihia, Mustasaari, Närpiö,
Vaasa ja Vöyri osoittavat kunnallisen päivähoidon kasvavaa tarvetta koko kauden
ajan. (Tilastotiedot on otettu selvitysryhmille toimitetusta FCG-aineistosta.)
Tilastojen perusteella voimme ennustaa lisähenkilötyövuosien tarvetta kunnissa,
joissa kunnallisen päivähoidon tarve kasvaa, tai henkilötyövuosien vähenemistä
kunnissa, joissa kunnallisen päivähoidon tarve pienenee. Vaikeampaa on ennustaa
mahdollista lisätilojen tarvetta esimerkiksi uusien päiväkotien muodossa.
Vanhempien päivähoitomuotoja koskevat toivomukset vaikuttavat osittain hoidon
muotoutumiseen.
Tämä pätee myös siihen, missä yksittäisen kunnan osassa
päivähoidon tarve kasvaa.
16
5.2.
Perusopetus
Perusopetusta järjestetään perusopetuslain (1998/628) mukaisesti.
velvollinen
järjestämään
sen
alueella
asuville
Kunta on
oppivelvollisuusikäisille
perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta.
Kunta voi järjestää perusopetuslaissa tarkoitetut palvelut itse tai yhdessä muiden
kuntien kanssa taikka hankkia ne perusopetuksen järjestäjältä. Kunta vastaa siitä,
että sen hankkimat palvelut järjestetään perusopetuslain mukaisesti.
Selvitysalueella toimi 20.9.2013 seuraavat perusopetuksen yksiköt (molemmat
kieliryhmät):
Opetusyksikkö
Yksikköjen
määrä
Oppilaiden
määrä
Kunnat, joissa palvelua
annetaan
Esikoulu päivähoidossa
73
1241
Isokyrö, Kaskinen, Mustasaari,
Laihia, Maalahti, Vaasa, Vöyri
Esikoulu koulussa
15
190
Isokyrö, Korsnäs,
Kristiinankaupunki, Närpiö, Vöyri
Luokat 1-6
72
6799
Kaikki kunnat
Luokat 7-9
12
3471
Isokyrö, Mustasaari,
Kristiinankaupunki, Laihia,
Maalahti, Närpiö, Vaasa, Vöyri
Luokat 1-9
3
1001
Mustasaari, Vaasa
Erityiskoulut
2
67
Vaasa
Yksityiset ylläpitäjät
2
178
Vaasa
179
12947
Yhteensä
17
Vaasan kaupungissa toimii Vasa övningsskola, jonka omistaa Åbo Akademi, eikä
se ole mukana yllä olevissa tilastoissa. 20.9.2013 Vasa övningsskolan F-9:ssä oli
yhteensä 573 oppilasta, mikä on merkittävä oppilasmäärä. Vaasa on ainoa kunta
selvitysalueella, joka ylläpitää erityiskouluja (yksi ruotsinkielinen ja kaksi
suomenkielistä).
Nämä
erityiskoulut
myyvät
myös
palveluja
usealle
selvityskunnalle.
Useissa selvityskunnissa annetaan vieraan äidinkielen omaaville oppilaille
perusopetukseen valmistavaa opetusta. Tämä opetusmuoto toimii joko pysyvinä
luokkina kunnissa tai se käynnistetään tarpeen mukaan ja toimii siten joustavasti
oppilaiden tarpeiden mukaan.
Lisäopetusta annetaan muutamassa kunnassa ja tämä koskee myös Jopo-luokkia.
Sairaalaopetusta annetaan Vaasan keskussairaalassa lyhyissä tai pidemmissä
jaksoissa oppilaille, jotka ovat sairaalahoidon tarpeessa tai tutkimusjaksolla
sairaalassa.
