1. No category

Lapuan kaupungin
talousarvio 2017 ja
taloussuunnitelma 2018 - 2019
2
Sisällysluettelo
Lapuan kaupungin talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018 - 2019
Sisällysluettelo
Sivunro
4
5
7
7
8
1
2
3
Yleinen taloudellinen tilanne
Kuntatalouden näkymät
Kaupungin talouskehitys
3.1 Väestörakenne ja toimintaympäristö
3.2 Talouskehitys
4
Kaupungin talousarvio
4.1 Kaupungin visio ja strategia
4.2 Henkilöstö
11
11
11
5
Talousarvion tuloslaskelma
5.1 Käyttötalous
5.2 Kunnallisvero
5.3 Yhteisövero
5.4 Kiinteistövero
5.5 Valtionosuudet
5.6 Vuosikate, poistot ja tilikauden tulos
5.7 Rahoitussuunnitelma
5.8 Investointimenot
12
12
13
13
13
14
15
15
15
6
Talousarvion sitovuus ja seuranta
6.1
Käyttötalous
6.2
Investointiosa
6.3
Tuloslaskelma
6.4
Rahoitusosa
6.5
Käyttösuunnitelmat
6.6
Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta
19
19
19
19
19
19
20
7
Kaupunginvaltuuston asettamat yleiset periaatteet
7.1
Maksujen yleiset periaatteet
20
20
Kaupunginhallitus
Hallintokeskus
Sivistyskeskus
Perusturvakeskus
Tekninen keskus
21
21
29
53
82
Konserniyhtiöt
Investoinnit
100
106
3
Yleisperustelut
4
Yleisperustelut
1 Yleinen taloudellinen tilanne
Valtiovarainministeriön julkaiseman Taloudellisen katsaus syksy 2016 mukaan Suomen
kansantalous vuonna 2015 kasvoi 0,2 % kolmen taantumavuoden jälkeen. Kuluvana
vuonna talouskasvun ennustetaan olevan 1,1 % viime vuoteen verrattuna. Seuraavien
kahden vuoden aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan. Huolimatta hienoisesta talouden piristymisestä Suomen taloustilanne pysyy lähivuosina heikkona. Ennusteen mukaan BKT tulee olemaan vielä 2018 noin 3 % pienempi kuin vuonna 2008 ja teollisuustuotannon taso jäisi samana vuonna 2018 hieman yli viidenneksen alemmalle tasolle
kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu.
Suomen talouskasvu on viimeisten vuosien aikana ollut surkeaa ja se jää myös seuraavien parin vuoden aikana kilpailijamaita alhaisemmaksi. Ennustetun kaltaisella talouskasvu-uralla Suomen talous tulee olemaan herkkä negatiivisille shokeille ja lisäksi kasvu
ei riitä olennaisesti parantamaan työmarkkinoiden tilannetta. Hallituksen asettama työllisyystavoite ei ennusteen valossa tule toteutumaan ja pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyden nousu tulee jättämään pitkäkestoisen ongelman kansantalouteen.
Vuoden 2016 työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9 % ja vuonna 2017 sen
ennustetaan olevan 8,8 %.
Kuluttajahinnat nousevat kuluvana vuonna 0,4 %. Vuonna 2017 kuluttajahintojen nousun
ennustetaan olevan 1,1 %.
Suomen julkinen talous pysyy edelleen alijäämäisenä ennustejaksolla vuoteen 2018 sopeutustoimista huolimatta. Alijäämä kuitenkin pienenee vähitellen. Hidas kasvu ei tuota
tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja ja lisäksi julkisia menoja kasvattaa väestön ikääntyminen. Valtio on julkisen talouden sektoreista eniten alijäämäinen. Veroaste eli verojen suhde BKT:hen alenee lähivuosina. Kilpailukykysopimus laskee veroasetta
merkittävästi. Myös menoaste alenee ennusteperiodilla.
Julkinen velka suhteessa BKT:hen on kasvanut yhtäjaksoisesti jo pitkään. Velkasuhde
taittuu tilapäisesti vuosikymmenen lopussa. Julkisyhteisöjen velka ylitti vuonna 2015
EU:n perussopimuksen mukaisen 60 prosentin rajan ja velkasuhde pysyy tämän rajan
yläpuolella vuosikymmenen loppuun saakka.
Yleinen taloudellinen tilanne
(%-muutos)
Tuotanto (määrä)
Palkkasumma
Ansiotaso
Työlliset (määrä)
Inflaatio
(%-yksikköä)
Työttömyysaste
Verot/BKT
Julkiset menot/BKT
Rahoitusjäämä/BKT
Julkinen velka/Bkt
Vaihtotase/BKT
Euribor 3 kk, %
10 vuoden korko, %
2013
-0,8
0,5
2,1
-1,1
1,5
2014
-0,7
0,3
1,4
-0,4
1,0
2015
0,2
1,0
1,3
-0,4
-0,2
2016
1,1
1,7
1,2
0,4
0,4
2017
0,9
0,8
0,8
0,3
1,1
8,2
43,7
57,5
-2,6
55,4
-1,6
0,2
1,9
8,7
43,9
58,1
-3,2
59,3
-0,9
0,2
1,4
9,4
44,1
57,7
-2,8
62,6
0,1
0,0
0,7
9,0
44,3
57,4
-2,4
64,3
0,3
-0,3
0,3
8,8
43,3
56,6
-2,6
65,8
0,3
-0,3
0,4
5
2 Kuntatalouden näkymät
Valtiovarainministeriön ”Kuntatalousohjelma vuodelle 2017 syksy 2016” mukaan vuonna
2015 kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate kattoi poistoista 96 %. Kuntatalouden kirjanpidollinen tulos pieneni edellisestä vuodesta huomattavasti, mutta oli kuitenkin ennakoitua parempi. Vertailtavuus vuoteen 2014 on kuitenkin hankalaa kuntien liikelaitosten yhtiöittämisten vuoksi; yhtiöittämiset lisäsivät satunnaisia tuloja vuonna 2014.
Kunnat ovat jatkaneet toimintojensa sopeuttamista vähentämällä mm. henkilöstömenoja.
Kokonaisuutena kuntien toimintamenot ovat kehittyneet erittäin maltillisesti. Toimintamenojen kasvua on hidastanut myös maltillinen kustannustason nousu. Erityisen vaikeassa
taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyyn ei tule vuonna 2016 vuosien 2014 ja 2015 tilinpäätösten perusteella uusia kuntia.
Kireä taloustilanne on merkinnyt monissa kunnissa kunnallisverotuksen korotuksia. Vuodelle 2016 tuloveroprosenttia korotti 45 kuntaa. Korotuksia tehtiin erityisesti pienemmissä kunnissa, joten keskimääräinen kunnallisveroprosentin nousu jäi kuitenkin vähäiseksi.
Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan vuonna 2015 nousten 15,5 mrd. euroon, kasvua 0,83
mrd. euroa. Kuntien velan kasvu on perustunut pääasiassa investointien rahoittamiseen.
Vaimeasta talouskehityksestä ja monien kuntien kireästä taloustilanteesta huolimatta
kuntien nettoinvestointien arvioidaan pysyvän lähivuosina edelleen korkealla tasolla.
Kuntatalouden kokonaismenot ja -tulot kehittyvät vuosina 2016 - 2020 historiaan nähden
hyvin vaimeasti. Tilikauden tuloksen arvioidaan vahvistuvan vuosina 2016 - 2017, mutta
heikkenevän jälleen vuosikymmenen loppua kohti. Kuntataloutta vahvistavat kuntien
omat sopeutustoimet vuonna 2016 sekä hallitusohjelman suorat sopeutustoimet, jotka
painottuvat vuosiin 2016 ja 2017. Palvelutarpeen kasvu lisää kuitenkin edelleen sosiaalija terveydenhuoltomenojen kasvua.
Valtion vuoden 2017 talousarvioesityksen vero- ja maksuperustemuutokset vaikuttavat
kuntatalouteen. Muun muassa ansiotuloveroperusteita lievennetään, mikä pienentää
kunnallisveron tuottoa arviolta 64 milj. €. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisen
osuuden pienentämistä jatketaan, mikä lisää kunnallisveron tuottoa 13 milj. €. Vuonna
2017 otetaan käyttöön ns. yrittäjävähennys, jonka arvioidaan alentavan kunnallisveron
tuottoa 53 milj. €. Työllisyyden edistämiseksi myös kotitalousvähennystä korotetaan, mikä vähentää kunnallisveron tuottoa 13 milj. €.
Kilpailukykysopimuksen tukemiseksi työtulojen verotusta kevennetään yhteensä 423
milj. eurolla vuonna 2017, mikä vähentää kunnallisveron tuottoa 211 milj. eurolla. Eläketulon verotusta kevennetään yhteensä 136 milj. eurolla, josta kunnallisveron osuus on 62
milj. €. Yhteensä veroperustemuutokset alentavat kunnallisveron tuottoa nettomääräisesti 390 milj. eurolla. Nämä verotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta.
Kilpailukykysopimuksella on myös epäsuoria, työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksujen
muutoksista ja palkkasumman pienenemisestä aiheutuvia vaikutuksia kunnallisveron
tuottoon. Palkansaajien maksukorotukset lisäävät verovähennyksiä, jotka vähentävät
kunnallisveron tuottoa 356 milj. €. Näitä verotuottomenetyksiä ei kompensoida kunnille.
Hallitus on päättänyt jättää toteuttamatta varhaiskasvatusmaksujen korotukset. Pienituloisten 2-3 hengen perheiden varhaiskasvatuksen maksujen kevennykset toteutetaan.
Muutoksen seurauksena maksutuottojen arvioidaan alenevan vuositasolla 10 milj. €.
6
Kuntien valtionavut alenevat 7 % vuoden 2016 budjettisummasta. Laskennallisiin valtionosuuksiin osoitetaan 5 % vähemmän kuin vuoden 2016 budjetissa. Valtionapujen alenemiseen vaikuttavat useat tekijät, joista merkittävimmät ovat perustoimeentulon laskennan ja maksatuksen siirto kunnilta Kelalle sekä kilpailukykysopimuksen perusteella tehtävät valtionosuuden vähennykset.
Vuonna 2017 valtionosuuksiin kohdistetaan indeksisidonnaisten menojen lisäsäästö 75
milj. €. Valtionosuusjärjestelmän kautta tehtävät veroperustemuutosten kompensaatiot
kasvavat 390 milj. €:lla. Valtionosuuksien indeksitarkistus on -0,7 % vuonna 2017, mikä
vähentää peruspalvelujen valtionosuutta n. 50 milj. €.
Vuonna 2017 otetaan käyttöön yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien kertaluonteinen
eläketuki. Muutos vähentää kuntien kustannuksia työmarkkinatuesta arviolta n. 33 milj.
eurolla ja peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vastaavan suuruinen vähennys.
Kilpailukykysopimus vaikuttaa sekä kuntatalouden menoihin että tuloihin. Se alentaa
kuntien verotuloja mm. työntekijämaksujen muutosten kautta. Kilpailukykysopimukseen
liittyvä ansiotuloverojen kevennys ei sen sijaan vaikuta kuntatalouden rahoitusasemaan,
koska verotulojen aleneminen kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta.
Kilpailukykysopimuksen arvioidaan alentavan kuntien työvoimakustannuksia vajaalla
700 milj. eurolla v. 2017. Työnantajamaksujen alentamisesta ja lomarahaleikkauksesta
seuraava säästö toteutuu välittömästi, sen sijaan työajan pidennyksestä syntyvän säästön arvioidaan realisoituvan asteittain. Työajan pidennyksen ei kuitenkaan arvioida tuottavan säästöä opetussektorilla. Työajan pidennyksen arvioitu kustannussäästö otetaan
osittain huomioon peruspalvelujen valtionosuuden mitoituksessa v. 2017. Työajan pidennyksen mahdollisuus toimintamenojen säästöihin edellyttää kunnissa eläköitymisen ja
työvoiman vaihtuvuuden hyödyntämistä töiden uudelleenorganisoinnissa. Lomarahaleikkausta vastaava säästö vähennetään täysimääräisesti. Kilpailukykysopimukseen liittyvä
valtionosuuden vähennys on OKM:n hallinnonalalla yhteensä n. 16 milj. € ja peruspalvelujen valtionosuudessa n. 356 milj. €.
Valtionosuusvähennysten jälkeen kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus kuntatalouden rahoitusasemaan arvioidaan n. 90 milj. euroa heikentäväksi v. 2017. Pidemmällä
aikavälillä myös kuntatalous hyötyy kilpailukykysopimuksen suotuisista vaikutuksista
kasvuun ja työllisyyteen.
7
Kuntatalouden toimintaympäristö on haastava. Hitaan talouskasvun myötä pitkäaikaistyöttömyys on edelleen kasvanut, vaikka työmarkkinoilla onkin nähtävissä merkkejä
käänteestä parempaan. Väestön ikärakenteen muutos lisää hoito- ja hoivapalvelujen tarvetta ja siten kuntatalouden menopaineita. Hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet
supistavat toimintamenoja, toisaalta toimintamenosäästöt huomioidaan valtionosuuksissa. Toimien lopulliseen kuntataloutta vahvistavaan vaikutukseen vaikuttaa mm. se, miten
kunnat toimeenpanevat muutoksia. Valtaosa kuntatalouteen kohdistuvista toimenpiteistä
on voimassa vuonna 2017.
Hallitusohjelman mukaan kuntien kustannuksia vähennetään 1 mrd. eurolla karsimalla
lakisääteisiä tehtäviä ja niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita. Tästä tavoitteesta ollaan vielä kaukana, sillä valmisteltujen toimenpiteiden säästöpotentiaaliksi on laskettu
n. 400 milj. €.
3 Kaupungin talouskehitys
3.1 Väestörakenne ja toimintaympäristö
Lapuan kaupungin asukasluku vuonna 1983 oli 14 756 asukasta, mistä lähtien asukasluku on muutamaa kasvuvuotta lukuun ottamatta vähentynyt vuosittain, kunnes se kääntyi kasvuun vuonna 2002. Väestön ikärakenne on tällä ajanjaksolla muuttunut merkittävästi, mikä ilmenee alla olevasta kaaviosta.
Vuosina 2009 - 2012 asukasluku on kasvanut vuosittain noin sadalla asukkaalla. Vuonna 2013 kasvu oli 42 henkilöä ja vuonna 2014 oli 41 henkilöä. Viime vuonna asukasluku
oli 14.609, vähennystä 124 henkilöä. Kuluvana vuonna vielä elokuussa asukasluku oli
kasvussa, mutta syyskuun lopussa asukasluku oli 14.597, 12 henkilöä vähemmän kuin
vuoden alussa. Asukasmäärän muutoksen rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys
niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta.
Tilastokeskuksen 2012 väestöennusteen mukaan vuonna 2019 Lapuan asukasluku olisi
15 054 henkilöä, vuodesta 2015 kasvua 445 henkilöä. Ennusteen toteutuminen edellyttäisi yli 100 asukkaan lisäystä vuositasolla.
8
Alla olevan taulukon mukaan vuodesta 2011 vuoteen 2015 asukasmäärä on kasvanut
79 asukkaalla. Kasvu on hidastunut vuonna 2013. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä
kasvaa vuosittain.
Väestö
Koko väestö
Väestön muutos %
0 - 6-vuotiaiden määrä
0 - 6-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.
0 - 14-vuotiaiden määrä
0 - 14-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.
15 - 64-vuotiaiden määrä
15 - 64-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.
65 vuotta täyttäneiden määrä
65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12.
2011
14 530
0,7
1 261
8,7
2 686
18,5
8 963
61,7
2 881
19,8
Työmarkkinat
Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä, 31.12.
Yrityskanta
Työssäkäyvien henkilöiden osuus 18 - 74-vuotiaista, % 31.12.
Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12.
Työttömyysaste, %
Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti 31.12.
Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä 31.12
Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus, % 31.12.
Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12.
Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12.
Palvelualojen työpaikkojen osuus, % 31.12.
Muiden toimialojen/toimialoiltaan tuntemattomien työpaikkojen
osuus, % 31.12.
Alkutuotannon työpaikkojen lukumäärä
Jalostuksen työpaikkojen, lukumäärä
Palvelualojen työpaikkojen, lukumäärä
Muiden toimialojen/toimialoiltaan tuntemattomien työpaikkojen
lukumäärä
2012
14 650
0,8
1 306
8,9
2 774
18,9
8 908
60,8
2 968
20,3
2013
14 692
0,3
1 319
9,0
2 812
19,1
8 808
60,0
3 072
20,9
2014
14 733
0,3
1 327
9,0
2 813
19,1
8 767
59,5
3 153
21,4
2015
14 609
-0,8
1 329
9,1
2 816
19,3
8 588
58,8
3 205
21,9
2009
4 679
1 014
60,4
26,4
8,0
2010
4 979
1 041
61,8
26,3
7,5
2011
4 962
1 061
61,8
26,4
7,4
2012
4 971
1 067
61,6
26,2
7,9
2013
4 867
1 098
60,9
26,7
9,2
1,34
5 842
62,8
10,4
30,2
57,9
1,31
6 036
62,8
10,1
30,4
58,0
1,39
6 074
61,8
9,8
30,9
57,7
1,41
6 071
61,7
9,7
29,2
59,8
1,46
5 969
61,2
9,6
29,7
59,3
1,5
487
1 415
2 707
1,5
503
1 513
2 886
1,6
486
1 533
2 863
1,3
480
1 451
2 971
1,4
466
1 446
2 885
70
77
79
69
70
3.2 Talouskehitys
Kaupungin tilikauden tulokset ovat olleet vuosina 2011 - 2013 alijäämäisiä. Talouden
heikkenemiseen ovat vaikuttaneet merkittävimmin valtionosuusleikkaukset, yleinen heikko talouskehitys, erikoissairaanhoidon menojen kasvu, uudet velvoitteet sekä asukasluvun kasvusta ja väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeiden kasvu.
Vuosina 2014 ja 2015 vuosikate kattoi poistot. Vuonna 2014 poistojärjestelmää muutettiin; muutos paransi vuoden 2014 tulosta n. 1,2 milj. euroa. Taseen yli-/alijäämätilillä oli
vuoden 2015 tilinpäätöksessä 11,9 milj. €. Kaupungin tilikauden tulokset vuosina 1997 2015 ovat olleet seuraavat (alla oleva kuvio):
9
Talouden tunnusluvuista tuloslaskelman osalta, mikäli vuosikate kattaa poistot, alijäämää ei synny ja talous on kirjanpidollisesti tasapainossa. Pidemmällä aikavälillä vuosikatteen tulisi kattaa sekä nettoinvestoinnit että lainojen lyhennykset, jotta talous olisi
myös rahoituksen näkökulmasta tasapainossa ja velkaantuminen ei jatkuisi.
Kaupungin nettoinvestoinnit ovat olleet vuosina 2000 - 2015 yhteensä 107 milj. €, keskimäärin vajaa n. 7 milj. € vuotta kohti. Tulorahoituksen määrä on vastaavasti ollut 56,6 €,
noin 3,5 milj. €/vuosi. Vaje on katettu kassavaroja purkamalla ja pääosin lainalla. Lainamäärä on kasvanut ko. ajanjaksolla 36,8 milj. euroa ollen vuonna 2000 9,4 milj. €, asukasta kohti 667 €, vuoden 2015 tilinpäätöksessä 46,1 milj. €, 3.158 € asukasta kohti.
Viimeisten kuuden vuoden aikana lainamäärä on heikon tulorahoituksen vuoksi yli kaksinkertaistunut 22,4 milj. eurosta 46,1 milj. euroon. Lapuan kaupungin lainamäärän kasvu ei ole mitenkään poikkeuksellista verrattuna koko kuntasektorin lainamäärän kehitykseen, mutta velkamäärän kasvuvauhti on ollut huolestuttavan nopeaa viime vuosina.
Tämänhetkisellä alhaisella korkotasolla nykyisen lainamäärän korkokustannukset ovat
olleet vielä hallittavissa, mutta korkotason nousu toteutuu jollain aikavälillä.
Suhteellinen velkaantuneisuus on yksi valtionosuuslain mukaisista kriisikunnan kriteereistä; raja-arvo ylittyy, kun tunnusluku on > 50 %. Kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus-tunnusluku v. 2015 oli 66,3 prosenttia. Tulorahoituksella rahoitettiin investoinneista
n. 70 % v. 2015. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta-tunnusluku oli
negatiivinen 30 milj. € (tunnusluku ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi).
Vuosikatteen, investointien omahankintamenojen ja poistonalaisten investointien suhdetta kuvataan alla olevassa kuviossa.
10
Kuntalain taloutta koskevia säännöksiä on muutettu 1.5.2015 voimaan tulleessa kuntalaissa, mm. alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevaa sääntelyä on tiukennettu. Kriisikuntamenettelyä koskevaa sääntelyä on uudistettu ja konserninäkökulmaa on korostettu
kunnan toiminnan suunnittelussa ja raportoinnissa.
Konsernitason kriisikuntakriteerien osalta uutta arviointimenettelyä sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2017 vuosien 2015 ja 2016 konsernitilinpäätöksiin kertyneisiin alijäämiin ja konsernitilinpäätöksistä laskettaviin tunnuslukuihin.
Uuden kuntalain (118 §) mukaan arviointimenettely voidaan käynnistää, jos
- kunta ei ole kattanut alijäämää määräajassa
- kunnan konsernitaseeseen on kertynyt alijäämää viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään
1.000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa asukasta kohti TAI
- kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena peräkkäisenä vuotena täyttäneet
kaikki laissa säädetyt raja-arvot, jotka ovat:
1.
kuntakonsernin vuosikate on ilman harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta negatiivinen;
2.
kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttíyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien
painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti;
3.
asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla:
4.
kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia.
Vuoden 2015 tilinpäätöksessä kriteerit täyttyivät tuloveroprosentin (19,83 / 21,00) ja suhteellisen velkaantuneisuuden osalta (91,9 %). Vuodesta 2019 lähtien SOTEMAKUkuntayhtymien taloustiedot poistuvat konsernitilinpäätöksen luvuista.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi talouden tasapainottamisohjelman kesäkuussa 2013.
Tavoitteeksi on asetettu talouden tasapainon saavuttaminen vuoteen 2016 mennessä.
Vuosien 2014 ja 2015 tilinpäätökset olivat kirjanpidollisesti tasapainossa (vuosikate
kattoi poistot), mutta ei rahoituksen näkökulmasta (vuosikate ei riittänyt nettoinvestointeihin/lainojen lyhennyksiin). Rahoituksen tasapainon saavuttaminen tulevina vuosina ei ole
11
näköpiirissä johtuen mm. kaupungin mittavasta investointitarpeesta suhteessa tulokertymän hitaaseen kasvuun.
Kuluvan vuoden lokakuun lopun talouden toteutumaraportin mukaan vuosikate oli 8,6
milj. € (ilman myyntivoittokirjausta), 2,3 milj. € parempi kuin edellisvuonna vastaavana
aikana, mikä ennakoi parempaa vuosikatetta ja tilikauden tulosta kuin viime vuonna.
Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen lopulliseen tasoon vaikuttavat kuntaryhmän kunnallisveron jako-osuuden mahdolliset muutokset loppuvuonna sekä käyttötalouden loppuvuoden kehitys.
4 Kaupungin talousarvio
4.1 Kaupungin visio ja strategia
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 3.2.2014 kokouksessaan kaupungin strategian vuoteen
2017.
Kaupungin visiona on kasvava, hyvinvointia edistävä, tasapainoinen kokonaisuus, jossa
turvallisen, esteettömän ja viihtyisän asumisen, elämisen ja yrittämisen edellytykset ovat
hyvät taajamassa ja kyläkeskuksissa.
Strategisina painopisteinä ovat terve talous, kuntalaisten elämänhallinta ja hyvinvointi,
elinkeinot ja työllisyys, demokratia ja osallisuus, osaamisen vahvistaminen ja viihtyisä
elinympäristö.
Painopisteitä täsmennettiin mm. siten, että talouden tasapaino saavutetaan vuoteen
2016 mennessä, kaupunkilaisia kannustetaan ja aktivoidaan ottamaan vastuuta omasta
ja läheistensä hyvinvoinnista, tarjoamalla yrittäjille tasavertaisen mahdollisuuden tuottaa
kaupungin järjestämisvastuulla olevia palveluita ja tiedostamalla se, että terveysriskien
varhainen tunnistaminen ja kohdentaminen ehkäisevät kansansairauksia.
Valtuusto hyväksyi myös 25.11.2013 kokouksessaan uuden elinkeinostrategian ja siihen
liittyvän toimintasuunnitelman. Elinkeinostrategian olennainen idea lähtee ajatuksesta,
että ruoka, ilmastonmuutos ja ihmisten matkustushalu ovat globaaleja tarpeita, joiden
tyydyttämiseen Lapualla on kyky ja motivaatio vastata.
4.2 Henkilöstö
Kaupungin palveluista poistuu lähivuosina merkittävä määrä henkilöstöä eläköitymisen
kautta. Tarkkoja vuosipoistumia ei etukäteen kyetä arvioimaan, koska eläköityminen
tapahtuu yksilökohtaisen valinnan perusteella 63 ja 68 ikävuosien välillä.
Säästömahdollisuuksien löytäminen tässä yhteydessä edellyttää mahdollisuutta tapauskohtaisesti arvioida sitä, voidaanko palvelua tosiasiallisesti supistaa, rekrytoida sisäistä
tai ulkoista hakua käyttäen tai voidaanko palvelu hankkia ostopalveluna. Ratkaisuja on
välttämätöntä arvioida kokonaistaloudellisuuden näkökulmasta.
Kaupunginvaltuuston kesäkuussa 2013 hyväksymässä talouden tasapainottamisohjelmassa tavoitteeksi on asetettu 5 henkilötyövuoden vuosittainen vähennys.
Vuosien 2017 - 2019 aikana määräaikaista henkilöstöä (ml. sijaiset) palkataan ainoastaan, mikäli se on palvelutuotannon toteuttamisen kannalta välttämätöntä ja mikäli palkkaamiselle on olemassa laissa tarkoitettu perusteltu syy. Henkilöstön rekrytointitarvetta
arvioitaessa on pyrittävä ennakoimaan myös se, mitä tuleva sote-ratkaisu vaikuttaa kaupungin tuottamiin palveluihin ja sitä kautta henkilöstöön.
12
5 Talousarvion tuloslaskelma
5.1 Käyttötalous
Kaupunginhallitus määritteli vuoden 2017 talousarvion laadintaohjeissa käyttötalouden
raamin lähtökohdaksi kuluvan vuoden toimintakatteen tason, josta vähennetään 30 %
lomarahaleikkausten osuus henkilöstömenoista, huomioidaan toimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle yms. määrärahavarauksiin vaikuttavat muutokset. Talousarvion toimintakateraami oli 77,9 milj. €. Lautakuntien talousarvioesitykset olivat 78,8 milj. €, n.
850.000 euroa yli tavoitteeksi asetetun raamin. Kaupunginhallituksen talousarviokäsittelyssä toimintakatteeksi muodostui 78,2 milj. €.
Vuoden 2017 talousarviossa käyttötalouden toimintamenot ovat 91,4 milj. €, 2 milj. €,
2,1 % pienemmät kuin vuoden 2016 muutetun talousarvion menot. Toimintamenoja ei
täysin voi verrata vuoden 2016 talousarvioon mm. siksi, että menot pienenevät n. 1 milj.
€ johtuen perustoimeentulotuen maksatuksen siirtymisestä Kelalle 1.1.2017. KIKYsopimuksen mukainen lomarahojen leikkaus pienentää henkilöstömenoja n. 0,5 milj. €.
Toimintamenot 2016-2017
TOIMIELIN
TA 2016
TA 2017
Muutos Muutos % % toimintamenoista
Keskusvaaliltk
Kaupunginvaltuusto
Tilintarkastus
Kaupunginhallitus
Sivistyslautakunta
Perusturvaltk
Ympäristöltk
Tekninen lautakunta
Toimintamenot yhteensä
0
26 200
26 200
71 000
76 000
5 000
7,0
0,0
0,1
34 000
34 000
0
0,0
0,0
8 577 300
8 463 300
-114 000
-1,3
9,3
24 426 000
23 674 100
-751 900
-3,1
25,9
49 208 900
48 045 800
-1 163 100
-2,4
52,6
290 400
272 700
-17 700
-6,1
0,3
10 765 300
10 799 300
34 000
0,3
11,8
93 372 900
91 391 400
-1 981 500
-2,1
100,00
Toimintatuotot ovat 13,1 milj. euroa, 0,6 milj. € pienemmät kuin vuoden 2016 muutetussa
talousarviossa, josta mm. 0,5 milj. € johtuu perustoimeentulon valtionosuuden poistumisesta käyttötaloustuloista.
Toimintatulot 2016-2017
TOIMIELIN
TA 2016
TA 2017
Muutos Muutos % % toimintatuloista
Keskusvaaliltk
Kaupunginvaltuusto
Tilintarkastus
Kaupunginhallitus
Sivistyslautakunta
Perusturvaltk
Ympäristöltk
Tekninen lautakunta
Toimintatulot yhteensä
0
0
0
0,0
0
0
0
0,0
0
0
0
965 800
900 100
-65 700
-6,8
6,8
1 805 800
1 723 100
-82 700
-4,6
13,1
5 253 000
4 679 400
-573 600
-10,9
35,6
104 300
103 300
-1 000
-1,0
0,8
5 568 300
5 739 500
171 200
3,1
43,7
13 697 200
13 145 400
-551 800
-4,0
100,0
0,0
13
Käyttötalouden nettomenot eli toimintakate ovat 78,2 milj. €, 1,4 milj. € vuoden 2016
muutettua talousarviota pienemmät.
Toimintakate 2016-2017
TOIMIELIN
TA 2016
TA 2017
Muutos Muutos % % toimintakatteesta
Keskusvaaliltk
Kaupunginvaltuusto
Tilintarkastus
Kaupunginhallitus
Sivistyslautakunta
Perusturvaltk
Ympäristöltk
Tekninen lautakunta
Toimintakate yhteensä
0
-26 200
26 200
-71 000
-76 000
5 000
0,0
7,0
0,1
0,0
-34 000
-34 000
0
0,0
-7 611 500
-7 563 200
-48 300
-0,6
9,7
-22 620 200
-21 951 000
-669 200
-3,0
28,1
-43 955 900
-43 366 400
-589 500
-1,3
55,4
-186 100
-169 400
-16 700
-9,0
0,2
-5 197 000
-5 059 800
-137 200
-2,6
6,5
-79 675 700
-78 246 000
-1 429 700
-1,8
100,0
5.2 Kunnallisvero
Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 7.11.2016 pitää tuloveroprosentin samana
kuin vuonna 2016 eli tuloveroprosentti vuonna 2017 on 21,00 %.
Verohallinnon tilaston 28.10.2016 mukaan vuoden 2015 verotuksen kunnallisvero koko
maan osalta kasvoi 1,6 % (3,7 % v. 2014). Lapuan kunnallisveron maksuunpano verovuodelta 2015 oli 43,4 milj. €. Vuoden 2014 lopulliseen verotukseen verrattuna kunnallisveron määrä kasvoi 0,4 % (1,27 % v. 2014). Kunnallisveroja tilitettiin kaupungille 43,15
milj. euroa vuonna 2015.
Vuoden 2016 talousarvioon on budjetoitu 42,95 milj. €. Kunnallisveroja tilitetään verohallinnon 28.10.2016 päivittämän ennusteen mukaan 43 milj. €.
Verotuloarvio vuodelle 2017 perustuu loka-marraskuussa käytössä olleisiin verohallinnon
tilastoihin ja Kuntaliiton ennusteisiin, joissa on huomioitu myös vuonna 2017 voimaan tulevat kunnallisveron vähennysten muutokset. Vuoden 2017 kunnallisveron tilitysmääräksi on ennustettu 42,6 milj. €, vähennystä n. 0,4 milj. €, 1 % verrattuna vuoden 2016 tilitysennusteeseen. Veroperustemuutosten on ennakoitu vähentävän kunnallisveron tuottoa 1,2 milj. € vuonna 2017.
5.3 Yhteisövero
Vuonna 2016 yhteisöveron kuntaosuuden 5 prosenttiyksikön määräaikainen korotus
päättyi, mikä pienensi yhteisöveronkertymää. Vuoden 2016 yhteisöveron kertymäarvio
on n. 2,17 milj. €. Vuoden 2017 yhteisöveron tilitysmääräksi on arvioitu talousarviossa
2,2 milj. €.
5.4 Kiinteistövero
Laki kiinteistöverolain muutoksesta (30.10.2015/1291) tuli voimaan 3.11.2015. Vahvistetut muutokset aiheuttivat kolme muutosta veroprosenttien vaihteluvälien ylärajojen osalta
verovuodelle 2016. Lakimuutoksen yhteydessä tehtiin muutoksia myös vuoden 2017
14
kiinteistöverotuksen osalta. Vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten ala- ja ylärajoja korotettiin. Yleisen kiinteistöveron vaihteluväli nousi 0,80 - 1,55 prosentista 0,86 - 1,80 prosenttiin ja vakituisten
asuin-rakennusten vaihteluväli 0,37 - 0,80 prosentista 0,39 - 0,90 prosenttiin.
Hallitus päätti syksyn 2016 budjettiriihessä lisämuutoksista kiinteistöverotukseen. Esityksen mukaan yleisen kiinteistöveron vaihteluväli olisi 0,93 - 1,80 ja vakituisten asuinrakennusten osalta 0,41 - 0,90 prosenttia. Kuntien olisi vuodesta 2017 lähtien päätettävä
erikseen muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti. Hallituksen
esityksessä kytkös vakituisten asuinrakennusten ja muiden asuinrakennusten veroprosenttien välillä esitetään poistettavaksi. Muiden asuinrakennusten veroprosentti voidaan
määrätä vapaasti vaihteluvälillä 0,93 - 1,80 %. Rakentamattoman rakennuspaikan osalta
esitetään vaihteluvälin ala- ja ylärajoja korotettavaksi 1,00 - 4,00 prosentista 2,00 - 6,00
prosenttiin.
