Kaavaselostus

Asemakaavaselostus
Asemakaavan muutos A-2613, Poukamanpolku 1 sekä
katu- ja puistoalueet, Kilpiäinen
12.3.2015
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö
kaavoitusarkkitehti Armi Patrikainen
Sijaintikartta (opaskartta)
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA NRO A-2613 (Poukamanpolku 1
sekä katu- ja puistoalueet, Kilpiäinen)
1
1.1
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
TUNNISTETIEDOT
Asemakaavamuutos koskee:
Lahden kaupungin Kilpiäisten (8.) kaupunginosan korttelin 8201 tonttia 5 sekä katu- ja puistoaluetta.
Asemakaavan muutoksella muodostuvat:
Lahden kaupungin Kilpiäisten (8.) kaupunginosan korttelin 8201 tontit 14, 15 ja 16 sekä katuja puistoaluetta.
Asemakaavamuutoksen yhteydessä tehdään sitova tonttijako M-15-5.
Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2014 kaavoitusohjelmaan. Kaavamuutoksen vireilletulosta on ilmoitettu 3.3.2014 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä.
1.2
KAAVA-ALUEEN SIJAINTI
Kaavamuutosalue sijaitsee Kilpiäisten kaupunginosassa, n. 6 km päässä Lahden keskustasta pohjoiseen. Alue on Hollolan rajalla. Aluetta rajaavat etelässä Karjusaarenkatu ja lännessä Poukamanpolku, pohjoisessa Viitapuisto ja idässä pientalotontit. Kaavamuutosalueen
laajuus on 3845 m2.
1.3
KAAVAN TARKOITUS
Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa ison omakotitontin jakaminen.
Kaavamuutosalue ortokuvakartalla.
Kaavamuutostontti Poukamanpolulta (kuva: GoogleMaps).
1.4
KAUPUNGIN STRATEGIA
Kaupungin strategian mukaisesti kaavalla kehitetään tiivistä, kestävän kehityksen mukaista
yhdyskuntarakennetta sekä julkisen ja kevyen liikenteen järjestelmää.
2
Sisältö
1 PERUS‐ JA TUNNISTETIEDOT .......................................................................................................... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT ............................................................................................................................... 2 1.2 KAAVA‐ALUEEN SIJAINTI .................................................................................................................... 2 1.3 KAAVAN TARKOITUS .......................................................................................................................... 2 1.4 KAUPUNGIN STRATEGIA .................................................................................................................... 3 2.1 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA ................................................................................... 5 3 TIIVISTELMÄ ................................................................................................................................... 6 3.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET ............................................................................................................... 6 3.2 ASEMAKAAVA .................................................................................................................................... 6 3.3 TOTEUTTAMINEN .............................................................................................................................. 6 LÄHTÖKOHDAT .............................................................................................................................. 6 4 4.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ......................................................................................... 6 4.1.1 Yleiskuvaus ................................................................................................................................ 6 4.1.2 Luonnonympäristö..................................................................................................................... 7 4.1.3 Rakennettu ympäristö ............................................................................................................... 9 4.1.4 Maanomistus ........................................................................................................................... 11 4.2 SUUNNITTELUTILANNE .................................................................................................................... 11 4.2.1 Kaava‐aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset .............................................. 11 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET .................................................................................. 15 5.1 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET .............................................. 15 5.1.1 Aloite ....................................................................................................................................... 15 5.1.2 Sopimukset .............................................................................................................................. 15 5.1.3 Pohjakartan tarkistaminen ...................................................................................................... 15 5.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ..................................................................................................... 15 5.2.1 Osalliset ................................................................................................................................... 16 5.2.2 Vireilletulo ............................................................................................................................... 16 5.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ........................................................................... 16 5.2.4 Viranomaisyhteistyö ................................................................................................................ 16 5.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ........................................................................................................... 16 5.3.1 Lähtökohta‐aineiston antamat tavoitteet ............................................................................... 16 SELOSTUS
5.3.2 5.4 A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013
5
Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ..................................................................................... 16 ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET .............................................................. 17 5.4.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta ........................................................................... 17 5.4.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu ............................... 18 5.4.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet .............................................................................. 20 5.4.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset .......................................................................... 26 6 KUVAUS ....................................................................................................................................... 26 6.1 ASEMAKAAVAN RAKENNE ............................................................................................................... 26 6.1.1 Kokonaisrakenne ..................................................................................................................... 26 6.1.2 Mitoitus ................................................................................................................................... 26 6.1.3 Palvelut .................................................................................................................................... 26 6.2 VAT:in, MAAKUNTAKAAVAN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TOTEUTUMINEN .............. 27 6.3 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ............................................. 27 6.4 KAAVAN VAIKUTUKSET .................................................................................................................... 27 6.4.1 Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen ............................................................ 27 6.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ........................................................................ 27 6.4.3 Muut vaikutukset ..................................................................................................................... 27 6.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT .......................................................................................................... 28 6.6 KAAVAMERKINNÄT JA ‐MÄÄRÄYKSET ............................................................................................. 28 6.7 NIMISTÖ ........................................................................................................................................... 28 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ......................................................................................................... 29 7.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT ............................................. 29 7.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS ......................................................................................................... 29 7.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA ............................................................................................................... 29 2.1
8 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS .......................................................................................................... 29 9 SEURANTALOMAKE ..................................................................................................................... 29 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA
1.
asemakaavakartta A-2613
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
AP/RK
SELOSTUS
3
3.1
A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013
6
TIIVISTELMÄ
KAAVAPROSESSIN VAIHEET
Asemakaavan muutos on laadittu yksityisen maanomistajan aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle
24.2.2014. OASia on tarkistettu 13.3.2014 ja 31.3.2014. Kaavan aloituskokous pidettiin
14.3.2014. Kaavatyötä käsittelevät yleisötilaisuudet järjestettiin 19.3.2014 sekä 11.6.2014.
Luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin 28.5. – 13.6.2014, jolloin pyydettiin myös viranomaislausunnot.
3.2
ASEMAKAAVA
Asemakaavamuutoksella jaetaan korttelin 8201 tontti 5 kolmeksi tontiksi. Kaavamerkinnäksi
tulee erillispientalojen korttelialue (AO). Tontin 15 luoteiskulmaan on osoitettu rasitevaraus
putkiliittymälle.
Poukamanpolun AO-korttelialueen kerrosluvuksi osoitetaan II ja rakennusoikeutta yhteensä
740 k-m2 niin, että pohjoisimmalle, suurimmalle tontille 14, jolla nykyinen asuinrakennus on,
osoitetaan 300 k-m2 ja kahdelle muulle tontille 220 k-m2 kullekin. Pienemmille tonteille sallitaan vain yhden asunnon rakentaminen (as1). Karjusaarenkadun varressa on liittymäkielto
niin, että vain tontin 16 kaakkoiskulmasta sallitaan liittymä Karjusaarenkadulle. Muille tonteille
on ajoliittymä Poukamanpolun puolelta. Poukamanpolun katualueen pohjoispää muutetaan
jalankululle ja polkupyöräilylle tarkoitetuksi kaduksi, jolla on sallittu ajo korttelin 8201 tonteille
14 ja 15 (pp/t-1). Karjusaarenkadun katualuetta levennetään 1 m:llä paikalla olevan bussipysäkin käytettävyyden ja turvallisuuden parantamiseksi ja vastaavasti AO-korttelialuetta laajennetaan Viitapuiston puistoalueen suuntaan kuitenkin niin, että nykyinen kulkuyhteys Viitapuistoon säilyy virkistysalueen puolella.
Asemakaavalla asuntojen määrä lisääntyy voimassaolevan kaavan mahdollistamasta. Kaavamuutosalueelle on mahdollista rakentaa maksimissaan 4 asuntoa. Rakennusoikeutta lisätään kaavamuutosalueelle yhteensä 340 k-m2.
3.3
TOTEUTTAMINEN
Asemakaavan toteutuksesta vastaa yksityinen maanomistaja ja katujen osalta Hollolan
kunta. Vesi- ja viemäriverkoston muutoksista vastaa Lahti Aqua, sähköverkon muutoksista
LE Sähköverkko Oy.
4
4.1
LÄHTÖKOHDAT
SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA
4.1.1 Yleiskuvaus
Suunnittelualue väljästi rakennettu pientalotontti Karjusaaren itäpuolisen omakotitaloalueen
keskellä. Luoteessa, Hollolan puolella on rakentamatonta luonnontilaista aluetta ja pohjoisessa puistoa, jonka kasvillisuus on lähes luonnontilaista.
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
AP/RK
SELOSTUS
A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013
7
Vuoden 2006 viistoilmakuva.