18
31.12.2012 7-14-vuotiaiden osuus %
Lähde: Tilastokeskus
Kunta
Isokyrö
Kaskinen
Mustasaari
Korsnäs
Kristiinankaup
unki
Laihia
Närpiö
Maalahti
Vaasa
Vöyri
Manner-Suomi
%
9,3
6,6
10,0
7,5
6,4
9,7
7,2
7,6
8,2
8,4
8,6
19
Oman perusopetuksen nettokulut 2012, €/oppilas
Lähde: Tilastokeskus
Kunta
Isokyrö
Kaskinen
Mustasaari
Korsnäs
Kristiinankaup
unki
Laihia
Närpiö
Maalahti
Vaasa
Vöyri
Manner-Suomi
Nettokulut, €
7255
11978
9151
14284
11287
7137
10577
10995
8793
11832
8520
Oppilashintaan vaikuttavat maantieteellisesti laajoissa kunnissa oppilaskuljetukset
sekä se,
onko kunnalla yläkouluopetusta vai ei.
20
Oman perusopetuksen nettokulut 2012, €/asukas
Lähde: Tilastokeskus
Kunta
Isokyrö
Kaskinen
Mustasaari
Korsnäs
Kristiinankaup
unki
Laihia
Närpiö
Maalahti
Vaasa
Vöyri
Manner-Suomi
Nettokulut, €
780
863
1018
1136
847
771
883
955
801
1208
830
Oppilashintaan vaikuttavat maantieteellisesti laajoissa kunnissa oppilaskuljetukset
sekä se,
onko kunnalla yläkouluopetusta vai ei.
21
Lasten määrä perusopetuksessa sekä henkilötyövuodet 20.9.2013
Kunta
Isokyrö
Kaskinen
Mustasaari
Korsnäs
Kristiinankaupunk
i
Laihia
Maalahti
Närpiö
Vaasa
Vöyri
Yhteensä
Oppilaiden määrä
Henkilöty
övuodet
554
78
2403
130
595
49
11
264
26
99
965
612
862
5120
732
12051
86
92
109
515
107
1358
22
Suhdeluku
Oppilasmäärä/henkilötyövuosi
11,31
7,09
9,10
5,00
6,01
11,22
6,65
7,91
9,94
6,84
8,87
7–15-vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat
Muutos 2011-2029:
+20%
7-15 -vuotiaat
Vaasan selvitysalue
Pohjanmaa yhteensä
125
Koko maa
120
2012=100 .
115
110
105
100
95
90
2 012
Vaasan selvitysalue
Pohjanmaa yhteensä
2 017
7-15 -vuotiaat
2012=100
7-15 -vuotiaat
2012=100
2 021
2 025
2 029
Lähde:Tilastokeskus
2 012
2 017
2 021
2 025
2 029
12 290
100
18 073
13 491
110
19 550
14 157
115
20 422
14 555
118
20 912
14 746
120
21 228
100
108
113
116
117
Koko maa
7-15 -vuotiaat
2012=100
527 458
100
546 078
104
561 772
107
569 032
108
572 904
109
Vaasan selvitysalue
Oppilaat*
11 760
12 909
13 546
13 927
14 110
*Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2012, muutos suhteutettu 7-15 -vuotiaiden määrän kehitykseen
Mitä tulee perusopetuksen palvelutarpeeseen vuoteen 2029 saakka katsomme, että
tarve lisääntyy merkittävästi selvitysalueella, koska oppilaiden määrä kasvaa.
Myös Pohjanmaalla kokonaisuudessaan ja koko maassa on havaittavissa
palvelutarpeen lisääntymistä, mutta kasvu on suurempaa selvitysalueella.
Verrattaessa selvityskuntien oppilasmäärien kehitystä, voidaan todeta, että
Kaskisissa ja Kristiinankaupungissa 7-15-vuotiaiden oppilaiden määrä pienenee.
Isossakyrössä määrä on lähes muuttumaton, pientä kasvua on nähtävissä vuonna
2029. Kaikissa muissa kunnissa näemme reilua kasvua tämän ikäluokan
oppilasmäärässä. Vaasa on pariteetissa selvitysalueen kehityksen kanssa. On
23
myös kuntia, jotka ylittävät selvitysalueen kokonaiskasvun oppilasmäärissä (
Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Närpiö ja Vöyri).
