Lapuan kaupungin talousarvio 2017 ja
Lapuan kaupungin talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018 - 2019 2 Sisällysluettelo Lapuan kaupungin talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018 - 2019 Sisällysluettelo Sivunro 4 5 7 7 8 1 2 3 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalouden näkymät Kaupungin talouskehitys 3.1 Väestörakenne ja toimintaympäristö 3.2 Talouskehitys 4 Kaupungin talousarvio 4.1 Kaupungin visio ja strategia 4.2 Henkilöstö 11 11 11 5 Talousarvion tuloslaskelma 5.1 Käyttötalous 5.2 Kunnallisvero 5.3 Yhteisövero 5.4 Kiinteistövero 5.5 Valtionosuudet 5.6 Vuosikate, poistot ja tilikauden tulos 5.7 Rahoitussuunnitelma 5.8 Investointimenot 12 12 13 13 13 14 15 15 15 6 Talousarvion sitovuus ja seuranta 6.1 Käyttötalous 6.2 Investointiosa 6.3 Tuloslaskelma 6.4 Rahoitusosa 6.5 Käyttösuunnitelmat 6.6 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta 19 19 19 19 19 19 20 7 Kaupunginvaltuuston asettamat yleiset periaatteet 7.1 Maksujen yleiset periaatteet 20 20 Kaupunginhallitus Hallintokeskus Sivistyskeskus Perusturvakeskus Tekninen keskus 21 21 29 53 82 Konserniyhtiöt Investoinnit 100 106 3 Yleisperustelut 4 Yleisperustelut 1 Yleinen taloudellinen tilanne Valtiovarainministeriön julkaiseman Taloudellisen katsaus syksy 2016 mukaan Suomen kansantalous vuonna 2015 kasvoi 0,2 % kolmen taantumavuoden jälkeen. Kuluvana vuonna talouskasvun ennustetaan olevan 1,1 % viime vuoteen verrattuna. Seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan. Huolimatta hienoisesta talouden piristymisestä Suomen taloustilanne pysyy lähivuosina heikkona. Ennusteen mukaan BKT tulee olemaan vielä 2018 noin 3 % pienempi kuin vuonna 2008 ja teollisuustuotannon taso jäisi samana vuonna 2018 hieman yli viidenneksen alemmalle tasolle kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Suomen talouskasvu on viimeisten vuosien aikana ollut surkeaa ja se jää myös seuraavien parin vuoden aikana kilpailijamaita alhaisemmaksi. Ennustetun kaltaisella talouskasvu-uralla Suomen talous tulee olemaan herkkä negatiivisille shokeille ja lisäksi kasvu ei riitä olennaisesti parantamaan työmarkkinoiden tilannetta. Hallituksen asettama työllisyystavoite ei ennusteen valossa tule toteutumaan ja pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyden nousu tulee jättämään pitkäkestoisen ongelman kansantalouteen. Vuoden 2016 työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9 % ja vuonna 2017 sen ennustetaan olevan 8,8 %. Kuluttajahinnat nousevat kuluvana vuonna 0,4 %. Vuonna 2017 kuluttajahintojen nousun ennustetaan olevan 1,1 %. Suomen julkinen talous pysyy edelleen alijäämäisenä ennustejaksolla vuoteen 2018 sopeutustoimista huolimatta. Alijäämä kuitenkin pienenee vähitellen. Hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja ja lisäksi julkisia menoja kasvattaa väestön ikääntyminen. Valtio on julkisen talouden sektoreista eniten alijäämäinen. Veroaste eli verojen suhde BKT:hen alenee lähivuosina. Kilpailukykysopimus laskee veroasetta merkittävästi. Myös menoaste alenee ennusteperiodilla. Julkinen velka suhteessa BKT:hen on kasvanut yhtäjaksoisesti jo pitkään. Velkasuhde taittuu tilapäisesti vuosikymmenen lopussa. Julkisyhteisöjen velka ylitti vuonna 2015 EU:n perussopimuksen mukaisen 60 prosentin rajan ja velkasuhde pysyy tämän rajan yläpuolella vuosikymmenen loppuun saakka. Yleinen taloudellinen tilanne (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso Työlliset (määrä) Inflaatio (%-yksikköä) Työttömyysaste Verot/BKT Julkiset menot/BKT Rahoitusjäämä/BKT Julkinen velka/Bkt Vaihtotase/BKT Euribor 3 kk, % 10 vuoden korko, % 2013 -0,8 0,5 2,1 -1,1 1,5 2014 -0,7 0,3 1,4 -0,4 1,0 2015 0,2 1,0 1,3 -0,4 -0,2 2016 1,1 1,7 1,2 0,4 0,4 2017 0,9 0,8 0,8 0,3 1,1 8,2 43,7 57,5 -2,6 55,4 -1,6 0,2 1,9 8,7 43,9 58,1 -3,2 59,3 -0,9 0,2 1,4 9,4 44,1 57,7 -2,8 62,6 0,1 0,0 0,7 9,0 44,3 57,4 -2,4 64,3 0,3 -0,3 0,3 8,8 43,3 56,6 -2,6 65,8 0,3 -0,3 0,4 5 2 Kuntatalouden näkymät Valtiovarainministeriön ”Kuntatalousohjelma vuodelle 2017 syksy 2016” mukaan vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate kattoi poistoista 96 %. Kuntatalouden kirjanpidollinen tulos pieneni edellisestä vuodesta huomattavasti, mutta oli kuitenkin ennakoitua parempi. Vertailtavuus vuoteen 2014 on kuitenkin hankalaa kuntien liikelaitosten yhtiöittämisten vuoksi; yhtiöittämiset lisäsivät satunnaisia tuloja vuonna 2014. Kunnat ovat jatkaneet toimintojensa sopeuttamista vähentämällä mm. henkilöstömenoja. Kokonaisuutena kuntien toimintamenot ovat kehittyneet erittäin maltillisesti. Toimintamenojen kasvua on hidastanut myös maltillinen kustannustason nousu. Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyyn ei tule vuonna 2016 vuosien 2014 ja 2015 tilinpäätösten perusteella uusia kuntia. Kireä taloustilanne on merkinnyt monissa kunnissa kunnallisverotuksen korotuksia. Vuodelle 2016 tuloveroprosenttia korotti 45 kuntaa. Korotuksia tehtiin erityisesti pienemmissä kunnissa, joten keskimääräinen kunnallisveroprosentin nousu jäi kuitenkin vähäiseksi. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan vuonna 2015 nousten 15,5 mrd. euroon, kasvua 0,83 mrd. euroa. Kuntien velan kasvu on perustunut pääasiassa investointien rahoittamiseen. Vaimeasta talouskehityksestä ja monien kuntien kireästä taloustilanteesta huolimatta kuntien nettoinvestointien arvioidaan pysyvän lähivuosina edelleen korkealla tasolla. Kuntatalouden kokonaismenot ja -tulot kehittyvät vuosina 2016 - 2020 historiaan nähden hyvin vaimeasti. Tilikauden tuloksen arvioidaan vahvistuvan vuosina 2016 - 2017, mutta heikkenevän jälleen vuosikymmenen loppua kohti. Kuntataloutta vahvistavat kuntien omat sopeutustoimet vuonna 2016 sekä hallitusohjelman suorat sopeutustoimet, jotka painottuvat vuosiin 2016 ja 2017. Palvelutarpeen kasvu lisää kuitenkin edelleen sosiaalija terveydenhuoltomenojen kasvua. Valtion vuoden 2017 talousarvioesityksen vero- ja maksuperustemuutokset vaikuttavat kuntatalouteen. Muun muassa ansiotuloveroperusteita lievennetään, mikä pienentää kunnallisveron tuottoa arviolta 64 milj. €. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisen osuuden pienentämistä jatketaan, mikä lisää kunnallisveron tuottoa 13 milj. €. Vuonna 2017 otetaan käyttöön ns. yrittäjävähennys, jonka arvioidaan alentavan kunnallisveron tuottoa 53 milj. €. Työllisyyden edistämiseksi myös kotitalousvähennystä korotetaan, mikä vähentää kunnallisveron tuottoa 13 milj. €. Kilpailukykysopimuksen tukemiseksi työtulojen verotusta kevennetään yhteensä 423 milj. eurolla vuonna 2017, mikä vähentää kunnallisveron tuottoa 211 milj. eurolla. Eläketulon verotusta kevennetään yhteensä 136 milj. eurolla, josta kunnallisveron osuus on 62 milj. €. Yhteensä veroperustemuutokset alentavat kunnallisveron tuottoa nettomääräisesti 390 milj. eurolla. Nämä verotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Kilpailukykysopimuksella on myös epäsuoria, työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksujen muutoksista ja palkkasumman pienenemisestä aiheutuvia vaikutuksia kunnallisveron tuottoon. Palkansaajien maksukorotukset lisäävät verovähennyksiä, jotka vähentävät kunnallisveron tuottoa 356 milj. €. Näitä verotuottomenetyksiä ei kompensoida kunnille. Hallitus on päättänyt jättää toteuttamatta varhaiskasvatusmaksujen korotukset. Pienituloisten 2-3 hengen perheiden varhaiskasvatuksen maksujen kevennykset toteutetaan. Muutoksen seurauksena maksutuottojen arvioidaan alenevan vuositasolla 10 milj. €. 6 Kuntien valtionavut alenevat 7 % vuoden 2016 budjettisummasta. Laskennallisiin valtionosuuksiin osoitetaan 5 % vähemmän kuin vuoden 2016 budjetissa. Valtionapujen alenemiseen vaikuttavat useat tekijät, joista merkittävimmät ovat perustoimeentulon laskennan ja maksatuksen siirto kunnilta Kelalle sekä kilpailukykysopimuksen perusteella tehtävät valtionosuuden vähennykset. Vuonna 2017 valtionosuuksiin kohdistetaan indeksisidonnaisten menojen lisäsäästö 75 milj. €. Valtionosuusjärjestelmän kautta tehtävät veroperustemuutosten kompensaatiot kasvavat 390 milj. €:lla. Valtionosuuksien indeksitarkistus on -0,7 % vuonna 2017, mikä vähentää peruspalvelujen valtionosuutta n. 50 milj. €. Vuonna 2017 otetaan käyttöön yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien kertaluonteinen eläketuki. Muutos vähentää kuntien kustannuksia työmarkkinatuesta arviolta n. 33 milj. eurolla ja peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vastaavan suuruinen vähennys. Kilpailukykysopimus vaikuttaa sekä kuntatalouden menoihin että tuloihin. Se alentaa kuntien verotuloja mm. työntekijämaksujen muutosten kautta. Kilpailukykysopimukseen liittyvä ansiotuloverojen kevennys ei sen sijaan vaikuta kuntatalouden rahoitusasemaan, koska verotulojen aleneminen kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Kilpailukykysopimuksen arvioidaan alentavan kuntien työvoimakustannuksia vajaalla 700 milj. eurolla v. 2017. Työnantajamaksujen alentamisesta ja lomarahaleikkauksesta seuraava säästö toteutuu välittömästi, sen sijaan työajan pidennyksestä syntyvän säästön arvioidaan realisoituvan asteittain. Työajan pidennyksen ei kuitenkaan arvioida tuottavan säästöä opetussektorilla. Työajan pidennyksen arvioitu kustannussäästö otetaan osittain huomioon peruspalvelujen valtionosuuden mitoituksessa v. 2017. Työajan pidennyksen mahdollisuus toimintamenojen säästöihin edellyttää kunnissa eläköitymisen ja työvoiman vaihtuvuuden hyödyntämistä töiden uudelleenorganisoinnissa. Lomarahaleikkausta vastaava säästö vähennetään täysimääräisesti. Kilpailukykysopimukseen liittyvä valtionosuuden vähennys on OKM:n hallinnonalalla yhteensä n. 16 milj. € ja peruspalvelujen valtionosuudessa n. 356 milj. €. Valtionosuusvähennysten jälkeen kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus kuntatalouden rahoitusasemaan arvioidaan n. 90 milj. euroa heikentäväksi v. 2017. Pidemmällä aikavälillä myös kuntatalous hyötyy kilpailukykysopimuksen suotuisista vaikutuksista kasvuun ja työllisyyteen. 7 Kuntatalouden toimintaympäristö on haastava. Hitaan talouskasvun myötä pitkäaikaistyöttömyys on edelleen kasvanut, vaikka työmarkkinoilla onkin nähtävissä merkkejä käänteestä parempaan. Väestön ikärakenteen muutos lisää hoito- ja hoivapalvelujen tarvetta ja siten kuntatalouden menopaineita. Hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet supistavat toimintamenoja, toisaalta toimintamenosäästöt huomioidaan valtionosuuksissa. Toimien lopulliseen kuntataloutta vahvistavaan vaikutukseen vaikuttaa mm. se, miten kunnat toimeenpanevat muutoksia. Valtaosa kuntatalouteen kohdistuvista toimenpiteistä on voimassa vuonna 2017. Hallitusohjelman mukaan kuntien kustannuksia vähennetään 1 mrd. eurolla karsimalla lakisääteisiä tehtäviä ja niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita. Tästä tavoitteesta ollaan vielä kaukana, sillä valmisteltujen toimenpiteiden säästöpotentiaaliksi on laskettu n. 400 milj. €. 3 Kaupungin talouskehitys 3.1 Väestörakenne ja toimintaympäristö Lapuan kaupungin asukasluku vuonna 1983 oli 14 756 asukasta, mistä lähtien asukasluku on muutamaa kasvuvuotta lukuun ottamatta vähentynyt vuosittain, kunnes se kääntyi kasvuun vuonna 2002. Väestön ikärakenne on tällä ajanjaksolla muuttunut merkittävästi, mikä ilmenee alla olevasta kaaviosta. Vuosina 2009 - 2012 asukasluku on kasvanut vuosittain noin sadalla asukkaalla. Vuonna 2013 kasvu oli 42 henkilöä ja vuonna 2014 oli 41 henkilöä. Viime vuonna asukasluku oli 14.609, vähennystä 124 henkilöä. Kuluvana vuonna vielä elokuussa asukasluku oli kasvussa, mutta syyskuun lopussa asukasluku oli 14.597, 12 henkilöä vähemmän kuin vuoden alussa. Asukasmäärän muutoksen rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Tilastokeskuksen 2012 väestöennusteen mukaan vuonna 2019 Lapuan asukasluku olisi 15 054 henkilöä, vuodesta 2015 kasvua 445 henkilöä. Ennusteen toteutuminen edellyttäisi yli 100 asukkaan lisäystä vuositasolla. 8 Alla olevan taulukon mukaan vuodesta 2011 vuoteen 2015 asukasmäärä on kasvanut 79 asukkaalla. Kasvu on hidastunut vuonna 2013. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa vuosittain. Väestö Koko väestö Väestön muutos % 0 - 6-vuotiaiden määrä 0 - 6-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12. 0 - 14-vuotiaiden määrä 0 - 14-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12. 15 - 64-vuotiaiden määrä 15 - 64-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12. 65 vuotta täyttäneiden määrä 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12. 2011 14 530 0,7 1 261 8,7 2 686 18,5 8 963 61,7 2 881 19,8 Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä, 31.12. Yrityskanta Työssäkäyvien henkilöiden osuus 18 - 74-vuotiaista, % 31.12. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12. Työttömyysaste, % Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti 31.12. Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä 31.12 Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus, % 31.12. Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12. Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12. Palvelualojen työpaikkojen osuus, % 31.12. Muiden toimialojen/toimialoiltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % 31.12. Alkutuotannon työpaikkojen lukumäärä Jalostuksen työpaikkojen, lukumäärä Palvelualojen työpaikkojen, lukumäärä Muiden toimialojen/toimialoiltaan tuntemattomien työpaikkojen lukumäärä 2012 14 650 0,8 1 306 8,9 2 774 18,9 8 908 60,8 2 968 20,3 2013 14 692 0,3 1 319 9,0 2 812 19,1 8 808 60,0 3 072 20,9 2014 14 733 0,3 1 327 9,0 2 813 19,1 8 767 59,5 3 153 21,4 2015 14 609 -0,8 1 329 9,1 2 816 19,3 8 588 58,8 3 205 21,9 2009 4 679 1 014 60,4 26,4 8,0 2010 4 979 1 041 61,8 26,3 7,5 2011 4 962 1 061 61,8 26,4 7,4 2012 4 971 1 067 61,6 26,2 7,9 2013 4 867 1 098 60,9 26,7 9,2 1,34 5 842 62,8 10,4 30,2 57,9 1,31 6 036 62,8 10,1 30,4 58,0 1,39 6 074 61,8 9,8 30,9 57,7 1,41 6 071 61,7 9,7 29,2 59,8 1,46 5 969 61,2 9,6 29,7 59,3 1,5 487 1 415 2 707 1,5 503 1 513 2 886 1,6 486 1 533 2 863 1,3 480 1 451 2 971 1,4 466 1 446 2 885 70 77 79 69 70 3.2 Talouskehitys Kaupungin tilikauden tulokset ovat olleet vuosina 2011 - 2013 alijäämäisiä. Talouden heikkenemiseen ovat vaikuttaneet merkittävimmin valtionosuusleikkaukset, yleinen heikko talouskehitys, erikoissairaanhoidon menojen kasvu, uudet velvoitteet sekä asukasluvun kasvusta ja väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeiden kasvu. Vuosina 2014 ja 2015 vuosikate kattoi poistot. Vuonna 2014 poistojärjestelmää muutettiin; muutos paransi vuoden 2014 tulosta n. 1,2 milj. euroa. Taseen yli-/alijäämätilillä oli vuoden 2015 tilinpäätöksessä 11,9 milj. €. Kaupungin tilikauden tulokset vuosina 1997 2015 ovat olleet seuraavat (alla oleva kuvio): 9 Talouden tunnusluvuista tuloslaskelman osalta, mikäli vuosikate kattaa poistot, alijäämää ei synny ja talous on kirjanpidollisesti tasapainossa. Pidemmällä aikavälillä vuosikatteen tulisi kattaa sekä nettoinvestoinnit että lainojen lyhennykset, jotta talous olisi myös rahoituksen näkökulmasta tasapainossa ja velkaantuminen ei jatkuisi. Kaupungin nettoinvestoinnit ovat olleet vuosina 2000 - 2015 yhteensä 107 milj. €, keskimäärin vajaa n. 7 milj. € vuotta kohti. Tulorahoituksen määrä on vastaavasti ollut 56,6 €, noin 3,5 milj. €/vuosi. Vaje on katettu kassavaroja purkamalla ja pääosin lainalla. Lainamäärä on kasvanut ko. ajanjaksolla 36,8 milj. euroa ollen vuonna 2000 9,4 milj. €, asukasta kohti 667 €, vuoden 2015 tilinpäätöksessä 46,1 milj. €, 3.158 € asukasta kohti. Viimeisten kuuden vuoden aikana lainamäärä on heikon tulorahoituksen vuoksi yli kaksinkertaistunut 22,4 milj. eurosta 46,1 milj. euroon. Lapuan kaupungin lainamäärän kasvu ei ole mitenkään poikkeuksellista verrattuna koko kuntasektorin lainamäärän kehitykseen, mutta velkamäärän kasvuvauhti on ollut huolestuttavan nopeaa viime vuosina. Tämänhetkisellä alhaisella korkotasolla nykyisen lainamäärän korkokustannukset ovat olleet vielä hallittavissa, mutta korkotason nousu toteutuu jollain aikavälillä. Suhteellinen velkaantuneisuus on yksi valtionosuuslain mukaisista kriisikunnan kriteereistä; raja-arvo ylittyy, kun tunnusluku on > 50 %. Kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus-tunnusluku v. 2015 oli 66,3 prosenttia. Tulorahoituksella rahoitettiin investoinneista n. 70 % v. 2015. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta-tunnusluku oli negatiivinen 30 milj. € (tunnusluku ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi). Vuosikatteen, investointien omahankintamenojen ja poistonalaisten investointien suhdetta kuvataan alla olevassa kuviossa. 