Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2613, Poukamanpolku 1 sekä katu- ja puistoalueet, Kilpiäinen 12.3.2015 Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö kaavoitusarkkitehti Armi Patrikainen Sijaintikartta (opaskartta) ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA NRO A-2613 (Poukamanpolku 1 sekä katu- ja puistoalueet, Kilpiäinen) 1 1.1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT Asemakaavamuutos koskee: Lahden kaupungin Kilpiäisten (8.) kaupunginosan korttelin 8201 tonttia 5 sekä katu- ja puistoaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat: Lahden kaupungin Kilpiäisten (8.) kaupunginosan korttelin 8201 tontit 14, 15 ja 16 sekä katuja puistoaluetta. Asemakaavamuutoksen yhteydessä tehdään sitova tonttijako M-15-5. Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2014 kaavoitusohjelmaan. Kaavamuutoksen vireilletulosta on ilmoitettu 3.3.2014 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaavamuutosalue sijaitsee Kilpiäisten kaupunginosassa, n. 6 km päässä Lahden keskustasta pohjoiseen. Alue on Hollolan rajalla. Aluetta rajaavat etelässä Karjusaarenkatu ja lännessä Poukamanpolku, pohjoisessa Viitapuisto ja idässä pientalotontit. Kaavamuutosalueen laajuus on 3845 m2. 1.3 KAAVAN TARKOITUS Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa ison omakotitontin jakaminen. Kaavamuutosalue ortokuvakartalla. Kaavamuutostontti Poukamanpolulta (kuva: GoogleMaps). 1.4 KAUPUNGIN STRATEGIA Kaupungin strategian mukaisesti kaavalla kehitetään tiivistä, kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta sekä julkisen ja kevyen liikenteen järjestelmää. 2 Sisältö 1 PERUS‐ JA TUNNISTETIEDOT .......................................................................................................... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT ............................................................................................................................... 2 1.2 KAAVA‐ALUEEN SIJAINTI .................................................................................................................... 2 1.3 KAAVAN TARKOITUS .......................................................................................................................... 2 1.4 KAUPUNGIN STRATEGIA .................................................................................................................... 3 2.1 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA ................................................................................... 5 3 TIIVISTELMÄ ................................................................................................................................... 6 3.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET ............................................................................................................... 6 3.2 ASEMAKAAVA .................................................................................................................................... 6 3.3 TOTEUTTAMINEN .............................................................................................................................. 6 LÄHTÖKOHDAT .............................................................................................................................. 6 4 4.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ......................................................................................... 6 4.1.1 Yleiskuvaus ................................................................................................................................ 6 4.1.2 Luonnonympäristö..................................................................................................................... 7 4.1.3 Rakennettu ympäristö ............................................................................................................... 9 4.1.4 Maanomistus ........................................................................................................................... 11 4.2 SUUNNITTELUTILANNE .................................................................................................................... 11 4.2.1 Kaava‐aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset .............................................. 11 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET .................................................................................. 15 5.1 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET .............................................. 15 5.1.1 Aloite ....................................................................................................................................... 15 5.1.2 Sopimukset .............................................................................................................................. 15 5.1.3 Pohjakartan tarkistaminen ...................................................................................................... 15 5.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ..................................................................................................... 15 5.2.1 Osalliset ................................................................................................................................... 16 5.2.2 Vireilletulo ............................................................................................................................... 16 5.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ........................................................................... 16 5.2.4 Viranomaisyhteistyö ................................................................................................................ 16 5.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ........................................................................................................... 16 5.3.1 Lähtökohta‐aineiston antamat tavoitteet ............................................................................... 16 SELOSTUS 5.3.2 5.4 A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013 5 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ..................................................................................... 16 ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET .............................................................. 17 5.4.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta ........................................................................... 17 5.4.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu ............................... 18 5.4.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet .............................................................................. 20 5.4.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset .......................................................................... 26 6 KUVAUS ....................................................................................................................................... 26 6.1 ASEMAKAAVAN RAKENNE ............................................................................................................... 26 6.1.1 Kokonaisrakenne ..................................................................................................................... 26 6.1.2 Mitoitus ................................................................................................................................... 26 6.1.3 Palvelut .................................................................................................................................... 26 6.2 VAT:in, MAAKUNTAKAAVAN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TOTEUTUMINEN .............. 27 6.3 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ............................................. 