TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2016 - 2017
Lapuan kaupungin TALOUSARVIO 2015 ja TALOUSSUUNNITELMA 2016 - 2017 2 Lapuan kaupungin talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016 - 2017 Sisällysluettelo Sivunro 4 5 7 7 8 1 2 3 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalouden näkymät Kaupungin talouskehitys 3.1 Väestörakenne ja toimintaympäristö 3.2 Talouskehitys 4 Kaupungin talousarvio 4.1 Kaupungin visio ja strategia 4.2 Talouden tasapainotuksen rajat ja mahdollisuudet 4.2.1 Henkilöstö 9 9 10 10 5 Talousarvion tuloslaskelma 5.1 Käyttötalous 5.2 Kunnallisvero 5.3 Yhteisövero 5.4 Kiinteistövero 5.5 Valtionosuudet 5.6 Vuosikate 5.7 Poistot 5.8 Tilikauden tulos 5.9 Rahoitussuunnitelma 5.10 Investointimenot 11 11 12 12 12 13 13 13 13 13 14 6 Talousarvion sitovuus ja seuranta 6.1 Käyttötalous 6.2 Investointiosa 6.3 Tuloslaskelma 6.4 Rahoitusosa 6.5 Käyttösuunnitelmat 6.6 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta 18 18 18 18 18 18 19 7 Kaupunginvaltuuston asettamat yleiset periaatteet 7.1 Maksujen yleiset periaatteet 19 19 Hallintokeskus Sivistyskeskus Perusturvakeskus 20 27 49 Tekninen keskus Konserniyhtiöt Investoinnit 73 90 96 3 Yleisperustelut 4 Yleisperustelut 1 Yleinen taloudellinen tilanne Vuoden 2015 valtion tulo- ja menoarvioehdotuksen mukaan Suomen BKT ei kasva vuonna 2014. Talouden ennustetaan pääsevän hitaaseen nousuun vuoden loppupuolella. Vuonna 2015 kokonaistuotannon arvioidaan lisääntyvän 1,2 % ennen kaikkea viennin ja yksityisten investointien tukemana. Maailmankaupan virkoamisen vanavedessä vienti kasvaa 4 %. Yksityisten investointien kasvu nopeutuu sekä rakennus- että koneinvestointien lisääntyessä. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 % ja kasvu on laajapohjaista. Tällöin kokonaistuotanto kasvaa talouden potentiaalista tuotantoa nopeammin, vaikka kasvuvauhti on hidasta historiaan nähden. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työikäinen väestö ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja tuottavuuden kasvu on merkittävästi hidastunut. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyysaste nousee 8,6 prosenttiin vuonna 2014 ja on n. 8,5 % v. 2015. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Vaimea kotimainen talouskehitys on hidastanut kuluttajahintojen nousua. Myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat vähäiset. Kuluttajahintojen nousu hidastuu 1,1 prosenttiin tänä vuonna ja nopeutuu 1,5 prosenttiin v. 2015. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristyminen nostaa hintoja 0,5 prosenttiyksikköä. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, vaikka sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Vuonna 2015 julkisen talouden alijäämä on kansantalouden tilinpidon käsittein 2,4 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Heikentyneen taloustilanteen vuoksi Suomi ei ole saavuttamassa julkisen talouden rakenteelliselle alijäämälle asetettua keskipitkän aikavälin tavoitetta. Myös julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosentin rajan v. 2015. Velkakriteerin ylitys ei kuitenkaan johtane liiallisen alijäämän prosessin käynnistämiseen, sillä sen taustalla ovat euroalueen maiden tukemiseen liittyvät solidaarisuusoperaatiot ja epäsuotuisten suhdanteiden vaikutus. Yleinen taloudellinen tilanne (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso Työlliset (määrä) Inflaatio (%-yksikköä) Työttömyysaste Verot/BKT Julkiset menot/BKT Rahoitusjäämä/BKT Julkinen velka/Bkt Vaihtotase/BKT Euribor 3 kk, % 10 vuoden korko, % 2012 -1,5 3,4 3,2 0,4 2,8 2013 -1,2 0,5 2,1 -1,1 1,5 2014 0,0 0,9 1,4 -0,4 1,1 2015 1,2 1,7 1,2 0,3 1,5 7,7 42,9 56,3 -2,1 53,0 -1,9 0,6 1,9 8,2 44,0 57,8 -2,3 55,9 -2,2 0,2 1,9 8,6 44,4 58,5 -2,7 59,6 -1,5 0,3 1,5 8,5 44,3 58,2 -2,4 61,2 -1,2 0,4 1,6 5 2 Kuntatalouden näkymät Kuntatalouteen on syntynyt viime vuosina menojen ja tulojen epätasapaino. Viime vuonna kuntatalous parani tilapäisesti kertaluonteisten tekijöiden seurauksena. Vaisu talouskasvu ja valtiontalouden sopeutustoimet pitävät kuntien tulojen kasvun lähivuosina hitaana. Myös menojen kasvun ennustetaan hidastuvan viime vuosien toteutuneesta, mutta olevan koko peruspalveluohjelman ennustejaksolla 2015 - 2018 tulojen kasvua nopeampaa. Kuntatalous pysyy selvästi alijäämäisenä ja velan kasvu uhkaa jatkua. Kuntien toimintamenojen kasvu hidastui vuonna 2013 ennakkotiedon mukaan edellisvuosista merkittävästi, sillä menojen kasvu puolittui 2,6 prosenttiin. Palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät vain yhdellä prosentilla. Keskeisin syy oli kunnissa käynnistetyt mittavat henkilöstösäästöt, joita toteutettiin töiden uudelleen järjestelyllä, täyttämällä vain osa kunnassa auki tulevista vakansseista sekä vähentämällä sijaisten ja määräaikaisten käyttöä. Kunta-alan ansiotasoindeksi kasvoi sen sijaan voimakkaammin kuin kuntien palkkasumma, 1,8 prosenttia. Myös tavaroiden ja palvelujen ostojen kasvu hidastui viime vuonna hieman, mutta muutos oli yhä kuitenkin 4,1 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate vahvistui viime vuonna odotettua enemmän johtuen kertaluonteisista tekijöistä. Kunnallisveron tilityksissä sovellettavien jako-osuuksien oikaisu tehtiin kuntien hyväksi ja verotilityslakia muutettiin, mikä aikaisti jäännösverojen tilittämistä tammikuulta joulukuulle. Kuntatalouden velkaantuminen jatkui voimakkaana. Maltillinen palkkaratkaisu vuosille 2014 - 2015 hidastaa kuntien menojen kasvua. Lisäksi kuntien omat toimet menojen kasvun hillitsemiseksi hidastavat toimintamenojen kasvua. Vuonna 2014 kuntien yhteenlaskettu tulos tullee olemaan reilusti positiivinen johtuen suurelta osin satunnaisten erien suuruudesta, sillä odotettavissa on yhtiöittämisten vuoksi tehtyjä kirjauksia, jotka parantavat vuoden 2014 tulosta. Valtion vuosien 2015 - 2018 kehyspäätökseen sisältyy sekä kuntien menoja lisääviä että niitä vähentäviä toimenpiteitä. Arviona kuntataloutta heikentävästä nettomääräisestä summasta vuonna 2015 on esitetty 218 milj. euroa, josta työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirron valtiolta kunnille on arvioitu oleva 150 milj. euroa. Kunnallisverojen kasvun ennustetaan jäävän 1,4 prosenttiin vuonna 2014, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Vuonna 2015 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan maltillisesti. Kasvu perustuu arvioituun talouden yleiseen kehitykseen ja sitä kautta ennakoituun palkkasumman kasvuun sekä työttömyyden kasvun taittumiseen. Verovähennyksiin esitetyt muutokset nostavat vähennysastetta ja vähentävät verotuloja. Kunnallisveron kertymän ennakoidaan kasvavan ensi vuonna 1,2 prosenttia. Yhteisöveron tilitysten ennakoidaan kasvavan noin 6 prosenttia vuonna 2014. Vuonna 2015 kuntien yhteisöveron osuus muuttuu veroperustemuutosten johdosta. Lisäksi budjettiriihessä päätettiin, että kunnille siirrettävän työmarkkinatuen rahoitusvastuuta kompensoidaan kunnille 75 milj. eurolla yhteisöveron jako-osuutta korottamalla. Tällä perusteella kuntien ryhmäosuutta on esitetty nostettavaksi 1,81 prosenttiyksiköllä. Muutosten jälkeen kuntien yhteisöveron ryhmäosuus on vuonna 2015 36,26 %. Kunnille lisäys jakautuu siten voimassaolevien yksittäisten kuntien jako-osuuksien mukaisesti. Kompensaation kuntakohtaista kohdentumista on tältä osin tarkoitus oikaista valtionosuusjärjestelmän kautta Kelan työttömyysturvatilaston perusteella. Vuonna 2016 kuntien jako-osuudesta poistuu määräaikainen 5 prosenttiyksikön korotus. 6 Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta. Uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enimmillään +/- 50 euroa asukasta kohti. Uudistus pohjautuu pitkälle nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys: 0-5, 6, 7-12, 13-15, 16-18, 19-64, 65-74, 75-84-vuotiaat ja yli 85vuotiaat. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella: syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus, saamelaisuus. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Nykyinen yleinen valtionosuus poistuu kuten myös erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen lisäosat. Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perusteena ovat vuosittain vahvistettavat perushinnat ikäryhmille, kriteereille ja kolmelle lisäosalle. Laskennalliset kustannukset muodostuvat ikäryhmittäin (asukasluku x perushinta) ja kriteereittäin (asukasluku x perusosan hinta x kriteerin kerroin). Sairastavuus lasketaan sairastavuuskertoimen perusteella, jonka pohjana ovat keskeiset kansansairaudet. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin (nykyisin 91,86 %) siirtämällä 724 miljoonaa euroa peruspalvelujen laskennallisista kustannuksista tasaukseen. Tasausvähennys on 30 % lisättynä kunnan laskennallisten verotulojen ja tasausrajan erotuksen luonnollisena logaritmina (nykyisin 37 %) silloin, kun kunnan laskennalliset verotulot ovat tasausrajan yläpuolella. Tasausrajan alapuolella oleville kunnille tasauslisänä lisätään valtionosuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 % (kunnan omavastuu 20 %). Valtionosuuksien kasvua pienentävät valtiontalouden sopeutustoimet. Hallitusohjelmassa sekä vuosien 2012 - 2014 kehysriihissä on päätetty mittavista kuntien valtionosuuksiin kohdistuvista leikkauksista vuosille 2012 - 2017. Valtionosuuteen kohdistuvien leikkausten johdosta kunnilta jää vuosina 2012 - 2017 saamatta valtionosuutta yhteensä 6,9 mrd. euroa. Merkittävimmät kuntakenttään kohdistuvat muutokset suunnittelukaudella liittyvät kuntauudistukseen, jonka keskeiset elementit muodostuvat kuntarakennetta ohjaavasta rakennelaista, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmästä, kuntalain kokonaisuudistuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta. Ennakkolaskelmia sote-uudistuksen kuntakohtaisista vaikutuksista on julkaistu. Lapuan menot lisääntyisivät tämän laskelman mukaan 5 milj. euroa nykyisestä. Rakennepoliittisessa ohjelmassa on osana valtiontalouden sopeutustoimia kuntien tavoitteeksi asetettu yhden miljardin sopeutustoimet vuoden 2017 tasossa. Myös kuntien tehtäväkenttää on luvattu tarkastella suunnittelujakson aikana. 7 3 Kaupungin talouskehitys 3.1 Väestörakenne ja toimintaympäristö Lapuan kaupungin asukasluku vuonna 1983 oli 14 756 asukasta, mistä lähtien asukasluku on muutamaa kasvuvuotta lukuun ottamatta vähentynyt vuosittain, kunnes se kääntyi kasvuun vuonna 2002. Vuoden 1983 taso saavutettaneen 2015. Väestön ikärakenne on tällä ajanjaksolla muuttunut merkittävästi, mikä ilmenee alla olevasta kaaviosta. Vuosina 2009 - 2012 asukasluku on kasvanut vuosittain noin sadalla asukkaalla. Vuoden 2013 kasvu oli 42 henkilöä. Syyskuun lopussa asukasluku oli 14 720, 28 henkilöä enemmän kuin vuoden alussa. Asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Tilastokeskuksen syyskuussa 2012 päivittämän väestöennusteen mukaan vuonna 2017 Lapuan asukasluku olisi 15 029 henkilöä, kasvua vuodesta 2013 337 henkilöä. 0 - 14-vuotiaita olisi 2 900, kasvua 88, 15 - 64-vuotiaita 8 790, vähennystä 18 ja yli 65vuotiaita 3 339, kasvua 267 henkilöä vuodesta 2013. Alla olevan taulukon mukaan vuodesta 2009 vuoteen 2013 asukasmäärä on kasvanut 366 asukkaalla. Kasvu on prosentuaalisesti ollut tasaista lukuun ottamatta vuotta 2013. Ikäryhmittäiset muutokset ovat seuraavia: 0 - 6-vuotiaiden määrä + 102, 0 - 14-vuotiaat +172, 15 - 64-vuotiaat -119 ja yli 64-vuotiaat + 313 henkilöä. Yli 65-vuotiaiden määrän kasvu kiihtyy vuosittain. Väestö Koko väestö Väestön muutos % 0 - 6-vuotiaiden määrä 0 - 6-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12. 0 - 14-vuotiaiden määrä 0 - 14-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12. 15 - 64-vuotiaiden määrä 15 - 64-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12. 65 vuotta täyttäneiden määrä 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12. 2009 14 326 0,7 1 217 8,5 2 640 18,4 8 927 62,3 2 759 19,3 2010 14 428 0,7 1 236 8,6 2 646 18,3 8 970 62,2 2 812 19,5 2011 14 530 0,7 1 261 8,7 2 686 18,5 8 963 61,7 2 881 19,8 2012 14 650 0,8 1 306 8,9 2 774 18,9 8 908 60,8 2 968 20,3 2013 14 692 0,3 1 319 9,0 2 812 19,1 8 808 60,0 3 072 20,9 8 Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä, 31.12. Yritystoimipaikkojen lukumäärä Työssäkäyvien henkilöiden osuus 18 - 74-vuotiaista, % 31.12. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12. Työttömyysaste, % Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti 31.12. Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä 31.12 Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus, % 31.12. Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12. Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12. Palvelualojen työpaikkojen osuus, % 31.12. Muiden toimialojen/toimialoiltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % 31.12. Alkutuotannon työpaikkojen lukumäärä Jalostuksen työpaikkojen, lukumäärä Palvelualojen työpaikkojen, lukumäärä Muiden toimialojen/toimialoiltaan tuntemattomien työpaikkojen lukumäärä 2008 4 900 2009 4 679 1 352 60,4 26,4 8,0 2010 4 979 1 341 61,8 26,3 7,5 2011 4 962 1 354 61,8 26,4 7,4 2012 4 971 1349 61,6 26,2 7,9 63,9 10,0 32,2 56,6 1,34 5 842 62,8 10,4 30,2 57,9 1,31 6 036 62,8 10,1 30,4 58,0 1,39 6 074 61,8 9,8 30,9 57,7 1,41 6 071 61,7 9,7 29,2 59,8 1,2 492 1 577 2 773 1,5 487 1 415 2 707 1,5 503 1 513 2 886 1,6 486 1 533 2 863 1,3 480 1 451 2 971 58 70 77 79 69 62,6 26,4 5,3 1,29 3.2 Talouskehitys Kaupungin talouden kehitys Kaupungin tilikauden tulokset ovat olleet kolmena viime vuonna alijäämäisiä. Taseeseen ei ole kertynyt kattamatonta alijäämää, mutta ylijäämä pienenee nopeaa tahtia. Taseen yli-/alijäämätilillä oli vuoden 2013 tilinpäätöksessä 9,8 milj. €. Kaupungin tilikauden tulokset vuosina 1997 - 2013 ovat olleet seuraavat (alla oleva kuvio): Talouden heikkenemiseen ovat vaikuttaneet merkittävimmin valtionosuusleikkaukset, yleinen heikko talouskehitys, erikoissairaanhoidon menojen kasvu sekä asukasluvun kasvusta ja väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeiden kasvu. 9 Vuosikatteen, investointien omahankintamenojen ja poistonalaisten investointien suhdetta kuvataan seuraavassa kuviossa. Vuosikate on kattanut poistot vain viitenä vuotena ja investointien ja poistonalaisten investointien omahankintamenot ovat olleet selkeästi suuremmat kuin vuosikate, mikä on merkinnyt lainamäärän kasvua. Lainamäärä asukasta kohti on ollut pienimmillään ajanjaksona 1997 - 2012 472 €/asukas vuonna 1999, vuonna 2013 se oli 2.556 €/asukas. Vuoden 2014 talousarvio on alijäämäinen 4,2 milj. €. Kaupunginvaltuusto hyväksyi talouden tasapainottamisohjelman kesäkuussa 2013. Tavoitteeksi on asetettu talouden tasapainon saavuttaminen vuoteen 2016 mennessä. Vuoden 2014 aikana on tehty erilaisia selvityksiä vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista talouden tasapainon saavuttamiseksi. Esityksiä on käsitelty puheenjohtajiston ja johtoryhmän yhteisissä palavereissa, kaupunginhallituksen kokouksissa ja kaupunginvaltuuston iltakouluissa. 4 Kaupungin talousarvio 4.1 Kaupungin visio ja strategia Kaupunginvaltuusto hyväksyi 3.2.2014 kokouksessaan kaupungin strategian vuoteen 2017. Kaupungin visiona on kasvava, hyvinvointia edistävä, tasapainoinen kokonaisuus, jossa turvallisen, esteettömän ja viihtyisän asumisen, elämisen ja yrittämisen edellytykset ovat hyvät taajamassa ja kyläkeskuksissa. Strategisina painopisteinä ovat terve talous, kuntalaisten elämänhallinta ja hyvinvointi, elinkeinot ja työllisyys, demokratia ja osallisuus, osaamisen vahvistaminen ja viihtyisä elinympäristö. Painopisteitä täsmennettiin mm. siten, että talouden tasapaino saavutetaan vuoteen 2016 mennessä, kaupunkilaisia kannustetaan ja aktivoidaan ottamaan vastuuta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista, tarjoamalla yrittäjille tasavertaisen mahdollisuuden tuottaa kaupungin järjestämisvastuulla olevia palveluita ja tiedostamalla se, että terveysriskien varhainen tunnistaminen ja kohdentaminen ehkäisevät kansansairauksia. 10 Valtuusto hyväksyi myös 25.11.2013 kokouksessaan uuden elinkeinostrategian ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman. Elinkeinostrategian olennainen idea lähtee ajatuksesta, että ruoka, ilmastonmuutos ja ihmisten matkustushalu ovat globaaleja tarpeita, joiden tyydyttämiseen Lapualla on kyky ja motivaatio vastata. 4.2 Talouden tasapainotuksen rajat ja mahdollisuudet Valtionosuusleikkaukset, erikoissairaanhoidon menojen kasvu ja verotulojen hiipuminen ovat niitä oleellisimpia syitä siihen, että kaupunkimme tulot eivät ole riittäneet niiden tehtävien ja velvoitteiden täyttämiseen, jotka lainsäädännön kautta meille on viime vuosien aikana sälytetty. Ei-lakisääteisten tehtävien määrää on jo supistettu ja ns. juustohöylä-keinoa on käytetty monena peräkkäisenä vuonna. Jäljelle on jäänyt pääosin se peruspalvelujen ydin, jossa liikkumavara on paikallisella tasolla rajattu erittäin suppeaksi henkilöstömitoitusten ja kelpoisuusehtojen yms. kautta. Palvelurakenneuudistus on ollut sekä valtakunnallisesti että paikallisesti esillä keinona, jonka on uskottu avaavan uuden tulokulman kestävyysvajeen korjaamiseksi. Mitä itse kukin palvelurakenneuudistuksella tarkemmin ottaen tarkoittaa? Onko se kenties sen pohtimista, muutetaanko palvelujen toteutustapaa, organisointia, laatua vai kaikkia edellä mainittuja? Kaupungin strategiassa asiaa konkretisoidaan mielenkiintoisesta näkökulmasta toteamalla mm., että palvelujen käyttäjille, palvelutuottajille ja sidosryhmille mahdollistetaan laaja osallistuminen palvelujen uudelleen muotoiluun ja innovatiiviseen kehittämiseen esim. hyödyntämällä asiakasfoorumeja ja kuntalaisraateja. Toinen vaihtoehto on lähteä siitä, että ensin harkitaan mitä ja minkä tasoisena palvelua pitää tarjota ja sen jälkeen mietitään, onko se pelkästään julkisesti rahoitettava. Lisäksi olisi varmaan syytä pohtia, minkä tasoisena palvelut on meidän kaupungissa mahdollista toteuttaa. Lakihan määrittelee tehtävän, mutta ei riman tasoa. Tehtävä hoidetaan sillä rahamäärällä joka kulloinkin on käytettävissä. 4.2.1 Henkilöstö Kaupungin palveluista poistuu lähivuosina merkittävä määrä henkilöstöä eläköitymisen kautta. Tarkkoja vuosipoistumia ei etukäteen kyetä arvioimaan, koska eläköityminen tapahtuu yksilökohtaisen valinnan perusteella 63 ja 68 ikävuosien välillä. Säästömahdollisuuksien löytäminen tässä yhteydessä edellyttää mahdollisuutta tapauskohtaisesti arvioida sitä, voidaanko palvelua tosiasiallisesti supistaa, rekrytoida sisäistä tai ulkoista hakua käyttäen tai voidaanko palvelu hankkia ostopalveluna. Ratkaisuja on välttämätöntä arvioida kokonaistaloudellisuuden näkökulmasta. Kaupunginvaltuuston kesäkuussa 2013 hyväksymässä talouden tasapainottamisohjelmassa tavoitteeksi on asetettu 5 henkilötyövuoden vuosittainen vähennys. Vuosien 2015 - 2017 aikana määräaikaista henkilöstöä (ml. sijaiset) palkataan ainoastaan, mikäli se on palvelutuotannon toteuttamisen kannalta välttämätöntä ja mikäli palkkaamiselle on olemassa laissa tarkoitettu perusteltu syy. 11 5 Talousarvion tuloslaskelma 5.1. Käyttötalous Kaupunginvaltuuston iltakoulussa kesäkuussa vuoden 2015 talousarvion käyttötalouden raamin lähtökohdaksi määriteltiin -2 % kuluvan vuoden tasosta, mikä merkitsi sitä, että käyttötalousmenojen tuli supistua 1,8 milj. euroa vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Tämän lisäksi vuonna 2014 henkilöstömenoihin kohdistettiin1 milj. € säästövelvoite, mikä lisää menojen vähennystarvetta vuonna 2015 ko. summalla. Käyttötalouden toimintamenot ovat 89,5 milj. €, 1,3 milj. € eli 1,5 % pienemmät verrattuna vuoden 2014 talousarvioon. Toimintamenot 2014-2015 TOIMIELIN TA 2014 TA 2015 Muutos Muutos % % toiminta- Varaus palkkojen sopimuskorotuksiin on kaupunginhallituksen kohdassa Keskusvaaliltk Kaupunginvaltuusto Tilintarkastus Kaupunginhallitus Sivistyslautakunta Perusturvaltk Ympäristöltk Tekninen lautakunta Toimintamenot yhteensä menoista 26 000 25 000 -1 000 375 000 368 000 -7 000 -1,9 0,0 0,4 36 000 35 000 -1 000 -2,8 0,0 8 974 600 8 701 200 -273 400 -3,0 9,7 23 782 366 23 197 400 -584 966 -2,5 25,9 46 380 900 45 976 600 -404 300 -0,9 51,4 300 900 303 600 2 700 0,9 0,3 10 948 700 10 863 000 -85 700 -0,8 12,1 90 824 466 89 469 800 -1 354 666 -1,5 100,00 Toimintatuotot ovat 13,9 milj. euroa, samalla tasolla kuin vuoden 2014 talousarviossa. Toimintatulot 2014-2015 TOIMIELIN TA 2014 TA 2015 Muutos Muutos % % toimintatuloista Keskusvaaliltk Kaupunginvaltuusto Tilintarkastus Kaupunginhallitus Sivistyslautakunta Perusturvaltk Ympäristöltk Tekninen lautakunta Toimintatulot yhteensä 21 000 21 000 0 0,2 0 0 0 0,0 0 0 0 933 500 899 600 -33 900 -3,6 6,5 2 212 766 2 058 800 -153 966 -7,0 14,8 4 929 500 4 965 500 36 000 0,7 35,7 0,0 102 300 104 300 2 000 2,0 0,7 5 724 300 5 866 300 142 000 2,5 42,2 13 923 366 13 915 500 -7 866 -0,1 100,0 Käyttötalouden nettomenot eli toimintakate supistuu talousarvion mukaan 1,3 milj. € euroa eli 1,8 %. 12 Toimintakate 2014-2015 TOIMIELIN TA 2014 TA 2015 Muutos Muutos % % toimintakatteesta Keskusvaaliltk Kaupunginvaltuusto Tilintarkastus Kaupunginhallitus Sivistyslautakunta Perusturvaltk Ympäristöltk Tekninen lautakunta Toimintakate yhteensä -5 000 -375 000 -4 000 -368 000 -1 000 -7 000 -1,9 0,0 0,5 -36 000 -35 000 -1 000 -2,8 0,0 -8 041 100 -7 801 600 -239 500 -3,0 10,3 -21 569 600 -21 138 600 -431 000 -2,0 28,0 -41 451 400 -41 011 100 -440 300 -1,1 54,3 -198 600 -199 300 700 0,4 0,3 -5 224 400 -4 996 700 -227 700 -4,4 6,6 -76 901 100 -75 554 300 -1 346 800 -1,8 100,0 5.2 Kunnallisvero Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 10.11.2014 pitää tuloveroprosentin samana kuin vuonna 2014 eli tuloveroprosentti vuonna 2015 on 21,00 %. Vuonna 2014 kunnallisveron maksuunpanon arvioidaan kasvavan 1,8 % vuodesta 2013, tuloveroprosentin korotus huomioiden kasvun ennakoidaan olevan 6,9 %. Vuoden 2015 kunnallisveron maksuunpanon ennustetaan kasvavan 1,6 %. Kunnallisveron tilitysmääräksi arvioidaan 43,6 milj. euroa. Verotuloarvio perustuu lokakuussa käytössä olleisiin verohallinnon tilastoihin ja yleisiin arvioihin kuntatalouden ja kansantalouden kehityksestä. Niissä on huomioitu myös vuonna 2015 voimaan tulevat kunnallisveron vähennysten muutokset. 5.3 Yhteisövero Vuoden 2014 yhteisöveron kertymäarvio on 2,23 milj. €, 0,27 milj. € alle budjetoidun. Talousarviossa vuoden 2015 yhteisöveron tilitysmääräksi on arvioitu 2,3 milj. €. 5.4 Kiinteistövero Vuonna 2015 kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin osalta. Vakituisen asuinrakennuksen uusi vaihteluväli on 0,37 - 0,80 % ja yleisen kiinteistöveroveroprosentin 0,80 - 1,55 %. Muutoksen tuottoa lisäävä vaikutus leikataan pois kunnilta valtionosuusjärjestelmän kautta kuntakohtaisesti kohdentaen. Niiltä kunnilta, joiden veroprosentit ovat alle uuden rajan, tullaan perimään valtiolle vanhan veroprosentin ja uuden alarajan välinen tuotto. Ylärajojen korotukset sekä veropohjan laskennallinen tuotto peritään kaikilta kunnilta verotusarvojen suhteessa. Lapuan osuus laskennallisen tuoton perinnästä on noin 20.000 €. Vuoden 2015 kiinteistöveron tuotoksi on budjetoitu 2,7 milj. €. Vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia korotettiin 0,40 prosentista 0,45 prosenttiin ja yleistä kiinteistöveroa ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia 0,95 prosentista 1,05 prosenttiin. Kiinteistöveroprosentit vuonna 2015 ovat seuraavat: 13 Verotusarvo v. 2013 Vakituinen asuinrakennus Muu kuin vak. asuinrakennus Yleishyödyllinen yhteisö Voimalaitokset Rakentamaton rakennuspaikka Yleinen kiinteistövero, maa-alueet Yleinen kiinteistövero, rakennukset Yhteensä 305.274.636 8.375.895 5.745.297 978.717 431.061 28.162.443 94.898.689 Kiinteistövero % 0,45 1,05 0,00 2,85 3,00 1,05 1,05 Veron tuotto, laskennallinen 1.373.736 87.947 9.298 12.932 295.706 996.436 2.776.055 5.5 Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmä uudistuu 1.1.2015. Järjestelmää on selvitetty tarkemmin kohdassa 2. Kuntatalous. Vuonna 2015 kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään 0,6 % kustannustason muutosta vastaava indeksikorotus ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuusperusteisiin 1,1 %:n indeksikorotus. Vuonna 2015 kaupungin saamiin valtionosuuksiin sisältyy 3,8 milj. euron valtionosuusleikkaus, jossa kuluvaan vuoteen verrattuna on lisäystä 0,8 milj. €. Lisäksi kiinteistöveron poisto verotulojen tasausjärjestelmästä merkitsi 0,9 milj. € valtionosuusmenetystä joka vuosi. Vuoden 2015 valtionosuusarviot perustuvat Kuntaliiton marraskuussa päivittämiin tietoihin. Osa laskentatekijöistä on vuoden 2014 valtionosuusperusteiden mukaisina. Valtionosuuksiin on budjetoitu ennakkotietojen perusteella 33,0 milj. €. Valtionosuuden määrät muuttuvat, kun uudet tiedot ovat käytettävissä. Tarkistetut tiedot selviävät marras-joulukuulla. 