kotkan kaupunginhallituksen seurantaraportti i 1.1.—30.6.2015
KOTKAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Nro 14/2015 Kaupunginhallitus _______________________________________________________________________________ KOKOUSAIKA 03.08.2015 klo 17:00 KOKOUSPAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT Läsnäolijat ....................................................................................................................................................... 1 191 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus ............................................................................................. 2 192 § Pöytäkirjan tarkastajat ......................................................................................................................... 3 193 § Käsittelyjärjestys .................................................................................................................................. 4 194 § Talouden seuranta 6/2015, puolivuosikatsaus ..................................................................................... 5 - Graafinen seuranta 1-6/2015 ..................................................................................................................... 11 - Ulkomaanmatkaraportti ajalta 1-5/2015 (kaupunki ja liikelaitokset) ........................................................... 14 - Strategian ja talouden toteutumisraportti 30.6.2015 .................................................................................. 16 195 § Kaupunginhallituksen alaisten toimintojen seurantaraportti 30.6.2015 ............................................... 67 - Kotkan kaupunginhallituksen seurantaraportti 1.1. - 30.6.2015 ................................................................. 68 196 § Kotkan kaupungin rahoituspolitiikka ................................................................................................... 81 - Rahoituspolitiikka ....................................................................................................................................... 82 - Kaupunginhallituksen alaisten konsernipalvelujen toimintasääntö ............................................................. 84 197 § Lisämäärärahaesitys Kantasataman suunnittelua varten ................................................................... 86 198 § Kotkan uimala Katariina ..................................................................................................................... 89 - Kuntotutkimus RAK 1108 Kotkan uimahalli Altaiden betonirakenteiden kuntotutkimus 10.3.2015 ................................................................................................................................................. 91 - Kotkan uimala Katariinan sisäaltaiden pinnoitukset/Kustannusarvio 29.4.2015 ....................................... 100 199 § Lausunto Kotkamills Oy Flying Eagle -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ................................................................................................................................................................ 101 - Koktamills Oy:n YVA-arviointiohjelma 11.6.2015 ..................................................................................... 107 200 § Sopimus ruotsinkielisen esiopetuksen ja perusopetuksen järjestämisestä Kotkan kaupungin ja Kotka Svenska Samskolas Garantiförening r.f:n välillä .................................................... 153 - Voimassa oleva sopimus, Samskola ....................................................................................................... 155 - Uusi sopimus ........................................................................................................................................... 159 201 § Yrityksille maksettava työllistämisen kuntalisä 1.9.2015 alkaen ....................................................... 164 - KOTKAN KUNTALISÄN SÄÄNNÖT - YRITYKSET 1.9.2015 alkaen ....................................................... 167 202 § Täyttöluvat 2688 - 2692 .................................................................................................................. 168 - Täyttölupahakemus Tekniset palvelut ...................................................................................................... 169 - Liite pykälään täyttöluvat 2688 - 2692 .................................................................................................... 170 203 § Kuntamarkkinat Helsingissä 9. - 10.9.2015 ..................................................................................... 172 - Kuntamarkkinoiden ohjelma ..................................................................................................................... 173 204 § Maakunnallinen yrittäjäjuhla Kotkassa 17.10.2015 .......................................................................... 194 - Esitys Kotkan kaupungin ja Kymen Yrittäjien yhteistyösta Maakunnallisen yrittäjäjuhlan 17.10.2015 järjestämisessä ................................................................................................................... 196 205 § Kutsunnat 2015 ................................................................................................................................ 198 KOTKAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Nro 14/2015 Kaupunginhallitus _______________________________________________________________________________ KOKOUSAIKA 03.08.2015 klo 17:00 KOKOUSPAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT 206 § Valtuuston 10.7.2015 pitämän kokouksen päätösten täytäntöönpano ............................................. 200 207 § Vastaus valtuustoaloitteeseen Kotkan kauppatorin vilkastamiseksi ................................................. 201 - Kokoomus RKP:n valtuustoaloite Kotkan kauppatorin vilkastamiseksi .................................................... 203 208 § Vastaus valtuustoaloitteeseen nettiajanvarauksesta terveyskeskukseen ......................................... 204 - Valtuustoaloite nettiajanvarauksesta terveyskeskukseen, Pekkola .......................................................... 206 209 § Hallintokuntien pöytäkirjajäljennökset ja viranhaltijoiden päätökset ................................................. 207 ESITYSLISTA KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus 03.08.2015 KOKOUSAIKA Maanantai 3.8.2015 klo 17.00 KOKOUSPAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Elomaa Jari Posti Pekka Lommi Semi Haakana Mervi Hirvonen Pasi Kirjavainen Marika Luumi Jari Merivirta Jorma-Kalevi Olsson Birgitta Pitko Eeva-Riitta Rajantie Irma Tiusanen Kari Tujula Pirjo puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja jäsen Muut osallistujat Lindelöf Henry Haapanen Jorma Koivisto Jarmo Brask Nina Kotiniemi Topias Tiusanen Pentti Eerola Juho Hassinen Raino Makkonen Kari kaupunginjohtaja palvelujohtaja kansliapäällikkö valt.puheenjohtaja valt. I varapuheenjohtaja valt. II varapuheenjohtaja valt. III varapuheenjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri tiedotuspäällikkö Puheenjohtaja Sihteeri Poissa ALLEKIRJOITUKSET Jari Elomaa Raino Hassinen LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Todetaan Kotkassa Pykälät Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) Kaupunginsihteeri Raino Hassinen 1 KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 2 191 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 3 192 § Pöytäkirjan tarkastajat Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 4 193 § Käsittelyjärjestys Hyväksytään listan mukaisena. Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 5 D/1010/02.02.01.00/2015 194 § Talouden seuranta 6/2015, puolivuosikatsaus Valmistelijat: Talouspäällikkö Controllerit vs. henkilöstöjohtaja Tiivistelmä: Jari-Pekka Väisänen, puh. 040 652 8550 Maarit Heikkilä, puh. 040 643 1911 Leena Rasi, puh. 040 556 4784 Maija Spännäri, puh. 234 5214 Outi Toivonen, puh. 040 593 8389 Maija Kaltakari, puh. 040 159 0899 Kaupunginhallitukselle annetaan tiedoksi seurantaraportti talousarvion toteutumisesta ajalta 1.1. - 30.6. Selvitykset toiminnan, talouden ja tavoitteiden toteutumisesta sekä ennusteet loppuvuoden osalta sisältyvät raporttiin. Konsernin konsolidoitu välitilinpäätös ajalta 1.1. - 30.6.2015 raportoidaan KH:n kokoukseen 24.8.2015. Tässä yhteydessä läpikäydään myös tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien taloudellinen tilanne. Talousvaikutukset ym. Kaupunginvaltuuston talousarviopäätöksen mukainen v. 2015 seuranta. Esittelyteksti: Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä (milj. euroa) Toimintatuotot Toimintakulut 104,4 -398,3 103,2 -394,4 TP2015 Ennuste 102,1 -397,1 TOIMINTAKATE -293,9 -291,3 -295,1 209,5 91,1 0,7 213,6 93,5 1,4 209,9 96,7 1,4 7,4 17,2 12,9 Verotulot Valtionosuudet Rahoitusnetto VUOSIKATE TP2014 LTA2015 Tuloslaskelma 30.6. osoittaa, että toimintakatteen toteutuma on 53,0 % ja vuosikate 5,6 milj. euroa. Vuosikate on heikentynyt 0,6 milj. euroa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Esityslistan liitteenä on graafinen seuranta kaupungin käyttötalouden kehityksestä. Grafiikka osoittaa, että alkuvuoden toimintakate on toteutunut noin 4,8 milj. euroa talousarviota huonompana. Palkkamenojen seuranta kuvaa ko. menojen kirjanpitotilannetta, palkoissa ja palkkioissa on saavutettu noin 1,2 milj. euron säästöt talousarvioon verrattuna. LautakuntatasoiPöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 6 nen ennuste talouden toteutumisesta ennustaa koko vuoden toimintakatteen jäävän 3,8 milj. euroa talousarviosta. Lautakuntien toiminta ja talous Erilliseen raporttiin sisältyvä lautakuntakohtainen ennuste sisältää toimielinten omat arviot talouden kehityksestä. Ennusteen kertaluonteisiin poistoihin on sisällytetty kantasataman rakennusten sekä poliisitalon alaskirjaukset, yhteensä 2,8 milj. euroa. Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen alaisten toimintojen ennustetaan jäävän talousarviosta yhteensä 0,88 milj. euroa. Myyntivoittojen ennustetaan jäävän talousarviosta 1,0 milj. euroa. Ennuste sisältää 2,0 milj. euron kantasatamaan liittyvän järjestelysopimuksen mukaisen myyntivoiton Ruukinkatu 12 tontin myynnistä. Käynnissä olevien sopimusneuvotteluiden toteutumiset ja niiden ajankohdat ovat riippuvaisia sopimuskumppanien päätöksistä. Myyntivoittojen seuranta (milj. euroa) KAUPUNGINHALLITUS SEURANTA Vastuualue Tavoite 2015 Kaupunkisuunnittelu / rakennukset Kaupunkisuunnittelu / maankäyttö ja kaavoitus Kaupunginhallitus YHTEENSÄ Tot 6 / 2015 Ennuste 2015 Ero 1,30 0,00 0,00 -1,30 3,20 0,00 4,50 0,69 0,00 0,69 3,46 0,00 3,46 0,26 0,00 -1,04 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunnan tammi-kesäkuun toimintakate on 12,0 milj. euroa, joka on 37,2 % koko vuoden lisätalousarvion mukaisesta toimintakatteesta. Toimintatuottoja on toteutunut 8,9 milj. euroa, joka on 35,5 % koko vuoden lisätalousarviosta. Toimintatuottojen toteuma painottuu loppuvuoteen, sillä suurin osa tontinvuokratuloista toteutuu vasta lokakuussa. Lisäksi kaavoituksen palvelualueella käydään neuvotteluja ulkopuolisten sopimuskumppanien kanssa. Neuvottelujen toteutuessa myönteisesti saavutetaan koko vuodelle budjetoitujen toimintatuottojen taso. Neuvottelujen lopputulos riippuu kuitenkin sopimuskumppanien päätöksistä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan toimintakuluista on toteutunut 10,5 milj. euroa, joka on 52,4 % koko vuoden talousarvion tasosta. Toimintakulujen puolella lautakuntaa rasittaa toimitilojen palvelualueelle asetettu tätä vuotta koskeva suuri säästötavoite. Tämän hetkisen ennusteen mukaan säästötaPöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 7 voite ei tule toteutumaan. Säästötavoitteen toteutumiseen vaikuttavat mm. loppuvuoden säätilat ja odottamattomat korjaustarpeet. Tekninen lautakunta Käyttötaloudessa säästöä on syntynyt sähkön, lämmityksen ja joukkoliikenteen kustannuksissa, mutta alkutalven kelit lisäsivät ylitöiden ja alueiden kunnossapitopalveluiden kustannuksia. Talousarviossa pysyminen tulee olemaan haasteellista. Loppuvuoden kelit (lämpötilat ja lumisateiden määrä) ratkaisevat lopputilanteen. Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunnan talouden toteuma kuuden ensimmäisen kuukauden jälkeen ja sen perusteella tehty ennuste ulkoisten toimintatuottojen ja -kulujen osalta sisältää riskejä budjetin ylittymiseen. Toimintatuottojen arvioidaan kuitenkin toteutuvan budjetin mukaisina. Jo aiemmin on esitetty arviot määrärahojen ylittymisestä työmarkkinatuen maksuosuuksiin (1,4 milj. euroa) sekä päiväaikaisen päivystyksen järjestämiseen (1,4 milj. euroa). Terveydenhuollossa ennuste erikoissairaanhoidon tekemien laskelmien mukaan voisi nostaa kulut 5,7 milj. euroa talousarviota suuremmiksi, tämän lisäksi muiden sairaaloiden käyttö kasvattaa ylitysriskiä (0,5 milj. euroa). Toimintaa kesäkaudeksi kuitenkin supistetaan, joten kustannusten suuruus hahmottuu vasta lomakauden jälkeen. Sosiaalihuollossa asiakaspalveluiden ostot vammaistyön palvelualueella ovat myös riskinä ylittää budjetin, kun taas vanhustenhuollossa selvittänee budjetoitua pienemmillä kustannuksilla toiminnan siirryttyä omaan tuotantoon. Avustuksissa, huolimatta työmarkkinatukeen varattujen määrärahojen riittämättömyydestä on arvio muiden erien säästöistä. Jos nämä toteutuu olisi ylitys avustusten osalta reilun puoli miljoonaa euroa. Toimeentulotuen kustannusten ennuste on kuitenkin epävarmaa, tosin vuonna 2014 toimeentulotuessa avustuksia oli maksettu vastaavana ajankohtana yhteensä 6,3 milj. euroa ja kuluvana vuonna 6,0 milj. euroa. Vuonna 2014 toimeentulotuen kustannukset olivat 12,4 milj. euroa. Myös muiden kuluerien osalta on olemassa paineita määrärahojen ylittymiselle, kate löytynee kuitenkin henkilöstömäärärahojen eristä. Ympäristölautakunta Ympäristölautakunnan tammi-kesäkuun ulkoinen toimintakate on 64,7 % talousarvion ulkoisesta toimintakatteesta. Tuottoja on kertynyt 37,3 % arvioidusta koko vuoden tuotoista. Ilmanlaaduntarkkailun kustannuksiin perustuvat tuotot kertyvät vasta joulukuussa. Ympäristökeskuksen tulot muodostuvat maksutuottojen lisäksi ilmanlaaduntarkkailun myyntituotoista ja palvelujen myynnistä Pyhtäälle. Ensimmäisen Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 8 puolivuotiskauden aikana toimintatuotot ovat hieman jäljessä ja toimintakulut edellä. Ympäristökeskuksen ennustetaan ylittävän talousarvioon kirjatun ulkoisen toimintakatteensa noin 0,1-0,2 milj. eurolla. Muut lautakunnat ja liikelaitokset Muiden kaupungin lautakuntien ja liikelaitosten talouden ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Henkilöstötavoitteiden toteutuminen Osavuosikatsauksessa on seurantatiedot liittyen talousarvion 2015 henkilöstötavoitteisiin. Lisäksi henkilöstöstrategiaa hyväksyttäessä (kaupunginvaltuusto 4.3.2013 § 44) on päätetty, että henkilöstöstrategian tavoitteiden toteutumista seurataan osavuosikatsausten yhteydessä. Liitteestä löytyy henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaraportti. Samaan yhteyteen on liitetty katsaus talouden tasapainottamisohjelman henkilöstötavoitteiden vuoden 2015 toteutumisennusteeseen. Rahoitus Rahoituserien ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisena. Kaupungin pitkäaikainen lainamäärä kesäkuun lopussa oli 237,8 milj. euroa, lisäksi lyhytaikaista velkaa oli 42,4 milj. euroa, jolloin lainakanta yhteensä oli 280,2 milj. euroa. Lainojen keskikorko on 1,09 %. Verotulot ja valtionosuudet Kotkan verotilitykset olivat tammi-kesäkuussa 1,0 prosentin kasvussa vuoden takaiseen verrattuna. Kunnallisveron muutos on +2,0 % koko maassa, Kotkassa +0,6 %. Yhteisöveron tilitykset ovat samalla ajanjaksolla kasvaneet Kotkassa 2,6 % edellisvuodesta. Kuntaliiton laskelmiin tukeutuvan verotuloennusteen mukaan on odotettavissa painetta koko vuoden osalta talousarviossa pysymiseksi. Verotulot olisivat näin jäämässä yli 3,0 milj. euroa budjetoidusta. Valtionosuuksien ennakoidaan toteutuvan 96,7 milj. euron tasolla, 3,1 milj. euroa talousarviota parempana. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 9 Tiedossa olevat epävarmat tekijät loppuvuodelle 2015 Seurannan talousarvioennusteeseen ei ole sisällytetty seuraavien olemassa olevien riskien ja mahdollisuuksien mahdollista vaikutusta: Vastuualue Riski/mahdollisuus Kaupunkisuunnittelu Maankäytön ja kaavoituksen sekä rakennusten myyntiin liittyvät keskeneräiset neuvottelut Erikoissairaanhoidon kustannukset Terveydenhuolto Sosiaali- ja terveyslautakunta YHTEENSÄ Henkilökohtaisen avun järjestämisen kustannukset Taloudellinen vaikutus +3,5 milj. eur -6,2 milj. euroa -0,4 milj eur -3,1 milj. euroa Ennusteen muutokset seurannan 5/2015 jälkeen Oheisessa taulukossa on annettu yhteenveto edellisen seurannan jälkeen ennusteeseen sisällytetyistä muutoksista: milj. eur 05/2015-seuranta, ennustettu tk:n 2015 ylijäämä Poistoarvion muutos, sis. poliisitaloon ja kantasatamaan liittyvät alaskirjaukset Myyntivoittotavoitteen tarkentuminen (sis. kantasataman) Muutokset seurannassa 06/2015 yhteensä -5,9 -3,6 1,0 -2,6 06/2015-seuranta, ennustettu tk:n 2015 ylijäämä -8,5 Kokonaisennuste vuodelle 2015 Tilikauden 2015 tulos on 0,1 milj. euroa paremmalla tasolla kuin vuoden 2014 vastaavana ajankohtana. Koko vuoden ennusteen mukaan kaupunki ja liikelaitokset kokonaisuus olisi jäämässä 8,5 milj. euroa talousarviosta. Esityslistan liitteenä on ulkomaanmatkaraportti tammi-toukokuulta. Esityslistan liitteenä on Strategian ja talouden toteutumisraportti 30.6.2015. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 10 Liitteet: 1. Graafinen seuranta 1-6/2015 2. Ulkomaanmatkaraportti ajalta 1-5/2015 (kaupunki ja liikelaitokset) 3. Strategian ja talouden toteutumisraportti 30.6.2015 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus merkitsee seurantaraportin 30.6.2015 liitteineen tiedoksi ja päättää lähettää sen tiedoksi valtuustolle. Toimeenpano: Ote: Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Ei valitusosoitusta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä talous- ja rahoitusjohtaja TOIMINTAKATE PALKAT JA PALKKIOT Kaupunki ja liikelaitokset, talousarvion toteutuminen Kaupunki ja liikelaitokset, kirjanpidon tiedot, ilman sivukuluja 1000 euroa TP 2014 TA 2015 -293 859 -291 195 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2014 -20 997 -43 662 -68 879 -94 151 -119 645 -151 003 -177 094 -201 007 -224 662 -243 134 -266 394 -293 859 Toteutuma % 2015 -23 613 -45 210 -69 065 -95 636 -120 804 -154 475 2014 7,1 14,9 23,4 32,0 40,7 51,4 60,3 68,4 76,5 82,7 90,7 100,0 2015 %-ero 8,1 -1,0 15,5 -0,7 23,7 -0,3 32,8 -0,8 41,5 -0,8 53,0 -1,7 0,0 60,3 0,0 68,4 0,0 76,5 0,0 82,7 0,0 90,7 1000 euroa Ero Ero TA2015 TOT2014 -2 806 -1 944 -810 -2 339 -2 243 -4 841 -2 615 -1 548 -186 -1 485 -1 159 -3 472 TP 2014 TA 2015 115 713 119 154 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2014 9 533 18 536 27 635 36 853 46 221 60 633 69 830 79 146 88 259 97 544 106 610 115 713 Toteutuma % 2015 9 841 18 938 28 279 37 461 47 167 61 274 2014 8,2 16,0 23,9 31,8 39,9 52,4 60,3 68,4 76,3 84,3 92,1 100,0 Ero 2015 %-ero 8,3 0,0 15,9 0,1 23,7 0,1 31,4 0,4 39,6 0,4 51,4 1,0 0,0 60,3 0,0 68,4 0,0 76,3 0,0 84,3 0,0 92,1 Ero TA2015 -25 149 178 488 428 1 162 TOT2014 -308 -402 -644 -608 -947 -641 Palkat ja palkkiot seuranta Toimintakatteen seuranta 3 000 3 000 2 000 2 000 1 000 1 000 0 0 -1 000 -1 000 -2 000 -2 000 -3 000 -3 000 -4 000 -4 000 -5 000 -5 000 Tammi Helmi Maalis Huhti Suhteessa TA2015 Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Suhteessa TOT2014 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 Tammi Helmi Maalis Huhti Suhteessa TA2015 Touko Kesä Heinä Elo Suhteessa TOT2014 Syys Loka Marras Joulu TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT Kaupunki ja liikelaitokset, talousarvion toteutuminen 1000 euroa TP 2014 TA 2015 104 396 103 234 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2014 10 799 17 327 24 332 33 054 39 501 49 133 56 270 62 881 69 873 84 973 92 177 104 396 Toteutuma % 2015 8 178 14 766 21 284 30 416 37 684 45 421 2014 10,3 16,6 23,3 31,7 37,8 47,1 53,9 60,2 66,9 81,4 88,3 100,0 2015 %-ero 7,9 -2,4 14,3 -2,3 20,6 -2,7 29,5 -2,2 36,5 -1,3 44,0 -3,1 0,0 -53,9 0,0 -60,2 0,0 -66,9 0,0 -81,4 0,0 -88,3 Ero Ero TA2015 TOT2014 -2 500 -2 368 -2 778 -2 270 -1 377 -3 165 -2 620 -2 560 -3 049 -2 638 -1 817 -3 712 TP 2013 TA 2015 398 256 394 429 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2014 31 796 60 989 93 211 127 205 159 146 200 136 233 364 263 889 294 536 328 108 358 571 398 256 Toteutuma % Toimintatulojen seuranta 2015 31 791 60 057 90 348 126 052 158 488 199 896 2014 8,0 15,3 23,4 31,9 40,0 50,3 58,6 66,3 74,0 82,4 90,0 100,0 2015 %-ero 8,1 -0,1 15,2 0,1 22,9 0,5 32,0 0,0 40,2 -0,2 50,7 -0,4 0,0 58,6 0,0 66,3 0,0 74,0 0,0 82,4 0,0 90,0 Ero Ero TA2015 TOT2014 -301 345 1 967 -69 -871 -1 683 5 931 2 863 1 153 658 240 Toimintamenojen seuranta 3 000 3 000 2 000 2 000 1 000 1 000 0 0 -1 000 -1 000 -2 000 -2 000 -3 000 -3 000 -4 000 -4 000 -5 000 -5 000 Tammi Helmi Maalis Huhti Suhteessa TA2015 Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Suhteessa TOT2014 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Suhteessa TA2015 Kesä Heinä Elo Suhteessa TOT2014 Syys Loka Marras Joulu TULOS KUMULATIIVINEN TULOS Kaupunki ja liikelaitokset, talousarvion toteutuminen 1000 euroa 2011 2012 2013 331 446 543 429 372 151 2 018 550 -685 143 393 509 2 207 461 -525 980 -1 191 427 434 683 -2 459 708 -3 879 332 2 812 640 -568 099 365 580 -6 648 385 -7 362 182 -5 737 146 -2 826 408 -1 025 198 -17 838 -14 160 1 914 843 2 515 222 1 263 802 -1 684 101 4 550 502 18 496 091 13 025 484 5 743 011 -10 670 246 -14 131 421 -11 112 151 -6 899 673 -14 468 844 -7 383 654 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 505 801 -27 426 920 -15 381 573 2014 2015 3 430 167 589 336 4 032 423 5 017 499 -3 558 599 -1 264 263 -2 584 561 -2 971 722 129 781 5 278 897 -5 297 223 -10 382 449 -1 166 778 -326 739 3 819 916 4 229 091 -9 641 277 17 002 863 10 069 064 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2011 331 446 2 349 996 4 557 457 4 992 140 7 804 780 1 156 395 -1 670 013 -1 684 173 -420 371 18 075 720 7 405 474 505 801 2012 2013 543 429 372 151 -141 714 765 660 -667 694 -425 767 -3 127 402 -4 305 099 -3 695 501 -3 939 519 -11 057 683 -9 676 665 -12 082 881 -9 694 503 -10 168 038 -7 179 281 -11 852 139 -2 628 779 1 173 345 3 114 232 -12 958 076 -7 997 919 -27 426 920 -15 381 573 2014 3 430 167 7 462 590 3 903 991 1 319 430 1 449 211 -3 848 012 -5 014 790 -5 341 529 -1 521 613 2 707 478 -6 933 799 10 069 064 2015 589 336 5 606 835 4 342 572 1 370 850 6 649 747 -3 732 702 Kumulatiivinen tulos 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 2011 2012 -5 000 000 2013 2014 -10 000 000 2015 -15 000 000 -20 000 000 -25 000 000 -30 000 000 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 Elo Syys Loka Marras Joulu KOTKAN KAUPUNGIN ULKOMAANMATKALASKURAPORTTI 1.1. - 31.5.2015 sisältää liikelaitokset HENKILO MAA Airaksinen Lioudmila Venäjä MATKAKOHDE Pietari ALKUPVM 10.02.2015 LOPPUPVM SELITYS Edustus Pietarin Perhelomakampanja 11.02.2015 tapahtumassa KUSTANNUSPAIKKA Alv-yhtymä OHJELMAN KAUTTA MAKSETUT KUSTANNUKSET (erittele alla olevaan sarakkeeseen, mitä summa pitää sisällään) 285,05 = matkakulut 134,40, hotelli 50,00, päiväraha 100,65 Lentoliput + lentokenttäkuljetus 386,20, majoitus 297,00, osallistumismaksu Kaupunginhallitus Päivärahat 126,9 1666,80 osall.maksu 1590,00 messuosasto 2500,00 tarjoilu 288,75 esiintyjä 228,90 hotelli 306,00 Maanhankinta ja 273,90 Lentoliput 392,50 luovutus sis. päivärahat Yhteensä 5306,15 Kirjaamo- ja matkaliput 164,95, toimistopalvelut 51,85 päivärahat majoitus 175,58 Haapanen Jorma Unkari Budapest 22.04.2015 25.04.2015 Kuntajohdon opintomatka Budapestiin. Hannonen Markku Ranska Nizza 09.03.2015 Hassinen Raino Venäjä Pietari 28.01.2015 Hassinen Raino Venäjä Pietari 22.04.2015 Helenius Jenna Espanja Kanarian saaret 15.03.2015 Helenius Jenna Bulgaria Muu kohde 19.04.2015 Helve Taina Espanja Kanarian saaret 15.03.2015 Helve Taina Bulgaria Muu kohde 19.04.2015 13.03.2015 MIPM-kiinteistömessuille osallistuminen Kotka-Pietari yhteistyöraamisopimuksen 29.01.2015 neuvottelut Neuvottelut Kantasataman hankkeista, Helsinki-Keskus ja syksyn Kotka-päivät 23.04.2015 Pietarissa Projektimatka, Euroopan Komission 22.03.2015 rahoittama Erasmus+ VETA projektimatka Bulgariaan Sandanskiin oppilaiden kanssa, Euroopan 25.04.2015 Komission rahoittama Projektimatka, Euroopan Komission 22.03.2015 rahoittama Erasmus+ VETA Projektimatka Bulgariaan Sandanskiin oppilaiden kanssa, Euroopan 25.04.2015 Komission rahoittama Järvinen Eveliina Portugali Lissabon 18.01.2015 25.01.2015 Non- formal education Nuorisotalo Welho 120 päivärahat Kataja Jaana Tanska Muu kohde 15.02.2015 20.02.2015 Jobshadowing Konservointilaitos Laaksonen Heikki Unkari Muu kohde 03.03.2015 07.03.2015 Diadem viherkattoseminaari 2015 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 MUUT KAUPUNGIN MAKSAMAT KUSTANNUKSET (osallistumismaksut, hotelli, lentoliput yms., taksimatkat, ravintolakulut, jne.) Kirjaamo- ja toimistopalvelut Perusopetuksen hankkeet matkaliput 158,60, majoitus 181,75 70,15 päivärahat 0,00 0 Langinkoski Perusopetuksen hankkeet 0,00 0 0,00 0 Langinkoski 0,00 0 Puistotoimiston hallinto 363,80 Päivärahat 98,55 €, kmkorvaus Kotka-HkiKotka 114,40 € ja pysäköinti lentokentällä Osallistumismaksu 300 80,00 €, yht. 292,95 € Lindelöf Henry Lindelöf Henry Lindelöf Henry Venäjä Britannia Venäjä Pietari Lontoo Pietari 28.01.2015 24.02.2015 22.04.2015 Kotkan ja Pietarin välinen yhteistyösopimus, 29.01.2015 KH 12.1. § 17 Risteilyliikennettä koskeva 25.02.2015 markkinointitapahtuma KH 12.1. § 17 Neuvottelut venäjän taiteen museo sekä 23.04.2015 ulkoaisainkomitean kanssa Kaupunginhallitus 51,85 päivärahat matkaliput 164,95, majoitus 175,58, taksimatkat / kuljetukset 301,80 , neuvottelukulut 633 Kaupunginhallitus 83,95 päivärahat matkaliput 305,23 , majoitus 277,45 , taksimatkat / kuljetukset 125,73, muut kulut 135 (taksimatkat Lontoossa) Kaupunginhallitus 70,15 päivärahat matkaliput 158,60, majoitus 181,75 , taksimatkat / kuljetukset 362,48 , neuvottelukulut 1038,12 Viestintä ja suhdetoiminta 26.03.2015 13.03.2015 MIPIM-messut Cannesissa Lehdistötilaisuus Helsinki-keskuksen uusista internetsivuista ja keskuksen viestintäryhmän 27.03.2015 kokous osallistumismaksu 1590,-, lennot 392,50, hotelli 366,-, tarjoilu 288,75, esiintyjä 228,90, messukumppanuus 2500,-, neuvottelu 75,-, 410,06 = päiväraha pysäköinti 61,- yht. 273,90, kuljetus 136,16 5502,15 Viestintä ja suhdetoiminta 77,91 = päiväraha 71,68 kuljetus 6,23 Pietari 29.05.2015 Helsinki-keskuksen viestintäryhmän kokous 29.05.2015 Suomi-talossa (matkakertomus mukana) Viestintä ja suhdetoiminta Tukholma 03.02.2015 05.02.2015 Valtakunnalliset Uimahalli- ja kylpyläpäivät Terveysliikunta Lindholm Terhi Ranska Nizza 09.03.2015 Makkonen Kari Venäjä Pietari Makkonen Kari Venäjä Vainio Marjo Ruotsi LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 40,00 = päiväraha 273,02 (133,82 kilometrikorvaus, 139,20 Päiväraha) junaliput 101,70, hotelli 84,21 yht. 185,91 junaliput 108,38, kuljetukset 27,85 yht. 136,23 osallistumismaksu 270,00 KOTKAN KAUPUNGIN STRATEGIAN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN 1.1.—30.6.2015 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 SISÄLLYSLUETTELO ……………………………………………………………................. 1 Talousarvion toteutuminen toimielimittäin ja ennuste …………………………………………… 2 Pitkä tuloslaskelma ……………………………………………………………………………………. 4 Verotilitykset ja kumulatiivinen vuosikate kuukausittain …………………………………………... 5 ..…………………………………………………………………………. 6 ………………………………………………… 7 Tuloslaskelma ja ennuste Investointien yhteenveto Katsaus henkilöstöstrategian toimeenpanoon Katsaus talouden tasapainottamisohjelman henkilöstötavoitteisiin ….………………………. 11 …………………………….……………………………………………………… 17 …………….…………………. 17 ……………………………. 20 ………………………………. 22 ………………… 24 ……………………………. 27 ……………………..…………………………………………………………. 29 …………………. 29 ……………………………….. 36 ……. 38 ……………………………………………………………………………………….. 42 …………………………………………………………………………………. 42 ………………………………………………………….. 44 …………………………………………………………………… 47 Konsernihallinto Kaupunginhallitus, kaupunkistrategian toteutuminen Ympäristölautakunta, kaupunkistrategian toteutuminen Kulttuurilautakunta, kaupunkistrategian toteutuminen Kaupunkisuunnittelulautakunta, kaupunkistrategian toteutuminen Tekninen lautakunta, kaupunkistrategian toteutuminen Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyslautakunta, kaupunkistrategian toteutuminen Liikuntalautakunta, kaupunkistrategian toteutuminen Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta, kaupunkistrategian toteutuminen Liikelaitokset ICT-Kymi Kymenlaakson pelastuslaitos Kymijoen Työterveys LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 1 KOTKAN KAUPUNKI, KYMIJOEN TYÖTERVEYS, KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS JA ICT KYMI VUOSIKATE Verotulot Valtionosuudet TOIMINTAKATE Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muut toimintakulut 0,0 -18,1 0,0 0,0 17,2 1,4 213,6 93,5 -291,3 103,2 -158,4 -165,9 -70,1 -3,7 0,0 -9,3 0,0 0,0 5,6 1,5 110,3 48,3 -154,5 45,4 -81,3 -83,5 -35,1 0,0 -3,8 0,0 -10,1 0,0 0,0 6,2 2,5 109,2 45,5 -151,0 0,1 0,0 0,1 0,0 0,7 0,0 0,0 -0,6 -1,1 1,1 2,8 -3,5 Kirjanpito Vertailutieto ed. Muutos ed. 30.6. vuoden sama vuoteen ajankohta 49,1 -3,7 -81,3 0,0 -85,8 2,3 -33,1 -2,0 -10 % -42 % 1% 6% 2% -8 % 0% -3 % 6% 15,3 3,8 11,4 0,0 -19,7 -0,2 19,4 12,0 3,2 210,3 93,4 -295,0 102,6 -155,3 -173,8 -68,5 Muutos Edelliset % 12 kk -8,5 0,3 -8,8 0,0 -18,9 -2,8 0,0 12,9 1,4 209,9 96,7 -295,1 102,1 -158,4 -167,1 -71,6 Ennuste 31.12.2015 M€ Sisäiset korot Suunnitelman muk. poistot Kertaluonteiset poistot Satunnaiset tuotot -0,9 0,0 -3,8 TULOSLASKELMA JA ENNUSTE TILIKAUDEN TULOS 1,2 -3,7 TA 2015 Poistoeron ja varausten muutokset 0,3 Rahoitustuotot ja -kulut TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMIELIMITTÄIN KVLA Keskusvaalilautakun ta 3 Toim intatuotot KULA Kulttuurilautakunta 82 000 0,00 % 82 000 113,21 % -84 513 43 Palvelujen ostot -26 097 -34 500 75,64 % -34 500 Muut toim intakulut -307 -4 000 7,67 % -4 000 S8 Sisäiset tuotot 0 0 S9 Sisäiset kulut -3 144 -11 290 27,85 % -11 290 -125 222 -52 303 239,42 % -52 303 0 0 40 Henkilöstökulut -11 478 -13 500 85,02 % -13 500 43 Palvelujen ostot -11 229 -5 200 215,94 % -5 200 Muut toim intakulut 0 -300 0,00 % -300 S8 Sisäiset tuotot 0 0 S9 Sisäiset kulut 0 -370 0,00 % -370 -22 707 -19 370 117,23 % -19 370 1 252 479 6 844 850 18,30 % 5 844 850 3 Toim intatuotot 3 Toim intatuotot SOTELA Sosiaali- ja terveyslautakunta 0 0 -3 360 756 -7 227 378 46,50 % -7 227 378 43 Palvelujen ostot -6 170 135 -13 735 126 44,92 % -13 615 126 Muut toim intakulut -6 610 769 -4 230 410 -6 610 769 63,99 % S8 Sisäiset tuotot 1 452 482 4 350 583 33,39 % 4 350 583 S9 Sisäiset kulut -595 261 -1 202 975 49,48 % -1 202 975 -11 651 601 -17 580 815 66,27 % -18 460 815 263 412 706 250 37,30 % 670 000 40 Henkilöstökulut -776 154 -1 485 732 52,24 % -1 485 732 43 Palvelujen ostot -42 725 -134 900 31,67 % -134 900 Muut toim intakulut 88,30 % -315 528 3 Toim intatuotot -134 014 -151 778 S8 Sisäiset tuotot 2 501 0 S9 Sisäiset kulut -80 453 -135 467 59,39 % -135 467 TOIM INTAKATE -767 432 -1 201 627 63,87 % -1 401 627 3 Toim intatuotot 292 526 463 100 63,17 % 463 100 40 Henkilöstökulut -1 507 250 -2 923 973 51,55 % -2 923 973 43 Palvelujen ostot -225 082 -432 820 52,00 % -432 820 Muut toim intakulut -1 214 844 -2 302 035 52,77 % -2 302 035 417 0 0 -880 000 0 -200 000 0 -733 650 -1 503 945 48,78 % -1 503 945 TOIM INTAKATE -3 387 883 -6 699 673 50,57 % -6 699 673 3 Toim intatuotot 8 919 026 25 127 813 35,49 % 25 127 813 40 Henkilöstökulut -1 983 960 -4 056 255 48,91 % -4 056 255 43 Palvelujen ostot -1 870 742 -1 926 355 97,11 % -1 926 355 Muut toim intakulut -6 625 911 -14 009 185 47,30 % -14 009 185 S8 Sisäiset tuotot 14 600 401 29 276 237 49,87 % 29 276 237 S9 Sisäiset kulut -1 053 050 -2 166 451 48,61 % -2 166 451 TOIM INTAKATE 11 985 763 32 245 804 37,17 % 32 245 804 3 Toim intatuotot 0 0 40 Henkilöstökulut S9 Sisäiset kulut TELA Tekninen lautakunta Ero TA/Ennuste -84 513 S8 Sisäiset tuotot KALA Kaupunkisuunnittelu lautakunta Ennuste 31.12.2015 0 TOIM INTAKATE YMPLA Ym päristölautakunta Tot% -95 675 TOIM INTAKATE KH Kaupunginhallitus Budjetti TA 40 Henkilöstökulut TOIM INTAKATE TARLA Tarkastuslautakunta Toteum a 30.6. 1 841 017 4 872 273 37,79 % 4 872 273 40 Henkilöstökulut -7 012 128 -14 480 005 48,43 % -14 480 005 43 Palvelujen ostot -4 283 169 -7 796 970 54,93 % -7 796 970 Muut toim intakulut -1 946 026 -4 495 428 43,29 % -4 495 428 S8 Sisäiset tuotot 4 870 512 8 877 149 54,87 % 8 877 149 S9 Sisäiset kulut -2 199 599 -3 542 480 62,09 % -3 542 480 TOIM INTAKATE -8 729 392 -16 565 461 52,70 % -16 565 461 3 Toim intatuotot 10 907 125 25 269 080 43,16 % 25 269 080 40 Henkilöstökulut -29 180 348 -57 732 712 50,54 % -57 732 712 43 Palvelujen ostot -61 118 650 -123 480 881 49,50 % -124 830 881 Muut toim intakulut -15 483 374 -31 722 802 48,81 % -33 072 802 S8 Sisäiset tuotot 683 825 1 678 060 40,75 % 1 678 060 S9 Sisäiset kulut -4 613 213 -10 331 850 44,65 % -10 331 850 TOIM INTAKATE -98 804 634 -196 321 105 50,33 % -199 021 105 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 0 0 0 -2 700 000 3 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMIELIMITTÄIN LIIKUNTA Liikuntalautakunta LANULA Lasten ja nuorten lautakunta Pelastuslaitos 3 Toim intatuotot Ennuste 31.12.2015 Ero TA/Ennuste 642 672 1 242 800 51,71 % 1 242 800 -1 415 955 49,99 % -1 415 955 43 Palvelujen ostot -122 058 -202 300 60,34 % -202 300 Muut toim intakulut -285 386 -384 698 74,18 % -384 698 S8 Sisäiset tuotot 1 297 0 S9 Sisäiset kulut -2 634 942 -5 350 236 49,25 % -5 350 236 TOIM INTAKATE -3 106 235 -6 110 389 50,84 % -6 110 389 3 Toim intatuotot 3 392 203 5 029 150 67,45 % 5 029 150 40 Henkilöstökulut -26 820 159 -49 378 355 54,32 % -49 378 355 43 Palvelujen ostot -5 758 675 -11 408 489 50,48 % -11 408 489 Muut toim intakulut -2 417 680 -4 474 600 54,03 % -4 474 600 S8 Sisäiset tuotot 8 374 60 000 13,96 % 60 000 S9 Sisäiset kulut -9 706 497 -19 996 965 48,54 % -19 996 965 TOIM INTAKATE -41 302 434 -80 169 259 51,52 % -80 169 259 3 Toim intatuotot 10 572 605 19 904 439 53,12 % 19 904 439 40 Henkilöstökulut -6 524 830 -12 535 864 52,05 % -12 535 864 43 Palvelujen ostot -1 499 261 -2 646 150 56,66 % -2 646 150 Muut toim intakulut -1 680 225 -3 718 386 45,19 % -3 718 386 868 289 1 004 039 86,48 % 1 004 039 4 910 471 9 344 745 52,55 % 9 344 745 40 Henkilöstökulut -2 724 876 -5 976 923 45,59 % -5 976 923 43 Palvelujen ostot -1 339 589 -2 417 378 55,41 % -2 417 378 Muut toim intakulut -374 163 -793 328 47,16 % -793 328 471 843 157 116 300,32 % 157 116 2 427 328 4 268 000 56,87 % 4 268 000 40 Henkilöstökulut -580 915 -1 107 000 52,48 % -1 107 000 43 Palvelujen ostot -1 051 232 -1 675 000 62,76 % -1 675 000 Muut toim intakulut -698 778 -1 444 500 48,38 % -1 444 500 96 402 41 500 232,29 % 41 500 45 420 863 103 154 500 44,03 % 102 118 250 40 Henkilöstökulut -81 286 345 -158 418 165 51,31 % -158 418 165 43 Palvelujen ostot -83 518 644 -165 896 068 50,34 % -167 126 069 Muut toim intakulut -35 091 118 -70 111 809 50,05 % -71 625 559 S8 Sisäiset tuotot 21 619 810 44 242 029 48,87 % 44 242 029 S9 Sisäiset kulut -21 619 810 -44 242 029 48,87 % -44 242 029 TOIM INTAKATE -154 475 244 -291 271 542 53,03 % -295 051 542 TOIM INTAKATE 3 Toim intatuotot TOIM INTAKATE 3 Toim intatuotot Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä Tot% -707 818 3 Toim intatuotot ICT Kymi Budjetti TA 40 Henkilöstökulut TOIM INTAKATE Työterveys Toteum a 30.6. 0 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 0 0 0 0 0 -3 780 000 4 TULOSLASKELMA KOTKAN KAUPUNKI, KYMIJOEN TYÖTERVEYS, KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS JA ICT KYMI Kirjanpito 30.6.2015 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintatuotot yht. Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palveluiden ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yht. LTA2015 Vert. tilanne 30.6.2014 Tot. %/ LTA2015 Muutos-% 2014 21 296 508 7 740 231 4 329 565 11 483 411 571 149 45 420 863 42 136 071 17 120 350 9 733 800 32 676 279 1 488 000 103 154 500 21 718 731 7 536 716 5 843 132 13 411 210 623 188 49 132 977 51 % 45 % 44 % 35 % 38 % 44 % -2 % 3% -35 % -17 % -9 % -8 % -61 274 489 -118 254 905 -60 633 219 52 % 1% -16 807 203 -3 204 653 -83 518 644 -8 468 836 -18 576 479 -8 045 802 -199 896 107 -32 838 677 -7 324 584 -165 896 068 -16 671 546 -37 281 030 -16 159 233 -394 426 042 -17 123 180 -3 531 561 -85 774 469 -9 173 953 -17 854 849 -6 044 970 -200 136 200 51 % 44 % 50 % 51 % 50 % 50 % 51 % -2 % -10 % -3 % -8 % 4% 25 % 0% ULKOINEN TOIMINTAKATE -154 475 244 Sisäiset myynnit 21 619 810 Sisäiset ostot -21 619 810 TOIMINTAKATE -154 475 244 -291 271 542 44 242 029 -44 242 029 -291 271 542 -151 003 223 22 638 976 -22 638 976 -151 003 223 53 % 49 % 49 % 53 % 2% -5 % -5 % 2% 103 830 055 371 458 6 067 356 110 268 869 186 995 000 15 573 000 11 028 000 213 596 000 103 286 571 -5 380 5 912 993 109 194 184 56 % 2% 55 % 52 % 1% 48 340 348 93 500 000 45 501 516 52 % 6% 1 475 630 1 352 000 2 536 434 109 % -72 % 5 609 603 17 176 458 6 228 911 33 % -11 % POISTOT/SATUNNAISET ERÄT Suunn.mukaiset poistot -9 342 305 TILIKAUDEN TULOS -3 732 702 -18 118 309 -941 851 -10 076 922 -3 848 011 52 % 396 % -8 % -3 % 1 200 000 258 149 0 -3 848 011 -1446 % -3 % Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Verotulot yht. Valtionosuudet Rahoitustuot. ja -kulut VUOSIKATE Poistoeron muutos TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0 -3 732 702 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 3% 1% 5 VEROTILITYKSET KUUKAUSITTAIN VUONNA 2015 (1 000 eur) KUMULATIIVINEN VUOSIKATE KUUKAUSITTAIN LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 6 INVESTOINTIEN YHTEENVETO, Talousarvion toteutuminen 1000 euroa HA NK E RY HMÄ Lisätalousarvio 2015 A ineet on k äy t t öomais uus Investointien hankinnat Aineeton käyttöomaisuus Yht. E ns ik ert ainen k alus t aminen Investointien hankinnat Ensikertainen kalustaminen Yht. Irt ain omais uus Investointien hankinnat Rahoitusosuus Irtain omaisuus Yht. K iint eä omais uus / os t ot Investointien hankinnat Käyttöom myynti Kiinteä omaisuus Yht. Liik ennev äy lät Investointien hankinnat Rahoitusosuus Liikenneväylät Yht. Liik unt apaik at Investointien hankinnat Rahoitusosuus Liikuntapaikat Yht. Os ak k eet ja os uudet Investointien hankinnat Osakkeet ja osuudet Yht. P uis t ot ja leik k ipaik at Investointien hankinnat Puistot ja leikkipaikat Yht. Talonrak ennus Investointien hankinnat Rahoitusosuus Talonrakennus Yht. Uudet alueet Investointien hankinnat Uudet alueet Yht. V enes at amat Investointien hankinnat Venesatamat Yht. K A UP UNK I Y HTE E NS Ä Irt ain omais uus Investointien hankinnat Rahoitusosuus Kymenlaakson pelastuslaitos Yht. A ineet on k äy t t öomais uus Investointien hankinnat Kymijoen työterveys Yht. A ineet on k äy t t öomais uus Investointien hankinnat ICT Kymi LIIK E LA ITOK S E T Y HTE E NS Ä INV E S TOINNIT Y HTE E NS Ä , NE TTO Talonrak ennuk s en inv es t oint imenot erit elt y inä: 30.6.2015 Talousarviomäärärahoja käytettävissä -505 -167 338 -505 -167 338 -130 -38 92 -130 -38 92 -410 -78 332 19 0 -19 -391 -78 313 -2 000 -162 1 838 2 000 2 -1 998 0 -160 -160 -6 651 -3 455 3 196 0 7 7 -6 651 -3 448 3 203 -100 -79 21 50 45 -5 -50 -34 16 0 -340 -340 0 -340 -340 -400 -191 209 -400 -191 209 -7 670 -3 517 4 153 100 0 -100 -7 570 -3 517 4 053 -1 650 -657 993 -1 650 -657 993 -100 -60 40 -100 -60 40 -17 447 -8 691 8 756 -1 261 -1 243 18 0 0 0 -1 261 -1 243 18 -50 -19 31 -50 -19 31 -194 -42 152 -194 -42 152 -1 505 -1 304 200 -18 952 -9 996 8 956 Lisätalousarvio 2015 30.6.2014 Talousarviomäärärahoja käytettävissä Talonrakennus, Päiväkotien leikkialueet -150 0 150 investointimenot Keskeneräiset työt -120 -19 101 Kiinteistöjen ATK -50 -83 -33 Karhulan uimahalli -100 -1 99 Kotkan uimala Katariina -200 -33 167 Karhuvuoren urheilutalo Mussalon koulu, vanha osa Urheilukeskus, katsomotilat, pelikenttä Urheilukeskus, rahoitusosuus Perusparannus Suunnittelu TA LONRA K E NNUS , Y HTE E NS Ä -50 0 50 -1 000 -144 856 -800 -728 72 100 0 -100 -5 000 -2 310 2 690 -200 -198 2 -7 570 -3 517 4 053 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 7 KATSAUS HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOIMEENPANOON 1. Hyvä ja tehokas henkilöstösuunnittelu Kriittiset menestystekijät: • Resurssien määrittely ja turvaaminen • Eläköitymisen hallinnan suunnitelma • Kotkan työnantajakuvan parantaminen ja rekrytointien onnistuminen Arviointikriteerit tai -mittarit: • Palvelutasolle riittävien resurssien turvaaminen ja lakisääteisten tasojen toteutuminen • Henkilöstösuunnitelma kiinteäksi osaksi talousarviota • Seurantatiedot rekrytoinneista Toimenpiteet 1.1 - 30.6.2015 Vuodelle 2015 laadittu henkilöstösuunnitelma on ollut lähtökohtaisesti rekrytointien ja täyttölupien perustana. Osana kaupungin uutta talouden tasapainotusohjelman laadintaa henkilöstösuunnitelma on päivitetty. Raportointikaudella on käynnistynyt yt-menettely ja 4.5.15.6.2015 välisenä aikana käytiin koko kaupunkia koskevat yt-neuvottelut, mikä merkitsi myös vakituisen henkilöstön rekrytointikieltoa lukuun ottamatta muutamia ammattiryhmiä, jotka rajattiin kiellon ulkopuolelle. HTV2 ennuste kesäkuu 2015 (vertailu tehdään vuoden 2012 lukuihin talouden tasapainottamissuunnitelman mukaisesti) Vakituiset 2226,6 (2012: 2253,0, -26,4,) Määräaikaiset 626,7 (2012: 733,4, -106,7) Yhteensä 2853,3 (2012: 2986,4, -133,1) Täyttöluvat: Vakituiset 30 kpl (hyväksyttyjä 29, joista 4 kpl hyväksyttyjä 1.8. alkaen ja 1 kpl siirretty 3.8.Kaupunginhallitukseen) Määräaikaiset 153 kpl (hyväksyttyjä 153, joista 22 sisäisesti) Yhteensä 183 kpl (hyväksyttyjä 182, joista 4 kpl ehdollisena 1.8.alkaen ja 1 kpl siirretty 3.8.Kaupunginhallitukseen) Kaupungin rekrytoinnit 87 ilmoitusta 151 työpaikkaa 1885 hakemusta 2. Oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen palkkaus Kriittiset menestystekijät: • Vaativuuteen perustuva palkkaus • Kannustinjärjestelmän rakentaminen • Toimivan palautteenantamiskäytännön luominen • Työmotivaation vahvistaminen palkitsemisen kautta Arviointikriteerit tai -mittarit: • Vuosittain jaettavien palkkioiden määrä • Kehityskeskusteluiden toteutumisaste • Työhyvinvointikysely noin kolmen vuoden välein Toimenpiteet 1.1. - 30.6.2015 Kaupungissa on käytössä tehtävän vaativuuteen perustuva palkkausjärjestelmä. Henkilökohtaisia lisiä on jaettu hyväksytyn ohjeen mukaisesti toukokuussa. Seuraavan kierros on syyskuussa. HyTy-palkkioita jaettu yhteensä 47 henkilölle (vastaa 1880 euroa). Kaudella elokuu 2014 - elokuu 2015 kehityskeskustelujen toteutuminen pystytään raportoimaan syyskuussa 2015. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 8 3. Johtamisen ja esimiestyön vahva osaaminen Kriittiset menestystekijät: • Esimiesten tukeminen koulutuksella • Yhdenvertaisen esimiestyön turvaaminen • Kehityskeskusteluiden käyminen • Vuorovaikutuksellisen viestinnän edistäminen • Yhteistoiminnan vakiinnuttaminen luontevaksi osaksi johtamista Arviointikriteerit tai -mittarit: • Esimieskoulutusten osallistujamäärä ja saatu palaute sekä vastaaminen toiveisiin • Esimiesinfojen osallistujamäärät • Kehityskeskustelujen toteutumisaste • Työhyvinvointikyselyt noin kolmen vuoden välein Toimenpiteet 1.1 - 30.6.2015 Esimiesinfot: 27.1. - 64 osallistujaa 24.3. - 83 osallistujaa 19.5. - 91 osallistujaa Henkilöstöpalveluiden koulutussuunnitelma on laadittu vuodelle 2015 ja sen mukaisesti esimieskoulutuksia on järjestetty keväällä 2015 seuraavasti: Esimieskoulutukset 15.1. Strategien johtaminen, EVA -esimiesvalmennus, 21 osallistujaa 22.1. Esimiehen palautetaidot, esimieskoulutus, 10 osallistujaa 29.1. Vaikeat tilanteet esimiestyössä, esimieskoulutus, 12 osallistujaa 5.3. Talouden arviointi ja suunnittelu EVA - esimiesvalmennus, 21 osallistujaa 26.3. Esimiesten työlainsäädäntöpäivä, esimieskoulutus 25 osallistujaa 16.4. Osaamisen johtaminen ja perehdyttäminen EVA -esimiesvalmennus, 18 osallistujaa 21.5. Esimiestyön juridiikka, EVA -esimiesvalmennus, 20 osallistujaa Koko kaupungille on laadittu uuden muotoinen lakisääteinen koulutussuunnitelma, jonka perusteella kaupunki haki vuoden 2015 tammikuussa työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta 2060 koulutuspäivästä. Kaudella elokuu 2014 - elokuu 2015 kehityskeskustelujen toteutuminen pystytään raportoimaan syyskuussa 2015. Edellinen työhyvinvointikysely on tehty vuoden 2011 lopussa. Seuraava pyritään toteuttamaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Määräraha on sisällytetty jo vuoden 2014 talousarvioon. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 9 4. Henkilökunnan työhyvinvointi ja ammattitaito Kriittiset menestystekijät: • Ammattitaidon ja osaamisen ylläpitäminen • Toimiva perehdytyskäytäntö • Työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen tukeminen • Työelämän joustavuuden lisääminen • Hyvän työilmapiirin mahdollistaminen • Työntekijöiden osallistuminen työn ja työyhteisön kehittämiseen Arviointikriteerit tai -mittarit: • Sairauspoissaoloja kuvaavat mittarit • Ammatillisen täydennyskoulutuksen määrä • Kaupungin järjestämien henkilöstökoulutusten määrä ja osallistujamäärät • Uudelleensijoitettujen määrä ja onnistumisaste • Työterveyshuollon palvelujen mittarit • Työhyvinvointietujen käyttö • Työhyvinvointikyselyt noin kolmen vuoden välein Toimenpiteet 1.1 - 30.6.2015 Sairauspoissaoloennuste 2015: 16,4 – 16,9 päivää / työntekijä (vuonna 2014 sairauspoissaolot olivat 16,4 päivää/työntekijä) Koulutussuunnitelma laadittu vuodelle 2015 ja sen mukaisesti koulutuksia on järjestetty keväällä 2015 seuraavasti: Esimieskoulutukset 15.1. Strategien johtaminen, EVA -esimiesvalmennus, 21 osallistujaa 22.1. Esimiehen palautetaidot, EVA -esimiesvalmennus, 10 osallistujaa 29.1. Vaikeat tilanteet esimiestyössä, EVA -esimiesvalmennus, 12 osallistujaa 5.3. Talouden arviointi ja suunnittelu EVA - esimiesvalmennus, 21 osallistujaa 26.3. Esimiesten työlainsäädäntöpäivä, 25 osallistujaa 16.4. Osaamisen johtaminen ja perehdyttäminen EVA -esimiesvalmennus, 18 osallistujaa 21.5. Esimiestyön juridiikka, EVA -esimiesvalmennus, 20 osallistujaa Henkilöstökoulutukset TEM kilometrikorvausten verollisuus- koulutus, 80 osallistujaa 1.4. Stressinhallinta ja ajankäyttö työelämässä, 6 osallistujaa 15.4. Työssä jaksaminen, liikunta ja ravinto, 24 osallistujaa Koko kaupungille on laadittu uuden muotoinen lakisääteinen koulutussuunnitelma, jonka perusteella kaupunki haki vuoden 2015 tammikuussa työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta 2060 koulutuspäivästä. Myös ammatillisessa täydennyskoulutuksessa olevat sisältyvät tähän kokonaismäärään. Uudelleensijoitettuja ja työkokeiluja yhteensä 31 henkilölle, joista onnistuneita 25 (onnistumisaste 80 %) Ammatillisessa uudelleenkoulutuksessa 4 henkilöä Työhyvinvointietujen käyttö Uimahallikäyntejä 7529 kpl Avantouintikäyntejä 72 kpl. Teatterikäyntejä 230 kpl. Työterveyden käyntimäärät Työterveyslääkäri 4109 kpl Työterveyshoitaja 2239 kpl Työterveysfysioterapeutti 469 kpl Työpsykologi 101 kpl Työterveysneuvottelut 53 kpl LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 10 Vuodelle 2015 on laadittu työhyvinvointisuunnitelma, joka on toteutunut suunnitellusti: tuettu esimiehiä sairauslomiin puuttumisessa järjestetty koulutuksia tarjottu tupakanvieroitushoitoa 5 henkilölle Järjestetty liikuntakursseja, yhteensä 8 liikuntaryhmää (tules-ryhmät, kuntosali- ja vesiliikuntaryhmät). Osallistujia yhteensä 66, 502 käyntikertaa. Osallistujat ryhmiin on kohdennettu työterveyshuollon kautta. omalla ajalla toteutettua liikuntaa on tuettu. Vesijuoksuryhmiä ja jumppakursseja on järjestetty kevään aikana yhteensä 58 kertaa, yhteensä 638 osallistumiskäyntiä tarjottu kuntoutusta o kolme kuntoremonttiryhmää keväällä 2015, osallistujia 28 henkilöä o Aslak kuntoutukseen osallistunut eri ryhmiin yhteensä 33 kaupungin työntekijää o Tyk osallistunut eri ryhmiin yhteensä 8 kaupungin työntekijää tehostettu sisäistä viestintää Edellinen työhyvinvointikysely on tehty vuoden 2011 lopussa. Seuraava pyritään toteuttamaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Määräraha on sisällytetty jo vuoden 2014 talousarvioon. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 11 KATSAUS TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN HENKILÖSTÖTAVOITTEISIIN Tammikuu - kesäkuu 2015 1. Vuosille 2014, 2015 ja 2016 henkilöstön vähentämistavoite pilkotaan vastuualueiden talousarvio tavoitteisiin: o yhteensä 100 vakinaista henkilötyövuotta Vähentämistavoitteiden saavuttamista verrataan vuoden 2012 henkilötyövuosi (HTV2) lukuihin. Ennuste vuodelle 2015 Vakituisten HTV2 - ennuste Konsernipalvelut KH Kaupunginhallitus KAKU Kaupunkikeh. ja kulttuurin vast.alue KVLA Keskusvaalilautakunta HALL Hallinnon vastuualue HTV vuonna 2012 560,6 HTV vuonna HTV2 ennuste Q1-2/2014 Q1-2/2015 545,3 520,0 3,5 73,3 Muutos vuoteen 2012 -40,6 5,1 74,5 4,0 73,7 1 77,8 1,0 74,8 73,7 340,5 330,6 312,0 36,8 24,9 37,5 23,7 38,8 18,6 1692,4 1699,1 1706,6 TERV Terveydenhuollon vastuualue 259,8 266,3 273,4 VANH Vanhustenhuollon vastuualue SOSH Sosiaalihuollon vastuualue 410,4 182,6 389,9 194,6 392,7 188,6 OPET Opetustoimen vastuualue PAIV Päivähoidon vastuualue 417,7 338 432,2 329,8 428,7 333,6 11,0 -4,4 NUOR Nuorisotyön yksikkö HNLA Hyvinvointineuvolan vastuualue 10,4 40,6 12,6 47,7 12,3 49,5 1,9 8,9 LIIKUNTA Liikuntalautakunta 32,9 26,0 27,8 -5,1 2253,0 2244,4 2226,6 -26,4 -1,6 -1,2 TELA Tekninen lautakunta KALA Kaupunkisuunnittelulautakunta TARA Talouden vastuualue Hyvinvointipalvelut Kotkan kaupunki -1,0 -4,1 -28,5 2,0 -6,3 14,2 13,6 -17,7 6,0 Yllä olevassa taulukossa on ennuste vuodelle 2015. Lisäksi ennustetta verrataan vuoden 2012 toteutumaan. Toteutunut palkkasumma ennustaa kehitystä paremmin. Kesäkuun loppuun 2015 mennessä on maksettu 558 752 euroa enemmän vakituisten palkkoja kuin samana ajanjaksona vuonna 2014. Vakituisten määrän ja maksettujen palkkojen kehitys on huolestuttavaa kahdesta syystä: vakituisten vähentyminen on hidastunut kun samanaikaisesti palkkojen yleiskorotukset 1.7.2014 ja lääkäreillä 1.1.2015 alkaen on kustannusvaikutuksiltaan negatiivinen. Asiaan on puututtu, kun kaupunginhallitus päätti aloittaa koko kaupunkia koskevat yt-neuvottelut osana uutta talouden tasapainottamisohjelmaa (27.4.2015 § 117), jonka tavoitteena on 33,8 HTV2:n vähennys ja 88,3 vakanssin vähennys vuosina 2015-16. Kotkan kaupunginhallitus hyväksyi 17.6.2015 työnantajan ja henkilöstön välisten yt-neuvottelujen tuloksen, jonka mukaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä kaupungin palveluksesta irtisanotaan enintään 17 henkilöä. Lisäksi eläkepoistumaa hyödyntämällä on vuosina 2015 – 2016 mahdollista toteuttaa 14 tehtävän vähentäminen. Säästösuunnitelmaan sisältyy henkilöstövähennysten lisäksi hallinnollisia organisaatiomuutoksia, joiden vuoksi noin 130 henkilöä tullaan siirtämään yksiköstä toiseen osana palvelurakenteen muutoksia. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 12 2. Vuosille 2014, 2015 ja 2016 henkilöstön vähentämistavoite pilkotaan vastuualueiden talousarvio tavoitteisiin: o 125 määräaikaista henkilötyövuotta Vähentämistavoitteiden saavuttamista verrataan vuoden 2012 henkilötyövuosi (HTV2) lukuihin. Ennuste vuodelle 2015 Määräaikaisten HTV2 - ennuste Konsernipalvelut HTV vuonna 2012 114,8 HTV vuonna HTV2 ennuste Q1-2/2014 Q1-2/2015 74,2 79,8 KH Kaupunginhallitus Muutos vuoteen 2012 -35,0 0,0 KAKU Kaupunkikeh. ja kulttuurin vast.alu KVLA Keskusvaalilautakunta 16,5 9,2 5,6 2,1 2,2 2,5 0,4 HALL Hallinnon vastuualue 18,1 19,7 22,1 4,0 TELA Tekninen lautakunta 75,6 41,0 47,4 -28,2 KALA Kaupunkisuunnittelulautakunta 0,7 1,2 1,3 0,6 TARA Talouden vastuualue 1,8 0,9 1,0 618,6 598,7 546,9 -0,8 -71,7 -10,9 Hyvinvointipalvelut TERV Terveydenhuollon vastuualue 60,1 58,8 54,9 -5,2 VANH Vanhustenhuollon vastuualue 173,5 121,2 131,5 -42,0 SOSH Sosiaalihuollon vastuualue 134,2 138,8 85,9 -48,3 OPET Opetustoimen vastuualue 153,6 166,0 171,6 18,0 83,9 100,4 91,7 7,8 NUOR Nuorisotyön yksikkö 4,0 1,5 1,4 -2,6 HNLA Hyvinvointineuvolan vastuualue 4,4 6,6 6,3 1,9 LIIKUNTA Liikuntalautakunta 3,9 5,4 3,4 733,4 672,8 626,7 -0,5 -106,7 LANU projektit 1,0 PAIV Päivähoidon vastuualue Kotkan kaupunki -1,0 Yllä olevassa taulukossa on ennuste vuodelle 2015. Määräaikaisten ennustetta verrataan vuoden 2012 toteutumaan. Kesäkuun loppuun 2015 mennessä on maksettu 131 622 euroa enemmän määräaikaisten palkkoja kuin samana ajanjaksona vuonna 2014. Vaikka määräaikaisten vähennys on toteutunut tavoitteen mukaisesti, niin palkkojen yleiskorotus 1.7.2014 alkaen ja lääkärien palkkojen yleiskorotus 1.1.2015 alkaen on nostanut palkkakustannuksia. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 13 3. Sairauslomapäivät laskevat yhden päivän/työntekijä vuodessa vuosien 2014, 2015 ja 2016 aikana, yhteensä kolme päivää Vertailu tehdään vuoden 2012 sairauspoissaololukuihin. Ennuste vuodelle 2015 Sairauspoissaolot vastuualueittain yhteensä 2013-2014, kesäkuuhun mennessä 2015 ja vertailu kesäkuuhun 2014 Muutos Vastuualue SPO / hlö 2013 0,0 KH Kaupunginhallitus SPO / hlö SPO / hlö 2014 Q1-2/2014 0,8 0,8 SPO / hlö Q2/2014 Q1-2/2015 Q2/2015 0,0 -0,8 6,7 2,4 KAKU Kaupunkikehitys ja kulttuuri 9,0 7,9 4,3 KVLA Keskusvaalilautakunta 0,0 0,7 0,0 -0,7 7,2 10,8 3,5 HALL Hallinto 13,5 0,7 13,3 TELA Tekninen lautakunta 21,7 16,6 8,6 8,7 0,1 KALA Kaupunkisuunnittelulautakunta 12,0 9,9 6,3 5,3 -1,0 2,2 6,5 3,5 4,7 1,1 TERV Terveydenhuolto 17,4 14,3 7,2 6,8 -0,4 VANH Vanhustenhuolto 25,2 24,6 12,7 13,8 1,1 SOSH Sosiaalihuolto 15,8 14,2 7,2 7,9 0,7 OPET Opetustoimi 13,3 11,1 5,7 5,3 -0,4 PAIV Päivähoito 21,8 19,3 10,5 10,8 0,3 9,0 8,4 4,0 4,8 0,8 HNLA Hyvinvointineuvola 16,8 9,8 5,7 7,2 1,4 LIIKUNTA Liikuntalautakunta 16,9 26,4 10,6 13,7 18,6 16,2 8,4 8,9 3,1 0,5 TARA Talous NUOR Nuorisotyön yksikkö Yhteensä Jos sairauspoissaolojen kehitys jatkuu ennusteen mukaisesti, ja on todennäköistä, että sairauspoissaolot pysyvät joko samalla tasolla tai nousevat hieman (+0,5 päivää/työntekijä) vuoden 2014 tasoon verrattuna. Vuoden 2013 toteumaan verrattuna laskua olisi kuitenkin -1,7 päivää/työntekijä. Vuositasolla ennuste sijoittuu 16,4 - 16,9 sairauspäivään / työntekijä (ka). Kun sairauspoissaolokustannuksia vertailee tämän vuoden (2015) ja viime vuoden (2014) kesäkuun lopun tilanteen osalta, sairauspoissaolojen kustannusvaikutus on olematon. Vuoden 2012 kesäkuun lopun tilanteeseen verrattuna säästöä on syntynyt 781 262 euroa. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 14 4. Palkatonta vapaata säästösyistä käytetään vuosittain 2500 päivää, vuosien 2014 2016 aikana yhteensä 7500 päivää Toteutuma alkuvuonna 2014 - 2015 1.1.-30.6.2014 305 henkilöä 1065 päivää 1.1.-30.6.2015 283 henkilöä 1344 päivää Osana talouden tasapainottamisohjelmaa Kotkan kaupunki suosittelee henkilöstölle palkattoman vapaan ottamista ja esimiehille sen myöntämistä siinä laajuudessa, kuin se toiminnan kannalta on mahdollista. Palkatonta vapaata säästösyistä on mahdollista käyttää vain siellä, missä toiminta kyetään järjestämään vapaiden aikana ilman sijaisia tai vapaan vuoksi muuten kohoavia kustannuksia. Alkuvuonna 2015 on käytetty palkatonta vapaata säästösyistä 279 päivää enemmän kuin samana ajanjaksona vuonna 2014. Mahdollisesti kesälomakausi nostaa vielä pidettyjen päivien määrää. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 15 5. Jatketaan ylityökieltoa Vastuualueet kirjaavat talousarviotavoitteisiin vuosien 2014 - 2016 aikana tavoitteet ja keinot vähentää lisä- ja ylityökustannuksia 10 prosenttia/vuosi, yhteensä 30 prosenttia. Vertailulukuna käytetään vuoden 2012 ylityökustannuksia. Toteutuma alkuvuonna 2015 Muutos alkuKustannukset Kustannukset vuodesta Kustannukset Kustannukset tammi - kesäkuu tammi - kesäkuu 2014 alku2012 2013 2014 2015 vuoteen 2015 Hallinnon vastuualue Talouden vastuualue Kaupunkikehitys ja kulttuurin vastuualue 19 554,73 9 482,31 4 261,74 4 680,47 418,73 3 309,66 0,00 627,76 318,62 -309,14 16 803,64 9 400,67 5 459,41 4 716,17 -743,24 Tekniset palvelut Terveydenhuollon vastuualue Vanhustenhuollon vastuualue Sosiaalihuollon vastuualue Opetustoimen vastuualue Päivähoidon vastuualue Hyvinvointineuvolan vastuualue 475 283,73 311 854,51 189 220,47 237 396,64 48 176,17 51 250,78 33 974,84 19 003,71 52 363,59 33 359,88 164 992,88 94 560,76 39 854,76 79 911,40 40 056,64 21 551,17 20 058,78 20 191,87 26 289,74 6 097,87 3 530,06 2 743,41 883,89 320,66 -563,23 4 337,39 2 098,34 3 238,43 7 477,43 4 239,00 3 097,52 1 044,25 341,00 345,32 4,32 Nuorisotyön yksikkö Liikuntayksikön vastuualue 1 184,39 0,00 0,00 0,00 0,00 21 676,82 11 331,27 2 729,94 5 328,23 2 598,29 786 572,77 496 549,14 285 812,98 419 148,27 133 335,29 Kotkan kaupunki Ylityökustannukset ovat nousseet vuoden 2014 kustannuksista 133 335 eurolla, mikä selittyy teknisissä palveluissa kiinteistönhoidossa mm. kaudelle sattuneella vaalityöllä ja useamman työntekijän sairauslomilla, joita on hoidettu muiden työntekijöiden vuoron jatkamisella ylityönä sekä katukunnossapidossa talvisesongilla. Terveyden- ja vanhustenhuollossa kustannusnousu selittyy hoitohenkilökunnan palkan yleiskorotuksilla 1.7.2014 ja vuoden alusta 2015. Lisäksi vanhustenhuollossa on ollut ajoittain vaikeuksia saada sijaisia, ja työtä on osittain jouduttu tekemään lisä- ja ylityönä. Pitemmällä tarkasteluvälillä muutos on tavoitteen mukainen. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 16 6. Yhteenvetoarvio kustannusvaikutuksista Henkilöstöperusteiset kustannussäästöt ovat toteutuneet tavoitteen suuntaisesti, kuitenkin odotettua hitaammin. Kuuden miljoonan euron säästötavoitteesta henkilöstökuluissa noin puolet on saavutettu vuodesta 2012 alkaen kesäkuun 2015 loppuun mennessä. Huom! kaikki ilman henkilösivukuluja (22,6 %) Kustannusvaikutus 1-6/ 2015 verrattuna 1-6/2014 Palkkakulut (netto) Huom! yleiskorotusten vaikutus 1.7.2014 & 690 376 1.1.2015 Sairauspoissaolot 755 Ylityökustannukset 133 335 Yhteensä 824 466 Huom! kaikki ilman henkilösivukuluja (22,6 %) Henkilöstöön kohdistuvat säästöt vuodesta 2012 30.6.2015 asti Palkkakulujen lasku vuodesta 2012(netto) Sairauspoissaolojen lasku vuodesta 2012 1 102 977 781 262 Ylityökustannusten säästö vuodesta 2012 Palkaton säästösyistä Yhteensä 491 444 761 183 3 136 866 Uuden talouden tasapainottamisohjelman 2015 -2017 tavoitteena on, että kuluvan valtuustokauden loppuun mennessä kaupungin käyttötaloudessa saavutetaan lähes 11 miljoonan säästö, josta henkilöstökustannusten säästötavoite on maksimissaan 1,3 miljoonaa euroa. Raportointikaudella käytiin koko kaupunkia koskevat yt-neuvottelut 4.5. - 15.6.2015 välisenä aikana. Kotkan kaupunginhallitus hyväksyi 17.6.2015 työnantajan ja henkilöstön välisten neuvottelutuloksen, jonka mukaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä kaupungin palveluksesta irtisanotaan enintään 17 henkilöä. Lisäksi eläkepoistumaa hyödyntämällä on vuosina 2015 – 2016 mahdollista toteuttaa 14 tehtävän vähentäminen. Säästösuunnitelmaan sisältyy henkilöstövähennysten lisäksi hallinnollisia organisaatiomuutoksia, joiden vuoksi noin 130 henkilöä tullaan siirtämään yksiköstä toiseen. Palvelurakennetta ja -verkostoa sekä toimintoja uudelleen järjestämällä tavoitellaan nykyistä toimivampia ja tehokkaampia palveluja sekä kustannussäästöjä siirtämällä painopistettä ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palveluihin. Toimenpiteet jalkautetaan vastuualueille 3.8.2015 alkaen. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 17 KONSERNIHALLINTO KAUPUNGINHALLITUS 1.1.-30.6.2015 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit tekijät Kotka on vetovoimaiKärkikohteiden ja tapahnen ja omaleimainen tumien kehittäminen ja kaupunki, jossa takävijämäärät, tapahtumipahtuu en määrä Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä E18:n ja kehityskäytävän tuomat uudet investoinnit ja avaukset (ja niiden tuomat työpaikat) Uusien työpaikkojen määrä Majoittuvien matkailijoiden määrä Kotkassa Taxfree-myynnin ja Invoice-kaupan määrä Päätöksenteossa otetaan yritykset huomioon ja uusien yritysten sijoittumista Kotkaan tuetaan 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit tekijät Kaupunkirakenne on Keskusta-alueilla käyntiivis ja toimiva, kesnissä kaupan ja asumikustat eläviä, asumisen kehittämis-hankkeita nen viihtyisää Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Seudun strateginen yleiskaavoitus etenee Tavoitetaso 2015 Kävijämäärät: Vellamo 105 000 Vellamo maksavat 40 000 Meripäivät 200 000 Kirjasto 475 000 Maretarium 38 000 Toteuma 30.6. Vellamo 47 200 (maksavat 6 900) Tapahtumia yht. 500 Kantasataman ja Jumalniemen kaupalliset hankkeet etenevät. Kirjasto 222 021 Maretarium 12 953 (maksavat 10 770) Tapahtumat 191 Kantasataman maankäyttösopimus ja keskeiset sopimukset valmistuneet Satamasidonnainen teollisuusyritys sijoittuu Kotkaan. Seurantajaksolla ei ole tapahtunut uusia sijoittumisia. Kotka 600 (brutto) Kotka 300 (netto) Seuranta vuositasolla. 160 000 38 823 (tammitoukokuu) 11 Milj. € ,invoicekaupasta ei ole saatavilla tilastotieto 1 904 000 € Yritysvaikutusten arviointi päätöksenteossa -kokeilun laajentaminen. Yritysten palvelemisen kehittäminen mm. uuden toimintamallin avulla. Yritysvaikutusten arviointi päätöksenteossa on otettu käyttöön kaupunkikehityksen ja kaupunkisuunnittelun vastuualueilla. Yritysten palvelemisen parantamiseksi ollaan päätetty konsernitason toimintamallista. Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Kantasataman asemakaava lainvoimainen. Karhulanniemen kaavarunko valmistuu. Strategisen yleiskaavan tavoitevaihe käynnissä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 10.7.2015. Hyväksymismenettelyyn syksyllä. Strategisen yleiskaavan tavoitevaihe on käynnissä. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 18 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 tekijät Henkilöstö osaava ja Henkilöstömäärän väVakinaisen henkilöoikein mitoitettu, esihennys etenee talouden kunnan HTV2 lasku miestyö on laadukasta tasapainottamisohjelman vuoden 2011 tasosta mukaisesti. vuoden 2015 aikana on 35 henkilötyövuotta ja määräaikaisten 41 henkilötyövuotta. Sairauspoissaolojen Sairauspoissaolot määrä vähenee suunnilaskevat 1,0 päitelman mukaisesti. vää/työntekijä. Kaupungin toiminta on Avoimen hallinnon ohKaupunki on mukana avointa ja oikeudenjelman toteuttaminen valtiovarainministeriön mukaista Avoimen hallinnon kehittämisohjelmassa. Avoinkotka.fi sivustoa kehitetään ja käyttöä lisätään 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 tekijät Talous on tasapaiVuosikate vastaa poistoja Vuosikate 19 milj. nossa ja investointeja euroa Velkaantuminen pysäytetty Velan määrä ei kasva 2015 Toteuma 30.6. Vakituinen henkilökunta, ks. s. 11. Määräaikainen henkilökunta, ks. s. 12. Sairauspoissaolot, ks. s. 13. Kaupunki on mukana avoimen hallinnon ohjelmassa. Avoinkotka.fi-sivustoa on käytetty Kantasatama-hankkeen viestintäkanavana. Toteuma 30.6. 1-6/2015 toteumasta laaditun ennusteen mukaan vuosikate olisi jäämässä 13 milj. euroon. Investointiohjelman ollessa tiukka, vuosikatetavoitteesta jääminen lisää velkaantumispainetta. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 19 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. tekijät Ympäristö, kestävä Vesistön tila Kotkan alueen pisteSeuranta vuositasolkehitys ja turvallisuus kuormitustaso laskee. la. huomioidaan kaikessa toiminnassa Kotkan kaupungin alueen Päästöt vähenevät, Seuranta vuositasolkasvihuonekaasupäästöt päästötasotavoite on la. (t CO2-ekv/a) 300 000 t/vuosi. Uusiutuvan energian osuus energiantuotannon raaka-aineena (Kotkan energia) (%) Uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa on yli 50 %. v. 2014: 54,34 % Kaupungin oman toiminnan energiankulutus (TEM sopimuksen tavoiteluku) (MWh) Kaupungin toimintojen energiankulutus on alle 95 000 MWh/vuosi. Seuranta vuositasolla. Turvallisuussuunnitelman toimenpiteiden toteutuminen Suunnitellut toimenpiteet toteutuvat Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman laatiminen on käynnissä yhdessä Kaakkois-Suomen ELY:n ja alueen kuntien kanssa. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 20 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 1.1.-30.6.2015 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit tekijät Palvelut laadukkaita ja Kehitetään sähköisen käyttäjälähtöisiä asioinnin mahdollisuuksia 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit tekijät Toimiva elinkeinopoli- Lupamenettelyt sujuvia tiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Rakennusvalvonnan sähköistä asiointia lisätään. Rakennusvalvonta on liittynyt valtakunnalliseen lupa.fi sähköiseen järjestelmään. Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Rakennuslupien ratkaisemisen delegointia lisätään. Ei ole lisätty. Ympäristönsuojelussa Osallistutaan lupa.fikehitetään sähköistä pilottihankkeeseen ja lupa- ja ilmoitusmetapaamisiin. nettelyä ympäristöministeriön lupapistepalvelun kehittämishankkeen pohjalta. . 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit tekijät Kaupunkirakenne on Viihtyisä ja terveellinen tiivis ja toimiva, kesasuinympäristö kustat eläviä, asuminen viihtyisää Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Seudullinen yhteistyö vahvistuu Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Asuinympäristön kuluttaja- palveluita, kuten leikkikenttiä, uimahalleja, kauneushoitoloita ja elämyspalveluita, valvotaan valvontasuunnitelman mukaisesti. Kymenlaakson kuntien yhteistyötä ekotehokkuuden edistämisessä vahvistetaan. Kootaan kestävän kehityksen yhteistyöverkosto. Toteuma 15 %, valvonta painottuu syksyyn. Kotkan Kekeverkosto perustettiin 12/2014, noin 25 toimijaa. Verkosto kokoontui neljä kertaa 1.1.-30.6.2015. 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestys- Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. tekijät Ympäristö, kestävä Rakentamisen energiaEnergianeuvontaa Toteutunut. kehitys ja turvallisuus tehokkuus jatketaan rakennushuomioidaan kaikesvalvonnassa yhteissa toiminnassa työssä kaupunkisuunnittelun kanssa. Aalborgin sitoumusten toteuttaminen Kaupungin ekotukitoimintaa ja ekoarkea kehitetään. Ekoaviisi ilmestyi kaksi kertaa. Teematapahtumat ja koulutukset toimivat kehittämi- LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 21 sen välineinä. Järjestettiin yhteinen ekotukihenkilökoulutus Haminan kanssa 3/2015. Ympäristölautakunnan tammi-kesäkuun ulkoinen toimintakate on - 0,69 milj. euroa, mikä on 64,7 % talousarvion ulkoisesta toimintakatteesta. Tuottoja on kertynyt 37,3 % arvioidusta koko vuoden tuotoista. Ilmanlaaduntarkkailun kustannuksiin perustuvat tuotot kertyvät vasta joulukuussa. Toimintamäärärahasta on käytetty 63,9 %. Kulut ja tuotot ovat kertyneet edellisvuotta hitaammin. Ympäristökeskuksen tulot muodostuvat maksutuottojen lisäksi ilmanlaaduntarkkailun myyntituotoista ja palvelujen myynnistä Pyhtäälle. Ensimmäisen puolivuotiskauden aikana toimintatuotot ovat hieman jäljessä ja toimintakulut edellä. Ympäristökeskuksen ennustetaan ylittävän talousarvioon kirjatun ulkoisen toimintakatteensa 0,85 milj. euroa noin 0,1 milj. eurolla. Rakennusvalvonnan osalta toimintatuottotavoitteen ennustetaan toteutuvan 100 %:sti, mikäli Outlet -hanke käynnistyy. Rakentamisen määrään vaikuttaa yleinen taloudellinen tilanne taantuman ja työttömyyden seurauksena. Rakennusvalvonnan ulkoisen toimintakatteen ennustetaan olevan 0,19 milj. euroa, joka on sama kuin tavoitetaso. Ympäristölautakunnan vuoden 2015 toimintakate tavoite on - 1,0 milj. euroa. Toimintakatteen ennustetaan olevan -1,2 milj. euroa, mikä merkitsee ylitystä talousarvioon 0,1 milj. euroa. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 22 KULTTUURILAUTAKUNTA 1.1.-30.6.2015 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestysArviointikriteetekijät rit/mittarit Kotka on vetovoimaiKärkikohteiden ja tapahnen ja omaleimainen tumien kehittäminen ja kaupunki, jossa takävijämäärät, tapahtupahtuu mien määrä Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Vellamo 105 000 Kirjasto 475 000 Kaupungissa järjestettävien kulttuuritapahtumien määrä 500 Vellamo 47 190 Kirjasto kävijät 222 000 Tapahtumat 191 Lautakunnan alaisten instrumenttien (Kulttuuriasiainkeskus, Kaupunginkirjasto, Kymenlaakson museo ja Avustusbudjetti) kokonaiskehitystyö saatiin alulle loppukeväästä 2015 uuden kulttuurijohtajan aloitettua toimessaan. Kesän ja alkusyksyn prioriteetti on ollut prosessien ja sidosryhmien kartoittaminen. Lautakunta tulee käsittelemään syksyllä kulttuurijohtajan ja toimijoiden yhdessä laatiman tiekartan, johon sisältyy toimintatapojen uudistaminen ja tehokkuuksien hakeminen erilaisten muodollisten ja sisällöllisten uudistusten kautta. Tiekartan merkittävä määrittäjä on myös KH:n hyväksymä säästöohjelma, jonka implementointi alkaa syksyllä 2015. Kulttuurisasiainkeskuksen osalta kehittäminen on suuntautunut henkilöstömuutosten prosessointiin ja ydintapahtumien (keväällä Dreamwall) tuotannolliseen ammattimaistamiseen. Kirjastojen osalta kehittäminen on suuntautunut tilojen kunnostuksiin ja tapahtumatuotantojen vakiinnuttamiseen. Museon kohdalla kehittämisen keihäänkärkinä ovat olleet näyttelyn uudistaminen palvelumuotoiluhankkeiden tuloksia hyödyntäen ja yhteistyö Oxford Research:in kanssa. Kulttuuriasiainkeskus Kulttuuriasiainkeskuksen kevään päätapahtuma Dreamwall pidettiin Merikeskus Vellamossa, jossa se keräsi kahden päivän aikana yhteensä yli 1500 osallistujaa ja sai laajasti huomiota mediassa. Dreamwall toteuttaa ajatusta Vellamon, Kulttuuriasiainkeskuksen, Nuorisotoimen, Kaupunginteatterin ja Opetustoimen hyvästä yhteistyöstä ja tuo yli 1500 kotkalaista nuorta merikeskukseen. Kulttuuriasiainkeskuksen pienempiä tuotantoja ovat muun muassa Runoklubit, joissa on käynyt yhteensä 240 ihmistä ja Kansallinen veteraanipäivä, jota vietettiin Kymin kirkossa ja Helilän seurakuntakeskuksessa, juhlatilaisuuteen osallistui yli 200 henkeä. Kaupunginkirjasto Kirjastojen alkuvuotta ovat sävyttäneet remontit ja ilmeiden uudistamiset, joiden myönteinen vaikutus on alkanut näkyä lähes välittömästi. Asiakkaat ovat löytäneet pääkirjaston raikastuneen ja uudistuneen kolmannen kerroksen kiitettävästi. Palaute on ollut myönteistä, vaikka kolmannen kerroksen remontointi onkin vaikuttanut lainaus- ja kävijälukuihin. Kokonaislainaus- ja kävijäluvut ovat siis olleet laskussa, poikkeuksena Otsolan sivukirjasto, jossa lainaus on muutamina kuukausina noussut yli kymmenen prosenttia. Pääkirjastossa lainaus- ja kävijälukuihin vaikutti vielä tammikuun ajan jatkunut kolmannen kerroksen remontti. Lopputulos oli erittäin onnistunut uusine työskentelypisteineen, opiskelu- ja mediatiloineen sekä tutkijanhuoneineen. Karhulan kirjastoa puolestaan remontoitiin toukokuun kahden viimeisen viikon aikana, jolloin kirjasto oli kokonaan suljettu, mikä luonnollisesti vaikutti lainauslukuihin. Talousarvion toteuma on suunnitelman mukainen. Myös investoinnit tulevat toteutumaan loppuvuoden aikana suunnitellusti. Tapahtumatuotannot jatkuivat vilkkaana kevätkaudella. Erityisesti kirjalliset illat, nukketeatteriesitykset ja mobiililaiteopastukset olivat suosittuja. Monia vakiintuneita tapahtumia kuten satutuokioita, lukupiirejä, elokuvaesityksiä, monikulttuurisia suomikerhoja ja lukukoirien vierailuja jatkettiin keväällä. Kirjavinkkaus ja muu koulujen kanssa tehtävä yhteistyö oli myös aktiivista. Kymenlaakson museo Kymenlaakson museon näyttelyn uudistaminen on ollut kriittinen sijoitus tulevaisuuteen. Kävijämäärien lisääminen ilman keskeisten näyttelyiden merkittävää uudistamista on käytännössä mahLIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 23 dotonta. Tästä johtuen alkuvuodesta (maaliskuun alussa) museo sulki 2. kerroksen näyttelytilan ja aloitti merkittävän suunnittelu- ja uudistamisprosessin. Uudistettujen näyttelyosioiden vaikutus tullaan näkemään vasta vuoden 2016 puolella ja vaikuttanee siis myös syksyn kävijämääriin. Koko Vellamon kävijämäärät olivat hieman edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa pienemmät, mutta 105 000 kävijämäärän tavoite tullaan todennäköisesti saavuttamaan. Museon käynnissä olevan näyttely-uudistuksen ja koko Vellamon palvelumuotoilukonseptin toivotaan tuovan lisää näyttelykävijöitä ja asiakaslähtöisiä palveluita loppuvuodesta alkaen. Kokouspalveluiden käyttö on jatkanut nousuaan ja sen lisäämiseen on vielä potentiaalia, erityisesti Kantasataman uusien hankkeiden myötä. Vellamon kaikkien toimijoiden yhteisten yksiköiden (asiakaspalvelu, viestintä jne.) toiminnan kehittämistä jatketaan asiakkaiden mukaan ottamista edistäen kulttuurijohtajan johdolla. Vuoden 2015 alusta Kymenlaakson museolle siirtyi Galleria Uusikuvan toiminta ja vastuu kaupungin taidekokoelmista. Uusikuvan näyttelyissä on alkuvuoden aikana käynyt noin 1800 kävijää ja taidekokoelmaa on kartoitettu kahdella työllä. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 24 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 1.1.-30.6.2015 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit tekijät Palvelut laadukkaita ja Kaupunkisuunnittelun käyttäjälähtöisiä vuorovaikutusta kehitetään Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä kehitetään 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit tekijät Kotka on vetovoimaiToiminnallisesti kiinnosnen ja omaleimainen tavien ja monipuolisten kaupunki, jossa tapaikkojen kehittäminen pahtuu Toimiva elinkeinopoli- Kaupunkisuunnittelun tiikka tukee yrityksiä ja yhteistyö muiden elinkeilisää työllisyyttä nopolitiikan toimijoiden kanssa saumatonta, monipuolista tonttitarjontaa erilaisille yrityksille 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit tekijät Kaupunkirakenne on Keskusta-alueilla käyntiivis ja toimiva, kesnissä kaupan ja asumikustat eläviä, asumisen kehittämishankkeita nen viihtyisää Asuntopoliittinen ohjelma Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Seudun strateginen yleiskaavoitus etenee Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Uutta vuorovaikutustilaa kaupungintalon alakerrassa hyödynnetään monipuolisesti Uusi vuorovaikutustila ei vielä varusteltu. Vuorovaikutusta on painotettu toiminnassa. Suunnitelma on keskittynyt Kantasataman alueelle. Aluetta laajennetaan Kotkansaaren yleiskaavan yhteydessä Kotkansaaren ja kantasataman jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien kehittämissuunnitelma laadittu Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Kauppatorin kokonaissuunnitelman laatiminen yhteistyössä torin toimijoiden kanssa Kantasataman asemakaava lainvoimainen Kansallisen kaupunkipuiston jalkauttaminen yritysten hyödynnettäväksi Kauppatorin suunnitelman ensimmäisen vaihe käytössä, työ jatkuu. Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Karhulan keskustan kehittämishanke ja Kotkansaaren osayleiskaavoitus käynnissä Valmistuu vuoden 2015 aikana Yleiskaavahankkeen tavoitevaihe käynnissä YTK:n kesäkoulu työstää Karhulan keskustaa. Kotkasaaren OYK käynnistyy elokuussa. Työ on kesken. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestys- Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 tekijät Henkilöstö osaava ja Kaupunkisuunnittelun Prosessien kaikille oikein mitoitettu, prosessit toimivat sujuosille on tekijä esimiestyö on laadu- vasti ja vastaavat toiminkasta taympäristön haasteisiin Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 10.7.2015. Toimenpiteitä aloitettu Vetovastuu Cursorilla Tavoitevaihe on käynnissä. Toteuma 30.6. Yleiskaava-arkkitehdin virka täyttämättä. Liikennesuunnittelu ostopalveluna. Paikkatietokäsittelijöiden toimia täyttämättä. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 25 Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Vastuualueen sisäistä vuorovaikutusta kehitetään 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit tekijät Talous on tasapaiTonttituotantoprosessin nossa ja toteutuksen pitkäntähtäimen suunnittelu Rakennettujen kiinteistöjen kokonaistalouden hallinta Sisäisten tehtäväraatien kokeilu Tehtäväraadit ovat kokoamatta. Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Pitkäntähtäimen suunnittelua hyödynnetään seuraavan vuoden talousarviota laadittaessa Rakennuskannan käyttö-, myynti-, kehittämis- ja purkuvaihtoehtojen kattava arviointi PTS-työ ei ole edennyt suunnitellulla tavalla, tilannetiedon keruu käynnissä. Työ on käynnistynyt toimitilapäällikön aloitettua virassa. 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. tekijät Ympäristö, kestävä Kantasataman ympärisKantasataman l vaiBreeam-työn vaihe kehitys ja turvallisuus töohjelma laadittu heen Breeamseuraa hankkeen huomioidaan kaikessa sertifikaatti hankittu vaihetta. toiminnassa Talous Kaupunkisuunnittelulautakunnan tammi-kesäkuun toimintakate on 12,0 milj. euroa, joka on 37,2 % koko vuoden lisätalousarvion mukaisesta toimintakatteesta. Toimintatuottoja on toteutunut 8,9 milj. euroa, joka on 35,5 % koko vuoden lisätalousarviosta. Toimintatuottojen toteuma painottuu loppuvuoteen, sillä suurin osa tontinvuokratuloista toteutuu vasta lokakuussa. Lisäksi kaavoituksen palvelualueella käydään neuvotteluja ulkopuolisten sopimuskumppanien kanssa. Neuvottelujen toteutuessa myönteisesti saavutetaan koko vuodelle budjetoitujen toimintatuottojen taso. Neuvottelujen lopputulos riippuu kuitenkin sopimuskumppanien päätöksistä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan toimintakuluista on toteutunut 10,5 milj. euroa, joka on 52,4 % koko vuoden talousarvion tasosta. Toimintakulujen puolella lautakuntaa rasittaa toimitilojen palvelualueelle asetettu tätä vuotta koskeva suuri säästötavoite. Tämän hetkisen ennusteen mukaan säästötavoite ei tule toteutumaan. Säästötavoitteen toteutumiseen vaikuttavat mm. loppuvuoden säätilat ja odottamattomat korjaustarpeet. Maanhankinta ja luovutus Hovinsaarenrannan kaksi ensimmäistä kerrostalotonttia on myyty n. 650 000 euron kauppahinnalla. Maanhankinta ja -luovutus on muutoin painottunut asemakaavan toteuttamiseksi tehtyihin kauppoihin ja vaihtoihin. Tonttien luovutuksen osalta on pääpaino Räskin alueella, jossa on 12 varausta. Rakentajat pääsevät paikalle lokakuun alussa. Kantasataman kaupallisen hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat satamahallien hankintaa koskevat sopimukset ovat lisämäärärahaesityksineen 10.7. kaupunginvaltuustossa. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 26 Kaavoitus Asemakaavoitus painottuu edelleen elinkeinotontteihin. Jumalniemen kehittämishanke yhdessä kiinteistönomistajien kanssa on käynnistynyt. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK:n kansainvälinen kesäkoulu työskentelee Kotkassa ja pohtii Karhulan keskustan ja Jumalniemen alueiden kehittämistä. Kantasataman kaava on menossa hyväksymismenettelyyn kesän aikana yhdessä aluetta koskevien sopimusten kanssa. Ristinkallion ja Rasinkylän kaavat tulevat ehdotuksena nähtäville elokuun aikana. Kierikkalan kalastusmatkailuelinkeinoa tukeva asemakaava on saanut lainvoiman. Keskussairaalan hanke etenee sairaala-alueen suunnittelun vaatimassa aikataulussa. Karhulanniemen kaavarunko on tulossa hyväksyttäväksi loppusyksystä. Alueen suunnittelu jatkuu asemakaavojen muodossa maanomistajan kanssa yhdessä sovittavassa aikataulussa. Pohjolatalon kaavamuutos sai lainvoiman tammikuussa, mutta rakentaminen ei ole toistaiseksi käynnistynyt. Räskin alueelta on varattu 8 tonttia. Rakentaminen voi alkaa alueella syksyllä 2015. Räskin jälkeen uusien, merkittävien omakotialueiden tuominen kaavoitusohjelmaan edellyttää maanhankintaa, jonka pohjaksi tarvitaan yleiskaavoitusta. Karhulan Pitkäsaaren ranta-asemakaava on käynnistynyt ja luonnos tulee nähtäville syksyllä 2015. Energia- ja ilmastoasioiden arviointi on otettu yhdeksi tarkastelukohteeksi kaavojen yhteydessä. Arviointi sisältää yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, alueen joukkoliikenneyhteyksien, hyvien kävelyolosuhteiden ja pyöräilyn sekä kestävien energiaratkaisujen mahdollistamisen arvioinnin. Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavaehdotus oli uudelleen nähtäville. Saatu palaute on pääosin käsitelty ja kaava tulee hyväksyttäväksi loppuvuodesta 2015. Seudun strateginen yleiskaavatyö on käynnistynyt ja tavoitevaihe on meneillään. Hankkeessa kytketään uudella tavalla toisiinsa elinkeinokehittäminen, alueen markkinointi ja maankäytön suunnittelu. Mittaus- ja kiinteistötoimi Kotka siirtyy käyttämään suositusten mukaista N2000 – korkeusjärjestelmää 1.1.2016 alkaen. Mittaukset ja laskenta korkeusjärjestelmän vaihtamiseksi on tehty. Aineistojen muuntaminen ja sidosryhmille tiedottaminen on valmisteltu ja toteutetaan syksyllä. Maastomittauksia on tehty tasokoordinaatiston paikallisten virheiden selvittämiseksi tulevien korjausten tekemistä varten. Keskeisten tehtävien prosessien ajantasaistaminen on aloitettu kiinteistöselvitysten ja pohjakartan tarkistuksessa sekä tonttijako- ja toimituskarttojen tuottamisessa. Maksamattomien venepaikkamaksujen ja talvisäilytysmaksujen keräämistä on tehostettu. Kiinteistötoimitukset ja rakennusvalvontamittaukset on tehty tilausten mukaisesti. Kiinteistöselvityksiä ja pohjakartan tarkistuksia tehdään kaavoituksen edellyttämillä alueilla. Toimitilahallinto Käyttötaloudessa säästöä on syntynyt edellisvuoteen verrattuna sähkökustannuksissa, mutta vastaavasti väistötilojen aiheuttamat määrärahat eivät tule riittämään. Toimitilahallinnolle talousarvioon 2015 kirjattua 1,94 milj. euron säästötavoitetta ei tulla saavuttamaan. Uimala Katariinan altaan korjaukseen kohdistettu korjausmääräraha kohdistetaan uudelleen / käytetään Uimalan kuntotutkimuksiin ja tarveselvityksen laatimiseen. Urheilukeskuksen katsomotilojen rakentaminen käynnistynee syksyllä (rahoitusratkaisu vielä avoin) Talousarvioon eivät ole sisältyneet katsomon suunnittelukustannukset, jolloin suunnitteluun varatut määrärahat ylittyvät. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 27 TEKNINEN LAUTAKUNTA 1.1. - 30.6.2015 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestys- Arviointikriteerit/mittarit tekijät Palvelut laadukkaita Yhdyskuntatekniset palja käyttäjälähtöisiä velut kyselytutkimus (FCG Finnish Consulting Group Oy) Talonsuunnittelun hinta-/ laatusuhteen arviointi 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit tekijät Toimiva elinkeinopoli- Kilpailutuksissa ja päätiikka tukee yrityksiä ja töksenteossa pyritään lisää työllisyyttä ottamaan huomioon paikalliset yritykset, uusien yritysten sijoittumista Kotkaan tuetaan Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Liikenneväylien ylläpidossa ja katuvalaistuksessa ollaan parempia kuin 25 % vertailukaupungeista. Keskustapuistojen hoidossa ollaan maan paras ja muiden puistojen ja taajamametsien hoidossa ollaan yli keskiarvon. Tekniset palvelut osallistui kyselytutkimukseen, jonka tulokset saadaan syksyllä. Suunnittelijat kilpailutetaan ja valitaan lautakunnan hyväksymän pisteytysmenetelmän mukaan Pisteytys- ja puitesopimusperiaatteet on hyväksytty lautakunnassa. Suunnittelijat valitaan niiden mukaan. Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Hankintakilpailutusten ja päätösten yhteydessä selvitetään niiden vaikutukset paikallisille yrityksille. Yrityskontakteihin reagoidaan välittömästi joko itse tai välittämällä yhteydenottopyynnöt. Päätösten yhteydessä on mietitty yritysvaikutuksia. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 tekijät Kaupungin toiminta on Tiedottamisen riittävyys Henkilöstölle ja kauavointa ja oikeudenpunkilaisille lisätään mukaista tiedottamista Yhdessä Cursorin kanssa on kehitetty menettelytapaa yrityskontakteihin reagoimiseen. Toteuma 30.6. Teknisten palveluiden johtoryhmässä on mukana henkilöstön edustajat ja muistiot jaetaan kaikkiin työpisteisiin. Tiedotteita ajankohtaisista asioista on jaettu nettiin ja tiedotusvälineille. 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. tekijät Ympäristö, kestävä Joukkoliikenteen matkus- Joukkoliikenteen Kotkan paikallisliikenLIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 28 kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa tajamäärä. matkustajamäärä pyritään nostamaan vuoden 2013 tasolle. teen matkustus tammi-kesäkuussa on pudonnut 8,3 % vuoden 2013 tammikesäkuun tasosta.. Kaupungin hankintojen ekologisuus Hankinnat tehdään kestävän kehityksen periaatteita noudattaen Hankinnoissa on mahdollisuuksien mukaan otettu ekologisuus huomioon. Työt suoritetaan suojatusti Työt on tehty tarvittaessa suojatusti. Peruskorjaus- ja uudisrakennusvaiheissa kaupungin kohteet suojataan sään vaikutuksilta, kosteusvahingoilta TEKNISET PALVELUT Käyttötaloudessa säästöä on syntynyt sähkön, lämmityksen ja joukkoliikenteen kustannuksissa, mutta alkutalven kelit lisäsivät ylitöiden ja alueiden kunnossapitopalveluiden kustannuksia. Talousarviossa pysyminen tulee olemaan haasteellista. Loppuvuoden kelit (lämpötilat ja lumisateiden määrä) ratkaisevat lopputilanteen. Investointeihin on esitetty Kantasataman suunnitteluun lisämäärärahaa (120 000 euroa). Esityksen käsittely on kesken. E 18 erillishankkeen urakan kustannukset kertyvät urakan edistymisen myötä eikä kustannusten tarkka ennustaminen vuoden vaihteen tilanteeseen ole mahdollista. Hyvin todennäköisesti hankkeelle joudutaan hakemaan vuodelle 2015 lisämäärärahaa, joka kuitenkin pienentää taloussuunnitelmassa hankkeelle vuodelle 2016 varattua määrärahaa. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 29 HYVINVOINTIPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1.1.-30.6.2015 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit tekijät Palvelut laadukkaita ja Hoito- ja palvelutakuun käyttäjälähtöisiä toteutuminen vanhustenhuollossa sosiaalihuollossa terveydenhuollossa (vastuualueittain kyllä / ei) Ennaltaehkäisevä Palveluiden painopiste toiminta on aktiivista ennalta ehkäisyyn ja asija omavastuuta vahakkaiden omatoimisuuvistavaa den tukemiseen Hyvinvointia edistävä ohjaus (kirje, puhelinsoitto, kotikäynti) 80- ja 85vuotiaille, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Sähköisten palvelujen käyttö ja määrä Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Hoito- ja palvelutakuu toteutuu kaikissa palveluissa. Vanhustenhuollon osalta toteutuu Sosiaalihuollossa ei toteudu toimeentulotuen käsittelyajoissa. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on alle 1,2 % ikäryhmästä (31.12.). Sijaishuollon ostopalvelujen hoitovuorokaudet vähenevät 20 %. Vähennys n. 14 %. Kohderyhmästä tavoitetaan 95% Aloitettu Sosiaalihuollon sähköisiä palveluja käyttää 1 300 asiakasta. Vuorovaikutteisia sähköisiä palveluja lisätään., ottamalla käyttöön mm. suojattu sähköposti. Sosiaalihuollossa käyttäjämäärä ylittää tavoitteen. Suojattu sähköposti käytössä. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 tekijät Strateginen seutuyhTulkkikeskuksen toiteistyö vahvistuu minnasta tehdään uusi yhteistyösopimus Kymenlaakson kuntien ja Carean kanssa. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 tekijät Henkilöstö osaava ja Henkilöstömitoitukset Lakisääteiset/ suosioikein mitoitettu, esivanhustenhuollossa suh- tusten mukaiset henmiestyö on laadukasta teessa lakiin /suosituksiin kilöstömitoitukset toteutuvat Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1 pv/hlö ed. vuodesta. Toteuma 30.6. Sopimus tuli voimaan 1.2.2015. Toteuma 30.6. Vanhustenhuollossa toteutuu Vanhustenhuollossa 6 kuukauden aikana 13,8 pv/hlö (12,7/ LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 30 2014) Kaupungin toiminta on Aktiivinen vuorovaikutus avointa ja oikeudenja tiedottaminen kuntalaimukaista sille Vastuu- tai palvelualueiden muutoksista tiedotetaan väestölle, kaupungin internetsivuilla, median kautta tai infotilaisuuksissa 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 tekijät Talous on tasapaitalouden toteuma Toimintakate ei ylity nossa Toteuma 30.6. Toteuma-% 50,3 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. tekijät Ympäristö, kestävä Yksikkökohtaiset kestä100% kehitys ja turvallisuus vän kehityksen toimintahuomioidaan kaikessa periaatteet käytössä toiminnassa Talous Sosiaali- ja terveyslautakunnan talouden toteuma kuuden ensimmäisen kuukauden jälkeen ja sen perusteella tehty ennuste ulkoisten toimintatuottojen ja -kulujen osalta sisältää riskejä budjetin ylittymiseen. Toimintatuottojen arvioidaan kuitenkin toteutuvan budjetin mukaisina. Jo aiemmin on esitetty arviot määrärahojen ylittymisestä työmarkkinatuen maksuosuuksiin (1,4 milj. euroa) sekä päiväaikaisen päivystyksen järjestämiseen (1,4 milj. euroa). Terveydenhuollossa ennuste erikoissairaanhoidon tekemien laskelmien mukaan voisi nostaa kulut 5,7 milj. euroa talousarviota suuremmiksi, tämän lisäksi muiden sairaaloiden käyttö kasvattaa ylitysriskiä (0,5 milj. euroa). Toimintaa kesäkaudeksi kuitenkin supistetaan, joten kustannusten suuruus hahmottuu vasta lomakauden jälkeen. Sosiaalihuollossa asiakaspalveluiden ostot vammaistyön palvelualueella ovat myös riskinä ylittää budjetin, kun taas vanhustenhuollossa selvittänee budjetoitua pienemmillä kustannuksilla toiminnan siirryttyä omaan tuotantoon. Avustuksissa, huolimatta työmarkkinatukeen varattujen määrärahojen riittämättömyydestä on arvio muiden erien säästöistä. Jos nämä toteutuu olisi ylitys avustusten osalta reilun puoli miljoonaa euroa. Toimeentulotuen kustannusten ennuste on kuitenkin epävarmaa, tosin vuonna 2014 toimeentulotuessa avustuksia oli maksettu vastaavana ajankohtana yhteensä 6,3 milj. euroa ja kuluvana vuonna 6,0 milj. euroa. Vuonna 2014 toimeentulotuen kustannukset olivat 12,4 milj. euroa. Myös muiden kuluerien osalta on olemassa paineita määrärahojen ylittymiselle, kate löytynee kuitenkin henkilöstömäärärahojen eristä. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 31 Terveydenhuollon vastuualue Avoterveydenhuolto Avoterveydenhuollossa hoitotakuu on toteutunut kaikilla terveysasemilla. Kiireettömissä asioissa terveysasemalle on päässyt noin 1-2 kk kuluessa, tavoite 2 viikossa ei ole vielä toteutunut. Kuntoutuksessa hoitotakuu on ylittynyt 98 potilaalla, tavoite 2kk ei ole toteutunut. Jono kuntoutukseen on 260 potilasta. Ajanvarauspuhelimessa vastausprosentti on laskenut 61%:iin, mutta kesäkuussa suunta oli jo parempi ja vastausprosentti 76, mutta ei vielä 100%. Avoterveydenhuollon käynnit (sisältää sekä lääkärit että hoitajat) olivat yhteensä 43 364 käyntiä ja 20038potilasta. Terveyskioskissa oli 3635 käyntiä ja 2510 asiakasta. Hoivakotien ja kotihoidon lääkäripalvelut ovat ostopalveluna. Terveysasemien päiväaikainen päivystys siirrettiin Carean toiminnaksi 12.1.2015 . Tavoitteeksi asetettiin 20 000käyntiä/vuosi ja tavoitteessa on pysytty. Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet avoterveydenhuollossa vuoden 2014 5 päivästä vuoden 2015 7,2 päivään. Vastaanottotoiminnassa poissaoloja oli 9 pv/työntekijä. Kuntoutuksessa sairauspoissaoloja oli 2,9 pv/työntekijä. Suun terveydenhuolto Hoitotakuussa pysyminen on suun terveydenhuollossa haasteellista ja ajoittaisia vaikeuksia aikarajoissa pysymisessä on ollut. Kiireettömään hoitoon oireesta riippuen pääsee 2-4 kk kuluessa, oireettomissa tilanteissa tutkimukseen 5-6 kk sisällä. Toiminnassa on tapahtunut kasvua sekä käynneillä että asiakkaiden määrällä mitaten verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Käyntien määrä on kasvanut yli 1198 käynnillä, asiakkaita on ollut 247 enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Käyntien määrän kasvuun vaikuttaa maaliskuun alussa käynnistynyt arkiiltojen (klo 16-21) ja arkipyhien sekä viikonloppujen (klo 10-21) päivystys. Tässä päivystyksessä on 2.3.-30.6. käyntejä ollut 1036. Arkipäivien päiväaikaisessa toiminnassa käynnit ovat lisääntyneet siis 162 käynnin verran. Palvelujen ostoihin on käytetty rahaa vähemmän kuin edellisenä vuonna, vaikka koko ilta- ja viikonloppupäivystys ostetaan. Vähennys on ollut 34 682 eur. Päiväaikaiseen perustyöhön on tämän vuoden alkupuolella tarvittu palvelujen ostoa vähemmän kuin edellisenä vuonna, koska hammaslääkärivirat on saatu alkuvuonna täytetyksi paremmin kuin vastaavana aikana viime vuonna. Vuokratyövoiman lisäksi palveluita on hankittu palvelusetelillä, johon rahaa käytettiin alkuvuoden aikana 39 036 eur. Edellisenä vuonna palvelusetelitoiminnan vasta käynnistyessä rahaa oli siihen käytetty kesäkuun lopussa 19 000 eur. Palvelujen ostoihin ja palveluseteliin yhteensä on siis käytetty 14 646 euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna ja on huomattava, että tämän vuoden luvut sisältävät kokonaan uuden toiminnan (ilta- ja viikonloppupäivystys). Vuoden jälkipuoliskolla ei päästä merkittävään vuokrahammaslääkäripalvelujen käytön vähenemiseen, koska vakanssien täyttötilanne tulee olemaan heikompi. Sairauspoissaolot olivat vuonna 2014 suun terveydenhuollossa korkeat. Vuoden 2015 alkupuolella on tapahtunut suotuisaa kehitystä. Poissaolopäivien lukumäärä kesäkuun lopussa vuonna 2014 oli 10,5 ja tänä vuonna 6,1. Laskua on siis yli neljä päivää/työntekijä. Perumattomien poisjääntien karsimiseksi on suun terveydenhuollossa tehty työtä. Tätä varten hankittiin pari vuotta sitten mm. ajanvarauksesta muistuttava tekstiviestipalvelu ja se käänsikin poisjäännit laskuun. Vuoden alussa tapahtuneen tietojärjestelmien yhdistämisen yhteydessä testiviestimuistutusta ei yrityksistä huolimatta saatu toimimaan ja se näkyy perumattomien poisjääntien LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 32 kasvuna. Perumattomia poisjääntejä oli alkuvuonna 1179, kun niitä edellisen vuoden vastaavana aikana oli 1017. Poisjääntien suhteellinen osuus toteutuneista käynneistä oli alkuvuonna 4,5 %, edellisenä vuonna 4,1 %. Mielenterveystyö Alkuvuoden aikana on tehty mielenterveys- ja päihdepalveluja koskeva selvitys. Selvityksen pohjalta laaditun mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudelleen organisointia koskevan projektisuunnitelman täytäntöön panoon liittyvien toimenpiteiden (toiminta, tilat, henkilöstö) valmistelu on alkanut. Hoitotakuu on toteutunut lähetepoliklinikalla, keskimääräinen odotusaika kiireettömiin palveluihin on ollut alle kaksi viikkoa. Lähetteetön akuuttityöryhmä on kyennyt joustavasti vastaamaan palvelutarpeisiin. Terveysasemille on rekrytoitu psykiatriset sairaanhoitajat. Erikoislääkärivaje psykiatrian poliklinikalla on jatkunut. Asumispalvelujen ostoissa ei ole tapahtunut toivottua vähentymistä. Kotiin vietävien palvelujen ostot noudattelevat edellisen vuoden tasoa. Korvaushoidon kustannukset jatkavat kasvuaan. Henkilöstön sairauspoissaoloissa on tapahtunut merkittävä vähennys (-3 pv/työntekijä) verrattuna vuoden 2014 tilanteeseen. Kesäkuun lopulla 2015 sairauspoissaoloja oli kertynyt 5.8 pv/työntekijä. Terveyskeskussairaala Karhulan sairaalan tavoitteeksi on laitettu, että jokaisella osastolla on päivittäin 2-3 vapaata vuodepaikkaa, että pystytään ottamaan erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollon päivystyksestä kaikki sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat viiveettä. Sairaalan nettokuormitus oli 89 %. Potilaita tuli ja lähti keskimäärin 7 joka päivä. Kaikki sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat on pystytty ottamaan erikoissairaanhoidosta ja päivystyksestä. Potilasprofiilin muutos akuuttipotilaiksi näkyy lääke-, laboratorio-, röntgen-, ravitsemus- ja kuljetuskulujen lisääntymisenä Karhulan sairaalassa, budjetissa on pysytty. Terveyskeskussairaalasta jatkohoitoon (hoiville) jonottavien potilaiden määrä on vähentynyt vuoteen 2014 verrattuna. 30.6.2015 terveyskeskussairaalasta jatkohoitoon jonottavia oli 11 potilasta, kun vastaavaan aikaan edellisenä vuonna heitä oli 22. Samanaikaisesti sairaalan hoitoajat ovat lyhentyneet. Keskimääräinen hoitojakson pituus oli 14,33 vuorokautta (vrt. 20,4 vuorokautta vuonna 2014). Karhulan sairaalassa oli 1205 päättynyttä hoitojaksoa, muutosprosentti edelliseen vuoteen +22,1 %. 109 sairaansijalla on tuotettu 17 550 hoitopäivää. Erikoissairaanhoidosta on voitu siirtää suunnitellusti aiempaa nopeammin kaikki potilaat Karhulan sairaalaan. Myös perusterveydenhuollon päivystysvastaanotolta on pystytty ottamaan potilaita suoraan Karhulan sairaalaan, sen sijaan että he kiertäisivät esh:n kautta pth:n vuodeosastoille. ( Uuden EfficaRaportointiohjelman myötä 1.1.2015 päivän hoitopäivätilastot ovat virheelliset, joten seurantaluvut ovat ajanjaksolta 2.1.–30.6.2015) Hoito- ja kuntoutuskeskuksesta (Hoiku) on ostettu 7 vuodepaikkaa lonkkaliukumäki, neuroliuku ja kuntoutuspotilaille. Tällä tavalla on pyritty vähentämään esh:n kustannuksia, jotka ovat ne kaikkein kalleimmat potilaan hoitoketjussa. 2.1.–30.6.2015 Hoikussa oli päättyneitä hoitojaksoja 67 ja keskimääräinen hoitoaika 20.27 vuorokautta (EfficaRaportointi). Tehtäväsiirto: kuoleman toteaminen kotisairaalassa, kotisaattohoidossa ja hoivakodeissa 1.5.2015 alkaen tehtävä siirtyi Karhulan sairaalan lääkäreille. Myös vainajien säilytys siirtyi Karhulan sairaalan tiloihin. Vainajan luovutuksesta huolehtivat Karhulan sairaalan hoitajat. 1.5.–30.6.2015 kotisairaalasta, kotisaattohoidosta ja hoivakodeista tulleita vainajia oli 16. Sairauspoissaolot ovat samalla tasolla kuin vuonna 2014 (5,8 pv) kesäkuun lopussa, 5,9 pv/työntekijä. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 33 Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidossa ei ole ollut yhtään jonopäivää v. 2015 aikana. Tavoitteena on, että jonopäiviä ei myöskään enää synny. Erikoissairaanhoidon laskutus on vuoden 2015 alusta alkaen muuttunut reaaliaikaiseksi eli ennakkolaskutus käytäntöä ei enää ole. Tästä johtuen kesäajan toiminnan supistusten vaikutukset kuntalaskutukseen voidaan todentaa vasta elokuussa 2015. Yleislääkäripäivystys siirtyi keskussairaalaan 12.1.2015 alkaen ja yleislääkäripäivystys käyntien määrä on vähentynyt sovitun tavoitteen mukaisesti (maksimi 20 000 käyntiä/vuosi). Yleislääkäripäivystyksen kustannuksiin liittyy kuitenkin suuri riski, koska terveydenhuollon budjetissa yleislääkäripäivystykseen on varattu 1M€ ja esh:ssa puolestaan sen kustannukset on arvioitu 2,5 M€. Vanhustenhuollon vastuualue 75 vuotta täyttäneistä selviytyy 59,9 % (tavoite 66 %) ilman julkisia vanhustenhuollon palveluja. Hoivapalveluja saa 11,5 % ja kotihoidon eri palveluja 29 %. Hoiva-asumisen peittävyys on selkeästi valtakunnallista tavoitetasoa (9 %) korkeampi. Osaltaan tämä selittyy yli 85-vuotiaiden suurella osuudella ja korkealla sairastavuudella sekä yksin asuvien määrällä. Palvelutarpeen arviointi 75 -vuotta täyttäneille ja eläkkeensaajan korkeinta hoitotukea saaville toteutuu määräajan eli 7 arkipäivän kuluessa. Kartoituskäyntejä on tehty eri-ikäisille yhteensä 581 (715 /2014). Omaishoidon tuen asiakkaita oli yhteensä 445 (461/2014). Omaishoitoa 75 -vuotta täyttäneistä saa 5,3 % (tavoite 5 %). Uusia sopimuksia on tehty 76:lle (54/2014) ja vastaavasti palvelun piiristä on poistunut 51 (47/2014) asiakasta. Kielteisiä päätöksiä on tehty 12 (7/2014). Omaishoidon asiakkaista on noin 20 % (noin 32 %/2014) säännöllisen lomajärjestelyjen piirissä (lakisääteinen vapaa, intervalli tai muu vapaa). Virkistysvapaata käytti 15% hoitajista. Alueellisessa kotihoidossa on otettu toukokuussa 2015 käyttöön sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä. Hoiva-asumisessa 30.6.2015 oli 679 asukaspaikkaa, joista 324 omaa, 355 ostopalvelua ja palveluseteliasiakkaita oli yhteensä 87.Erilaisia lyhytaikapaikkoja on 60. Yhteensä hoivapalveluilla on 826 asukas- tai lyhytaikapaikkaa. Hoivapaikan on 6 kk:n aikana saanut 165 henkilöä. Kielteisiä päätöksiä on tehty 7. Karhulan sairaalassa oli pitkäaikaispäätöksellä 4 potilasta. Kotikuntalain perusteella kotkalaisia on muualla hoiva-asumisessa 12 (7/2014) ja vastaavasti muiden kuntien asukkaita Kotkassa 7 (6/2014). Kotkaan odottaa kolme (3) muuttajaa ja Kotkasta pois odottaa yhdeksän (9) muuttajaa. Pihkapolun hoivakodin toiminta loppui toukokuussa 2015 Karhuvuorikodin laajennusosan valmistuessa. Pihkapolun asukkaat sijoittuivat Karhuvuorikotiin. Karhuvuorikodin laajennusosassa on neljä ryhmäkotia, joista kaksi on omaa toimintaa ja kaksi ostopalvelua. Samalla vähennettiin Koskenrinteen ostoja/palveluseteleitä 10 paikkaa ja A- klinikan ostoja 5 paikkaa, sekä yksi Karhuvuorikodin ryhmäkodin toiminta muutettiin tehostetusta palveluasumisesta tavalliseksi palveluasumiseksi. Sosiaalihuollon vastuualue Sosiaalihuollon hallinto ja työllisyyspalvelut Sosiaalihuollon hallinto sisältää vastuualueen yhteiset käyttömenot sekä vastuualueen ICTkustannukset. Työllisyyspalveluihin kuuluu työvoiman palvelukeskus Väylän toiminta sekä kaikki työllisyystoimenpiteet ja Kelalle maksettava osuus pitkäaikaistyöttömien kustannuksista. Työvoiman palvelukeskukset ovat organisoitumassa uuteen muotoon Kaakkois-Suomen alueella. Kotkan näkökulmasta uudistuvan työvoiman palvelukeskuksen toimialue tulee laajenemaan Kymenlaakson alueen kokoiseksi. Kotkan toimipiste tulee säilymään uudessakin työvoiman palvelukeskuksessa. Kunta rahoittaa nyt aikaisemman 500 pv kestäneen työttömyyden sijaan puolet jo 300 pv työttömänä olleiden työmarkkinatuesta. Arvioitu kokonaiskustannus työmarkkinatuen kuntaosuudesta LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 34 vuodelle 2015 on 7,5 - 7,7 miljoonaa euroa. Palkkatukityöllistäminen on haastavassa tilanteessa. Kunnan sisäinen palkkatukityöllistäminen on jäissä YT-menettelyn vuoksi. Kesäkuun lopussa palkkatuella työllistettyjä oli 30, joista 19 velvoitetyöllistettyjä. Valtion palkkatukimäärärahojen riittämättömyys puolestaan vähentää tukityöllistämistä kuntaorganisaation ulkopuolella. Työllistämisen painopistealueena ovat edelleen Kelan listalla olevat sekä nuoret ja maahanmuuttajat. Kuntouttavassa työtoiminnassa on toteutunut tammi-kesäkuussa 2015 yhteensä noin 15 000 työtoimintapäivää. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna on n 20 %. Valtakunnallinen työllisyyden kuntakokeilu (2012-2015) tuo Kotkalle yhdessä Haminan kanssa lisärahoitusta uusien työllistämismallien luomiseen. Sosiaalityön palvelualue Ns. sosiaalitakuun toteutuminen lastensuojelussa ja toimeentulotuen käsittelyssä varmistetaan mm. toimintaprosesseja kehittämällä ja sähköistä asiointia lisäämällä. Alkuvuoden aika erityisesti toimeentulotuen käsittelyajat pitenivät yli määräaikojen, mutta tilanne on kesäkuun loppuun mennessä saatu jälleen lakisääteisten määräaikojen puitteisiin. Lastensuojelun ja sijaishuollon selvityksestä on saatu raportit. Työskentely jatkui kevään ajan tavoitteena toimintaprosessien kehittäminen. Lopputuloksena lastensuojelun siirto lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan alaisuuteen osana perhepalveluja valmistellaan loppuvuoden aikana. Siirto koskee noin 80 työntekijää. Lyhytaikaisen perhehoidon ja nuorten perhehoidon kehittämistä jatketaan. Hoitovuorokausista perhehoidon osuus on 61 % (58 % v. 2014). Sijaishuollon ostopalveluissa hoitopäivien määrä aleni 14 % ed. vuodesta. Taimelan ja Kotomäen vastaanottoyksiköt toimivat jällen kesällä neljän viikon ajan yhtenä yksikkönä, jolla voitiin vähentää sijaistarvetta. Vammaistyön palvelualue Laitospaikkojen vähennys merkitsee Carealta ostettavien laitospalvelujen ja niiden kustannusten vähenemistä. Laitoshoidon käyttöpäivät ovat vähentyneet viime vuodesta 32 %. Lyhytaikaisen hoidon ja tutkimusjaksojen määrä Carean palveluissa vaihtelee kuukausittain asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Lyhytaikaiseen hoitoon on käytetty lisääntyvissä määrin perhehoitoa niiden lasten kohdalla, joilla se on mahdollista. Asiakasmäärät asumispalveluissa ovat kasvaneet laitoshoidon vähentyessä. Lievää kasvua on ollut myös muuten. Ostona hankitut hoitovuorokaudet lisääntyivät noin 8 %. Päivätoimintaan ja työtoimintaan osallistuvien asiakkaiden määrä on pysynyt ennallaan. Avotyön osuus on lievässä kasvussa ja kehitysvammaisten pääsyä palkkatyöhön on pyritty edistämään. Kymenlaaksossa tehdään laitoshoidon purun ohjelman lisäksi maakunnallinen suunnitelma kehitysvammapalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä yhtenäistetään käytäntöjä. Omaishoidossa asiakasmäärässä on pientä kasvua. Lyhytaikainen perhehoito on laajentunut, lisää perhehoitajia ja lapsia on tullut palvelun piiriin. Subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun on lisännyt palvelun käyttöä. Asiakasmäärän kasvu on kuitenkin edellisvuosia vähäisempää, asiakkaita on 30.6. yhteensä 182. Tavoitteena on alentaa kustannuksia noin 800 000 eurolla, mikä edellyttää myös toimivaa yhteistyötä asiakkaiden kanssa palvelutarpeen arvioinnissa. Ostopalvelut on kilpailutettu vuoden alussa, mutta hintojen aleneminen alkaa vaikuttaa vasta asiakkaiden päätösten umpeutuessa. Asetettu säästötavoite on mahdollista saavuttaa ellei asiakasmäärä kasva. Kuljetuspalveluissa asiakasmäärä on jatkanut tasaista lievää kasvua. Kustannukset eivät ole juurikaan kohonneet. Maahanmuuttajatyön palvelualue Seudullisen Kotouttamisohjelman mukaisesti perustetut seudullinen Maahanmuuttotoimikunta ja LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 35 Maahanmuuttajafoorumi toimivat. Seudullisissa palveluissa painopisteenä on edelleen palveluista tiedottaminen ja palveluiden jalkautuminen muihin Etelä-Kymenlaakson kuntiin. Panostusta kotoutumiskoulutuksiin on jatkettu. Näin on arvioitu yhdessä muiden toimijoiden järjestämien koulutusten kanssa päästävän lain edellyttämiin suositusaikoihin ja vältytään pitkiltä odotusajoilta kielikoulutukseen. Kiintiöpakolaisten vastaanottoa on jatkettu 15 henkilöä/vuosi. Tulkkikeskuksessa panostetaan palvelujen ja laadun kehittämiseen. Sopimus tulkkipalvelujen järjestämisestä kattaa nyt koko Kymenlaakson. Palvelut on kilpailutettu vuoden 2015 alussa Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus Vastaanottokeskus toimii hajasijoitettuna. Paikkamäärä on 150, jota on keväällä Migrin pyynnöstä lisätty 25 paikalla. Koivulan ryhmäkodin toiminta jatkuu ennallaan. Paikkamäärien lisäystä tultaneen pyytämään syksyn aikana maahan tulevien turvapaikan hakijoiden määrän kasvun vuoksi. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 36 LIIKUNTALAUTAKUNTA 1.1. - 30.6.2015 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 tekijät Palvelut laadukkaita ja Liikuntatilojen aukiolo ja Uimahallipalveluja käyttäjälähtöisiä käyttö 352 pv:nä. Jäähallipalveluja 330 pv:nä. Sisäliikuntatilojen käyttö 730 000 käyntiä. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 tekijät Henkilöstö osaava ja Sairauspoissaolojen Sairauspoissaolojen oikein mitoitettu, esimäärä määrä vähenee 1 miestyö on laadukaspäivällä. ta Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen henkilöstölle Henkilöstötilaisuudet toteutuvat 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 tekijät Talous on tasapai€/käynti nettokustannus 4,00 € nossa Toteuma 30.6. Uimahallipalveluja 175 pv:nä. Jäähallipalveluja 124 pv:nä. Sisäliikuntatilojen käyttö 350 310 käyntiä. Toteuma 30.6. Vakituisen henkilöstön sairauspoissaolot: 6/2014 yhteensä 12,0/pv/hlö 6/2015 yhteensä 12,9/pv/hlö Palvelupistepalavereja on pidetty suunnitellusti liikuntapaikoilla. Toteuma 30.6. 4,14 € Kotkan kaupungin liikuntapalveluiden ylläpitämissä tiloissa ja alueilla käyttö sisäliikuntatilojen osalta (337 794 käyntiä) osoittaa hieman edellistä vuotta hiljaisempaa toimintaa. Vuotta 2014 hiljaisempaan toimintaan on useita eri syitä mutta merkittävin niistä on uimahallien käyttöaktiivisuus kesäaikaan. Kesäkuussa kylmät säät vaikuttivat erityisesti pääliikuntatilan käyttöön Kotkan maauimalassa. Tolsa Areenan uusi tekonurmipäällyste, urheilukeskuksen hiekkakentän tekonurmipäällyste ja Hovinsaaren Veikonpuisto saatiin suunnitelmien mukaisesti kaikki ajallaan valmiiksi 26.5. Talous Liikuntalautakunnan alaisen liikuntayksikön talouden toteuma on toimintatuottojen osalta 51,7 % ja ulkoisten toimintakulujen osalta 55,7 %, joka antaa ulkoiseksi toimintakatteeksi 62,1 % arvioidusta. Maksutuottokertymään vaikuttaa osaltaan korotettu tulotavoite (+67 000 €), uimahallien arvioitua hiljaisempi käyttö, alkuvuodesta toteutettu uimahallien taksojen korotukset ja liikuntahallien (Karhuvuoren urheilutalo, Kamppailukeskus ja Karhulan liikuntahalli) lattiaremonttisulut, pienentäen käyttöä ja tulokertymää. Tulokertymän toteutumiseen liittyvistä riskeistä huolimatta liikuntayksikkö arvioi talousarvion toteutuvan suunnitellusti. Kuitenkin ylitysriskiä sisältyy palveluiden ostoihin varattujen määrärahojen osalta, asiantuntijapalveluiden käyttö samoin yhteistoimintasopimukset ja ulkoiset vuokrakulut eivät näyttäisi olevan riittävässä määrin budjetoituja. Liikuntatoimen investointihankkeiden kustannuksia on ensimmäisellä puolivuotisjaksolla kirjattu lähiliikuntarakentamisen osalta 32 680,- euroa. Tämä sisältää valtionosuuden vaikutuksen VeikonLIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 37 puiston lähiliikuntapaikkaan. Arto Tolsa -areenan ja toisen lähiliikuntapaikan kunnostukseen on käytetty 728 227,- euroa. Valtionosuutta kohteelle on myönnetty 124 000,- euroa. Lisäksi liikuntatilojen välineistöön on käytetty 24 885,- euroa. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 38 LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA 1.1.-30.6.2015 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit tekijät Palvelut laadukkaita ja Oppimistulosten valtakäyttäjälähtöisiä kunnallinen kansainvälinen taso ( valtakunnalliset kokeet) Laajat terveystarkastukset Asiakasarviointi eri vastuualueilla (asteikko1-5) Ennaltaehkäisevä Perusopetuksen suorittoiminta on aktiivista taminen ja jatkoja omavastuuta vahopintoihin sijoittuminen. vistavaa Ennaltaehkäisevät, tehokkaat ja monialaiset peruspalvelut/itsearviointi 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunki-kulttuuri Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit tekijät Kotka on vetovoimaiLasten ja nuorten palvenen ja omaleimainen luiden rakennusten mokaupunki, jossa tanipuolisuus ja hyvä kunto pahtuu Monipuolistetaan vaikuttamisen keinoja yhdessä lasten ja nuorten kanssa Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Valtakunnallinen keskitaso 100 % Arviointitulos väh 3/5 Terveystarkastukset toteutuneet suunnitellusti 100% Vatupassin monialainen yhteistyö toimii Vatupassityö toimii Lasten Vatupassin osalta. Nuorten osalta haasteita on henkilörakenteen kuntoon saattamisessa. Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Suunnitellut korjaukset ja hankesuunnitelmat toteutuvat. Käyttö monipuolista Kesken Käytössä neljä uutta Kesken yhteistä toimintatapaa 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 tekijät Henkilöstö osaava ja Mitoitusten mukainen ja 100 % oikein mitoitettu, esikelpoisuusehdot täyttävä miestyö on laadukasta henkilöstö Sairauspoissaolojen Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1 määrä päivä/henkilö päivän/henkilö Kaupungin toiminta on Aktiivinen vuorovaikutus Avoin Kotka verkkoavointa ja oikeudenja tiedottaminen kuntalai- kanavalla 4 yhteistä mukaista sille keskustelunavausta 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 tekijät Talous on tasapaiTalouden toteuma (%) Toimintakate ei ylity nossa Toteuma 30.6. Toteutunut Seuranta vuoden lopussa Toteuma 30.6. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 39 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. tekijät Ympäristö, kestävä Yksikkökohtaiset kestä100 % Päiväkodeissa (2) kehitys ja turvallisuus vän kehityksen ohjelmat tulossa sisäilmakorhuomioidaan kaikessa ja periaatteet käytössä jauksia kesän aikana toiminnassa Sisäilmaongelma 0% Toimintaa väistötiloissa Talous Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan toimintakate toteutunee talousarvion mukaisesti. Opetustoimen maksutuotot alittunevat n. 0,1 milj. euroa, Kotkan opiston osallistumismaksujen kertymä selviää syys-lokakuussa. Vastuualue pysynee kuitenkin budjetissa, sillä määräaikaisia koulunkäynnin ohjaajia palkataan syksystä alkaen ainoastaan hankerahoituksella. Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualueella maksutuottojen osalta on olemassa riski, että tuotot jäävät alle budjetoidun, elokuussa voimaan tuleva indeksikorotus saattaa lisätä maksutuloja syksyn osalta mikäli perheiden tulotaso pysyy nykyisenä. Tukipalveluiden henkilöstön rakennemuutos tulee osaltaan vaikuttamaan uuden toimikauden alkaessa henkilöstömenojen riittävyyteen. Palvelusetelien käyttö tulee syksystä olemaan myöskin pienempää kuin ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Opetustoimi Valtuuston 22.6.2015 hyväksymän talouden tasapainotusohjelman mukaan tehtyjä päätöksiä ryhdytään toteuttamaan tulevina lukuvuosina. Langinkosken yhtenäiskoulun osalta tuodaan koulun hankesuunnitelma lautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi syksyllä 2015. Metsolan, Hovinsaaren ja Tiutisen koulun lakkauttaminen käsitellään vielä omina päätöksinään valtuustossa. Kotikielen opetuksesta sekä valmistavan vaiheen opetuksen kuljetuksista luovutaan. Vakinainen opetushenkilöstö palkataan suunnittelupäivästä ja määräaikainen henkilöstö vain koulupäivien ajaksi. Lukiokoulutuksesta sekä Kotkan opiston toiminnasta säästetään kummastakin 150.000 euroa. Kaikkiaan opetustoimen tavoite talouden tasapainotusohjelmaan on 925.000 euroa. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen paikallinen opetussuunnitelmatyö on käynnissä. Kotkan perusopetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen vuosiluokilla 1.-6. ja asteittain vuosiluokilla 7.-9.. Lukiokoulutuksessa valmistellaan sähköisten ylioppilaskirjoitusten käyttöönottoa syksystä 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatiin valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseen 476.000 euroa. Avustus on käytettävissä vuosina 2015-2016. Avustus on noin puolet verrattuna aiempina vuosina saatuihin. Hallitusohjelman mukaan ollaan näistä opetusryhmien pienentämiseen tarkoitetuista erillisistä valtionavustuksista luopumassa kokonaan. Karhuvuoren koulun uudisrakennushanke valmistuu aikataulussa ja koulurakennus on otettavissa käyttöön vuoden 2016 alussa. Mussalon koulun peruskorjaushanke käynnistyy kesällä 2015 ja valmistuu keväällä 2016. Mussalon koulu aloittaa lukuvuoden väistötiloissa entisessä puutalousopistossa, Savotassa. Kotkansaaren koulun, sekä Haukkavuoren että Keskuskoulun toimipisteiden sisäilmaryhmät ovat kokoontuneet ja kouluihin on suunniteltu korjaustoimenpiteitä vuonna 2015. Haukkavuoren koulu aloittaa lukuvuoden 2015-2016 väistötiloissa entisessä Toivo Pekkasen koulussa. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 40 Päivähoito ja varhaiskasvatus Lain mukaan tarvittavat päivähoitopaikat riittivät hyvin kevään aikana ja yksityisissä päiväkodeissa oli myös jonkin verran väljyyttä. Päiväkotien johtamisen tehtävät yhdistettiin vuoden alussa yhden johtajan alaisuuteen Malmingin ja Tavastilan päiväkodeissa. Uuden Katariinan päiväkodin suunnittelutyö eteni aikataulun mukaisesti, mutta päätös rahoitusratkaisusta siirtyi syksylle. Uudisrakennuksen tarpeen perustelut tarkennetaan vastaamaan lainsäädännössä tapahtuvia muutoksia. Kaikissa toimipisteissä oli käytössä sekä tuoteperustaisen budjetoinnin mukainen talouden seuranta, että hoitopaikkojen täyttö tuotekertoimien pohjalta. Päivähoitoyksiköt jatkoivat yksikkökohtaisen henkilöstömenojen seurantaa ja henkilöstösuunnitelman tekoa vuoden 2016 talousarvion pohjaksi. Päiväkotien laitosapulaisten työtä ja resursseja mitoitettiin uudelleen ja useissa yksiköissä siihen yhdistettiin siivoustyötä laaditun toimintamallin mukaisesti. Mobiiliperustaisen kirjauksen käyttöä laajennettiin kevään aikana niin, että yhdeksään päiväkotiin lisättiin koulutus ja valmiudet asiakastietojen tallentamiseen ja seurantaan puhelimen avulla. Vastuualue valmisteli oman osuutensa tasapainotusohjelmasta ja valtuuston kesäkuussa tekemän päätöksen linjaukset tullaan ottamaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Suunnitelmaan liittyy päiväkotien johtajuuksien yhdistämistä , avoimen varhaiskasvatuksen tuntimäärien supistamista sekä päiväkotien laitosapulaisten siirtyminen teknisiin palveluihin viimeistään 1.1.2016 lukien. Edellisen vuoden lopulla julkistettiin uudet 1.8.2016 voimaan tulevat esiopetussuunnitelman perusteet. Esiopetus muuttui velvoittavaksi tulevan lukuvuoden alusta lukien. Uuden kuntakohtaisen esiopetussuunnitelman laatimistyö käynnistyi siten, että kunkin oppimiskokonaisuuden valmisteluun koottiin työryhmät. Yhteistyötä opetustoimen kanssa tehdään sekä esiopetussuunnitelmaan että perusopetuksen opetussuunnitelmaan liittyen. Varhaiskasvatussuunnitelman osalta saatiin valmiiksi kasvun kansio sekä käynnistettiin vertaissovitteluohjelma. Vastuualueen valmiussuunnitelman laatiminen eteni. Uudistetun varhaiskasvatuslain ensimmäinen osa hyväksyttiin toukokuussa 2015 ja se tulee voimaan 1.8.2015. Lain voimaantulo aiheuttaa muutoksia lapsiryhmäkohtaisessa henkilökuntamitoituksessa, lapsikohtaisten ja kuntakohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien lakisääteisyydessä sekä toiminnan arvioinnissa. Uuden hallitusohjelman esitykset mahdollisesta subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta ja muutoksista henkilökunnan ja lasten väliseen suhdelukuun ovat vielä käsittelyssä ja kesken. Hyvinvointineuvola Hyvinvointineuvolan toiminta on kevään aikana toteutunut suunnitellusti neuvolatoiminnassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja tavoitteisiin on päästy haasteista huolimatta. Kehittämistyötä on jatkettu varhaisen tuen palveluissa koko kevään. Uusia työtapoja monitoimijaiseen työhön on mallinnettu. Kultuurimuutoksen eteenpäin vieminen työn tekemisessä on ollut haastavaa. Vatutiimin toiminta on vakiintunut ja tuonut esiin päällekkäisen työn ja palvelut, joihin perheitä on ohjattu. Asiakkaat, joilla on suuri palveluntarve, on käsitelty matalan kynnyksen moniammatillisessa työryhmässä (Vatu-tiimi) yhteistyössä perheen kanssa, viikon sisällä palvelutarpeen tultua esiin. Tavoite on löytää perheelle nopeasti oikea apu ja vastuutaho, jos sitä ei omasta toiminnasta löydy. Nuorten Vatupassin henkilöstörakennetta ei ole saatu vielä suunnitellun mukaiseksi. Lääkärityö on ollut vähäistä ja sairaanhoitaja on toteutettu määräaikaisella työntekijällä, jonka rahoitus tulee opetustoimen tasa-arvorahasta. Hyvinvointineuvola on ollut mukana lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittäminen 2015 - työssä. Kevään aikana on haettu suuntaa tuleville palveluille. FCG:n konsulttiapua hyödynnettiin huhtikuun puoleen väliin. Kehittämistyön ohjausryhmää on johdettu hyvinvointineuvolasta ja sitä on toteutettu kolmen tiimin avulla (lasten, nuorten ja sijaishuollon tiimit). Sosiaalitoimi ja nuorisotyön yksikkö ovat olleet vahvasti mukana kehittämistyössä. Kevään aikana päätettiin, että Kotkaan perustetaan varhaisen tuen palveluiden vetämänä Perhekeskus lapsiperheille ja nuorisotyön yksikön vetämänä Ohjaamo nuorille. Molemmat ovat toimintamalleja, joita koordinoidaan keskitetysti ja yli eri hallinnon alojen. Molemmat tarvitsevat tilat, joista käsin toimintaa ohjataan. Tavoitteena on lisätä matalan kynnyksen palvelua lapsille, nuorille ja perheille. Yhteistyökumppaneita toiminnan toteuttamiseen ovat kaupungin omien toimijoiden lisäksi seurakunta, TE-keskus, oppilaitokset, rannikkopajat, järjestöt jne. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 41 Toukokuussa käynnistettiin talouden tasapainotusohjelma, jossa yhtenä tavoitekohtana oli lasten ja nuorten palveluiden laajentaminen koskemaan myös lastensuojelua. Kesäkuussa valtuusto hyväksyi lastensuojelun ja hyvinvointineuvolan yhdistämisen perhepalveluiksi vuoden 2016 alusta. Nuorisotyön yksikkö Nuorisotoimessa on painotettu nuorten keskeistä roolia toiminnan järjestämisessä sekä yhteistä tekemistä yli hallinnollisten rajojen. Nuorisovaltuusto on osallistunut mm. kantasataman suunnitelmiin ja hyvinvointikertomukseen valmisteluun. Nuorten asiantuntijaryhmä on ollut mukana nuorten matalan kynnyksen paikan ns. Ohjaamon suunnittelussa, jonka valmistelusta nuorisotoimi on vastannut. Nuorten kansainvälisen leirin, DigiCampin valmistelut ovat olleet työntekijöiden ja nuorten yhteisenen tehtävä. Samoin Koko Kotka Neuloo sekä Katukulttuuri -tapahtumat osana Kotkan Meripäiviä. Merkittävä valmistelu on ollut maksuton Lasten Meripäivät. Lasten kulttuurikeskus liittyi perustajajäsenenä Suomen Lastenkulttuurikeskusten Liittoon. Lasten kulttuurikeskus toteutti Lasten kulttuuriviikot ja valmisteli kulttuurikasvatussuunnitelmaa sekä kulttuuripolkua osaksi uutta opetussuunnitelmaa. Nuorisotila Kulma avattiin vuoden alussa ja Karhuvuoden koulun nuorisotilan suunnittelu on ollut keskeinen yhteistyö koulun ja kirjaston kanssa. Kansalaisaktivistien ylläpitämä pyöräpaja avattiin Hovinsaarelle nuorisotoimen tukemana. Koulunuorisotyöntekijä jalkautui kirjastoon ja vapaa liikunta Höntsä toimi Karhulassa. Kotkan nuorisotoimi vastaa 14 kunnan Junareissu-hankkeesta, jonka avulla on kehitetty koulu-, laatu- ja kansainvälistä nuorisotyötä. Uusi kehittämiskohde on digitaalinen työote ja osaaminen. Nuorisotoimenjohtaja on vastannut Mariankatu 24 Kumppanuustalon valmistelusta Yksillä Purjeillahankkeen, järjestöjen ja ryhmien kanssa. Nuorisotoimessa on maailman paras henkilökunta. Talous on tasapainossa ja ulkopuolista rahoitusta n. kolmasosa budjetista. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 42 LIIKELAITOKSET ICT Kymi 1.1.-30.6.2015 1. Laadukkaat palvelut Kriittiset menestys- Arviointikriteetekijät rit/mittarit Liikelaitoksen palveSisältö- ja käytettävyyslut vastaavat tilaajien tavoitteet asettamia ja yhteiLaadun ja toimintavarsesti sovittuja vaatimuuden ylläpito äkillimuksia sisällön, käy- sissä kuormitustilantettävyyden, laadun teissa sekä kustannusteAsiakastyytyväisyys hokkuuden osalta. 2. Seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Laatuseurantaa toteutetaan ja palvelutasotavoitteet saavutetaan. Säännöllinen seuranta on toteutunut. Kehitetään säännölliset asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyskyselyt pysyviksi Asiakastyytyväisyyskysely on toteutettu, tulokset hyvät. Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Johtokunnan ja asiakasyhteistyöryhmän toiminta Yhteistyö on sujuvaa. Sujuva yhteistyö 3. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 tekijät Tyytyväinen, oppiva ja Työtyytyväisyys, tasaOsaamisen kehittäkehittyvä henkilöstö puolinen työnjako mistyö jatkuu Tuloksellisuus 4. Talous on tasapainossa Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 tekijät Kilpailukykyinen ja Toteutuneet kustannukPalvelukuvauksia kustannustehokas set kehitetään. toimintamalli Läpinäkyvä kustanPalvelujen tuotteistus nusrakenne Toteuma 30.6. Tarvittavia koulutuksia on järjestetty. Tasapuolisen työnjaon saavuttamiseksi on perustettu tiimejä ja jaettu vastuutehtäviä tarvittaessa uudelleen. Toteuma 30.6. Kustannukset ovat pysyneet ennakoidulla tasolla. Palvelujen tuotteistaminen on aloitettu. Talous on toteutunut alkuvuoden aikana odotetusti ja palvelutuotanto on ollut sujuvaa. ICT Kymin johtokunta on kokoontunut kahdesti ja asiakasyhteistyöryhmä kolme kertaa. Henkilöstön kehityskeskustelut on käyty ja koko asiakaskunnalle suunnattu asiakastyytyväisyyskysely on toteutettu. Loppuvuoden osalta niin palvelutuotanto kuin ICT Kymin taloudellinen tilanne jatkunee ennalta suunnitellusti, tällä hetkellä näihin ei ole mitään muutoksia nähtävissä. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 43 ICT KYMI TULOSLASKELMA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Korkokulut Tilikauden ylijäämä 1.1.-30.6.2015 1.1.-30.6.2014 1 854 959 572 369 2 427 328 2 036 094 800 509 2 836 603 -36 263 -1 051 232 -1 087 495 -48 417 -1 037 748 -1 086 165 -476 675 -445 267 -81 892 -22 348 -580 915 -74 957 -13 220 -533 444 0 0 -662 515 -639 462 96 403 577 532 2 0 2 558 0 558 96 405 578 090 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 44 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS 1.1.-30.6.2015 Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Pystytään pelastamaan ihmiset ja omaisuus onnettomuustilanteessa. Onnettomuusriskien hallinta ja ihmisten oikea käyttäytyminen onnettomuustilanteissa. Tehokas palvelutasopäätöksen mukainen resurssien käyttö. Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Onnettomuuksien määrä ja niistä aiheutuvien vahinkojen määrän lasku. Onnettomuuksien määrä on 1 % pienempi kuin vuonna 2014. Tulipalossa ja muissa onnettomuuksissa pystytään suojaamaan ihmiset ja loukkaantuneiden elintoiminnat sen jälkeen kun pelastusyksiköt ovat saavuttaneet onnettomuuspaikan. Pelastustoimen riskienhallinta ja palotarkastuspalvelujen kehittäminen riskiperusteiseen valvontatoimintaan. Ei menetetä yhtään ihmishenkeä. Yhteydenotto kaikkiin valvontasuunnitelman mukaisiin kohteisiin niin että tarkastusvelvoite toteutuu 95 %:sti Valvonnasta toteutunut 80 %. Erityiskohteista valvottu 41 % ja asuinrakennuksista valvottu 91 %. Alkuvuodelle on painottunut asuinrakennusten omavalvonnat. Turvallisuusviestinnällä vaikutetaan oikeaan käyttäytymiseen niin, että ihmiset tunnistavat erilaiset vaaran aiheuttajat ja osaavat ehkäistä onnettomuuksia ja osaavat toimia onnettomuustilanteissa. Ydin- ja tukiprosessin kirkastaminen mukaillen palvelujen tilaaja- ja tuottajamallia. Huomioidaan eri ryhmät: päiväkoti-ikäiset, koululaiset, työikäiset ja vanhukset niin, että turvallisuusviestinnällä tavoitetaan vuodessa Kymenlaakson väestöstä 20 %. Turvallisuusviestillä tavoitettu 18 252 henkilöä joka on 10 % Kymenlaakson asukas-luvusta. Hyvä yhteistyö palvelujen tilaajien, palvelutuotantoon osallistuvien sopimuspalokuntien ja yhteistyö eri viranomaisten kanssa. Kuntalaisten saavutetta- Pelastustoiminta aloitevuus taan toimintavalmiuden suunnitteluohjeen edellyttämässä ajassa eri riskialueilla 50 %:ssa kiireellisistä pelastustehtävistä. Yhteistoimintasopimuksen Ensihoito on tasalaatuista Poikkeamat alle 0,4 % toteuttaminen ensihoidos- ja kustannustehokasta. ensihoitotehtävistä. ta sairaanhoitopiirin kanssa. Henkilöstö on osaava, Käydään vuosittain tulos- Kukin esimies on käynyt motivoitunut ja halukas ja kehityskeskustelut. yksikkönsä henkilöstön kehittämään itseään. kanssa tuloskehityskeskustelut maaliskuun loppuun mennessä. Henkilöstön työkyky vastaa tehtäviä. Toteuma 30.6.2015 (vuosi 2014) Pelastustoimen tehtävät olivat 1608 (1466). Vahingontorjuntatehtäviä oli 110 kpl enemmän kuin edellisenä vuonna Palokuolemia oli 1 (2). Henkilö oli menehtynyt ennen pelastusyksiköiden saapumista onnettomuuspaikalle Esimieskoulutukseen hakeutuneita tuetaan. Yhteistyö sujuu ja reklamointia epäkohdista tulee hyvin vähän. Ensimmäinen yksikkö saavutti onnettomuuskohteen 77 %:ssa (78 %) hälytyksistä. Tehtäviä oli 6616 (6985) ja poikkeamia 4 (3) eli 0,06 % (0,042 %). Kehityskeskusteluja käydään vielä. Vuoden aikana tuetaan Kolme henkilöä on ollut omasta laitoksesta esiesimieskoulutuksessa. mieskoulutukseen hakeutuvia. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 45 Sopimuspalokunnat pystyvät suoriutumaan sopimusvelvoitteista. Sopimuspalokuntalaisten toimintakyky. Toimintakyvyn testaus saadaan tasapuolisesti kattamaan kaikki palokunnat. Talous on tasapainossa Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 tekijät Pelastuslaitos huomioi omistajakuntiensa kantokyvyn omassa taloussuunnistelussaan. Kustannukset valtakunnallisessa vertailussa. Pelastuslaitoksen maksuvalmius pidetään kunnossa. Asukasta kohti lasketut käyttökustannukset eivät nouse maan korkeimmiksi huolimatta alueemme riskikeskittymistä. Ei oteta lainaa. Testauksesta on selkeä ohjeistus ja sen mukaan laitos suorittaa testausta Toteuma 30.6.2015 Asukasta kohti kustannukset ovat ta:n mukaan 76,20 (75,09). Tämä on hieman koko maan keskiarvon yläpuolella. Maksuvalmius kunnossa. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 46 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS TULOSLASKELMA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeyli-/alijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Tilikauden yli-/alijäämä 1.1.-30.6.2015 1.1.-30.6.2014 10 421 057 21 877 129 671 10 572 605 10 002 823 27 928 0 10 030 751 -563 439 -1 499 261 -2 062 700 -762 101 -1 560 838 -2 322 939 -5 242 600 -5 125 387 -1 090 711 -191 518 -6 524 829 -1 066 600 -246 016 -6 438 003 -548 640 -557 608 -1 116 786 -1 069 368 319 649 -357 167 177 0 -10 166 3 184 144 -72 3 256 319 815 -353 911 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 47 KYMIJOEN TYÖTERVEYS 1.1.-30.6.2015 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit tekijät Asiakastyytyväisyys TTL YRITYSAVAINKYSELYS-TÄ: Asiakkaiden tyytyväisyys työterveyshuollon antamaan tietoon sairauspoissaoloista ja niihin vaikuttavista tekijöistä/ tai Työterveyshuolto antaa palautetta yrityksemme henkilöstön terveydentilasta Ennaltaehkäisevä Ennaltaehkäisevän työn KL1 työ osuus toiminnan laskutuksesta Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Kaikkien asiakkaiden antama keskiarvo vähintään 3,5 Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan syksyllä 2015 Ennaltaehkäisevän työn osuus > 40 % Ennaltaehkäisevän työn osuus 46% 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 tekijät Pk-yritysten työterveOtetaan käyttöön pienyri- Valtakunnalliset mallit yshuolto tyksille ja yrittäjille suunovat käytössä natut toimintamallit työpaikkaselvityksessä 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestys- Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 tekijät Strateginen seutuyhYhtiöittämisvelvollisuus Kaikki liikelaitoksessa teistyö vahvistuu mukana olevat kunnat tulevat mukaan osakeyhtiöön, jos yhtiöittämisvelvollisuus toteutuu. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 tekijät Oikeudenmukainen Asiakasmäärä on työnjako Asiakasmäärä ja –laatu tarkistettu ja mitoitettu /henkilö työn kuormittavuuden mukaan Organisaation toimin- Organisaatiomalli kehite- Malli on valmis ja ta on avointa ja oitään johtoryhmälle v. seurannasta ja arvikeudenmukaista ja 2014 suunnatun kyselyn oinnista on sovittu vastuut selkeät tulosten pohjalta Toteuma 30.6. Uudet toimintamallit otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen Toteuma 30.6. Yhtiöittämisen suunnittelu on vireillä. Siirtymäaikaa on 31.12.2016 asti. Toteuma 30.6. Toiminta on jatkuvaa Uusi organisaatio on astunut voimaan 1.2.2015. Toimintaa arvioidaan johtokunnassa. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 48 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 tekijät Talous on tasapaiTulos Tulos 67 000 €. Tunossa loksen toteutumista seurataan hallinnossa viikoittain ja poikkeamiin reagoidaan heti. Palveluverkko Tilantarve arvioidaan Tarpeettomista tiloisasiakastarpeen ja toimin- ta on luovuttu ja tilonan kustannustehokkuu- jen käyttö on mitoitetden kannalta tu optimaaliseksi Toteuma 30.6. Tulos 429 956€. Tarpeettomista tiloista on luovuttu. Hallinnon toimitilojen vuokra-sopimus päättyy 31.7.2015. 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestysArviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. tekijät Ympäristö, kestävä Toimipisteiden saavutetKaikki toimipisteet Kaikki toimipisteet kehitys ja turvallisuus tavuus julkisilla välineillä ovat helposti saavuovat helposti saavuhuomioidaan kaikessa tettavissa julkisilla tettavissa julkisilla toiminnassa liikennevälineillä liikennevälineillä Toukokuun alussa voimaan tulleessa kuntalaissa (410/2015) on yhtiöittämistä koskeva siirtymäsäännös 150 §, jonka mukaan kuntien on yhtiöitettävä työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut viimeistään vuoden 2016 loppuun mennessä. Siirtymäsäännöksen mukaan siirtymäaikana (1.5.201531.12.2016) kilpailluilla markkinoilla toimivien kunnallisten työterveyshuoltopalvelujen tuottajien tulee noudattaa markkinaperusteista hinnoittelua. Yhtiöittämisen valmistelua jatketaan syksyllä. Toiminta-alueen työllisyystilanteen ja kuntatalouden huononeminen on vaikuttanut merkittävästi toimintaan. Isot asiakkaat karsivat kustannuksia työterveyshuoltotoiminnasta. Jotta asiakkaiden säästötavoitteisiin pystytään vastaamaan, edellyttää tämä työterveyshuollon toiminnan jatkuvaa arviointia sekä kiinteiden kustannusten alentamista. Organisaation kehittäminen jatkuu aktiivisesti. Johtoryhmätyöskentelyä on tiivistetty johtoryhmän kokoa pienentämällä ja tehtävien tarkemmalla määrittelyllä. Kanta-arkistoon siirtyminen tapahtui maaliskuussa 2015. Arkistoon siirtyminen on työllistänyt henkilökuntaa ennakoitua enemmän, mm. potilastietojärjestelmässä ilmenneiden ongelmien ja järjestelmän hitauden vuoksi. Kuusankosken toimipisteen sisätilaongelmaa ei saatu korjattua, joten toimitiloista luovuttiin 30.6.2015. Uudet tilat ovat Kouvolan toimipisteen yhteydessä. Haminan sisäilmaongelmat jatkuvat ja tilojen turvallisuutta seurataan aktiivisesti. Hallinnon toimitilojen vuokrasopimus on irtisanottu päättymään 31.7.2015. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 49 KYMIJOEN TYÖTERVEYS TULOSLASKELMA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Tilikauden ylijäämä 1.1.-30.6.2015 1.1.-30.6.2014 4 909 597 873 4 910 470 5 295 408 3 575 5 298 983 -95 543 -1 339 589 -1 435 132 -79 941 -1 368 423 -1 448 364 -2 240 985 -2 448 849 -393 034 -90 856 -2 724 875 -425 774 -90 062 -2 964 685 -42 500 -41 891 -278 620 -311 234 429 343 532 809 613 0 613 833 656 1 489 429 956 534 298 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 67 D/1043/02.02.01.00/2015 195 § Kaupunginhallituksen alaisten toimintojen seurantaraportti 30.6.2015 Valmistelija: Maarit Heikkilä Esittelyteksti: Kaupunginhallitus on asettanut alaisilleen tulosalueille taloudellisia, toiminnallisia sekä määrällisiä tavoitteita vuodelle 2015. Tulosyksiköiden kanssa yhteistyössä on laadittu tavoitteiden toteutumisesta oheinen seurantaraportti ajalta 1.1. – 30.6.2015. Liitteet: Kotkan kaupunginhallituksen seurantaraportti 1.1. - 30.6.2015 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä kaupunginhallituksen strategian ja talouden seurantaraportin 1.1. – 30.6.2015 tiedoksi. Päätös: Toimeenpano: Ote: controller Maarit Heikkilä Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI I 1.1.—30.6.2015 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 195 SISÄLLYSLUETTELO ….…………………………………… 1 ….………………………………………………………… 6 ……………………………………. 9 ……………………………..….……………………………. 11 Kaupunginhallitus kustannuspaikoittain Hallinnon vastuualue Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue Talouden vastuualue LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 195 1 KH kustannuspaikoittain 1.1. - 30.6.2015 1201 Kaupunginvaltuusto 1202 Kaupunginhallitus 1210 Tilapäiset toimikunnat 1220 Kaupunginhallituksen käyttövaraus 1240 Jäsenmaksut ja vastaavat 1241 Kiint.vero ja vuokratukiav. 1242 Veteraaniavustukset 1243 Musiikkiopisto 1245 Maretarium 1246 Orkesteri 1247 Teatteri 1248 Mylly 1249 Muut sos.avustukset 1250 Muut vuosiavustukset Tot% 4 Toimintakulut -89 730 -221 900 40,44% ULK. TOIMINTAKATE -89 730 -221 900 40,44% 4S Sisäiset erät -34 091 -70 631 48,27% TOIMINTAKATE -123 822 -292 531 42,33% 3 Toimintatuotot 3 391 0 /0 4 Toimintakulut -432 019 -799 548 54,03% ULK. TOIMINTAKATE -428 628 -799 548 53,61% 4S Sisäiset erät -77 501 -153 612 50,45% TOIMINTAKATE -506 129 -953 160 53,10% 4 Toimintakulut -4 841 -25 000 19,37% ULK. TOIMINTAKATE -4 841 -25 000 19,37% TOIMINTAKATE -4 841 -25 000 19,37% 4 Toimintakulut 0 -30 000 0,00% ULK. TOIMINTAKATE 0 -30 000 0,00% TOIMINTAKATE 1230 Johdon hankkeet Toteuma EUR K Budjetti EUR 0 -30 000 0,00% 4 Toimintakulut -15 357 -40 000 38,39% ULK. TOIMINTAKATE -15 357 -40 000 38,39% 4S Sisäiset erät -160 0 /0 TOIMINTAKATE -15 517 -40 000 38,79% 4 Toimintakulut -656 401 -1 036 700 63,32% ULK. TOIMINTAKATE -656 401 -1 036 700 63,32% TOIMINTAKATE -656 401 -1 036 700 63,32% 4 Toimintakulut -94 519 -159 446 59,28% ULK. TOIMINTAKATE -94 519 -159 446 59,28% 4S Sisäiset erät -30 234 -66 611 45,39% TOIMINTAKATE -124 753 -226 057 55,19% 4 Toimintakulut -20 000 -20 000 100,00% ULK. TOIMINTAKATE -20 000 -20 000 100,00% TOIMINTAKATE -20 000 -20 000 100,00% 4 Toimintakulut -200 000 -265 000 75,47% ULK. TOIMINTAKATE -200 000 -265 000 75,47% TOIMINTAKATE -200 000 -265 000 75,47% 4 Toimintakulut -172 000 -172 000 100,00% ULK. TOIMINTAKATE -172 000 -172 000 100,00% TOIMINTAKATE -172 000 -172 000 100,00% 4 Toimintakulut -871 870 -895 400 97,37% ULK. TOIMINTAKATE -871 870 -895 400 97,37% TOIMINTAKATE -871 870 -895 400 97,37% 4 Toimintakulut -1 188 300 -2 370 300 50,13% ULK. TOIMINTAKATE -1 188 300 -2 370 300 50,13% TOIMINTAKATE -1 188 300 -2 370 300 50,13% 4 Toimintakulut -102 000 -102 000 100,00% ULK. TOIMINTAKATE -102 000 -102 000 100,00% TOIMINTAKATE -102 000 -102 000 100,00% 4 Toimintakulut -14 100 -14 100 100,00% ULK. TOIMINTAKATE -14 100 -14 100 100,00% TOIMINTAKATE -14 100 -14 100 100,00% 4 Toimintakulut -17 023 -17 823 95,51% ULK. TOIMINTAKATE -17 023 -17 823 95,51% TOIMINTAKATE -17 023 -17 823 95,51% LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 195 2 KH kustannuspaikoittain 1.1. - 30.6.2015 1253 Muut kirjastotoim.av 1254 Elinkeinoelämän edistäminen 1301 Eläkkeet 1310 Kunnallisverotus 1330 Myyntivoitot ja -tappiot 1335 Vakuutukset 1350 Muut yhteiset 1400 Yhteiset palvelut -25 000 -25 000 100,00% ULK. TOIMINTAKATE -25 000 -25 000 100,00% TOIMINTAKATE -25 000 -25 000 100,00% 4 Toimintakulut -904 291 -1 775 926 50,92% ULK. TOIMINTAKATE -904 291 -1 775 926 50,92% TOIMINTAKATE -904 291 -1 775 926 50,92% 4 Toimintakulut -732 402 -1 601 954 45,72% ULK. TOIMINTAKATE -732 402 -1 601 954 45,72% TOIMINTAKATE -732 402 -1 601 954 45,72% 4 Toimintakulut -686 217 -1 450 000 47,33% ULK. TOIMINTAKATE -686 217 -1 450 000 47,33% -686 217 -1 450 000 47,33% 4 Toimintakulut -1 446 395 -2 945 000 49,11% ULK. TOIMINTAKATE -1 446 395 -2 945 000 49,11% TOIMINTAKATE -1 446 395 -2 945 000 49,11% 3 Toimintatuotot 692 365 4 500 000 15,39% ULK. TOIMINTAKATE 692 365 4 500 000 15,39% TOIMINTAKATE 692 365 4 500 000 15,39% 4 Toimintakulut -103 628 -202 200 51,25% ULK. TOIMINTAKATE -103 628 -202 200 51,25% TOIMINTAKATE -103 628 -202 200 51,25% 3 Toimintatuotot 282 0 /0 4 Toimintakulut 140 174 0 /0 ULK. TOIMINTAKATE 140 456 0 /0 TOIMINTAKATE 140 456 0 /0 3 Toimintatuotot 2 264 0 /0 4 Toimintakulut -90 662 -189 782 47,77% ULK. TOIMINTAKATE -88 398 -189 782 46,58% 4S Sisäiset erät -33 569 -54 011 62,15% TOIMINTAKATE -121 966 -243 793 50,03% 24 0 /0 4 Toimintakulut -331 874 -669 777 49,55% ULK. TOIMINTAKATE -331 850 -669 777 49,55% 4S Sisäiset erät -63 931 -141 007 45,34% TOIMINTAKATE -395 781 -810 784 48,81% 1402 Kirjaamo- ja toimistopalvelut 3 Toimintatuotot 1404 Keskusarkisto 3 Toimintatuotot 4 Toimintakulut ULK. TOIMINTAKATE 1405 Pysäköinnin valvonta 2 617 500 523,49% -100 514 -188 395 53,35% -97 897 -187 895 52,10% 4S Sisäiset erät -33 873 -68 450 49,49% TOIMINTAKATE -131 770 -256 345 51,40% 3 Toimintatuotot 136 402 480 000 28,42% -131 765 -258 102 51,05% 4 637 221 898 2,09% 4S Sisäiset erät -14 120 -27 515 51,32% TOIMINTAKATE -9 484 194 383 -4,88% 508 0 /0 4 Toimintakulut -76 493 -155 884 49,07% ULK. TOIMINTAKATE -75 985 -155 884 48,74% 4 Toimintakulut ULK. TOIMINTAKATE 1406 Ruori asiakaspalvelupiste Tot% 4 Toimintakulut TOIMINTAKATE 1320 Kaakon Taitoa -palvelut Toteuma EUR K Budjetti EUR 3 Toimintatuotot 4S Sisäiset erät -34 628 -70 257 49,29% TOIMINTAKATE -110 613 -226 141 48,91% LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 195 3 KH kustannuspaikoittain 1.1. - 30.6.2015 1410 Lakiasiat 1420 Henkilöstöpalvelut 1421 Luottamusmiestoiminta 1422 Työsuojelutoiminta 1423 Henkilöstön kehittäminen 1424 Työpaikkaruokailu 1425 Henkilöstön virkistys 1426 Henkilöstön huomioiminen 1427 Työterveydenhuolto 1428 Henkilöstöpankki 1429 Koululaisten kesätyöpaikat 1480 Maaseututoimi 3 Toimintatuotot Toteuma EUR K Budjetti EUR Tot% 3 775 0 /0 4 Toimintakulut -72 284 -198 232 36,46% ULK. TOIMINTAKATE -68 509 -198 232 34,56% 4S Sisäiset erät -6 103 -12 891 47,34% TOIMINTAKATE -74 611 -211 123 35,34% 3 Toimintatuotot 16 828 18 000 93,49% 4 Toimintakulut -311 704 -707 939 44,03% ULK. TOIMINTAKATE -294 876 -689 939 42,74% 4S Sisäiset erät -26 697 -64 023 41,70% TOIMINTAKATE -321 573 -753 962 42,65% 4 625 15 000 30,83% 4 Toimintakulut -187 868 -345 696 54,34% ULK. TOIMINTAKATE -183 243 -330 696 55,41% 3 Toimintatuotot 4S Sisäiset erät -18 983 -35 811 53,01% TOIMINTAKATE -202 226 -366 507 55,18% 1 008 3 000 33,61% 4 Toimintakulut -103 596 -219 871 47,12% ULK. TOIMINTAKATE 3 Toimintatuotot -102 587 -216 871 47,30% 4S Sisäiset erät -9 882 -18 872 52,36% TOIMINTAKATE -112 469 -235 743 47,71% 4 Toimintakulut -51 795 -195 000 26,56% ULK. TOIMINTAKATE -51 795 -195 000 26,56% 4S Sisäiset erät -3 320 0 /0 TOIMINTAKATE -55 115 -195 000 28,26% 4 Toimintakulut -16 370 -40 500 40,42% ULK. TOIMINTAKATE -16 370 -40 500 40,42% 4S Sisäiset erät -13 230 -26 460 50,00% TOIMINTAKATE -29 600 -66 960 44,21% 4 Toimintakulut -16 784 -45 000 37,30% ULK. TOIMINTAKATE -16 784 -45 000 37,30% TOIMINTAKATE -16 784 -45 000 37,30% 4 Toimintakulut -30 211 -51 000 59,24% ULK. TOIMINTAKATE -30 211 -51 000 59,24% TOIMINTAKATE -30 211 -51 000 59,24% 3 Toimintatuotot 12 664 817 800 1,55% 4 Toimintakulut -817 351 -1 840 000 44,42% ULK. TOIMINTAKATE -804 687 -1 022 200 78,72% 4S Sisäiset erät 480 807 977 205 49,20% TOIMINTAKATE -323 880 -44 995 719,81% 4 Toimintakulut -19 446 -61 913 31,41% ULK. TOIMINTAKATE -19 446 -61 913 31,41% TOIMINTAKATE -19 446 -61 913 31,41% 4 Toimintakulut -87 228 -190 031 45,90% ULK. TOIMINTAKATE -87 228 -190 031 45,90% 4S Sisäiset erät -80 0 /0 TOIMINTAKATE -87 308 -190 031 45,94% 4 Toimintakulut -22 077 -41 100 53,71% ULK. TOIMINTAKATE -22 077 -41 100 53,71% TOIMINTAKATE -22 077 -41 100 53,71% LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 195 4 KH kustannuspaikoittain 1.1. - 30.6.2015 1491 Keskusvarasto 1492 Kuljetustoimisto 3 Toimintatuotot 1441 Viestintä ja suhdetoiminta 1442 Kotkan markkinointi 1460 Meripäivät 1461 Tall Ship's race 1610 Seutupalvelut 725 000 41,47% 4 Toimintakulut -458 708 -968 169 47,38% ULK. TOIMINTAKATE -158 055 -243 169 65,00% 4S Sisäiset erät -44 310 -119 871 36,96% TOIMINTAKATE -202 365 -363 040 55,74% 4S Sisäiset erät -127 0 /0 -127 0 /0 19 550 19 550 100,00% 4 Toimintakulut -55 282 -96 550 57,26% ULK. TOIMINTAKATE -35 732 -77 000 46,41% TOIMINTAKATE -35 732 -77 000 46,41% 1 879 0 /0 4 Toimintakulut -186 229 -360 956 51,59% ULK. TOIMINTAKATE -184 350 -360 956 51,07% 4S Sisäiset erät -22 230 -46 130 48,19% TOIMINTAKATE -206 580 -407 086 50,75% 4 Toimintakulut -36 790 -120 000 30,66% ULK. TOIMINTAKATE -36 790 -120 000 30,66% TOIMINTAKATE -36 790 -120 000 30,66% 3 Toimintatuotot 24 677 206 000 11,98% 4 Toimintakulut -55 774 -411 728 13,55% ULK. TOIMINTAKATE -31 098 -205 728 15,12% 4S Sisäiset erät -657 -1 156 56,85% TOIMINTAKATE -31 755 -206 884 15,35% 4 Toimintakulut -51 101 -132 718 38,50% ULK. TOIMINTAKATE -51 101 -132 718 38,50% TOIMINTAKATE -51 101 -132 718 38,50% 4 Toimintakulut -115 162 -275 000 41,88% ULK. TOIMINTAKATE 3 Toimintatuotot 3 Toimintatuotot -115 162 -275 000 41,88% 4S Sisäiset erät 0 -1 800 0,00% TOIMINTAKATE -115 162 -276 800 41,60% 1611 Rahoitusos. muiden hallinnoimiin 4 Toimintakulut projek. -20 000 -20 000 100,00% ULK. TOIMINTAKATE -20 000 -20 000 100,00% TOIMINTAKATE -20 000 -20 000 100,00% 1612 Tutkimus- ja kehittämishankkeet 4 Toimintakulut 1613 Merikotka 1620 Muut projektit 1470 Matkailupalvelu 1600 Controller ja rahoitus Tot% 300 653 TOIMINTAKATE 1440 Kansainvälinen toiminta Toteuma EUR K Budjetti EUR -71 204 -505 000 14,10% ULK. TOIMINTAKATE -71 204 -505 000 14,10% TOIMINTAKATE -71 204 -505 000 14,10% 4 Toimintakulut -120 567 -526 000 22,92% ULK. TOIMINTAKATE -120 567 -526 000 22,92% TOIMINTAKATE -120 567 -526 000 22,92% 4S Sisäiset erät -651 0 /0 TOIMINTAKATE -651 0 /0 4 Toimintakulut -200 172 -395 000 50,68% ULK. TOIMINTAKATE -200 172 -395 000 50,68% 4S Sisäiset erät -188 0 /0 TOIMINTAKATE -200 360 -395 000 50,72% 9 592 0 /0 4 Toimintakulut -450 888 -866 805 52,02% ULK. TOIMINTAKATE 3 Toimintatuotot -441 296 -866 805 50,91% 4S Sisäiset erät -38 979 -77 259 50,45% TOIMINTAKATE -480 275 -944 064 50,87% LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 195 5 KH kustannuspaikoittain 1.1. - 30.6.2015 1640 Tietohallinto 5085 Puhelinvaihde Tot% 4 Toimintakulut -1 651 563 -2 954 399 55,90% ULK. TOIMINTAKATE -1 651 563 -2 954 399 55,90% 4S Sisäiset erät 675 478 2 674 146 25,26% TOIMINTAKATE -976 085 -280 253 348,29% 19 375 60 000 32,29% 4 Toimintakulut -183 921 -373 429 49,25% ULK. TOIMINTAKATE -164 546 -313 429 52,50% 208 480 552 624 37,73% 3 Toimintatuotot 4S Sisäiset erät TOIMINTAKATE Yhteensä Toteuma EUR K Budjetti EUR 43 934 239 195 18,37% 1 252 479 6 844 850 18,30% 4 Toimintakulut -13 761 301 -27 573 273 49,91% ULK. TOIMINTAKATE 3 Toimintatuotot -12 508 822 -20 728 423 60,35% 4S Sisäiset erät 857 221 3 147 608 27,23% TOIMINTAKATE -11 651 601 -17 580 815 66,27% Talous Alkuvuoden toteuman perusteella kaupunginhallituksen talousarvion mukaiset tulot eivät ole toteutumassa. Pysäköinninvalvonnan tammi-kesäkuun tulojen toteutuma on 0,14 milj. euroa, joka on 29 % koko vuodelle budjetoidusta 0,48 milj. eurosta. Vuonna 2014 koko vuoden pysäköinnin toimintatuotot olivat 0,4 milj. euroa. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 195 6 Myyntivoittojen tavoite on 4,5 milj. euroa, joista on toteutunut 0,7 milj. euroa. Myyntivoittojen toteumaennuste vuodelle on 3,5 milj. euroa. Myyntivoittojen ennustetaan jäävän talousarviosta 1,0 milj. euroa. Myyntivoittoennuste sisältää 2,0 milj. euron kantasatamaan liittyvän järjestelysopimuksen mukaisen myyntivoiton Ruukinkatu 12 tontin myynnistä. Käynnissä olevien sopimusneuvotteluiden toteutumiset ja niiden ajankohdat ovat riippuvaisia sopimuskumppanien päätöksistä. Kaupunginhallituksen alaisten toimintojen talousarvion mukainen toimintakate on - 17,6 milj. euroa. Vuoden 2015 toimintakatteen ennustetaan olevan -18,5 milj. euroa. Ylitys 0,9 milj. euroa aiheutuu pääasiallisesti kertymättömistä myyntivoitoista. HALLINNON VASTUUALUE Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestys- Arviointikriteetekijät rit/mittarit Palvelut laadukkaita Uuden asianhallintajärja käyttäjälähtöisiä jestelmän hallittu ja onnistunut käyttöönotto Asiakaspalvelupiste Ruorin toiminnan vakiinnuttaminen 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestys- Arviointikriteetekijät rit/mittarit Strateginen seutuyh- Keskusvaraston toiminteistyö vahvistuu taa pyritään laajentamaan seudulliseen toimintamalliin Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Sujuvat kokouskäytännöt koko kaupungin osalta Asianhallintajärjestelmä Halli on käynnistetty 1.6.2015. Prosessikuvaukset vireillä Asiakkaat ja organisaatio tuntevat Ruorin toiminnan, sijainnin ja pisteen tarjoamat palvelut Ruorin toimintaa on esitelty kevään aikana johtoryhmissä ja työpaikkakokouksissa (12 tilaisuutta), pistettä markkinoitu mediassa ja erilaisissa tilaisuuksissa, avoimet ovet kuntalaisille ja kaupungin henkilöstölle. Tiedottaminen jatkuvaa. Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Toiminnassa tavoitellaan laajempaa seudullista yhteistyötä Keskusvaraston organisointiselvitys tekeillä, valmistuu syksyllä. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestys- ArviointikriteeTavoitetaso 2015 tekijät rit/mittarit Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstöpalvelut koordinoi henkilöstösuunnittelua sekä tukee henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen sekä esimiestyön kehittymistä. - Esimiesinfot 5 krt/vuosi Toteuma 30.6. Esimiesinfoja järjestetty kolme: 27.1. (64 osallistujaa) 24.3. (83 osallistujaa) 19.5. (19.5. osallistujaa) LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 195 7 - Järjestää henkilöstö- ja esimieskoulutuksia Esimieskoulutuksia järjestetty yksi, 26.3. Esimiesten työlainsäädäntöpäivä (25 osallistujaa) Henkilöstökoulutuksia järjestetty kolme: 21.1. TEM kmkorvausten verollisuus (80 osallistujaa) 1.4. Stessinhallinta ja ajankäyttö työelämässä (6 osallistujaa) 15.4. Työssä jaksaminen, liikunta ja ravinto (24 osallistujaa) - Henkilöstöjohtamiseen liittyvät ohjeet ja linjaukset ovat ajantasaisia Henkilöstöjohtamiseen liittyvät ohjeet ja linjaukset ovat ajan tasalla ja päivitetään aina tarvittaessa. - Uudelleensijoitettujen määrä kohtaa tarpeen ja onnistumisaste pysyy korkealla Uudelleensijoitettuja 31 henkilöitä, onnistumisaste 80 %. - Työterveyshuollon palveluiden käyttö suuntautuu ennaltaehkäisevään toimintaan Työterveyden palveluiden käyttö. Työterveyslääkäri 4109 kpl Työterveyshoitaja 2239 kpl Työterveysfysioterapeutti 469 kpl Työpsykologi 101 kpl Työterveysneuvottelut 53 kpl - Työhyvinvointietujen käyttö kasvaa Työhyvinvointietujen käyttö: Uimahallikäyntejä 7529 kpl Avantouintikäyntejä 72 kpl Teatterikäyntejä 230 kpl Uimahallin käyttö on lisääntynyt. Uusia työhyvinvointitoimenpiteitä on otettu käyttöön. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 195 8 Nykyisen henkilöresurssin riittävyys Lakimiehen virka on perustettu kesästä 2015 alkaen ja viran täyttö valmistellaan täyttöluvan mukaisesti. Selvitys tehty vuoden 2015 aikana Selvitys pääluottamusmiesten läsnäolo- ja puheoikeudesta lautakunnissa valmis-tellaan vuoden loppuun mennessä. Henkilöstön osaaminen ja riittävyys Keskusvaraston toimintaan jätetään minimimiehitys siihen asti, kun hankintamenettelyn uudistaminen on selvitetty. Sen jälkeen edetään selvityksen pohjalta Kaupungin toimielinten päätöstiedot ovat internetissä virheettöminä ja oikea-aikaisina Jatkuva seuranta Toteutunut pääosin Henkilöstöpalvelut tukevat kaupungin avointa ja oikeudenmukaista tiedotuslinjaa. Henkilöstöpalvelut tiedottavat aktiivisesti henkilöstöasioista kaupungin sisällä. Henkilöstöpalvelut ovat tiedottaneet aktiivisesti henkilöstöasioista kaupungin sisällä. Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Omistajaohjaustapaamiset tytäryhteisöjen kanssa väh. 1 krt / vuosi Toteutetaan elosyyskuussa Konserninäkökulmasta oikealle tasolle arvioidut osinkotuottotavoitteet Valtuuston hyväksymät osinko- ja muut tuottotavoitteet saavutetaan Tavoitteet saavutettu Aktiivinen sopimusohjaus valmistelu- ja jälkitoimenpiteineen sekä poikkeamiin reagointi Vastuutettu sopimusseuranta ja valvonta Sopimusseuranta valmistelussa Budjetoidut pysäköintivirhemaksutulot saavutetaan Virhemaksuja 12 000 kpl Jäljessä arvioidusta vuosituotosta Määräaikaan sidottuihin lainopillisiin tehtäviin kyetään reagoimaan asiantuntevasti ja säädetyssä ajassa Selvitetään pääluottamusmiehien läsnäolo- ja puheoikeus vastuualueensa lautakunnissa Taataan keskusvaraston toiminnan sujuvuus Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestys- Arviointikriteetekijät rit/mittarit Talous on tasapaiVuorovaikutteinen konnossa serni- ja omistajaohjaus LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 195 9 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Arviointikriteerit/mittarit Sähköisten kokouskäytäntöjen kehittäminen Sähköisen arkistoinnin kehittäminen Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Valtuuston siirtyminen sähköiseen kokousmateriaaliin Valmius on olemassa, mutta lopullinen päätös tehtävä erikseen. Halli on käynnistetty 1.6.2015. Prosessikuvaukset vireillä Kotoj-projekti jatkuu KAUPUNKIKEHITYKSEN JA KULTTUURIN VASTUUALUE Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestys- Arviointikriteetekijät rit/mittarit Palvelut laadukkaita Ajantasainen päätöstieja käyttäjälähtöisiä dottaminen (% valtuuston ja hallituksen kokouksista) 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestys- Arviointikriteetekijät rit/mittarit Kotka on vetovoiViestintä- ja markkinointimainen ja omatoimenpiteet sekä tapahleimainen kaupunki, tumat, joilla rakennetaan jossa tapahtuu Kotkan ja seudun imagoa ja tunnettavuutta. Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Vuorovaikutus yritysten kanssa on tiivistä Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Kaikista valtuuston ja hallituksen kokouksesta julkaistaan päätöstiedotteet heti kokouksen jälkeen. Lisäksi kehitetään lautakuntien kokousten päätöstiedottamista. Kaikista valtuuston ja hallituksen kokouksista päätöstiedotteet tehty heti kokousten jälkeen. Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. 16 myynti-, markkinointi- ja mediatilaisuutta (mm. messut, sijoittajatapaamiset, mediavierailut) 8 kpl (mm.Venemessut, kansainväliset kiinteistömessut/ MIPIM, logistiikkamessut/TransRussia, kvdatakeskustapahtumaKantasatamatilaisuudet Kotkassa Laajan seudullisen elinkeinomarkkinointikampanjan käynnistyminen, kohderyhmänä yritykset, investorit ja osaajat Seudullinen elinkeinomarkkinointikampanja käynnistynyt Meripäivien kävijämäärä 200 000 Meripäivät heinäkuussa. Seuranta vuositasolla Yrittäjien tapaamisia pidetty 4 kpl. Säännölliset yrittäjien tapaamiset 10 kertaa vuodessa. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 195 10 Yrittäjyysilmapiirin parantaminen 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestys- Arviointikriteetekijät rit/mittarit Kaupunkirakenne on Keskustojen kehittämistiivis ja toimiva, kesja elävöittämishankkeikustat eläviä, asumi- den edistäminen. nen viihtyisää Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Seudulliset toimintamallit Tehostettu toimintamalli yritysten palvelemiseen ja tiedonjakoon. Elinkeinoilmasto on nousussa Suomen yrittäjien barometrilla mitattuna. Toimintamallia ja tietojärjestelmää kehitetty. Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Kantasatamahankkeeseen liittyvä viestintä on aktiivista ja hanke etenee tavoiteaikataulussa. Seudullisen matkailun myyntipalvelun käynnistäminen. Seudullisen elinkeinomarkkinointikampanjan käynnistyminen. Toteutunut 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestys- ArviointikriteeTavoitetaso 2015 tekijät rit/mittarit Henkilöstö osaava ja Sisäisen viestinnän teHenkilöstön uutiskirje oikein mitoitettu, hostamista jatketaan. ilmestyy vähintään esimiestyö on laadukerran kuukaudessa. kasta Uuden intranetiin liittyvän järjestelmän käyttöönotto toiminnan ja tiedonjaon tehostamiseksi. Kaupungin toiminta Viestinnällä luodaan Vuorovaikutustilaion avointa ja oikeuedellytykset avoimelle suudet ja kyselyt 15 denmukaista vuorovaikutukselle sekä kpl. AvoinKotka.fi kuntalaisten mahdollipalveluun 10 uutta suuksille vaikuttaa kaukohdetta. pungin toimintaan. Viestinnän toimintamalleja kehitetään 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestys- Arviointikriteetekijät rit/mittarit Talous on tasapaiTapahtumien rahoituknossa seen hankitaan yhteistyökumppaneita Seuranta vuositasolla Seudullista matkailun myyntipalvelua valmisteltu. Seudullinen elinkeinomarkkinointi käynnistynyt. Toteuma 30.6. Henkilöstön uutiskirje eTarmo ilmestynyt 6 kertaa. Uuden intranetin käyttöönotto meneillään. Vuorovaikutustilaisuuksia pidetty 7, AvoinKotka.fipalvelussa yksi uusi kohde. Laajennetun johtoryhmän viestintäpäivä pidetty, viestinnän toimintamallin kehittäminen käynnistetty Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Meripäivien toimintatuotot kasvavat 5% vuoden 2014 tason verrattuna. Meripäivät heinäkuussa. Seuranta vuositasolla LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 195 11 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestys- ArviointikriteeTavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. tekijät rit/mittarit Ympäristö, kestävä kestävien kokouskäytän- LyncEtäkokoussysteemi kehitys ja turvallisuus töjen edistäminen etäkokousohjelman vireillä yhteen kauhuomioidaan kaikeskäytön lisääminen pungintalon kokoussa toiminnassa (koulutus, kokoushuoneista huoneen varustaminen kaupungintalolla) TALOUDEN VASTUUALUE Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestys- Arviointikriteetekijät rit/mittarit Palvelut laadukkaita Sähköisten palveluiden ja käyttäjälähtöisiä määrä ja käyttö Työyhteisöjen työskentelyn tukeminen neuvonnalla, ohjeistuksella ja ennakoinnilla. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestys- Arviointikriteetekijät rit/mittarit Strateginen seutuyh- Aktiivisesti mukana aluteistyö vahvistuu een julkisen sektorin talous- ja tietohallinnon kehittämisessä. Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Oikeat ohjelmat käytössä Kartoituksia tehty ja työ jatkuu vuoden 2016 puolelle Hankintaprosessi valmistuu vuoden loppuun mennessä Prosessien virtaviivaistaminen ja tehostaminen taloushallinnossa Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Alueyhteistyön tavoitteet määritelty selkeästi Alustavia suunnitelmia käynnissä, toteutunee vuoden loppuun mennessä 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestys- ArviointikriteeTavoitetaso 2015 tekijät rit/mittarit Henkilöstö osaava ja Henkilöstösuunnitelman Selkeät tehtäväkooikein mitoitettu, mukaiset toiminnan muu- konaisuudet määriesimiestyö on laadu- tokset toteutetaan onnis- teltynä tavoitteineen kasta tuneesti. jokaiselle 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestys- Arviointikriteetekijät rit/mittarit Talous on tasapaivuosikate vastaa invesnossa tointeja ja poistoja velkaantuminen pysäytetty Toteuma 30.6. Henkilöstösuunnitelma aikataulussa, yksilötason tavoitteiden määrittelyä ei ole vielä aloitettu Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Vuosikate 19 milj. euroa 1-6/2015 toteumasta laaditun ennusteen mukaan vuosikate olisi jäämässä 13 milj. euroon. Investointiohjelman ollessa tiukka, vuosikatetavoitteesta jääminen lisää velkaantumispainetta. Velan määrä ei kasva 2015 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 195 KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 81 D/986/02.00.00/2015 196 § Kotkan kaupungin rahoituspolitiikka Valmistelija: talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen, puh. 040 661 5885 Kaupunginhallituksen alaisten konsernipalvelujen toimintasääntö (hyväksytty Kh 21.10.2013) antaa valtuudet tiettyjen rahoitusasioiden hoitoon, mutta varsinaista rahoituksen ohjeistusta tai toimintasääntöä kaupungilla ei ole ollut. Toiminnan kannalta on selkeämpää niin talouden vastuualueella kuin rahalaitosten ja mahdollisten muiden vastapuolien taholta, jos sallitut instrumentit, valtuudet ja toimintatavat ovat kaikkien tiedossa transaktioita tehtäessä. Liitteenä olevassa Rahoituspolitiikka-ohjeen on listattu ne rahoituksen osaalueet, joilla kaupunki hoitaa rahoitustaan ja takauksia tai vakuuksia. Liitteet: Rahoituspolitiikka-ohje Kaupunginhallituksen alaisten konsernipalvelujen toimintasääntö: - 2.4 § Talouden vastuualueen tehtävät - 5 § Talous- ja rahoitusjohtajan ratkaisuvaltaan kuuluvat asiat Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää Toimeenpano: - hyväksyä liitteenä olevan Rahoituspolitiikka-ohjeen kaupungin rahoituksen toimintaohjeeksi - samalla poistaa leasingrahoituspalveluja koskevan ohjeistuksen (Kh 18.5.2009) säädöskokoelmasta. Ote: Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä talous- ja rahoitusjohtaja säädöskokoelma Rahoituspolitiikka sivu 29.7.2015 Talouden vastuualue / Rahoitus Rahoituspolitiikka Kotka kaupungille ja liikelaitoksille sekä soveltuvin osin kaupungin enemmistöomistuksessa oleville yhtiöille Kotkan kaupungin taloussääntö on hyväksytty valtuustossa 23.1.2012. Tässä taloussäännössä annetaan kaupungin ja sen liikelaitosten talousarviota, taloussuunnittelua, maksuliikennettä ja laskentatointa sekä muuta taloudenhoitoa koskevat määräykset. Kaupungin taloudenhoidossa ja taloushallinnon järjestämisessä on sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty, noudatettava tämän taloussäännön määräyksiä. Rahoituksen tarkoituksena on siis turvata kaupungille ja sen konserniyhtiöille riittävä ja kustannustehokas rahoitus. Kaupunginhallituksen alaisten konsernipalvelujen toimintasääntö määrittelee vastuut ja valtuudet talouden vastuualueella rahoituksen osalta. Yleistä Konsernin rahoituspolitiikka on työkalu rahoituksen riskienhallintaan. Ohjeistuksessa määritellään valtuudet ja vastuut rahoitusinstrumenttien käyttöön, hyväksyttävät instrumentit ja maturiteetit, takauksien sekä vakuuksien käyttö ja hinnoitteluperiaatteet, lainasalkun hoito ja raportointi. Omana osanaan käsitellään leasing rahoitusta sekä konsernin vakuutuksia. Lainasalkun hoito Lainakantaa hoidetaan talousarvion mukaisesti. Nostettavat uudet lainat kilpailutetaan ja valitaan tarjousten perusteella. Korkoperusteena uusissa lainoissa tulee olla lainasalkun kokonaisnäkökulma sekä sen hetkinen korkotaso ja odotukset huomioiden. Pitkäaikaista lainarahaa voidaan nostaa niin JVK kuin pankkilainamuotoisena. Lainan ehdot tulisi sopia mahdollisimman joustaviksi niin maksuohjelman muutosten kuin koronmääräytymisen osalta. Mahdolliset muutokset tulisi olla tehtävissä molemminpuolisina; ei siis yksipuolista muutosmahdollisuutta lainanantajalle. Rahoitusinstrumentit Kuntatodistukset Rahoituksessa käytettävät kuntatodistukset ovat maksimissaan 12 kuukauden pituisia. Kuntatodistuksia tulisi hyödyntää lyhyen maksuvalmiuden hallintaan sekä pidempien lainojen maksuaikataulujen optimoimiseen. Kuntatodistusohjelmia tulee olla usean rahalaitoksen kanssa kilpailutuksen varmistamiseksi. Koronvaihtosopimukset Mikäli katsotaan tarpeelliseksi tehdä koronvaihtosopimuksia, tulee niiden olla lainasalkun maturiteetin mukaisia. Yksittäisen lainan suojaukseen koronvaihtosopimus kuitenkin maksimissaan 10 vuodeksi. Talous- ja rahoitusjohtajan päätöksellä pidempi sopimusaika on mahdollista. Koronvaihtosopimusten tulee olla luonteeltaan selkeitä sekä muutettavissa niin maturiteetin kuin muiden ehtojen osalta molempien vastapuolien hyväksynnällä. Talletukset Kassavarojen salliessa talletuksia voi tehdä määräajoiksi tai toistaiseksi. Talletuksia tulee tehdä riskittömiin vakavaraisiin Suomessa toimiviin rahalaitoksiin huomioiden Postiosoite PL 48101 KOTKA Käyntiosoite Kustaankatu 2 48100 Kotka Puhelin Faksi www.kotka.fi LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 196 Rahoituspolitiikka sivu 29.7.2015 mahdolliset likviditeettimuutokset pikaisellakin aikataululla. Osakeomistus ei kuulu kaupungin sijoitusvaihtoehtoihin. Muut rahoitusinstrumentit Muita instrumentteja voidaan käyttää tapauskohtaisesti erityisin perusteluin. Konsernitili Kotkan kaupungilla on konsernitili. Tilin osallisina on kaupungin kokonaan tai osittain omistamat konserniyhtiöt sekä liikelaitokset. Konsernitili mahdollistaa konsernin sisäisen likviditeetin netotuksen, eli limiittien puitteissa yhtiöllä voi olla lyhytaikaista velkaa tai saamista päätilin omistajalta (Kotkan kaupunki omistaa päätilin). Konsernitilin avulla minimoidaan lyhytaikaisen lainarahoituksen tarve rahoituslaitoksilta. Leasing Investoinneissa ja hankinnoissa, jotka on hyväksytty normaalin prosessin mukaisesti hankittavaksi, voidaan käyttää leasing-rahoitusta rahoitusmuotona. Mikäli kohde hankitaan leasing-rahoitusta käyttäen, tekee talous- ja rahoitusjohtaja päätöksestä viranhaltijapäätöksen. Talouden vastuualue kilpailuttaa tarvittaessa yksittäisen leasing-rahoituksen tai antaa luvan kilpailutetun raamisopimuksen käyttöön. Leasingrahoituksen kustannus sisällytetään hankinnan tehneen vastuualueen käyttötalousmenoihin. Poikkeuksellisesti voidaan harkita rahoituserien käyttöä, mikäli investointi / hankinta koskee useampaa vastuualuetta. Leasing-rahoituksen käytön tulee aina olla kyseisessä markkinatilanteessa kokonaistaloudellisesti kustannustehokas vaihtoehto. Leasing rahoitusmuotona ei kasvata kaupungin lainapääomaa. Takaukset ja vakuudet Kaupunki voi myöntää takauksia kaupungin omistamille yhtiöille huomioiden valtiontukisäännöt. Olennaista on, että myös kunnan omistamien yhtiöiden varat ovat julkisia varoja ja näitä koskevat samat valtiontukisäännöt kuin itse kuntaakin. Mikäli katsotaan, että toiminta on olennainen osa kunnan toimintaa, sallitaan myös 100% takaukset 80 prosentin maksimimäärän sijaan. Vakuuksia ei kaupungin tulisi antaa vaan tarvittaessa käyttää pankkitakauksia vakuuksien sijaan. Kaupungin ja sen tytäryhtiöiden tulisi vaatia vakuuksia aina mahdollisuuksien mukaan turvatakseen omat saatavansa ja / tai investointinsa. Raportointi Talouden vastuualue raportoi vuosineljänneksittäin rahoitustilanteen kaupunginhallitukselle ja raportti liitetään kaupunginhallituksen kokousta seuraavan kaupunginvaltuuston kokousmateriaaliin tiedoksi. Myös talouden seurantaraportissa raportoidaan kaupungin lainapääoma. Postiosoite PL 48101 KOTKA Käyntiosoite Kustaankatu 2 48100 Kotka Puhelin Faksi www.kotka.fi LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 196 4 (10) 2.4 Talouden vastuualueen tehtävänä on - huolehtia talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelusta, toteutumisen seurannasta ja raportoinnista; - huolehtia toiminnallisten muutosten talousvaikutusten arvioinnista ja osallistua muutosten valmisteluun; - kehittää johdon raportointijärjestelmiä; - huolehtia kaupungin taloushallinnon kehittämisen ohjauksesta; - huolehtia tilinpäätöksen tulossuunnittelusta ja tilinpäätöksen analysoinnista sekä konsernitilinpäätöksen laatimisesta ja konsernitaloutta koskevien laskelmien tuottamisesta; - vastata controller-toiminnasta arvioimalla kaupungin sekä konserniyhteisöjen toiminnallista ja taloudellista kehitystä; - huolehtia kaupungin sisäisen tarkastuksen järjestämisestä; - huolehtia Kotka-konsernin rahoituksesta, maksuvalmiudesta sekä varojen hallinnasta; - huolehtia takaustoiminnasta, riskienhallinnasta ja vakuuttamisesta sekä vakuuksien ja arvopapereiden hoitamisesta; - huolehtia siitä, että kaupungin hallintoelimet saavat päätöksenteon tueksi tutkitut ja käyttövalmiit tiedot, tutkimukset ja ennusteet kaupungista ja sen toimintaympäristöstä; - huolehtia tietohallinnon ja sähköisten asiointipalvelujen kehittämisestä sekä palvelujen tuottamisesta; - vastata yhteishankintojen valmistelusta. Talouden vastuualuetta johtaa talous- ja rahoitusjohtaja. Hänen sijaisenaan toimii hänen määräämänsä viranhaltija. Talouden vastuualueella on seuraavat palvelualueet: 1. controller- ja rahoitusyksikkö - palvelualueen johtajana on talous- ja rahoitusjohtaja 2. tietohallintoyksikkö - palvelualueen johtajana on tietohallintopäällikkö. 3. Sisäinen tarkastus - palvelualueen johtajana on tarkastuspäällikkö Talous- ja rahoitusjohtaja määrää palvelualueiden johtajien sijaisuuksista. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 196 8 (10) Kansliapäällikön ratkaisuvaltaan kuuluu: 1. kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen tai sen alaisen hallinnon huonetilojen luovuttaminen tilapäiseen käyttöön; 2. vahingonkorvauksesta päättäminen konsernipalvelujen osalta, kun vaadittu korvausmäärä on enintään 5.000 euroa; 3. henkilön siirtäminen alaiseltaan vastuualueelta toiselle alaiselleen vastuualueelle; 4. julkisuuslaissa tarkoitetusta asiakirjan antamisesta päättäminen; 5. konsernipalvelujen maksuista päättäminen, ellei maksun määrääminen kuulu kaupunginhallituksen tai lautakunnan toimialaan. Talous- ja rahoitusjohtajan ratkaisuvaltaan kuuluu: 1. Kotka-konsernin kassavarojen tilapäinen sijoittaminen; 2. tilapäisluoton ottaminen kaupungin maksuvalmiuden turvaamiseksi kaupunginhallituksen vahvistaman enimmäismäärän puitteissa; 3. lainan ottaminen kaupunginvaltuuston vahvistamissa rajoissa; 4. koron- ja valuutan vaihtosopimuksista, koronsuojaussopimuksista sekä muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskorosta päättäminen enintään talousarviossa olevan lainakannan verran; 5. kaupungin myöntämien lainojen ja takauksien vakuuksien realisoinnista sekä ylivakuutena olevien vakuuksien palauttamisesta päättäminen; 6. takauksiin liittyvien lainojen lainaehtojen muutoksiin suostuminen; 7. aravalainan irtisanominen tai ehdoista poikkeavan maksuajan myöntäminen; 8. tilapäisluoton myöntäminen kaupungin tytäryhteisölle kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa; 9. leasing-rahoituksen käytöstä päättäminen kaupunginhallituksen ohjeiden mukaisesti; 10. kaupungin rahalaitoksissa olevista tileistä päättäminen; 11. virastojen ja laitosten käteisvarojen suuruudesta päättäminen; 12. kaupungin saatavan maksusuunnitelman hyväksyminen. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 196 KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 86 D/376/02.02.01.01/2015 197 § Lisämäärärahaesitys Kantasataman suunnittelua varten Tela 9.6.2015 / 47 § Valmistelija: Tekniset palvelut, suunnittelupäällikkö Matti Paavola, puh. 234 4389 Kaupunginhallituksen 12.1.2015 § 18 tekemän päätöksen mukaisesti kaupunginhallitukseen menevän listatekstin alkuun ennen varsinaista listatekstiä tulee merkitä seuraavaa, jos asialla on liittymäkohta tai –kohtia talousarvioon: 1. Päätöksen talousarviovaikutukset, menokohta/tulokohta (toteutumatiedot; paljonko käytetty, paljonko jäljellä) 2. Miten päätös suhtautuu talouden tasapainotusohjelmaan 3. Onko päätös linjassa kaupunkistrategian kanssa? Talousarviovaikutukset Tekninen lautakunnan talousarviossa vuodelle 2015 ei ole varattu määrärahoja Kantasataman kehittämiseen. Talousarviotekstin mukaan mikäli hankkeen eteneminen vaatii rakennustoimenpiteitä, tehdään niistä vuoden aikana lisämäärärahaesitys. Lisämäärärahaesitys sisältää 120 000 euron lisämäärärahan Kantasataman yleissuunnitteluun sekä rakennusvaiheiden 1a ja 1b rakennussuunnitteluun. Talouden tasapainotusohjelman mukaisuus Kaupunginvaltuusto hyväksyi 2.3.2015 § 17 Kotkan kaupungin talouden tasapainotusohjelman vuosille 2015—2016. Ohjelman g-kohdan mukaan jatketaan maankäytön ratkaisujen valmistelua siten, että kaupungin tulokseen vaikuttavat myyntivoitot ovat suunnittelukaudella vähintään 4 Me vuodessa. Lisämäärärahaesitys on tasapainotusohjelman mukainen, koska Kantasatama-hankkeesta uskotaan saatavan merkittäviä verotuloja sekä tuloja tonttien vuokrauksesta. Kaupunkistrategian mukaisuus Kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.9.2010 kaupunkistrategian vuosille 2011 —2016. Strategian eräänä tavoitteena on talousalueen työllistämiskyvyn kehittäminen. Toteutuessaan Kantasatama–hanke lisää työpaikkoja Kotkansaarelle. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 87 Lisämäärärahaesityksen perustelut Kaupunkisuunnittelusta saadun tiedon mukaan Hankekehittäjän vastuulla olevista suunnitelmista ovat seuraavat meneillään: - Pohjatutkimukset - Tilasuunnittelu - Rakennesuunnittelu - Palotekninen suunnittelu - Rakennusluvan valmistelu Kaupungin ja liikelaitosten vastuulla olevista suunnitelmista ovat meneillään seuraavat: - Pilaantuneiden maiden yleissuunnitelma Kaupungin ja eri osapuolten väliset maankäyttö- ja muut tarvittavat sopimukset ovat joko allekirjoitettuja, valmiiksi neuvoteltuja tai neuvottelut niiden osalta ovat käynnissä Hankkeen kireän aikataulun vuoksi yleissuunnittelu ja vaiheiden 1a ja 1b rakennussuunnittelu on aloitettava mahdollisimman pian. Määrärahaa on tarkoitus käyttää vasta sopimusten allekirjoitusten ja asemakaavan lainvoimaisuuden jälkeen. Määräraha on kaupungin osuus yleissuunnittelusta ja rakennusvaiheiden 1a ja 1b rakennussuunnittelusta tämänhetkisen kustannusjakoluonnoksen mukaan. Esittelijä: Tekninen johtaja Hannele Tolonen Ehdotus: Lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle 120 000 euron lisämäärärahaa Investoinnit-menokohtaan Kantasataman yleissuunnittelun sekä rakennusvaiheiden 1a ja 1b rakennussuunnittelun kaupungin osuuteen. Määrärahaa käytetään, mikäli Kantasatama– hankkeen toteuttamisen edellyttämät sopimukset ja asemakaava tulevat voimaan. Päätös: Hyväksyttiin. _________ Kh 3.8.2015 Valmistelija: Tekniset palvelut, suunnittelupäällikkö Matti Paavola, puh. 234 4389 Alla ehdotettua lisämäärärahaa käytetään, jos Kantasatama-hankkeen toteuttamisen edellyttämät sopimukset ja asemakaava tulevat voimaan. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää myöntää 120 000 euron suuruisen lisämäärärahan Investoinnit-menokohtaan Kantasatama-hankkeen yleissuunnittelun sekä rakennusvaiheiden 1a ja 1b rakennussuunnittelun kaupungin osuuteen. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 88 Toimeenpano: Kv: Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastusmerkintä Ote: tekniset palvelut talous- ja rahoitusjohtaja kaupunkisuunnittelu KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 89 D/133/10.03.02.00/2015 198 § Kotkan uimala Katariina Tela 9.6.2015 / 41 § Valmistelija: Tekninen johtaja Hannele Tolonen, puh. 044 702 4372 Kotkan uimala Katariinan altaan allaspinnoitteen vaihtoon on vuodelle 2015 varattu investointimäärärahaa 200 000 euroa. Hanke on kilpailutettu ja saatujen tarjousten perusteella hankkeen kokonaiskustannukset ovat 635 000 euroa. Päätöstä haetaan investointimäärärahan käyttötarkoituksen muutokselle. Tarkoituksena on teettää uimala Katariinasta perusteellisemmat kuntotutkimukset ja käynnistää uimala Katariinan tarveselvitys. Uimala Katariinan korjauksiin vuoden 2015 talousarvion investointiosaan varattu 200 000 euroa esitetään käytettäväksi tarkempiin kuntotutkimuksiin. Tähän mennessä hankkeelle varatusta määrärahasta on käytetty 30 284,64 euroa suunnitteluun ja rakennuttamiseen. Koko hankkeelle vuodelle 2015 varattu määräraha tulee riittämään. Tarkempien kuntotutkimusten perusteella selvitetään, kannattaako nyt suunniteltua korjausta tehdä vai vaatiiko uimala isomman peruskorjauksen. Myös tarveselvityksellä selvitetään uimalan peruskorjauksen laajuutta ja tarvetta. Päätös toteuttaa kaupunkistrategian tavoitteita hyvinvoinnista ja laadukkaista palveluista sekä tasapainossa olevasta taloudesta. Kotkan uimala Katariinan allaspinnoitteen vaihtoon on varattu 200 000 euron määräraha vuodelle 2015. Tekninen lautakunta on päätöksellään 20.1.2015 § 8 hyväksynyt allaspinnoitteen vaihtohankkeen rakennuttamisyksikön vuoden 2015 työohjelmaan. Tehdyn kuntotutkimuksen, suunnitelmien ja saadun urakkatarjouksen perusteella hankkeen kokonaiskustannusarvio on 635 000 euroa. Keväällä 2015 tehdyssä kuntotutkimuksessa selvitettiin lähinnä vanhan altaan betoninen uudempi välipohja. Liikuntayksikön, kaupunkisuunnittelun toimitilapäällikön ja teknisten palveluiden kesken pidetyssä palaverissa päädyttiin yhteiseen ratkaisuun, jossa uimala Katariinaan tehtäisiin tarkemmat kuntotutkimukset sekä käynnistettäisiin uimala Katariinan tarveselvitys. Liikuntalautakunta on esittänyt päätöksessään 21.5.2015 § 27 tekniselle lautakunnalle Kotkan uimala Katariinan allaspinnoitteen vaihtoon varatun määrärahan käyttötarkoituksen muuttamista perusteellisempaan uimahallin kuntotutkimukseen. Lisäksi liikuntalautakunta päätti nimetä edustajansa tarveselvitystyöryhmään. Liitteet: Kuntotutkimus RAK 1108 Kotkan uimahalli Altaiden betonirakenteiden kuntotutkimus 10.3.2015 on esityslistan liitteenä. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 90 Kotkan uimala Katariinan sisäaltaiden pinnoitukset/Kustannusarvio 29.4.2015 on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Tekninen johtaja Hannele Tolonen Ehdotus: Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että Kotkan uimala Katariinalle vuoden 2015 talousarvion investointiosaan varattu 200 000 euron määräraha, joka oli varattu altaiden pinnoituksiin, voidaan käyttää tarkempiin uimala Katariinan kuntotutkimuksiin. Päätös: Hyväksyttiin. _________ Kh 3.8.2015 Valmistelija: Tekninen johtaja Hannele Tolonen, puh. 044 702 4372 Liitteet: 1. Kuntotutkimus RAK 1108 Kotkan uimahalli Altaiden betonirakenteiden kuntotutkimus 10.3.2015 2. Kotkan uimala Katariinan sisäaltaiden pinnoitukset / Kustannusarvio 29.4.2015 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää, että Kotkan uimala Katariinalle vuoden 2015 talousarvion investointiosaan varattu 200 000 euron suuruinen määräraha uimalan altaiden pinnoituksiin voidaan käyttää uimalan tarkempiin kuntotutkimuksiin. Toimeenpano: Ote: Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä tekniset palvelut talous- ja rahoitusjohtaja LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 198 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 198 Korjaushistoria Käytössä olleet asiakirjat Kuntotutkimuksen rajaukset LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 198 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 198 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 198 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 198 Tutkimusseloste TT 1501 1 (3) Kotkan uimahalli, ohuthietutkimus ja kloridianalyysit 10.3.2015 Kotkan uimahalli Puistotie 9-11 48100 Kotka Ref. Vahanen Oy / Jukka Maja Kotkan uimahalli, ohuthietutkimukset ja kloridianalyysit 1. TUTKIMUKSET Ohuthietutkimuksia varten poratuista betonilieriönäytteistä PN1, PN2 ja PN3 valmistettiin petrografiset ohuthieet näytteiden ulkopinnasta alkaen, ulkopinnan suuntaa vasten kohtisuorassa suunnassa. Ohuthieet tehtiin noin 55 mm:n syvyyteen saakka. Ennen preparointia näytteet impregnoitiin vakuumissa epoksilla. Ohuthieiden preparointi- ja tutkimusmenetelmä on esitetty standardeissa ASTM C856 ja NT Build 381. Näytteet tutkittiin Nikon E600 –Eclipse -polarisaatiomikroskoopilla. Kloridipitoisuudet määritettiin näytteistä CL1, CL2 ja CL3 potentiometerisella titrauksella standardia SFS 5451 soveltaen. 2. TULOKSET 2.1 Ohuthietutkimukset Näyte 1 (uima-altaan seinä, kellari) Rakenteeltaan betoni on homogeenista ja kohtalaisen tiivistä. Runkoaine on punaista graniittista kiviainesta. Alkalikiviainesreaktioita (AKR) ei todettu. Kiilteen määrä runkoaineen joukossa on pieni. Sideaine on seosaineetonta portlandsementtiä. Sementin hydrataatioaste on korkea. Betoni on huokostamatonta. Tiivistyshuokosia on jonkin verran. Betonin huokosissa on hieman kiteytymiä. VAHANEN OY Linnoitustie 5, FI-02600 Espoo +358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus | Business ID 1639563-3 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 198 Tutkimusseloste TT 1501 2 (3) Kotkan uimahalli, ohuthietutkimus ja kloridianalyysit 10.3.2015 Betonissa todettiin jonkin verran tavanomaista kutistumasäröilyä. Näyte 2 (uima-altaan seinä, kellari) Näytteen pinnassa on useita pinnoitekerroksia, joiden kunto on huono. Osittain tämä johtuu kalkkivuodosta, jota on saostunut eri kerrosten päälle. Uloin pinnoitekerros on hilseilevä ja huonokuntoinen. Rakenteeltaan betoni on homogeenista ja kohtalaisen tiivistä. Runkoaine on punaista graniittista kiviainesta. Alkalikiviainesreaktioita (AKR) ei todettu. Kiilteen määrä runkoaineen joukossa on pieni. Sideaine on seosaineetonta portlandsementtiä. Sementin hydrataatioaste on korkea. Betoni on huokostamatonta. Tiivistyshuokosia on jonkin verran. Betonin huokosissa on hieman kiteytymiä. Betonissa todettiin kohtalaisesti tavanomaista kutistumasäröilyä. Näyte 3 (uima-altaan seinä, kellari, reunakonsolin alapuoli) Näytteen pinnassa on orgaaninen pinnoite, jossa ei ole mineraalista täyteainetta (kuten asbestia). Rakenteeltaan betoni on melko homogeenista. Runkoaine on punaista graniittista kiviainesta. Alkalikiviainesreaktioita (AKR) ei todettu. Kiilteen määrä runkoaineen joukossa on pieni. Sideaine on seosaineetonta portlandsementtiä. Sementin hydrataatioaste on korkea. Betoni on huokostamatonta. Tiivistyshuokosia on jonkin verran. Betonin huokosissa on hieman kiteytymiä. Betonissa todettiin jonkin verran tavanomaista kutistumasäröilyä. VAHANEN OY Linnoitustie 5, FI-02600 Espoo +358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus | Business ID 1639563-3 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 198 Tutkimusseloste TT 1501 3 (3) Kotkan uimahalli, ohuthietutkimus ja kloridianalyysit 10.3.2015 2.2 Klorisipitoisuudet Kloridianalyysien tulokset esitetään alla olevassa taulukossa. Näyte Rakenneosa CL 1 CL 2 CL 3 Uima-altaan seinä, kellari Uima-altaan seinä, kellari Uima-altaan seinä, kellari, reunakonsoli Clpitoisuus, % 0,05 0,12 0,27 3. YHTEENVETO Rakenteeltaan uima-altaan betoni on homogeenista ja pääaisassa kohtalaisen tiivistä, siis yleisesti ottaen ladultaan hyvää. Runkoaine on punaista graniittista kiviainesta. Tyypiltään kiviaines on sellaista, jossa ei alkalikiviainesreaktioita yleisesti todeta. Eikä reaktioita kiviaineksessa todettukaan, eikä sellaisia ole kiviaineksen koostumuksen perusteella odotettavissa. Kiilteen määrä runkoaineen joukossa on pieni. Sementin hydrataatioaste on korkea ja betoni on huokostamatonta. Tiivistyshuokosia on jonkin verran. Betonin huokosissa on kiteytymiä. Näytteen 2 pinnassa on useita pinnoitekerroksia, joiden kunto on huono. Osittain tämä johtuu kalkkivuodosta, jota on saostunut eri kerrosten päälle. Uloin pinnoitekerros on hilseilevä ja huonokuntoinen. Kloridipitoisuudet olivat näytteissä koholla. Näytteen 1 kloridipitoisuus oli 0,05 %. Kahdessa muussa näytteessä koridipitoisuus (0,12 ja 0,27 %) on huomattavasti yli ns. kriittisen kloridipitoisuuden. Kriittinen kloridipitoisuus (0,07 %) tarkoittaa kloridipitoisuuden määrä, jolla teräskorrooiso voi käynnistyä betonissa ilman, että teräs on karbonatisoituneella (neutraloituneella) alueella betonissa. Espoo 10.3.2015 Hannu Pyy, TkL erityisasiantuntija, laboratoriopalvelut VAHANEN OY Linnoitustie 5, FI-02600 Espoo +358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus | Business ID 1639563-3 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 198 KOTKAN KAUPUNKI Tekniset palvelut Ville Suni KUSTANNUSARVIO 29.4.2015 KOTKAN UIMALA KATARIINA SISÄALTAIDEN PINNOITUKSET Suunnittelu- ja rakennuttajapalvelut sisältäen altaiden betonirakenteiden kuntotutkimuksen ja kopioinnin Kokonaisurakka 71 000 € 514 000 € Hankevaraus muutos- ja lisätyöt sisältäen yksikköhintatyöt Kustannukset yhteensä 50 000 € 635 000 € Kustannusarvio ei sisällä arvonlisäveroa. Kustannusarvio sisältää 6 kpl Omega lähtökorokkeita asennettuna. Kokonaishintaan sisältyvä erillishinta 23 400 €. Kotkan kaupunki Tekniset palvelut Rakennuttajapäällikkö Ville Suni Jakelu Tekninen johtaja Hannele Tolonen LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 198 KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 101 D/311/11.01.00.05/2015 199 § Lausunto Kotkamills Oy:n Flying Eagle -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Kala 16.6.2015 / 54 § Valmistelija: Asemakaava-arkkitehti Marja Kukkonen, puh. 040 723 6112 Tiivistelmä: Kaupunkisuunnittelun lausunto Kotkamills Oy:n Flying Eagle ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Esittelyteksti: Hankkeen taustaa Kotkamills Oy suunnittelee Kotkan tehtaiden paperikone 2, PK2 tuotantosuunnan muuttamista nykyisestä aikakausilehtipaperin tuotannosta pakkauskartongin tuotantoon. Muutoksen toteutuessa tuotantokapasiteettia on tarkoitus lisätä nykyisestä 170 000 tonnista 400 000 tonniin. Uudet päätuotteet ovat korkealaatuinen kolmikerrostaivekartonki ja kierrätettävä suojakerroskartonki, joita voidaan käyttää esimerkiksi elintarvikkeiden, elektroniikan ja kosmetiikan pakkaamiseen. Investoinnin suuruus on noin 100M€ ja sen on tarkoitus vahvistaa Kotkamills Oy:n asemaa maailmanlaajuisesti merkittävän metsäteollisuustuotteiden valmistajana. Investointi takaa tehtaalla olevien 500 työpaikan säilymisen. Investoinnin toteuttaminen edellyttää muutoksia konekannassa sekä tuotantosuunnan että kapasiteetin lisäämisen vuoksi. Mekaanisen massan valmistus ja ostosellun määrä lisääntyvät, energiankulutus kasvaa ja kemikaalien käyttöön tulee muutoksia. Tehtävillä muutokset lisäävät raskaan liikenteen määrää sekä aiheuttavat muutoksia ilma- ja jätevesipäästöihin. Muutoshankkeen toteuttamiseksi Kotkamills Oy on käynnistänyt YVA- lain (468/1994) mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn, koska tehtaan tuotantokapasiteetti kasvaa yli 200 t/päivä (noin 73 000 t/vuosi). Ympäristövaikutusten arviointi on myös edellytys sille, että hankkeelle voidaan myöntää ympäristölupa. YVA- menettelyn yhteydessä viranomaisilla, asukkailla, järjestöillä ja muilla kansalaisilla on mahdollisuus ottaa kantaa ja esittää mielipiteensä ja lausuntonsa arviointiohjelmasta sekä arvioinnista. Kaakkois-Suomen ELY- keskus asettaa arviointiohjelman nähtäville ja toimii yhteysviranomaisena sekä antaa lausuntonsa sekä arviointiohjelmasta että aikanaan arviointiselostuksesta, joka valmistuu lokakuussa 2015. Arviointimenettely päättyy joulukuussa 2015. Hankkeen rakennustyöt on tarkoitus aloittaa tammikuussa 2016 ja uusi tuotantolinja on tarkoitus käynnistää kesäkuussa 2016. YVA- arviointi käsittää kolme eri vaihtoehtoa ja niiden vertailun. - VE 0, hanketta ei toteuteta, nykytilanne, vertailuvaihtoehtona - VE 1, mekaanisen massan valmistus ilman kemikaalikäsittelyä - VE 2, mekaanisen massan käsittely kemiallisesti esikäsitellen. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 102 Kaupunkisuunnittelun huomioita arviointiohjelmasta - Arviointiohjelmassa on mainittu Kymenlaakson taajamien maakuntakaava. Tämän lisäksi tarkasteluun tulee ottaa myös Kymenlaakson maakuntakaava Kauppa ja merialue, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 26.11.2014. Kaavassa tehdasalue on säilynyt ennallaan mutta keskustatoimintojen aluetta on laajennettu Kantasatamassa. Kaavassa on esitetty tehtaan edustan merialueilla olevat matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue sekä Ruotsinsalmen meritaistelualue. Maakuntakaavan merkinnät tulee huomioida arviointia tehtäessä. - Kymenlaakson maakuntakaavassa alue on esitetty merkinnällä T/s = teollisuus- ja varastorakennusten alue jolla on vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita. Kyseisillä kohteilla tarkoitetaan Kotkamills Oy:n tehdasaluetta ja lisäksi alueella olevia rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) kohteita. - Kotkan kaupunki on suunnitellut Kantasataman alueen muuttamista pääosin kaupalliseen käyttöön. Muutostyö vaatii voimassa olevan asemakaavan muuttamisen nykyisestä satamakäytöstä kaupalliseen ja asuinkäyttöön. Itälaiturin pohjoisosa tehdasalueen vieressä jää edelleen satamakäyttöön. Kaavoitustyötä on tehty yhteistyössä Kotkamillsin tehtaan kanssa. Erityisesti on paneuduttu tehtaan liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen. Liikennearvioita on päivitetty tehtaan antamien liikenteen lisäystä koskevien arvioiden myötä. Liikenteestä tehdyt arviot on huomioitu kaavoituksen ja katusuunnittelun yhteydessä. Kantasataman asemakaavamuutokseen on liittynyt myös Kantasataman ympäristöohjelma. - Kotkamills Oy:n naapuriin on toteutumassa Kotkan uusi poliisitalo, jonka rakentaminen alkaa tänä vuonna. Rakennushankkeesta vastaa Senaattikiinteistöt. - HaminaKotkasatama Oy ja kehitysyhtiö Cursor ovat yhteistyössä kehittämässä risteilijäliiketoimintaa Kantasatamaan Kansainvälisen risteilijäliiketoiminnan käynnistäminen Kotkan—Haminan seudulle 2015—2016-hankkeen kautta. Hankkeen vaikutukset tulee arvioida YVA- arvioinnin yhteydessä. - Kantasataman kaavan yhteydessä tehtiin myös melumallinnus, jossa huomioitiin myös tehtaan aiheuttama melu sekä liikenteen että tehdastoiminnan osalta. Mitoittavaksi haitaksi melumallinnuksen osalta osoittautui kuitenkin sataman laivaliikenteen aiheuttama melu erityisesti asutukselle ja hotellitoiminnalle. Tehdyt selvitykset ovat arviointityön käytettävissä. - Arviointiohjelmassa tehtävään liikenteen arviointiin tulisi sisällyttää arvio eri liikennemuotojen määristä sekä tulevan että lähtevän liikenteen osalta. Kotkan kaupungin kannalta on mielenkiintoista myös mitä reittejä erityisesti raskas liikenne käyttää kaupungin sisällä ei vain Kotkansaarella. KaakkoisSuomen ELY- keskus on käynnistänyt Mussalon satamaan johtavan Merituulentien parannussuunnitelman mihin suunnitelmaan tiedolla on myös Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 103 merkitystä. Arvio rautatie- ja laivakuljetusten osuudesta on tarpeen selvittää. Liikenteen aiheuttamien haittojen arvioimiseksi myös liikenteen vuorokausirytmillä on merkitystä haittoja arvioitaessa. Liikenteeseen liittyvillä arvioilla on erityistä merkitystä kaupungin kehittämisen kannalta koska Kotkansaaren katuverkossa ei ole olemassa korvaavaa kuljetusreittiä. Toisaalta liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi on tarpeen saada tietoa, joka vaikuttaa Kotkansaaren sisääntulotieratkaisun tekemiseen ja tarvittavaan ajankohtaan. - Asutuksen ja elinolojen suhteen tulee tarkentaa tehdasaluetta lähellä olevat päiväkoti- ym. kohteet; kartan merkinnöissä on tapahtunut muutoksia ja puuttuu joku kohde mm. lyseon lukio. - Kantasatama- hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen liittyen hankkeen ympäristöasioiden huomioimiseksi käytetään työkaluna Breeam Communities- ympäristösertifikaattia. Tähän prosessiin liittyen Kantasataman alueelle laaditaan mm. Kantasataman luontovaikutusten arviointi ja luontoarvostrategia, joka valmistuu syyskuussa 2015. Myös muut Kantasataman ympäristöasiat määrittyvät tarkemmin Breeam-työn myötä. - Kaiken kaikkiaan kaupunkisuunnittelu toteaa, että Kotkamills Oy:n tuotantosuunnan muutosta Flying Eagle -hanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma on laadittu hyvin ja arviointi tehdään kattavasti. Kaupunkisuunnittelu ei ota kantaa ympäristö-vastuualueen eikä sosiaali- ja terveyspalveluja koskeviin kysymyksiin arviointiohjelmassa. Em. kysymysten arviointi jää asianomaisten tahojen tehtäväksi. Liitteet: Lautakunnan jäsenille toimitetaan sähköpostitse linkki arviointiohjelmaan ennen lautakunnan kokousta viikolla 24. Esittelijä: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Ehdotus: Lautakunta hyväksyy edellä esitetyn kaupunkisuunnittelun lausunnon Kotkamills Oy:n ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja esittää sen lausuntonaan kaupunginhallitukselle. Päätös: Hyväksyttiin. _________ Sotela 17.6.2015 / 100 § Valmistelija: Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh. 040 484 3629 Tiivistelmä: Kotkamills Oy suunnittelee tehtaalleen toiminnallisia muutoksia, joiden johdosta on aloitettu ympäristövaikutusten arviointimenettely. Sosiaali- ja terveyslautakunnalta pyydetään lausuntoa arviointiohjelmasta. Esittelyteksti: Hankkeen taustaa Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 104 Kotkamills Oy suunnittelee Kotkan tehtaiden paperikone 2, PK2 tuotantosuunnan muuttamista nykyisestä aikakausilehtipaperin tuotannosta pakkauskartongin tuotantoon. Muutoksen toteutuessa tuotantokapasiteettia on tarkoitus lisätä nykyisestä 170 000 tonnista 400 000 tonniin. Uudet päätuotteet ovat korkealaatuinen kolmikerrostaivekartonki ja kierrätettävä suojakerroskartonki, joita voidaan käyttää esimerkiksi elintarvikkeiden, elektroniikan ja kosmetiikan pakkaamiseen. Investoinnin suuruus on noin 100 M€ ja sen on tarkoitus vahvistaa Kotkamills Oy:n asemaa maailmanlaajuisesti merkittävänä metsäteollisuustuotteiden valmistajana. Investointi takaa tehtaalla olevien 500 työpaikan säilymisen. Investoinnin toteuttaminen edellyttää muutoksia konekannassa sekä tuotantosuunnan että kapasiteetin lisäämisen vuoksi. Mekaanisen massan valmistus ja ostosellun määrä lisääntyvät, energiankulutus kasvaa ja kemikaalien käyttöön tulee muutoksia. Tehtävät muutokset lisäävät raskaan liikenteen määrää sekä aiheuttavat muutoksia ilma- ja jätevesipäästöihin. Muutoshankkeen toteuttamiseksi Kotkamills Oy on käynnistänyt YVA-lain (468/1994) mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn, koska tehtaan tuotantokapasiteetti kasvaa yli 200 t/päivä (noin 73 000 t/vuosi). Ympäristövaikutusten arviointi on myös edellytys sille, että hankkeelle voidaan myöntää ympäristölupa. YVA-menettelyn yhteydessä viranomaisilla, asukkailla, järjestöillä ja muilla kansalaisilla on mahdollisuus ottaa kantaa ja esittää mielipiteensä ja lausuntonsa arviointiohjelmasta sekä arvioinnista. Kaakkois-Suomen ELY-keskus asettaa arviointiohjelman nähtäville ja toimii yhteysviranomaisena sekä antaa lausuntonsa sekä arviointiohjelmasta että aikanaan arviointiselostuksesta, joka valmistuu lokakuussa 2015. Arviointimenettely päättyy joulukuussa 2015. Hankkeen rakennustyöt on tarkoitus aloittaa tammikuussa 2016 ja uusi tuotantolinja on tarkoitus käynnistää kesäkuussa 2016. YVA-arviointi käsittää kolme eri vaihtoehtoa ja niiden vertailun. - VE 0, hanketta ei toteuteta, nykytilanne, vertailuvaihtoehtona - VE 1, mekaanisen massan valmistus ilman kemikaalikäsittelyä - VE 2, mekaanisen massan käsittely kemiallisesti esikäsitellen Sosiaali- ja terveyspalveluiden huomioita arviointiohjelmasta: - Asutuksen ja elinolojen suhteen tulee tarkentaa tehdasaluetta lähellä olevat päiväkoti- ym. kohteet. Kartan merkinnöissä on tapahtunut muutoksia ja joitain kohteita puuttuu. - Arvioinnissa on tultava esille muutosten työllisyysvaikutukset. Lautakunta pitää hyvänä, että investoinnilla taataan nykyiset työpaikat ja mahdollisesti luodaan uusia työpaikkoja. - Meluhaitat: Kasvavasta liikenteestä aiheutuvat lisääntyvät meluhaitat on arvioitava suhteessa nykyiseen melutasoon. Arvion mukaan tehtaan toiminnallisista muutoksista ei aiheudu muutosta nykyiseen melutasoon. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 105 - Päästöhaitat: Sekä kasvavan liikenteen että tehtaan toiminnallisten muutosten aiheuttamat lisääntyvät päästöhaitat on arvioitava suhteessa nykyiseen päästötasoon. - Kasvavien liikennemäärien ja kantasataman alueen muiden toiminnallisten muutosten takia myös liikenteen turvallisuusnäkökohdat tulisi ottaa huomioon arviointia tehtäessä. - Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että Kotkamills Oy:n tuotantosuunnan muutos: Flying Eagle -hanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma on laadittu hyvin ja arviointi tehdään kattavasti. Liitteet: Lautakunnan jäsenille toimitetaan sähköpostitse linkki arviointiohjelmaan ennen lautakunnan kokousta, viikolla 24. Arviointiohjelma ei ollut täysin valmis ennen lautakunnan esityslistan valmistumista. Esittelijä: Vs. palvelujohtaja Liisa Rosqvist Ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy edellä esitetyn lausunnon Kotkamills Oy:n ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja esittää sen lausuntonaan kaupunginhallitukselle. Päätös: Hyväksyttiin. _________ Ympäristökeskus 28.7.2015 Valmistelija: ympäristöjohtaja Eeva Linkola, puh. 044 702 4800 Tiivistelmä: Ympäristökeskuksen lausunto KotkaMills Oy:n Flying Eagle ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta KotkaMills Oy:n Flying Eagle ympäristövaikutusten arviointiohjelma kuvaa prosesseja, muutoksia, vaikutuksia ja arviointitapaa johdonmukaisesti. Kotkan ympäristökeskus kiinnittää huomiota seuraaviin vaikutuksiin ja riskeihin. Muutosten yhteydessä tapahtuva tuotannon kasvu tuo muutoksia ympäristövaikutuksiin ja energian kulutukseen. Kasvu lisää päästöjä ja energian kulutusta, mutta samalla prosessin ominaispäästöt ja ominaisenergiankulutus laskevat, mikä loiventaa vaikutuksia. Tehdasta tullaan käyttämään täydellä voimalaitoskapasiteetilla, jolloin maakaasukombivoimala lisäpolttimineen on käytössä. Maakaasun polttoprosessissa syntyy ilman typestä typenoksideja, joten typenoksidipäästöt lisääntyvät, samoin hiilidioksidipäästöt. Tehtaan aiheuttama raskas liikenne kaupungin läpi kasvaa merkittävästi. Liikennemelu ja -tärinä lisääntyvät ajoreitin varrella, samoin pakokaasupäästöt. Liikenteen vaikutukset ajoreitin varrella asuinalueilla on tärkeää Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 106 selvittää. Melun ja pakokaasupäästöjen leviämisselvitykset ovat tiiviissä kaupunkirakenteessa tarpeen. Kemikaalien käytön lisääntyminen ja monipuolistuminen tuottaa uusia vaikutuksia ja riskejä. Vaihtoehtojen tarkastelussa (6.4) on syytä tuoda esille vaihtoehto 2:n sisältämän kemiallisen esikäsittelyn tuottamat vaikutukset ja riskit. Vaihtoehtoja 1 ja 2 on näin ollen vertailtava myös keskenään ja tunnistettava tuotantotapojen ero kemikaalien käytön vaikutuksissa ja riskeissä. Kemikaalien käytön lisääntyvistä vaikutuksista ja riskeistä on syytä pyytää ympäristövaikutusten arviointia varten kannanotto Kymenlaakson pelastuslaitokselta ja Turvatekniikan keskukselta. Koska KotkaMills Oy:n laitokset sijaitsevat asuinyhdyskunnan keskellä, on YVA:n riskitarkastelussa pidettävä mukana pahimman käytännössä mahdollisen tapahtuman todennäköisyys ja estäminen. _________ Kh 3.8.2015 Valmistelijat: Asemakaava-arkkitehti Marja Kukkonen, puh. 040 723 6112 Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh. 040 484 3629 Ympäristöjohtaja Eeva Linkola, puh. 044 702 4800 Liitteet: Kotkamills Oy:n Flying Eagle -hankkeen YVA Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa Kotkamills Oy:n Flying Eagle -hankkeen YVAsta kaupunkisuunnittelulautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä ympäristökeskuksen lausunnoista ilmenevän mukaisen lausunnon. Toimeenpano: Ote: Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kotkamills Oy Tuotantosuunnan muutos: Flying Eagle Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kuva: Pekka Vainio LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 HANKKEESTA VASTAAVA Kotkamills Oy Stefan Fors, hankevastaava Puh. 040 571 3338 [email protected] YHTEYSVIRANOMAINEN Kaakkois-Suomen ELY-keskus Antti Puhalainen, yhteyshenkilö Puh. 0295 029 272 [email protected] YVA-KONSULTTI Linnunmaa Oy Eeva Punta, projektivastaava Puh. 0400 298 465 [email protected] LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 2 (46) Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 Kotkamills Oy Tuotantosuunnan muutos: Flying Eagle Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Otsikko Pvm Kotkamills Oy 11.6.2015 Tuotantosuunnan muutos: Flying Eagle Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Tilaaja Työryhmä Kotkamills Oy Linnunmaa Oy: Eeva Punta, Marjo Pusenius, Reetta yhteyshenkilö: Stefan Fors Hurmekoski Sivuja Jakelu 46 s. Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kotkamills Oy Linnunmaa Oy LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 3 (46) Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 4 (46) SISÄLLYS 1 JOHDANTO...................................................................................................................................................................7 2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY .......................................................................................... 8 3 2.1 YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely......................................................................... 8 2.2 YVA-menettelyn osapuolet.................................................................................................................................. 8 2.3 Arviointimenettelyn sisältö ................................................................................................................................. 8 2.4 Arvioinnin aikataulu...........................................................................................................................................10 NYKYISEN TOIMINNAN KUVAUS ........................................................................................................................... 11 3.1 Kotkamills Oy:n yrityskuvaus ............................................................................................................................ 11 3.2 Sijainti, käyttöhistoria ja kaavoitus ................................................................................................................... 13 3.3 Kotkamills Oy:n tuotantotoiminta..................................................................................................................... 15 3.3.1 Sellun valmistus............................................................................................................................................ 15 3.3.2 Mekaanisen massan valmistus..................................................................................................................... 16 3.3.3 Kierrätyskuidun valmistus ...........................................................................................................................16 3.3.4 Laminaattipaperin valmistus ja impregnointi.............................................................................................16 3.3.5 Aikakausilehtipaperin valmistus.................................................................................................................. 16 3.3.6 Saha ............................................................................................................................................................... 17 3.4 Käytettävät raaka-aineet ja kemikaalit .............................................................................................................. 17 3.4.1 Puuraaka-aineet............................................................................................................................................ 17 3.4.2 Kemikaalit ..................................................................................................................................................... 17 3.4.3 Veden käyttö .................................................................................................................................................18 3.4.4 Muut raaka-aineet ........................................................................................................................................18 3.5 Energiantuotanto ja -kulutus .............................................................................................................................18 3.6 Toiminnan ympäristökuormitus........................................................................................................................19 3.6.1 Päästöt ilmaan .............................................................................................................................................. 19 3.6.2 Jätevedet ...................................................................................................................................................... 20 3.6.3 Melu ja tärinä............................................................................................................................................... 20 3.6.4 Haju ja pöly ................................................................................................................................................... 21 3.6.5 Jätteet............................................................................................................................................................21 3.6.6 Liikenne ........................................................................................................................................................21 4 HANKKEEN KUVAUS JA LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................ 23 4.1 Hankkeen yleiskuvaus ....................................................................................................................................... 23 4.2 Prosessi .............................................................................................................................................................. 23 4.2.1 Mekaanisen massan valmistus.................................................................................................................... 24 4.2.2 Massankäsittely ........................................................................................................................................... 24 4.2.3 Pastakeittiö .................................................................................................................................................. 25 4.2.4 Kartonkikone ............................................................................................................................................... 25 4.2.5 Viimeistely ja pakkaus ................................................................................................................................. 25 4.2.6 Arkitushylyn käsittely.................................................................................................................................. 25 4.3 Käytettävät raaka-aineet ja kemikaalit ............................................................................................................. 25 4.3.1 Raaka-aineet ................................................................................................................................................ 25 4.3.2 Kemikaalit .................................................................................................................................................... 26 4.3.3 Vedenkulutus ............................................................................................................................................... 