27 6.4 KAAVAN VAIKUTUKSET .................................................................................................................... 27 6.4.1 Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen ............................................................ 27 6.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ........................................................................ 27 6.4.3 Muut vaikutukset ..................................................................................................................... 27 6.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT .......................................................................................................... 28 6.6 KAAVAMERKINNÄT JA ‐MÄÄRÄYKSET ............................................................................................. 28 6.7 NIMISTÖ ........................................................................................................................................... 28 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ......................................................................................................... 29 7.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT ............................................. 29 7.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS ......................................................................................................... 29 7.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA ............................................................................................................... 29 2.1 8 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS .......................................................................................................... 29 9 SEURANTALOMAKE ..................................................................................................................... 29 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1. asemakaavakartta A-2613 Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/RK SELOSTUS 3 3.1 A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013 6 TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muutos on laadittu yksityisen maanomistajan aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle 24.2.2014. OASia on tarkistettu 13.3.2014 ja 31.3.2014. Kaavan aloituskokous pidettiin 14.3.2014. Kaavatyötä käsittelevät yleisötilaisuudet järjestettiin 19.3.2014 sekä 11.6.2014. Luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin 28.5. – 13.6.2014, jolloin pyydettiin myös viranomaislausunnot. 3.2 ASEMAKAAVA Asemakaavamuutoksella jaetaan korttelin 8201 tontti 5 kolmeksi tontiksi. Kaavamerkinnäksi tulee erillispientalojen korttelialue (AO). Tontin 15 luoteiskulmaan on osoitettu rasitevaraus putkiliittymälle. Poukamanpolun AO-korttelialueen kerrosluvuksi osoitetaan II ja rakennusoikeutta yhteensä 740 k-m2 niin, että pohjoisimmalle, suurimmalle tontille 14, jolla nykyinen asuinrakennus on, osoitetaan 300 k-m2 ja kahdelle muulle tontille 220 k-m2 kullekin. Pienemmille tonteille sallitaan vain yhden asunnon rakentaminen (as1). Karjusaarenkadun varressa on liittymäkielto niin, että vain tontin 16 kaakkoiskulmasta sallitaan liittymä Karjusaarenkadulle. Muille tonteille on ajoliittymä Poukamanpolun puolelta. Poukamanpolun katualueen pohjoispää muutetaan jalankululle ja polkupyöräilylle tarkoitetuksi kaduksi, jolla on sallittu ajo korttelin 8201 tonteille 14 ja 15 (pp/t-1). Karjusaarenkadun katualuetta levennetään 1 m:llä paikalla olevan bussipysäkin käytettävyyden ja turvallisuuden parantamiseksi ja vastaavasti AO-korttelialuetta laajennetaan Viitapuiston puistoalueen suuntaan kuitenkin niin, että nykyinen kulkuyhteys Viitapuistoon säilyy virkistysalueen puolella. Asemakaavalla asuntojen määrä lisääntyy voimassaolevan kaavan mahdollistamasta. Kaavamuutosalueelle on mahdollista rakentaa maksimissaan 4 asuntoa. Rakennusoikeutta lisätään kaavamuutosalueelle yhteensä 340 k-m2. 3.3 TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteutuksesta vastaa yksityinen maanomistaja ja katujen osalta Hollolan kunta. Vesi- ja viemäriverkoston muutoksista vastaa Lahti Aqua, sähköverkon muutoksista LE Sähköverkko Oy. 4 4.1 LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 4.1.1 Yleiskuvaus Suunnittelualue väljästi rakennettu pientalotontti Karjusaaren itäpuolisen omakotitaloalueen keskellä. Luoteessa, Hollolan puolella on rakentamatonta luonnontilaista aluetta ja pohjoisessa puistoa, jonka kasvillisuus on lähes luonnontilaista. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/RK SELOSTUS A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013 7 Vuoden 2006 viistoilmakuva. 4.1.2 Luonnonympäristö Maisema ja topografia Suunnittelualue sijoittuu metsän reunavyöhykkeelle melko lähelle Vesijärven rantaa, mutta se ei kuitenkaan erotu varsinaisessa Vesijärven maisemassa. Suunnittelualue on hyvin tasainen. Karjusaarenkadun ja Poukamanpolun risteys on noin tasolla +84 ja tontin pohjoisreuna on noin tasolla +83. Kasvillisuus Kaavamuutosalueella ei ole luonnontilaista kasvillisuutta, vaan sitä on hoidettu puutarhana. Tonttialue on pääosin nurmea, ja puustoa on eniten tontin eteläreunalla. Tontin puut ovat pääosin koivuja ja salavia. Kaava-alueen Viitapuistoon ja Hollolaan rajautuvilla osilla kasvillisuus on rehevää, luonnontilaista, lehtomaista. Lehdon valtapuita ovat koivut ja haavat. Eläimistö Kilpiäistenpohjan luonnonsuojelualue, joka on suunnittelualueesta n. 300 m etelään, on Lahden tärkeimpiä lintukosteikkoja, jolla tavataan mm. pikkutikkoja, tiltaltteja, uikkuja, ruoko- ja rytikerttusia, joutsenia ja haapanoita (Lahden II lintuatlas 2009-2011). Kaavamuutosalueen rajan tuntumassa Hollolan puolella Raikkosen selvitysalueella on myös runsas linnusto (yhteensä 57 lajia, joista 33 pesiviä). Yleisimpiä lajeja olivat pajulintu, peippo ja punarinta sekä tali- ja sinitiainen, lehtokerttu ja punakylkirastas. Harvalukuisempia lajeja Raikkosen alueella olivat mm. sirittäjä, kultarinta ja mustapääkerttu, kaikki lehtojen lajeja sekä kirjo- ja harmaasieppo, vanhan metsän indikaattorilaji puukiipijä sekä metsäviklo. Näitä lintuja voidaan tavata myös kaavamuutosalueella. Raikkosen alueella on havaittu liito-oravien papanoita, ja suunnittelualueen vieressä on niille sopiva kulkureitti. Liito-oravia ei ole havaittu suunnittelualueella. (Liito-oravaselvitys Hollolan Raikkosten alueella keväällä 2010, Timo Metsänen, 2010).. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/RK SELOSTUS A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013 8 Liito-oravaselvityksen havainnot (papanat, mahdolliset pesäpuut ja kulkureitit).Suunnittelualue rengastettu. Raikkosen alueen lepakkoselvityksen mukaan lähialueella on siippatyypin lepakoita, ja niiden kulkureitti rantaan kulkee suunnittelualueen vierestä. (Lepakkoselvitys Hollolan Raikkosen alueella kesällä 2010, Timo Metsänen, 2010). Lepakkoselvityksen lepakkohavainnot. Sinisellä kulkureitit. Suunnittelualue rengastettu. Maaperä ja rakennettavuus Alueen kallioperä on gabroa tai dioriittia. Maaperä on savea. Pohjavesi, vesistöt, vesitalous Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/RK SELOSTUS A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013 9 Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. Se on lähellä Vesijärven rantaa. 