4.1.2 Luonnonympäristö
Maisema ja topografia
Suunnittelualue sijoittuu metsän reunavyöhykkeelle melko lähelle Vesijärven rantaa, mutta
se ei kuitenkaan erotu varsinaisessa Vesijärven maisemassa. Suunnittelualue on hyvin tasainen. Karjusaarenkadun ja Poukamanpolun risteys on noin tasolla +84 ja tontin pohjoisreuna on noin tasolla +83.
Kasvillisuus
Kaavamuutosalueella ei ole luonnontilaista kasvillisuutta, vaan sitä on hoidettu puutarhana.
Tonttialue on pääosin nurmea, ja puustoa on eniten tontin eteläreunalla. Tontin puut ovat
pääosin koivuja ja salavia. Kaava-alueen Viitapuistoon ja Hollolaan rajautuvilla osilla kasvillisuus on rehevää, luonnontilaista, lehtomaista. Lehdon valtapuita ovat koivut ja haavat.
Eläimistö
Kilpiäistenpohjan luonnonsuojelualue, joka on suunnittelualueesta n. 300 m etelään, on Lahden tärkeimpiä lintukosteikkoja, jolla tavataan mm. pikkutikkoja, tiltaltteja, uikkuja, ruoko- ja
rytikerttusia, joutsenia ja haapanoita (Lahden II lintuatlas 2009-2011). Kaavamuutosalueen
rajan tuntumassa Hollolan puolella Raikkosen selvitysalueella on myös runsas linnusto (yhteensä 57 lajia, joista 33 pesiviä). Yleisimpiä lajeja olivat pajulintu, peippo ja punarinta sekä
tali- ja sinitiainen, lehtokerttu ja punakylkirastas. Harvalukuisempia lajeja Raikkosen alueella
olivat mm. sirittäjä, kultarinta ja mustapääkerttu, kaikki lehtojen lajeja sekä kirjo- ja harmaasieppo, vanhan metsän indikaattorilaji puukiipijä sekä metsäviklo. Näitä lintuja voidaan tavata
myös kaavamuutosalueella.
Raikkosen alueella on havaittu liito-oravien papanoita, ja suunnittelualueen vieressä on niille
sopiva kulkureitti. Liito-oravia ei ole havaittu suunnittelualueella. (Liito-oravaselvitys Hollolan
Raikkosten alueella keväällä 2010, Timo Metsänen, 2010)..
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
AP/RK
SELOSTUS
A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013
8
Liito-oravaselvityksen havainnot (papanat, mahdolliset pesäpuut ja kulkureitit).Suunnittelualue rengastettu.
Raikkosen alueen lepakkoselvityksen mukaan lähialueella on siippatyypin lepakoita, ja niiden
kulkureitti rantaan kulkee suunnittelualueen vierestä. (Lepakkoselvitys Hollolan Raikkosen
alueella kesällä 2010, Timo Metsänen, 2010).
Lepakkoselvityksen lepakkohavainnot. Sinisellä kulkureitit. Suunnittelualue rengastettu.
Maaperä ja rakennettavuus
Alueen kallioperä on gabroa tai dioriittia. Maaperä on savea.
Pohjavesi, vesistöt, vesitalous
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
AP/RK
SELOSTUS
A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013
9
Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. Se on lähellä Vesijärven rantaa.
4.1.3 Rakennettu ympäristö
Väestö
Kaavamuutosalueella on 2 asukasta.
Yhdyskuntarakenne, taajamakuva Alue on yhdyskuntarakenteeltaan normaali pientaloalue. Karjusaaren asuntokanta on rakentunut 1960-luvulta alkaen ensin pääosin loma-asutuksen tilalle, vähitellen asuinaluetta laajentaen ja tiivistäen. Ympäristön rakennukset ovat siten eri-ikäisiä ja varsin eri tyylisiä. Kaavamuutosalueen asemakaava on vuodelta 1984, ja asutusta on jonkin verran tiivistetty jakamalla tontteja. Tontit ovat alueella varsin suuria, ja alueen yleisilme on hyvin vehreä. Kaavamuutostontilla on yksi asuinrakennus vuodelta 1972. Se on yksikerroksinen, punatiilinen harjakattoinen rakennus.
Tontin 5 asuinrakennus ja piha. Kuva GoogleMaps.
Liikenne
Kaava-alue ei liity yleisiin tiealueisiin. Pääkokoojaväylä on Karjusaarenkatu, jolla kulkee
myös bussi. Bussipysäkki on aivan Karjusaarenkadun ja Poukamanpolun risteyksessä. Karjusaarenkadun varrella, sen eteläpuolella on myös kevyen liikenteen väylä. Poukamanpolku
on kapea tonttikatu.
Alueella on olemassa oleva kunnallistekniikka ja sähkö-, vesi- ja viemäriverkostot. Kaukolämpöverkostoa ei ole.
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
AP/RK
SELOSTUS
A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013
10
Karjusaarenkadun ja Poukamanpolun risteys, jossa myös bussipysäkit. (Poukamanpolku katu vasemmalla.) Kuva Google Maps.
Asuminen, palvelut , työpaikat, elinkeinotoiminta, virkistys
Suunnittelualueella on yksi asunto. Alueella ei ole omia palveluja. Lähin koulu ja isompi palvelukeskittymä on Mukkulassa n. 2,5-3 km päässä. Alueelta on hyvät yhteydet virkistysalueille Karjusaareen ja Hollolan puolelle.
Tekninen huolto
Kaavamuutosalueella on olemassa oleva kunnallistekniikka, vesi- ja energiahuolto.
Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY, MARY, LaRY) ja muinaismuistot
Alueella ei ole rakennetun kulttuuriympäristön kannalta merkittäviä tai suojeltavia kohteita tai
muinaismuistoja.
Erityistoiminnat
Alueella ei ole erityistoimintojen alueita.
Ympäristön suojelu ja ympäristöhäiriöt
Alueella ei ole ympäristön suojelukohteita tai ympäristöhäiriöitä. Sosiaalinen ympäristö
Alue on sosiaalisena ympäristönä turvallinen ja homogeeninen asuinalue, jossa palvelut ovat
melko kaukana, mutta julkinen liikenne palvelee varsin hyvin eri väestöryhmiä.
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
AP/RK
SELOSTUS
A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013
11
4.1.4 Maanomistus
Korttelialue on yksityisomistuksessa (kartan valkoiset alueet). Katu- ja puistoalueet ovat Lahden kaupungin omistuksessa (kartan vihreät alueet).
Maanomistuskartta.
4.2
SUUNNITTELUTILANNE
4.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Maakuntakaava
Ympäristöministeriö on vahvistanut Päijät-Hämeen maakuntakaavan 11.3.2008. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Alueen eteläpuolelta
on osoitettu viheryhteystarve (vihreä katkoviiva). Sen lähiympäristössä on Kilpiäistenpohjan
luonnonsuojelualue (SL 66) ja Karjusaaren lehmuslehto (SL 539).
Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta.
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
AP/RK
SELOSTUS
A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013
12
Yleiskaava
Lahden yleiskaava 2025 on saanut lainvoiman 6.10.2014. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen.
Yleiskaavassa suunnittelualue on asuinaluetta A-29 (Karjusaari). Varsinaista suunnitteluohjetta ei ole. Alueella on luonnonsuojelukohteita (Kilpiäistenpohjan luonnonsuojelualue, Karjusaaren lehmuslehto sekä Vuokkomäen lehmusalue).
Ote Lahden oikeusvaikutteisesta yleiskaavasta 2025.
Hollolan puolella on voimassa oikeusvaikutteinen Kukkilan-Kalliolan osayleiskaava, joka on
vahvistettu 1996. Poukamanpolku rajautuu lännessä osayleiskaavan M-1 -alueeseen, joka
on varattu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen ja asumisen reservialueeksi. Sen koillispuolella on laaja MU-1 -alue, joka on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ympäristöarvoja. Alueella on sallittu vain maa- ja metsätalouden harjoittamiseen liittyvä rakentaminen.
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
AP/RK
SELOSTUS
A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013
13
Ote Hollolan Kukkilan-Kalliolan oikeusvaikutteisesta osayleiskaavasta.
Asemakaava
Korttelin 8201 tontin 5 asemakaava on hyväksytty 20.8.1984. Kaavamuutostontin käyttötarkoitusmerkintä on AO23, omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen
korttelialue, jolle saa rakentaa tonttitehokuudella 0.15, kuitenkin enintään 400 m2 tontille.