26 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 5 (46) 4.4 Energiantuotanto ja -kulutus ............................................................................................................................ 26 4.5 Päästöt ilmaan ja vesistöihin sekä jätteet ......................................................................................................... 26 4.5.1 Päästöt ilmaan ............................................................................................................................................. 26 4.5.2 Jätevesipäästöt ............................................................................................................................................ 26 4.5.3 Jätteet........................................................................................................................................................... 26 4.6 Rakenteet ........................................................................................................................................................... 27 4.7 Sähköistys ja automaatio................................................................................................................................... 27 4.8 Lämpö-, vesi- ja ilmastointijärjestelmät........................................................................................................... 27 4.9 Logistiikka.......................................................................................................................................................... 27 4.9.1 Ulkoinen logistiikka..................................................................................................................................... 27 4.9.2 Sisäinen logistiikka ...................................................................................................................................... 28 4.10 Merkittävimmät ympäristökuormitusta aiheuttavat toiminnot ja ympäristönsuojelutoimenpiteet............. 28 5 HANKETTA KOSKEVA PÄÄTÖKSENTEKO ............................................................................................................ 30 5.1 Tarvittavat luvat ................................................................................................................................................ 30 5.2 YVA-menettelyn soveltaminen hankkeeseen ................................................................................................... 30 6 ARVIOINNISSA KÄSITELTÄVÄT VAIHTOEHDOT................................................................................................. 31 7 6.1 Vaihtoehto 0: Hanketta ei toteuteta .................................................................................................................. 31 6.2 Vaihtoehto 1: Mekaanisen massan valmistus ilman kemikaalikäsittelyä ........................................................31 6.3 Vaihtoehto 2: Mekaanisen massan valmistus kemiallisesti esikäsitellen ........................................................31 6.4 Vaihtoehtojen vertailu ........................................................................................................................................ 31 YMPÄRISTÖN NYKYTILANNE ................................................................................................................................ 33 7.1 Ilmanlaatu.......................................................................................................................................................... 33 7.2 Pinta- ja pohjavedet........................................................................................................................................... 33 7.3 Kallio- ja maaperä ............................................................................................................................................. 34 7.4 Kasvillisuus, eläimistö ja suojelukohteet.......................................................................................................... 34 7.4.1 Aikaisemmat lajistoselvitykset ja merialueen kalataloudellinen tarkkailu............................................... 34 7.4.2 Suojelukohteet ............................................................................................................................................. 35 7.5 Melu ja tärinä..................................................................................................................................................... 36 7.6 Maankäyttö, rakennettu ympäristö ja maisema............................................................................................... 36 7.7 Asutus ja elinolot ............................................................................................................................................... 36 8 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ............................................................................................................... 38 8.1 Arvioinnin rajaus ............................................................................................................................................... 38 8.2 Käytettävä aineisto ............................................................................................................................................ 39 8.3 Arvioitavat vaikutukset ja käytettävät menetelmät...........................................................................................41 8.3.1 Vaikutukset ilmanlaatuun ............................................................................................................................41 8.3.2 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin ................................................................................................................ 41 8.3.3 Vaikutukset maa- ja kallioperään ............................................................................................................... 42 8.3.4 Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja ekologiaan ............................................................................ 42 8.3.5 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen........................................................................................... 42 8.3.6 Vaikutukset meluun ja tärinään.................................................................................................................. 43 8.3.7 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön ja maisemaan....................................................... 43 8.3.8 Vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen............................................................................ 43 8.3.9 Vaikutukset ihmisiin ja yhteiskuntaan ....................................................................................................... 44 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 6 (46) 8.3.10 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa .......................................................................................... 44 8.3.11 Riskit ja häiriötilanteet ................................................................................................................................ 44 8.4 Epävarmuustekijät ............................................................................................................................................ 44 8.5 Haitallisten vaikutusten lieventäminen ja seuranta ........................................................................................ 45 9 TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN ............................................................................. 46 Kuvat Kuva 1. YVA-menettelyn kulku ...........................................................................................................................................9 Kuva 2. Kotkamills Oy:n tehdasalueen opaskartta .......................................................................................................... 12 Kuva 3. Kotkamills Oy:n tehdasalue ja ympäröivä kaupunki.......................................................................................... 14 Kuva 4. Kotkamills Oy:n jätteiden sijoitus vuonna 2014 kuiva-ainemäärien mukaan laskettuna ................................ 21 Kuva 5. Yksinkertaistettu prosessikaavio kartongintuotannosta ....................................................................................24 Kuva 6. Kotkamills Oy:n liikennereitit, lähimmät erikoiskohteet ja tarkasteltava vaikutusalue .................................. 37 Kuva 7. Hankkeen arvioitavat vaikutukset rakentamisen, toiminnan ja toiminnan lopettamisen aikana .................. 38 Taulukot Taulukko 1. YVA-menettelyn vaiheet ja alustava aikataulu............................................................................................. 10 Taulukko 2. Laminaattipaperin (Absorbex), runko- ja pinnoituskalvon (Imprex) ja aikakausilehtipaperin (Solaris) vuosittaiset tuotantomäärät 2012−2014 tonneina sekä tuotantokapasiteetti ................................................................ 15 Taulukko 3. Kotkamills Oy:n tehtaiden käyttämät kemikaalit ja niiden kulutus vuonna 2014..................................... 17 Taulukko 4. Kotkamills Oy:n energiankulutus käyttökohteittain 2014 .......................................................................... 19 Taulukko 5. Kotkamills Oy:n ilmapäästöt 2014 ............................................................................................................... 19 Taulukko 6. Kotkamills Oy:n käsitellyn jäteveden päivittäinen määrä ja jätevesipäästöt vuoden 2014 keskiarvona . 20 Taulukko 7. Arvio kartongintuotannon kuormien vuotuisesta määrästä ja lisäys verrattuna nykyiseen tuotantoon . 28 Taulukko 8. Keskimääräinen ajoneuvojen määrä tehtaalle 2014, investoinnista aiheutuva raskaan liikenteen lisäys ja ajoneuvojen kokonaismäärä investoinnin jälkeen.......................................................................................................... 28 Käytetyt lyhenteet BOD Biologinen hapenkulutus (Biological oxygen demand) COD Kemiallinen hapenkulutus (Chemical oxygen demand) CTMP Kemihierre (Chemithermomechanical pulp) PK Paperikone TMP Kuumahierre (Thermomechanical pulp) TRS Pelkistyneet rikkiyhdisteet (Total reduced sulfur) VE0 Nollavaihtoehto VE1, VE2 Vaihtoehdot 1 ja 2 VNa Valtioneuvoston asetus VNp Valtioneuvoston päätös VOC Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (Volatile Organic Carbon) YSL Ympäristönsuojelulaki YVA Ympäristövaikutusten arviointi LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 1 7 (46) JOHDANT O Kotkamills Oy:n Kotkan tehtailla (jatkossa Kotkamills Oy) valmistetaan laminaattipaperia, sahatavaraa ja aikakausilehtipaperia. Kotkamills Oy suunnittelee hanketta, jossa paperikoneen 2 tuotantosuuntaa muutetaan nykyisestä aikakausilehtipaperin valmistuksesta pakkauskartonkien valmistamiseen. Samalla paperikoneen tuotantokapasiteettia on tarkoitus lisätä nykyisestä 170 000 tonnista 400 000 tonniin vuodessa. Investoinnin tavoitteena on vahvistaa Kotkamills Oy:n asemaa maailmanlaajuisesti merkittävänä metsäteollisuustuotteiden valmistajana. Uudet päätuotteet ovat korkealaatuinen kolmikerrostaivekartonki ja kierrätettävä suojakerroskartonki. Pakkauskartonkeja voidaan käyttää esimerkiksi elintarvikkeiden, elektroniikan ja kosmetiikan pakkaamiseen. Investointi edellyttää monia muutoksia tehtaalla, jotta konekanta soveltuu kartongin valmistukseen ja kapasiteettia voidaan kasvattaa. Investoinnin myötä mekaanisen massan valmistusta ja ostosellun määrää lisätään. Samalla myös energiankulutus kasvaa ja kemikaalien käyttöön tulee muutoksia. Hankkeella on vaikutusta Kotkamills Oy:n toiminnan ympäristövaikutuksiin esimerkiksi raskaan liikenteen lisääntymisen sekä ilma- ja jätevesipäästöjen muuttumisen vuoksi. Kotkamills Oy on käynnistänyt ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (YVA-laki, 468/1994) mukaisen ympäristövaikutusten arvioinnin muutoshankkeen toteuttamiseksi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (YVA-asetus, 713/2006) mukaan hanke edellyttää YVA-lain mukaisen arviointimenettelyn soveltamista, koska tehtaan tuotantokapasiteetti kasvaa yli 200 t/päivä (noin 73 000 t/vuosi). Muutoshankkeeseen sovelletaan YVA-asetuksen 6 §:n hankeluettelon kohtia 5 b ja 12. Tämä arviointiohjelma on YVA-lain mukainen esitys hankkeen vaikutusten arvioimiseksi tarvittavista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. Viranomaisilla, järjestöillä, asukkailla ja muilla kansalaisilla on mahdollisuus ottaa osaa arviointiin antamalla lausunto tai esittämällä mielipiteensä arviointiohjelmasta sekä tehdystä arvioinnista. Ympäristövaikutusten arviointi on myös edellytys ympäristöluvan myöntämiselle. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn arviointiohjelma toimitetaan kesäkuussa 2015 hankkeen yhteysviranomaisena toimivalle Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus), joka kuuluttaa arviointiohjelmasta ja asettaa sen nähtäville. Lausunnot ja mielipiteet toimitetaan yhteysviranomaiselle kuulutuksessa annettuun päivämäärään mennessä. Yhteysviranomaisen on kuukauden kuluessa kuulutuksen päättymisestä annettava oma lausuntonsa arviointiohjelmasta. Lausunnot ja mielipiteet otetaan huomioon valmisteltaessa arviointiselostusta, joka valmistuu lokakuussa 2015. Arviointiselostuksesta kuulemisen ja yhteysviranomaisen lausunnon jälkeen arviointimenettely päättyy. Arvioitu päättymisaika on joulukuussa 2015. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 2 2.1 8 (46) Y MPÄRI ST ÖVAI KUT UST EN ARVI OI NTIMENET T ELY YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely YVA-lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja eri tahojen huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Samalla tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVAmenettelyllä pyritään ehkäisemään haitallisten ympäristövaikutusten syntyminen sekä sovittamaan yhteen eri näkökulmia ja tavoitteita. YVA-laissa on säädetty arviointimenettelystä ja sen osapuolista, asiakirjoista sekä vaiheista. YVA-laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa arviointimenettelyssä ennen ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin ryhtymistä. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoituksena on, että hankkeesta vastaava ja lupia myöntävät viranomaiset ovat ennakkoon selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely. Arvioinnissa ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta tai toteutettavasta vaihtoehdosta. Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat luvat haetaan erikseen kullekin luvanvaraiselle toiminnalle. Hanketta koskevassa lupapäätöksessä tai siihen rinnastettavassa muussa päätöksessä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. 2.2 YVA-menettelyn osapuolet Kotkamills Oy toimii hankkeesta vastaavana. Hankkeesta vastaava on toiminnanharjoittaja, joka on vastuussa suunnitellun hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta. Kotkamills Oy vastaa myös YVA-menettelyn toteuttamisesta. Konsulttina arvioinnin tekemisessä toimii Linnunmaa Oy. YVA-menettelyn yhteysviranomaisena toimii Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Yhteysviranomaisella tarkoitetaan viranomaista, joka huolehtii siitä, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely järjestetään YVA-lain edellyttämällä tavalla. Yhteysviranomainen vastaa muun muassa ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja selostuksesta tiedottamisesta sekä lausuntojen ja mielipiteiden keräämisestä. Lisäksi yhteysviranomainen antaa lausunnot sekä arviointiohjelmasta että -selostuksesta, joissa se ottaa kantaa muun muassa arviointimenettelyn riittävyyteen. Yhteysviranomaisen tehtävistä on säädetty tarkemmin YVA-laissa ja -asetuksessa. ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (713/2006). 2.3 Arviointimenettelyn sisältö YVA-menettelyn kulku on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 1). Arviointimenettely käynnistyy, kun hankkeesta vastaava toimittaa arviointiohjelman yhteysviranomaisena toimivalle Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma YVA-menettelyssä käsiteltävistä hankkeen toteuttamisvaihtoehdoista, tehtävistä selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. ELY-keskus kuuluttaa LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 9 (46) arviointiohjelmasta ja asettaa arviointiohjelman nähtäville. ELY-keskus pyytää kunnilta ja viranomaisilta tarvittavat lausunnot sekä varaa kansalaisille mahdollisuuden mielipiteiden esittämiseen. Kansalaiset voivat jättää arviointiohjelmasta huomautuksia tai muistutuksia arviointiohjelmaa koskevassa kuulutuksessa ilmoitetulla tavalla. ELY-keskus esittää omassa lausunnossaan yhteenvedon muista annetuista lausunnoista ja mielipiteistä. Arviointiselostusvaiheessa toteutetaan hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointi arviointiohjelman ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen siitä antaman lausunnon pohjalta. Arviointiselostuksessa selvitetään ympäristön tila ja arvioidaan vaikutusten merkittävyys, vertaillaan eri vaihtoehtoja keskenään sekä suunnitellaan, miten haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää. Kaakkois-Suomen ELY-keskus pyytää lausunnot ja mielipiteet arviointiselostuksesta sekä arviointiohjelmasta. Arviointimenettely päättyy, kun ELY-keskus toimittaa lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä sekä muut lausunnot ja mielipiteet Kotkamills Oy:lle. Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto toimivat hankkeesta vastaavan ja lupaviranomaisen aineistona heidän omassa päätöksenteossaan. Lupaviranomainen esittää lupapäätöksessä, miten YVAarviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto on otettu huomioon. Kuva 1. YVA-menettelyn kulku LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 2.4 10 (46) Arvioinnin aikataulu Ympäristövaikutusten arviointimenettely alkaa, kun arviointiohjelma toimitetaan yhteysviranomaisena toimivalle Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle kesäkuussa 2015. Lausunnot ja mielipiteet toimitetaan ELY-keskukselle kuulutuksessa annettuun päivämäärään mennessä. Yhteysviranomaisen on kuukauden kuluessa kuulutuksen päättymisestä annettava oma lausuntonsa arviointiohjelmasta. Tavoitteena on, että arviointiselostus valmistuu lokakuussa 2015. Arviointiselostuksen kuulemisen ja yhteysviranomaisen lausunnon jälkeen arviointimenettely päättyy arviolta joulukuussa 2015. YVA-menettelyn vaiheet ja suunniteltu aikataulu ovat nähtävissä seuraavassa taulukossa (Taulukko 1). Taulukko 1. YVA-menettelyn vaiheet ja alustava aikataulu Kuukausi 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Y VA-ohjelma Arviointiohjelman laatiminen Arviointiohjelmasta kuuluttaminen Mielipiteet ja lausunnot Y leisötilaisuus arviointiohjelmasta Y hteysviranomaisen lausunto Y VA-selostus Arviointiselostuksen laatiminen Arviointiselostuksesta kuuluttaminen Mielipiteet ja lausunnot Y leisötilaisuus arviointiselostuksesta Y hteysviranomaisen lausunto LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 3 3.1 11 (46) NY KY I SEN T OI MI NNAN KUVAUS Kotkamills Oy:n yrityskuvaus Kotkamills Oy valmistaa tehtaissaan laminaattipaperia, aikakausilehtipaperia ja sahatavaraa. Kotkamills Oy:n tuotantotoiminta käsittää sellutehtaan, kierrätyskuitulaitoksen, laminaattipaperin valmistuksen ja impregnoinnin, mekaanisen massan valmistuksen, nykyisen aikakausilehtipaperin valmistuksen, voimalaitoksen ja sahan. Lisäksi toimintaan kuuluu raakavesipumppaamo ja jätevedenpuhdistamo. Seuraavassa kuvassa on esitetty eri toimintojen sijainnit tehdasalueella (Kuva 2). Tehtaiden tuotanto toimii keskeytymättömästi kolmessa vuorossa. Tehdasintegraatissa työskentelee noin 500 henkilöä. Yhtiön muut tuotantolinjat sijaitsevat Imatralla ja Malesiassa (L.P. Pacific Films Sdn. Bhd.). LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 Kuva 2. Kotkamills Oy:n tehdasalueen opaskartta LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 12 (46) Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 3.2 13 (46) Sijainti, käyttöhistoria ja kaavoitus Hanz Gutzeitin vuonna 1872 perustama saha on kasvanut Kotkamillsin tehtaiksi, jotka tuottavat sahatavaran ja prosessoitujen puutuotteiden lisäksi aikakausilehtipaperia, laminaattipaperia sekä laminaattipaperin jatkojalosteita. Kotkan tehtaiden historian merkittäviä hetkiä ovat: 1872 Saha, W. Gutzeit & Co. 1907 Sulfaattisellutehdas 1953 Paperitehdas 1980 Impregnointilaitos 1993 Kombivoimalaitos 1998 Stora Enso Oyj omistajaksi 2010 OpenGate Capital omistajaksi 2011 Kierrätyskuitulaitos 2015 MB rahastot omistajaksi Kotkamills Oy sijaitsee Kotkan kaupungin ydinkeskustan tuntumassa Kotkansaaren kaupunginosassa. Asemakaavassa (vahvistettu 19.10.1995) Kotkamills Oy:n tontti on varattu teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Tehdastontti on laajuudeltaan noin 75 ha. Tontin länsi- ja lounaispuolella on tavanomaista kaupunkiasutusta asuinkerrostalojen korttelialueella. Lähimmät asunnot ovat noin 50 metrin etäisyydellä tehdasalueesta. Tehdasalueen länsipuolella Ruukinkadun varrella sijaitsee Kotkan nykyinen poliisiasema, jonka viereiseen kortteliin ollaan parhaillaan rakentamassa uutta poliisitaloa. Tehdasalueen luoteispuolella sijaitsee Kotkan kantasatama ja itäpuolella Suomenlahti. Tehdasalue on suurelta osin meren ympäröimä. Vastarannalla Tiutisensaaressa on asutusta. Kotkamills Oy:n tehtaiden toiminnot sijoittuvat kiinteistöille nro 285-1-129-22, nro 285-1-129-23, nro 285-1-129-26, nro 285-1-129-27, nro 285-1-129-16 ja nro 285-1-129-7. Tehdastontti tuotantolaitoksineen ja ympäröivä kaupunki on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 3). Kotkamills Oy:n luoteispuolella sijaitsevan Kotkan Kantasataman asemakaavaan on suunniteltu muutosta. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu 7.4.2014. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Kantasataman kehittäminen. Nykyään suunnittelualue on suurimmalta osaltaan satama-, varasto- ja liikennealuetta. Koko suunnittelualue on suuruudeltaan noin 57 ha, josta noin 29 ha on vesialuetta ja 28 ha maaalueita. Kaava-alue rajautuu kaakkoisreunastaan Kotkamills Oy:n tehdasalueeseen. Kotkansaaren alueella on Kotkan kaupunginvaltuustossa 27.3.1996 hyväksytty osayleiskaava, jota ei kuitenkaan ole vahvistettu ympäristöministeriössä. Kaavassa tehdasalue on merkitty TT:ksi eli teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi. Kotkamills Oy:n tehdasalue sijaitsee Kymenlaakson taajamien maakuntakaavassa alueella T/s (T = teollisuus- ja varastoalue, /s = alue, jolla on säilytettäviä, vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita). Kyseisillä rakennuskulttuurikohteilla tarkoitetaan Kotkamills Oy:n tehtaita. Ympäristöministeriö on vahvistanut Kymenlaakson taajamien ja niiden ympäristöjen maakuntakaavan päätöksillään 28.5.2008 ja 18.1.2010. Maakuntakaava korvasi 19.6.2001 vahvistetun seutukaavan suunnittelualueella. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 14 (46) Kotkamills Oy:n tehtaat kuuluvat Museoviraston laatimaan inventointiin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY 2009). Tehdasalue käsittää rakennuskantaa ja rakenteita teollisuuslaitoksen monesta eri kehitys- ja laajentumisvaiheesta aina 1900-luvun alusta lähtien. Valtioneuvosto on 22.12.2009 päättänyt, että Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt korvaa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitun vuoden 1993 inventoinnin. Kuva 3. Kotkamills Oy:n tehdasalue ja ympäröivä kaupunki LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 3.3 15 (46) Kotkamills Oy:n tuotantotoiminta Kotkamills Oy:n tehdasintegraattiin kuuluvia tuotantotoimintoja ovat sellutehdas, kierrätyskuitulaitos, paperikone 1 (PK 1), impregnointitehdas, hiertämö, pastakeittiö, paperikone 2 (PK 2), sahaus ja höyläys sekä kombivoimalaitos. Sellutehtaalla valmistetaan havupuun sahanpurusta valkaisematonta sulfaattisellua. Sellu jalostetaan paperikoneella 1 Absorbex-laminaattipaperiksi ja osa paperista jalostetaan edelleen kahdella impregnointikoneella Imprex-runkopaperiksi ja -pinnoituskalvoksi. Sellun lisäksi paperin raaka-aineena käytetään kierrätyskuitua, joka valmistetaan kierrätyskuitulinjalla. Tehdasintegraattiin kuuluvat hiertämö, pastakeittiö ja paperikone 2 muodostavat Solaris-tuotelinjan, jossa valmistetaan kuumahierrettä (TMP, Thermomechanical pulp) ja edelleen päällystettyä puupitoista aikakausilehtipaperia. Tehtaan tarvitsemaa lämpö- ja sähköenergiaa tuotetaan omassa kombivoimalaitoksessa, jonka polttoaineena käytetään maakaasua. Myös sellutehtaan soodakattilassa tuotetaan höyryä, jota hyödynnetään prosessihöyrynä ja sähköntuotannossa. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 2) on esitetty vuosien 2012−2014 tuotantomääriä. Taulukko 2. Laminaattipaperin (Absorbex), runko- ja pinnoituskalvon (Imprex) ja aikakausilehtipaperin (Solaris) vuosittaiset tuotantomäärät 2012−2014 tonneina sekä tuotantokapasiteetti Tuotanto t/a Laminaatti- Impregnointi, runko- Aikakausilehti- paperi (PK 1) paperi ja pinnoituskalvo paperi(PK 2) 2012 131 700 14 400 153 800 2013 128 900 15 800 145 300 2014 151 000 15 100 123 000 Kapasiteetti 170 000 30 000 170 000 3.3.1 Sellun valmistus Sellutehtaalla valmistetaan kahdessa jatkuvatoimisessa keittimessä sahanpurusellua, joka käytetään laminaattipaperin, runkopaperin ja vanerin pinnoituskalvopaperin raaka-aineeksi. Sellu eli kemiallinen massa valmistetaan niin sanotulla sulfaattimenetelmällä, jossa puuaines keitetään emäksisessä keittoliemessä. Keitetty massa pestään vedellä kemikaalijäänteiden erottamiseksi ja lajitellaan. Valmis massa syötetään paperikone PK 1:lle käytettäväksi laminaattipaperin valmistukseen. Vuonna 2014 sellua tuotettiin noin 138 000 tonnia. Sellun valmistuksen tuotantokapasiteetti on 180 000 tonnia vuodessa. Sellunkeiton yhteydessä syntyy sivutuotteena tärpättiä, joka hyödynnetään kemianteollisuuden raaka-aineena. Massanpesussa erotettava mustalipeä johdetaan haihduttamon kautta polttoon soodakattilaan ja edelleen kaustistamolle jatkokäsittelyyn, jotta epäorgaaniset kemikaalit saadaan prosessiin uudelleen käytettäviksi. Mustalipeästä erotettu suopa toimitetaan puolestaan muualle käytettäväksi mäntyöljyn valmistuksessa. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 3.3.2 16 (46) Mekaanisen massan valmistus Mekaaninen massa valmistetaan kuusihakkeesta. Hiertämöllä hake pestään, höyrytetään kuumaksi ja jauhetaan paineen ja kuumuuden avulla kuiduiksi. Tämän jälkeen massa lajitellaan ja valkaistaan peroksidilla ja ditioniitilla. Kuumahierteen tuotantokapasiteetti on 110 000 tonnia vuodessa. 3.3.3 Kierrätyskuidun valmistus Kierrätyskuitulaitoksen raaka-aineena käytetään pahvijätettä, joka hankitaan lajiteltuna pahvinkeräysorganisaatiolta. Raaka-ainepaalit kuljetetaan varastosta pulpperointiin, jossa paalit hajotetaan kuiduiksi. Kuituuntunut massa puhdistetaan karkealajittimessa, josta hyväksytty jae johdetaan varastotorniin eli massatorniin. Varastotornista massa pumpataan varastosäiliöön, josta se pumpataan hienolajitteluun. Massa ajetaan ruuvin läpi, jonka jälkeen se sekoitetaan paperikoneen kiertoveteen. Kierrätyskuitumassasta osa viedään raaka-aineeksi Kotkamills Oy:n Tainionkosken paperitehtaalle Imatralle. Kierrätyskuidun tuotantokapasiteetti on 55 000 tonnia vuodessa. 3.3.4 Laminaattipaperin valmistus ja impregnointi Sellutehtaalta tuleva kemiallinen massa laimennetaan veteen, lajitellaan ja jauhetaan tarpeen mukaan ja pumpataan paperikoneelle PK 1. Tässä vaiheessa massan sekaan voidaan lisätä tarvittavat lisäaineet ja kierrätyskuitu sekä tarvittaessa ostettu sellu. Paperikoneen perälaatikossa massaseos laimennetaan vedellä niin, että kuitujen osuus on alle 1 % seoksesta. Seos levitetään tasaiseksi kerrokseksi paperikoneen viiraosalle. Koneessa paperiradasta poistetaan vettä useassa eri vaiheessa ja parannetaan paperin lujuusominaisuuksia. Paperin paksuutta ja tiheyttä säädetään tarvittaessa välipuristimen ja/tai kalanterin avulla. Valmis paperi rullataan konerulliksi, leikataan pituusleikkurilla pienemmiksi asiakasrulliksi ja pakataan. Osa valmiista laminaattipaperista kuljetetaan impregnointitehtaalle, jossa on kaksi impregnointikonetta (IK 3 ja IK 4). Impregnointiprosessissa paperiin imeytetään fenoliformaldehydihartsia ja kuivatetaan leijukuivaimessa lämpimällä ilmalla. Kuivauksessa hartsin haihtuvat aineet poltetaan jälkipolttimessa, jossa apupolttoaineena käytetään maakaasua. Valmiissa tuotteessa on paperia 30−70 % ja loput hartsia. Tuote rullataan tai leikataan arkeiksi ja pakataan. Tuotteita käytetään korkeapainelaminaatin runkopaperina ja puulevyjen pinnoituksessa. Impregnointitehtaan tuotantokapasiteetti on 30 000 tonnia vuodessa, mutta viime vuosina tuotanto on ollut alle 20 tonnia vuodessa. 3.3.5 Aikakausilehtipaperin valmistus Aikakausilehtipaperin valmistukseen käytetään oman tehtaan kuumahierrettä, ostettua mänty- ja koivusellua sekä päällystysaineita. Valmistuksessa kuumahierre ja jauhettu ostosellu sekoitetaan, massaseos lajitellaan ja siihen lisätään retentioaineet, täyteainetalkki, vaahdonestoaine ja väri. Paperikoneen perälaatikossa massaseos laimennetaan vedellä ja seos levitetään tasaiseksi kerrokseksi koneen viiraosalle ja johdetaan edelleen puristin- ja haihdutusosalle massan kuivaamiseksi. Paperin painettavuuden parantamiseksi paperin molemmat puolet päällystetään päällystyspastalla. Paperikoneen 2 tuotantokapasiteetti on 170 000 tonnia vuodessa. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 17 (46) Päällystyspasta on pigmentti-sideaineseos, joka valmistetaan pastakeittiöllä. Pastan valmistuksessa käytetään kemikaalien lisäksi voimalaitoksella valmistettua, kemiallisesti puhdistettua vettä. Pastakeittiön yhteydessä on kemiallinen vedenpuhdistuslaitos, jossa valmistetaan kaikki paperikone 2:n tarvitsema puhdas prosessivesi eli käytännössä paperikoneen suihkuvedet. Valmis konerulla siirretään pituusleikkurille, leikataan asiakasrulliksi ja pakataan lähetettäväksi asiakkaille. 3.3.6 Saha Tehdasintegraatin sahan kahdella sahalinjalla tuotetaan pääsääntöisesti kuusitukista sahatavaraa, joka kuivataan ja josta osa höylätään profiililaudoiksi tai rakennusteollisuuden runkoaihioiksi. Sahan vuotuinen sahauskapasiteetti on 320 000 m3 ja höyläyskapasiteetti 60 000 act-m3. 3.4 Käytettävät raaka-aineet ja kemikaalit 3.4.1 Puuraaka-aineet Tärkeimmät ja määrällisesti suurimmat puuraaka-aineet ovat sellun valmistuksessa käytettävä sahanpuru, hierteen valmistuksessa käytettävä kuusihake sekä sahatuotteiden raaka-aineena käytettävät kuusitukit. Kotkamills Oy:n omalla sahalla syntyy valtaosa hierteen valmistukseen käytettävästä kuusihakkeesta. Sahanpurusta syntyy vain pieni osa. Haketta ja purua käytettiin vuonna 2014 yhteensä noin 885 000 m3 ja kuusitukkia 414 000 m3. 3.4.2 Kemikaalit Kotkamills Oy:n vuonna 2014 määrällisesti eniten käyttämät kemikaalit ja niiden käyttötarkoitus on koottu seuraavaan taulukkoon (Taulukko 3). Kemikaalit ja lisäaineet tuodaan tehtaalle säiliöautoilla. Taulukko 3. Kotkamills Oy:n tehtaiden käyttämät kemikaalit ja niiden kulutus vuonna 2014 Kemikaali Käyttötarkoitus Fenolihartsi Impregnointi 11 730 Vetyperoksidi Massankäsittely 1 770 Natriumsilikaatti Massankäsittely 880 Rikkidioksidi Massankäsittely 1 160 Natronlipeä Massankäsittely 11 670 Tärkkelys Paperin valmistus 3 190 Kaoliini Paperin päällystys 41 890 Lateksi Paperin päällystys 4 000 Optinen kirkaste Paperin päällystys 1 140 Talkki Massankäsittely, paperin valmistus Kulutus t/a 14 590 Rikkihappo pH-säätö 4 500 Hiilidioksidi Sellun valmistus 1 080 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 Kemikaali Käyttötarkoitus Pesulipeä Sellun valmistus 7 700 Poltettu kalkki Sellun valmistus 1 100 18 (46) Kulutus t/a Lisäksi tehtaalla käytetään pienempiä määriä erilaisia prosessin lisä- ja apuaineita ja limantorjuntakemikaaleja sekä impregnointitehtaalla liimoja, hartseja, kovetteita ja metanolia. Jätevedenkäsittelyssä käytetään alumiinisulfaattia, ureaa, nesteklooria ja -happea sekä fosforihappoa. 3.4.3 Veden käyttö Tehdasintegraatin käyttämä raakavesi otetaan Kymijoesta noin 6 km:n päästä tehtaalta, Langinkosken pumppausasemalta. Vesi puhdistetaan tehtaan omalla vesilaitoksella mekaanisesti ja kemiallisesti. Vuonna 2014 Kotkamills Oy käytti raakavettä noin 14,5 miljoonaa kuutiota eli keskimäärin noin 40 000 m3 päivässä. Suurin osa käytetään prosessivetenä ja osa jäähdytysvetenä. Lisäksi Kotkamills Oy käytti merivettä voimalaitoksen sisäisiin jäähdytystarpeisiin vuonna 2014 noin 5 miljoonaa m3. Tehtailla käytetty talousvesi (32 000 m3 vuonna 2014) otetaan kaupungin vesijohtoverkosta. 3.4.4 Muut raaka-aineet Muita Kotkamills Oy:n merkittäviä määriä käyttämiä raaka-aineita ovat Solaris-tuotelinjalla käytettävä ostosellu (valkaistu sulfaattisellu), impregnointitehtaalla käytettävä valkaisematon sulfaattisellupaperi (josta hyvin pieni määrä ostettua) sekä kierrätyskuidun raaka-aine. Kotkamills Oy osti sellua vuonna 2014 yhteensä noin 15 000 tonnia. Kierrätyskuidun raaka-aineena käytettävää keräyspaperia, joka koostuu keräyspahvista, keräyskartongista sekä teollisuuden kääreistä, päätylapuista ja hylsyistä, käytettiin vuonna 2014 noin 34 000 tonnia. 3.5 Energiantuotanto ja -kulutus Tehdasintegraatin energiantuotanto tapahtuu kombivoimalaitoksessa sekä sellutehtaan soodakattilassa. Kombivoimalaitos on sähköä ja prosessihöyryä tuottava voimalaitos, jonka pääpolttoaine on maakaasu. Varapolttoaineena on kevyt polttoöljy. Kombivoimalaitoksen pääkomponentit ovat kaasuturbiini, kombikattila (=lämmöntalteenottokattila) ja höyryturbiini. Kaasuturbiinin yhteyteen kytketyssä kombikattilassa tuotetaan kaasuturbiinin kombivoimalaitos savukaasujen tuottaa lämmöllä lämpöä korkeapainehöyryä sisäiseen höyryturbiinille. lämmitysvesikiertoon ja Prosessihöyryn kaukolämpöä Kotkan lisäksi Energian kaukolämpöverkkoon. Kaasuturbiinin ja kombikattilan savukaasut johdetaan samaan piippuun. Kombivoimalaitosta voidaan ajaa kolmella eri ajomallilla. Useimmiten kaasuturbiinia ja kombikattilaa käytetään samaan aikaan, jolloin energiantuotantoa lisätään ja säädetään kombikattilan lisäpoltolla. Yhteenlaskettu polttoaineteho on tällöin 176 MW. Kun höyryntarve on vähäisempi, kombikattilan lisäpolttoa ei käytetä. Kombikattilaa voidaan ajaa tarvittaessa myös ilman kaasuturbiinia, jolloin hyödynnetään lisäpolttimia. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 19 (46) Sellutehtaan soodakattilassa tuotetaan höyryä, joka johdetaan kombivoimalaitoksen korkeapainehöyryn kanssa yhteiseen höyryturbiiniin. Soodakattilan pääpolttoaine on selluvalmistusprosessissa syntyvä mustalipeä, joka on biopolttoaine. Soodakattilan savukaasut johdetaan omaan piippuun. Koko voimalaitoksen sähköntuotantoteho on noin 70 MW, josta kaasuturbiinin osuus on noin 42 MW ja höyryturbiinin 28 MW. Kombikattilan ja soodakattilan yhteenlaskettu maksimituorehöyryteho on noin 190 MW, josta kombikattilalla voidaan tuottaa 105 MW ja soodakattilalla 85 MW. Kotkamills Oy:n sähkön- ja lämmönkulutus vuonna 2014 on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 4). Lämmönkulutuksessa ei ole huomioitu sähköntuotantoon kuluvaa lämpöenergiaa. Kotkamills Oy tuotti vuonna 2014 sähköenergiaa 390 800 MWh, josta myytiin 14 %. Sähköverkosta Kotkamills Oy osti sähköä 78 700 MWh. Sähköä toimitetaan Kotkamills Oy:lle Kotka-Kyminlinnan 110 kV sähkölinjaa pitkin, joka kulkee Kantasataman alueen läpi ilmajohtona. Kaukolämpöä Kotkamills myi Kotkan kaupungin kaukolämpöverkkoon 34 600 MWh. Taulukko 4. Kotkamills Oy:n energiankulutus käyttökohteittain 2014 Energia MWh/a Kohde Sähkö Prosessit ja voimalaitoksen omakäyttö 414 800 Myynti 54 700 Prosessit ja voimalaitoksen omakäyttö 965 200 Kaukolämpö 34 600 Lämpö 3.6 3.6.1 2014 Toiminnan ympäristökuormitus Päästöt ilmaan Kotkamills Oy:n tehtaiden merkittävimmät ilmapäästöt ovat sellutehtaan, kombivoimalaitoksen ja impregnointitehtaan savukaasupäästöt sekä sellutehtaan hajukaasupäästöt. Kokonaispäästöt ilmaan vuonna 2014 on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 5). Taulukossa ei ole mukana kaikkia vähäisempiä päästöjä, kuten sahan kuivaamossa sekä hiertämöllä hakkeen jauhatuksen yhteydessä puusta vapautuvia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC). Taulukko 5. Kotkamills Oy:n ilmapäästöt 2014 Epäpuhtaus Yksikkö Typen oksidit NOX Rikkidioksidi SO2 Pelkistyneet rikkiyhdisteet TRS Haihtuvat orgaaniset yhdisteet VOC Hiukkaset Hiilidioksidi CO2, fossiilinen Hiilidioksidi CO2, biopolttoaineet t (NO2) t t (S) t t t t 2014 368 7 <1 11 18 226 000 259 000 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 3.6.2 20 (46) Jätevedet Puhdistamon jätevedet Jätevesiä syntyy sellun ja paperin valmistuksessa sekä pieniä määriä muilla osastoilla. Tehtaan jätevedet käsitellään omalla puhdistamolla biologisesti aktiiviliete- ja anaerobiprosesseissa ja johdetaan käsittelyn jälkeen mereen purkupisteiden kautta. Jätevesien käsittelystä mereen johdettavien jätevesipäästöjen määrä on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 6). Tehdasalueen saniteettivedet johdetaan kaupungin viemäriin. Taulukko 6. Kotkamills Oy:n käsitellyn jäteveden päivittäinen määrä ja jätevesipäästöt vuoden 2014 keskiarvona Jätevesimäärä Kiintoaine BOD7 COD Fosfori Typpi m3/d t/d t/d t/d kg/d kg/d 29 000 1,5 0,7 5,7 15,7 131 Jäähdytys- ja hulevedet Jäähdytysvedet, joita käytetään tehtailla vuodessa yhteensä noin 8 miljoonaa kuutiometriä, pumpataan jäähdytysvesiputken kautta puhtaina mereen. Hulevedet eli piha-alueiden sadevedet johdetaan käsittelemättöminä mereen. Kemikaalien purkauspaikkojen asfaltoiduille alueille kertyvät sadevedet kerätään ja käsitellään jätevesilaitoksella. 3.6.3 Melu ja tärinä Kotkamills Oy:n toiminnoista aiheutuu melua ympäristöön. Vuonna 2011 Kotkamills Oy:n tehtaiden ulkopuolella Kotkansaaressa on suoritettu päivä- ja yöajan ympäristömelumittaukset seitsemässä pisteessä tehtaiden tuntumassa. Mittaukset suoritti Pöyry Finland Oy. Tehtaat toimivat mittausten aikana normaalisti, ainoastaan voimalaitoksen kaasuturbiini ei ollut tuolloin käytössä. Lopullisiin mittaustuloksiin sisältyy vain tasaisen tehdasmelun tai tehdasalueella toimivien ajoneuvojen meluosuudet. Mittausten aikana tunnistettiin melulähteiksi muun muassa hakealueen kuljettimet, meesauunin toiminta, jätteenkäsittelyalue sekä pastakeittiön ja paperitehtaan kattopuhaltimet. Vuonna 2004 tehtaille on suoritettu kattava teollisuusmeluselvitys, johon sisältyi tehtaiden pääasiallisten äänilähteiden mittaukset sekä melumallinnus. Tuolloin merkittävimmiksi melunlähteiksi tunnistettiin puru- ja hakekentän ajoneuvot ja rekkaliikenne, hiertämön ja höyryverkon varoventtiilit (häiriötilanteet), polttokelpoisen jätteen käsittelyyn liittyvät ajoneuvojen työäänet, prosessipuhdistuksiin tarvittavat imuautot sekä tukkien käsittely sahalla. Edellä mainittujen melulähteiden meluominaisuudet vaihtelevat. Osa melusta on tasaista ja osa jaksottaista. Vuoden 2011 mittausten mukaan Kotkamills Oy:n melun määrä on kasvanut kahdessa pisteessä ja muualla vähentynyt tai pysynyt samana vuonna 2004 saatuihin tuloksiin verrattuna. Yöajan ohjearvo ylittyi kahdessa mittauspisteessä, tulosten epävarmuus huomioiden. Tehdasalueen toiminnoista ei aiheudu merkittävää tärinää ympäristöön. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 3.6.4 21 (46) Haju ja pöly Tehdasintegraatissa syntyy selluprosessille tyypillisiä haisevia rikkiyhdisteitä (TRS). Tehtaalla on investoitu väkevien ja laimeiden hajukaasujen käsittelyyn 2000-luvulla ja päästöt ovatkin vähentyneet viime vuosina selvästi. Merkittäviä pölypäästöjä tehtailla syntyy muutaman kerran vuodessa sellutehtaan soodakattilalla (suolapöly) ja meesauunilla (kalkkipöly) sähkösuotimien häiriötilanteissa. Lisäksi pölyämistä aiheutuu ajoittain hake- ja purukasoilta niiden lähialueille. 3.6.5 Jätteet Kotkamills Oy:n toiminnassa syntyvien jätteiden käsittely perustuu syntypaikkalajitteluun, jossa syntyneet jätteet lajitellaan hyödynnettäviin, loppusijoitettaviin ja vaarallisiin jätteisiin. Seuraavassa kuvassa (Kuva 4) on esitetty Kotkamills Oy:n suhteellinen jätteiden sijoitus vuonna 2014. Jätemäärät on laskettu kuiva-ainemäärien mukaan. Suurin osa jätteestä on mennyt poltettavaksi Kotkan Energialle. Tehdasintegraatissa syntyy polttokelpoisia jätteitä kuten kuorta ja sahausjätettä. Merkittävä osa jätteestä on hyödynnetty materiaalina maanparannuksessa. Kaatopaikalle jätettä on toimitettu vain vähän. Kierrätykseen toimitettavia materiaaleja ovat muun muassa jätepaperi ja metalliromu. Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet toimitetaan asianmukaisille laitoksille käsiteltäväksi. Kuva 4. Kotkamills Oy:n jätteiden sijoitus vuonna 2014 kuiva-ainemäärien mukaan laskettuna 3.6.6 Liikenne Liikenne tehdasalueelle kulkee Kotkansaarella Satamakatua pitkin. Tehdasalueella liikenne ajoittuu pääasiassa päiväsaikaan. Tavaraliikenne koostuu raaka-aineiden, lopputuotteiden ja jätteiden kuljetuksista. Liikenne vaikuttaa melutasoon, pakokaasupäästöihin sekä katupölyn leviämiseen. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 22 (46) Arkisin tehdasalueelle ajaa yli 300 ja viikonloppuisin noin 50 ajoneuvoa vuorokaudessa, sisältäen raskaan liikenteen sekä henkilöautoliikenteen. Vuonna 2014 tehtaan portista ajoi tehdasalueelle noin 7 000 ajoneuvoa kuukaudessa. Työntekijöiden ja vierailijoiden autot pysäköidään pääportin vieressä olevalle parkkipaikalle sekä tehdasalueen pysäköintialueelle. Pääportin viereiselle parkkipaikalle pysäköidään henkilöautoja päivittäin noin 150−200 kappaletta. Lisäksi tehtaalle kulkee juna noin kerran viikossa tuoden sahalle tukkeja. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 4 4.1 23 (46) HANKKEEN KUVAUS JA L ÄHT ÖKOHDAT Hankkeen yleiskuvaus Kotkamills Oy suunnittelee hanketta, jossa paperikone PK 2 muutetaan kartonkikoneeksi, jolla tuotetaan pakkauskartonkeja. Samalla on tarkoitus kasvattaa tuotantokapasiteettia, jolloin pakkauskartonkia tuotetaan vuodessa 400 000 tonnia. Uudet päätuotteet ovat korkealaatuinen kolmikerrostaivekartonki ja kierrätettävä suojakerroskartonki. Pakkauskartonkeja voidaan käyttää esimerkiksi elintarvikkeiden, elektroniikan ja kosmetiikan pakkaamiseen sekä kertakäyttöastioihin. Taivekartongin neliöpaino on 150−400 g/m2. Kartongintuotantoa varten Kotkamills Oy:n hierteen tuotantoa lisätään ja hierteen valmistukseen lisätään mahdollisesti kemiallinen esikäsittely. Ostosellun määrä ja energian kokonaiskulutus kasvavat. Ympäristön näkökulmasta hankkeella on merkittävä vaikutus liikenteen määrään, sillä tehtaalle suuntautuva raskas liikenne lisääntyy nykyiseen verrattuna. Hankkeen myötä Kotkamills Oy:n tehtaiden ilmapäästöt kasvavat, sillä maakaasun polttoa kombivoimalaitoksessa lisätään. Hankkeella on lisäksi vaikutusta tehtaan jätevesipäästöihin lisääntyneen kemikaalikulutuksen sekä uusien käyttöön otettavien kemikaalien vuoksi. Myös virtaama jätevedenpuhdistamolla tulee lisääntymään. Investoinnin tavoitteena on vahvistaa Kotkamills Oy:n asemaa maailmanlaajuisesti merkittävänä metsäteollisuustuotteiden valmistajana. Hankkeeseen liittyvät rakennustyöt on tarkoitus aloittaa tammikuussa 2016. Uusi tuotanto pyritään käynnistämään kesäkuussa 2016. Hankkeen alustava esisuunnittelu sekä investointipäätös on tehty ja päälaitetoimituksista on tehty sopimukset Valmet Paperikoneet Oy:n ja Bellmer Vaahto Paper Machinery Oy:n kesken. Investoinnin kokonaiskustannukset ovat yli 100 miljoonaa euroa. Rakentamisen aikana hanke työllistää useita satoja työntekijöitä. Valmistuttuaan hanke takaa työn nykyisille työntekijöille. 4.2 Prosessi Kotkamills Oy:n paperikoneen 2 nykyinen konekanta uusitaan kartongintuotantoon soveltuvaksi. Kartonkikoneen muutoksen lisäksi tehdään myös muita merkittäviä muutoksia ja laitehankintoja. Prosessit ja niihin liittyvät muutokset on esitelty seuraavissa kappaleissa. Seuraavassa kuvassa on esitetty yksinkertaistettu prosessikaavio kartongin valmistuksesta. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 24 (46) Kuva 5. Yksinkertaistettu prosessikaavio kartongintuotannosta 4.2.1 Mekaanisen massan valmistus Kuumahierteen (TMP) tuottamista varten tehtaalla on kolme jauhinlinjaa. Kuumahierteen valmistusta lisätään merkittävästi. Tuotantokapasiteetti kasvatetaan nykyisestä 120 000 tonnista 200 000 tonniin vuodessa rakentamalla lisää jauhatuskapasiteettia. Hierteen jauhatusastetta lasketaan, jolloin tuotannon ominaisenergiankulutus pienenee eli energiaa kuluu tuotettua tonnia kohden vähemmän kuin ennen. Valkaisukemikaalien käyttö mekaanisen massan valmistuksessa vähenee. Ensisijainen vaihtoehto tehtaalla on valmistaa kuumahierrettä, mutta mikäli lopputuotteelta vaaditaan korkeampaa laatua, aletaan tehtaalla valmistaa kemihierrettä (Chemithermomechanical pulp, CTMP) eli puolikemiallista massaa. Valmistusprosessiin sisällytetään tällöin kemiallinen esikäsittely, jossa hake käsitellään natriumbisulfiitilla. Kemiallisen käsittelyn ansiosta puun kuidut eroavat helpommin kuin ilman esikäsittelyä, jolloin sähköntarve vähenee. 4.2.2 Massankäsittely Massankäsittelyssä mekaaninen massa, ostosellu ja hylkymateriaali käsitellään sopivaksi ennen syöttöä kartonkikoneelle. Massankäsittelyyn sisältyy muun muassa sellupaalien hajotus ja sekoitus veteen, massan puhdistus sekä massojen sekoitus keskenään ja kemikaalien lisäys sen mukaan, millaista kartonkia halutaan valmistaa. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 Massankäsittelyosastoon tehdään muutoksia. Massankäsittelyyn rakennetaan nykyisen 25 (46) sellupaalien pulpperointilinjan lisäksi toinen linja. 4.2.3 Pastakeittiö Pastakeittiössä valmistetaan päällystyspasta, joka pumpataan kartonkikoneen viidelle päällystysasemalle. Hankkeessa pastakeittiön kapasiteettia lisätään ja prosessilaitteita, kuten sekoittimia ja pumppuja, lisätään tarpeen mukaan. Käyttöön otetaan myös uusia päällystyskemikaaleja. 4.2.4 Kartonkikone Paperikoneesta uusitaan useita laitteistoja, viiran leveyden (5,97 m) säilyessä kuitenkin ennallaan. Kartonkikoneen höyrynkulutus on nykyistä paperikonetta suurempi, joten höyrylinjoihin tehdään muutoksia. Kartonkikoneen vesisuihkujärjestelmä uusitaan ja vesikiertoihin tehdään muutoksia. Kartonkikoneen märkäpään kemikaalijärjestelmiä uusitaan. Kartonkikoneeseen rakennetaan myös uusi puristinosa ja kuivatusosat uusitaan. Kartonkikoneen alle rakennetaan uudet pulpperit. Myös päällystysasema ja muita käsittelyjärjestelmiä uusitaan. Hydrauliikka- ja voitelujärjestelmä uusitaan tarpeen mukaan. Kartonkikoneen loppuosan nykyinen nosturi uusitaan nykyisestä 30 tonnista 50 tonnin kapasiteettiin. Nykyiset kalanterit, joilla muokataan paperin ominaisuuksia, on tarkoitus säilyttää. Myös nykyisiä paperikoneen ilmanvaihtojärjestelmän puhaltimia ja kanavia käytetään mahdollisuuksien mukaan kartonkikoneessa. 4.2.5 Viimeistely ja pakkaus Tuotteiden viimeistelyyn hankitaan uusi pituusleikkuri ja kuljettimiin tehdään uudistuksia. Pakkauslinja uudistetaan. Nykyisen hylsynsahauslinjan lisäksi rakennetaan toinen sahauslinja. 4.2.6 Arkitushylyn käsittely Tehtaalle rakennetaan uusi arkitushylkylinja, jolla voidaan käsitellä asiakkaan palauttama paalattu arkitushylky uudelleen käytettäväksi kuituraaka-aineeksi. 4.3 Käytettävät raaka-aineet ja kemikaalit Valmistusprosessissa puuraaka-aine hyödynnetään tehokkaasti. Prosessissa pyritään myös tuotettua kartonkitonnia kohti käytetyn energian, valkaisukemikaalien ja veden minimoimiseen. 4.3.1 Raaka-aineet Kartonkikoneella käytettävät pääraaka-aineet ovat hakkeesta valmistettu hierre (tai kemihierre) ja koivu- ja mäntysellu. Koivusellun osuus on noin 80 % ja mäntysellun 20 %. Raaka-aineiden käyttö lisääntyy siirryttäessä paperin valmistuksesta kartongin valmistukseen sekä tuotannon lisääntyessä. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 4.3.2 26 (46) Kemikaalit Päällysteiden valmistuksessa otetaan käyttöön uusia päällystyskemikaaleja. Lisäksi kartonkikoneella otetaan käyttöön uusi liima ja retentioaine. Paperin valmistuksessa käytetyn bentoniitin käyttö loppuu. Muiden kemikaalien käyttö pääsääntöisesti nousee suhteessa tuotantoon. Valkaisukemikaalien tarve prosessissa selvitetään. Todennäköisesti valkaisuun käytettyjen kemikaalien, vetyperoksidin ja ditioniitin käyttö tehtaalla jatkuu, mutta käyttömäärät pienenevät. Mikäli tehtaalla aletaan valmistaa kemihierrettä eli mekaanisen massan valmistusprosessiin sisällytetään kemiallinen esikäsittely, tarvitaan valmistusprosessiin natriumbisulfiittia. Natriumbisulfiitin valmistukseen käytettävien rikkidioksidin ja lipeän käyttömäärät lisääntyvät tehtaalla huomattavasti siinä tapauksessa, että natriumbisulfiitti tuotetaan tehtaalla. 4.3.3 Vedenkulutus Tehtaan kokonaisvedenkulutus kasvaa tuotannon kasvaessa. Veden ominaiskulutus kuitenkin pienenee eli vettä käytetään tuotettua kartonkitonnia kohden vähemmän kuin nykyisin tuotettua paperitonnia kohden. 4.4 Energiantuotanto ja -kulutus Tuotannon lisääntymisen vuoksi Kotkamills Oy:n energiantarve lisääntyy huomattavasti. Lisäenergiantarve pystytään todennäköisesti kattamaan nykyisellä voimalaitoskapasiteetilla. Maakaasukombivoimalaa ajetaan tällöin pääasiassa maksimiteholla eli kombikattilassa käytetään lisäpolttimia. Tehtaan ominaisenergiankulutus todennäköisesti pienenee, pääosin hierteen jauhatusasteen pienenemisen vuoksi. 4.5 Päästöt ilmaan ja vesistöihin sekä jätteet 4.5.1 Päästöt ilmaan Typenoksidipäästöt ilmaan kasvavat, sillä maakaasun polttoa lisätään. Samalla myös hiilidioksidipäästöt kasvavat. Tehtaan ominaisenergiankulutus kuitenkin pienenee eli energiaa tarvitaan vähemmän tuotettua kartonkitonnia kohden. 4.5.2 Jätevesipäästöt Hankkeella on jonkin verran vaikutuksia tehtaalla syntyvien jätevesien määrään ja laatuun. Mahdollinen kemihierteen valmistuksen aloittaminen saattaa vaatia jäteveden käsittelyprosessissa toimenpiteitä, jotka kuvataan arviointiselostuksessa. 4.5.3 Jätteet Toiminnan aikana syntyvien jätteiden määrään ja laatuun ei tule merkittävää muutosta. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 4.6 27 (46) Rakenteet Kartonkikonemuutoksen johdosta rakenteisiin tehdään joitakin muutoksia muun muassa lattian osalta, sillä konetta laajennetaan alaosastaan. Myös koneen palkkeja ja tolppia vahvistetaan. Perustukset tuetaan kalliopintaan. Lattioita korjataan ja vahvistetaan tarpeen mukaan. Tehdasrakennukseen rakennetaan kasvavan kapasiteetin vuoksi lisäsiipi, jonka pinta-ala on noin 1 500 m2. Lisäsiipi rakennetaan paperitehtaalta nykyiselle poliisiasemalle päin. Lisäsiivessä varastoidaan sellupaaleja ja hylsyjä ja sinne sijoitetaan uudet sellupulpperit. 4.7 Sähköistys ja automaatio Nykyistä automaatiojärjestelmän riittävyyttä arvioidaan ja tehdään tämän perusteella tarvittavat muutokset. Sähköistykseen liittyviä muutoksia ovat muun muassa mahdolliset uusien moottoreiden ja taajuusmuuttajien hankinnat. Todennäköisesti tarvitaan myös uusi sähkömuuntaja. Nykyinen Kotkamills Oy:lle tuleva, ilmassa kulkeva 110 kV:n sähkökaapeli uusitaan tarvittaessa välillä Hietanen— Kyminlinna. 