4.1.3 Rakennettu ympäristö Väestö Kaavamuutosalueella on 2 asukasta. Yhdyskuntarakenne, taajamakuva Alue on yhdyskuntarakenteeltaan normaali pientaloalue. Karjusaaren asuntokanta on rakentunut 1960-luvulta alkaen ensin pääosin loma-asutuksen tilalle, vähitellen asuinaluetta laajentaen ja tiivistäen. Ympäristön rakennukset ovat siten eri-ikäisiä ja varsin eri tyylisiä. Kaavamuutosalueen asemakaava on vuodelta 1984, ja asutusta on jonkin verran tiivistetty jakamalla tontteja. Tontit ovat alueella varsin suuria, ja alueen yleisilme on hyvin vehreä. Kaavamuutostontilla on yksi asuinrakennus vuodelta 1972. Se on yksikerroksinen, punatiilinen harjakattoinen rakennus. Tontin 5 asuinrakennus ja piha. Kuva GoogleMaps. Liikenne Kaava-alue ei liity yleisiin tiealueisiin. Pääkokoojaväylä on Karjusaarenkatu, jolla kulkee myös bussi. Bussipysäkki on aivan Karjusaarenkadun ja Poukamanpolun risteyksessä. Karjusaarenkadun varrella, sen eteläpuolella on myös kevyen liikenteen väylä. Poukamanpolku on kapea tonttikatu. Alueella on olemassa oleva kunnallistekniikka ja sähkö-, vesi- ja viemäriverkostot. Kaukolämpöverkostoa ei ole. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/RK SELOSTUS A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013 10 Karjusaarenkadun ja Poukamanpolun risteys, jossa myös bussipysäkit. (Poukamanpolku katu vasemmalla.) Kuva Google Maps. Asuminen, palvelut , työpaikat, elinkeinotoiminta, virkistys Suunnittelualueella on yksi asunto. Alueella ei ole omia palveluja. Lähin koulu ja isompi palvelukeskittymä on Mukkulassa n. 2,5-3 km päässä. Alueelta on hyvät yhteydet virkistysalueille Karjusaareen ja Hollolan puolelle. Tekninen huolto Kaavamuutosalueella on olemassa oleva kunnallistekniikka, vesi- ja energiahuolto. Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY, MARY, LaRY) ja muinaismuistot Alueella ei ole rakennetun kulttuuriympäristön kannalta merkittäviä tai suojeltavia kohteita tai muinaismuistoja. Erityistoiminnat Alueella ei ole erityistoimintojen alueita. Ympäristön suojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole ympäristön suojelukohteita tai ympäristöhäiriöitä. Sosiaalinen ympäristö Alue on sosiaalisena ympäristönä turvallinen ja homogeeninen asuinalue, jossa palvelut ovat melko kaukana, mutta julkinen liikenne palvelee varsin hyvin eri väestöryhmiä. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/RK SELOSTUS A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013 11 4.1.4 Maanomistus Korttelialue on yksityisomistuksessa (kartan valkoiset alueet). Katu- ja puistoalueet ovat Lahden kaupungin omistuksessa (kartan vihreät alueet). Maanomistuskartta. 4.2 SUUNNITTELUTILANNE 4.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Päijät-Hämeen maakuntakaavan 11.3.2008. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Alueen eteläpuolelta on osoitettu viheryhteystarve (vihreä katkoviiva). Sen lähiympäristössä on Kilpiäistenpohjan luonnonsuojelualue (SL 66) ja Karjusaaren lehmuslehto (SL 539). Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/RK SELOSTUS A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013 12 Yleiskaava Lahden yleiskaava 2025 on saanut lainvoiman 6.10.2014. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen. Yleiskaavassa suunnittelualue on asuinaluetta A-29 (Karjusaari). Varsinaista suunnitteluohjetta ei ole. Alueella on luonnonsuojelukohteita (Kilpiäistenpohjan luonnonsuojelualue, Karjusaaren lehmuslehto sekä Vuokkomäen lehmusalue). Ote Lahden oikeusvaikutteisesta yleiskaavasta 2025. Hollolan puolella on voimassa oikeusvaikutteinen Kukkilan-Kalliolan osayleiskaava, joka on vahvistettu 1996. Poukamanpolku rajautuu lännessä osayleiskaavan M-1 -alueeseen, joka on varattu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen ja asumisen reservialueeksi. Sen koillispuolella on laaja MU-1 -alue, joka on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ympäristöarvoja. Alueella on sallittu vain maa- ja metsätalouden harjoittamiseen liittyvä rakentaminen. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/RK SELOSTUS A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013 13 Ote Hollolan Kukkilan-Kalliolan oikeusvaikutteisesta osayleiskaavasta. Asemakaava Korttelin 8201 tontin 5 asemakaava on hyväksytty 20.8.1984. Kaavamuutostontin käyttötarkoitusmerkintä on AO23, omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue, jolle saa rakentaa tonttitehokuudella 0.15, kuitenkin enintään 400 m2 tontille. Tonteilla, joilla tehokkuusluvulla laskettu rakennusoikeus muodostuu pienemmäksi kuin 200 m2, on suurin sallittu rakennusoikeus kuitenkin 200 m2. Sallittu kerrosluku on II. Karjusaarenkadun puolella on liittymäkielto. Suunnittelualueen länsiosassa on Poukamanpolun katualuetta ja pohjoisessa puistoaluetta (P). Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/RK SELOSTUS A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013 14 Ote voimassaolevasta asemakaavasta. Kaavamuutosalue on esitetty punaisella rajauksella. Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040 Suunnittelualue sijoittuu Lahden kaupunkiseudun rakennemallissa 2040 asuinalueeksi, joka sijaitsee tiivistettävän alueen ulkopuolella. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Lahden kaupungin osalta voimaan 1.5.2013. Pohjakartta Pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat tai ohjelmat Ei ole. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/RK SELOSTUS A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013 15 Laaditut selvitykset Kaavatyön aikana tai aiemmin laaditut selvitykset suunnittelualueelle tai sen lähiympäristöön: 5 5.1 Lahden II lintuatlas 2009-2011, Timo Metsänen, 2011 EU-meluselvitys, Promethor Oy 2012 Hollolan puolelle tehdyt selvitykset: Tilan Raikkostenmaan luontoselvitys, Ramboll / Kaisa Torri, 2009 Liito-oravaselvitys Hollolan Raikkosten alueella keväällä 2010, Luontoselvitys Metsänen / Timo Metsänen, 2010 Hollolan Raikkosen alueen pesimälinnustoselvitys, Luontoselvitys Metsänen / Timo Metsänen, 2010 Viitasammakkoselvitys Hollolan Raikkosen alueelta, Luontoselvitys Metsänen / Timo Metsänen, 2010 Lepakkoselvitys Hollolan Raikkosen alueella kesällä 2010, Luontoselvitys Metsänen / Timo Metsänen, 2010 Hollolan Raikkosen asemakaava-alueen luontovaikutusten arviointi, Luontoselvitys Metsänen / Timo Metsänen, 2010 Raikkosen kaava-alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma, Ramboll / A. Vaittinen, 2010 Päätös suojellusta luontotyypistä, Hämeen ely-keskus, 16.6.2010 Viitasammakkoselvitys Hollolan Raikkosen alueella 2014, Timo Metsänen ja Ilpo Kekki, 2014 Lausunto valkoselkätikan reviiristä Raikkosen kaavasuunnittelualueella, Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut, 9.5.2014 Hollola, Raikkosen alueen asemakaava, liikenteellinen kuvaus 9.5.2014, Hollolan kunta, Tekninen toimiala Raikkosen asemakaavan vaikutukset liikenteeseen Karjusaarenkadulla (luonnos), Ramboll Oy, 2014 Hollolan kunta, Raikkosen asemakaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelma (luonnos), Ramboll Oy, 2014 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET 5.1.1 Aloite Asemakaavan muutos on tullut vireille yksityisen maanomistajan aloitteesta. 5.1.2 Sopimukset Asemakaavamuutos vaatii maankäyttösopimuksen yksityisen maanomistajan kanssa. 5.1.3 Pohjakartan tarkistaminen Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. 5.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/RK SELOSTUS A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013 16 5.2.1 Osalliset MRL 62 §:n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - Teknisen ja ympäristötoimialan yhteistyötahot - Hollolan kunta - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Päijät-Hämeen Pelastuslaitos - Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy - Itella Oyj - DNA Oy - yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään 5.2.2 Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 §, 2 mom. mukaisesti 3.3.2014 julkaistussa Lahden kaupungin vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa (kohde 56). 5.