Vuonna 2029 selvitysalueen peruskouluissa opetusta saavien määrä on 2350
oppilasta suurempi kuin vuonna 2012.
Yleisten tilastojen perusteella voidaan
nähdä, ett lähinnä Vaasan kehyskuntien oppilasmäärä tulee kasvamaan, mikä on
otettava
huomioon
yleisessä
yhdyskuntasuunnittelussa
kehittämisessä.
24
ja
koulutoimen
5.3.
Toisen asteen koulutus (lukiokoulutus, ammattikoulutus, ammatillinen
aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus)
Selvitysalueella kahdeksan kuntaa ylläpitää omaa nuorisolukiotoimintaa.
Oppilaiden määrä 20.1.2014.
Kunta
Lukioiden määrä
Oppilaiden määrä
Henkilötyövuodet
Isokyrö
1
102
11
Mustasaari
1
238
15
Kristiinankaupunki
2
135
20
Laihia
1
130
11
Maalahti
1
124
14
Närpiö
1
131
15
Vaasa
3
932
72
Vöyri
1
171
23
Yhteensä
10
1833
181
Useat lukioiden henkilötyövuosista ovat yläkoulun ja lukion yhteisiä. Pienelle lukiolle
on erittäin tärkeää, että voidaan käyttää samoja opettajia yläkoulun kanssa. Joillekin
ylläpitäjille tämä on suorastaan välttämätöntä.
Jotkut henkilötyövuodet ovat määräaikaisia, mutta suurin osa on toistaiseksityösuhteita.
Vaasan kaupunki ylläpitää Vasa svenska aftonläroverkin kautta ruotsinkielistä
aikuislukiokoulutusta, opiskelijoiden määrä on 68, sekä Vaasan lyseon lukion kautta
suomenkielistä aikuislukiokoulutusta, opiskelijamäärä on 50. Aftonläroverket tarjoaa
etäopetusta, minkä johdosta lukion palvelut ovat käytettävissä koko ruotsinkielisen
Suomen alueella. Vöyrillä on erityisliikuntalukio, jonka palvelut kattavat koko maan
ruotsinkielisen alueen.
Vi7 selvittää parhaillaan seutulukion toimivuutta sekä
25
taloudellisesti että toiminnallisesti.
Syynä selvitykseen ovat valtion ilmoittamat
muutokset valtionosuusjärjestelmään sekä ylläpitäjälupien uudistaminen.
Nuorisolukiokoulutuksen nettokulut oppilasta kohti vuonna 2012 ovat alla.
Oman lukiokoulutuksen nettokulut 2012, €/oppilas
Lähde: Tilastokeskus
Nettokulut, €
Kunta
Isokyrö
Kaskinen
Mustasaari
Korsnäs
Kristiinankaupunki
Laihia
Närpiö
Maalahti
Vaasa
Vöyri
Manner-Suomi
26
10078
0
6435
0
9986
8041
8603
8219
6692
10543
7069
Oppilasmäärä kunnallisessa lukiokoulutuksessa ja henkilötyövuodet 20.1.2014
Kunta
Isokyrö
Kaskinen
Mustasaa
ri
Korsnäs
Kristiinankaupun
ki
Laihia
Maalahti
Närpiö
Vaasa
Vöyri
Yhteensä
Oppilaiden määrä
Henkilöty
övuodet
Suhdeluku
Oppilasmäärä/henkilötyövuosi
9,27
0,00
15,87
102
0
238
11
0
15
0
135
0
21
0,00
6,43
130
124
131
1031
171
2062
11
14
15
72
23
182
11,82
8,86
8,73
14,32
7,43
11,33
27
16-18-vuotiaat ja oma lukiokoulutus
Muutos 2012-2029:
+9%
Vaasan selvitysalue
130
Pohjanmaa yhteensä
Koko maa
16-18 -vuotiaat
2012=100 .