5.6 Vuosikate Vuoden 2015 talousarvion vuosikate n. 5 milj. euroa. Se kattaa poistoista 110 %. 5.7 Poistot Kaupunginvaltuusto on vahvistanut suunnitelman mukaisten poistojen poistoperusteet 12.11.2012, minkä pohjalta kaupunginhallitus hyväksyi tarkemman poistosuunnitelman noudatettavaksi 1.1.2013 lähtien. Poistojärjestelmää muutetaan vuodesta 2014 lähtien siten, että menojäännöspoistoista siirrytään tasapoistojärjestelmään. Vuoden 2015 poistojen määräksi on arvioitu 4,6 milj. euroa. Lopullinen poistojen määrä riippuu vuoden aikana toteutettavien investointien määrästä ja selviää tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä. 5.8 Tilikauden tulos Vuoden 2015 talousarvion tilikauden tulos muodostuu 0,5 milj. euroa ylijäämäiseksi. Merkittävä tekijä tuloksen paranemiseen on omien vuosikatetta parantavien toimenpiteiden lisäksi poistojärjestelmän muutos, joka parantaa kirjanpidollista tulosta. Poistojärjestelmän muutos ei paranna rahoituksellisesti kaupungin taloutta. 14 5.9 Rahoitussuunnitelma Rahoitussuunnitelma osoittaa, miten kunnan menot rahoitetaan. Tulorahoitus eli vuosikate ja investoinnit sekä muut pääomamenot/-tulot kootaan yhteen laskelmaan. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, rahoitustarve katetaan lainanotolla ja/tai kassavaroja vähentämällä. Vuoden 2015 investoinnit rahoitetaan osaksi tulorahoituksella ja osaksi lainalla. Lainamäärä kasvaa 3,9 milj. €. Kokonaislainamäärä on 48,9 milj. €, 3.299 € asukasta kohti vuoden 2015 lopulla. 5.10 Investointimenot Vuonna 2015 kokonaisinvestoinnit ovat 11 milj. € ja investointien rahoitustulot 1,9 milj. eli nettoinvestoinnit ovat 9,1 milj. €. Rakennusinvestointeihin on varattu 3,1 milj. €, liikenneväyliin 1,8 milj. € (netto), kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin 0,5 milj. €, vesihuoltolaitoksen menoihin 2,2 milj. € (netto) ja kalustohankintoihin 1 milj. €. Maa-alueiden ostoihin on budjetoitu 1,3 milj. € ja myyntituloiksi 0,9 milj. €. Alangon koulu-, päiväkoti- ja liikuntatilahankkeen suunnitteluun on varattu 1 milj. €. Investointisuunnitelmaan sisältyy myös muiden koulurakennusten korjauksia ja muita pienempiä saneerauskohteita. Paukku 2 rakennuksen saneeraukseen yritystiloiksi on budjetoitu 0,6 milj. €. Liikenneväyliin varatuista määrärahoista suurimpia kohteita ovat Kauppakadulla rautatien alituksen katutyöt 0,4 milj. €, Vanhan Paukuntien loppupää ja risteysjärjestelyt 0,3 milj. € sekä Alanurmontien oikaisu 0,2 milj. €. Asuntoalueiden kunnallistekniikkaan on varattu 0,3 milj. €, töitä toteutetaan Ritavuoren alueella. Kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin on varattu nettona 0,5 milj. € ja vesihuoltolaitoksen investointeihin nettona 2,2 milj. €, josta haja-asutusalueen viemäröintiin 1,3 milj. € (netto) ja Alanurmon viemärin uusintaan 0,3 milj. €. Investointiosan vuosien 2016 ja 2017 investointikohteet päätetään vuosittain ko. talousarvion vahvistamisen yhteydessä. Vuosikatteen taso määrittelee sen tulorahoituksen kautta tulevan investointivaran, mihin oma tulorahoitus riittää. Vuosikatteen tason kohottaminen lähemmäs investointitasoa on ensiarvoisen tärkeää, jotta lainamäärän jatkuva kasvu saadaan taittumaan ja talouden tasapaino saavutetaan myös rahoituksen osalta. 15 TULOSLASKELMAOSA VARSINAINEN TOIMINTA + Toimintatuotot + Valmistus omaan käyttöön - Toimintakulut TOIMINTAKATE TP 2013 TA/M 2014 TA 2015M uut . TS 2016 TS 2017 % 1 000 1 000 0,8 13 510 13 760 14 555 805 14 093 035 13 293 366 13 399 000 382 003 372 747 630 000 516 500 87 311804 89 691042 90 824 466 89 469 800 -72 373 997 -75 225 260 500 500 -1,5 89 538 90 106 - 7 6 9 0 1 10 0 - 7 5 5 5 4 3 0 0 -1,8 -75 528 -75 846 Kunnallisvero 38 820 979 40 677 324 42 300 000 43 600 000 3,1 45 100 46 300 Kiinteistövero 2 123 910 2 278 432 2 350 000 2 700 000 14,9 2 700 2 750 2 315 140 2 381406 2 500 000 2 300 000 -8,0 2 100 2 200 43 260 030 45 337 161 47 150 000 48 600 000 3,1 49 900 51 250 32 216 169 32 491465 32 800 000 33 000 000 0,6 33 000 33 000 Yhteisövero + Verotulot yhteensä + Valtionosuudet + + - TP 2012 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE - Suunnitelmapoistot Satunnaiset tuotot ja kulut + Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS +/-Poistoeron muutos +/-Varausten muutos +/-Rahastojen muutos TILIK. YLI-/ALIJÄÄMÄ 71940 61615 50 000 50 000 0,0 50 50 321021 300 201 132 000 132 000 0,0 130 130 818 542 703 349 1150 000 1 100 000 -4,3 1 200 1 300 32 592 34 336 70 000 70 000 0,0 70 70 2 644 029 2 227 498 2 0 10 9 0 0 5 057 700 151,5 6 282 7 214 4 773 028 5 614 643 6 200 000 4 600 000 4 700 4 800 - 2 12 8 9 9 9 - 3 3 8 7 14 4 - 4 18 9 10 0 457 700 1 582 2 414 0 0 - 2 12 8 9 9 9 - 3 3 8 7 14 4 - 4 18 9 10 0 457 700 1 582 2 414 16 RAHOITUSOSA TP 2012 TP 2013 TA/M 2014 TA-es 2 015 VARSINAINEN TOIMINTA JA INVESTOINNIT TA 2015 TS 2016 TS 2017 1 000 1 000 Toim ielim et Tulorahoitus 2 644 029 2 227 498 -888 362 -507 773 1 755 667 1 719 726 2 010 900 5 057 700 Vuosikate Tulorahoituksen korj.erät yht. 2 010 900 5 057 700 Tulorahoitus yhteensä 5 057 700 6 282 7 214 5 057 700 6 282 7 214 -11 034 000 1 048 000 900 000 -9 151 420 1 300 -9 232 600 1 300 Investoinnit -10 766 211 -14 594 096 -13 860 000 -11 034 000 157 076 202 072 553 000 1 048 000 Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntituotot 2 100 258 1 005 539 1 800 000 1 300 000 -8 508 877 -13 386 486 -11 507 000 -8 686 000 Investoinnit netto -9 086 000 -7 431 -7 332 -6 753 209 -11 666 760 -9 496 100 -3 628 300 VARSINAINEN TOIMINTA JA INVESTOINNIT, netto -4 028 300 -1 149 -118 84 000 0 84 000 -5 800 000 9 700 000 84 62 84 -6 100 7 100 62 -6 900 6 900 3 900 000 0 0 0 1 000 0 3 984 000 1 084 62 -44 300 -65 -56 14 810 -5 102 -1,8 15,1 3 282 342 614 50,6 48 853 3 299 14 900 -5 069 0,0 15,2 3 349 422 499 84,5 49 853 3 346 15 000 -5 056 0,4 15,4 3 417 481 489 98,4 49 853 3 324 Rahoitustoiminta 12 500 62 500 84 000 84 000 12 500 62 500 84 000 84 000 -3 325 322 -4 378 300 -5 300 000 -5 800 000 4 000 000 13 000 000 14 700 000 9 300 000 3 999 767 -508 4 674 444 8 621 193 9 400 000 3 500 000 0 0 4 686 944 8 683 693 9 484 000 3 584 000 -2 066 265 -2 983 068 -12 100 -44 300 1 553 106 1 591 083 -513 159 -1 391 984 Antolainojen vähennys Antolainojen lisäys Antolainojen muutok set Pitkäaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaik. lainojen muutos Lainak annan muutok set Oman pääoman muutokset Muiden pitkäaik. velkojen muutos Pitkäaik.saamisten muutos Rahoitustoiminta yhteensä Vaikutus maksuvalmiuteen Muut maksuvalmiuden muutokset Kassavarojen muutos TUNNUSLUVUT 14 650 -4 940 8,4 16,7 2 953 180 581 24,9 28 931 1 975 14 692 -5 120 3,9 15,8 3 086 152 911 15,5 37 553 2 556 14 750 -5 214 2,2 14,7 3 197 136 780 15,1 44 953 3 048 14 810 -5 102 -1,8 15,1 3 282 342 586 50,6 48 453 3 272 Asukasluku Toimintakate, e/asukas Toimintakate, muutos, % Toimintatuotot/toimintakulut, % Verotulot, e/asukas Vuosikate, e/asukas Investoinnit, netto, e/as Investointien tulorahoitus, % Lainakanta, milj. euroa Lainakanta, e/asukas 17 INVESTOINTIOSA TA 2014 TA 2015 1 000 € 1 000 € Kiinteä omaisuus Menot Tulot Netto -1446 1800 354 -1535 900 -635 Rakennusinvestoinnit Menot Tulot Netto -5118 385 -4733 -3076 20 -3056 Liikenneväylät Menot Tulot Netto -3928 28 -3900 -1960 128 -1832 Muut kiinteät rakenteet ja laitteet Menot Tulot Netto -660 40 -620 -510 Vesihuoltolaitos Menot Tulot Netto -2040 100 -1940 -3130 900 -2230 Kalustohankinnat Menot Tulot Netto -668 -823 -668 -823 Menot Tulot Netto -13860 2353 -11507 -11034 1948 -9086 Investoinnit yhteensä -510 Talousarvion sisältämistä investointikohteista on jäljempänä tässä talousarviokirjassa yksityiskohtainen erittely 18 6 Talousarvion sitovuus ja seuranta 6.1 Käyttötalous Kaupunginvaltuusto päättää lautakuntien määrärahat ja tuloarviot toimielintasolla (poikkeus: erikoissairaanhoidon määräraha on sitova). Nettobudjetointiyksiköiden määräraha on menojen ja tulojen erotus eli toimintakate. Talousjohtaja voi tehdä talousarvion määrärahojen teknisiä siirtoja. Nettobudjetointiyksikköjä ovat: Lautakunta Yksikkö Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Projektit Koko toimielin 6.2 Investointiosa Kaupunginvaltuusto rakennusinvestointien loppusumma liikenneväylien loppusumma muut kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä, josta erikseen urheilu- ja ulkoilualueet, vesihuoltoinvestointien loppusumma Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta edellisten hankekohtainen jako urheilu- ja ulkoilualueiden hankekohtainen jako Kaupunginvaltuusto Lautakunnat lautakuntakohtainen kalustohankintojen loppusumma Kalustohankintojen hankekohtainen jako Kaupunginvaltuusto muut investoinnit hankekohtaisesti 6.3 Tuloslaskelma Tuloslaskelmassa valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut. 6.4 Rahoitusosa Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat pitkäaikaisten lainojen lisäys ja antolainojen lisäys. 6.5 Käyttösuunnitelmat Talousarvion hyväksymisen jälkeen lautakunnat hyväksyvät talousarvion käyttösuunnitelmat kaupunginhallituksen talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaisesti. 19 6.6 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan vuoden aikana kolmannesvuosittain. Mahdollisista ylitysuhista on raportoitava kaupunginhallitukselle välittömästi ja samalla esitetään korjaustoimenpiteet budjetin ylitysuhan välttämiseksi. Raportissa palvelualueet esittävät tavoitteiden toteutumisen seurantaan perustuvan käsityksensä niiden toteutumisesta koko talousarviovuoden aikana. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumista sekä henkilöstömäärän ja palkkausmenojen kehitystä seurataan lisäksi kuukausiraporttien avulla. Ylitysuhista ja toimenpiteistä niiden torjumiseksi on raportoitava välittömästi kaupunginhallitukselle muulloinkin kuin kolmannesvuosiraportin yhteydessä. 7 Kaupunginvaltuuston asettamat yleiset periaatteet 7.1 Maksujen yleiset periaatteet Siltä osin kuin kaupunginvaltuusto ei ole erikseen vahvistanut joidenkin maksujen perusteita, lautakuntien tulee vahvistaa maksujen perusteet kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mahdollistamalla tavalla. Lautakuntien tulee vuosittain tarkistaa maksujen määrät ja tehdä tarvittaessa kustannustason muutosta vastaavat tarkistukset. 20 Hallintokeskus Vaalit Kaupunginvaltuusto Tilintarkastus Kaupunginhallitus 21 TALOUSARVIO TA 2014 TA 2015 VAALIT 21 000 TOIMINTATUOTOT -26 000 TOIMINTAKULUT -5 000 TOIMINTAKATE 21 000 -25 000 -4 000 TALOUSARVIO TA 2014 TA 2015 KAUPUNGINVALTUUSTO TOIMINTATUOTOT -375 000 TOIMINTAKULUT -375 000 TOIMINTAKATE -368 000 -368 000 TALOUSARVIO TA 2014 TA 2015 TARKASTUSLAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT -36 000 TOIMINTAKULUT -36 000 TOIMINTAKATE -35 000 -35 000 TALOUSARVIO TA 2014 TA 2015 KAUPUNGINHALLITUS 933 500 TOIMINTATUOTOT -8 974 600 TOIMINTAKULUT -8 041 100 TOIMINTAKATE 899 600 -8 701 200 -7 801 600 22 Yleistä Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii yleishallinnon palvelualue, joka huolehtii - hallintopalveluista, oikeudellisista palveluista, keskusarkiston hoidosta, painatusja tulostuspalveluista henkilöstöhallintopalveluista talouspalveluista ruoka- ja tilapalveluista elinkeino- ja kehittämispalveluista konsernihallintoon liittyvistä tehtävistä sekä muista yleishallinnon tehtävistä. Hallintopalvelut Palvelukuvaus Hallintopalveluissa hoidetaan mm. kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja sen toimikuntien valmistelu-, sihteeri- ja täytäntöönpanotehtävät. Hallintopalvelut tukevat ja avustavat muita hallintoyksiköitä mm. asianhallintajärjestelmän käytössä. Lisäksi hallintopalvelut hoitavat tiedotustehtäviä, konsernihallintoon liittyviä tehtäviä, antaa oikeudellista palvelua kaupungin hallintoyksiköille ja konserniyhtiöille. Hallintopalveluihin on keskitetty hallinto-, arkistointi- ja henkilöstöhallintotehtävät, vaalien ja kansanäänestysten järjestelytehtävät, työllistämiseen liittyviä hallintotehtäviä sekä painatusja tulostuspalvelut. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Hallintopalvelut tukee toiminnallaan kaupungin organisaatioiden ja henkilöstön toimintaa. Kaupungin organisaatioissa siirrytään sähköiseen kokouskäytäntöön. Henkilöstöhallinto hyödyntää syksyllä 2014 toteutetun työhyvinvointikyselyn tuloksia mm. ohjaamalla ja opastamalla kyselyn pohjalta laadittavien kehittämissuunnitelmien laatimista sekä niiden toteuttamista käytännössä. Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 Jatketaan toimintatapojen kehittämistä. Tavoitteet Tavoite Sähköiseen kokouskäytäntöön siirtyminen Sähköiset lomakkeet kuntalaisten käyttöön Työhyvinvointikyselyn tulosten hyödyntäminen Toimenpiteet/tavoitetaso Otetaan järjestelmä käyttöön vaiheittain Otetaan järjestelmä käyttöön Kehittämissuunnitelmien laadinnan sekä käyttöönoton ohjaaminen ja opastaminen Toteutuma 23 Talouspalvelut Palvelukuvaus Talouspalveluissa hoidetaan keskitetysti kaupungin kirjanpito, palkanlaskenta, osto- ja myyntireskontran hoito, ostolaskujen sähköinen kierrätys ja maksuliikenne sekä koko kaupunkia koskevan talousarvion/-suunnitelman ja tilinpäätöksen valmistelu ja koonti, kaupungin kokonaistalouden suunnittelu, seuranta ja raportointi, konsernitilinpäätös ja konsernihallintoon liittyviä tehtäviä sekä kaupungin rahoitus- ja sijoitusjärjestelyt. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Talouden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle kuukausittain ja toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kolmannesvuosittain. Kolmannesvuosiraportit annetaan tiedoksi myös kaupunginvaltuustolle. Raportoinnin sisältöä ja ulkoasua kehitetään yhteistyössä hallintokuntien kanssa. Talouspalvelujen toimintojen kehittämisen painopisteenä on edelleen sähköisten järjestelmien hyödyntäminen. Ostolaskujen kierrätyksen ohjelmistopäivitys ja muut päivitykset muuttavat hiukan toimintatapoja ja niihin liittyvät käyttäjien koulutukset hoidetaan oman henkilöstön toimesta. Henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan ohjelmisto päivitettiin vuoden 2014 alusta. Ohjelmiston käyttöönotto mahdollisti palkanlaskentaan liittyvien prosessien tehostamisen ja yhtenäistää henkilöstöhallinnon päätöksentekokäytäntöjä. Täysimääräinen hyödyntäminen vaatii vielä lisäkoulutusta. Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 Kehitetään edelleen taloushallinnon prosesseja hyödyntäen sähköisiä järjestelmiä. Tavoitteet Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Ostolaskujen kierrätystoiminnon tehostaminen Ohjelmistopäivitys ja sisäiset koulutukset täysimääräisen hyödyn tukemiseksi Palkanlaskentaan liittyvien prosessien tehostaminen ja yhtenäistäminen Päivitetyn ohjelmiston käyttöönottokoulutusten jatkaminen Toimintatapojen sähköistäminen Selvitetään mahdollisuudet uusien taloushallinnon prosesseja tehostavien järjestelmien käyttöönottoon Toteutuma 24 Ruoka- ja tilapalvelut Palvelukuvaus Ruokapalvelut vastaavat kaupungin yksiköiden ruokapalveluista sekä tuottavat ateriapalveluja myös kotipalvelun asiakkaille. Tuotanto koostuu kahdesta keskuskeittiöstä, kuudesta valmistuskeittiöstä sekä jakelukeittiöistä. Ruokapalvelut tarjoavat myös ravitsemuskasvatusta ja -ohjausta asiakasryhmille. Tilapalvelut vastaavat kaupungin omien toimintojen käytössä olevien yksiköiden puhtaanapitopalveluista. Palvelua tuotetaan yli 40 kiinteistössä, joiden pinta-ala on noin 62 000 m2. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Vuoden 2014 alusta tapahtunut ruoka-ja tilapalvelujen organisaatiomuutos vaatii vielä ruoka- ja tilapalvelujen henkilöstön osalta yhteisten toimintatapojen kehittämistä. Palvelujen käyttäjäryhmien kanssa käydään tarvittaessa keskusteluja kustannustehokkaan toimintamallin löytämiseksi. Tiimityön avulla kehitetään ruoka- ja tilapalvelujen henkilöstöresurssien tehokasta ja tarkoituksenmukaista käyttöä, mm. eläköitymisen hyödyntämistä, sijaisuuksien hallintaa, siirtymäaikojen minimointia sekä ajantasaistetaan työmäärämitoitukset. Toimintojen kehittämistä ja henkilöstön ammattitaidon ylläpitoa tuetaan tarvittaessa koulutuksilla. Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 Jatketaan keskitetyn yksikön toimintatapojen kehittämistä. Uudisrakennuksia ja saneerauskohteita suunniteltaessa on tärkeää, että ruoka- ja tilapalveluista vastaavien henkilöiden asiantuntemusta käytetään hyväksi ja he ovat mukana jo suunnittelun alkuvaiheessa. Tavoitteet Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Ruoka- ja tilapalvelujen toimintojen kehittäminen Toimintatapojen yhtenäistäminen, tuotantotapojen tapauskohtainen harkinta, henkilöstöresurssien tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö, mitoitusten ajantasaistaminen. Laadukkaat ruoka- ja tilapalvelut Seurataan ravitsemus- ja hygieniasuosituksia. Tarjotaan ravitsemuskasvatusta ja ohjausta asiakasryhmille. Palvelujen laatutaso mitoitusten ja resurssien mukaan. Ammattitaitoinen henkilöstö Ammattitaitoa kehittävään ja ylläpitävään koulutukseen osallistuminen/järjestäminen. Toteutuma 25 Tunnusluvut Hopearinteen keittiön kaikki suoritemäärät (aamupalasta iltapalaan) - keittiön pelkkien lounaiden suoritemäärät - keittiön tuottamat lounasannokset/ arkipäivänä Kissankellon päiväkodin keittiön kaikki suoritemäärät - keittiön tuottamat annokset/arkipäivä Liuhtarin keskuskeittiö, annosmäärä/vuosi - annokset/toimintapäivä (190 pv/v) Muut koulujen keittiöt, annosmäärä/vuosi - annokset/toimintapäivä (190 pv/v) Puhtaana pidettävä pinta-ala Tp 2012 381 135 Tp 2013 379 578 TA 2014 379 000 TA 2015 390 000 191 525 519 189 415 530 180 000 530 183 000 530/560 57417 58089 58089 58120 260 110 1369 149 340 786 59.420 150 269 800 1420 155 990 821 61.010 180 277 400 1460 155 800 820 61.800 190 280 250 1475 157 700 830 61.800 Elinkeino- ja kehittämispalvelut Elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edistäminen Kaupungin tehtävänä on luoda hyviä mahdollisuuksia ja olosuhteita yrittäjyyden ja elinkeinoelämän kehittymisen ja kasvun mahdollistamiseksi. Elinkeinostrategian mukaisesti panostamme erityisesti energiasektoriin sekä matkailutoimialaan. Kaupungin julkisuuskuvasta huolehtiminen Kaupungin on tärkeää huolehtia kilpailukyvystään: teoillaan ja sitä tukevalla jatkuvalla viestinnällään kaupunki toimii siten, että Lapua on kilpailukykyinen vaihtoehto sekä asuinpaikka- että toimipaikkavalinnoissa ja vetovoimainen kohde matkailijoille. Lapuan Yrityskeskuksen palvelut Palvelukuvaus Yrityspalvelut Alkavien yrittäjien neuvontapalvelut hoidetaan yhteistyössä Uusyrityskeskuksen kanssa. Toimivien yritysten kehittämisessä omien palveluiden apuna käytetään Yritys-Suomi-verkostoa sekä muita palveluntarjoajia. Matkailupalvelut Matkailupalveluyrittäjyyden tukeminen asiantuntijuus-, kehittämis- ja markkinointitoimenpitein. Markkinointiviestintäpalvelut Viestinnän ja markkinoinnin sisältöjen luovien ja innovatiivisten ratkaisujen toteuttaminen. 26 Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 INKA-ohjelman käyntiin saaminen energia-alan yrityksissä ja Thermopoliksessa sekä uuden yrityslähtöisen hanketoiminnan käynnistämisessä auttaminen Leader-, EAKRja ESR-rahoitusmuodoilla, niitä hakevissa yrityksissä ja organisaatioissa. Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 Elinkeinostrategian toimintasuunnitelman mukaisten toimintojen käyttöönotto, toimintabudjetin puitteissa. Yritysvaikutusten arvioinnin käyttöönoton vakiinnuttaminen päätöksenteossa. Kaupungin strategiaa toteuttavien kehittämis- ja markkinointiviestinnällisten toimenpiteiden toteuttaminen toimintabudjetin puitteissa. Tavoitteet Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Uusien yrityksien syntyminen ja toimivien olemassaolon/kasvun edistäminen Eri organisaatioiden yritysneuvojien yhteistyö YritysSuomessa sekä Uusyrityskeskuksen kanssa toiminta Seudullisten/Thermopoliksen Lapualla vaikuttavien hankkeiden määrä INKA (Innovatiiviset kaupunkiseudut) ja muiden rahoitusohjelmien hyödyntäminen paikallisella tasolla Asukasluvun myönteinen kehitys, houkutteleva ympäristö yrityksille Kuntamarkkinoinnin eri toimenpiteet Lapuan kansainvälistymisen edistäminen eri foorumeilla Ympärivuotisen matkailun kokonaisvaltainen kehittäminen kärkenä matkailukeskittymä Teemapohjaisen matkailun kehittäminen Kuntien yhteistyö Verkostoitumisen edistäminen, osallistuminen eri tapahtumiin, kansainväliset seminaarit ja messut Matkailukeskittymän Simpsiö-Vanha Paukku kehittäminen Verkostoitumisen edistäminen, tuotekehitys ja laadun kehittäminen, sähköisten markkinointi- ja myyntikanavien käyttöönotto. Toteutuma 27 Sivistyskeskus Sivistyslautakunta 28 TALOUSARVIO TA 2014 TA 2015 SIVISTYSLAUTAKUNTA 2 212 766 TOIMINTATUOTOT -23 782 366 TOIMINTAKULUT -21 569 600 TOIMINTAKATE 2 058 800 -23 197 400 -21 138 600 29 Sivistyslautakunta Yleishallinto Palvelukuvaus Lapuan kaupungin sivistyskeskuksen yleishallinto vastaa lautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden suunnittelusta, valmistelusta ja toimeenpanosta. Toimialaan kuuluvat seuraavat palvelut: Sivistyskeskuksen yleishallinto, aamu- ja iltapäivätoiminta (erityislasten), päivähoito/varhaiskasvatus ja esiopetus, perusopetus, erityisopetus, lukiokoulutus, musiikkiopiston opetus, kansalaisopiston opetus, kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut ja nuorisopalvelut. Henkilöstöä yleishallinnossa on neljä: sivistysjohtaja, opetuspäällikkö, varhaiskasvatuspäällikkö, hallintosihteeri ja toimistosihteeri. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 - avoimen varhaiskasvatuksen kehittäminen kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytänteiden kehittäminen erityisopetuksen uudelleen organisointi sähköisen oppilashallinto-ohjelman hankinta/käyttöönotto esi-, perus- ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmien valmistelu päiväkotien ja koulujen peruskorjaukset/uudisrakentaminen etenevät erillisten päätösten mukaisesti - ohjaus-/johtamisjärjestelmän kehittäminen/uudistaminen sekä yhteistyön selvittäminen, koskien kulttuuri/kirjasto, musiikkiopisto/kansalaisopisto, nuorisotoimi/ liikuntatoimi Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 - kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytänteiden kehittäminen työskentely-ympäristöjen parantaminen jatkuu opetussuunnitelmien valmistelujen jatkaminen päiväkotien ja koulujen peruskorjaukset/uudisrakentaminen etenevät erillisten päätösten mukaisesti Tavoitteet Tavoite Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille Toimenpiteet/tavoitetaso Käyttösuunnitelma Toteutuma Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatus on hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus, joka tukee lapsiperheitä heidän kasvatustehtävässään sekä suunnitelmallisesti edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Toiminnan lähtökohtana on kiinteä kasvatusyhteistyö vanhempien kanssa. 