Vuoden 2017 kiinteistöveron tuotoksi on budjetoitu 2,85 milj. €. Kiinteistöveroprosentit
vuonna 2017 ovat seuraavat:
Verotusarvo v. 2016
Vakituinen asuinrakennus
Muu kuin vak. asuinrakennus
Yleishyödyllinen yhteisö
Pienvoimalaitokset
Rakentamaton rakennuspaikka
Yleinen kiinteistövero, maa-alueet
Yleinen kiinteistövero, rakennukset
Yhteensä
313.288.483
8.648.834
5.881.187
943.743
431.316
28.511.142
97.149.707
Kiinteistövero %
0,45
1,05
0,00
1,05
4,00
1,05
1,05
Veron tuotto,
laskennallinen
1.409.798
90.813
9.909
17.253
299.367
1.020.072
2.847.212
5.5 Valtionosuudet
Valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2015 alusta. Kunnan valtionosuus koostuu kahdesta osasta, kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisesta valtionosuudesta.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta on vuosina 2012 - 2017 leikattu kumulatiivisesti
7,4 mrd. euroa. Lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on leikattu n. 400 milj. € vuosina
2012 - 2015. Vuosina 2016 - 2019 toteutettavat OKM:n leikkaukset ovat arviolta yli 220
milj. € vuoden 2019 tasossa. Vuonna 2017 kuntien peruspalvelujen valtionosuusleikkaus
on yhteensä n. 2 mrd. euroa; vaikutus kaupungin peruspalvelujen valtionosuuteen on n.
5,5 milj. €, josta lisäleikkausta vuoteen 2016 verrattuna on n. 1,5 milj. €. Lisäksi kiinteistöveron poisto verotulojen tasausjärjestelmästä vuonna 2012 merkitsi 0,9 milj. € valtionosuusmenetystä joka vuosi.
Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuu monia vähennyksiä,
joista mm. perustoimeentulotuen siirto Kelalla vähentää valtionosuutta 505.000 €, eläketukivähennys, ”Lex Lindström” n. 90.000 €, indeksijäädytys n. 92.000 € ja kilpailukykysopimus 953.000 €, edelliset yhteensä 1.641.000 €. Kaikkiaan eri vähennykset yhteensä
ovat 1.783.000 € vuonna 2017. Valtionosuuksiin sisältyy myös n. 5,1 milj. euroa vuosien
2010 - 2017 veroperustemuutoksista johtuvaa veromenetysten kompensaatiota, josta
1,2 milj. euroa on vuoden 2017 kompensaatio-osuutta.
Vuoden 2017 valtionosuusarviot perustuvat Kuntaliiton 9.11.2016 päivittämiin tietoihin.
Valtionosuuksiin on budjetoitu ennakkotietojen perusteella 36,2 milj. €. Valtionosuuden
määrät muuttuvat, kun tarkistetut tiedot ovat käytettävissä marras-joulukuulla.
15
5.6 Vuosikate, poistot ja tilikauden tulos
Vuoden 2017 talousarvion vuosikate n. 4,8 milj. euroa ja poistot 4,7 milj. €, joten tilikauden tulos on 0,1 milj. € ylijäämäinen. Lopulliseen poistojen määrään vaikuttaa vuoden
aikana toteutuvien investointien euromäärä, mikä selviää tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä.
5.7 Rahoitussuunnitelma
Rahoitussuunnitelma osoittaa, miten kunnan menot rahoitetaan. Tulorahoitus eli vuosikate ja investoinnit sekä muut pääomamenot/-tulot kootaan yhteen laskelmaan. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, rahoitustarve katetaan lainanotolla ja/tai kassavaroja vähentämällä.
Vuoden 2017 investoinnit rahoitetaan osaksi tulorahoituksella ja osaksi lainalla. Lainamäärä kasvaa talousarviossa 6 milj. €. Kokonaislainamäärä on 52,5 milj. €, n. 3.571 €
asukasta kohti vuoden 2017 lopulla.
5.8 Investointimenot
Vuonna 2017 kokonaisinvestoinnit ovat 14,1 milj. € ja investointien rahoitustulot 3,1 milj.
eli nettoinvestoinnit ovat 11 milj. €.
Rakennusinvestointeihin on varattu 4,milj. € (netto), liikenneväyliin 3,8 milj. € (netto), kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin 0,6 milj. € (netto), vesihuoltolaitoksen menoihin 0,8 milj. €
ja kalustohankintoihin 1,4 milj. €. Maa-alueiden ostoihin on budjetoitu 2,7 milj. € ja myyntituloiksi 2,4 milj. €.
Rakennusinvestointeihin on sisällytetty lukuisa määrä pienempiä saneerauskohteita
sekä suunnittelurahaa tuleviin isompiin kohteisiin. Vuonna 2017 suurimpana rakennushankkeena on varaus lukion suunnitteluun ja rakentamiseen 1,6 milj. € v. 2017 ja 2,4
milj. € v. 2018. Lisäksi entisen kaupan ja hallinnon rakennuksen saneeraukseen on varattu 0,6 milj. € v. 2017 ja 0,58 milj. € v. 2018. Alakoulujen pienempiin saneerauksiin on
yhteensä 435.000 € ja yläkoulun 130.000 € varaus. Lisäksi alakouluratkaisujen suunnitteluun on varattu 200.000 €. Investointiohjelmaan sisältyy myös lukuisia muita pienempiä
saneerauskohteita, mm. Hopearinteessä automaattinen palonsammutusjärjestelmä ym.
240.000 € ja Liuhtarin entisen sairaalakiinteistön muutostöihin 110.000 €.
Liikenneväyliin varattuihin määrärahoihin sisältyy mm. kaupungin osuus Koveron eritasoliittymään 450.000 € v. 2017 ja 550.000 € v. 2018, 2,6 milj. € varaus uusien asunto-, teollisuus- ym. alueiden liikennejärjestelyihin, josta Alangon alueelle 1,5 milj. €. Katujen peruskorjauksiin on varattu 210.000 € ja katu- ja tievalaistukseen 222.000 €.
Investointiosan vuosien 2018 ja 2019 investointikohteet ja niiden rahoitus päätetään vuosittain ko. talousarvion vahvistamisen yhteydessä. Kaupunginvaltuusto on asettanut nettoinvestoinneille 10 milj. euron vuosittaisen katon, minkä mukaan suunnitteluvuosien rahoituslaskelma on laadittu. Vuosikatetason nostaminen lähemmäksi nettoinvestointitasoa on nykyisellä tulopohjalla erittäin haastavaa. Mittavat investointitarpeet suhteessa
kaupungin tulorahoitukseen merkitsevät edelleen lainamäärän kasvua ja rahoituksellista
epätasapainoa suunnitteluvuosina.
16
TULOSLASKELMAOSA
VARSINAINEN TOIMINTA
+ Toimintatuotot
+ Valmistus omaan käyttöön
- Toimintakulut
TOIMINTAKATE
TP 2015 TA/M 2016
TA 2017
13 873 519
13 765 596
13 249 700
12 895 400
335 785
420 424
447 500
250 000
88 751697
91063 250
93 372 900
91 391 400
M uut .
TS 2018
TS 2019
%
1 000
1 000
-2,7
13 100
13 310
250
250
-2,1
92 200
92 900
-74 542 393 -76 877 230 -79 675 700 -78 246 000
-1,8
-78 850
-79 340
Kunnallisvero
43 319 670
43 150 502
42 950 000
42 600 000
-0,8
43 000
44 300
Kiinteistövero
2 431905
2 762 697
2 750 000
2 850 000
3,6
3 100
3 200
Yhteisövero
+ Verotulot yhteensä
+ Valtionosuudet
+
+
-
TP 2014
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
VUOSIKATE
- Suunnitelmapoistot
Satunnaiset tuotot ja kulut
+
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
TILIKAUDEN TULOS
+/-Poistoeron muutos
+/-Varausten muutos
+/-Rahastojen muutos
TILIK. YLI-/ALIJÄÄMÄ
2 351208
2 520 306
2 000 000
2 200 000
10,0
2 300
2 500
48 102 784
48 433 505
47 700 000
47 650 000
-0,1
48 400
50 000
32 743 212
33 586 463
36 100 000
36 200 000
0,3
36 200
36 200
57 638
55 602
50 000
50 000
0,0
50
50
405 789
324 098
132 000
132 000
0,0
140
140
584 656
513 509
1050 000
900 000
-14,3
1 100
1 300
34 287
34 486
70 000
70 000
0,0
70
70
6 14 8 0 8 7
4 974 444
3 18 6 3 0 0
4 816 000
51,1
4 770
5 680
4 376 632
4 587 886
4 670 000
4 700 000
5 200
5 600
1 771 456
386 558
-1 483 700
116 000
-430
80
0
0
1 771 456
386 558
-1 483 700
116 000
-430
80
17
RAHOITUSOSA
TP 2014 TP 2015
TA 2016
VARSINAINEN TOIMINTA
JA INVESTOINNIT
TA 2017 TS 2018 TS 2019
1 000
1 000
Tulorahoitus
6 148 087
4 974 444
4 708 300
-201 107
-172 338
0
5 946 981
4 802 106
4 708 300
Vuosikate
Tulorahoituksen korj.erät yht.
Tulorahoitus yhteensä
4 816 000
4 770
5 680
4 816 000
4 770
5 680
Investoinnit
-12 304 801
-7 686 891
-9 012 000
340 674
530 196
173 000
investointitaso
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Rahoitusosuudet investointeihin
Käyttöomaisuuden myyntituotot
1 207 954
504 850
1 300 000
-10 756 173
-6 651 845
-7 539 000
Investoinnit netto
-4 809 193
-1 849 739
-2 830 700
VARSINAINEN TOIMINTA
JA INVESTOINNIT, netto
-14 067 000
696 000
2 400 000
-11 320
20
1 300
-11 300
0
1 300
-10 971 000 -10 000
-10 000
-6 155 000
-5 230
-4 320
62 000
0
62 000
-5 700 000
11 700 000
0
6 000 000
0
0
0
62
0
62
-6 800
11 900
0
5 100
0
0
0
62
0
62
-7 500
11 700
0
4 200
0
0
0
6 062 000
5 162
4 262
-93 000
-68
-58
14 700
-5 323
-1,8
14,1
3 241
328
746
36,0
52 500
3 571
14 750
-5 346
0,8
-6,4
3 281
323
678
47,7
57 600
3 905
14 800
-5 361
0,6
14,2
3 378
384
676
56,8
61 800
4 176
Rahoitustoiminta
62 500
84 785
84 000
62 500
84 785
84 000
-4 782 394
-5 632 394
-5 800 000
10 000 000
0
8 500 000
2 000 741
7 000 000
7 218 347
1 367 606
0
0
2 700 000
250 000
Antolainojen vähennys
Antolainojen lisäys
Antolainojen muutok set
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Lyhytaik. lainojen muutos
Lainak annan muutok set
Oman pääoman muutokset
Muiden pitkäaik. velkojen muutos
Pitkäaik.saamisten muutos
Rahoitustoiminta yhteensä
7 280 847
1 452 391
3 034 000
2 471 654
-397 348
203 300
463 386
-473 180
Muut maksuvalmiuden muutokset
2 935 040
-870 528
Kassavarojen muutos
Vaikutus maksuvalmiuteen
TUNNUSLUVUT
14 733
-5 060
-1
17
3 265
417
730
51
37 553
2 549
14 609
-5 262
3
15
3 315
341
455
70
46 139
3 158
14 650
-5 439
4
14
3 256
217
515
36
46 500
3 174
Asukasluku
Toimintakate, €/asukas
Toimintakate, muutos, %
Toimintatuotot/toimintakulut, %
Verotulot, €/asukas
Vuosikate, €/asukas
Investoinnit, netto, €/as
Investointien tulorahoitus, %
Lainakanta, milj. euroa
Lainakanta, €/asukas
18
INVESTOINTIOSA
TA 2016
TA 2017
1 000 €
1 000 €
Kiinteä omaisuus
Menot
Tulot
Netto
-1340
1300
-40
-2790
2400
-390
Rakennusinvestoinnit
Menot
Tulot
Netto
-2437
20
-2417
-4302
276
-4026
Liikenneväylät
Menot
Tulot
Netto
-2875
70
-2805
-4050
253
-3797
Muut kiinteät rakenteet
ja laitteet
Menot
Tulot
Netto
-648
83
-565
-772
152
-620
Vesihuoltolaitos
Menot
Tulot
Netto
-880
-775
-880
-775
Menot
Tulot
Netto
-832
-832
-1378
15
-1363
Menot
Tulot
Netto
-9012
1473
-7539
-14067
3096
-10971
Kalustohankinnat
Investoinnit yhteensä
Talousarvion sisältämistä investointikohteista on jäljempänä tässä talousarviokirjassa
yksityiskohtainen erittely
19
6 Talousarvion sitovuus ja seuranta
6.1 Käyttötalous
Kaupunginvaltuusto päättää lautakuntien määrärahat ja tuloarviot toimielintasolla (poikkeus: erikoissairaanhoidon määräraha on sitova). Nettobudjetointiyksiköiden määräraha
on menojen ja tulojen erotus eli toimintakate. Talousjohtaja voi tehdä talousarvion
määrärahojen teknisiä siirtoja.
Nettobudjetointiyksikköjä ovat:
Lautakunta
Yksikkö
Kaupunginhallitus
Tekninen lautakunta
Projektit, työllisyystyöt
Koko toimielin
6.2 Investointiosa
Kaupunginvaltuusto
rakennusinvestointien loppusumma
liikenneväylien loppusumma
muut kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä, josta erikseen urheilu- ja ulkoilualueet, vesihuoltoinvestointien
loppusumma
Tekninen lautakunta
edellisten hankekohtainen jako
Sivistyslautakunta
urheilu- ja ulkoilualueiden hankekohtainen jako
Kaupunginvaltuusto
lautakuntakohtainen kalustohankintojen loppusumma
Lautakunnat
kalustohankintojen hankekohtainen jako
Kaupunginvaltuusto
muut investoinnit hankekohtaisesti
6.3 Tuloslaskelma
Tuloslaskelmassa valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat verotulot,
valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut.
6.4 Rahoitusosa
Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat pitkäaikaisten lainojen lisäys ja antolainojen lisäys.
6.5 Käyttösuunnitelmat
Talousarvion hyväksymisen jälkeen lautakunnat hyväksyvät talousarvion käyttösuunnitelmat kaupunginhallituksen talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaisesti.
20
6.6 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta
Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan vuoden aikana
kolmannesvuosittain. Mahdollisista ylitysuhista on raportoitava kaupunginhallitukselle välittömästi ja samalla esitetään korjaustoimenpiteet budjetin ylitysuhan välttämiseksi. Raportissa palvelualueet esittävät tavoitteiden toteutumisen seurantaan perustuvan
käsityksensä niiden toteutumisesta koko talousarviovuoden aikana.
Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumista sekä henkilöstömäärän ja palkkausmenojen
kehitystä seurataan lisäksi kuukausiraporttien avulla. Ylitysuhista ja toimenpiteistä niiden
torjumiseksi on raportoitava välittömästi kaupunginhallitukselle muulloinkin kuin kolmannesvuosiraportin yhteydessä.
7 Kaupunginvaltuuston asettamat yleiset periaatteet
7.1 Maksujen yleiset periaatteet
Siltä osin kuin kaupunginvaltuusto ei ole erikseen vahvistanut joidenkin maksujen perusteita, lautakuntien tulee vahvistaa maksujen perusteet kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mahdollistamalla tavalla.
Lautakuntien tulee vuosittain tarkistaa maksujen määrät ja tehdä tarvittaessa kustannustason muutosta vastaavat tarkistukset.
21
Kaupunginhallitus
Hallintokeskus
Vaalit
Kaupunginvaltuusto
Tilintarkastus
Kaupunginhallitus
22
TALOUSARVIO
TA 2016
TA 2017
VAALIT
TOIMINTATUOTOT
TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
-26 200
-26 200
TALOUSARVIO
TA 2016
TA 2017
KAUPUNGINVALTUUSTO
TOIMINTATUOTOT
-71 000 TOIMINTAKULUT
-71 000 TOIMINTAKATE
-76 000
-76 000
TALOUSARVIO
TA 2016
TA 2017
TARKASTUSLAUTAKUNTA
TOIMINTATUOTOT
-34 000 TOIMINTAKULUT
-34 000 TOIMINTAKATE
-34 000
-34 000
TALOUSARVIO
TA 2016
TA 2017
KAUPUNGINHALLITUS
965 800 TOIMINTATUOTOT
-8 577 300 TOIMINTAKULUT
-7 611 500 TOIMINTAKATE
900 100
-8 463 300
-7 563 200
23
Kaupunginhallitus
Hallintokeskus
Yleistä
Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii yleishallinnon palvelualue, joka huolehtii
-
hallintopalveluista, oikeudellisista palveluista, keskusarkiston hoidosta, painatus- ja
tulostuspalveluista
henkilöstöhallintopalveluista
talouspalveluista
ruoka- ja tilapalveluista
elinkeino- ja kehittämispalveluista
konsernihallintoon liittyvistä tehtävistä sekä muista yleishallinnon tehtävistä.
Hallintopalvelut
Palvelukuvaus
Hallintopalveluissa hoidetaan mm. kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja sen
toimikuntien valmistelu-, sihteeri- ja täytäntöönpanotehtävät. Hallintopalvelut tukevat ja
avustavat muita hallintoyksiköitä mm. asianhallintajärjestelmän käytössä. Lisäksi hallintopalvelut hoitavat tiedotustehtäviä, konsernihallintoon liittyviä tehtäviä, antaa oikeudellista palvelua kaupungin hallintoyksiköille ja konserniyhtiöille. Hallintopalveluihin on
keskitetty hallinto-, arkistointi- ja henkilöstöhallintotehtävät, vaalien ja kansanäänestysten järjestelytehtävät, työllistämiseen liittyviä hallintotehtäviä sekä painatus- ja tulostuspalvelut.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Hallintopalvelut tukee toiminnallaan kaupungin organisaatioiden ja henkilöstön
toimintaa.
Henkilöstöhallinto toteuttaa yhdessä Kevan kanssa syksyllä 2014 toteutetun työhyvinvointikyselyn jatkokyselyn vuonna 2017.
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Jatketaan toimintatapojen kehittämistä.
Tavoitteet
Tavoite
Päätösten ja kuulutusten nähtävilläpito
Lapuan kaupungin kotisivuilla
Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen
toimintaohjeen hyväksyminen
Kaupunkia pitkään palvelleiden henkilöiden muistaminen
Toimenpiteet/tavoitetaso
Koulutus kuntalain uudistuksen tuomista
vaatimuksista alkuvuonna 2017
Dynastyn ja Toj:n ohjelmistopäivitykset ja
-koulutus vuoden 2017 aikana
Muistamisjuhlan järjestäminen vuonna 2017
Toteutuma
24
Talouspalvelut
Palvelukuvaus
Talouspalveluissa hoidetaan keskitetysti kaupungin kirjanpito, palkanlaskenta, osto- ja
myyntireskontran hoito, ostolaskujen sähköinen kierrätys ja maksuliikenne sekä koko
kaupunkia koskevan talousarvion/-suunnitelman ja tilinpäätöksen valmistelu ja koonti,
kaupungin kokonaistalouden suunnittelu, seuranta ja raportointi, konsernitilinpäätös ja
konsernihallintoon liittyviä tehtäviä sekä kaupungin rahoitus- ja sijoitusjärjestelyt.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Talouden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle kuukausittain ja toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kolmannesvuosittain. Kolmannesvuosiraportit annetaan tiedoksi myös kaupunginvaltuustolle. Raportoinnin sisältöä ja ulkoasua
kehitetään yhteistyössä hallintokuntien kanssa.
Talouspalvelujen toimintojen kehittämisen painopisteenä on edelleen sähköisten järjestelmien hyödyntäminen. Ostolaskujen kierrätyksen mobiilikäyttöominaisuus otetaan käyttöön. Taloushallinto-ohjelman uuden version pilotointia on tehty taloushallinnossa vuoden
2016 aikana. Uudistettu, käyttöominaisuuksiltaan modernimpi ohjelma otetaan käyttöön.
Henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan ohjelman täysimääräinen hyödyntäminen vaatii
mm. ajoittaista raportoinnin ja muiden ohjelman toimintojen käytön lisäkoulutuksen järjestämistä esimiehille.
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Kehitetään edelleen taloushallinnon prosesseja hyödyntäen sähköisiä järjestelmiä. Tuleva sote-ratkaisu vaikuttaa taloushallinnon toimintoihin ja sen vaikutuksia toimintaan pyritään ennakoimaan toimintojen järjestelyissä.
Tavoitteet
Tavoite
Taloushallinnon ohjelmistot ajan tasalla
Palkanlaskentaan liittyvien prosessien
tehostaminen ja yhtenäistäminen
Toimintatapojen sähköistäminen
Toimenpiteet/tavoitetaso
Otetaan ohjelman uudistettu versio
käyttöön
Ohjelman raporttien ym. ominaisuuksien
hyödyntämiseksi käyttöä tukeva ohjaus
ja koulutus esimiehille tarpeen mukaan
Selvitetään mahdollisuudet uusien taloushallinnon raportointia tehostavien
järjestelmien käyttöönottoon
Toteutuma
25
Ruoka- ja tilapalvelut
Palvelukuvaus
Ruokapalvelut vastaavat kaupungin yksiköiden ruokapalveluista sekä tuottavat ateriapalveluja myös kotipalvelun asiakkaille. Tuotanto koostuu kahdesta keskuskeittiöstä,
kuudesta valmistuskeittiöstä sekä jakelukeittiöistä. Ruokapalvelut tarjoavat myös ravitsemuskasvatusta ja -ohjausta asiakasryhmille.
Tilapalvelut vastaavat kaupungin omien toimintojen käytössä olevien yksiköiden puhtaanapitopalveluista. Palvelua tuotetaan yli 40 kiinteistössä, joiden pinta-ala on noin
64 300 m2.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Ruokapalvelujen suunnittelussa ja tuotannossa seurataan alan kehitystä, mm. kokeillaan
uusia ruoan valmistuksen tuotantotapoja ja seurataan tuotannossa mm. ruokahävikkiä
sen määrän vähentämiseksi. Jamix-ohjelmiston käyttöä laajennetaan resurssien puitteissa tuotannonohjausjärjestelmän tehostamiseksi tuotantomäärien seurantaan, reseptiikkaan sekä hinnan määrittelyyn. Ruoan ravitsemuksellinen laatu määrittyy kutakin ikäja erityisryhmää koskevien ravitsemussuositusten mukaisesti.
Siivouspalvelut tuotetaan siivottavan kohteen työtuntimäärän sekä työn sisältöön ja kohteen erityisvaatimuksiin perustuvan siivousmitoituslaskennan pohjalta. Siivottaviin kohteisiin pyritään löytämään kustannustehokas toimintamalli yhteistyössä palvelujen käyttäjäryhmien kanssa.
Siivouspalveluiden tavoitteena on jatkaa työntekijöiden kouluttamista niin että tulevaisuudessa kaikilla tilahuoltajilla on laitoshuoltajantutkinto tai vastaava. Tavoitteena on
myös saada toimivat siivoustilat jokaiseen kiinteistöön, konekannan lisääminen ja välineistön päivittäminen vastaamaan nykyisiä siivouksen tarpeita sekä mahdollistamaan
puhtaustason säilyminen.
Ruoka- ja tilapalvelujen henkilöstöresursseja käytetään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti hyödyntäen henkilöstön osaaminen, siirtomahdollisuudet kohteiden välillä mm.
sijaisuuksissa, eläköitymisen yhteydessä ja ajantasaistetaan tarvittaessa työmäärämitoituksia. Toimintojen kehittämistä ja henkilöstön ammattitaidon hankkimista ja ylläpitoa
tuetaan koulutustarpeiden kartoituksella ja mahdollisuuksien mukaan koulutuksilla hyödyntäen mm. oppisopimuskoulutusta.
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Uudisrakennuksia ja saneerauskohteita suunniteltaessa on tärkeää, että ruoka- ja tilapalveluista vastaavien henkilöiden asiantuntemusta käytetään hyväksi ja he ovat mukana jo suunnittelun alkuvaiheessa. Ruokapalveluissa tuotannonohjausjärjestelmän päivittäminen siten, että voidaan todentaa tarjottavan ruoan ravitsemuksellinen laatu ja vastata lainsäädännön vaatimuksiin elintarvikkeiden sisällön ilmoitusvelvoitteista.
26
Tavoitteet
Tavoite
Toimenpiteet/tavoitetaso
Toteutuma
Ruoka- ja tilapalvelujen
tuotannonohjauksen kehittäminen
Uusien ruoan valmistuksen tuotantotapojen kokeilu,
ruokahävikin vähentäminen seurannalla ja mittaamalla,
ruokapalvelujen varautumissuunnitelman päivittäminen
osana päivittäistavarahuollon suunnitelmaa
Henkilöstöresurssien tehokas ja tarkoituksenmukainen
käyttö
Laadukkaat ruoka- ja tilapalvelut
Seurataan alan kehitystä, ravitsemus- ja hygieniasuosituksia.
Tuotannonohjausjärjestelmän tehokkaammalla käyttöönotolla ruokatuotannon laadun tarkempi analysointi,
tasalaatuisuus
Tarjotaan ravitsemuskasvatusta ja ohjausta asiakasryhmille.
Palvelujen laatutaso mitoitusten ja resurssien mukaan
yhteistyössä käyttäjien kanssa.
Ammattitaitoinen henkilöstö
Henkilöstön koulutustarpeiden kartoitus, mahdollinen
lisäkoulutus
Ohjauksellisuudesta enemmän itseohjautuvuuteen/
innovatiivisuuteen
Tunnusluvut
Hopearinteen keittiön kaikki suoritemäärät
(aamupalasta iltapalaan)
- keittiön pelkkien lounaiden suoritemäärät
- keittiön tuottamat lounasannokset/arkipäivänä
Kissankellon päiväkodin keittiön kaikki
suoritemäärät
- keittiön tuottamat annokset/arkipäivä
Liuhtarin keskuskeittiö, annosmäärä/vuosi
-pelkät lounaat
- annokset/toimintapäivä (187 pv/v)
Muut koulujen keittiöt, annosmäärä/vuosi
- annokset/toimintapäivä (190 pv/v)
Puhtaana pidettävä pinta-ala
Tp 2014
379 773
Tp 2015
380 944
TA 2016
390 000
TA 2017
384 000
189 167
530
188 778
530/560
183 000
560
183 000
550
80 299*
160
267 292
247 940
1421
156 040
830
61.800
51 482
180
287 026
271 199
1 503
152 685
804
61.305
80 300
160
278 360
268 900
1 438
150 860
794
62.400
80 300
160
301 100
267 000
1 610
150 700
806
64 300
27
Elinkeino- ja kehittämispalvelut
Elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edistäminen
Kaupungin tehtävänä on luoda hyviä mahdollisuuksia ja olosuhteita yrittäjyyden ja
elinkeinoelämän kehittymiselle ja yritysten kasvulle. Vapaita yritystontteja täytyy olla
koko ajan saatavilla, mistä maanhankinta- ja kaavoituspuolella täytyy huolehtia. Elinkeinostrategian mukaisesti panostamme erityisesti energiasektoriin sekä matkailutoimialaan.
Kaupungin julkisuuskuvasta huolehtiminen
Kaupungin on tärkeää huolehtia kilpailukyvystään. Teoilla, niitä tukevalla viestinnällä
ja markkinoinnilla varmistetaan, että Lapua on kilpailukykyinen vaihtoehto sekä asuinettä toimipaikkavalinnoissa ja vetovoimainen kohde matkailijoille.
Lapuan Yrityskeskuksen palvelut
Palvelukuvaus
Yrityspalvelut
Alkavien yrittäjien neuvontapalvelut hoidetaan yhteistyössä Uusyrityskeskuksen
kanssa, alkavien ja toimivien yritysten pääomatarpeissa merkittävänä apuna toimii
Finnvera. Toimivien yritysten kehittämisessä omien palveluiden apuna käytetään
Yritys-Suomi-verkostoa sekä muita palveluntarjoajia.
Matkailupalvelut
Matkailutoimialan kehittäminen ja matkailupalveluyrittäjyyden tukeminen eri keinoin ja
välinein.
Markkinointiviestintäpalvelut
Markkinointiviestinnän sisältöjen luovien ja innovatiivisten ratkaisujen toteuttaminen
kaupunkistrategian toteuttamiseksi.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Nykyiset resurssit käytetään alkavien yrittäjien, erilaista apua ja neuvontaa hakevien
yritysten palvelemiseen. Yritysmäärä on Lapualla kasvanut nettona yli 32 % viimeisen
14 vuoden aikana, mikä on aiheuttanut ns. positiivisen ongelman, kun henkilöstöresurssit ovat pysyneet samoina. Käytännössä tämä on johtanut tilanteeseen, missä
joudutaan jatkuvasti priorisoimaan tehtäviä ja mitä jätetään tekemättä. Toimintaan
apuja voi saada myös hyvien hankkeiden kautta, joita Lapualla energia-asioissa hallinnoi pääasiassa Thermopolis Oy, mutta myös maakunnallisten hanketoimijoiden
kautta. Uusia yritys- ja aluekehittämislähtöisiä hankkeita pyritään käynnistämään eri
toimijoiden kanssa hyödyntäen erilaisia rahoitusmahdollisuuksia. Omat resurssit
hankkeistamiseen ovat hyvin pienet.
28
Vahvistetaan myönteistä Lapua-mielikuvaa strategian painopisteiden mukaisesti.
Edistetään matkailutoimialan kehitystä. Toteutetaan yhteistyökumppanien kanssa
Lapuan imago-, asukas-, matkailu- sekä sijoittumismarkkinointia.
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Elinkeinotoimen resurssit ovat jo äärirajoilla palvelutarpeeseen nähden, johtuen Lapuan yritysmäärän ja palveluiden kysynnän kasvusta. Toiminnassa joudutaan tekemään jatkuvaa priorisointia eri tehtävien välillä ja suunnitelmalliseen toimintaan pääseminen on hyvin haastavaa. Mikäli lisäresursseja ei tavalla tai toisella saada näihin
palveluihin, voi yritysmäärän positiivinen kehitys kääntyä viiveellä negatiiviseksi. Tärkeää olisi myös pystyä panostamaan myös niihin yrityksiin, jotka hakevat uusia markkinoita ja haluavat kasvaa.
Vahvistetaan ja ylläpidetään myönteistä Lapua-mielikuvaa strategian painopisteiden
mukaisesti. Vahvistetaan matkailutoimialan kannattavaa kasvua.
Tavoitteet
Tavoite
Uusien yrityksien syntyminen ja toimivien olemassaolon/kasvun edistäminen
Seudullisten/Thermopoliksen Lapualla vaikuttavien hankkeiden määrä
Asukasluvun myönteinen kehitys,
houkutteleva ympäristö yrityksille
Lapuan kansainvälistymisen edistäminen eri foorumeilla
Ympärivuotisen matkailun kokonaisvaltainen kehittäminen kärkenä matkailukeskittymä
Teemapohjaisten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen
Toimenpiteet/tavoitetaso
Eri organisaatioiden yritysneuvojien yhteistyö YritysSuomessa sekä Uusyrityskeskuksen kanssa toiminta
Aisaparin, Ely:n, E-P:n liiton, EU:n ja muiden rahoitusohjelmien hyödyntäminen paikallisissa hankkeissa
Lapuan pito- ja vetovoimatekijöiden markkinointi
Kunta- ja yrittäjäyhteistyö
Verkostoitumisen edistäminen, kv- tapahtumaosallistumiset, näkyvyyden lisääminen alueellisesti
(Västerbotten, Ruotsi)
Matkailukeskittymän Simpsiö-Vanha Paukku vahvistaminen, monitoimijainen verkostoyhteistyö, sähköisten viestintä- ja markkinointikanavien hyödyntäminen
Toteutuma
29
Sivistyskeskus
Sivistyslautakunta
30
TALOUSARVIO
TA/M 2016
TA 2017
SIVISTYSLAUTAKUNTA
1 805 800 TOIMINTATUOTOT
-24 426 000 TOIMINTAKULUT
-22 620 200 TOIMINTAKATE
1 723 100
-23 674 100
-21 951 000
31
Sivistyslautakunta
Yleishallinto
Palvelukuvaus
Palvelukuvaus
Lapuan kaupungin sivistyskeskuksen yleishallinto vastaa lautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden suunnittelusta, valmistelusta ja toimeenpanosta. Toimialaan kuuluvat seuraavat palvelut: Sivistyskeskuksen yleishallinto, aamu- ja iltapäivätoiminta (erityislasten),
päivähoito/varhaiskasvatus ja esiopetus, perusopetus, erityisopetus, lukiokoulutus, musiikkiopiston opetus, kansalaisopiston opetus, kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut ja nuorisopalvelut. Henkilöstöä yleishallinnossa on neljä: sivistysjohtaja, opetuspäällikkö, varhaiskasvatuspäällikkö ja hallintosihteeri.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
-
esi-, perus- ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmien eteenpäin vieminen käyttöönotto
sähköisen oppilashallinto-ohjelman käyttöönotto
TVT-toimenpideohjelman laatiminen sivistyspalveluihin
sivistyspalveluiden kehittämissuunnitelmassa olevien kehittämiskohteiden /
tavoitteiden / toimenpiteiden eteenpäin vieminen
Suomi 100 vuotta -tapahtumat
päiväkotien ja koulujen peruskorjaukset/uudisrakentaminen etenevät erillisten
päätösten mukaisesti
ohjaus-/johtamisjärjestelmän kehittäminen/uudistaminen sekä yhteistyön
selvittäminen, kulttuuri/kirjasto, nuorisotoimi/liikuntatoimi
sähköisen varausjärjestelmän käyttöönoton laajentaminen
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
- työskentely-ympäristöjen parantaminen jatkuu
- päiväkotien ja koulujen peruskorjaukset/uudisrakentaminen etenevät erillisten
päätösten mukaisesti
Tavoitteet
Tavoite
Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille
Toimenpiteet/tavoitetaso
Käyttösuunnitelma
Toteutuma
32
Varhaiskasvatuspalvelut
Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista hoidon, kasvatuksen ja opetuksen muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu pedagogiikka. Toiminnan lähtökohtana on kiinteä kasvatusyhteistyö vanhempien kanssa. Varhaiskasvatusta järjestettäessä toimitaan yhteistyössä myös opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista,
sosiaalihuollosta, lastensuojelusta, neuvolatoiminnasta ja muusta terveydenhuollosta
vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa.