Tonteilla, joilla tehokkuusluvulla laskettu rakennusoikeus muodostuu pienemmäksi kuin 200
m2, on suurin sallittu rakennusoikeus kuitenkin 200 m2. Sallittu kerrosluku on II. Karjusaarenkadun puolella on liittymäkielto. Suunnittelualueen länsiosassa on Poukamanpolun katualuetta ja pohjoisessa puistoaluetta (P).
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
AP/RK
SELOSTUS
A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013
14
Ote voimassaolevasta asemakaavasta. Kaavamuutosalue on esitetty punaisella rajauksella.
Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040
Suunnittelualue sijoittuu Lahden kaupunkiseudun rakennemallissa 2040 asuinalueeksi, joka
sijaitsee tiivistettävän alueen ulkopuolella.
Rakennusjärjestys
Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Lahden kaupungin osalta voimaan
1.5.2013.
Pohjakartta
Pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista.
Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat tai ohjelmat
Ei ole.
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
AP/RK
SELOSTUS
A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013
15
Laaditut selvitykset
Kaavatyön aikana tai aiemmin laaditut selvitykset suunnittelualueelle tai sen lähiympäristöön:















5
5.1
Lahden II lintuatlas 2009-2011, Timo Metsänen, 2011
EU-meluselvitys, Promethor Oy 2012
Hollolan puolelle tehdyt selvitykset:
Tilan Raikkostenmaan luontoselvitys, Ramboll / Kaisa Torri, 2009
Liito-oravaselvitys Hollolan Raikkosten alueella keväällä 2010, Luontoselvitys Metsänen / Timo Metsänen, 2010
Hollolan Raikkosen alueen pesimälinnustoselvitys, Luontoselvitys Metsänen / Timo
Metsänen, 2010
Viitasammakkoselvitys Hollolan Raikkosen alueelta, Luontoselvitys Metsänen / Timo
Metsänen, 2010
Lepakkoselvitys Hollolan Raikkosen alueella kesällä 2010, Luontoselvitys Metsänen
/ Timo Metsänen, 2010
Hollolan Raikkosen asemakaava-alueen luontovaikutusten arviointi, Luontoselvitys
Metsänen / Timo Metsänen, 2010
Raikkosen kaava-alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma, Ramboll / A. Vaittinen,
2010
Päätös suojellusta luontotyypistä, Hämeen ely-keskus, 16.6.2010
Viitasammakkoselvitys Hollolan Raikkosen alueella 2014, Timo Metsänen ja Ilpo
Kekki, 2014
Lausunto valkoselkätikan reviiristä Raikkosen kaavasuunnittelualueella, Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut, 9.5.2014
Hollola, Raikkosen alueen asemakaava, liikenteellinen kuvaus 9.5.2014, Hollolan
kunta, Tekninen toimiala
Raikkosen asemakaavan vaikutukset liikenteeseen Karjusaarenkadulla (luonnos),
Ramboll Oy, 2014
Hollolan kunta, Raikkosen asemakaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelma
(luonnos), Ramboll Oy, 2014
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET
5.1.1 Aloite
Asemakaavan muutos on tullut vireille yksityisen maanomistajan aloitteesta.
5.1.2 Sopimukset
Asemakaavamuutos vaatii maankäyttösopimuksen yksityisen maanomistajan kanssa.
5.1.3 Pohjakartan tarkistaminen
Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset.
5.2
OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
AP/RK
SELOSTUS
A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013
16
5.2.1 Osalliset
MRL 62 §:n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon
tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.
Osallisia ovat:
- Alueen maanomistajat
- Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset
- Teknisen ja ympäristötoimialan yhteistyötahot
- Hollolan kunta
- Hämeen ELY-keskus / ympäristö
- Päijät-Hämeen Pelastuslaitos
- Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy
- Itella Oyj
- DNA Oy
- yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään
5.2.2 Vireilletulo
Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 §, 2 mom. mukaisesti 3.3.2014 julkaistussa Lahden kaupungin vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa (kohde 56).
5.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen
kotisivulle 24.2.2014. OASia on tarkistettu 13.3.2014 ja 31.3.2014. Kaavatyötä käsittelevät
yleisötilaisuudet järjestettiin 19.3.2014 sekä 11.6.2014, yhteistyössä Hollolan kunnan
kanssa. Alueen maanomistajille ja naapurikiinteistöille on toimitettu postitse kaavaluonnos,
selostusluonnos ja OAS. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin 28.5. – 13.6.2014. Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla internetissä.
5.2.4 Viranomaisyhteistyö
Kaavamuutoksen aloituskokous pidettiin 14.3.2014. Kaavatyötä on esitelty Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksille kaavaneuvottelussa 18.3.2014. Valmisteluvaiheen kuuleminen
järjestettiin 28.5. – 13.6.2014, jolloin viranomaisille toimitettiin OAS, kaavaselostusluonnos
sekä kaavaluonnos ja pyydettiin niistä viranomaislausunnot.
5.3
ASEMAKAAVAN TAVOITTEET
5.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Kaavan lähtökohtana oli yksityisen maanomistajan tarve saada iso omakotitalotontti jaettua
kolmeen osaan. Toinen lähtökohta oli saada järjestettyä liikenneyhteys Poukamanpolun
kautta Hollolan Raikkosen alueen uudelle pientaloalueelle. Tämä olisi vaatinut Poukamanpolun katualueen leventämistä nykyisestä, ja leventäminen olisi ollut mahdollista vain ottamalla katualueeksi osa korttelin 8201 tontista 5.
Kaavan lähtökohta on maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen.
5.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet
Kaavaprosessin aikana tuli ajankohtaiseksi tarkistaa myös lisääntyvän liikenteen aiheuttamaa häiriötä ja vaikutuksia Karjusaarenkadulla, mikäli Hollolan puolelle toteutetaan uusi
asuinalue. Lisäksi Hollolan tuli tutkia Raikkosen kaavaan toinen vaihtoehto, jossa liikenneyhteys on osoitettu Toisenmäentien kautta, kokonaan Hollolan puolelle.
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
AP/RK
SELOSTUS
5.4
A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013
17
ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET
5.4.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta
Tontin 5 jakamisesta laadittiin kaavaluonnokseksi yksi vaihtoehto, jossa Poukamanpolku on
levitetty kokoojakaduksi ja tontti jaettu kolmeen osaan. Tällä vaihtoehdolla mahdollistetaan
kulku Poukamanpolun ja Karjusaarenkadun kautta Hollolan puolelle samaan aikaan kaavoitettavalle Raikkosen alueelle. Toinen vaihtoehto on, että tontti jaetaan kolmeksi, mutta Poukamanpolku jätetään nykyisen levyiseksi (katualueen leveys 8 m). Tällöin Raikkosen alueen
katuyhteys jouduttaisiin osoittamaan Toisenmäentien kautta. Tämä vaihtoehto tutkittiin selvitystasolla, mutta siitä ei ole laadittu kaavaluonnosta.
Poukamanpolku 1:n kuulemisvaiheen kaavamuutosluonnos
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
AP/RK
SELOSTUS
A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013
18
Hollolan Raikkosen alueen kuulemisvaiheen kaavamuutosluonnos VE1 (Arkkitehtitoimisto Havas &
Rosberg).
5.4.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu
Verrattuna voimassaolevan kaavan kaavaluonnoksen vaihtoehto mahdollistaa tehokkaamman rakentamisen alueella. Luonnosvaihtoehto myös mahdollistaa Poukamanpolun leventämisen kokoojakaduksi, jonka kautta liikenne Hollolan puolelle Raikkosen alueelle johdetaan.
Siten vaihtoehto mahdollistaa liikenteen lisääntymisen Karjusaarenkadulla, vaikka ei itsessään juurikaan aiheuta lisää liikennettä.
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
AP/RK
SELOSTUS
A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013
19
Lahden kunnallistekniikan yleissuunnitelmaluonnos Poukamanpolun levittämisestä.
Liikenteellisiä vaikutuksia arvioitiin Raikkosen asemakaavan liikenteellisessä kuvauksessa
(Hollolan kunnan Tekninen toimiala, 9.5.2014) sekä raportissa Raikkosen asemakaavan vaikutukset liikenteeseen Karjusaarenkadulla (Ramboll, 2014). Lisäksi Hollolan kunnalle tulevia
rakennuskustannuksia eri vaihtoehdoilla vertailtiin Raikkosen asemakaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa (Ramboll, 2014). Kadunrakennuksen kustannusvaikutus Raikkosen alueelle on arvioitu olevan Poukamanpolun kautta tulevan yhteyden (Ve1) kautta noin
740000 €. Vaihtoehdossa 2, jossa Raikkosen liikenne ohjattaisiin uuden, noin 510 m pitkän
kokoojakadun kautta suoraan Toisenmäentielle, kokonaiskustannus olisi noin 1220000 €.