120
110
100
90
80
2 012
2 017
2 021
2 025
2 029
Lähde:Tilastokeskus
Vaasan selvitysalue
Pohjanmaa yhteensä
16-18 -vuotiaat
2012=100
16-18 -vuotiaat
2012=100
2 012
2 017
2 021
2 025
2 029
4 498
100
6 712
4 237
94
6 164
4 473
99
6 419
4 820
107
6 954
4 918
109
7 009
100
92
96
104
104
Koko maa
16-18 -vuotiaat
2012=100
193 545
100
177 343
92
181 100
94
189 059
98
190 972
99
Vaasan selvitysalue
Lukion oppilaat*
2 100
1 978
2 088
2 250
2 296
*Laskentaperusteena oman lukiokoulutuksen (sis. aikuislukio) oppilaat 2011, muutos suhteutettu 16-18 -vuotiaiden määrän kehitykseen
Tilastot osoittavat, että nuorten 16-18-vuotiaiden määrä koko selvitysalueella tulee
vähenemään vuoteen 2017 mennessä, kun taas 16-18-vuotiaiden määrä kasvaa vuoden
2021 jälkeen.
Selvitysalueen lukiokoulutuksen opiskelijamäärä tulee tilastojen
mukaan olemaan suurempi vuonna 2029 kuin vuonna 2012. Kuitenkin tämän päivän
tasosta vuoteen 2021 tapahtuu vähenemistä, jonka jälkeen oppilasmäärä taas kasvaa.
Verrattaessa 16-18-vuotiaiden nuorten määriä selvityskunnissa voidaan todeta, että
kaikissa kunnissa paitsi kahdessa määrä vaihtelee ajanjaksolla 2012-2029. Vain
Laihialla ja Vöyrillä koko tänä tilastokautena tämän ikäisten nuorten määrä kasvaa.
28
Kaskisissa, Kristiinankaupungissa ja Närpiössä on tilastotietojen mukaan vähemmän
16-18-vuotiaita vuonna 2029 kuin vuonna 2012. Muissa selvitysalueen kunnissa on
enemmän 16-18-vuotiaita vuonna 2029 kuin vuonna 2012.
Selvityskuntien omien lukioiden opiskelijamäärät osoittavat suuria vaihteluja kuntien
välillä, mutta myös oman kunnan sisällä ajanjaksolla 2012-2029 (kuntakohtainen
FCG-tilasto).
Toisen asteen ruotsinkielistä ammattikoulutusta sekä nuorille että aikuisille tuottaa
Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur Söfuk, jossa kaikki
selvityskunnat ovat jäseniä paitsi Isokyrö ja Laihia.
Toisen asteen suomenkielistä ja ruotsinkielistä ammattiopetusta nuorille ja aikuisille
tuottaa
Vaasan
kaupunki
sekä
suomenkielistä
koulutusta
Seinäjoen
koulutuskuntayhtymä.
Vaasan kaupungin ylläpitämä Vaasan aikuiskoulutuskeskus tarjoaa ammatillista
aikuiskoulutusta suomeksi ja ruotsiksi.
Tämän lisäksi seudulla toimii muita
aikuiskoulutustoimijoita, mutta ne eivät ole selvityskuntien ylläpitämiä.
Selvityskuntien
oppisopimuskoulutusta
ylläpitää
Vaasan
kaupunki.
Oppisopimuskoulutus johtaa samoihin ammattitutkintoihin kuin ammattiopistoissa
järjestettävä
koulutus.
Oppisopimuskoulutus
tarjoaa
myös
mahdollisuudet
lisäkoulutukseen.
5.4.
Taiteen perusopetus
Musiikin, tanssin ja kuvataiteen perusopetusta annetaan Kuula-opistossa, Mustasaaren
musiikkiopistossa,
Musiikkiopisto
Legatossa,
Etelä-Pohjanmaan
käsi-
ja
taideteollisuus r.y.:n toimesta, Vasa arbetarinstitutissa, Vaasan työväenopistossa,
Vöyrin-Oravaisten-Maksamaan
kansalaisopistossa,
Närpiön
aikuisopistossa,
Maalahden-Korsnäsin kansalaisopistossa ja Kristiinankaupungin kansalaisopistossa.