10 Kuntalain taloutta koskevia säännöksiä on muutettu 1.5.2015 voimaan tulleessa kuntalaissa, mm. alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevaa sääntelyä on tiukennettu. Kriisikuntamenettelyä koskevaa sääntelyä on uudistettu ja konserninäkökulmaa on korostettu kunnan toiminnan suunnittelussa ja raportoinnissa. Konsernitason kriisikuntakriteerien osalta uutta arviointimenettelyä sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2017 vuosien 2015 ja 2016 konsernitilinpäätöksiin kertyneisiin alijäämiin ja konsernitilinpäätöksistä laskettaviin tunnuslukuihin. Uuden kuntalain (118 §) mukaan arviointimenettely voidaan käynnistää, jos - kunta ei ole kattanut alijäämää määräajassa - kunnan konsernitaseeseen on kertynyt alijäämää viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1.000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa asukasta kohti TAI - kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena peräkkäisenä vuotena täyttäneet kaikki laissa säädetyt raja-arvot, jotka ovat: 1. kuntakonsernin vuosikate on ilman harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta negatiivinen; 2. kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttíyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti; 3. asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla: 4. kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä kriteerit täyttyivät tuloveroprosentin (19,83 / 21,00) ja suhteellisen velkaantuneisuuden osalta (91,9 %). Vuodesta 2019 lähtien SOTEMAKUkuntayhtymien taloustiedot poistuvat konsernitilinpäätöksen luvuista. Kaupunginvaltuusto hyväksyi talouden tasapainottamisohjelman kesäkuussa 2013. Tavoitteeksi on asetettu talouden tasapainon saavuttaminen vuoteen 2016 mennessä. Vuosien 2014 ja 2015 tilinpäätökset olivat kirjanpidollisesti tasapainossa (vuosikate kattoi poistot), mutta ei rahoituksen näkökulmasta (vuosikate ei riittänyt nettoinvestointeihin/lainojen lyhennyksiin). Rahoituksen tasapainon saavuttaminen tulevina vuosina ei ole 11 näköpiirissä johtuen mm. kaupungin mittavasta investointitarpeesta suhteessa tulokertymän hitaaseen kasvuun. Kuluvan vuoden lokakuun lopun talouden toteutumaraportin mukaan vuosikate oli 8,6 milj. € (ilman myyntivoittokirjausta), 2,3 milj. € parempi kuin edellisvuonna vastaavana aikana, mikä ennakoi parempaa vuosikatetta ja tilikauden tulosta kuin viime vuonna. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen lopulliseen tasoon vaikuttavat kuntaryhmän kunnallisveron jako-osuuden mahdolliset muutokset loppuvuonna sekä käyttötalouden loppuvuoden kehitys. 4 Kaupungin talousarvio 4.1 Kaupungin visio ja strategia Kaupunginvaltuusto hyväksyi 3.2.2014 kokouksessaan kaupungin strategian vuoteen 2017. Kaupungin visiona on kasvava, hyvinvointia edistävä, tasapainoinen kokonaisuus, jossa turvallisen, esteettömän ja viihtyisän asumisen, elämisen ja yrittämisen edellytykset ovat hyvät taajamassa ja kyläkeskuksissa. Strategisina painopisteinä ovat terve talous, kuntalaisten elämänhallinta ja hyvinvointi, elinkeinot ja työllisyys, demokratia ja osallisuus, osaamisen vahvistaminen ja viihtyisä elinympäristö. Painopisteitä täsmennettiin mm. siten, että talouden tasapaino saavutetaan vuoteen 2016 mennessä, kaupunkilaisia kannustetaan ja aktivoidaan ottamaan vastuuta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista, tarjoamalla yrittäjille tasavertaisen mahdollisuuden tuottaa kaupungin järjestämisvastuulla olevia palveluita ja tiedostamalla se, että terveysriskien varhainen tunnistaminen ja kohdentaminen ehkäisevät kansansairauksia. Valtuusto hyväksyi myös 25.11.2013 kokouksessaan uuden elinkeinostrategian ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman. Elinkeinostrategian olennainen idea lähtee ajatuksesta, että ruoka, ilmastonmuutos ja ihmisten matkustushalu ovat globaaleja tarpeita, joiden tyydyttämiseen Lapualla on kyky ja motivaatio vastata. 4.2 Henkilöstö Kaupungin palveluista poistuu lähivuosina merkittävä määrä henkilöstöä eläköitymisen kautta. Tarkkoja vuosipoistumia ei etukäteen kyetä arvioimaan, koska eläköityminen tapahtuu yksilökohtaisen valinnan perusteella 63 ja 68 ikävuosien välillä. Säästömahdollisuuksien löytäminen tässä yhteydessä edellyttää mahdollisuutta tapauskohtaisesti arvioida sitä, voidaanko palvelua tosiasiallisesti supistaa, rekrytoida sisäistä tai ulkoista hakua käyttäen tai voidaanko palvelu hankkia ostopalveluna. Ratkaisuja on välttämätöntä arvioida kokonaistaloudellisuuden näkökulmasta. Kaupunginvaltuuston kesäkuussa 2013 hyväksymässä talouden tasapainottamisohjelmassa tavoitteeksi on asetettu 5 henkilötyövuoden vuosittainen vähennys. Vuosien 2017 - 2019 aikana määräaikaista henkilöstöä (ml. sijaiset) palkataan ainoastaan, mikäli se on palvelutuotannon toteuttamisen kannalta välttämätöntä ja mikäli palkkaamiselle on olemassa laissa tarkoitettu perusteltu syy. Henkilöstön rekrytointitarvetta arvioitaessa on pyrittävä ennakoimaan myös se, mitä tuleva sote-ratkaisu vaikuttaa kaupungin tuottamiin palveluihin ja sitä kautta henkilöstöön. 12 5 Talousarvion tuloslaskelma 5.1 Käyttötalous Kaupunginhallitus määritteli vuoden 2017 talousarvion laadintaohjeissa käyttötalouden raamin lähtökohdaksi kuluvan vuoden toimintakatteen tason, josta vähennetään 30 % lomarahaleikkausten osuus henkilöstömenoista, huomioidaan toimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle yms. määrärahavarauksiin vaikuttavat muutokset. Talousarvion toimintakateraami oli 77,9 milj. €. Lautakuntien talousarvioesitykset olivat 78,8 milj. €, n. 850.000 euroa yli tavoitteeksi asetetun raamin. Kaupunginhallituksen talousarviokäsittelyssä toimintakatteeksi muodostui 78,2 milj. €. Vuoden 2017 talousarviossa käyttötalouden toimintamenot ovat 91,4 milj. €, 2 milj. €, 2,1 % pienemmät kuin vuoden 2016 muutetun talousarvion menot. Toimintamenoja ei täysin voi verrata vuoden 2016 talousarvioon mm. siksi, että menot pienenevät n. 1 milj. € johtuen perustoimeentulotuen maksatuksen siirtymisestä Kelalle 1.1.2017. KIKYsopimuksen mukainen lomarahojen leikkaus pienentää henkilöstömenoja n. 0,5 milj. €. Toimintamenot 2016-2017 TOIMIELIN TA 2016 TA 2017 Muutos Muutos % % toimintamenoista Keskusvaaliltk Kaupunginvaltuusto Tilintarkastus Kaupunginhallitus Sivistyslautakunta Perusturvaltk Ympäristöltk Tekninen lautakunta Toimintamenot yhteensä 0 26 200 26 200 71 000 76 000 5 000 7,0 0,0 0,1 34 000 34 000 0 0,0 0,0 8 577 300 8 463 300 -114 000 -1,3 9,3 24 426 000 23 674 100 -751 900 -3,1 25,9 49 208 900 48 045 800 -1 163 100 -2,4 52,6 290 400 272 700 -17 700 -6,1 0,3 10 765 300 10 799 300 34 000 0,3 11,8 93 372 900 91 391 400 -1 981 500 -2,1 100,00 Toimintatuotot ovat 13,1 milj. euroa, 0,6 milj. € pienemmät kuin vuoden 2016 muutetussa talousarviossa, josta mm. 0,5 milj. € johtuu perustoimeentulon valtionosuuden poistumisesta käyttötaloustuloista. Toimintatulot 2016-2017 TOIMIELIN TA 2016 TA 2017 Muutos Muutos % % toimintatuloista Keskusvaaliltk Kaupunginvaltuusto Tilintarkastus Kaupunginhallitus Sivistyslautakunta Perusturvaltk Ympäristöltk Tekninen lautakunta Toimintatulot yhteensä 0 0 0 0,0 0 0 0 0,0 0 0 0 965 800 900 100 -65 700 -6,8 6,8 1 805 800 1 723 100 -82 700 -4,6 13,1 5 253 000 4 679 400 -573 600 -10,9 35,6 104 300 103 300 -1 000 -1,0 0,8 5 568 300 5 739 500 171 200 3,1 43,7 13 697 200 13 145 400 -551 800 -4,0 100,0 0,0 13 Käyttötalouden nettomenot eli toimintakate ovat 78,2 milj. €, 1,4 milj. € vuoden 2016 muutettua talousarviota pienemmät. Toimintakate 2016-2017 TOIMIELIN TA 2016 TA 2017 Muutos Muutos % % toimintakatteesta Keskusvaaliltk Kaupunginvaltuusto Tilintarkastus Kaupunginhallitus Sivistyslautakunta Perusturvaltk Ympäristöltk Tekninen lautakunta Toimintakate yhteensä 0 -26 200 26 200 -71 000 -76 000 5 000 0,0 7,0 0,1 0,0 -34 000 -34 000 0 0,0 -7 611 500 -7 563 200 -48 300 -0,6 9,7 -22 620 200 -21 951 000 -669 200 -3,0 28,1 -43 955 900 -43 366 400 -589 500 -1,3 55,4 -186 100 -169 400 -16 700 -9,0 0,2 -5 197 000 -5 059 800 -137 200 -2,6 6,5 -79 675 700 -78 246 000 -1 429 700 -1,8 100,0 5.2 Kunnallisvero Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 7.11.2016 pitää tuloveroprosentin samana kuin vuonna 2016 eli tuloveroprosentti vuonna 2017 on 21,00 %. Verohallinnon tilaston 28.10.2016 mukaan vuoden 2015 verotuksen kunnallisvero koko maan osalta kasvoi 1,6 % (3,7 % v. 2014). Lapuan kunnallisveron maksuunpano verovuodelta 2015 oli 43,4 milj. €. Vuoden 2014 lopulliseen verotukseen verrattuna kunnallisveron määrä kasvoi 0,4 % (1,27 % v. 2014). Kunnallisveroja tilitettiin kaupungille 43,15 milj. euroa vuonna 2015. Vuoden 2016 talousarvioon on budjetoitu 42,95 milj. €. Kunnallisveroja tilitetään verohallinnon 28.10.2016 päivittämän ennusteen mukaan 43 milj. €. Verotuloarvio vuodelle 2017 perustuu loka-marraskuussa käytössä olleisiin verohallinnon tilastoihin ja Kuntaliiton ennusteisiin, joissa on huomioitu myös vuonna 2017 voimaan tulevat kunnallisveron vähennysten muutokset. Vuoden 2017 kunnallisveron tilitysmääräksi on ennustettu 42,6 milj. €, vähennystä n. 0,4 milj. €, 1 % verrattuna vuoden 2016 tilitysennusteeseen. Veroperustemuutosten on ennakoitu vähentävän kunnallisveron tuottoa 1,2 milj. € vuonna 2017. 5.3 Yhteisövero Vuonna 2016 yhteisöveron kuntaosuuden 5 prosenttiyksikön määräaikainen korotus päättyi, mikä pienensi yhteisöveronkertymää. Vuoden 2016 yhteisöveron kertymäarvio on n. 2,17 milj. €. Vuoden 2017 yhteisöveron tilitysmääräksi on arvioitu talousarviossa 2,2 milj. €. 5.4 Kiinteistövero Laki kiinteistöverolain muutoksesta (30.10.2015/1291) tuli voimaan 3.11.2015. Vahvistetut muutokset aiheuttivat kolme muutosta veroprosenttien vaihteluvälien ylärajojen osalta verovuodelle 2016. Lakimuutoksen yhteydessä tehtiin muutoksia myös vuoden 2017 14 kiinteistöverotuksen osalta. Vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten ala- ja ylärajoja korotettiin. Yleisen kiinteistöveron vaihteluväli nousi 0,80 - 1,55 prosentista 0,86 - 1,80 prosenttiin ja vakituisten asuin-rakennusten vaihteluväli 0,37 - 0,80 prosentista 0,39 - 0,90 prosenttiin. Hallitus päätti syksyn 2016 budjettiriihessä lisämuutoksista kiinteistöverotukseen. Esityksen mukaan yleisen kiinteistöveron vaihteluväli olisi 0,93 - 1,80 ja vakituisten asuinrakennusten osalta 0,41 - 0,90 prosenttia. Kuntien olisi vuodesta 2017 lähtien päätettävä erikseen muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti. Hallituksen esityksessä kytkös vakituisten asuinrakennusten ja muiden asuinrakennusten veroprosenttien välillä esitetään poistettavaksi. Muiden asuinrakennusten veroprosentti voidaan määrätä vapaasti vaihteluvälillä 0,93 - 1,80 %. Rakentamattoman rakennuspaikan osalta esitetään vaihteluvälin ala- ja ylärajoja korotettavaksi 1,00 - 4,00 prosentista 2,00 - 6,00 prosenttiin. Vuoden 2017 kiinteistöveron tuotoksi on budjetoitu 2,85 milj. €. Kiinteistöveroprosentit vuonna 2017 ovat seuraavat: Verotusarvo v. 2016 Vakituinen asuinrakennus Muu kuin vak. asuinrakennus Yleishyödyllinen yhteisö Pienvoimalaitokset Rakentamaton rakennuspaikka Yleinen kiinteistövero, maa-alueet Yleinen kiinteistövero, rakennukset Yhteensä 313.288.483 8.648.834 5.881.187 943.743 431.316 28.511.142 97.149.707 Kiinteistövero % 0,45 1,05 0,00 1,05 4,00 1,05 1,05 Veron tuotto, laskennallinen 1.409.798 90.813 9.909 17.253 299.367 1.020.072 2.847.212 5.5 Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2015 alusta. Kunnan valtionosuus koostuu kahdesta osasta, kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisesta valtionosuudesta. Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta on vuosina 2012 - 2017 leikattu kumulatiivisesti 7,4 mrd. euroa. Lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on leikattu n. 400 milj. € vuosina 2012 - 2015. Vuosina 2016 - 2019 toteutettavat OKM:n leikkaukset ovat arviolta yli 220 milj. € vuoden 2019 tasossa. Vuonna 2017 kuntien peruspalvelujen valtionosuusleikkaus on yhteensä n. 2 mrd. euroa; vaikutus kaupungin peruspalvelujen valtionosuuteen on n. 5,5 milj. €, josta lisäleikkausta vuoteen 2016 verrattuna on n. 1,5 milj. €. Lisäksi kiinteistöveron poisto verotulojen tasausjärjestelmästä vuonna 2012 merkitsi 0,9 milj. € valtionosuusmenetystä joka vuosi. Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuu monia vähennyksiä, joista mm. perustoimeentulotuen siirto Kelalla vähentää valtionosuutta 505.000 €, eläketukivähennys, ”Lex Lindström” n. 90.000 €, indeksijäädytys n. 92.000 € ja kilpailukykysopimus 953.000 €, edelliset yhteensä 1.641.000 €. Kaikkiaan eri vähennykset yhteensä ovat 1.783.000 € vuonna 2017. Valtionosuuksiin sisältyy myös n. 5,1 milj. euroa vuosien 2010 - 2017 veroperustemuutoksista johtuvaa veromenetysten kompensaatiota, josta 1,2 milj. euroa on vuoden 2017 kompensaatio-osuutta. Vuoden 2017 valtionosuusarviot perustuvat Kuntaliiton 9.11.2016 päivittämiin tietoihin. Valtionosuuksiin on budjetoitu ennakkotietojen perusteella 36,2 milj. €. Valtionosuuden määrät muuttuvat, kun tarkistetut tiedot ovat käytettävissä marras-joulukuulla. 15 5.6 Vuosikate, poistot ja tilikauden tulos Vuoden 2017 talousarvion vuosikate n. 4,8 milj. euroa ja poistot 4,7 milj. €, joten tilikauden tulos on 0,1 milj. € ylijäämäinen. Lopulliseen poistojen määrään vaikuttaa vuoden aikana toteutuvien investointien euromäärä, mikä selviää tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä. 5.7 Rahoitussuunnitelma Rahoitussuunnitelma osoittaa, miten kunnan menot rahoitetaan. Tulorahoitus eli vuosikate ja investoinnit sekä muut pääomamenot/-tulot kootaan yhteen laskelmaan. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, rahoitustarve katetaan lainanotolla ja/tai kassavaroja vähentämällä. Vuoden 2017 investoinnit rahoitetaan osaksi tulorahoituksella ja osaksi lainalla. Lainamäärä kasvaa talousarviossa 6 milj. €. Kokonaislainamäärä on 52,5 milj. €, n. 3.571 € asukasta kohti vuoden 2017 lopulla. 5.8 Investointimenot Vuonna 2017 kokonaisinvestoinnit ovat 14,1 milj. € ja investointien rahoitustulot 3,1 milj. eli nettoinvestoinnit ovat 11 milj. €. Rakennusinvestointeihin on varattu 4,milj. € (netto), liikenneväyliin 3,8 milj. € (netto), kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin 0,6 milj. € (netto), vesihuoltolaitoksen menoihin 0,8 milj. € ja kalustohankintoihin 1,4 milj. €. Maa-alueiden ostoihin on budjetoitu 2,7 milj. € ja myyntituloiksi 2,4 milj. €. Rakennusinvestointeihin on sisällytetty lukuisa määrä pienempiä saneerauskohteita sekä suunnittelurahaa tuleviin isompiin kohteisiin. Vuonna 2017 suurimpana rakennushankkeena on varaus lukion suunnitteluun ja rakentamiseen 1,6 milj. € v. 2017 ja 2,4 milj. € v. 2018. Lisäksi entisen kaupan ja hallinnon rakennuksen saneeraukseen on varattu 0,6 milj. € v. 2017 ja 0,58 milj. € v. 2018. Alakoulujen pienempiin saneerauksiin on yhteensä 435.000 € ja yläkoulun 130.000 € varaus. Lisäksi alakouluratkaisujen suunnitteluun on varattu 200.000 €. Investointiohjelmaan sisältyy myös lukuisia muita pienempiä saneerauskohteita, mm. Hopearinteessä automaattinen palonsammutusjärjestelmä ym. 240.000 € ja Liuhtarin entisen sairaalakiinteistön muutostöihin 110.000 €. Liikenneväyliin varattuihin määrärahoihin sisältyy mm. kaupungin osuus Koveron eritasoliittymään 450.000 € v. 2017 ja 550.000 € v. 2018, 2,6 milj. € varaus uusien asunto-, teollisuus- ym. alueiden liikennejärjestelyihin, josta Alangon alueelle 1,5 milj. €. Katujen peruskorjauksiin on varattu 210.000 € ja katu- ja tievalaistukseen 222.000 €. Investointiosan vuosien 2018 ja 2019 investointikohteet ja niiden rahoitus päätetään vuosittain ko. talousarvion vahvistamisen yhteydessä. Kaupunginvaltuusto on asettanut nettoinvestoinneille 10 milj. euron vuosittaisen katon, minkä mukaan suunnitteluvuosien rahoituslaskelma on laadittu. Vuosikatetason nostaminen lähemmäksi nettoinvestointitasoa on nykyisellä tulopohjalla erittäin haastavaa. Mittavat investointitarpeet suhteessa kaupungin tulorahoitukseen merkitsevät edelleen lainamäärän kasvua ja rahoituksellista epätasapainoa suunnitteluvuosina. 