Tässä vaihtoehdossa Poukamanpolkua ei tarvitsisi leventää, mutta kevyt liikenne ja Raikkosen vesihuoltolinjat ohjattaisiin sen kautta. Raporteissa todettiin, että vaikka Raikkosen alueen liikenteen johtaminen Karjusaarenkadun ja Poukamanpolun kautta lisää selvästi liikennettä Karjusaarenkadulla Poukamanpolun ja Toisenmäentien välisellä osuudella, niin liikennemäärä ei kuitenkaan nouse niin korkeaksi, että se aiheuttaisi suurta haittaa liikenneturvallisuudelle tai ympäristölle. Rakentamisaikaiset haittavaikutukset nykyisille asukkaille on arvioitiin selvästi vähäisemmiksi Toisenmäentien yhteyden osalle. Vaihtoehtojen haittavaikutusten ero vähenisi alueen rakennuttua.
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
AP/RK
SELOSTUS
A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013
20
Vaihtoehtoiset katuyhteydet Raikkosen alueelle (selvityksestä Raikkosen asemakaavan vaikutukset
liikenteeseen Karjusaarenkadulla, Ramboll Oy, 2014).
Terveellisyyden kannalta kaavaluonnosvaihtoehdolla ei ole eroa verrattuna voimassaolevaan kaavaan, sillä saastevaikutuksia ei ole. Turvallisuus Poukamanpolun risteysalueella
heikkenee jonkin verran kadun leviämisen vuoksi. Ekologiselta kannalta olemassa olevan
rakenteen tiivistäminen on edullista.
Karjusaaren asuinalueen viihtyisyyden kannalta kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia, mutta
kaavamuutoksen mahdollistama Poukamanpolun muuttaminen kokoojakaduksi ja sen myötä
liikenteen lisääntyminen Karjusaarenkadun itäpuolella ja Poukamanpolun risteysalueella voidaan kokea viihtyisyyttä vähentävänä tekijänä.
Taloudelliselta kannalta olemassa olevassa kaupunkirakenteessa olevan tontin rakentaminen ja saaminen tehokkaaseen käyttöön olemassa olevaan kunnallistekniikkaan tukeutuen
on edullista.
Sosiaalisen toimivuuden kannalta asuntojen lisääminen olevan asutuksen ja palvelujen läheisyyteen ja joukkoliikennereitin varteen on hyvä asia. Kaavaluonnosvaihtoehdon mahdollistama asutuksen lisääntyminen sekä Lahden että erityisesti Hollolan puolella laajentaa Karjusaaren alueen sosiaalista piiriä. Myös Hollolan puolen asukkaat käyttäisivät Lahden puolen
julkisia ja kaupallisia palveluja sekä joukkoliikennettä.
5.4.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet
Alla on tiivistelmät kaavaluonnoksesta saapuneista lausunnoista ja mielipiteistä ja niiden huomioon ottaminen. Lausunnot pyydetty kohdassa 4.3.1 esitetyiltä viranomaisilta. Lausunnot
on saatu Lahti Aqualta, DNA Oy:lta, Lahden seudun ympäristöpalveluilta, Lahti Energia
Oy:lta, Hämeen ELY-keskukselta, ja LE-Sähköverkko Oy:ltä. Mielipiteitä tuli kirjallisena 7 kpl,
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
AP/RK
SELOSTUS
A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013
21
ja lisäksi yksi mielipide on tullut puhelimitse. Näiden lisäksi Karjusaariseuralta on tullut kuulemisajan päätyttyä adressi, jossa on 196 allekirjoitusta.
Tiivistelmät lausunnoista ja niiden huomioon ottaminen:
Lausunnon keskeinen sisältö:
Vastine ja vaikutus kaavaan:
DNA Oy / Markku Wilkman, 30.5.2014
DNA Oy.llä ei lausuttavaa asemakaavan muutos luonnokseen.
Lahti Aqua / Jouni Lillman, 4.6.2014
Korttelissa on viemäriliitos muutosluonnoksen tontilla 14 ja
16. Tontille 15 rakennetaan liitokset Karjusaarenkadulle.
Tulevan tontin (rakennettu kiinteistö) vesihuoltoliittymät
saattavat oikaista tontin 15 luoteiskulman kohdalta. Olisiko
syytä laittaa tontin 14 tonttijohtoja varten rasite.
Lsyp / Tiina Karu-Hanski, 16.6.2014
Lahden seudun ympäristöpalveluilla ei ole kommentoitavaa asemakaavamuutoksen luonnokseen.
Lahti Energia Oy / Harri Mäki-Saari, 23.6.2014
Kaavamuutosalue ei ole kaukolämpöverkon alueella.
Hämeen ELY-keskus / Kirsti Nieminen, 9.7.2014
Hämeen ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutoksesta A-2613.
LE-Sähköverkko Oy / Antti Rautiainen, 21.7.2014
Sähköverkon tai katuvaloverkon kannalta Poukamanpolun
kaavamuutoksessa ei ole huomioitavia asioita.
>> Ei vaikutusta kaavaan.
Koilliskulmaan lisätään varmuuden vuoksi putkirasite. Mikäli liikenneyhteys Poukamanpolun kautta Raikkosen alueelle rakennetaan, koko katu ja samalla viemäriverkko uudistetaan.
>> Ei vaikutusta kaavaan.
>> Ei vaikutusta kaavaan.
>> Ei vaikutusta kaavaan.
>> Ei vaikutusta kaavaan.
Tiivistelmät mielipiteistä ja niiden huomioon ottaminen:
Mielipiteen keskeinen sisältö:
Vastine ja vaikutus kaavaan:
Hannu Flink, 12.6.2014
Vastustan liikennejärjestelyä Poukamapolun kautta Hollolan puolella sijaitsevalle Raikkosen alueelle.
Poukamapolun kautta kulkeva liikenne olisi kohtuuton rasite ja vaaratekijä Karjusaaren asukkaille.
Poukamapolun liittymä Karjusaarenkadulta sijaitsee väärällä kohtaa ajatellen lisääntyvää liikennemäärää.
Kapea Karjusaarenkatu ja lähes samassa kohtaa sijaitseva paha mutka ovat vaarallinen kohta jo nyt liikenteessä.
Talvisin liukkaiden kelien aikaan joudutaan jo nyt ajamaan
usein jalkakäytävän kautta, aiheuttaen vaaraa jalankulkijoille. Esim. jäteauton ja linja-auton kohtaamistilanne olisi
vaarallinen.
Ei pidä tehdä tahallaan näitä vaaratilanteita.
Koska alue sijaitsee Hollolan alueella, tulisi Hollolan hoitaa
liikennejärjestelyt omalla kustannuksillaan.
Raikkosen alueen kaavaa varten tehtyjen liikenteellisessä kuvauksessa (Hollolan kunta) ja liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa (Ramboll Oy) on todettu, että
vaikka Raikkosen alueen liikenteen johtaminen Karjusaarenkadun kautta lisää selvästi liikennettä Karjusaarenkadulla Poukamanpolun ja Toisenmäentien välisellä osuudella, niin liikennemäärä ei kuitenkaan nouse niin korkeaksi, että se aiheuttaisi suurta haittaa liikenneturvallisuudelle tai ympäristölle. Suurimmat haittavaikutukset kohdistuvat rakentamisaikaan.
Karjusaarenkatu on mitoitettu kokoojakaduksi, jonka ajoradan leveys Lahden puoleisella osalla on noin 6 m. Paikallisen kokoojakadun (nopeusrajoitus enintään 40 km/h)
leveydeksi se on riittävän leveä, mutta joukkoliikenteen
kannalta kapeahko, jolloin kohtaamistilanteissa vaaratilanne on mahdollinen, jos nopeusrajoitusta ei noudateta.
Näkemäraivaukset Poukamanpolun - Karjusaarenkadun Poukamankadun liittymässä voivat olla tarpeen.
Selvitysten perusteella voidaan todeta, että Raikkosen
alueelle ja Poukamapolku 1:een esitetyt kaavavaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia ja mahdollisia. Koska Hollola ei ole esittänyt Raikkosen kaavasta toista vaihtoehtoa, jossa liikenneyhteys olisi osoitettu muuta kautta,
myös Lahden puolen kaavassa on pitäydytty mahdollistamaan tämä Hollolan ensisijainen kaavavaihtoehto.
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
AP/RK
SELOSTUS
A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013
22
Hollolan kunta maksaa myös Lahden puolelle tulevat katualuemuutokset ja kunnallistekniikan, jotka aiheutuvat
Raikkosen asemakaavasta.
