04 Pohjankyrö TORSTAINA 26. SYYSKUUTA 2013 Arkkitehtiopiskelijat tutustuvat rakennusperintöön Ylistarossa Perintö Säännöllinen huolto ja ajoissa tehdyt korjaukset säilyttävät vanhat rakennukset. YLISTARO Kyrönjoen aamu on hytisyttävän kylmä, mutta arkkitehtiopiskelija Teemu Paasiaho istahtaa siitä huolimatta rantakalliolla telttatuoliin ja asettaa polvilleen piirustuslevyn. Hänen työvälineineinään ovat viivoitin ja lyijykynä. Köykänkosken kohinassa Paasiaho alkaa hahmotella mittauspiirustusta Pelman ,, Toivottavasti Seinäjoen kaupunki korjaa myllyn, sillä tämä on fantastinen paikka. OLLI-PAAVO KOPONEN myllystä. Tampereen teknillisessä yliopistossa opiskeleva Paasiaho on mittausleirillä Ylistarossa. Opiskelijaryhmän yhtenä tehtävänä on dokumentoida vanhoja, perinteisin rakennustavoin tehtyjä rakennuksia. Viikon kestävällä leirillä kolmisenkymmentä opiskelijaa tutustuu eteläpohjalaiseen rakennusperintöön, vanhaan rakennustapaan ja rakennusten korjaukseen. Leiri sisältyy Suomen ja Pohjoismaiden arkkitehtuurin historian opintoihin. Yliopisto on järjestänyt mittausleirejä eri puolilla maata. Tänä syksynä tuli Ylistaron ja Etelä-Pohjanmaan vuoro. Pelman mylly on yksi kurssin harjoitustyökohteista. Kaksi muuta ovat Yli-Torkon ja Rinta-Holkon talot, joiden omistajat ovat antaneet opiskelijoille luvan perehtyä arkkitehtuurin historiaan Olli-Paavo Koponen ja toisen vuosikurssin opiskelija Jouko Loikkanen keskustelevat mittauspiirustuksesta. Loikkasen mielestä on ollut kiinnostavaa päästä kentälle piirtämään. omistamissaan rakennuksissa. Opiskelijat silmäilevät myös jokivarren maisemaa Ylistaron Alapäässä. – Vanhat rakennukset on rakennettu käsityönä. Niiden korjaus vaatii ymmärrystä arkkitehtuurin historiasta, rakennustavoista ja pintakäsittelyistä. Siksi myös dokumentointi tehdään käsityönä. Opiskelijat ovat mittausleirillä kädet liejussa, arkkitehti ja korjausrakentamisen opettaja Pekka Saatsi kertoo. Porista kotoisin oleva Teemu Paasiaho aloittelee leiripäiväänsä Pelman myllyllä. Pelman mylly on arkkitehtien mukaan korjauskelpoinen. Ylistarossa opiskelijoita ohjaavat myös arkkitehtuurin historian professori OlliPaavo Koponen ja arkkitehti Markku Mattila, mittausten ja dokumentoinnin erikoismies. – Arkkitehteina katsom- me tiukasti tulevaisuuteen. Tavoitteena on, että Alapään ja Pelman myllyn rakennuskulttuuri säilyisi ja sitä hoidettaisiin. Vanhat rakennukset ovat hienoja, vaikka ne olisivat vähän kallellaan. Eerola ja Munkki aluejaostoon KYRÖNMAA/VAASA Vähänkyrön aluelautakunta päätti esittää Vaasan sosiaali- ja terveyslautakunnalle, että sote-lautakunnan alaiseen Laihian ja Vähänkyrön perusterveydenhuoltoa käsittelevään aluejaostoon valitaan toimikaudeksi 2013-2016 jäseniksi Ilmo Eerola (kesk) ja Marianne Munkki (kok). Eerolan varajäseneksi tulee Mikko Nybacka (kesk) ja Munkin Ville Jussila (ps). Laihian kunnanvaltuusto on valinnut jaostoon seuraavat jäsenet: Päivi Lapiolahti (pj, kesk), Anne Marttila (varapj, kok), Asko Salminen (jäsen, ps) ja Anna-Liisa Toikka (jäsen sd). Lapiolahden varalle valittiin Sanna-Leena Knuuttila, Marttilan Mertsi Saarela, Salmisen Katri Välimäki ja Toikan Reija Kangasluoma. Vaasan sote-lautakunta valitsi edustajakseen aluejaostoon vähäkyröläisen Toivo Ikosen (kesk). Hänen varajäsenekseen valittiin Bernt Fagerroth (kok). saadaan esille, Koponen havainnollistaa käsiteltäviä asioita. Pelman mylly on rakennettu 1900-luvun alussa ja ollut pitkään oman onnensa nojassa. Myllykäytössä se lienee ollut viimeisen kerran 