Kuntotarkastus RS 3

Kuntotarkastus RS3
Heimontie 12
13210 Hämeenlinna
29.07.2015
Linnankatu 9 • FI-13100 Hämeenlinna • p. 030 670 5500 • www.raksystems.fi • Y-tunnus: 0905045-0
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
1
YHTEENVETO
Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1949 kolmeen tasoon rakennettu omakotitalo. Kellarikerros on
pääosin maanpinnan tason alapuolella. Rakennus on ollut nykyisessä omistuksessa
vuodesta 1990 lähtien.
Rakennus sijaitsee loivasti laskevan tontin korkeimmalla osalla ja rakennus on perustettu
maanvaraisesti betonianturoiden varaan. Perusmuurit ovat betonirakenteisia. Alapohjana
autotallin osalla on maanvastainen betonilaatta. Muilta osin alapohjana on maapohja sekä sen
päällä oleva puulattia. Ulkoseinät ovat puurakenteisia ja purueristeisä ja verhouksena on
puuverhous. Alakerran ja ensimmäisen kerroksen välinen välipohja on pääosin betoni/puurakenteinen ja keittiön osalta puurakenteinen. Ensimmäisen ja toisen kerroksen välipohja on
puurakenteinen. Kattomuotona on harjakatto ja katteena on rivipeltikate. Yläpohjat on
puurakenteisia. Lämmitysjärjestelmänä on suora sähkölämmitys ja
lämmönjako on seinäpattereilla ja massavaraajilla sekä lattialämmityksellä märkätilassa.
Ilmanvaihto on painovoimainen.
Käyttövesiputket ja osa viemäreistä ja olohuoneen toinen ikkuna on uusittu. Kylmä ullakkotila on
otettu asumiskäyttöön. Muilta osin rakennukseen ei ole tehty merkittäviä korjauksia.
Rakennuksen huolto- ja kunnostustoimenpiteet ovat olleet vähäisiä. Omistajan suorittamat
korjaustoimenpiteet sekä havainnot ja käyttökokemukset on kirjattu liitteenä olevaan
haastattelulomakkeeseen.
Kellarin rakenteisiin kohdistuu maaperän kautta tuleva kosteusrasitus ja kosteus on aiheuttanut
vaurioita maapohjaisen lattiarakenteen päällä olevaan puulattiaan sekä kellariportaan kohdalla
maanvastaisen seinän verhousrakenteisiin. Muilta osin kellariin kohdistuva kosteusrasitus on
tyypillistä 1950 luvun rakennuksille eikä kosteus edellytä välittömiä toimenpiteitä, mikäli tilojen
käyttötarkoitusta ei oleellisesti muuteta. Kellaritilojen käyttötarkoitusta on mahdollista muuttaa ja
siinä yhteydessä rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta tulee oleellisesti vähentää.
Kosteusrasitusta voidaan vähentää ohjaamalla kattovedet hallitusti kauemmaksi rakennuksen
vierustoilta, asentamalla kosteuseristys perusmuurien maanvastaisille pinnoille sekä
asentamalla tarvittaessa myös salaojitus.
Tarkastuksessa havaittiin paikallisia vaurioita ulkoseinien puuverhouksissa, märkätilan kohdalla
välipohjarakenteissa, tuuletusputken kohdalla yläpohjassa ja keittiössä pesukoneen alapuolella.
Vauriot voidaan korjata ja rakenteet kunnostaa.
Muilta osin tarkastuksessa havaittiin puutteita sekä ikääntymistä ja kulumista. Merkittävimmät
puutteet liittyvät asuinhuoneiden ilmanvaihtoon, yläpohjarakenteiden lämmöneristykseen ja
tuulettuvuuteen. Merkittävimmät ikääntymiset liittyvät vesikatteeseen, puuverhoukseen,
ikkunoihin ja oviin, vesivaraajaan, valurautaviemäreihin ja märkätilan rakenteisiin.
Kohteen riskirakenteita ovat betonilaatan yläpuolinen puulattiarakenne, maanvastaisen seinän ja
alapohjan pintarakenteet, heikosti tuulettuva yläpohjarakenne sekä tuulettumaton
ulkoseinärakenne. Riskinä on kosteuden eri tavoin aiheuttama rakenteiden vaurioituminen.
Rakenteet on luokiteltu riskirakenteeksi YTM:n suoritusohjeessa (KH 90-00394). Ulkoseinissä ja
yläpohjarakenteissa ei pistokokeenomaisten avausten kohdilla havaittu vaurioiin viittaavaa.
Maanvastaisen lattian ja seinärakenteen puukoolausrakenteissa havaittiin kosteuden aiheuttamia
vaurioita ja rakenteeton suositeltavaa poistaa.
Rakenteiden sisällä piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei voida täysin pois sulkea pääosin
rakenteita rikkomattomin menetelmin tehdyssä tarkastuksessa.
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
2 / 32
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
2
OLEELLISIMMAT HAVAINNOT
HAVAINTOTAULUKKO
Viite
Havainto
9.
Perusmuurin puuttuva kosteuseristys
9.
Kellariin kohdistuva kosteusrasitus
9.
Vierustan maanpinnan kallistuspuutteet
9.
Vierustan haitallinen kasvillisuus ja
puusto
9.
Maanvastaisen puulattiarakenteen
vauriot
9.
Maanvastaisen seinän
puukoolausrakenteet porraskuilussa
10.
Puuttuva salaojitus
10.
Sadevesijärjestelmien vauriot ja
puutteet
11.
Tuulettumaton ulkoseinärakenne
11.
Ulkoverhouksen ikääntyminen ja
paikalliset vauriot
12.
Ikkunoiden ja ovien ikääntyminen
13.
Vesikatteen ikääntyminen
14.
Vesikaton suuntaisen yläpohjan
tuuletuspuutteet
14.
Yläpohjan lämmöneristepuutteet
14.
Kosteusvaurio tuuletusputken kohdalla
15.
Välipohjan kosteusvaurio pesuhuoneen
kohdalla
15.
Pesuhuonerakenteiden ikääntyminen
17.
Lattiarakenteen kosteusvaurio
astianpesukoneen kohdalla
19.
Lämmitysjärjestelmän ikääntyminen
21.
Valurautaviemäreiden ikääntyminen
22.
Sähköjärjestelmän ikääntyminen
Huolto Lisätutkimus
Korjaus/
Riskiuusiminen rakenne
Mahdollinen korjaustarve riippuu lisätutkimuksissa tai käytössä esille tulevista asioista.
Tietoa rakenteeseen liittyvistä riskitekijöistä on liitteenä olevassa riskirakennekortissa.
Taulukkoon on koottu vain olennaisimmat riskit, sekä lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai
uusimista vaativatkohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on
käsitelty pelkästään havaintojen yhteydessä.
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
3 / 32
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
3
RAJAUKSET
Ei rajauksia
4
MUUTA
Piharakennus ei kuulunut tarkastuksen piiriin.
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
4 / 32
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
5
YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA
Tarkastuksen tilaajat
Kohteen omistaja
Mauri ja Satu Kauranen
Heimontie 12
13210 Hämeenlinna
Mauri ja Satu Kauranen
Heimontie 12
13210 Hämeenlinna
Joona Narmala
Viertokatu 28
13220 Hämeenlinna
Sonja Mäkelä
Leppätie 9
13210 Hämeenlinna
Tarkastuspäivä
29.07.2015
Ilmoitettu pinta-ala
Kohdetyyppi
Omakotitalo
Tarkastaja
Timo Niskanen,
Rakennusmestari,
030 670 55 44
Ilmoitettu
rakennusvuosi
1949
Käyttötarkoitus
Asuinrakennus
Tarkastuksen syy
Tilaajat halusivat selvittää rakennuksen kunnon ennen asuntokauppaa.