4.8 Lämpö-, vesi- ja ilmastointijärjestelmät Valmistusprosessin kapasiteetin kasvun myötä myös prosessin poistoilman määrä kasvaa, joka huomioidaan tehdassalin ilmastoinnissa. Sali-ilmastointia uusitaan tarpeen mukaan muun muassa ilman sisääntulonlaitteiston, lämmityksen ja jäähdytyksen osalta. 4.9 Logistiikka 4.9.1 Ulkoinen logistiikka Kotkamills Oy:n ulkoinen logistiikka käsittää raaka-aineiden tuonnin tehtaalle sekä valmiiden tuotteiden viennin pois tehdasalueelta. Kuljetus tapahtuu rekka-autoilla käyttäen nykyisiä kuljetusreittejä. Kuljetukset painottuvat arkipäiviin. Raskaan liikenteen kuljetukset tulevat lisääntymään tuotantokapasiteetin kasvaessa. Erityisesti liikennettä lisää tuotekuljetusten lisäksi hakekuljetusten ja ostosellun käytön lisääntyminen. Myös kemikaalien kuljetukset lisääntyvät ja arkitushylky palautetaan asiakkailta tehtaalle. Liikenne lisääntyy myös rakentamisen aikana. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 7) on esitetty arvio kartongintuotantoon liittyvästä vuotuisesta kuormien määrästä ja kuinka paljon kuormien määrä lisääntyy nykyiseen verrattuna. Taulukossa 8 on esitetty yhdensuuntainen keskimääräinen ajoneuvojen määrä vuonna 2014 tehtaan portista sisään, sisältäen raskaan ja kevyen liikenteen. Taulukossa 8 on esitetty myös investoinnista aiheutuva raskaiden ajoneuvojen lisäys sekä ajoneuvojen kokonaismäärä investoinnin jälkeen. Investoinnin jälkeen raskas liikenne lisääntyy kuukaudessa LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 28 (46) vajaalla 1 800 ajoneuvolla eli keskimäärin noin 60 ajoneuvolla päivässä, mikä tarkoittaa noin 25 % lisäystä tehtaalle kulkevien ajoneuvojen määrään. Taulukko 7. Arvio kartongintuotannon kuormien vuotuisesta määrästä ja lisäys verrattuna nykyiseen tuotantoon Kartongintuotannon kuormat Lisäys nykyiseen tuotantoon verrattuna, kuormat 7 000 Hake/puru 10 400 Ostosellu 3 400 3 100 Pigmentit 3 300 1 600 Lateksit 1 000 800 Kemikaalit 300 80 Arkitushylky 600 600 Kartonki (valmiit tuotteet) 13 300 8 000 Yhteensä 32 300 21 200 Taulukko 8. Keskimääräinen ajoneuvojen määrä tehtaalle 2014, investoinnista aiheutuva raskaan liikenteen lisäys ja ajoneuvojen kokonaismäärä investoinnin jälkeen Vuodessa Kuukaudessa Päivässä Tehtaalle portista 2014 84 200 7020 230 Lisäys investoinnin myötä 21 200 1770 60 Ajoneuvot yhteensä 105 400 8790 290 4.9.2 Sisäinen logistiikka Sisäinen logistiikka käsittää trukkiliikenteen, joka muodostuu pääasiassa raaka-ainekuormien purkamisesta ja tuotekuormien lastauksesta. 4.10 Merkittävimmät ympäristökuormitusta aiheuttavat toiminnot ja ympäristönsuojelutoimenpiteet Toiminnan aikana ympäristökuormitusta aiheuttaa etenkin liikenne, sillä raskaan liikenteen määrä kasvaa hankkeen myötä. Lisääntyvä liikenne vaikuttaa meluun, pölyyn sekä pakokaasupäästöihin. Tehtaalla lisätään maakaasun polttoa kasvavan energiantarpeen vuoksi, jonka myötä typenoksidi- ja hiilidioksidipäästöt kasvavat. Käytettäviin kemikaaleihin tulee jonkin verran muutoksia, mikä voi vaikuttaa tehtaan jätevesiin. Mikäli tehtaalla aletaan valmistaa kemihierrettä, saattaa jäteveden käsittelyprosessi vaatia tehostamistoimenpiteitä. Vedenkulutus tehtaalla kasvaa, mutta ominaiskulutus pienenee eli vettä käytetään tuotettua kartonkitonnia kohden vähemmän kuin tuotettua paperitonnia kohden nykyisin. Tehtaan aiheuttaman melun ja jätemäärien ei arvioida muuttuvan. Prosessisuunnittelussa pyritään minimoimaan energian, kemikaalien ja veden käyttö tuotettua kartonkitonnia kohden. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 29 (46) Muutoshankkeen rakentamisen aikaisia ympäristövaikutuksia aiheuttavat lisääntyvä liikenne sekä rakennustöistä johtuva melu. Meluhaittoja minimoidaan työsuunnittelun avulla ajoittamalla meluisimmat toimet arki- ja päivätyöajalle. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 5 30 (46) HANKET T A KOSKEVA PÄÄT ÖKSE NT EK O 5.1 Tarvittavat luvat Toiminnan ympäristölupaa koskevat säädökset sisältyvät ympäristönsuojelulakiin (YSL, 527/2014) ja sen nojalla annettuun ympäristönsuojeluasetukseen (713/2014). YSL:n 27 §:n ja liitteen 1 taulukon 1 kohtien 1 a ja b mukaan Kotkamills Oy:n toiminnalla tulee olla ympäristölupa. Kotkamills Oy:llä on Etelä-Suomen aluehallintoviraston 21.9.2012 myöntämä päätös ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamisesta (nro 147/2012/1). Päätös ei ole lainvoimainen, sillä päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallintooikeuteen. Toiminnan olennaisen muuttumisen takia ympäristölupaa on tarpeen tarkistaa YSL 29 §:n perusteella. Ympäristölupahakemus toimitetaan syksyllä 2015 Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Ympäristölupa voidaan myöntää vasta sitten, kun yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta eli YVA-menettely on päättynyt. Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristölupa tulee myöntää, mikäli toiminnasta ei aiheudu lupamääräykset ja toiminnan sijoittaminen huomioon ottaen yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa YSL 49:ssä yksilöityä haittaa terveydelle, ympäristölle, maaperälle, pohjavedelle, merelle, luonnonolosuhteille tai lähialueen asukkaille. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) mukainen rakennuslupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Kotkamills Oy hakee rakennuslupaa ennen rakentamisen aloittamista. Vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (855/2012) mukaan Kotkamills Oy on turvallisuusselvityslaitos, koska tehtaalla varastoidaan suuria määriä vaarallisia kemikaaleja, kuten impregnointihartsia, metanolia ja rikkidioksidia. Toiminnanharjoittaja tarkistaa toiminnan laajuuden uuden valvonta-asetuksen (685/2015) mukaisesti. Jos toiminnan laajuus ei muutu, turvallisuusselvitys tulee tarkastaa ja saattaa ajan tasalle, kun tuotantolaitoksessa tehdään turvallisuuteen oleellisesti vaikuttavia muutoksia. Päivitetty turvallisuusselvitys toimitetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (TUKES). Jos vaaraluokan kemikaalimäärät muuttuvat 10 %:lla tai tehtaalle tulee esimerkiksi uusi prosessi tai turvallisuuteen vaikuttava varojärjestelmä, toiminnanharjoittaja laatii muutosilmoituksen/ lupahakemuksen TUKES:lle. Myös pelastussuunnitelmat päivitetään uudistetun toiminnan osalta. 5.2 YVA-menettelyn soveltaminen hankkeeseen YVA-asetuksen mukaan hanke edellyttää YVA-lain mukaisen arviointimenettelyn soveltamista, koska tehtaan tuotantokapasiteetti kasvaa yli 200 t/päivä (noin 73 000 t/vuosi). Muutoshankkeeseen sovelletaan YVA-asetuksen 6 §:n hankeluettelon 5 b ja 12 kohtia. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 6 31 (46) ARVI OI NNI SSA KÄSI T ELT ÄVÄT VAI HTOEHDOT YVA-lainsäädäntö edellyttää vaihtoehtojen tutkimista YVA-menettelyssä tarpeellisessa määrin. Lisäksi yhden tutkittavista vaihtoehdoista tulee olla hankkeen toteuttamatta jättäminen, eli niin sanottu nollavaihtoehto, ellei se ole erityisestä syystä tarpeeton. 6.1 Vaihtoehto 0: Hanketta ei toteuteta Nollavaihtoehdon (VE0) tarkoituksena on toimia vertailuvaihtoehtona muille toteuttamisvaihtoehdoille ja kuvata tilannetta, missä toiminta jatkuu nykyisellään. Nollavaihtoehdon mukaisesti paperikone PK2:n toiminta ja tuotantokapasiteetti (170 000 t/a), raaka-ainemäärät ja kuumahierteen valmistus pysyvät ennallaan eikä muitakaan suunniteltuja laitemuutoksia ja laajennuksia tehdä. 6.2 Vaihtoehto 1: Mekaanisen massan valmistus ilman kemikaalikäsittelyä Vaihtoehdon 1 (VE1) mukaisesti Kotkamills valmistaa kuumahierrettä (TMP) eli mekaanista massaa ja sen tuotantokapasiteetti on 200 000 tonnia vuodessa. Kartongin tuotantokapasiteetti on 400 000 tonnia vuodessa. Sellua ostetaan ulkopuolelta noin 120 000 tonnia vuodessa. Pastakeittiötä laajennetaan ja käyttöön otetaan uusia päällystyskemikaaleja. Massankäsittelyssä käytetään tarvittaessa valkaisukemikaaleja. 6.3 Vaihtoehto 2: Mekaanisen massan valmistus kemiallisesti esikäsitellen Vaihtoehdon 2 (VE2) mukaisesti mekaanisen massan valmistukseen sisältyy kemiallinen esikäsittely, jolloin tuotettu massa on puolikemiallista massaa, kemihierrettä (CTMP). Kemiallinen esikäsittely tehdään natriumbisulfiitilla, joka voidaan valmistaa tehtaalla tai ostaa valmiina. Massan tuotantokapasiteetti on 200 000 tonnia vuodessa ja kartongin tuotantokapasiteetti 400 000 tonnia vuodessa. Sellua ostetaan ulkopuolelta noin 120 000 tonnia vuodessa. Pastakeittiötä laajennetaan ja käyttöön otetaan uusia päällystyskemikaaleja. Massankäsittelyssä käytetään tarvittaessa valkaisukemikaaleja. 6.4 Vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehtojen vertailu tapahtuu vaihtoehtojen 1 tai 2 sekä nollavaihtoehdon välillä. Vertailun perusteella voidaan tunnistaa muutoksesta aiheutuvat ympäristövaikutukset verrattuna nykytilanteeseen. Vertailun avulla tunnistetaan muutoksesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja yhteisvaikutuksia alueen muiden toimintojen kanssa. Vaihtoehtojen vertailu perustuu hankkeelle annettaviin ympäristötavoitteisiin, muodostettaviin vertailukriteereihin sekä tavoitteiden toteutumisen arviointiin. Ympäristötavoitteiden muodostamisessa otetaan huomioon: Luonnon- ja ympäristönsuojeluarvot Terveyden ja viihtyisyyden turvaaminen Lainsäädäntö LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 Arvojen merkittävyys Viranomaisten, sidosryhmien ja kansalaispalautteen painotukset 32 (46) Tavoitteet ja käytettävät arviointikriteerit muodostetaan arviointityön aikana. Kriteerit valitaan siten, että niillä voidaan mahdollisimman selkeästi kuvata tarkasteltavia muutoksia. Vaikutusten arviointi laaditaan hankkeen vaihtoehtojen vaikutuksia ja tavoitteita koskevana yhteenvetotarkasteluna. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 7 7.1 33 (46) Y MPÄ RI ST ÖN NY KY T I LANNE Ilmanlaatu Kotkamills Oy osallistuu Kotkan ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Kotkan ympäristökeskus seuraa alueen ilmanlaatua kahdella jatkuvatoimisella ilmanlaadun mittausasemalla, Kotkansaarella ja Rauhalassa. Asemilla mitataan yhdyskuntailman hengitettävien hiukkasten, typenoksidien ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuutta. Lisäksi mittausverkkoon kuuluu siirrettävä mittausasema, jolla mitataan hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja typenoksidien pitoisuutta. Vuonna 2014 siirrettävä mittausasema oli sijoitettu Kotkansaarelle, Kustaankadun ja Kirkkokadun kulmaukseen. Mittaustuloksista laaditaan kuukausittain yhteenvetoraportit sekä vuosiraportit. Kotkan ilmanlaadun vuosiraportin 2014 mukaan mittaustuloksista laskettujen ilmanlaatuindeksien perusteella Kotkan ilmanlaatu oli vuonna 2014 suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Kotkansaarella kattotasolla ilmanlaatu oli hyvä 86 % ajasta, Rauhalan mittausasemalla 79 % ajasta ja Kotkansaarella katutasossa 58 % ajasta. Heikentyneen ilmanlaadun tunteja oli enemmän kuin vuonna 2013. Suurimmat ilmanlaatuun vaikuttaneet tekijät olivat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet maaliskuun katupölyaikana ja pienhiukkasten kaukokulkeuma kesäkuun alussa. Hengitettävien hiukkasten, typpidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet alittivat kuitenkin voimassa olevat kansalliset ohje- ja raja-arvot kaikilla mittausasemilla vuonna 2014. Hajutunteja rekisteröitiin vuonna 2014 Kotkansaarella 0,7 % mittausajasta. Myös pienhiukkasten vuosikeskiarvo jäi Kotkansaaren katutason mittausasemalla selvästi vuosiraja-arvoa pienemmäksi, mutta se ylitti hieman WHO:n terveysperusteisen vuosiohjearvon. Kotkan ilmanlaadun vuosiraportin 2014 mukaan ilmanlaatu on Kotkassa keskimäärin hyvä. Merkittävimmin Kotkan ilmanlaatua kuormittavat alueella toimivat sellu- ja paperitehtaat sekä satamat, jotka päästävät ilmaan huomattavat määrät typenoksideja ja hiukkasia. Merkittäviä päästöjä aiheuttavat myös tieliikenne, sähkön- ja lämmöntuotantolaitokset. Myös puun pienpoltto voi heikentää ilmanlaatua. Voimakkaat pienhiukkasten kaukokulkeumat voivat lisäksi ajoittain heikentää ilmanlaatua huomattavasti. Kotkan merkittävimpien päästölähteiden aiheuttamien rikin oksidien, haisevien rikkiyhdisteiden sekä hiukkasten päästöt vähenivät oleellisesti 1980-luvun loppupuolella. Kokonaispäästöjen väheneminen on tasaantunut 2000luvulla, eivätkä päästömäärät vähene enää selkeästi. Typenoksidien päästömäärät ovat vaihdelleet muita päästöjä enemmän. Tämä selittyy lähinnä teollisuuslaitosten markkinatilanteesta johtuneilla tuotantotasomuutoksilla. (Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014, Kotkan ympäristökeskus) Kotkamills Oy:n tehtailla on ollut muutaman kerran vuodessa pölyhaittoja liittyen meesauunin ja soodakattilan sähkösuotimien toimintahäiriöihin sekä hake- ja purukasoihin. Pölystä on tullut yhteydenottoja naapurustolta 2−4 kertaa vuodessa. Hajuhaittoja esiintyy harvoin. 7.2 Pinta- ja pohjavedet Pyhtää–Kotka–Hamina-sisäsaariston merialueet on luokiteltu tyydyttävässä tai välttävässä tilassa olevaksi merialueeksi. Syynä Suomenlahden ulkosaariston ja sisäsaariston heikentyneeseen tilaan on pitkälle edennyt LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 34 (46) rehevöityminen, jonka seurauksena levätuotanto on kasvanut ja laajat alueet merenpohjaa ovat säännöllisesti hapettomia ja vailla eliöstöä. Lisäksi Suomenlahdella havaitaan sinilevien massakukintoja lähes vuosittain. Jokien ravinnekuormituksen ohella syvänteiden happivajeen aiheuttama merialueen sisäinen kuormitus on myös vakava ongelma. Kymijoen edustan rannikolla kehitys on rehevyysmittareiden perusteella ollut pääsääntöisesti lievästi parempaan suuntaan. (Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tiedotteet 2.10.2013) Kotkan edustan merialueen suurin kuormittaja on hajakuormitus, joka kulkeutuu alueelle Kymijoen virtaamien mukana. Tämän lisäksi merialueelle kohdistuu pistemäistä kuormitusta, jota aiheuttavat lähinnä Kotkan ja Haminan merialueen teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedet sekä Kymijoen alaosan pistekuormittajat. Kymijoen Koivu- ja Korkeakosken haarojen yhteinen keskimääräinen ravinnevirtaama vuonna 2013 oli yhteensä 186 kg fosforia ja 7934 kg typpeä vuorokaudessa. Kotkan alueen teollisuus eli Kotkamillsin tehtaat sekä Sunilan Puhdistamo Oy purkivat mereen keskimäärin 48 kg fosforia ja 363 kg typpeä vuorokaudessa. Kotkan merialueen kokonaiskuormituksesta pistekuormituksen osuus oli vuonna 2013 fosforin osalta 23 % ja typen 7,5 %. Pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta oli hieman noussut verrattuna edellisvuoteen. Kasvu selittyy jokien kuormituksen vähenemisellä johtuen edellisvuotta pienemmistä virtaamista. (Pyhtää–Kotka–Haminamerialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2013. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu N:o 238/2014) Viime vuosina Pyhtää–Kotka–Hamina-merialueen keskimääräinen vedenlaatu on pysytellyt hyvin samalla tasolla. Jokivesillä on selvä vaikutus erityisesti rannikon läheisiin pintavesikerroksiin. Vaikutus näkyy muun muassa sameuden lisääntymisenä ja alhaisina suolapitoisuuksina. Vedenlaadussa tapahtuu luontaista vaihtelua eri vuosien välillä. Kotkamills Oy osallistuu Pyhtää–Kotka–Hamina merialueen vedenlaadun yhteistarkkailuun. Tarkkailun käytännön toteuttamisesta vastaa Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Kotkamills Oy:n tehtaat eivät sijaitse pohjavesialueella (Alueellista ympäristötietoa Pohjavesialueet kunnittain 2015, Kaakkois-Suomen ELY-keskus). 7.3 Kallio- ja maaperä Kotkamills Oy:n tehdasalueella on tutkittu maaperän kuntoa vuosina 2003−2007 ja 2015 (Ramboll Finland Oy 2008 ja 2015). Tutkimusten mukaan tehdasalueella on maa-alueita, joissa on kohonneita pitoisuuksia haitallisia aineita. Muutamassa paikassa pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (VNa 214/2007) annetun maaperän haitallisten aineiden pitoisuuksien ohjearvot, lähinnä entisen sahan alueella tehdasalueen eteläosassa. Tutkimusten ohessa tehtyjen arvioiden mukaan kyseisiä alueiden maa-aineksien puhdistamiseen tai vaihtamiseen ei ole välitöntä tarvetta. Hankkeen rakennustöitä ei tehdä aluilla, joilla on todettu kohonneita haitallisten aineiden pitoisuuksia. 7.4 7.4.1 Kasvillisuus, eläimistö ja suojelukohteet Aikaisemmat lajistoselvitykset ja merialueen kalataloudellinen tarkkailu Kotkamillsin tuulivoimahankkeeseen liittyneen YVA-menettelyn yhteydessä vuonna 2012 selvitettiin kattavasti alueen linnusto, uhanalaislajisto, EU:n luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV eliölajit sekä lepakoiden esiintyminen. Tehdasalueella tehtiin myös hyönteis- ja kasvillisuuskartoitus, joiden tuloksia esitellään LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 35 (46) arviointiselostuksessa. Lisäksi Kotkan Kantasataman asemakaavaselvityksen yhteydessä on tehty hyönteis- ja luontoselvityksiä. Kotkamills Oy osallistuu Kymijoen ja sen edustan merialueen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Tarkkailun käytännön toteuttamisesta vastaa Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Tarkkailuohjelmaa tarkistettiin vuoden 2012 alussa ja se on voimassa vuodet 2012–2016. Vuonna 2013 tarkkailu koostui Kymijoen verkko- ja sähkökoekalastuksista, kalojen käyttökelpoisuustutkimuksista, Kymijoen koeravustuksista, nahkiaissaaliin kirjanpidosta, smolttitutkimuksista sekä Kymijoen alaosan kalastustiedustelusta. Kalatarkkailu painottuu Kymijoelle sen vaelluskala-arvon vuoksi. Merialueen kalaston rakennetta on selvitetty vuonna 2014, raportti tutkimuksen tuloksista valmistuu kesällä 2015. Vuoden 2013 käyttökelpoisuustutkimuksen mukaan haukien ja ahventen dioksiini- ja furaanipitoisuudet olivat korkeimmat Kuusankoskella ja Kotkan edustalla. Käyttökelpoisuuden rajaarvo (4 pg/g) ei kuitenkaan ylittynyt millään alueella. Kymijoen alaosan kalastustiedustelun perusteella vapaa-ajan kalastajien kokonaissaalis vuonna 2013 oli vajaat 40 000 kg. Lohta, taimenta ja kirjolohta saatiin vuonna 2013 saaliiksi yhteensä noin 10 000 kg ja 3700 kpl. Muista lohikaloista harjusta arvioitiin saadun hieman yli 200 kpl ja vaellussiikaa noin 1000 kpl. Yleisimpien saalislajien, eli ahvenen, särjen ja hauen yhteenlasketut saaliit olivat noin 27 000 kg ja 65 000 kpl. 7.4.2 Suojelukohteet Ympäristöministeriö on tehnyt 29.9.2014 päätöksen Kotkan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta. Kaupunkipuisto toimii ekologisena käytävänä lähiseudun kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden välillä. Se koostuu monipuolisesti viheralueiden muodostamasta viherrakenteesta ja vesialueiden muodostamasta sinirakenteesta. Sirpaleisen oloinen kaupunkipuistoalue eheytyy joki- ja merialueiden avulla yhtenäiseksi ja toimivaksi kaupunkitilaksi. Kaupunkipuiston suojelualueet ja -kohteet (luonnonsuojelulailla tai kaupungin päätöksellä rauhoitetut kohteet) ovat Langinkosken luonnonsuojelualue, rauhoitettu 17.3.1995, (asetus 382/1995) Kokonkosken jalopuumetsikkö, Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen rajauspäätös 28.11.2003 Puistolan tervaleppälehdon suojelupäätös, Kotkan kaupunginhallitus 30.12.1964 § 1614 Lehmäsaaren koillinen rantalehto, lehtojensuojeluohjelma, Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen päätös 30.6.2004, 0400L0010-251 Näistä Kotkamills Oy:n tehtaita lähinnä on Kotkansaaren eteläisimmässä kärjessä Katariinan Meripuistossa sijaitseva Puistolan tervaleppälehto, joka edustaa Itäiselle Suomenlahdelle tyypillistä alkuperäistä luontoa. Kotkan kaupungin verkkosivujen mukaan puistokokonaisuus on luonnonarvoiltaan erittäin monipuolinen, varsinkin kasvillisuuden ja linnuston osalta. Tervaleppälehto sijaitsee puronotkelmassa, joka muistuttaa ikimetsää. Lajistonsa lisäksi lehdolla on rikas historia. Alueella sijaitsee Ruotsinsalmen linnoituskokonaisuuteen kuuluvia rakennelmia, kuten ruutikellarin perustuksia ja tiilikasarmin kivijalka. Lähin Natura-alue on Kymijoki (FI0401001) noin 3,5 kilometriä hankealueesta itään. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 7.5 36 (46) Melu ja tärinä Valtionneuvosto on antanut päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992), jonka mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Viimeisin ympäristömelumittaus Kotkamills Oy:n tehtailla on tehty vuonna 2011 (Pöyry Finland Oy 2011), jossa mitattiin tehtaan aiheuttamaa melua seitsemässä pisteessä tehdasalueen ulkopuolella. Mittausten mukaan Kotkamills Oy:n melun määrä on kasvanut kahdessa pisteessä ja muualla vähentynyt tai pysynyt samassa vuonna 2004 tehtyyn meluselvitykseen verrattuna. Meluun liittyviä valituksia on tullut naapurustolta 1−2 kappaletta vuodessa. Tehdasalueen tärinästä ei ole mittaustietoa eikä haitoista ole rekisteröityä tietoa. 7.6 Maankäyttö, rakennettu ympäristö ja maisema Alueella on ollut teollista toimintaa vuodesta 1872. Tehdasalue on Kymenlaakson taajamien maakuntakaavassa alueella T/s (T = teollisuus- ja varastoalue sekä /s = alue, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita). Kyseisillä rakennuskulttuurikohteilla tarkoitetaan Kotkamills Oy:n tehtaita. Kotkan kaupungin hallinnossa on käsittelyssä hankealueen viereisen Kantasataman asemakaavan uudistaminen. Mikäli Kantasataman hanke toteutuu, Kotkamills Oy:n nykyinen liikennereitti muuttuu hieman. Nykyiset liikennereitit on esitetty kuvassa 6. 7.7 Asutus ja elinolot Hankealueen lähimmät häiriintyvät kohteet ovat noin 50 metrin etäisyydellä tehdasalueesta sijaitsevat lähimmät asuinrakennukset, koulu (700 m), päiväkoti (600 m), vanhustentalo (400 m) sekä virkistysalue Isopuisto (500 m). Tehdasalueen luoteispuolella on Kotkan kantasatama ja itäpuolella Suomenlahti. Tehdasalue on suurelta osin meren ympäröimä. Kuvassa 6 on esitetty kartta Kotkansaarella sijaitsevista erityiskohteista. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 Kuva 6. Kotkamills Oy:n liikennereitit, lähimmät erikoiskohteet ja tarkasteltava vaikutusalue LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 37 (46) Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 8 38 (46) Y MPÄRI ST ÖVAI KUT UST EN ARVI OI NTI 8.1 Arvioinnin rajaus YVA-menettelyssä on tarkoituksena arvioida hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia. Kotkamills Oy:n muutoshankkeen arvioitavat vaikutukset on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 7). Arvioinnissa huomioidaan rakentamisen, toiminnan sekä toiminnan lopettamisen aikaiset vaikutukset. Painopiste vaikutusten selvittämisessä asetetaan merkittäviksi arvioituihin ja koettuihin vaikutuksiin. Eri sidosryhmien ja kansalaisten tärkeiksi kokemista asioista saadaan tietoa tiedottamis- ja kuulemismenettelyissä. Ilmanlaatu Ihmiset ja yhteiskunta Pinta- ja pohjavedet Liikennemäärät ja turvallisuus Maa- ja kallioperä Vaikutukset Kasvillisuus, eläimisto, ekologia Yhdyskuntarakenne, maankäyttö, maisema Melu ja tärinä Luonnonvarat Kuva 7. Hankkeen arvioitavat vaikutukset rakentamisen, toiminnan ja toiminnan lopettamisen aikana Tässä hankkeessa on arvioitu merkittävimmiksi ympäristökuormitusta aiheuttaviksi toiminnoiksi ja niiden vaikutuksiksi: raskaan liikenteen lisäys ja siitä aiheutuvat melu- ja pakokaasupäästöt kemikaalien sekä lisääntyneen vedenkäytön vaikutukset jäteveden puhdistusprosessiin, jätevesipäästöihin ja vesistön tilaan energiantuotanto ja sen vaikutukset ilmanlaatuun luonnonvarojen lisääntyvä käyttö, erityisesti puuraaka-aineen osalta LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 Ympäristövaikutusten merkittävyyttä voidaan arvioida vertaamalla ympäristön sietokykyä 39 (46) kunkin ympäristörasituksen suhteen. Ympäristön sietokyvystä saadaan tietoa hyödyntämällä tutkimustietoa ja annettuja ohjearvoja. Muutoshankkeen rakentamisen aikaisia ympäristövaikutuksia tarkastellaan arviointiselostuksessa omana kokonaisuutenaan. Rakentamisen aikaiset vaikutukset selvitetään muun muassa rakennustöiden aiheuttaman melun, tärinän, jätteiden ja pölyn sekä rakentamisen aikaisten liikennemäärien ja liikennereittien osalta. Rakentamisen synnyttämien työpaikkojen määrällä arvioidaan vaikutuksia työllisyyteen. Myös kartongintuotannon oletettu toiminta-aika selvitetään ja toiminnan lopettamisen vaikutukset tunnistetaan ja arvioidaan. Ehdotuksena tarkasteltavaksi vaikutusalueeksi on pääasiassa Kotkansaari (Kuva 6). Ilmapäästöjen osalta tarkastellaan myös Kotkamills Oy:n tehdastontin vastarannalla sijaitsevaa Tiutisensaaren aluetta. Vesistövaikutuksia tarkastellaan Kotkan edustan merialueella. Luonnonvarojen käyttöön liittyen tarkasteltavana alueena on Etelä-Suomi. Muutoshankkeeseen liittyvä liikenne (rakentaminen, raaka-aineet ja tuotteet) voi olla erotettavissa Kotkansaarella, mutta sen ulkopuolella vaikutus peittyy muun muassa Mussalossa sijaitsevan sataman liikenteeseen. 8.2 Käytettävä aineisto Hankkeesta aiheutuvien ympäristövaikutusten ennakoimisessa hyödynnetään tehtaan nykyisen toiminnan ympäristövaikutusten seurantatietoja sekä ympäristövaikutuksista tehtyjen tutkimusten tuloksia. Selvityksessä käytetään seuraavia lähteitä: Ympäristönsuojelun viranomaisraportti, Kotkamills Oy, 2014 Jätevesiraportti, Viranomaisraportti, Kotkamills Oy, 2014 Kotkan tehtaan melumittaukset 2011, 16ENN0083.10.Q860-001, Pöyry Finland Oy, 27.6.2011 Kotkan kantasataman melumeluselvitys, 143144-1, Akukon Oy, 12.2.2015 The Soil Contamination Assessment, Stora Enso Laminating Papers Oy Ltd, 82119285, Ramboll Finland Oy, 11.1.2008, Soil Investigations, MB Rahastot Oy, Kotka, 1510016959-003, Ramboll Finland Oy, 29.1.2015 Pyhtää—Kotka—Hamina-merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun tulokset vuodelta 2013, Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu N:o 238/2014, 1.8.2014 Kymijoen ja sen edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailu vuonna 2013, Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu N:o 241/2014, 9.10.2014 Kymijoen alaosan ja merialueen Pyhtää–Kotka–Hamina tila vuosina 2000−2009, Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu N:o 208/2011 Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014, Kotkan ympäristökeskuksen julkaisuja 1/2015, 7.5.2015 Ilmanlaatu, Kotkan kaupunki, Internet-sivut 6.5.2015 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 40 (46) http://www.kotka.fi/asukkaalle/ymparistonsuojelu_ja_ymparistoterveys/ymparistonsuojelu/ilmanlaatu Pohjavesialueet - Kaakkois-Suomi, Pohjavesialueet kunnittain, Internet-sivut 6.5.2015 http://www.ymparisto.fi/fiFI/Vesi/Vesiensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjavesialueet?f=KaakkoisSuomen_ELYkeskus Suomen Natura 2000 -alueet, Kaakkois-Suomen Natura-alueet, Internet-sivut 6.5.2015 http://www.ymparisto.fi/fiFI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet?f=KaakkoisSuomen_ELYkeskus VTT Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmän (LIPASTO) Internet-sivut 6.5.2015 http://lipasto.vtt.fi/index.htm Liikennetilastot 2014, LAM-kirjat, Liikennevirasto 2014 Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelma 2030, Kotkan kaupunki 2008 Kotkan Kantasataman liikenneselvitys, Toimivuustarkastelu, Strafica Oy 20.12.2014 Kotkamills Oy:n tuulivoimahankkeen YVA-menettelyn aikaiset luontoselvitykset Kotkan Kantasataman asemakaavahankkeen yhteydessä tehdyt luontoselvitykset Kotkansaari–Ruotsinsalmen linnoituskaupunki, Kaupunkiarkeologinen inventointi, Museovirasto 2007 Kotkan tuulivoimahankkeet. Kotkan Halla ja Kotkamills Oy:n tehdasalue. Maisema- ja kulttuurihistoriaselvitys, Maunula, Kaija, 2012 Lisäksi ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan hankkeen toteuttamista huomioiden muun muassa seuraavat alueiden kehittämiseen liittyvät selvitykset ja strategiat Kymenlaakson maakuntasuunnitelma 2005−2015 Kymenlaakson maakuntaohjelma 2014−2017 Kotkan elinkeinostrategia 2013−2020 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2011–2020 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020, Pirkanmaan ympäristökeskus, 2009 Luonto- ja vesistövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan lisäksi seuraavia ohjelmia ja säädöksiä Ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi vuosille 2016−2022. Itämeren tila yhdessä paremmaksi Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 Vesien tila hyväksi yhdessä: Ehdotus Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmaksi Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueille vuosiksi 2016–2021 Vesien tila hyväksi yhdessä: Ehdotus Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016–2021 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista 1022/2006 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 vesienhoitoalueen Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 8.3 41 (46) Arvioitavat vaikutukset ja käytettävät menetelmät 8.3.1 Vaikutukset ilmanlaatuun Yhdyskuntailman epäpuhtauksille on annettu Suomessa terveys- ja kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi kansalliset ohjearvot sekä EU:n direktiiveihin perustuvat raja- ja kynnysarvot. Ohjeistus perustuu valtioneuvoston päätökseen ilmanlaadun ohjearvoista (480/1996) ja valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta (38/2011). Päästöjen laatua ja määrää arvioitavissa vaihtoehdoissa verrataan kaupunki-ilman nykyiseen laatuun ja olemassa oleviin rajaja kynnysarvoihin sekä arvioidaan vaikutukset terveyteen ja kasvillisuuteen. Arvioinnissa selvitetään, kuinka hankevaihtoehdot VE1 ja VE2 vaikuttavat kombivoimalaitoksen sähkön- ja lämmöntuotantoon ja muuhun maakaasun käyttöön. Arvioinnissa selvitetään asiantuntija-arvioin maakaasun käytön lisääntymisestä aiheutuvat päästöt ilmaan. Vaikutukset ilmanlaatuun arvioidaan perustuen nykyiseen tietoon laitoksen vaikutuksista ilmanlaatuun. Muiden kartongintuotantoon liittyvien prosessien, kuten mekaanisen massan valmistuksen, ilmapäästöt ja niiden vaikutus ilmanlaatuun tunnistetaan ja selvitetään. Arvioinnissa huomioidaan liikennemäärän kasvun myötä liikenteestä syntyvät päästöt ilmaan. Liikenteestä aiheutuvat vaikutukset arvioidaan eri ajoneuvojen liikennesuoritteen muutosten ja ominaispäästöjen avulla. Liikennesuoritetta koskevat nykytilannetta kuvaavat tiedot kerätään tehtaan porttijärjestelmästä. Rakentamisen jälkeistä liikennesuoritetta arvioidaan tunnettujen materiaalivirtojen perusteella. Liikenteen aiheuttamat ilmapäästöt arvioidaan käyttämällä VTT:ssä toteutettua Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmää (LIPASTO). Tarkastelu suoritetaan karkeana tarkasteluna, jossa lähtötietoina käytetään kuljetussuoritetta [tkm] eli tavaramäärä [t] * kuljetusetäisyys [km]. Laskenta suoritetaan kaikille tarkasteltaville vaihtoehdoille. Arviointiselostuksessa kuvataan nykyiset pölytasot ja arvioidaan hankkeen vaikutukset vallitseviin tasoihin sekä vaikutusta terveyteen ja viihtyvyyteen asiantuntija-arvioin. 8.3.2 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään muutosten kohteena olevien prosessien käyttämän veden määrä sekä syntyvän jäteveden määrä ja laatu. Tietojen perusteella arvioidaan jätevesien vaikutusta tehtaan jätevedenpuhdistamolla ja edelleen vastaanottavassa vesistössä, sen veden laadussa, eliöstössä, sedimentissä ja virkistysarvossa. Jäteveden käsittelymenetelmät kuvataan sekä jätevedenpuhdistamon kapasiteetin riittävyys selvitetään arvioitavien vaihtoehtojen mukaisissa tilanteissa. Jätevesien laadussa huomioidaan erityisesti uusien kemikaalien käyttöönotto sekä kemikaalien lisääntynyt käyttö. Myös lisääntyvän vedenottamisen vaikutuksia tarkastellaan. Arvioinnit perustuvat asiantuntija-arvioihin, kuormituslaskelmiin sekä tietoihin vastaanottavan vesistön tilasta. Jätevesipäästöihin liittyen huomioidaan Euroopan komission julkaisemat massa- ja paperiteollisuutta koskevat uudet BAT-päätelmät. Arvioinnissa huomioidaan myös vaikutukset vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseen. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 8.3.3 42 (46) Vaikutukset maa- ja kallioperään YVA-arviointiselostuksessa kuvataan maa- ja kallioperä sekä niihin kohdistuvat vaikutukset tehdasalueen niissä osissa, joissa muutoksia tehdään. Rakennussuunnittelija arvioi siirrettävien maamassojen määrän hankealueella. 8.3.4 Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja ekologiaan Arviointiselostuksessa kuvataan muutoshankkeen sekä liikenteen aiheuttamat vaikutukset (melu, pöly, ilmapäästöt) ja arvioidaan päästöjen leviämistä lähimmille luonnontilaisille alueille, lähimmille virkistysalueille ja lähimmille suojelluille alueille. Nämä alueet on kuvattu kappaleessa 7.4. Päästöjen leviämistä arvioidaan käyttämällä tuulitietoja sekä alueella tehtyjä melumallinnuksia. Päästöjen vaikutusta ympäristön luontokohteissa arvioidaan asiantuntija-arvioin. Erillisille luontoselvityksille ei katsota olevan tarvetta, sillä suunniteltu hanke sijoittuu olemassa olevalle teollisuusalueelle kaupunkiympäristöön ja lähiympäristössä on viime vuosina tehty useita selvityksiä, joita voidaan hyödyntää vaikutusten arvioinnissa. Tällaisia ovat esimerkiksi Kotkamills Oy:n tuulivoimahankkeeseen liittyneen YVA-menettelyn yhteydessä tehdyt selvitykset, joissa kartoitettiin alueen linnusto, uhanalaislajisto, EU:n luontodirektiivin liitteen IV eliölajit sekä lepakoiden esiintyminen. Tehdasalueella tehtiin myös hyönteis- ja kasvillisuuskartoitus. Lisäksi Kotkan Kantasataman asemakaavaselvityksen yhteydessä on tehty hyönteis- ja luontoselvityksiä. 8.3.5 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Luonnonvarojen hyödyntämiseen vaikuttaa erityisesti tuotantokapasiteetin lisääminen tehtaalla. Ostosellun määrä kasvaa molemmissa arvioitavissa hankevaihtoehdoissa (VE1 ja VE 2) 100 000 tonnia vuodessa, mikä tarkoittaa enimmillään 600 000 kuutiometriä kuitupuuta vuodessa. Ostosellu hankitaan sieltä, mistä se saadaan edullisimmin. Puun käyttö lisääntyy nykyisestä myös mekaanisen massan valmistuksessa molemmissa arvioitavissa hankevaihtoehdoissa 80 000 tonnia vuodessa. Mekaanisen massan valmistukseen puu hankitaan pääosin EteläSuomen alueelta. Valmistettavat kartonkituotteet ovat helposti kierrätettäviä, sillä niiden päällystämisessä ei käytetä muovia. Käytön jälkeen kartonkituotteet korvaavat neitseellistä puuraaka-ainetta laitoksilla, jotka pystyvät hyödyntämään kierrätyskuitua. Arviointiselostuksessa kuvataan puuraaka-aineen hankintaperiaatteet sekä arvioitavien vaihtoehtojen vaikutukset luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen arvioidaan vertaamalla tarvittavan puun määrää Luonnonvarakeskuksen arvioihin puuraaka-aineen saatavuudesta ja kestävistä hakkuumahdollisuuksista Etelä-Suomessa. Arvioinnissa huomioidaan ainoastaan valmistukseen käytettävä puu, sillä ostosellu voidaan hankkia myös ulkomailta. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 mekaanisen massan Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 8.3.6 43 (46) Vaikutukset melun ja tärinän esiintymiseen YVA-arviointiselostuksessa tunnistetaan ja kuvataan muutoshankkeesta aiheutuvat melulähteet ja arvioidaan hankkeen eri toteutusvaihtoehtojen vaikutukset vallitsevaan melutasoon. Arvioinnissa hyödynnetään Kantasataman asemakaavan suunnittelun yhteydessä tehtyä ympäristömeluselvitystä (Akukon Oy 2015), jossa on huomioitu myös Kotkamills Oy:lle suuntautuva liikenne ja saha-alueen toiminta. Kotkamills Oy:n hankkeen aiheuttaman liikenteen lisääntymisen vaikutuksia ympäristöön arvioidaan tarvittaessa Kantasataman päivitetyn melulaskennan avulla. Lisäksi tuotantolaitteiden toimittajilta pyydetään tarpeelliset melutiedot. Tietojen pohjalta arvioidaan VNp:n melun ohjearvojen (993/1992) mahdollista ylittymistä ja vaikutusta terveyteen ja viihtyisyyteen. Arviointiselostuksessa esitetään myös mahdolliset meluntorjuntakeinot. Arviointiselostuksessa kuvataan nykyiset tärinätasot ja arvioidaan hankkeen ja etenkin rakentamisen aikaiset vaikutukset vallitseviin tasoihin. Arviointiselostuksessa esitetään myös mahdolliset tärinän esto- ja/tai vähennyskeinot. 8.3.7 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kulttuuriperintöön ja maisemaan YVA-arviointiselostuksessa kuvataan maakunta-, yleis- ja asemakaavan avulla nykyinen yhdyskuntarakenne ja maankäyttö sekä muutoshankkeen vaihtoehtojen 1 ja 2 aiheuttamat vaikutukset näihin. Hankkeen mahdolliset vaikutukset kappaleessa 8.2 esitettyjen alueiden kehittämiseen liittyvien selvitysten ja strategioiden tavoitteiden toteutumiseen kuvataan asiantuntija-arvioin. Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään rakentamisaluetta koskevat kaavamääräykset sekä kaupungin ja muiden mahdollisten tahojen suunnitelmat lähialueiden suhteen. Arvioinnissa tarkastellaan Museoviraston kaupunkiarkeologista selvitystä Kotkansaaresta sekä Kotkan tuulivoimahankkeen aikana tehtyä maisema- ja kulttuuriselvitystä ja selvitetään asiantuntija-arvioin hankkeen vaihtoehtojen vaikutukset kulttuuriperintöön sekä maisemaan. 8.3.8 Vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen Vaikutuksia liikennemääriin ja -turvallisuuteen arvioidaan selvittämällä nykyiset liikennemäärät Kotkansaaren alueella sekä arvioidaan vaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutusta nykyisiin liikennemääriin sekä liikenneturvallisuuteen huomioiden materiaalikuljetusten reitit. Tieto nykyisistä liikennemääristä Kotkansaarella pyydetään Kotkan kaupungin teknisistä palveluista. Tehdasalueen liikennesuoritetta koskevat nykytilannetta kuvaavat tiedot on kerätty tehtaan porttijärjestelmästä. Arvioinnissa hyödynnetään Kotkan Kantasataman asemakaavan muutoksen yhteydessä tehtyä liikenteen tarkastelua (Strafica Oy 2014), jossa on selvitetty Kotkansaaren liikenteen sujuvuutta, kun Kantasatamaan suuntautuva liikenne lisääntyy huomattavasti. Tarkastelussa on huomioitu myös Kotkamills Oy:n aikaisemmin suunnitelmissa ollut biovoimalahanke, jonka vuoksi raskaan ajoneuvoliikenteen määrä lisääntyisi 100 ajoneuvolla päivässä. Arvioinnissa tarkastellaan myös hankkeen vaikutusta Kotkan tie- ja katuverkkoon. Arviointiselostuksessa kuvataan lisäksi mahdolliset liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 8.3.9 44 (46) Vaikutukset ihmisiin ja yhteiskuntaan Ihmisiin ja yhteiskuntaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa huomioitavia tekijöitä ja niistä mahdollisesti aiheutuvia sosioekonomisia vaikutuksia ovat toiminnan terveysvaikutukset, suora ja epäsuora vaikutus työllisyyteen sekä vaikutus alueen elinoloihin ja palveluihin. Toiminnan vaikutuksia viihtyvyyteen sekä terveyteen tarkastellaan tunnistamalla toiminnasta aiheutuvat päästöt ja vertaamalla päästöjen laatua ja määrää raja- ja ohjearvoihin sekä nykyisen teollisen toiminnan päästöihin alueella. Lähialueen ympäristön tilasta saadaan tietoa muun muassa erilaisista ympäristön yhteistarkkailuiden raporteista ja Kotkan kaupungin verkkosivustoilta. Muutoksen vaikutusta työllisyyteen, palveluihin ja elinoloihin tarkastellaan huomioiden Kotkan alueen kehittämiseen liittyvät selvitykset ja strategiat. Arvioinnissa esitetään alustava arvio hankkeen työllisyysvaikutuksesta. Sosioekonomisiin vaikutuksiin liittyen haastatellaan Kotkan kaupungin elinkeinotoimesta vastaavaa ja paikallisen kehitysyhtiön edustajaa. Toiminnan vaikutuksia Kotkamills Oy:n tehdasalueen ja liikennereittien lähialueiden asukkaisiin selvitetään asukaskyselyn ja -työpajan avulla. Asukaskysely lähetetään postitse pääliikenneväylän varrella ja hankealuetta lähimpänä asuville asukkaille. Kyselyn jälkeen järjestetään asukastyöpaja, jossa keskustellaan hankkeen vaikutuksista asukkaisiin. 8.3.10 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Arviointiselostuksessa tarkastellaan Kotkamills Oy:n muutoshankkeen eri vaihtoehtojen (VE1 ja VE2) ja muiden hankkeiden yhteisvaikutuksia ympäristöön. Erityisesti huomioidaan Kotkan Kantasataman asemakaavan muutokseen ja Kantasataman kehittämiseen liittyvä hanke, mistä saadaan tietoa Kotkan kaupungin verkkosivuilta. Arvioinnissa huomioidaan myös Kotkan uuden poliisiaseman rakentaminen sekä vanhan poliisiaseman purkaminen. Uuden poliisitalon rakentamisesta pyydetään tietoa hankintaviranomaisena toimivalta Senaattikiinteistöiltä. 8.3.11 Riskit ja häiriötilanteet YVA-menettelyssä tunnistetaan toimintaan liittyvät onnettomuusriskit ja mahdolliset häiriötapahtumat sekä arvioidaan niiden todennäköisyydet ja seuraukset. Arvioinnissa käytetään hyväksi vastaavan olemassa olevan toiminnan tarkkailutietoja, onnettomuusraportteja ja riskinarviointeja. Arviointiselostuksessa esitetään myös toimenpiteitä riskien hallintaan. Riskit voivat liittyä muun muassa liikenneonnettomuuteen, tulipaloon, kemikaalivuotoon tai häiriöihin jätevedenpuhdistamolla. 8.4 Epävarmuustekijät Arviointiselostuksessa kuvataan olennaisimmat hankkeeseen ja arviointimenetelmiin liittyvät oletukset ja epävarmuustekijät sekä esitetään asiantuntija-arvio näiden vaikutuksesta tehtyihin arvioihin ja hankkeen toteutukseen. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 8.5 45 (46) Haitallisten vaikutusten lieventäminen ja seuranta Arvioinnin aikana tunnistetaan hankkeen tärkeimmät haitalliset vaikutukset ja selvitetään eri mahdollisuuksia näiden vähentämiseksi. Arviointiselostuksessa esitetään kuvaus merkittävimmistä haitallisista vaikutuksista ja ehdotus niiden vähentämiseksi tehtävistä toimenpiteistä. Hankkeen vaikutusten seurannalla varmistetaan, että hankkeen vaikutukset ovat sellaiset kuin niiden arvioitiin olevan, ja että vaikutuksia ehkäisevät tai lieventävät toimenpiteet toimivat siten kuin suunniteltiin. Lisäksi seurannalla tuotetaan tietoa mahdollisia tulevia hankkeita varten. Hankkeen vaikutusten seuranta tehdään tehtaan ympäristöjärjestelmän ja ympäristöluvan määräysten mukaisesti. Tehtaan ympäristön tarkkailusuunnitelmat päivitetään muutoksen yhteydessä. Nykyisen ympäristöviranomaisten hyväksymän jätevesitarkkailuohjelman mukaan jätevedestä mitataan virtaus, kiintoaine, biologinen ja kemiallinen hapenkulutus, typpi-, fosfori-, rikki- ja natriumpitoisuus, pH, sähkönjohtokyky, lämpötila sekä raskasmetallipitoisuuksia. Nykyisen ympäristöviranomaisen hyväksymän ilmapäästöjen tarkkailusuunnitelman mukaan kombivoimalaitoksen ja tuotantoprosessin ilmapäästöjä tarkkaillaan typenoksidien, rikkidioksidin, hiilimonoksidin, hiukkaspäästöjen, hajurikkiyhdisteiden eli pelkistyneiden rikkiyhdisteiden sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden osalta. Tarkkailuiden tulokset raportoidaan ympäristöviranomaisille ELY-keskukseen sekä Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 9 46 (46) T I EDOT T AMI NEN JA OSAL LI ST UMI SEN JÄRJEST ÄM I NEN YVA-menettelyyn osallistumisella tarkoitetaan vuorovaikutusta hankkeesta vastaavan, yhteysviranomaisen, muiden viranomaisten sekä niiden ihmisten välillä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa. YVA-menettelyn aikaisen vuorovaikutuksen tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman monipuolista aineistoa päätöksenteon tueksi, lisätä hankkeen avoimuutta ja samalla edesauttaa eri osapuolia tyydyttävän ratkaisun löytymistä. Vuorovaikutus tulee olemaan tiedottamista, tiedonhankintaa, osallistumista ja neuvotteluja. Kaakkois-Suomen ELY-keskus tiedottaa ympäristövaikutusten arvioinnin käynnistämisestä kuulutuksella YVAohjelman valmistuttua kesäkuussa 2015. YVA-asiakirjat tulevat nähtäville ELY-keskuksen kuulutuksessa ilmoittamiin paikkoihin sekä kuulutuksen yhteyteen ELY-keskuksen internet-sivuille osoitteeseen https://www.elykeskus.fi/web/ely/kuulutukset, josta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kuulutukset löytyvät valitsemalla Valitse alue -valikosta halutun alueen. ELY-keskus kerää palautetta arviointiohjelmasta kuulutuksessa ilmoitettuun päivämäärään saakka. Palautteen voi toimittaa sähköpostilla osoitteeseen [email protected] ja kirjepostilla osoitteeseen KaakkoisSuomen ELY-keskus, PL 1041, 45101 Kouvola. YVA -menettelyn aikana järjestetään kaksi yleisötilaisuutta. Ensimmäinen yleisötilaisuus pidetään YVA-ohjelman valmistuttua kesäkuussa 2015. Kutsu yleisötilaisuuteen annetaan arviointiohjelman kuulutuksen yhteydessä. Tilaisuudessa esitellään hanketta, arviointiohjelmaa ja YVA-menettelyä. Yleisötilaisuudessa on mahdollisuus keskustella hankkeesta vastaavan, YVA-konsultin ja yhteysviranomaisen kanssa suunnitelmissa olevasta hankkeesta. Toinen yleisötilaisuus järjestetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksen nähtävilläoloaikana. Arviointiohjelman laatimisvaiheessa perustettiin YVA-ohjausryhmä. Arvioitavan hankkeen ohjausryhmän jäseniksi kutsuttiin: - ELY-keskuksen edustaja - Kotkan kaupungin edustajat (2 henkilöä) - alueen asukkaiden edustaja - Kotkan ympäristöseura ry:n edustaja - Meri-Kymen luonto ry:n edustaja Ohjausryhmän tavoitteena on varmistaa erilaisten ympäristönäkökulmien riittävä esilletulo ja niiden käsittely YVAprosessissa. Ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa YVA-menettelyn aikana. YVA-konsultti järjestää tilaisuudet ja kutsuu kokouksen koolle. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 153 D/275/00.04.02.02/2015 Sopimus ruotsinkielisen esiopetuksen ja perusopetuksen järjestämisestä Kotkan kaupungin ja Kotka Svenska Samskolas Garantiförening rf:n välillä 200 § Lanula 16.6.2015 / 59 § Valmistelijat: Opetustoimenjohtaja Juha Henriksson, puh. 040 037 1396 Varhaiskasvatusjohtaja Maija Rikberg, puh. 234 7841, 040 055 6296 Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen, puh. 040 550 7728 Tiivistelmä: Kotkan kaupunki ja Kotka Svenska Samskolas Garantiförening rf ovat neuvotelleet 25.6.2013 tehdyn sopimuksen päivittämisestä. Syynä tähän ovat kuusivuotiaitten esiopetuksen muuttuminen velvoittavaksi sekä opiskeluhuoltolain muutokset. Talousvaikutukset ym. 1. 2. 3. Esittelyteksti: Päätöksen talousarviovaikutukset. Päätös lisää kaupungin menoja ruotsinkielisessä esiopetuksessa olevien lasten osalta 1000 euroa/oppilas. Miten päätös suhtautuu talouden tasapainotusohjelmaan. Päätös on ohjelman mukainen. Onko päätös linjassa kaupunkistrategian kanssa. Päätös on linjassa. Kotkan kaupungin ja Kotka Svenska Samskolas Garantiförening r.f.:n välille on laadittu sopimus kannatusyhdistyksen omistaman ja ylläpitämän yksityisen koulun käyttämisestä ruotsinkielisenä perusopetusta antavana kouluna perusopetuslain (628/1998) 4 §:n 1 momentin ja 6 §:n 2 momentin ja 7 §:n edellyttämällä tavalla. Kannatusyhdistys järjestää tämän sopimuksen nojalla ruotsinkielistä perusopetusta kotikuntalain (201/1994) mukaan kotkalaisille oppivelvollisille oppilaille, joilla on oikeus saada ruotsinkielistä perusopetusta. Sopimuksen tavoitteena on Kotkan kaupungin ja kannatusyhdistyksen yhteistyön vahvistaminen ruotsinkielisen opetuksen turvaamiseksi Kotkassa. Liitteet: Voimassa oleva sopimus sekä uusi sopimus Esittelijä: Opetustoimenjohtaja Juha Henriksson Ehdotus: Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy Kotkan kaupungin ja Kotka Svenska Samskolas Garantiförening r.f.:n välisen päivitetyn sopimuksen liitteen mukaisena. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 154 Asian käsittely: Jäsen Leif Wikman ilmoitti olevansa Kotka Svenska Samskolas Garantiförening r.f.:n hallituksen puheenjohtajana esteellinen käsittelemään asiaa ja poistui kokouksesta kyseisen pykälän käsittelyn ajaksi. Päätös: Hyväksyttiin. _________ Kh 3.8.2015 Valmistelijat: Opetustoimenjohtaja Juha Henriksson, puh. 040 037 1396 Varhaiskasvatusjohtaja Maija Rikberg, puh. 234 7841, 040 055 6296 Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen, puh. 040 550 7728 Liitteet: Voimassa oleva sopimus sekä uusi sopimus Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Kotkan kaupungin ja Kotka Svenska Samskolas Garantiförening rf:n välisen päivitetyn sopimuksen liitteen mukaisena. Toimeenpano: Ote: Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä Kotka Svenska Samskolas Garantiförening rf opetustoimenjohtaja varhaiskasvatusjohtaja hyvinvointineuvolan johtaja talous- ja rahoitusjohtaja LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 200 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 200 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 200 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 200 SOPIMUS KOTKAN KAUPUNGIN JA KOTKA SVENSKA SAMSKOLAS GARANTIFÖRENING R.F. VÄLILLÄ LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 200 1. SOPIJAOSAPUOLET Sopijaosapuolina on Kotkan Kaupunki (jäljempänä Kaupunki) ja Kotka Svenska Samskolas Garantiförening r.f. (jäljempänä kannatusyhdistys). 2. SOPIMUKSEN KOHDE JA TARKOITUS Kaupunki ja kannatusyhdistys sopivat kannatusyhdistyksen omistaman ja ylläpitämän koulun käyttämisestä ruotsinkielisenä esiopetusta ja perusopetusta antavana opetuksen järjestämispaikkana perusopetuslain (628/1988) 4 §:n 1 momentin ja 6 §:n 2 momentin ja 7 §:n edellyttämällä tavalla. Kannatusyhdistys järjestää tämän sopimuksen nojalla ruotsinkielistä esiopetusta ja perusopetusta kotikuntalain (201/1994) mukaan kotkalaisille esiopetuksessa oleville ja oppivelvollisille oppilaille, joilla on oikeus saada ruotsinkielistä esi- ja perusopetusta. 3. LÄHIKOULUPERIAATE Kotka Svenska Samskola on lähikoulu niille Kotkassa asuville oppivelvollisille, joiden äidinkieli on ruotsi. Koulu määritellään oppilaan lähikouluksi myös siinä tapauksessa että oppilas pystyy opiskelemaan sekä suomen että ruotsin kielellä ja huoltaja valitsee ruotsinkielisen koulun oppilaan kouluksi (perusopetuslain (628/1998) 10 §:n 3 momentti). Kotka Svenska Samskola määritellään lähikouluksi lisäksi niille oppilaille, jotka ovat aloittaneet koulunkäynnin ruotsinkielellä jossakin muualla. Yllä olevia periaatteita sovelletaan myös esiopetuksessa olevien lasten osalta. 4. OPPILASKULJETUSTEN JÄRJESTÄMINEN Oppilaskuljetusten järjestämisessä ja kuljetuskorvausten määrittelyssä noudatetaan kaupungin käyttämiä perusteita ja periaatteita. Esiopetuksessa olevan ja perusopetuksen oppilaan oikeus kuljetuksiin määräytyy perusopetuslain ja kaupungin kuljetusperiaatteiden mukaan. Kaupunki järjestää ja maksaa kotkalaisten esi- ja perusopetuksen oppilaiden oppilaskuljetukset 1.8.2015 alkaen. 5. OPISKELUHUOLTO Kannatusyhdistys vastaa siitä, että opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma toteutuu. Opiskeluhuolto järjestetään yhteistyössä Kotkan kaupungin hyvinvointipalvelujen opiskeluhuoltopalveluista vastaavien viranomaisten kanssa. Kotkan kaupunki vastaa opiskeluhuoltolain 9 §:n mukaisesti opiskeluhuollon psykologija kuraattoripalvelujen järjestämisestä kaikille Kotka Svenska Samskolan esiopetuksessa, perusopetuksessa ja lukio-opetuksessa opiskeleville oppilaille ja opiskelijoille. Opiskeluhuoltoon kuuluvana kaupunki vastaa Kotka Svenska Samskolan Kotkassa opiskelevien oppilaiden ja opiskelijoiden koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta terveydenhuoltolain 16 ja 17 §:n mukaisesti. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 200 6. PALVELUN KUSTANNUSTEHOKKUUS Kannatusyhdistys on velvollinen noudattamaan kaupungin soveltamaa tuntikehystä sekä pyydettäessä ilmoittamaan vuotuiset kokonaistuntimäärät kaupungille, jotta kaupungilla on tarvittavat tiedot palvelun kustannustehokkuuden arvioimiseksi. Kannatusyhdistys pyrkii soveltamaan kaupungin tuntikehykseen liittyviä koulukohtaisia tuntikertoimia (1.3 kerroin lk. 1-6 ja 1,63 kerroin lk. 7-9). Tuntikertoimen suuruus määritellään lopullisesti opetustoimen johtajan kanssa 15. maaliskuuta mennessä tulevan lukuvuoden oppilaspohjan rakenne huomioiden. Kannatusyhdistys on lain mukaan sitoutunut noudattamaan työturvallisuuslain asettamia määräyksiä sekä ottamaan huomioon opetustilojen asettamat rajoitukset (esim. 16 paikkaa kotitaloustilassa sekä laboratoriossa). Kannatusyhdistys voi asiantuntemukseen. tarvittaessa tukeutua kaupungin opetustoimen Kustannustehokkuuden takaamiseksi kannatusyhdistys sitoutuu neuvottelemaan kaupungin kanssa mm. yhteisten opettajien käytöstä sekä tilojen yhteiskäytöstä. Kannatusyhdistys sitoutuu mitoittamaan siivouksen ja koulun ruokapalvelun kaupungin kouluissaan käyttämiä mitoituksia soveltaen. Kannatusyhdistys sitoutuu pyydettäessä ilmoittamaan, kuinka koulun hallinto, talous ja kiinteistöjen hoito on järjestetty. 7. TOIMINNAN LAATU JA VALVONTA Kannatusyhdistys vastaa siitä, että toiminnan järjestämisessä noudatetaan perusopetuslakia ja – asetusta sekä opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettua asetusta. Kannatusyhdistys on velvollinen laatimaan tilastokeskuksen ja muiden viranomaisten vaatimat selvitykset perusopetusta antavan koulun osalta. Esiopetuksessa ja koulussa oleva henkilöstö on työsuhteessa kannatusyhdistykseen, joka vastaa niistä velvollisuuksista, jotka sille työnantajana kuuluvat. Kaupungilla on oikeus valvoa ja tarkastaa kannatusyhdistyksen toimintaa ja taloutta. Tilinpäätöstiedot toimitetaan kaupungille toukokuun loppuun mennessä. 8. TUKI KANNATUSYHDISTYKSELLE Kaupunki maksaa vuosittain tukea kannatusyhdistykselle 1000 euroa Kotkassa asuvassa esiopetuksessa olevasta sekä perusopetuksen oppilaasta. Tuki kannatusyhdistykselle kattaa tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksesta muodostuvat kulut esiopetuksessa sekä perusopetuksessa. Mahdollisista koulunkäynnin ohjaajista syntyvistä kuluista sovitaan erikseen. Kannatusyhdistys toimittaa Opetustoimeen talousarviota varten elokuun loppuun mennessä ennakoidun maksuosuuden määrän. Rahoituspohjana on kotikuntakorvauksen oppilasmäärä. Tuki maksetaan vuosittain kahdessa erässä toukokuun ja syyskuun loppuun mennessä. Lopullinen korvaus tarkistetaan kannatusyhdistyksen tilinpäätöksen hyväksymisen jälkeen ja suoritetaan kesäkuun loppuun mennessä. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 200 Suuremmista investoinneista neuvotellaan erikseen. Kaupunki neuvottelee kannatusyhdistyksen kanssa likviditeetin varmistamisesta tarvittaessa. 9. ERIMIELISYYDET Sopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskevat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan neuvotteluteitse. Ellei ratkaisuun päästä neuvottelemalla, ratkaistaan erimielisyydet Kymenlaakson käräjäoikeudessa. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 200 10. VOIMAANTULO JA IRTISANOMINEN Sopimus kumoaa 25. kesäkuuta 2013 allekirjoitetun kaupungin ja kannatusyhdistyksen solmiman sopimuksen ruotsinkielisestä perusopetuksesta. Sopimus on voimassa toistaiseksi ja sitä sovelletaan kokonaisuudessaan 1.8.2015 alkaen. Sopimusta tarkistetaan, jos kannatusyhdistyksen valtion rahoituksen tasossa tai esi- tai perusopetusta ohjaavassa lainsäädännössä tapahtuu oleellisia muutoksia. Sopimus voidaan kummankin osapuolen toimesta irtisanoa noudattaen yhden (1) vuoden irtisanomisaikaa. Irtisanomisen tulee tapahtua kirjallisesti ja sen yhteydessä tulee ilmoittaa irtisanomisen syy perusteluineen. Sopimusta on tehty kaksi (2) samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Kotkassa . . 2015 KOTKAN KAUPUNGINHALLITUS Kotka Svenska Samskolas Garantiförening r.f. Palvelujohtaja Jorma Haapanen Kaupunginsihteeri Raino Hassinen LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 200 KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 164 D/363/05.20.00/2015 Yrityksille maksettava työllistämisen kuntalisä 1.9.2015 alkaen 201 § Sotela 17.6.2015 / 94 § Valmistelija: Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh. 234 5231 ja työvoiman palvelukeskuksen johtaja Juha Reihe, puh. 040 669 3559 Tiivistelmä: Yhdistyksille maksettavan kuntalisän rinnalle luodaan aikaisempien päätösten mukaisesti tukijärjestelmä myös yrityksille, jotka palkkatuella palkkaavat nuoria tai oppisopimuskoulutettavia. Tukea maksetaan vuosina 2015—2016. Talousvaikutukset ym. 1. 2. 3. Esittelyteksti: Talousarviovaikutukset: ei ole, koska yhdistysten kuntalisään varattu määräraha kattaa myös uuden esityksen. Päätöksellä ehkäistään erityisesti nuorten työttömyyden pitkittymistä. Välitöntä menoja vähentävää vaikutusta ei ole, mutta tuki vähentää jatkossa työttömyyden menoja ja parantaa työllistymismahdollisuuksia. Päätös tukee elinkeinotoimintaa. Kotkan kaupunki on jo vuosia maksanut kuntalisää yhdistyksille, jotka palkkaavat pitkäaikaistyöttömän henkilön. Tätä kuntalisää on vuonna 2014 maksettu yhteensä 14 yhdistykselle ja sen avulla on palkattu 28 henkilöä vuoden aikana. Kuntalisän käyttö on vähentynyt tänä vuonna, koska yhdistysten saama 100 %:n palkkatuki laajeni. Työllisyysmäärärahoista on alun perin varattu 70 000 euroa yhdistysten kuntalisään. Kesäkuun alkuun mennessä myönnettyjen lisiin sidottu kokonaissumma on noin 40 000 euroa. Yhdistysten kuntalisän käsittelyn yhteydessä päätettiin selvittää, olisiko yrityksille mahdollista tarjota samankaltaista tukea työllistämiseen ja voitaisiinko luoda perusteet yrityksille maksettavalle kuntalisälle. Suunnitellun määrärahan puitteissa myös yritysten kuntalisä voitaisiin käynnistää. Yritysten kuntalisän perusteet olisivat samankaltaiset kuin yhdistyksille eli perusehto on TE-hallinnon maksama palkkatuki, jota kuntalisä täydentää. Kuntalisää yrityksille rajaa se, että elinkeinoa harjoittavalle yhteisölle julkisten tukien (valtion palkkatuki ja kaupungin kuntalisä) yhteenlaskettu osuus voi olla enintään 50 % palkkakustannuksista (vajaakuntoisella 75 %). Palkkakustannuksiin lasketaan bruttopalkka ja sivukulut, myös lomaraha ja lomakorvaus otetaan huomioon Näin ollen pisimpään (yli 2 v) työttömänä olleita palkanneille ei kuntalisää voi maksaa lainkaan ensimmäisten 12 kuukauden aikana (palkkatuki 50 %). Toisen vuoden tukikaudella kuntalisällä voisi täydentää palkkatukea, mutta sen maksamisen perusteita on vaikea löytää. Vuoden jaksoa voidaan pitää riittävänä aikana mahdolliseen vakinaistamiseen tai toisen Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 165 palkkatukikauden (12 kk ja 30—40 % palkkatuki) käyttämiseen. Kuntalisällä ei päästä suoraan vähentämään ns. Kelan listalla olevien henkilöiden määrää. Kuntalisä voi hyvin kohdentua alle 30-vuotiaisiin sekä oppisopimuskoulutukseen. Tällä voidaan madaltaa kynnystä palkata nuoria, joiden työttömyysaste koulutuksesta huolimatta on korkea ja työkokemus usein vähäinen. Toinen kohderyhmä olisi oppisopimuskoulutus, johon voivat osallistua kaikenikäiset. Ehtona tässäkin olisi työttömyys ja oikeus palkkatukeen oppisopimuskoulutuksen aikana. Palkkatukityö tehdään työsuhteessa ja se kerryttää palkansaajan työssäoloehtoa, jonka 1.1.2014 alkaen jo 26 kalenteriviikon työssäolo täyttää. Tämä merkitsee, että henkilö pääsee ensisijaisen työttömyysturvan piiriin (ansiosidonnainen tai peruspäiväraha) noin kuuden kuukauden työssäoloajan jälkeen. Tämän vuoksi kuntalisän perusteissa on jouduttu punnitsemaan kaupungin intressiä ns. Kelan listan lyhentämisessä sekä työntekijän ja työnantajan näkökulmaa riittävän pitkästä palkkatuesta, joka voisi johtaa vakinaiseen työsuhteeseen. Lisäksi on muistettava edellä oleva julkisen rahoituksen määrän rajoitus. Nyt laadittu suunnitelma toimii ennalta ehkäisevänä eli nuorille pyritään saamaan työkokemusta ja työpaikkoja sekä eri-ikäisille mahdollisuus kouluttautua oppisopimuksella ammattiin, jossa työtä myös olisi saatavilla. Kuntalisän maksupäätökset sidotaan edelleen kalenterivuoteen, jotta määrärahan käyttöä voidaan seurata ja rahat tarvittaessa kohdentaa uudelleen. Näillä perusteilla on suunniteltu kuntalisän toteutus vuosille 2015—2016. Nuorten palkkatukea koskeva erillissäädös on myös voimassa vuoden 2016 loppuun saakka. Kuntalisän maksuperuste voisi olla prosentti palkkakustannuksista tai selkeä enimmäismäärä kuukaudessa euroina. Jälkimmäinen on kaikkien osapuolten kannalta selkeämpi ja ennustettava toimintatapa. Kun palkkauskustannukset vaihtelevat kuntalisälle määritellään enimmäismäärä 350 euroa kuukaudessa. Todellinen kuntalisä määräytyy palkkauskustannusten ja palkkatuen erotuksena, joka ei kuitenkaan voi olla enempää kuin 350 euroa kuukaudessa. Laskennassa on käytetty eräiden alojen keskimääräisiä työehtosopimuksen mukaisia palkkoja ja laskettu, mikä voisi olla julkisten tukien enimmäismäärä. Valmistelussa on avattu erilaisia vaihtoehtoja ja neuvoteltu Kotkan Yrittäjät ry:n kanssa. Painopisteiden valinnassa heidän näkemyksensä on otettu huomioon, jotta kuntalisä todella houkuttelisi luomaan uusia työsuhteita ja kannustaisi kouluttamaan työntekijöitä juuri ko. yrityksen ja alan tarpeisiin. Liitteet: Esitys yrityksille maksettavan kuntalisän säännöistä 1.9.2015 alkaen. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 166 Esittelijä: Sosiaalijohtaja Heli Sahala Ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että yrityksille maksetaan kuntalisää liitteen sääntöjen mukaisesti 1.9.2015 alkaen. Päätös: Hyväksyttiin. _________ Kh 3.8.2015 Valmistelijat: sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh. 234 5231 työvoiman palvelukeskuksen johtaja Juha Reihe, puh. 040 669 3559 Liite: Esitys yrityksille maksettavan kuntalisän säännöistä 1.9.2015 alkaen Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää, että yrityksille maksetaan työllistämisen kuntalisää liitteenä olevien sääntöjen mukaisesti 1.9.2015 alkaen. Toimeenpano: Ote: Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä sosiaalijohtaja työvoiman palvelukeskuksen johtaja talous- ja rahoitusjohtaja YRITYKSILLE MAKSETTAVAN KUNTALISÄN PERUSTEET 1.9.2015 alkaen 1. Kotkan kaupunki myöntää kuntalisää Kotkassa kotipaikan omaavalle yritykselle, jotka palkkaavat työntekijän, jolle työvoimahallinto maksaa palkkatukea. 2. Palkattavan henkilön vakituisen asuinkunnan tulee olla Kotka. 3. Elinkeinoa harjoittavalle yritykselle julkisten tukien (valtion palkkatuki ja kaupungin kuntalisä) yhteenlaskettu osuus voi olla enintään 50 % palkkakustannuksista (vajaakuntoisella 75 %). Palkkakustannuksiin lasketaan bruttopalkka ja sivukulut, myös lomaraha ja lomakorvaus otetaan huomioon. 4. Kuntalisää voidaan maksaa yhdelle työntekijälle enintään myönnetyn palkkatuen keston ajan. Kuntalisän enimmäismäärä on 350 €/kk/hlö. 5. Kuntalisää maksetaan seuraavissa tilanteissa: • • yritys on palkannut alle 30-vuotiaan, alle vuoden työttömänä olleen työntekijän, joka saa 10 kuukauden ajalta palkkatukea 30 %. Kuntalisänä maksetaan todellisten palkkakulujen ja palkkatuen välinen erotus enintään 10 kuukauden ajalta. yritys ottaa oppisopimuskoulutukseen työttömän henkilön, jolloin työnantaja voi saada palkkatukea. Valtion palkkatuki voidaan myöntää koko oppisopimuksen ajaksi. Palkkatuen määrä palkattavan henkilön työttömyyden keston perusteella 30, 40 tai 50 % palkkauskustannuksista enintään 12 kk:n ajan, minkä jälkeen 30 % palkkauskustannuksista tai vamman/sairauden perusteella 50 % palkkauskustannuksista. Palkkatuen, kuntalisän ja oppisopimustoimiston koulutuskorvauksen yhteenlaskettu määrä voi olla korkeintaan oppisopimuksella työllistetyn palkkauskustannuksien suuruinen. 6. Kuntalisää haetaan kuntalisähakemuksella, johon liitetään jäljennökset palkkatukipäätöksestä ja työsopimuksesta. Kuntalisää voi hakea kerralla enintään kalenterivuodeksi. 7. Kuntalisää myönnetään hakemusten saapumisjärjestyksessä. Etusijalle voidaan asettaa oppisopimuskoulutuksen perusteella maksettavan kuntalisän jatkohakemukset kalenterivuoden vaihtuessa. 8. Kuntalisä maksetaan kuukausittain takautuvasti tilitystä vastaan. Tilitys on toimitettava työllisyyspalveluihin viimeistään seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Tilityksen liitteeksi tulee laittaa jäljennös lomakkeesta ”Selvitys työllistetyn palkkakustannuksista”, jäljennös palkkakuitista sekä selvitys lomarahoista. 9. Kuntalisää ei makseta niiltä päiviltä, joilta työnantajalle maksetaan sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa. Kuntalisää ei myöskään makseta palkattomilta poissaolopäiviltä. Kuntalisän saajan tulee ilmoittaa työllisyyspalveluille yli 10 päivää kestävät sairauslomat sekä kaikki palkattomat keskeytykset. . LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 201 KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 168 D/107/01.01.01.00/2015 202 § Täyttöluvat 2688 - 2692 Valmistelija: vs. henkilöstöjohtaja Maija Kaltakari, puh. 040 159 0899 Liite: Selvitys täyttölupahakemuksista nrot 2688–2692 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä täyttölupahakemukset nrot 2688 2692 esityksen mukaisesti. Toimeenpano: Ote: Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä Hannele Tolonen Ville Suni Maija Rikberg Antti Mattila Marjo Vainio Maija Valta Päivi Vatanen Heli Sahala Anna Liakka VAKITUISEN JA MÄÄRÄAIKAISEN TEHTÄVÄN TÄYTTÖLUPAHAKEMUS 29.7.2015 Kaupunginhallituksen päätös 15.12.2014 / § 352 edellyttää aina täyttöluvan hakemista päätöksessä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Poikkeuksia koskeva päätös on luettavissa kokonaisuudessaan Helmeristä (Esimies - Rekrytointi - Täyttölupamenettely 2015.) Tehtäväalue / Vastuualue: Tekniset palvelut Palvelualue / Yksikkö: Talokunnossapito Lomakkeen vaillinainen täyttäminen voi johtaa anomuksen hylkäämiseen. Mikä aiheutti täyttötarpeen? Sähköinsinöörin irtisanoutuminen, viimeinen työpäivä 26.6.2015 Täytettäväksi esitettävän tehtävän nimike: Talotekniikan kunnossapitomestari (nimikkeenmuutoksessa noudatetaan aina ao. johto- tai toimintasäännön määräyksiä) Vakanssinumero: 7607620001 Täytettäväksi mistä alkaen ja mihin asti: 1.8.2015 toistaiseksi Perustelut tehtävän täyttämiselle: Sähköinsinöörin irtisanoutuminen ja siitä johtuva esimiespuute talokunnossapidon sähkö/automaatioasentajien sähkötyönjohdossa. Mitä seuraa, jos täyttölupaa ei myönnetä? Sähkö ja automaatioasennukset ovat vailla lakien vaatimaa työnjohtajaa ja sähkötöiden johtajaa (Tukes). Asian eteen tehdyistä oman toimen ohella hoidettavista väliaikaisjärjestelyistä on päästävä eroon mahdollisimman pian. Palkkakustannuksen vaikutus talousarvioon, jos tehtävä täytetään: Palkka on varattu talousarvioon. Tehtäväkohtainen palkka 2860,88 €/kk. Lisäksi on maksettava ammattialalisä maksimi 8 % ja henkilökohtainen palkanosa eli yhteensä noin 3250 €/kk. Vastuualuejohtajan lausunto: Puollan esitystä 26.5.2015 Tekninen johtaja Hannele Tolonen Päivämäärä ja esittäjän nimi: 26.5.2015 Rakennuttajapäällikkö Ville Suni (esittäjä saa päätösotteen) Täyttölupahakemus toimitetaan sähköisesti kirjaamoon: [email protected], mistä se välitetään henkilöstöpalveluihin. Henkilöstöjohtaja käsittelee määräaikaisten viranhaltijoiden / työntekijöiden hakemukset, ja kaupunginhallitus vakituisten viranhaltijoiden / työntekijöiden hakemukset. Kaupunginhallitukseen tarkoitettujen hakemusten tulee olla perillä tarkoitettua kokousta edeltävänä maanantaina. Päätösotteet toimitetaan esittelijöille sähköisesti. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 202 1 1 (2) TÄYTTÖLUVAT Kaupunginhallitus 3.8.2015 Nro Yksikkö Nimike ja vakanssi Ajanjakso Syy Taloudelline n vaikutus Päätös 2688 Tekniset palvelut/ Talokunnossapito Talotekniikan kunnossapitomestari nimikemuutos vakanssiin 7607620001 (sähköinsinööri) 1.8.2015 alkaen Sähköinsinöörin irtisanoutuminen ja siitä johtuva esimies puute Talokunnossapidon sähkö/automaatioasentajien sähkötyönjohdossa. kuukausipalkka 3250,00 € + sivukulut 22,6 % = 3984,50 € Hyväksytään 2689 Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue/ Varhaiserityiskasvatus Varhaiskasvatuksen erityisopettaja vakanssi 7782620006 1.9.2015 alkaen Varhaiskasvatuksessa on 7 erityisopettajan tointa. Palvelut ja päiväkodeissa sekä perhepäivähoidossa olevat lapset on jaettu alueittain erityisopettajien vastattavaksi niin, että kullakin alueella (1 erityisopettaja) on noin 250 lasta. Jos vapautunutta erityisopettajan tehtävää ei täytettäisi, lisääntyvät kuuden muun opettajan työtehtävät niin, ettei varhaiskasvatuksen erityisopetusta voida tavoitteiden mukaisesti toteuttaa. kuukausipalkka 2623,73 € + sivukulut 22,6% = 3216,69 € Hyväksytään 2690 Hyvinvointipalvelut/ Liikuntayksikkö Uinninvalvoja - ohjaaja vakanssi 7733920002 1.9.2015 alkaen Ohjaaja/valvoja työskentelee liikunnanohjaajana ohjaten liikuntaryhmiä ja tekemällä mm. henkilökohtaisia kuntosaliohjelmia. Hän suorittaa myös uinninvalvontavuoroja silloin kuin uinninvalvojilla on viikkolepopäiviä. Tehtävän täyttö on tärkeä osa ennaltaehkäisevää toimintaa. kuukausipalkka 1998,47 € + sivukulut 22,6 % = 2450,12 £ Hyväksytään 2691 Hyvinvointipalvelut/ terveydenhuollon vastuualue/ Suun terveydenhuolto Hammashoitaja vakanssi 1150520004 1.9.2015 alkaen Työntekijän irtisanoutuminen. Hammashoitaja on kiinteä osa kuukausipalkka 2077,27 € + sivukulut 22,6 % = 2546,73 € Hyväksytään Hyvinvointipalvelut/ Sosiaalihuollon vastuualue/ Sosiaalityö/ Talousja velkaneuvonta Velkaneuvoja vakanssi 7330520001 1.11.2015 alkaen kuukausipalkka 2500,00 € + sivukulut 22,6% = 3065,00 € Hyväksytään 2692 suun terveydenhuollon tiimiä ja hammaslääkäri/ hammashoitaja-työparia. Tiimityö ei toimi, jos työparin neljästä kädestä (ns. nelikätistyöskentely) puuttuu kaksi. Myöskään hammaslääkärin työpanosta ei pystytä järkevästi käyttämään Sosiaalityön palvelualueella hoidetaan talous- ja velkaneuvonnan tehtäviä. Tehtävien hoidosta on sopimus valtion kanssa ja valtio korvaa tehtävästä aiheutuvat kustannukset. Valtio (aluehallintovirasto) valvoo, että kunnan resurssit ovat sopimuksen mukaiset. Kotkan velkaneuvonta vastaa sopimuksen mukaisesti koko Etelä-Kymenlaakson velkaneuvonnasta. Sopimuksen mukaan Kotkassa tulee olla 2 velkaneuvojaa. Toinen velkaneuvoja on irtisanoutunut LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 202 2 2 (2) 10.7.2015 alkaen. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 202 KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 172 D/1040/07.02.02.01/2015 203 § Kuntamarkkinat Helsingissä 9. - 10.9.2015 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh. 234 4206 Kuntaliiton Kuntamarkkinat järjestetään Helsingissä 9.-10.9.2015. Liite: Kuntamarkkinoiden ohjelma Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää nimetä edustajansa Kuntamarkkinoille 9.10.9.2015. Toimeenpano: Ote: Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä edustajiksi nimetyt Ohjelma 09:00 - 09:45 9.9.2015 Tukipalvelut uudistusten myllerryksessä Kuvaus: Tukipalvelut uudistusten myllerryksessä Aihealue: Julkinen hallinto ; Koulutus, konsultointi ja viestintä ; Talous, rahoitus ja vakuutus ; Palvelut Puhujat: Ekuri Riitta, johtava konsultti; Haapanen Anne,johtava konsultti ja Korhonen Esko, johtava konsultti; FCG Konsultointi Tila: Linjat, 2. krs Sisältö: Järjestäjä: FCG Pääekonomistin katsaus 09:00 - 09:20 9.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 09:00 - 09:45 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 09:00 - 09:45 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 09:15 - 10:15 Talous, rahoitus ja vakuutus Punakallio, Minna, pääekonomisti, Kuntaliitto B 3.8, 3. krs Riitta Nevasola [email protected] Kuntaliitto, kuntatalous Tulevaisuuden kuntakuvat - mitä roolia kunnalla? 9.9.2015 Julkinen hallinto Airaksinen, Jenni, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto Pauni, Markus, kehityspäällikkö, Suomen Kuntaliitto B 3.1, 3. krs Kuntaliitto, Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kunnat kansallisessa palveluarkkitehtuurissa 9.9.2015 Lyhyitä puheenvuoroja kansallisesta palveluarkkitehtuurista kuntanäkökulmasta. Teknologia ja tietoyhteiskunta ; Julkinen hallinto Varmistuvat myöhemmin A 3.8, 3. krs Kuntaliiton tietoyhteiskuntayksikkö ja Kunta-KaPa-hanke Inkludera flera. Alla ska bli digitalt delaktiga, men hur? 9.9.2015 Kuvaus: Framtiden är digital, men inte för alla? Hur påverkar digitaliseringen äldres vardagsliv och välbefinnande? Forskare vid Åbo Akademi i Vasa har utrett upplevelsen bland äldre internetanvändare och bland seniorer som står utanför den digitala världen. Kom och ta del av intressanta forskningsresultat och konkreta rekommendationer för en fungerande digital vardag! Aihealue: Teknologia ja tietoyhteiskunta Puhujat: Nordmyr, Johanna, doktorand, Åbo Akademi i Vasa Larjanko, Johanni Larjanko, projektledare, InkluderaFlera Norrback, Ole, ordförande, Svenska Pensionärsförbundet Tila: A 3.6, 3. krs Sisältö: Järjestäjä: Svenska och internationella enheten Tuottavuusvaade sote-palveluiden palveluntuottajan mahdollisuutena 09:30 - 09:50 9.9.2015 Kuvaus: Sote-palvelut ovat merkittävä osa kuntien kustannuksia. Kolmannen sektorin palveluntuottajien perinteinen tehtävä on kehittää toimivia malleja ja uusia näkökulmia palveluntarjontaan. Autismisäätiö on pystynyt kehittämään vaikuttavia palveluita, joissa sekä kohderyhmän että kuntasektorin tarpeet huomioidaan Aihealue: Julkinen hallinto ; Sosiaali, terveys ja hyvinvointi Puhujat: Ulander Ritva, toiminnanjohtaja, Autismisäätiö Tila: Huone A 3.3, 3. krs Sisältö: LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 203 Järjestäjä: 09:30 - 11:30 9.9.2015 Lakiklinikka Kuvaus: - Kuntapolitiikka uudessa hallitusohjelmassa - Uusi Kuntalaki - Ajankohtaista oikeuskäytäntöä hallintoasioissa - Hankintalain uudistus - Lahjusrikokset ja virkavastuu Aihealue: Lakiasiat Puhujat: Sulonen Arto, lakiasiain johtaja, Kuntaliitto Harjula Heikki, johtava lakimies, Kuntaliitto Kuittinen Mervi, lakimies, Kuntaliitto Huikko Katariina, lakimies, Kuntaliitto Mansikka Tanja, lakimies, Kuntaliitto Tila: B 3.6, 3. krs Sisältö: Päivi Palmu, [email protected] Järjestäjä: Kuntaliitto, Lakiasiat Kuntien rakentamisen, ympäristön- ja terveydensuojelun viranomaistehtävien 09:30 - 10:00 9.9.2015 Kuvaus: - Missä mennään rakennusvalvonnan alueellistamisessa? Jatketaanko vapaaehtoisuuden pohjalta vai onko odotettavissa velvoittavaa lainsäädäntöä? - Kuntien viranomaistehtävien järjestäminen kokonaisuutena vaihtoehtona sektorikohtaisille ratkaisuille. Onko uutta tietoa tulossa? Aihealue: Lakiasiat ; Rakennettu ympäristö Puhujat: Hurmeranta, Ulla, johtava lakimies, Kuntaliitto Tila: B 3.4, 3. krs Sisältö: Ulla Hurmeranta, [email protected] Järjestäjä: Kuntaliitto, Alueet ja yhdyskunnat Kuntatalousohjelma ja talousarvioesitys 2016 09:30 - 09:50 9.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 10:00 - 10:20 Talous, rahoitus ja vakuutus Vuorento, Reijo, apulaisjohtaja, Kuntaliitto B 3.8, 3. krs Riitta Nevasola, [email protected] Kuntaliitto, kuntatalous Valtakunnallinen Diak hankekumppanina 9.9.2015 Kuvaus: Valtakunnallinen Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) kouluttaa sosiaali-terveys- ja tulkkausalan asiantuntijoita, mutta tarjoamme myös työelämälle koulutus-, tutkimus- ja kehittämispalveluita. Tule kuulemaan ja keskustelemaan hanketoiminnastamme ja siitä miten voisimme tehdä yheistyötä. Aihealue: Koulutus, konsultointi ja viestintä ; Sosiaali, terveys ja hyvinvointi Puhujat: Aluekoordinaattori Jukka Koskiniemi, Diakonia-ammattikorkeakoulu Tila: Huone A 3.3, 3. krs Sisältö: Järjestäjä: Diakonia-ammattikorkeakoulu Säästä henkilöstökuluissa, hallitse riskit ja säilytä palvelutaso 10:00 - 10:20 9.9.2015 Kuvaus: Merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia etuja palvelutasosta tinkimättä optimoidulla henkilöstön sisäisellä resurssoinnilla yhdistettynä ulkoistettuun henkilöstövälitykseen. Aihealue: Julkinen hallinto ; Talous, rahoitus ja vakuutus ; Sosiaali, terveys ja hyvinvointi ; Työmarkkinat Puhujat: Romppanen Marko, myyntipäällikkö, Seuturekry Oy Tila: Tietokimara, K. krs Sisältö: Järjestäjä: Seuturekry Oy Sähköisellä palvelusetelillä eroon kuntatoimijan manuaalisista työvaiheista 10:00 - 10:25 9.9.2015 Kuvaus: Effector Palvelusetelit -järjestelmä mahdollistaa täysin sähköisen palveluseteliprosessin aina palveluntuottajahausta laskunkäsittelyyn asti. Tule kuulemaan, kuinka palvelusetelipäätöksen sähköinen allekirjoitus, tiedoksianto eKirje-palvelun avulla ja hoitopalautteen reaaliaikainen sähköinen välittyminen virtaviivaistavat palveluseteleiden myöntämisprosessin. Aihealue: Puhujat: Esselström Leif, toimitusjohtaja, Polycon Oy Tila: Tietolinja, K. krs Sisältö: Järjestäjä: Vaikuttavaa vanhus palvelua 10:00 - 11:30 9.9.2015 Kuvaus: Vaikuttavaa vanhus palvelua Mistä kuntien vanhuspalvelujen suurkuluttajien kustannukset kertyvät? Esimerkkeinä suuret ja keskisuuret kunnat Miika Linna, Aalto yliopisto ja THL Aihealue: Sosiaali, terveys ja hyvinvointi LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 203 Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 10:00 - 10:30 Mikola Teija, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Linna Miikka, Aalto yliopisto ja THL B 3.3, 3. krs Kuntaliitto, Sosiaali ja terveys Uutta ohjeistusta vesihuollon ja hulevesien hallinnan kehittämiseen 9.9.2015 Kuvaus: 10.00-10.30 Uutta ohjeistusta vesihuollon ja hulevesien hallinnan kehittämiseen (Harkittua omistajuutta vesihuoltoon -projekti) -Vesihuoltolain muutos poisto vesihuollon kehittämissuunnitelman laatimisvelvoitteen. Miksi vesihuollon kehittämistä on järkevää jatkossakin suunnitella? -Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa - miten säädökset muuttuivat ja miten asiaa tulisi lähestyä? Aihealue: Talous, rahoitus ja vakuutus ; Rakennettu ympäristö ; Palvelut Puhujat: Luukkonen, Henna, projekti-insinööri, Kuntaliitto Tila: B 3.4, 3. krs Sisältö: Henna Luukkonen, [email protected] Järjestäjä: Kuntaliitto, Alueet ja yhdyskunnat Ajankohtaista kuntademokratiasta 10:00 - 10:45 9.9.2015 Kuvaus: Ehdotukset suorasta pormestarin vaalista ja kunnanosavaaleista. Kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen. Kuntaliiton hallintajohtajakyselyn alustavia tuloksia mm. kuntalais- ja valtuustoaloitteet, valitukset ja oikaisuvaatimukset. Aihealue: Julkinen hallinto Puhujat: Pekola-Sjöblom, Marianne, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto Kurikka, Päivi, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Haakana, Pia, asukasyhteyshenkilö, Lappeenranta Tila: B 3.1, 3. krs Sisältö: tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblon ja erityisasiantuntijat Päivi Kurikka ja Sirkka-Liisa Piipponen [email protected] Järjestäjä: Kuntaliitto, Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset 10:00 - 10:20 9.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 10:00 - 11:30 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 10:00 - 10:45 Talous, rahoitus ja vakuutus Hakola, Jukka, veroasiantuntija, Kuntaliitto B 3.8, 3. krs Riitta Nevasola, [email protected] Kuntaliitto, kuntatalous Puoluejohdon paneeli 9.9.2015 Julkinen hallinto Luentosali, 1. krs Jari seppälä, [email protected] Kuntaliitto, Viestintä Uusi nuorisolaki ja nuorten kuuleminen 9.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 10:00 - 10:15 Koulutus, konsultointi ja viestintä ; Järjestöt, yhdistykset Sjöholm, Kari, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Uusitalo, Mauri, vastaava asiantuntija, CIMO B 3.2, 3. krs Erityisasiantuntija Kari Sjöholm, puh. 0500 750 721 Suomen Kuntaliitto Kunnan digitaaliset palvelut yhdeltä luukulta 9.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 10:15 - 10:30 Kuntanäkökulma kansallisen palveluarkkitehtuurin palvelunäkymiin. Teknologia ja tietoyhteiskunta ; Julkinen hallinto Varmistuu myöhemmin. A 3.8, 3. krs Lisätietoja Tommi Karttaavilta. Kuntaliiton tietoyhteiskuntayksikkö ja Kunta-KaPa-hanke Sähköinen asiointi - missä roolissa, millaisin valtuuksin 9.9.2015 Kuvaus: Tulevissa suomi.fi -palveluissa voi asioida kansalaisena, yrittäjänä tai virkamiehenä. Uusi ratkaisu mahdollistaa myös asioinnin toisen puolesta. Miten nämä ratkaistaan kansallisessa palveluarkkitehtuuriohjelmassa? Aihealue: Teknologia ja tietoyhteiskunta ; Julkinen hallinto LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 203 Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 10:30 - 10:50 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 10:30 - 10:50 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 10:30 - 11:15 Varmistuu myöhemmin. A 3.8, 3. krs Lisätietoa Tommi Karttaavilta. Kuntaliiton tietoyhteiskuntayksikkö ja Kunta-KaPa-hanke Omistajaohjaus - Henkilöstökysymykset yhtiöittämistilanteessa 9.9.2015 Työmarkkinat Laine Vesa, toimitusjohtaja, Avaintyönantajat AVAINTA ry Mikander Kimmo, varatoimitusjohtaja, Keva Huone A 3.2, 3. krs Kuntayt5 9.9.2015 Kuntien valtionosuudet vuonna 2016 Talous, rahoitus ja vakuutus Lehtonen, Sanna, kehittämispäällikkö, Kuntaliitto B 3.8, 3. krs [email protected] Kuntaliitto, kuntatalous Håller medborgarna på att tappa förtroendet för beslutsfattarna? 9.9.2015 Kuvaus: Det är i år sjätte gången sedan 1996 som Kommunförbundet har bett kommuninvånarna att utvärdera service och beslutsfattandet i den egna hemkommunen. I vår skickades enkäten till 31 950 invånare, varav 2.700 finlandssvenskar. Enkäten har gjorts inom ramen för forskningsprogrammet ARTTU 2 som koordineras av Kommunförbundet. Kom och ta del av vad medborgarna egentligen anser om sin hemkommun. Aihealue: Palvelut ; Julkinen hallinto Puhujat: Pekola-Sjöblom, Marianne, forskningschef, Kommunförbundet Tila: A 3.6, 3. krs Sisältö: Järjestäjä: Svenska och internationella enheten Sähköisen tunnistamisen palvelu kansallisessa palveluarkkitehtuurissa 10:30 - 10:45 9.9.2015 Kuvaus: Sähköisen tunnistamisen uusi lainsäädäntö tuo Suomeen luottamusverkoston, jonka osana myös viranomaisen tunnistautumispalvelut tulevat toimimaan. Mitä tämä merkitsee kunnalle? Aihealue: Teknologia ja tietoyhteiskunta ; Julkinen hallinto Puhujat: Kimmo Mäkinen, VM. Tila: A 3.8, 3. krs Sisältö: Lisätietoja Tommi Karttaavilta. Järjestäjä: Kuntaliiton tietoyhteiskuntayksikkö ja Kunta-KaPa-hanke Harkittua omistajuutta infraan ja toimitiloihin 10:45 - 11:15 9.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 11:00 - 11:45 Kuntainfran erilaisten tuotantotapojen vertailu ja toimitilojen haltuunotto Rakennettu ympäristö ; Palvelut ; Elinkeinot ja työllisyys Innala, Tuulia, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Luukkonen, Henna, projekti-insinööri, Kuntaliitto B 3.4, 3. krs Tuulia Innala, [email protected] Kuntaliitto, Alueet ja yhdyskunnat Toimintakyvyn, avuntarpeen ja hoitoisuuden mittarit tietolähteenä päätöksenteossa 9.9.2015 Kuvaus: Kuinka eri lähteistä saatavaa tietoa tulee hyödyntää johdon päätöksenteon tukena sosiaali- ja terveydenhuollossa. 1. Mistä saamme tietoa päätöksenteon perustaksi ja miksi tiedon tulee olla systemaattisesti mitattua ja tuotettua? 2. Minkälainen on hyvä mittari sosiaali- ja terveydenhuoltoon? 3. Kuinka eri mittareiden tarjoamaa tietoa on hyödynnetty omassa organisaatiossani (henkilöstöjohtaminen, palvelurakennemuutos jne.)? Puheenjohtaja: Savolainen Tuija, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Aihealue: Julkinen hallinto ; Koulutus, konsultointi ja viestintä ; Talous, rahoitus ja vakuutus ; Sosiaali, terveys ja hyvinvointi Puhujat: Paneelin osallistujat: Kulmala Heli, vammaistyön johtaja, Kotka; Bjerregård-Madsen Johanna, hallintoylihoitaja, PKSSK; Salmi Raija, ikäkeskuspäällikkö, Peruspalvelu ky Karviainen; Salmisaari Timo, mielenterveyspalvelujen johtaja, Eksote Tila: Linjat, 2. krs Sisältö: Järjestäjä: FCG LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 203 11:00 - 11:45 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 11:00 - 11:20 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 11:00 - 11:30 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 11:00 - 11:30 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 11:30 - 12:15 9.9.2015 Kuntakokeilujen uudet mahdollisuudet Julkinen hallinto B 3.1, 3. krs Kuntaliitto, Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntien investoinnit ja velka - mitä nyt? 9.9.2015 Talous, rahoitus ja vakuutus Vaine, Jari, erityisasiantuntija, rahoitusala, Kuntaliitto B 3.8, 3. krs [email protected] Kuntaliitto, kuntatalous Ajankohtaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 9.9.2015 Talous, rahoitus ja vakuutus ; Koulutus, konsultointi ja viestintä Väisänen-Haapanen, Päivi, erityisasiantuntija, Kuntaliitto B 3.2, 3. krs Erityisasiantuntija Päivi Väisänen-Haapanen, Kuntaliitto, puh. 371 8273 9.9.2015 Palveluväylä ja Ky-verkko Julkinen hallinto ; Teknologia ja tietoyhteiskunta Varmistuu myhemmin. A 3.8, 3. krs Lisätietoja antaa Simo Tanner. Kuntaliiton tietoyhteiskuntayksikkö, Simo Tanner Henkilökuljetusten uudistamistyön tilannekatsaus 9.9.2015 Kuvaus: Kuntaliiton yksiköiden yhteisseminaari (Alueet ja yhdyskunnat, Sosiaali- ja terveys- sekä Opetus- ja kulttuuri -yksiköt) Aihealue: Palvelut ; Sosiaali, terveys ja hyvinvointi ; Koulutus, konsultointi ja viestintä ; Rakennettu ympäristö ; Liikenne ja matkailu Puhujat: Siltala, Silja, liikenneinsinööri, Kuntaliitto Poikonen, Pirjo, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Tila: B 3.4, 3. krs Sisältö: Silja Siltala, [email protected] Pirjo Poikonen, [email protected] Järjestäjä: Kuntaliitto, Alueet ja yhdyskunnat, Sosiaali ja terveys, Opetus ja Kulttuuri Talouden sääntely uudessa kuntalaissa 11:30 - 11:50 9.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 11:30 - 12:15 Talous, rahoitus ja vakuutus Korento Sari, kehittämispäällikkö, Kuntaliitto B 3.8, 3. krs [email protected] Kuntaliitto, kuntatalous Finns det en framtid för kommunala kollektivavtal? 9.9.2015 Kuvaus: Kommunsektorns framtid är att leva i en verklighet som ständigt förändras. Social- och hälsovårdsreformen, kommande kommunfusioner och kommunernas minskade uppgifter betyder färre antal anställda i kommunerna. Vilka krav ställer den nya verkligheten på kollektivavtalet, på de anställda och på kommunerna själva? Kom med och diskutera med experterna! Aihealue: Julkinen hallinto ; Työmarkkinat Puhujat: Förhandlingschef Henrika Nybondas-Kangas, Kommunarbetsgivarna och personaldirektör Anu Kalliosaari, Borgå stad. Diskussionsledare: Utvecklingschef Ulf Lindholm, Kommunförbundet Tila: A 3.6, 3. krs Sisältö: Järjestäjä: Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät Pohjoismaissa 12:00 - 12:20 9.9.2015 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 203 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 12:15 - 13:45 Talous, rahoitus ja vakuutus ; Sosiaali, terveys ja hyvinvointi Strandberg, Benjamin, asiantuntija, Kuntaliitto B 3.8, 3. krs [email protected] Kuntaliitto, kuntatalous Työllisyysseminaari 9.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 12:30 - 12:50 Yhteinen seminaari sosiaali- ja terveys sekä opetus- ja kulttuuri -yksiköiden kanssa. Työmarkkinat ; Julkinen hallinto ; Palvelut Eskonen, Tommi, erityisasiantuntija, Kuntaliitto B 3.6, 3. krs Tommi Eskonen, [email protected] Kuntaliitto, Alueet ja yhdyskunnat, Sosiaali ja terveys, Opetus ja Kulttuuri Kunta kotouttajana - välineitä tiedolla johtamiseen 9.9.2015 Kuvaus: Kunnalla on tärkeä rooli kotouttajana maahanmuuton lisääntyessä. Vahva tietopohja ja tiedolla ohjaaminen tukevat kotouttamispalveluiden järjestämistä sekä kunnan työntekijöiden osaamisen kehittämistä. Tule kuulemaan miten kunnassa voidaan hyödyntää kotouttamisen osaamiskeskuksen kehittämiä, kotouttamistyötä sekä tiedolla johtamista tukevia välineitä. Aihealue: Julkinen hallinto ; Palvelut Puhujat: Forsander, Annika, kehittämispäällikkö, kotouttamisen osaamiskeskus, TEM; Kazi, Villiina, asiantuntija, kotouttamisen osaamiskeskus, TEM Tila: Tietolinja, K. krs Sisältö: Järjestäjä: Kotouttamisen osaamiskeskus, työ- ja elinkeinoministeriö Opetus- ja kulttuuriyksikön johtajan ajankohtaiskatsaus 12:45 - 13:30 9.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 13:00 - 14:30 Koulutus, konsultointi ja viestintä Päivärinta, Terhi, johtaja, opetus ja kulttuuri B 3.2, 3. krs Suomen kuntaliitto KT:n työmarkkinaseminaari 9.9.2015 Kuvaus: Tietoiskuja ajankohtaisista työmarkkina-asioista 13.00 - 13.30 Ajankohtaista neuvottelu- ja sopimustoiminnasta, työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 13.30 - 13.45 Työelämää koskeva työlainsäädäntö, neuvottelupäällikkö Sari Ojanen 13.45 - 14.00 Sote-kuulumisia, neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas 14.00 - 14.10 Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki, tutkimuspäällikkö Margareta Heiskanen 14.10 - 14.20 Kunta-alan työelämän kehittämisohjelma, ohjelmapäällikkö Anna-Mari Jaanu Aihealue: Työmarkkinat Puhujat: Jalonen Markku, työmarkkinajohtaja, KT Kuntatyönantajat Ojanen Sari, neuvottelupäällikkö, KT Kuntatyönantajat Nybondas-Kangas Henrika, neuvottelupäällikkö, KT Kuntatyönantajat Heiskanen Margareta, tutkimuspäällikkö, KT Kuntatyönantajat Jaanu Anna-Mari, ohjelmapäällikkö, KT Kuntatyönantajat Tila: Iso luentosali, 1. krs Sisältö: Järjestäjä: KT Kuntatyönantajat Vammaisten ihmisten palveluiden järjestäminen ja uudistuva hankintalaki 13:00 - 13:20 9.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Sosiaali, terveys ja hyvinvointi Puhujat: Lappalainen Tiina, sosiaalipoliittinen asiantuntija, Invalidiliitto ry; Gustafsson Henrik, lakimies, Invalidiliitto ry; Virkamäki Markku, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tila: Tietolinja, K. krs Sisältö: Järjestäjä: Perhepalvelut ja sosiaalipedagoginen hevostoiminta 13:00 - 13:20 9.9.2015 Kuvaus: Lasten ja nuorten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan keinoin julkisissa palveluissa. Toiminnan tavoitteena on mm. sosiaalisten vuorovaikutustaitojen parantaminen, käytöshäiriöiden lievittäminen, koulunkäynnin tukeminen ja minäkuvan vahvistaminen. Vielä tunnistamaton mahdollisuus tukea tehokkaasti lasten ja nuorten hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä ja sen aiheuttamaa inhimillistä pahoinvointia ja kalliiden korjaavien menetelmien käyttöä. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 203 Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 13:00 - 13:20 Sosiaali, terveys ja hyvinvointi Margit Rajahalme Perhepalvelujen palvelualueen johtaja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Huone A 3.7, 3. krs Ypäjän kunta ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä/Perhepalvelut Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon - viestintävälineet kuntoon 9.9.2015 Kuvaus: Infopankki.fi tarjoaa valmiin viestintämallin monikieliseen kuntatiedotukseen. Infopankki on otettu tänä vuonna käyttöön myös Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjoella, jossa valmistaudutaan ydinvoimalan rakentamisen suurhankkeeseen: alueelle sijoittuvien yritysten henkilöstölle kohdennettavat palvelut on koottu Infopankki.fi -sivustolle. Alueella myös kehitetään Infopankki-sivustoa elinkeinoelämää yhä paremmin huomioivaksi. Raahen seutukunta, Ylivieskan seutukuntayhdistys ry ja Kokkolan kaupunki liitty Aihealue: Julkinen hallinto Puhujat: Korhonen Salla, pääsihteeri, Hanhikivi-jatkoyhteyshanke, Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Tila: Tietokimara, K. krs Sisältö: Järjestäjä: Infopankki / Helsingin kaupunki Kuntaomisteisten yhtiöiden johtaminen kaksoisjohtamisen rinnalla 13:00 - 13:45 9.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 13:00 - 13:45 Paneelikeskustelu Julkinen hallinto Varmistuu myöhemmin Linjat, 2. krs FCG 9.9.2015 Vaikuttavuutta työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamiseen - tiedon keräämisestä tiedolla johtamiseen Kuvaus: Aihealue: Sosiaali, terveys ja hyvinvointi Puhujat: Tila: Huone A 3.4, 3. krs Sisältö: Järjestäjä: Keva, Työelämäpalvelut-yksikkö Digitalisaatio valtaa kunnat ja kaupungit - Miten edetään kohti modulaarisia ratkaisuja ja 13:00 - 13:20 9.9.2015 vältetään Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 13:00 - 14:15 Teknologia ja tietoyhteiskunta Casey Thomas, Research Scientist, VTT Huone A 3.3, 3. krs VTT 9.9.2015 Tietosuojan uudet tuulet puhaltavat, pysyykö purtesi pystyssä Kuvaus: EU Tietosuoja-asetus ja sen vaikutukset toimintaan, Tietosuojavaltuutetun toimiston asiantuntija Tietosuojan tikapuut, lokit ja omavalvonta, kehittämispäällikkö Helena Eronen, PSSHP Kirjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa,neuvotteleva virkamies Pia-Liisa Heiliö, STM Kansalaisen terveystilin käyttökokemuksia, projektipäällikkö Jari Numminen, Hämeenlinnan kaupunki Aihealue: Sosiaali, terveys ja hyvinvointi Puhujat: Hartikainen Kauko, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Eronen Helena, kehittämispäällikkö, PSSHP Heiliö Pia-Liisa, neuvotteleva virkamies, STM Numminen Jari, projektipäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki Tila: B 3.3, 3. krs Sisältö: Järjestäjä: Kuntaliitto, Sosiaali ja terveys Asumispalvelujen vaihtoehtoja 13:00 - 13:45 9.9.2015 Kuvaus: Kuntaliiton Alueet ja Yhdyskunnat ja Sosiaali- ja terveys yksiköiden yhteisseminaari Aihealue: Palvelut ; Elinkeinot ja työllisyys ; Koulutus, konsultointi ja viestintä ; Rakennettu ympäristö ; Sosiaali, terveys ja hyvinvointi Puhujat: Poikonen, Pirjo, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Hassi, Laura, asiantuntija, Kuntaliitto Savela, Anna-Mari, kehittämispäällikkö, Joensuun kaupunki Harjula, Leena, tilaajapäällikkö/Ikäihmisten palvelut, Hämeenlinnan kaupunki, Turkka, Satu, Seudullinen erityisryhmien asumispalveluvastaava, Oulunkaaren kuntayhtymä Tila: 1.6, 1. krs LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 203 Sisältö: Laura Hassi, [email protected] Pirjo Poikonen, [email protected] Eevaliisa Virnes, [email protected] Ellen Vogt, [email protected] Järjestäjä: Kuntaliitto, Alueet ja yhdyskunnat, Sosiaali ja terveys Kuntajohtamisen työvälineet käyttöön! 13:00 - 14:00 9.9.2015 Kuvaus: - Mistä on onnistunut kuntajohtaminen tehty? - Johtajasopimus ja sen prosessin mallinnus - Johtoryhmätyön arviointiväline ja kyselyn tulokset - Kunnan strategialähtöisen kehittämistoiminnan johtaminen - Sähköinen hyvinvointikertomus kunnan hyvinvointijohtamisen välineenä. Uusi sähköinen työväline päätösten vaikutusten ennakkoarviointiin Aihealue: Julkinen hallinto Puhujat: Pauni, Markus, kehityspäällikkö, Kuntaliitto Sallinen, Sini erityisasiantuntija, Kuntaliitto Salenius, Maria, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Rinne, Tiina, ohjelmakoordinaattori, Kuntaliitto Sormunen, Anne, johtava konsultti, FCG Tila: B 3.1, 3. krs Sisältö: Tule hakemaan eväitä onnistuneeseen kuntajohtamiseen! Tietoiskussa esitellään Kuntaliitossa luotuja uusia johtamisen työvälineitä ja pohditaan taitavan kuntajohtamisen kulmakiviä. Järjestäjä: Kuntaliitto, Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntien yhteisten ohjelmistotuotteiden hallinta 13:00 - 13:45 9.9.2015 Kuvaus: Miniseminaarissa esitellään kaksi case-tapausta, joiden osalta pohditaan kuntien kehittämien ja käyttämien ohjelmistoratkaisujen hallintamallia kaikkia kuntia hyödyttävällä tavalla. Case 1, Hätäajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmä, Case 2 Avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä Koha. Kolmas puheenvuoro on Kuntaliiton kommenttipuheenvuoro kuntien yhteisen tuotehallinnan haasteista. Aihealue: Teknologia ja tietoyhteiskunta ; Julkinen hallinto ; Kulttuuri ja liikunta ; Liikenne ja matkailu Puhujat: Jukka Talvi, Liikenneinsinööri, Oulun kaupunki; Virpi Launonen, Kirjastotoimenjohtaja, Mikkelin kaupunki; Heikki Lunnas, tietoyhteiskunta-asiain päällikkö Suomen Kuntaliitto ry Tila: A 3.8, 3. krs Sisältö: Elisa Kettunen Järjestäjä: Kuntaliiton tietoyhteiskuntayksikkö, Elisa Kettunen Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus uudistuu 13:15 - 14:00 9.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Talous, rahoitus ja vakuutus ; Sosiaali, terveys ja hyvinvointi Puhujat: Lehtonen, Sanna, kehittämispäällikkö, Kuntaliitto Soosalu, Ilari, johtaja, Kuntaliitto Tyni, Tero, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Tila: B 3.8, 3. krs Sisältö: [email protected] Järjestäjä: Kuntaliitto, kuntatalous Uutta tutkimusta: AVH-kuntoutus on viisaasti käytetty terveyseuro 13:30 - 13:50 9.9.2015 Kuvaus: Hyvin järjestetty kuntoutus aivoverenkiertohäiriöstä toipuvalle toisi kunnille isot säästöt, koska kuntoutusta saanut ihminen kuormittaa myöhemmin vähemmän kunnan sosiaalipalveluita. AVH-kuntoutus on yllättävän halpaa verrattuna laitoshoitoon. AVH-kuntoutustutkimuksen tehnyt neurologi Mika Koskinen pitää puheenvuoron. AVH ei koske vain ikääntyviä kuntalaisia, vaan sairastuneista joka neljäs on työikäinen. Jos työikäinen ei saa kuntoutusta, se vaikuttaa koko perheeseen ja voi aiheuttaa sekä ve Aihealue: Julkinen hallinto ; Talous, rahoitus ja vakuutus ; Sosiaali, terveys ja hyvinvointi Puhujat: Koskinen Mika, neurologi, Aivoliitto Tila: Huone A 3.7, 3. krs Sisältö: Järjestäjä: Yksi elämä -terveystalkoot yhdessä Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto Lukiokoulutus uudistuu vai uudistuuko? 13:45 - 14:30 9.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 13:50 - 14:30 Koulutus, konsultointi ja viestintä Eskelinen, Lieselotte, erityisasiantuntija, Kuntaliitto B 3.2, 3. krs Suomen kuntaliitto Energiatehokkuussopimus ja Kuntaliiton kestävän kehityksen sitoumukset 9.9.2015 Kuvaus: Yli-insinööri Pia Outinen Energiamarkkinavirasto: Uusi energiatehokkuussopimuskausi Vantaan energiatehokkuusasiantuntija Marita Tamminen: Vantaan keinot energiansäästöön Kuntatalon toimitilavastaava Risto Timonen: Mitä Kuntatalossa on tehty energian säästämiseksi? Aihealue: Rakennettu ympäristö Puhujat: Outinen, Pia, yli-insinööri, Energiamarkkinavirasto Luoma, Kalevi, energiainsinööri, Kuntaliitto Mattsson, LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 203 Tila: Sisältö: Järjestäjä: 14:00 - 14:20 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 14:00 - 14:20 Lotta, asiantuntija, Kuntaliitto Timonen, Risto, yksikön päällikkö, KL-Palvelut Oy B 3.4, 3. krs Kalevi Luoma, [email protected] Lotta Mattsson, [email protected] Kuntaliitto, Alueet ja yhdyskunnat -yksikkö Hajautetun energian uudet innovatiiviset ratkaisut 9.9.2015 Rakennettu ympäristö Pihlainen Ilkka, Ympäristö ja energia tulosalueen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Linjat, 2. krs FCG 9.9.2015 Järjestöissä tiedetään, mitä kuntalaiset tarvitsevat! Sote-järjestöt ja kunta toistensa tukena. Kuvaus: Suomessa on noin 10 000 sosiaali- ja terveysalan yhdistystä. Sekä kunnalla että yhdistyksillä on sama tavoite, kuntalaisten hyvinvointi. Tärkeintä on se, että kuntalaiset löytävät oman lähiyhteisönsä ja saavat tarvitsemansa palvelut. Tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan miten kunta ja yhdistykset löytävät nykyistä paremmin toisensa. Aihealue: Järjestöt, yhdistykset ; Sosiaali, terveys ja hyvinvointi Puhujat: johtaja Anne Knaapi, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Tila: Tietokimara, K. krs Sisältö: Järjestäjä: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys Kuntien tuottavuusloikka 14:00 - 14:20 9.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 14:00 - 15:30 Halttunen Jyrki, toimitusjohtaja, Kuntien Tiera Oy Huone 1.6, 1. krs Kuntien Tiera Oy 9.9.2015 Kaupunkien tuottavuusseminaari Kuvaus: Alustava ohjelma: Tuottavuudesta yksityisellä ja julkisella sektorilla VM:n puheenvuoro: Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta Mikko Mehtonen ja Samuel Ranta-aho: 20 kaupungin tuottavuusvertailun laajentamien, tulokset 2013-2014 ja teknisen sektorin tuottavuusmittarit (1/2 tuntia) B 3.8 Aihealue: Talous, rahoitus ja vakuutus ; Elinkeinot ja työllisyys ; Rakennettu ympäristö ; Julkinen hallinto Puhujat: Mehtonen Mikko, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Aronen Kauko, kaupunkitutkimuspäällikkö, Kuntaliitto Ranta-Aho Samuel, projektitutkija, Kuntaliitto Tila: B 3.8, 3. krs Sisältö: Aronen Kauko, [email protected] Mehtonen Mikko, [email protected] Järjestäjä: Kuntaliitto, Kuntatalous, Alueet ja yhdyskunnat Miten johtaa hallitusti kuntakonsernia? 14:00 - 15:00 9.9.2015 Kuvaus: Miten kuntalain uudet säännökset ohjaavat konsernijohtamista? Mitä muutoksia johtamisen lisäksi on tehtävä sääntöihin ja ohjeisiin? Miten Kuntaliiton suosituksia voi hyödyntää konsernijohtamisen vahvistamisessa? Miten kuntakonsernin johtamista kehitetään Kuntaliiton kehittämistyössä? Aihealue: Julkinen hallinto ; Lakiasiat Puhujat: Mononen Kirsi, johtava lakimies, Kuntaliitto Kietäväinen Timo, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto Asikainen Jarmo, kehitysjohtaja, Kuntaliitto & FCG Tila: Aula, 3. krs Sisältö: Sini Sallinen, [email protected] Järjestäjä: Kuntaliitto, Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Ajankohtaista julkisista hankinnoista, mm. uudistuva hankintalaki 14:00 - 15:00 9.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 14:00 - 15:30 Kuvaus: Lakiasiat ; Palvelut Julkisten hankintojen neuvontayksikön asiantuntijat B 3.6, 3. krs Juha Myllymäki, juha.myllymaki[at]kuntaliitto.fi puh.+358 50 648 94 Julkisten hankintojen neuvontayksikkö, Kuntaliitto Feminism och makt i samhället 9.9.2015 Den svenska partiledaren Gudrun Schyman föreläser om feminismens roll i arbetet för jämställdhet och LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 203 icke-diskriminering. Hon gör en maktanalys för att belysa att det finns inbyggda strukturella konflikter som kan lösas med politikoch visar konkreta exempel på jämställdhetsarbetet i kommunerna i Sverige. Kommentar: Anna Jungner-Nordgren, Svenska Kvinnoförbundet och Sinikka Mikola, Kommunförbundet. Aihealue: EU ja kansainvälisyys ; Julkinen hallinto Puhujat: Schyman, Gudrun, partiledare, Feministiskt Initiativ Tila: A 3.6, 3. krs Sisältö: Järjestäjä: Svenska och internationella enheten JIT-sopimusehdot ja it-sopimukset kunnissa 14:00 - 14:45 9.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 14:15 - 15:15 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 14:30 - 14:50 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 14:30 - 14:50 JIT-sopimusehdot; Kuntapuheenvuoro it-sopimuksista käytännössä Teknologia ja tietoyhteiskunta ; Julkinen hallinto Martin von Willebrand, COSS; Antti Ylä-Jarkko, Vantaa. A 3.8, 3. krs Elisa Kettunen Kuntaliiton tietoyhteiskuntayksikkö, Elisa Kettunen Lähipalvelut - kuntalainen osallisena päätöksenteossa 9.9.2015 Palvelut ; Julkinen hallinto B 3.1, 3. krs Kuntaliitto, Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kansalaisopisto kunnan hyvinvointistrategian ytimessä 9.9.2015 Kansalaisopistoilla on merkittävä rooli kunnan hyvinvointistrategian toteuttamisessa. Koulutus, konsultointi ja viestintä ; Sosiaali, terveys ja hyvinvointi ; Palvelut Rehtori Hannu Patamaa, Karstulan kansalaisopisto Tietokimara, K. krs Kansalaisopistojen liitto KoL Kansalainen on kuntalainen - kunnat ja Kansalaisneuvonta 9.9.2015 Kuvaus: Miten kunnat ja Kansalaisneuvonta voivat tukea toistensa toimintaa, mitä Kansalaisneuvonta voi kertoa kuntien asioista ja palveluista eri tilanteissa, miten kunnat voivat tarvittaessa ohjata asiakkaitaan ottamaan yhteyttä Kansalaisneuvontaan. Aihealue: Julkinen hallinto ; Palvelut Puhujat: Korkeala, Hannu, apulaisjohtaja Valtiokonttori Tila: Huone A 3.4, 3. krs Sisältö: Järjestäjä: Kansalaisneuvonta, Valtiokonttori Smart Water - vesihuollon älykkäät ratkaisut 14:30 - 14:50 9.