29
5.5.
Vapaa sivistystyö
Vapaaseen sivistystyöhön kuuluvat kirjastot ja
kansalaisopistot/aikuisopistot/työväenopistot. Vaasan kaupunginkirjasto toimii
maakuntakirjastona.
Kunta
Kirjasto
Henkilöstö
Aikuisopisto
Henkilöstö
Isokyrö
Kyllä
4
Kaskinen
Kyllä
1,32
Kyllä
2,6
Korsnäs
Kyllä
1,7
Kyllä*
-
Kristiinankaupunki
Kyllä
6
Kyllä
3
Mustasaari
Kyllä
13
Kyllä
13
Laihia
Kyllä
6,5
Kyllä**
-
Maalahti
Kyllä
3,28
Kyllä
3,4
Närpiö
Kyllä
7
Kyllä
11
Vaasa
Kyllä
62
Kyllä
25
Vöyri
Kyllä
5,8
Kyllä
4,7
*Yhteistyössä Maalahden kunnan kanssa
Kyllä**
-
**Vaasa-opisto tuottaa palvelut
Kirjastojen nettokulut 2012, €/asukas
Lähde: Tilastokeskus
Nettokulut, €
Kunta
Isokyrö
Kaskinen
Mustasaari
Korsnäs
Kristiinankaupunki
Laihia
Närpiö
Maalahti
Vaasa
Vöyri
Manner-Suomi
30
57
106
52
67
53
51
55
56
66
61
58
5.6.
Vapaa-aikatoimi (kulttuuri, liikunta ja nuoriso)
Kunnan vapaa-aikatoimi kattaa kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimet Näiden
palvelujen järjestämistapa vaihtelee kuntien välillä. Joko palvelut järjestetään
omana kunnallisena toimintana tai hoidetaan kuntayhtymien kautta.
Alla olevassa taulukossa selvitetään selvitysalueen kulttuuri-, liikunta- ja
nuorisotoimien vakinaisen henkilöstön määrää.
Kunta
Kulttuuri-, liikunta- ja
nuorisotoimien
työntekijöiden määrä
Isokyrö
2
Kaskinen
1,4
Mustasaari
10,85
Korsnäs
0,2
Kristiinankaupunki
6
Laihia
8
Maalahti
1
Närpiö
6,25
Vaasa
196
Vöyri
1,3
Yhteensä
233
31
Kulttuuritoiminnan nettokulut 2012, €/asukas
Lähde: Tilastokeskus
Nettokulut, €
Kunta
Isokyrö
Kaskinen
Mustasaari
Korsnäs
Kristiinankaupunki
Laihia
Närpiö
Maalahti
331
287
199
178
121
177
168
133
Vaasa
Vöyri
372
180
Manner-Suomi
268
Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur, johon kaikki
selvityskunnat paitsi Laihia ja Isokyrö kuuluvat, ylläpitää Wasa Teateria. Kunnat
maksavat kuntaosuuksia kuntayhtymälle muun muassa teatteritoiminnasta.
Vaasan kaupunki rahoittaa kokonaan Vaasan kaupunginteatterin ja Vaasan
32
kaupunginorkesterin, joilla on seudullinen tehtävä, samalla tavoin kuin Wasa
Teaterilla.
Liikunnan ja ulkoilun nettokulut 2012, €/asukas
Lähde: Tilastokeskus
Nettokulut, €
Kunta
Isokyrö
Kaskinen
Mustasaari
Korsnäs
Kristiinankaupunki
Laihia
Närpiö
Maalahti
188
64
75
42
16
87
50
13
Vaasa
Vöyri
110
47
Manner-Suomi
94
33
Botniahallin ja Vaasan jäähallin käyttö- ja henkilöstökulut sisältyvät Vaasan
kaupungin liikunnan ja ulkoilun lukuihin. Laitoksia hoitaa Kuntayhtymä Vaasan
seudun Areenat, jota ylläpitävät Mustasaari ja Vaasa.