Varhaiskasvatusta voivat saada lapset, jotka eivät ole oppivelvollisuusikäisiä, sekä sitä
vanhemmat lapset, milloin erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä hoitoa ole muulla tavoin
järjestetty. Varhaiskasvatusta järjestetään päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa sekä
kunnallisena että yksityisenä toimintana.
Uuden varhaiskasvatuslain mukaan kaikilla varhaiskasvatusoikeuden piiriin kuuluvilla
lapsilla on oikeus varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa. Lapsen vanhempien tai muiden huoltajien päätöksen mukaisesti lapsi voi osallistua joko osapäiväiseen tai osaviikkoiseen varhaiskasvatukseen. Kunta päättää lapsikohtaisesti tarkemmat varhaiskasvatuksen toiminta-ajat.
Lisäksi on tarjolla avointa varhaiskasvatuspalvelua, joka korvaa osa- tai kokopäivähoidon.
Lapsella on oikeus laajempaan varhaiskasvatukseen kuin 20 tuntia/vk, jos huoltajat työskentelevät, opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai osallistuvat työllistymistä edistävään palveluun tai kuntoutukseen. Tämä oikeus säilyy vanhemman työn tai opiskelun päätyttyä
kahden kuukauden ajan. Laajempaan palveluun on oikeus myös silloin, jos se on lapsen
kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka muutoin lapsen edun mukaista. Lapsen huoltajien on esitettävä selvitys laajemman varhaiskasvatuksen edellytyksistä.
Varhaiskasvatusta ei ole järjestettävä, kun lapsi osallistuu perusopetuslaissa tarkoitettuun esiopetukseen. Jos lapsella on oikeus laajempaan varhaiskasvatukseen edellä mainituin perustein, tulee varhaiskasvatus järjestää esioppilaalle osa-aikaisesti.
Varhaiskasvatuspalvelua käyttävien lasten määrä vuoden 2016 aikana on vakiintunut.
Päivähoitoon jonottavien määrä on ollut hallittavissa. Vuorohoidon tarve on lisääntynyt ja
se on keskitetty päiväkoti Kissankelloon. Kotihoidontukea maksettiin 8/2015 277 lapselle
ja 8/2016 306 lapselle.
Rakenteellisia muutoksia tehdään palvelujen riittävyyden ja tuottavuuden parantamiseksi.
Palvelurakenne, henkilöstö- ja taloussuunnittelu liitetään johdonmukaisesti toisiinsa, varhaiskasvatuksen luonnetta ja perustehtävää kunnioittaen.
Hyvinvoiva, varhaiskasvatuksen perustehtävään sitoutunut henkilöstö, yhdessä esimiestensä kanssa, tuottaa laadukasta varhaiskasvatusta. Lasten ja huoltajien osallisuutta
vahvistetaan päivittäisessä toiminnassa sekä varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmatyössä.
33
Päiväkoti
Palvelukuvaus
Päiväkodeissa toiminta järjestetään pienryhmätoimintana. Perusopetuslain mukaista esiopetusta järjestetään päiväkodeissa pääsääntöisesti niille lapsille, jotka tarvitsevat esiopetuksen lisäksi myös päivähoitoa.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Varhaiskasvatuspalvelun kysynnän määrä ja tämänhetkinen palvelurakenne edellyttävät
nykyisten tilaratkaisujen tarkastelua tavoitteena kustannustehokkaammat yksiköt. Pyrkimyksenä on sovittaa palveluverkot yhteen siten, että niistä syntyy lapsen näkökulmasta
ehyt ja joustava varhaiskasvatus- ja oppimispolku. Palveluverkon tilaratkaisuilla myötävaikutetaan myös henkilöstön välisen yhteistyön toteuttamiseen.
Varhaiskasvatuksen kausiluontoisiin vaihteluihin vastataan kustannustehokkaasti henkilöstöliikkuvuudella, joustavilla sijaisjärjestelyillä ja päivähoitopaikkojen keskittämisellä.
Laaditaan paikalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja otetaan käyttöön
1.8.2017 (Vasu).
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Uusien päiväkotipaikkojen rakentaminen alueelle joka nivoutuu joustavasti koulun yhteyteen ja on oleellinen osa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rakenteellista muutosta
ja palveluverkon kehittämistä.
Tavoitteet
Tavoite
Varhaiskasvatuspalvelun kysyntään
vastaaminen
Päiväkotihoidon sisällön laadullinen
kehittäminen
Avoimen varhaiskasvatuksen vakiinnuttaminen
Toimenpiteet/tavoitetaso
Uusi päiväkoti/koulu
Toteutuma
Varhaiskasvatussuunnitelma
Johtajuuden kehittäminen
Esimiehen ja vastaavien päiväkodinopettajien
tiimikokoukset 2 krt/lukukausi
monipuolisten varhaiskasvatuspalvelujen
tarjoaminen
Tunnusluvut
Toimintapäivät, toteutuneet kokopäiväisiksi muutettuna
Toimintapäivät, maksimikapasiteetti
Hoitopaikat (rakenteellinen)
Tp 2014
73 466
65 200
304
Tp 2015
73 077
74 700
308
Tp 2016
Ta 2017
76 00
325
72 360
306
34
Perhepäivähoito
Palvelukuvaus
Perhepäivähoitoon sisältyy ryhmäperhepäivähoito, perhepäivähoitajan kotona antama
hoito, lasten kodeissa annettava hoito ja kolmiperhepäivähoito.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Perhepäivähoidon palvelukokonaisuuden säilyttämisessä ja kehittämisessä pyritään takaamaan palvelun laatu ja saatavuus. Ryhmäperhepäivähoidon palveluverkkoa kehitetään kohti pysyvyyttä sekä toimintakykyisiä ja taloudellisesti tehokkaita yksiköitä.
Laaditaan paikalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja otetaan käyttöön
1.8.2017 (Vasu).
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Laadukkaan perhepäivähoidon säilyttäminen tasavertaisena varhaiskasvatuksen palvelumuotona.
Tavoitteet
Tavoite
Ammatillisen osaamisen ylläpitäminen
Perhepäivähoidon sisällön
laadullinen kehittäminen
Toimenpiteet/tavoitetaso
Työnjohdolliset ohjauskäynnit vähintään 2 krt / v /
perhepäivähoitaja.
Säännölliset työpaikkakokoukset
Johtajuuden kehittäminen
Pysyvät tilaratkaisut
Toteutuma
Tunnusluvut
Tp 2014
Tp 2015
Ta 2016
Ta 2017
23 412
24 840
112
20 799
22 640
102
22 200
100
18 280
82
29 730
48 180
219
26 231
46 420
211
48 200
220
41 800
190
Kunnallinen ryhmäperhepäivähoito
Toimintapäivät, toteutuneet kokopäiväisiksi muutettuna
Toimintapäivät, maksimikapasiteetti
Hoitopaikat (rakenteelliset)
Perhepäivähoito, hoitajan oma koti
Toimintapäivät, toteutuneet kokopäiväisiksi muutettuna
Toimintapäivät, maksimikapasiteetti
Hoitopaikat (rakenteelliset)
Kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja palveluseteli
Palvelukuvaus
Kotihoidon tukea voidaan myöntää perheille heti vanhempainrahakauden tai sen jälkeen
pidetyn isäkuukauden päätyttyä. Kotihoidon tuki on kunnallisen päivähoidon vaihtoehto.
35
Kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kokeilun ajan 1.6.2016 - 31.12.2017. Kotihoidon tuen kuntalisän vaikuttavuutta tarkastellaan
syyskuussa 2017.
Lasten yksityisen hoidon tuella lapsen hoito voidaan järjestää vanhemman tai muun huoltajan osoittamalla hoidon tuottajalla. Lasten yksityisen hoidon tukea voi hakea perhe, jolla
on alle kouluikäinen lapsi tai lapsia, joka/ jotka ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa.
Palveluseteli myönnetään perhepäivähoitoon, ryhmäperhepäivähoitoon tai päiväkotihoitoon. Varhaiskasvatuksen palveluseteli on harkinnanvarainen vaihtoehto lapsen hoidon
järjestämiseen, palveluseteliin ei ole subjektiivista oikeutta. Perhe ei voi samanaikaisesti
saada yksityisen hoidon tukea eikä kotihoidon tukea.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Kotihoidon tuen kuntalisä käytössä. Palvelusetelillä tuotettu palvelu vakiinnutetaan tavoitetasoon.
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Yhteistyökäytäntöjä ylläpidetään ja kehitetään kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen kesken.
Tavoitteet
Tavoite
Varhaiskasvatuksen palvelurakenteen vakiinnuttaminen
Toimenpiteet/tavoitetaso
Palvelusetelin laajentaminen 30 %:n koko varhaiskasvatuspalvelun kokonaisuudesta
Toteutuma
Tunnusluvut
Kotihoidon tuki / perheitä
Kotihoidon tuki / lapsia
Palveluseteli / lapsia
Tp 2014
242
344
97
Tp 2015
210
291
177
Ta 2016
250
370
250
Ta 2017
260
380
250
Perusopetus
Alakoulut
Palvelukuvaus
Lapualaisille lapsille järjestetään ikäkauden ja edellytysten mukaista perusopetusta,
joka edistää oppilaiden tervettä kasvua, oppimista ja kehitystä. Kouluissa hankitaan
tavoitteellisesti elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä kehitetään tervettä itsetuntoa.
Perusopetuksen aikana luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle. Yhdessä kotien kanssa
tuetaan oppilaiden elämänhallintataitoja sekä omien vahvuuksien löytämistä. Vuorovaikutustaidot kehittyvät yhteisöllisessä toiminnassa.
36
Lapualla toimii 11 perusopetuksen alakoulua: Alanurmon koulu, Haapakosken koulu,
Hellanmaan koulu, Kauhajärven koulu, Keskuskoulu, Liuhtarin koulu, Männikön koulu,
Poutun koulu, Ritamäen koulu, Ruhan koulu ja Tiistenjoen koulu. Hautasen koulussa
annetaan opetusta vuosiluokille 1-9.
Esiopetusta järjestetään kaupungin päiväkodeissa ja kolmessa yksityisessä päiväkodissa sekä alakoulujen yhteydessä viidellä koululla: Hellanmaan, Kauhajärven, Keskuskoulun, Männikön ja Ritamäen kouluilla.
Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tuetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
erilaisin tukimuodoin ja joustavin rakentein. Erityistä tukea saavien opetus järjestetään
pääosin Keskuskoululla ja Hautasen koululla. Erityistä tukea saavia opetetaan myös
muun opetuksen yhteydessä tarvittavin tukijärjestelyin.
Yhteistyö huoltajien kanssa pyritään rakentamaan luottamukselliseksi vuorovaikutussuhteeksi monipuolisten yhteistyön muotojen avulla. Tällaisia ovat mm. vanhempainillat
ja -vartit, avointen ovien päivät, yhteiset tilaisuudet ja tiivis tiedonkulku koulun ja kodin
välillä.
Lasten iltapäivätoimintaa järjestetään kaupungin järjestämänä Hautasen koulussa erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Kaupunki tarjoaa tilat yksityiseen iltapäiväkerhotoimintaan.
Palvelun kehittäminen
Maakunnallinen ja kunnallinen opetussuunnitelma on otettu käyttöön 1.8.2016. Uudet
opetussuunnitelmat, toimintatavat, oppimisympäristöt ja hallituksen kärkihankkeisiin lukeutuva digiloikka vaativat opettajien täydennyskoulutusta sekä panostusta resursseihin.
Kehitetään edelleen oppilaskuntatoimintaa syventämään oppilaiden osallisuutta.
Kehitetään viestintää eri medioissa lisäämään huoltajien ja kuntalaisten realistista tietoa opetukseen liittyvistä asioista. Samalla rakennetaan myönteistä kuvaa Lapuan koululaitoksesta osana kehittyvää kaupunkia.
Kehitetään yhteisöllistä oppilashuoltoa.
Talousarviovuosi 2017
-
uuden opetussuunnitelman käyttöönotto
opetushenkilöstön monipuolinen täydennyskoulutus
oppimisympäristöjen, toimintatapojen ja opetusmenetelmien kehittäminen
oppilashuollon käytänteiden ja monialaisen yhteistyön kehittäminen
oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvä tarvekartoitus
Tavoite
Uuden opetussuunnitelman
käyttöönotto
Pedagoginen johtaminen
Monialaisen oppilashuollon
kehittäminen
Toimenpiteet/tavoitetaso
Opettajien täydennyskoulutus
Tieto- ja viestintäteknisen osaamisen lisääminen
Kulttuuriopetussuunnitelman toteuttaminen osana
lukuvuoden työtä.
Opettajien ammatillinen kehittymissuunnitelma
Oppilashuollon arvioinnin suunnitelma
Toteutuma
37
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
-
oppimisympäristöjen, toimintatapojen ja opetusmenetelmien kehittäminen edelleen
uuden opetussuunnitelman mukaisesti
opetushenkilöstön monipuolinen täydennyskoulutus
koulujen peruskorjaukset ja uudisrakentaminen etenevät erillisten päätösten
mukaisesti
Yläkoulu
Palvelukuvaus
Yläkoulu antaa opetusta vuosiluokilla 7-9, jonka tavoitteena on oppilaan päättötodistus ja
mahdollisuus siirtyä toisen asteen opintoihin sekä antaa oppilaalle elämässään tarvittavat
tarpeelliset tiedot ja taidot. Opetuksessa ja kasvatuksessa edistetään sivistystä ja annetaan mahdollisuus itsensä kehittämiseen monipuolisesti. Oppilaille opetetaan vastuuntunnon merkitystä, omatoimisuutta ja vahvistetaan myönteisen minäkuvan syntymistä.
Oppilaalle ja koko henkilökunnalle taataan ja turvataan turvallinen oppimisympäristö,
johon kuuluu myös hyvä koulukuljetus. Koulu osallistuu aktiivisesti hankkeisiin, joissa oppilaille tarjotaan mielekkäitä oppimispolkuja yläkoulun aikana. Koulu kasvattaa nuoria hyvään sosiaaliseen kanssakäymiseen ja suvaitsevaisuuteen. Koulukiusaamiseen ja sen
ilmiöiden ehkäisyyn puututaan aktiivisesti.
Opintomenestyksen turvaamiseksi koulussa annetaan yleistä, tehostettua ja erityistä tukea. Osa-aikaista erityisopetusta antaa 2 kokoaikaista erityisopettajaa ja 4 kokoaikaista
erityisluokanopettajaa. Oppilaanohjauksen kautta oppilaan omaa oppimisympäristöä ja
käsitystä tulevasta työympäristöstä vahvistetaan.
Koulun terveydenhuolto hoitaa säännölliset terveystarkastukset, opettaa terveitä elämäntapoja ja säännöllistä ruokailua yhteistyössä opetuksen ja ruokapalvelun kanssa. Ongelmatilanteissa toimitaan aktiivisesti kotien, koulupsykologin ja -kuraattorin, -lääkärin ym.
tahojen kanssa.
Koulu osallistuu valtakunnallisiin arviointi- ja vertailututkimuksiin, joiden kautta palvelua
voidaan kehittää.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
1.8.2016 on otettu käyttöön perusopetuksen uusi opetussuunnitelma vuosiluokilla 1-6.
Vuosiluokkien 7-9 osalta uudesta opetussuunnitelmasta on otettu käyttöön yleisen osan,
oppilashuollon ja tukitoimien osuuksia. 1.8.2017 otetaan 7. luokkalaisten osalta käyttöön
uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan. Opetussuunnitelmauudistuksen onnistunut
käyttöönotto edellyttää henkilöstön koulutusta ja resursseja valmistelutyöhön kevätlukukauden 2017 aikana.
Yläkoulu on mukana Liikkuva koulu -hankkeessa, jonka tavoitteena on aktiivisempi koulupäivä. Toimintaa tukevina toimenpiteinä on oppilaiden osallistaminen ja aiheen koulutus
sekä kunnostetun piha-alueen ja lähiliikuntapaikkojen aktiivinen käyttö. Yläkoulun koulupäivien rakennetta tarkastellaan hyvinvointia kokonaisvaltaisesti tukevaan suuntaan.
38
Valinnaisuutta kehitetään palvelemaan tulevia uravalintoja ja harrastuneisuutta. Tarjotaan valinnaisaineita, joiden avulla oppilaat voivat vaikuttaa niin oman koulun kuin koko
kaupungin toimintaympäristöön.
Kiinteistön kuntoon liittyvien puutteiden korjaustoimenpiteiden toteuttaminen. Alueen opetustilojen kapasiteetin lisäämistä on tarkasteltava ja vaihtoehtoja kartoitettava lisääntyvän
oppilasmäärän tarpeita vastaavaksi.
Maahanmuuttajien ja monikulttuurisuuden huomioiminen koulussa tarjoamalla edellytykset maahanmuuttajien opiskelulle. Toiminnan kehittäminen ja organisoiminen tulevaisuuden tarpeet huomioiden.
Joustavan Perusopetuksen toiminta on vakiintunut ja sen kautta haetaan uusia käytännönläheisiä opetuskäytäntöjä koko yhteisön käytettäväksi.
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Koulussa on käytössä ajanmukainen opetusvälineistö kaikissa opetustiloissa. Käyttöön
on otettu uusia sähköisiä opetusmateriaaleja ja oppilashallintajärjestelmä.
Koulun kiinteistössä toteutetaan tarvittavia kunnostustoimenpiteitä, joilla voidaan taata
terveellinen oppimis- ja työympäristö oppilaille ja henkilöstölle vuosiksi eteenpäin. Pitkän
tähtäimen suunnitelmaa noudatetaan.
Koulun kiinteää varustelua uusitaan tarpeiden mukaan.
Uuden opetussuunnitelman täysimääräinen käyttöönotto tapahtuu 1.8.2019. Käyttöönotto
vaatii resurssointia henkilöstön koulutukseen siirtymäaikana.
Opetusryhmien koko pyritään pitämään tarkoituksenmukaisena.
Koulun kerhotoimintaan tulee panostaa ja toiminnan saavutettavuutta pyritään edelleen
kehittämään yhdessä Liikkuva koulu -hankkeen kanssa.
Yläkoulu pyrkii vahvistamaan olemassa olevia ja luomaan uusia kansainvälisiä yhteyksiä.
Tavoitteet
Tavoite
Turvata päättötodistuksen saannin kautta
jokaiselle oppilaalle pääsy toisen asteen
opintoihin.
Koulukiusaamisen ehkäisy
Kodin ja koulun yhteistyö. Vanhempien
kasvatustyön tukeminen.
Opetussuunnitelmauudistuksen täysimääräinen käyttöönotto 7. luokkien osalta.
Aktiivinen arki.
Toimenpiteet/tavoitetaso
Laadukas opetus pätevällä ja määrältään
riittävällä henkilöstöllä. Päättötodistus ja oppilaanohjaus sekä seuranta.
Aktiivien ennaltaehkäisy kasvatuskeinoin ja
puuttuminen.
Aktiivinen yhteydenpito koteihin. Kotien osallistaminen. Kasvatuskeskustelujen käytäntö.
Henkilöstön koulutus ja yhteinen valmistautuminen.
Liikkuva koulu -hanke, kerhotoiminta ja koulupäivän kokonaisuuden rakentaminen.
Toteutuma
39
Tunnusluvut
Tp 2013
Ta 2014
Tuntikehys
1126
1131
yleisopetus
996
1001
luokkamuotoinen eo
72
63
yksilöllinen eo
58
67
Henkilökunta
- opetushenkilöstö
48
48
- muu henkilökunta
10
12
*oma henkilöstö 45, yhteiset opettajat mukana 53
Ta 2015
1171,5
1018,5
82
68
Ta 2016
1180,5
1026,5
75 (100)
79 (54)
Ta 2017
1167,75
1010,75
100
57
53
2
53 (45)*
2
53 (45)*
2
Lukiokoulutus
Palvelukuvaus
Lapuan lukio on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava ja jatko-opintoihin yliopistossa, korkeakoulussa, ammattikorkeakoulussa tai lukion oppimäärään perustuvassa
ammatillisessa koulutuksessa valmentava toisen asteen oppilaitos.
Lapuan lukion tehtävänä on tarjota laadukasta ja monipuolisesti painotettua lukiokoulutusta. Opetuksen järjestämisessä pyritään siihen, että opiskelijoiden kurssivalinnat toteutuisivat mahdollisimman laajasti. Opetushenkilöstön kanssa yhteistyössä päivittäisestä koulutyön sujumisesta pitävät huolen lukion opiskeluhuoltoryhmä ja opiskelijakunnan edustajana opiskelijakunnan hallitus.
Lukiokoulutuksen kannalta keskeisiä sidosryhmiä ovat Lapuan yläkoulu, Sedu Lapua,
Lapuan kansalaisopisto, Lapuan kaupungin pääkirjasto, Opinlakeus-verkosto ja EteläPohjanmaan Urheiluakatemia.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
-
ollaan aktiivisesti mukana Lapuan lukion uudisrakennuksen suunnittelussa
hankitaan investointisuunnitelmaan esitetyn mukaisesti opetusteknologiaa ja
-välineitä osana uuden lukion suunnittelua
kehitetään henkilökunnan ja opiskelijoiden TVT-valmiuksia
arvioidaan ja kehitetään uuden opetussuunnitelman mukaista lukio-opetusta
valmistaudutaan sähköiseen ylioppilastutkintoon ja toimeenpannaan sähköiset yokokeet Ylioppilastutkintolautakunnan aikataulun, ohjeiden ja määräysten mukaan
toteutetaan opiskeluhuoltotyötä opiskeluhuoltosuunnitelman mukaisesti
jatketaan yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa ja arvioidaan yhteistyön tuloksia
kehitetään opiskelijakuntatoimintaa tavoitteena yhteisöllisyyden ja kouludemokratian
lisääminen
jatketaan lukion markkinointityötä
jatketaan rehtorin ja henkilökunnan välisiä kehityskeskusteluita
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
-
edetään Lapuan lukion uudisrakentamisessa suunnitteluvaiheesta toteuttamisvaiheeseen
jatketaan opetusteknologia- ja välinehankintoja osana uuden lukion suunnittelua
40
-
valmistaudutaan muuttamaan uuteen lukiokiinteistöön ja sopeuttamaan päivittäinen
koulutyö uuden kiinteistön toimintaympäristön mukaiseksi
kehitetään henkilökunnan ja opiskelijoiden TVT-valmiuksia
arvioidaan ja kehitetään uuden opetussuunnitelman mukaista lukio-opetusta
valmistaudutaan sähköiseen ylioppilastutkintoon ja toimeenpannaan sähköiset yokokeet Ylioppilastutkintolautakunnan aikataulun, ohjeiden ja määräysten mukaan
arvioidaan opiskeluhuoltotyön toteuttamista ja tuloksia
jatketaan sidosryhmäyhteistyötä ja etsitään uusia yhteistyökumppaneita ja -muotoja
kehitetään ja arvioidaan opiskelijakuntatoimintaa
arvioidaan lukiomarkkinoinnin onnistumista
jatketaan rehtorin ja henkilökunnan välisiä kehityskeskusteluita
-
Tavoitteet
Tavoite
Suunnitellaan ja toteutetaan tiloiltaan
ja varusteiltaan ajanmukainen lukiorakennus.
50 % lapualaisista peruskoulun 9. luokan oppilaista aloittaa toisen asteen
opinnot Lapuan lukiossa syksyllä 2017.
Toimenpiteet/tavoitetaso
- osallistutaan aktiivisesti uuden lukiorakennuksen
tilojen ja varusteiden suunnitteluun ja hankintaan
Toteutuma
- pidetään ysiluokkalaisille suunnattuja lukioinfoja
yhteistyössä Lapuan yläkoulun kanssa
- jatketaan lukiokoulutuksen yhteismarkkinointia
Opinlakeuden lukioiden kanssa
- lisätään lukion näkyvyyttä paikallisella tasolla
esim. lehtijuttujen muodossa
Tunnusluvut
Opiskelijamäärä
Tuntikehys
- opetus
- opinto-ohjaus
- lukioresurssi
- kerroinlisä
yhteensä
Tuntikehys/opiskelija
Opetushenkilöstö
- vakinaiset opettajat
- tuntiopettajat
Tp 2014
214
Tp 2015
212
335,08
11,42
50,74
33,86
431,10
2,01
24
327,92
11,62
50,44
34,05
424,03
2,00
24
19
5
Ta 2016
228
Ta 2017
260
334
9*
53
34
430
1,89
23
19
4
348
9*
58
35
450
1,73
23
19
4
(perusopetuksen opettajat, sivutoimiset tuntiopettajat)
Muu henkilöstö
3+1 (osaaikainen)
3+1 (osaaikainen)
3+1 (osaaikainen)
3+1 (osaaikainen)
*opinto-ohjauksen opetussuunnitelman mukaisten kurssien opetus sisältyy opetuksen tuntimäärään, osa
opinto-ohjauksen ohjauksesta (= 1ku/ohjausryhmä) sisältyy lukioresurssiin
Musiikkiopistopalvelut
Palvelukuvaus
Lapuan musiikkiopisto on taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista (L 21.8.1998/633) opetusta antava lakisääteinen oppilaitos. Toimintaa ohjaavan valtakunnallisen opetussuunnitelman keskeisenä tavoitteena on hyvän ja elinikäisen musiikkisuhteen luominen. Musiikkiopiston kohderyhmänä ovat ensisijaisesti lapset ja nuoret. Soitto- ja/tai lauluopinnot on hyvä ja kehittävä harrastus, joka ohjaa oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjännitteiseen työskentelyyn sekä
41
rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Opiskelu auttaa oppilasta löytämään musiikin avulla välineen ja väylän omalle itseilmaisulleen. Opiskelu antaa
musiikkialasta kiinnostuneille oppilaille valmiudet hakeutua musiikkialan ammatilliseen tai korkea-asteen koulutukseen. Musiikkiopiston tehtävänä on myös paikallisen
ja kansallisen musiikkikulttuurin säilyttäminen ja kehittäminen, vuorovaikutus ja yhteistyö muiden musiikin- ja taideopetusta antavien oppilaitosten ja tahojen kanssa sekä kansainvälisen yhteistyön edistäminen.
Opetustarjontaan kuuluu musiikkileikkikoulutoiminta, soitinvalmennusopetus, eri instrumenttien soitonopetus, kamari- ja kansanmusiikin opetus, musiikin perusteiden opetus, pop-/jazzmusiikin opetus ja siihen liittyvä bänditoiminta.
Soitinvalikoimaan kuuluvat jousisoittimet, puu- ja vaskipuhaltimet, piano, kitara,
sähkökitara, sähköbasso, lyömäsoittimet, harmonikka ja yksinlaulu.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
-
-
-
-
-
-
musiikkiopisto on avoin, energinen, perinteistä mutta myös uudistumiskyvystä
voimansa saava oppilaitos, jossa sekä oppilaat, heidän vanhempansa ja henkilökunta viihtyvät ja voivat hyvin
jokaiselle oppilaalle opetussuunnitelman mukaisen soitinopetuksen opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen
musiikkiopisto juhlistaa 50-vuotista taivaltaan musiikkikasvatuksen antajana ja
paikallisen kulttuurielämän tärkeänä osana juhlan, tapahtumapäivän, historiikin ja
konserttien muodossa
musiikkiopisto toimii Suomen musiikkioppilaitosten liiton kevätpäivien isäntänä
keväällä 2017 tuoden kaupunkiin n. 60 - 100 musiikkioppilaitosten rehtoria ja apulaisrehtoria
arviointikäytäntöjen uudistamista kehitetään edelleen seuraten taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmatyön kehittymistä
yhteistyö oman paikkakunnan eri toimijoiden ja lähialueiden musiikkiopistojen
kanssa

kouluyhteistyö:
o
kulttuuriopetussuunnitelman toteuttaminen resurssien mukaan
o
soitinvalmennusopetus alakouluilla
o
orkesteri-, kamarimusiikki- ja iltamusiikkikonserttien vierailut ja järjestäminen kouluille/-lla

yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa: soitinesittelykonserttien järjestäminen päivähoidon lapsille
yhteistyö lähialueen musiikkiopistojen ja samalla oman paikkakunnan taiteen perusopetustoimijoiden kanssa Laps Suomen -esityksen puitteissa huhtikuussa
2017 kanssa
runsas ja monipuolinen konserttitoiminta ja musiikkitarjonta omalla paikkakunnalla
henkilökunnan koulutuksen tuominen lähelle mm. osallistumalla Osaava V- ja VIhankkeen koulutuksiin
valtakunnallisen musiikkielämän kehityksen seuraaminen
42
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
-
-
-
musiikkiopisto on avoin, energinen, perinteistä mutta myös uudistumiskyvystä
voimansa saava oppilaitos, jossa sekä oppilaat, heidän vanhempansa ja henkilökunta viihtyvät ja voivat hyvin
laadukkaan, monipuolisen ja korkeatasoisen opetuksen tarjoaminen lapualaisille
lapsille ja nuorille
monipuolisen orkesteri- ja yhtyetoiminnan ylläpitäminen
opiston kokonaisvaltainen kehittäminen itsearviointi- ja työhyvinvointikyselyjen tulosten pohjalta
valtakunnallisen Minä soitan harmonikkaa -kilpailun isäntäopistona toimiminen
keväällä 2018
uusi taiteen perusopetuksen opetussuunnitelma otetaan käyttöön syksyllä 2018 ja
sitä käytetään oman opetussuunnitelman luomisen pohjana
yhteistyön ylläpitäminen ja kehittäminen kaupungin eri yksiköiden ja muiden toimijoiden kanssa

konsertit, esiintymiset, yhteiset tapahtumat, soitinvalmennus/alakoulut
monipuolinen yhteistyön jatkaminen ja kehittäminen lähialueen musiikkiopistojen
kanssa mm. vuotuisen soitintapahtuman muodossa
valtakunnallisen musiikkielämän kehityksen seuraaminen ja
resurssit huomioiden kansainvälisen toiminnan elvyttäminen ja uusien yhteistyömuotojen kehittäminen ja ystävyyskaupunkien musiikkioppilaitosten kanssa (mahdollinen hankerahoituksen hakeminen ystävyyskaupunkien välillä tapahtuvaan
musiikkitoimintaan)
Tavoitteet
Tavoite
Lapuan kulttuuriopetussuunnitelman
toteuttaminen suunnitellusti lukuvuonna
2016-17 ja 2017-18
Musiikkiopiston 50vuotisjuhlavuoden
toteutus
Toimenpiteet/tavoitetaso
-1.luokan oppilaiden työpajojen sisällön luominen ja toteutus työpareittain
- saatujen kokemusten perusteella toiminnan kehittäminen
tulevia lukuvuosia ajatellen
Toteutuma
-historiikin kokoaminen ja julkaisu
-koko perheen tapahtuman järjestäminen la 19.3.2017
- Suomen musiikkioppilaitosten liiton kevätpäivien isäntänä toimiminen 5.-7.4.2017
- oppilaiden sävellyskokoelman kokoaminen ja julkaiseminen
- virallisen 50 v. juhlan järjestäminen su 19.11.2017
- konserttitarjonnassa huomioidaan sekä Suomen 100 v.
juhla että musiikkiopiston 50+ v. juhla
Tunnusluvut
Talouden tunnusluvut
Suuren valtionosuuden vuoksi toiminta on kaupungille edullista.
Kulut yhteensä
Toimintatuotot
-maksutuotot
-vuokratuotot (tilat)
Valtionosuus
Kaupungin osuus
Tp 2014
729.378
77.459
73.759
3.700
474.800
177.119
Tp 2015
736.768
91.778
89.026
2.613
480.014
164.976
Ta 2016
757.534
84.394
80.394
4.000
480.014
193.126
Ta 2017
771.126
100.418*)
92.838
2.000
480.014**) *)
190.694
43
*) hinnat laskettu suunnitelluilla lukukausimaksujen ja soitinvuokrahintojen korotuksilla
**) OKM:n talousarvioehdotuksessa vuodelle 2017 esitetään pientä korotusta taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaisen valtionavustuksen perusteena olevaan yksikköhintaan. OKM esittää opetustuntikohtaisen valtionavustuksen yksikköhinnaksi 77,52 euroa (aiemmin 76,16 €). Seuraavaksi asiaa käsittelee hallitus, joka valmistaa ja jättää esityksen eduskunnalle yleensä syyskuun aikana.
Edellä mainittu yksikköhinnan nousu toisi Lapuan musiikkiopistolle maksettavaan valtionosuuteen
korotusta 8.649 €. Lopullinen päätös asiasta tulee eduskuntakäsittelyn jälkeen.
Annettava opetus perustuu 11.157 oppituntiin lukuvuodessa (n. 320 t/viikko). Em. tuntimäärä tulee käyttää valtionosuusperusteen säilyttämiseksi.
Opetuksen tunnusluvut:
Oppilaat
Opetustunnit
Oppilasmäärä
Vars. oppilaat
Musiikkileikkikoulu
Solistiset tasosuoritukset
Päättötodistukset
Perustaso
Mus.opistotaso
2014
11.291
2015
11.208
237
131
82
22
4
2016
2017
11.190
(arvio)
11.157
(arvio)
233
123
72
237
128
82 (arvio)
238
140
75 (arvio)
21
7
21
2
20
2
Taloudellisuustavoitteet
Musiikkiopistoa johdetaan taloustavoitteet huomioiden, kuitenkaan valtionosuutta riskeeraamatta. Toimenpiteinä talouden tasapainoon mm. seuraavat:
- lukukausimaksujen korotus 1.1.2017 alkaen
- hankintojen minimointi mikäli enää mahdollista
- henkilökunnan koulutuksen tuominen lähelle, maksuton koulutus Osaava-hankkeen
kautta
- tiloja vuokrataan ulkopuolisille ottaen huomioon oma käyttötarve
- yhteiset opettajat lähialueen muiden musiikkiopistojen kanssa
Kirjastopalvelut
Kirjastolaissa (904/1998) säädetään yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalveluista sekä
näiden palveluiden valtakunnallisesta ja alueellisesta edistämisestä. Yleisten kirjastojen
kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.