Marko Siitari, 12.6.2014
Huolestumiseni kohde on Poukamanpolun merkityksen
muuttuminen polusta kokoojakaduksi. Risteys on hankala
jo nykyisilläkin liikennemäärillä, sillä näkyvyys risteäviin
katuihin on heikko.
Mielestäni Lahden kaupungin strategia on ollut, että tonttikatujen kautta ei johdeta liikennettä naapurikuntiin.
Jo pelkästään rakennusaikainen liikenne Raikkosen
kaava-alueelle hajottaisi jo nykyiselläänkin huonokuntoisen ja routivan Karjusaarenkadun itäpään.
Kaavoituskohteena olevasta tontista ehdottaisin tarkastelemaan vaihtoehtoa, jossa Karjusaarenkadulle ei tulisi lisäliittymää, vaan takimmaisen uuden tontin (16) kulku
voitaisiin toteuttaa Poukamapolulta rasitejärjestelyin tai
ns. kirvesvarsitonttina.
Nykyinen liikennemäärä Poukamanpolun risteyksessä on
niin vähäinen, että se ei aiheuta normaalissa liikennekäyttäytymisessä ongelmia. Risteyksen näkyvyys on
myös nykyisellään kohtalainen molempiin suuntiin. Näkyvyyttä on mahdollista parantaa kasvillisuutta vähentämällä.
Liikenteen lisääminen tonttikadulla ei olekaan mahdollista, mutta Poukamanpolkua leventämällä siitä on mahdollista tehdä mitoituksellisesti riittävän leveä kokoojakatu. Myös toisen kunnan puolelle voidaan järjestää liikenneyhteys, mikäli se on ainoa mahdollinen vaihtoehto.
Hollolan kuntaa on edellytetty tutkimaan myös toinen liikenneyhteysvaihtoehto Toisenmäentien kautta. Se on
tarkasteltu selvitystasolla, mutta ei kaavavaihtoehtona.
Karjusaarenkadulle tulee jo nyt useita tonttiliittymiä, eikä
yhden tonttiliittymän (tontti 16) lisääminen merkittävästi
vaikeuta liikennettä Karjusaarenkadulla eikä muuta kadun olosuhteita. Kirvesvarsitontti on mahdollinen, mutta
pienentäisi tonttia 15 niin, että sen rakentaminen vaikeutuisi merkittävästi.
Matti Pernanen, 12.6.2014 (2 erillistä samansisältöistä
mielipidettä)
Ks. edelliset vastineet.
En hyväksy suunnitteilla olevaa liikenneyhteyttä Raikkosen alueelle Poukamanpolun kautta, sillä se vaikuttaa mm.
liikenneturvallisuuteen, yleiseen viihtyvyyteen ja saasteiden lisääntymiseen alueella.
Mia ja Tomi-Pekka Mäkelä, 13.6.2014
Emme hyväksy suunnitteilla olevaa liikenneyhteyttä Raikkosen alueelle Poukamanpolun kautta.
Eila Soininen, 13.6.2014
Ks. edelliset vastineet.
Ks. edelliset vastineet.
Karjusaaren asukkaat ovat ilmaisseet keskusteluissaan
syvän huolensa Poukamanpolun muuttamiseksi kokoojakaduksi Raikkosen alueelle.
Nykyisessä asemakaavassa ei ole huomioitu, että alueen
taakse rakennettaisiin uusi alue.
Jo pelkästään rakennusaikainen liikenne aiheuttaisi alueella moniksi vuosiksi huomattavia turvallisuusriskejä
sekä melu- ja viihtyvyyshaittoja. Myös alueen valmistuttua
nykyisille asukkaille aiheutuisi huomattavien liikennemäärien lisääntymisen vuoksi kohtuutonta melu-, saaste-, turvallisuus- ja viihtyvyyshaittaa.
Esitän kannanottonani, että kaavaa ei muuteta alueen
asukkaiden vahingoksi.
Ohjaavat yleispiirteiset kaavat eli Päijät-Hämeen maakuntakaava sekä Kukkilan osayleiskaava mahdollistavat
asuinrakentamisen Raikkosen alueelle. Liikenneyhteyksiin yleispiirteiset kaavat eivät välttämättä ota kantaa. Lahden yleiskaavassa on esitetty vain alueelliset kokoojaväylät ja pääkadut, ei paikallisia kokoojakatuja.
Liikenteen vaikutusten arvioinnissa on todettu, että rakentamisen aikainen liikenne aiheuttaa jonkin verran ylimääräistä haittaa. Raskaan liikenteen määrä lisääntyy väliaikaisesti ja sille tulee asettaa aikarajoitukset. Työmaateiden
ja kuormien pölyämistä tulee vähentää esim. työmaateiden ja kuormien kastelulla. Liikenteen turvallisuutta ja katuverkon toimivuutta on seurattava alueen rakentamisen
aikana ja tarvittaessa reagoitava sen edellyttämillä toimenpiteillä.
Liikenteen vaikutusten arvioinnissa on todettu, että liikennemäärät eivät kasva missään vaihtoehdossa niin suuriksi, että niistä aiheutuisi ruuhkautumista. Kaavaluonnosten mukaisessa vaihtoehdossa on vähäinen melua lisäävä vaikutus Karjusaarenkadun varressa asuville,
mutta ei merkittävää vaikutusta ilmanlaatuun. Melutaso ei
missään tilanteessa ylitä melulle asetettuja ohjearvoja.
Raikkosen alueen rakentamisen aikana esiintyisi myös
raskaan liikenteen ja työkoneiden aiheuttamaa melua ja
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
AP/RK
SELOSTUS
A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013
23
mahdollisesti lyhytaikaisia katupölyhaittoja, joita voidaan
vähentää kastelulla. Esitetyt kevyenliikenteen järjestelyt
ovat mitoituksellisesti riittäviä. Vaikka Raikkosen alueen
liikenteen johtaminen Karjusaarenkadun kautta lisää selvästi
Karjusaarenkadun liikenteen Poukamanpolun ja Toisenmäentien välisellä osuudella, niin liikennemäärä ei kuitenkaan nouse niin korkeaksi, että se aiheuttaisi suurta haittaa liikenneturvallisuudelle tai ympäristölle.
Pertti Suontama, 13.6.2014
Vastustan katuyhteyden toteuttamista Hollolan puolelle
suunniteltavalle Raikkosen pientaloalueelle alueen merkittävien luontoarvojen vuoksi. Lahden kaupungin ei tulisi
kaavamuutoksella antaa Hollolan kunnalle mahdollisuutta
heikentää alueen luontoarvoja. Alueella on mm. liito-oravia
ja siippatyypin lepakoita. Raikkosen alueella on myös
luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelukohde; metsälehmusalue, joka on suojeltu luontotyyppi. Alueen merkittävien luontoarvojen vuoksi mahdollisesta kaavamuutoksesta tullaan varmasti valittamaan. Lahden kaupungin
tulisi ennakoida tämä tilanne ja jättää pois kaavamuutoksesta tien kaavoittaminen eli Poukamanpolun muuttaminen. En vastusta asemakaavan muuttamista tontin osalta,
osoitteessa Poukamanpolku 1.
Kaavoittamisen osalta herää kysymys hankkeen taloudellisesta mielekkyydestä. Lahti ei saa lainkaan taloudellista
hyötyä, vaan hankkeesta ja mahdollisesta muutoksesta aiheutuisi vain kuluja. Lahden osalta kaavamuutos tulisi
tehdä vain Poukamanpolun tontin osalta ja jättää kaavasta
kokonaan yhteystie Raikkosen alueelle.
Karjusaariseura ry / Pekka Häkkä, 12.6.2014 sekä täydennykset 16.6.2014 ja 1.7.2014
Karjusaariseura ry edustaa Karjusaaren alueen asukkaita,
jotka ovat ilmaisseet syvän huolensa Poukamanpolun
muuttamiseksi kokoojakaduksi Raikkosen alueelle.
Jo pelkästään rakennusaikainen liikenne, joka tulisi kestämään vuosikausia, aiheuttaisi huomattavia turvallisuusriskejä sekä viihtyvyys- ja meluhaittoja. Alueen valmistuttua
on arvioitu Raikkosen alueen liikenteen aiheuttavan 200250 ajotapahtumaa päivässä Karjusaarenkadulle. Tästä
aiheutuisi nykyisille asukkaille kohtuutonta melu-, saaste-,
turvallisuus- ja viihtyvyyshaittaa.