Läsnä olleet
Omistajat Mauri ja Satu Kauranen
Omistaja Mauri ja Satu Kauranen
Tilaajat Joona Narmala ja Sonja Mäkelä
Välittäjä Harri Heinonen
Tarkastushetken sää
RH %
g/m3
°C
Ulkoilma
52,7
17,8
9
Huoneilma
59,8
18,7
9,6
Olosuhteet ennen
tarkastusta
Kesäiset
Sääolosuhde
Aurinkoinen
Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet
Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittalaite Vaisala HMI41 ja HMP42, kalibroitu 05/2015
Oras vedenvirtaama mittari
Käyttöveden lämpötilamittari
Kosteudentunnistin Humitest MC 100-S
Puunkosteusmittari Tramex Moisture Meter , kalibroitu 10/2014
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
5 / 32
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
6
RAKENNETYYPIT JA LVI-TEKNIIKKA
Tarkastuksessa käytössä olleet lähtötiedot
Kerrosluku
1½ + Kellari
Rakennustapa
Paikalla rakennettu
Perustukset ja alapohja
Perustukset: Maanvaraiset betonianturat
Alapohja: Maanvastainen betonilaatta
Ulkoseinät ja julkisivut
Ulkoseinät: Puurakenteinen
Julkisivupinnoite: Puuverhous
Välipohjat: Alakerta/1.krs.: Kiviaines- ja puurakenteinen
1.krs / 2.krs: Kiviainesrakenteinen
Vesikatto
Kattomuoto: Harjakatto
Vesikate: Rivipeltikate
Yläpohja
Puurakenteinen
Tulisijat
Kevyttakka, hellauuni
Lämmitysjärjestelmä
Lämmöntuotto: Sähkölämmitys
Lämmönjako: Sähköpatterit, Sähkövastuslattialämmitys
Ilmanvaihto
Painovoimainen ilmanvaihto
Vesi- ja viemärilaitteisto
Käyttövesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan):
Käyttövesiliittymä
Jätevesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan):
Jätevesiviemäriliittymä. Sakka kerääntyy saoskaivoihin
ja omistajan kertoman mukaan jätevesi ohjataan
kunnaliseen verkostoon.
Loppukatselmus
Ei käytettävissä
Käytettävissä olleet asiakirjat
Pääpiirustuksia
Myyntiesite
Kappaleen 6 tiedot eivät ole tarkastajan havaintoja, vaan ne on saatu asiakirjoista, jotka on
lueteltu yllä tai mikäli tiedot perustuvat johonkin muuhun tietolähteeseen on tietolähde esitetty.
Tähdellä (*) merkityt rakennetiedot perustuvat asiakkaalta saatuihin tietoihin. Risuaidalla (#)
merkityt rakennetiedot perustuvat tarkastajan rakenteiden pinnoilta tehtyihin arvioihin sekä
rakenneavauksien kohdilta tehtyihin havaintoihin. Kappaleessa 6 ei oteta kantaa siihen mitkä
ovat todelliset rakenteet tai järjestelmät.
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
6 / 32
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
Kuvassa olevat talon rakenteet ovat esimerkinomaisia, eikä kaikkia kuvassa olevia
rakenteita/järjestelmiä ole jokaisessa talossa. Taloissa voi olla myös rakenteita/järjestelmiä,
joita ei ole esitetty tässä esimerkissä. Kuvan tarkoituksena on esitellä yleisesti talon
rakenteita/järjestelmiä, eikä se vastaa välttämättä tarkastettua kohdetta.
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
7 / 32
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
7
KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA
Alkuhaastattelu
Tilaajalle on tilauksen yhteydessä toimitettu kirjallinen haastattelulomake ennen tarkastusta
täytettäväksi. Lomakkeesta ilmenevät haastattelussa esitetyt kysymykset ja niihin annetut
vastaukset käyttäjän havainnoista kohteen käytön aikana sekä kohteeseen tehdyistä
korjauksista. Lomake on raportin liitteenä.
8
HAVAINTOJEN ESITTÄMISTAPA, RAPORTIN SISÄLTÖ JA TULKINTA
Tarkastuksessa käytössä olleet lähtötiedot
Luentaohje
Kuntotarkastushavainnot otsikon alla käsitellään asiapapereista saatuja
tai esim. tilaajan ilmoittamia rakennetyyppejä, sekä
kuntotarkastuksessa tehtyjä havaintoja ja toimenpide
ehdotuksia.Mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle, kuten
viittaukset ohjeisiin tai määräyksiin on esitetty kursiivitekstillä.
Sisältöön liittyvää
Korjausohjeiden
tulkinta
Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä
vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa
korjaussuunnittelua.
Tekniset käyttöiät
Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona
rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset
toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut
umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on
tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu
käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan,
laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH
90-00403 kortti).
Raportin lopussa olevassa kappaleessa ”Tekniset käyttöiät,
tarkastusvälit ja kunnossapitojaksot” on kerrottu yleisimpien
järjestelmien ja rakenneosien tekninen käyttöikä, tarkastusväli ja
kunnossapitojaksot.
Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin.
Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan,
Viittaukset
eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä
nykyisiin
rakentamisohjeisiin määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin
pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä
rakennustapana.
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
8 / 32
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
9
PERUSTUKSET, SOKKELIT, ALAPOHJAT JA
RAKENNUKSEN VIERUSTA
MAANPINNAN TASOEROT RAKENTEISIIN
Tasoerot (tarkkuus ± 5 cm)
Ei
tarkastettavissa
cm
min
Maanpinta-sokkelin yläreuna
70
Maanpinta-lattiataso
110
Maanpinta-seinän puurungon
alareuna
70
Alueet, missä tasoero on
riittämätön
PERUSTUKSET JA SOKKELIT:
Sokkelissa havaittiin paikoin vähäisiä halkeamia, joilla ei ole rakenteellista merkitystä.
Sokkelipinnoilla on kivirouhepintainen rappaus. Rappauksessa ei havaittu merkittäviä
kosteuden jälkiä eikä vaurioita.
Kosteuseristeen olemassaolosta ei havaintoja. Puuttuva eristys mahdollistaa maaperässä
olevan kosteuden ohjautumisen rakenteisiin.
Suositellaan kosteuseristeen asentamista perusmuurien maanvastaisille pinnoille.
KELLARIN KOSTEUS
Kellarin osalla havaittiin kosteutta seinärakenteiden alaosissa sekä betonilattiassa. Pinnoilla
havaittiin paikoin kosteuden jälkiä ja suolahärmettä. Havaitut kosteudet johtuvat maaperästä
rakenteisiin siirtyvästä kosteudesta ja ovat tyypillisiä tämän aikakauden rakennuksille. Tilojen
käyttötarkoituksen huomioiden kosteus betonirakenteissa ei nykyisessä
laajuudessaan edellytä toimenpiteitä. Tiiviiden pintamateriaalien käyttämistä pinnoitteina tulee
välttää, samoin asentamasta kiinteitä umpinaisia kalusteita suoraan rakennetta vasten, jolloin
kosteus ei pääse poistumaan vaan se voi tiivistyä rakenteeseen. Mikäli kellariin tehdään
korjaustöitä tai kellarin käyttötarkoitus muuttuu, tulee kosteusrasitus ottaa huomioon.
ALAPOHJA MAANVARAINEN BETONILAATTA
Autotallin osalla on maanvastainen betonilaatta. Laatan alapuolella ei ole lämmöneristystä.
Laatassa ei havaittu merkittäviä halkeamia / vaurioita. Kodinhoitohuoneen lattiana on hiekan
päälle asennettu puukoolaus jäsen pintaan lastulevy. Hiekkaa vasten havaittiin muovikalvo.
Lastulevyssä havaittiin kosteuden jälkiä ja vaurioita. Kosteus rakenteisiin tulee maaperän
kautta.
Suositellaan puulattiarakenteen poistamista ja korvaamista esim. maanvastaisella
betonilaatalla jossa on alapuolinen lämmöneristys.
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
9 / 32
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
VIERUSTAT
Kastusivun osalla vierustan maanpinta on rakennukseen päin laskeva. Vierustoilla havaittiin
paikallisia painanteita. Muilta osin maanpinnat ovat rakennuksesta poispäin laskevia.
Autotallin luiska on autotalliin päin laskeva ja luiskan vedet ohjautuvat autotallin puolella
olevaan kaivoon. Kaivosta vedet pumpataan viemäriin.
Suositellaan katusivun vierustan muokkaamista rakennuksesta poispäin laskevaksi.