Lain mukaan kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä.
Kirjasto on valtionosuusrahoitteinen peruspalvelu.
44
Palvelukuvaus
Lapuan kaupunginkirjasto tuottaa ja ylläpitää kirjasto- ja tietopalveluja Lapuan ja ympäristökuntien asukkaille sekä yhteistyökumppaneilleen.
Kirjastolla on kolme toimintayksikköä: pääkirjasto, kirjastoauto ja Tiistenjoen sivukirjasto.
Kirjasto hoitaa lukion kirjastoa sekä ylläpitää siirtokirjakokoelmia Seppämestarin, Saarenpään, Myllytuvan palvelukodeissa sekä Hopearinteen vanhainkodissa. Siirtokirjakokoelmia toimitetaan pyydettäessä myös muille yhteisöille.
Pääkirjasto on avoinna talviaikaan kuutena päivänä viikossa, yhteensä 42 tuntia. Kesäkuukausina (kesä-, heinä- ja elokuu) kirjasto on avoinna viitenä päivänä viikossa, yhteensä 38 tuntia. Infopisteen hoitaja pitää kirjaston lehtilukusalia avoinna kesäaikana lauantaisin ja sunnuntaisin. Pääkirjasto sijaitsee Kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa. Pääkirjastossa on käytössä kaksi lainaus/palautusautomaattia asiakkaiden omatoimista lainaus- ja palautustoimintaa varten.
Kirjastoauto (vm. 2001) liikennöi kaupungin eri osissa, eri päivinä ja osin vuoroviikoittain.
Kirjastoauton reitteihin sisältyvät, tavallisten pysäkkien ohella, kaikki alakoulut Tiistenjokea lukuun ottamatta ja osa päiväkodeista ja ryhmiksistä. Pysäkkejä on 70 kpl. Kirjaston
kotipalvelua, joko iän tai sairauden takia, liikuntaesteisille asiakkaille, hoidetaan pääkirjastosta käsin. Tiistenjoen sivukirjasto on avoinna 7 tuntia yhtenä päivänä viikossa. Sivukirjasto sijaitsee Tiistenjoen alakoululla.
Kirjasto tekee alueellista yhteistyötä Eepos-kirjastojen kanssa. Eepos-kirjastoja ovat
kaikki Etelä-Pohjanmaan kirjastot, sekä Vetelin, Perhon ja Kaskisten kirjastot. Eeposkirjastoilla on yhteinen Aurora-kirjastojärjestelmä ja verkkokirjasto toiminnassa 6.2.2017
alkaen kaikkien alueen asukkaiden tiedonhakua ja omatoimisia lainaus- ja varaustoimintoja varten. Eepos-kirjastoilla on myös yhteinen aineiston kuljetusjärjestelmä. Asiakkaiden varaamaa ja palauttamaa aineistoa kuljetetaan kirjastojen välillä 1-2 kertaa viikossa.
Lapuan kirjasto tekee yhteistyötä päiväkotien, peruskoulujen, lukion, kansalaisopiston ja
muiden paikkakunnan oppilaitosten kanssa. Muita yhteistyötahoja ovat Lapuan kulttuuritoimi, nuorisotoimi sekä useat kaupungissa toimivat yhteisöt. Hankeyhteistyötä tehdään
Eepos-kirjastojen kesken.
Kansainvälistä yhteistyötä tehdään virolaisen Rakveren kirjaston kanssa.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
-
Kirjaston lainaus ja kävijämäärä pysyy ennallaan tai lisääntyy, osa lainauksesta tapahtuu lainausautomaateilla.
Kirjastossa on laadukas, monipuolinen ja ajantasainen aineistokokoelma.
Kirjastoaineiston hankinnassa pysytään opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuosituksen tasolla.
Sähköisten aineistojen hankintaa lisätään ja verkkopalveluja monipuolistetaan
edelleen. Eepos-kirjastot panostavat yhdessä e-kirjojen hankintaan.
Kirjastoauton reittejä uudistetaan tarpeen ja kysynnän mukaan.
Kirjasto toimii koulutuksen tukena kaikilla koulutusasteilla.
Kirjastossa järjestetään kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetusta aikuisille, lapsille ja
nuorille.
45
-
Vanhusten kirjastopalvelut jatkuvat entisellä tasolla.
Kirjastopalveluita markkinoidaan lapualaisille maahanmuuttajille ja muille erityisryhmille.
Kirjasto toimii aktiivisesti sosiaalisessa mediassa.
Kansainvälinen toiminta jatkuu.
Lapuan kirjasto toimii aktiivisesti mukana Eepos-kirjastojen kirjastotietokannan
menetelmien ja käyttötapojen kehittämisessä.
Eepos-tietokanta toimii sujuvasti
Suunnitelmavuodet 2018 - 2020
-
Kirjaston lainaus- ja kävijämäärät lisääntyvät.
Kirjaston aineiston hankinnassa pysytään opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuosituksen tasolla.
Sähköisiä aineistoja ja palveluita tarjotaan asiakkaiden käyttöön.
Uuden yhteisen kirjastoauton hankinnan valmistelu alkaa v. 2018 yhteistyössä Alajärven kaupunginkirjaston kanssa
Uusi kirjastoauto valmistuu vuosien 2019 - 2020 vaihteessa.
Kirjastoauton palveluita kehitetään, uuden auton ja sen uusien toimintojen myötä,
entistä monipuolisemmiksi.
Kansainvälistä toimintaa kehitetään
Tavoitteet
Tavoite
Kirjastossa on laadukas,
monipuolinen ja ajantasainen aineistokokoelma
Kirjaston aineistonhankinta on vähintään OKM:n
laatusuosituksen tasolla
Kirjastossa on ajantasainen ja moderni kirjasto- ja
tiedonhakujärjestelmä
Kirjaston käyttö lisääntyy
Toimenpiteet/tavoitetaso
Alle 5 vuotta nuoremman aineiston määrä on vähintään 40 % kirjaston kokoelmasta ja poistot n. 8 % vuodessa, aineiston lainaus kasvaa.
Kirjastoon hankitaan vähintään 300 kirjaa/1000 as, osa
kirjoista hankitaan e-kirjoina ja yhdessä Eepos-kirjastojen kanssa, vähintään 100 kpl muuta aineistoa /
1000 as. vuodessa.
Kirjasto kehittää yhdessä Eepos-kirjastojen kanssa
yhteistä kirjastojärjestelmä Auroraa. Kirjastojen verkkoliittymä on Finna
Lainaus- ja kävijätilastojen ja verkkokäyntien seuranta
Toteutuma
Tunnusluvut
Lainat/as
Käynnit/as
Aineiston hankinta /kirjat/ laatusuositus 300 /1000 as
Aineiston hankinta /muu aineisto/
laatusuositus 100 /1000 as
Verkkokäynnit /as
Lainaajat %/asukasluku
Lainaus /kokoelma
Taloudellisuus
Toimintakulut € /as
Taloudellisuus =
Tp 2014
16,6
7,56
353
Tp 2015
17
8
365
Ta 2016
18
9
350
Ta 2017
18
9
360
57
56
100
100
5,6
38,3
1,7
1,3
43,27
1.6
38.5
1.6
1.3
40.8
6
38,5
2,0
1
43
2
38.5
2.0
1
43
henkilöstökulut /as+ aineistokulut/as
käynnit/as + lainat/as
Tot 2017
46
Kulttuuripalvelut
Yleistä
”Tarkastuslautakunnan mielestä kulttuuripalvelut ovat laadukkaita ja ulospäin näkyviä
sekä kaupungin vetovoimaisuutta lisääviä. Suurin haaste on kulttuuripalveluorganisaation
tulevaisuus ja henkilöstötilanne seuraavien vuosien aikana”, (arviointikertomus 2014).
Lähivuosina tapahtuva palvelurakenteen muutos tulee entisestään korostamaan kulttuuripalvelujen merkitystä kuntien vetovoimatekijänä. Ratkaisumallissa kulttuuriorganisaatiolla on oltava vähintään nykytasoiset resurssit ja johtamisjärjestelmä, joiden avulla se
omalta osaltaan ylläpitää kaupungin kilpailuetua.
Vanhan Paukun jatkuvalla kehittämisellä yhtenä ”POHJANMAAN HUIPPU” -kohteista
vastataan matkustushaluisten ihmisten globaaliin tarpeeseen. Elinkeinojen kehittämissä
edistetään luovien alojen yrittäjien ja turismiin suuntautuvien kauppaliikkeiden sijoittumista kulttuurikeskukseen. Avustamisen lähtökohtana yhteisöjen tukemisessa on vuonna
2017 SUOMI100-teema. Kulttuurikeskuksen kansainvälisyysvalmiuksia ylläpitämällä ja
kuntalaisten osallistamisella kansainvälisyyteen eri keinoin, tuodaan yhteisön kehittämiseen uusia näkökulmia ja paikallisesti sovellettavia ideoita. Kaupungin keskustan viihtyvyyttä edistetään tapahtumien avulla yhdessä Lapuan yrittäjäjärjestön kanssa. Museokokoelmien varastoimiseen pyritään saamaan tilat.
Palvelukuvaus
Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (728/1992) ja museolaki (729/1992) sekä lakeihin liittyvät asetukset määrittävät kulttuuripalvelujen ja museotoiminnan järjestämistä paikallisella
tasolla.
Kaupungin kulttuuripalvelut jakaantuvat kulttuuritoimeen ja Lapuan kaupungin museot
-yksikköön, jotka sijaitsevat Kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa. Kulttuuripalveluja ohjaa
Lapuan kulttuuristrategia 2012 - 2020, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 30.1.2012.
Kulttuuritoimi tarjoaa alansa yleisiä asiantuntijapalveluita, järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia itsenäisesti ja yhteistyökumppaneiden kanssa, sekä tukee taiteenharrastajia,
ammattitaiteilijoita ja alansa yhdistystoimintaa. Perusopetuksen taide- ja taitoaineiden ja
taiteen perusopetuksen tukeminen, luovien alojen yritystoiminnan ja hyvinvointipalveluiden edellytysten parantaminen, EU-hanke-toiminta sekä kansainvälinen toiminta pääasiassa kaupungin ystävyyskuntien kanssa ovat myös toiminnan keskiössä.
Yhteistyötä ylläpidetään maakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa.
Lapuan kaupungin museot muodostuu taidemuseosta ja kulttuurihistoriallisesta yksiköstä, jonka kokoelmista on muodostettu patruunatehtaan historiaa ja Lapuanliikettä sekä
Pyhälahden valokuvaamoa esittelevät näyttelyt. Kotiseutuarkisto kerää yksityisluonteista
arkistoaineistoa. Verkossa toimii Lapuan historiallinen tietokanta HELEMI. Lapuan kaupungin museot toimii museolain tavoitteiden mukaan Lapuan kaupungin alueella. Näyttelytoiminnassa harjoitetaan myös kansainvälistä toimintaa, erityisesti vuoden 2016 alussa
perustetun kansainvälisen taiteilijaresidenssin avulla.
47
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Hyvinvointi, osallisuus, yhteisöllisyys
- Yhteisöjen SUOMI100 -tapahtumien tukeminen
- SUOMI100-vuotta / Miesten tanssijuhlan valmistelu ja toteutus Lapualla heinäkuussa
2017.
- Esiintymislavojen suunnittelu/käyttöönotto Pyhälahden aukiolle ja Vanhaan Paukkuun.
Vanha Paukku, kulttuuriyrittäjyys, kansainvälisyys
Vanhan Paukun toiminnallis-taloudellinen kehittäminen:
- Ensisijaisesti matkailua palvelevien kauppaliikkeiden hankkiminen työkalutehtaaseen
yhdessä elinkeinotoimen kanssa sekä kauppakäytävän PopUp-tilan kehittäminen.
- Luovien alojen/taiteilijaresidenssin toiminnan vakiinnuttaminen lyijylankaosastossa.
- Pohjanallilataamon laajentaminen Ämyrin käyttöön
Kulttuuriyrittäjyyden/luovien alojen edistäminen
- aloitetaan ystävyyskuntasuhteen valmistelu pohjoisirlantilaisen Bangorin kaupungin
kanssa.
- valmistellaan EU-hanketta/yhteistyön jatkamista Creative Spark, Co.Louth Irlanti ja
Seacourt Print Workshop, Pohjois-Irlanti luovan alan organisaatioiden kanssa.
- Leader-hankkeiden (Luovuudella lujemmaksi, Digiperintöhanke yms.) toteuttaminen ja
uusien hakeminen.
Matkailu, vetovoimaisuus, identiteetti
- Vanhan Paukun tapahtumatuotannon (ohjelmistoperiodit) ja tilojen käytön / kokoustoiminnan kehittäminen myyntitoiminnan lisäämiseksi
- Lapuan ystävyyskaupunkien/alueiden esiintuominen kulttuurikeskuksessa eri keinoin
- Kulttuurikeskuksen saavutettavuuden hyödyntäminen (valaistus; opasteet;
keskusta-Paukku-akseli)
- Ison Prässin Ravintolan ulkoalueen puitteiden parantaminen
- Asiamukaisten tilojen hankkiminen museokokoelmien varastoimiseen.
Suunnitelmavuodet 2018 - 2020
- kehitetään ystävyyskuntatoimintaa verkostomaiseen suuntaan kv-hanke-toiminnan
ylläpitämiseksi
- lapualaisen innovaatiokeskittymän aikaansaamisen selvittäminen kulttuurikeskukseen,
teemana kulttuuri ja energia.
- hankerahoituksen aktiivista käyttöä EU:n uudella ohjelmakaudella 2014-2020
- kehitetään messu/iltatori-toimintaa Vanhassa Paukussa
- tuetaan kylätoimintaa kylien välisen yhteistyön ja kansainvälisyyden näkökulmasta.
Tavoitteet
Tavoitteet
Kulttuuripalveluorganisaation
määrittely
Toimenpiteet/tavoitetaso
Nykyisen resurssitason ylläpito
Toteuma
Kaupunginhallinnon
päätökset
48
Tunnusluvut
Bud.loppusumma
Menot euroa/as
Kultt.hist.mus. käyntimäärä
Taid.mus/Patr.gallerian käyntimäärä
Tapahtumiin osallistuneet
Vanhan Paukun esittelyt
Kulttuuritoimintaan osallistuneet
Menot euroa/kultt.toim. osallistuneet
Tp 2014
328.455/87 %
22.28
5353
30302
48/17588
44/1105
59083
5,55
Tp 2015
359.120/98,8
24,55
4976
39172
50/11324
38/1489
57296
6,26
Ta 2016
364.000
24,68
6000
30000
50/10000
70/2000
55000
6,61
Ta 2017
290.214
19,84
5500
30000
50/10000
70/2000
55000
5,27
Kansalaisopistopalvelut
Palvelukuvaus
Kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka toteuttaa elinikäisen oppimisen
periaatetta. Vapaan sivistystyön opintojen vaikuttavuuden arvioinneissa on todettu, että
omaehtoinen opiskelu lisää osaamista, hyvinvointia ja innostusta jatkaa opiskelua sekä
edistää aktiivista kansalaisuutta, vahvistavat hyvinvointia ja itsetuntoa yksilötasolla ja
vähentävät sosiaali- ja terveysmenoja yhteiskunnan tasolla.
Perustehtävä on tarjota lähipalveluna vapaan sivistystyön opintoja kaikenikäisille lapualaisille. Kurssitarjonnalla pyritään vastaamaan ajan haasteisiin ja ennakoimaan tulevaa. Koulutuspalvelujen kehittämiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä sidosryhmien
kanssa.
Lapuan taidekoulu toimii kansalaisopiston alaisuudessa ja antaa taiteen perusopetusta yleisen oppimäärän mukaan kuvataiteessa, käsityössä ja teatteritaiteessa.
Opistolla on vahva kokemus koulutuspalvelujen tuottajana ja se tarjoaa myös kursseja,
luentoja ja koulutusta maksupalvelutoimintana kaupungin eri toimialoille, yrityksille ja
yhteisöille.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
- tarjotaan kuntalaisille mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen tukemalla omaehtoista oppimista edistäviä opintoja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä opintoja
- tuetaan opintosetelein mm. nuorten oppimisvaikeuksia kokevien aktiivisuutta,
alhaisen pohjakoulutuksen omaavien osallistumista, työikäisen väestön jaksamista,
maahanmuuttajien kotoutumista, senioriväestön toimintakykyä ja vireyttä lisääviä
opintoja
- mediapajahankkeessa kehitetään media- ja verkko-opetusta yhteistyössä paikallisten
ja alueellisten toimijoiden kanssa
- toteutetaan kestävän kehityksen ohjelmaa kansalaisopistossa
- pyritään rekrytoimaan mahdollisimman päteviä tuntiopettajia opiston opettajiksi
49
Avustukset ja hankkeet
Osallistutaan 100 askelta Suomen tulevaisuuteen hankkeeseen (KVS ja KoL) järjestämällä World cafe -kansalaiskeskustelutilaisuus Lapualla. (Hanke kuuluu itsenäisyyden
juhlavuoden Suomi 100 -ohjelmaan.)
Leader Mediapaja -hanke jatkuu vuonna 2017. Hankerahoitusta on saatu ELY-keskukselta yht. 87.000 euroa. Hankeen toteuttamisaika on v. 2015 - 2017.
Opisto on mukana myös maakunnallisessa Osaava-hankkeessa, joka jatkuu kevään
2016 ja tarjoaa monipuolista täydennyskoulutusta opiston henkilöstölle.
Kansalaisopisto osallistuu sivistyslautakunnan päätöksellä Etelä-Pohjanmaan vapaan
sivistystyön konsortion toimintaan.
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
- valmistaudutaan sote-uudistuksen tuomaan kasvavaan vastuuseen kuntalaisten
hyvinvoinnista kaupungin sivistystoimen alaisena yksikkönä
- toimitaan aktiivisesti kaupungin moniammatillisessa Hyvinvointityöryhmässä
- tavoitetaan uusia kansalaisryhmiä, joiden osallistuminen on aiemmin ollut vähäistä
- kehitetään alueellista verkostoyhteistyötä muiden vapaan sivistystyön toimijoiden
kanssa opistotoimintaan, avoimeen yliopisto-opetukseen ja taiteen perusopetukseen
liittyen
- osallistutaan taidekoulujen alueelliseen yhteistyöhön
- taataan päätoimisen hallinto- ja opettajakunnan avulla laadukas opetus ja monipuolinen kurssitarjonta
- toteutetaan CAF-itsearviointia kansalaisopistossa ja Virvatuli-itsearviointia taidekoulussa arviointisuunnitelmien mukaan
- uudistetaan Lapuan taidekoulun taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmat valtakunnallisten uusien opetussuunnitelmien pohjalta ja pyritään saamaan tanssitaiteen
opetus osaksi Taidekoulun toimintaa
- aktiivinen rahoituksen haku ja osallistuminen hankkeisiin, jotka tukevat opiston
perustoimintoja
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet
Tavoite
Opiston kurssitarjonta pystyy vastaamaan kysyntään
Asiakaspalaute kyselyn toteuttaminen ja tulosten arviointi ja niistä
tiedottaminen
Kehitetään media- ja verkkoopetusta yhteistyössä paikallisten
ja alueellisten toimijoiden kanssa
Toimenpiteet/tavoitetaso
Opiskelijamäärä pysyy n. 20 %:ssa Lapuan
väestöstä
Taidekoulun opiskelijamäärä on n. 250
opiskelijaa/ lukuvuosi
Asiakaspalautteen kerääminen
- sähköinen palautelomake, johon vastaa
10 % opiskelijamäärästä
Mediapajahankkeen jatkohakemuksen tekeminen
Toteutuma
50
Tunnusluvut
Toimintatuotot
Toimintamenot
Toimintakate
Valtionosuus (netto)
Kurssimaksut
Opetustuntimäärä
Opiskelijamäärä
Osallistujamäärä
Toimintatulo/oppitunti
Menot/tunti brutto
Ylläpitäjän maksuosuus/tunti
Valtionosuustunnit
Kurssimäärä/lukuvuosi
Päätoiminen henkilöstö
Tuntiopettajat ja luennoitsijat
TP 2014
165 738
687 017
521 279
401 208
126 725
9 719
2 782
5 744
17,05
70,69
12,35
8 954
254
6
99
TP 2015
195 541
725 483
529 942
380 539
140 456
10 257
2 791
5 962
19,06
70,73
14,57
8 404
268
6,8
105
TA 2016
161 300
787 886
626 586
380 358
125 000
9 900
2 900
5 900
16,29
79,58
24,87
8 400
250
6,8
100
TA 2017
174 200
766 773
592 573
381 311
135 000
9 300
2 800
5 800
18,73
82,45
22,71
8 002
260
6,8
100
Tot 2017
Liikuntapalvelut
Palvelukuvaus
Lapuan kaupungin liikuntatoimen tehtävänä on tarjota lapualaisille mahdollisuus harrastaa liikuntaa läpi elämän kaaren. Kaupunki hoitaa ja huolehtii, että sisä- ja ulkoliikuntapaikat ovat kunnossa. Näin turvataan asukkaiden mahdollisuus liikuntaan ja auttamaan
terveyden ylläpitämiseen. Liikuntatoimen tulee olla tiiviissä yhteistyössä kolmannen sektorin ja eri sidosryhmien kanssa.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Liikuntatoimen palveluiden tulee tähdätä lapualaisten hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseen. Kolmannen sektorin tukeminen on tärkeä osa-alue, jossa useat sadat vapaaehtoiset vetäjät kannustavat lapualaisia liikkumaan. Liikuntatoimen tehtävänä on luoda
edellytykset liikuntapaikkojen hyvälle hoidolle.
Suuret tapahtumat ovat erinomainen paikka olla esillä ja markkinoida Lapuaa hyvänä liikuntakaupunkina. Talousarvion pienen liikkumavaran takia tulee miettiä uusia toimintatapoja ja keinoja nykyisten liikuntamäärien ylläpitämiseen tai lisäämiseen.
Rakenteiden uusiminen ja toimintojen kehittäminen ovat vuoden 2017 painopistealueita.
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Liikuntapoliittisen ohjelman tekeminen. Pitkällä aikajänteellä tapahtuneet muutokset ovat
vieneet liikuntapalvelujen kehittämisen uudelle tasolle. Asukkaiden vaatimustaso on
noussut. Kaupunkien on mietittävä palvelutuotantoa uudesta näkökulmasta. Sote-uudistuksen myötä varmaan liikuntapalvelujen tuottaminen tulee tarkasteluun laajempana kokonaisuutena tulevina vuosina.
51
Tavoitteet
Tavoite
Kävijämäärät nousuun
- Urhelutalo
- Uimahalli
- Patruuna-Areena
- ulkoliikuntapaikat
Toimenpiteet/tavoitetaso
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
Markkinointi, matalan kynnyksen liikuntamuodot
käyttöön, kävijämäärien tilastointi
Liikuntaohjelma, joka tukee ennaltaehkäisevien
toimintojen toteuttamista terveyden ja hyvinvoinnin
lisäämiseksi
Toteutuma
Tunnusluvut
Näillä tunnusluvuilla pyritään vaikuttamaan siihen, että pysytään valtuustoon nähden sitovassa tavoitteessa.
Menot €
Tulot €
Uimahallin kävijät / kpl
Tapahtumat / kpl
2015
895.000
476.540
66.022
550
2016
800.000
445.000
66.000
570
2017
800.000
445.000
66.000
578
2018
800.000
445.000
66.000
600
2019
800.000
445.000
66.000
600
Nuorisopalvelut
Palvelukuvaus
Nuorisolain (1.3.2006) tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa
nuorten kasvu- ja elinoloja.
Nuorisolaki on kunnallisen nuorisotyön ja nuorisopolitiikan toiminnallinen perusta, nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin.
Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja
muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot.
Nuorisolakiin lisättiin 2011 säännökset paikallisten viranomaisten monialaisesta
yhteistyöverkostosta sekä etsivästä nuorisotyöstä ja siihen liittyvästä tietojen
luovuttamisesta. Tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset palvelut. Samalla tehostettaan nuorille tarjottavaa varhaista tukea mm. koulutukseen ja työelämään pääsyn edistämiseksi.
Nuorisolain mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.
Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa.
1.12.2015 astui voimaan Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015).
Ehkäisevällä päihdetyöllä tarkoitetaan toimintaa, jolla vähennetään päihteiden käyttöä
ja päihteiden käytöstä aiheutuvia terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja.
52
Uuden lain mukaan, kunta huolehtii ehkäisevän päihdetyön tarpeen mukaisesta organisoinnista alueellaan ja nimeää ehkäisevän päihdetyön tehtävistä vastaavan toimielimen. Kunnan tulee ehkäisevän päihdetyön yhteydessä edistää asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia päihteiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi
viranomaisyhteistyöllä, viranomaisille annettavilla lausunnoilla sekä kunnan omilla toimilla.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Nuorisopalvelujen talousarvio on tehty annettujen ohjeiden mukaan ja sillä tavalla, että
olemassa olevat palvelut voidaan pitää. Nuorisotalotyö ja leirityö ovat ennaltaehkäisevää perusnuorisotyötä, jotka halutaan taata jatkuvasta resurssien pienenemisestä huolimatta. Koulutyö jatkuu ja sitä mahdollisuuksien mukaan lisätään. JIBBO seutukunnallinen nuorisotiedotuspistetoimintaan pyritään saamaan valtionavustusta ja näin taata
hankkeen toiminta jatkossa.
Etsivän nuorisotyön hanke jatkuu saaduilla päätöksillä huhtikuun 2017 loppuun saakka.
Rahoitusta haetaan myös seuraavalle vuodelle.
Toimintavuoden aikana huomioidaan Suomi 100 vuotta, nuorille suunnattujen tapahtumien muodossa.
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Tavoitteet
Tavoite
Nuorten osallisuuden lisääminen
ja sosiaalinen vahvistaminen
Toimenpiteet/tavoitetaso
Nuorisotalotyö, tapahtumat, nuorisovaltuustotoiminta, tietoiskut ja -illat, kansainvälisyystapahtumat, etsivä nuorisotyö
Toteutuma
Tunnusluvut
Tp 2013
Toimintatuotot
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet, tavarat
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintakulut
93 433
221 107
40 004
16 824
31 037
5 082
330
Liikennepuiston kävijät/pv,
yhteensä
Lastenleirit leiriläiset
Hirvijärven leiritalon käyttöpäivät
Nuorisotalon käyttäjät muu kuin oma toiminta
Avoin nuorisotoiminta kävijämäärä/ aukiolopäivä
Tp 2014
77 453
209 439
32 856
17 741
17 864
6 187
868
Tot
2013
43,8
2443
157
85
~ 478
~ 30
Tp 2015
115643
205882
57337
14627
24534
6019
1278
Tot
2014
44,9
2808
151
96
539
33,9
Ta 2016
72 500
243 875
39 500
19 500
19 000
6 000
2 000
Tot
2015
49,8
2839
136
99
591
40,5
TA esitys
2017
72500
186900
39 500
19500
19000
6000
2000
Tot
2016
42,8
2230
170
arv. 85
arv. 500
arv. 35
tavoite
2017
40
2800
150
90
500
35
53
Perusturvakeskus
Perusturvalautakunta
54
TALOUSARVIO
TA 2016
TA 2017
PERUSTURVALAUTAKUNTA
SOSIAALI- JA
TERVEYSPALVELUT
5 253 000 TOIMINTATUOTOT
-30 938 900 TOIMINTAKULUT
-25 618 900 TOIMINTAKATE
4 679 400
-29 975 800
-25 296 400
ERIKOISSAIRAANHOITO
TOIMINTATUOTOT
-18 270 000 TOIMINTAKULUT
-18 270 000 TOIMINTAKATE
-18 070 000
-18 070 000
PERUSTURVALAUTAKUNTA
YHTEENSÄ
5 253 000 TOIMINTATUOTOT
-49 208 900 TOIMINTAKULUT
-43 955 900 TOIMINTAKATE
4 679 400
-48 045 800
-43 366 400
55
Perusturvakeskus
Perusturvakeskuksen tehtävänä on turvata kaupungin asukkaille heidän tarpeita vastaavat laadukkaat sosiaalitoimen ja terveydenhuollon peruspalvelut. Palvelujen tuottaminen tapahtuu pääosin kaupungin omana toimintana sekä ostopalveluna muilta kunnallisilta organisaatioilta. Kunnallista palvelutuotantoa täydennetään ostopalveluna yrityksiltä sekä yhteisöiltä, lisäksi muutamissa palveluissa on käytössä palveluseteli. Erityisesti kiinnitetään huomiota vapaaehtoistyötä tekeviin järjestöihin sekä niiden toimintaan
kunnallisen palvelutuotannon täydentäjänä.
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet
Talousarvion laadintaohjeissa hallintokunnille on asetettu talousraami, jonka mukaan
toimintakate tulee olla enintään vuoden 2016 talousarvion tasolla huomioiden mm. järjestelmämuutokset.
Sosiaalipalveluissa palvelutarpeen laajentuminen aiheuttaa kustannuspaineita, joita ei
pystytä kattamaan muita menojen vähentämällä. Samoin terveyspalveluissa lisähenkilöstötarve aiheuttaa sen, että menot kasvavat.
Vuoden 2016 talousarviossa karsintaa suoritettiin henkilöstömenoista siten, että useita
virkoja/toimia jätettiin joko osittain tai kokonaan täyttämättä ja myös sijaismäärärahoista
karsittiin. Nyt vuoden 2017 talousarvio sisältää määrärahat osaan vuonna 2016 täyttämättä oleviin virkoihin/toimiin, joten tämä näkyy talousarviossa menojen kasvuna. Tehdyt
henkilöstösäästöt väistämättä ovat näkyneet myös palvelutuotannossa ja -tasossa. Valmistauduttaessa sote-uudistukseen on katsottu, ettei oman palvelutuotannon ja -tason
alasajo tässä vaiheessa ole järkevää.
Yleisesti ottaen Lapuan perusturvan kustannukset ovat olleet maan ja maakunnan keskimääräisiä kustannuksia alemmat. Vuonna 2014 sosiaali- ja terveyspalvelujen nettomenot asukasta kohti olivat Lapualla 3 036 €, Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin 3 469 € ja
Manner-Suomessa 3 269 €.
Talousarviossa perusturvan toimintamenot oman toiminnan osalta ovat 30,0 milj. €. Vuoden 2016 talousarvioon verrattuna toimintamenot ovat 1,0 milj. € alemmat, prosenteissa
muutos on -3,1 %. Toimintamenojen vertaaminen suoraan edellisen vuoden talousarvioon antaa kuitenkin virheellisen kuvan, koska perustoimeentulotuen menot pääosin poistuvat perusturvan talousarviosta. Samoin toimintatuotoista poistuu vastaava valtionosuus
perustoimeentulotukimenoihin.
Toimintatuotot ovat talousarviossa 4,7 milj. € ja ne ovat 0,6 milj. € alemmat kuin vuonna
2016 johtuen edellä mainitusta valtionosuuden poistumisesta.
Erikoissairaanhoidon menoihin on varattu 18,3 milj. €, joka on samalla tasolla kuin vuoden 2016 talousarvio.
Toimintakate koko perusturvan osalta on -43,6 milj. €, se on 0,4 milj. € edellisvuotta
alempi ja muutosprosentti on -0,9 %.
Kaupunginhallituksen ohjeiden mukaan talousarvioraami lasketaan toimintakatteelle siten, että toimintakate on vuoden 2016 tasolla huomioiden järjestelmämuutokset sekä lomarahaleikkaukset. Perusturvan osalta toimintakatteessa on huomioitu Kelalle siirtyvän
perustoimeentulotuen nettovaikutus sekä lomarahaleikkaukset, näin laskettuna toimintakatteen talousarvioraami on oman toiminnan osalta 25,1 milj. €. Erikoissairaanhoidon
56
toimintakate on 18,3 milj. €, joten perusturvan toimintakatteen talousarvioraami on yhteensä 43,3 milj. €.
Talousarviossa toimintakate on 221 500 € talousarvioraamia suurempi eli vuoden 2016
talousarvioon verrattuna toimintakate alenee oman toiminnan osalta 1,5 % ja koko toiminnan osalta 0,9 %.
Suurimmat toiminnalliset muutokset vuosina 2017 - 2019
Sote-uudistus
Sote- ja maakuntauudistus on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta. Uudistuksen
myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle.
Hallituksen esityksen tarkoituksena on perustaa uudet maakunnat 1.7.2017 alkaen ja
säätää niiden hallinnosta ja taloudesta. Lisäksi tarkoituksena on siirtää sosiaali- ja
terveyspalvelujen järjestämisvastuu kunnilta maakunnille 1.1.2019 sekä säätää
maakuntien rahoituksesta, rahoituksen keräämisen veroperusteista, uudesta kuntien
peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön
asemasta ja omaisuusjärjestelyistä.
Sote- ja maakuntauudistuksen tarkoituksena on nykyaikaistaa palveluja ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Uudistuksella luodaan edellytykset Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden mallille. Kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhden vahvan johdon eli maakunnan alaisuuteen. Uusissa maakunnissa otetaan käyttöön
tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat, jotta palvelut voitaisiin tuottaa vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti, Palvelut integroidaan asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeiden
mukaisesti. Tavoitteena on pienentää eroja ihmisten hyvinvoinnissa ja taittaa kustannusten kasvua.
Etelä-Pohjanmaalla SOTE on vuoden 2015 lopulla käynnistetty kuntien yhteinen projekti,
jolla valmistaudutaan tuleviin muutoksiin sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksiin.
Sosiaalipalvelut
Sosiaalipalveluissa painopistealueena on edelleen lastensuojelun kehittäminen, sijaishuollon määrällinen väheneminen sekä ennaltaehkäisevän työn tavoitteellinen lisääminen. Sijoitusten osalta tavoitteena on painopisteen siirtäminen perhesijoituksiin. Näillä
toimenpiteillä samalla pyritään pitkällä tähtäimellä kustannusten hillintään. Vuonna 2016
aloitettu perhetyön kehittämisohjelma jatkuu talousarviovuonna.
Perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyy Kelalle vuoden 2017 alusta, kaupungille jää
täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen. Vapautuvaa henkilöstöresurssia ei pystytä täysimääräisesti vähentämään, koska sosiaalihuoltolaki edellyttää tehtävän
mm. palvelutarpeen kartoituksia sekä asiakassuunnitelmia, joihin ei ole pystytty panostamaan.
Vanhustyö
Ikäihmisten palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi keskitetään asiakasohjausyksikköön
Hopearinteeseen. Asiakasohjausyksikköön perustetaan nimikemuutoksella toinenkin palveluohjaajan virka.
57
Kuntouttavan lyhytaikaishoidon kysynnän kasvun vuoksi tavoitteena on muuttaa Hopearinteen Matintuvan tehostetun palveluasumisen paikkoja kuntouttavan lyhytaikaishoidon
paikoiksi.
Terveydenhuolto
Akuutti- ja kuntoutusosasto on aloittanut toiminnan kahdessa kerroksessa syksyllä 2016.
Nykyisellä henkilökunnalla toiminnan järjestäminen ja turvallinen hoito kahdessa kerroksessa on todettu vaikeaksi, samoin kuntoutusta ei voida asianmukaisesti toteuttaa, joten
talousarvioon sisältyy kahden sairaanhoitajan ja yhden lähihoitajan toimen perustaminen
akuutti- ja kuntoutusosastolle.
Talousarviovuonna tai suunnitelmavuosina on terveyspuolella tarkoitus kehittää asiakasohjausta perustamalla vapautuvasta toimesta ohjaajan toimi (ns. case manager), joka ohjaa asiakkaita palveluketjun tarkoituksenmukaisessa käytössä.
Sosiaalipalvelut
Yleistä sosiaalipalveluista
Sosiaalihuoltolaissa säädetään kunnalle velvollisuus huolehtia yleisten sosiaalipalvelujen
järjestämisestä. Lakisääteisiä palveluja ovat sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelu, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito, omaishoidon tuki, lasten ja nuorten
huolto, päihdehuolto, kehitysvammaisten erityishuolto, vammaisuuden perusteella järjestettävät palvelut ja tukitoimet sekä kuntouttava työtoiminta. Kiireellisesti tarvittavat lakisääteiset sosiaalipalvelut on järjestettävä niinä vuorokauden aikoina kuin niitä tarvitaan.
Sosiaalityö, lasten ja perheiden palvelut ja aikuissosiaalityö
Palvelukuvaus
Lasten ja perheiden palveluissa järjestetään pääsääntöisesti lakisääteisiä sosiaalihuollon
ja sosiaaliturvan palveluja kuten lastensuojelu, päihdehuolto, vammaishuolto, toimeentulotuki sekä aikuissosiaalityön palvelut nuorille ja aikuisille sisältäen mm. kuntouttavan työtoiminnan. Sosiaalityöllä tarkoitetaan ohjausta ja neuvontaa sekä erilaisten sosiaalisten
pulmatilanteiden selvittämistä ja ennaltaehkäisyä taloudellisten tai muiden tukitoimien
avulla.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Uuden sosiaalihuoltolain tarkoituksena on lisätä matalan kynnyksen palveluja lapsille ja
nuorille sekä taata tuen tarpeessa oleville mahdollisimman tehokas lyhytaikainen tuki. Lisäksi sosiaalihuollon asiakkailla on muun muassa oikeus saada arvio palvelutarpeestaan
ja asiakkaalle nimetään omatyöntekijä tarpeen niin vaatiessa.
Sosiaalihuoltolain hengen mukaisesti tukiperheiden määrää pyritään vielä kasvattamaan
ja näin turvaamaan tukiperheiden määrän pysyminen tasolla, mikä vastaa kysyntää.
Vuosittain toteutetaan tukiperhe- ja tukihenkilökurssi uusien tukiperheiden tai -henkilöiden rekrytoimiseksi yhteistyössä kansalaisopiston kanssa. Tukiperheiden määrää kasvattamalla pystytään auttamaan ja tukemaan perheitä ennaltaehkäisevästi riittävän ajoissa.
58
Perhekeskustoiminnan suunnittelu aloitettiin vuoden 2015 aikana. Perhekeskus on palveluverkosto ja perheiden kohtaamispaikka, missä erityisesti korostuu ennaltaehkäisevän
työn rooli. Perhekeskuksen tavoitteena on yhdistää ammattilaisten ja kolmannen sektorin
toimijoiden osaamista ja asiantuntemusta. Siihen kootaan äitiys- ja lastenneuvolan, varhaiskasvatuksen, perhetyön ja perheneuvolan palvelut sekä mielenterveyspuolen ammattilaisia. Yhteistyö ja säännölliset kokoontumiset on aloitettu nykyisten toimijoiden
kanssa vuoden 2016 aikana.
Syksyllä 2015 käynnistyneen MLL:n lastenhoitotoiminnan vakiinnuttaminen Lapualle on
tärkeä lisäresurssi ennaltaehkäisevään työhön. Toiminnan tavoitteena on vastata tilapäiseen ja ennaltaehkäisevään lastenhoitotarpeeseen, ennaltaehkäistä perheiden väsymistä
ja tukea perheiden jaksamista, tarjota kaivattua tukiverkostoa paikkakunnalta ja tarjota
täydennettyä lastenhoitoapua kunnallisen päivähoidon rinnalle.
Talousarviovuoden aikana tavoitteena on saada ammatillisen pätevyyden omaava henkilöstö ja turvata henkilöstön pysyvyys tulevina vuosina. Työntekijöille järjestetään tarpeenmukainen lisäkoulutus, työnohjaus ja kehityskeskustelut. Sosiaalityössä tapahtuviin muutostarpeisiin vastaamiseksi järjestetään sosiaalipalveluissa yksiköittäin 1-2 kertaa vuodessa kehittämispäiviä työn ja työskentelytapojen kehittämiseksi. Asiakastyössä tuetaan
asiakkaiden itsenäistä selviytymistä lisäämällä suunnitelmallista työotetta sekä panostamalla asiakassuunnitelmien laadintaan ja päivittämiseen.
Kansa-kouluhankkeen (aj. 1.8.2015 - 30.6.2018) tavoitteena on kehittää sosiaalihuollon
tiedonhallintaa, asiakirjojen tietosisältöjä, niiden laadintaa ja käsittelyä asiakirjalain asetusten mukaisiksi. Sosiaalityössä painopisteenä on dokumentoinnin kehittäminen, yhdenmukainen ja ajantasainen dokumentointi sekä asiakkaan osallisuuden lisääminen.
Lapsi- ja perhepalvelut
Lapsi- ja perhepalveluita uudistetaan valtakunnallisella muutosohjelmalla. Tavoitteena
ovat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja
paremmin yhteen sovitetut palvelut. Lapsen etu ja vanhemmuuden tuki ovat ensisijaisia.
Peruspalveluja vahvistetaan ja siirretään painopistettä ehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen. Näillä keinoin voidaan vähentää lasten huostaanottoja ja laitoshoitoa sekä hillitä kustannusten nousua.
Lasten- ja perheiden palveluissa työskentelee kolme sosiaalityöntekijää, jotka kaikki tekevät myös lastensuojelutyötä. Lasten- ja perheiden palveluissa painopiste on edelleen
lastensuojelutyössä. Sosiaalihuoltolain mukaisten muutosten myötä tavoitteena on saada
lähivuosien aikana korjaavan työn eli lastensuojelun tarve taittumaan ja työn painopiste
siirtymään sosiaalihuoltolain mukaiseen asiakastyöhön.
Perhetyö
Perhetyön tiimi muodostuu vastaavasta perheohjaajasta, viidestä perheohjaajasta, kahdesta perhetyöntekijästä ja psykiatrisesta sairaanhoitajasta (1.9.2016 alkaen). Tämän lisäksi lapsiperheiden kotipalvelussa työskentelee kaksi perhetyöntekijää määräaikaisena
vuoden 2016 loppuun saakka ja tarkoituksena on palkata määräaikaisia perhetyöntekijöitä vuoden 2017 aikana perhekeskustoimintaan myönnetyillä varoilla. Lisävahvuutena
perhetyön tiimissä on perhetyöntekijöiden sijaismäärärahoilla oppisopimuskoulutuksessa
oleva lähihoitaja-opiskelija, joka tarvittaessa toimii varahenkilönä. Lakisääteisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn jatkuvuuden turvaamiseksi lapsiperheiden kotipalvelulle
tarvitaan jatkuvuutta.
59
Perhetyön henkilöstömäärään ja kehittämiseen on panostettu kahden edellisen talousarviovuoden aikana merkittävästi. Keväällä 2016 perhetyössä aloitti neljä uutta perheohjaajaa. Edellisen talousarviovuoden aikana on käynnistynyt perhetyön kehittämisohjelma,
mikä jatkuu MES-koulutuksen myötä vielä talousarviovuoden aikana. Kehittämisohjelman
tarkoituksena on kehittää Lapualle oma perhetyön mallinnus, jossa paneudutaan prosessuaaliseen työotteeseen, dokumentointiin, tehokkaaseen työajan käyttöön, työntekijän
perehdytykseen ja vastaavan perheohjaajan kouluttamiseen.
Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua, johon lapsiperheillä on subjektiivinen oikeus. Lapsiperheillä on oikeus saada kunnalta apua omaan
arkeen ilman lastensuojelun asiakkuutta. Toiminnan tavoitteena on tukea perhettä arjessa selviytymisessä ennaltaehkäisevässä mielessä. Kotipalvelu on tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden ja arjessa selviytymisen tukemista. Kotipalvelu on tarkoitettu lapsiperheille,
jotka kokevat voimavaransa riittämättömäksi ja tarvitsevat lyhytaikaista tukea arjessa selviytymiseen.
Perhetyö on sosiaalihuoltolain mukaista palvelua, mikä ei vaadi lastensuojelun asiakkuutta. Perhetyön keinoin pyritään tukemaan asiakkaan ja hänen perheensä hyvinvointia
vahvistamalla perheen voimavaroja ja vuorovaikutusta, erityisesti perheen omatoimista
selviytymistä. Perhetyötä voidaan antaa ennaltaehkäisevänä palveluna lapsi- ja perhepalveluissa tai tehostettuna perhetyönä lastensuojeluperheille.
Lastensuojelun perhetyö on tehostettua perhetyötä, jolla tarkoitetaan lastensuojelullista,
suunnitelmallista ja tavoitteellista perheen tilanteen selvittelyä ja yhdessä sovittuihin muutoksiin tukemista. Sosiaalihuoltolain mukainen tehostettu perhetyö tukee lastensuojelun
asiakasperheitä, jotka tarvitsevat erityistä tukea haasteellisen tilanteensa vuoksi. Perheohjauksen keinoin panostetaan vanhemmuuden ohjaamiseen ja tukemiseen ja perhetyön
keinoin konkreettiseen tukeen arjen pyörittämisessä.
Tehostettua perhetyö voidaan tarjota perheen kriisitilanteessa intensiivisenä tukena. Tehostetun perhetyön avulla voidaan välttyä sijoituksilta. Kiireellisestä sijoituksesta kotiutuvaa lasta ja hänen perhettään voidaan tukea tehostetun perhetyön avulla. Tarvittaessa
perhetyötä tehdään myös viikonloppuisin ja iltaisin.
Aikuissosiaalityö ja kuntouttava työtoiminta
Aikuissosiaalityössä työskentelee kaksi sosiaalityöntekijää, joista toinen vastaa päihde- ja
mielenterveysasioista ja toinen vammaispalveluista sekä kaksi sosiaaliohjaajaa, jotka
ovat keskittyneet työttömien aktivointityöhön ja TYP-toimintaan sekä vammaispalveluihin,
kaikkien työnkuvaan on kuulunut toimeentulotukityötä. Vuonna 2016 perustettiin kolmas
sosiaaliohjaajan virka erityisesti toimeentulotukityöhön, tällä viralla on täyttölupa vuoden
2016 loppuun saakka. Lisäksi kaupungille on palkattu kolmen vuoden määräaikaisella
työsopimuksella työvalmentaja, jonka määräaikainen työsopimus päättyy 31.5.2017.
Osku-hanke eli Osallisuutta kuntoutuksesta on käynnistynyt Kuussoten, Järvi-Pohjanmaan ja Lapuan yhteishankkeena, ajalla 1.11.2015 - 31.12.2017. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa ja tukea heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työ- ja
toimintakykyisyyttä sekä yhteiskunnallista osallisuutta mm. ryhmätoiminnan ja sosiaalisen
kuntoutuksen keinoin.
Talousarviovuoden alusta perustoimeentulotuki on siirtymässä Kelaan. Käytännössä
toimeentulotuen siirtyminen Kelaan ei täysimääräisesti vapauta työntekijäresurssia,
koska Kelan puolelta tulee toimimisvelvoite sosiaalityön suhteen (mm. palvelutarpeen
kartoitukset, asiakassuunnitelmat ja tarve asiakastapaamisille) sekä täydentävän ja
60
ehkäisevän toimeentulotuen päätökset täytyy edelleen tehdä sosiaalitoimessa. Kelan
arvio kuntaan jäävästä toimeentulotukityöstä on noin 50 %.
Kuntouttavan työtoiminnan kehittämistavoitteena on laatia selkeä toimintamalli, aloittaa
ryhmämuotoinen työtoiminta sekä tehostaa kaupungin omana toimintana sekä järjestöjen
ja yhdistysten parissa järjestettävää työtoimintaa. Osku-hankkeen myötä on vuoden 2016
alusta alkaen pyöritetty kaupungin omana toimintana kahta eri ryhmätoimintaa.
Tavoitteena on panostaa sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliseen kuntoutukseen
talousarviovuoden aikana.
Talousarviovuodelle riittävän henkilöstömäärän turvaaminen aikuissosiaalityöhön on
ensisijaisen tärkeää lakisääteisen toiminnan turvaamiseksi sekä suunnitelmallisen ja
tavoitteellisen työn mahdollistamiselle. Siksi on tärkeää, että kahden sosiaalityöntekijän
lisäksi kolmen sosiaaliohjaajan virat voidaan pitää täytettynä. Määräaikaisen työvalmentajan työsuhteen päättyessä kuntouttavan työtoiminnan tehtävät keskitetään sosiaaliohjaajille. Sosiaaliohjaajien tehtäviin kuuluvat jatkossa mm. aktivointityö ja TYP-toiminta,
jalkautuva päihdetyö, vammaispalvelut, kuntouttava työtoiminta sekä ennaltaehkäisevän
sekä harkinnanvaraisen toimeentulotuen tehtävät.
Työvoimapalvelut
Vuoden 2015 alusta alkaen työmarkkinatuki on rahoitettu puoliksi valtion ja kunnan
kesken, kun henkilö on saanut työttömyytensä perusteella työmarkkinatukea yhteensä
300 päivää. Työttömyyden saavuttaessa tuhannen päivän rajan, vastaa kunta 70 %:lla ja
valtio 30 %:lla työttömän työnhakijan työmarkkinatuen rahoituksesta. Tämän seurauksena jaetun työmarkkinatuen osuudet ovat tuplaantuneet.
Vuoden 2016 alusta alkaen laki työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta eli TYP:stä astui voimaan. Etelä-Pohjanmaan alueella toimii yksi työvoiman
yhteispalvelupiste eli TYP-piste Seinäjoella. Monialaiset työllistymissuunnitelmat tehdään
videoyhteyksien kautta. Lain myötä TE-toimisto, kunta ja Kela tarjoavat työttömälle hänen
palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja sekä vastaavat yhdessä työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta.
TYP työhön on kiinnitetty kahden työntekijän työpanosta. Tämä muutos on lisännyt
aikuissosiaalityön työmäärää.
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Tiimirakenteiden luominen jatkuu myös suunnitelmavuosien aikana. Toimintamallien
osalta keskitytään sosiaalialan työn tiimien ja ammattiryhmien yhteistyöhön, organisoitumiseen ja työnjakoon sekä asiakasprosessin kulkuun, asiakasohjaukseen, asiakastyön
mitoitukseen sekä tavoitteelliseen työskentelyyn.
Lastensuojelutyötä tullaan kehittämään ennaltaehkäisevän työn suuntaan. Suunnitelmakauden aikana on tärkeää saada lapsiperheiden kotipalvelun perhetyöntekijän toimille
jatkoa määräaikaisuuden päättyessä. Tavoitteena on lastensuojelun tarpeen väheneminen ja sijoitusten määrän laskeminen. Erityisesti tavoitellaan laitossijoitusten vähenemistä suhteessa perhesijoitusten määrään. Lastensuojelun menetelmällistä kehittämistyötä jatketaan.
Suunnitelmavuosien tavoitteena on, että osasta tukiperheistä kasvaa tulevia sijaisvanhempia, jolloin lastensuojelun laitossijoitusten suunta saadaan muutettua sijaisperhepainotteiseksi. Kaikkien sijoitusten osalta tavoitteena on perheohjauksen keinoin tehostaa
sijoituksen aikana tapahtuvaa työskentelyä lapsen vanhempien kanssa, jotta sijoitus olisi
lyhytaikainen vaihe perheen ja lapsen elämässä ja työskentelyn ensisijainen painopiste
61
on lapsen palautuminen kotiin.
Suunnitelmavuosien aikana tavoitellaan perhekeskustoiminnalle omia fyysisiä tiloja.
Perhetyössä suunnitelmakauden tavoitteena on myös löytää kodinomaiset tilat perhetyön
toiminnalle, jotta lapsia ja perheitä voidaan tavata kodin ulkopuolellakin. Omien tilojen
kautta myös ryhmätoimintaa ja muuta yhteistoimintaa saadaan kehitettyä pidemmälle.
Tavoitellaan perhekeskuksen ja perhetyön tilojen yhdistämistä saman katon alle.
Suunnitelmakaudella selvitetään ammatillisen perhekuntoutuksen toteutusmahdollisuutta
avotyönä ja kunnan omana toiminta ja pyritään lisäämään tehostettua perhetyötä.
Tavoitteena on perusturvakeskuksen tilojen sijoittuminen muiden perusturvan palvelujen
yhteyteen.
Tavoitteet
Tavoite
Lapsi- ja perhepalvelut/ Lastensuojelu
Sijaishuollon määrällinen väheneminen,
ennaltaehkäisevän työn tavoitteellinen
lisääminen ja työn jatkuvuuden turvaaminen
Sijoitusten painopisteen siirtäminen perhesijoituksiin
Lapsi- ja perhepalvelut/ Perhetyö
Lastensuojelun asiakkaille (alle 18-v.)
suunnatun perhetyön painopisteen siirtäminen korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään suuntaan
Työntekijöiden ammattitaidon vahvistaminen
Perheissä työskentelyn tehostuminen ja
tiivistyminen
Aikuissosiaalityö
Sosiaalihuoltolain mukainen, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen työskentelyote
Pätevien sosiaalityöntekijöiden rekrytointi
ja työntekijöiden pysyvyyden turvaaminen
Työnhakijoiden aktivointityön suunnitelmallinen toteuttaminen
Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen
Toimenpiteet/tavoitetaso
Lapsiperheiden kotipalvelu
Tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta
Sijaisperheiden rekrytointi
Vertaistukiryhmä sijaisperheille
Perhetyön asiakkaille määräaikojen asettaminen
Tavoitteet ja suunnitelmat työskentelylle
sekä arviointi
Oma työntekijä/vastuuhenkilö asiakasperheille
Perhetyön kehittämisohjelma ja mallinnuksen vakiinnuttaminen
MES-ohjaajakoulutus (vanhemmuus- ja
verkostotyön ohjaajakoulutus)
Tavoitetason saavuttaminen nopeammin
ja perheiden voimaannuttaminen
Sijoituksen välttäminen perheohjauksen
keinoin
Sijoitettujen lasten palautuminen kotiin
tehostetun perhetyön avulla
Palvelutarpeen arviointi
Asiakassuunnitelmat ajan tasalle
Asiakastyölle aikaa
Aktivointisuunnitelmien ja monialaisten
työllistymissuunnitelmien laadinta ja asiakasprosessien tukeminen ja seuranta
Kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuuden säännöllinen seuranta, asiakkaiden
tarpeisiin sopivien työtoimintapaikkojen
löytäminen sekä ryhmämuotoisen toiminnan kehittäminen (sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalinen kuntoutus)
Toteutuma
62
Tunnusluvut
Tp 2014
Ammatillisissa perhekodeissa olleiden lasten
hoitopäivät
Lastensuojelulaitosten hoitopäivät
Sijaisperhehoidon hoitopäivät
Sijais- ja tukiperheitä. lkm
Lastensuojeluilmoitukset, lkm
Sosiaalihuoltolain mukaiset ilmoitukset, lkm
Lastensuojeluasiakkuudet, lkm
Sosiaalihuoltolain mukaiset asiakkuudet, lkm
Lastensuojelutarpeen selvitykset, lkm
Sijoitukset, lkm
Palvelutarpeen arvioinnit, lkm
Lapsiperheiden kotipalvelu, perheitä
Perhetyö ja tehostettu perhetyö, perheitä
Perheohjauksen piirissä perheitä
Perheoikeudelliset palvelut
Elatussopimukset
Isyyden selvitykset
Huolto- ja tapaamissopimukset, lkm
Aikuissosiaalityö
Toimeentulotukea saavat kotitaloudet, lkm
Täydentävä toimeentulotuki, lkm
Ehkäisevä toimeentulotuki, lkm
Aktivointisuunnitelmat
Jaetulla työmarkkinatuella, lkm
Kuntouttavan työtoiminnan päätökset
Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat, lkm
Tp 2015
Ta 2016
Ta 2017
365
3 000
4 200
0
3 650
4 745
35
200
100
150
100
30
28
70
100
50
80
402
20
262
11
282
88
16
73
33
75
28
26
67
35
190
67
198
194
91
225
¨452
460
500
128
107
184
201
130
100
82
351
300
250
100
30
Tot 2017
190
100
220
120
230
20
130
220
120
80
Kasvatus- ja perheneuvonta
Palvelukuvaus
Lakisääteisten kasvatus- ja perheneuvolapalvelujen lisäksi kasvatus- ja perheneuvontaan
sisältyvät terveyskeskuksen psykologipalvelut, puheterapiapalvelut sekä kasvatus- ja
perheneuvolan sosiaalityöntekijän palvelut.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Talousarviovuoden aikana perhe- ja kasvatusneuvolan toimintaa kehitetään. Vanhempana vahvemmaksi -ryhmätoimintaa käynnistetään ja kehitetään tarvetta vastaavaksi mm.
eroryhmä, murrosikäisten nuorten vanhempien ryhmä, yksinhuoltajaryhmä, luki-ryhmä ja
artikulaatioryhmä.
Vuoden 2016 aikana perheneuvolassa on vaihtunut henkilökuntaa eläköitymisen johdosta. Syksystä 2016 alkaen kaikki perheneuvolan psykologien toimet on täytetty pätevillä
työntekijöillä.
63
Vuoden 2016 lakimuutos on mahdollistanut isyyden tunnustamisen äitiysneuvolassa
avopareilla jo ennen lapsen syntymää. Samassa yhteydessä voidaan valmistella ns. yhteishuoltosopimus syntymättömän lapsen osalta. Isyysasiakirjat siirtyvät äitiysneuvolasta
lastenvalvojalle jatkotoimenpiteitä varten. Muutoksen myötä perheneuvolan sosiaalityölle
on vapautunut enemmän työaikaa.
Tavoitteet
Tavoite
Kasvatus- ja perheneuvonnan
palveluiden toimivuus ja saatavuus
Toiminnan tehostaminen
Yhteistyön tehostaminen sosiaalitoimen, erityisesti lastensuojelun
kanssa
Sosiaalityöntekijä
Yksilön tilanteen selvittely sosiaalisesta ja palveluiden näkökulmasta käsin
Terveyskeskuspsykologi
Äitien synnytyksen jälkeisen masennuksen hoidon tehostaminen
ja toimivien hoitoketjujen kehittäminen
Puheterapia
Puheterapiapalvelujen riittävä
saatavuus
Painopisteen siirtäminen alle 3vuotiaisiin
Toimenpiteet/tavoitetaso
Palveluiden saatavuus:
- akuutti kriisi < 1 vk
- toimintaan liittyvä tutkimus, ohjaus ja neuvonta
< 3 vk
- terapia < 2 kk
Perheneuvolan viikoittain kokoontuva tiimi arvioi
tarpeenmukaisen hoidon ja toiminnan
Perhekeskuksen toiminnan tukeminen
Yhteiset säännölliset palaverit vähintään 3-4
krt/vuodessa
Psykiatrin konsultaatiot
Toteutuma
Perheenjäsenten omien voimavarojen tunnistaminen
Psykoterapeuttinen työote
Perheasioiden sovittelu erotilanteessa
Hoitoon ohjautumisen määrä ja seuranta eri
toimipisteissä
Yhteistyö lastensuojelu ja psykiatria
arviointi < 1-2 kk
terapia < 4-6 kk
Esikko-arvion käyttö neuvolassa
Varhaisen vaiheen puuttumisen tehostaminen
Tehokas palveluunohjaus ja yhteistyön kehittäminen
Tunnusluvut
Lapset, nuoret, perheet/ psykologityö,
asiakkaiden määrät
Aikuiset, perheet/ psykologityö, asiakkaiden määrät
Perheneuvolan sosiaalityö, asiakkaat
Lastenvalvojan tehtävät
Opiskeluterveydenhuolto/psykologityö,
käyntimäärät
Aikuiset, perheet/tk-psykologityö, käyntimäärät
Puheterapiakäynnit
Tp 2014
Tp 2015
Ta 2016
Ta 2017
125
128
155
211
140
260
300
190
108
98
159
185
140
220
200
376
391
380
577
506
600
Tot 2017
64
Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto
Palvelukuvaus
Vammaispalvelujen tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja
toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä poistaa vammaisuuden aiheuttamia esteitä ja haittoja. Vammaiselle henkilölle laaditaan henkilökohtainen
palvelusuunnitelma hänen tarvitsemiensa palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi.
Kehitysvammapalveluja annetaan henkilöille, joiden kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman
vuoksi ja jotka eivät muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Kehitysvammapalveluja tarjotaan asiakkaille, joilla on vammansa tai neurologisen ongelmansa vuoksi
oikeus erityishuoltona tarjottaviin palveluihin.
Jukantuvan toimintakeskuksen toiminta-ajatuksena on tarjota tavoitteellista ja laadukasta
toimintaa aikuiselämään kuuluvien taitojen harjoittelemiseen, omatoimisuuden tukemiseen ja eväiden antamiseen yksilöllisen elämän suunnittelussa.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Vammaisneuvosto perustettiin keväällä 2015 ja sen toiminta aloitettiin syksyllä 2015.
Vammaisneuvosto on vammaisten henkilöiden ja heidän järjestöjensä sekä kunnan hallinnon edustajien neuvoa-antava yhteistyöelin. Vammaisneuvosto on kokoontunut säännöllisesti vuoden 2016 aikana. Henkilöstömuutosten myötä vammaisneuvoston toiminnan
vakiinnuttaminen ja Vammaispoliittisen ohjelman laatiminen ovat edelleen uuden talousarviovuoden tavoitteita.
Vammaispalvelulain toteuttamisessa keskeistä on asiakkaan vaikeavammaisuuden arviointi. Sosiaalihuoltolain myötä erityistä huolta ja huolenpitoa vaativan asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista ja päätöksenteosta tulee vastata sosiaalityöntekijä. Kuluneen talousarviovuoden aikana toisen aikuissosiaalityöntekijän toimenkuvaa muutettiin siten, että
avopalveluohjaajan tehtävänkuva siirtyi 1.10.2015 alkaen toisen aikuissosiaalityöntekijän
vastuulle. Avopalveluohjaajan nimike muutettiin sosiaaliohjaajaksi ja tehtävät jaettiin uudelleen aikuissosiaalityön puolella.
Jukantuvan toimintakeskuksen toimintaa kehitettiin edellisen talousarviovuoden aikana
nimikemuutoksilla ja johtamisjärjestelmää muuttamalla. Toimintakeskuksen toiminnan
kehittämistä jatketaan. Päivä- ja työtoiminnot on nyt keskitetty saman katon alle Liuhtarin
kiinteistöön. Lopulliset tilamuutokset ja saneeraukset tulisi valmistua vuoden 2016 aikana. Muutos mahdollistaa toimintojen joustavamman käytön asiakkaiden tarpeita vastaaviksi sekä henkilökunnan yhteiskäytön myötä mahdollistuu asiakkaiden siirtyminen ryhmästä toiseen, toiminnallisen sisällön mukaan. Asiakkaiden ikääntyminen tulee olemaan
haaste tulevina vuosina, koska ikääntyminen tuo tullessaan enemmän avun- ja tuen tarvetta, johon on kiinnitettävä henkilöstöresurssien riittävyyden kannalta huomiota.
Lapualle on valmistunut kesällä 2016 Esperin ympärivuorokautinen palveluasumisyksikkö
Helmi kehitysvammaisille henkilöille. Asumispalveluyksikkö Helmi on 15 + 5 -paikkainen
yksikkö.
65
Kotona asuvien täysi-ikäisten kehitysvammaisten asumispalveluiden tarvetta sekä lyhytja tilapäishoidon tarvetta on selvitelty keväällä 2015. Lähivuosien aikana Lapualla on
n. 10 - 15 henkilöä, jotka tulevat tarvitsemaan asumispalveluita lähivuosina. Asumispalvelujen tarve tulee lisäämään kehitysvammapuolen asumispalveluiden kustannuksia.
Vuoden 2016 syksyllä otetaan käyttöön palveluseteli kehitysvammaisten asumispalveluihin ja lyhytaikaishoitoon. Palvelusetelillä tarkoitetaan kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden saajalle myöntämää sitoumusta korvata palvelujen tuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määrittelemään arvoon asti. Palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien valinnanvapautta ja mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan palveluita yksityisiltä palvelujen tuottajilta.
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Valtioneuvoston antaman periaatepäätöksen mukaan laitosasuminen lakkautetaan vuoteen 2020 mennessä koskien myös Eskoon palveluita.
Kehitysvammaisten asumispalveluihin ja lyhytaikaishoitoon laaditun palvelusetelin käyttöönoton vakiinnuttaminen suunnitelmavuosien aikana.
Tavoitteet
Tavoite
Palvelurakenteen selkiyttäminen ja palveluiden kehittäminen, kustannustehokkuus
Omaishoidontuen palvelu- ja
hoitosuunnitelmat
Toiminnan selkiyttäminen ja
asiakaslähtöisyyden lisääminen työ- ja päivätoiminnassa
Jukantuvan toiminnan sisällöllinen kehittäminen
Toimenpiteet/tavoitetaso
Palvelutarpeen kartoitus ennen päätöksentekoa
Asiakassuunnitelmien sisältö vastaamaan osallistujien tarpeita ja toimintakykyä, 100 %
Erityishuolto-ohjelmien päivittäminen
Suunnitelmat kaikille omaishoidontuen saajille
Toteutuma
Toimintojen keskittäminen mahdollistaa ryhmien
kokoonpanon ja sisällön joustavan käytön
Maakunnallinen yhteistyö muiden toimintakeskusten kanssa, tapaamiset 1-2 krt/vuosi
Kehittämispäivät ja tiimityöskentelyyn panostaminen
Tunnusluvut
Työtoiminnan käyntimäärät, toimintakeskus
Työtoiminnan käyntimäärät, avotyötoiminta
Päivätoiminnan käyntimäärät
Niittypuiston asuntolan käyttöpäivät
Niittypuiston asuntolan intervallipaikan
käyttöpäivät
Henkilökohtaisen avun piirissä olevat
Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen saajat
Omaishoidon tukea saaneet alle 65-vuotiaat
Palvelusuunnitelmat
Tp 2014
3 413
809
1 215
2 687
Tp 2015
3 188
802
1 197
2 518
Ta 2016
3 500
800
1 300
2 555
Ta 2017
3 200
700
1 200
2 555
61
35
205
40
22
46
344
42
108
24
32
200
40
24
45
220
42
80
Tot 2017
66
Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Palvelukuvaus
Mielenterveyden häiriöihin liittyvä työkyvyttömyys on kasvanut, päihteiden käyttö ja päihdeongelmat ovat yleistyneet ja yhä useammalla on samanaikaisesti mielenterveys- ja
päihdeongelmia. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen erillisyys ja palveluntuottajien suuri
kirjo on johtanut palveluiden hajanaisuuteen ja vaikeuttanut mielenterveys- ja/tai päihdeongelmista kärsivien kokonaisvaltaista hoitoa.
Suurin osa mielenterveys- ja päihdeongelmista on kyettävä hoitamaan lähipalveluina peruspalveluissa näiden ongelmien yleisyyden vuoksi. Kokonaisvaltainen mielenterveys- ja
päihdeongelmaisten hoito edellyttää myös sosiaalityö-lähtöisen työotteen vahvistamista.
Päihdehuolto on sekä sosiaali- että terveydenhuollon tehtävä. Peruspalveluiden tehtävänä on mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien tunnistaminen, varhaisen tuen antaminen, masennus- ja ahdistushäiriöistä tai päihdeongelmista kärsivien hoito sekä päihdeongelmaisten peruskatkaisuhoito. Päihdehuollon erityispalvelut ovat sosiaalitoimen palveluja, jotka jaetaan avohoitoon, välimuotoisiin palveluihin sekä laitoskuntoutukseen. Avohoitoyksikköjä ovat mm. A-klinikat, nuorisoasemat, nuorten päihde- ja huumepysäkit, terveysneuvontapisteet ja päiväkeskukset. Välimuotoisia palveluja ovat mm. ensikodit, hoitokodit ja tukiasunnot. Laitoskuntoutuksena järjestetään katkaisuhoitoa ja hoitojaksoja
kuntoutuslaitoksessa.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Aikaisemmin päihdepalvelut on pääasiallisesti hankittu ostopalveluina. Seinäjoen irtisanottua ostopalvelusopimus päihdepalveluiden osalta 2013 vuoden lopulla, on sosiaalityöntekijä toiminut päihdeterapeuttina oman kunnan asiakkaille. Katkaisuhoito tapahtuu
terveyskeskuksessa osasto- tai avokatkona. Päihdepalveluiden uudelleenorganisoinnin
kehittämistä jatketaan edelleen talousarviovuonna. Yhteistyötä lisätään kolmannen sektorin ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Ryhmätoiminta päihdehuollon asiakkaille on alkanut kuluneen talousarviovuoden aikana.