Alueen rakentaminen liikenneverkkoineen on tapahtunut
voimassaolevan kaavan mukaisesti, eikä asemakaavassa
ole huomioitu, että alueen taakse rakennettaisiin uusi alue.
Asemakaavan tarkoituksena on mm. turvata pysyväisyydellä kiinteistöjen vakuusarvot, tässä tapauksessa on suurena todennäköisyytenä kiinteistöjen arvojen alentuminen.
Emme voi hyväksyä, että toteutunutta kaavaa muutettaisiin joko Hollolan kunnan, Lahden kaupungin tai yksityisen
tahon taloudellisen hyötymistarkoituksen vuoksi alueen
asukkaiden vahingoksi osoittamalla Raikkosen alueen liikenneyhteys Poukamanpolun kautta.
Tieyhteyden osoittaminen Hollolan kunnan puolelle suunniteltavaa Raikkosen asuntoaluetta varten on yhdyskuntarakenteen ja hankkeen vaikutusten kannalta mittava
hanke, jolla on merkittäviä vahingollisia vaikutuksia Kilpiäisten suunnan asukkaiden sekä kaikkien lahtelaisten veronmaksajien kannalta. Hanke ei perustu sellaisiin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin, joita se maankäyttö- ja
rakennuslain mukaan edellyttää. Kaava-asiakirjat eivät valota kaavamuutosta siinä laajuudessa, mitä sen merkitys
edellyttäisi.
Lahden kaupungin puolelle tehty kaavamuutos ainoastaan
mahdollistaa liikenneyhteyden Hollolan Raikkosen alueelle. Hollolan puolen kaava-alueen luontoarvoihin Lahden kaavoitus ei ota kantaa. Hollolan kunnan tulee ottaa
omassa kaavassaan alueella olevat luontoarvot huomioon, riippumatta siitä mitä kautta liikenneyhteys ko. alueelle osoitetaan. Hollolan kunta maksaa myös Lahden puolelle tulevat katualuemuutokset ja kunnallistekniikan, jotka aiheutuvat
Raikkosen asemakaavasta.
Liikenteen lisääntyminen: ks. vastine Eila Soiniselle.
Hollolan kuntaa on kehotettu kaavaluonnosvaiheessa täydentämään vaikutusten arviointia liikennevaikutusten ja
yhdyskuntarakenteen muutoksen aiheuttamien vaikutusten osalta. Nämä vaikutukset tulee arvioida siinä kaavassa, joka muutokset aiheuttaa. Siksi Poukamanpolun
kaavamuutosasiakirjoissa ei oteta kantaa kaikkiin niihin
vaikutuksiin, joita Raikkosen alueen kaavoitus aiheuttaa.
Hollolan kunta maksaa Raikkosen kaavan aiheuttamat
kunnallistekniikan ja katurakentamisen kustannukset.
Karjusaarenkatu on jo nyt sekä Hollolan että Lahden alueella ja siten molempien kuntien huoltovastuulla.
Lahti ei voi vaikuttaa suoraan siihen, miten Hollolan kunta
alueitaan kaavoittaa, mutta Hollolaa on kehotettu Lahden
kaupungin maankäytön Raikkosen kaavaluonnoksesta
antamassa lausunnossa tutkimaan vaihtoehtoinen katuyhteys oman kunnan puolelta eli Toisenmäentien kautta.
Tämä vaihtoehto on tutkittu selvitystasolla vasta kaavaluonnoksen kuulemisen jälkeen. Varsinaista kaavaluonnosta Toisenmäentien kautta tulevasta yhteydestä Hollola
ei ole tehnyt.
Ohjaavat yleispiirteiset kaavat eli Päijät-Hämeen maakuntakaava sekä Kukkilan osayleiskaava mahdollistavat
asuinrakentamisen Raikkosen alueelle. Kukkilan osayleiskaavassa Raikkosen alueen ja Toisenmäentien välinen
alue on maa- ja metsätalousaluetta, jolla on ympäristöarvoja. Sille ei pystyisi ilman osayleiskaavan tarkistamista
juurikaan osoittamaan rakentamista. Toisin sanoen tämän
Raikkosen alueelta suoraan Toisenmäentielle tulevan tie-
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
AP/RK
SELOSTUS
A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013
Suunniteltu kaavaratkaisu merkitsee sitä, että Raikkosen
asuntoalue tukeutuu Lahden kaupungin veromaksajien
kustantamaan ja ylläpitämään katuverkkoon ja muuhun
yhdyskuntarakenteeseen sekä palveluihin. Hyödyn kerääjiä sen sijaan ovat Raikkosen alueen yksityinen maanomistaja sekä Hollolan kunta, joka lahtelaisten kustannuksella houkuttelee parhaat veronmaksajat Hollolan kunnan
puolen rantatonteille. Tämä ei voi olla lahtelaisten edun
mukaista.
Raikkosen asuntoalueen tukeutuminen Kilpiäisten katuverkkoon aiheuttaa alueen asukkaille melu-, saaste-, turvallisuus- ja viihtyvyyshaittaa. Kaupungille se aiheuttaa
mm. liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden edellyttämiä
investointeja sekä jatkuvia katuverkon ja muun infran ylläpitokustannuksia. Jatkuvan hyödyn kaikesta tästä kerää
Hollolan kunta.
Karjusaaren suunnan tieverkkoratkaisu on osoitettu asemakaavalla sekä v. 2012 hyväksytyllä oikeusvaikutteisella
yleiskaavalla. Näissä ei ole varauduttu asuntoalueiden
laajentumiseen Hollolan kunnan puolelle eikä sellaiseen
kokoojatiehen, mitä kaavamuutos merkitsee. Voimassa
olevista kaavoista puuttuu siten myös asuntoalueiden laajentumista koskeva vaikutusten arviointi.
Jos Hollolan kunta pyrkii suunnittelemaan asuntoalueita
Lahden kaupungin rajalle, sen pitää vastata niistä kustannuksista ja haitoista, mitä suunniteltu rakentaminen aiheuttaa. Raikkosen alueen tapauksessa se merkitsee mm.
tieyhteyden suunnittelemista Hollon kunnan omaan katuverkkoon sekä valtion ylläpitämiin teihin tukeutuen.
Suunniteltua kaavamuutosta, jolla olemassa oleva tontti
voidaan jakaa kolmeksi tontiksi, emme vastusta.
Ratkaisun edellyttämä katuyhteys täytyy kuitenkin suunnitella siten, että sen perusteella ei muodostu katuyhteyttä
Hollolan kunnan puolelle suunnitellulle Raikkosen asemakaava-alueelle tai yleensäkään Hollolan kunnan puolelle.
24
yhteyden varteen ei saisi osoitettua tontteja ja tieyhteydestä tulisi siten pitkä (n. 500m) ja kallis. Liikenneyhteyksiin yleispiirteiset kaavat eivät välttämättä ota kantaa. Lahden yleiskaavassa on esitetty vain alueelliset kokoojaväylät ja pääkadut, ei paikallisia kokoojakatuja. Raikkosen
asuinalueelle kaavaluonnoksessa esitetty kokoojaväylä ei
ole läpiajotie, vaan katu palvelee ainoastaan ko. asuinalueen liikennettä.
Selvitysten perusteella liikenneyhteys Poukamanpolun
kautta Raikkosen alueelle on mitoituksellisesti mahdollinen sekä helpompi ja halvempi rakentaa kuin Toisenmäentielle rakennettava yhteys. Hollola ei ole esittänyt vaihtoehtoista kaavaluonnosta, jossa liikenneyhteys olisi osoitettu suoraan Toisenmäentielle vedoten siihen, että se olisi
joka tapauksessa kustannuksiltaan liian kallis. Kustannukset on selvitetty Raikkosen alueen liikenteen yleissuunnitelmassa. Poukamanpolun kaavalla on mahdollistettu Hollolan ensisijaisesti esittämän vaihtoehdon toteutuminen.
Jani Lehtonen, 1.6.2014 puhelimitse jätetty mielipide:
Karjusaarenkadulla on jo nyt isot nopeudet Viitakadun ja
Poukamanpolun kohdalla. Näkyvyys on erityisesti kaupungin suuntaan välillä heikko. Alustavassa katusuunnitelmassa esitetty bussipysäkin paikka on huono.
Täydennyskaavoituksella ja liikennesuunnittelulla on vaikea vaikuttaa liikennekäyttäytymiseen. Jälkikäteen rakennettavilla hidasteilla ajonopeudet saadaan alas, mutta
niitä ei mielellään lisätä, koska ne vaikeuttavat myös kunnossapitoa. Liikennekäyttäytymistä seurataan ja Karjusaarenkadun mahdolliset rakenteelliset ratkaisut suunnitellaan yhdessä Hollolan kanssa.