Ajoluiskan pohjalle on suositeltavaa asentaa sadevesikaivo.
Rakennuksen vierustalla ja osin seinäpinnoilla on rakenteille haitallista kasvillisuutta ja puita.
Kasvillisuus ja puusto lisäävät rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta ja heikentävät
kuivumista.
Suositellaan kasvillisuuden sekä rakennuksen lähellä olevan puuston poistamista.
Sisäänkäynnin portaat ovat betonia ja pinnoilla havaittiin säärasituksen ja kosteuden
aiheuttamia jälkiä. Porrasrakenne on irti kuistin puurakenteista.
Suositellaan betoniportaan kunnostamista tai korvaamista esim. puurakenteisilla
portailla.
Ajoluiskan tukimuureissa ei havaittu merkittäviä vaurioita eikä kallistumista. Tukimuurien
kohdilla ei ole suojakaiteita ja tämä muodostaa putoamisriskin.
Suositellaan tukimuurien pintarakenteiden kunnostamista ja kaiteiden asentamista.
RISKIRAKENTEET
Kohteessa on maanvarainen, hiekan päällä oleva puulattiarakenne. Riskinä on maakosteuden
nouseminen kapillaarisesti ja tiivistyminen rakenteisiin. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi
YTM:n suoritusohjeessa (KH 90-00394). Puu- ja levyrakenteissa havaittiin kosteutta
puunkosteusmittarilla sekä kosteuden jälkiä ja levyrakenteessa vaurioita.
Suositellaan rakenteen poistamista ja korvaamista esim. alapuolelta eristetyllä
betonilaatalla.
Kellariportaikon osalla on sisäpuolelta eristetty maanvastainen seinä. Rakenne on luokiteltu
riskirakenteeksi YTM:n suoritusohjeessa (KH 90-00394). Rakennetta tutkittiin rakenteen
avauksella. Rakenteen pinnoilla havaittiin kosteuden jälkiä ja kosteutta
kosteudentunnistimella.
Suositellaan koolausrakenteiden poistamista.
1. Perustukset ja sokkelit:
2. Perustukset ja sokkelit:
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
10 / 32
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
3. Perustukset ja sokkelit:
4. Perustukset ja sokkelit:
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
11 / 32
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
10
SADEVESIEN POISTOJÄRJESTELMÄ JA SALAOJAT
SALAOJAJÄRJESTELMÄ
Alkuperäisessä leikkaussuunnitelmassa ei ollut merkintää salaojituksesta. Tarkastuksessa ei
saatu viitteitä salaojituksen olemassaolosta. Pihakaivossa havaittiin vedenpinnan tason
olevan noin 4 metriä maanpinnan tason alapuolella. Vedenpinnan taso viittaa
pohjavedenpinnan tasoon, mikä kaivon kohdalla on merkittävän alhainen. Salaojituksen
tarpeellisuus voidaan varmuudella selvittää esim. kaivamalla kuoppa tai kuoppia rakennuksen
vierustoille.
Yleensä on suositeltavaa asentaa salaojitus.
SADEVESIJÄRJESTELMÄ
Kattovedet laskevat vierustoille ja ohjautuvat kuistin kohdalla seinäpinnoille, sadevesikourujen
vaurioiden / puutteellisen vedenohjauskyvyn sekä kuistin kohdalta puuttuvien kourujen vuoksi.
Vesien ohjautuminen vierustoille lisää oleellisesti perusmuuri- ja alapohjarakenteisiin
kohdistuvaa kosteusrasitusta.
Suositellaan sadevesikourujen ja syöksytorvien uusimista sekä sadevesijärjestelmien
asentamista niin, että kattovedet voidaan ohjata esim. pihakaivoon.
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
12 / 32
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
11
ULKOSEINÄT, JULKISIVUT JA TERASSIT
ULKOSEINÄT JA JULKISIVUT
Ulkoseinärakenteena sisäpinnasta lukien on pintalevy, vaakalaudoitus, rakennuspahvi, runko
ja puru, huokoinen kuitulevy, vaakasuuntainen puuverhous.
Puuverhouksessa havaittiin maalipinnan hilseilyä ja eteläpäädyssä ja talotikkaan kohdalla
paikalliset lahovauriot. Verhouksen ja runkorakenteiden paikalliset lahovauriot on mahdollista
korjata paikallisesti. Puuverhous on ikääntynyt ja teknisen käyttöikänsä saavuttanut ja
suositeltavinta on varautua puuverhouksen uusimiseen. Uusimisen yhteydessä
ulkoseinärakenteeseen on mahdollista saada tuulettuva rakenne ja lämmöneristävyyden
parannus.
Suositellaan puuverhouksen uusimista.
Ulkoseinärakenteissa ei havaittu painumia, taipumia eikä suoruuspoikkeamia.
TERASSIT
Kuistin rakenteissa ei havaittu kallistumista eikä suoruuspoikkeamia. Kuistin alapuolisessa
tilassa havaittiin muovilla tehty pinta ja sen sisällä paikoin eristettä ja osin on ilmatilaa. Kuistin
puurakenteissa ei havaittu vaurioon viittaavaa. Kuistin rakenteissa ei havaittu
lämmöneristettä.
Suositellaan muovipinnoitteen poistamista.
RISKIRAKENTEET
Kohteen ulkoseinärakenteena on tiivisti pinnoitettu tuulettumaton seinä. Kokemuksen mukaan
sisäilman kosteus voi tiivistyä haitallisessa määrin tiiviin pinnoitteen alle aiheuttaen
rakenteisiin vaurioita. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi YTM:n suoritusohjeessa.
Rakennetta tutkittiin porraskuilun, sivu-ullakon sekä harjakolmion kautta rakenneavauksilla
sekä runkotolppien väleistä. Tutkitulla kohdilla ei havaittu vaurioita.
TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ
Ulkoverhous on ylittänyt teknisen käyttöikänsä ja sen uusimistarpeeseen tulee varautua.
Puuverhouksen tekninen käyttöikä normaalirasituksessa on noin 50 vuotta.
5. Puuverhousta
6. Lahoa puuverhouksessa
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
13 / 32
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
7. Puuverhousta
8. Lahoa puurakenteissa
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
14 / 32
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
12
IKKUNAT JA ULKO-OVET
PUITTEET, KARMIT JA LASIT
Ikkunat ovat kahdella lasilla ja avattavilla puitteilla varustettuja puuikkunoita. Olohuoneen yksi
ikkuna on uusittu.
Ikkunoiden ulkopuolen puuosissa havaittiin kosteuden jälkiä ja maapinnan vaurioita. Ulko-oven
tiiveydessä havaittiin puutteita ja pinnoilla käytön ja kulumisen jälkiä. Autotallin nosto-ovessa
havaittiin vaurioita ja ovi on pudonnut alas kiskoiltaan.
Suositellaan ovien ja ikkunoiden uusimista.
VESIPELLIT
Ikkunoiden vesipenkeissä ei havaittu puutteita.
TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ
Ikkunoiden tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta ja ulko-ovien noin 40 vuotta.
9. Ikkunaa
10. Ikkunaa
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
15 / 32
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
13
VESIKATTO JA VARUSTEET
VESIKATE
Katteena on saumapelti. Sisäänkäyntisivun katteen pinnoilla havaittiin sammalta ja paikoin
maalin irtoamista. Viemärin tuuletusputken läpiviennin tiiveydessä havaittiin puutteita.
Katusivun puolen maalipinnassa ei havaittu merkittäviä puutteita.
Kuistin kohdalla seinää vasten oleva juuripelti on matala. Puuverhouksessa ei havaittu
vaurioita.
Vesikatteen pinnalla ei havaittu merkittävää taipumaa / painumaa.
HORMI JA SADEHATTU
Piipun päällä ei ole sadekatosta. Lakivalussa ja piipun yläosan hormeissa havaittiin
rapautumia ja tiilien irtoamista.
Suositellaan hormirapautumien kunnostamista ja katoksen asentamista.
SADEVESIKOURUT
Kouruissa havaittiin vaurioita.
Suositellaan kourujen ja syöksytorvien uusimista.