Päihdehuollon asiakasmäärä sosiaalityössä on tuplaantunut viimeisen kahden vuoden aikana. Päihdeongelmaisten tavoitettavuuden ja tuen saannin turvaamiseksi on noussut
tarve jalkautuvaan työhön. Jalkautuvat ja kotiin vietävä palvelut on tarkoitettu asiakkaille,
jotka eivät itse kykene hakeutumaan palveluiden piiriin. Toimintamuotona ovat asiakkaan
tuentarpeen arviointi, konsultointi, kotikäynnit sekä yhteistyö muiden hoitavien tahojen
kanssa. Päihdehuollon palveluja on tarve kehittää jalkautuvia palveluja kehittämällä joko
omana toimintana tai yhteystyössä järjestöjen kanssa.
Kuluneen talousarviovuoden aikana psykiatrisia palveluita on uudelleen organisoitu nimikemuutoksella ja johtamisjärjestelmää muuttamalla. Mäntykodon sairaanhoitajan toimi
muutettiin vastavan sairaanhoitajan viraksi. Toivakan sairaanhoitajan toimi siirrettiin perhetyöhön ja lähihoitajan toimi perhetyöstä Toivakkaan. Näillä muutoksilla saatiin psykiatriselle puolella vastaava sairaanhoitaja, jonka alaisuuteen kuuluu Mäntykoto, Toivakka ja
avopuolen mielenterveysasiakkaat/jalkautuva työ sekä päivätoiminnan uudelleenorganisoiminen.
67
Talousarviovuoden aikana tavoitteena on yhdistää psykiatrinen asumispalveluyksikkö
Mäntykoto ja tukiasuntola Toivakka fyysisesti samaan ympäristöön. Tavoitteena on yhdistää myös Mäntykodon, Toivakan ja avohuollon päivätoimintaryhmät monipuolistamalla
toimintaa sekä tehostamalla jalkautuvaa työtä mielenterveyskuntoutujien koteihin. Psykiatristen toimintojen keskittämisen hyötynä on työntekijöiden yhteiskäyttö sekä päivätoiminnan että jalkautuvan työn kehittämiseen avautuva mahdollisuus.
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Mielenterveyskuntoutujille mielekkään päivätoiminnan sekä mielenterveysongelmista
kärsivien ryhmätoimintojen kehittäminen yhteistyössä eri ammattilaisten ja yhteistyössä
kolmannen sektorin kanssa.
Mielenterveystyön toiminnan painopisteen keskittäminen mielenterveyskuntoutujien kotona asumisen tukemiseen lisäämällä jalkautuvaa työskentelyä.
Ryhmätoiminnan jatkuvuuden turvaaminen päihdehuollon asiakkaille ja jalkautuvan työn
kehittäminen.
Tavoitteet
Tavoite
Palvelurakenteen selkiyttäminen ja palveluiden
kehittäminen
Tavoitteellinen työskentely
palveluiden järkeistämiseksi
Toimenpiteet/tavoitetaso
Kokonaissuunnitelma ja sen mukaiset toimenpiteet
Päihde- ja mielenterveystyöryhmän perustaminen
Toteutuma
Asiakassuunnitelmat ajan tasalle
Tuetaan kotona asuvia mielenterveyskuntoutujia ->
jalkautuvan työn jatkumisen mahdollistaminen
Tunnusluvut
Mäntykoto, hoitopäivät
Mäntykoto, päiväkäynnit
Mäntykoto, lyhytaikainen hoitojakso/
intervalli
Toivakka, hoitopäivät
Psykiatrinen päivätoiminta, käynnit
Kotikäynnit Toivakasta, mtt
Tp 2014
3 648
823
Tp 2015
3 569
1 101
465
Ta 2016
4 000
823
92
Ta 2017
3 600
1 100
365
1 906
714
260
1 234
391
50
2 190
2 190
700
120
Tot 2017
Vanhustyö
Lähtökohtana kaikille palveluille on, että lapualaisille ikäihmisille varmistetaan itsemääräämisoikeutta kunnioittaen hyvä ja turvallinen vanhuus tukemalla heidän toimintakykyään ja osallisuuttaan sekä tuetaan heidän oma-aloitteellisuuttaan ja osallistumistaan. Lapualainen ikäihminen voi asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Palvelutarjonta perustuu ikäihmisten tarpeisiin ja muuttuu tarpeiden mukaan.
Kun kotona asuminen ei enää onnistu, järjestetään asumispalvelupaikka ympärivuorokautista turvaa tarjoavan palveluasumisen yhteydestä. Tavoitteena on ns. yhden muuton
periaate, jolloin ikäihminen saa asua kodinomaisessa yksikössä elämänsä loppuun saakka, mikä edellyttää myös saattohoidon kehittämistä sekä koti- että ympärivuorokautisessa hoidossa.
68
Ikääntyneiden palveluissa voimavaroja suunnataan yhä enemmän ennaltaehkäisevään
työhön, neuvonta- ja palveluohjaukseen, ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, monialaiseen kuntoutukseen ja erityisesti kotikuntoutukseen.
Erityistä huomiota kiinnitetään vanhuspalveluiden ennaltaehkäisevään toimintaan ja kotihoidon kehittämiseen. Kotihoidon kehittämisen osalta tulee tulevina vuosina tehdä pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä tuottavuuden, vaikuttavuuden ja laadun lisäämiseksi.
Ikäihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään ottamalla vanhusneuvosto vahvemmin mukaan ikääntyneen väestön hyvinvointia koskevien suunnitelmien
valmisteluun ja seurantaan sekä palvelujen riittävyyden ja laadun arviointiin.
Kotona asumista tukevat toiminnot ja palvelut
Palvelukuvaus
Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaisia kotipalveluja ja terveydenhuoltolain tarkoittamaa kotisairaanhoitoa. Kotihoidon tukipalveluita ovat ateria-, turva- ja
hygieniapalvelut. Kotona asumista tukevia muita toimintoja ja palveluja ovat päivätoiminta, lyhytaikaishoito ja muistineuvolatoiminta. Kotihoito toimii yhtenä kokonaisuutena
käsittäen kaikki yli 18-vuotiaat kuntalaiset.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Kotihoito
Rakenteiden ja johtamisjärjestelmän uudistamisen ohella kotihoidon kehittäminen edellyttää palveluprosessien uudistamista, asiakaslähtöisyyttä, työn suunnitelmallisuutta ja arvioinnin kehittämistä. Tuottavuuden osalta huomiota tulee kiinnittää tietoon perustuvaan
johtamiseen sekä tarveperusteiseen työn resurssointiin ja käyntien suunnitteluun.
Erityisesti kiinnitetään huomiota moniammatillisen tiimin avulla tehostettuun kotikuntoutukseen, jossa huomioidaan asiakkaan sosiaalinen, psyykkinen ja fyysinen toimintakyky
ja hyvinvointi.
Kotihoidon toimintaohjausjärjestelmän, optimoinnin ja mobiilin käyttöönotto selkeyttää
työn organisointia. Toiminnanohjauksen käytön avulla tehostetaan kotihoitotyön suunnitelmallisuutta ja pyritään lisäämään asiakkaan luona vietettyä aikaa.
Ennaltaehkäisevä vanhustyö mahdollistaa palvelutarpeiden ennakoinnin ja niihin varautumisen sekä arkea voimaannuttavien palvelukokonaisuuksien oikein kohdistamisen.
Hyvinvointitarkastukset järjestetään 75 vuotta täyttäville ja palveluohjantaa ja neuvontaa
monipuolistetaan ja hyödynnetään palvelujen ennakoitavuudessa, suunnittelussa ja kohdentamisessa.
Tarkoituksena on lisätä ikäihmisten palvelutietoutta ja vaikutusmahdollisuuksia ja selkeyttää ikääntyvien palvelujärjestelmää.
Kuntouttava lyhytaikaishoito
Kuntouttavaa vuorohoitoa tarjoaa 14 paikkainen Päivärinteen yksikkö Liuhtarin kiinteistössä. Kuntouttavalla vuorohoidolla ylläpidetään ja parannetaan ikäihmisten toimintakykyä. Säännölliset vuorohoitojaksot sisältävät hyvän perushoidon lisäksi kuntouttavia toimenpiteitä sekä lääkehoidon, terveydentilan ja ravitsemuksen seurannan. Hoitojakson
turvin ikäihminen selviää kotonaan pidempään ennen varsinaista pysyväissijoitusta.
69
Omaishoitajien lakisääteisten vapaiden ja lomien aikana järjestetään hoidettaville kuntouttavaa vuorohoitoa Päivärinteen yksikössä.
Kuntouttavan vuorohoidon kysyntä ja tarve on jo nyt niin suurta, että Päivärinteen yksikkö
ei kykene tulevaisuutta ajatellen niihin yksin vastaamaan.
Tavoitteena on muuttaa Hopearinteen Matintuvan tehostetun palveluasumisen paikkoja
kuntouttavan lyhytaikaishoidon paikoiksi luonnollisen poistumisen kautta.
Keskitetty asiakasohjausyksikkö Palvelukeskus Hopearinteeseen
Ikäihmisten asiakasohjausyksikköön Hopearinteeseen on tarkoitus keskittää kotihoidon
palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi, joka on hoidettu kotihoidon yksiköstä ja tehostetun palveluasumisen tarpeen arviointi, joka on tehty Hopearinteellä palveluohjaajan toimesta. Kotihoidon palvelutarpeen arviointia on hoidettu usean eri kotihoidon työntekijän
toimesta ja siihen on kulunut paljon työaikaa, joka on ollut luonnollisesti pois kotona hoidettavasta asiakastyöstä. Muutoksen tarkoituksena on, että palvelutarpeen arviointiin
saadaan osaamista, tasalaatua ja tasa-arvoista asioiden käsittelyä lapualaisille ikäihmisille. Palveluiden tarve kartoitetaan laaja-alaisesti ja tarvittaessa moniammatillisesti. Arvioinnissa käytetään kansallisia mittareita. Palveluohjauksen kautta ohjataan asiakas oikeiden ja tarkoituksenmukaisten palvelujen piiriin. Palveluihin pääsyn perusteena ovat
yhtenäiset kriteerit.
Asiakasohjauksen yhtenä tärkeänä lähtökohtana on tukea ikäihmisiä ottamaan vastuuta
omasta hyvinvoinnistaan, ohjaamaan omaehtoiseen toimintaan ja omahoitoon hyödyntämällä kolmannen sektorin palveluita, vapaaehtoistoimintaa, sähköisiä palveluja ja yksityisiä palveluja. Asiakasohjaus sisältää lisäksi palvelujen ohjauksen, palvelutarpeen selvittämisen ja arvioinnin sekä palveluista päättämisen.
Asiakasohjausyksikön tehtäviä ovat lisäksi ennaltaehkäisevät hyvinvointipäivät ja kotikäynnit yli 75-vuotiaille, ikääntyvien omaishoidon tuki, lyhytaikaishoidon järjestelyt, palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen hakemukset ja niiden valmistelu SAS-ryhmälle,
turvapuhelinpalvelut ja muu turvateknologia.
Asiakasohjausyksikön keskittämisessä lähtökohtana on asiakaslähtöisyys ja yhden luukun periaate. Tämä edellyttää nykyisen palveluohjaajan viran lisäksi kotihoidossa vapautuvan lähihoitajan toimen muuttamista palveluohjaajan viraksi. Palveluohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin keskittäminen palveluohjaajille vapauttaa kotihoidon työntekijöiden työajan kotona asuville ikäihmisille eli itse palvelun tuottamiseen.
Muistineuvola
Muistineuvolassa arvioidaan asiakkaan muistia, toimintakykyä, päivittäistoimintoja ja arjessa selviytymistä käyttämällä erilaisia validoituja mittareita. Muistineuvolassa toimii
työparina muistihoitaja ja geriatrian erikoislääkäri.
Muistineuvolan keskeisempiä tavoitteita on kuntalaisten muistisairauksien ennalta ehkäisy, tunnistaminen, tutkiminen, hoitoon ohjaaminen sekä neuvonta ja ohjaus muistiasioissa. Muistineuvola tulee järjestämään yhdessä muistiyhdistyksen kanssa koulutuksia kuntalaisille ja hoitohenkilökunnalle.
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Suunnitelmakaudella suunnitellaan lääkkeiden asiakaskohtaisen annosjakelun aloittamista kotihoidon asiakkaille. Lääkkeiden annosjakelu on apteekkien tarjoama palvelu,
jossa asiakkaalle toimitetaan lääkkeet annosteltuina joko annospussiin tai annostelijaan
noin kahden viikon jaksoissa. Kyse on asiakkaan säännöllisesti käyttämistä lääkkeistä.
70
Annosjakelupalveluun kuuluu aina lääkkeiden tarkistus.
Kotihoidon sisällön tavoitteellista kehittämistä jatketaan, työn vaikuttavuutta, tuottavuutta
ja laatua seurataan säännöllisesti.
Kuntien tulee huolehtia siitä, että kunnan alueella tarjottavat palvelut vastaavat ikääntyneen väestön palvelutarpeita ja mahdollistavat tarvittavat palvelut kaikkina vuorokauden
aikoina. Suunnitelmakauden aikana selvitetään kotihoidon yöaikaisen hoidon ja palvelun
tarve sekä järjestämismahdollisuudet.
Tavoitteet
Tavoite
Tehostetaan
ennaltaehkäisevää työtä
Tehostettu
kotikuntoutus
Toimenpiteet/tavoitetaso
Keskitetään palveluohjaus ja -neuvonta ja palvelutarpeen arviointi
asiakasohjausyksikköön Hopearinteeseen
Vapautuva lähihoitajan toimi muutetaan palveluohjaajan viraksi
75 vuotta täyttäneiden hyvinvointipäivät
Kotihoidon fysioterapeutti / kuntoutustiimi laatii kuntoutussuunnitelmia sekä kotihoidon että kuntouttavan lyhytaikaishoidon asiakkaille
Tehostettua kotisairaanhoitoa ja kotisaattohoitoa toteutetaan yhdessä sairaalaosaston kanssa
Toteutuma
Tunnusluvut
Kotihoidon kaikki käynnit
Säännöllisen kotihoidon käynnit 30.11.
Tukipalveluasiakkaiden määrä
Kotikäynteinä annettu palveluohjaus ja neuvonta
Muistineuvolan asiakastapahtumat
Omaishoidon tuen saajat, lkm
Lyhytaikaishoidon/intervallihoidon oman toiminnan
hoitopäivät /
asiakkaat
Hyvinvointia tukevat kotikäynnit
Hyvinvointipäivät
Tp 2014
33 332
264
370
97
1 104
97
Tp 2015
35 732
283
385
116
1 116
95
Ta 2016
34 000
270
390
100
1 100
100
Ta 2017
34 500
275
400
120
1 115
100
3 657
161
14
3 921
119
0
3 980
165
40
4 000
170
Tot 2017
50
Palveluasuminen
Palvelukuvaus
Palveluasuminen
Vanhusten tavallista palveluasuminen on tarkoitettu niille ikäihmisille, jotka tarvitsevat
eriasteista apua asumisensa järjestämisessä ja tukea arjen askareissa ja päivittäisissä
toiminnoissa, mutta eivät tarvitse yövalvontaa. Palveluasumista ostetaan Saarenpääkodilta ja Hoivakoti Vuosikkaalta.
Tehostettu palveluasuminen
Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan kodinomaista asumismuotoa, jossa on henkilökuntaa läsnä ympäri vuorokauden. Jokaisella asukkaalla on oma huone ja siihen liittyvä hygieniatila. Tehostetun palveluasumisen piiriin ohjautuvien ikäihmisten toimintakyky
on selkeästi laskenut niin, että he tarvitsevat hoitajan läsnäoloa, valvontaa ja hoivaa ympäri vuorokauden.
71
Toiminnan tarkoituksena on tukea asukkaiden omatoimisuutta omien voimavarojen mukaisesti ja luoda kodinomainen, turvallinen asumisympäristö, jossa asukkaat säilyttävät
yksityisyytensä, itsemääräämisoikeuden sekä oman elämäntyylinsä mahdollisimman pitkään. Tavoitteena on, että ikäihminen saa asua kodinomaisessa yksikössä elämänsä
loppuun saakka, mikä edellyttää oman henkilökunnan osaamisen lisäämistä ja ammattitaitoisen henkilökunnan liikkumista yksiköistä toiseen.
Kaupungin omana toimintana tuotetaan tällä hetkellä yhteensä 133 tehostetun asumispalvelun paikkaa (Hopearinne 59 paikkaa, Jokilintu 60 paikkaa ja Niittypuisto 14 paikkaa).
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Tehostetun palveluasumisen yksiköissä tuetaan asukkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. RAI-laadunhallintajärjestelmän avulla seurataan hyvän hoidon toteutumista. Vuoden
2017 tavoitteena on, että asukkaat ovat kivuttomia, heidän mielialansa on hyvä ja heidän
ravitsemuksestaan pidetään hyvää huolta.
Muutetaan Hopearinteessä vapautunut lähihoitaja varahenkilön toimi sairaanhoitaja varahenkilön toimeksi. Nimikemuutoksella vahvistetaan jo olemassa olevaa henkilöstöosaamista ja saadaan tehostettuun palveluasumiseen tarvittavaa terveydenhuollon
osaamista. Lomien ja muiden poissaolojen aikana sairaanhoitajien saanti sijaisuuksiin on
haasteellista. Vakinaisen sairaanhoitaja varahenkilön toimi luo paremmat edellytykset
hyvän ja laadukkaan hoidon toteutukselle ja jatkuvuudelle ympärivuorokautisen hoidon
yksiköissä.
Asukkaita aktivoidaan päivittäin tapahtuvalla toimintatuokioilla ja ulkoilun avulla. Asukkaille laaditaan kirjallinen, yksilöllinen hoito- ja palvelusopimus, jonka tekoon voivat osallistua
myös heille läheiset ihmiset.
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Suunnitelmavuosien aikana tavoitteena on vähentää ikäihmisten tavallista palveluasumista.
Tavoitteet
Tavoite
Asukkaiden kuntoa ylläpitävä ja
edistävä toiminta yksiköissä
Hoidon laadun omaehtoinen seuranta
Toimenpiteet/tavoitetaso
Päivittäiset toimintatuokiot ja ulkoilu, ohjelma
nähtävissä eri yksiköiden ilmoitustaululla
RAI laadunhallinnan tulokset:
kipu = 0
mieliala: DRS < 3
ravitsemus BMI > 23
Toteutuma
72
Tunnusluvut
Palveluasuminen, ostopalvelu/ Vuosikas,
Kotionni (loppunut 9/2015)
hoitopäivät
asiakkaat
Tehostettu palveluasuminen, oma tuotanto
hoitopäivät
asiakkaat
Tehostettu palveluasuminen, ostopalvelut
hoitopäivät
asiakkaat
Tp 2014
Tp 2015
Ta 2016
Ta 2017
6 696
5 360
3 540
10
3 550
10
30 674
35 203
48 880
134
48 600
133
13 460
12 000
33
11 300
31
sis. Päivärinne
13 596
Tot 2017
Terveyspalvelut
Yleistä terveyspalveluista
Lapuan perusterveydenhuollon tavoitteena on tuottaa joustavasti, ihmisläheisesti ja kohtuuhinnalla kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistäviä ja ylläpitäviä terveyden- ja sairaanhoidon palveluja.
Lapuan perusterveydenhuollon tuottamia palveluja ovat lääkäreiden vastaanotto, erikoissairaanhoidon tasoiset tutkimukset (gastroskopiat, sigmoideoskopiat, colonskopiat, UÄtutkimukset, rasitusergot, rannekanavatutkimukset, Holter-tutkimukset ja uniapneatutkimukset), akuuttisairaanhoito ja kuntoutus, neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, hammashuolto, fysioterapiapalvelut sekä asiantuntijahoitajien vastaanotot.
Terveydenhuoltoa ollaan kehittämässä avohuoltopainotteisemmaksi. Toiminnan painopisteen muutoksesta johtuen, resursseja tullaan kohdentamaan hyvinvoinnin edistämiseen. Työnjaon ja tehtävien päivitystä jatketaan etupainotteisesti tulevaisuuden tarpeet
huomioiden. Terveyskeskuksen vuodeosasto keskittyy tulevaisuudessa kuntoutukseen ja
akuuttihoitoon.
Terveydenhuoltolaki (12 §) edellyttää, että kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista raportoidaan valtuustolle kerran vuodessa. Hyvinvointikertomuksen laadintaa koordinoidaan terveystoimesta, mutta se laaditaan monialaisesti ja -ammatillisesti. Hyvinvointijohtamiseen panostetaan ja hyvinvointikertomuksesta saatava tieto kulkee strategian
kanssa rinnakkain ja tukee hyvinvoinnin edistämistä kuntalaisten omaehtoisen toiminnan,
kunnan strategisen johtamisen ja eri hallinnonalojen välillä. Lisäksi kuntalaisten omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä tuetaan laajentamalla sähköisiä asiointipalveluja omahoidossa ja neuvonnassa. Pyritään toimeenpanemaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä
käytänteitä yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa.
Vastaanotto- ja toimenpideosasto
Palvelukuvaus
Vastaanotto-toimenpideosaston toimintaan kuuluvat lääkärien ja hoitajien vastaanottotoiminta sekä siihen liittyvät tukipalvelut. Toiminta-ajatuksena on asiakkaan voimavarojen
tukeminen asiakaslähtöisesti neuvontaa ja ohjausta käyttäen avosairaanhoidossa, ensiaputilanteissa, toimenpiteissä, tutkimuksissa ja kuntoutustoiminnassa. Tarkoituksena
on eri ammattiryhmien asiantuntijuuden hyödyntäminen hoitoketjuissa ja -prosesseissa.
73
Päivystystä Lapualla on virka-aikana kello 8-16. Arki-iltoina vastaanottotoiminta jatkuu ns.
kiireellisenä vastaanottona kello 16 - 20 sekä viikonloppuisin vuokralääkäritoiminnan
muodossa lyhennetyin toiminta-ajoin kello 10 - 18.
Asiakkaalla on mahdollisuus valita vuodeksi kerrallaan terveyskeskuspalvelut myös
oman asuinkuntansa ulkopuolelta.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Laadukkaiden palvelujen varmistamiseksi lääkärien vastaanottotoiminnan osalta jatketaan valmistellun vastaanoton mallia. Tavoitteena on lääkäri-hoitaja työparimalliin liittyvien valmisteltujen vastaanottojen edelleen kehittäminen sekä pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitosuunnitelmien laadinta terveydenhuoltolain mukaisesti valmisteltujen vastaanottojen yhteydessä. Lisäksi lääkelistojen päivitystä tehdään systemaattisesti.
Vastaanotto- ja toimenpideosaston toiminnan kehittämistä jatketaan. Painopisteenä on
asiakaslähtöisyyden huomioiminen. Vuonna 2017 tai suunnitelmavuosina perustetaan
vapautuvasta toimesta ohjaaja, joka ohjaa asiakkaita palveluketjun tarkoituksenmukaisessa käytössä (case manager). Päiväaikaista toimintaa pyritään tehostamaan. Painotetaan edelleen varhaista tukea, ennaltaehkäisevää työotetta ja vaikuttavia palveluketjuja.
Hoidon tarpeen arvioinnin tekee pääsääntöisesti sairaanhoitaja.
Päivystyksen ja kiirevastaanoton triagea pyritään kehittämään. Myös päivystyksen ja kiirevastaanoton asiakkaiden valmisteltua vastaanottoa kehitetään.
Omana toimintana pyritään tuottamaan palveluita edelleen kustannusten hillitsemiseksi,
esimerkiksi erikoissairaanhoidon tasoisia tutkimuksia: gastroskopiat, sigmoideoskopiat,
colonskopiat, UÄ-tutkimukset, rasitusergot, rannekanavatutkimukset, Holter-tutkimukset
ja uniapneatutkimukset. Lisäksi osastollamme asiantuntijahoitajat pitävät omaa vastaanottoa (astma- ja allergia, depressio, reuma- sekä sydän- ja verenpainehoitaja).
Asiakas voi Kanta-arkiston kautta laittaa itse omia reseptejä uusittavaksi. Hän voi myös
varata esimerkiksi laboratorioajan Hyviksen kautta.
Puhelinliikennettä ja puheluiden läpipääsyä seurataan viikoittain. Läpipääsyn tulisi Valviran mukaan olla yli 80 %.
Jonotusaikoja seurataan lääkärin vastaanotolle T3:n avulla kolmen kuukauden välein. Kiireelliselle vastaanotolle on päässyt saman päivän aikana. Hoidon tarpeen arvioinnin
avulla potilaat ohjataan joko päivystävälle lääkärille, päivystävälle sairaanhoitajalle, lääkärin kiireettömälle vastaanotolle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen hoitoon.
Osaston kehittämissuunnitelman tavoitteet ovat: asiakaslähtöinen työote, yhteiset säännöt, tiedotus ja yhteiset palaverit. Näitä arvioidaan systemaattisesti.
Henkilöstön kesälomat keskitetään heinäkuulle.
Talousarviovuonna tarkastellaan kriittisesti eri toimintoja ja jatketaan kustannusten selvittelyä eri vaihtoehtojen pohjalta. Tavoitteena on panostaa rekrytointiin, jotta kuntalaisille
mahdollistuu ammattitaitoisen ja asiantuntevan hoidon saaminen myös jatkossa. Henkilöstön osaamista nostetaan osallistumalla sairaanhoitopiirin järjestämään päivystävän
sairaanhoitajan ja hoitajan e-reseptin lääkkeenmääräämisen lisäkoulutukseen yhdessä
muiden yhteistoiminta-alueen kuntien kanssa.
74
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Suunnitelmavuosille 2018 -2019 suunnitellaan sähköisen ajanvarauksen osittaista käyttöönottoa, muutenkin sähköisten palvelujen käyttöönottoa suunnitellaan.
Tavoitteet
Tavoite
Vastaanotto- ja päivystystoiminnan
asiakaspalvelun parantaminen ja osallisuuden lisääminen
Moniammatillisuus ja tiimityö
Tilastoinnin jatkuva kehittäminen
Toimenpiteet/tavoitetaso
Puhelimeen vastaus % > 80 %
Asiakaspalautelomakkeiden päivitys
Toteutuma
Tehtäväkuvien jatkuva päivitys ja ajankäytön edelleen kehittäminen
Pitkäaikaissairaille hoitosuunnitelmat
Koulutus
Tunnusluvut
Lääkärit
Kaikki käynnit lääkärin vastaan-otolla (ml.
avoterv.huolto)
Em:sta käynnit päivävastaanotolla (8-16)
Esh:n tasoiset tutkimukset
gastroskopiat
colonoskopiat
ergometriat
ultraäänitutkimukset
Hoitajat
Hoitajien vastaanotot
Hoitajien toimenpiteet yht.
Hoitajien puhelinneuvonta
Asiantuntijasairaanhoitajien vastaanotot:
reuma
astma
päihdeseuranta
marevan-ohjaus
prick-testit
siedätykset
mediracer
holter
depression
uniapnea
sydän- ja verenpainehoitaja
tupakastavieroitus
spirometria
Tp 2014
Tp 2015
Ta 2016
Ta 2017
30 053
33 028
25 000
30 000
24 876
26 753
20 000
26 000
294
226
200
263
175
126
173
98
300
250
200
250
200
130
200
250
Tp 2014
Tp 2015
Ta 2016
Ta 2017
55 274
34 519
13 167
53 537
27 743
60 000
40 000
20 000
60 000
40 000
20 000
1 720
1 223
45
55
60
79
670
90
60
50
50
50
20
120
250
70
300
16
50
670
300
60
50
50
50
20
120
250
70
300
20
150
1.4.-31.12
662
89
57
46
51
51
21
120
250
28
289
16
149
51
240
20
99
Tot 2017
Tot 2017
75
Tukipalvelut
Palvelukuvaus
Tukipalvelut kuuluvat vastaanotto-toimenpideyksikköön ja niitä ovat fysioterapia, välinehuolto ja keskusvarastotoiminta. Lääkehuollon palvelut, röntgen- ja laboratoriopalvelut
ostetaan Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä.
Fysioterapia
Fysioterapian tarkoituksena on edistää ja ylläpitää eri-ikäisten kuntalaisten terveyttä ja
fyysistä toimintakykyä, jotta he selviytyisivät omassa toimintaympäristössään optimaalisin
voimavaroin. Terveyskeskuksen fysioterapiatoimintaan sisältyvät apuvälinepalvelut ja
kodinmuutostöiden arviointi. Omaa toimintaa täydennetään lääkinnällisenä kuntoutuksena hankittavilla ostopalveluilla, joiden tarpeen arvioi lääkäri. Ostettavan fysioterapian suurin ryhmä ovat erityisosaamista vaativa lasten fysioterapia.
Fysioterapiayksikössä työskentelee vastaava fysioterapeutti ja 4 fysioterapeuttia ja osastosihteeri. Hallinnollisesti osasto siirtyy vastaavan fysioterapeutin johdossa hoitotyön johtajan alaisuuteen.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Fysioterapiapalveluissa keskitytään peruspalveluiden tarjontaan eri asiakasryhmille. Hoidon toteutuksessa painotetaan potilaan omavastuuta ja itsehoidon mahdollisuuksia huomioiden eri palveluverkostot. Tehostetaan hoitotavoitteiden laadintaa yhdessä potilaan
kanssa.
Ryhmämuotoisessa hoidossa keskitytään sellaisiin potilasryhmiin, joille kunnassa ei muiden toimijoiden osalta ole ryhmiä tarjolla. Ryhmätoiminnassa huomioidaan muiden liikuntapalvelujen tarjonta kunnassa ja ohjataan potilaita hyödyntämään niitä myös jatkohoitona.
Osallistutaan terveyskeskuksen kuntoutusosaston toiminnan aloittamiseen / käynnistämiseen fysioterapian osalta.
Työnjaon ja vastuualueiden tarkentaminen henkilöstömuutosten takia. Tässä yhteydessä
tarkastellaan myös lasten fysioterapiapalvelujen suunnittelu oman toiminnan ja ostopalvelujen suhteen.
Tavoitteet
Tavoite
Työnjaon ja vastuualueiden tarkentaminen
henkilöstömuutosten takia
Kuntoutusosaston toiminnan kehittäminen
Yhteistyö kotihoidon fysioterapeutin kanssa
Suoravastaanoton kehittäminen
Toimenpiteet/tavoitetaso
Sovitaan eri palvelutoimintojen vastuuhenkilöt ja työnjako
Toiminnan käynnistäminen
Työntekijäresurssien mitoitus
Sovitaan käytännön yhteistyön linjoista
Nivelrikkopotilaan suoravastaanotto
Toteutuma
76
Tunnusluvut
Fysioterapian käynnit
Ryhmätilaisuudet
Apuvälinelainaukset
Tp 2014
4 913
199
2 460
Tp 2015
4 208
213
2 805
Ta 2016
4 400
200
2 500
Ta 2017
4 400
200
2 600
Tot 2017
Avoterveydenhuolto
Palvelukuvaus
Avoterveydenhuoltoon sisältyvät terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolapalvelut, lastenneuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut, aikuisvastaanottopalvelut, diabeetikoille suunnatut palvelut, työnhakijoiden terveystarkastukset, naisten joukkotarkastukset, matkailijoiden rokotusvastaanotto ja kuulonhuoltopalvelut.
Toiminta-ajatuksena on tarpeenmukaisten ja terveyttä edistävien palvelujen monialainen
tuottaminen koko väestölle, sairauksien ennaltaehkäisy sekä moniammatillinen yhteistyö
perusterveydenhuollon, sivistys- ja sosiaali-, liikuntapalveluja antavien toimijoiden sekä
kolmannen sektorin kanssa. Toimintaa suunnataan lisääntyvästi ennalta ehkäisevien palveluiden tuottamiseen sekä asukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseen.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Avoterveydenhuollon palveluihin kuuluvat terveyden edistämisen käytänteet toteutetaan
antamalla asukkaille lakisääteisten terveystarkastusten sekä terveystapaamisten lisäksi
mahdollisuuksien mukaan asiakkaan omahoitoa tukevaa ennalta ehkäisevää palvelua.
Korostetaan täydennyskoulutuksen mahdollisuutta.
Kolme äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan terveydenhoitajaa hoitavat Lapuan äitiys- ja
perhesuunnitteluneuvolan asiakkaat moniammatillisesti kiinteässä yhteistyössä EPSHP:n
äitiyspoliklinikan kanssa. Asiakkaiden omatoimisuutta korostetaan motivoimalla heitä
käyttämään Hyvis-palvelupolun esitietolomaketta. Kaikki äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan työntekijät tekevät normaalin synnytyksen jälkitarkastuksia, jolla mahdollistetaan asiakkaalle yhtenäinen hoitopolku sekä myös säästetään lääkäreiden työpanosta.
Lastenneuvolatoiminnassa huomioidaan lakisääteisten tarkastusten lisäksi entistä
enemmän yhteistyö sosiaali- sekä perhetyöntekijöiden kanssa. Lapsiperheiden kotipalvelua toteutetaan yhteistyössä asiakkaiden ja perhetyöntekijöiden kanssa. Tällä yhteistoiminnalla saadaan apua tarvitseville perheille tuki suoraan kotiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Lastenneuvolapalveluiden moniammatillisuus ja perheiden avuntarpeen lisääntymisen takia lastenneuvolatyöhön käytetty työaika lisääntyy jatkuvasti.
Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon toiminnassa huomioidaan asetusten mukaisten tarkastusten toteuttaminen lukukausien aikana. Korostetaan moniammatillista yhteistyötä
erityisesti sivistystoimen kanssa ja pyritään parantamaan toimijoiden välistä viestintää.
Pyritään saamaan kouluterveydenhoitajat osalliseksi koulujen Helmi-ohjelmaan.
Aikuisvastaanottotoiminnan kehittämistä jatketaan ennalta ehkäisevään suuntaan Yllinpuiston neuvolassa sekä kyläneuvoloissa. Sairauskeskeisestä toiminnasta suunnataan
toiminta terveyden edistämiseen sekä tuetaan lisääntyvästi asiakkaan omatoimisuutta.