Katusuunnitelmassa esitetty bussipysäkin paikka on voimassaolevan asemakaavan mukainen. Poukamanpolun
risteykseen pysäkki ei enää mahdu, mikäli Poukamanpolkua levitetään kokoojakaduksi. Kunnallistekniikan kanssa
on keskusteltu siitä, voisiko ko. pysäkin poistaa, sillä lähin
seuraava pysäkki on alle 200 m päässä.
Edellä esitettyjen mielipiteiden lisäksi Karjusaariseuralta on tullut kuulemisajan päätyttyä adressi, jossa on 196 allekirjoitusta.
Karjusaarelaisten adressin sisältö:
Vastine ja vaikutus kaavaan:
Karjusaarelaiset, 28.10.2014
Vastustamme Lahden suunnittelemaa asemakaavan
muutosta, jolla mahdollistetaan ajo Karjusaarenkadun
kautta Hollolan kunnan puolelle. Vaadimme, että autoliikenne Poukamanpolun kautta Raikkosen alueelle estetään.
Hollolan kunnan Teknisen toimialan laatiman liikenteellisen kuvauksen sekä Ramboll Oy:n laatiman liikenteellisten vaikutusten arvioinnin mukaan Raikkosen alueen liikenteen johtaminen Karjusaarenkadun kautta lisää selvästi liikennettä Karjusaarenkadulla Poukamanpolun ja
Toisenmäentien välisellä osuudella, mutta liikennemäärä
ei kuitenkaan nouse niin korkeaksi, että se aiheuttaisi
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
AP/RK
SELOSTUS
A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013
Kaava-asiakirjojen mukaan Raikkosen alueen kaavoitus ja
suunniteltu liikenneratkaisu aiheuttaisivat 200-250 ajotapahtumaa päivässä lisää nykyiseen liikenteeseen. Raskaan rakennusaikaisen liikenteen vaikutukset ovat vielä
merkittävästi suuremmat (vaikutusaika arviolta 15-20 v.).
Nykyinen katuverkko on suunniteltu voimassa olevan asemakaavan ja yleiskaavan liikennöintitarvetta varten eikä
suinkaan läpikulkutieksi naapurikunnan tulevia asuntoalueita varten. Ajoyhteyden avaaminen suunnitellulle Raikkosen alueelle mahdollistaisi asutuksen laajentamisen Hollolan kunnan puolelle.
Raikkosen asuntoalueen tukeutuminen Karjusaaren-Kilpiäisten katuverkkoon aiheuttaa alueen asukkaille kohtuutonta melu-, saaste-, turvallisuus- ja viihtyvyyshaittaa sekä
kiinteistöjen arvon laskua. Myös kaavoitusta säätelevä laki
kieltää elinympäristön heikentämisen (MRL 54§). Asukkaiden täytyy voida luottaa voimassa olevien kaavojen tarkoitukseen. Kaupungille suunniteltu ratkaisu aiheuttaa mm.
liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden edellyttämiä investointeja sekä jatkuvia katuverkon ylläpitokustannuksia.
Jatkuvan hyödyn tästä kerää Hollolan kunta.
25
suurta haittaa liikenneturvallisuudelle tai ympäristölle. Mitoituksellisesti Karjusaarenkadun leveys on riittävä paikalliseksi kokoojaväyläksi, ja Poukamanpolun näkemät
ovat riittäviä, mikäli kasvillisuutta risteyksen kohdalta vähennetään.
Liikenteen vaikutusten arvioinnissa on todettu, että rakentamisen aikainen liikenne aiheuttaa jonkin verran ylimääräistä haittaa, ja haitta olisi pienempi Toisenmäentien yhteyden kautta. Raskaan liikenteen määrä lisääntyy väliaikaisesti ja sille tulee asettaa aikarajoitukset. Työmaateiden ja kuormien pölyämistä tulee vähentää esim. työmaateiden ja kuormien kastelulla. Liikenteen turvallisuutta ja
katuverkon toimivuutta on seurattava alueen rakentamisen aikana ja tarvittaessa reagoitava siihen tarvittavilla toimenpiteillä.
Ohjaavat yleispiirteiset kaavat eli Päijät-Hämeen maakuntakaava sekä Kukkilan osayleiskaava mahdollistavat
asuinrakentamisen Raikkosen alueelle.
Hollolan kunta maksaa Raikkosen kaavan aiheuttamat
kunnallistekniikan ja katurakentamisen kustannukset. Karjusaarenkatu on jo nyt sekä Hollolan että Lahden alueella
ja siten molempien kuntien huoltovastuulla.
Selvitysten perusteella liikenneyhteys Raikkosen alueelle
on mitoituksellisesti mahdollinen sekä helpompi ja halvempi rakentaa. Hollola ei ole esittänyt vaihtoehtoista kaavaluonnosta, jossa liikenneyhteys olisi osoitettu suoraan
Toisenmäentielle vedoten siihen, että se olisi joka tapauksessa kustannuksiltaan liian kallis ja vaikea toteuttaa. Kustannukset on selvitetty Raikkosen alueen liikenteen yleissuunnitelmassa. Poukamanpolun kaavalla on mahdollistettu Hollolan ensisijaisesti esittämän vaihtoehdon toteutuminen.
Yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä
Lahti Aquan lausunnon perusteella korttelin 8201 tontin 15 luoteiskulmaan lisätään putkirasite.
Kaikissa mielipiteissä vastustettiin Poukamanpolun levittämistä niin, että liikenneyhteys Hollolan puolen Raikkosen alueelle mahdollistetaan, koska liikenteen lisääntymisen aiheuttamia
haittoja pidettiin kohtuuttomina. Korttelin 8201 tontin 5 jakamista kolmeen osaan ei vastustettu.
Hollolan kunnan Teknisen toimialan laatiman liikenteellisen kuvauksen sekä Ramboll Oy:n
laatiman liikenteellisten vaikutusten arvioinnin mukaan liikenne ja sen aiheuttamat haitat lisääntyvät Karjusaarenkadulla, mutta eivät kohtuuttomasti, kuten mielipiteissä arvioitiin. Suurimmat haittavaikutukset kohdistuvat rakentamisaikaiseen liikenteeseen, jota on mahdollista
rajoittaa aikarajoituksin. Mitoituksellisesti kaavaluonnossuunnitelman mukainen ratkaisu on
siten mahdollinen. Kukkilan osayleiskaava mahdollistaa Raikkosen alueen asuinrakentamisen. Hollola ei ole esittänyt vaihtoehtoista kaavaluonnosta, jossa liikenneyhteys olisi osoitettu
suoraan Toisenmäentielle vedoten siihen, että se olisi joka tapauksessa kustannuksiltaan
liian kallis ja vaikea toteuttaa. Kustannukset on arvioitu Raikkosen alueen liikenteen yleissuunnitelmassa.
Selvityksiin perustuen valmisteltiin asemakaavaehdotus, joka oli kaavaluonnoksen mukainen.
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
AP/RK
SELOSTUS
A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013
26
5.4.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset
Asemakaavaehdotus oli teknisen lautakunnan käsittelyssä 18.11.2014 (§ 186). TELA palautti
ehdotuksen valmisteltavaksi seuraavilla valmisteluohjeilla: Poukamanpolun kautta mahdollistetaan ainoastaan kevyen liikenteen yhteys Hollolan puolelle Raikkosen alueelle. Edelleen
lautakunta edellyttää, että Hollolan kunnalle esitetään Lahden kaupungin näkemyksenä, että
Raikkosen alueelle tulisi esittää vaihtoehtoinen asemakaava siten, että ajoneuvoliikenne
suuntautuu Toisenmäentien kautta Karjusaarenkadulle.
Uusi asemakaavaehdotus on laadittu teknisen lautakunnan ohjeistuksen mukaisesti niin, että
Poukamanpolun katualuetta ei levennetä, vaan se osoitetaan pohjoisosastaan jalankululle ja
pyöräilylle tarkoitetuksi kaduksi, jolla tontille ajo on sallittu.
Uusi asemakaavaehdotus vietiin tekniseen lautakuntaan 10.2.2015 § 13. Ehdotus jätettiin
pöydälle ja oli uudelleen teknisessä lautakunnassa 10.3.2015 § 28. Lautakunta päätti kaavaehdotukseen tehtävästä muutoksesta koskien pp/t-1 –merkintää.
6
6.1
KUVAUS
ASEMAKAAVAN RAKENNE
6.1.1 Kokonaisrakenne
Asemakaavamuutoksella jaetaan korttelin 8201 tontti 5 kolmeksi tontiksi. Kaavamerkinnäksi
tulee erillispientalojen korttelialue (AO).