VESIKATON VARUSTEET
Kulkureittien kohdilla ei ole lumiesteitä. Kattolumet putoavat vierustoilla ja tämä muodostaa
käyttöturvallisuusriskin.
Suositellaan lumiesteiden asentamista.
TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ
Vesikate on ylittänyt teknisen käyttöikänsä ja sen uusimistarpeeseen tulee varautua.
Rivipeltikatteen tekninen käyttöikä on normaalirasituksessa 60 vuotta (KH 90-00403,
Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008).
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
16 / 32
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
14
YLÄPOHJA, ULLAKKO
KÄYNTI ULLAKOLLE
Käynti ullakolle sisällä sijaitsevan luukun kautta.
YLÄPOHJAN TUULETUS
Päätykolmiossa on tuuletusventtiili sekä ruodelaudoitusten kohdilla rakoja. Vesikaton
suuntaisessa rakenteessa alkovin ja sivu-ullakon osalla havaittiin noin 20 mm ilmarako.
Ilmarako ei ole yhteydessä harjakolmioon ja tämä heikentää vesikaton suuntaisen rakenteen
tuulettuvuutta. Vesikaton suuntaisten rakenteiden tuulettuvuudet ovat puutteelliset.
Suositellaan yhtenäisten tuuletuskanavien asentamista vesikaton suuntaisiin
rakenteisiin.
ALUSKATE
Vesikatteen alla ei ole aluskatetta ja se mahdollistaa vesikatteen alapintaan tiivistyvän
kosteuden ohjautumisen ruodelaudoituksiin. Harjakolmiossa näkyvissä olevissa ruosteissa ja
paikoin myös kattotuolipalkkien pinnoilla havaittiin kosteuden jälkiä.
Vesikatteen uusimisen yhteydessä on suositeltavaa asentaa aluskate.
LÄMMÖNERISTYS JA TUULENOHJAIMET
Vaakasuuntaisen yläpohjan eristeenä on puru ja vesikaton suuntaisessa rakenteessa styrox
100mm. Purueristeen määrä on paikoin ohentunut ja samoilla kohdilla havaittiin ilma- ja
lämpövuotojen jälkiä.
Vesikatteen uusimistyön yhteydessä suositellaan yläpohjarakenteiden
lämmöneristyksen lisäämistä ja parantamista.
HAVAINNOT YLÄPOHJATILA
Viemärin tuuletusputken kohdalla havaittiin kosteuden jälkiä ja vaurioita. Putken
vesikattoläpiviennin tiiveys on puutteellinen. Alkovin kohdalla olevien vinotukien pinnoilla
havaittiin kosteuden jälkiä. Puurakenteissa ei havaittu lahovaurioita. Kosteus puurakenteisiin
tulee kylminä vuodenaikoina vesikatteen alapintaan tiivistyvän kosteuden seurauksena. Katso
edelliset kappaleet.
Suositellaan kastuneiden puuosien poistamista ja uusimista tuuletusputken kohdalla.
RISKIRAKENTEET
Kohteessa on vinot ja heikosti tuulettuvat yläpohjarakenteet. Kokemuksen mukaan sisäilman
kosteus voi tiivistyä haitallisessa määrin yläpohjarakenteisiin ja aiheuttaa vaurioita. Rakenne
on luokiteltu riskirakenteeksi YTM:n suoritusohjeessa.
Vesikatteen uusimisen yhteydessä suositellaan yhtenäisen tuuletusraon järjestämistä
vesikaton suuntaisiin rakenteisiin.
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
17 / 32
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
15
PESUHUONE
RAKENTEET JA PINNOITTEET
Lattiarakenteet ja -pinnoitteet Kiviainesrakenteinen ja pinnoitteena laatat.
Seinärakenteet ja -pinnoitteet Levy- ja tiilirakenteisia. Pinnoitteena laatoitus ja maalattu
lasikuitutapetti.
Kattopinnoitteet
Puurakenteinen ja pinnoitteena paneeli.
VEDENERISTYS
Rakenteet ovat vuodelta 1995 ja rakenteissa on kosteussively.
LATTIAKAIVO
Kaivon ja korokerenkaan rajapinnassa havaittiin rakoa ja tämä heikentää kaivon tiiveyttä.
Suositellaan rajapinnan tiivistämistä.
LATTIAKALLISTUS
Lattian kallistukset ovat riittävät.
ILMANVAIHTO
Pesuhuoneessa on poistoilmaventtiili.
KOSTEUSHAVAINNOT
Suihkun vaikutusalueella lattialaattojen sekä seinien alimmaisten laattojen pinnoilla tunnistin
ilmaisi koholla olevaa kosteutta. Kosteus laattojen taakse pääsee laattasaumojen kautta ja
kosteuden on mahdollista ohjautua rakenteisiin. Kosteuden sijainti ja rakenteiden kunto
voidaan selvittää vain avaamalla rakenteita.
Suositellaan kosteuden laajuuden selvittämistä ja rakenteiden tarkastamista avaamalla
rakenteita.
HAVAINNOT PESUHUONE
Laatoissa ja laattasaumoissa havaittiin halkeamia, saumojen irtoamista ja kiinnityspuutteita.
Pesultaan poistoputken ja lattian rajapinnan tiiveydessä havaittiin puutteita ja läpiviennin
kautta on mahdollista ohjautua kosteutta alapuolisiin rakenteisiin. Samalla kohdalla
olohuoneen kattopinnoilla havaittiin kosteutta puunkosteusmittarilla ja kattolaudoituksessa
lahovaurioita. Kosteuden syy ja rakenteiden kunto voidaan selvittää vain avaamalla rakenteita.
Suositellaan rakenteiden avaamista ja korjaamista.
Wc istuimen kiinnitys lattiaan on puutteellinen ja istuin pääsee kallistumaan.
Suositellaan istuimen puutteellisen kiinnityksen korjaamista.
YHTEENVETO, KÄYTTÖIKÄ
Rakenteet ovat teknisen käyttöikänsä saavuttaneet ja rakenteiden remontoimiseen on
suositeltavinta ryhtyä.
Märkätilojen rakenteet ovat teknisen käyttöikänsä lopussa ja tilojen remontoimiseen on
suositeltavinta ryhtyä. Korjauksen yhteydessä tulee taustarakenteiden kunto tarkastaa. 1980luvulla ja 1990-luvun alkupuolella rakennettuissa märkätiloissa käytettiin yleisesti
kosteussulkusivelyjä joilla toteutettujen rakenteiden tekninen käyttöikä on noin 15 - 18 vuotta.
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
18 / 32
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
11. Lattiakaivoa
12. Putkiläpivientiä
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
19 / 32
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
16
WC
LATTIAKAIVO
Tilassa ei ole lattiakaivoa.
ILMANVAIHTO
Tilassa on poistoilmaventtiili.
KOSTEUSHAVAINNOT
Käsisuihkun letkukaaren kohdalla havaittiin lattian puurakenteissa kosteutta. Muilta osin
kosteutta ei havaittu. Lattian muovipinnoitteen tiiveys on puutteellinen.
Suositellaan tilan rakenteiden remontoimista.
13. WC-tilaa
14. WC-tilaa
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
20 / 32
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
17
KEITTIÖ
ALLASKAAPPI
Allaskaapissa olevissa putkissa ja putkistoissa ei havaittu vuotoja.
ILMANVAIHTO
Tilassa on liesituuletin ja poistoilmaventtiili.
KOSTEUSHAVAINNOT
Pesukoneen kohdalla lattiarakenteissa havaittiin kosteutta. Samalla kohdalla kellarin puolella
havaittiin välipohjan puurakenteissa lahoa. Kosteus rakenteisiin on tullut pesukoneen vuotojen
yhteydessä.
Suositellaan rakenteiden avaamista ja korjaamista.
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
21 / 32
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
18
MUUT ASUINTILAT JA ASUMISTA PALVELEVAT TILAT
KOSTEUDEN AIHEUTTAMAT JÄLJET MUISSA TILOISSA
Sivu-ullakon lattiapinnalla, oven kohdalla havaittiin kosteuden jälkiä. Jäljet viittaavat
vesikatteen alapintaan tiivistyvän kosteuden ohjautumiseen lattiapinnoille. Ullakkotilaa ei voitu
kauttaaltaan tarkastaa tilassa olleen materiaalin vuoksi.