77
Diabetesasiakkaiden kokonaishoito lääkärin vastaanoton jälkeen toteutetaan Yllinpuiston
neuvolassa sekä osittain kansanterveystyömallin mukaisesti koko avoterveydenhuollon
puolella. Hoidon suuntausta jatketaan ennalta ehkäisevään hoitotyöhön päin, jolla on
mahdollista saada kuntalaisten piilevät sairaudet näkyviksi ennen varsinaisen taudin
puhkeamista. Näin saadaan pitkällä aikavälillä myös säästöjä.
Silmänpohjakuvausten asiakaskutsujärjestelmä toteutetaan Hyvis-palvelun kautta. Naisten joukkotarkastusten (PAPA-näytteet) toteuttamista jatketaan Jokilaakson sekä Yllinpuiston neuvolassa ja näytteenotto siirretään äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan kolmen
työntekijän tehtäviksi.
Liikuntatoimen kanssa lisätään ennalta ehkäisevän yhteistyön suunnittelua sekä tekemistä. Myös kolmannen sektorin kanssa lisätään yhteistyötä, mm. diabetes- ja sydänyhdistyksen sekä kuuloliiton kanssa.
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Toimintaa kehitetään entistä enemmän ennalta ehkäisevään ja terveyttä edistävään sekä
moniammatillisen yhteistyön toimintaan päin. Korostetaan koulutuksen ja kokonaisvaltaisen jatkuvan oppimisen merkitystä.
Tavoitteet
Tavoite
Avoterveydenhuollon toiminnan
suuntaaminen ennalta ehkäisevään työhön -> terveyden edistämisen lisääntyminen
Avoterveydenhuollon lakisääteisten tarkastusten tekeminen
ja toimintasektorien palvelujen
sekä monialaisen yhteistyön
kehittäminen
Aikuisvastaanottotoiminnan kehittäminen
Diabetesasiakkaiden turvallinen
hoito
Työnhakijoiden terveyspalveluiden kehittäminen
Lainmukaisen TYP-toiminnan
toteutuminen
Toimenpiteet/tavoitetaso
Täydennyskoulutus
Monialainen yhteistyö (sairaanhoitopiiri, ympäristökunnat)
Toteutuma
Asetuksen mukaiset tarkastukset ja toiminta
Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltolain mukainen
toiminta
Yhteistyö eri toimintasektoreiden kanssa (sosiaalija liikuntapalvelut)
Ennalta ehkäisevän toiminnan lisääminen
Sairausvastaanottotoiminnan siirtyminen osittain
terveyskeskuksen puolelle
Ennalta ehkäisevän toiminnan lisääminen
Täydennyskoulutus
Terveyspalveluja tarjotaan kaikille halukkaille
työnhakijoille
Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen tiimityön suuntaan (terveyskeskus, sosiaalipalvelut)
Tunnusluvut
Avoterveydenhuollon käynnit yhteensä
Äitiysneuvolakäynnit
Perhesuunnitteluneuvolakäynnit
Lastenneuvolakäynnit
Kouluterveydenhuolto (ala- ja yläkoulu)
Opiskelijaterveydenhuollon käynnit
(lukio, Sedu, Kr. opisto)
Muut neuvolakäynnit
Naisten joukkotarkastukset
Mammografiat
Kausi-influenssarokotukset
Työnhakijoiden terveystarkastukset
Tp 2014
32 102
5 905
2 556
Tp 2015
23 421
3 857
1 181
5 376
4 724
2 736
Ta 2016
32 000
6 600
1 300
5 100
5 200
3 400
Ta 2017
32 000
6 000
1 300
5 100
5 200
3 400
7 975
496
866
1 374
40
2 397
612
810
1 696
32
7 000
900
7 000
600
700
1 500
40
3 652
1 400
40
Tot 2017
78
Hammashuolto
Palvelukuvaus
Hammashuolto ylläpitää ja edistää suun terveyttä tarjoamalla riittävät hammashoitopalvelut ja ennaltaehkäisevää toimintaa sekä vaikuttamalla elinympäristöön suun terveyttä
edistävästi.
Tavoitteena on ylläpitää ja edistää väestön suun terveyttä tarjoamalla laadukasta hoitoa
suun alueen sairauksiin sekä tunnistaa korkean sairastumisriskin potilaat varhaisessa
vaiheessa.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Hammashuolto pyritään toteuttamaan omalla henkilökunnalla. Oikomishoidon erikoishammaslääkärin työpanos hankitaan ostopalveluna ja tarvittaessa turvaudutaan vuokrahammaslääkäripalveluihin. Särkypäivystyspalvelut iltaisin, viikonloppuisin ja arkipyhinä
hankitaan ostopalveluna maakunnallisessa yhteistyössä Seinäjoelta.
Tietotekniikan mahdollisuuksien hyödyntäminen, mm. ajanvaraus netin kautta soveltuvin
osin (Hyvis tai Effican toiminnot).
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Tavoitteet
Tavoite
Riittävät hammashoitopalvelut kuntalaisille
Reikiintymisen väheneminen
Toimenpiteet/tavoitetaso
Hoitotakuun toteutuminen
Toteutuma
Riskipotilaiden tunnistaminen ja motivointi, onnistunut pysäytyshoito
Reikiintymistä kuvaavan D-indeksin tavoitetaso
12- vuotiailla 0,4 ja 15-vuotiaalla 1,2
Tunnusluvut
Käynnit: 0 - 17-vuotiaat
Käynnit: yli 17-vuotiaat
Käynnit: ulkopaikkakuntalaiset
Potilasmaksutulot €
Tp 2014
7 340
7 323
120
285 565
Tp 2015
8 045
7 499
138
313 043
Ta 2016
7 500
7 700
100
280 000
Ta 2017
7 500
7 700
100
280 000
Tot 2017
Akuuttihoito ja kuntoutus
Palvelukuvaus
Osaston hoitotyön käytäntönä on laadukas hoitotyö potilaiden omatoimisuutta tukien.
Hoito toteutetaan yhteistyössä moniammatillisen tiimin, omaisten sekä potilaan itsensä
kanssa työvälineenä terveys- ja hoitosuunnitelma. Tavoitteena on kuntouttava ja omatoimisuutta tukeva toiminta sekä lyhyet hoitojaksot, jotka edistävät asiakkaan mahdollisimman pitkään selviytymistä omassa kodissaan omaisten ja eri tukipalveluiden avulla.
Osastolla järjestetään myös katkaisu- ja saattohoitoa käypähoitosuositusten mukaan.
79
Hoitoa toteutetaan kahdessa kerroksessa asianmukaisissa 1- 2 hengen huoneissa.
Akuutit potilaat sekä saattohoitopotilaat hoidetaan alakerrassa ja jatkokuntoutettavat ja
jatkohoitoa odottavat potilaat yläkerrassa. Tavoitteena on keskittyä entistä enemmän
kuntouttavaan toimintaan. Tulevaisuudessa terveydenhuollon yksi tärkeimmistä tehtävistä on asiakkaan kotona selviytymisen tukeminen.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Uudenlaisella huonejaolla ehkäistään infektioiden leviämistä ja mahdollistetaan laadukkaampi saattohoito osastolla. Lisäksi tilat mahdollistavat suositusten mukaisesti kuntoutuspotilaiden sijoittamiseen eri kerrokseen/eri osaan osastoa. Terveyskeskus keskittyy tulevaisuudessa vain akuutti- ja kuntoutuspotilaiden hoitoon.
Kuntoutusosaston potilaiden hoidon turvallisuuden takaaminen kahdessa kerroksessa
vaatii tarkkaa suunnittelua. Turvallisen hoidon ja kuntoutuksen asianmukaiseen toteuttamiseen tarvitaan kolme uutta hoitajan tointa (2 sairaanhoitajaa ja 1 lähihoitaja). Perusteluina on vaativa lääkehoidon osaaminen, potilasturvallisuuden takaaminen ja toiminnan
kehittäminen kuntoutusosastolla sekä nykyisen kotisairaalatoiminnan kehittäminen ja yhteistyön lisääminen kotona selviytymisen tukemiseksi. Toiminta kahdessa kerroksessa
aiheuttaa lisähenkilöstön tarvetta. Työparityöskentelyä tarvitaan autettavien/kuntoutettavien potilaiden hoidossa. Painopistealue tulee muuttumaan lyhytkestoisiin käynteihin
akuuttiosastolla ja toimintakyvyn ylläpitoon. Fysioterapian kanssa yhteistyössä kehitetään
kuntoutusosaston uutta toimintamallia.
Tehostettu kotisairaanhoito (kotisairaala-malli) on ollut vakiintunutta toimintaa akuuttiosastolla jo usean vuoden ajan. Toiminta on ollut keskeytettynä henkilöstöresurssin vähyyden vuoksi, joten uusien toimien avulla mahdollistetaan myös tehostetun kotisairaanhoidon kehittäminen yhdessä kotihoidon kanssa. Tarkoituksena on pystyä hoitamaan
vaativat lääkehoidot asiakkaan kotona sekä mahdollistaa saattohoidon antaminen kotiin.
Tavoitteena on myös asiakkaiden kuntouttaminen sekä mahdollisimman pitkään kotona
selviytyminen.
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Sote käynnistyy vuonna 2019. Mikäli on tarvetta laajentaa akuutti- ja kuntoutusosaston
toimintaa ja nostaa sairaansijamäärää, sillä on vaikutusta henkilöstömäärään.
Tavoitteet
Tavoite
Hyvin toimiva ja monialainen
kuntoutusyksikkö akuuttiosaston yhteydessä
Saattohoidon kehittäminen ja
yhteistyö kotihoidon kanssa
Kuntoutuksen kehittäminen
Kuntoutuksen kehittäminen
Toimenpiteet/tavoitetaso
Muutoksen johtaminen
Kuntoutus- ja akuuttisairaanhoitopaikkojen määrä
vastaa valtakunnallisia suosituksia
Hoitoketjujen suunnittelu sujuviksi fysioterapian,
osaston ja kotihoidon kesken.
Koulutus
Kinestetiikka
Sopivien mittareiden testaaminen ja valinta
Toteutuma
80
Tunnusluvut
Akuutti- ja kuntoutusosasto
Hoitopäivät
Paikkaluku
Käyttöaste
Keskim. hoitoaika pv
Sisäänkirjoitetut
Uloskirjoitetut
Laatumittarien käyttö:
Potilastyytyväisyyskysely
Sakkomaksu
Haipro-ilmoitukset
Tp 2014
Tp 2015
Ta 2016
9 357
28
92
8
1 189
9 051
28
88
7
1 160
9 100
28
88
8
1 100
Ta 2017
Tot 2017
9 100
28
90
6
1 100
1 100
Kiitettävä
0
tavoitetaso mahdollisimman lähellä 0
Erikoissairaanhoito
Palvelukuvaus
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tuottaa pääosin hoidon porrastuksen mukaiset erikoissairaanhoidon palvelut sekä perusterveydenhuollon laboratorio- ja radiologiapalvelut
sekä apteekkipalvelut. Yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan jonkin verran psykoterapiapalveluita ja vastaanottotoimintaa tukevia palveluita, kuten uniapneatutkimuksia, sydämen rasitusergometria- ja ultraäänitutkimuksia sekä sydämen rytmin pitkäaikaisrekisteröintejä (Holter-tutkimukset). Lisäksi ostetaan ääreishermostotutkimuksia, joilla edistetään kustannustehokkaasti oikean hoidon porrastuksen toteuttamista perusterveydenhuollossa.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Toiminnan lähtökohtana on, että potilaat pystytään vastaanottamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Tavoitteena on
myös, että potilaat hoidetaan mahdollisimman pitkälle omassa terveyskeskuksessa, koska terveyskeskuksessa on toiminnan edellyttämää osaamista erikoissairaanhoidon tasoisten tutkimusten tekemiseen.
Kehitetään terveyskeskuksen akuutti- ja kuntoutusosaston kuntoutustoimintaa erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon siirtyville potilaille. Kuntoutuksen tarvetta on erityisesti niveloperaatioiden ja aivotapahtumien jälkeen. Kuntoutuspaikat sijaitsevat entisen
hoivaosaston tiloissa. Huolehditaan riittävän vuodepaikkamäärän turvaamisesta akuuttija kuntoutusosaston tarpeisiin, jotta voidaan nopeasti toteuttaa siirrot erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon paikoille ja vältetään näin sakkomaksujen kertymistä.
Toimintavuoden aikana jatketaan virka-ajan ulkopuolisen kiire-vastaanoton toteuttamista
omassa terveyskeskuksessa nykyisin, lyhennetyin aukiolo-ajoin SoTe-lainsäädännön linjausten mukaisesti. Omassa kaupungissa kustannustehokkaasti toimiva kiire-vastaanottotoiminta vähentää päivystyslähetteiden määrää ja parantaa palvelua sekä vähentää
keskussairaalan päivystysyksikön ylikuormittumista.
81
Sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön (Aksila) yhtenä tehtävänä on hoitopolkujen kehittäminen. Hoitopolkuja laaditaan suurista, paljon kustannuksia aiheuttavista
sairausryhmistä, yhteistyössä perusterveydenhuollon yksikön, perusterveydenhuollon ja
erikoissairaanhoidon kanssa.
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Maakuntauudistus sekä Sote-alueratkaisut tulevat linjaamaan suunnitelmavuosia. Seinäjoen keskussairaalan säilymistä nykyisen sairaanhoitopiirimme alueen laajoin päivystysoikeuksin toimivana keskussairaalana pidetään välttämättömänä laadukkaan, joustavan
ja kustannustehokkaan erikoissairaanhoidon turvaamiseksi kuntalaisille.
Tavoitteet
Tavoite
Hoidon porrastuksen toteutuminen
Kustannusten pitäminen
kohtuullisella tasolla
Toimenpiteet/tavoitetaso
Toiminnan tehokkuus ja viiveettömyys potilassiirroissa
Oman toiminnan tehokas käyttö diagnostisissa
tutkimuksissa
Toteutuma
Tunnusluvut
Erikoissairaanhoidon menot yhteensä
Erikoissairaanhoidon menot €/as
Perusterveydenhuollon nettomenot €/as
Terveydenhuollon kokonaismenot
(netto) €/as
Tp 2014
17 145
894
1 163
614
Tp 2015
18 651
688
1 266
559
Ta 2016
18 270
000
1 250
496
Ta 2017
18 270
000
1 250
515
1 777
1 825
1 741
1 765
Lapuan osuudet E-P:n shp:n käyttömenohin €/as
Jäsenkuntien maksuosuudet E-P:n shp:n käyttömenoihin €/as
Tot 2017
2011
1 053
2012
1 045
2013
1 195
2014
1 172
2015
1 275
1 054
1 068
1 184
1 213
1 271
82
Tekninen keskus
Tekninen lautakunta
Ympäristölautakunta
83
TALOUSARVIO
TA 2016
TA 2017
TEKNINEN LAUTAKUNTA
5 120 800
447 500
-10 765 300
-5 197 000
TOIMINTATUOTOT
Valmistus omaan käyttöön
TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
5 489 500
250 000
-10 799 300
-5 059 800
TALOUSARVIO
TA 2016
TA 2017
YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA
104 300 TOIMINTATUOTOT
-290 400 TOIMINTAKULUT
-186 100 TOIMINTAKATE
103 300
-272 700
-169 400
84
Tekninen lautakunta
Tavoitteet
1. Tekninen lautakunta ja yleispalvelut
Palvelukuvaus
Tekninen lautakunta huolehtii teknisistä palveluista. Hallinto- ja yleispalvelut sisältävät
päätöksenteon, kirjaamisen ja arkistoinnin, toimistopalvelut sekä osan osto- ja myyntireskontrasta. Yleispalveluissa hoidetaan myös puutarhapalstojen, venepaikkojen ja asuntovaunupaikkojen varaaminen ja vuokraus.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Yhteiskunnan taloudellinen tila ja siitä tulevat seurannaisvaikutukset aiheuttavat kovia
haasteita palvelutuotantoon. Kuntalain voimaantulo aiheuttaa muutoksia toimintoihin.
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Talousarviovuoden kehittämistyö jatkuu.
Tavoitteet
Tavoite
Oikea palvelutaso ja terve talous
Toimenpiteet/tavoitetaso
Vuoden 2016 budjettitason toteuttaminen
Toteutuma
Tunnusluvut
Tekninen lautakunta
Kokousten määrä
Päätökset, kpl
Yksityistiejaoston kokousten määrä
Yksityistiejaoston käsittelemien
asioiden määrä
Viranhaltijapäätökset
Tekninen johtaja
Kunnallistekniikan päällikkö
Rakennuspäällikkö
Kaupungingeodeetti
Maankäyttöinsinööri
Kiinteistöpäällikkö
Asuntosihteeri
Tp 2014
17
192
Tp 2015
17
178
2
1
12
5
42
11
11
26
33
1
2
35
8
11
13
45
5
3
TA 2016
TA 2017
Tot 2017
2. Atk-palvelut
Palvelukuvaus
Atk-osasto vastaa kaupungin fyysisestä atk-ympäristöstä. Palvelu sisältää ulkoiset tiedonsiirtoyhteydet ja sisäisen hallintoverkon. Hallintoverkkoon kuuluu palvelinympäristö, fyysiset atk-laitteet (työasemat, tulostimet, puhelimet) installointeineen, tietoturvan järjestäminen ja palvelinten varmuuskopiointi sekä tiettyjen pääohjelmistojen päivityspalvelu. Palvelinympäristö pidetään jatkuvassa toimintakunnossa (24/365).
85
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Kaupungin atk-laitteet ja pääohjelmistot pyritään pitämään ajanmukaisella ja realistisella
tasolla. Riskitasoa pyritään edelleen minimoimaan. Vaarana on palvelutason lasku säästöjen takia, koska monilla sektoreilla tehokkuuden nimissä lisätään tietotekniikan käyttöä,
joka aiheuttaa lisäkustannuksia tukipalveluihin. Myös ohjelmistojen ylläpitomaksut nousevat vuosittain noin 10 % luokkaa, mikä aiheuttaa vajausta muihin toimintoihin, ellei
määrärahoja voida nostaa.
Kaupungin verkon palomuurilaitteiston uusiminen aloitetaan v. 2016 lopulla ja työtä jatketaan v. 2017 puolella.
Tietotekniikan käytön ohjeistusta pyritään kehittämään niin että käyttäjät olisivat paremmin tietoisia webin uhkista ja niiden torjunnasta ja samalla tietoturvan tärkeydestä. Palvelukeskusten pääkäyttäjäverkostoa on syytä ajanmukaistaa ja vahvistaa.
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Talousarviovuoden kehittämistyötä jatketaan. Pitemmällä aikajänteellä pyritään nopeiden
ulkoisten ja kaupungin omien yksiköiden sisäisten yhteyksien saatavuutta ja palvelutarjontaa edelleen parantamaan. Käyttäjien ohjeistusta lisätään sekä uhan havaitsemisen
että myös oikean ensitorjunnan osalta.
Tavoitteet
Tavoite
Verkon ja palvelinten palvelukyky
Konekierto, palvelimet
työasemat
Pääohjelmistot
Toimenpiteet/tavoitetaso
Ajassa mitattuna vähintään 99 %
3v-6v
5v-8v
Valm. viimeiset versiot
Toteutuma
Tunnusluvut
Tp 2014
Palvelimia
Työasemia
Ohjelmistoja
Tp 2015
22
400
80
23
400
80
TA 2016
24
370
82
TA 2017
Tot 2017
24
390
82
3. Maankäyttö- ja kiinteistöpalvelut
Palvelukuvaus
Kaavat ja tontit
Maankäytön suunnittelu sisältää kaavoitustasot maakuntakaavasta (E-P:n liitto) oman
kaupungin maankäytön strategiaan, yleiskaavoitukseen ja asemakaavoitukseen saakka.
Maankäytön strategia sekä yleis- ja asemakaavoitus tehdään kaupungin toimesta. Joillakin asemakaavan ulkopuolisilla alueilla voidaan rakennushanke joutua arvioimaan suunnittelutarvealueen rakentamisedellytysten pohjalta. Kaupunki voi tarvittaessa erikseen vielä tarkemmin rajata suunnittelutarvealueen enintään 10 vuodeksi.
86
Raakamaa hankitaan yleensä vapaaehtoisin kaupoin, mutta tarvittaessa lunastusmenettelyllä. Suunnitelmallinen maankäyttö edellyttää rakentamiskelpoisuuden selvittämistä ja
valvontaa. Asemakaavan vahvistuttua kaupunki myy tai vuokraa tontit ja asettaa ehdot
mm. rakentamisen ajoittamiselle.
Kiinteistönmuodostus ja kiinteistörekisteri
Kaupungin viranomainen vastaa asemakaava-alueilla kiinteistöjen muodostamisesta ja
niiden merkitsemisestä valtakunnalliseen kiinteistörekisteriin. Kaupunki laatii asemakaavan pohjalta tonttijaot ja tontit lohkotaan kaupungin toimesta itsenäisiksi kiinteistöiksi.
Kadut sekä puisto- ja virkistysalueet lohkotaan asemakaavan perusteella yleisen alueen
kiinteistöiksi.
Maastomittaus ja paikkatiedot
Asemakaava-alueiden kiinteistöjen virallinen paikkatieto ja tarvittavat muut sijaintitiedot
ylläpidetään ilmakuvauksen, laserkeilauksen ja satelliittimittausten avulla. Kiintopiste- ja
korkeuspisteverkkoa sekä pohjakarttaa pidetään ajan tasalla. Kaavat, uusien rakennusten paikat ja korkeudet sekä kunnallistekniset rakenteet merkitään maastoon. Johtoverkostot kartoitetaan maastossa johto-karttoja varten. Kartat tuotetaan ja ylläpidetään
yhtenevästi paikkatiedon kanssa. Virallisen asemakaavakartan lisäksi ylläpidetään useita
eri teemakarttoja ja niiden yhdistelmiä, joista tärkeimmät ovat osoite- ja opas-kartat.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Riittävä raakamaan varanto on ehdoton edellytys taajamarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja viihtyisyyden kehittämiselle. Raakamaan hankinta suuntautuu suunnitelmavuotena etupäässä metsäisille alueille ja taajamarakenteen sisällä oleville kaavoittamattomille alueille. Kaupungin maankäytön keskeisenä tavoitteena on taajamarakenteen
tiivistäminen ja viihtyisyyden parantaminen kaupunkikeskustan alueella. Tämä edellyttää
yleensä asemakaavojen uudistamista, mikä on aloitettu ensimmäisen kohteen osalta
vuonna 2016. Raakamaa-alueiden lisähankintojen myötä on tavoitteena aloittaa tuotantoja logistiikka-alueiden asemakaavoitus Jouttirinteen ja Jouttikallion suunnalla, jossa myös
kaavoituksen pohjakarttaa laajennetaan.
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Maakunnallisen kehittämisvyöhykkeen (Seinäjoki-Lapua-Kauhava) vahvistaminen on osa
lähikuntien kanssa tehtävää yhteistyötä. Kaupungin vetovoimaista kokonaisuutta tehostaa kaupunkikeskustan kehittäminen sekä matkailuelinkeinon kehittäminen Simpsiön alueisiin ja Vanhan Paukun kulttuurikeskukseen tukeutuen. Viestinnän ja markkinoinnin sisältöjen kehittäminen nousee entistäkin tärkeämmäksi. Innovatiivisia ratkaisuja tarvitaan
uusien asukkaiden ja yritysten tavoittamiseksi.
87
Tavoitteet
Tavoite
Riittävä raakamaan hankinta ja
tonttitarjonta
Kaupunkikeskustan asemakaavojen uudistaminen
Elinkeinotoimintojen edistäminen
uusilla asemakaavahankkeilla
Toimenpiteet/tavoitetaso
Raakamaata hankitaan 40 ha keskeisiltä kasvualueilta.
Uuden asuntoalueen kaavoittaminen Ritavuoren
alueelle.
Asemakaavan kehittämishankkeita laadittavana
vähintään 2 kpl
Kaupallisia / tuotannollisia kaavahankkeita laadittavana vähintään 2 kpl
Toteutuma
TP 2014
86
786
Tp 2015
66
844
TA 2016
70
1400
TA 2017
60
1000
Tot 2017
25
45
40
40
22
43
15
10
368
12
42
15
3
237
15
30
20
8
600
12
30
15
5
500
124/83
82/70
90/70
75/65
Tunnusluvut
Maanhankinta, ha
Maanhankinta 1000 €
Asemakaavaa ha
(uudet + muutokset)
Tonttijakoja kpl
Tonttien rekisteröinti, kpl
AO-tonttien luovutus, kpl
Muiden tonttien luovutus, kpl
Tonttien myyntitulot 1000 €
Rakennuksen paikan maastoon
merkintä, rakennuksia/
rakennuspaikkoja kpl
4. Kunnallistekniset palvelut
Liikenneväylät
Palvelukuvaus
Liikenneväyliin kuuluvat kadut, katuviheralueet, kevyen liikenteen väylät ja muut kaupungin hallussa olevat liikenneväylät sekä niihin kuuluvat sillat, valaistukset, liikennemerkit ja
-valot sekä muut ohjauslaitteet ja erityisrakenteet. Liikenneväylät ylläpidetään liikennöitävinä ympäri vuoden ja vuorokauden (24/365). Talvisaikaan kunnossapidon keskeisin
tehtävä on liukkauden torjunta ja lumenauraus. Liukkauden torjuntaan käytetään
hiekoitusta. Katuja ei suolata.
Kaupunki omistaa ja ylläpitää katuvalaistusta kaduilla, yleisillä teillä (valtion omistamilla
teillä) ja yksityisteillä. Valaistus pidetään kytkettynä 1.9. - 31.3. välisenä aikana. Yöllä
valaistusta rajoitetaan ydinkeskustan muuntopiiriä lukuun ottamatta. Valaistuksen huolto
hankitaan ulkoisena palveluna.
Yksityistiet muodostavat yksityisten tiekuntien ja tienhoitokuntien erikseen ylläpitämän
yleistä tieverkkoa täydentävän itsenäisen tieverkoston. Yksityisteiden ylläpitoa avustetaan
kaupungin varoin.
88
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Katujen, kevyen liikenteen väylien sekä muiden kaupungin hoidossa olevien teiden fyysistä rakennetta parannetaan siten, että ne vastaavat liikenteen tarpeita. Tieverkkoa kehitetään liikenneturvallisuuden parantamiseksi. (Strategia 2017 / viihtyisä elinympäristö)
EU:n laajuisista energiamääräyksistä johtuen valaisintyyppien II vaiheen uusimistyötä
jatketaan (Strategia 2017 / Terve talous, viihtyisä elinympäristö). Katujen kesänaikaisen
puhtaanapidon työnjako selvennetään.
Yksityisteiden rakenteita parannetaan investointiohjelman puitteissa.
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Talousarviovuoden kehittämistyötä jatketaan. 2018 uusitaan valaisinprojektin jälkeen jäljelle jääneet vanhat valaisimet.
Tavoitteet
Tavoite
Kunnossapidon kohtuullinen taso
Toimenpiteet/tavoitetaso
Liukkauden torjunta ja lumen auraus: pääväylät liikennöitävässä kunnossa klo 7.00 ja muut väylät klo 12.00
mennessä
Väylät ja viheralueet pidetään roskattomina ja viihtyisinä
Toteutuma
Investointitavoitteet
Tärkeimmät investoinnit
Investointiohjelman mukaan
Katuvalojen saneeraus
Tunnusluvut
Liikennealueet (m 2)
Kevyenliikenteen väylät (m)
Avustettavat yksityistiet (km)
Katuvalokeskukset (kpl)
Katuvalopisteet
Tp 2014
756.000
37.754
333
117
4.626
Tp 2015
769.000
39.520
336
117
4.718
TA 2016
760.000
43.000
333
123
4600
TA 2017
800.000
43.000
333
117
4.800
Tot 2017
5. Kunnallistekniset palvelut
Vesihuolto
Palvelukuvaus
Vesihuoltolaitos on erillinen taseyksikkö kaupungin kirjanpidossa ja tuottaa palveluja erikseen määritellyn toiminta-alueen sisällä. Se huolehtii puhtaan talousveden jakelusta
kiinteistöille ja kiinteistöjen talousjäteveden keräämisestä ja toimittamisesta jätevedenpuhdistamolle. Jakeluverkosto, vesisäiliöt ja paineenkorotusasemat pidetään jatkuvassa
toimintakunnossa (24/365).
Vesihuoltolaitoksen talousvesi hankitaan Lappavesi Oy:ltä (kaupungin osakkuusyhtiö).
Jätevesi toimitetaan Lapuan Jätevesi Oy:lle (kaupungin tytäryhtiö).
89
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Toimintavarmaa vesihuoltoa kehitetään edelleen verkostojen, paineenkorotus-asemien,
pumppaamojen ja vesisäiliöiden jatkuvalla kunnossapidolla. Automaation osuutta lisätään.
Vesihuoltoa laajennetaan uusille asemakaava-alueille. Haja-asutusalueiden jätevesihuollon laajentaminen kyläalueille odottaa lainsäädännön selkiintymistä.
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Vesihuollon laajentumista jatketaan tarpeen mukaan sekä puhtaan veden että jätevesiverkoston osalta.
Tavoitteet
Tavoite
Vesihuoltoverkosto jatkuvassa toimintakunnossa
Vuotoveden minimointi
Toimenpiteet/tavoite-taso
Käyttökatkosten pituus enintään 6 tuntia kerrallaan
Puhdas vesi: Alle 7 % ostetun veden määrästä
Jätevesi: Alle noin 300.000 m 3 /v
Toteutuma
Tunnusluvut
Puhdas vesi
Vesijohtoverkosto (km)
Liittymien lukumäärä (kpl)
Vuotovesi (%)
Liittymismaksu (€/m³, alv 0 %)
Kulutusmaksu (€/m³, alv 0 %)
Tp 2014
187
3.210
7,8
1.300
1,27
Tp 2015
188
3.239
1,7
1.325
1,30
TA 2016
192
3400
7
1.325
1,32
TA 2017
192
3.330
7
1.325
1,33
Tot 2017
Jätevesi
Jätevesiverkosto (km)
Liittymien lukumäärä (kpl)
Vuotovesi (%)
Liittymismaksu norm.
/haja (€, alv 0 %)
Kulutusmaksu (€/m³, alv 0 %)
Tp 2014
242
3.394
52
3.000/
4.300
2,62
Tp 2015
252
3.450
55
3.050/
4.350
2,67
TA 2016
272
3600
30
3050/
4350
2,71
TA 2017
260
3.640
30
3.050/
4.350
2,73
Tot 2017
6. Kunnallistekniset palvelut
Jätehuolto
Palvelukuvaus
Kiinteistöjen jätteiden keräilyn järjestämisvastuu on kunnilla. Etelä-Pohjanmaan alueella
jätehuollon viranomaistehtävät on keskitetty kuntien yhteisestä sopimuksesta Ilmajoen
kunnan jätelautakunnalle, jossa on alueen kuntien edustajia jäseninä. Käytännön toteutuksessa alueen kunnat ovat yhdistäneet voimavaransa perustamalla Lakeuden Etappi
Oy:n, joka kuntien puolesta huolehtii jätteiden keräilystä, keräilyn kilpailuttamisesta ja
käsittelystä (ns. kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Kunkin kunnan omaksi tehtäväksi on
jäänyt vanhojen käytöstä poistettujen kaatopaikkojen jälkihoito.
90
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Hahtomaan kaatopaikan tarkkailua jatketaan yhteishankintana.
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Hahtomaan kaatopaikan tarkkailua jatketaan yhteishankintana.
7. Asunto- ja tilapalvelu
Palvelukuvaus
Toimitilat, muut rakennetut tilat ja piha-alueet
Kaupungilla on toimitiloja palvelukeskuksittain seuraavasti jaoteltuna: Hallintokeskus 15
kpl, Perusturvakeskus 20 kpl, Sivistyskeskus 53 kpl, Tekninen keskus 24 kpl sekä
Teorantie 3:n ja Sahankartanon kerrostalot. Väistötiloiksi on vuokrattuna lisäksi tilapäisiä
moduulikoulua Ritamäelle (1 kpl) ja Liuhtariin (2 kpl). Kaupungin omistamien toimitilojen,
asuntojen ja vuokrattujen moduulikoulujen ylläpito hoidetaan keskitetysti. Ylläpitoon
kuuluu kiinteistönhuolto LVIA-laitteistoineen, rakennusautomaatio, piha-alueiden hoito,
normaali jätehuolto ja kunnossapitoon liittyvät korjaukset. Energialähteinä kiinteistöissä
käytetään aurinko-, maa-, alue- ja kaukolämpöä sekä vähäisessä määrin öljyä ja sähköä.
Lapuan energian huolehtiman alue- ja kaukolämmön energialähteistä kotimaisten biopolttoaineiden osuus lähentelee 100 %. Kiinteistöjen energiat on kilpailutettu sähkön ja
öljyn osalta. Tilat ylläpidetään jatkuvassa toimintakunnossa (24/365). Asunto- ja tilapalvelu huolehtii kiinteistön omistajan velvoitteista ja siitä näkökulmasta arvioi ylläpidon
tasoa sekä kunnossapidon ja peruskorjausten tarvetta. Palvelukeskuksilta ei peritä
vuokria.
Kukin palvelukeskus on omien toimitilojensa haltija. Haltija on oikeutettu luovuttamaan
tiloja tilapäisesti kolmannen osapuolen muuhunkin kuin oman toimialansa mukaiseen
käyttöön ja kantamaan käytöstä vuokraa tai käyttökorvausta (esim. iltakäytöt).
Palvelukeskusten käyttöön on vuokrattuna yksittäisiä huoneistoja esim. kiinteistöyhtiöiltä.
Kukin palvelukeskus huolehtii näiden tilojen kuluista. Teollisuus- ja yritystilat sekä elinkeinon harjoittamiseen tarkoitetut tilat on vuokrattu yrityksille Yrityskeskuksen toimesta.