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Rakennettu ympäristö Puhujat: Sillanpää Jani, vesihuollon tulosalueen johtaja ja Markus Sunela, erikoissuunnittelija, FCG Suunnittelu ja tekniikka Tila: Linjat, 2. krs Sisältö: Järjestäjä: FCG Monetra: Palvelukeskus tehostaa henkilöstö- ja taloushallinnon yhteistyössä asiakkaan 14:30 - 14:50 9.9.2015 kanssa Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 14:30 - 16:00 Julkinen hallinto ; Talous, rahoitus ja vakuutus ; Palvelut Päivi Pitkänen, toimitusjohtaja, Monetra Oy Huone A 3.2, 3. krs 9.9.2015 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä Kuvaus: Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä Aihealue: Sosiaali, terveys ja hyvinvointi LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 203 Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 14:45 - 15:30 Uotinen Sami, johtava lakimies, Kuntaliitto B 3.3, 3. krs Kuntaliitto, Sosiaali ja terveys Mitä kuuluu kuntien ja maakuntien ilmastotyölle? 9.9.2015 Kuvaus: Tule kuulemaan ilmastokyselyn tuloksia! Aihealue: Rakennettu ympäristö Puhujat: Parviainen, Jarno, projektitutkija, Kuntaliitto Heikinheimo, Pirkko, neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö Tila: B 3.4, 3. krs Sisältö: Lotta Mattsson, [email protected] Järjestäjä: Kuntaliitto, Alueet ja yhdyskunnat -yksikkö Perusopetuksen ajankohtaiset asiat 14:45 - 15:30 9.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 15:00 - 15:45 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 15:00 - 15:20 Koulutus, konsultointi ja viestintä Karvonen, Juha, kehittämispäällikkö, Kuntaliitto B 3.2, 3. krs Suomen kuntaliitto Uusi hallitus - uusi kunta, mikä strategiaksi? 9.9.2015 Paneelin osallistujat vahvistetaan myöhemmin. Julkinen hallinto ; Koulutus, konsultointi ja viestintä Varmistuu myöhemmin Linjat, 2. krs FCG 9.9.2015 Tee hyvää, jaa hyvää! Yhteiskunnallinen yritys -merkki Kuvaus: Tule kuulemaan kuinka yritys voi tehdä hyvää ja jakaa hyvää. Tietoisku Yhteiskunnallinen yritys -merkistä ja esimerkkicaseja eri aloilta. Aihealue: Palvelut Puhujat: Ollikka Niina Brand Manager Suomalaisen Työn Liitto Tila: Tietokimara, K. krs Sisältö: Järjestäjä: Suomalaisen Työn Liitto Talouden näkymät 15:00 - 16:30 9.9.2015 Kuvaus: Tuleva hallituskausi ja kuntia koskevat linjaukset. Kansainvälisen talouden näkymät ja julkisten talouksien tasapainottuminen.Miltä kuntatalous näyttää vuonna 2019? Kuntatalouden näkymät tulevalla hallituskaudella. Aihealue: Talous, rahoitus ja vakuutus ; Julkinen hallinto Puhujat: Puhuja VM:stä, Kiviniemi, Mari, varapääsihteeri, OECD, Kietäväinen, Timo, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto Soosalu, Ilari, johtaja, Kuntaliitto Tila: Luentosali, 1. krs Sisältö: [email protected] Järjestäjä: Kuntaliitto, kuntatalous JulkICTLab on digitaalisten palvelujen kehittämisympäristö myös kunnille 15:00 - 15:45 9.9.2015 Kuvaus: JulkICTLab on palvelukehitysympäristö, johon etsitään innovatiivisia kehitysprojekteja myös kunnista. Yksi JulkICTLabissä kehitetty palvelu on Hallinnon karttapalvelu joka on suunniteltu myös kuntien tarpeita ajatellen. Karttapalvelun käyttö ei vaadi erityisosaamista ja antaa mahdollisuuden eri toimialojen virkamiehille hyödyntää paikkatietoa entistä monipuolisemmin. Aihealue: Teknologia ja tietoyhteiskunta ; Julkinen hallinto ; Palvelut Puhujat: Mikael Vakkari, VM. Jani Kylmäaho, MML. Tila: A 3.8, 3. krs Sisältö: Järjestäjä: Kuntaliiton tietoyhteiskuntayksikkö, Elisa Kettunen Kuntajohtamisen kehittäminen monimutkaisuuden keskellä: johtamisen sertifi 15:30 - 16:15 9.9.2015 Kuvaus: Paneeli Kuntaliitto-konsernin kuntajohtamisen sertifikaatit Aihealue: Julkinen hallinto Puhujat: Lehikoinen Marita, toimialajohtaja, FCG Pauni Markus, kehityspäällikkö, Kuntaliitto Terttu Pakarinen, LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 203 Tila: Sisältö: Järjestäjä: 15:30 - 16:15 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 15:45 - 16:30 kehittämispäällikkö, KT B 3.6, 3. krs Markus Pauni, [email protected] Kuntaliitto, Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntarakenneinfo 9.9.2015 Julkinen hallinto B 3.1, 3. krs Kuntaliitto, Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen 3D kaupunkimallit, kansalaisen palvelut ja rajapinnat 9.9.2015 Kuvaus: Kolmiulotteisia kaupunkimalleja ollaan suunnittelemassa ja toteuttamassa. Kansalaisten tarvitsema ajantasainen tieto liikkuu rajapintapalveluissa eri prosessien ja toimijoiden välillä. Kaupunkimallien rakentamista ohjeistetaan ja rajapintapalvelut ovat käyttöönotettavissa. Aihealue: Rakennettu ympäristö ; Teknologia ja tietoyhteiskunta Puhujat: Holopainen, Matti, kehittämispäällikkö, Kuntaliitto Tila: B 3.4, 3. krs Sisältö: Matti Holopainen, [email protected] Järjestäjä: Kuntaliitto, Alueet ja yhdyskunnat -yksikkö Kunta/kouluyhteistyön mahdollisuuksista E+ -ohjelmassa 15:45 - 16:30 9.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 16:00 - 16:30 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 16:00 - 16:45 Koulutus, konsultointi ja viestintä ; Julkinen hallinto Ohjelma-asiantuntija Tytti Voutilainen, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO B 3.2, 3. krs 9.9.2015 Luottamushenkilön rooli kunta-alan uudistuksissa Julkinen hallinto Varmistuu myöhemmin Linjat, 2. krs FCG 9.9.2015 Asianhallinnan viitearkkitehtuuri ja arkistolain uudistus Kuvaus: Tilannekatsaukset Aihealue: Julkinen hallinto ; Teknologia ja tietoyhteiskunta Puhujat: Heini Holopainen, asianhallinnan viitearkkitehtuurityöryhmän projektipäällikkö, Kuntien Tiera ja Maaret Botska, asiakirjahallinnon kehityspäällikkö, Suomen Kuntaliitto. Tila: A 3.8, 3. krs Sisältö: Maaret Botska, Kuntaliitto. Järjestäjä: Kuntaliiton tietoyhteiskuntayksikkö, Elisa Kettunen Monikanavainen ja joustava kunta: sähköiset välineet muokkaavat palveluja ja 09:00 - 09:45 10.9.2015 kuntayhteistyötä Kuvaus: Monikanavaiset etäpalvelut tekevät tuloaan kuntien palveluihin. Sähköiset järjestelmät lisäävät joustavuutta kuntatyöhön ja sujuvoittavat kuntien välistä yhteistyötä. Case-esimerkit Valtiovarainministeriön kuntakokeiluista ja esimerkki kuntayhteistyön ja sähköisten järjestelmien kehittämisestä. Aihealue: Julkinen hallinto ; Koulutus, konsultointi ja viestintä ; Teknologia ja tietoyhteiskunta Puhujat: Korhonen Sirpa, johtava konsultti ja Jalava Tuomas, konsultti, FCG Konsultointi Tila: Linjat, 2. krs Sisältö: Järjestäjä: FCG Ajankohtaista ARTTU2-tutkimusohjelmasta 09:00 - 09:45 10.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Julkinen hallinto Puhujat: Tila: B 3.1, 3. krs LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 203 Sisältö: Järjestäjä: Kuntaliitto, Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Yhteinen jätehuoltomme - vastuut ja konserniyhteistyö 09:00 - 09:30 10.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 09:00 - 09:20 Harkittua omistajuutta jätehuoltoon -projekti Rakennettu ympäristö Innala, Tuulia, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Virtanen, Heli, jätehuoltokoordinaattori, Hämeenlinnan kaupunki B 3.4, 3. krs Tuulia Innala, [email protected] Kuntaliitto, Alueet ja yhdyskunnat -yksikkö Pääekonomistin katsaus 10.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 09:00 - 09:45 Talous, rahoitus ja vakuutus Punakallio, Minna, pääekonomisti, Kuntaliitto B 3.8, 3. krs [email protected] Kuntaliitto, kuntatalous Hallitusohjelma ja digitalisaatio 10.9.2015 Kuvaus: Hallitusohjelman tavoitteet digitalisaatiolta. Mitä digitalisaatio tarkoittaa kunnissa? Aihealue: Teknologia ja tietoyhteiskunta ; Julkinen hallinto Puhujat: Anna-Maija Karjalainen, ICT-johtaja, VM; Heikki Lunnas, tietoyhteiskunta-asiain päällikkö, Suomen Kuntaliitto Tila: A 3.8, 3. krs Sisältö: Kuntaliitto: Elisa Kettunen, VM: Heikki Talkkari Järjestäjä: Kuntaliiton tietoyhteiskuntayksikkö ja valtiovarainministeriö Kansalainen on kuntalainen - kunnat ja Kansalaisneuvonta 09:30 - 09:50 10.9.2015 Kuvaus: Miten kunnat ja Kansalaisneuvonta voivat tukea toistensa toimintaa, mitä Kansalaisneuvonta voi kertoa kuntien asioista ja palveluista eri tilanteissa, miten kunnat voivat tarvittaessa ohjata asiakkaitaan ottamaan yhteyttä Kansalaisneuvontaan. Aihealue: Julkinen hallinto ; Palvelut Puhujat: Korkeala, Hannu, apulaisjohtaja Valtiokonttori Tila: Huone A 3.4, 3. krs Sisältö: Järjestäjä: Kansalaisneuvonta, Valtiokonttori Klubitalojen lisäarvo kunnille mielenterveyspalvelujen rakennemuutoksessa 09:30 - 09:50 10.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 09:30 - 11:30 Järjestöt, yhdistykset ; Sosiaali, terveys ja hyvinvointi ; Elinkeinot ja työllisyys Hänninen, Esko, sosiaalineuvos, Suomen Klubitalot ry Tietolinja, K. krs Vates-säätiö 10.9.2015 Lakiklinikka Kuvaus: - Uusi kuntalaki sopimusohjauksen näkökulmasta - Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa - Velvollisuus liittyä kaukolämpöön - Yksityisoikeudellisten saatavien vanhentuminen ja vanhentumisen katkaisutoimenpiteet - Valtiontukisääntelyn huomioon ottaminen kunnallisessa päätöksenteossa Aihealue: Lakiasiat Puhujat: Hoppu-Mäenpää Leena, lakimies, Kuntaliitto Matilainen Sampsa, lakimies, Kuntaliitto Ijäs Susanna, lakimies, Kuntaliitto Jännäri Joonas, lakimies, Kuntaliitto Lebedeff Pirkka-Petri, johtava lakimies Tila: B 3.6, 3. krs Sisältö: Päivi Palmu, [email protected] Järjestäjä: Kuntaliitto, Lakiyksikkö Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä 09:30 - 11:00 10.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä Sosiaali, terveys ja hyvinvointi Uotinen Sami, johtava lakimies, Kuntaliitto B 3.3, 3. krs Kuntaliitto, Sosiaali ja terveys LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 203 09:30 - 09:50 10.9.2015 Kuntatalousohjelma ja talousarvioesitys 2016 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 09:30 - 10:15 Talous, rahoitus ja vakuutus Vuorento, Reijo, apulaisjohtaja, Kuntaliitto B 3.8, 3. krs [email protected] Kuntaliitto, kuntatalous Varhaiskasvatus ja johtaminen -vaikeaako? 10.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 09:30 - 10:00 Koulutus, konsultointi ja viestintä Lahtinen, Jarkko, erityisasiantuntija, Kuntaliitto B 3.2, 3. krs Erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen, Kuntaliitto, puh. 050 361 4526 Suomen Kuntaliitto Uuden, kansainvälisten ja EU-asioiden viestintäfoorumi-esittely 10.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 09:45 - 10:30 09.30-10.00 Uuden, kansainvälisten ja EU-asioiden viestintäfoorumin-esittely EU ja kansainvälisyys A 3.6, 3. krs Ruotsinkielinen ja kansainvälinen yksikkö Ajankohtaista alueilta ja alueista 10.9.2015 Kuvaus: Tilaisuuden tavoitteena on hallitusohjelman kirjausten pohjalta arvioida alueiden tilannetta ja tulevaisuutta niin hallinnon kuin aluekehittämisenkin näkökulmasta.Vuoden 2014 aikana käynnistetyssä VIRSU -hankkeessa selvitettiin alue- ja keskushallinnon virastojen sekä valtion ja kuntien välistä työnjakoa sekä aluehallinnon tehtäviä eri näkökulmista. Hanke tarjoaa pohjaa rakenteiden uudistamiselle. Aihealue: Elinkeinot ja työllisyys Puhujat: Karvo, Ulla, kehityspäällikkö, Kuntaliitto Mäkinen, Annukka, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Tila: B 3.4, 3. krs Sisältö: Ulla Karvo, [email protected] Annukka Mäkinen, [email protected] Järjestäjä: Kuntaliitto, Alueet ja yhdyskunnat -yksikkö Kansalaisopisto senioreiden arjen voimavarana 10:00 - 10:20 10.9.2015 Kuvaus: Iäkkäät muodostavat merkittävän kansalaisopistojen käyttäjäryhmän. Kuinka opistot toimivat hyvinvoivan ja aktiivisen ikääntymisen lähteenä? Aihealue: Koulutus, konsultointi ja viestintä ; Sosiaali, terveys ja hyvinvointi ; Palvelut Puhujat: Toimialajohtaja, väitöskirjatutkija Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, Setlementtiliitto Tila: Tietokimara, K. krs Sisältö: Järjestäjä: Kansalaisopistojen liitto KoL Valtakunnallinen Diak hankekumppanina 10:00 - 10:20 10.9.2015 Kuvaus: Valtakunnallinen Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) kouluttaa sosiaali-terveys- ja tulkkausalan asiantuntijoita, mutta tarjoamme myös työelämälle koulutus-, tutkimus- ja kehittämispalveluita. Tule kuulemaan ja keskustelemaan hanketoiminnastamme ja siitä miten voisimme tehdä yheistyötä. Aihealue: Koulutus, konsultointi ja viestintä ; Sosiaali, terveys ja hyvinvointi Puhujat: Aluekoordinaattori Jukka Koskiniemi, Diakonia-ammattikorkeakoulu Tila: Huone A 3.3, 3. krs Sisältö: Järjestäjä: Diakonia-ammattikorkeakoulu Miten sote-palveluketjut otetaan hallintaan? 10:00 - 10:45 10.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Julkinen hallinto ; Koulutus, konsultointi ja viestintä ; Sosiaali, terveys ja hyvinvointi Puhujat: Kokko Petra, toimialajohtaja; Pitkänen Virpi, erityisasiantuntija ja Sjöblom Minna-Liisa, erityisasiantuntija, FCG Konsultointi Tila: Linjat, 2. krs Sisältö: Järjestäjä: FCG LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 203 10:00 - 10:20 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 10:00 - 10:20 Kuvaus: 10.9.2015 Tulppa-avokuntoutus teidänkin kuntaan! Julkinen hallinto ; Järjestöt, yhdistykset ; Sosiaali, terveys ja hyvinvointi Lääketieteen tohtori, erikoislääkäri Matti Ketonen Huone A 3.7, 3. krs Yksi elämä -terveystalkoot yhdessä Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto Sähköisellä palvelusetelillä eroon kuntatoimijan manuaalisista työvaiheista 10.9.2015 Effector Palvelusetelit -järjestelmä mahdollistaa täysin sähköisen palveluseteliprosessin aina palveluntuottajahausta laskunkäsittelyyn asti. Tule kuulemaan, kuinka palvelusetelipäätöksen sähköinen allekirjoitus, tiedoksianto eKirje-palvelun avulla ja hoitopalautteen reaaliaikainen sähköinen välittyminen virtaviivaistavat palveluseteleiden myöntämisprosessin. Aihealue: Puhujat: Esselström Leif, toimitusjohtaja, Polycon Oy Tila: Tietolinja, K. krs Sisältö: Järjestäjä: Valiokuntamalli, puheenjohtajamalli, pormestarimalli - mitä näitä nyt onkaa 10:00 - 10:45 10.9.2015 Kuvaus: Mikä on uuden kuntalain merkitys kunnan johtamisjärjestelmän kehittämiselle? Tule kuuntelemaan, kun kuntien edustajat pohdiskelevat erilaisten organisointimallien vahvuuksia ja heikkouksia! Aihealue: Julkinen hallinto Puhujat: Puheenjohtaja: Sini Sallinen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Puhujat: Ollikainen, Antti, kunnanhallituksen puheenjohtaja, Kempele Luukkonen, Aino-Maija, kaupunginjohtaja, Pori Rissanen Helena, pormestari, Pirkkala Tila: B 3.1, 3. krs Sisältö: Järjestäjä: Kuntaliitto, Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset 10:00 - 10:20 10.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 10:00 - 10:45 Talous, rahoitus ja vakuutus Hakola, Jukka, veroasiantuntija, Kuntaliitto B 3.8, 3. krs Kuntaliitto, kuntatalous Kuntatalouden ohjaus ja Kuntatieto-ohjelma 10.9.2015 Kuvaus: Katsaus kuntatalouden ohjaukseen valtiovarainministeriössä ja Kuntatieto-ohjelman toimenpiteisiin tietotarpeiden täyttämisessä. Aihealue: Julkinen hallinto ; Teknologia ja tietoyhteiskunta ; Talous, rahoitus ja vakuutus Puhujat: Jani Pitkäniemi, finanssineuvos, VM; Jani Heikkinen, projektipäällikkö, VM. Tila: A 3.8, 3. krs Sisältö: Heikki Talkkari, VM. Järjestäjä: Kuntaliiton tietoyhteiskuntayksikkö ja valtiovarainministeriö Kuntien ja maakuntien Venäjä-yhteistyö 10:00 - 10:30 10.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 10:30 - 10:50 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 10:30 - 10:50 10.00-10.30 Kuntien ja maakuntien Venäjä-yhteistyö EU ja kansainvälisyys Puhuja ilmoitetaan myöhemmin A 3.6, 3. krs Ruotsinkielinen ja kansainvälinen yksikkö Mikä tekee kaupunkiseudusta älykkään? 10.9.2015 Teknologia ja tietoyhteiskunta Airaksinen Miimu, Research Professor, VTT Huone A 3.7, 3. krs VTT 10.9.2015 Säästä henkilöstökuluissa, hallitse riskit ja säilytä palvelutaso LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 203 Kuvaus: Merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia etuja palvelutasosta tinkimättä optimoidulla henkilöstön sisäisellä resurssoinnilla yhdistettynä ulkoistettuun henkilöstövälitykseen. Aihealue: Julkinen hallinto ; Talous, rahoitus ja vakuutus ; Sosiaali, terveys ja hyvinvointi ; Työmarkkinat Puhujat: Romppanen Marko, myyntipäällikkö, Seuturekry Oy Tila: Tietokimara, K. krs Sisältö: Järjestäjä: Seuturekry Oy Kuntien valtionosuudet vuonna 2016 10:30 - 10:50 10.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 10:30 - 11:00 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 10:45 - 11:45 Talous, rahoitus ja vakuutus Lehtonen, Sanna, kehittämispäällikkö B 3.8, 3. krs [email protected] Kuntaliitto, kuntatalous Juncker, Merkel, Schulz, Draghi - mitä he valmistelevat kuntien päänmenoksi 10.9.2015 10.30-11.00 Juncker, Merkel, Schulz, Draghi - mitä he valmistelevat kuntien päänmenoksi? EU ja kansainvälisyys Rainio, Henrik, Kuntaliiton Brysselin toimiston johtaja A 3.6, 3. krs Ruotsinkielinen ja kansainvälinen yksikkö Maaseudun kehittäminen 10.9.2015 Kuvaus: Kylämyönteisin kunta 2015 -kilpailun voittajan julkistaminen Maaseutuvaikutusten arviointi päätöksenteossa Aihealue: Palvelut ; Elinkeinot ja työllisyys Puhujat: Kietäväinen, Timo, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto Uusitalo, Eero, puheenjohtaja, Suomen Kylätoiminta ry Väre, Taina, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Tila: B 3.4, 3. krs Sisältö: Taina Väre, [email protected] Järjestäjä: Soten uudistamisen ja yhteiselon koulutuksellinen tuki 11:00 - 11:45 10.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 11:00 - 11:45 Julkinen hallinto ; Koulutus, konsultointi ja viestintä ; Sosiaali, terveys ja hyvinvointi Varmistuu myöhemmin Linjat, 2. krs FCG 10.9.2015 Kehittämisyhtiöiden rooli elinkeinopolitiikan toteuttamisessa Kuvaus: Markku Andersson laati keväällä 2015 elinkeinoministeri Vapaavuoren toimeksiannosta selvityksen Kuntaomisteisten kehittämisyhtiöiden roolista elinkeinopolitiikan toteuttamisessa sekä paikalliselta että kansalliselta tasolta katsottuna. Tilaisuuden tavoitteena on esitellä selvitysmiehen ehdotuksia ja niiden pohjalta mahdollisesti käynnistyvää jatkovalmistelua. Aihealue: Elinkeinot ja työllisyys Puhujat: Käki, Mervi, toimitusjohtaja, Linnan Kehitys Oy Andersson, Markku, Kuntaliiton hallituksen I varapuheenjohtaja Tila: 1.6, 1. krs Sisältö: Jarkko Huovinen Järjestäjä: Lähipalvelut muuttuvissa rakenteissa -selvityksen alustavia tuloksia 11:00 - 11:45 10.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 11:00 - 11:20 Julkinen hallinto ; Palvelut B 3.1, 3. krs Kuntaliitto, Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntien investoinnit ja velka - mitä nyt? 10.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Talous, rahoitus ja vakuutus LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 203 Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 11:00 - 11:45 Vaine, Jari, erityisasiantuntija, rahoitusala, Kuntaliitto B 3.8, 3. krs [email protected] Kuntaliitto, kuntatalous Katsaus JHS-järjestelmän kehittämiseen ja JIT-sopimusehtojen (JHS 166) uusi 10.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 11:00 - 11:30 Teknologia ja tietoyhteiskunta ; Julkinen hallinto Sami Kivivasara, lainsäädäntöneuvos, VM; toinen puhuja varmistuu myöhemmin. A 3.8, 3. krs Heikki Talkkari, VM. Tommi Karttaavi, Kuntaliitto. Kuntaliiton tietoyhteiskuntayksikkö ja valtiovarainministeriö EU:n digitaalistrategia - lisää sääntelyä vai potkua kuntapalveluiden digit 10.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 11:15 - 12:45 11.00-11.30 EU:n digitaalistrategia - lisää sääntelyä vai potkua kuntapalveluiden digitalisoitumiseen? EU ja kansainvälisyys Puhuja ilmoitetaan myöhemmin A 3.6, 3. krs Ruotsinkielinen ja kansainvälinen yksikkö Tää on yhteinen juttu 10.9.2015 Kuvaus: Tää on yhteinen juttu - Askelmerkkejä ja näkökulmia perustoimeentulotuen Kela-siirrosta Aihealue: Sosiaali, terveys ja hyvinvointi Puhujat: Porko Maria, lakimies, Kuntaliitto Kauhanen Heli, hankepäällikkö, Kela Flinkkilä Virve, palvelupäällikkö, Vantaan kaupunki Vohlonen Anita, vakuutuspiirin johtaja, Kela Palola Elina, neuvotteleva virkamies, STM Vogt Ellen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Tila: B 3.3, 3. krs Sisältö: Järjestäjä: Kuntaliitto, Sosiaali ja terveys Panosta hyvinvointiin - se kannattaa! 11:30 - 13:00 10.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 11:30 - 11:50 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 11:30 - 12:00 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 12:00 - 12:45 Koulutus, konsultointi ja viestintä ; Sosiaali, terveys ja hyvinvointi Luentosali, 1. krs Kuntaliitto, Sosiaali ja terveys, Opetus ja kulttuuri Tarkastusta koskevat uudet säännökset 10.9.2015 Talous, rahoitus ja vakuutus Korento Sari, kehittämispäällikkö, Kuntaliitto B 3.8, 3. krs [email protected] Kuntaliitto, kuntatalous Energiaunioni ja kiertotalous - mitä vaikutuksia tulossa kuntiin? 10.9.2015 11.30-12.00 Energiaunioni ja kiertotalous - mitä vaikutuksia tulossa kuntiin? EU ja kansainvälisyys Puhuja ilmoitetaan myöhemmin A 3.6, 3. krs Ruotsinkielinen ja kansainvälinen yksikkö Kuntakonsernin tiedolla johtaminen 10.9.2015 Kuvaus: Tilaisuudessa pureudutaan kuntien parhaisiin tiedolla johtamisen käytänteisiin: o strategiaa tukevat (shvk, eva) o johdon raportointi (hr, talous) o terveyspalvelut & kustannus per potilas o kasvatus ja opetuspalvelut o henkilöstömitoituksen optimointi sosiaali- ja terveyspalveluissa o kiinteistömassan hallinta Aihealue: Julkinen hallinto ; Koulutus, konsultointi ja viestintä ; Talous, rahoitus ja vakuutus Puhujat: Haapasalo Kimmo, projektijohtaja; Sormunen Anne, johtava konsultti; Köykkä Markku, ICT-asiantuntijapalveluiden johtaja ja Pitkänen Virpi, erityisasiantuntija, FCG Konsultointi Tila: Linjat, 2. krs LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 203 Sisältö: Järjestäjä: FCG 12:00 - 13:00 10.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 12:00 - 12:30 Ajankohtaista julkisista hankinnoista, mm. uudistuva hankintalaki Lakiasiat ; Palvelut Julkisten hankintojen neuvontayksikön asiantuntijat B 3.6, 3. krs Juha Myllymäki,juha.myllymaki[at]kuntaliitto.fi puh.+358 50 648 94 Julkisten hankintojen neuvontayksikkö, Kuntaliitto Kuntien hyödyt SADe-ohjelmasta 10.9.2015 Kuvaus: Tässä osuudessa tutustutaan Sade-ohjelmassa kehitettyjen palveluiden käyttöönottoon kunnissa. Aihealue: Teknologia ja tietoyhteiskunta ; Julkinen hallinto Puhujat: Marjukka Saarijärvi, VM. Veli-Matti Laitinen, hallintojohtaja, Vaasan kaupunki. Muut puhujat varmistuvat myöhemmin. Tila: A 3.8, 3. krs Sisältö: Heikki Talkkari, VM. Järjestäjä: Kuntaliiton tietoyhteiskuntayksikkö ja valtiovarainministeriö Ammatillinen koulutus alueiden elinvoiman vahvistajana 12:15 - 13:00 10.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Koulutus, konsultointi ja viestintä Puhujat: koulutusasioiden päällikkö Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari kunnanjohtaja Heidi Rämö, Lempäälän kunta puheenjohtajana seminaarissa toimii Jyväskylän koulutuskuntayhtymän johtaja Vesa Saarikoski Tila: B 3.2, 3. krs Sisältö: Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Kuntaliitto, puh. 050 437 0045 Järjestäjä: Kunta kotouttajana - välineitä tiedolla johtamiseen 12:30 - 12:50 10.9.2015 Kuvaus: Kunnalla on tärkeä rooli kotouttajana maahanmuuton lisääntyessä. Vahva tietopohja ja tiedolla ohjaaminen tukevat kotouttamispalveluiden järjestämistä sekä kunnan työntekijöiden osaamisen kehittämistä. Tule kuulemaan miten kunnassa voidaan hyödyntää kotouttamisen osaamiskeskuksen kehittämiä, kotouttamistyötä sekä tiedolla johtamista tukevia välineitä. Aihealue: Julkinen hallinto ; Palvelut Puhujat: Forsander, Annika, kehittämispäällikkö, kotouttamisen osaamiskeskus, TEM, Kazi, Villiina, asiantuntija, kotouttamisen osaamiskeskus, TEM Tila: Tietolinja, K. krs Sisältö: Järjestäjä: Kotouttamisen osaamiskeskus, työ- ja elinkeinoministeriö Perhepalvelut ja sosiaalipedagoginen hevostoiminta 13:00 - 13:20 10.9.2015 Kuvaus: Lasten ja nuorten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan keinoin julkisissa palveluissa. Toiminnan tavoitteena on mm. sosiaalisten vuorovaikutustaitojen parantaminen, käytöshäiriöiden lievittäminen, koulunkäynnin tukeminen ja minäkuvan vahvistaminen. Vielä tunnistamaton mahdollisuus tukea tehokkaasti lasten ja nuorten hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä ja sen aiheuttamaa inhimillistä pahoinvointia ja kalliiden korjaavien menetelmien käyttöä. Aihealue: Sosiaali, terveys ja hyvinvointi Puhujat: Margit Rajahalme Perhepalvelujen palvelualueen johtaja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Tila: Huone A 3.7, 3. krs Sisältö: Järjestäjä: Ypäjän kunta ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä/Perhepalvelut Infopankki.fi - valmis viestintämalli monikieliseen kuntatiedotukseen 13:00 - 13:20 10.9.2015 Kuvaus: Infopankki.fi on verkkosivusto, joka kokoaa yhteen tärkeää tietoa Suomeen muuttoa suunnittelevalle tai täällä jo asuvalle maahanmuuttajalle. Sivusto on myös monikielisen neuvonnan työkalu. Monikieliseen kuntatiedotukseen Infopankki tarjoaa valmiin viestintämallin. Sivustolla on 12 kielellä valtakunnallisen yleistieto, jotka jäsenkunnat voivat hyödyntää ja täydentää omalta osaltaan. Tällä hetkellä Infopankissa on tietoa 16 eri paikkakunnan palveluista. Uudet kunnat ovat myös tervetulleita Infopan Aihealue: Julkinen hallinto Puhujat: Kyllönen-Saarnio Eija, päätoimittaja, Helsingin kaupunki ja Lampelto Riitta, neuvontapäällikkö, Helsingin kaupunki Tila: Tietokimara, K. krs LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 203 Sisältö: Järjestäjä: Infopankki / Helsingin kaupunki Rakennusterveys ja sisäilmasto 13:00 - 13:45 10.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Rakennettu ympäristö Puhujat: Pahnila Juha, kiinteistöt ja talotekniikka tulosalueen johtaja ja Pirinen Juhani, toimialajohtaja, FCG Suunnittelu ja tekniikka Tila: Linjat, 2. krs Sisältö: Järjestäjä: FCG Sujuvat työterveysyhteistyön ja ammatillisen kuntoutuksen prosessit tukevat 13:00 - 13:45 10.9.2015 työkykyjohtamista ja kus Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 13:00 - 13:45 Sosiaali, terveys ja hyvinvointi Forsman-Grönholm Lisbeth, ylilääkäri, Keva Palmroos Ulla, kuntoutuspäällikkö, Keva Huone A 3.4, 3. krs Keva, Vakuutuslääketieteen ja kuntoutuksen yksikkö Ympäristöterveysvaikutukset paremmin huomioon suunnittelussa ja päätöksente 10.9.2015 Kuvaus: Yhtenä vaikutusarvioinnin elementtinä ovat vaikutukset ihmisen elinympäristöön ja terveyteen. Eri tilanteissa ja eri lainsäädännön pohjalta saatua ympäristöarviointia hyödynnetään kaikessa kaavoitusta ja erilaisia elinympäristöön vaikuttavia lupia koskevassa päätöksenteossa. Aihealue: Elinkeinot ja työllisyys ; Sosiaali, terveys ja hyvinvointi ; Rakennettu ympäristö Puhujat: Halonen Aila, projektipäällikkö, Kuntaliitto, TEMARA-hanke Tila: B 3.4, 3. krs Sisältö: Aila Halonen, [email protected] Järjestäjä: Kuntaliitto, Alueet ja yhdyskunnat Sähköiset palvelut sotessa - Yhteisellä strategialla eteenpäin 13:00 - 14:00 10.9.2015 Kuvaus: Sähköiset palvelut sotessa - Yhteisellä strategialla Sote tieto hyötykäyttöön strategian toimeenpano Kansalaiskorin sähköiset palvelut THL:n sähköiset kansalaispalvelut Sähköisiä Omahoitopalveluita Sähköinen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Aihealue: Sosiaali, terveys ja hyvinvointi Puhujat: Virtanen, Teemupekka, STM Linsamo Minna, THL Paukkala Maija, ESSHP Roiha Reetta-Maria, HUS Kaila Taina, Turun kaupunki Tila: B 3.3, 3. krs Sisältö: Menna Hanna Järjestäjä: Kuntaliitto, Sosiaali ja terveys Ajankohtaista kuntademokratiasta 13:00 - 13:45 10.9.2015 Kuvaus: Sähköinen päätöksentekomenettely. Netti äänestys.Kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen. Kuntaliiton hallintojohtajakyselyn 2015 alustavia tuloksia mm. sähköiset kokouskäytännöt, kuntalais- ja valtuustoaloitteet, valitukset ja oikaisuvaatimukset Aihealue: Julkinen hallinto Puhujat: Pekola-Sjöblom, Marianne, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto Sallinen, Sini, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Tila: B 3.1, 3. krs Sisältö: tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblon ja erityisasiantuntijat Päivi Kurikka, Sirkka-Liisa Piipponen ja Sini Sallinen [email protected] Järjestäjä: Kuntaliitto, Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus uudistuu 13:00 - 13:45 10.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Sosiaali, terveys ja hyvinvointi ; Talous, rahoitus ja vakuutus Puhujat: Lehtonen, Sanna, kehittämispäällikkö, Kuntaliitto Soosalu, Ilari, johtaja, Kuntaliitto Tyni, Tero, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Tila: B 3.8, 3. krs Sisältö: [email protected] Järjestäjä: Kuntaliitto, kuntatalous Somea ja muuta komeaa kuntaviestintää 13:15 - 14:45 10.9.2015 Kuvaus: Viestintäseminaarin aiheina Kuntamarkkinoinnin SM-palkittu. Kuka pelkää somea? Kuntien viestinnän LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 203 tuoreimmat tunnusluvut. Viestintä ja johtaminen. Aihealue: Koulutus, konsultointi ja viestintä Puhujat: Hakala Maija, vanhenpi viestintäkonsultti, AC-Sanafor Oy Seppälä Jari, viestintäjohtaja, Kuntaliitto Auvinen Toni, kunnanjohtaja, Tuusniemi Tila: B 3.6, 3. krs Sisältö: Järjestäjä: Kuntaliitto, Viestintä Mitä kuuluu oppilas- ja opiskelijahuollolle? 13:15 - 14:00 10.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 13:30 - 15:00 Kuntakyselyn tulokset Koulutus, konsultointi ja viestintä Lahtinen, Marja, kehittämispäällikkö, Kuntaliitto Sallinen, Sini, erityisasiantuntija, Kuntaliitto B 3.2, 3. krs 10.9.2015 Kunta-sote -rajapinta - uudistuksia kaltevalle pinnalla? Kuvaus: Aihealue: Sosiaali, terveys ja hyvinvointi Puhujat: Myllärinen, Tarja, johtaja, sosiaali ja terveys, Kuntaliitto Kuosmanen Pekka, tuotantojohtaja, Joensuu/Siun sote Peruspalveluministeri Tila: Luentosali, 1. krs Sisältö: Järjestäjä: Kuntaliitto, Sosiaali ja terveys PTV ja sen käyttöönotto kunnissa 13:30 - 14:15 10.9.2015 Kuvaus: VRK:n Jani Ruuskanen kertoo mikä on kansallinen palvelutietovaranto ja mitä hyötyä siitä on kunnille. Kuntapuheenvuorossa Riikka Vilminko-Heikkinen kertoo, kuinka PTV:n käyttöönotto on sujunut Tampereella. Aihealue: Teknologia ja tietoyhteiskunta ; Palvelut ; Julkinen hallinto Puhujat: Jani Ruuskanen, VRK Riikka Vilminko-Heikkinen, Tampereen kaupunki Tila: A 3.8, 3. krs Sisältö: Lisätietoa antaa Tommi Karttaavi. Järjestäjä: Kuntaliiton tietoyhteiskuntayksikkö ja valtiovarainministeriö Nova Schola Finlandia - kohti modernia oppimisympäristöä 14:00 - 14:45 10.9.2015 Kuvaus: Innovatiivisten oppimisympäristöjen ja koulurakennusten suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät tietoa ja ymmärrystä oppimisen ekologiasta ja luovista oppimisympäristöistä. Koulurakennuksetkin muuttuvat älykkäiksi. Nova Schola Finlandia -hanke muodostuu neljästä keskeisestä koulun oppimisympäristöön vaikuttavasta ulottuvuudesta: oppimisesta/opettamisesta, opetussuunnitelmasta, teknologiasta ja koulurakennuksista. Päämääränä on kansallisesti innovatiivisten oppimisympäristöjen kehittäminen. Aihealue: Julkinen hallinto ; Koulutus, konsultointi ja viestintä ; Teknologia ja tietoyhteiskunta ; Rakennettu ympäristö Puhujat: Poikonen Jari, projektipäällikkö, FCG Konsultointi ja Sutinen Mika, projektipäällikkö, Suunnittelu ja tekniikka Tila: Linjat, 2. krs Sisältö: Järjestäjä: FCG Turvallinen ja hyvinvoiva koulu 14:00 - 14:45 10.9.2015 Kuvaus: Koulujen terveys- ja turvallisuustarkastuksiin liittyvä opas Aihealue: Rakennettu ympäristö Puhujat: Hartikainen, Tarja, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Hietanen-Peltola, Marke, ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Tila: B 3.4, 3. krs Sisältö: Tarja Hartikainen, [email protected] Järjestäjä: Kuntaliitto, Alueet ja yhdyskunnat, Sosiaali ja terveys, Opetus ja kulttuuri Arvioinnilla tulosta - laatutyöllä menestystä! 14:00 - 14:45 10.9.2015 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 14:00 - 15:00 Julkinen hallinto B 3.1, 3. krs Kuntaliitto, Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden teemaisku 10.9.2015 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 203 Kuvaus: Aihealue: Puhujat: Tila: Sisältö: Järjestäjä: 14:00 - 15:00 Sosiaali, terveys ja hyvinvointi ; Talous, rahoitus ja vakuutus Mehtonen, Mikko, erityisasiantuntija, Kuntaliitto B 3.8, 3. krs [email protected] Kuntaliitto, kuntatalous Kommuntorget special om kommunernas framtid 10.9.2015 Kuvaus: Små kommuner, stora kommuner? Vad händer i kommunerna när social- och hälsovården flyttas till regionala vårdområden och kommunernas uppgifter minskar? Kom med och ställ frågor till experterna! På Kommuntorget händer också mycket, mycket annat som berör dig och din kommun, inte minst när den nya Kommunallagen träder i kraft. (Programmet uppdateras.) Aihealue: Julkinen hallinto Puhujat: Tila: A 3.6, 3. krs Sisältö: Järjestäjä: LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 203 KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 194 D/1031/07.02.02.00/2015 204 § Maakunnallinen yrittäjäjuhla Kotkassa 17.10.2015 Valmistelija: Kehitysjohtaja Terhi Lindholm, puh. 040 670 8222 Tiivistelmä: Kymen Yrittäjät ry järjestää Kotkassa 17.10.2015 yrittäjien tärkeimmän vuosittaisen tapahtuman, maakunnallisen yrittäjäjuhlan ja palkitsemistilaisuuden, johon odotetaan noin 400 juhlijaa. Ehdotuksen mukaan kaupunki osallistuu tapahtumaan yhteistyökumppanina 2000 euron rahoituksella. Talousvaikutukset ym. 1. 2. 3. Päätöksen talousarviovaikutukset, menokohta/tulokohta (toteutumatiedot; paljonko käytetty, paljonko jäljellä) 2 000 euroa menokohdasta kaupunginhallituksen käyttövarat, 1220, josta käytetty 0 euroa, jäljellä (26.7) 30 000 euroa. Miten päätös suhtautuu talouden tasapainotusohjelmaan Talouden tasapainotustavoitteiden vuoksi kaupungin osuus on aikaisempaa huomattavasti pienempi (kaupungin osuus maakunnallisen yrittäjäjuhlan kustannuksista vuonna 2011 oli 8000 euroa) Onko päätös linjassa kaupunkistrategian kanssa Päätös on kaupunkistrategian tavoitteiden mukainen ja vahvistaa yritysmyönteisyyttä Kymen Yrittäjät ry järjestää maakunnallisen yrittäjäjuhlan Kotkassa Konserttitalolla lauantaina 17.10.2015. Juhlaan osallistuu arviolta 400 yrittäjää, maakunnallista ja valtakunnallista toimijaa ja juhlavierasta. Juhlan yhteistyökumppaneina ovat Elisa ja Kymenlaakson Osuuspankki. Kymen Yrittäjät ry ilmoittaa juhlan kustannusarvioksi 40 000 euroa ja esittää, että kaupunki osallistuisi kustannuksiin 4 000 eurolla. Esityksen pohjalta käyntiin neuvottelu, johon osallistuivat Kymen yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Moberg ja puheenjohtaja Teppo Sainio sekä kaupunginjohtaja ja kehitysjohtaja. Keskustelussa todettiin, että tässä tilanteessa alkuperäinen esitys on melko suuri ja päädyttiin siihen, että kaupungin osallistuminen voisi olla puolet esitetystä, 2000 euroa. Liite: Kymen Yrittäjät ry:n kirje 26.6.2015 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää - osoittaa 2 000 euroa Kotkan konserttitalolla 17.10.2015 järjestettävän maakunnallisen yrittäjäjuhlan toteuttamiskustannuksiin (kaupunginhallituksen käyttövarat, kustannuspaikka 1220) - päättää nimetä edustajansa juhlaan. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 195 Toimeenpano: Ote: Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä Kymen Yrittäjät ry kehitysjohtaja talous- ja rahoitusjohtaja ESITYS YHTEISTYÖSTÄ Kotkan kaupunki Kotkan kaupungin ja Kymen Yrittäjien yhteistyö Maakunnallinen yrittäjäjuhlailta, palkitsemis- ja konsertti-ilta 17.10.2015 Kymen Yrittäjät järjestää Kotkassa lauantaina 17.10.2015 maakunnallisen yrittäjäjuhlan, yrittäjien palkitsemistilaisuuden. Juhlaan kutsutaan yrittäjiä sekä yrittäjien keskeisten alueellisten ja valtakunnallisten yhteistyötahojen ja sidosryhmien edustajia. Kymenlaaksossa yrittäjäjärjestöön kuuluu n. 2900 jäsentä. Maakunnallinen yrittäjäjuhla on yrittäjien tärkein vuosittainen tapahtuma, johon tänä vuonna odotetaan n. 400 juhlijaa. Yrittäjien maakunnallisen yrittäjäjuhlan, palkitsemistilaisuuden, ohjelma koostuu v. 2015 erityisesti positiivisten menestystarinoiden esille nostamisesta ja yrittäjien palkitsemisesta, yrittäjien ja yhteistyökumppaneiden verkostoitumisesta sekä hyvästä ohjelmasta, korkeatasoisesta viihdekonsertista. Juhla järjestetään Kotkan Konserttitalolla ja sen toteutuksessa ja ohjelmassa hyödynnetään tilan tarjoamia puitteita ja alueen palveluita. Yrittäjäjuhla on merkittävä maakunnan yrittäjien ja sidosryhmien verkostoitumistapahtuma. Juhlalla on oma erityinen merkityksensä maakunnan myönteisen yrittäjyysilmapiirin kehittämisessä ja elinkeinoilmaston parantamisessa. Juhlaohjelmassa pyritään tuomaan positiivisin tavoin esiin ajankohtaisia yrittäjyyteen ja yhteistyöhön, kehittymiseen ja kasvuun kannustavia asioita sekä luomaan hyvää yhteishenkeä eri toimijoiden kesken. Juhlayhteistyö, tiedotus, näkyvyys Kymen Yrittäjät esittää Kotkan kaupungille yhteistyökumppanuutta tämän positiiviisen ja verkostoivan maakunnallisen yrittäjätilaisuuden puitteissa. Kymen Yrittäjien yli 70-vuotisen järjestöhistorian aikana maakunnallinen yrittäjäjuhla on järjestetty säännöllisesti ja se on pyritty järjestämään eri vuosina eri puolella maakuntaa tuoden esille maakuntamme eri piirteitä ja puitteita yrittäjäkentässä. Perinteisesti järjestämispaikkakunta on ollut tapahtuman yhteistyökumppanina. Viime vuosina juhla on järjestetty Kouvolassa ja Haminassa; Kotkassa juhla järjestettiin edellisen kerran v. 2012. Yhteistyökumppani on mukana juhlan toteuttamisessa, tiedottamisessa ja juhlan ohjelmassa. Kumppanille varataan juhlassa ohjelman sisältöön sopiva ja yhdessä sovittava osuus. Maakunnallisesta yrittäjäjuhlasta tiedotetaan ennakkoon yrittäjäjärjestön eri medioissa (julkaisut, uutiskirje, tiedotteet, verkkopalvelut). Lisäksi hyödynnetään alueen yrittäjäyhdistysten tiedotteita ja maakunnallisia tiedotusvälineitä sekä luonnollisesti mahdollisuuksien mukaan yhteistyökumppanin tiedotuskanavia. Yhteistyökumppani on esillä juhlan ennakkotiedottamisessa. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 204 Juhlakutsut toimitetaan Kymen Yrittäjien jäsenille ja keskeisille sidosryhmille. Kutsussa tuodaan esiin yhteistyökumppanitaho. Maakunnallisesta yrittäjäjuhlasta ja yrittäjäpalkintojen jaosta tiedotetaan laajasti maakunnan eri tiedotusvälineitä. Yhteistyökumppani on esillä juhlan tiedotuksessa. Juhlatapahtuman kustannukset Juhlatapahtuman kustannukset tulevat olemaan arviolta n. 40.000,00 Tilat ja puitteet Ohjelma Tarjoilut Tiedotus Palkitsemiset Muut palvelut yms 3.000 14.000 13.000 7.000 1.500 1.500 Esitys: Tapahtumayhteistyö ja tapahtuman toteuttamisen tukeminen Kymen Yrittäjät esittää Kotkan kaupungille yhteistyökumppanuutta positiivisen ja verkostoivan yrittäjätilaisuuden puitteissa ja hakee kaupungilta tukea tilaisuuden toteuttamiskustannuksiin 4.000,00 euroa Tapahtumassa, yhteistyötoimissa ja näkyvyydessä Kotkan kaupunki tekee Kymen Yrittäjien kanssa yhteistyötä ja saa näkyvyyttä yhdessä sovittavin tavoin. Kotkan kaupunki nimeää yhteistyölle yhteyshenkilön. Vuoden 2015 tapahtuman yritysyhteistyökumppaneita ovat Elisa ja Kymenlaakson Osuuspankki. Kymen Yrittäjät psta Tiina Moberg toimitusjohtaja Tapahtumayhteistyön yhteystiedot, lisätietoja: Kymen Yrittäjät, toimitusjohtaja Tiina Moberg, puh. 0500 255390, (05) 544 3031, [email protected] LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 204 KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 198 D/1039/00.04.00/2015 205 § Valmistelija: Kutsunnat 2015 Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh. 234 4206 Vuoden 2015 kutsunnat järjestetään Kotkassa 27.-30.10.2015. Paikkana on Greippi. Kaakkois-Suomen aluetoimisto pyytää kaupunkia nimeämään edustajansa sekä kaupungin tervehdyksen esittäjän kutsuntapäivien avajaistilaisuuksiin, jotka alkavat kunakin päivänä klo 9.00. Lisäksi aluetoimisto pyytää kaupunkia nimeämään kaksi edustajaa kutsuntalautakuntaan sekä heille yhden varaedustajan. Tavan mukaan kutsuntojen avajaistilaisuuksissa kaupunki on tarjonnut kahvit sekä kutsunnanalaisille ja kutsuntahenkilöstölle työpaikkalounaan tai vastaavan. Lounaat on mahdollista järjestää esimerkiksi Greipin läheisyydessä olevassa lukiossa. Kustannukset yhteensä 3 324,00 euroa kustannuspaikalta 1202: - kahvitus 27.10.2015 30x à 4,00 euroa kahvitus 28.-30.10.2015 3x12=36 à 4,00 euroa lounas 27.-30.10.2015 4x85=340 à 9,00 euroa * * * Kaupunki on nimennyt kutsuntalääkärin kutsuntapäiviksi. Lääkärin yhteystiedot on ilmoitettu aluetoimistolle. Etsivän nuorisotyön ja Kunnossa kassulle -projektin osalta kutsuntapäiviksi osoitettavien henkilöiden yhteystiedot ilmoitetaan aluetoimistolle tuonnempana. Liite: Kaakkois-Suomen aluetoimiston kirje 29.4.2015 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää - nimetä edustajansa sekä kaupungin tervehdyksen esittäjän kutsuntapäivien 27.-30.10.2015 avajaistilaisuuksiin, jotka alkavat kunakin päivänä klo 9.00 - nimetä kaksi edustajaa kutsuntalautakuntaan sekä heille yhden varaedustajan Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 199 - Toimeenpano: tarjota kahvit avajaistilaisuuksissa sekä kutsunnanalaisille ja kutsuntahenkilöstölle työpaikkalounaan tai vastaavan 27.-30.10.2015 (kustannuspaikka 1202). Ote: Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä Kaakkois-Suomen aluetoimisto edustajiksi nimetyt tervehdyksen esittäjäksi nimetty kutsuntalautakuntaan edustajiksi sekä varaedustajaksi nimetyt KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 200 D/490/00.01.03/2015 206 § Valtuuston 10.7.2015 pitämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää panna täytäntöön valtuuston 10.7.2015 tekemät päätökset ao. viranhaltijan toimesta ja siten, että 1. pöytäkirjan 76 §:n kohdalla oleva II varapuheenjohtajan Pentti Tiusasen esittämä toivomus lähetetään kaupunkisuunnittelujohtajalle ja ympäristöjohtajalle 2. pöytäkirjan 79 §:n kohdalla oleva valtuutettu Jorma-Kalevi Merivirran esittämä toivomus lähetetään kaupunkisuunnittelujohtajalle 3. pöytäkirjan 82 §:n kohdalla oleva valtuutettu Joona Mielosen esittämä toivomus lähetetään tekniselle johtajalle ja kulttuurijohtajalle 4. pöytäkirjan 82 §:n kohdalla oleva valtuutettu Jorma-Kalevi Merivirran esittämä toivomus lähetetään kaupunkisuunnittelujohtajalle 5. pöytäkirjan 84 §:n kohdalla oleva valtuutettu Joona Mielosen valtuustoaloite lähetetään kaupunkisuunnittelulautakunnan valmisteltavaksi 31.1.2016 mennessä. Toimeenpano: Ote: Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä ao. toimielin / virasto KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 201 D/540/10.03.01.05/2015 207 § Valtuustoaloite Kotkan kauppatorin vilkastuttamiseksi Kala 19.2.2015 / 7 § Valmistelija: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen, puh. 0400 760 284 Kotkan Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmä on 7.4.2014 tehnyt aloitteen, jonka tavoitteena on vilkastuttaa kauppatoria kiintein myyntikojuin. Liite: Valtuustoaloite on esityslistan liitteenä. Aloite on kaupungin vetovoiman kannalta tärkeällä asialla. Tori on perinteisesti kaupungin sydän, ja sen elinvoima vaikuttaa merkittävästi koko kaupungin tunnelmaan. Julkisten tilojen elävyys keskusta-alueella on asia, jonka kehittämiseen kaupungin on jatkuvasti paneuduttava. Kaupunkisuunnittelu on käynnistänyt syksyllä 2014 kauppatorin kehittämiseen tähtäävän suunnittelun Kotkan kauppatie ry:n kanssa. Suunnittelun tarkoituksena on yhteistyössä kauppatorin eri toimijoiden sekä asukkaiden kanssa löytää ratkaisuja, joilla toria saadaan elävämmäksi. Painopisteitä kehittämisessä ovat vuorovaikutteinen suunnittelu, erilaisten käyttömahdollisuuksien ja tapahtumien lisääminen, eri käyttäjien ja yrittäjien huomioiminen, asioiden kokeilu, torin viihtyisän kokonaissuunnitelman laatiminen sekä pienten investointien toteutukseen saattaminen. Kiinteitä myyntikojuja arvioidaan muiden torin kehittämisen keinojen kanssa osana suunnitteluprosessia. Torin toimijat ovat suhtautuneet 2015 käynnistyneeseen yhteistyöhön erittäin positiivisesti. Torin kehittäminen alkoi julkisesti ystävänpäivänä 14.2.2015, jolloin kaupunkisuunnittelu ja kaupunkikehitys yhdessä torin kahvilayrittäjien ja Kauppatien kanssa järjestivät klo 12 torilla avoimen ideointitapahtuman otsikolla Miä♥Tori. Torin tunnuslausetta voidaan käyttää mm. toritapahtumien yhteen nivomisessa sekä seuraavassa vaiheessa myös Karhulan torin kehittämisessä. Palautteen keräämisessä ja analysoinnissa on mukana KYAMK:in opiskelijoita. Torin kehittämisen tulee olla jatkuvaa toimintaa. Kokonaissuunnittelua on kuitenkin tarkoitus edistää siten, että jo keväällä 2015 torilla voidaan kokeilla toimintojen sijoittelua ja kesällä 2015 toteuttaa ensimmäisiä pieniä investointeja. Esittelijä: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Ehdotus: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää antaa edellä olevan selvityksen vastauksena valtuustoaloitteeseen, joka koskee Kotkan kauppatorin Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 202 vilkastamista ja esittää sen edelleen kaupunginhallitukselle. Päätös: Hyväksyttiin. _________ Kh 3.8.2015 Valmistelija: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen, puh. 0400 760 284 Liite: Valtuustoaloite Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää saattaa kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnosta ilmenevän valtuuston tietoon vastauksenaan valtuustoaloitteeseen, joka koskee Kotkan kauppatorin vilkastuttamista. Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Ei valitusosoitusta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 207 KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 204 D/1041/06.00.00.00/2015 208 § Vastaus valtuustoaloitteeseen nettiajanvarauksesta terveyskeskukseen Sotela 20.5.2015 / 85 § Valmistelija: Terveysjohtaja Maija Valta 040 083 8167 Vasemmistoliitto on tehnyt 26.1.2015 valtuustoaloitteen nettiajanvarauksen järjestämisestä terveyskeskuksen avovastaanoton hoitajille ja lääkäreille. Perusteluinaan he esittävät ajoittain ruuhkautunutta puhelinajanvarausta, jolloin takaisinsoittojärjestelmäkään ei ole välttämättä taannut yhteyden saamista terveysasemille. ./. Valtuustoaloite on esityslistan liitteenä. 12.1.2015 Kotkan kaupungissa siirryttiin ns. omahoitaja-lääkärimalliin. Ensimmäiset kaksi kuukautta olivat ajanvarauksessa todella ruuhkautuneita. Taustalla oli joulun ajan sulku, jolloin aikoja annettiin vain kiireellisiä tapauksia varten. Lisäksi Effica-potilastietojärjestelmän kantojen yhdistymisestä johtuen vastaanottoaikoja ei voitu antaa lainkaan vuoden 2014 lopulla vuoden 2015 ajanvarauskirjoille. Lisäksi tietojen hakeminen vanhasta kannasta oli hidasti ja hidastaa työtä edelleenkin. Ruuhkaa aiheutti myös e-Arkistoon siirtyminen, joka on työllistänyt valtavasti sekä hoitajia että lääkäreitä ja on siten vaikuttanut myös ajanvarauksen ruuhkautumiseen ja palvelun hitauteen. Lisäksi puhelinruuhkaa lisäsivät soitot, jotka eivät välttämättä liittyneet lainkaan potilaan hoitoon. Toukokuussa 2015 tilanne on jo huomattavasti helpottanut, vaikka tilapäisiltä ruuhkilta ei voida kokonaan välttyä. Sähköinen ajanvaraus on käytössä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Erityisesti yksityisellä sektorilla sähköinen ajanvaraus on lisännyt suosiota. Yksityisellä sektorilla potilas voi varata ajan ilman etukäteen tapahtuvaa hoidon tarpeen arviointia. Julkisella sektorilla sähköinen ajanvaraus on otettu pääsääntöisesti käyttöön niissä palveluissa, joissa ajanvarauksen volyymit ovat suuret eikä ns. hoidon tarpeen arviointia tarvitse tehdä etukäteen. Tällaisia palveluja ovat tyypillisesti neuvola-, perhesuunnittelu- sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut. Kymenlaaksossa toimii ns. seudullinen tietohallinnon ohjausryhmä, joka koostuu kuntien ja Carean terveydenhuollon ja tietohallinnon johtajista. Työryhmä pyrkii kehittämään tietoteknisesti tuettuja toimintatapoja ja malleja seudullisesti yhdessä kaikkien Kymenlaakson kuntien ja Carean kanssa. Yksi ryhmän keskeinen tavoite on potilaan/asiakkaan oman aktiivisuuden lisääminen esim. sähköistä ajanvarausta ja potilaan omahoitoa kehittämällä. Sähköisen ajanvarauksen kehittäminen on teknisesti varsin yksinkertaista, mutta silti varsin kallista ja sen kehittämisestä saatavat hyödyt tulee voida ulosmitata varsin nopeasti. Seudullinen ohjausryhmä linjasi kokouksessaan 21.4.2015, että sähköistä ajanvarausta lähdetään kehittämään niissä palveluissa, joissa Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 205 ajanvarausvolyymit ovat suuret eikä prosessiin liity etukäteen tapahtuvaa hoidon tarpeen arviointia. Ensimmäiseksi kohteeksi päädyttiin ottamaan äitiyshuollon sähköisen ajanvarauksen kehittäminen siten, että se on integroitu käytössä olevaan potilastietojärjestelmään. Myöhemmin sähköistä ajanvarausta on mahdollisuus kehittää myös muihin kuin äitiyshuollon prosesseihin. Kotkan kaupungissa on otettu ammattilaisten käyttöön suojattu sähköposti, jota on mahdollisuus laajentaa myös kuntalaisten käyttöön ja siten helpottaa puhelinajanvarauksen ruuhkaa. Esittelijä: Terveysjohtaja Maija Valta Ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa yllä olevan vastauksen vasemmistoliiton esittämään valtuustoaloitteeseen koskien terveyskeskusten sähköisen ajanvarauksen käyttöönottoa. Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää, että Kotkan kaupungissa edetään sähköisen ajanvarauksen kehittämisessä ja käyttöönotossa seudullisen ohjausryhmän linjauksen ja suunnitelman mukaisesti. Omahoitajan ja -lääkärin ajanvarauksessa kokeillaan puhelinvarauksen lisäksi suojattua sähköpostia erikseen sovittavien ja lautakunnassa hyväksyttävien ohjeiden mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin. _________ Kh 3.8.2015 Valmistelija: Terveysjohtaja Maija Valta, puh. 040 083 8167 Liite: Valtuustoaloite Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää saattaa sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunnosta ilmenevän valtuuston tietoon vastauksenaan valtuustoaloitteeseen, joka koskee terveyskeskusten sähköisen ajanvarauksen käyttöönottoa. Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Ei valitusosoitusta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 208 KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 03.08.2015 207 209 § Hallintokuntien pöytäkirjajäljennökset ja viranhaltijoiden päätökset Kh 3.8.2015 Viranhaltijoiden 29.7.2015 mennessä saapuneet päätöspöytäkirjat vs. henkilöstöjohtajan päätöspöytäkirjat: 40 § 10.7.2015 Määräaikaisen tehtävän täyttöluvat 2681 - 2686 vuonna 2015 Talous- ja rahoitusjohtajan päätöspöytäkirjat: 27 § 20.7.2015 HaminaKotka Satama Oy:n luoton lyhennysohjelman muutos 28 § 22.7.2015 Katuvalojen uusiminen leasing-rahoituksella Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää, että viranhaltijoiden pöytäkirjajäljennösten johdosta ei käytetä kuntalain 51 §:ssä tarkoitettua otto-oikeutta eikä muutoksenhakuoikeutta. Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä
© Copyright 2024