16 TULOSLASKELMAOSA VARSINAINEN TOIMINTA + Toimintatuotot + Valmistus omaan käyttöön - Toimintakulut TOIMINTAKATE TP 2015 TA/M 2016 TA 2017 13 873 519 13 765 596 13 249 700 12 895 400 335 785 420 424 447 500 250 000 88 751697 91063 250 93 372 900 91 391 400 M uut . TS 2018 TS 2019 % 1 000 1 000 -2,7 13 100 13 310 250 250 -2,1 92 200 92 900 -74 542 393 -76 877 230 -79 675 700 -78 246 000 -1,8 -78 850 -79 340 Kunnallisvero 43 319 670 43 150 502 42 950 000 42 600 000 -0,8 43 000 44 300 Kiinteistövero 2 431905 2 762 697 2 750 000 2 850 000 3,6 3 100 3 200 Yhteisövero + Verotulot yhteensä + Valtionosuudet + + - TP 2014 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE - Suunnitelmapoistot Satunnaiset tuotot ja kulut + Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS +/-Poistoeron muutos +/-Varausten muutos +/-Rahastojen muutos TILIK. YLI-/ALIJÄÄMÄ 2 351208 2 520 306 2 000 000 2 200 000 10,0 2 300 2 500 48 102 784 48 433 505 47 700 000 47 650 000 -0,1 48 400 50 000 32 743 212 33 586 463 36 100 000 36 200 000 0,3 36 200 36 200 57 638 55 602 50 000 50 000 0,0 50 50 405 789 324 098 132 000 132 000 0,0 140 140 584 656 513 509 1050 000 900 000 -14,3 1 100 1 300 34 287 34 486 70 000 70 000 0,0 70 70 6 14 8 0 8 7 4 974 444 3 18 6 3 0 0 4 816 000 51,1 4 770 5 680 4 376 632 4 587 886 4 670 000 4 700 000 5 200 5 600 1 771 456 386 558 -1 483 700 116 000 -430 80 0 0 1 771 456 386 558 -1 483 700 116 000 -430 80 17 RAHOITUSOSA TP 2014 TP 2015 TA 2016 VARSINAINEN TOIMINTA JA INVESTOINNIT TA 2017 TS 2018 TS 2019 1 000 1 000 Tulorahoitus 6 148 087 4 974 444 4 708 300 -201 107 -172 338 0 5 946 981 4 802 106 4 708 300 Vuosikate Tulorahoituksen korj.erät yht. Tulorahoitus yhteensä 4 816 000 4 770 5 680 4 816 000 4 770 5 680 Investoinnit -12 304 801 -7 686 891 -9 012 000 340 674 530 196 173 000 investointitaso Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntituotot 1 207 954 504 850 1 300 000 -10 756 173 -6 651 845 -7 539 000 Investoinnit netto -4 809 193 -1 849 739 -2 830 700 VARSINAINEN TOIMINTA JA INVESTOINNIT, netto -14 067 000 696 000 2 400 000 -11 320 20 1 300 -11 300 0 1 300 -10 971 000 -10 000 -10 000 -6 155 000 -5 230 -4 320 62 000 0 62 000 -5 700 000 11 700 000 0 6 000 000 0 0 0 62 0 62 -6 800 11 900 0 5 100 0 0 0 62 0 62 -7 500 11 700 0 4 200 0 0 0 6 062 000 5 162 4 262 -93 000 -68 -58 14 700 -5 323 -1,8 14,1 3 241 328 746 36,0 52 500 3 571 14 750 -5 346 0,8 -6,4 3 281 323 678 47,7 57 600 3 905 14 800 -5 361 0,6 14,2 3 378 384 676 56,8 61 800 4 176 Rahoitustoiminta 62 500 84 785 84 000 62 500 84 785 84 000 -4 782 394 -5 632 394 -5 800 000 10 000 000 0 8 500 000 2 000 741 7 000 000 7 218 347 1 367 606 0 0 2 700 000 250 000 Antolainojen vähennys Antolainojen lisäys Antolainojen muutok set Pitkäaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaik. lainojen muutos Lainak annan muutok set Oman pääoman muutokset Muiden pitkäaik. velkojen muutos Pitkäaik.saamisten muutos Rahoitustoiminta yhteensä 7 280 847 1 452 391 3 034 000 2 471 654 -397 348 203 300 463 386 -473 180 Muut maksuvalmiuden muutokset 2 935 040 -870 528 Kassavarojen muutos Vaikutus maksuvalmiuteen TUNNUSLUVUT 14 733 -5 060 -1 17 3 265 417 730 51 37 553 2 549 14 609 -5 262 3 15 3 315 341 455 70 46 139 3 158 14 650 -5 439 4 14 3 256 217 515 36 46 500 3 174 Asukasluku Toimintakate, €/asukas Toimintakate, muutos, % Toimintatuotot/toimintakulut, % Verotulot, €/asukas Vuosikate, €/asukas Investoinnit, netto, €/as Investointien tulorahoitus, % Lainakanta, milj. euroa Lainakanta, €/asukas 18 INVESTOINTIOSA TA 2016 TA 2017 1 000 € 1 000 € Kiinteä omaisuus Menot Tulot Netto -1340 1300 -40 -2790 2400 -390 Rakennusinvestoinnit Menot Tulot Netto -2437 20 -2417 -4302 276 -4026 Liikenneväylät Menot Tulot Netto -2875 70 -2805 -4050 253 -3797 Muut kiinteät rakenteet ja laitteet Menot Tulot Netto -648 83 -565 -772 152 -620 Vesihuoltolaitos Menot Tulot Netto -880 -775 -880 -775 Menot Tulot Netto -832 -832 -1378 15 -1363 Menot Tulot Netto -9012 1473 -7539 -14067 3096 -10971 Kalustohankinnat Investoinnit yhteensä Talousarvion sisältämistä investointikohteista on jäljempänä tässä talousarviokirjassa yksityiskohtainen erittely 19 6 Talousarvion sitovuus ja seuranta 6.1 Käyttötalous Kaupunginvaltuusto päättää lautakuntien määrärahat ja tuloarviot toimielintasolla (poikkeus: erikoissairaanhoidon määräraha on sitova). Nettobudjetointiyksiköiden määräraha on menojen ja tulojen erotus eli toimintakate. Talousjohtaja voi tehdä talousarvion määrärahojen teknisiä siirtoja. Nettobudjetointiyksikköjä ovat: Lautakunta Yksikkö Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Projektit, työllisyystyöt Koko toimielin 6.2 Investointiosa Kaupunginvaltuusto rakennusinvestointien loppusumma liikenneväylien loppusumma muut kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä, josta erikseen urheilu- ja ulkoilualueet, vesihuoltoinvestointien loppusumma Tekninen lautakunta edellisten hankekohtainen jako Sivistyslautakunta urheilu- ja ulkoilualueiden hankekohtainen jako Kaupunginvaltuusto lautakuntakohtainen kalustohankintojen loppusumma Lautakunnat kalustohankintojen hankekohtainen jako Kaupunginvaltuusto muut investoinnit hankekohtaisesti 6.3 Tuloslaskelma Tuloslaskelmassa valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut. 6.4 Rahoitusosa Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat pitkäaikaisten lainojen lisäys ja antolainojen lisäys. 6.5 Käyttösuunnitelmat Talousarvion hyväksymisen jälkeen lautakunnat hyväksyvät talousarvion käyttösuunnitelmat kaupunginhallituksen talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaisesti. 20 6.6 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan vuoden aikana kolmannesvuosittain. Mahdollisista ylitysuhista on raportoitava kaupunginhallitukselle välittömästi ja samalla esitetään korjaustoimenpiteet budjetin ylitysuhan välttämiseksi. Raportissa palvelualueet esittävät tavoitteiden toteutumisen seurantaan perustuvan käsityksensä niiden toteutumisesta koko talousarviovuoden aikana. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumista sekä henkilöstömäärän ja palkkausmenojen kehitystä seurataan lisäksi kuukausiraporttien avulla. Ylitysuhista ja toimenpiteistä niiden torjumiseksi on raportoitava välittömästi kaupunginhallitukselle muulloinkin kuin kolmannesvuosiraportin yhteydessä. 7 Kaupunginvaltuuston asettamat yleiset periaatteet 7.1 Maksujen yleiset periaatteet Siltä osin kuin kaupunginvaltuusto ei ole erikseen vahvistanut joidenkin maksujen perusteita, lautakuntien tulee vahvistaa maksujen perusteet kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mahdollistamalla tavalla. Lautakuntien tulee vuosittain tarkistaa maksujen määrät ja tehdä tarvittaessa kustannustason muutosta vastaavat tarkistukset. 21 Kaupunginhallitus Hallintokeskus Vaalit Kaupunginvaltuusto Tilintarkastus Kaupunginhallitus 22 TALOUSARVIO TA 2016 TA 2017 VAALIT TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE -26 200 -26 200 TALOUSARVIO TA 2016 TA 2017 KAUPUNGINVALTUUSTO TOIMINTATUOTOT -71 000 TOIMINTAKULUT -71 000 TOIMINTAKATE -76 000 -76 000 TALOUSARVIO TA 2016 TA 2017 TARKASTUSLAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT -34 000 TOIMINTAKULUT -34 000 TOIMINTAKATE -34 000 -34 000 TALOUSARVIO TA 2016 TA 2017 KAUPUNGINHALLITUS 965 800 TOIMINTATUOTOT -8 577 300 TOIMINTAKULUT -7 611 500 TOIMINTAKATE 900 100 -8 463 300 -7 563 200 23 Kaupunginhallitus Hallintokeskus Yleistä Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii yleishallinnon palvelualue, joka huolehtii - hallintopalveluista, oikeudellisista palveluista, keskusarkiston hoidosta, painatus- ja tulostuspalveluista henkilöstöhallintopalveluista talouspalveluista ruoka- ja tilapalveluista elinkeino- ja kehittämispalveluista konsernihallintoon liittyvistä tehtävistä sekä muista yleishallinnon tehtävistä. Hallintopalvelut Palvelukuvaus Hallintopalveluissa hoidetaan mm. kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja sen toimikuntien valmistelu-, sihteeri- ja täytäntöönpanotehtävät. Hallintopalvelut tukevat ja avustavat muita hallintoyksiköitä mm. asianhallintajärjestelmän käytössä. Lisäksi hallintopalvelut hoitavat tiedotustehtäviä, konsernihallintoon liittyviä tehtäviä, antaa oikeudellista palvelua kaupungin hallintoyksiköille ja konserniyhtiöille. Hallintopalveluihin on keskitetty hallinto-, arkistointi- ja henkilöstöhallintotehtävät, vaalien ja kansanäänestysten järjestelytehtävät, työllistämiseen liittyviä hallintotehtäviä sekä painatus- ja tulostuspalvelut. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Hallintopalvelut tukee toiminnallaan kaupungin organisaatioiden ja henkilöstön toimintaa. Henkilöstöhallinto toteuttaa yhdessä Kevan kanssa syksyllä 2014 toteutetun työhyvinvointikyselyn jatkokyselyn vuonna 2017. Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Jatketaan toimintatapojen kehittämistä. Tavoitteet Tavoite Päätösten ja kuulutusten nähtävilläpito Lapuan kaupungin kotisivuilla Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohjeen hyväksyminen Kaupunkia pitkään palvelleiden henkilöiden muistaminen Toimenpiteet/tavoitetaso Koulutus kuntalain uudistuksen tuomista vaatimuksista alkuvuonna 2017 Dynastyn ja Toj:n ohjelmistopäivitykset ja -koulutus vuoden 2017 aikana Muistamisjuhlan järjestäminen vuonna 2017 Toteutuma 24 Talouspalvelut Palvelukuvaus Talouspalveluissa hoidetaan keskitetysti kaupungin kirjanpito, palkanlaskenta, osto- ja myyntireskontran hoito, ostolaskujen sähköinen kierrätys ja maksuliikenne sekä koko kaupunkia koskevan talousarvion/-suunnitelman ja tilinpäätöksen valmistelu ja koonti, kaupungin kokonaistalouden suunnittelu, seuranta ja raportointi, konsernitilinpäätös ja konsernihallintoon liittyviä tehtäviä sekä kaupungin rahoitus- ja sijoitusjärjestelyt. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Talouden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle kuukausittain ja toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kolmannesvuosittain. Kolmannesvuosiraportit annetaan tiedoksi myös kaupunginvaltuustolle. Raportoinnin sisältöä ja ulkoasua kehitetään yhteistyössä hallintokuntien kanssa. Talouspalvelujen toimintojen kehittämisen painopisteenä on edelleen sähköisten järjestelmien hyödyntäminen. Ostolaskujen kierrätyksen mobiilikäyttöominaisuus otetaan käyttöön. Taloushallinto-ohjelman uuden version pilotointia on tehty taloushallinnossa vuoden 2016 aikana. Uudistettu, käyttöominaisuuksiltaan modernimpi ohjelma otetaan käyttöön. Henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan ohjelman täysimääräinen hyödyntäminen vaatii mm. ajoittaista raportoinnin ja muiden ohjelman toimintojen käytön lisäkoulutuksen järjestämistä esimiehille. Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Kehitetään edelleen taloushallinnon prosesseja hyödyntäen sähköisiä järjestelmiä. Tuleva sote-ratkaisu vaikuttaa taloushallinnon toimintoihin ja sen vaikutuksia toimintaan pyritään ennakoimaan toimintojen järjestelyissä. Tavoitteet Tavoite Taloushallinnon ohjelmistot ajan tasalla Palkanlaskentaan liittyvien prosessien tehostaminen ja yhtenäistäminen Toimintatapojen sähköistäminen Toimenpiteet/tavoitetaso Otetaan ohjelman uudistettu versio käyttöön Ohjelman raporttien ym. ominaisuuksien hyödyntämiseksi käyttöä tukeva ohjaus ja koulutus esimiehille tarpeen mukaan Selvitetään mahdollisuudet uusien taloushallinnon raportointia tehostavien järjestelmien käyttöönottoon Toteutuma 25 Ruoka- ja tilapalvelut Palvelukuvaus Ruokapalvelut vastaavat kaupungin yksiköiden ruokapalveluista sekä tuottavat ateriapalveluja myös kotipalvelun asiakkaille. Tuotanto koostuu kahdesta keskuskeittiöstä, kuudesta valmistuskeittiöstä sekä jakelukeittiöistä. Ruokapalvelut tarjoavat myös ravitsemuskasvatusta ja -ohjausta asiakasryhmille. Tilapalvelut vastaavat kaupungin omien toimintojen käytössä olevien yksiköiden puhtaanapitopalveluista. Palvelua tuotetaan yli 40 kiinteistössä, joiden pinta-ala on noin 64 300 m2. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Ruokapalvelujen suunnittelussa ja tuotannossa seurataan alan kehitystä, mm. kokeillaan uusia ruoan valmistuksen tuotantotapoja ja seurataan tuotannossa mm. ruokahävikkiä sen määrän vähentämiseksi. Jamix-ohjelmiston käyttöä laajennetaan resurssien puitteissa tuotannonohjausjärjestelmän tehostamiseksi tuotantomäärien seurantaan, reseptiikkaan sekä hinnan määrittelyyn. Ruoan ravitsemuksellinen laatu määrittyy kutakin ikäja erityisryhmää koskevien ravitsemussuositusten mukaisesti. Siivouspalvelut tuotetaan siivottavan kohteen työtuntimäärän sekä työn sisältöön ja kohteen erityisvaatimuksiin perustuvan siivousmitoituslaskennan pohjalta. Siivottaviin kohteisiin pyritään löytämään kustannustehokas toimintamalli yhteistyössä palvelujen käyttäjäryhmien kanssa. Siivouspalveluiden tavoitteena on jatkaa työntekijöiden kouluttamista niin että tulevaisuudessa kaikilla tilahuoltajilla on laitoshuoltajantutkinto tai vastaava. Tavoitteena on myös saada toimivat siivoustilat jokaiseen kiinteistöön, konekannan lisääminen ja välineistön päivittäminen vastaamaan nykyisiä siivouksen tarpeita sekä mahdollistamaan puhtaustason säilyminen. Ruoka- ja tilapalvelujen henkilöstöresursseja käytetään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti hyödyntäen henkilöstön osaaminen, siirtomahdollisuudet kohteiden välillä mm. sijaisuuksissa, eläköitymisen yhteydessä ja ajantasaistetaan tarvittaessa työmäärämitoituksia. Toimintojen kehittämistä ja henkilöstön ammattitaidon hankkimista ja ylläpitoa tuetaan koulutustarpeiden kartoituksella ja mahdollisuuksien mukaan koulutuksilla hyödyntäen mm. oppisopimuskoulutusta. Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Uudisrakennuksia ja saneerauskohteita suunniteltaessa on tärkeää, että ruoka- ja tilapalveluista vastaavien henkilöiden asiantuntemusta käytetään hyväksi ja he ovat mukana jo suunnittelun alkuvaiheessa. Ruokapalveluissa tuotannonohjausjärjestelmän päivittäminen siten, että voidaan todentaa tarjottavan ruoan ravitsemuksellinen laatu ja vastata lainsäädännön vaatimuksiin elintarvikkeiden sisällön ilmoitusvelvoitteista. 26 Tavoitteet Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Ruoka- ja tilapalvelujen tuotannonohjauksen kehittäminen Uusien ruoan valmistuksen tuotantotapojen kokeilu, ruokahävikin vähentäminen seurannalla ja mittaamalla, ruokapalvelujen varautumissuunnitelman päivittäminen osana päivittäistavarahuollon suunnitelmaa Henkilöstöresurssien tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö Laadukkaat ruoka- ja tilapalvelut Seurataan alan kehitystä, ravitsemus- ja hygieniasuosituksia. Tuotannonohjausjärjestelmän tehokkaammalla käyttöönotolla ruokatuotannon laadun tarkempi analysointi, tasalaatuisuus Tarjotaan ravitsemuskasvatusta ja ohjausta asiakasryhmille. Palvelujen laatutaso mitoitusten ja resurssien mukaan yhteistyössä käyttäjien kanssa. Ammattitaitoinen henkilöstö Henkilöstön koulutustarpeiden kartoitus, mahdollinen lisäkoulutus Ohjauksellisuudesta enemmän itseohjautuvuuteen/ innovatiivisuuteen Tunnusluvut Hopearinteen keittiön kaikki suoritemäärät (aamupalasta iltapalaan) - keittiön pelkkien lounaiden suoritemäärät - keittiön tuottamat lounasannokset/arkipäivänä Kissankellon päiväkodin keittiön kaikki suoritemäärät - keittiön tuottamat annokset/arkipäivä Liuhtarin keskuskeittiö, annosmäärä/vuosi -pelkät lounaat - annokset/toimintapäivä (187 pv/v) Muut koulujen keittiöt, annosmäärä/vuosi - annokset/toimintapäivä (190 pv/v) Puhtaana pidettävä pinta-ala Tp 2014 379 773 Tp 2015 380 944 TA 2016 390 000 TA 2017 384 000 189 167 530 188 778 530/560 183 000 560 183 000 550 80 299* 160 267 292 247 940 1421 156 040 830 61.800 51 482 180 287 026 271 199 1 503 152 685 804 61.305 80 300 160 278 360 268 900 1 438 150 860 794 62.400 80 300 160 301 100 267 000 1 610 150 700 806 64 300 27 Elinkeino- ja kehittämispalvelut Elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edistäminen Kaupungin tehtävänä on luoda hyviä mahdollisuuksia ja olosuhteita yrittäjyyden ja elinkeinoelämän kehittymiselle ja yritysten kasvulle. Vapaita yritystontteja täytyy olla koko ajan saatavilla, mistä maanhankinta- ja kaavoituspuolella täytyy huolehtia. Elinkeinostrategian mukaisesti panostamme erityisesti energiasektoriin sekä matkailutoimialaan. Kaupungin julkisuuskuvasta huolehtiminen Kaupungin on tärkeää huolehtia kilpailukyvystään. Teoilla, niitä tukevalla viestinnällä ja markkinoinnilla varmistetaan, että Lapua on kilpailukykyinen vaihtoehto sekä asuinettä toimipaikkavalinnoissa ja vetovoimainen kohde matkailijoille. Lapuan Yrityskeskuksen palvelut Palvelukuvaus Yrityspalvelut Alkavien yrittäjien neuvontapalvelut hoidetaan yhteistyössä Uusyrityskeskuksen kanssa, alkavien ja toimivien yritysten pääomatarpeissa merkittävänä apuna toimii Finnvera. Toimivien yritysten kehittämisessä omien palveluiden apuna käytetään Yritys-Suomi-verkostoa sekä muita palveluntarjoajia. Matkailupalvelut Matkailutoimialan kehittäminen ja matkailupalveluyrittäjyyden tukeminen eri keinoin ja välinein. Markkinointiviestintäpalvelut Markkinointiviestinnän sisältöjen luovien ja innovatiivisten ratkaisujen toteuttaminen kaupunkistrategian toteuttamiseksi. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Nykyiset resurssit käytetään alkavien yrittäjien, erilaista apua ja neuvontaa hakevien yritysten palvelemiseen. Yritysmäärä on Lapualla kasvanut nettona yli 32 % viimeisen 14 vuoden aikana, mikä on aiheuttanut ns. positiivisen ongelman, kun henkilöstöresurssit ovat pysyneet samoina. Käytännössä tämä on johtanut tilanteeseen, missä joudutaan jatkuvasti priorisoimaan tehtäviä ja mitä jätetään tekemättä. Toimintaan apuja voi saada myös hyvien hankkeiden kautta, joita Lapualla energia-asioissa hallinnoi pääasiassa Thermopolis Oy, mutta myös maakunnallisten hanketoimijoiden kautta. Uusia yritys- ja aluekehittämislähtöisiä hankkeita pyritään käynnistämään eri toimijoiden kanssa hyödyntäen erilaisia rahoitusmahdollisuuksia. Omat resurssit hankkeistamiseen ovat hyvin pienet. 28 Vahvistetaan myönteistä Lapua-mielikuvaa strategian painopisteiden mukaisesti. Edistetään matkailutoimialan kehitystä. Toteutetaan yhteistyökumppanien kanssa Lapuan imago-, asukas-, matkailu- sekä sijoittumismarkkinointia. Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Elinkeinotoimen resurssit ovat jo äärirajoilla palvelutarpeeseen nähden, johtuen Lapuan yritysmäärän ja palveluiden kysynnän kasvusta. Toiminnassa joudutaan tekemään jatkuvaa priorisointia eri tehtävien välillä ja suunnitelmalliseen toimintaan pääseminen on hyvin haastavaa. Mikäli lisäresursseja ei tavalla tai toisella saada näihin palveluihin, voi yritysmäärän positiivinen kehitys kääntyä viiveellä negatiiviseksi. Tärkeää olisi myös pystyä panostamaan myös niihin yrityksiin, jotka hakevat uusia markkinoita ja haluavat kasvaa. Vahvistetaan ja ylläpidetään myönteistä Lapua-mielikuvaa strategian painopisteiden mukaisesti. Vahvistetaan matkailutoimialan kannattavaa kasvua. Tavoitteet Tavoite Uusien yrityksien syntyminen ja toimivien olemassaolon/kasvun edistäminen Seudullisten/Thermopoliksen Lapualla vaikuttavien hankkeiden määrä Asukasluvun myönteinen kehitys, houkutteleva ympäristö yrityksille Lapuan kansainvälistymisen edistäminen eri foorumeilla Ympärivuotisen matkailun kokonaisvaltainen kehittäminen kärkenä matkailukeskittymä Teemapohjaisten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen Toimenpiteet/tavoitetaso Eri organisaatioiden yritysneuvojien yhteistyö YritysSuomessa sekä Uusyrityskeskuksen kanssa toiminta Aisaparin, Ely:n, E-P:n liiton, EU:n ja muiden rahoitusohjelmien hyödyntäminen paikallisissa hankkeissa Lapuan pito- ja vetovoimatekijöiden markkinointi Kunta- ja yrittäjäyhteistyö Verkostoitumisen edistäminen, kv- tapahtumaosallistumiset, näkyvyyden lisääminen alueellisesti (Västerbotten, Ruotsi) Matkailukeskittymän Simpsiö-Vanha Paukku vahvistaminen, monitoimijainen verkostoyhteistyö, sähköisten viestintä- ja markkinointikanavien hyödyntäminen Toteutuma 29 Sivistyskeskus Sivistyslautakunta 30 TALOUSARVIO TA/M 2016 TA 2017 SIVISTYSLAUTAKUNTA 1 805 800 TOIMINTATUOTOT -24 426 000 TOIMINTAKULUT -22 620 200 TOIMINTAKATE 1 723 100 -23 674 100 -21 951 000 31 Sivistyslautakunta Yleishallinto Palvelukuvaus Palvelukuvaus Lapuan kaupungin sivistyskeskuksen yleishallinto vastaa lautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden suunnittelusta, valmistelusta ja toimeenpanosta. Toimialaan kuuluvat seuraavat palvelut: Sivistyskeskuksen yleishallinto, aamu- ja iltapäivätoiminta (erityislasten), päivähoito/varhaiskasvatus ja esiopetus, perusopetus, erityisopetus, lukiokoulutus, musiikkiopiston opetus, kansalaisopiston opetus, kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut ja nuorisopalvelut. Henkilöstöä yleishallinnossa on neljä: sivistysjohtaja, opetuspäällikkö, varhaiskasvatuspäällikkö ja hallintosihteeri. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 - esi-, perus- ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmien eteenpäin vieminen käyttöönotto sähköisen oppilashallinto-ohjelman käyttöönotto TVT-toimenpideohjelman laatiminen sivistyspalveluihin sivistyspalveluiden kehittämissuunnitelmassa olevien kehittämiskohteiden / tavoitteiden / toimenpiteiden eteenpäin vieminen Suomi 100 vuotta -tapahtumat päiväkotien ja koulujen peruskorjaukset/uudisrakentaminen etenevät erillisten päätösten mukaisesti ohjaus-/johtamisjärjestelmän kehittäminen/uudistaminen sekä yhteistyön selvittäminen, kulttuuri/kirjasto, nuorisotoimi/liikuntatoimi sähköisen varausjärjestelmän käyttöönoton laajentaminen Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 - työskentely-ympäristöjen parantaminen jatkuu - päiväkotien ja koulujen peruskorjaukset/uudisrakentaminen etenevät erillisten päätösten mukaisesti Tavoitteet Tavoite Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille Toimenpiteet/tavoitetaso Käyttösuunnitelma Toteutuma 32 Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista hoidon, kasvatuksen ja opetuksen muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu pedagogiikka. Toiminnan lähtökohtana on kiinteä kasvatusyhteistyö vanhempien kanssa. Varhaiskasvatusta järjestettäessä toimitaan yhteistyössä myös opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista, sosiaalihuollosta, lastensuojelusta, neuvolatoiminnasta ja muusta terveydenhuollosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Varhaiskasvatusta voivat saada lapset, jotka eivät ole oppivelvollisuusikäisiä, sekä sitä vanhemmat lapset, milloin erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä hoitoa ole muulla tavoin järjestetty. Varhaiskasvatusta järjestetään päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa sekä kunnallisena että yksityisenä toimintana. Uuden varhaiskasvatuslain mukaan kaikilla varhaiskasvatusoikeuden piiriin kuuluvilla lapsilla on oikeus varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa. Lapsen vanhempien tai muiden huoltajien päätöksen mukaisesti lapsi voi osallistua joko osapäiväiseen tai osaviikkoiseen varhaiskasvatukseen. Kunta päättää lapsikohtaisesti tarkemmat varhaiskasvatuksen toiminta-ajat. Lisäksi on tarjolla avointa varhaiskasvatuspalvelua, joka korvaa osa- tai kokopäivähoidon. Lapsella on oikeus laajempaan varhaiskasvatukseen kuin 20 tuntia/vk, jos huoltajat työskentelevät, opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai osallistuvat työllistymistä edistävään palveluun tai kuntoutukseen. Tämä oikeus säilyy vanhemman työn tai opiskelun päätyttyä kahden kuukauden ajan. Laajempaan palveluun on oikeus myös silloin, jos se on lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka muutoin lapsen edun mukaista. Lapsen huoltajien on esitettävä selvitys laajemman varhaiskasvatuksen edellytyksistä. Varhaiskasvatusta ei ole järjestettävä, kun lapsi osallistuu perusopetuslaissa tarkoitettuun esiopetukseen. Jos lapsella on oikeus laajempaan varhaiskasvatukseen edellä mainituin perustein, tulee varhaiskasvatus järjestää esioppilaalle osa-aikaisesti. Varhaiskasvatuspalvelua käyttävien lasten määrä vuoden 2016 aikana on vakiintunut. Päivähoitoon jonottavien määrä on ollut hallittavissa. Vuorohoidon tarve on lisääntynyt ja se on keskitetty päiväkoti Kissankelloon. Kotihoidontukea maksettiin 8/2015 277 lapselle ja 8/2016 306 lapselle. Rakenteellisia muutoksia tehdään palvelujen riittävyyden ja tuottavuuden parantamiseksi. Palvelurakenne, henkilöstö- ja taloussuunnittelu liitetään johdonmukaisesti toisiinsa, varhaiskasvatuksen luonnetta ja perustehtävää kunnioittaen. Hyvinvoiva, varhaiskasvatuksen perustehtävään sitoutunut henkilöstö, yhdessä esimiestensä kanssa, tuottaa laadukasta varhaiskasvatusta. Lasten ja huoltajien osallisuutta vahvistetaan päivittäisessä toiminnassa sekä varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmatyössä. 33 Päiväkoti Palvelukuvaus Päiväkodeissa toiminta järjestetään pienryhmätoimintana. Perusopetuslain mukaista esiopetusta järjestetään päiväkodeissa pääsääntöisesti niille lapsille, jotka tarvitsevat esiopetuksen lisäksi myös päivähoitoa. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Varhaiskasvatuspalvelun kysynnän määrä ja tämänhetkinen palvelurakenne edellyttävät nykyisten tilaratkaisujen tarkastelua tavoitteena kustannustehokkaammat yksiköt. Pyrkimyksenä on sovittaa palveluverkot yhteen siten, että niistä syntyy lapsen näkökulmasta ehyt ja joustava varhaiskasvatus- ja oppimispolku. Palveluverkon tilaratkaisuilla myötävaikutetaan myös henkilöstön välisen yhteistyön toteuttamiseen. Varhaiskasvatuksen kausiluontoisiin vaihteluihin vastataan kustannustehokkaasti henkilöstöliikkuvuudella, joustavilla sijaisjärjestelyillä ja päivähoitopaikkojen keskittämisellä. Laaditaan paikalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja otetaan käyttöön 1.8.2017 (Vasu). Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Uusien päiväkotipaikkojen rakentaminen alueelle joka nivoutuu joustavasti koulun yhteyteen ja on oleellinen osa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rakenteellista muutosta ja palveluverkon kehittämistä. Tavoitteet Tavoite Varhaiskasvatuspalvelun kysyntään vastaaminen Päiväkotihoidon sisällön laadullinen kehittäminen Avoimen varhaiskasvatuksen vakiinnuttaminen Toimenpiteet/tavoitetaso Uusi päiväkoti/koulu Toteutuma Varhaiskasvatussuunnitelma Johtajuuden kehittäminen Esimiehen ja vastaavien päiväkodinopettajien tiimikokoukset 2 krt/lukukausi monipuolisten varhaiskasvatuspalvelujen tarjoaminen Tunnusluvut Toimintapäivät, toteutuneet kokopäiväisiksi muutettuna Toimintapäivät, maksimikapasiteetti Hoitopaikat (rakenteellinen) Tp 2014 73 466 65 200 304 Tp 2015 73 077 74 700 308 Tp 2016 Ta 2017 76 00 325 72 360 306 34 Perhepäivähoito Palvelukuvaus Perhepäivähoitoon sisältyy ryhmäperhepäivähoito, perhepäivähoitajan kotona antama hoito, lasten kodeissa annettava hoito ja kolmiperhepäivähoito. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Perhepäivähoidon palvelukokonaisuuden säilyttämisessä ja kehittämisessä pyritään takaamaan palvelun laatu ja saatavuus. Ryhmäperhepäivähoidon palveluverkkoa kehitetään kohti pysyvyyttä sekä toimintakykyisiä ja taloudellisesti tehokkaita yksiköitä. Laaditaan paikalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja otetaan käyttöön 1.8.2017 (Vasu). Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Laadukkaan perhepäivähoidon säilyttäminen tasavertaisena varhaiskasvatuksen palvelumuotona. Tavoitteet Tavoite Ammatillisen osaamisen ylläpitäminen Perhepäivähoidon sisällön laadullinen kehittäminen Toimenpiteet/tavoitetaso Työnjohdolliset ohjauskäynnit vähintään 2 krt / v / perhepäivähoitaja. Säännölliset työpaikkakokoukset Johtajuuden kehittäminen Pysyvät tilaratkaisut Toteutuma Tunnusluvut Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 Ta 2017 23 412 24 840 112 20 799 22 640 102 22 200 100 18 280 82 29 730 48 180 219 26 231 46 420 211 48 200 220 41 800 190 Kunnallinen ryhmäperhepäivähoito Toimintapäivät, toteutuneet kokopäiväisiksi muutettuna Toimintapäivät, maksimikapasiteetti Hoitopaikat (rakenteelliset) Perhepäivähoito, hoitajan oma koti Toimintapäivät, toteutuneet kokopäiväisiksi muutettuna Toimintapäivät, maksimikapasiteetti Hoitopaikat (rakenteelliset) Kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja palveluseteli Palvelukuvaus Kotihoidon tukea voidaan myöntää perheille heti vanhempainrahakauden tai sen jälkeen pidetyn isäkuukauden päätyttyä. Kotihoidon tuki on kunnallisen päivähoidon vaihtoehto. 35 Kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kokeilun ajan 1.6.2016 - 31.12.2017. Kotihoidon tuen kuntalisän vaikuttavuutta tarkastellaan syyskuussa 2017. Lasten yksityisen hoidon tuella lapsen hoito voidaan järjestää vanhemman tai muun huoltajan osoittamalla hoidon tuottajalla. Lasten yksityisen hoidon tukea voi hakea perhe, jolla on alle kouluikäinen lapsi tai lapsia, joka/ jotka ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa. Palveluseteli myönnetään perhepäivähoitoon, ryhmäperhepäivähoitoon tai päiväkotihoitoon. Varhaiskasvatuksen palveluseteli on harkinnanvarainen vaihtoehto lapsen hoidon järjestämiseen, palveluseteliin ei ole subjektiivista oikeutta. Perhe ei voi samanaikaisesti saada yksityisen hoidon tukea eikä kotihoidon tukea. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Kotihoidon tuen kuntalisä käytössä. Palvelusetelillä tuotettu palvelu vakiinnutetaan tavoitetasoon. Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Yhteistyökäytäntöjä ylläpidetään ja kehitetään kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen kesken. Tavoitteet Tavoite Varhaiskasvatuksen palvelurakenteen vakiinnuttaminen Toimenpiteet/tavoitetaso Palvelusetelin laajentaminen 30 %:n koko varhaiskasvatuspalvelun kokonaisuudesta Toteutuma Tunnusluvut Kotihoidon tuki / perheitä Kotihoidon tuki / lapsia Palveluseteli / lapsia Tp 2014 242 344 97 Tp 2015 210 291 177 Ta 2016 250 370 250 Ta 2017 260 380 250 Perusopetus Alakoulut Palvelukuvaus Lapualaisille lapsille järjestetään ikäkauden ja edellytysten mukaista perusopetusta, joka edistää oppilaiden tervettä kasvua, oppimista ja kehitystä. Kouluissa hankitaan tavoitteellisesti elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä kehitetään tervettä itsetuntoa. Perusopetuksen aikana luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle. Yhdessä kotien kanssa tuetaan oppilaiden elämänhallintataitoja sekä omien vahvuuksien löytämistä. Vuorovaikutustaidot kehittyvät yhteisöllisessä toiminnassa. 36 Lapualla toimii 11 perusopetuksen alakoulua: Alanurmon koulu, Haapakosken koulu, Hellanmaan koulu, Kauhajärven koulu, Keskuskoulu, Liuhtarin koulu, Männikön koulu, Poutun koulu, Ritamäen koulu, Ruhan koulu ja Tiistenjoen koulu. Hautasen koulussa annetaan opetusta vuosiluokille 1-9. Esiopetusta järjestetään kaupungin päiväkodeissa ja kolmessa yksityisessä päiväkodissa sekä alakoulujen yhteydessä viidellä koululla: Hellanmaan, Kauhajärven, Keskuskoulun, Männikön ja Ritamäen kouluilla. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tuetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa erilaisin tukimuodoin ja joustavin rakentein. Erityistä tukea saavien opetus järjestetään pääosin Keskuskoululla ja Hautasen koululla. Erityistä tukea saavia opetetaan myös muun opetuksen yhteydessä tarvittavin tukijärjestelyin. Yhteistyö huoltajien kanssa pyritään rakentamaan luottamukselliseksi vuorovaikutussuhteeksi monipuolisten yhteistyön muotojen avulla. Tällaisia ovat mm. vanhempainillat ja -vartit, avointen ovien päivät, yhteiset tilaisuudet ja tiivis tiedonkulku koulun ja kodin välillä. Lasten iltapäivätoimintaa järjestetään kaupungin järjestämänä Hautasen koulussa erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Kaupunki tarjoaa tilat yksityiseen iltapäiväkerhotoimintaan. Palvelun kehittäminen Maakunnallinen ja kunnallinen opetussuunnitelma on otettu käyttöön 1.8.2016. Uudet opetussuunnitelmat, toimintatavat, oppimisympäristöt ja hallituksen kärkihankkeisiin lukeutuva digiloikka vaativat opettajien täydennyskoulutusta sekä panostusta resursseihin. Kehitetään edelleen oppilaskuntatoimintaa syventämään oppilaiden osallisuutta. Kehitetään viestintää eri medioissa lisäämään huoltajien ja kuntalaisten realistista tietoa opetukseen liittyvistä asioista. Samalla rakennetaan myönteistä kuvaa Lapuan koululaitoksesta osana kehittyvää kaupunkia. Kehitetään yhteisöllistä oppilashuoltoa. Talousarviovuosi 2017 - uuden opetussuunnitelman käyttöönotto opetushenkilöstön monipuolinen täydennyskoulutus oppimisympäristöjen, toimintatapojen ja opetusmenetelmien kehittäminen oppilashuollon käytänteiden ja monialaisen yhteistyön kehittäminen oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvä tarvekartoitus Tavoite Uuden opetussuunnitelman käyttöönotto Pedagoginen johtaminen Monialaisen oppilashuollon kehittäminen Toimenpiteet/tavoitetaso Opettajien täydennyskoulutus Tieto- ja viestintäteknisen osaamisen lisääminen Kulttuuriopetussuunnitelman toteuttaminen osana lukuvuoden työtä. Opettajien ammatillinen kehittymissuunnitelma Oppilashuollon arvioinnin suunnitelma Toteutuma 37 Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 - oppimisympäristöjen, toimintatapojen ja opetusmenetelmien kehittäminen edelleen uuden opetussuunnitelman mukaisesti opetushenkilöstön monipuolinen täydennyskoulutus koulujen peruskorjaukset ja uudisrakentaminen etenevät erillisten päätösten mukaisesti Yläkoulu Palvelukuvaus Yläkoulu antaa opetusta vuosiluokilla 7-9, jonka tavoitteena on oppilaan päättötodistus ja mahdollisuus siirtyä toisen asteen opintoihin sekä antaa oppilaalle elämässään tarvittavat tarpeelliset tiedot ja taidot. Opetuksessa ja kasvatuksessa edistetään sivistystä ja annetaan mahdollisuus itsensä kehittämiseen monipuolisesti. Oppilaille opetetaan vastuuntunnon merkitystä, omatoimisuutta ja vahvistetaan myönteisen minäkuvan syntymistä. Oppilaalle ja koko henkilökunnalle taataan ja turvataan turvallinen oppimisympäristö, johon kuuluu myös hyvä koulukuljetus. Koulu osallistuu aktiivisesti hankkeisiin, joissa oppilaille tarjotaan mielekkäitä oppimispolkuja yläkoulun aikana. Koulu kasvattaa nuoria hyvään sosiaaliseen kanssakäymiseen ja suvaitsevaisuuteen. Koulukiusaamiseen ja sen ilmiöiden ehkäisyyn puututaan aktiivisesti. Opintomenestyksen turvaamiseksi koulussa annetaan yleistä, tehostettua ja erityistä tukea. Osa-aikaista erityisopetusta antaa 2 kokoaikaista erityisopettajaa ja 4 kokoaikaista erityisluokanopettajaa. Oppilaanohjauksen kautta oppilaan omaa oppimisympäristöä ja käsitystä tulevasta työympäristöstä vahvistetaan. Koulun terveydenhuolto hoitaa säännölliset terveystarkastukset, opettaa terveitä elämäntapoja ja säännöllistä ruokailua yhteistyössä opetuksen ja ruokapalvelun kanssa. Ongelmatilanteissa toimitaan aktiivisesti kotien, koulupsykologin ja -kuraattorin, -lääkärin ym. tahojen kanssa. Koulu osallistuu valtakunnallisiin arviointi- ja vertailututkimuksiin, joiden kautta palvelua voidaan kehittää. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 1.8.2016 on otettu käyttöön perusopetuksen uusi opetussuunnitelma vuosiluokilla 1-6. Vuosiluokkien 7-9 osalta uudesta opetussuunnitelmasta on otettu käyttöön yleisen osan, oppilashuollon ja tukitoimien osuuksia. 1.8.2017 otetaan 7. luokkalaisten osalta käyttöön uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan. Opetussuunnitelmauudistuksen onnistunut käyttöönotto edellyttää henkilöstön koulutusta ja resursseja valmistelutyöhön kevätlukukauden 2017 aikana. Yläkoulu on mukana Liikkuva koulu -hankkeessa, jonka tavoitteena on aktiivisempi koulupäivä. Toimintaa tukevina toimenpiteinä on oppilaiden osallistaminen ja aiheen koulutus sekä kunnostetun piha-alueen ja lähiliikuntapaikkojen aktiivinen käyttö. Yläkoulun koulupäivien rakennetta tarkastellaan hyvinvointia kokonaisvaltaisesti tukevaan suuntaan. 38 Valinnaisuutta kehitetään palvelemaan tulevia uravalintoja ja harrastuneisuutta. Tarjotaan valinnaisaineita, joiden avulla oppilaat voivat vaikuttaa niin oman koulun kuin koko kaupungin toimintaympäristöön. Kiinteistön kuntoon liittyvien puutteiden korjaustoimenpiteiden toteuttaminen. Alueen opetustilojen kapasiteetin lisäämistä on tarkasteltava ja vaihtoehtoja kartoitettava lisääntyvän oppilasmäärän tarpeita vastaavaksi. Maahanmuuttajien ja monikulttuurisuuden huomioiminen koulussa tarjoamalla edellytykset maahanmuuttajien opiskelulle. Toiminnan kehittäminen ja organisoiminen tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Joustavan Perusopetuksen toiminta on vakiintunut ja sen kautta haetaan uusia käytännönläheisiä opetuskäytäntöjä koko yhteisön käytettäväksi. Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Koulussa on käytössä ajanmukainen opetusvälineistö kaikissa opetustiloissa. Käyttöön on otettu uusia sähköisiä opetusmateriaaleja ja oppilashallintajärjestelmä. Koulun kiinteistössä toteutetaan tarvittavia kunnostustoimenpiteitä, joilla voidaan taata terveellinen oppimis- ja työympäristö oppilaille ja henkilöstölle vuosiksi eteenpäin. Pitkän tähtäimen suunnitelmaa noudatetaan. Koulun kiinteää varustelua uusitaan tarpeiden mukaan. Uuden opetussuunnitelman täysimääräinen käyttöönotto tapahtuu 1.8.2019. Käyttöönotto vaatii resurssointia henkilöstön koulutukseen siirtymäaikana. Opetusryhmien koko pyritään pitämään tarkoituksenmukaisena. Koulun kerhotoimintaan tulee panostaa ja toiminnan saavutettavuutta pyritään edelleen kehittämään yhdessä Liikkuva koulu -hankkeen kanssa. Yläkoulu pyrkii vahvistamaan olemassa olevia ja luomaan uusia kansainvälisiä yhteyksiä. Tavoitteet Tavoite Turvata päättötodistuksen saannin kautta jokaiselle oppilaalle pääsy toisen asteen opintoihin. Koulukiusaamisen ehkäisy Kodin ja koulun yhteistyö. Vanhempien kasvatustyön tukeminen. Opetussuunnitelmauudistuksen täysimääräinen käyttöönotto 7. luokkien osalta. Aktiivinen arki. Toimenpiteet/tavoitetaso Laadukas opetus pätevällä ja määrältään riittävällä henkilöstöllä. Päättötodistus ja oppilaanohjaus sekä seuranta. Aktiivien ennaltaehkäisy kasvatuskeinoin ja puuttuminen. Aktiivinen yhteydenpito koteihin. Kotien osallistaminen. Kasvatuskeskustelujen käytäntö. Henkilöstön koulutus ja yhteinen valmistautuminen. Liikkuva koulu -hanke, kerhotoiminta ja koulupäivän kokonaisuuden rakentaminen. Toteutuma 39 Tunnusluvut Tp 2013 Ta 2014 Tuntikehys 1126 1131 yleisopetus 996 1001 luokkamuotoinen eo 72 63 yksilöllinen eo 58 67 Henkilökunta - opetushenkilöstö 48 48 - muu henkilökunta 10 12 *oma henkilöstö 45, yhteiset opettajat mukana 53 Ta 2015 1171,5 1018,5 82 68 Ta 2016 1180,5 1026,5 75 (100) 79 (54) Ta 2017 1167,75 1010,75 100 57 53 2 53 (45)* 2 53 (45)* 2 Lukiokoulutus Palvelukuvaus Lapuan lukio on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava ja jatko-opintoihin yliopistossa, korkeakoulussa, ammattikorkeakoulussa tai lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa valmentava toisen asteen oppilaitos. Lapuan lukion tehtävänä on tarjota laadukasta ja monipuolisesti painotettua lukiokoulutusta. Opetuksen järjestämisessä pyritään siihen, että opiskelijoiden kurssivalinnat toteutuisivat mahdollisimman laajasti. Opetushenkilöstön kanssa yhteistyössä päivittäisestä koulutyön sujumisesta pitävät huolen lukion opiskeluhuoltoryhmä ja opiskelijakunnan edustajana opiskelijakunnan hallitus. Lukiokoulutuksen kannalta keskeisiä sidosryhmiä ovat Lapuan yläkoulu, Sedu Lapua, Lapuan kansalaisopisto, Lapuan kaupungin pääkirjasto, Opinlakeus-verkosto ja EteläPohjanmaan Urheiluakatemia. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 - ollaan aktiivisesti mukana Lapuan lukion uudisrakennuksen suunnittelussa hankitaan investointisuunnitelmaan esitetyn mukaisesti opetusteknologiaa ja -välineitä osana uuden lukion suunnittelua kehitetään henkilökunnan ja opiskelijoiden TVT-valmiuksia arvioidaan ja kehitetään uuden opetussuunnitelman mukaista lukio-opetusta valmistaudutaan sähköiseen ylioppilastutkintoon ja toimeenpannaan sähköiset yokokeet Ylioppilastutkintolautakunnan aikataulun, ohjeiden ja määräysten mukaan toteutetaan opiskeluhuoltotyötä opiskeluhuoltosuunnitelman mukaisesti jatketaan yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa ja arvioidaan yhteistyön tuloksia kehitetään opiskelijakuntatoimintaa tavoitteena yhteisöllisyyden ja kouludemokratian lisääminen jatketaan lukion markkinointityötä jatketaan rehtorin ja henkilökunnan välisiä kehityskeskusteluita Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 - edetään Lapuan lukion uudisrakentamisessa suunnitteluvaiheesta toteuttamisvaiheeseen jatketaan opetusteknologia- ja välinehankintoja osana uuden lukion suunnittelua 40 - valmistaudutaan muuttamaan uuteen lukiokiinteistöön ja sopeuttamaan päivittäinen koulutyö uuden kiinteistön toimintaympäristön mukaiseksi kehitetään henkilökunnan ja opiskelijoiden TVT-valmiuksia arvioidaan ja kehitetään uuden opetussuunnitelman mukaista lukio-opetusta valmistaudutaan sähköiseen ylioppilastutkintoon ja toimeenpannaan sähköiset yokokeet Ylioppilastutkintolautakunnan aikataulun, ohjeiden ja määräysten mukaan arvioidaan opiskeluhuoltotyön toteuttamista ja tuloksia jatketaan sidosryhmäyhteistyötä ja etsitään uusia yhteistyökumppaneita ja -muotoja kehitetään ja arvioidaan opiskelijakuntatoimintaa arvioidaan lukiomarkkinoinnin onnistumista jatketaan rehtorin ja henkilökunnan välisiä kehityskeskusteluita - Tavoitteet Tavoite Suunnitellaan ja toteutetaan tiloiltaan ja varusteiltaan ajanmukainen lukiorakennus. 50 % lapualaisista peruskoulun 9. luokan oppilaista aloittaa toisen asteen opinnot Lapuan lukiossa syksyllä 2017. Toimenpiteet/tavoitetaso - osallistutaan aktiivisesti uuden lukiorakennuksen tilojen ja varusteiden suunnitteluun ja hankintaan Toteutuma - pidetään ysiluokkalaisille suunnattuja lukioinfoja yhteistyössä Lapuan yläkoulun kanssa - jatketaan lukiokoulutuksen yhteismarkkinointia Opinlakeuden lukioiden kanssa - lisätään lukion näkyvyyttä paikallisella tasolla esim. lehtijuttujen muodossa Tunnusluvut Opiskelijamäärä Tuntikehys - opetus - opinto-ohjaus - lukioresurssi - kerroinlisä yhteensä Tuntikehys/opiskelija Opetushenkilöstö - vakinaiset opettajat - tuntiopettajat Tp 2014 214 Tp 2015 212 335,08 11,42 50,74 33,86 431,10 2,01 24 327,92 11,62 50,44 34,05 424,03 2,00 24 19 5 Ta 2016 228 Ta 2017 260 334 9* 53 34 430 1,89 23 19 4 348 9* 58 35 450 1,73 23 19 4 (perusopetuksen opettajat, sivutoimiset tuntiopettajat) Muu henkilöstö 3+1 (osaaikainen) 3+1 (osaaikainen) 3+1 (osaaikainen) 3+1 (osaaikainen) *opinto-ohjauksen opetussuunnitelman mukaisten kurssien opetus sisältyy opetuksen tuntimäärään, osa opinto-ohjauksen ohjauksesta (= 1ku/ohjausryhmä) sisältyy lukioresurssiin Musiikkiopistopalvelut Palvelukuvaus Lapuan musiikkiopisto on taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista (L 21.8.1998/633) opetusta antava lakisääteinen oppilaitos. Toimintaa ohjaavan valtakunnallisen opetussuunnitelman keskeisenä tavoitteena on hyvän ja elinikäisen musiikkisuhteen luominen. Musiikkiopiston kohderyhmänä ovat ensisijaisesti lapset ja nuoret. Soitto- ja/tai lauluopinnot on hyvä ja kehittävä harrastus, joka ohjaa oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjännitteiseen työskentelyyn sekä 41 rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Opiskelu auttaa oppilasta löytämään musiikin avulla välineen ja väylän omalle itseilmaisulleen. Opiskelu antaa musiikkialasta kiinnostuneille oppilaille valmiudet hakeutua musiikkialan ammatilliseen tai korkea-asteen koulutukseen. Musiikkiopiston tehtävänä on myös paikallisen ja kansallisen musiikkikulttuurin säilyttäminen ja kehittäminen, vuorovaikutus ja yhteistyö muiden musiikin- ja taideopetusta antavien oppilaitosten ja tahojen kanssa sekä kansainvälisen yhteistyön edistäminen. Opetustarjontaan kuuluu musiikkileikkikoulutoiminta, soitinvalmennusopetus, eri instrumenttien soitonopetus, kamari- ja kansanmusiikin opetus, musiikin perusteiden opetus, pop-/jazzmusiikin opetus ja siihen liittyvä bänditoiminta. Soitinvalikoimaan kuuluvat jousisoittimet, puu- ja vaskipuhaltimet, piano, kitara, sähkökitara, sähköbasso, lyömäsoittimet, harmonikka ja yksinlaulu. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 - - - - - - musiikkiopisto on avoin, energinen, perinteistä mutta myös uudistumiskyvystä voimansa saava oppilaitos, jossa sekä oppilaat, heidän vanhempansa ja henkilökunta viihtyvät ja voivat hyvin jokaiselle oppilaalle opetussuunnitelman mukaisen soitinopetuksen opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen musiikkiopisto juhlistaa 50-vuotista taivaltaan musiikkikasvatuksen antajana ja paikallisen kulttuurielämän tärkeänä osana juhlan, tapahtumapäivän, historiikin ja konserttien muodossa musiikkiopisto toimii Suomen musiikkioppilaitosten liiton kevätpäivien isäntänä keväällä 2017 tuoden kaupunkiin n. 60 - 100 musiikkioppilaitosten rehtoria ja apulaisrehtoria arviointikäytäntöjen uudistamista kehitetään edelleen seuraten taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmatyön kehittymistä yhteistyö oman paikkakunnan eri toimijoiden ja lähialueiden musiikkiopistojen kanssa kouluyhteistyö: o kulttuuriopetussuunnitelman toteuttaminen resurssien mukaan o soitinvalmennusopetus alakouluilla o orkesteri-, kamarimusiikki- ja iltamusiikkikonserttien vierailut ja järjestäminen kouluille/-lla yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa: soitinesittelykonserttien järjestäminen päivähoidon lapsille yhteistyö lähialueen musiikkiopistojen ja samalla oman paikkakunnan taiteen perusopetustoimijoiden kanssa Laps Suomen -esityksen puitteissa huhtikuussa 2017 kanssa runsas ja monipuolinen konserttitoiminta ja musiikkitarjonta omalla paikkakunnalla henkilökunnan koulutuksen tuominen lähelle mm. osallistumalla Osaava V- ja VIhankkeen koulutuksiin valtakunnallisen musiikkielämän kehityksen seuraaminen 42 Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 - - - musiikkiopisto on avoin, energinen, perinteistä mutta myös uudistumiskyvystä voimansa saava oppilaitos, jossa sekä oppilaat, heidän vanhempansa ja henkilökunta viihtyvät ja voivat hyvin laadukkaan, monipuolisen ja korkeatasoisen opetuksen tarjoaminen lapualaisille lapsille ja nuorille monipuolisen orkesteri- ja yhtyetoiminnan ylläpitäminen opiston kokonaisvaltainen kehittäminen itsearviointi- ja työhyvinvointikyselyjen tulosten pohjalta valtakunnallisen Minä soitan harmonikkaa -kilpailun isäntäopistona toimiminen keväällä 2018 uusi taiteen perusopetuksen opetussuunnitelma otetaan käyttöön syksyllä 2018 ja sitä käytetään oman opetussuunnitelman luomisen pohjana yhteistyön ylläpitäminen ja kehittäminen kaupungin eri yksiköiden ja muiden toimijoiden kanssa konsertit, esiintymiset, yhteiset tapahtumat, soitinvalmennus/alakoulut monipuolinen yhteistyön jatkaminen ja kehittäminen lähialueen musiikkiopistojen kanssa mm. vuotuisen soitintapahtuman muodossa valtakunnallisen musiikkielämän kehityksen seuraaminen ja resurssit huomioiden kansainvälisen toiminnan elvyttäminen ja uusien yhteistyömuotojen kehittäminen ja ystävyyskaupunkien musiikkioppilaitosten kanssa (mahdollinen hankerahoituksen hakeminen ystävyyskaupunkien välillä tapahtuvaan musiikkitoimintaan) Tavoitteet Tavoite Lapuan kulttuuriopetussuunnitelman toteuttaminen suunnitellusti lukuvuonna 2016-17 ja 2017-18 Musiikkiopiston 50vuotisjuhlavuoden toteutus Toimenpiteet/tavoitetaso -1.luokan oppilaiden työpajojen sisällön luominen ja toteutus työpareittain - saatujen kokemusten perusteella toiminnan kehittäminen tulevia lukuvuosia ajatellen Toteutuma -historiikin kokoaminen ja julkaisu -koko perheen tapahtuman järjestäminen la 19.3.2017 - Suomen musiikkioppilaitosten liiton kevätpäivien isäntänä toimiminen 5.-7.4.2017 - oppilaiden sävellyskokoelman kokoaminen ja julkaiseminen - virallisen 50 v. juhlan järjestäminen su 19.11.2017 - konserttitarjonnassa huomioidaan sekä Suomen 100 v. juhla että musiikkiopiston 50+ v. juhla Tunnusluvut Talouden tunnusluvut Suuren valtionosuuden vuoksi toiminta on kaupungille edullista. Kulut yhteensä Toimintatuotot -maksutuotot -vuokratuotot (tilat) Valtionosuus Kaupungin osuus Tp 2014 729.378 77.459 73.759 3.700 474.800 177.119 Tp 2015 736.768 91.778 89.026 2.613 480.014 164.976 Ta 2016 757.534 84.394 80.394 4.000 480.014 193.126 Ta 2017 771.126 100.418*) 92.838 2.000 480.014**) *) 190.694 43 *) hinnat laskettu suunnitelluilla lukukausimaksujen ja soitinvuokrahintojen korotuksilla **) OKM:n talousarvioehdotuksessa vuodelle 2017 esitetään pientä korotusta taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaisen valtionavustuksen perusteena olevaan yksikköhintaan. OKM esittää opetustuntikohtaisen valtionavustuksen yksikköhinnaksi 77,52 euroa (aiemmin 76,16 €). Seuraavaksi asiaa käsittelee hallitus, joka valmistaa ja jättää esityksen eduskunnalle yleensä syyskuun aikana. Edellä mainittu yksikköhinnan nousu toisi Lapuan musiikkiopistolle maksettavaan valtionosuuteen korotusta 8.649 €. Lopullinen päätös asiasta tulee eduskuntakäsittelyn jälkeen. Annettava opetus perustuu 11.157 oppituntiin lukuvuodessa (n. 320 t/viikko). Em. tuntimäärä tulee käyttää valtionosuusperusteen säilyttämiseksi. Opetuksen tunnusluvut: Oppilaat Opetustunnit Oppilasmäärä Vars. oppilaat Musiikkileikkikoulu Solistiset tasosuoritukset Päättötodistukset Perustaso Mus.opistotaso 2014 11.291 2015 11.208 237 131 82 22 4 2016 2017 11.190 (arvio) 11.157 (arvio) 233 123 72 237 128 82 (arvio) 238 140 75 (arvio) 21 7 21 2 20 2 Taloudellisuustavoitteet Musiikkiopistoa johdetaan taloustavoitteet huomioiden, kuitenkaan valtionosuutta riskeeraamatta. Toimenpiteinä talouden tasapainoon mm. seuraavat: - lukukausimaksujen korotus 1.1.2017 alkaen - hankintojen minimointi mikäli enää mahdollista - henkilökunnan koulutuksen tuominen lähelle, maksuton koulutus Osaava-hankkeen kautta - tiloja vuokrataan ulkopuolisille ottaen huomioon oma käyttötarve - yhteiset opettajat lähialueen muiden musiikkiopistojen kanssa Kirjastopalvelut Kirjastolaissa (904/1998) säädetään yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalveluista sekä näiden palveluiden valtakunnallisesta ja alueellisesta edistämisestä. Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Lain mukaan kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Kirjasto on valtionosuusrahoitteinen peruspalvelu. 44 Palvelukuvaus Lapuan kaupunginkirjasto tuottaa ja ylläpitää kirjasto- ja tietopalveluja Lapuan ja ympäristökuntien asukkaille sekä yhteistyökumppaneilleen. Kirjastolla on kolme toimintayksikköä: pääkirjasto, kirjastoauto ja Tiistenjoen sivukirjasto. Kirjasto hoitaa lukion kirjastoa sekä ylläpitää siirtokirjakokoelmia Seppämestarin, Saarenpään, Myllytuvan palvelukodeissa sekä Hopearinteen vanhainkodissa. Siirtokirjakokoelmia toimitetaan pyydettäessä myös muille yhteisöille. Pääkirjasto on avoinna talviaikaan kuutena päivänä viikossa, yhteensä 42 tuntia. Kesäkuukausina (kesä-, heinä- ja elokuu) kirjasto on avoinna viitenä päivänä viikossa, yhteensä 38 tuntia. Infopisteen hoitaja pitää kirjaston lehtilukusalia avoinna kesäaikana lauantaisin ja sunnuntaisin. Pääkirjasto sijaitsee Kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa. Pääkirjastossa on käytössä kaksi lainaus/palautusautomaattia asiakkaiden omatoimista lainaus- ja palautustoimintaa varten. Kirjastoauto (vm. 2001) liikennöi kaupungin eri osissa, eri päivinä ja osin vuoroviikoittain. Kirjastoauton reitteihin sisältyvät, tavallisten pysäkkien ohella, kaikki alakoulut Tiistenjokea lukuun ottamatta ja osa päiväkodeista ja ryhmiksistä. Pysäkkejä on 70 kpl. Kirjaston kotipalvelua, joko iän tai sairauden takia, liikuntaesteisille asiakkaille, hoidetaan pääkirjastosta käsin. Tiistenjoen sivukirjasto on avoinna 7 tuntia yhtenä päivänä viikossa. Sivukirjasto sijaitsee Tiistenjoen alakoululla. Kirjasto tekee alueellista yhteistyötä Eepos-kirjastojen kanssa. Eepos-kirjastoja ovat kaikki Etelä-Pohjanmaan kirjastot, sekä Vetelin, Perhon ja Kaskisten kirjastot. Eeposkirjastoilla on yhteinen Aurora-kirjastojärjestelmä ja verkkokirjasto toiminnassa 6.2.2017 alkaen kaikkien alueen asukkaiden tiedonhakua ja omatoimisia lainaus- ja varaustoimintoja varten. Eepos-kirjastoilla on myös yhteinen aineiston kuljetusjärjestelmä. Asiakkaiden varaamaa ja palauttamaa aineistoa kuljetetaan kirjastojen välillä 1-2 kertaa viikossa. Lapuan kirjasto tekee yhteistyötä päiväkotien, peruskoulujen, lukion, kansalaisopiston ja muiden paikkakunnan oppilaitosten kanssa. Muita yhteistyötahoja ovat Lapuan kulttuuritoimi, nuorisotoimi sekä useat kaupungissa toimivat yhteisöt. Hankeyhteistyötä tehdään Eepos-kirjastojen kesken. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään virolaisen Rakveren kirjaston kanssa. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 - Kirjaston lainaus ja kävijämäärä pysyy ennallaan tai lisääntyy, osa lainauksesta tapahtuu lainausautomaateilla. Kirjastossa on laadukas, monipuolinen ja ajantasainen aineistokokoelma. Kirjastoaineiston hankinnassa pysytään opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuosituksen tasolla. Sähköisten aineistojen hankintaa lisätään ja verkkopalveluja monipuolistetaan edelleen. Eepos-kirjastot panostavat yhdessä e-kirjojen hankintaan. Kirjastoauton reittejä uudistetaan tarpeen ja kysynnän mukaan. Kirjasto toimii koulutuksen tukena kaikilla koulutusasteilla. Kirjastossa järjestetään kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetusta aikuisille, lapsille ja nuorille. 