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle 24.2.2014. OASia on tarkistettu 13.3.2014 ja 31.3.2014. Kaavatyötä käsittelevät yleisötilaisuudet järjestettiin 19.3.2014 sekä 11.6.2014, yhteistyössä Hollolan kunnan kanssa. Alueen maanomistajille ja naapurikiinteistöille on toimitettu postitse kaavaluonnos, selostusluonnos ja OAS. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin 28.5. – 13.6.2014. Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla internetissä. 5.2.4 Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksen aloituskokous pidettiin 14.3.2014. Kaavatyötä on esitelty Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksille kaavaneuvottelussa 18.3.2014. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin 28.5. – 13.6.2014, jolloin viranomaisille toimitettiin OAS, kaavaselostusluonnos sekä kaavaluonnos ja pyydettiin niistä viranomaislausunnot. 5.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 5.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavan lähtökohtana oli yksityisen maanomistajan tarve saada iso omakotitalotontti jaettua kolmeen osaan. Toinen lähtökohta oli saada järjestettyä liikenneyhteys Poukamanpolun kautta Hollolan Raikkosen alueen uudelle pientaloalueelle. Tämä olisi vaatinut Poukamanpolun katualueen leventämistä nykyisestä, ja leventäminen olisi ollut mahdollista vain ottamalla katualueeksi osa korttelin 8201 tontista 5. Kaavan lähtökohta on maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen. 5.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Kaavaprosessin aikana tuli ajankohtaiseksi tarkistaa myös lisääntyvän liikenteen aiheuttamaa häiriötä ja vaikutuksia Karjusaarenkadulla, mikäli Hollolan puolelle toteutetaan uusi asuinalue. Lisäksi Hollolan tuli tutkia Raikkosen kaavaan toinen vaihtoehto, jossa liikenneyhteys on osoitettu Toisenmäentien kautta, kokonaan Hollolan puolelle. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/RK SELOSTUS 5.4 A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013 17 ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET 5.4.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Tontin 5 jakamisesta laadittiin kaavaluonnokseksi yksi vaihtoehto, jossa Poukamanpolku on levitetty kokoojakaduksi ja tontti jaettu kolmeen osaan. Tällä vaihtoehdolla mahdollistetaan kulku Poukamanpolun ja Karjusaarenkadun kautta Hollolan puolelle samaan aikaan kaavoitettavalle Raikkosen alueelle. Toinen vaihtoehto on, että tontti jaetaan kolmeksi, mutta Poukamanpolku jätetään nykyisen levyiseksi (katualueen leveys 8 m). Tällöin Raikkosen alueen katuyhteys jouduttaisiin osoittamaan Toisenmäentien kautta. Tämä vaihtoehto tutkittiin selvitystasolla, mutta siitä ei ole laadittu kaavaluonnosta. Poukamanpolku 1:n kuulemisvaiheen kaavamuutosluonnos Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/RK SELOSTUS A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013 18 Hollolan Raikkosen alueen kuulemisvaiheen kaavamuutosluonnos VE1 (Arkkitehtitoimisto Havas & Rosberg). 5.4.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Verrattuna voimassaolevan kaavan kaavaluonnoksen vaihtoehto mahdollistaa tehokkaamman rakentamisen alueella. Luonnosvaihtoehto myös mahdollistaa Poukamanpolun leventämisen kokoojakaduksi, jonka kautta liikenne Hollolan puolelle Raikkosen alueelle johdetaan. Siten vaihtoehto mahdollistaa liikenteen lisääntymisen Karjusaarenkadulla, vaikka ei itsessään juurikaan aiheuta lisää liikennettä. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/RK SELOSTUS A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013 19 Lahden kunnallistekniikan yleissuunnitelmaluonnos Poukamanpolun levittämisestä. Liikenteellisiä vaikutuksia arvioitiin Raikkosen asemakaavan liikenteellisessä kuvauksessa (Hollolan kunnan Tekninen toimiala, 9.5.2014) sekä raportissa Raikkosen asemakaavan vaikutukset liikenteeseen Karjusaarenkadulla (Ramboll, 2014). Lisäksi Hollolan kunnalle tulevia rakennuskustannuksia eri vaihtoehdoilla vertailtiin Raikkosen asemakaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa (Ramboll, 2014). Kadunrakennuksen kustannusvaikutus Raikkosen alueelle on arvioitu olevan Poukamanpolun kautta tulevan yhteyden (Ve1) kautta noin 740000 €. Vaihtoehdossa 2, jossa Raikkosen liikenne ohjattaisiin uuden, noin 510 m pitkän kokoojakadun kautta suoraan Toisenmäentielle, kokonaiskustannus olisi noin 1220000 €. Tässä vaihtoehdossa Poukamanpolkua ei tarvitsisi leventää, mutta kevyt liikenne ja Raikkosen vesihuoltolinjat ohjattaisiin sen kautta. Raporteissa todettiin, että vaikka Raikkosen alueen liikenteen johtaminen Karjusaarenkadun ja Poukamanpolun kautta lisää selvästi liikennettä Karjusaarenkadulla Poukamanpolun ja Toisenmäentien välisellä osuudella, niin liikennemäärä ei kuitenkaan nouse niin korkeaksi, että se aiheuttaisi suurta haittaa liikenneturvallisuudelle tai ympäristölle. Rakentamisaikaiset haittavaikutukset nykyisille asukkaille on arvioitiin selvästi vähäisemmiksi Toisenmäentien yhteyden osalle. Vaihtoehtojen haittavaikutusten ero vähenisi alueen rakennuttua. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/RK SELOSTUS A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013 20 Vaihtoehtoiset katuyhteydet Raikkosen alueelle (selvityksestä Raikkosen asemakaavan vaikutukset liikenteeseen Karjusaarenkadulla, Ramboll Oy, 2014). Terveellisyyden kannalta kaavaluonnosvaihtoehdolla ei ole eroa verrattuna voimassaolevaan kaavaan, sillä saastevaikutuksia ei ole. Turvallisuus Poukamanpolun risteysalueella heikkenee jonkin verran kadun leviämisen vuoksi. Ekologiselta kannalta olemassa olevan rakenteen tiivistäminen on edullista. Karjusaaren asuinalueen viihtyisyyden kannalta kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia, mutta kaavamuutoksen mahdollistama Poukamanpolun muuttaminen kokoojakaduksi ja sen myötä liikenteen lisääntyminen Karjusaarenkadun itäpuolella ja Poukamanpolun risteysalueella voidaan kokea viihtyisyyttä vähentävänä tekijänä. Taloudelliselta kannalta olemassa olevassa kaupunkirakenteessa olevan tontin rakentaminen ja saaminen tehokkaaseen käyttöön olemassa olevaan kunnallistekniikkaan tukeutuen on edullista. Sosiaalisen toimivuuden kannalta asuntojen lisääminen olevan asutuksen ja palvelujen läheisyyteen ja joukkoliikennereitin varteen on hyvä asia. Kaavaluonnosvaihtoehdon mahdollistama asutuksen lisääntyminen sekä Lahden että erityisesti Hollolan puolella laajentaa Karjusaaren alueen sosiaalista piiriä. Myös Hollolan puolen asukkaat käyttäisivät Lahden puolen julkisia ja kaupallisia palveluja sekä joukkoliikennettä. 5.4.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Alla on tiivistelmät kaavaluonnoksesta saapuneista lausunnoista ja mielipiteistä ja niiden huomioon ottaminen. Lausunnot pyydetty kohdassa 4.3.1 esitetyiltä viranomaisilta. Lausunnot on saatu Lahti Aqualta, DNA Oy:lta, Lahden seudun ympäristöpalveluilta, Lahti Energia Oy:lta, Hämeen ELY-keskukselta, ja LE-Sähköverkko Oy:ltä. Mielipiteitä tuli kirjallisena 7 kpl, Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/RK SELOSTUS A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013 21 ja lisäksi yksi mielipide on tullut puhelimitse. Näiden lisäksi Karjusaariseuralta on tullut kuulemisajan päätyttyä adressi, jossa on 196 allekirjoitusta. Tiivistelmät lausunnoista ja niiden huomioon ottaminen: Lausunnon keskeinen sisältö: Vastine ja vaikutus kaavaan: DNA Oy / Markku Wilkman, 30.5.2014 DNA Oy.llä ei lausuttavaa asemakaavan muutos luonnokseen. Lahti Aqua / Jouni Lillman, 4.6.2014 Korttelissa on viemäriliitos muutosluonnoksen tontilla 14 ja 16. Tontille 15 rakennetaan liitokset Karjusaarenkadulle. Tulevan tontin (rakennettu kiinteistö) vesihuoltoliittymät saattavat oikaista tontin 15 luoteiskulman kohdalta. Olisiko syytä laittaa tontin 14 tonttijohtoja varten rasite. Lsyp / Tiina Karu-Hanski, 16.6.2014 Lahden seudun ympäristöpalveluilla ei ole kommentoitavaa