Suositellaan materiaalin poistamista ja tilan tarkastamista sen jälkeen.
HYÖNTEISET/TUHOELÄIMET
Harjakolmiossa havaittiin hyönteisten pesiä.
Suositellaan pesien poistamista.
AUTOTALLI
Autotallin ja ala-aulan välinen ovi ei ole palo-ovi.
Suositellaan palo-oven asentamista mikäli autotallissa pidetään moottoriajoneuvoja.
TULISIJAT
Keittiön tulisijojen laattapinnoitteissa havaittiin lohkeamia ja kiinnityspuutteita. Uunien
tulipesien tiilipinnoilla havaittiin rapautumia mitkä eivät edellytä välittömiä toimenpiteitä.
Kevytakan luukussa ei ole lasia ja tämä muodostaa käyttöturvallisuusriskin.
Suositellaan lasin asentamista.
MUUT TILAT
Yläkerran vaatehuoneessa ja yläaulassa, lattioiden ja osin seinien alaosien pinnoilla havaittiin
kosteusjälkiä, mitkä viittaavat kissan ulostejälkiin. Kosteuden jälkiä havaittiin myös
kellariportaikon kautta yläkertaan johtavan porrasrakenteen levyverhouksessa. Kosteus
viittaa esim. kukkien kasteluvesien ohjautumiseen porrasrakenteisiin.
Jälkien kohdilla olevat pinnat on suositeltavaa poistaa ja uusia tai puhdistaa
huolellisesti.
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
22 / 32
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
19
LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ
Rakennuksessa on sähkölämmitys. Lämmönjako on massavaraajilla, seinäpatterilla ja
pesuhuoneen osalta lattialämmityksellä. Omistajan kertoman mukaan kellarissa on pidetty
irtopatteria kovien pakkasten yhteydessä.
TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ
Sähköpatterit ja lattialämmitys ovat ylittäneet teknisen käyttöikänsä ja niiden
uusimistarpeeseen tulee varautua. Sähkölämmityslaitteiden elinkaari normaalirasituksessa on
25 - 30 vuotta (ST 97.00, Sähkö- ja tietojärjestelmien kuntotutkimus, 2005).
Lämmitysjärjestelmä on ikääntynyt ja sen uusimistarpeisiin tulee varautua.
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
23 / 32
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
20
ILMANVAIHTO
SISÄILMANLAATU
Asunkerroksissa havaittiin tupakoinnin hajua. Kellarin huoneessa havaittiin ummehtunutta
hajua.
VENTTIILEIDEN VIRTAUS
Kaikissa kerroksissa on riittävät poistoilman reitit. Reittien virtaukset olivat oikeansuuntaiset.
HAVAINNOT
Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen
aiheuttamiin paine-eroihin. Järjestelmän toimivuus riippuu ratkaisevasti sääolosuhteista.
Lisäksi ilmanvaihdon toimivuuteen vaikuttaa korvausilman saanti sekä tilojen välinen
ilmanvaihtuvuus. Asuinhuoneissa ei korvausilman reittejä eikä ovien kynnysten väleissä
riittäviä ilmarakoja.
Suositellaan korvaus- ja siirtoilmareittien järjestämistä.
Radonkaasun tutkimusta ei ole suoritettu. Radonkaasua on mahdollista tulla hiekkapintaisten
kellarilattioiden kautta.
Suositellaan radontutkimuksen tekemistä.
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
24 / 32
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
21
VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTO
VESIMITTARI
Vesimittari sijaitsee kellarissa. Tuleva putki on muovia. Mittarissa ja putkistoissa ei havaittu
huomautettavaa.
KÄYTTÖVESIVARAAJA
Varaaja on kellarissa ja varaaja on vuodelta 1971 ja tilavuudeltaan 150 litraa.
Varaaja on ikääntynyt ja sen uusimistarpeeseen tulee varautua.
VEDENVIRTAAMA
Sekoittajien virtaamissa ei havaittu oleellisia eroja RakMK D1:n ohjearvoihin.
VEDEN LÄMPÖTILA
Veden lämpötilaksi mitattiin 48 °C, joka alittaa asumisterveysohjeen suositusarvon.
Asumisterveysohjeen (s. 91, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1) mukaan
lämpimän vesijohtoveden tyydyttävä lämpötila on +55 °C. Välttävä lämpötila on +50 °C.
Välttävän lämpötilan alittuessa on ryhdyttävä korjaustoimiin alhaisen lämpötilan aiheuttaman
mahdollisen terveyshaitan poistamiseksi. Tapaturmien välttämiseksi lämminvesikalusteista
saatavan veden lämpötila ei saa olla yli +65 °C.
Suositellaan vedenlämpötilan säätämistä ohjeen mukaiseksi.
KÄYTTÖVESIJÄRJESTELMÄ
Käyttövesijärjestelmä
(saatujen tietojen mukaan)
Käyttövesiliittymä
Käyttövesiputket (näkyvillä
osin)
Kuparia
Putkisto on muovia ja kuparia. Näkyviltä osin ei huomautettavaa.
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ
Jätevesijärjestelmä (saatujen
tietojen mukaan)
Jätevesiviemäriliittymä. Sakka kerääntyy saoskaivoihin ja
omistajan kertoman mukaan jätevesi ohjataan kunnaliseen
verkostoon.
Viemäriputket (näkyvillä osin) Valurautaa
Muovia näkyvillä osilla
Rakennuksesta kaivoihin ja verkostoon ovat putket valurautaa. Putkissa havaittiin
syöpymistä. Havainto saatiin pihakaivojen kautta. Rakennuksen viemärit ovat pääosin muovia
ja osin valurautaa.
Valurautaviemäreiden uusimistarpeeseen tulee varautua.
TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ
Valurautaiset viemärit ovat ylittäneet teknisen käyttöikänsä ja niiden uusimistarpeeseen tulee
varautua. Valurautaisten viemäriputkien tekninen käyttöikä on normaalirasituksessa 50 vuotta
(KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008).
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
25 / 32
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
22
SÄHKÖT
Kellarin osalta on järjestelmää uusittu. Muilta osin järjestelmät ovat pääosin alkuperäiset.
TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ
Sähköjärjestelmän uusimattomat osat ovat ylittäneet teknisen käyttöikänsä ja niiden
uusimistarpeeseen tulee varautua. Sähköjärjestelmän osien tekninen käyttöikä on pääosin
noin 30- 50 vuotta. (ST 97.00, Sähkö- ja tietojärjestelmien kuntotutkimus, 2005).
RAKSYSTEMS INSINÖÖRITOIMISTO OY
Hämeenlinnassa 30.07.2015
Timo Niskanen
Rakennusmestari
Kuntotarkastaja AKK (FISE)
030 670 55 44
Liitteet
Alkuhaastattelulomake
Maanvastaiset sisäpuolelta lämmöneristetyt seinät
Betonilaatan yläpuoliset puulattiarakenteet
Tuulettumaton puurunkoinen ulkoseinä
Tuulettumaton vino yläpohjarakenne
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
26 / 32
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA RS3
VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT
Kuntotarkastusraportissa on esitetty korjaussuosituksia havaittujen vaurioiden korjaamiseksi. Korjaussuositukset eivät
ole sellaisenaan riittäviä työohjeita, vaan lähes aina vaurioiden oikean korjaamistavan määritteleminen vaatii
yksityiskohtaisen korjaussuunnitelman laatimisen. Yleisenä lähtökohtana korjaamisessa ovat nykyiset
rakennusmääräykset ja –ohjeet, joita sovelletaan käyttötarkoituksen ja kohteen vaatimusten mukaan. Ennakoivat
huoltotoimet ja vaurioiden korjaaminen viipymättä säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli
tarkastuksessa on havaittu vaurioita tai puutteita, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio yleensä laajenee,
korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi myös muodostaa haitan asumiselle.