30 Varhaiskasvatusta järjestetään päiväkodeissa ja perhepäivähoitona sekä kunnallisena että yksityisenä. Lisäksi tuotetaan avoimia varhaiskasvatuspalveluja, jotka täydentävät ja korvaavat kokopäivähoitoa. Varhaiskasvatusta voivat saada lapset, jotka eivät ole oppivelvollisuusikäisiä, sekä sitä vanhemmat lapset, milloin erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä hoitoa ole muulla tavoin järjestetty. Avoimen varhaiskasvatuksen palveluja suositellaan niille lapsille, jotka eivät tarvitse kokopäivähoitoa vanhempien työn- tai opiskelun vuoksi. Varhaiskasvatuspalvelua käyttävien lasten määrä Lapualla kasvaa arvion mukaan keskimäärin n. 30 lapsella vuodessa. Syntyvyys on pysytellyt korkealla viimeisen kolmen vuoden ajan, syntyvyyden ollessa keskimäärin n. 200 lasta / vuosi. Kaikista alle kouluikäisistä lapsista n. 62 % käyttää varhaiskasvatuspalveluja. Kotihoidontukea maksetaan n. 30 prosentille. Alle kouluikäisten lasten määrän kasvu vaikuttaa merkittävästi varhaiskasvatuspalvelujen kysyntään, johon vastataan järjestämällä kunnallisia - sekä yksityisiä varhaiskasvatuspalveluja. Yhteistyömahdollisuuksia, -prosesseja ja palveluverkkoa kehitetään vaiheittain perustehtävän ympärille, huomioiden olemassa olevat vahvuudet, haasteet ja monialainen yhteistyö. Varhaiskasvatuspalvelujen rakenteellisia muutoksia tehdään palvelujen riittävyyden ja tuottavuuden parantamiseksi. Palvelurakenne, henkilöstö- ja taloussuunnittelu liitetään johdonmukaisesti toisiinsa. Asiakkuusja palveluprosessien hallintaa, tehokkuutta ja sujuvuutta kehitetään sähköisellä asiakaspalvelulla sekä tietojärjestelmillä, mm. hoitoaikaperusteisen laskutusjärjestelmän käyttöönotolla. Varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointia vahvistetaan henkilöstökyselyn palautteiden pohjalta. Lasten osallisuutta ja hyvinvointia sekä huoltajien osallisuutta vahvistetaan, asiakaspalautetta hyödyntäen. Päiväkoti Palvelukuvaus Päiväkodeissa toiminta järjestetään pienryhmätoimintana. Perusopetuslain mukaista esiopetusta järjestetään päiväkodeissa niille lapsille, jotka tarvitsevat esiopetuksen lisäksi myös päivähoitoa. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Varhaiskasvatuspalvelun jatkuva kysynnän kasvu ja nykyinen palvelurakenne edellyttävät uusien päiväkotien ja tilaratkaisujen suunnittelua ja toteuttamista. Pyrkimyksenä on sovittaa palveluverkot yhteen siten, että niistä syntyy lapsen näkökulmasta ehyt ja joustava varhaiskasvatus- ja oppimispolku. Palveluverkon tilaratkaisuilla myötävaikutetaan myös henkilöstön välisen yhteistyön toteuttamiseen. Varhaiskasvatuksen kausiluontoisiin vaihteluihin vastataan kustannustehokkaasti henkilöstöliikkuvuudella, joustavilla sijaisjärjestelyillä ja päivähoitopaikkojen keskittämisellä. Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 Suunnitelmakaudelle 2016 - 2017 suunnitellaan uutta 105-paikkaista päiväkotia Alangon alueelle, koulun yhteyteen. Uusi päiväkoti-koulu on oleellinen osa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rakenteellista muutosta ja palveluverkon kehittämistä. 31 Laaditaan ja otetaan käyttöön varhaiskasvatuksen suunnitelma sekä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Tavoitteet Tavoite Varhaiskasvatuspalvelun kysyntään vastaaminen / tilapäisten toimipisteiden korvaaminen Päiväkotihoidon sisällön laadullinen kehittäminen Avoimen varhaiskasvatuksen vakiinnuttaminen Toimenpiteet/tavoitetaso Uudet päivähoitopaikat ja tilaratkaisut. Alangon päiväkoti-koulu Toteutuma Varhaiskasvatuksen suunnitelma Osa-aikaisten varhaiskasvatuspalvelujen korvaaminen Tunnusluvut Toimintapäivät, toteutuneet kokopäiväisiksi muutettuna Toimintapäivät, maksimikapasiteetti Hoitopaikat (rakenteellinen) Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 58 372 56 600 242 62 380 59 150 266 70 560 280 70 800 295 Perhepäivähoito Palvelukuvaus Perhepäivähoitoon sisältyy ryhmäperhepäivähoito, perhepäivähoitajan kotona antama hoito, lasten kodeissa annettava hoito ja kolmiperhepäivähoito. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Perhepäivähoidon palvelukokonaisuuden säilyttämisessä ja kehittämisessä pyritään uusien hoitajien rekrytointiin ja pedagogisen johtamisen vahvistamiseen. Ryhmäperhepäivähoidon palveluverkkoa kehitetään kohti pysyvyyttä sekä toimintakykyisiä ja taloudellisesti tehokkaita yksiköitä. Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 Perhepäivähoidon määrän ja laadun säilyttäminen ja kehittäminen tasavertaisena varhaiskasvatuksen palvelumuotona. Tavoitteet Tavoite Ammatillisen osaamisen ylläpitäminen Perhepäivähoidon sisällön laadullinen kehittäminen Toimenpiteet/tavoitetaso Työnjohdolliset ohjauskäynnit vähintään 2 krt / v / perhepäivähoitaja. Säännölliset työpaikkakokoukset Varhaiskasvatuksen suunnitelma Pysyvät tilaratkaisut Toteutuma 32 Tunnusluvut Tp 2012 Kunnallinen ryhmäperhepäivähoito Toimintapäivät, toteutuneet kokopäiväisiksi muutettuna Toimintapäivät, maksimikapasiteetti Hoitopaikat (rakenteelliset) Perhepäivähoito, hoitajan oma koti Toimintapäivät, toteutuneet kokopäiväisiksi muutettuna Toimintapäivät, maksimikapasiteetti Hoitopaikat (rakenteelliset) Tp 2013 22 265 22 940 27 440 127 30 000 130 30 818 32 039 45 200 226 52 580 239 Ta 2014 Ta 2015 31 176 112 24 240 106 54 747 237 50 600 230 Kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja palveluseteli Palvelukuvaus Kotihoidon tukea voidaan myöntää perheille heti vanhempainrahakauden tai sen jälkeen pidetyn isäkuukauden päätyttyä. Kotihoidon tuki on kunnallisen päivähoidon vaihtoehto. Lasten yksityisen hoidon tuella lapsen hoito voidaan järjestää vanhemman tai muun huoltajan osoittamalla hoidon tuottajalla. Lasten yksityisen hoidon tukea voi hakea perhe, jolla on alle kouluikäinen lapsi tai lapsia, joka/ jotka ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa. Palveluseteli myönnetään perhepäivähoitoon, ryhmäperhepäivähoitoon tai päiväkotihoitoon. Varhaiskasvatuksen palveluseteli on harkinnanvarainen vaihtoehto lapsen hoidon järjestämiseen, palveluseteliin ei ole subjektiivista oikeutta. Perhe ei voi samanaikaisesti saada yksityisen hoidon tukea eikä kotihoidon tukea. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Kotihoidon tuen kuntalisän vaikuttavuutta selvitetään. Palvelusetelin avulla laajennetaan ja vakiinnutetaan palvelutuotantoa sekä lisätään perheiden valinnan mahdollisuuksia. Yhteistyötä lisätään ja kehitetään kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen kesken. Tavoitteet Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Päivähoidon palveluraPalvelusetelin laajentaminen n. 20 %:n koko kenteen vakiinnuttaminen varhaiskasvatuspalvelun kokonaisuudesta Toteutuma Tunnusluvut Kotihoidon tuki / perheitä Kotihoidon tuki / lapsia Palveluseteli / lapsia Tp 2012 263 388 Tp 2013 253 382 0 Ta 2014 270 400 60 Ta 2015 260 385 140 33 Perusopetus, Alakoulut Palvelukuvaus Lapualaisille lapsille järjestetään ikäkauden ja edellytysten mukaista perusopetusta, joka edistää oppilaiden tervettä kasvua, oppimista ja kehitystä. Kouluissa hankitaan tavoitteellisesti elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä kehitetään tervettä itsetuntoa. 12 koulua tarjoaa oppilaille korkeatasoisen ja monipuolisen opetuksen. Alanurmon koulu Hautasen koulu (vuosiluokat 1-9) Kauhajärven koulu Liuhtarin koulu Poutun koulu Ruhan koulu Haapakosken koulu Hellanmaan koulu Keskuskoulu Männikön koulu Ritamäen koulu Tiistenjoen koulu Esiopetusta järjestetään myös alakoulujen yhteydessä kahdeksalla koululla: Alanurmon, Hellanmaan, Kauhajärven, Keskuskoulun, Männikön, Ritamäen, Ruhan ja Tiistenjoen koululla. Lisäksi järjestetään oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetusta 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja niille lapsille, jotka 27 §:n mukaisesti aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tuetaan tarvittaessa eri tukimuodoin kuten tukiopetuksella, osa-aikaisella erityisopetuksella. Erityistä tukea saavien opetus järjestetään pääosin Keskuskoululla ja Hautasen koululla. Erityistä tukea saavia opetetaan myös muun opetuksen yhteydessä tarvittavin tukijärjestelyin. Huoltajille tarjotaan monipuoliset mahdollisuudet aktiiviseen vuorovaikutukseen koulun kanssa. Keinoina ovat mm. vanhempainillat ja -vartit, yhteiset tilaisuudet ja tiivis tiedonkulku koulun ja kodin välillä. Huoltajat osallistetaan myös opetussuunnitelman uudistamiseen. Lasten iltapäivätoimintaa järjestetään tarpeen mukaisessa laajuudessa ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien erityistä tukea saaville oppilaille. Toimintaa järjestetään, mikäli toimintayksikössä on osallistujia vähintään kymmenen. lItapäivätoiminnan järjestämisessä tehdään yhteistyötä Lapuan kristillisen kansanopiston kanssa. Palvelun kehittäminen Keskuskoululle keskittynyttä erityisopetusta hajautetaan tukitoimien mahdollistamana lähikouluilla. Vahvistetaan oppilaiden oikeutta opiskella lähikoulussa mahdollisimman pitkään. Hajautetun mallin myötä konsultatiivista ja osa-aikaista erityisopetusta lisätään, sekä kehitetään tehostettua tukea. Oppilashuoltoa ja hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua kehitetään. Talousarviovuosi 2015 - opetushenkilöstön monipuolinen täydennyskoulutus - pedagogisen johtamisen kehittäminen - opetussuunnitelmatyön jatkaminen 34 - oppimisympäristöjen vaiheittainen kehittäminen - oppimisen ja koulunkäynnin tuen kehittäminen lähikouluilla - oppilashuollon käytänteiden kehittäminen Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 - opetussuunnitelmatyön, pedagogisen johtamisen ja kehittämissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden jatkaminen - erityisen tuen hajauttaminen sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen kehittäminen lähikouluilla - konsultatiivisen erityisopetuksen kehittäminen - oppimisympäristöjen kehittäminen jatkuu - koulujen peruskorjaukset ja uudisrakentaminen etenevät erillisten päätösten mukaisesti Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen kehittäminen lähikouluilla. Erityisopetuksen vuosikellon päivittäminen. Nepsy-valmennuksen jatkaminen. Mun sieluun sattuu -hankkeen edellyttämien toimenpiteiden ja käytänteiden kehittäminen kouluissa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen poikkihallinnollisesti. Oppilaskuntatoiminnan vakiinnuttaminen alakouluilla. Opetussuunnitelmatyön edellyttämien arvokeskustelujen käyminen ja prosessiin osallistaminen. Oppilaiden, huoltajien ja sidosryhmien osallisuuden parantaminen Toteutuma Perusopetus, Yläkoulu Palvelukuvaus Yläkoulu antaa opetusta vuosiluokilla 7-9, jonka tavoitteena on oppilaan päättötodistus ja mahdollisuus siirtyä toisen asteen opintoihin sekä antaa oppilaalle elämässään tarvittavat tarpeelliset tiedot ja taidot. Opetuksessa ja kasvatuksessa edistetään sivistystä ja annetaan mahdollisuus itsensä kehittämiseen monipuolisesti. Oppilaille opetetaan vastuuntunnon merkitystä, omatoimisuutta ja vahvistetaan myönteisen minäkuvan syntymistä. Oppilaalle ja koko henkilökunnalle taataan ja turvataan turvallinen oppimisympäristö, johon kuuluu myös hyvä koulukuljetus. Koulu toteuttaa KiVa-koulu-menetelmin koulukiusaamiseen puuttumista ja kiusaamisen ehkäisyä. Koulu osallistuu aktiivisesti hankkeisiin, joissa oppilaille tarjotaan mielekkäitä oppimispolkuja yläkoulun aikana. Opintomenestyksen turvaamiseksi koulussa annetaan yleistä, tehostettua ja erityistä tukea. Osa-aikaista erityisopetusta antaa 2 kokoaikaista erityisopettajaa ja 4 kokoaikaista erityisluokanopettajaa luokanopetuksensa lisäksi. Oppilaanohjauksen kautta oppilaan omaa oppimisympäristöä ja käsitystä tulevasta työympäristöstä vahvistetaan. Koulun terveydenhuolto hoitaa säännölliset terveystarkastukset, opettaa terveitä elämäntapoja ja säännöllistä ruokailua. Ongelmatilanteissa toimitaan aktiivisesti kotien, koulupsykologin ja -kuraattorin, -lääkärin ym. tahojen kanssa. Koulu osallistuu valtakunnallisiin arviointi- ja vertailututkimuksiin, joiden kautta palvelua voidaan kehittää. 35 Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Tavoitteena on uuden oppilashallintajärjestelmän ja ajanmukaisen TVT-tekniikan käyttöönoton lisääminen ja asianmukaisten opetusmateriaalin uusiminen säännöllisesti ja muun opetusmateriaalin päivittäminen. Oppilaiden ja opettajien käyttöön tulee saada sähköinen oppimisalusta. Uudistetun opiskelija- ja oppilashuoltolain käytänteiden vaikutusten seuranta ja valmistautuminen vuoden 2016 opetussuunnitelmauudistukseen. Opetussuunnitelmauudistuksen seudullinen ja paikallinen työ tulee saattaa valmiiksi. Tämä edellyttää henkilöstön koulutusta ja osallistamista. Yläkoulu on mukana Liikkuva koulu -hankkeessa, jonka tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä. Toimintaa tukevina toimenpiteinä on oppilaiden osallistaminen ja aiheen koulutus sekä fyysisen piha-alueen saattaminen aktiivisuutta tukevaksi. Yläkoulun koulupäivien rakenne tarkastellaan uudelleen. Valinnaisuutta kehitetään palvelemaan tulevia uravalintoja ja harrastuneisuutta. Tarjotaan valinnaisaineita, joiden avulla oppilaat voivat vaikuttaa niin oman koulun kuin koko kaupungin toimintaympäristöön. Kiinteistön kuntoon liittyvien puutteiden korjaustoimenpiteiden toteuttaminen. Maahanmuuttajien ja monikulttuurisuuden huomioiminen koulussa tarjoamalla edellytykset maahanmuuttajien opiskelulle. Toiminnan kehittäminen ja organisoiminen tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Joustavan Perusopetuksen toiminta on vakiintunut ja sen kautta haetaan uusia käytännönläheisiä opetuskäytäntöjä koko yhteisön käytettäväksi. Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 Koulussa on käytössä ajanmukainen opetusvälineistö kaikissa opetustiloissa. Käyttöön on otettu uusia sähköisiä opetusmateriaaleja, oppimisalusta ja oppilashallintajärjestelmä. Koulun tietoverkko on tasolla, joka takaa mainittujen materiaalien ja menetelmien täyden käytön. Koulun kiinteistö on saatettu sellaiseen kuntoon, jossa voidaan taata terveellinen oppimis- ja työympäristö oppilaille ja henkilöstölle. Koulun kiinteä varustelu on uusittu tarpeiden mukaan. Maatalouslyseon kiinteistön käytöstä opetuskäyttöön on pyrittävä eroon. Uusi opetussuunnitelman perusteiden mukainen opetus käynnistyy. Henkilöstön määrä tulee saattaa tarpeen tasolle ja opetusryhmien koko pyritään pitämään tarkoituksenmukaisena. Koulun kerhotoimintaan tulee panostaa ja toiminnan saavutettavuutta pyritään edelleen kehittämään yhdessä Liikkuva koulu -hankkeen kanssa. Yläkoulu pyrkii vahvistamaan olemassa olevia ja luomaan uusia kansainvälisiä yhteyksiä. 36 Tavoitteet Tavoite Turvata päättötodistuksen saannin kautta jokaiselle oppilaalle pääsy toisen asteen opintoihin. Kodin ja koulun yhteistyö. Tehostettu poissaoloihin puuttuminen. Toimenpiteet/tavoitetaso Laadukas opetus pätevällä ja määrältään riittävällä henkilöstöllä. Päättötodistus ja oppilaanohjaus sekä seuranta. Aktiivinen yhteydenpito koteihin. Kotien osallistaminen. Seuranta oppilashallintajärjestelmän keinoin. Toteutuma Tunnusluvut Tuntikehys yleisopetus luokkamuotoinen eo yksilöllinen eo Henkilökunta - opetushenkilöstö - muu henkilökunta Tp 2011 1116,5 981,5 84,25 50,8 Ta 2012 1124,8 986 78 52 Ta 2013 1131,5 1001,5 78 52 Tp 2013 1126 996 72 58 Ta 2014 1131 1001 63 67 Ta 2015 1171,5 1018,5 82 68 48,8 11,5 49 12,5 48 12,5 48 10 48 12 53 2 Lukiokoulutus Palvelukuvaus Lapuan lukio on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava ja jatko-opintoihin yliopistossa, korkeakoulussa, ammattikorkeakoulussa tai lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa valmentava toisen asteen oppilaitos. Lapuan lukion tehtävänä on tarjota laadukasta ja monipuolisesti painotettua lukiokoulutusta. Opetuksen järjestämisessä pyritään siihen, että opiskelijoiden kurssivalinnat toteutuisivat mahdollisimman laajasti. Opetushenkilöstön kanssa yhteistyössä päivittäisestä koulutyön sujumisesta pitävät huolen lukion opiskeluhuoltoryhmä ja oppilaskunnan edustajana oppilaskunnan hallitus. Lukiokoulutuksen kannalta keskeisiä sidosryhmiä ovat Lapuan yläkoulu, Sedu Lapua, Lapuan kansalaisopisto, Lapuan kaupungin pääkirjasto, Opinlakeus-verkosto ja EteläPohjanmaan Urheiluakatemia. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 - - Lapuan lukion uudisrakennuksen suunnittelussa edetään vähintään esitetyssä aikataulussa lukion henkilökunta on mukana uudisrakennuksen suunnittelussa saatujen lukiokoulutuksen arviointitulosten perusteella pyritään edelleen kehittämään lukiokoulutusta Lapualla valittujen kehittämishankkeiden avulla hankitaan investointisuunnitelmaan esitetyn mukaisesti lisää opetusteknologiaa varautuen näin sähköiseen ylioppilastutkintoon ja uudistuvaan lukion opetussuunnitelmaan seurataan ylioppilastutkinnon sähköistämisprojektin etenemistä ja ryhdytään vaadittaviin toimenpiteisiin 37 - seurataan lukion tuntijako- ja opetussuunnitelmauudistuksen etenemistä ja ryhdytään vaadittaviin toimenpiteisiin opiskeluhuoltoryhmä mukauttaa lukion opiskeluhuoltotyön uuden opiskelijahuoltolain ja -suunnitelman mukaiseksi. yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa jatketaan ja yhteistyön tuloksia arvioidaan oppilaskuntatoimintaa kehitetään tavoitteena yhteisöllisyyden ja kouludemokratian lisääminen lukion näkyvyyttä lisätään osana lukion markkinointityötä rehtorin ja henkilökunnan välisiä kehityskeskusteluita jatketaan Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 - Lapuan lukion uudisrakentamisessa edetään suunnitteluvaiheesta toteuttamisvaiheeseen lukiokoulutuksen kehittämishankkeita jatketaan ja/tai arvioidaan niiden toteutumista opetusteknologia- ja kalustohankintoja jatketaan seurataan ylioppilastutkinnon sähköistämisprojektin etenemistä ja ryhdytään vaadittaviin toimenpiteisiin seurataan lukion tuntijako- ja opetussuunnitelmauudistuksen etenemistä ja ryhdytään vaadittaviin toimenpiteisiin opiskeluhuoltotyön toteuttamista ja tuloksia arvioidaan sidosryhmäyhteistyötä jatketaan ja uusia yhteistyökumppaneita ja -muotoja etsitään oppilaskuntatoimintaa kehitetään ja arvioidaan arvioidaan lukiomarkkinoinnin onnistumista Tavoitteet Tavoite Turvataan Lapuan nuorille opetukseltaan tasokas sekä varusteiltaan ja tiloiltaan ajanmukainen, kilpailukykyinen lukio. 50 % lapualaisista peruskoulun 9. luokan oppilaista aloittaa toisen asteen opinnot Lapuan lukiossa syksyllä 2015. Vähintään 90 % lukioikäluokasta suorittaa sekä lukion oppimäärän että ylioppilastutkinnon kolmessa vuodessa, loput enintään 4 vuodessa. Toimenpiteet/tavoitetaso - kehitetään opetuksen sisältöä ja toteutusta arviointityön kautta valittujen kehittämishankkeitten avulla - hankitaan investointisuunnitelmaan esitetyn mukaisesti lisää opetusteknologiaa ja kalustoa - uudisrakennuksen suunnittelussa edetään vähintään esitetyssä aikataulussa - pidetään ysiluokkalaisille suunnattuja lukioinfoja yhteistyössä Lapuan yläkoulun kanssa - jatketaan lukiokoulutuksen yhteismarkkinointia Opinlakeuden lukioiden kanssa - lukion näkyvyyttä paikallisella tasolla lisätään esim. lehtijuttujen muodossa - lukion opetusjärjestelyt (ops ja kurssitarjotin) mahdollistavat 3 vuoden tavoiteaikataulun - järjestetään yksilöllistä opinto-ohjausta - opintojen etenemistä seurataan systemaattisesti (aineenopettajat, ryhmänohjaajat, opinto-ohjaaja) Toteutuma 38 Tunnusluvut Tp 2012 Opiskelijamäärä Tuntikehys opetus opinto-ohjaus lukioresurssi kerroinlisä yhteensä Opetushenkilöstö Muu henkilöstö Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 251 232 216 213 337,88 25,50 56,32 34,45 454,15 21 3+1(osaaikainen) 342,04 24,29 53,22 36,01 455,56 23 3+1(osaaikainen) 310 22 50 31 413 22 3+1(osaaikainen) 306 22 50 31 409 20 3+1(osaaikainen) Musiikkiopistopalvelut Palvelukuvaus Lapuan musiikkiopisto on taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista (L 21.8.1998/633) opetusta antava lakisääteinen oppilaitos. Toimintaa ohjaavan valtakunnallisen opetussuunnitelman keskeisenä tavoitteena on hyvän ja elinikäisen musiikkisuhteen luominen. Musiikkiopiston kohderyhmänä ovat ensisijaisesti lapset ja nuoret. Opetuksen lähtökohtana on hyvä ja kehittävä harrastus, joka ohjaa oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjännitteiseen työskentelyyn sekä rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Opiskelu auttaa oppilasta löytämään musiikin avulla välineen ja väylän omalle itseilmaisulleen. Opiskelu antaa musiikkialasta kiinnostuneille oppilaille valmiudet hakeutua musiikkialan ammatilliseen tai korkea-asteen koulutukseen. Musiikkiopiston tehtävänä on myös paikallisen ja kansallisen musiikkikulttuurin säilyttäminen ja kehittäminen, vuorovaikutus ja yhteistyö muiden musiikin- ja taideopetusta antavien oppilaitosten ja tahojen kanssa sekä kansainvälisen yhteistyön edistäminen. Opetustarjontaan kuuluu musiikkileikkikoulutoiminta, eri instrumenttien soitonopetus, kamari- ja kansanmusiikin opetus, musiikin perusteiden opetus, pop-/jazzmusiikin opetus ja siihen liittyvä bänditoiminta. Soitinvalikoimaan kuuluvat jousisoittimet, puu- ja vaskipuhaltimet, piano, cembalo, kitara, sähkökitara, sähköbasso, lyömäsoittimet, harmonikka ja yksinlaulu. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 - jokaiselle oppilaalle opetussuunnitelman mukaisen soitinopetuksen opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen - uuden, opiston oman opetussuunnitelman käyttöönotto - yhteistyö oman paikkakunnan eri toimijoiden ja lähialueiden musiikkiopistojen kanssa - orkesteri-, kamarimusiikki- ja iltamusiikkikonserttien vierailut ja järjestäminen kouluille/-lla - Härmänmaan, Alajärven ja Lapuan musiikkiopiston yhteinen Pienyhtyetapahtuma helmikuussa 2015 - soitinesittelykonsertin järjestäminen ja tarjoaminen päivähoidon lapsille sekä mahdollisesti myös alakoulun 1.