asemakaavamuutoksen luonnokseen. Lahti Energia Oy / Harri Mäki-Saari, 23.6.2014 Kaavamuutosalue ei ole kaukolämpöverkon alueella. Hämeen ELY-keskus / Kirsti Nieminen, 9.7.2014 Hämeen ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutoksesta A-2613. LE-Sähköverkko Oy / Antti Rautiainen, 21.7.2014 Sähköverkon tai katuvaloverkon kannalta Poukamanpolun kaavamuutoksessa ei ole huomioitavia asioita. >> Ei vaikutusta kaavaan. Koilliskulmaan lisätään varmuuden vuoksi putkirasite. Mikäli liikenneyhteys Poukamanpolun kautta Raikkosen alueelle rakennetaan, koko katu ja samalla viemäriverkko uudistetaan. >> Ei vaikutusta kaavaan. >> Ei vaikutusta kaavaan. >> Ei vaikutusta kaavaan. >> Ei vaikutusta kaavaan. Tiivistelmät mielipiteistä ja niiden huomioon ottaminen: Mielipiteen keskeinen sisältö: Vastine ja vaikutus kaavaan: Hannu Flink, 12.6.2014 Vastustan liikennejärjestelyä Poukamapolun kautta Hollolan puolella sijaitsevalle Raikkosen alueelle. Poukamapolun kautta kulkeva liikenne olisi kohtuuton rasite ja vaaratekijä Karjusaaren asukkaille. Poukamapolun liittymä Karjusaarenkadulta sijaitsee väärällä kohtaa ajatellen lisääntyvää liikennemäärää. Kapea Karjusaarenkatu ja lähes samassa kohtaa sijaitseva paha mutka ovat vaarallinen kohta jo nyt liikenteessä. Talvisin liukkaiden kelien aikaan joudutaan jo nyt ajamaan usein jalkakäytävän kautta, aiheuttaen vaaraa jalankulkijoille. Esim. jäteauton ja linja-auton kohtaamistilanne olisi vaarallinen. Ei pidä tehdä tahallaan näitä vaaratilanteita. Koska alue sijaitsee Hollolan alueella, tulisi Hollolan hoitaa liikennejärjestelyt omalla kustannuksillaan. Raikkosen alueen kaavaa varten tehtyjen liikenteellisessä kuvauksessa (Hollolan kunta) ja liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa (Ramboll Oy) on todettu, että vaikka Raikkosen alueen liikenteen johtaminen Karjusaarenkadun kautta lisää selvästi liikennettä Karjusaarenkadulla Poukamanpolun ja Toisenmäentien välisellä osuudella, niin liikennemäärä ei kuitenkaan nouse niin korkeaksi, että se aiheuttaisi suurta haittaa liikenneturvallisuudelle tai ympäristölle. Suurimmat haittavaikutukset kohdistuvat rakentamisaikaan. Karjusaarenkatu on mitoitettu kokoojakaduksi, jonka ajoradan leveys Lahden puoleisella osalla on noin 6 m. Paikallisen kokoojakadun (nopeusrajoitus enintään 40 km/h) leveydeksi se on riittävän leveä, mutta joukkoliikenteen kannalta kapeahko, jolloin kohtaamistilanteissa vaaratilanne on mahdollinen, jos nopeusrajoitusta ei noudateta. Näkemäraivaukset Poukamanpolun - Karjusaarenkadun Poukamankadun liittymässä voivat olla tarpeen. Selvitysten perusteella voidaan todeta, että Raikkosen alueelle ja Poukamapolku 1:een esitetyt kaavavaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia ja mahdollisia. Koska Hollola ei ole esittänyt Raikkosen kaavasta toista vaihtoehtoa, jossa liikenneyhteys olisi osoitettu muuta kautta, myös Lahden puolen kaavassa on pitäydytty mahdollistamaan tämä Hollolan ensisijainen kaavavaihtoehto. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/RK SELOSTUS A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013 22 Hollolan kunta maksaa myös Lahden puolelle tulevat katualuemuutokset ja kunnallistekniikan, jotka aiheutuvat Raikkosen asemakaavasta. Marko Siitari, 12.6.2014 Huolestumiseni kohde on Poukamanpolun merkityksen muuttuminen polusta kokoojakaduksi. Risteys on hankala jo nykyisilläkin liikennemäärillä, sillä näkyvyys risteäviin katuihin on heikko. Mielestäni Lahden kaupungin strategia on ollut, että tonttikatujen kautta ei johdeta liikennettä naapurikuntiin. Jo pelkästään rakennusaikainen liikenne Raikkosen kaava-alueelle hajottaisi jo nykyiselläänkin huonokuntoisen ja routivan Karjusaarenkadun itäpään. Kaavoituskohteena olevasta tontista ehdottaisin tarkastelemaan vaihtoehtoa, jossa Karjusaarenkadulle ei tulisi lisäliittymää, vaan takimmaisen uuden tontin (16) kulku voitaisiin toteuttaa Poukamapolulta rasitejärjestelyin tai ns. kirvesvarsitonttina. Nykyinen liikennemäärä Poukamanpolun risteyksessä on niin vähäinen, että se ei aiheuta normaalissa liikennekäyttäytymisessä ongelmia. Risteyksen näkyvyys on myös nykyisellään kohtalainen molempiin suuntiin. Näkyvyyttä on mahdollista parantaa kasvillisuutta vähentämällä. Liikenteen lisääminen tonttikadulla ei olekaan mahdollista, mutta Poukamanpolkua leventämällä siitä on mahdollista tehdä mitoituksellisesti riittävän leveä kokoojakatu. Myös toisen kunnan puolelle voidaan järjestää liikenneyhteys, mikäli se on ainoa mahdollinen vaihtoehto. Hollolan kuntaa on edellytetty tutkimaan myös toinen liikenneyhteysvaihtoehto Toisenmäentien kautta. Se on tarkasteltu selvitystasolla, mutta ei kaavavaihtoehtona. Karjusaarenkadulle tulee jo nyt useita tonttiliittymiä, eikä yhden tonttiliittymän (tontti 16) lisääminen merkittävästi vaikeuta liikennettä Karjusaarenkadulla eikä muuta kadun olosuhteita. Kirvesvarsitontti on mahdollinen, mutta pienentäisi tonttia 15 niin, että sen rakentaminen vaikeutuisi merkittävästi. Matti Pernanen, 12.6.2014 (2 erillistä samansisältöistä mielipidettä) Ks. edelliset vastineet. En hyväksy suunnitteilla olevaa liikenneyhteyttä Raikkosen alueelle Poukamanpolun kautta, sillä se vaikuttaa mm. liikenneturvallisuuteen, yleiseen viihtyvyyteen ja saasteiden lisääntymiseen alueella. Mia ja Tomi-Pekka Mäkelä, 13.6.2014 Emme hyväksy suunnitteilla olevaa liikenneyhteyttä Raikkosen alueelle Poukamanpolun kautta. Eila Soininen, 13.6.2014 Ks. edelliset vastineet. Ks. edelliset vastineet. Karjusaaren asukkaat ovat ilmaisseet keskusteluissaan syvän huolensa Poukamanpolun muuttamiseksi kokoojakaduksi Raikkosen alueelle. Nykyisessä asemakaavassa ei ole huomioitu, että alueen taakse rakennettaisiin uusi alue. Jo pelkästään rakennusaikainen liikenne aiheuttaisi alueella moniksi vuosiksi huomattavia turvallisuusriskejä sekä melu- ja viihtyvyyshaittoja. Myös alueen valmistuttua nykyisille asukkaille aiheutuisi huomattavien liikennemäärien lisääntymisen vuoksi kohtuutonta melu-, saaste-, turvallisuus- ja viihtyvyyshaittaa. Esitän kannanottonani, että kaavaa ei muuteta alueen asukkaiden vahingoksi. Ohjaavat yleispiirteiset kaavat eli Päijät-Hämeen maakuntakaava sekä Kukkilan osayleiskaava mahdollistavat asuinrakentamisen Raikkosen alueelle. Liikenneyhteyksiin yleispiirteiset kaavat eivät välttämättä ota kantaa. Lahden yleiskaavassa on esitetty vain alueelliset kokoojaväylät ja pääkadut, ei paikallisia kokoojakatuja. Liikenteen vaikutusten arvioinnissa on todettu, että rakentamisen aikainen liikenne aiheuttaa jonkin verran ylimääräistä haittaa. Raskaan liikenteen määrä lisääntyy väliaikaisesti ja sille tulee asettaa aikarajoitukset. Työmaateiden ja kuormien pölyämistä tulee vähentää esim. työmaateiden ja kuormien kastelulla. Liikenteen turvallisuutta ja katuverkon toimivuutta on seurattava alueen rakentamisen aikana ja tarvittaessa reagoitava sen edellyttämillä toimenpiteillä. Liikenteen vaikutusten arvioinnissa on todettu, että liikennemäärät eivät kasva missään vaihtoehdossa niin suuriksi, että niistä aiheutuisi ruuhkautumista. Kaavaluonnosten mukaisessa vaihtoehdossa on vähäinen melua lisäävä vaikutus Karjusaarenkadun varressa asuville, mutta ei merkittävää vaikutusta ilmanlaatuun. Melutaso ei missään tilanteessa ylitä melulle asetettuja ohjearvoja. Raikkosen alueen rakentamisen aikana esiintyisi myös raskaan liikenteen ja työkoneiden aiheuttamaa melua ja Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/RK SELOSTUS A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013 23 mahdollisesti lyhytaikaisia katupölyhaittoja, joita voidaan vähentää kastelulla. Esitetyt kevyenliikenteen järjestelyt ovat mitoituksellisesti riittäviä. Vaikka Raikkosen alueen liikenteen johtaminen Karjusaarenkadun kautta lisää selvästi Karjusaarenkadun