YLEISTÄ TARKASTUKSEN SISÄLLÖSTÄ
Jotta raportin lukija ymmärtäisi kuntotarkastuksen sisällön ja periaatteet, tulisi lukijan tutustua myös Rakennustieto Oy:n
julkaisemaan KH 90-00393 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä Tilaajan ohjeeseen. Ohje on toimitettu tilaajalle
tilauksen yhteydessä tai se on luettavissa osoitteessa www.raksystems.fi. Tilaajan ohjeessa on esitetty mm.
tarkastuksen sisältö, epävarmuustekijät, vastuut ja rajaukset. Kuntotarkastustilauksen yhteydessä tilaajalle on toimitettu
myös Raksystemsin Kuntotarkastuksen RS³ Tuotekuvaus, jossa on määritelty lyhyesti Kuntotarkastuksen RS³
suoritustapa.
Kuntotarkastus on suoritettu pääosin pintapuolisesti, aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin noudattaen
KH 90-00394 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä. Suoritusohjetta ja Kuntotarkastuksen RS³ Tuotekuvausta.
Suoritusohje on saatavissa mm. Rakennustiedon kirjakaupoista.
Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin sekä tarkastuksen yhteydessä asiakirjoista, omistajalta,
isännöitsijältä tai käyttäjältä saatuihin tietoihin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla
havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumisterveellisyyteen oleellisesti vaikuttaviin puutteisiin,
vikoihin ja riskeihin.
Kuntotarkastuksesta huolimatta ei voida pois sulkea sitä mahdollisuutta, että rakennuksessa voi esiintyä piileviä
vaurioita, joita ei tarkastusmenetelmien tai -olosuhteiden rajoissa ja tarkastuksen pääasiallisen pintapuolisuuden vuoksi
ole voitu havaita. Kuntotarkastusmenettelyllä ei yleensä voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten
salaojien tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa, toimivuutta tai olemassaoloa. Koska rakenteita ei avata, ei
rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita välttämättä voida havaita, ellei niistä ole kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla
tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Epäilyttävissä tapauksissa esitetään lisätutkimustarve, mikäli
rakenteiden kunto olisi syytä selvittää tarkemmin. Kuntotarkastusraportissa esitettyjen lisätutkimussuositusten
perusteena on tarkastajan kohteessa tekemä riskihavainto tai yleisesti käytössä oleva tieto kyseisen rakenteen
vaurioriskialttiudesta. Lisä- tai jatkotutkimussuosituksien noudattaminen on tärkeää, jotta rakenteiden todellinen kunto
saadaan selvitettyä eikä kaupan osapuolille jää epäselvyyttä rakennuksen mahdollisista korjaustarpeista. Raportissa
suositellut tutkimukset tai tarkastukset suoritetaan eri tilauksesta, mikäli ne eivät kuulu KH 90-00394 Suoritusohjeen
mukaan kuntotarkastuksen sisältöön. Rakennuksissa saattaa olla myös osia, joita ei ole voitu tarkastaa, koska niihin ei
ollut pääsyä tai ne olivat lumipeitteen alla. Nämä osat jäävät tarkastuksen ulkopuolelle, koska tarkastusraportti koskee
vain tilannetta tarkastushetkellä. Niiden tarkastuttaminen tilanteen tai olosuhteiden salliessa on yleensä myös
suositeltavaa.
Laatoitetuissa lattia- ja seinäpinnoissa esiintyy tavanomaisesti kosteutta kosteudentunnistimella havainnoitaessa, jos
pinnat ovat olleet säännöllisesti roiskevedelle alttiina. Kyseiset kosteushavainnot eivät välttämättä tarkoita
kosteusvaurioita tai korjaustarvetta. Mikäli laatoituksen alla on toimiva kosteuden- tai vedeneriste, saattaa kosteus olla
pelkästään laattojen ja eristeen välissä, mikä on laattapinnoitteelle ominaista. Vedeneristeiden olemassaoloa tai kuntoa ei
pintapuolisessa tarkastelussa, kuten kuntotarkastuksessa voida yleensä selvittää.
Tilanteessa, jolloin märkätilat ovat olleet hyvin pitkään käyttämättöminä, ei kosteudentunnistimella voida arvioida
rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä kosteusvaurioituneita rakenteita eikä rakenteen kosteusteknistä toimivuutta
normaalin käytön aikana.
Johtopäätöksissä esiintyvät viittaukset nykyisiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat
vanhassa rakennuksessa voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia. Viittaukset määräyksiin ovat ohjeena siihen
tasoon, mitä nykyisin pidetään hyvänä rakennustapana ja niiden noudattaminen on siksi yleisesti suositeltavaa
pyrittäessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon.
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
27 / 32
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
ASBESTI RAKENNUSMATERIAALEISSA
Asbestin käyttö rakentamisessa on ajoittunut pääasiassa ajanjaksolle 1940 – 1990, minä aikana useat suomalaiset
rakennusmateriaalit ovat sisältäneet asbestia. Suomen rakennusaineteollisuus lopetti asbestipitoisten tuotteiden
valmistuksen 1988 jälkeen. Asbestipitoisten tuotteiden maahantuonti, valmistus ja myynti on ollut kiellettyä 1.1.1993
alkaen. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa on kielletty kokonaan 1.1.1994.
Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa
asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei
normaalitapauksessaaiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja
asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut
siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen RS³ sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta.
RADON
Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen
kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella
tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta.
Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä
mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen RS³ sisältöön ei kuulu radonmittauksia.
MIKROBIKASVUSTO
Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa
(kansanomaisesti ”hometta”). Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi
pelkästään ulkonäköhaitta. Mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta.
Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa pitkäaikaisesti yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle
olemassa.
KUNTOTARKASTAJAN VASTUU, VIRHEEN OIKAISEMINEN JA KUNTOTARKASTUKSESTA
REKLAMOINTI
Kuluttajalle suoritettavassa kuntotarkastuksessa kuntotarkastajan vastuu määräytyy kuluttajansuojalain mukaisesti.
Yritykselle suoritettavassa kuntotarkastuksessa suositellaan noudatettavaksi Konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja
KSE 1995. Tarkemmin tarkastuksen osapuolten vastuista on kerrottu kuntotarkastuksen tilaajan ohjeessa (KH 9000393, luku 8).
Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tapahtunut virhe. Kaikista virheistä
tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen
havaitsemisesta tai siitä, kun se olisi pitänyt havaita).
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
28 / 32
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
TEKNISET KÄYTTÖIÄT, TARKASTUSVÄLIT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT
KÄSITTEET
Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen
tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät.
Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata
uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakennusosan, järjestelmän
tai laitteen kestävyydestä ja on yleistävä.
Tarkastusväli on aikaväli, jonka kuluttua rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kunto ja toimivuus on
tarkastettava. Tarkastusvälien tulee olla sellaisia, että tarkastuskohde pysyy kunnossa tarkastusten välisen ajan.
Kunnossapitojaksolla tarkoitetaan keskimääräistä aikaväliä, jonka jälkeen määrätty kunnossapitotoimenpide
toistetaan. Kunnossapito on rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen korjaamista osittain uusimalla,
täydentämällä, kunnostamalla tai pinnoittamalla.
Tekninen
käyttöikä / v
NIMIKE
Tarkastusväli / v
Kunnossapitojakso / v
RAKENNUSTEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT
PIHA-ALUEEN RAKENTEET
Salaojajärjestelmä, rakennettu ennen vuotta 1999
40
2
5
Salaojajärjestelmä, rakennettu v. 1999 jälkeen
50
2
5
Piha-alueen asfalttipinnoitteet
20
5 - 12
Betoniset pihakiveykset
25
4 - 10
Perusmuurin vedeneristys – kumibitumikermieriste
30
Perusmuurin vedeneristys – kuumabitumisively
20
Perusmuurin vedeneristys - muovinen perusmuurilevy
50
Roudaneristys (perusmuurin ulkopuolinen)
50
ALAPOHJARAKENTEET
Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai
sahanpuru, ei lämmöneristettä betonilaatan alapuolella
40
5 - 10
Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai
sahanpuru, lämmöneriste myös betonilaatan alapuolella
50
5 - 10
Kantava betonilaatta - yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai
sahanpuru, ei alapuolista lämmöneristettä
40
5 - 10
Puurakenteinen kantava alapohja (ns. rossipohja)
50
5
Perusmuurin vedeneristys – kumibitumikermieriste
30
Perusmuurin vedeneristys – kuumabitumisively
20
Perusmuurin vedeneristys - muovinen perusmuurilevy
50
Roudaneristys (perusmuurin ulkopuolinen)
50
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
29 / 32
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
JULKISIVUT
Lautaverhous
50
5
5 - 20
Rappaus
50
5
10 - 20
Metallilevyverhous
40
5
15 - 20
Kuitusementtilevy
50
5
20
Puuikkunat
50
2
6 - 10
Puu-alumiini-ikkuna
60
5
10
Puu-ulko-ovet
40
5 - 15
Puurakenteiset parvekkeet
50
5 - 20
Puiset pihatasot ja ulkoterassit
20
12 kk
IKKUNAT JA ULKO-OVET
PARVEKKET JA TERASSIT
VESIKATOT JA VESIKATON VARUSTEET
Kumibitumikermi, 1-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms.