Rakennusten ikääntyessä ylläpidon kustannukset kasvavat, kun kunnossapitotarve lisääntyy. Lykkääntyvät peruskorjaukset ja kunnossapitoresurssien niukkuus pahentavat
tätä ongelmaa ja synnyttävät kiinteistömassaan enentyvästi kasvavaa huolto- ja energiakulua; ”kestävyysvajetta”. Käyttökulujen lisääntyessä elinkaaren arvioinnilla on olennainen
merkitys järkevän kiinteistönpidon kannalta. Tekninen kunnossapitotarve arvioidaan keskitetysti teknisen keskuksen toimesta ja peruskorjaustarpeet pyritään esittämään vuosittaisissa talousarvioissa.
Irtaimiston hankinta ja huolto sekä siirrot kuuluvat kunkin palvelukeskuksen omaan toimintaan. Tilojen siivouksesta vastaa hallintokeskus.
91
Asunnot, julkinen asuntorahoitus sekä asunto- ja kiinteistöyhtiöt
Pääosa kaupungin omistamasta asuntokannasta on kaupungin määräysvallassa olevien
aravarahoituksella rakennettujen kaupungin tytäryhtiöiden omistuksessa. Kaupunginhallitus ohjaa yhtiöiden toimintaa esim. asettamiensa hallituskokoonpanojen ja toimitusjohtajan kautta. Yhtiöt ovat edelleen pääosin aravalainsäädännön mukaisten rajoitusten alaisia. Ylläpito hankitaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Lisäksi vapaarahoitteisia osakeasuntoja on 24 kpl sekä muutamia asuinrakennuksia, joissa asuntoja on 8 kpl.
Valtion korjaus- ja energia-avustusjärjestelmästä on kasvanut monipuolinen eri avustusmuotoja sisältävä järjestelmä.
Valtion aravalainoitukseen kuuluvien asuntolainojen perintä kuuluu kaupungin vastuulle.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Tilatarpeiden arviointi ja käyttöasteen kasvattaminen ovat keskeisiä työkaluja toimitilojen
kokonaiskustannusten minimoinnissa ja luovat edellytyksiä vajaakäyttöisen kiinteistömassan vähentämiseen. Rakennusten perusparantamisen tarve ei näytä lähitulevaisuudessa laantumisen merkkejä. Prioriteettitarkastelua varten tarvitaan entistä laajempi ja
pitkäjänteisempi perusparannus- ja rakentamisohjelma.
Kiinteistöjen huollolle tehdään tarkemmat työ- ja laatusuunnitelmat. Kiinteistöhuoltajien
erikoisosaaminen otetaan huomioon tehtäväkuvia kehitettäessä.
Toiminnan kehittämistä ja taloudellisuuden parantamista palvelee kaupungin allekirjoittama energiatehokkuussopimus. Energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on, että päätöksenteossa ja hankinnoissa otetaan huomioon energiatehokkuus.
Yhteistoimintaa kaupungin omistamien kiinteistöyhtiöiden kanssa kehitetään.
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Perusparantamisohjelmien laadintaa ja energiankäytön tehostamista jatketaan.
Kiinteistönhuollon tehtävien erikoistuminen vaatii myös toimenkuvien erikoistamista. Tarpeellista lisäkoulutusta mahdolliseen erikoistumiseen annetaan laadukkaan kiinteistöhuollon takaamiseksi.
Tavoitteet
Tavoite
Kiinteistöjen edulliset käyttökustannukset
Arava- ja vapaarahoitteiset asunnot
Toimenpiteet/tavoitetaso
Kaikkien rakennusten keskiarvo max.
3,05 €/m²/kk (alv 0 %)
84 % vuokraustaso
Toteutuma
92
Tunnusluvut
Käyttökustannukset (€/m²/kk) alv 0 %
(ilman siivousta)
Hallinto 1 (kivirak.)
56 579
Hallinto 2 (puurak.)
11 678
Vapaa-ajanrakennukset 6 962
Asuinrakennukset
9 986
Tuotantorakennukset
12 542
Muut kiint. (osakkeet)
3 259
Yhteensä
103 000
Vuokra-asuntokanta
Kaupungin yhtiöiden arava-asuntoja
Suoraan omistettuja arava-asuntoja
Koulujen asuntoja
Kaupungin omistamia osakehuoneistoja
vapaarahoitteiset vuokra-asunnot
kaupungin vuokra-asuntokanta yhteensä
Vuokra-asuntojen asukkaiden vaihtuvuus
Vuokra-asuntojen käyttöaste (%)
Tp 2014
Tp 2015
2,9
2,6
2,5
2,9
1,5
2,8
2,7
2,6
3,2
2,3
2,7
1,5
3,4
2,6
TA 2016
alv 0%
2,7
2,9
2,2
2,8
1,2
2,3
2,95
Tp 2014
586
46
8
28
8
676
135
82
Tp 2015
568
46
8
24
25
671
130
80
TA 2016
568
46
8
24
8
654
130
80
TA 2017
Tot 2017
3,05
TA 2017
568
46
2
20
3
639
130
82
Tot 2017
8. Talonrakennus
Palvelukuvaus
Talonrakennushanke alkaa hankesuunnitelmalla, joka tarvitaan hyväksyttynä ennen
luonnos- ja jatkosuunnittelun käynnistämistä. Hankesuunnitelman laatimiseen annetaan
asianomaiselle hallintokunnalle tarvittavaa asiantuntija-apua. Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen suunnittelun vetovastuu siirtyy tekniseen keskukseen. Suunnittelu sisältää tehtävät perusselvitykset, luonnossuunnittelun ja erikoissuunnittelun. Luonnosvaiheiden jälkeen seuraa tarkempi suunnittelu, erikoissuunnittelu, urakka-asiakirjojen ja työpiirustusten laatiminen.
Hyväksyttyjen suunnitelmien ja urakka-asiakirjojen jälkeen käynnistetään rakentamisprosessi, johon sisältyy urakkatarjousten pyytäminen, tarjousten käsittely, urakoitsijoiden valinta, sekä itse rakentaminen. Kilpailutusvaihe kestää lyhimmilläänkin 2-3 kuukautta hankintalain määräyksistä johtuen. Rakentamisen jälkeen huolehditaan vastaanoton ja takuuajan velvoitteista.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Rakennusten perusparantamisen ja uudisrakentamisen prioriteettitarkastelua varten tarvitaan entistä laajempi ja pitkäjänteisempi perusparannus- ja rakentamisohjelma. Arviointityö kestänee koko suunnitelmakauden.
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Perusparannus- ja rakentamisohjelman kehittämistä jatketaan. Investointihankkeita jatketaan.
Investointitavoitteet käyvät ilmi investointiohjelmasta.
93
Tavoitteet
Tärkeimmät investoinnit, tavoite
Uuden lukion rakentaminen
Liuhtarin ent. sairaalakiinteistön saneeraus
Hopearinne; automaattinen palonsammutusjärjestelmä ja iv-saneeraus
Muut investoinnit
Toimenpiteet/tavoitetaso
Suunnittelu 2016-17,
Rakentaminen 2017-18
Suunnittelu 2016,
Rakentaminen 2016-17
Suunnittelu 2016,
Rakentaminen 2017
Investointiohjelman mukaan
Toteutuma
Tunnusluvut
Talonrakennusinv. milj. €
Tp 2014
4,40
Tp 2015
2,20
TA 2016
2,4
TA 2017
inv.ohj.
Tot 2017
9. Viherlaitos
Palvelukuvaus
Puistot, torit, viheralueet, katuviheralueet, kaupungin toimitilojen pihat ja kaupungin omistamat vesistöalueet sekä eräät erityisalueet rakennetaan ja ylläpidetään viherlaitoksen
toimesta. Osa puistoista on leikkipuistoja, ja myös moniin muihin puistoihin on kiinteästi
asennettu lasten leikkivälineitä. Kaikki ulkoleikkipaikat hoidetaan EU-lainsäädännön asettaman standardin mukaisesti, noudattaen siinä tarkoin määriteltyjä turvallisuusnormeja.
Erityisalueita hoidetaan kullekin kohteelle annetun hoitoluokituksen tai kohteen ominaistarpeen mukaan. Erityiskohteita ovat Jokilaakson matkailupuutarha ja kaupungin muistomerkkialueet. Jokilaakson matkailupuutarha on merkittävä kohde kaupungin palvelurakenteen osana sekä kaupungin vetovoimaisuuden kasvattajana, vuosittain siellä vierailee
kaupunkilaisten lisäksi huomattava määrä matkailijoita.
Asukkaille on vuokrattavana puutarhapalstoja Perinnepuiston alueelta, venepaikkoja Hirvijärveltä ja Lapuanjoen varrelta. Hirvijärven leirikeskuksen läheltä voi vuokrata asuntovaunupaikkoja ja rakennusluvan edellyttäviä siirrettävien sokkelittomien loma-asuntojen
paikkoja. Lapuanjoen varrella on asukkaiden käyttöön tarjolla myös venerantoja, laitureita
ja matonpesupaikka.
Kaupungin omistamat uimarannat sijaitsevat Saarenkankaalla, Ruhassa, Hirvijärvellä ja
Kauhajärvellä. Uimarantoja ylläpidetään yleisille uimarannoille annettuja lakisääteisiä velvoitteita noudattaen. Luonto-Simpsiön alueella on EU-tuella rakennettu ulkoilureittiverkosto.
Metsien hoito käsittää kaupungin omistamien talousmetsien hoidon, lannoitukset, ojitukset, metsätiestön ja puutavaran hakkuun. Metsien hoitopalvelut on hankittu ulkoisena palveluna Metsähoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaalta pitkäaikaisen yhteis-työn muodossa.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Viherlaitoksen kunnossapidon työmaatukikohta on vanhan emäntäkoulun tiloissa ja
koneiden pesu ja säilytys on vanhan keskusvaraston karhutallissa (P13).
94
Viherrakentamisen työntekijöiden tukikohta siirtyi 2016 Paukun alueelle vanhan varaston
tiloihin (P19). Tilojen puutteen vuoksi viherlaitoksen kalusto sekä säilytystilat on hajautettu moneen paikkaan ja viherlaitokselta puuttuu soveltuvat tilat kalusteiden yms. kunnossapitoon ja korjaamiseen. Taloudellisen tuloksen saavuttamiseksi toiminnan vaatimien tilojen pysyvä järjestely ydinkeskustan alueelle on edelleen keskeinen tavoite viherpalvelujen kannalta.
Organisaatiota on kehitetty kolmen viiden vuoden aikana ja henkilöstön osalta 2017 jatketaan 2016 vuoden mukaisia linjauksia. Katujen kesänaikaisen puhtaanapidon työnjako
selvennetään.
Kaupungin internetsivujen uudistamisen myötä pyritään tuomaan enemmän tietoa kaupungin viheralueiden hoidosta ja rakentamisesta asukkaiden saataville.
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Viheralueluokituksen saaminen kaupunkilaisten käyttöön internetin kautta on edelleen tavoitteena.
Tavoitteet
Tavoite
Viheralueiden hyvä hoidon taso (Strategia
2017 / viihtyisä elinympäristö)
Päiväkotien ja koulujen leikkialueiden turvallisuuden lisääminen
Toimenpiteet/tavoitetaso
Ylläpito hoitoluokituksen mukaisella tasolla
Leikkikenttien saattaminen EUnormien mukaisiksi
Toteutuma
Tunnusluvut
Rakennetut puistot (A1, A2, A3) valtakunnallisen hoito- luokituksen mukaisessa kunnossa; ha, (kpl)
Muut yleiset alueet, ha
Rakennetut katuviheralueet, ha
Piha-alueet, ha
Puistometsät, ha
Kiinteistöjen leikkikentät, kpl
Puisto- ja uimaranta- leikkikentät, kpl
Jokilaakson matkailupuutarha ja kouluympäristö, ha
Rantalaiturit, kpl
Metsähakkuut, k-m3
Näkö- ja lintutornit, kpl
Puutarhapalstat, kpl
Hirvijärven virkistysalue:
asuntovaunupaikkoja kpl
(venepaikkoja + laituripaikkoja kpl)
Lapuanjoen venepaikkoja
Uimarannat, kpl
Lapuanjoen suihkulähde, kpl
Skeittipaikka ha (kpl)
Liikennepuisto ha (kpl)
Tp 2014
Tp 2015
TA 2016
TA 2017
60 (99)
61 (100)
62(101)
66 (103)
29
37
59
49
29
38
29
37
59
49
31
35
30
38
59
51
32
36
31
41
59
51
32
32
2
2
2
2
16
4.011
3
25
16
6.648
3
25
16
4.000
3
25
16
4.000
3
7
31
(82+12)
31
(75+12)
31
(75+12)
31
(75+12)
8
3 (+3)
1
0,1 (1)
0,7 (1)
8
3(+3)
0,1 (1)
0,7 (1)
8
3(+3)
1
0,1 (1)
0,7 (1)
8
3(+3)
1
0,1 (1)
0,7 (1)
Tot 2017
95
10. Pelastuspalvelut varautuminen ja väestönsuojelu
Palvelukuvaus
Pelastuslaitos
Pelastuspalvelut tuotetaan pelastuslain ja kuntien välisen sopimuksen perusteella
Seinäjoen kaupungin toimesta (Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos).
Viranomaisvastuusta, muista lakimääräisistä velvoitteista ja pelastuslaitoksen
ohjaamisesta huolehtii Etelä-Pohjanmaan kuntien yhteinen johtokunta, joka toimii
Seinäjoen kaupungin organisaatiossa.
Varautuminen ja väestönsuojelu
Kukin palvelukeskus vastaa omasta varautumisestaan erityistilanteiden ja poikkeus-olojen
varalle. Tekninen keskus koordinoi Etelä-Pohjanmaan Pelastus-laitoksen ja kaupungin
yhteistyötä.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Tiukan talouden ylläpitäminen.
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Varautumista ja turvallisuussuunnittelua kehitetään.
Tunnusluvut
Aluepelastuslaitos,
Lapuan maksuosuus, €
Tp 2014
Tp 2015
TA 2016
1.153.343
1.258.596
1.220.000
TA 2017
1.287.000
Tot 2017
96
Ympäristölautakunta
Yleistä
Teknisessä keskuksessa on tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta.
Ympäristölautakunta huolehtii niistä tehtävistä, mitkä lainsäädännössä on määrätty rakennuslautakunnalle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi ympäristölautakunta huolehtii tehtävistä, jotka johtosäännöllä on määrätty ympäristölautakunnalle.
Ympäristölautakunnan vastuualue jakautuu pääkohdittain seuraavasti:
Rakennusvalvonta
Ympäristönsuojelu
1. Rakennusvalvonta
Palvelukuvaus
Rakentamisesta ja maankäytöstä annetun lain mukaan kunnan on huolehdittava mm.
rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Näistä tehtävistä huolehtii kunnan
rakennusvalvontaviranomainen, ympäristölautakunta. Rakennusvalvontaviranomaisen
tehtävänä on valvoa kaavojen noudattamista, huolehtia rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä sekä osaltaan valvoa rakennetun ympäristön ja
rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa siten kuin siitä säädellään.
Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan, mitä maankäyttöja rakennuslaissa tai sen nojalla säädetään tai määrätään. Lisäksi on huolehdittava
myös kunnassa tarvittavasta rakentamisen yleisestä ohjauksesta ja neuvonnasta.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Rakennusvalvontaviranomaisen tehtäviä on kehitetty delegoimalla päätösvaltaa ympäristölautakunnan alaiselle viranhaltijalle, mikä on tuonut joustavuutta asioiden käsittelyyn ja tehostanut toimintoa. Muuttuvaa ja lisääntyvää lainsäädäntöä seurataan ja delegoidaan edelleen päätösvaltaa siltä osin kuin se on tarpeen toiminnan kehittämiseksi.
Henkilöstöresursseja suunnataan erityisesti rakennuskohteiden suunnittelun ohjaukseen ja neuvontaan sekä rakennustyön aloituskokoukseen ns. kertarakentajien osalta
kuin myös pyritään vaikuttamaan rakennuksen ja sen ympäristön kunnossapitoon ottaen huomioon tontin tai rakennuspaikan sijainti ja siitä johtuva merkitys yleiselle ympäristökuvalle.
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Talousarviovuoden kehittämistyötä jatketaan suunnitelmakaudella. Tulevien palvelujen
kehittämiseen vaikuttaa olennaisesti alati muuttuva lainsäädäntö ja sen mukanaan
tuomat uudet tehtävät.
97
Tavoitteet
Tavoite
Vaikuttaa rakennuksen ja rakennetun ympäristön kunnossapitoon
Rakennustyön vaiheen toteaminen määräaikaan mennessä aloittamattomille ja keskeneräisille
rakennushankkeille
Toimenpiteet/tavoitetaso
Katselmukset koskien rakennetun ympäristön hoitoa
ottaen huomioon tontin tai rakennuspaikan sijainti ja
siitä johtuva merkitys yleiselle ympäristökuvalle
Katselmusten suorittaminen ko. kohteille ja rakennusrekisterin saattaminen ajan tasalle
Toteutuma
Tunnusluvut
Rakennusvalvonta-asioiden käsittely
ympäristölautakunnassa
Myönnetyt rakennusluvat
Valmistuneet rakennukset
Valmistuneet asuinhuoneistot
Katselmukset
Viranhaltijapäätökset
Tp 2014
41
Tp 2015
46
250
333
122
1300
506
220
214
80
900
413
Ta 2016
Ta 2017
Tot 2018
2. Ympäristönsuojelu
Palvelukuvaus
Kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain mukaan kunnan tulee alueellaan
valvoa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät ympäristönsuojelun valvomiseksi ja edistämiseksi kunnassa
on määritelty em. laissa. Ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on huolehtia sen
hoidettaviksi laissa tai lain nojalla annetuissa valtioneuvoston asetuksissa ja päätöksissä
säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on säädetty tai määrätty tehtäviä ympäristönsuojelulain, vesilain, jätelain, vesihuoltolain, maastoliikennelain ja vesiliikennelain nojalla. Lisäksi johtosäännöllä on määrätty tehtäviä maaaineslain ja luonnonsuojelulain nojalla.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tulee huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelun suunnittelusta ja kehittämisestä, ympäristön tilan seurannasta sekä ympäristönsuojelua koskevasta tiedottamisesta, valistuksesta ja koulutuksesta kunnassa. Ympäristönsuojeluviranomaisen tulee osallistua ympäristönsuojelua koskevan ohjauksen ja neuvonnan järjestämiseen, antaa lausuntoja, tehdä esityksiä ja aloitteita ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista muille viranomaisille sekä edistää kunnan yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa ympäristönsuojeluasiassa.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2017
Ympäristöviranomaisen tehtäviä on kehitetty delegoimalla päätösvaltaa ympäristölautakunnan alaiselle viranhaltijalle. Ajanmukaisuuden varmistamiseksi seurataan lainsäädännön kehittymistä ja delegoidaan päätösvaltaa siltä osin kuin se on tarpeen toiminnan kehittämiseksi. Painopiste henkilöresurssien käytössä pidetään lain mukaisessa valvonnassa ja lupa- ja ilmoitusasioiden käsittelyssä. Painopistealueina valvonnassa ovat ympäris-
98
tönsuojelulain ja vesihuoltolain mukainen valvonta. Erityisesti kiinnitetään huomiota viemäröityjen alueiden liittymisvelvollisuuden valvontaan. Tavoitteena on olla mukana asioiden valmistelu- ja suunnitteluvaiheissa siten, että asioiden ja hankkeiden mahdolliset
ympäristövaikutukset eivät hidastuttaisi käytännön toteuttamista.
Ympäristönsuojelun suunnittelua, kehittämistä, ympäristöntilan seurantaa ja siihen liittyviä selvityksiä sekä tutkimuksia toteutetaan hankkeiden ja yhteistyön avulla. Lapuan kaupungin ympäristöosaston hallinnoimaa KESTÄVÄ-ilmastohanketta esitetään jatkettavaksi. Hankkeen olennainen osa on kuntakohtaiset energiansäästötiimit, joiden tehtävänä on
edistää energiansäästötoimenpiteitä ja huolehtia kuntia koskevien tavoitteiden saavuttamisesta. Tavoitteena on, että Lapuan kaupunki sitoutuu energiantehokkuussopimukseen
sopimuskaudelle 2017 - 2025. Muiden hankkeiden osalta on tarkoitus saattaa käynnissä
olevia hankkeita eteenpäin ja mahdollisesti osallistua tarvittaessa yhteistyöhankkeisiin
muiden kuntien kanssa.
Ympäristönsuojelu osallistuu Lapuanjoen neuvottelukunnan ja Lapuanjokityöryhmän
työskentelyyn. Lapuanjoen neuvottelukunta edistää vesistön eri käyttömuotoja ja siihen
liittyen vesiensuojelua ja kalastusta sekä vesistöalueen virkistyskäyttöä ja matkailua.
Neuvottelukunnan tavoitteena on lisätä eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja luoda edellytykset vetovoimaisen vesistön virkistyskäyttö-, kalastus- ja matkailukokonaisuuden kehittymiselle kokoamalla alueen voimavaroja. Vuodesta 2005 lähtien neuvottelukunta on hoitanut Lapuanjoen alueella vesienhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisia tehtäviä.
Neuvottelukunta asettaa oman vesistönsä osalta hoidon tavoitteet ja valmistelee hoitoohjelmaa. Lapuanjokityöryhmä valmistelee neuvottelukunnan käsittelyyn menevät asiat.
Ympäristönsuojelu osallistuu edelleen vuonna 2017 Seinäjoen seudun ja Etelä-Pohjanmaan ympäristöviranomaisten yhteistyöhön. Seinäjoen seudun ja Etelä-Pohjanmaan ympäristöviranhaltijat kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan ajankohtaisista ympäristölainsäädäntöön liittyvistä asioista ja luomaan yhteistä tulkintakäytäntöä alueella. Lisäksi
yhteistyötä tehdään Lakeuden Etappi Oy:n ja Lakeuden jätelautakunnan kanssa lainsäädännöllisissä asioissa.
Suunnitelmavuodet 2018 - 2019
Talousarviovuoden kehittämistyötä jatketaan suunnitelmakaudella. Palvelun kehittämisen
painopisteisiin vaikuttavat lainsäädännön muutokset ja mahdolliset uudet toteutettavat
hankkeet.
Tavoitteet
Tavoite
Ympäristöluvan käsittelyaika
Maa-ainesluvan käsittelyaika
Ympäristölupavelvollisen toiminnan valvonnan tehostaminen
KESTÄVÄ-ilmastohankkeen
toteuttaminen
Valvotaan vesilaitoksen toiminta-alueella kiinteistöjen liittymistä
jätevesiverkostoon
Toimenpiteet/tavoitetaso
3 kk hakemuksen jättämisestä (nähtävillä 30 vrk)
3 kk hakemuksen jättämisestä (nähtävillä 30 vrk)
Laitosten valvonta valvontasuunnitelman ja
-ohjelman mukaisesti
Säästötoimenpiteiden toteuttaminen, energiansäästötiimien toiminnan jatkaminen ja energiatehokkuussopimusten velvoitteiden noudattaminen ja raportointi
Kehotetaan kiinteistön omistajia täyttämään vesihuoltolain mukaiset velvoitteet
Toteutuma
99
Tunnusluvut
Ympäristönsuojeluasioiden käsittely ympäristölautakunnassa
Ympäristölupia koskevat päätökset
Maa-ainesluvat
Lausunnot
Viranhaltijapäätökset
Valvontakohteiden lukumäärä
Toiminnassa olevien valvontakohteiden
tarkastukset
Kaikki tarkastukset/ paikalla käynnit
Tp 2014
Tp 2015
140
10
3
19
86
138
86
12
0
18
103
50
86
25
81
Ta 2016
Ta 2017
Tot 2018
100
Konserniyhtiöt
101
Konserniyhtiöt
Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja valvonnan järjestämisestä. Konsernijohdon muodostavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Kaupunginvaltuusto määrittelee omistajapolitiikan linjaukset, hyväksyy kuntalain mukaan vuosittaisissa talousarvioissa tai muutoin strategiat, toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä valvoo osaltaan niiden toteutumista.
Kaupungin konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen tulee raportoida toiminnastaan kaupunginhallitukselle konserniohjeiden ja muiden talousarvion ja tilinpäätöksen laadintaa koskevien ohjeiden mukaisesti.
Tytäryhteisö
Lapuan Energia Oy
Lapuan Jätevesi Oy
Simpsiönvuori Oy
Lapuan Jäähalli Oy
Koy Lapuan Teora
Koy Lapuan Kiviristi
Koy Lapuan Miia
Koy Ilkansivu
Koy Peitturinpuisto
Lapuan Kehitys Oy
Koy Oppisoppi
Koy Yllinpuisto
As. Oy Lapuan Koivusato
As. Oy Lapuan Myllytie 1
As. Oy Lapuan Välilänkatu 6
Lapuan taide- ja tiedesäätiö
Omistusosuus
100 %
64 %
100 %
72,7 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
50,5 %
70,3 %
67,1 %
51,4 %
102
Konserniyhtiöiden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet
Lapuan Energia Oy
Lapuan Energia Oy on Lapuan kaupungin 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö, jonka
päätehtävänä on kaukolämmön tuotanto ja jakelu sekä sähköntuotanto. Yhtiön tavoitteena on toimintasuunnitelman mukaan asiakasmäärän lisääminen ja kaukolämmön pitäminen houkuttelevana, kilpailukykyisenä ja luotettavana lämmitysvaihtoehtona Lapuan
taajamassa.
Tavoitteet vuodelle 2017
Tavoitearvot
Toiminnalliset tavoitteet
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
Asiakkaiden kaukolämmön saanti on luotettavaa
Häiriötöntä kaukolämmön jakelua
Budjetoitu kaukolämmön myynniksi
Budjetoitu sähköntuotannon myynniksi
Öljyn osuus tuotannosta
Puun ja turpeen suhde
Sahalta lämmön osto
365 * 24 h/d
31.12.2017
67 500 MWh
10 000 MWh
<3%
50/50 %
15 000 MWh
Taloudelliset tavoitteet
1.
2.
3.
4.
5.
Liikevaihto
Nettotulos
Poistot
Kaukolämmön hintaa korotetaan
Kaukolämmön kokonaiskeskihinta
4,74 M€
3 000 €
n. 874 000 €
0,0 %
enintään ETY:n
keskiarvo
6. Budjetoidut investoinnit, suuruuden määrää verkostorakentamisen kysyntä
750 000 €
7. Lisälainaa
8. Lainan lyhennykset ohjelman mukaisesti
0 M€
880 988 €
Laadulliset tavoitteet
1. Kaukolämmön laatu täyttää alan suositusten mukaiset laatuvaatimukset
365 * 24 h/d
2. Kaukolämpöasiakkailla on riittävä paine-ero käytettävissä
min 60 kPa
103
Lapuan Jätevesi Oy
Lapuan kaupungin omistusosuus Lapuan Jätevesi Oy:stä on 64 %. Yhtiön toimintaajatuksena on tarpeellisten runkoviemärien ja jäteveden puhdistuskapasiteetin hankkiminen ja ylläpitäminen Lapuan ja Nurmon alueen jätevesien asianmukaista puhdistusta
varten. Puhdistamolla käsitellään myös Kuortaneen jätevedet.
Tavoitteet vuodelle 2017
Toiminnalliset tavoitteet
Tavoitearvo
1.
Asiakkaiden jätevesien vastaanotto on luotettavaa ja
häiriötöntä.
365 * 24 h/d
2.
Siirtoviemäristä tai puhdistamolta ei tapahdu JV Oy:stä
johtuvia ylivuotoja.
365 * 24 h/d
3.
Lapuanjoen vara-alitus Poutun sillan ja pohjapadon
väliin porattu.
Valmis 31.5.2017
4.
Pumppamo 600 - Mettäkuja -välinen 860 m viemäriosuus saneerattu
Valmis 31.12.2017
5.
Kolmas jälkisuodatin hankittu, asennettu ja otettu käyt- Valmis 31.5.2017
töön.
6.
Metanolijärjestelmä hankittu ja otettu käyttöön, jos
typenpoisto sen vaatii.
Valmis 31.12.2017
Taloudelliset tavoitteet
1.
Käyttökustannusten nousu ei ylitä alan yleistä kustannustason nousua.
max 3 %/a
2.
Investoinnit pysyvät budjetin raameissa.
max 250.000 €
Laadulliset tavoitteet
1.
Puhdistettu jätevesi on vähintäänkin ympäristöluvan
lupaehtojen mukaista.
Lähtevä vesi täyttää
lupaehdot 4/4 vuosineljänn.
104
Lapuan Kehitys Oy
Lapuan Kehitys Oy on Lapuan kaupungin 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö.
Yhtiö voi toimintaansa varten omistaa ja hallita osakkeita, osuuksia ja kiinteistöjä sekä
käydä niillä kauppaa ja vuokrata niitä ja muu laillinen liiketoiminta.
Lapuan Kehityksen lähivuosien tavoitteena on pitää yrityksen kassavirta positiivisena,
vaikka suurista poistoista johtuen tuloksen tekeminen on haastavaa. Yrityksen tilanne on
täysin riippuvainen kolmen merkittävän vuokralaisen taloudellisesta tilanteesta.
Lapuan Jäähalli Oy
Lapuan Jäähalli Oy huolehtii jääurheilupalvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä lapualaisille ja lähikuntien asukkaille. Jäähallin käytännön toimintojen pyörittämisestä vastaa
Lapuan Jäähalli Oy ja Lapuan kaupungin liikuntatoimi.
1. Toiminnalliset tavoitteet 2017 - 2019
Lapuan Jäähalli Oy:n hallinnosta ja taloudesta vastaa Lapuan Jäähalli Oy:n yhtiökokouksen valitsema hallitus.
Jäähalli on avoinna syyskaudella alkaen 15.8. ja kevätkaudella päättyen 15.4.
Jäähallin koulukäyttö alkaa syysloman jälkeen jatkuen keväällä kauden loppuun.
Jäähallin omistussuhteet otetaan tarkasteluun suunnitelmakaudella. Vaihtoehtoisesti
tutkitaan myös vuokraus-, myynti- ja ostovaihtoehdot suurimman omistajan Lapuan
kaupungin näkökulmasta.
2.
Laatutavoitteet 2017 - 2019
Jäähallin jään laatu, hallin siisteys sekä hallin ympäristö pidetään korkealla tasolla.
Peruskorjaus tehdään suunnitelmakaudella, johon on saatu ELY-keskukselta avustusta 90.000 euroa. Kustannusarvio yhteensä 150.000 euroa.
3. Määrätavoitteet 2017 - 2019
Ilta- ja viikonloppukäytön osalta tavoitteena on 1600 käyttötuntia käyttöasteen ollessa 82 %.
Käyttöasteeseen lasketaan arkisin klo 14.30 - 22.00 ja viikonloppuisin klo 9.00 22.00 väliset ajat.
Koulukäytön tavoitteena on 420 tuntia käyttöasteen ollessa 64 %.
Koulukäyttö koulupäivinä klo 8.00 - 14.30 välinen aika.
4. Taloudelliset tavoitteet 2017 - 2019
Kuntien eläkevakuutuksen lainaa lyhennetään vuosittain 2 x 25.000 euroa. Lapuan
kaupungin lainaa lyhennetään vuosittain 2 x 6.250 euroa.
105
Vuokrataloyhtiöt
Koy Lapuan Teora
Koy Lapuan Kiviristi
Koy Lapuan Miia
Koy Ilkansivu
As Oy Lapuan Koivusato (10/7)
Koy Peitturinpuisto
Koy Oppisoppi
As Oy Lapuan Myllytie 1 (12/8)
As Oy Välilänkatu 6 (20/10)
Toiminnalliset tavoitteet
Vuokrataloyhtiöiden tavoitteena on Lapuan kaupungin ja sen asukkaiden ja Lapualle
muuttavien asukkaiden asumispalveluiden tyydyttäminen omakustanteisten arava- ja
korkotukilainasäädännön mukaisesti. Asunto-osakeyhtiömuotoisissa vuokra-asunnoissa noudatetaan huoneenvuokralakia. Toiminnassa huomioidaan omistaja, asiakkaat – asukkaat, talous, toiminta ja aloitteellisuus.
Vuokrataloyhtiöiden johtaminen muuttuu ammattimaisemmaksi yhtiöille valittavan toimitusjohtajan voimin.
Määrätavoitteet
Vuokra-asuntojen keskimääräinen vuokrausasteprosentti
-
Ilkansivu, Peitturinpuisto, Myllytie 1, Koivusato ja Välilänkatu 6
Miia, Teora ja Kiviristi
Oppisoppi
96 %
80 %
80 %
Vuoden 2017 aikana jatketaan jo aloitettuja kuntokartoituksia sekä tehdään tarkempia
analyysejä salkutuksen perusteella.
Laatutavoitteet
Asuntojen tarkastus asukkaiden vaihtuessa – asukkaiden vastuu asuntojen tärvelemisestä -> vuokravakuuden perintä asunnon korjaukseen ja siivoukseen.
Asumisviihtyvyys:
- välitön puuttuminen häiriöasumiseen
- piha-alueiden kasvillisuus, istutukset -> kasvillisuuden hoidon järkeistäminen
- kunnostetaan taloyhtiöiden leikkialueet EU-määräysten mukaisiksi laaditun kuntokartoituksen mukaisessa järjestyksessä
Taloudellisuustavoitteet
Vuokrien tarkistus – omakustannusperiaate ja elinkustannusindeksi
- tehokas vuokrien perintä – yhden kehotuksen jälkeen heti perintätoimiston perittäväksi
- luottotappiot – taso alle 1,5 % kokonaisvuokratuotosta
- Jatketaan kiinteistöyhtiöissä tiukkaa talouskuria.
- Vuoden 2017 aikana pyritään toteuttamaan yhtiöiden taloudessa sellaisia muutoksia, että fuusio on mahdollinen vuonna 2018.
- taloussuunnitelmakaudella toteutetaan kuntokartoituksen mukaisia vuokraasuntojen ”koipussi” ja purkupäätöksiä sekä mahdollisia saneerauksia.
- Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARAn) sekä Valtiokonttorin kanssa
käydään neuvotteluja yhtiöiden tervehdyttämiseksi sekä haetaan avustuksia vuokratalokohteille vajaakäytön vuoksi
106
Investoinnit
107
108
109
110
111
112
113
114
115
116