liikenteen Poukamanpolun ja Toisenmäentien välisellä osuudella, niin liikennemäärä ei kuitenkaan nouse niin korkeaksi, että se aiheuttaisi suurta haittaa liikenneturvallisuudelle tai ympäristölle. Pertti Suontama, 13.6.2014 Vastustan katuyhteyden toteuttamista Hollolan puolelle suunniteltavalle Raikkosen pientaloalueelle alueen merkittävien luontoarvojen vuoksi. Lahden kaupungin ei tulisi kaavamuutoksella antaa Hollolan kunnalle mahdollisuutta heikentää alueen luontoarvoja. Alueella on mm. liito-oravia ja siippatyypin lepakoita. Raikkosen alueella on myös luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelukohde; metsälehmusalue, joka on suojeltu luontotyyppi. Alueen merkittävien luontoarvojen vuoksi mahdollisesta kaavamuutoksesta tullaan varmasti valittamaan. Lahden kaupungin tulisi ennakoida tämä tilanne ja jättää pois kaavamuutoksesta tien kaavoittaminen eli Poukamanpolun muuttaminen. En vastusta asemakaavan muuttamista tontin osalta, osoitteessa Poukamanpolku 1. Kaavoittamisen osalta herää kysymys hankkeen taloudellisesta mielekkyydestä. Lahti ei saa lainkaan taloudellista hyötyä, vaan hankkeesta ja mahdollisesta muutoksesta aiheutuisi vain kuluja. Lahden osalta kaavamuutos tulisi tehdä vain Poukamanpolun tontin osalta ja jättää kaavasta kokonaan yhteystie Raikkosen alueelle. Karjusaariseura ry / Pekka Häkkä, 12.6.2014 sekä täydennykset 16.6.2014 ja 1.7.2014 Karjusaariseura ry edustaa Karjusaaren alueen asukkaita, jotka ovat ilmaisseet syvän huolensa Poukamanpolun muuttamiseksi kokoojakaduksi Raikkosen alueelle. Jo pelkästään rakennusaikainen liikenne, joka tulisi kestämään vuosikausia, aiheuttaisi huomattavia turvallisuusriskejä sekä viihtyvyys- ja meluhaittoja. Alueen valmistuttua on arvioitu Raikkosen alueen liikenteen aiheuttavan 200250 ajotapahtumaa päivässä Karjusaarenkadulle. Tästä aiheutuisi nykyisille asukkaille kohtuutonta melu-, saaste-, turvallisuus- ja viihtyvyyshaittaa. Alueen rakentaminen liikenneverkkoineen on tapahtunut voimassaolevan kaavan mukaisesti, eikä asemakaavassa ole huomioitu, että alueen taakse rakennettaisiin uusi alue. Asemakaavan tarkoituksena on mm. turvata pysyväisyydellä kiinteistöjen vakuusarvot, tässä tapauksessa on suurena todennäköisyytenä kiinteistöjen arvojen alentuminen. Emme voi hyväksyä, että toteutunutta kaavaa muutettaisiin joko Hollolan kunnan, Lahden kaupungin tai yksityisen tahon taloudellisen hyötymistarkoituksen vuoksi alueen asukkaiden vahingoksi osoittamalla Raikkosen alueen liikenneyhteys Poukamanpolun kautta. Tieyhteyden osoittaminen Hollolan kunnan puolelle suunniteltavaa Raikkosen asuntoaluetta varten on yhdyskuntarakenteen ja hankkeen vaikutusten kannalta mittava hanke, jolla on merkittäviä vahingollisia vaikutuksia Kilpiäisten suunnan asukkaiden sekä kaikkien lahtelaisten veronmaksajien kannalta. Hanke ei perustu sellaisiin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin, joita se maankäyttö- ja rakennuslain mukaan edellyttää. Kaava-asiakirjat eivät valota kaavamuutosta siinä laajuudessa, mitä sen merkitys edellyttäisi. Lahden kaupungin puolelle tehty kaavamuutos ainoastaan mahdollistaa liikenneyhteyden Hollolan Raikkosen alueelle. Hollolan puolen kaava-alueen luontoarvoihin Lahden kaavoitus ei ota kantaa. Hollolan kunnan tulee ottaa omassa kaavassaan alueella olevat luontoarvot huomioon, riippumatta siitä mitä kautta liikenneyhteys ko. alueelle osoitetaan. Hollolan kunta maksaa myös Lahden puolelle tulevat katualuemuutokset ja kunnallistekniikan, jotka aiheutuvat Raikkosen asemakaavasta. Liikenteen lisääntyminen: ks. vastine Eila Soiniselle. Hollolan kuntaa on kehotettu kaavaluonnosvaiheessa täydentämään vaikutusten arviointia liikennevaikutusten ja yhdyskuntarakenteen muutoksen aiheuttamien vaikutusten osalta. Nämä vaikutukset tulee arvioida siinä kaavassa, joka muutokset aiheuttaa. Siksi Poukamanpolun kaavamuutosasiakirjoissa ei oteta kantaa kaikkiin niihin vaikutuksiin, joita Raikkosen alueen kaavoitus aiheuttaa. Hollolan kunta maksaa Raikkosen kaavan aiheuttamat kunnallistekniikan ja katurakentamisen kustannukset. Karjusaarenkatu on jo nyt sekä Hollolan että Lahden alueella ja siten molempien kuntien huoltovastuulla. Lahti ei voi vaikuttaa suoraan siihen, miten Hollolan kunta alueitaan kaavoittaa, mutta Hollolaa on kehotettu Lahden kaupungin maankäytön Raikkosen kaavaluonnoksesta antamassa lausunnossa tutkimaan vaihtoehtoinen katuyhteys oman kunnan puolelta eli Toisenmäentien kautta. Tämä vaihtoehto on tutkittu selvitystasolla vasta kaavaluonnoksen kuulemisen jälkeen. Varsinaista kaavaluonnosta Toisenmäentien kautta tulevasta yhteydestä Hollola ei ole tehnyt. Ohjaavat yleispiirteiset kaavat eli Päijät-Hämeen maakuntakaava sekä Kukkilan osayleiskaava mahdollistavat asuinrakentamisen Raikkosen alueelle. Kukkilan osayleiskaavassa Raikkosen alueen ja Toisenmäentien välinen alue on maa- ja metsätalousaluetta, jolla on ympäristöarvoja. Sille ei pystyisi ilman osayleiskaavan tarkistamista juurikaan osoittamaan rakentamista. Toisin sanoen tämän Raikkosen alueelta suoraan Toisenmäentielle tulevan tie- Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/RK SELOSTUS A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013 Suunniteltu kaavaratkaisu merkitsee sitä, että Raikkosen asuntoalue tukeutuu Lahden kaupungin veromaksajien kustantamaan ja ylläpitämään katuverkkoon ja muuhun yhdyskuntarakenteeseen sekä palveluihin. Hyödyn kerääjiä sen sijaan ovat Raikkosen alueen yksityinen maanomistaja sekä Hollolan kunta, joka lahtelaisten kustannuksella houkuttelee parhaat veronmaksajat Hollolan kunnan puolen rantatonteille. Tämä ei voi olla lahtelaisten edun mukaista. Raikkosen asuntoalueen tukeutuminen Kilpiäisten katuverkkoon aiheuttaa alueen asukkaille melu-, saaste-, turvallisuus- ja viihtyvyyshaittaa. Kaupungille se aiheuttaa mm. liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden edellyttämiä investointeja sekä jatkuvia katuverkon ja muun infran ylläpitokustannuksia. Jatkuvan hyödyn kaikesta tästä kerää Hollolan kunta. Karjusaaren suunnan tieverkkoratkaisu on osoitettu asemakaavalla sekä v. 2012 hyväksytyllä oikeusvaikutteisella yleiskaavalla. Näissä ei ole varauduttu asuntoalueiden laajentumiseen Hollolan kunnan puolelle eikä sellaiseen kokoojatiehen, mitä kaavamuutos merkitsee. Voimassa olevista kaavoista puuttuu siten myös asuntoalueiden laajentumista koskeva vaikutusten arviointi. Jos Hollolan kunta pyrkii suunnittelemaan asuntoalueita Lahden kaupungin rajalle, sen pitää vastata niistä kustannuksista ja haitoista, mitä suunniteltu rakentaminen aiheuttaa. Raikkosen alueen tapauksessa se merkitsee mm. tieyhteyden suunnittelemista Hollon kunnan omaan katuverkkoon sekä valtion ylläpitämiin teihin tukeutuen. Suunniteltua kaavamuutosta, jolla olemassa oleva tontti voidaan jakaa kolmeksi tontiksi, emme vastusta. Ratkaisun edellyttämä katuyhteys täytyy kuitenkin suunnitella siten, että sen perusteella ei muodostu katuyhteyttä Hollolan kunnan puolelle suunnitellulle Raikkosen asemakaava-alueelle tai yleensäkään Hollolan kunnan puolelle. 