-2-luokkalaisille - runsas konserttitoiminta ja musiikkitarjonta omalla paikkakunnalla 39 - puhallinorkesteritoiminnan kehittäminen: koulutuksen ja konsertin järjestäminen helmikuussa 2015 E-P:n kulttuurirahaston apurahan turvin - henkilökunnan koulutuksen tuominen lähelle - internet-sivujen kehittäminen opiston toiminnan monipuolisena informaation lähteenä - erityisten oppijoiden huomioiminen ja tarvittaessa henkilökohtaisten opetussuunnitelmien laatiminen, henkilökunnan koulutus aiheeseen, menettelytapojen pohdinta ja soveltaminen opetustyössä - perusturvan kanssa yhteistyössä erillisestä anomuksesta myönnettävät vapaaoppilaspaikat Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 - musiikkiopisto on avoin, energinen, perinteistä mutta myös uudistumiskyvystä voimansa saava oppilaitos, jossa sekä oppilaat, heidän vanhempansa ja henkilökunta viihtyvät ja voivat hyvin laadukkaan, monipuolisen ja korkeatasoisen opetuksen tarjoaminen lapualaisille sekä sopimuskuntien lapsille ja nuorille monipuolisen orkesteri- ja yhtyetoiminnan ylläpitäminen opiston kokonaisvaltainen kehittäminen -Virvatuli-itsearviointimenetelmän ja sen avulla tehtyjen kyselyiden tulosten hyödyntäminen opiston kehittämisen pysyvänä välineenä - - yhteistyön ylläpitäminen kaupungin eri yksiköiden ja muiden toimijoiden kanssa - konsertit, esiintymiset, yhteiset tapahtumat, soitinvalmennus/ Poutun koulu, musiikkikerho/Liuhtarin koulu, monipuolinen yhteistyön jatkaminen lähialueen musiikkiopistojen ja ystävyyskaupunkien musiikkioppilaitosten kanssa valtakunnallisen musiikkielämän kehityksen seuraaminen ja resurssit huomioiden kansainvälisen toiminnan elvyttäminen ja uusien yhteistyömuotojen kehittäminen Tavoitteet Tavoite Toiminnan kehittäminen valtakunnallisen ja opiston oman opetussuunnitelman puitteissa Toimenpiteet/tavoitetaso - Työkaluna v. 2013-14 toteutetun Virvatuli-itsearviointihankkeen tulosten mukaisen kehittämissuunnitelman luominen -opiston uuden opetussuunnitelman käyttöönotto -henkilöstön monipuolisen osaamisen hyödyntäminen -avoimuus toiminnassa ja tiedotuksessa niin talon sisällä kuin ulospäinkin Toteutuma Tunnusluvut Talouden tunnusluvut Suuren valtionosuuden vuoksi toiminta on kaupungille edullista. Kulut yhteensä Toimintatuotot Valtionosuus Kaupungin osuus maksutuotot vuokratuotot Tp 2012 744 101 70 909 68 461 1 450 474 800 198 392 Tp 2013 732 639 76 719 74 063 2626 474 800 181 120 Ta 2014 763 494 76 860 72 860 4 000 474 800 211 834 Ta 2015 756 589 88 374 84 374*) 4 000 474 800 193 415 *) hinnat laskettu suunnitelluilla lukukausimaksujen ja soitinvuokrahintojen korotuksilla 40 Annettava opetus perustuu 11.157 oppituntiin lukuvuodessa (n. 320 t/viikko). Em. tuntimäärä tulee käyttää valtionosuusperusteen säilyttämiseksi. Opetuksen tunnusluvut Oppilaat Opetustunnit Oppilasmäärä Vars. oppilaat Musiikkileikkikoulu Solistiset tasosuoritukset Päättötodistukset Perustaso Mus.opistotaso 2011 11.411 2012 11.392 234 107 73 11 3 2013 11.225 2014 11.291 (arvio) 248 118 80 244 119 84 237 131 80 (arvio) 15 3 14 5 22 4 Taloudellisuustavoitteet Musiikkiopistoa johdetaan taloustavoitteet huomioiden, kuitenkaan valtionosuutta riskeeraamatta. Toimenpiteinä talouden tasapainoon mm. seuraavat: - korotukset sekä lukukausimaksuihin että soitinvuokriin hankintojen minimointi henkilökunnan koulutuksen tuominen lähelle tiloja vuokrataan ulkopuolisille ottaen huomioon oma käyttötarve yhteiset opettajat lähialueen muiden musiikkiopistojen kanssa Kirjastopalvelut Kirjastolaissa (904/1998) säädetään yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalveluista sekä näiden palveluiden valtakunnallisesta ja alueellisesta edistämisestä. Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Lain mukaan kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Kirjasto on valtionosuusrahoitteinen peruspalvelu. Palvelukuvaus Lapuan kaupunginkirjasto organisoi ja ylläpitää kirjasto- ja tietopalveluja Lapuan ja ympäristökuntien asukkaille sekä yhteistyökumppaneilleen. Kirjastolla on kolme toimintayksikköä: pääkirjasto, kirjastoauto ja Tiistenjoen sivukirjasto. Kirjasto hoitaa myös lukion kirjastoa sekä ylläpitää siirtokirjakokoelmia Seppämestarin, Saarenpään, Myllytuvan palvelukodeissa sekä Hopearinteen vanhainkodissa. Siirtokirjakokoelmia toimitetaan pyydettäessä myös muille yhteisöille. Pääkirjasto on avoinna talviaikaan kuutena päivänä viikossa, yhteensä 44 tuntia. Kesäkuukausina (kesä-, heinä- ja elokuu) kirjasto on avoinna viitenä päivänä viikossa, yhteensä 38 tuntia. Infopisteen hoitaja pitää lehtilukusalia avoinna myös sunnuntaisin ja kesäaikana lauantaisin ja sunnuntaisin. Pääkirjasto sijaitsee Kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa. Kirjastoauto (vm. 2001) liikennöi kaupungin eri osissa, eri päivinä ja osin myös vuoroviikoittain. Kirjastoauton reitteihin sisältyvät, tavallisten pysäkkien ohella, kaikki alakoulut 41 ja osa päiväkodeista. Pysäkkejä on 70 kpl. Kirjaston kotipalvelua, joko iän tai sairauden takia liikuntaesteisille asiakkaille, hoidetaan pääkirjastosta käsin. Tiistenjoen sivukirjasto on avoinna 21 tuntia, kolmena päivänä, viikossa. Sivukirjasto sijaitsee Tiistenjoen koululla. Kirjasto tekee alueellista yhteistyötä Lakia-kirjastojen kanssa. Lakia-kirjastoja ovat Isonkyrön, Jalasjärven, Laihian kunnankirjastot, Kauhavan ja Lapuan kaupunginkirjastot. Kirjastoilla on yhteinen Aurora-kirjastojärjestelmä ja internetissä toimiva asiakasliittymä tiedonhakua ja omatoimisia lainaus- ja varaustoimintoja varten. Lakia-kirjastoilla on myös yhteinen aineiston kuljetusjärjestelmä, jonka avulla asiakkaiden varaamaa ja palauttamaa aineistoa kuljetetaan kirjastojen välillä kaksi kertaa viikossa. Kirjasto tekee yhteistyötä säännöllisesti päiväkotien, peruskoulujen, lukion ja muiden paikkakunnan oppilaitosten kanssa. Muita yhteistyötahoja ovat kulttuuritoimi, nuorisotoimi sekä useat kaupungissa toimivat yhteisöt, esim. Kyösti Vilkuna-seura ja PohjolaNorden yhdistys. Hankeyhteistyötä tehdään myös kaikkien Etelä-Pohjanmaan kirjastojen kesken. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään virolaisen Rakveren kirjaston kanssa. Yhteistyö irlantilaisen Dundalkin kirjaston kanssa on edelleen vireillä. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 - - Kirjaston lainaus ja kävijämäärä pysyy ennallaan tai lisääntyy, osa lainauksesta tapahtuu lainausautomaateilla. Kirjastossa on laadukas, monipuolinen ja ajantasainen aineistokokoelma. Kirjaston aineiston hankinnassa pyritään opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuosituksen tasolle. Sähköisten aineistojen hankintaa lisätään ja verkkopalveluja monipuolistetaan edelleen. Kirjastoauton reittejä uudistetaan tarpeen mukaan. Kirjasto toimii koulutuksen tukena kaikilla koulutusasteilla. Kirjastossa järjestetään kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetusta aikuisille, lapsille ja nuorille. Vanhusten kirjastopalvelut jatkuvat entisellä tasolla. Kirjastopalveluita markkinoidaan lapualaisille maahanmuuttajille. Kirjasto toimii aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Lakia- kirjastot ovat liittyneet kansalliseen kirjastojen, museoiden ja arkistojen yhteiseen tiedonhakujärjestelmään Finnaan. Sopimus liittymisestä on allekirjoitettu ja liittyminen Finnaan tapahtuu, tällä tietoa, vuoden 2015 alussa. Kansainvälinen toiminta jatkuu. Kirjastoon hankitaan kaksi lainaus-palautusautomaattia. Suunnitelmavuodet 2016 - 2018 Kirjaston lainaus- ja kävijämäärät lisääntyy. - Kirjaston aineiston hankinnassa pysytään opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuosituksen tasolla. Sähköisiä aineistoja ja palveluita tarjotaan asiakkaiden käyttöön. Kirjastoautopalveluita kehitetään edelleen Kansainvälinen toiminta jatkuu. 42 Tavoitteet Tavoite Lapuan kirjastossa on laadukkaat, monipuoliset ja nykyaikaiset kirjastoja tietopalvelut Kirjaston kokoelmat ja aineistonhankinta ovat vähintään OKM:n laatusuosituksen tasolla. Lainat ja käynnit lisääntyvät tai pysyvät nykyisellä tasolla Toimenpiteet/tavoitetaso Kirjastossa toimii ajantasainen ja moderni kirjasto- ja tiedonhakujärjestelmä Toteutuma Kirjastoon hankitaan kirjallisuutta ja muuta aineistoa, kirjoja joko paperi- tai sähköisinä kirjoina vähintään 300 kirjaa ja muuta aineistoa 100 kpl / 1000 as. vuodessa. Lainoja on 18 lainaa / as ja kirjastokäyntejä 9 /as Tunnusluvut Lainat/as Käynnit/as Aineiston hankinta / kirjat/laatusuositus 350 /1000 as Aineiston hankinta /muu aineisto/ laatusuositus 100 /1000 as Verkkokäynnit kirjastossa / as Lainaajat % / asukasluku Lainaus / kokoelma Taloudellisuus Toimintakulut € /as Taloudellisuus = Tp 2012 18,11 8,25 Tp 2013 17,4 8,35 Ta 2014 20,5 10,5 Ta 2015 18 9 301 308 410 350 64 1,76 38,2 1,87 1,3 43,25 57,6 2,47 34,7 1,7 1,2 44,7 75 4 40,5 2,5 1 42 100 4 38,5 2,5 1 43 Tot 2015 henkilöstökulut /as+ aineistokulut/as käynnit/as + lainat/as Kulttuuripalvelut Yleistä Kaupungin strategiasta 2017 johdettuna kulttuuripalvelujen tuottavuutta pyritään lisäämään anomalla museoiden vakituista valtionosuutta, ja tästä lähtökohdasta muuttamalla organisaation rakennetta eläköitymiseen liittyen. Vanhan Paukun jatkuvalla kehittämisellä yhtenä ”POHJANMAAN HUIPPU” -kohteista vastataan matkustushaluisten ihmisten globaaliin tarpeeseen. Elinkeinojen kehittämisen suhteen tämä tarkoittaa luovien alojen yrittäjien ja turismiin suuntautuvien kauppaliikkeiden sijoittumista kulttuurikeskukseen. Avustamisen lähtökohtana yhteisöjen tukemisessa on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Kulttuurikeskuksen kv-valmiuksia ylläpitämällä ja kuntalaisten osallistamisella kansainvälisyyteen eri keinoin tuodaan yhteisön kehittämiseen uusia näkökulmia ja paikallisesti sovellettavia ideoita. Kaupungin keskustan viihtyvyyttä edistetään tapahtumien avulla yhdessä Lapuan yrittäjäjärjestön kanssa. Palvelukuvaus Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (728/1992) ja museolaki (729/1992) sekä lakeihin liittyvät asetukset määrittävät kulttuuripalvelujen ja museotoiminnan järjestämistä paikallisella tasolla. Kaupungin kulttuuripalvelut jakaantuvat kulttuuritoimeen ja Lapuan kaupungin museot -yksikköön, jotka sijaitsevat Kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa. Kulttuuripalveluja ohjaa Lapuan kulttuuristrategia 2012 - 2020, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 30.1.2012. 43 Kulttuuritoimi tarjoaa alansa yleisiä asiantuntijapalveluita, järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia itsenäisesti ja yhteistyökumppaneiden kanssa, sekä tukee taiteenharrastajia, ammattitaiteilijoita ja alansa yhdistystoimintaa. Perusopetuksen taide- ja taitoaineiden ja taiteen perusopetuksen tukeminen, luovien alojen yritystoiminnan ja hyvinvointipalveluiden edellytysten parantaminen, EU-hanke-toiminta sekä kansainvälinen toiminta pääasiassa kaupungin ystävyyskuntien kanssa ovat myös toiminnan keskiössä. Yhteistyötä ylläpidetään maakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Lapuan kaupungin museot muodostuu taidemuseosta ja kulttuurihistoriallisesta yksiköstä, jonka kokoelmista on muodostettu patruunatehtaan historiaa ja Lapuanliikettä sekä Pyhälahden valokuvaamoa esittelevät näyttelyt. Kotiseutuarkisto kerää yksityisluonteista arkistoaineistoa. Verkossa toimii Lapuan historiallinen tietokanta HELEMI. Lapuan kaupungin museot toimii museolain tavoitteiden mukaan Lapuan kaupungin alueella sekä sen lähialueella. Näyttelytoiminnassa harjoitetaan myös kansainvälistä toimintaa. Taidemuseon toiminnassa painotetaan erityisesti museopedagogiikkaa. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Hyvinvointi, osallisuus, yhteisöllisyyden vahvistaminen - Kulttuuristrategian yhdistys- ja harrastustoimintaa koskevien toimenpiteiden jatkaminen: vuotuinen kotoutustapahtuma uusille lapualaisille, jossa paikalliset yhteisöt esittelevät harrastusmahdollisuuksia - Kulttuurin hyödyntäminen hyvinvointityössä Kulttuurinen huolenpito -hankkeen tulosten pohjalta, kulttuurireseptin käyttöönotto. - Tehtaanjohtajan asunnon ja pohjanallilataamon saaminen kulttuuriyhdistysten käyttöön Vanha Paukku, kulttuuriyrittäjyys, kansainvälisyys Vanhan Paukun toiminnallis-taloudellinen kehittäminen: - Ensisijaisesti matkailua palvelevien kauppaliikkeiden hankkiminen työkalutehtaaseen yhdessä elinkeinotoimen kanssa. Suunnitelma luovien alojen/ käsityöalan yrittäjien sijoittamisesta lyijylankaosastoon. Suunnitelma/toteutus kokoustiloista makasiinin II kerrokseen. Kulttuuriyrittäjyyden/luovien alojen edistäminen yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Käsi- ja taideteollisuus ry:n/Aisapari ry:n kanssa, kv-osapuolina Louth County Council ja Ards Borough Council. - suunnitellaan/ järjestetään mm. ”Meet the Maker” -tapahtuma Aisaparin alueella - valmistellaan EU-hanketta/yhteistyön jatkamista Louth Craftmarkin ja Ards Craft -käsityöorganisaatioiden kanssa. Matkailu, vetovoimaisuus, identiteetti - Vanhan Paukun tapahtumatuotannon (ohjelmistokaudet) ja kokousmatkailun (puitteet, markkinointi) kehittäminen myyntitoiminnan lisäämiseksi - Lapuan ystävyyskaupunkien/kv-suhteiden esiintuominen kulttuurikeskuksessa - Joulu Kauppakadulla -tapahtumasarjan suunnitelma yhdessä Lapuan yrittäjien kanssa. - Järjestetään hyvinvointiin liittyvä tapahtuma areenassa. 44 Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 - kehitetään ystävyyskuntatoimintaa verkostomaiseen suuntaan kv-hanketoiminnan ylläpitämiseksi ja selvitetään kuntalaisten kv-osallistumisaktivisuuden lisäämistä mm. residenssitoiminnan avulla - lapualaisen innovaatiokeskittymän aikaansaamisen selvittäminen kulttuurikeskukseen - hankerahoituksen aktiivista käyttöä EU:n uudella ohjelmakaudella 2014 - 2020 - kehitetään messu/iltatori-toimintaa Vanhassa Paukussa - tuetaan kylätoimintaa kylien välisen yhteistyön ja kansainvälisyyden näkökulmasta. Tavoitteet Tavoite Toimenpiteet Toteutuma Mittarit Kulttuuripalvelujen/ Vanhan Paukun vetovoimaisuuden ylläpitämiseksi/ lisäämiseksi infran parantaminen/korjaus / käyttöönotto aloitteet/toteutus 1-2 kohdetta kokonaiskävijämäärä lähtövuosi 2015 yritys- ja yhdistystoiminnan sekä matkailun kehittäminen palvelujen sisältöjen kehittäminen 1-2 uutta toimijaa/ toiminnan tehostamista. Ryhmämatkailun lisääminen 1-2 uutta toimintamuotoa/ kohderyhmää opastetut ryhmät/ henkilöt tapahtumiin osallistuneet Tunnusluvut Bud.loppusumma Menot euroa/as Kultt.hist.mus. käyntimäärä Taid.mus/Patr.gallerian käyntimäärä Tapahtumiin osallistuneet Vanhan Paukun esittelyt Kulttuuritoimintaan osallistuneet Menot euroa/ kultt.toim.osallistuneet Tp 2012 368.511/91 % 25,15 6108 33990 69/10532 74/2237 56150 6,56 Tp 2013 368.511/91,1 % 25,15 6108 33990 69/10532 74/2237 56150 6,56 Ta 2014 375.101 25,52 6840 32796 65/15694 72/2255 58901 6,36 Ta 2015 367.599 24,93 6000 30000 50/10000 73/2200 55000 6,68 Kansalaisopistopalvelut Palvelukuvaus Kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka toteuttaa elinikäisen oppimisen periaatetta. Vapaan sivistystyön opintojen vaikuttavuuden arvioinneissa on todettu, että omaehtoinen opiskelu lisää osaamista, hyvinvointia ja innostusta jatkaa opiskelua sekä edistää aktiivista kansalaisuutta, vahvistavat hyvinvointia ja itsetuntoa yksilötasolla ja vähentävät sosiaali- ja terveysmenoja yhteiskunnan tasolla. Perustehtävä on tarjota lähipalveluna vapaan sivistystyön opintoja kaikenikäisille lapualaisille. Kurssitarjonnalla pyritään vastaamaan ajan haasteisiin ja ennakoimaan tulevaa. Koulutuspalvelujen kehittämiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Lapuan taidekoulu toimii kansalaisopiston alaisuudessa ja antaa taiteen perusopetusta yleisen oppimäärän mukaan kuvataiteessa, käsityössä ja teatteritaiteessa. 45 Avoin yliopisto-opetus tarjoaa tutkintotavoitteista opiskelua paikkakunnalla ja avoimen väylän yliopistoon. Opistolla on vahva kokemus koulutuspalvelujen tuottajana ja se tarjoaa myös kursseja, luentoja ja koulutusta maksupalvelutoimintana kaupungin eri toimialoille, yrityksille ja yhteisöille. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 - kurssitarjonnassa pyritään lisäämään omaehtoista oppimista edistäviä opintoja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä opintoja mm. nuorten aktiivisuutta, työikäisen väestön jaksamista, senioriväestön toimintakykyä ja vireyttä lisääviä kursseja - jatketaan strategiatyötä ja laaditaan kehittämissuunnitelma vuosille 2015-17 - otetaan Virvatuli-itsearviointijärjestelmä käyttöön Lapuan taidekoulussa - kehitetään media- ja verkko-opetusta yhteistyössä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa - ajanmukaisten teknisen työn tilojen käyttöönotto Jokilaakson alueelta Saurun kiinteistöstä - kestävän kehityksen ohjelman laatiminen kansalaisopistolle - mahdollisimman pätevien tuntiopettajien saaminen opiston opettajiksi Avustukset ja hankkeet Syksyllä 2013 alkanut kansainvälinen 2-vuotinen Grundtvig-kumppanuushanke jatkuu vuoteen 2015. Helmikuussa 2015 on hankkeen kokoontuminen Lapualla. (Grundtvighankerahoitus 16 000 €). Kansalaisopisto osallistuu sivistyslautakunnan päätöksellä Etelä-Pohjanmaan vapaan sivistystyön konsortion toimintaan; 60+-hanke tukee seniorien osallistumista vapaatavoitteisiin opintoihin. Alkamassa on myös Mamu-hanke joka toteutuu v. 2015. OPH:n rahoittamiin hankkeisiin osallistumisen kustannukset ovat n. 800 €/ vuosi ja lisäksi oman työn osuus. Syksyllä 2014 Järvilakeuden kansalaisopiston kanssa alkaneen Lake-hankkeen tavoitteena on oppilaitosten visioit, strategiat, kehittämissuunnitelmat ja niiden yhteinen työstäminen ja vertailu, yhteistyöverkostojen kehittäminen ja oppilaitosten toimintakulttuurin ja pedagogisten lähtökohtien pohdinta ja kriittinen tarkastelu visioiden ja kehittämissuunnitelman pohjalta. (OPH:n hankerahoitus 36 000 €) Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 - tehostetaan kuntatasolla yhteistyötä sivistyskeskuksen sisällä ja eri hallintokeskusten kanssa - tavoitetaan uusia kansalaisryhmiä, joiden osallistuminen on aiemmin ollut vähäistä - kehitetään alueellista verkostoyhteistyötä muiden vapaan sivistystyön toimijoiden kanssa opistotoimintaan, avoimeen yliopisto-opetukseen ja taiteen perusopetukseen ylittyen - osallistutaan taidekoulujen alueelliseen yhteistyöhön - taataan päätoimisen hallinto- ja opettajakunnan avulla laadukas opetus ja monipuolinen kurssitarjonta - aktiivinen rahoituksen haku ja osallistuminen hankkeisiin, jotka tukevat opiston perustoimintoja - pyritään saamaan tanssitaiteen opetus osaksi Taidekoulun toimintaa. 46 Tavoitteet Tavoite Laaditaan opiston strategia vuosille 2015 - 2020 Opiston kurssitarjonta vastaa kysyntää Toimenpiteet/tavoitetaso Laaditaan strategian pohjalta opiston kehittämissuunnitelma vuosille 2015 - 2020 Opiskelijamäärä on 20 % Lapuan väestöstä Taidekoulun opiskelijamäärä on 250 opiskelijaa/lukuvuosi Toteutuma Tunnusluvut Toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate Valtionosuus (netto) Kurssimaksut Opetustuntimäärä Opiskelijamäärä Osallistujamäärä Toimintatulo/ oppitunti Toimintatulot/ opiskelija Menot /tunti brutto Menot /tunti omat tulot huomioitu Valtionosuustunnit Kurssimäärä/ lukuvuosi Päätoiminen henkilöstö Tuntiopettajat ja luennoitsijat TP 2012 166 342 721 514 555 172 400 225 119 040 10 921 2892 6365 15,23 57,52 66,93 54,07 8 972 277 6,6 104 TP 2013 176 090 723 825 547 214 408 880 124 656 10 280 2890 5945 14,14 49,40 70.59 56,45 9109 279 7 108 TA 2014 157 800 802 765 644 965 401 208 120 000 10 830 3100 6100 14,57 50,90 74,12 59,72 8954 250 6,8 100 TA 2015 159 800 755 007 595 207 403 269 125 000 10 500 3200 6100 15,22 49,94 71,91 56,69 9000 260 6,8 100 Tot 2015 Liikuntapalvelut Palvelukuvaus Liikuntatoimen tarkoituksena on herättää lapualaisissa elinikäinen kunto- ja terveysliikunnan harrastus ja tukea sitä. Tarkoituksen toteuttamiseksi järjestetään lapualaisille perusliikuntapalvelut, erityisryhmien liikuntaa sekä luodaan edellytyksiä järjestö- ja vapaaehtoistyölle ja tuetaan tätä toimintaa. Tällä palvelukuvauksella pyritään vastaamaan liikuntalain n:o 1054 kohtaan 2. joka kuuluu seuraavasti: ”Yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät.” Palvelun kehittäminen Talousarvovuosi 2015 Talousarviovuosi tulee olemaan täysipainoinen toiminnan kannalta. Uimahallin remontin myötä saadaan koko laitos toimimaan täydellä teholla. Liikuntatoimen 47 palvelut tarjoavat monipuolisen kattauksen liikunnan harrastajille. Kokonaistavoitteena on saada pidemmällä aikajänteellä kaikki liikuntapaikkojen käyttöasteet korkealle tasolle. Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 - Liikuntatoimen avustusjärjestelmän uudistaminen Osallistutaan uuden Alangon koulun sisä- ja ulkoliikuntatilojen suunnitteluun Kehitetään edelleen Simpsiön latuverkostoa / latupohjien uusiminen Lähiliikuntapaikkojen kartoitus ja niiden suunnittelun käynnistäminen Tavoitteet Tavoite Kannustaa kuntalaisia huolehtimaan ennaltaehkäisevästi terveydestään liikunnan avulla läpi eliniän Toimenpiteet/tavoitetaso Laadukkaat, turvalliset ja monipuoliset liikuntatilat ja -paikat Monipuoliset, kuntalaisille edulliset liikuntapalvelut, erityisesti erityisryhmät huomioiden Toteutuma Tunnusluvut Näillä tunnusluvuilla pyritään vaikuttamaan siihen, että pysytään valtuustoon nähden sitovassa tavoitteessa. TA 2014 Menot Tulot Netto Uimahallin kävijämäärä Kausikorttien myynti Tapahtumat kentillä Uimakoulut/lapset Uimakoulut/aikuiset 919.800 512.800 407.000 40.000/6kk 300 kpl 550 kpl 10 kpl/590 1 kpl/30 TA 2015 800.000 500.000 300.000 75.000 300 kpl 550 kpl 10 kpl/597 1 kpl/30 TA 2016 800.000 500.000 300.000 75.000 300 kpl 550 kpl 10 kpl/597 1 kpl/30 Nuorisopalvelut Palvelukuvaus Nuorisolain (1.3.2006) tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorisolaki on kunnallisen nuorisotyön ja nuorisopolitiikan toiminnallinen perusta, nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Nuorisolakiin lisättiin 2011 säännökset paikallisten viranomaisten monialaisesta yhteistyöverkostosta sekä etsivästä nuorisotyöstä ja siihen liittyvästä tietojen luovuttamisesta. Tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa 48 julkiset palvelut. Samalla tehostettaan nuorille tarjottavaa varhaista tukea mm. koulutukseen ja työelämään pääsyn edistämiseksi. Nuorisolain mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Raittiustyölain (1982) mukaan raittiustyön tehtävänä on totuttaa kansalaiset terveisiin elämäntapoihin ohjaamalla heitä välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä. Ennaltaehkäisevä päihdetyö nuorisopalvelujen osalta on käytännössä nuorten parissa tapahtuvaa työtä. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Nuorisopalvelujen talousarvio on tehty annettujen ohjeiden mukaan ja sillä tavalla, että olemassa olevat palvelut voidaan pitää. JIBBO seutukunnallinen nuorisotiedotuspistetoiminta jatkuu edelleen hankerahoituksella. Etsivän nuorisotyön hanke jatkuu saaduilla päätöksillä huhtikuun 2015 loppuun saakka. Rahoitusta haetaan myös seuraavalle vuodelle. Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 Liikennepuistoalueen kehittäminen. Tavoitteet Tavoite Nuorten osallisuuden lisääminen ja sosiaalinen vahvistaminen Toimenpiteet/tavoitetaso Nuorisotalotyö, tapahtumat, nuorisovaltuustotoiminta, tietoiskut ja -illat, kansainvälisyystapahtumat, etsivä nuorisotyö Toteutuma Tunnusluvut Tp 2012 Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut 11 900 179 987 62 000 23 400 25 200 2 500 2 000 Tp 2013 93 433 221 107 40 004 16 824 31 037 5 082 330 Ta 2014 72 390 242 365 54 750 19 200 24 500 3 300 2000 TA-esitys 2015 72 450 244 536 44 650 20 200 24 500 3 300 2 000 49 Perusturvakeskus Perusturvalautakunta 50 TALOUSARVIO TA 2014 TA 2015 PERUSTURVALAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 4 929 500 TOIMINTATUOTOT -28 580 900 TOIMINTAKULUT -23 651 400 TOIMINTAKATE 4 965 500 -28 176 600 -23 211 100 ERIKOISSAIRAANHOITO TOIMINTATUOTOT -17 800 000 TOIMINTAKULUT -17 800 000 TOIMINTAKATE -17 800 000 -17 800 000 PERUSTURVALAUTAKUNTA YHTEENSÄ 4 929 500 TOIMINTATUOTOT -46 380 900 TOIMINTAKULUT -41 451 400 TOIMINTAKATE 4 965 500 -45 976 600 -41 011 100 51 Perusturvakeskus Perusturvakeskuksen tehtävänä on turvata kaupungin asukkaille heidän tarpeita vastaavat laadukkaat sosiaalitoimen ja terveydenhuollon peruspalvelut. Palvelujen tuottaminen tapahtuu pääosin kaupungin omana toimintana sekä ostopalveluna muilta kunnallisilta organisaatioilta. Kunnallista palvelutuotantoa täydennetään ostopalveluna yrityksiltä sekä yhteisöiltä. Erityisesti kiinnitetään huomiota vapaaehtoistyötä tekeviin järjestöihin sekä niiden toimintaan kunnallisen palvelutuotannon täydentäjänä. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Talousarvion laadintaohjeissa hallintokunnille asetettu talousraami, joka on -2 % vuoden 2014 talousarvion menoista eli perusturvan osalta 570 000 €, asettaa toiminnalle suuret haasteet. Kun huomioidaan vielä se, että vuoden 2014 määrärahoissa on huomioitu vapaaehtoisten talkoovapaiden ja lomautusten henkilöstösäästöt (perusturvan osalta 330 000 €), kokonaisuutena säästövelvoite vuoden 2014 toiminnan tasosta on 900 000 €. Säästövelvoitteen toteuttaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia toiminnassa ja tätä kautta kustannusten alentamista. Mutta väistämättä säästövelvoitteen toteuttaminen vaikuttaa myös palvelutasoon heikentävästi ja nykyistä palvelutasoa ei pystytä turvaamaan, mikäli edellytetyt säästöt toteutetaan. Yleisesti ottaen Lapuan perusturvan kustannukset ovat olleet maan ja maakunnan keskimääräisiä kustannuksia alemmat. Vuonna 2012 sosiaali- ja terveyspalvelujen nettomenot asukasta kohti olivat Lapualla 3 277 €, Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin 3 519 € ja Manner-Suomessa 3 453 €. Talousarviossa perusturvan toimintamenot oman toiminnan osalta ovat 28,2 milj. €. Verrattaessa menojen nousua vuoden 2014 talousarvioon, menot ovat 1,4 % alemmat. Toimintatulot ovat edellisvuosien tasolla. Erikoissairaanhoidon menoihin on varattu 17,8 milj. €, joka on sama määrä kuin vuoden 2014 talousarviossa. Suurimmat toiminnalliset muutokset vuosina 2015 - 2017 Yhteiset Painopistettä suunnataan asiakaspalvelun, tiedottamisen ja kuntalaisten osallisuuden lisäämiseen. Kuntalaisten osallistamisen yhtenä toimintamuotona on asiakasfoorumitoiminta. Asiakasfoorumin kautta palvelujen käyttäjät / kuntalaiset saavat tietoa kunnan palveluista ja voivat osallistua tämän kautta palveluiden ja toiminnan kehittämiseen. Asiakasfoorumitoiminnan (2014 - 2016) jäsenet valitaan syksyn 2014 aikana ja varsinainen toiminta käynnistyy vuoden 2015 alusta. Asiakasfoorumitoiminta aloitetaan perusturvan palveluista. Kaupungin strategian mukaisesti kehitetään sähköistä asiointia mm. Hyvis-palveluun liittyen. Samoin kehittämiskohteena on sähköinen palautejärjestelmä. Selvitetään mahdollisuus siirtää nykyisen perusturvakeskuksen toimistotilat terveyskeskuksen viereiseen rakennukseen ja mahdollinen tilojen korjaus ajoittuu suunnitelmakausille. 52 Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus 2015 - 2017 Valmisteilla on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, jossa säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, rahoituksesta sekä palvelujen tuottamisesta, kehittämisestä, ohjauksesta ja valvonnasta. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015. Lain mukainen toiminta alkaa 1.1.2017, jolloin viisi sosiaali- ja terveysaluetta eli sotealuetta järjestävät kaikki julkiset sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut. Kunnat ja kuntayhtymät tuottavat jatkossa palvelut asukkaille. Sote-alue tekee päätöksen siitä, mitkä kunnat ja kuntayhtymät ovat tuottamisvastuussa. Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sote-palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus (sote) on tärkein sosiaali- ja terveyspalveluja koskeva kehitystyö vuosikymmeniin, jonka tavoitteena on, että kansalaiset saisivat tasavertaisesti laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja koko maassa verorahoja mahdollisimman järkevästi käyttäen. Eri palvelukokonaisuuksien yhdistämisellä ja suurilla väestöpohjilla on tavoitteena aikaansaada myönteinen vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen pitää olla lähellä palvelujen käyttäjiä. Sote-alueen on määriteltävä järjestämispäätöksessään, miten lähipalvelut turvataan kaikille asukkaille yhdenvertaisesti ja mahdollisimman esteettömästi. Kunnat rahoittavat sote-alueen toiminnan. Kunnan rahoitusosuuteen vaikuttaa sen asukasluvun lisäksi esimerkiksi asukkaiden ikärakenne ja sairastavuus. Sote-alue maksaa korvauksen niille kunnille ja kuntayhtymille, jotka tuottavat palveluja alueelle. Nykyisten kuntien ja kuntayhtymien sote-henkilöstö siirtyy hallinnollisesti tuotantovastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien palvelukseen. Sote-alueen ja palveluja tuottavien kuntien ja kuntayhtymien on kuultava asukkaiden näkemyksiä palvelujen laadusta ja toimivuudesta ja otettava ne huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa. Kansallista ohjausta vahvistetaan ja sosiaali- ja terveysministeriöön perustetaan ohjausyksikkö lain toimeenpanoa ja seurantaa varten. STM seuraa sote-alueiden ja palvelun tuottajien toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta ja siitä raportoidaan eduskunnalle. Valvonnasta vastaavat aluehallintovirastot ja Valvira kuten nykyisin. Lisäksi sote-alueiden ja palveluja tuottavien kuntien on laadittava omavalvontaohjelmat. Alustavien suunnitelmien mukaan Lapuan kaupunki ja Etelä-Pohjanmaa kuuluvat VäliSuomen sote-alueeseen, johon kuuluvat lisäksi Pirkanmaa, Kanta-Häme ja PäijätHäme. Alueeseen kuuluu yhteensä 67 kuntaa ja asukkaita on 1.1 miljoonaa. Rahoituksen kannalta merkittävä asia Lapuan kaupungin osalta tulee jatkossa olemaan se, kuinka merkittävästi kaupungin tulevat uudet laskennalliset kustannukset ja todelliset kustannukset poikkeavat toisistaan. Lapuan kaupunki on yksi edullisimmin sosiaalija terveydenhuollon palveluita Etelä-Pohjanmaalla tuottavista kunnista. Lapuan kaupunkiin näyttäisi kohdistuvan kustannusten nousupaineet eli nykyisistä palveluista tulisi maksaa enemmän. 53 Sosiaalipalvelut Perhekeskustoiminnan tarkempi suunnittelu ajoittuu talousarviovuodelle ja toiminnan käynnistäminen suunnitelmavuosille. Perhekeskustoiminnassa tarkoituksena on yhdistää ammattilaisten ja kolmannen sektorin toimijoita ja osaamista sekä toteuttaa toiminta ensisijassa nykyisillä resursseilla. Talousarviovuonna lastensuojelussa painopiste suunnataan ennaltaehkäisevään työhön. Tähän liittyen perhetyöntekijöistä kolmen työpanos varataan ennaltaehkäisevään lastensuojeluun ja perhetyöhön. Alle 65-vuotiaiden kotihoitoon varataan kahden perhetyöntekijän työpanos ja ikäihmisten kotihoidon kanssa kotihoidosta muodostetaan yhtenäinen kokonaisuus. Kehitysvammaisten toimintakeskuksen työtilojen sekä päivätoiminnan tilojen keskittäminen yhteen paikkaan on tarkoitus toteuttaa Liuhtarin kiinteistön tilojen vapautuessa. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaille ulkopuolelta ostettavia asumispalveluja pyritään vähentämään ja sijoittamaan heidät kaupungin omiin palveluasumisyksiköihin. Vanhustyö Uusi 60-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö otetaan käyttöön elokuussa 2015. Palvelurakenteelle asetetun tavoitteen mukaisesti terveyskeskuksen hoivaosastot lakkautetaan ja potilaat siirtyvät asumispalvelujen piiriin. Kotihoidossa toteutetaan johtamisjärjestelmän muutos sekä otetaan käyttöön kotihoidon optimointi-ohjelma. Muutoksilla pyritään suunnitelmallisuuden lisäämiseen sekä tuottavuuden parantumiseen. Kotihoidosta muodostetaan yksi kokonaisuus ja alle 65-vuotiaiden kotihoidosta osa perhetyöntekijöistä siirtyy muun kotihoidon kanssa samaan organisaatioon ja näin taataan kuntalaisille riittävä kotihoito iästä riippumatta yhtenä kokonaisuutena. Suunnitelmakaudella on suunnitelmissa Saarenpääkodin hoitopalvelujen yhdistäminen kotihoidon organisaatioon. Tällä muutoksella edelleen pystytään vähentämään tavallisen palveluasumisen ostopalveluja. Terveydenhuolto Uusi päivystysasetus (1.1.2015) aiheuttaa toiminnallisia muutoksia terveyskeskuksen päivystyksen organisoinnissa. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys tullaan järjestämään sairaanhoitopiirin toimesta, mikä mahdollistaa henkilöstöresurssien vapautumista vastaanotto-toimenpideosastolla päiväaikaiseen toimintaan. Tämän muutoksen myötä vastaanotto- ja päivystystoiminnan kehittämistä jatketaan toimivamman kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen siirtyessä sairaanhoitopiirille, terveyskeskuksessa jatketaan ilta- ja viikonloppuisin lääkärien vastaanottotoimintaa rajoitetummin aukioloajoin. Viikonlopun lääkäripalvelut hankitaan edelleen ostopalveluna. Terveyskeskuksen hoivaosaston ja Liuhtarin hoivaosaston potilaat siirtyvät syksyllä uuteen asumispalveluyksikköön ja yksiköt lopetetaan. 54 Terveyskeskuksen hoivaosastolta vapautuvat tilat saadaan sairaalaosaston käyttöön, mikä mahdollistaa nykysuositusten mukaiset 1-2 hengen huoneet. Uudenlaisella huonejaolla ehkäistään infektioiden leviämistä ja mahdollistetaan laadukkaampi saattohoito osastolla. Tilat mahdollistavat myös kuntoutustoiminnan kehittämisen ja potilaiden sijoittamisen eri osaan osastoa. Lääkekeskuksen palvelut ostetaan vuoden 2015 alusta sairaanhoitopiiriltä. Sosiaalipalvelut Yleistä sosiaalipalveluista Sosiaalihuoltolaissa säädetään kunnalle velvollisuus huolehtia yleisten sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Lakisääteisiä palveluja ovat sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelu, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito, omaishoidon tuki, lasten ja nuorten huolto, päihdehuolto, kehitysvammaisten erityishuolto, vammaisuuden perusteella järjestettävät palvelut ja tukitoimet sekä kuntouttava työtoiminta. Kiireellisesti tarvittavat lakisääteiset sosiaalipalvelut on järjestettävä niinä vuorokauden aikoina kuin niitä tarvitaan. Sosiaalityö, lastensuojelu ja toimeentuloturva Palvelukuvaus Perhepalveluissa järjestetään pääsääntöisesti lakisääteisiä sosiaalihuollon ja sosiaaliturvan palveluja kuten lastensuojelu, päihdehuolto, toimeentulotuki sekä aikuissosiaalityön palvelut nuorille ja aikuisille sisältäen mm. kuntouttavan työtoiminnan. Sosiaalityöllä tarkoitetaan ohjausta ja neuvontaa sekä erilaisten sosiaalisten pulmatilanteiden selvittämistä ja ennaltaehkäisyä taloudellisten tai muiden tukitoimien avulla. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Perhekeskustoiminnan tarkempi suunnittelu aloitetaan talousarviovuonna. Perhekeskus on palveluverkosto ja perheiden kohtaamispaikka, missä erityisesti korostuu ennaltaehkäisevän työn rooli. Perhekeskuksen tavoitteena on yhdistää ammattilaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden osaamista ja asiantuntemusta. Siihen kootaan äitiys- ja lastenneuvolan, varhaiskasvatuksen, perhetyön sekä perheneuvolan palvelut. Tarkoituksena on yhteistyön ja suunnittelun aloittaminen nykyisten toimijoiden kanssa sekä hyödyntää mahdollisimman hyvin jo olemassa olevat resurssit Lapualla eikä ensisijaisesti haeta uusia työntekijöitä. Ennaltaehkäisevään työhön panostamalla voidaan tulevaisuudessa vähentää lyhyt- ja pitkäaikaisia laitossijoituksia. Tarkemmat suunnitelmat tehdään vuoden 2015 aikana. Suunnitelmissa on ollut nykyisen perusturvakeskuksen tilojen siirto terveyskeskuksen viereiseen rakennukseen, jolloin tilojen fyysinen läheisyys edesauttaa palvelujen saatavuutta samalta alueelta. Fyysinen läheisyys myös luo hyvät edellytykset sosiaali- ja terveystoimen yhteistyön edelleen kehittämiselle ja parantamiselle. Alustavat suunnitelmat tilojen suhteen on tehty. 55 Kuntouttava työtoiminta Kaupungille on palkattu kolmen vuoden määräaikaisella työsopimuksella työvalmentaja, joka on aloittanut toukokuussa 2014. Kuntouttavan työtoiminnan kehittämistavoitteena on laatia selkeä toimintamalli, aloittaa ryhmämuotoinen työtoiminta sekä tehostaa kaupungin omana toimintana sekä järjestöjen ja yhdistysten parissa järjestettävää työtoimintaa. Lastensuojelu Lastensuojelutyötä on kehitetty perustamalla lastensuojelun asiantuntijaryhmä, joka kokoontuu sosiaalipalvelujohtajan johdolla noin 6 viikon välein. Lastensuojelun asiantuntijaryhmä avustaa lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa tai muussa lastensuojelun toteuttamisessa. Asiantuntijaryhmä antaa myös lausuntoja lastensuojelua koskevan päätöksenteon tueksi. Lastensuojelun työtä on viety tavoitteellisempaan suuntaan ja panostettu dokumentoinnin tärkeyteen. Tulevan vuoden aikana kolmen lastensuojelun sosiaalityöntekijän työnkuvia pyritään selkiyttämään ja keskittämään osaamista eri osa-alueisiin. Perheohjauksen ja kuntoutusohjauksen osalta tavoitteet ovat samansuuntaiset: toiminnan tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus alku-, väli- ja loppuarviointeineen. Alustavien suunnitelmien mukaan nykyisistä perhetyöntekijöistä varataan ehkäisevään ja lastensuojelutyöhön kolme työntekijää, loput kaksi jatkaa normaalia alle 65-vuotiaiden kotipalvelutoimintaa. Järjestelyllä haetaan selkeyttä lastensuojelutyöhön ja turvataan perhetyöntekijöiden työpanos lastensuojeluun. Lapua on mukana LasSe-hankkeessa, hankeaika 4/2013 -31.10.2015. Hankkeen aikana kehitystyö kohdistuu lastensuojelutarpeen selvitykseen ja pohjan luomiseen sille, että lapsille ja perheille ohjataan perustellusti oikea palvelu oikeaan aikaan. Pyrkimyksenä on hankkeen aikana kehittää ja käynnistää johdonmukainen lastensuojelutarpeen selvitystyö. Lisäksi kehitetään sosiaalityön sisäisiä menettelytapoja sekä asiakkaiden kohtaamista ja kuulemista. Alle 65-vuotiaiden kotipalvelu Alle 65-vuotiaiden kotipalvelusta eriytetään kolme työntekijää lastensuojelu- ja perhetyöhön. Alle 65-vuotiaiden kotipalvelutoiminta siirtyy hallinnollisesti muun kotihoidon alaisuuteen. Tavoitteena on selkiyttää kotipalvelun/perhetyön toimintakenttää ja uudistaa kotipalvelun/perhetyön nimikettä ja taata kuntalaisille riittävä kotihoito iästä riippumatta yhtenä kokonaisuutena. Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 Tiimirakenteiden luominen jatkuu myös suunnitelmavuosien aikana. Toimintamallien osalta keskitytään sosiaalialan työn tiimien ja ammattiryhmien organisoitumiseen ja työnjakoon sekä asiakasprosessin kulkuun, asiakasohjaukseen, asiakastyön mitoitukseen sekä tavoitteelliseen työskentelyyn. 56 Lastensuojelutyötä tullaan kehittämään ehkäisevän työn suuntaan perhekeskuksen myötä. Tavoitteena on lastensuojelun tarpeen väheneminen ja huostaanottojen määrän laskeminen. Lastensuojelun menetelmällistä kehittämistyötä jatketaan. Suunnitelmakaudella selvitetään ammatillisen perhekuntoutuksen toteutusmahdollisuutta avotyönä ja kunnan omana toiminta ja pyritään lisäämään tehostettua perhetyötä. Tekes-rahoitusta selvitetään talousarviovuoden aikana. Suunnitteilla on laadun kehittämisen mallinnus lastensuojeluun. Työvoimapalvelut Työmarkkinatuen kustannusvastuuseen on tulossa muutoksia. Mikäli lakiesitys toteutuu, vuodesta 2015 lähtien työmarkkinatuki rahoitetaan puoliksi valtion ja kunnan kesken, kun henkilö on saanut työttömyytensä perusteella työmarkkinatukea 300 päivää. 1000:n päivän jälkeen kunta vastaa 70 %:lla ja valtio 30 %:lla työttömän työnhakijan työmarkkinatuen rahoituksesta. Valmistelussa on myös laki työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta, jolloin TE-toimisto, kunta ja Kela tarjoavat työttömälle hänen palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja sekä vastaavat yhdessä työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Lapuan kaupunkia laki tulee koskettamaan aikaisintaan vuoden 2016 alussa, koska Lapua ei ole ennen lain voimaantuloa mukana työvoiman palvelukeskustoiminnassa. Tavoitteet Tavoite Ammatillisen pätevyyden omaava henkilöstö ja sen pysyvyyden turvaaminen Asiakkaan itsenäisen selviytymisen tukeminen kaupungin strategian mukaisesti Lastensuojelu Sijaishuollon määrällinen väheneminen, ennaltaehkäisevän työn tavoitteellinen lisääminen Perheohjauksen suunnitelmallisuus Prosessimaisen lastensuojelutarpeen selvitystyön käynnistäminen Toimenpiteet/tavoitetaso Koulutetun henkilöstön rekrytointi (esim.yliopisto-opiskelijoita opiskelun aikaiseen harjoitteluun) ja jo pätevyyden omaaville tarpeenmukainen lisäkoulutus sekä työnohjaus Perhe- ja yksilökohtaiset suunnitelmat pitkäaikaisille asiakkaille, vähintään 90 %:lle Ajoissa annetut lapsen kasvua ja kehitystä tukevat avohuollolliset palvelut riittävät turvaamaan lapsen terveen kasvun ja kehityksen perhekeskus Alku-, väli- ja loppuarvioinnit, asiakkuuksien kesto 6 kk tai 10 tapaamista LasSe-hankkeen koulutuksiin osallistuminen Työparina sosiaalityöntekijä ja perheohjaaja Perheväkivalta-avainkouluttajan koulutus työn tueksi Toteutuma 57 Tunnusluvut Ammatillisissa perhekodeissa olleiden lasten hoitopäivät Sijaisperhehoidon hoitopäivät Lastensuojeluilmoitukset, lkm Lastensuojeluasiakkuudet, lkm Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet, lkm Kotipalvelua saaneet kotitaloudet: lapsiperheet Kotipalvelua saaneet muut asiakkaat Aktivointisuunnitelmat Kuntouttava työtoiminta Päihdeterapiakäynnit Päihdekuntoutuspäätökset Tp 2012 2 939 2 614 252 229 526 127 56 Tp 2013 Ta 2014 1 800 Ta 2015 Tot 2015 2 200 323 408 495 74 57 240 470 130 60 220 490 180 120 130 10 Kasvatus- ja perheneuvonta Palvelukuvaus Lakisääteisten kasvatus- ja perheneuvolapalvelujen lisäksi kasvatus- ja perheneuvontaan sisältyvät terveyskeskuksen psykologipalvelut, puheterapiapalvelut sekä kasvatusja perheneuvolan sosiaalityöntekijän palvelut. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Vanhempana vahvemmaksi -ryhmätoimintaa käynnistetään uudelleen, samoin omat ryhmänsä murrosikäisten lasten vanhemmille vertaistukiryhmätoimintana. Opiskeluhuoltoon on tullut elokuussa 2014 kaupungille velvollisuus järjestää opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille. Opiskeluhuoltolaki edellyttää opiskelijoiden nopeaa vastaanotolle pääsyä seitsemän arkipäivän kuluessa. Tähän tavoitteeseen pyritään mahdollisuuksien mukaan. Tavoitteet Tavoite Kasvatus- ja perheneuvonnan palveluiden toimivuus ja saatavuus Vanhemmuutta tukevien ryhmien toiminnan kehittäminen Terveyskeskuspsykologi: Äitien synnytyksen jälkeisen masennuksen hoidon tehostaminen ja toimivien hoitoketjujen kehittäminen Ennaltaehkäisevän päihdetyön sisällyttäminen vastaanottotyöhön Puheterapia: Puheterapiapalvelujen riittävä saatavuus Toimenpiteet/tavoitetaso Palveluiden saatavuus: - akuutti kriisi < 1 vk - toimintaan liittyvä tutkimus, ohjaus ja neuvonta < 3 vk - terapia < 2 kk Ryhmien määrän seuranta vuosittain Osallistumisprosentin seuranta Ryhmien kokoontumisten määrä vähintään 20 x vuosi Hoitoon ohjautumisen määrä ja seuranta eri toimipisteissä Päihteiden käytön puheeksi ottaminen Asiakkaiden tukeminen löytämään muita keinoja ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi arviointi < 1kk terapia < 4 kk Toteutuma 58 Tunnusluvut Lapset, nuoret, perheet/ psykologityö, määrät Aikuiset, perheet/ psykologityö, määrät Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 209 201 143 390 260 140 260 Tot 2015 Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Palvelukuvaus Vammaispalvelujen tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä poistaa vammaisuuden aiheuttamia esteitä ja haittoja. Vammaiselle henkilölle laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma hänen tarvitsemiensa palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi. Kehitysvammapalveluja tarjotaan asiakkaille, joilla on vammansa tai neurologisen ongelmansa vuoksi oikeus erityishuoltona tarjottaviin palveluihin. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Vammaispoliittisen ohjelman laadintaa jatketaan työryhmän perustamisella ja yhtenäisillä linjauksilla. Tarkoituksena on vammaisneuvoston perustaminen talousarviovuonna, vammaisneuvosto on vammaisten henkilöiden ja heidän järjestöjensä sekä kunnan hallinnon edustajien neuvoa-antava yhteistyöelin. Sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuksiin suunnitellaan taksikortin käyttöönottoa, mikä vapauttaa henkilöstöresursseja laskujen käsittelyssä sekä mahdollistaa ajosuoritteiden oikeellisuuden tarkistamista ja asiakaskohtaista seurantaa. Henkilökohtaisen avun kustannukset ovat nousseet voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Henkilökohtaisen avun tarve on merkittävästi lisääntynyt vuoden 2010 lakimuutoksen jälkeen. Eskoon Henkilökohtaisen avun yksikkö on kehittämässä sijaispankkitoimintaa erityisesti ympärivuorokautisen avun piiriin kuuluville. Tästä palvelusta toivomme saavamme apua jatkuvaan henkilökohtaisten avustajien sijaistarpeeseen. Palvelusetelin käyttöönottoa suunnitellaan turvaamaan henkilökohtaisen avun lyhytaikaista tarvetta sekä avustajan lomitusta. Jukantuvan toimintakeskuksen naisten ja miesten työtoimintatilat sijaitsevat erillään rakennuksen eri kerroksissa ja päivätoiminnan tilat erillisessä omakotitalossa. Päivätoiminnan asiakasmäärä tulee lähivuosina lisääntymään, koska työtoiminnan asiakkaat ikääntyvät ja toimintakyky heikentyy. Henkilöstön yhteiskäytön mahdollistaa toimintakeskusten toimiminen fyysisesti lähekkäisissä tiloissa. Liuhtarin kiinteistön vapautuviin tiloihin saneerataan tilat kehitysvammaisten sekä työ- että päivätoiminnan tarpeita vastaavaksi. Tämän jälkeen päivätoimintatilasta Rahkatiellä voidaan luopua. Jukantuvan ja päivätoiminnan siirtyminen uusiin tiloihin Liuhtarin kiinteistöön tapahtuu vuoden 2016 aikana. 59 Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 Valtioneuvoston antaman periaatepäätöksen mukaan laitosasumisen lakkautetaan vuoteen 2020 mennessä koskien myös Eskoon palveluita. Suunnitelmakaudella selvitetään myös kehitysvammaisten kotona asuvien palveluasumisen tarpeet sekä lyhytaikaishoidon tarpeet. Tavoitteet Tavoite Ajantasaiset palvelusuunnitelmat kaikilla vammaispalveluja saaville Kehitysvammahuollon henkilöstön yhteiskäyttö Toimenpiteet/tavoitetaso Suunnitelmien sisältö vastaamaan osallistujien tarpeita ja toimintakykyä, 100 % Työ- ja päivätoimintatilat saman katon alla Toteutuma Tunnusluvut Työtoiminnan käyntimäärät, toimintakeskus Työtoiminnan käyntimäärät, avotyötoiminta Päivätoiminnan käyntimäärät Palvelusuunnitelmat Henkilökohtaisen avun piirissä olevat Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen saajat Tp 2012 3 744 Tp 2013 3 525 Ta 2014 3 850 Ta 2015 3 850 539 706 700 900 1 424 87 48 180 1 286 1 450 100 37 190 1 450 32 280 Tot 2015 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Palvelukuvaus Mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuutta linjataan ensimmäisen kerran yhtenä kokonaisuutena. Lapuan mielenterveys- ja päihdetyön strategia on valmistumassa syksyn 2014 aikana. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman taustalla on kasva huomio mielenterveys- ja päihdeongelmien suuresta kansanterveydellisestä merkityksestä. Mielenterveyden häiriöihin liittyvä työkyvyttömyys on kasvanut, päihteiden käyttö ja päihdeongelmat ovat yleistyneet ja yhä useammalla on samanaikaisesti mielenterveys- ja päihdeongelmia. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen erillisyys ja palveluntuottajien suuri kirjo on johtanut palveluiden hajanaisuuteen ja vaikeuttanut mielenterveys- ja/tai päihdeongelmista kärsivien kokonaisvaltaista hoitoa. Suurin osa mielenterveys- ja päihdeongelmista on kyettävä hoitamaan lähipalveluina peruspalveluissa näiden ongelmien yleisyyden vuoksi. Kokonaisvaltainen mielenterveys- ja päihdeongelmaisten hoito edellyttää myös sosiaalityölähtöisen työotteen vahvistamista. Peruspalveluiden tehtävänä on mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien tunnistaminen, varhaisen tuen antaminen, masennus- ja ahdistushäiriöistä tai päihdeongelmista kärsivien hoito, päihdeongelmaisten peruskatkaisuhoito sekä pitkäaikainen päihdeongelmaisten jatkohoito. 60 Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Toimenkuvaa muuttamalla on päihde- ja mielenterveysasiat keskitetty toiselle aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijälle. Tarkoituksena on palvelurakenteen selkiyttäminen ja työn tavoitteellisuuden turvaaminen. Aikaisemmin päihdepalvelut on pääasiallisesti hankittu ostopalveluina. Seinäjoen irtisanottua ostopalvelusopimus päihdepalveluiden osalta 2013 vuoden lopulla, on sosiaalityöntekijä toiminut päihdeterapeuttina oman kunnan asiakkaille. Katkaisuhoito tapahtuu terveyskeskuksessa osasto- tai avokatkona. Päihdepalveluiden uudelleenorganisoinnin kehittämistä jatketaan talousarviovuonna. Yhteistyötä lisätään kolmannen sektorin ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Päihde- ja mielenterveysasioista vastaava sosiaalityöntekijä kartoittaa vuoden 2015 psykiatrisen palveluasumisen tarvetta. Erityisesti kiinnitetään huomiota Lapuan ulkopuolella asuviin. Lapualaiset pyritään saamaan takaisin Lapuan omiin palveluasumisyksiköihin ja kehittämään omaa toimintaa sitä kautta. Tukiasunto Toivakka muuttaa pois nykyisistä tiloista Lassilantie 13:sta syksyn 2014 aikana, koska tukiasunto menee myyntiin. Tukiasumista järjestetään jatkossa Oppimestarin kiinteistössä, jossa on 13 huoneistoa. Se mahdollistaa myös tukiasumisen keskittämisen. Tukiasunnon sairaanhoitaja toteuttaa enenevissä määrin jalkautuvaa työtä mielenterveyskuntoutujien kotiin. Tukiasunnon asukkaiden lisäksi sairaanhoitaja tukee 12:sta ulkopuolisen mielenterveysasiakkaan selviytymistä kotioloissa. Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 Mielenterveyskuntoutujien mielekkään päivätoiminnan kehittäminen sekä mielenterveysongelmasta kärsivien ryhmätoimintojen kehittäminen yhteistyössä eri ammattilaisten ja yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Tavoitteet Tavoite Palvelurakenteen selkiyttäminen ja palveluiden kehittäminen Tavoitteellinen työskentely palveluiden järkeistämiseksi Toimenpiteet/tavoitetaso Kokonaissuunnitelma ja sen mukaiset toimenpiteet Päihde- ja mielenterveysasioista vastaava sosiaalityöntekijä Päihde- ja mielenterveystyöryhmän perustaminen Asiakassuunnitelmat ajan tasalle Tukiasuntojen keskittäminen Oppimestarille, jossa 13 asuntoa Tuetaan kotona asuvia mielenterveyskuntoutujia -> jalkautuvan työn lisääminen Toteutuma Tunnusluvut Mäntykoto, hoitopäivät Mäntykoto, päiväkäynnit Toivakka, hoitopäivät Tp 2012 4 500 419 2 806 Tp 2013 3 871 764 2 190 Ta 2014 4 500 800 2 190 Ta 2015 Tot 2015 61 Vanhustyö Palvelukuvaus Ikääntyvälle väestölle tarjotaan turvallinen, asiakaslähtöinen ja inhimillinen hoito omassa kunnassa. Kotona asumista tuetaan tuki- ja kotihoidon palveluiden avulla niin pitkään kuin se on mahdollista. Kun kotona asuminen ei enää onnistu, järjestetään asumispalvelupaikka ympärivuorokautista turvaa tarjoavan palveluasumisen yhteydestä. Terveyskeskuksen/sairaalan palveluita pyritään käyttämään vain akuutin sairaanhoidon ja kuntoutuksen tarpeisiin. Tavoitteena on ns. yhden muuton periaate, jolloin ikäihminen saa asua kodinomaisessa yksikössä elämänsä loppuun saakka, mikä edellyttää myös saattohoidon kehittämistä sekä koti- että ympärivuorokautisessa hoidossa. Talousarvion merkittävimmät muutokset syntyvät uuden asumispalveluyksikön käynnistämisestä. Suunnitelmakaudella korostuvat myös 2013 tulleen vanhuspalveluin mukanaan tuomat velvoitteet, jotka astuvat voimaan vaiheittain. Erityistä huomiota kiinnitetään vanhuspalveluiden ennaltaehkäisevään toimintaan ja kotihoidon kehittämiseen. Kotihoidon kehittämisen osalta tulee tulevina vuosina tehdä pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä tuottavuuden, vaikuttavuuden ja laadun lisäämiseksi. Ikäihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään ottamalla vanhusneuvosto vahvemmin mukaan ikääntyneen väestön hyvinvointia koskevien suunnitelmien valmisteluun ja seurantaan sekä palvelujen riittävyyden ja laadun arviointiin. Kotona asumista tukevat toiminnot ja palvelut Palvelukuvaus Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaisia kotipalveluja ja terveydenhuoltolain tarkoittamaa kotisairaanhoitoa. Kotihoidon tukipalveluita ovat ateria-, turva- ja hygieniapalvelut. Kotona asumista tukevia muita toimintoja ja palveluja ovat päivätoiminta, lyhytaikaishoito ja muistineuvolatoiminta. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Kotihoitoa kehitetään rakenteellisesti, sisällöllisesti ja johtamisjärjestelmän osalta vastaamaan paremmin nykypäivän tarpeita Rakenteiden ja johtamisjärjestelmän uudistamisen ohella kotihoidon kehittäminen edellyttää palveluprosessien uudistamista, asiakaslähtöisyyttä, työn suunnitelmallisuutta ja arvioinnin kehittämistä. Tuottavuuden osalta huomiota tulee kiinnittää palvelutuotannon tasaamiseen, tietoon perustuvaan johtamiseen sekä tarveperusteiseen työn resurssointiin ja käyntien suunnitteluun. Vaikuttavuutta tulee kehittää eritoten ennaltaehkäisevin (kotikuntoutus, neuvonta ja ohjaus), monipuolisin, asiakaslähtöisin ja tavoitteellisin toimintamallein panostamalla tiimityöhön ja entistä hoidollisempien asiakkaiden hoitamiseen. Tavoitteena on yhdistää koko kotihoito yhdeksi kokonaisuudeksi eli alle 65-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden kotihoidon yhdistäminen, tämä mahdollistaa resurssien käytön parhaalla mahdollisella tavalla. Kotihoidon mobiiliohjelma otetaan käyttöön osana E-P potti uudistusta. Ennaltaehkäiseviä työmuotoja kuten kuntoutusosaamista monipuolistetaan ja vahvistetaan vakiinnuttamalla fysioterapeutin työpanos ja käytettävät toimintamallit. Palveluohjausta ja 62 -neuvontaa sekä hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä monipuolistetaan ja hyödynnetään palvelujen ennakoitavuudessa, suunnittelussa ja kohdentamisessa. Palveluseteli otetaan käyttöön ja sitä tullaan käyttämään ensisijaisesti sotainvalidien ja ikäihmisten kotien puhtaanapitoon. Vanhuspalvelulain mukaan kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Vastuutyöntekijän yhtenäisiä toimintamalleja -käytäntöjä luodaan yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittäjäverkoston kanssa. Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 Alustavien neuvottelujen ja suunnitelmien mukaan Saarenpääkodin hoitopalvelut yhdistetään kotihoidon organisaatioon. Kotihoidon johtamisjärjestelmää kehitetään. Kotihoidon sisällön tavoitteellista kehittämistä jatketaan, työn vaikuttavuutta, tuottavuutta ja laatua seurataan säännöllisesti. Kotihoidon uusiin tilaratkaisuihin varaudutaan. Kuntien tulee huolehtia siitä, että kunnan alueella tarjottavat palvelut vastaavat ikääntyneen väestön palvelutarpeita ja mahdollistavat tarvittavat palvelut kaikkina vuorokauden aikoina. Suunnitelmakauden aikana selvitetään kotihoidon yöaikaisen hoidon ja palvelun tarve sekä järjestämismahdollisuudet. Tavoitteet Tavoite Kotihoidon resurssien mahdollisimman tehokas käyttö ja tasapuoliset palvelut kuntalaisille Kotihoidon johtamisjärjestelmän muutos Palveluohjauksen ja palveluneuvonnan tehostaminen Toimenpiteet/tavoitetaso Alle 65-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden kotihoidon henkilöstö yhdistetään saman johdon alle Kuvaavien mittareiden käyttöönotto ja/tai tehostaminen Kotihoidon optimoinnin ja mobiiliteknologian hyödyntäminen Rai-johtamisjärjestelmän käyttöönotto Henkilöstön työnkuvat uudistetaan ja tarkistetaan Terveydenhoitajan toimen muuttaminen kotihoidon päällikön viraksi Hyvinvointia edistävien kotikäyntien kehittäminen, vastuuhoitajan nimeäminen tarvittaessa Toteutuma Tunnusluvut Kotihoidon kaikki käynnit Säännöllisen kotihoidon käynnit 30.11. Tukipalveluasiakkaiden määrä Kotikäynteinä annettu palveluohjaus ja neuvonta Muistineuvolan asiakastapahtumat Omaishoidon tuen saajat, lkm Lyhytaikaishoidon / intervallihoidon oman toiminnan hoitopäivät / asiakkaat Hyvinvointia tukevat kotikäynnit Tp 2012 36 502 256 453 53 Tp 2013 35 109 360 448 89 Ta 2014 37 000 360 590 110 Ta 2015 36 100 260 460 110 660 118 2 872 82 18 948 98 4 173 99 17 600 105 1 900 650 100 3 800 17 20 Tot 2015 63 Palveluasuminen Palvelukuvaus Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen Vanhusten palveluasuminen on tarkoitettu niille ikäihmisille, jotka tarvitsevat eriasteista apua asumisensa järjestämisessä ja tukea arjen askareissa ja päivittäisissä toiminnoissa, mutta eivät tarvitse yövalvontaa. Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan kodinomaista asumismuotoa, jossa on henkilökuntaa läsnä ympäri vuorokauden. Jokaisella asukkaalla on oma huone ja siihen liittyvä hygieniatila. Tehostetun palveluasumisen piiriin ohjautuvien ikäihmisten toimintakyky on selkeästi laskenut niin, että he tarvitsevat hoitajan läsnäoloa, valvontaa ja hoivaa ympäri vuorokauden. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Suunnitelmakauden aikana valmistuu uusi ympärivuorokautista hoitoa antava kodinomainen 60 itsenäistä huonetta ja yhteisiä tiloja käsittävä kiinteistö, joka jakaantuu neljään 15 hengen itsenäiseen yksikköön. Neljään 15 asukkaan yksikköön sijoitetaan terveyskeskuksen pitkäaikaispotilaat (terveyskeskuksen hoivaosaston 24 laitospaikkaa ja Liuhtarin hoivaosaston 12 laitospaikkaa eli yht. 36 laitospaikkaa), lisäksi sinne sijoitetaan tavallisesta palveluasumisesta 9 asukasta sekä mahdollistetaan ulkopaikkakuntiin sijoitettujen asukkaiden palaaminen omaan kotikuntaan. Lähtökohtana on, että tehostettu palveluasuminen, lyhytaikaishoito ja ikäihmisten päivähoidon palvelut tuotetaan kaupungin omana toimintana. Hopearinteen asumisyksiköissä esimiesten määrää vähennetään siten, että kahdella 15-paikkaisella yksiköllä on jatkossa yhteinen esimies. Sama johtamisjärjestelmä otetaan käyttöön myös uudessa asumispalveluyksikössä. Lyhytaikaishoidon ja kotihoidon yhteistyötä kehitetään asiakkaan kuntoutussuunnitelmien laatimisessa ja toteuttamisessa. Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 Suunnitelmissa on vähentää 90 tavallisen palveluasumisen paikkaa, mikäli Saarenpääkodin hoitopalvelut siirtyvät kaupungille ja kotihoidon alaisuuteen. Johtamisjärjestelmän kehittäminen, johtamista tukevien järjestelmien ja mittareiden käyttöönotto (Rai-johtamisjärjestelmä). Tavoitteet Tavoite Pitkäaikaishoivaa uudistetaan, rakenteita ja toimintatapoja muutetaan Osaamisen lisääminen nimikemuutosten avulla Toimenpiteet/tavoitetaso Pitkäaikaisen laitoshoidon paikat korvataan tehostetun palveluasumisen paikoilla Matintuvan lähihoitajan toimen muuttaminen sairaanhoitajan toimeksi Toteutuma 64 Tunnusluvut Palveluasuminen, ostopalvelu/ Vuosikas, Kotionni hoitopäivät asiakkaat Tehostettu palveluasuminen, oma tuotanto hoitopäivät asiakkaat Tehostettu palveluasuminen, ostopalvelut hoitopäivät asiakkaat Laitoshoito hoitopäivät asiakkaat Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 6 771 25 6 756 6 700 20 4 500 15 27 909 96 27 158 92 26 300 150 34 000 150 13 931 53 14 147 41 14 000 45 11 500 35 0 0 0 0 0 0 0 0 Tot 2015 Terveyspalvelut Lapuan perusterveydenhuollon tavoitteena on tuottaa joustavasti, ihmisläheisesti ja kohtuuhinnalla kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistäviä ja ylläpitäviä terveyden- ja sairaanhoidon palveluja. Lapuan perusterveydenhuollon tuottamia palveluja ovat lääkäreiden vastaanotto, erikoissairaanhoidon tasoiset tutkimukset (gastroskopiat, sigmoideoskopiat, colonskopiat, UÄ-tutkimukset, rasitusergot, rannekanavatutkimukset, Holter-tutkimukset ja uniapneatutkimukset), vuodeosastotoiminta, neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, hammashuolto, fysioterapiapalvelut sekä asiantuntijahoitajien vastaanotot. Terveydenhuoltoa ollaan kehittämässä avohuoltopainotteisemmaksi. Toiminnan painopisteen muutoksesta johtuen, resursseja tullaan kohdentamaan hyvinvoinnin edistämiseen. Työnjaon ja tehtävien päivitystä jatketaan mm. uuden päivystysasetuksen (1.1.2015) myötä. Terveyskeskuksen vuodeosasto keskittyy tulevaisuudessa kuntoutukseen ja akuuttihoitoon. Terveydenhuoltolaki (12 §) edellyttää, että kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista raportoidaan valtuustolle kerran vuodessa. Hyvinvointikertomuksen laadintaa koordinoidaan terveystoimesta, mutta se laaditaan monialaisesti ja -ammatillisesti. Hyvinvointijohtamiseen panostetaan ja hyvinvointikertomuksesta saatava tieto kulkee strategian kanssa rinnakkain ja tukee hyvinvoinnin edistämistä kuntalaisten omaehtoisen toiminnan, kunnan strategisen johtamisen ja eri hallinnonalojen välillä. Lisäksi kuntalaisten omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä tuetaan laajentamalla sähköisiä asiointipalveluja (eArkisto ja Hyvis). Kuntalaiset otetaan mukaan palvelujen kehittämiseen myös asiakasfoorumitoiminnan kautta. 65 Avohoito VASTAANOTTO-TOIMENPIDEOSASTO Palvelukuvaus Vastaanotto-toimenpideosaston toimintaan kuuluu lääkärien ja hoitajien vastaanottotoiminta sekä siihen liittyvät tukipalvelut. Toiminta-ajatuksena on asiakkaan voimavarojen tukeminen asiakaslähtöisesti neuvontaa ja ohjausta käyttäen sairaanhoidossa, ensiaputilanteissa, toimenpiteissä ja kuntoutustoiminnassa. Tarkoituksena on eri ammattiryhmien asiantuntijuuden hyödyntäminen hoitoketjuissa ja -prosesseissa. Lääkärin vastaanottotoiminta ja päivystys ovat eriytetty omaksi toiminnakseen. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Päivystysasetus astuu voimaan 1.1.2015. Tällöin päivystystä Lapualla on virka-aikana kello 8-16. Arki-iltoina Lapualla jatkuu vastaanottotoiminta ns. kiireellisenä vastaanottona kello 16-20 sekä viikonloppuisin vuokralääkäritoiminnan muodossa lyhennetyin toiminta-ajoin. Virka-aikana toimimiseen saadaan näin lisäresurssia illasta ja viikonlopuista ja voimavaroja voidaan kohdentaa esimerkiksi terveydenhuoltolain edellyttämien terveys- ja hoitosuunnitelmien laadintaan sekä eri palvelujen tuottamiseen mahdollisimman paljon omana toimintana esim. uniapneatutkimukset. Lisäksi vapautuvaa resurssia tullaan kohdentamaan puhelinneuvontaan. Avoimina olevat lääkärivirat pyritään täyttämään mahdollisuuksien mukaan julkisen haun kautta, jolloin kyettäisiin luopumaan päivätyössä vuokralääkäritoiminnasta. Tavoitteena on, että hoidon tarpeen arvioinnin tekee pääsääntöisesti sairaanhoitaja. Yhtenä keskeisenä tavoitteena toimintojen uudelleenorganisoinnissa tulee olemaan myös lääkäri-hoitaja työparimalliin liittyvien valmisteltujen vastaanottojen edelleen kehittäminen. Toimintaa uudistetaan henkilöstörakenteen ja työnjaon avulla. Nimikemuutosten avulla henkilöstön sijoittaminen eri tehtäviin helpottuu ja toimintaa saadaan asiakaslähtöisemmäksi. Tavoitteena on muuttaa yksi terveyskeskusavustajan toimi sairaanhoitajan toimeksi. Talousarviovuonna tarkastellaan kriittisesti eri toimintoja ja jatketaan kustannusten selvittelyä eri vaihtoehtojen pohjalta. Tavoitteena on panostaa rekrytointiin, jotta kuntalaisille mahdollistuu ammattitaitoisen ja asiantuntevan hoidon saaminen myös jatkossa. Henkilöstön ja toiminnan suunnittelua tehdään mm. keskittämällä kesälomat heinäkuulle. Lääkekeskuksen toiminta loppuu 31.12.2014. Liinavaatehuolto loppuu omana toimintana kesällä 2015 ja sen jälkeen palvelu ostetaan ostopalveluna. 66 Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 Työnjaon ja tehtävien päivitystä jatketaan päivystysasetuksen tuomien muutosten mukaan. Valmistaudutaan sote-uudistukseen. Tavoitteet Tavoite Vastaanotto- ja päivystystoiminnan organisointi asiakaslähtöisemmäksi Virka-aikaisen toiminnan lisääntyminen Toimenpiteet/tavoitetaso Puhelimeen vastaus % > 80 % Tehtäväkuvien päivitys ja ajankäytön määrittely eri vastuualueilla Lääkärien ja hoitajien päivävastaanottojen %osuus > 80 % kaikista käynneistä Toteutuma - kiireellisen iltavastaanoton käynnit %-osuus - päivystyskäynnit Lapuan terveyskeskuksessa (8-16) - viikonlopun käynnit Lapuan tk:ssa - päivystyskäynnit Seinäjoella Hoitotakuun edellytykset täyttyvät Tunnusluvut Lääkärit Kaikki käynnit lääkärin vastaanotolla (ml. avoterv.huolto) Em:sta käynnit päivävastaanotolla (8-16) Esh:n tasoiset tutkimukset gastroskopiat colonoskopiat ergometriat ultraäänitutkimukset uniapnea (unisalkku) Hoitajat Hoitajien vastaanotot Hoitajien toimenpiteet yht. Asiantuntijasairaanhoitajien vastaanotot: reuma astma päihdeseuranta marevan-ohjaus prick-testit siedätykset mediracer holter depressio Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 24 912 25 601 27 000 25 000 18 846 22 353 20 000 22 000 194 132 117 119 196 140 91 195 200 130 140 300 200 130 140 300 80 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 35 126 35 838 25 500 32 000 30 000 36 000 582 195 68 128 120 53 25 94 330 620 299 53 120 56 35 28 103 218 480 330 50 140 100 50 25 130 150 500 300 50 140 100 50 30 130 250 Tot 2015 Tot 2015 67 Tukipalvelut Tukipalvelut kuuluvat vastaanotto-toimenpideyksikköön ja niitä ovat fysioterapia, välinehuolto, liinavaatehuolto ja keskusvarastotoiminta. Lääkehuollon palvelut ostetaan 1.1.2015 alkaen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä kuten röntgen- ja laboratoriopalvelutkin. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Fysioterapiapalveluissa keskitytään peruspalveluiden tarjontaan eri asiakasryhmille. Hoidon toteutuksessa painotetaan potilaan omavastuuta ja itsehoidon mahdollisuuksia huomioiden eri palveluverkostot. Palveluissa huomioidaan erityisesti asiakasnäkökulma. Terveys- ja hoitosuunnitelman laadintaa tehostetaan. Lisäksi kehitetään rakenteista kirjaamista alueellisesti yhtenäiseksi ja otetaan käyttöön kirjaamisessa fysioterapianimikkeistö. Liinavaatevaraston toiminta loppuu omana toimintana uuden tehostetun palveluyksikön valmistumisen myötä. Vapautuva henkilöresurssi kohdennetaan mm. välinehuoltoon ja fysioterapian apuvälinehuoltoon. Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 Suunnitelmavuosien aikana varaudutaan toiminnan kehittämisessä vastaavan fysioterapeutin toimen muuttamiseen vastaavan fysioterapeutin viraksi ja eriyttämällä yksikkö omaksi hallinnolliseksi yksiköksi. Tavoitteet Tavoite Selkäpotilaiden hoitopolku on alueellisesti yhteneväinen Yhteistyön lisääminen eri toimijatahojen kanssa Asiakkaiden osallisuuden parantaminen strategian mukaisesti Toimenpiteet/tavoitetaso Selkäpotilaiden akuuttivastaanottoaikoja tarjolla kolmena päivänä viikossa Selkäryhmän aloitus Osallistutaan uuden tehostetun palveluasumisen yksikön ja terveyskeskuksen kuntoutusosaston suunnitteluun Kirjaukset tehdään alueellisesti sovittujen käytäntöjen mukaan Laaditaan asiakaspalautelomake Yksikössä on asiakaspalautelaatikko Hoitotavoitteet laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa (terveys- ja hoitosuunnitelmat) Toteutuma Tunnusluvut Fysioterapian käynnit Ryhmäkäynnit osallistujat ryhmät Apuvälinelainaukset Laboratoriotutkimukset shp:n laboratorio oma toimina Tp 2012 5 089 Tp 2013 5 019 Ta 2014 5 500 Ta 2015 4 000 893 2 629 1 118 194 2 583 200 2 850 200 2 500 102 219 10 808 103 053 3 251 100 000 5 000 Tot 2015 68 AVOTERVEYDENHUOLTO Palvelukuvaus Avoterveydenhuoltoon sisältyy äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolapalvelut, lastenneuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut, aikuisvastaanottopalvelut, terveyskasvatus, matkailijoiden rokotusvastaanotto ja kuulonhuoltopalvelut. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan sekä lastenneuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon toiminnan kehittämistä jatketaan ja huomio kiinnitetään asetusten mukaisten tarkastusten toteuttamiseen. Tavoitteena on, että normaalien synnytysten jälkitarkastukset toteutetaan talousarviovuodesta 2015 alkaen tehtävänsiirtona lääkäriltä terveydenhoitaja/kätilölle. Nyt toiminta on ollut kokeiluluonteista. Näin vapautetaan lääkäriaikoja muuhun vastaanottotyöhön. Lisäksi suunnitelmissa on, että perhesuunnitteluneuvolan asiakasrajaukset poistetaan, jotta palveluja voidaan tarjota tasa-arvoisesti kaikille lapualaisille. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan poikkihallinnollisuutta lisäämällä ja painopistettä suunnataan riskiryhmiin. Tavoitteena on työnhakijoiden terveyspalvelujen kehittäminen sekä aikuisvastaanoton painopisteen suuntaaminen kohti kansanterveyshoitajamallia. Lisäksi tavoitteena on, että kyläneuvoloiden lähipalvelut säilyvät ennallaan. Avoterveydenhuollon tilastointi on muuttunut organisaatiomuutoksen, AvoHilmo-tilastointijärjestelmän ja eArkistoon liittymisen myötä. Tavoitteena on, että talousarviovuoden 2015 aikana tilastointi saadaan alueellisesti yhteneväiseksi ja näin myös vertailtavaksi. Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 Moniammatillisen yhteistyön lisääntyminen perhekeskustoiminnan kehittymisen ja neuvolan perhetyön vakiintumisen myötä. Osallistuminen Yllinpuiston neuvolan tilojen peruskorjauksen tai korvaavien tilojen suunnitteluun sekä Alangon alueen koulukeskuksen terveydenhoitotilojen tilasuunnitteluun. Tavoitteet Tavoite Eri toimintasektorien palvelujen kehittäminen Työnhakijoiden terveystarkastustoiminnan laajentaminen Toimenpiteet/tavoitetaso Säännöllisten synnytysten jälkitarkastukset tekee tehtävänsiirtokoulutuksen saanut th/kätilö Perehdytysoppaiden ajantasaistaminen Tilastointi on yhteneväistä (AvoHilmo) Terveyspalveluja tarjotaan kaikille halukkaille työnhakijoille Toteutuma 69 Tunnusluvut Avoterveydenhuollon käynnit yhteensä Äitiysneuvolakäynnit Perhesuunnitteluneuvolakäynnit Yläkoulun käynnit Lastenneuvolakäynnit Kouluterveydenhuolto (ala- ja yläkoulu) Opiskelijaterveydenhuollon käynnit (lukio, Sedu, Kr.opisto) Muut neuvolakäynnit Naisten joukkotarkastukset Kausi-influenssarokotukset Työnhakijoiden terveystarkastukset Tp 2012 25 936 4 028 Tp 2012 2 679 2 089 2 521 Tp 2013 31 978 6 677 1 154 Tp 2013 2 089 5 164 5 258 3 448 Ta 2014 30 000 5 000 7 055 982 1 400 37 3 500 3 615 Ta 2014 2 650 2 650 2 550 Ta 2015 32 000 6 650 1 300 Ta 2015 2 650 5 100 5 250 3 450 Tot 2015 Tot 2015 7 000 950 1 400 50 HAMMASHUOLTO Palvelukuvaus Hammashuolto ylläpitää ja edistää suun terveyttä tarjoamalla riittävät hammashoitopalvelut ja järjestämällä ennaltaehkäisevää toimintaa sekä vaikuttamalla elinympäristöön suun terveyttä edistävästi. Tavoitteena on ylläpitää ja edistää väestön suun terveyttä tarjoamalla laadukasta hoitoa suun alueen sairauksiin sekä tunnistaa korkean sairastumisriskin potilaat varhaisessa vaiheessa. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Hammashuolto pyritään toteuttamaan omalla henkilökunnalla. Oikomishoidon konsulttipalvelut hankitaan ostopalveluna, samoin tarvittavat vuokrahammaslääkäripalvelut. Viikonlopun ja arkipyhien särkypäivystys on järjestetty alueellisesti Seinäjoella. Iltapäivystys pyritään järjestämään alueellisena yhteistyönä sairaanhoitopiirin alueella omana toimintana. Jatketaan mukana maakunnallisessa Lakeuden Suunvuoro -projektissa. Tietotekniikan hyödyntäminen, mm. ajanvaraus netin kautta soveltuvin osin (Effican Kansalaisajanvaraus). Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 Tavoitteet Tavoite Riittävät hammashoitopalvelut kuntalaisille Reikiintymisen väheneminen Toimenpiteet/tavoitetaso Hoitotakuun toteutuminen Riskipotilaiden tunnistaminen ja motivointi, onnistunut pysäytyshoito Reikiintymistä kuvaavan D-indeksin tavoitetaso 12- vuotiailla 0,4 ja 15-vuotiaalla 1,2 Toteutuma 70 Tunnusluvut Käynnit: 0 - 17-vuotiaat Käynnit: yli 17-vuotiaat Käynnit: ulkopaikkakuntalaiset Potilasmaksutulot € Tp 2012 6 809 6 760 138 249 600 Tp 2013 6 979 7 144 119 265 557 Ta 2014 7 500 7 700 100 280 000 Ta 2015 7 500 7 700 100 280 000 Tot 2015 Vuodeosastohoito Palvelukuvaus Sairaalaosaston hoitotyön käytäntönä on laadukas hoitotyö asiakkaiden omatoimisuutta tukien. Hoito toteutetaan yhteistyössä moniammatillisen tiimin, omaisten sekä potilaan itsensä kanssa. Tavoitteena on kuntouttava ja omatoimisuutta tukeva toiminta sekä lyhyet hoitojaksot, jotka edistävät asiakkaan mahdollisimman pitkään selviytymistä omassa kodissaan omaisten ja tukipalveluiden avulla. Sairaalaosastolla järjestetään hoitoa myös kriisitilanteissa, kuten alkoholi- ja mielenterveysongelmissa sekä saattohoitoa terminaalihoidosta annettujen ohjeiden mukaan. Terveyskeskuksen hoivaosasto tarjoaa somaattisesti huonokuntoisille vanhuksille laadukasta ja yksilöllistä hoitoa, jonka tarkoituksena on tukea potilaita saavuttamaan edellytystensä mukainen hyvä terveydentila, sosiaalinen turvallisuus, toimintakyky ja omatoimisuus yhteistyössä omaisten ja sidosryhmien kanssa. Liuhtarin hoivaosasto tarjoaa vaikeasti muistihäiriöisille vanhuksille sekä somaattisesti huonokuntoisille potilaille kuntoutusta, perushoitoa ja hoivaa omatoimisuutta tukien. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Sairaalaosasto Sairaalaosasto keskittyy lyhytaikaiseen ja kuntouttavaan hoitoon. Osastolla pystytään toteuttamaan hoidollisesti yhä vaativampia hoitoja. Myös katkaisuhoito toteutetaan sairaalaosastolla. Sairaalaosastolla jatketaan tehostettua kotisairaanhoitoa (kotisairaala-malli) yhteistyössä kotihoidon kanssa. Tarkoituksena on pystyä hoitamaan vaativat lääkehoidot asiakkaan kotona sekä mahdollistaa saattohoidon antaminen kotiin. Toimintavuoden aikana suunnitellaan hoiva-osastolta vapautuvien tilojen optimaalista käyttötarkoitusta ja sairaalaosaston laajentumista kahteen kerrokseen. Hoivaosastolta vapautuvat tilat antavat mahdollisuuden nykysuositusten mukaisiin 1-2 hengen huoneisiin. Uudenlaisella huonejaolla ehkäistään infektioiden leviämistä ja mahdollistetaan laadukkaampi saattohoitohoito osastolla. Lisäksi tilat mahdollistavat suositusten mukaisesti kuntoutuspotilaiden sijoittamiseen eri kerrokseen/ eri osaan yksikköä. Terveyskeskus keskittyy tulevaisuudessa vain akuutti- ja kuntoutuspotilaiden hoitoon. Hoivaosastot Terveyskeskuksen hoivaosastot lakkautetaan mukaisesti vuoden 2015 aikana. Tavoitteena on, että kaikki terveyskeskuksen hoivaosastoilla hoidetut potilaat siirtyvät tehostetun palveluasumisen asukkaiksi uuden tehostetun palveluasumisen yksikön valmistumisen myötä. Uuden toiminnan suunnittelu ja organisointi on tärkein kehittämisen kohde ja 71 painopistealue vuonna 2015. Toimintavuoden aikana tavoitteena on osaamisen lisääminen nimikemuutosten avulla. Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 Tavoitteena on, että suunnitelmakaudella yksi sairaalaosaston lähihoitajan toimi muutetaan sairaanhoitajan toimeksi, jotta mahdollistetaan sairaanhoidollinen osaaminen kahdessa eri kerroksessa. Tavoitteet Tavoite Hyvin toimiva ja monialainen kuntoutusyksikkö akuuttiosaston yhteyteen Potilasturvallisuuden lisääminen sairaalaosaston laajentumisen yhteydessä Terveyskeskuksen laitospaikkojen lakkauttaminen Toimenpiteet/tavoitetaso Monialaisen suunnittelutyöryhmän perustaminen, joka päävastuussa kuntoutusyksikön suunnittelusta Kuntoutus- ja akuuttisairaanhoitopaikkojen määrä vastaa valtakunnallisia suosituksia Sprinklausjärjestelmä molempiin kerroksiin Hoitajakutsujärjestelmän uusiminen Jäähdyttävä ilmastointi Toteutetaan siivoustyön mitoitus Henkilöstö osallistuu uuden tehostetun palveluasumisen yksikön toiminnan suunnitteluun ja valmistautunut organisaatiomuutokseen Tarvittavat nimikemuutokset osaamisen lisäämiseksi Toteutuma Tunnusluvut Sairaalaosasto Hoitopäivät Paikkaluku Käyttöaste Keskim. hoitoaika pv Sisäänkirjoitetut Hoivaosasto Hoitopäivät Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 8 765 28 85 8 1 062 9 154 28 89 9 1 011 9 000 28 88 9 1 000 9 100 28 89 9 1 100 8 960 9 108 9 000 Tot 2015 6 750 (1-9/2015) Paikkaluku Liuhtarin hoivaosasto Hoitopäivät 25 25 25 5 250 4 573 4 000 25 3 500 (1-9/2015) Paikkaluku 24->12 12->13 12 13 Erikoissairaanhoito Palvelukuvaus Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tuottaa pääosin oikean hoidon porrastuksen mukaiset erikoissairaanhoidon palvelut sekä perusterveydenhuollon laboratorio- ja radiologiapalvelut. Suunnitteilla on myös apteekkipalveluiden siirtäminen sairaanhoito. piirin tuottamaksi. Yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan entiseen tapaan psykoterapiapalveluita ja kokonaistaloudellisesti edullisia diagnostisia tutkimuksia, jotka mahdollistavat potilaan tutkimista perusterveydenhuollon puolella. 72 Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Toiminnan lähtökohtana on, että potilaat pystytään vastaanottamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Tavoitteena on myös, että potilaat tutkitaan ja hoidetaan mahdollisimman pitkälle omassa terveyskeskuksessa, koska terveyskeskuksessa on toiminnan edellyttämää osaamista erikoissairaanhoidon tasoisten tutkimusten tekemiseen. Uutena tutkimustoimintana vuonna 2014 aloitettua ja kustannuksia hillitsevää unipatjarekisteröintitutkimustoimintaa jatketaan erikoissairaanhoidon edellyttämällä tavalla edelleen. Päivystysasetuksen perusteella virka-ajan ulkopuolinen päivystys loppuu Lapualla, koska virka-ajan ulkopuolella ei ole saatavissa laboratorio- ja röntgenpalveluita. Terveyskeskuksessa jatketaan kuitenkin vastaanottotoimintaa arkisin klo 20 saakka ja viikonloppuisin erikseen sovittavalla tavalla. Sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön (Aksila) yhtenä tehtävänä on hoitopolkujen kehittäminen. Hoitopolkuja laaditaan suurista, paljon kustannuksia aiheuttavista sairausryhmistä, yhteistyössä perusterveydenhuollon yksikön, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa. Toimintavuonna vähennetään terveyskeskuksessa toimineiden konsultoivien erikoislääkäreiden määrää gynekologian ja diabetologian osalta. Terveyskeskuksen omasta apteekkitoiminnasta luovutaan ja apteekkitoiminta järjestetään keskussairaalan tuottamana. Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 SoTe-alueratkaisut tulevat linjaamaan suunnitelmavuotta 2016 ja erityisen voimakkaasti suunnitelmavuotta 2017, jolloin palveluiden järjestämisvastuu siirtyy SoTe-alueelle. Tavoitteet Tavoite Hoidon porrastuksen toteutuminen Kustannusten pitäminen kohtuullisella tasolla Toimenpiteet/tavoitetaso Toiminnan tehokkuus ja viiveettömyys potilassiirroissa Oman toiminnan tehokas käyttö diagnostisissa tutkimuksissa Toteutuma Tunnusluvut Erikoissairaanhoidon menot yhteensä Erikoissairaanhoidon menot €/as Perusterveydenhuollon nettomenot €/as Terveydenhuollon kokonaismenot (netto) €/as Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 15 544 010 1 061 633 17 524 908 1 192 632 17 800 000 1 229 614 17 800 000 1 212 558 1 694 1 824 1 843 1 769 Lapuan osuudet E-P:n shp:n käyttömenohin €/as Jäsenkuntien maksuosuudet E-P:n shp:n käyttömenoihin €/as Tot 2015 2009 971 2010 913 2011 1 053 2012 1 045 2013 1 195 978 970 1 054 1 068 1 184 73 Tekninen keskus Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta 74 TALOUSARVIO TA 2014 TA 2015 TEKNINEN LAUTAKUNTA 5 094 300 630 000 -10 948 700 -5 224 400 TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 5 349 800 516 500 -10 863 000 -4 996 700 TALOUSARVIO TA 2014 TA 2015 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 102 300 TOIMINTATUOTOT -300 900 TOIMINTAKULUT -198 600 TOIMINTAKATE 104 300 -303 600 -199 300 75 Tekninen lautakunta Tavoitteet 1. Tekninen lautakunta ja yleispalvelut Palvelukuvaus Tekninen lautakunta huolehtii teknisistä palveluista. Hallinto- ja yleispalvelut sisältävät päätöksenteon, kirjaamisen ja arkistoinnin, toimistopalvelut sekä osan osto- ja myyntireskontrasta. Yleispalveluissa hoidetaan myös puutarhapalstojen, venepaikkojen ja asuntovaunupaikkojen varaaminen ja vuokraus. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Yhteiskunnan taloudellinen tila ja siitä tulevat seurannaisvaikutukset aiheuttavat kovia haasteita palvelutuotantoon. Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 Talousarviovuoden kehittämistyö jatkuu. Tavoitteet Tavoite Oikea palvelutaso ja terve talous Toimenpiteet/tavoitetaso Vuoden 2015 budjettitason toteuttaminen Toteutuma Tunnusluvut Tekninen lautakunta Kokousten määrä Päätökset, kpl Viranhaltijapäätökset Tekninen johtaja Kunnallistekniikan päällikkö Rakennuspäällikkö Kaupungingeodeetti Maankäyttöinsinööri Kiinteistöpäällikkö Asuntosihteeri Tp 2012 19 218 Tp 2013 22 255 TA 2014 22 255 74 17 12 19 93 12 204 70 20 20 25 85 10 170 70 20 20 25 85 10 170 TA 2015 Tot 2015 2. Atk-palvelut Palvelukuvaus Atk-osasto vastaa kaupungin fyysisestä atk-ympäristöstä. Palvelu sisältää ulkoiset tiedonsiirtoyhteydet ja sisäisen hallintoverkon. Hallintoverkkoon kuuluu palvelinympäristö, fyysiset atk-laitteet (työasemat, tulostimet, puhelimet) installointeineen, tietoturvan järjestäminen ja palvelinten varmuuskopiointi sekä tiettyjen pääohjelmistojen päivityspalvelu. Palvelinympäristö pidetään jatkuvassa toimintakunnossa (24/365). 76 Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Kaupungin atk-laitteet ja pääohjelmistot pyritään pitämään ajanmukaisella ja realistisella tasolla. Riskitasoa pyritään minimoimaan. Vaarana on palvelutason liiallinen lasku säästöjen takia, koska monilla sektoreilla tehokkuuden nimissä lisätään tietotekniikan käyttöä, joka aiheuttaa lisäkustannuksia tukipalveluihin. Tietotekniikan käytön ohjeistusta pyritään kehittämään niin että käyttäjät olisivat paremmin tietoisia webin uhkista ja niiden torjunnasta ja tietoturvan tärkeydestä. Palvelukeskusten pääkäyttäjäverkostoa on syytä ajanmukaistaa ja vahvistaa. Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 Talousarviovuoden kehittämistyötä jatketaan. Pitemmällä aikajänteellä pyritään nopeiden ulkoisten ja kaupungin omien yksiköiden sisäisten yhteyksien saatavuutta ja palvelutarjontaa edelleen parantamaan. Käyttäjien ohjeistusta lisätään sekä uhan havaitsemisen että myös oikean ensitorjunnan osalta. Tavoitteet Tavoite Verkon ja palvelinten palvelukyky Toimenpiteet/tavoitetaso Ajassa mitattuna vähintään 99 % Toteutuma Tunnusluvut Palvelimia Työasemia Ohjelmistoja Tp 2012 21 330 80 Tp 2013 21 330 80 TA 2014 23 350 82 TA 2015 22 350 82 Tot 2015 3. Maankäyttö- ja kiinteistöpalvelut Palvelukuvaus Kaavat ja tontit Maankäytön suunnittelu sisältää kaavoitustasot maakuntakaavasta (E-P:n liitto) oman kaupungin maankäytön strategiaan, yleiskaavoitukseen ja asemakaavoitukseen saakka. Maankäytön strategia, yleis- ja asemakaavoitus tehdään kaupungin toimesta. Yleiskaavoitus tukeutuu pääosin ostopalveluun ja asemakaavojen laadinta pääosin omiin resursseihin. Joillakin asemakaavan ulkopuolisilla alueilla voidaan rakennushanke joutua arvioimaan suunnittelutarvealueen rakentamisedellytysten pohjalta. Kaupunki voi tarvittaessa erikseen vielä tarkemmin rajata suunnittelutarvealueen enintään 10 vuodeksi. Raakamaa hankitaan yleensä vapaaehtoisin kaupoin, mutta tarvittaessa lunastusmenettelyllä. Suunnitelmallinen maankäyttö edellyttää rakentamiskelpoisuuden selvittämistä ja valvontaa. Asemakaavan vahvistuttua kaupunki myy tai vuokraa tontit ja asettaa ehdot mm. rakentamisen ajoittamiselle. 77 Kiinteistönmuodostus ja kiinteistörekisteri Kaupungin viranomainen vastaa asemakaava-alueilla kiinteistöjen muodostamisesta ja niiden merkitsemisestä valtakunnalliseen kiinteistörekisteriin. Tontit lohkotaan kaupungin toimesta itsenäisiksi kiinteistöiksi ja kadut sekä puisto- ja virkistysalueet lohkotaan yleisen alueen kiinteistöiksi. Maastomittaus ja paikkatiedot Asemakaava-alueiden kiinteistöjen virallinen paikkatieto ja tarvittavat muut sijaintitiedot ylläpidetään ilmakuvauksen, laserkeilauksen ja satelliittimittausten avulla. Kiintopiste- ja korkeuspisteverkkoa sekä pohjakarttaa pidetään ajan tasalla. Kaavat, uusien rakennusten paikat ja korkeudet sekä kunnallistekniset rakenteet merkitään maastoon. Johtoverkostot kartoitetaan maastossa johtokarttoja varten. Kartat tuotetaan ja ylläpidetään yhtenevästi paikkatiedon kanssa. Virallisen asemakaavakartan lisäksi ylläpidetään useita eri teemakarttoja ja niiden yhdistelmiä, joista tärkeimmät ovat osoite- ja opaskartat. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Asemakaavoituksessa on ostopalvelun lisäksi ollut parin vuoden ajan meneillään asemakaavoitusprojekti määräaikaisen kaavoittajan voimin riittävän kapasiteetin varmistamiseksi. Vuoden 2014 kuluessa kaavoitusinsinöörin virka lakkautettiin ja kaavoittajan toimi vakinaistettiin riittävän oman palvelukapasiteetin turvaamiseksi asemakaavoituksessa. Yleiskaavoituksen resurssit pienentyvät määräaikaisen yleiskaavasuunnittelijan työsuhteen loputtua, mikä tulee vaikuttamaan yleiskaavoituksen etenemisen aikatauluihin mm. Simpsiön alueella. Paikkatietojärjestelmän kehittämistä ja sen hyväksikäyttöä ei pystytä myöskään ylläpitämään jatkossa samalla tasolla em. henkilöresurssin vähenemisen myötä. Osa ko. tehtävistä on siirrettävissä osaston muille työntekijöille. Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 Maakunnallisen kehittämisvyöhykkeen vahvistaminen on osa lähikuntien kanssa tehtävää yhteistyötä. Maatalous- ja elintarviketuotannon pysyvyyttä kehitetään osana kuntayhteistyötä ja omaa maankäytön suunnittelua. Niiden sijainti ratkaistaan osana yleiskaavatyötä. Kaupungin vetovoimaista kokonaisuutta tehostaa kaupunkikeskustan kehittäminen sekä matkailuelinkeinon kehittäminen Simpsiön alueisiin ja Vanhan Paukun kulttuurikeskukseen tukeutuen. Viestinnän ja markkinoinnin sisältöjen kehittäminen nousee entistäkin tärkeämmäksi. Innovatiivisia ratkaisuja tarvitaan uusien asukkaiden ja yritysten tavoittamiseksi. Tavoitteet Tavoite Riittävä tonttitarjonta ja -myynti Yleiskaavojen ajantasaistaminen Toimenpiteet/tavoitetaso Asuntotonttivaranto vähintään 2 v tarvetta vastaavaksi (n. 40-50 AO-tonttia) Myynti: AO-tontteja 20 kpl, muita tontteja 10 kpl / Tulot yht. 600.000 € Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön sekä Jouttikallion osayleiskaavat lainvoimaisiksi, Simpsiön osayleiskaavatyön aloitus Toteutuma 78 Tunnusluvut Maanhankinta ha Maanhankinta 1000 € Asemakaavaa ha (uudet + muutokset) Tonttijakoja kpl Rekisteröity tontteja kpl Luovutettu AO-tontteja kpl Luovutettu muita tontteja kpl Tonttien myyntitulot 1000 € Rakennuksen paikan maastoon merkintä, rakennuksia/ rakennuspaikkoja kpl Tp 2012 152 847 TP 2013 78 1410 TA 2014 70 1000 TA 2015 70 1000 26 51 50 40 14 29 23 10 992 19 33 20 7 607 15 30 25 10 700 15 25 20 8 600 158/113 109/82 140/100 100/80 Tot 2015 4. Kunnallistekniset palvelut Liikenneväylät Palvelukuvaus Liikenneväyliin kuuluvat kadut, katuviheralueet, kevyen liikenteen väylät ja muut kaupungin hallussa olevat liikenneväylät sekä niihin kuuluvat sillat, valaistukset, liikennemerkit ja -valot sekä muut ohjauslaitteet ja erityisrakenteet. Liikenneväylät ylläpidetään liikennöitävinä ympäri vuoden ja vuorokauden (24/365). Talvisaikaan kunnossapidon keskeisin tehtävä on liukkauden torjunta ja lumenauraus. Liukkauden torjuntaan käytetään hiekoitusta. Katuja ei suolata. Kaupunki omistaa ja ylläpitää katuvalaistusta kaduilla, yleisillä teillä (valtion omistamilla teillä) ja yksityisteillä. Valaistus pidetään kytkettynä 1.9. - 31.3. välisenä aikana. Yöllä valaistusta rajoitetaan ydinkeskustan muuntopiiriä lukuun ottamatta. Valaistuksen huolto hankitaan ulkoisena palveluna. Yksityistiet muodostavat yksityisten tiekuntien ja tienhoitokuntien erikseen ylläpitämän yleistä tieverkkoa täydentävän itsenäisen tieverkoston. Yksityisteiden ylläpitoa avustetaan kaupungin varoin. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Katujen, kevyen liikenteen väylien sekä muiden kaupungin hoidossa olevien teiden fyysistä rakennetta parannetaan siten, että ne vastaavat liikenteen tarpeita. Tieverkkoa kehitetään liikenneturvallisuuden parantamiseksi. (Strategia 2017 / viihtyisä elinympäristö) Katu- ja tievalaistusta ohjataan automatiikalla suurten muuntopiirien alueella. Ydinkeskustaa lukuun ottamatta tarpeetonta yöaikaista valaistusta rajoitetaan. EU:n laajuisista energiamääräyksistä johtuen valaisintyyppien uusimistyötä jatketaan erillisenä 3 vuotta kestävänä projektina. (Strategia 2017 / Terve talous, viihtyisä elinympäristö) Yksityisteiden rakenteita parannetaan investointiohjelman puitteissa. 79 Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 Talousarviovuoden kehittämistyötä jatketaan. Vuosikymmenen lopulla uusitaan projektin jälkeen jäljelle jäävät valaisimet (n. 50 % koko valaisinmäärästä). Tavoitteet Tavoite Kunnossapidon kohtuullinen taso Toimenpiteet/tavoitetaso Liukkauden torjunta ja lumen auraus: pääväylät liikennöitävässä kunnossa klo 7.00 ja muut väylät klo 12.00 mennessä Väylät ja viheralueet pidetään roskattomina ja viihtyisinä Toteutuma Investointitavoitteet käyvät ilmi investointiohjelmasta Tärkeimmät investoinnit Tunnusluvut Liikennealueet (m 2) Kevyenliikenteen väylät (m) Avustettavat yksityistiet (km) Katuvalokeskukset (kpl) Katuvalopisteet Tp 2012 730.000 35.000 333 115 4.300 Tp 2013 745.000 39.000 333 117 4.350 TA 2014 755.000 41.000 333 119 4.400 TA 2015 770.000 42.000 333 121 4.500 Tot 2015 5. Kunnallistekniset palvelut Vesihuolto Palvelukuvaus Vesihuoltolaitos on erillinen taseyksikkö kaupungin kirjanpidossa ja tuottaa palveluja erikseen määritellyn toiminta-alueen sisällä. Se huolehtii puhtaan talousveden jakelusta kiinteistöille ja kiinteistöjen talousjäteveden keräämisestä ja toimittamisesta jätevedenpuhdistamolle. Jakeluverkosto, vesisäiliöt ja paineenkorotusasemat pidetään jatkuvassa toimintakunnossa (24/365). Vesihuoltolaitoksen talousvesi hankitaan Lappavesi Oy:ltä (kaupungin osakkuusyhtiö). Jätevesi toimitetaan Lapuan Jätevesi Oy:lle (kaupungin tytäryhtiö). Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Toimintavarmaa vesihuoltoa kehitetään edelleen verkostojen, paineenkorotusasemien, pumppaamojen ja vesisäiliöiden jatkuvalla kunnossapidolla. Automaation osuutta lisätään. Vesihuoltoa laajennetaan uusille asemakaava-alueille. Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa rakennetaan kyläalueille vuosittain kaupunginvaltuuston vuonna 2009 tekemän toiminta-aluepäätöksen perusteella. Laitoksen ylijäämää kasvatetaan 100.000 €. (Strategia 2017 / Terve talous) Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 Vesihuollon laajentumista jatketaan sekä puhtaan veden että jätevesiverkoston osalta. 80 Tavoitteet Tavoite Vesihuoltoverkosto jatkuvassa toimintakunnossa Vuotoveden minimointi Talous Toimenpiteet/tavoitetaso Käyttökatkosten pituus enintään 6 tuntia kerrallaan Puhdas vesi: Alle 7 % ostetun veden määrästä Jätevesi: Alle noin 300.000 m3 /v Ylijäämän lisäys 100.000 € Toteutuma Tunnusluvut Puhdas vesi Vesijohtoverkosto (km) Liittymien lukumäärä (kpl) Vuotovesi (%) Liittymismaksu (€/m³, alv 0 %) Kulutusmaksu (€/m³, alv 0 %) Tp 2012 183 3.120 5 1.250 1,18 Tp 2013 185 3.150 5 1.300 1,23 TA 2014 187 3.200 5 1.350 1,27 TA 2015 190 3.300 7 1.350 1,30 Tot 2015 Jätevesi Jätevesiverkosto (km) Liittymien lukumäärä (kpl) Vuotovesi (%) Liittymismaksu norm. /haja (€, alv 0 %) Kulutusmaksu (€/m³, alv 0 %) Tp 2012 200 3.000 50 2.900/ 4.000 2,42 Tp 2013 220 3.150 50 3.000/ 4.300 2,52 TA 2014 240 3.300 50 3.100/ 4.400 2,62 TA 2015 270 3.500 50 3.100 4.400 2,67 Tot 2015 6. Kunnallistekniset palvelut Jätehuolto Palvelukuvaus Kiinteistöjen jätteiden keräilyn järjestämisvastuu on kunnilla. Etelä-Pohjanmaan alueella jätehuollon viranomaistehtävät on keskitetty kuntien yhteisestä sopimuksesta Ilmajoen kunnan jätelautakunnalle, jossa on alueen kuntien edustajia jäseninä. Käytännön toteutuksessa alueen kunnat ovat yhdistäneet voimavaransa perustamalla Lakeuden Etappi Oy:n, joka kuntien puolesta huolehtii jätteiden keräilystä ja käsittelystä (ns. kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Kunkin kunnan omaksi tehtäväksi on jäänyt vanhojen käytöstä poistettujen kaatopaikkojen jälkihoito. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Hahtomaan kaatopaikan tarkkailua jatketaan yhteishankintana. Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 Hahtomaan kaatopaikan tarkkailua jatketaan yhteishankintana. 81 7. Asunto- ja tilapalvelu Palvelukuvaus Toimitilat, muut rakennetut tilat ja piha-alueet Kaupunki omistaa omat toimitilansa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sekä Teorantie 3:n ja Sahankartanon kerrostalot ja muutamia asuinrakennuksia. Kaupungin omistamien toimitilojen ja asuntojen ylläpito hoidetaan keskitetysti. Ylläpitoon kuuluu kiinteistönhuolto LVIA-laitteistoineen, rakennusautomaatio, piha-alueiden hoito, normaali jätehuolto ja kunnossapitoon liittyvät korjaukset. Kiinteistöjen energiat on kilpailutettu sähkön ja öljyn osalta, muita energialähteitä kiinteistöissä ovat aurinko-, maa-, alue- ja kaukolämpö. Tilat ylläpidetään jatkuvassa toimintakunnossa (24/365). Asuntoja tilapalvelu huolehtii kiinteistön omistajan velvoitteista ja siitä näkökulmasta arvioi ylläpidon tasoa sekä kunnossapidon- ja peruskorjausten tarvetta. Palvelukeskuksilta ei peritä vuokria. Kukin palvelukeskus on omien toimitilojensa haltija. Haltija on oikeutettu luovuttamaan tiloja tilapäisesti kolmannen osapuolen muuhunkin kuin oman toimialansa mukaiseen käyttöön ja kantamaan käytöstä vuokraa tai käyttökorvausta (esim. iltakäytöt). Palvelukeskusten käyttöön on vuokrattuna yksittäisiä huoneistoja esim. kiinteistöyhtiöiltä. Kukin palvelukeskus huolehtii näiden tilojen kuluista. Teollisuus- ja yritystilat sekä elinkeinon harjoittamiseen tarkoitetut tilat on vuokrattu yrityksille. Rakennusten ikääntyessä ylläpidon kustannukset kasvavat kunnossapitotarpeen lisääntyessä. Lykkääntyvät peruskorjaukset ja kunnossapitoresurssien niukkuus pahentavat tätä ongelmaa ja synnyttävät kiinteistömassaan enentyvästi kasvavaa huolto- ja energiakulua; ”kestävyysvajetta”. Käyttökulujen lisääntyessä elinkaaren arvioinnilla on olennainen merkitys järkevän kiinteistönpidon kannalta. Tekninen kunnossapitotarve arvioidaan keskitetysti teknisen keskuksen toimesta ja peruskorjaustarpeet pyritään esittämään vuosittaisissa talousarvioissa. Irtaimiston hankinta ja huolto sekä siirrot kuuluvat kunkin palvelukeskuksen omaan toimintaan. Tilojen siivouksesta on 1.1.2014 alkaen vastannut hallintokeskus. Asunnot, julkinen asuntorahoitus sekä asunto- ja kiinteistöyhtiöt Pääosa kaupungin omistamasta asuntokannasta on kaupungin määräysvallassa olevien aravarahoituksella rakennettujen kaupungin tytäryhtiöiden omistuksessa. Ne ovat edelleen pääosin aravalainsäädännön mukaisten rajoitusten alaisia. Ylläpito hankitaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Asumiskäytössä on lisäksi koulujen yhteydessä olevia asuntoja. Koulujen asuntojen määrä on voimakkaasti vähentynyt opetustyön tilatarpeiden lisäännyttyä. Valtion korjaus- ja energia-avustusjärjestelmästä on kasvanut monipuolinen 12 eri avustusmuotoa sisältävä järjestelmä. Valtion aravalainoitukseen kuuluvien asuntolainojen perintä ja mahdollisten velkajärjestelylainojen perintä kuuluu kaupungin vastuulle. 82 Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Rakennusten perusparantamisen tarve ei näytä lähitulevaisuudessa laantumisen merkkejä. Prioriteettitarkastelua varten tarvitaan entistä laajempi ja pitkäjänteisempi perusparannus- ja rakentamisohjelma. Lopullisen käyttötarpeen ja omistuspohjan selkiytyminen mahdollistaa pitkäjänteisen kehittämisen. Arviointityö kestänee koko suunnitelmakauden. Toiminnan kehittämistä ja taloudellisuuden parantamista palvelevat mm. ilmastostrategiahanke ja kunta-alan energiatehokkuussopimukset. Energiatehokkuussopimukset edellyttävät tehostamistoimia kaupungin energiankäytössä ja niillä tavoitellaan 9 % säästöä vuoteen 2016 mennessä, mikä merkitsee vuositasolla noin 130.000 €. Taloyhtiöiden fuusiohanke on meneillään ja toteutunee 2015. Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 Perusparantamisohjelmien laadintaa ja energiankäytön tehostamista jatketaan. Organisaatiorakenteen selkeyttäminen ja kiinteistönhuollon pitkäjänteinen kehittäminen nousee vaikutuksiltaan tärkeäksi kehittämisalueeksi. Kiinteistönhuollon tehtävien erikoistuminen vaatii myös toimenkuvien erikoistamista. Pitkällä tähtäimellä kiinteistönhuollon henkilöstö erikoistuisi perustehtävien lisäksi eri tehtäväalueisiin. Tavoitteet Tavoite Kiinteistöjen edulliset käyttökustannukset Arava- ja vapaarahoitteiset asunnot Toimenpiteet/tavoitetaso Kaikkien rakennusten keskiarvo max. 3,15 €/m²/kk (alv 0 %) 86 % vuokraustaso Toteutuma Tunnusluvut Käyttökustannukset (€/m²/kk) alv 0 % (ilman siivousta) Hallinto 1 (kivirak.) 56 579 Hallinto 2 (puurak.) 