1950-luvulla. Rakennus on kärsinyt ilkivallasta, ja rikotut ikkunat on levytetty. Saatsin mielestä tihutöistä voi päätellä, ettei myllyä arvosteta. Hän uskoo asenteen muuttuvan, jos rakennus kunnostetaan. Turun seudulta lähtöisin oleva Hanna Jaakonmäki harkitsee pääaineekseen korjausrakentamista. Mittausleirin ohjelmaan sisältyvät dokumentointi, kyläsuunnitelma sekä korjaussuunnitelma. Kyläsuunnitelmaa opiskelijat pohtivat parityönä teemoittain ja eri-ikäisten Isokyrö Vaasan seudun yhtiöön ISOKYRÖ Isokyrö aikoo liittyä perusteilla olevaan Vaasan seudun matkailuyhtiöön. Sen tehtäviksi on kaavailtu muun muassa matkailun yhteismark- asukkaiden näkökulmasta. – Mitä myllyssä voisi tehdä ja miten sinne saisi esteettömän kulun? Pitäisikö mylly valaista iltaisin ja miten? Jokivarressa kasvaa pusikkoa, joten pitäisi miettiä, kuinka parhaat näkymät Arkkitehtien mukaan mylly on ehdottomasti korjauskelpoinen. Rakenteet ovat ehjiä ja kuivia. Hirsirunko joustaa ja kestää. – Katto pitäisi korjata ensiksi. Sen jälkeen on useita vuosia aikaa miettiä, mitä rakennukselle tehdään. Koponen muistuttaa, että paras keino pelastaa rakennus on keksiä sille käyttöä. kinointia, viestintää ja matkailuneuvontaa. Yhtiön omistajiksi on suunniteltu seitsemää kuntaa, jotka olisivat Isokyrö, Vaasa, Mustasaari, Vöyri, Maalahti, Korsnäs ja Laihia. Nykyinen Pohjanmaan Matkailu -yhdistys aiotaan lakkauttaa uuden yhtiön aloitettua toimintansa. Yhdistyksen heikkoutena on pidetty sitä, että sen jä- senkunnat eivät muodosta yhtenäistä aluetta. Kuntajäsenistä kuusi kuuluu EteläPohjanmaan maakuntaan ja kymmenen Pohjanmaan maakuntaan. Ongelmaksi on koettu myös se, että Vaasan seudulta puuttuu kuntien yhteinen organisaatio, joka kehittää erityisesti lähialueen matkailupalveluja, markkinointia ja myyntiä. ”Säilyttäkää rakennusperintönne” Kuvat: Elina Koski YLISTARO Arkkitehtuurin historian professori Olli-Paavo Koponen ja korjausrakentamisen opettaja Pekka Saatsi toivovat, että eteläpohjalaiset hoitaisivat rakennusperintöään ja säilyttäisivät sen. Vanhojen rakennusten korjaus ei ole heidän mukaansa monimutkaista, kallista eikä hankalaa, vaikka usein niin väitetään. Rakennuksia voidaan kunnostaa yksinkertaisin työtavoin, mutta se on tehtävä oikeaan aikaan. Tärkeää on huolehtia siitä, että vesikatto pysyy ehjänä. – Tämä on upeaa seutua. On surullista, että rakennusperintö näyttää häviävän täältäkin, arkkitehdit murehtivat. Saatsin puolisolla on juuria Isossakyrössä ja Ylistarossa. Kymmenen vuoden aikana Saatsi on oleskellut paljon Kyrönjoen varressa ja kiintynyt seutuun. Maaseutu ja maatalouselinkeino ovat muuttuneet valtavasti 20 vuodessa. Rakennemuutos alkaa näkyä myös rakennuskulttuurissa. Tarpeettomia rakennuksia ei ole varaa ylläpitää tai korjata. Jos seuraavan sukupolven suunnitelmat ovat epä- Hän miettii, voisiko myllystä tulla kalastajien taukotupa. – Toivottavasti Seinäjoen kaupunki korjaa myllyn, sillä tämä on fantastinen paikka. Jotain on tehtävä pian. Jos katto alkaa todella vuotaa, jo vuodessa tapahtuu paljon pahaa. Tampereen teknillisellä yliopistolla on vireillä yhteistyötä Seinäjoen kaupungin kanssa. – Keväällä tulemme jollakin porukalla Seinäjoen keskustaan, Koponen kertoo. ELINA KOSKI Sanataide Kulttuurimatkan aiheena selviä, kunnostus viivästyy ja rakennukset ränsistyvät. – Mitä tapahtuu kylmilleen jääneille navetoille? Savimaalla kivet alkavat liikkua. Osa porukasta purkaa tällaiset rakennukset. Se on tietysti luonnollista, Koponen miettii. ,, Arkkitehdit