34
6. KUNTARAKENTEEN MERKITYS SIVISTYSTOIMESSA
Sivistystoimen palvelujen tuleva tarve on ratkaiseva mahdollisia kuntarakenteen
muutoksia koskevia päätöksiä tehtäessä. Sivistystoimen väliraportin pohjana olevat
tilastot osoittavat selvästi kuinka suuri palvelujen tarve tulee olemaan tulevien 15
vuoden aikana selvitysalueen kunnissa sekä sivistystoimen lakisääteisten palvelujen
piirissä olevien ikäluokkien osalta, mutta myös vapaan sivistystyön, kulttuurin ja
vapaa-aikatoiminnan osalta.
Lähipalvelut
Sivistystoimen työryhmä toteaa, että lähipalvelujen saanti on erittäin tärkeää
kymmenen selvityskunnan yksittäisille asukkaille. Lähipalvelut voidaan määritellä
palvelumuotona, jota kuntalaiset tarvitsevat päivittäin ja joka riippuen kuntalaisen
iästä voi vaihdella saatavuusasteeltaan.
On huomioitava, että väliraportin eri toimintamuodot perustuvat tasapuolisiin
palvelumuotoihin kummallakin kotimaisella kielellä.
Tärkeää yksittäiselle kuntalaiselle on, että tarjolla on riittävästi palveluja kohtuullisella
etäisyydellä, esim. päivähoitopaikkoja (sekä päivä- että yöhoitoa), että kouluverkko
mahdollistaa koulunkäynnin ilman liian pitkiä koulumatkoja (säännellään mm.
perusopetuslain kautta), että resurssit psykologin, kuraattorin ja puheterapeutin
palveluihin ovat riittävät, että erityisopetusta on saatavilla ja että henkilökohtaista
hyvinvointia edistävään vapaa-ajantoimintaan on mahdollista osallistua.
Sivistystoimen lähipalveluja, joiden on sijaittava lähellä kuntalaista, ovat:

Päivähoito

Perusopetus, alakoulu (vl 1-6)

Perusopetus, yläkoulu (vl 7-9)
Sivistystoimen lähipalveluja, joiden on sijaittava kuntalaisen kannalta kohtuullisella
etäisyydellä, ovat:
35

Lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus

Kirjastopalvelut

Vapaan sivistystyön palvelujen tarjonta

Kulttuuri-, nuoriso- ja vapaa-ajantoimen palvelujen tarjonta
Mahdollisen
kuntaliitoksen
on
turvattava
demokraattinen
myötämäärääminen,
lähipalvelujen tuotanto ja palvelujen kehittäminen paikkakunnalla sekä mahdollistettava
erikoistuminen jollakin erityisalueella uuden kunnan eri osissa. Kuntalaisilla tulee olla
yhdenvertainen
oikeus
ja
kohtuuetäisyys
palveluihin
(esim.
toisen
asteen
koulutusmuotojen saatavuus).
Yksittäiselle asukkaalle isompi kunta mahdollistaa sen, että hän voi esimerkiksi jättää
lapsensa päiväkotiin lähempänä työpaikkaa tai työmatkan varrella lapsen päivien
lyhentämiseksi (koskee esim. kotikunnasta työpaikalle pendelöiviä).
Selvityskunnilla on tänä päivänä erilaiset oppilasrajat alakoulun (vl 1-6) lakkauttamiseksi.
Koulun toiminnan jatkamiseksi vaadittava oppilasmäärä vaihtelee 20 ja 36 oppilaan
välillä. Kuntaliitoksessa tämä on yhdenmukaistettava, minkä johdosta yksiköitä saatetaan
sulkea.
Uuden lainsäädännön seuraukset
Toisen asteen koulutusmuodoille tulee uusi lainsäädäntö sekä valtionosuusjärjestelmän,
tuntijaon,
opetussuunnitelmien,
tutkintomuotojen
ym.
osalta.