11 678 Vapaa-ajanrakennukset 6 962 Asuinrakennukset 9 986 Tuotantorakennukset 12 542 Muut kiint. (osakkeet) 3 259 Yhteensä 101 006 Vuokra-asuntokanta Kaupungin yhtiöiden arava-asuntoja Suoraan omistettuja arava-asuntoja Koulujen asuntoja Kaupungin omistamia osakehuoneistoja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot kaupungin vuokra-asuntokanta yhteensä Vuokra-asuntojen asukkaiden vaihtuvuus Vuokra-asuntojen käyttöaste (%) Tp 2012 Tp 2013 TA 2014 TA 2015 2,9 3,34 2,52 2,93 1,26 2,26 3,15 2,68 3,05 2,15 2,82 1,53 2,73 2,49 2,9 3,34 2,52 2,93 1,26 2,26 3,15 2,7 3,1 2,2 2,9 1,2 2,3 2,38 Tp 2012 599 54 7 Tp 2013 599 54 7 TA 2014 599 54 7 TA 2015 587 54 7 37 37 37 29 13 13 13 9 710 710 710 686 150 150 150 150 87 87 87 87 Tot 2015 alv 0% Tot 2015 83 8. Talonrakennus Palvelukuvaus Talonrakennushanke alkaa hankesuunnitelmalla, joka tarvitaan hyväksyttynä ennen luonnos- ja jatkosuunnittelun käynnistämistä. Hankesuunnitelman laatimiseen annetaan asianomaiselle hallintokunnalle tarvittavaa asiantuntija-apua. Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen suunnittelun vetovastuu siirtyy tekniseen keskukseen. Suunnittelu sisältää tehtävät perusselvitykset, luonnossuunnittelun ja erikoissuunnittelun. Luonnosvaiheiden jälkeen seuraa tarkempi suunnittelu, erikoissuunnitelmat, urakka-asiakirjat ja työpiirustukset. Hyväksyttyjen suunnitelmien ja urakka-asiakirjojen jälkeen käynnistetään rakentamisprosessi, johon sisältyy urakkatarjousten pyytäminen, tarjousten käsittely, urakoitsijoiden valinta ja rakentaminen. Kilpailutus kestää lyhimmilläänkin 2-3 kuukautta hankintalain määräyksistä johtuen. Rakennuttajan velvollisuutena on luoda tai hankkia hankekohtainen turvallisuusasiakirja ja rakennuttajan on nimettävä hankkeen turvallisuuskoordinaattori, joka valvoo kohteeseen laadittavan turvallisuussuunnitelman toteutumista. Turvallisuuskoordinaattori ei saa olla urakoitsijan palveluksessa. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Rakennusten perusparantamisen ja uudisrakentamisen prioriteettitarkastelua varten tarvitaan entistä laajempi ja pitkäjänteisempi perusparannus- ja rakentamisohjelma. Arviointityö kestänee koko suunnitelmakauden. Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 Perusparannus- ja rakentamisohjelman kehittämistä jatketaan. Investointihankkeita jatketaan. Investointitavoitteet käyvät ilmi investointiohjelmasta Tärkeimmät investoinnit Tunnusluvut Talonrakennusinv. milj. € Tp 2012 5,1 Tp 2013 5,6 TA 2014 5,1 TA 2015 investointiohjelma Tot 2015 9. Viherlaitos Palvelukuvaus Puistot, torit, viheralueet, katuviheralueet, kaupungin toimitilojen pihat ja kaupungin omistamat vesistöalueet sekä eräät erityisalueet rakennetaan ja ylläpidetään viherlaitoksen toimesta. Osa puistoista on leikkipuistoja, mutta myös monissa muissa puistoissa on kiinteästi asennettuja lasten leikkivälineitä. Kaikki ulkoleikkipaikat hoidetaan EUlainsäädännön asettaman standardin mukaisesti, noudattaen siinä tarkoin määriteltyjä turvallisuusnormeja. Viherlaitos huolehtii myös katujen kesänaikaisesta puhtaanapidosta. 84 Erityiskohteita, joilla on merkitystä palvelurakenteen osana ja kaupungin vetovoiman kasvattajana ylläpidetään kullekin kohteelle annetun hoitoluokituksen tai kohteen ominaistarpeen mukaan. Tällaisia erityiskohteita ovat mm. perinnekasvipuisto, jonne on istutettu perinteistä kasvibiotooppia noudattavaa kasvilajistoa, Alanurmon puulajipuisto sekä merkittävimpänä toukokuun alusta syyskuun loppuun yleisölle avoinna oleva Jokilaakson matkailupuutarha. Lisäksi asukkaille on vuokrattavana keväällä kylvökuntoon valmistettuja puutarhapalstoja sekä venelaitureita Hirvijärveltä. Hirvijärven leirikeskuksen lähialueella sijaitsevia asuntovaunupaikkoja vuokrataan vuodeksi kerrallaan ja 2011 alkaen on vuokrattu myös rakennusluvan edellyttäviä siirrettävien sokkelittomien loma-asuntojen paikkoja. Lisäksi Lapuanjoen varrella on asukkaiden käyttöön tarjolla venerantoja, venelaitureita ja matonpesupaikka. Muistomerkkialueet ovat osa menneisyyttä, ja näitä vaalitaan huolella. Kaupungin omistamia uimarantoja on Saarenkankaalla, Ruhassa, Hirvijärvellä ja Kauhajärvellä. Uusimpana palveluna on Luonto-Simpsiön alueelle EU-tuella rakennettu ulkoilureittiverkosto. Metsien hoito käsittää kaupungin omistamien talousmetsien hoidon, lannoitukset, ojitukset, metsätiestön ja puutavaran hakkuun. Metsien hoitopalvelut on hankittu ulkoisena palveluna Metsähoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaalta pitkäaikaisen yhteistyön muodossa. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Viherlaitoksen kunnossapidon työmaatukikohta on siirtynyt vanhan emäntäkoulun tiloihin, mutta koneiden pesu ja säilytys on vanhan keskusvaraston karhutallin tiloissa. Viherrakentamisen työntekijät käyttävät tukikohtanaan vanhaa matkahuoltoa. Viherlaitokselta puuttuu tällä hetkellä soveltuvat tilat kalusteiden yms. kunnossapitoon ja korjaamiseen. Taloudellisen tuloksen saavuttamiseksi toiminnan vaatimien tilojen pysyvä järjestely ydinkeskustan alueelle on edelleen keskeinen tavoite viherpalvelujen kannalta. Hoitoluokitusta tarkistetaan. Perinnepuiston merkitystä ja hoidon tasoa arvioidaan uudelleen. Hirvijärven leiri- ja oheisalueiden toimintojen selkiyttäminen tarvitsee edelleen uutta ohjeistusta. Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 Viheralueluokituksen saaminen kaupunkilaisten käyttöön internetin kautta on edelleen tavoitteena. Tavoitteet Tavoite Viheralueiden hyvä hoidon taso (Strategia 2017 / viihtyisä elinympäristö) Päiväkotien ja koulujen leikkialueiden turvallisuuden lisääminen Toimenpiteet/tavoitetaso Ylläpito hoitoluokituksen mukaisella tasolla Leikkikenttien saattaminen EUnormien mukaisiksi Toteutuma 85 Tunnusluvut Tp 2012 Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Tot 2015 Rakennetut puistot (A1, A2, A3) 61 (100) valtakunnallisen hoitoluokituksen 59 (95) 60 (99) 61 (100) mukaisessa kunnossa; ha, (kpl) 29 29 Muut yleiset alueet, ha 13* 29 Rakennetut katuviheralueet, ha 36 37 25* 36 59 59 Piha-alueet, ha 40* 58 49 49 Puistometsät, ha 29 31 Kiinteistöjen leikkikentät, kpl 29 40 40 Puisto- ja uimaranta- leikkikentät, kpl 33 40 Jokilaakson matkailupuutarha ja 2 2 2 2 kouluympäristö, ha 15 16 Rantalaiturit, kpl 14 15 4700 Metsähakkuut, k-m3 2500 6000 3 3 Näkö- ja lintutornit, kpl 3 3 25 25 Puutarhapalstat, kpl 25 25 31 31 Hirvijärvi: asuntovaunupaikkoja kpl 31 31 (110) (75+12) (venepaikkoja + laituripaikkoja kpl) (110) (110) 3 (+3) 3(+3) Uimarannat, kpl 3 (+3) 3 (+3) 1 1 Lapuanjoen suihkulähde, kpl 1 1 0,1 (1) 0,1 (1) Skeittipaikka ha (kpl) 0,1 (1) 0,1 (1) 0,7 (1) 0,7 (1) Liikennepuisto ha (kpl) 0,7 (1) 0,7 (1) *Vuoden 2011 lopulla viheralueiden perustiedot tarkistettiin ja päivitettiin digitaaliseen muotoon. Aiemmin tehty viheralueiden hoitoluokitus ei sisältänyt mm. taajamametsäalueita eikä myöskään ns. peltoalueita, joiden kohdalla hoitotöitä kuitenkin koko ajan suoritetaan. Suuruusluokkamuutos eräiden tunnuslukujen kohdalla johtuu em. tiedon ajantasaistamisesta. 10. Pelastuspalvelut varautuminen ja väestönsuojelu Palvelukuvaus Pelastuslaitos Pelastuspalvelut tuotetaan pelastuslain ja kuntien välisen sopimuksen perusteella Seinäjoen kaupungin toimesta (Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos). Viranomaisvastuusta, muista lakimääräisistä velvoitteista ja pelastuslaitoksen ohjaamisesta huolehtii EteläPohjanmaan kuntien yhteinen johtokunta, joka toimii Seinäjoen kaupungin organisaatiossa. Varautuminen ja väestönsuojelu Kukin palvelukeskus vastaa omasta varautumisestaan erityistilanteiden ja poikkeusolojen varalle. Tekninen keskus koordinoi Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitoksen ja kaupungin yhteistyötä. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Tiukan talouden ylläpitäminen. Suunnitelmavuodet 2016 - 2017 Varautumista ja turvallisuussuunnittelua kehitetään. Tunnusluvut Aluepelastuslaitos, Lapuan maksuosuus, € Tp 2012 1.143.200 Tp 2013 1.168.587 TA 2014 1.212.056 TA 2015 1.220.000 Tot 2015 86 Ympäristölautakunta Yleistä Teknisessä keskuksessa on tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta. Ympäristölautakunta huolehtii niistä tehtävistä, mitkä lainsäädännössä on määrätty rakennuslautakunnalle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi ympäristölautakunta huolehtii tehtävistä, jotka johtosäännöllä on määrätty ympäristölautakunnalle. Ympäristölautakunnan vastuualue jakautuu pääkohdittain seuraavasti: Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu 1. Rakennusvalvonta Palvelukuvaus Rakentamisesta ja maankäytöstä annetun lain mukaan kunnan on huolehdittava mm. rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Näistä tehtävistä huolehtii kunnan rakennusvalvontaviranomainen, ympäristölautakunta. Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa kaavojen noudattamista, huolehtia rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä sekä osaltaan valvoa rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa siten kuin siitä säädellään. Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa tai sen nojalla säädetään tai määrätään. Lisäksi on huolehdittava myös kunnassa tarvittavasta rakentamisen yleisestä ohjauksesta ja neuvonnasta. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Rakennusvalvontaviranomaisen tehtäviä on kehitetty delegoimalla päätösvaltaa ympäristölautakunnan alaiselle viranhaltijalle, mikä on tuonut joustavuutta asioiden käsittelyyn ja tehostanut toimintoa. Muuttuvaa ja lisääntyvää lainsäädäntöä seurataan ja delegoidaan edelleen päätösvaltaa siltä osin kuin se on tarpeen toiminnan kehittämiseksi. Henkilöstöresursseja suunnataan erityisesti rakennuskohteiden suunnittelun ohjaukseen ja neuvontaan sekä rakennustyön aloituskokoukseen ns. kertarakentajien osalta kuin myös pyritään vaikuttamaan rakennuksen ja sen ympäristön kunnossapitoon ottaen huomioon tontin tai rakennuspaikan sijainti ja siitä johtuva merkitys yleiselle ympäristökuvalle. 87 Suunnitelmavuodet 2016 - 2018 Talousarviovuoden kehittämistyötä jatketaan suunnitelmakaudella. Tulevien palvelujen kehittämiseen vaikuttaa olennaisesti alati muuttuva lainsäädäntö ja sen mukanaan tuomat uudet tehtävät. Tavoitteet Tavoite Vaikuttaa rakennuksen ja rakennetun ympäristön kunnossapitoon Rakennustyön vaiheen toteaminen määräaikaan mennessä aloittamattomille ja keskeneräisille rakennushankkeille Toimenpiteet/tavoitetaso Katselmukset koskien rakennetun ympäristön hoitoa ottaen huomioon tontin tai rakennuspaikan sijainti ja siitä johtuva merkitys yleiselle ympäristökuvalle Katselmusten suorittaminen ko. kohteille ja rakennusrekisterin saattaminen ajan tasalle Toteutuma Tunnusluvut Rakennusvalvonta-asioiden käsittely ympäristölautakunnassa Myönnetyt rakennusluvat Valmistuneet rakennukset Valmistuneet asuinhuoneistot Katselmukset Viranhaltijapäätökset Tp 2012 48 Tp 2013 56 273 389 211 265 281 126 1100 1100 594 547 Ta 2014 Ta 2015 Tot 2015 2. Ympäristönsuojelu Palvelukuvaus Kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain mukaan kunnan tulee alueellaan valvoa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät ympäristönsuojelun valvomiseksi ja edistämiseksi kunnassa on määritelty em. laissa. Ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on huolehtia sen hoidettaviksi laissa tai lain nojalla annetuissa valtioneuvoston asetuksissa ja päätöksissä säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on säädetty tai määrätty tehtäviä ympäristönsuojelulain, vesilain, jätelain, vesihuoltolain, maastoliikennelain ja vesiliikennelain nojalla. Lisäksi johtosäännöllä on määrätty tehtäviä maa-aineslain ja luonnonsuojelulain nojalla. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tulee huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelun suunnittelusta ja kehittämisestä, ympäristön tilan seurannasta sekä ympäristönsuojelua koskevasta tiedottamisesta, valistuksesta ja koulutuksesta kunnassa. Ympäristönsuojeluviranomaisen tulee osallistua ympäristönsuojelua koskevan ohjauksen ja neuvonnan järjestämiseen, antaa lausuntoja, tehdä esityksiä ja aloitteita ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista muille viranomaisille sekä edistää kunnan yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa ympäristönsuojeluasiassa. 88 Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Ympäristöviranomaisen tehtäviä on kehitetty delegoimalla päätösvaltaa ympäristölautakunnan alaiselle viranhaltijalle. Delegointi on tuonut joustavuutta asioiden käsittelyyn ja tehostanut toimintaa. Ajanmukaisuuden varmistamiseksi seurataan lainsäädännön kehittymistä ja delegoidaan päätösvaltaa siltä osin kuin se on tarpeen toiminnan kehittämiseksi. Painopiste henkilöresurssien käytössä pidetään lain mukaisten lupa- ja ilmoitusasioiden käsittelyssä. Painopistealueina valvonnassa ovat ympäristönsuojelulain ja vesihuoltolain mukainen valvonta. Erityisesti kiinnitetään huomiota viemäröityjen alueiden liittymisvelvollisuuden valvontaan. Tavoitteena on olla mukana asioiden valmisteluja suunnitteluvaiheissa siten, että asioiden ja hankkeiden mahdolliset ympäristövaikutukset eivät hidastuttaisi käytännön toteuttamista. Ympäristönsuojelun suunnittelua, kehittämistä, ympäristöntilan seurantaa ja siihen liittyviä selvityksiä sekä tutkimuksia toteutetaan hankkeiden ja yhteistyön avulla. Lapuan kaupungin ympäristöosaston hallinnoima Seinäjoen seudun ilmastostrategiahanke jatkuu vuosien 2015 - 2016 aikana, jossa laaja-alaisesti edistetään yhteistyötä Seinäjoen kaupunkiseudun kuntien kanssa kuntien ilmastovaikutusten vähentämiseksi. Hankkeessa seurataan ilmastostrategian toteutumista. Hanketta toteutetaan yhdessä asiantuntijatyöryhmien kanssa ja hankekuntiin perustetaan kuntakohtaiset energiansäästötiimit, joiden tehtävänä on edistää energiansäästötoimenpiteitä ja huolehtia kuntia koskevien tavoitteiden saavuttamisesta. Ilmastostrategiahanke vaatii ympäristönsuojelun henkilökunnan koordinointia ja osallistumista hankkeeseen kohtuullisen paljon hankkeen laajaalaisuudesta johtuen. Vuoden 2015 aikana on tarkoitus saattaa käynnissä olevia hankkeita eteenpäin ja mahdollisesti osallistua tarvittaessa yhteistyöhankkeisiin muiden kuntien kanssa. Ympäristönsuojelulla ei ole resursseja lisätä hallinnoimiensa hankkeiden määrää vuonna 2015 ilman henkilöstöresurssien lisäämistä. Ympäristönsuojelu osallistuu Lapuanjoen neuvottelukunnan ja Lapuanjokityöryhmän työskentelyyn. Lapuanjoen neuvottelukunta edistää vesistön eri käyttömuotoja ja siihen liittyen vesiensuojelua ja kalastusta sekä vesistöalueen virkistyskäyttöä ja matkailua. Neuvottelukunnan tavoitteena on lisätä eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja luoda edellytykset vetovoimaisen vesistön virkistyskäyttö-, kalastus- ja matkailukokonaisuuden kehittymiselle kokoamalla alueen voimavaroja. Vuodesta 2005 lähtien neuvottelukunta on hoitanut Lapuanjoen alueella vesienhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisia tehtäviä. Neuvottelukunta asettaa oman vesistönsä osalta hoidon tavoitteet ja valmistelee hoito-ohjelmaa. Lapuanjokityöryhmä valmistelee neuvottelukunnan käsittelyyn menevät asiat. Ympäristönsuojelu osallistuu edelleen vuonna 2015 Seinäjoen seudun ja Etelä-Pohjanmaan ympäristöviranomaisten yhteistyöhön. Seinäjoen seudun ja Etelä-Pohjanmaan ympäristöviranhaltijat kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan ajankohtaisista ympäristölainsäädäntöön liittyvistä asioista ja luomaan yhteistä tulkintakäytäntöä alueella. Lisäksi yhteistyötä tehdään Lakeuden Etappi Oy:n ja Lakeuden jätelautakunnan kanssa lainsäädännöllisissä asioissa. Ympäristönsuojelulain kokonaisuudistus on tullut voimaan 1.9.2014. Uuden ympäristönsuojelulain mukaan kunnan on laadittava säännöllistä valvontaa varten valvontasuunnitelma ja -ohjelma. Ympäristönsuojelu aloittaa valvontasuunnitelman mukaiset viranomaistarkastukset vuonna 2015. 89 Suunnitelmavuodet 2016 - 2018 Talousarviovuoden kehittämistyötä jatketaan suunnitelmakaudella. Vuosien 2015 ja 2016 palvelun kehittämisen painopisteisiin vaikuttavat lainsäädännön muutokset ja mahdolliset uudet toteutettavat hankkeet. Tavoitteet Tavoite Ympäristöluvan käsittelyaika Maa-ainesluvan käsittelyaika Ympäristölupavelvollisen toiminnan valvonnan tehostaminen Seinäjoen seudun ilmastostrategia-hankkeen toteuttaminen Valvotaan vesilaitoksen toiminta-alueella kiinteistöjen liittymistä jätevesiverkostoon Toimenpiteet/tavoitetaso 3 kk hakemuksen jättämisestä (nähtävillä 30 vrk) 3 kk hakemuksen jättämisestä (nähtävillä 30 vrk) Laitosten valvonta valvontasuunnitelman ja -ohjelman mukaisesti Ilmastostrategian seuranta ja toimenpiteiden edistäminen strategian mukaisesti sekä kuntakohtaisten ilmastotiimien perustaminen Kehotetaan kiinteistön omistajia täyttämään vesihuoltolain mukaiset velvoitteet Toteutuma Tunnusluvut Tp 2012 Tp 2013 32 111 20 3 12 57 9 2 5 123 132 137 41 22 82 115 Ympäristönsuojeluasioiden käsittely ympäristölautakunnassa Ympäristölupia koskevat päätökset Maa-ainesluvat Lausunnot Viranhaltijapäätökset Valvontakohteiden lukumäärä Toiminnassa olevien valvontakohteiden tarkastukset Kaikki tarkastukset/ paikalla käynnit Ta 2014 Ta 2015 Tot 2015 90 Konserniyhtiöt 91 Konserniyhtiöt Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja valvonnan järjestämisestä. Konsernijohdon muodostavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Kaupunginvaltuusto määrittelee omistajapolitiikan linjaukset, hyväksyy kuntalain mukaan vuosittaisissa talousarvioissa tai muutoin strategiat, toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä valvoo osaltaan niiden toteutumista. Kaupungin konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen tulee raportoida toiminnastaan kaupunginhallitukselle konserniohjeiden ja muiden talousarvion ja tilinpäätöksen laadintaa koskevien ohjeiden mukaisesti. Tytäryhteisö Lapuan Energia Oy Lapuan Jätevesi Oy Simpsiönvuori Oy Lapuan Jäähalli Oy Koy Lapuan Teora Koy Lapuan Kiviristi Koy Lapuan Miia Koy Ilkansivu Koy Peitturinpuisto Lapuan Kehitys Oy Koy Oppisoppi Koy Yllinpuisto As. Oy Lapuan Koivusato As. Oy Lapuan Myllytie 1 As. Oy Lapuan Välilänkatu 6 Lapuan taide- ja tiedesäätiö Omistusosuus 100 % 64 % 100 % 72,7 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 50,5 % 100 % 92,82 % 59,9 % 92 Konserniyhtiöiden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Lapuan Energia Oy Lapuan Energia Oy on Lapuan kaupungin 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö, jonka päätehtävänä on kaukolämmön tuotanto ja jakelu sekä sähköntuotanto. Yhtiön tavoitteena on toimintasuunnitelman mukaan asiakasmäärän lisääminen ja kaukolämmön pitäminen houkuttelevana, kilpailukykyisenä ja luotettavana lämmitysvaihtoehtona Lapuan taajamassa. Tavoitteet vuodelle 2015 Tavoitearvot Toiminnalliset tavoitteet 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Asiakkaiden kaukolämmön saanti on luotettavaa Häiriötöntä kaukolämmön jakelua Budjetoitu kaukolämmön myynniksi Budjetoitu sähköntuotannon myynniksi Asiakasmittarien kaukoluenta 100 % Öljyn osuus tuotannosta Puun ja turpeen suhde Sahalta lämmön osto 365 * 24 h/d 31.12.2015 69 000 MWh 10 500 MWh 31.12.2015 <3% 50/50 % 10 000 MWh Taloudelliset tavoitteet 1. 2. 3. 4. Liikevaihto Nettotulos Kaukolämmön hintaa korotetaan Kaukolämmön kokonaiskeskihinta 5. Budjetoidut investoinnit, suuruuden määrää verkostorakentamisen kysyntä 6. Lisälainaa 7. Lainan lyhennykset ohjelman mukaisesti 5,01 M€ 17 000 € 0,0 % enintään ETY:n keskiarvo 535 000 € vältetään? 0,5 - 1,0 M€ tavoitteena 680 652 € Laadulliset tavoitteet 1. Kaukolämmön laatu täyttää alan suositusten mukaiset laatuvaatimukset 365 * 24 h/d 2. Kaukolämpöasiakkailla on riittävä paine-ero käytettävissä min 60 kPa 93 Lapuan Jätevesi Oy Lapuan kaupungin omistusosuus Lapuan Jätevesi Oy:stä on 64 %. Yhtiön toimintaajatuksena on tarpeellisten runkoviemärien ja jäteveden puhdistuskapasiteetin hankkiminen ja ylläpitäminen Lapuan ja Nurmon alueen jätevesien asianmukaista puhdistusta varten. Puhdistamolla käsitellään myös Kuortaneen jätevedet. Tavoitteet vuodelle 2015 Toiminnalliset tavoitteet Tavoitearvo 1. Asiakkaiden jätevesien vastaanotto on luotettavaa ja häiriötöntä. 365 * 24 h/d 2. Siirtoviemäristä tai puhdistamolta ei tapahdu JV Oy:stä johtuvia ylivuotoja. 365 * 24 h/d 3. Lapuanjoen vara-alitus Poutun sillan ja pohjapadon väliin porattu. Valmis 31.10.2015 4. Puhdistamontie asfaltoitu Valmis 31.10.2015 Taloudelliset tavoitteet 1. Käyttökustannusten nousu ei ylitä alan yleistä kustannustason nousua. max 4 %/a 2. Investoinnit pysyvät budjetin raameissa. max 100.000 € Laadulliset tavoitteet 1. Puhdistettu jätevesi on vähintäänkin ympäristöluvan lupaehtojen mukaista. Lähtevä vesi täyttää lupaehdot 4/4 vuosineljänn. 94 Lapuan Jäähalli Oy Lapuan Jäähalli Oy huolehtii jääurheilupalvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä lapualaisille ja lähikuntien asukkaille. Jäähallin käytännön toimintojen pyörittämisestä vastaa Lapuan Jäähalli Oy sekä Lapuan kaupungin liikuntatoimi. 1. Toiminnalliset tavoitteet 2015 - 2017 Lapuan Jäähalli Oy:n hallinnosta ja taloudesta vastaa Lapuan Jäähalli Oy:n yhtiökokouksen valitsema hallitus. Jääurheilupalveluita tarjotaan syyskaudella 15.8. alkaen ja kevätkaudella päättyen 15.4. Jäähallin koulukäyttö alkaa syysloman jälkeen viikolla 43 jatkuen keväälle kauden loppuun saakka. Kesäaikana jäähallia tarjotaan rullakiekon, näyttelyiden ja konserttien käyttöön. 2. Laatutavoitteet 2015 - 2017 Jäähallin jään laatu, hallin siisteys sekä hallin ympäristö pidetään asiakkaita tyydyttävällä tasolla. Jään laatu pidetään korkealla tasolla. Peruskorjauksia tehdään hallissa vuosittain. 3. Määrätavoitteet 2015 - 2017 Ilta- ja viikonloppukäytön osalta tavoitteena on 1600 käyttötuntia käyttöasteen ollessa 82 %. - ilta- ja viikonloppukäytöksi lasketaan arkisin klo 14.30 - 22.00 ja viikonloppuisin klo 9.00 - 21.00 välinen aika. Koulukäytön tavoitteena on 420 käyttötuntia käyttöasteen ollessa 64 %. - koulukäytöksi lasketaan koulupäivinä klo 8.00 - 14.30 välinen aika. 4. Taloudelliset tavoitteet 2015 - 2017 Kuntien eläkevakuutuksen lainaa lyhennetään vuosittain 2 x 25.000 euroa. Lapuan kaupungin lainaa lyhennetään vuosittain 2 x 6.250 euroa. 95 Vuokrataloyhtiöt Koy Lapuan Teora Koy Lapuan Kiviristi Koy Lapuan Miia Koy Ilkansivu As Oy Lapuan Koivusato (10/7) Koy Peitturinpuisto Koy Oppisoppi As Oy Lapuan Myllytie 1(12/10) As Oy Lapuan Välilänkatu 6 (20/11) Toiminnalliset tavoitteet Vuokrataloyhtiöiden tavoitteena on Lapuan kaupungin ja sen asukkaiden ja Lapualle muuttavien asukkaiden asumispalveluiden tyydyttäminen omakustannusperiaatteella arava- ja huoneenvuokralainasäädännön mukaisesti. Toiminnassa huomioidaan omistaja, asiakkaat – asukkaat, talous, toiminta ja aloitteellisuus. Määrätavoitteet Vuokra-asuntojen keskimääräinen vuokrausasteprosentti - Ilkansivu, Peitturinpuisto, Myllytie 1, Koivusato ja Välilänkatu 6 - Miia, Teora ja Kiviristi - Oppisoppi 99 % 90 % 80 % Laatutavoitteet Asuntojen tarkastus asukkaiden vaihtuessa – asukkaiden vastuu asuntojen tärvelemisestä -> vuokravakuuden perintä asunnon korjaukseen ja siivoukseen Asumisviihtyvyys: - välitön puuttuminen häiriöasumiseen - piha-alueiden kasvillisuus, istutukset -> kasvillisuuden hoidon järkeistäminen - kunnostetaan taloyhtiöiden leikkialueet EU-määräysten mukaisiksi laaditun kuntokartoituksen mukaisessa järjestyksessä Taloudellisuustavoitteet Vuokrien tarkistus – omakustannusperiaate ja elinkustannusindeksi - tehokas vuokrien perintä – perintätoimiston perintään luottotappiot – taso alle 1,5 %:n kokonaisvuokratuotosta kilpailutus vuoden 2014/2015 aikana valmistellaan valtion lainoittamien kaupungin 100 %:sti omistamien vuokrataloyhtiöiden fuusio. 96 Investoinnit 97 98 99 100 101 102 103 104
© Copyright 2024