24 yhteyden varteen ei saisi osoitettua tontteja ja tieyhteydestä tulisi siten pitkä (n. 500m) ja kallis. Liikenneyhteyksiin yleispiirteiset kaavat eivät välttämättä ota kantaa. Lahden yleiskaavassa on esitetty vain alueelliset kokoojaväylät ja pääkadut, ei paikallisia kokoojakatuja. Raikkosen asuinalueelle kaavaluonnoksessa esitetty kokoojaväylä ei ole läpiajotie, vaan katu palvelee ainoastaan ko. asuinalueen liikennettä. Selvitysten perusteella liikenneyhteys Poukamanpolun kautta Raikkosen alueelle on mitoituksellisesti mahdollinen sekä helpompi ja halvempi rakentaa kuin Toisenmäentielle rakennettava yhteys. Hollola ei ole esittänyt vaihtoehtoista kaavaluonnosta, jossa liikenneyhteys olisi osoitettu suoraan Toisenmäentielle vedoten siihen, että se olisi joka tapauksessa kustannuksiltaan liian kallis. Kustannukset on selvitetty Raikkosen alueen liikenteen yleissuunnitelmassa. Poukamanpolun kaavalla on mahdollistettu Hollolan ensisijaisesti esittämän vaihtoehdon toteutuminen. Jani Lehtonen, 1.6.2014 puhelimitse jätetty mielipide: Karjusaarenkadulla on jo nyt isot nopeudet Viitakadun ja Poukamanpolun kohdalla. Näkyvyys on erityisesti kaupungin suuntaan välillä heikko. Alustavassa katusuunnitelmassa esitetty bussipysäkin paikka on huono. Täydennyskaavoituksella ja liikennesuunnittelulla on vaikea vaikuttaa liikennekäyttäytymiseen. Jälkikäteen rakennettavilla hidasteilla ajonopeudet saadaan alas, mutta niitä ei mielellään lisätä, koska ne vaikeuttavat myös kunnossapitoa. Liikennekäyttäytymistä seurataan ja Karjusaarenkadun mahdolliset rakenteelliset ratkaisut suunnitellaan yhdessä Hollolan kanssa. Katusuunnitelmassa esitetty bussipysäkin paikka on voimassaolevan asemakaavan mukainen. Poukamanpolun risteykseen pysäkki ei enää mahdu, mikäli Poukamanpolkua levitetään kokoojakaduksi. Kunnallistekniikan kanssa on keskusteltu siitä, voisiko ko. pysäkin poistaa, sillä lähin seuraava pysäkki on alle 200 m päässä. Edellä esitettyjen mielipiteiden lisäksi Karjusaariseuralta on tullut kuulemisajan päätyttyä adressi, jossa on 196 allekirjoitusta. Karjusaarelaisten adressin sisältö: Vastine ja vaikutus kaavaan: Karjusaarelaiset, 28.10.2014 Vastustamme Lahden suunnittelemaa asemakaavan muutosta, jolla mahdollistetaan ajo Karjusaarenkadun kautta Hollolan kunnan puolelle. Vaadimme, että autoliikenne Poukamanpolun kautta Raikkosen alueelle estetään. Hollolan kunnan Teknisen toimialan laatiman liikenteellisen kuvauksen sekä Ramboll Oy:n laatiman liikenteellisten vaikutusten arvioinnin mukaan Raikkosen alueen liikenteen johtaminen Karjusaarenkadun kautta lisää selvästi liikennettä Karjusaarenkadulla Poukamanpolun ja Toisenmäentien välisellä osuudella, mutta liikennemäärä ei kuitenkaan nouse niin korkeaksi, että se aiheuttaisi Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/RK SELOSTUS A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013 Kaava-asiakirjojen mukaan Raikkosen alueen kaavoitus ja suunniteltu liikenneratkaisu aiheuttaisivat 200-250 ajotapahtumaa päivässä lisää nykyiseen liikenteeseen. Raskaan rakennusaikaisen liikenteen vaikutukset ovat vielä merkittävästi suuremmat (vaikutusaika arviolta 15-20 v.). Nykyinen katuverkko on suunniteltu voimassa olevan asemakaavan ja yleiskaavan liikennöintitarvetta varten eikä suinkaan läpikulkutieksi naapurikunnan tulevia asuntoalueita varten. Ajoyhteyden avaaminen suunnitellulle Raikkosen alueelle mahdollistaisi asutuksen laajentamisen Hollolan kunnan puolelle. Raikkosen asuntoalueen tukeutuminen Karjusaaren-Kilpiäisten katuverkkoon aiheuttaa alueen asukkaille kohtuutonta melu-, saaste-, turvallisuus- ja viihtyvyyshaittaa sekä kiinteistöjen arvon laskua. Myös kaavoitusta säätelevä laki kieltää elinympäristön heikentämisen (MRL 54§). Asukkaiden täytyy voida luottaa voimassa olevien kaavojen tarkoitukseen. Kaupungille suunniteltu ratkaisu aiheuttaa mm. liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden edellyttämiä investointeja sekä jatkuvia katuverkon ylläpitokustannuksia. Jatkuvan hyödyn tästä kerää Hollolan kunta. 25 suurta haittaa liikenneturvallisuudelle tai ympäristölle. Mitoituksellisesti Karjusaarenkadun leveys on riittävä paikalliseksi kokoojaväyläksi, ja Poukamanpolun näkemät ovat riittäviä, mikäli kasvillisuutta risteyksen kohdalta vähennetään. Liikenteen vaikutusten arvioinnissa on todettu, että rakentamisen aikainen liikenne aiheuttaa jonkin verran ylimääräistä haittaa, ja haitta olisi pienempi Toisenmäentien yhteyden kautta. Raskaan liikenteen määrä lisääntyy väliaikaisesti ja sille tulee asettaa aikarajoitukset. Työmaateiden ja kuormien pölyämistä tulee vähentää esim. työmaateiden ja kuormien kastelulla. Liikenteen turvallisuutta ja katuverkon toimivuutta on seurattava alueen rakentamisen aikana ja tarvittaessa reagoitava siihen tarvittavilla toimenpiteillä. Ohjaavat yleispiirteiset kaavat eli Päijät-Hämeen maakuntakaava sekä Kukkilan osayleiskaava mahdollistavat asuinrakentamisen Raikkosen alueelle. Hollolan kunta maksaa Raikkosen kaavan aiheuttamat kunnallistekniikan ja katurakentamisen kustannukset. Karjusaarenkatu on jo nyt sekä Hollolan että Lahden alueella ja siten molempien kuntien huoltovastuulla. Selvitysten perusteella liikenneyhteys Raikkosen alueelle on mitoituksellisesti mahdollinen sekä helpompi ja halvempi rakentaa. Hollola ei ole esittänyt vaihtoehtoista kaavaluonnosta, jossa liikenneyhteys olisi osoitettu suoraan Toisenmäentielle vedoten siihen, että se olisi joka tapauksessa kustannuksiltaan liian kallis ja vaikea toteuttaa. Kustannukset on selvitetty Raikkosen alueen liikenteen yleissuunnitelmassa. Poukamanpolun kaavalla on mahdollistettu Hollolan ensisijaisesti esittämän vaihtoehdon toteutuminen. Yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä Lahti Aquan lausunnon perusteella korttelin 8201 tontin 15 luoteiskulmaan lisätään putkirasite. Kaikissa mielipiteissä vastustettiin Poukamanpolun levittämistä niin, että liikenneyhteys Hollolan puolen Raikkosen alueelle mahdollistetaan, koska liikenteen lisääntymisen aiheuttamia haittoja pidettiin kohtuuttomina. Korttelin 8201 tontin 5 jakamista kolmeen osaan ei vastustettu. Hollolan kunnan Teknisen toimialan laatiman liikenteellisen kuvauksen sekä Ramboll Oy:n laatiman liikenteellisten vaikutusten arvioinnin mukaan liikenne ja sen aiheuttamat haitat lisääntyvät Karjusaarenkadulla, mutta eivät kohtuuttomasti, kuten mielipiteissä arvioitiin. Suurimmat haittavaikutukset kohdistuvat rakentamisaikaiseen liikenteeseen, jota on mahdollista rajoittaa aikarajoituksin. Mitoituksellisesti kaavaluonnossuunnitelman mukainen ratkaisu on siten mahdollinen. Kukkilan osayleiskaava mahdollistaa Raikkosen alueen asuinrakentamisen. Hollola ei ole esittänyt vaihtoehtoista kaavaluonnosta, jossa liikenneyhteys olisi osoitettu suoraan Toisenmäentielle vedoten siihen, että se olisi joka tapauksessa kustannuksiltaan liian kallis ja vaikea toteuttaa. Kustannukset on arvioitu Raikkosen alueen liikenteen yleissuunnitelmassa. Selvityksiin perustuen valmisteltiin asemakaavaehdotus, joka oli kaavaluonnoksen mukainen. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/RK SELOSTUS A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013 26 5.4.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavaehdotus oli teknisen lautakunnan käsittelyssä 18.11.2014 (§ 186). TELA palautti ehdotuksen valmisteltavaksi seuraavilla valmisteluohjeilla: Poukamanpolun kautta mahdollistetaan ainoastaan kevyen liikenteen yhteys Hollolan puolelle Raikkosen alueelle. Edelleen lautakunta edellyttää, että Hollolan kunnalle esitetään Lahden kaupungin näkemyksenä, että Raikkosen alueelle tulisi esittää vaihtoehtoinen asemakaava siten, että ajoneuvoliikenne suuntautuu Toisenmäentien kautta Karjusaarenkadulle. Uusi asemakaavaehdotus on laadittu teknisen lautakunnan ohjeistuksen mukaisesti niin, että Poukamanpolun katualuetta ei levennetä, vaan se osoitetaan pohjoisosastaan jalankululle ja pyöräilylle tarkoitetuksi kaduksi, jolla tontille ajo on sallittu. Uusi asemakaavaehdotus vietiin tekniseen lautakuntaan 10.2.2015 § 13. Ehdotus jätettiin pöydälle ja oli uudelleen teknisessä lautakunnassa 10.3.2015 § 28. Lautakunta päätti kaavaehdotukseen tehtävästä muutoksesta koskien pp/t-1 –merkintää. 