Ennen
kaikkea
ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden ylläpitäjälupien saamisen mahdollisuus tulee
johtamaan
keskusteluihin
ylläpitäjien
määrästä
ja
koosta
koko
Pohjanmaalla.
Selvitysalueella yksi mahdollisuus saattaisi olla, että nykyiset kuntayhtymät/ylläpitäjät
laajentavat toimintaansa siten, että sekä ammatillinen koulutus että lukiokoulutus toimivat
samassa organisaatiossa (näin Vaasan kaupungissa jo tänä päivänä). Toinen mahdollisuus
on, että ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus edelleen pidetään erillään erilaisten
kuntayhtymien,
seutulukioiden
ym.
kautta.
Mahdollisessa
kuntaliitoksessa
kuntayhtymien/seutulukioiden tarve pienenisi ja uusi kunta hoitaisi sekä ammatillisen
36
koulutuksen että lukiokoulutuksen. Toisen asteen koulutusten yhteensovittamisessa on
erittäin todennäköistä, että kaikki toimipisteet eivät voi säilyä, mikä luonnollisesti
vaikuttaa palvelujen saatavuuteen eri kunnanosissa ja saattaa vaikuttaa kielteisellä tavalla
yksittäisiin opiskelijoihin.
Sitä vastoin kuntaliitos voi laajentaa kurssitarjontaa ja
mahdollistaa erikoistumista, mikä opiskelijan kannalta on myönteistä. Vi7-verkostoon
kuuluvat
lukiot
selvittävät
parhaillaan
mahdollisen
seutulukion
muotoa
sekä
toiminnallisesti, organisatorisesti että taloudellisesti. Useissa selvityskunnissa on yhteiset
opettajat yläkoulussa (vl 7-9) ja lukiossa. Jos lukiot alueellistetaan, virkarakenteet on
otettava huomioon kunnissa, ettei yläkoulujen (vl 7-9) lähtökohta olisi huonompi
rekrytoinnillisesti.
Uuden lainsäädännön mukaan ammatillinen aikuiskoulutus tulee osittain tai kokonaan
siirtää osakeyhtiölle.
Yksittäisen opiskelijan kannalta tästä ei aiheudu muutoksia opintoihin tai aikuisopiskelun
mahdollisuuksiin.
Suurempi osakeyhtiö ammatillisessa aikuiskoulutuksessa voi
kuitenkin olla kilpailukykyisempi tulevaisuudessa. Kuntaliitos mahdollistaisi suuremman
osakeyhtiön, mutta tämä voidaan toteuttaa myös kuntien/kuntayhtymien välisillä erillisillä
sopimuksilla.
Muut lainsäädännön kautta säänneltävät sivistystoimen alueet ovat liikunta- ja
nuorisopalvelut. Näitä palveluja kunta on velvollinen järjestämään ja kuntalainen on
oikeutettu saamaan ne. Mahdollisessa kuntaliitoksessa pienemmät kunnanosat voisivat
hyötyä suuremmasta kokonaisuudesta mitä tulee laitoksiin ja yhteisiin virkoihin esim.
nuorisotoimessa, jota useissa pienissä kunnissa hoidetaan osa-aikaisilla toimilla.
Koordinointi voisi mahdollisesti myös toteutua paremmin suuremmassa kokonaisuudessa.
Kirjastopalvelut ovat tärkeitä kaikille asukkaille ja niitä on jo tarjolla eri muodoissa:
pääkirjasto, sivukirjastot ja kirjastoautot.