tähdentävät, ettei heidän tarkoituksensa ole moittia ihmisiä sormi ojossa. Sen sijaan haluavat Ulkosauna on luksusta, samoin kellari ja vanhat tulisijat. herätellä eteläpohjalaisia huomaamaan rakennusperintönsä kauneuden. Samalla he vakuuttavat, että vanhojen rakennusten kunnostamiseksi on erilaisia vaihtoehtoja, mutta niiden rakennustapa ja materiaalit pitää tuntea. – Vanhaa rakennusta täy- SEINÄJOKI/YLISTARO Seinäjoen kaupungin peruskoulujen Kulttuurimatkan Sanaseikkailu-teemavuosi tuo kouluihin sanataidetta. Siihen tutustuvat toisen, viidennen, seitsemännen ja kahdeksannen luokan oppilaat. Toisen luokan oppilaille pidetään syyskaudella kaksikielinen työpaja. Kitinojan kouluun italialainen tyy ”kuunnella”. Sinne ei pidä tuoda ensimmäiseksi muovikalvoja, mineraalivillaa ja uretaania. Esimerkiksi vanhat ikkunat ovat mainettaan parempia. Niitä ei tarvitse vaihtaa alumiini- tai muovi-ikkunoihin, Saatsi kertoo. Hän valmistelee väitöskirjaa vanhojen rakennusten korjausratkaisuista. – Vanhoin keinoin saadaan luonnollisempi ja terveellisempi lopputulos kuin uusin metkuin, mutta nykyaikaisesta elämäntavasta ei tarvitse luopua. Kirjan hinta on 30,Myynnissä Kyrönmaa-lehden konttori, Laihia Pohjankyrö-lehden konttori, Isokyrö P. Saari, Isokyrö Savilahti-talo, Vähäkyrö Hirsirakennuksen akilleenkantapää voi olla pesuhuone. Moni luulee, että siellä saa lotrata niin paljon kuin huvittaa. – Hyvä ratkaisu olisi kivirakenteinen pesuhuone, Saatsi ehdottaa. Vuosikymmeniä sitten maaseudulla miltei jokaisen talon ulkorakennuksessa oli pihasauna ja pesutupa. Koponen ja Saatsi elvyttäisivät perinteen. – Pihapiirin rakennuksille olisi hyvä saada käyttöä. Meidän mielestämme ulkosauna on luksusta, samoin kellari ja vanhat tulisijat. ELINA KOSKI +5 Pohjankyröntie 128 (Pohjankyrö-lehden talo) Meiltä saa Bonusta! 27.-28.9. Meiltä saa Bonusta! Agrimarket täynnä hurjia tarjoustuotteita. ALENNUKSET JOPA 80%! 27.-28.9. Tarjoamme perjantaina 27.9. POSSUKAHVIT AGRIMARKET Kyrönmaa Loukontie 3, 66440 Tervajoki puh. 010 7684550 Tilaa oma paikallislehti opintojaan ahertavalle opiskelijalle edullisesti! Esim. toukokuun 2014 loppuun tilaushinta on 55 euroa! Pohjankyrö Puh. 06 4715200 Fax. 06 4714400 [email protected] www.fmi.fi Ennuste tehty 25.9. Lauantai +8 4 (+4) Laihia Hae omasi. -20 % +7 Isokyrö SATSITARJOUS! Opiskelijatilaukset Perjantai Vähäkyrö Kanervan ja Callunan kans! Uusi painos ilmestynyt. Elina Koski Torstai Vaasa lkaa Nyt a nät täri KOVIEN KOKEMUSTEN KANSAA -kirja Arkkitehdit Pekka Saatsi, Markku Mattila ja Olli-Paavo Koponen suunnittelevat tutustumiskäyntiä Kitinojan perinnekylään. 9 sanaseikkailu tuodaan joulukuussa. Pajaan osallistuvat myös Halkosaaren koulun kakkosluokkalaiset. Sanaseikkailutyöpaja sisältää muun muassa leikkejä, äännetyöskentelyä, runoilua, italiankielistä jumppaa ja välähdyksiä suomalaisesta ja italialaisesta kulttuurista. Seitsemäsluokkalaisille järjestetään marraskuussa kirjavinkkausta. Kalervo Mielty  Arkkitehtuurin historian aineryhmän mittausleiri Ylistarossa päättyy huomenna. Paikallissää Pohjankyrö 05 TORSTAINA 26. SYYSKUUTA 2013 +6 Vähäkyrö Isokyrö (+1) Ylistaro 3 (+2) Laihia +8 +8 Vähäkyrö Isokyrö (+5) Ylistaro 2 Laihia 10 Vähäkyrö Isokyrö (+4) Ylistaro 4 (+4) Seinäjoki (+5) Vaasa 10 Säämerkkien selityksiä +7 3 (+5) Vaasa (+6) Seinäjoki 10 6 (+7) Vaasa Sunnuntai Laihia +8 +7 Selkeää Puolipilvistä Sadekuuroja (+3) Ylistaro 2 (+3) Seinäjoki ILMATIETEEN LAITOS Seinäjoki Sadetta Tuuli m/s Ukkosta Pilvistä Edellisen yön alin (+1) 5 lämpötila