Poukamanpolun AO-korttelialueen kerrosluvuksi osoitetaan II ja rakennusoikeutta yhteensä
740 k-m2 niin, että pohjoisimmalle, suurimmalle tontille 14, jolla nykyinen asuinrakennus on,
osoitetaan 300 k-m2 ja kahdelle muulle tontille 220 k-m2 kullekin. Pienemmille tonteille sallitaan vain yhden asunnon rakentaminen (as1). Karjusaarenkadun varressa on liittymäkielto
niin, että vain tontin 16 kaakkoiskulmasta sallitaan liittymä Karjusaarenkadulle. Muille tonteille
on ajoliittymä Poukamanpolun puolelta. Tontin 15 luoteiskulmaan on osoitettu rasitevaraus
putkiliittymälle. Karjusaarenkadun katualuetta levennetään 1 m:llä paikalla olevan bussipysäkin käytettävyyden ja turvallisuuden parantamiseksi ja vastaavasti AO-korttelialuetta laajennetaan Viitapuiston puistoalueen suuntaan kuitenkin niin, että nykyinen kulkuyhteys Viitapuistoon säilyy virkistysalueen puolella.
Asemakaavalla asuntojen määrä lisääntyy voimassaolevan kaavan mahdollistamasta. Kaavamuutosalueelle on mahdollista rakentaa maksimissaan 4 asuntoa. Rakennusoikeutta lisätään kaavamuutosalueelle yhteensä 340 k-m2.
6.1.2 Mitoitus
Erillispientalojen korttelialueet (AO):
- tonttien pinta-ala yhteensä
3336 m2
- tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus
740 k-m2
- tehokkuus
e =0,22
Lisäksi alueella on puistoa 119 m2 sekä katualueita 390 m2.
6.1.3 Palvelut
Kaavamuutoksella ei muodostu palveluja, vaan se tukeutuu olemassa oleviin palveluihin
esim. Mukkulassa. Joukkoliikenteen palvelut ovat Karjusaarenkadun varressa.
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
AP/RK
SELOSTUS
6.2
A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013
27
VAT:in, MAAKUNTAKAAVAN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TOTEUTUMINEN
Lahden oikeusvaikutteista yleiskaavaa 2025 laadittaessa on otettu huomioon MRL 39 §:n
mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset, ja asemakaava on yleiskaavan mukainen. Asemakaavan muutos on Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2008 mukainen.
6.3
YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN
Ilmaston kannalta on edullista tiivistää olevaa kaupunkirakennetta yleiskaavan asuinalueella,
olemassa olevaan katuverkostoon ja kunnallistekniikkaan tukeutuen.
6.4
KAAVAN VAIKUTUKSET
MRL 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitysten
perusteella on voitava arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset
vaikutukset.
6.4.1 Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen
Asemakaavamuutoksella oleva kaupunkirakenne täydentyy. Vaikutukset kaupunkikuvaan,
yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön verrattuna voimassaolevaan kaavaan
ovat melko vähäiset. Karjusaarenkadun varteen mahdollistetaan kahden uuden kaksikerroksisen talon rakentaminen ja nykyisen asuinrakennuksen laajentaminen tai korvaaminen
isommalla.
Korttelin 8201 tontin 5 kaavamuutoksen vaikutukset liikenteeseen ovat melko vähäisiä. Uudet
asuinrakennukset (3 kpl) eivät merkittävästi lisää liikennettä, sillä Poukamanpolulla mahdollistetaan ainoastaan tontille ajo. Myös kevyt liikenne ja julkisen liikenteen käyttö lisääntyvät
vain vähän. Karjusaarenkadun ja Poukamanpolun risteyksessä olevan bussipysäkin käytettävyyden ja turvallisuuden parantamiseksi Karjusaaren katualuetta levennetään 1 metrillä.
6.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ovat vähäisiä. Kaavamuutostontilla ei ole luonnontilaista kasvillisuutta. Vettä läpäisevä pinta vähenee rakentamisen myötä.
Ilmaston kannalta on edullista tiivistää olevaa asutusta joukkoliikennereitin läheisyydessä.
Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia ilmaan, eläimistöön, luonnon monimuotoisuuteen ja
luonnonvaroihin tai maa- ja metsätalouteen.
6.4.3 Muut vaikutukset
Vaikutukset väestörakenteeseen ja elinoloihin
Kaavamuutoksella on vähäinen vaikutus alueen väestörakenteeseen. Lisääntyvä asutus elävöittää aluetta.
Kaavamuutoksesta ei juuri aiheudu kaupungille kustannuksia, sillä alue on valmiin kunnallistekniikan ja katuverkoston piirissä. Uudet asukkaat tuovat verotuloja.
Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen
Kaavan vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen ovat vähäisiä. Kunnallistekniset verkostot ovat olemassa. Uusia katuja ei tarvitse rakentaa, mutta Karjusaarenkadun bussipysäkin
käytettävyyttä parannetaan leventämällä katualuetta sen kohdalla 1 metrin verran.
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
AP/RK
SELOSTUS
A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013
28
Vaikutukset yritystoimintaan
Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia yritystoimintaan.
6.5
YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT
Kaavamuutosalueella ei ole erityisiä häiriötekijöitä.
6.6
KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
Kaavamerkinnät ovat kaavakartan liitteenä. Keskeisiä kaavamerkintöjä ja -määräyksiä ovat:
6.7
NIMISTÖ
Kaavamuutoksella ei muuteta alueen nimistöä.
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
AP/RK
SELOSTUS
7
7.1
A-2613 / D3380/10.02.03.00.04/2013
29
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT
Asemakaavakartan ja asemakaavamerkintöjen ja -määräysten lisäksi toteutusta ohjataan rakennusvalvonnan mukaisesti.
7.2
TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS
Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kaavan saatua lainvoiman. Kaavan toteuttamisesta vastaavat korttelialueen osalta yksityinen maanomistaja, vesihuollon osalta Lahti Aqua
ja sähköhuollon osalta LE Sähköverkko Oy.
7.3
TOTEUTUKSEN SEURANTA
Toteutuksen seuranta tapahtuu rakennusvalvonnan mukaisesti.
8
PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS
Lahdessa 30.1.2015
Kaavoitusarkkitehti
Armi Patrikainen
Asemakaavaehdotus oli teknisessä lautakunnassa 10.3.2015 § 28. Lautakunta päätti kokouksessaan, että poistetaan kaavamerkinnästä pp/t-1 teksti: … sekä Hollolan puoleisen
tilan 98-414-2-207 lomarakennukselle.
Selostus ja kaavakartta on korjattu tältä osin ennen nähtäville asettamista.
Lahdessa 12.3.2015
Kaavoitusarkkitehti
Armi Patrikainen
9
SEURANTALOMAKE
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
AP/RK
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
Kunta
398 Lahti
Täyttämispvm
02.02.2015
ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: KILPIÄISTEN (8.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 8201
TONTTIA 5 SEKÄ KATU- JA PUISTOALUETTA. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA
Kaavan nimi
MUODOSTUU: KILPIÄISTEN (8.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 8201 TONTIT 14, 15 JA 16
SEKÄ KATU- JA LÄHIVIRKISTYSALUEET
Hyväksymispvm
Ehdotuspvm
Hyväksyjä
Vireilletulosta ilm. pvm
Hyväksymispykälä
Kunnan kaavatunnus
398A2613
Generoitu
kaavatunnus
Kaava-alueen
Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]
0,3845
pinta-ala [ha]
Maanalaisten
tilojen pinta-ala
Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha]
0,3845
[ha]
Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km]
Rakennuspaikat [lkm]
Omarantaiset
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
0,3845
0,3336
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
740
0,19
86,8
740
0,22
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
0,0000
0,0019
0,0119
3,1
-0,0052
0,0390
10,1
0,0033
Maanalaiset
tilat
Yhteensä
Rakennussuojelu
Yhteensä
Ei-omarantaiset
Ei-omarantaiset
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala
[%]
Kerrosalan muut. [km² +/-]
340
340
Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]
m²]
Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
Alamerkinnät
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
AO
AO23
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
VP
VL
R yhteensä
L yhteensä
Kadut
Kev.liik.kadut
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
0,3845
0,3336
0,3336
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
740
0,19
86,8
740
0,22
100,0
740
0,22
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
0,0000
0,0019
0,3336
-0,3317
0,0119
3,1
0,0119
100,0
-0,0052
-0,0171
0,0119
0,0390
0,0188
0,0202
10,1
48,2
51,8
0,0033
-0,0169
0,0202
Kerrosalan muut. [km² +/-]
340
340
740
-400