Henkilöstökysymykset
Mahdollisessa kuntaliitoksessa henkilöstön virkarakennetta on yhdenmukaistettava muun
muassa seuraavilla alueilla:
37

esikouluopettajat kuuluvat tänä päivänä eri virka- ja työehtosopimuksiin eri
kunnissa riippuen siitä, hoidetaanko esikoulu päivähoidon vai perusopetuksen
puitteissa

kalleusluokat ovat erilaisia kuntien palkkahinnoittelussa nykytilanteessa (vain
OAJ-henkilökunta)
Yhteistyökysymykset
Aloja, joilla selvitysalueen kunnat voisivat tehdä yhteistyötä myös ellei kuntaliitosta
tehdä, ovat:

erilaiset erityisalueiden ammattipätevyydet, kuten sosiaalityöntekijät, kuraattorit ja
psykologit

kuntien kaavoituksen on otettava huomioon kuntarajat siten, ettei suunnitella
päiväkoteja, kouluja, ruokahuoltopisteitä ja liikuntalaitoksia kuntarajojen lähelle,
mikä aiheuttaisi palvelumuotojen päällekkäisyyksiä lyhyillä etäisyyksillä

osia vapaasta sivistystyöstä, kulttuuri- ja liikuntatoimesta, kirjastopalveluista ja
museotoimesta voivat tehdä yhteistyötä laitosten ja palvelutarjonnan tiimoilta
38
7. YHTEENVETO
Yleiset huomiot
Sivistystoimen työryhmä on selvittänyt sivistystoimen palvelujen nykytilannetta
kymmenessä kunnassa.
Koska kunnat ovat kooltaan ja kielirakenteeltaan erilaisia,
voidaan todeta, että jokaisella kunnalla on ominaisluonteensa, tämä on tärkeä asia
ottaa huomioon, jotta vertailumateriaalia ei yleistetä.
Työn aikana sivistystoimien edustajat ovat asteittain oppineet ymmärtämään toistensa
työkenttiä, mutta ennen kaikkea myös pohtimaan omaa asemaansa muiden joukossa,
sekä
vahvuuksia
että
heikkouksia.
Hämmästyttävän
monia
yhtäläisyyksiä
ajattelutavoissa ja organisaatioissa kuntien sivistystoimissa on tullut esille.
Päivähoidon ja perusopetuksen nettokulut suhteessa kaikkiin nettokuluihin 2013 ovat
jopa 78 % kymmenessä selvityskunnassa. Painopiste on siis ollut näissä kahdessa
pääsektorissa, joissa myös lähipalvelujen vaatimus seudulla on erittäin keskeisessä
asemassa alueen asukkaiden arjen kannalta, mikä puoltaa sitä seikkaa, että kunnat
käyttävät 78 % sivistystoimen talousarviosta juuri näihin kahteen lakisääteiseen
alueeseen. Tällä on erittäin keskeinen merkitys kuntaselvityksen jatkotyössä.
Havainnot tulevaisuutta silmälläpitäen
Päivähoidon ja perusopetuksen edustaessa 78 % sivistystoimen yhteisestä kakusta
voidaan vastaavasti todeta, että näiden kahden lakisääteisen palvelumuodon nykytila
ja tulevaisuuden analyysi esitellään yksityiskohtaisesti väliraportin sivuilla 11-25.
Muun muassa tilastoista käy ilmi, että Vaasan selvitysalueella kunnallisessa
päivähoidossa olevien lasten määrä nousee 6 %:lla vuoteen 2029 mennessä. Sama
nousujohteinen trendi on nähtävissä perusopetuksen palvelutarpeessa vuoteen 2029
mennessä. Tämä tosiasia on jo nyt koettu erittäin pragmaattiseksi näiden kahden
sivistystoimen pääsektorin tulevaisuuden suunnittelussa.
Pohdintaa
Työn aikana on noussut tunne, että eri työryhmien välinen koordinointi olisi
strategisesti helpottanut työtä. Erityisesti demokratia- ja tulevaisuustyöryhmä olisi
ollut merkitykseltään erittäin keskeinen neuvoa-antavana työryhmänä. Itse asiassa se
39
muodostuu kaikkien kuntien johtavista luottamushenkilöistä, jotka ominaisuudessa tai
toisessa tulevat tekemään päätöksen tulevasta kuntarakenteesta selvityskunnissa.
Muissa työryhmissä viranhaltijat ovat toimineet asiantuntijoina ja epäilemättä on
syntynyt aukko politiikan ja asiantuntijaosaamisen välille.
40