25
1
10
Kumibitumikermi, 2-kerroskate, tasakatto
30
1
10
Kumibitumikermi, 2-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms.
30
1
10
Kumibitumikermi, 3-kerroskate
35
1
10
Bitumikermikate (käyttöikä saavutettu, poistunut tuotannosta 1980luvulla)
saavutettu
Sinkitty ja maalattu rivipeltikate
60
1-5
10 - 15
Profiilipeltikate
40
5
10 - 15
Tiilikate
45
5
10
Kuitusementtikate
30
1
5 - 10
25 - 40
12 kk
10
Kattokuvut
30
3
5-7
Kattoikkunat
50
5
5-7
Räystäskourut ja syöksytorvet
KUIVIEN TILOJEN PINNOITTEET
Lattia, muovimatto, vinyylilaatta, korkkipinnoite tai linoleum
30
Lattia, tekstiilimatto
20
Keraaminen laatta
50
Lattia, lautaparketti
25
5 - 15
Lattia, alustaansa liimattu parketti tai lautalattia
40
5 - 15
Lattialaminaatti
15
Seinien maalaus ja tapetointi
20
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
30 / 32
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
KUIVIEN TILOJEN PINNOITTEET
Kattopinnoitteiden pintakäsittely
30
MÄRKÄTILOJEN LATTIARAKENTEET JA -PINNOITTEET
Muovimatto
20
3
Kosteussulkusively ja laatoitus
15
3
Bitumivedeneriste ja laatoitus
30
3
Nykyaikainen vedeneriste ja laatoitus, rakennettu v. 1999 jälkeen
30
3
5 - 10
MÄRKÄTILOJEN SEINÄRAKENTEET JA -PINNOITTEET
Kosteussulkusively, levyrakenne ja laatoitus
15
3
tarvittaessa
Kosteussulkusively, kiviainesrakenne ja laatoitus
18
3
tarvittaessa
Vedeneriste ja laatoitus
30
3
tarvittaessa
Muovitapetti
12
3
Muovipinnoitettu pelti
30
3
Pesuhuoneen panelointi
12
3
Saunan panelointi
20
3
MÄRKÄTILOJEN KATTOPINNOITTEET
Katon pintakäsittely (pesuhuone, kylpyhuone tms.)
20
5
10 - 15
KIINTOKALUSTEET
Kuivissa tiloissa olevat kaapistot
25
Märkätilojen kaapistot
15
LVI-TEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT
Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa
50
10
10
Öljysäiliö, muovia, maassa
40
10
10
Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa
40
10
10
Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa
30
10
10
Öljysäiliö, terästä, ulkona
40
10
10
Savupiiput, tiilipiippu
50
12 kk
Savupiiput, elementeistä tehty keraaminen piippu
50
12 kk
Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys
saavutettu
Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätilassa
40
12 kk
Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys
50
12 kk
Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputket
50
12 kk
Käyttövedenlämmittimet
20 - 30
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
31 / 32
Raksystems — Kuntotarkastus RS3
LVI-TEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT
Vesijohdot, kupariputket
40 - 50
10 - 15
Vesijohdot, muoviputket
50
10 - 15
Vesijohdot, galvanoidut teräsputket (käyttöikä saavutettu)
saavutettu
Jätevesiviemärit, valurautaputket
50
Jätevesiviemärit, muovi- tai komposiittiputket
50
Niiden rakenteiden osalta, joita ei ole mainittu tässä taulukossa, löytyy lisätietoa
Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotus-ohjeesta (KH 90-00403)
Heimontie 12 13210 Hämeenlinna — Tarkastuspäivä 29.07.2015
32 / 32
1/2
Riskirakennekortti ©
Maanvastaiset sisäpuolelta
lämmöneristetyt seinät
YLEISTÄ MAANVASTAISISTA SISÄPUOLELTA LÄMMÖNERISTETYISTÄ SEINISTÄ
Maanvastaisia sisäpuolelta lämmöneristettyjä seiniä on
yleisesti rakennettu mm. 1960 – 1980 luvuilla. Kellarikerrosten käyttötarkoitusta jälkikäteen muutettaessa ko. seinärakennetta on myös tyypillisesti käytetty mm. 1950-luvun ns.
rintamamiestaloissa. Mikäli kosteutta pääsee ulkopuolelta
seinärakenteeseen voi seinää vasten asennettuihin lämmöneristeisiin ja puurakenteisiin syntyä vaurioita. Lisäksi
sisä­ilman vesihöyryn on mahdollista ko. rakenteessa tiivistyä
kiviainesrakenteisen maanvastaisen seinän ja lämmöneristeen rajapintaan.
MAANVASTAISEN SISÄPUOLELTA LÄMMÖNERISTETYN SEINÄN VAURION AIHEUTTAJIA
• Ulkopuolisen kosteuden pääseminen rakenteisiin. Syynä
tähän on yleensä puutteellisesti toimiva tai kokonaan
puuttuva salaojitus, maanvastaisen seinän vedeneristyksen
puutteet tai puuttuminen ja liian hienojakoinen (kapillaari-
nen) täyttömaa-aines perustusten alla ja maanvastaisen
seinän vierellä.
• Sisäilman kosteuden tiivistyminen lämmöneristeen ja
maanvastaisen kiviainesrakenteisen seinän rajapintaan.
RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUKIMUKSELLA
Maanvastaisen sisäpuolelta lämmöneristetyn seinärakenteen
selvittäminen ja kunnon tutkiminen sekä siihen mahdollisesti
liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avausta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa.
Koska vaurioituminen ko. tyyppisessä rakenteessa alkaa lämmöneristeen ja sen takana olevan kivi­ainesrakenteisen seinän
rajapinnasta, vaatii rakenteen kunnon tarkempi selvittäminen
rakenteen avaamista. Rakenteen avausten määrä ja paikat
tulee määritellä aina tapauskohtaisesti.
Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina
tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä.
www.raksystems.fi | Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa | Y-tunnus 0905045-0
2/2
Maanvastaiset sisäpuolelta lämmöneristetyt ja koolatut seinät 2 10032015
ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA:
(kuva periaatteellinen, ei vastaa tarkalleen kohteen rakennetta)
Rännivedet
Pintavedet
Maaperän
kosteus
Kosteuden
tiivistyminen
Salaojituspuutteet
Veden kapillaarinen nousu
[email protected]
www.raksystems.fi
p. 030 670 5500
Puhelut 030-alkuisiin numeroihin
lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %),
matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).
© Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy | 26032015
Betoni/kevytsorabetoniharkko
1/2
Riskirakennekortti ©
Betonilaatan yläpuoliset
puulattiarakenteet
YLEISTÄ BETONILAATAN YLÄPUOLISISTA PUULATTIA­RAKENTEISTA
Betonilaatan yläpuolisia puulattiarakenteita on rakennettu
yleisesti mm. 1940 – 1980 luvuilla. Mikäli kosteutta pääsee
maaperästä betonilaattaan, voi lämmöneristeisiin ja puurakenteisiin syntyä vaurioita. Lisäksi sisäilman vesihöyryn on
mahdollista ko. rakenteessa tiivistyä betonilaatan ja lämmöneristeen rajapintaan.
Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH 90-00394 (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007)
kortissa, jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto
tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja
aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon
selvittämiseksi.
BETONILAATAN YLÄPUOLISEN PUULATTIARAKENTEEN VAURION AIHEUTTAJIA
• Kosteuden nouseminen kapillaarisesti betonilaattaan ja sen
päällä oleviin rakenteisiin. Syynä tähän on yleensä puutteellisesti toimiva tai kokonaan puuttuva salaojitus ja liian
hienojakoinen (kapillaarinen) täyttömaa-aines betonilaatan
alla.
• Sisäilman kosteuden tiivistyminen lämmöneristeen ja
betonilaatan rajapintaan.
• Alla olevasta ryömintätilasta tai kylmästä kellaritilasta voi
myös kulkeutua kosteaa ilmaa epätiiviyskohtien kautta
alapohjarakenteeseen.
• Puurakenteen alla olevan kiviainesrakenteen välistä puuttuu kosteuseristys.
• Putkivuodot.
RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUTKIMUKSELLA
Betonilaatan yläpuolisen puulattiarakenteen rakennetyypin
selvittäminen ja kunnon tutkiminen sekä siihen mahdollisesti
liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avaus­ta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa.
Koska vaurioituminen ko. tyyppisessä rakenteessa alkaa
lattian lämmöneristeen ja sen alla olevan betonilaatan ra-
japinnasta, vaatii rakenteen kunnon tarkempi selvittäminen
rakenteen avaamista. Rakenteen avausten määrä ja paikat
tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen
voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti
kuntotutkimuksen yhteydessä.
www.raksystems.fi | Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa | Y-tunnus 0905045-0
Betonilaatan yläpuoliset puulattiarakenteet 10032015
2/2
ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA:
(kuva periaatteellinen, ei vastaa tarkalleen kohteen rakennetta)
Ponttilaudoitus t. levytys ja
pintamateriaali
Puukoolaus
Lämmöneriste
Betonilaatta
© Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy | 26032015
Putkistot
Hienojakoinen
alustäyttö
[email protected]
www.raksystems.fi
p. 030 670 5500
Puhelut 030-alkuisiin numeroihin
lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %),
matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).
1/2
Riskirakennekortti ©
Tuulettumaton puurunkoinen
ulkoseinä
YLEISTÄ TUULETTUMATTOMISTA PUURUNKOISISTA ULKOSEINISTÄ
Tuulettumattomia ulkoseinärakenteita on rakennettu yleisesti
1970-luvulle saakka. Riskinä rakenteessa on sisäilman
kosteuden tiivistyminen ajoittain rakenteisiin ja sen myötä
pitkällä aikavälillä rakenteen vaurioituminen. Riskiä lisää
mikäli julkisivulaudoituksen pinnoitteena on käytetty tiivistä
pinnoitetta, esim. lateksimaali. 1950-luvulla oli myös tapana
asentaa kattohuopa (bitumikermi) vinolaudoituksen päälle
sääsuojaksi ennen julkisivujen laudoittamista. Kattohuopa on
vesihöyrynvastukseltaan hyvin tiivis materiaali ja mikäli se on
jätetty laudoituksen alle, riski vaurioitumiselle lisääntyy.
Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH 90-00394 (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007)
kortissa, jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto
tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja
aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon
selvittämiseksi.
TUULETTUMATTOMAN PUURUNKOISEN ULKOSEINÄN VAURION AIHEUTTAJIA
• Sisäilman kosteuden tiivistyminen seinärakenteeseen,
koska rakenteesta puuttuu tuuletus ja julkisivun pinnoite on
liian tiivis.
• Alunperin sääsuojaksi asennettu kattohuopa (bitumikermi)
on jätetty poistamatta.
• Vesikaton vuotaminen ulkoseinän eristeisiin.
• Yläpohjarakenteen puutteellisen tuuletuksen aiheuttaman kondenssi kosteuden valuminen ulkoseinärakenteen
yläosiin.
• Ikkunan epätiivis vesipelti.
RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUTKIMUKSELLA
Tuulettumattoman puurunkoisen ulkoseinärakenteen kunnon
tutkiminen ja siihen mahdollisesti liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avausta ja sen
tarkastamista riittävässä laajuudessa.
Koska tyypillisesti vaurioituminen ko. tyyppisessä rakenteessa alkaa vinovuorilaudoituksen ja lämmöneristeen rajapin-
nasta, vaatii rakenteen kunnon selvittäminen rakenteen
avaamista.
Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina
tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen
yhteydessä.
www.raksystems.fi | Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa | Y-tunnus 0905045-0
2/2
Tuulettumattomat ulkoseinät 1 10032015
ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA:
(kuvat periaatteellisia, eivätkä vastaa tarkalleen kohteen rakennetta)
Pystyrunko (4" tai 5")
Kosteus
Oksa- tai tervapahvi
Maalaus
lateksilla
Vaakalaudoitus
Pintaverhous
(Pinkopahvi)
Ulkoverhous
Tuulettumattomat ulkoseinät
2 10032015
(Vaakapaneli)
Sahanpuru tai
kutterinlastu
Vinolaudoitus
Oksa- tai tervapahvi
Pystyrunko (4" tai 5")
Kosteus
Maalaus
lateksilla
Vaakalaudoitus
Kipsilevy
Kosteus
Ulkoverhous
(Vaakapaneli)
Vuorauspahvi
Mineraalivilla
Huokoinen
puukuitulevy
[email protected]
www.raksystems.fi
p. 030 670 5500
Puhelut 030-alkuisiin numeroihin
lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %),
matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).
© Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy | 26032015
Kosteus
1/2
Riskirakennekortti ©
Tuulettumaton vino
yläpohjarakenne
YLEISTÄ TUULETTUMATTOMISTA VINOISTA YLÄPOHJARAKENTEISTA
Vinoja yläpohjarakenteita käytetään rakentamisessa edelleen
ja se on tyypillinen rakenneratkaisu mm. 1½-kerroksisissa
rakennuksissa. Rakenteen kosteusteknisen toiminnan kannalta tärkein asia on rakenteen riittävä tuulettuminen. Tämän
päivän tietämyksen mukaan yläpohjarakenteen ja vesikatteen
välissä tulisi olla vähintään 100 mm:n tuuletusväli. Aikaisemmin tuuletusvälin vaatimukset ovat olleet pienemmät. Mikäli
rakenteen tuuletus on puutteellinen voi sen seurauksena
sisäilman kosteus tiivistyä yläpohjarakenteisiin, mistä pitkällä
aikavälillä voi seurauksena olla rakenteen vaurioituminen.
Tuulettumaton vino yläpohjarakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH 90-00394 (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa jossa on annettu ohjeet
kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan
riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla.
Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen
kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä
riskirakenteen kunnon selvittämiseksi.
TUULETTUMATTOMAN VINON YLÄPOHJARAKENTEEN VAURION AIHEUTTAJIA
• Sisäilman kosteuden tiivistyminen yläpohjarakenteisiin,
mikä yleensä johtuu puutteellisesta tuuletuksesta ja sisäpuolisen höyrynsulun puuttumisesta tai sen epätiiveydestä.
RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUTKIMUKSELLA
Tuulettumattoman vinon yläpohjarakenteen rakennetyypin
selvittäminen ja kunnon tutkiminen sekä siihen mahdollisesti
liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avausta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa.
Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina
tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen
yhteydessä.
www.raksystems.fi | Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa | Y-tunnus 0905045-0
2/2
Vinot yläpohjarakenteet 1 10032015
ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA:
(kuvat periaatteellisia, eivätkä vastaa tarkalleen kohteen rakennetta)
Konesaumattu peltikate
Kantavat palkit/kattoristikot
Ruodelauta 22x100 k200
Täytepohjalauta
Tuuletusrako 20 mm
Muovi/tervapahvi
Pintamateriaali
© Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy | 26032015
Lämmöneriste (mineraalivilla/puru)
Vinot yläpohjarakenteet 2 10032015
Riittämätön tuuletusrako
Höyrynsulun puuttuminen
[email protected]
www.raksystems.fi
p. 030 670 5500
Puhelut 030-alkuisiin numeroihin
lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %),
matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).