6 6.1 KUVAUS ASEMAKAAVAN RAKENNE 6.1.1 Kokonaisrakenne Asemakaavamuutoksella jaetaan korttelin 8201 tontti 5 kolmeksi tontiksi. Kaavamerkinnäksi tulee erillispientalojen korttelialue (AO). Poukamanpolun AO-korttelialueen kerrosluvuksi osoitetaan II ja rakennusoikeutta yhteensä 740 k-m2 niin, että pohjoisimmalle, suurimmalle tontille 14, jolla nykyinen asuinrakennus on, osoitetaan 300 k-m2 ja kahdelle muulle tontille 220 k-m2 kullekin. Pienemmille tonteille sallitaan vain yhden asunnon rakentaminen (as1). Karjusaarenkadun varressa on liittymäkielto niin, että vain tontin 16 kaakkoiskulmasta sallitaan liittymä Karjusaarenkadulle. Muille tonteille on ajoliittymä Poukamanpolun puolelta. Tontin 15 luoteiskulmaan on osoitettu rasitevaraus putkiliittymälle. Karjusaarenkadun katualuetta levennetään 1 m:llä paikalla olevan bussipysäkin käytettävyyden ja turvallisuuden parantamiseksi ja vastaavasti AO-korttelialuetta laajennetaan Viitapuiston puistoalueen suuntaan kuitenkin niin, että nykyinen kulkuyhteys Viitapuistoon säilyy virkistysalueen puolella. Asemakaavalla asuntojen määrä lisääntyy voimassaolevan kaavan mahdollistamasta. Kaavamuutosalueelle on mahdollista rakentaa maksimissaan 4 asuntoa. Rakennusoikeutta lisätään kaavamuutosalueelle yhteensä 340 k-m2. 6.1.2 Mitoitus Erillispientalojen korttelialueet (AO): - tonttien pinta-ala yhteensä 3336 m2 - tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus 740 k-m2 - tehokkuus e =0,22 Lisäksi alueella on puistoa 119 m2 sekä katualueita 390 m2. 6.1.3 Palvelut Kaavamuutoksella ei muodostu palveluja, vaan se tukeutuu olemassa oleviin palveluihin esim. Mukkulassa. Joukkoliikenteen palvelut ovat Karjusaarenkadun varressa. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/RK SELOSTUS 6.2 A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013 27 VAT:in, MAAKUNTAKAAVAN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TOTEUTUMINEN Lahden oikeusvaikutteista yleiskaavaa 2025 laadittaessa on otettu huomioon MRL 39 §:n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset, ja asemakaava on yleiskaavan mukainen. Asemakaavan muutos on Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2008 mukainen. 6.3 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Ilmaston kannalta on edullista tiivistää olevaa kaupunkirakennetta yleiskaavan asuinalueella, olemassa olevaan katuverkostoon ja kunnallistekniikkaan tukeutuen. 6.4 KAAVAN VAIKUTUKSET MRL 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitysten perusteella on voitava arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. 6.4.1 Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Asemakaavamuutoksella oleva kaupunkirakenne täydentyy. Vaikutukset kaupunkikuvaan, yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön verrattuna voimassaolevaan kaavaan ovat melko vähäiset. Karjusaarenkadun varteen mahdollistetaan kahden uuden kaksikerroksisen talon rakentaminen ja nykyisen asuinrakennuksen laajentaminen tai korvaaminen isommalla. Korttelin 8201 tontin 5 kaavamuutoksen vaikutukset liikenteeseen ovat melko vähäisiä. Uudet asuinrakennukset (3 kpl) eivät merkittävästi lisää liikennettä, sillä Poukamanpolulla mahdollistetaan ainoastaan tontille ajo. Myös kevyt liikenne ja julkisen liikenteen käyttö lisääntyvät vain vähän. Karjusaarenkadun ja Poukamanpolun risteyksessä olevan bussipysäkin käytettävyyden ja turvallisuuden parantamiseksi Karjusaaren katualuetta levennetään 1 metrillä. 6.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ovat vähäisiä. Kaavamuutostontilla ei ole luonnontilaista kasvillisuutta. Vettä läpäisevä pinta vähenee rakentamisen myötä. Ilmaston kannalta on edullista tiivistää olevaa asutusta joukkoliikennereitin läheisyydessä. Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia ilmaan, eläimistöön, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin tai maa- ja metsätalouteen. 6.4.3 Muut vaikutukset Vaikutukset väestörakenteeseen ja elinoloihin Kaavamuutoksella on vähäinen vaikutus alueen väestörakenteeseen. Lisääntyvä asutus elävöittää aluetta. Kaavamuutoksesta ei juuri aiheudu kaupungille kustannuksia, sillä alue on valmiin kunnallistekniikan ja katuverkoston piirissä. Uudet asukkaat tuovat verotuloja. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Kaavan vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen ovat vähäisiä. Kunnallistekniset verkostot ovat olemassa. Uusia katuja ei tarvitse rakentaa, mutta Karjusaarenkadun bussipysäkin käytettävyyttä parannetaan leventämällä katualuetta sen kohdalla 1 metrin verran. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/RK SELOSTUS A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013 28 Vaikutukset yritystoimintaan Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia yritystoimintaan. 6.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaavamuutosalueella ei ole erityisiä häiriötekijöitä. 6.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ovat kaavakartan liitteenä. Keskeisiä kaavamerkintöjä ja -määräyksiä ovat: 6.7 NIMISTÖ Kaavamuutoksella ei muuteta alueen nimistöä. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/RK SELOSTUS 7 7.1 A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013 29 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Asemakaavakartan ja asemakaavamerkintöjen ja -määräysten lisäksi toteutusta ohjataan rakennusvalvonnan mukaisesti. 7.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kaavan saatua lainvoiman. Kaavan toteuttamisesta vastaavat korttelialueen osalta yksityinen maanomistaja, vesihuollon osalta Lahti Aqua ja sähköhuollon osalta LE Sähköverkko Oy. 7.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Toteutuksen seuranta tapahtuu rakennusvalvonnan mukaisesti. 8 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Lahdessa 30.1.2015 Kaavoitusarkkitehti Armi Patrikainen Asemakaavaehdotus oli teknisessä lautakunnassa 10.3.2015 § 28. Lautakunta päätti kokouksessaan, että poistetaan kaavamerkinnästä pp/t-1 teksti: … sekä Hollolan puoleisen tilan 98-414-2-207 lomarakennukselle. Selostus ja kaavakartta on korjattu tältä osin ennen nähtäville asettamista. Lahdessa 12.3.2015 Kaavoitusarkkitehti Armi Patrikainen 9 SEURANTALOMAKE Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/RK Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 398 Lahti Täyttämispvm 02.02.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: KILPIÄISTEN (8.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 8201 TONTTIA 5 SEKÄ KATU- JA PUISTOALUETTA. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA Kaavan nimi MUODOSTUU: KILPIÄISTEN (8.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 8201 TONTIT 14, 15 JA 16 SEKÄ KATU- JA LÄHIVIRKISTYSALUEET Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 398A2613 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 0,3845 pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,3845 [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Yhteensä A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-ala [ha] 0,3845 0,3336 Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus [%] m²] [e] 100,0 740 0,19 86,8 740 0,22 Pinta-alan muut. [ha +/-] 0,0000 0,0019 0,0119 3,1 -0,0052 0,0390 10,1 0,0033 Maanalaiset tilat Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Ei-omarantaiset Ei-omarantaiset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosalan muut. [km² +/-] 340 340 Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] m²] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Alamerkinnät Aluevaraukset Yhteensä A yhteensä AO AO23 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä VP VL R yhteensä L yhteensä Kadut Kev.liik.kadut E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-ala [ha] 0,3845 0,3336 0,3336 Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus [%] m²] [e] 100,0 740 0,19 86,8 740 0,22 100,0 740 0,22 Pinta-alan muut. [ha +/-] 0,0000 0,0019 0,3336 -0,3317 0,0119 3,1 0,0119 100,0 -0,0052 -0,0171 0,0119 0,0390 0,0188 0,0202 10,1 48,2 51,8 0,0033 -0,0169 0,0202 Kerrosalan muut. [km² +/-] 340 340 740 -400
© Copyright 2024