45 - Vanhusten kirjastopalvelut jatkuvat entisellä tasolla. Kirjastopalveluita markkinoidaan lapualaisille maahanmuuttajille ja muille erityisryhmille. Kirjasto toimii aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Kansainvälinen toiminta jatkuu. Lapuan kirjasto toimii aktiivisesti mukana Eepos-kirjastojen kirjastotietokannan menetelmien ja käyttötapojen kehittämisessä. Eepos-tietokanta toimii sujuvasti Suunnitelmavuodet 2018 - 2020 - Kirjaston lainaus- ja kävijämäärät lisääntyvät. Kirjaston aineiston hankinnassa pysytään opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuosituksen tasolla. Sähköisiä aineistoja ja palveluita tarjotaan asiakkaiden käyttöön. Uuden yhteisen kirjastoauton hankinnan valmistelu alkaa v. 2018 yhteistyössä Alajärven kaupunginkirjaston kanssa Uusi kirjastoauto valmistuu vuosien 2019 - 2020 vaihteessa. Kirjastoauton palveluita kehitetään, uuden auton ja sen uusien toimintojen myötä, entistä monipuolisemmiksi. Kansainvälistä toimintaa kehitetään Tavoitteet Tavoite Kirjastossa on laadukas, monipuolinen ja ajantasainen aineistokokoelma Kirjaston aineistonhankinta on vähintään OKM:n laatusuosituksen tasolla Kirjastossa on ajantasainen ja moderni kirjasto- ja tiedonhakujärjestelmä Kirjaston käyttö lisääntyy Toimenpiteet/tavoitetaso Alle 5 vuotta nuoremman aineiston määrä on vähintään 40 % kirjaston kokoelmasta ja poistot n. 8 % vuodessa, aineiston lainaus kasvaa. Kirjastoon hankitaan vähintään 300 kirjaa/1000 as, osa kirjoista hankitaan e-kirjoina ja yhdessä Eepos-kirjastojen kanssa, vähintään 100 kpl muuta aineistoa / 1000 as. vuodessa. Kirjasto kehittää yhdessä Eepos-kirjastojen kanssa yhteistä kirjastojärjestelmä Auroraa. Kirjastojen verkkoliittymä on Finna Lainaus- ja kävijätilastojen ja verkkokäyntien seuranta Toteutuma Tunnusluvut Lainat/as Käynnit/as Aineiston hankinta /kirjat/ laatusuositus 300 /1000 as Aineiston hankinta /muu aineisto/ laatusuositus 100 /1000 as Verkkokäynnit /as Lainaajat %/asukasluku Lainaus /kokoelma Taloudellisuus Toimintakulut € /as Taloudellisuus = Tp 2014 16,6 7,56 353 Tp 2015 17 8 365 Ta 2016 18 9 350 Ta 2017 18 9 360 57 56 100 100 5,6 38,3 1,7 1,3 43,27 1.6 38.5 1.6 1.3 40.8 6 38,5 2,0 1 43 2 38.5 2.0 1 43 henkilöstökulut /as+ aineistokulut/as käynnit/as + lainat/as Tot 2017 46 Kulttuuripalvelut Yleistä ”Tarkastuslautakunnan mielestä kulttuuripalvelut ovat laadukkaita ja ulospäin näkyviä sekä kaupungin vetovoimaisuutta lisääviä. Suurin haaste on kulttuuripalveluorganisaation tulevaisuus ja henkilöstötilanne seuraavien vuosien aikana”, (arviointikertomus 2014). Lähivuosina tapahtuva palvelurakenteen muutos tulee entisestään korostamaan kulttuuripalvelujen merkitystä kuntien vetovoimatekijänä. Ratkaisumallissa kulttuuriorganisaatiolla on oltava vähintään nykytasoiset resurssit ja johtamisjärjestelmä, joiden avulla se omalta osaltaan ylläpitää kaupungin kilpailuetua. Vanhan Paukun jatkuvalla kehittämisellä yhtenä ”POHJANMAAN HUIPPU” -kohteista vastataan matkustushaluisten ihmisten globaaliin tarpeeseen. Elinkeinojen kehittämissä edistetään luovien alojen yrittäjien ja turismiin suuntautuvien kauppaliikkeiden sijoittumista kulttuurikeskukseen. Avustamisen lähtökohtana yhteisöjen tukemisessa on vuonna 2017 SUOMI100-teema. Kulttuurikeskuksen kansainvälisyysvalmiuksia ylläpitämällä ja kuntalaisten osallistamisella kansainvälisyyteen eri keinoin, tuodaan yhteisön kehittämiseen uusia näkökulmia ja paikallisesti sovellettavia ideoita. Kaupungin keskustan viihtyvyyttä edistetään tapahtumien avulla yhdessä Lapuan yrittäjäjärjestön kanssa. Museokokoelmien varastoimiseen pyritään saamaan tilat. Palvelukuvaus Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (728/1992) ja museolaki (729/1992) sekä lakeihin liittyvät asetukset määrittävät kulttuuripalvelujen ja museotoiminnan järjestämistä paikallisella tasolla. Kaupungin kulttuuripalvelut jakaantuvat kulttuuritoimeen ja Lapuan kaupungin museot -yksikköön, jotka sijaitsevat Kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa. Kulttuuripalveluja ohjaa Lapuan kulttuuristrategia 2012 - 2020, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 30.1.2012. Kulttuuritoimi tarjoaa alansa yleisiä asiantuntijapalveluita, järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia itsenäisesti ja yhteistyökumppaneiden kanssa, sekä tukee taiteenharrastajia, ammattitaiteilijoita ja alansa yhdistystoimintaa. Perusopetuksen taide- ja taitoaineiden ja taiteen perusopetuksen tukeminen, luovien alojen yritystoiminnan ja hyvinvointipalveluiden edellytysten parantaminen, EU-hanke-toiminta sekä kansainvälinen toiminta pääasiassa kaupungin ystävyyskuntien kanssa ovat myös toiminnan keskiössä. Yhteistyötä ylläpidetään maakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Lapuan kaupungin museot muodostuu taidemuseosta ja kulttuurihistoriallisesta yksiköstä, jonka kokoelmista on muodostettu patruunatehtaan historiaa ja Lapuanliikettä sekä Pyhälahden valokuvaamoa esittelevät näyttelyt. Kotiseutuarkisto kerää yksityisluonteista arkistoaineistoa. Verkossa toimii Lapuan historiallinen tietokanta HELEMI. Lapuan kaupungin museot toimii museolain tavoitteiden mukaan Lapuan kaupungin alueella. Näyttelytoiminnassa harjoitetaan myös kansainvälistä toimintaa, erityisesti vuoden 2016 alussa perustetun kansainvälisen taiteilijaresidenssin avulla. 47 Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Hyvinvointi, osallisuus, yhteisöllisyys - Yhteisöjen SUOMI100 -tapahtumien tukeminen - SUOMI100-vuotta / Miesten tanssijuhlan valmistelu ja toteutus Lapualla heinäkuussa 2017. - Esiintymislavojen suunnittelu/käyttöönotto Pyhälahden aukiolle ja Vanhaan Paukkuun. Vanha Paukku, kulttuuriyrittäjyys, kansainvälisyys Vanhan Paukun toiminnallis-taloudellinen kehittäminen: - Ensisijaisesti matkailua palvelevien kauppaliikkeiden hankkiminen työkalutehtaaseen yhdessä elinkeinotoimen kanssa sekä kauppakäytävän PopUp-tilan kehittäminen. - Luovien alojen/taiteilijaresidenssin toiminnan vakiinnuttaminen lyijylankaosastossa. - Pohjanallilataamon laajentaminen Ämyrin käyttöön Kulttuuriyrittäjyyden/luovien alojen edistäminen - aloitetaan ystävyyskuntasuhteen valmistelu pohjoisirlantilaisen Bangorin kaupungin kanssa. - valmistellaan EU-hanketta/yhteistyön jatkamista Creative Spark, Co.Louth Irlanti ja Seacourt Print Workshop, Pohjois-Irlanti luovan alan organisaatioiden kanssa. - Leader-hankkeiden (Luovuudella lujemmaksi, Digiperintöhanke yms.) toteuttaminen ja uusien hakeminen. Matkailu, vetovoimaisuus, identiteetti - Vanhan Paukun tapahtumatuotannon (ohjelmistoperiodit) ja tilojen käytön / kokoustoiminnan kehittäminen myyntitoiminnan lisäämiseksi - Lapuan ystävyyskaupunkien/alueiden esiintuominen kulttuurikeskuksessa eri keinoin - Kulttuurikeskuksen saavutettavuuden hyödyntäminen (valaistus; opasteet; keskusta-Paukku-akseli) - Ison Prässin Ravintolan ulkoalueen puitteiden parantaminen - Asiamukaisten tilojen hankkiminen museokokoelmien varastoimiseen. Suunnitelmavuodet 2018 - 2020 - kehitetään ystävyyskuntatoimintaa verkostomaiseen suuntaan kv-hanke-toiminnan ylläpitämiseksi - lapualaisen innovaatiokeskittymän aikaansaamisen selvittäminen kulttuurikeskukseen, teemana kulttuuri ja energia. - hankerahoituksen aktiivista käyttöä EU:n uudella ohjelmakaudella 2014-2020 - kehitetään messu/iltatori-toimintaa Vanhassa Paukussa - tuetaan kylätoimintaa kylien välisen yhteistyön ja kansainvälisyyden näkökulmasta. Tavoitteet Tavoitteet Kulttuuripalveluorganisaation määrittely Toimenpiteet/tavoitetaso Nykyisen resurssitason ylläpito Toteuma Kaupunginhallinnon päätökset 48 Tunnusluvut Bud.loppusumma Menot euroa/as Kultt.hist.mus. käyntimäärä Taid.mus/Patr.gallerian käyntimäärä Tapahtumiin osallistuneet Vanhan Paukun esittelyt Kulttuuritoimintaan osallistuneet Menot euroa/kultt.toim. osallistuneet Tp 2014 328.455/87 % 22.28 5353 30302 48/17588 44/1105 59083 5,55 Tp 2015 359.120/98,8 24,55 4976 39172 50/11324 38/1489 57296 6,26 Ta 2016 364.000 24,68 6000 30000 50/10000 70/2000 55000 6,61 Ta 2017 290.214 19,84 5500 30000 50/10000 70/2000 55000 5,27 Kansalaisopistopalvelut Palvelukuvaus Kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka toteuttaa elinikäisen oppimisen periaatetta. Vapaan sivistystyön opintojen vaikuttavuuden arvioinneissa on todettu, että omaehtoinen opiskelu lisää osaamista, hyvinvointia ja innostusta jatkaa opiskelua sekä edistää aktiivista kansalaisuutta, vahvistavat hyvinvointia ja itsetuntoa yksilötasolla ja vähentävät sosiaali- ja terveysmenoja yhteiskunnan tasolla. Perustehtävä on tarjota lähipalveluna vapaan sivistystyön opintoja kaikenikäisille lapualaisille. Kurssitarjonnalla pyritään vastaamaan ajan haasteisiin ja ennakoimaan tulevaa. Koulutuspalvelujen kehittämiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Lapuan taidekoulu toimii kansalaisopiston alaisuudessa ja antaa taiteen perusopetusta yleisen oppimäärän mukaan kuvataiteessa, käsityössä ja teatteritaiteessa. Opistolla on vahva kokemus koulutuspalvelujen tuottajana ja se tarjoaa myös kursseja, luentoja ja koulutusta maksupalvelutoimintana kaupungin eri toimialoille, yrityksille ja yhteisöille. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 - tarjotaan kuntalaisille mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen tukemalla omaehtoista oppimista edistäviä opintoja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä opintoja - tuetaan opintosetelein mm. nuorten oppimisvaikeuksia kokevien aktiivisuutta, alhaisen pohjakoulutuksen omaavien osallistumista, työikäisen väestön jaksamista, maahanmuuttajien kotoutumista, senioriväestön toimintakykyä ja vireyttä lisääviä opintoja - mediapajahankkeessa kehitetään media- ja verkko-opetusta yhteistyössä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa - toteutetaan kestävän kehityksen ohjelmaa kansalaisopistossa - pyritään rekrytoimaan mahdollisimman päteviä tuntiopettajia opiston opettajiksi 49 Avustukset ja hankkeet Osallistutaan 100 askelta Suomen tulevaisuuteen hankkeeseen (KVS ja KoL) järjestämällä World cafe -kansalaiskeskustelutilaisuus Lapualla. (Hanke kuuluu itsenäisyyden juhlavuoden Suomi 100 -ohjelmaan.) Leader Mediapaja -hanke jatkuu vuonna 2017. Hankerahoitusta on saatu ELY-keskukselta yht. 87.000 euroa. Hankeen toteuttamisaika on v. 2015 - 2017. Opisto on mukana myös maakunnallisessa Osaava-hankkeessa, joka jatkuu kevään 2016 ja tarjoaa monipuolista täydennyskoulutusta opiston henkilöstölle. Kansalaisopisto osallistuu sivistyslautakunnan päätöksellä Etelä-Pohjanmaan vapaan sivistystyön konsortion toimintaan. Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 - valmistaudutaan sote-uudistuksen tuomaan kasvavaan vastuuseen kuntalaisten hyvinvoinnista kaupungin sivistystoimen alaisena yksikkönä - toimitaan aktiivisesti kaupungin moniammatillisessa Hyvinvointityöryhmässä - tavoitetaan uusia kansalaisryhmiä, joiden osallistuminen on aiemmin ollut vähäistä - kehitetään alueellista verkostoyhteistyötä muiden vapaan sivistystyön toimijoiden kanssa opistotoimintaan, avoimeen yliopisto-opetukseen ja taiteen perusopetukseen liittyen - osallistutaan taidekoulujen alueelliseen yhteistyöhön - taataan päätoimisen hallinto- ja opettajakunnan avulla laadukas opetus ja monipuolinen kurssitarjonta - toteutetaan CAF-itsearviointia kansalaisopistossa ja Virvatuli-itsearviointia taidekoulussa arviointisuunnitelmien mukaan - uudistetaan Lapuan taidekoulun taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmat valtakunnallisten uusien opetussuunnitelmien pohjalta ja pyritään saamaan tanssitaiteen opetus osaksi Taidekoulun toimintaa - aktiivinen rahoituksen haku ja osallistuminen hankkeisiin, jotka tukevat opiston perustoimintoja Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Opiston kurssitarjonta pystyy vastaamaan kysyntään Asiakaspalaute kyselyn toteuttaminen ja tulosten arviointi ja niistä tiedottaminen Kehitetään media- ja verkkoopetusta yhteistyössä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa Toimenpiteet/tavoitetaso Opiskelijamäärä pysyy n. 20 %:ssa Lapuan väestöstä Taidekoulun opiskelijamäärä on n. 250 opiskelijaa/ lukuvuosi Asiakaspalautteen kerääminen - sähköinen palautelomake, johon vastaa 10 % opiskelijamäärästä Mediapajahankkeen jatkohakemuksen tekeminen Toteutuma 50 Tunnusluvut Toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate Valtionosuus (netto) Kurssimaksut Opetustuntimäärä Opiskelijamäärä Osallistujamäärä Toimintatulo/oppitunti Menot/tunti brutto Ylläpitäjän maksuosuus/tunti Valtionosuustunnit Kurssimäärä/lukuvuosi Päätoiminen henkilöstö Tuntiopettajat ja luennoitsijat TP 2014 165 738 687 017 521 279 401 208 126 725 9 719 2 782 5 744 17,05 70,69 12,35 8 954 254 6 99 TP 2015 195 541 725 483 529 942 380 539 140 456 10 257 2 791 5 962 19,06 70,73 14,57 8 404 268 6,8 105 TA 2016 161 300 787 886 626 586 380 358 125 000 9 900 2 900 5 900 16,29 79,58 24,87 8 400 250 6,8 100 TA 2017 174 200 766 773 592 573 381 311 135 000 9 300 2 800 5 800 18,73 82,45 22,71 8 002 260 6,8 100 Tot 2017 Liikuntapalvelut Palvelukuvaus Lapuan kaupungin liikuntatoimen tehtävänä on tarjota lapualaisille mahdollisuus harrastaa liikuntaa läpi elämän kaaren. Kaupunki hoitaa ja huolehtii, että sisä- ja ulkoliikuntapaikat ovat kunnossa. Näin turvataan asukkaiden mahdollisuus liikuntaan ja auttamaan terveyden ylläpitämiseen. Liikuntatoimen tulee olla tiiviissä yhteistyössä kolmannen sektorin ja eri sidosryhmien kanssa. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Liikuntatoimen palveluiden tulee tähdätä lapualaisten hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseen. Kolmannen sektorin tukeminen on tärkeä osa-alue, jossa useat sadat vapaaehtoiset vetäjät kannustavat lapualaisia liikkumaan. Liikuntatoimen tehtävänä on luoda edellytykset liikuntapaikkojen hyvälle hoidolle. Suuret tapahtumat ovat erinomainen paikka olla esillä ja markkinoida Lapuaa hyvänä liikuntakaupunkina. Talousarvion pienen liikkumavaran takia tulee miettiä uusia toimintatapoja ja keinoja nykyisten liikuntamäärien ylläpitämiseen tai lisäämiseen. Rakenteiden uusiminen ja toimintojen kehittäminen ovat vuoden 2017 painopistealueita. Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Liikuntapoliittisen ohjelman tekeminen. Pitkällä aikajänteellä tapahtuneet muutokset ovat vieneet liikuntapalvelujen kehittämisen uudelle tasolle. Asukkaiden vaatimustaso on noussut. Kaupunkien on mietittävä palvelutuotantoa uudesta näkökulmasta. Sote-uudistuksen myötä varmaan liikuntapalvelujen tuottaminen tulee tarkasteluun laajempana kokonaisuutena tulevina vuosina. 51 Tavoitteet Tavoite Kävijämäärät nousuun - Urhelutalo - Uimahalli - Patruuna-Areena - ulkoliikuntapaikat Toimenpiteet/tavoitetaso Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Markkinointi, matalan kynnyksen liikuntamuodot käyttöön, kävijämäärien tilastointi Liikuntaohjelma, joka tukee ennaltaehkäisevien toimintojen toteuttamista terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi Toteutuma Tunnusluvut Näillä tunnusluvuilla pyritään vaikuttamaan siihen, että pysytään valtuustoon nähden sitovassa tavoitteessa. Menot € Tulot € Uimahallin kävijät / kpl Tapahtumat / kpl 2015 895.000 476.540 66.022 550 2016 800.000 445.000 66.000 570 2017 800.000 445.000 66.000 578 2018 800.000 445.000 66.000 600 2019 800.000 445.000 66.000 600 Nuorisopalvelut Palvelukuvaus Nuorisolain (1.3.2006) tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorisolaki on kunnallisen nuorisotyön ja nuorisopolitiikan toiminnallinen perusta, nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Nuorisolakiin lisättiin 2011 säännökset paikallisten viranomaisten monialaisesta yhteistyöverkostosta sekä etsivästä nuorisotyöstä ja siihen liittyvästä tietojen luovuttamisesta. Tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset palvelut. Samalla tehostettaan nuorille tarjottavaa varhaista tukea mm. koulutukseen ja työelämään pääsyn edistämiseksi. Nuorisolain mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. 1.12.2015 astui voimaan Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015). Ehkäisevällä päihdetyöllä tarkoitetaan toimintaa, jolla vähennetään päihteiden käyttöä ja päihteiden käytöstä aiheutuvia terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja. 52 Uuden lain mukaan, kunta huolehtii ehkäisevän päihdetyön tarpeen mukaisesta organisoinnista alueellaan ja nimeää ehkäisevän päihdetyön tehtävistä vastaavan toimielimen. Kunnan tulee ehkäisevän päihdetyön yhteydessä edistää asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia päihteiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi viranomaisyhteistyöllä, viranomaisille annettavilla lausunnoilla sekä kunnan omilla toimilla. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Nuorisopalvelujen talousarvio on tehty annettujen ohjeiden mukaan ja sillä tavalla, että olemassa olevat palvelut voidaan pitää. Nuorisotalotyö ja leirityö ovat ennaltaehkäisevää perusnuorisotyötä, jotka halutaan taata jatkuvasta resurssien pienenemisestä huolimatta. Koulutyö jatkuu ja sitä mahdollisuuksien mukaan lisätään. JIBBO seutukunnallinen nuorisotiedotuspistetoimintaan pyritään saamaan valtionavustusta ja näin taata hankkeen toiminta jatkossa. Etsivän nuorisotyön hanke jatkuu saaduilla päätöksillä huhtikuun 2017 loppuun saakka. Rahoitusta haetaan myös seuraavalle vuodelle. Toimintavuoden aikana huomioidaan Suomi 100 vuotta, nuorille suunnattujen tapahtumien muodossa. Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Tavoitteet Tavoite Nuorten osallisuuden lisääminen ja sosiaalinen vahvistaminen Toimenpiteet/tavoitetaso Nuorisotalotyö, tapahtumat, nuorisovaltuustotoiminta, tietoiskut ja -illat, kansainvälisyystapahtumat, etsivä nuorisotyö Toteutuma Tunnusluvut Tp 2013 Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut 93 433 221 107 40 004 16 824 31 037 5 082 330 Liikennepuiston kävijät/pv, yhteensä Lastenleirit leiriläiset Hirvijärven leiritalon käyttöpäivät Nuorisotalon käyttäjät muu kuin oma toiminta Avoin nuorisotoiminta kävijämäärä/ aukiolopäivä Tp 2014 77 453 209 439 32 856 17 741 17 864 6 187 868 Tot 2013 43,8 2443 157 85 ~ 478 ~ 30 Tp 2015 115643 205882 57337 14627 24534 6019 1278 Tot 2014 44,9 2808 151 96 539 33,9 Ta 2016 72 500 243 875 39 500 19 500 19 000 6 000 2 000 Tot 2015 49,8 2839 136 99 591 40,5 TA esitys 2017 72500 186900 39 500 19500 19000 6000 2000 Tot 2016 42,8 2230 170 arv. 85 arv. 500 arv. 35 tavoite 2017 40 2800 150 90 500 35 53 Perusturvakeskus Perusturvalautakunta 54 TALOUSARVIO TA 2016 TA 2017 PERUSTURVALAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 5 253 000 TOIMINTATUOTOT -30 938 900 TOIMINTAKULUT -25 618 900 TOIMINTAKATE 4 679 400 -29 975 800 -25 296 400 ERIKOISSAIRAANHOITO TOIMINTATUOTOT -18 270 000 TOIMINTAKULUT -18 270 000 TOIMINTAKATE -18 070 000 -18 070 000 PERUSTURVALAUTAKUNTA YHTEENSÄ 5 253 000 TOIMINTATUOTOT -49 208 900 TOIMINTAKULUT -43 955 900 TOIMINTAKATE 4 679 400 -48 045 800 -43 366 400 55 Perusturvakeskus Perusturvakeskuksen tehtävänä on turvata kaupungin asukkaille heidän tarpeita vastaavat laadukkaat sosiaalitoimen ja terveydenhuollon peruspalvelut. Palvelujen tuottaminen tapahtuu pääosin kaupungin omana toimintana sekä ostopalveluna muilta kunnallisilta organisaatioilta. Kunnallista palvelutuotantoa täydennetään ostopalveluna yrityksiltä sekä yhteisöiltä, lisäksi muutamissa palveluissa on käytössä palveluseteli. Erityisesti kiinnitetään huomiota vapaaehtoistyötä tekeviin järjestöihin sekä niiden toimintaan kunnallisen palvelutuotannon täydentäjänä. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Talousarvion laadintaohjeissa hallintokunnille on asetettu talousraami, jonka mukaan toimintakate tulee olla enintään vuoden 2016 talousarvion tasolla huomioiden mm. järjestelmämuutokset. Sosiaalipalveluissa palvelutarpeen laajentuminen aiheuttaa kustannuspaineita, joita ei pystytä kattamaan muita menojen vähentämällä. Samoin terveyspalveluissa lisähenkilöstötarve aiheuttaa sen, että menot kasvavat. Vuoden 2016 talousarviossa karsintaa suoritettiin henkilöstömenoista siten, että useita virkoja/toimia jätettiin joko osittain tai kokonaan täyttämättä ja myös sijaismäärärahoista karsittiin. Nyt vuoden 2017 talousarvio sisältää määrärahat osaan vuonna 2016 täyttämättä oleviin virkoihin/toimiin, joten tämä näkyy talousarviossa menojen kasvuna. Tehdyt henkilöstösäästöt väistämättä ovat näkyneet myös palvelutuotannossa ja -tasossa. Valmistauduttaessa sote-uudistukseen on katsottu, ettei oman palvelutuotannon ja -tason alasajo tässä vaiheessa ole järkevää. Yleisesti ottaen Lapuan perusturvan kustannukset ovat olleet maan ja maakunnan keskimääräisiä kustannuksia alemmat. Vuonna 2014 sosiaali- ja terveyspalvelujen nettomenot asukasta kohti olivat Lapualla 3 036 €, Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin 3 469 € ja Manner-Suomessa 3 269 €. Talousarviossa perusturvan toimintamenot oman toiminnan osalta ovat 30,0 milj. €. Vuoden 2016 talousarvioon verrattuna toimintamenot ovat 1,0 milj. € alemmat, prosenteissa muutos on -3,1 %. Toimintamenojen vertaaminen suoraan edellisen vuoden talousarvioon antaa kuitenkin virheellisen kuvan, koska perustoimeentulotuen menot pääosin poistuvat perusturvan talousarviosta. Samoin toimintatuotoista poistuu vastaava valtionosuus perustoimeentulotukimenoihin. Toimintatuotot ovat talousarviossa 4,7 milj. € ja ne ovat 0,6 milj. € alemmat kuin vuonna 2016 johtuen edellä mainitusta valtionosuuden poistumisesta. Erikoissairaanhoidon menoihin on varattu 18,3 milj. €, joka on samalla tasolla kuin vuoden 2016 talousarvio. Toimintakate koko perusturvan osalta on -43,6 milj. €, se on 0,4 milj. € edellisvuotta alempi ja muutosprosentti on -0,9 %. Kaupunginhallituksen ohjeiden mukaan talousarvioraami lasketaan toimintakatteelle siten, että toimintakate on vuoden 2016 tasolla huomioiden järjestelmämuutokset sekä lomarahaleikkaukset. Perusturvan osalta toimintakatteessa on huomioitu Kelalle siirtyvän perustoimeentulotuen nettovaikutus sekä lomarahaleikkaukset, näin laskettuna toimintakatteen talousarvioraami on oman toiminnan osalta 25,1 milj. €. Erikoissairaanhoidon 56 toimintakate on 18,3 milj. €, joten perusturvan toimintakatteen talousarvioraami on yhteensä 43,3 milj. €. Talousarviossa toimintakate on 221 500 € talousarvioraamia suurempi eli vuoden 2016 talousarvioon verrattuna toimintakate alenee oman toiminnan osalta 1,5 % ja koko toiminnan osalta 0,9 %. Suurimmat toiminnalliset muutokset vuosina 2017 - 2019 Sote-uudistus Sote- ja maakuntauudistus on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta. Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle. Hallituksen esityksen tarkoituksena on perustaa uudet maakunnat 1.7.2017 alkaen ja säätää niiden hallinnosta ja taloudesta. Lisäksi tarkoituksena on siirtää sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu kunnilta maakunnille 1.1.2019 sekä säätää maakuntien rahoituksesta, rahoituksen keräämisen veroperusteista, uudesta kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta ja omaisuusjärjestelyistä. Sote- ja maakuntauudistuksen tarkoituksena on nykyaikaistaa palveluja ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Uudistuksella luodaan edellytykset Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden mallille. Kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhden vahvan johdon eli maakunnan alaisuuteen. Uusissa maakunnissa otetaan käyttöön tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat, jotta palvelut voitaisiin tuottaa vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti, Palvelut integroidaan asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeiden mukaisesti. Tavoitteena on pienentää eroja ihmisten hyvinvoinnissa ja taittaa kustannusten kasvua. Etelä-Pohjanmaalla SOTE on vuoden 2015 lopulla käynnistetty kuntien yhteinen projekti, jolla valmistaudutaan tuleviin muutoksiin sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksiin. Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluissa painopistealueena on edelleen lastensuojelun kehittäminen, sijaishuollon määrällinen väheneminen sekä ennaltaehkäisevän työn tavoitteellinen lisääminen. Sijoitusten osalta tavoitteena on painopisteen siirtäminen perhesijoituksiin. Näillä toimenpiteillä samalla pyritään pitkällä tähtäimellä kustannusten hillintään. Vuonna 2016 aloitettu perhetyön kehittämisohjelma jatkuu talousarviovuonna. Perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyy Kelalle vuoden 2017 alusta, kaupungille jää täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen. Vapautuvaa henkilöstöresurssia ei pystytä täysimääräisesti vähentämään, koska sosiaalihuoltolaki edellyttää tehtävän mm. palvelutarpeen kartoituksia sekä asiakassuunnitelmia, joihin ei ole pystytty panostamaan. Vanhustyö Ikäihmisten palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi keskitetään asiakasohjausyksikköön Hopearinteeseen. Asiakasohjausyksikköön perustetaan nimikemuutoksella toinenkin palveluohjaajan virka. 57 Kuntouttavan lyhytaikaishoidon kysynnän kasvun vuoksi tavoitteena on muuttaa Hopearinteen Matintuvan tehostetun palveluasumisen paikkoja kuntouttavan lyhytaikaishoidon paikoiksi. Terveydenhuolto Akuutti- ja kuntoutusosasto on aloittanut toiminnan kahdessa kerroksessa syksyllä 2016. Nykyisellä henkilökunnalla toiminnan järjestäminen ja turvallinen hoito kahdessa kerroksessa on todettu vaikeaksi, samoin kuntoutusta ei voida asianmukaisesti toteuttaa, joten talousarvioon sisältyy kahden sairaanhoitajan ja yhden lähihoitajan toimen perustaminen akuutti- ja kuntoutusosastolle. Talousarviovuonna tai suunnitelmavuosina on terveyspuolella tarkoitus kehittää asiakasohjausta perustamalla vapautuvasta toimesta ohjaajan toimi (ns. case manager), joka ohjaa asiakkaita palveluketjun tarkoituksenmukaisessa käytössä. Sosiaalipalvelut Yleistä sosiaalipalveluista Sosiaalihuoltolaissa säädetään kunnalle velvollisuus huolehtia yleisten sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Lakisääteisiä palveluja ovat sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelu, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito, omaishoidon tuki, lasten ja nuorten huolto, päihdehuolto, kehitysvammaisten erityishuolto, vammaisuuden perusteella järjestettävät palvelut ja tukitoimet sekä kuntouttava työtoiminta. Kiireellisesti tarvittavat lakisääteiset sosiaalipalvelut on järjestettävä niinä vuorokauden aikoina kuin niitä tarvitaan. Sosiaalityö, lasten ja perheiden palvelut ja aikuissosiaalityö Palvelukuvaus Lasten ja perheiden palveluissa järjestetään pääsääntöisesti lakisääteisiä sosiaalihuollon ja sosiaaliturvan palveluja kuten lastensuojelu, päihdehuolto, vammaishuolto, toimeentulotuki sekä aikuissosiaalityön palvelut nuorille ja aikuisille sisältäen mm. kuntouttavan työtoiminnan. Sosiaalityöllä tarkoitetaan ohjausta ja neuvontaa sekä erilaisten sosiaalisten pulmatilanteiden selvittämistä ja ennaltaehkäisyä taloudellisten tai muiden tukitoimien avulla. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Uuden sosiaalihuoltolain tarkoituksena on lisätä matalan kynnyksen palveluja lapsille ja nuorille sekä taata tuen tarpeessa oleville mahdollisimman tehokas lyhytaikainen tuki. Lisäksi sosiaalihuollon asiakkailla on muun muassa oikeus saada arvio palvelutarpeestaan ja asiakkaalle nimetään omatyöntekijä tarpeen niin vaatiessa. Sosiaalihuoltolain hengen mukaisesti tukiperheiden määrää pyritään vielä kasvattamaan ja näin turvaamaan tukiperheiden määrän pysyminen tasolla, mikä vastaa kysyntää. Vuosittain toteutetaan tukiperhe- ja tukihenkilökurssi uusien tukiperheiden tai -henkilöiden rekrytoimiseksi yhteistyössä kansalaisopiston kanssa. Tukiperheiden määrää kasvattamalla pystytään auttamaan ja tukemaan perheitä ennaltaehkäisevästi riittävän ajoissa. 58 Perhekeskustoiminnan suunnittelu aloitettiin vuoden 2015 aikana. Perhekeskus on palveluverkosto ja perheiden kohtaamispaikka, missä erityisesti korostuu ennaltaehkäisevän työn rooli. Perhekeskuksen tavoitteena on yhdistää ammattilaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden osaamista ja asiantuntemusta. Siihen kootaan äitiys- ja lastenneuvolan, varhaiskasvatuksen, perhetyön ja perheneuvolan palvelut sekä mielenterveyspuolen ammattilaisia. Yhteistyö ja säännölliset kokoontumiset on aloitettu nykyisten toimijoiden kanssa vuoden 2016 aikana. Syksyllä 2015 käynnistyneen MLL:n lastenhoitotoiminnan vakiinnuttaminen Lapualle on tärkeä lisäresurssi ennaltaehkäisevään työhön. Toiminnan tavoitteena on vastata tilapäiseen ja ennaltaehkäisevään lastenhoitotarpeeseen, ennaltaehkäistä perheiden väsymistä ja tukea perheiden jaksamista, tarjota kaivattua tukiverkostoa paikkakunnalta ja tarjota täydennettyä lastenhoitoapua kunnallisen päivähoidon rinnalle. Talousarviovuoden aikana tavoitteena on saada ammatillisen pätevyyden omaava henkilöstö ja turvata henkilöstön pysyvyys tulevina vuosina. Työntekijöille järjestetään tarpeenmukainen lisäkoulutus, työnohjaus ja kehityskeskustelut. Sosiaalityössä tapahtuviin muutostarpeisiin vastaamiseksi järjestetään sosiaalipalveluissa yksiköittäin 1-2 kertaa vuodessa kehittämispäiviä työn ja työskentelytapojen kehittämiseksi. Asiakastyössä tuetaan asiakkaiden itsenäistä selviytymistä lisäämällä suunnitelmallista työotetta sekä panostamalla asiakassuunnitelmien laadintaan ja päivittämiseen. Kansa-kouluhankkeen (aj. 1.8.2015 - 30.6.2018) tavoitteena on kehittää sosiaalihuollon tiedonhallintaa, asiakirjojen tietosisältöjä, niiden laadintaa ja käsittelyä asiakirjalain asetusten mukaisiksi. Sosiaalityössä painopisteenä on dokumentoinnin kehittäminen, yhdenmukainen ja ajantasainen dokumentointi sekä asiakkaan osallisuuden lisääminen. Lapsi- ja perhepalvelut Lapsi- ja perhepalveluita uudistetaan valtakunnallisella muutosohjelmalla. Tavoitteena ovat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. Lapsen etu ja vanhemmuuden tuki ovat ensisijaisia. Peruspalveluja vahvistetaan ja siirretään painopistettä ehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen. Näillä keinoin voidaan vähentää lasten huostaanottoja ja laitoshoitoa sekä hillitä kustannusten nousua. Lasten- ja perheiden palveluissa työskentelee kolme sosiaalityöntekijää, jotka kaikki tekevät myös lastensuojelutyötä. Lasten- ja perheiden palveluissa painopiste on edelleen lastensuojelutyössä. Sosiaalihuoltolain mukaisten muutosten myötä tavoitteena on saada lähivuosien aikana korjaavan työn eli lastensuojelun tarve taittumaan ja työn painopiste siirtymään sosiaalihuoltolain mukaiseen asiakastyöhön. Perhetyö Perhetyön tiimi muodostuu vastaavasta perheohjaajasta, viidestä perheohjaajasta, kahdesta perhetyöntekijästä ja psykiatrisesta sairaanhoitajasta (1.9.2016 alkaen). Tämän lisäksi lapsiperheiden kotipalvelussa työskentelee kaksi perhetyöntekijää määräaikaisena vuoden 2016 loppuun saakka ja tarkoituksena on palkata määräaikaisia perhetyöntekijöitä vuoden 2017 aikana perhekeskustoimintaan myönnetyillä varoilla. Lisävahvuutena perhetyön tiimissä on perhetyöntekijöiden sijaismäärärahoilla oppisopimuskoulutuksessa oleva lähihoitaja-opiskelija, joka tarvittaessa toimii varahenkilönä. Lakisääteisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn jatkuvuuden turvaamiseksi lapsiperheiden kotipalvelulle tarvitaan jatkuvuutta. 59 Perhetyön henkilöstömäärään ja kehittämiseen on panostettu kahden edellisen talousarviovuoden aikana merkittävästi. Keväällä 2016 perhetyössä aloitti neljä uutta perheohjaajaa. Edellisen talousarviovuoden aikana on käynnistynyt perhetyön kehittämisohjelma, mikä jatkuu MES-koulutuksen myötä vielä talousarviovuoden aikana. Kehittämisohjelman tarkoituksena on kehittää Lapualle oma perhetyön mallinnus, jossa paneudutaan prosessuaaliseen työotteeseen, dokumentointiin, tehokkaaseen työajan käyttöön, työntekijän perehdytykseen ja vastaavan perheohjaajan kouluttamiseen. Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua, johon lapsiperheillä on subjektiivinen oikeus. Lapsiperheillä on oikeus saada kunnalta apua omaan arkeen ilman lastensuojelun asiakkuutta. Toiminnan tavoitteena on tukea perhettä arjessa selviytymisessä ennaltaehkäisevässä mielessä. Kotipalvelu on tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden ja arjessa selviytymisen tukemista. Kotipalvelu on tarkoitettu lapsiperheille, jotka kokevat voimavaransa riittämättömäksi ja tarvitsevat lyhytaikaista tukea arjessa selviytymiseen. Perhetyö on sosiaalihuoltolain mukaista palvelua, mikä ei vaadi lastensuojelun asiakkuutta. Perhetyön keinoin pyritään tukemaan asiakkaan ja hänen perheensä hyvinvointia vahvistamalla perheen voimavaroja ja vuorovaikutusta, erityisesti perheen omatoimista selviytymistä. Perhetyötä voidaan antaa ennaltaehkäisevänä palveluna lapsi- ja perhepalveluissa tai tehostettuna perhetyönä lastensuojeluperheille. Lastensuojelun perhetyö on tehostettua perhetyötä, jolla tarkoitetaan lastensuojelullista, suunnitelmallista ja tavoitteellista perheen tilanteen selvittelyä ja yhdessä sovittuihin muutoksiin tukemista. Sosiaalihuoltolain mukainen tehostettu perhetyö tukee lastensuojelun asiakasperheitä, jotka tarvitsevat erityistä tukea haasteellisen tilanteensa vuoksi. Perheohjauksen keinoin panostetaan vanhemmuuden ohjaamiseen ja tukemiseen ja perhetyön keinoin konkreettiseen tukeen arjen pyörittämisessä. Tehostettua perhetyö voidaan tarjota perheen kriisitilanteessa intensiivisenä tukena. Tehostetun perhetyön avulla voidaan välttyä sijoituksilta. Kiireellisestä sijoituksesta kotiutuvaa lasta ja hänen perhettään voidaan tukea tehostetun perhetyön avulla. Tarvittaessa perhetyötä tehdään myös viikonloppuisin ja iltaisin. Aikuissosiaalityö ja kuntouttava työtoiminta Aikuissosiaalityössä työskentelee kaksi sosiaalityöntekijää, joista toinen vastaa päihde- ja mielenterveysasioista ja toinen vammaispalveluista sekä kaksi sosiaaliohjaajaa, jotka ovat keskittyneet työttömien aktivointityöhön ja TYP-toimintaan sekä vammaispalveluihin, kaikkien työnkuvaan on kuulunut toimeentulotukityötä. Vuonna 2016 perustettiin kolmas sosiaaliohjaajan virka erityisesti toimeentulotukityöhön, tällä viralla on täyttölupa vuoden 2016 loppuun saakka. Lisäksi kaupungille on palkattu kolmen vuoden määräaikaisella työsopimuksella työvalmentaja, jonka määräaikainen työsopimus päättyy 31.5.2017. Osku-hanke eli Osallisuutta kuntoutuksesta on käynnistynyt Kuussoten, Järvi-Pohjanmaan ja Lapuan yhteishankkeena, ajalla 1.11.2015 - 31.12.2017. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa ja tukea heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työ- ja toimintakykyisyyttä sekä yhteiskunnallista osallisuutta mm. ryhmätoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen keinoin. Talousarviovuoden alusta perustoimeentulotuki on siirtymässä Kelaan. Käytännössä toimeentulotuen siirtyminen Kelaan ei täysimääräisesti vapauta työntekijäresurssia, koska Kelan puolelta tulee toimimisvelvoite sosiaalityön suhteen (mm. palvelutarpeen kartoitukset, asiakassuunnitelmat ja tarve asiakastapaamisille) sekä täydentävän ja 60 ehkäisevän toimeentulotuen päätökset täytyy edelleen tehdä sosiaalitoimessa. Kelan arvio kuntaan jäävästä toimeentulotukityöstä on noin 50 %. Kuntouttavan työtoiminnan kehittämistavoitteena on laatia selkeä toimintamalli, aloittaa ryhmämuotoinen työtoiminta sekä tehostaa kaupungin omana toimintana sekä järjestöjen ja yhdistysten parissa järjestettävää työtoimintaa. Osku-hankkeen myötä on vuoden 2016 alusta alkaen pyöritetty kaupungin omana toimintana kahta eri ryhmätoimintaa. Tavoitteena on panostaa sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliseen kuntoutukseen talousarviovuoden aikana. Talousarviovuodelle riittävän henkilöstömäärän turvaaminen aikuissosiaalityöhön on ensisijaisen tärkeää lakisääteisen toiminnan turvaamiseksi sekä suunnitelmallisen ja tavoitteellisen työn mahdollistamiselle. Siksi on tärkeää, että kahden sosiaalityöntekijän lisäksi kolmen sosiaaliohjaajan virat voidaan pitää täytettynä. Määräaikaisen työvalmentajan työsuhteen päättyessä kuntouttavan työtoiminnan tehtävät keskitetään sosiaaliohjaajille. Sosiaaliohjaajien tehtäviin kuuluvat jatkossa mm. aktivointityö ja TYP-toiminta, jalkautuva päihdetyö, vammaispalvelut, kuntouttava työtoiminta sekä ennaltaehkäisevän sekä harkinnanvaraisen toimeentulotuen tehtävät. Työvoimapalvelut Vuoden 2015 alusta alkaen työmarkkinatuki on rahoitettu puoliksi valtion ja kunnan kesken, kun henkilö on saanut työttömyytensä perusteella työmarkkinatukea yhteensä 300 päivää. Työttömyyden saavuttaessa tuhannen päivän rajan, vastaa kunta 70 %:lla ja valtio 30 %:lla työttömän työnhakijan työmarkkinatuen rahoituksesta. Tämän seurauksena jaetun työmarkkinatuen osuudet ovat tuplaantuneet. Vuoden 2016 alusta alkaen laki työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta eli TYP:stä astui voimaan. Etelä-Pohjanmaan alueella toimii yksi työvoiman yhteispalvelupiste eli TYP-piste Seinäjoella. Monialaiset työllistymissuunnitelmat tehdään videoyhteyksien kautta. Lain myötä TE-toimisto, kunta ja Kela tarjoavat työttömälle hänen palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja sekä vastaavat yhdessä työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. TYP työhön on kiinnitetty kahden työntekijän työpanosta. Tämä muutos on lisännyt aikuissosiaalityön työmäärää. Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Tiimirakenteiden luominen jatkuu myös suunnitelmavuosien aikana. Toimintamallien osalta keskitytään sosiaalialan työn tiimien ja ammattiryhmien yhteistyöhön, organisoitumiseen ja työnjakoon sekä asiakasprosessin kulkuun, asiakasohjaukseen, asiakastyön mitoitukseen sekä tavoitteelliseen työskentelyyn. Lastensuojelutyötä tullaan kehittämään ennaltaehkäisevän työn suuntaan. Suunnitelmakauden aikana on tärkeää saada lapsiperheiden kotipalvelun perhetyöntekijän toimille jatkoa määräaikaisuuden päättyessä. Tavoitteena on lastensuojelun tarpeen väheneminen ja sijoitusten määrän laskeminen. Erityisesti tavoitellaan laitossijoitusten vähenemistä suhteessa perhesijoitusten määrään. Lastensuojelun menetelmällistä kehittämistyötä jatketaan. Suunnitelmavuosien tavoitteena on, että osasta tukiperheistä kasvaa tulevia sijaisvanhempia, jolloin lastensuojelun laitossijoitusten suunta saadaan muutettua sijaisperhepainotteiseksi. Kaikkien sijoitusten osalta tavoitteena on perheohjauksen keinoin tehostaa sijoituksen aikana tapahtuvaa työskentelyä lapsen vanhempien kanssa, jotta sijoitus olisi lyhytaikainen vaihe perheen ja lapsen elämässä ja työskentelyn ensisijainen painopiste 61 on lapsen palautuminen kotiin. Suunnitelmavuosien aikana tavoitellaan perhekeskustoiminnalle omia fyysisiä tiloja. Perhetyössä suunnitelmakauden tavoitteena on myös löytää kodinomaiset tilat perhetyön toiminnalle, jotta lapsia ja perheitä voidaan tavata kodin ulkopuolellakin. Omien tilojen kautta myös ryhmätoimintaa ja muuta yhteistoimintaa saadaan kehitettyä pidemmälle. Tavoitellaan perhekeskuksen ja perhetyön tilojen yhdistämistä saman katon alle. Suunnitelmakaudella selvitetään ammatillisen perhekuntoutuksen toteutusmahdollisuutta avotyönä ja kunnan omana toiminta ja pyritään lisäämään tehostettua perhetyötä. Tavoitteena on perusturvakeskuksen tilojen sijoittuminen muiden perusturvan palvelujen yhteyteen. Tavoitteet Tavoite Lapsi- ja perhepalvelut/ Lastensuojelu Sijaishuollon määrällinen väheneminen, ennaltaehkäisevän työn tavoitteellinen lisääminen ja työn jatkuvuuden turvaaminen Sijoitusten painopisteen siirtäminen perhesijoituksiin Lapsi- ja perhepalvelut/ Perhetyö Lastensuojelun asiakkaille (alle 18-v.) suunnatun perhetyön painopisteen siirtäminen korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään suuntaan Työntekijöiden ammattitaidon vahvistaminen Perheissä työskentelyn tehostuminen ja tiivistyminen Aikuissosiaalityö Sosiaalihuoltolain mukainen, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen työskentelyote Pätevien sosiaalityöntekijöiden rekrytointi ja työntekijöiden pysyvyyden turvaaminen Työnhakijoiden aktivointityön suunnitelmallinen toteuttaminen Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Toimenpiteet/tavoitetaso Lapsiperheiden kotipalvelu Tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta Sijaisperheiden rekrytointi Vertaistukiryhmä sijaisperheille Perhetyön asiakkaille määräaikojen asettaminen Tavoitteet ja suunnitelmat työskentelylle sekä arviointi Oma työntekijä/vastuuhenkilö asiakasperheille Perhetyön kehittämisohjelma ja mallinnuksen vakiinnuttaminen MES-ohjaajakoulutus (vanhemmuus- ja verkostotyön ohjaajakoulutus) Tavoitetason saavuttaminen nopeammin ja perheiden voimaannuttaminen Sijoituksen välttäminen perheohjauksen keinoin Sijoitettujen lasten palautuminen kotiin tehostetun perhetyön avulla Palvelutarpeen arviointi Asiakassuunnitelmat ajan tasalle Asiakastyölle aikaa Aktivointisuunnitelmien ja monialaisten työllistymissuunnitelmien laadinta ja asiakasprosessien tukeminen ja seuranta Kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuuden säännöllinen seuranta, asiakkaiden tarpeisiin sopivien työtoimintapaikkojen löytäminen sekä ryhmämuotoisen toiminnan kehittäminen (sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalinen kuntoutus) Toteutuma 62 Tunnusluvut Tp 2014 Ammatillisissa perhekodeissa olleiden lasten hoitopäivät Lastensuojelulaitosten hoitopäivät Sijaisperhehoidon hoitopäivät Sijais- ja tukiperheitä. lkm Lastensuojeluilmoitukset, lkm Sosiaalihuoltolain mukaiset ilmoitukset, lkm Lastensuojeluasiakkuudet, lkm Sosiaalihuoltolain mukaiset asiakkuudet, lkm Lastensuojelutarpeen selvitykset, lkm Sijoitukset, lkm Palvelutarpeen arvioinnit, lkm Lapsiperheiden kotipalvelu, perheitä Perhetyö ja tehostettu perhetyö, perheitä Perheohjauksen piirissä perheitä Perheoikeudelliset palvelut Elatussopimukset Isyyden selvitykset Huolto- ja tapaamissopimukset, lkm Aikuissosiaalityö Toimeentulotukea saavat kotitaloudet, lkm Täydentävä toimeentulotuki, lkm Ehkäisevä toimeentulotuki, lkm Aktivointisuunnitelmat Jaetulla työmarkkinatuella, lkm Kuntouttavan työtoiminnan päätökset Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat, lkm Tp 2015 Ta 2016 Ta 2017 365 3 000 4 200 0 3 650 4 745 35 200 100 150 100 30 28 70 100 50 80 402 20 262 11 282 88 16 73 33 75 28 26 67 35 190 67 198 194 91 225 ¨452 460 500 128 107 184 201 130 100 82 351 300 250 100 30 Tot 2017 190 100 220 120 230 20 130 220 120 80 Kasvatus- ja perheneuvonta Palvelukuvaus Lakisääteisten kasvatus- ja perheneuvolapalvelujen lisäksi kasvatus- ja perheneuvontaan sisältyvät terveyskeskuksen psykologipalvelut, puheterapiapalvelut sekä kasvatus- ja perheneuvolan sosiaalityöntekijän palvelut. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Talousarviovuoden aikana perhe- ja kasvatusneuvolan toimintaa kehitetään. Vanhempana vahvemmaksi -ryhmätoimintaa käynnistetään ja kehitetään tarvetta vastaavaksi mm. eroryhmä, murrosikäisten nuorten vanhempien ryhmä, yksinhuoltajaryhmä, luki-ryhmä ja artikulaatioryhmä. Vuoden 2016 aikana perheneuvolassa on vaihtunut henkilökuntaa eläköitymisen johdosta. Syksystä 2016 alkaen kaikki perheneuvolan psykologien toimet on täytetty pätevillä työntekijöillä. 63 Vuoden 2016 lakimuutos on mahdollistanut isyyden tunnustamisen äitiysneuvolassa avopareilla jo ennen lapsen syntymää. Samassa yhteydessä voidaan valmistella ns. yhteishuoltosopimus syntymättömän lapsen osalta. Isyysasiakirjat siirtyvät äitiysneuvolasta lastenvalvojalle jatkotoimenpiteitä varten. Muutoksen myötä perheneuvolan sosiaalityölle on vapautunut enemmän työaikaa. Tavoitteet Tavoite Kasvatus- ja perheneuvonnan palveluiden toimivuus ja saatavuus Toiminnan tehostaminen Yhteistyön tehostaminen sosiaalitoimen, erityisesti lastensuojelun kanssa Sosiaalityöntekijä Yksilön tilanteen selvittely sosiaalisesta ja palveluiden näkökulmasta käsin Terveyskeskuspsykologi Äitien synnytyksen jälkeisen masennuksen hoidon tehostaminen ja toimivien hoitoketjujen kehittäminen Puheterapia Puheterapiapalvelujen riittävä saatavuus Painopisteen siirtäminen alle 3vuotiaisiin Toimenpiteet/tavoitetaso Palveluiden saatavuus: - akuutti kriisi < 1 vk - toimintaan liittyvä tutkimus, ohjaus ja neuvonta < 3 vk - terapia < 2 kk Perheneuvolan viikoittain kokoontuva tiimi arvioi tarpeenmukaisen hoidon ja toiminnan Perhekeskuksen toiminnan tukeminen Yhteiset säännölliset palaverit vähintään 3-4 krt/vuodessa Psykiatrin konsultaatiot Toteutuma Perheenjäsenten omien voimavarojen tunnistaminen Psykoterapeuttinen työote Perheasioiden sovittelu erotilanteessa Hoitoon ohjautumisen määrä ja seuranta eri toimipisteissä Yhteistyö lastensuojelu ja psykiatria arviointi < 1-2 kk terapia < 4-6 kk Esikko-arvion käyttö neuvolassa Varhaisen vaiheen puuttumisen tehostaminen Tehokas palveluunohjaus ja yhteistyön kehittäminen Tunnusluvut Lapset, nuoret, perheet/ psykologityö, asiakkaiden määrät Aikuiset, perheet/ psykologityö, asiakkaiden määrät Perheneuvolan sosiaalityö, asiakkaat Lastenvalvojan tehtävät Opiskeluterveydenhuolto/psykologityö, käyntimäärät Aikuiset, perheet/tk-psykologityö, käyntimäärät Puheterapiakäynnit Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 Ta 2017 125 128 155 211 140 260 300 190 108 98 159 185 140 220 200 376 391 380 577 506 600 Tot 2017 64 Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Palvelukuvaus Vammaispalvelujen tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä poistaa vammaisuuden aiheuttamia esteitä ja haittoja. Vammaiselle henkilölle laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma hänen tarvitsemiensa palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi. Kehitysvammapalveluja annetaan henkilöille, joiden kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja jotka eivät muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Kehitysvammapalveluja tarjotaan asiakkaille, joilla on vammansa tai neurologisen ongelmansa vuoksi oikeus erityishuoltona tarjottaviin palveluihin. Jukantuvan toimintakeskuksen toiminta-ajatuksena on tarjota tavoitteellista ja laadukasta toimintaa aikuiselämään kuuluvien taitojen harjoittelemiseen, omatoimisuuden tukemiseen ja eväiden antamiseen yksilöllisen elämän suunnittelussa. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Vammaisneuvosto perustettiin keväällä 2015 ja sen toiminta aloitettiin syksyllä 2015. Vammaisneuvosto on vammaisten henkilöiden ja heidän järjestöjensä sekä kunnan hallinnon edustajien neuvoa-antava yhteistyöelin. Vammaisneuvosto on kokoontunut säännöllisesti vuoden 2016 aikana. Henkilöstömuutosten myötä vammaisneuvoston toiminnan vakiinnuttaminen ja Vammaispoliittisen ohjelman laatiminen ovat edelleen uuden talousarviovuoden tavoitteita. Vammaispalvelulain toteuttamisessa keskeistä on asiakkaan vaikeavammaisuuden arviointi. Sosiaalihuoltolain myötä erityistä huolta ja huolenpitoa vaativan asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista ja päätöksenteosta tulee vastata sosiaalityöntekijä. Kuluneen talousarviovuoden aikana toisen aikuissosiaalityöntekijän toimenkuvaa muutettiin siten, että avopalveluohjaajan tehtävänkuva siirtyi 1.10.2015 alkaen toisen aikuissosiaalityöntekijän vastuulle. Avopalveluohjaajan nimike muutettiin sosiaaliohjaajaksi ja tehtävät jaettiin uudelleen aikuissosiaalityön puolella. Jukantuvan toimintakeskuksen toimintaa kehitettiin edellisen talousarviovuoden aikana nimikemuutoksilla ja johtamisjärjestelmää muuttamalla. Toimintakeskuksen toiminnan kehittämistä jatketaan. Päivä- ja työtoiminnot on nyt keskitetty saman katon alle Liuhtarin kiinteistöön. Lopulliset tilamuutokset ja saneeraukset tulisi valmistua vuoden 2016 aikana. Muutos mahdollistaa toimintojen joustavamman käytön asiakkaiden tarpeita vastaaviksi sekä henkilökunnan yhteiskäytön myötä mahdollistuu asiakkaiden siirtyminen ryhmästä toiseen, toiminnallisen sisällön mukaan. Asiakkaiden ikääntyminen tulee olemaan haaste tulevina vuosina, koska ikääntyminen tuo tullessaan enemmän avun- ja tuen tarvetta, johon on kiinnitettävä henkilöstöresurssien riittävyyden kannalta huomiota. Lapualle on valmistunut kesällä 2016 Esperin ympärivuorokautinen palveluasumisyksikkö Helmi kehitysvammaisille henkilöille. Asumispalveluyksikkö Helmi on 15 + 5 -paikkainen yksikkö. 65 Kotona asuvien täysi-ikäisten kehitysvammaisten asumispalveluiden tarvetta sekä lyhytja tilapäishoidon tarvetta on selvitelty keväällä 2015. Lähivuosien aikana Lapualla on n. 10 - 15 henkilöä, jotka tulevat tarvitsemaan asumispalveluita lähivuosina. Asumispalvelujen tarve tulee lisäämään kehitysvammapuolen asumispalveluiden kustannuksia. Vuoden 2016 syksyllä otetaan käyttöön palveluseteli kehitysvammaisten asumispalveluihin ja lyhytaikaishoitoon. Palvelusetelillä tarkoitetaan kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden saajalle myöntämää sitoumusta korvata palvelujen tuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määrittelemään arvoon asti. Palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien valinnanvapautta ja mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan palveluita yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Valtioneuvoston antaman periaatepäätöksen mukaan laitosasuminen lakkautetaan vuoteen 2020 mennessä koskien myös Eskoon palveluita. Kehitysvammaisten asumispalveluihin ja lyhytaikaishoitoon laaditun palvelusetelin käyttöönoton vakiinnuttaminen suunnitelmavuosien aikana. Tavoitteet Tavoite Palvelurakenteen selkiyttäminen ja palveluiden kehittäminen, kustannustehokkuus Omaishoidontuen palvelu- ja hoitosuunnitelmat Toiminnan selkiyttäminen ja asiakaslähtöisyyden lisääminen työ- ja päivätoiminnassa Jukantuvan toiminnan sisällöllinen kehittäminen Toimenpiteet/tavoitetaso Palvelutarpeen kartoitus ennen päätöksentekoa Asiakassuunnitelmien sisältö vastaamaan osallistujien tarpeita ja toimintakykyä, 100 % Erityishuolto-ohjelmien päivittäminen Suunnitelmat kaikille omaishoidontuen saajille Toteutuma Toimintojen keskittäminen mahdollistaa ryhmien kokoonpanon ja sisällön joustavan käytön Maakunnallinen yhteistyö muiden toimintakeskusten kanssa, tapaamiset 1-2 krt/vuosi Kehittämispäivät ja tiimityöskentelyyn panostaminen Tunnusluvut Työtoiminnan käyntimäärät, toimintakeskus Työtoiminnan käyntimäärät, avotyötoiminta Päivätoiminnan käyntimäärät Niittypuiston asuntolan käyttöpäivät Niittypuiston asuntolan intervallipaikan käyttöpäivät Henkilökohtaisen avun piirissä olevat Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen saajat Omaishoidon tukea saaneet alle 65-vuotiaat Palvelusuunnitelmat Tp 2014 3 413 809 1 215 2 687 Tp 2015 3 188 802 1 197 2 518 Ta 2016 3 500 800 1 300 2 555 Ta 2017 3 200 700 1 200 2 555 61 35 205 40 22 46 344 42 108 24 32 200 40 24 45 220 42 80 Tot 2017 66 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Palvelukuvaus Mielenterveyden häiriöihin liittyvä työkyvyttömyys on kasvanut, päihteiden käyttö ja päihdeongelmat ovat yleistyneet ja yhä useammalla on samanaikaisesti mielenterveys- ja päihdeongelmia. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen erillisyys ja palveluntuottajien suuri kirjo on johtanut palveluiden hajanaisuuteen ja vaikeuttanut mielenterveys- ja/tai päihdeongelmista kärsivien kokonaisvaltaista hoitoa. Suurin osa mielenterveys- ja päihdeongelmista on kyettävä hoitamaan lähipalveluina peruspalveluissa näiden ongelmien yleisyyden vuoksi. Kokonaisvaltainen mielenterveys- ja päihdeongelmaisten hoito edellyttää myös sosiaalityö-lähtöisen työotteen vahvistamista. Päihdehuolto on sekä sosiaali- että terveydenhuollon tehtävä. Peruspalveluiden tehtävänä on mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien tunnistaminen, varhaisen tuen antaminen, masennus- ja ahdistushäiriöistä tai päihdeongelmista kärsivien hoito sekä päihdeongelmaisten peruskatkaisuhoito. Päihdehuollon erityispalvelut ovat sosiaalitoimen palveluja, jotka jaetaan avohoitoon, välimuotoisiin palveluihin sekä laitoskuntoutukseen. Avohoitoyksikköjä ovat mm. A-klinikat, nuorisoasemat, nuorten päihde- ja huumepysäkit, terveysneuvontapisteet ja päiväkeskukset. Välimuotoisia palveluja ovat mm. ensikodit, hoitokodit ja tukiasunnot. Laitoskuntoutuksena järjestetään katkaisuhoitoa ja hoitojaksoja kuntoutuslaitoksessa. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Aikaisemmin päihdepalvelut on pääasiallisesti hankittu ostopalveluina. Seinäjoen irtisanottua ostopalvelusopimus päihdepalveluiden osalta 2013 vuoden lopulla, on sosiaalityöntekijä toiminut päihdeterapeuttina oman kunnan asiakkaille. Katkaisuhoito tapahtuu terveyskeskuksessa osasto- tai avokatkona. Päihdepalveluiden uudelleenorganisoinnin kehittämistä jatketaan edelleen talousarviovuonna. Yhteistyötä lisätään kolmannen sektorin ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Ryhmätoiminta päihdehuollon asiakkaille on alkanut kuluneen talousarviovuoden aikana. Päihdehuollon asiakasmäärä sosiaalityössä on tuplaantunut viimeisen kahden vuoden aikana. Päihdeongelmaisten tavoitettavuuden ja tuen saannin turvaamiseksi on noussut tarve jalkautuvaan työhön. Jalkautuvat ja kotiin vietävä palvelut on tarkoitettu asiakkaille, jotka eivät itse kykene hakeutumaan palveluiden piiriin. Toimintamuotona ovat asiakkaan tuentarpeen arviointi, konsultointi, kotikäynnit sekä yhteistyö muiden hoitavien tahojen kanssa. Päihdehuollon palveluja on tarve kehittää jalkautuvia palveluja kehittämällä joko omana toimintana tai yhteystyössä järjestöjen kanssa. Kuluneen talousarviovuoden aikana psykiatrisia palveluita on uudelleen organisoitu nimikemuutoksella ja johtamisjärjestelmää muuttamalla. Mäntykodon sairaanhoitajan toimi muutettiin vastavan sairaanhoitajan viraksi. Toivakan sairaanhoitajan toimi siirrettiin perhetyöhön ja lähihoitajan toimi perhetyöstä Toivakkaan. Näillä muutoksilla saatiin psykiatriselle puolella vastaava sairaanhoitaja, jonka alaisuuteen kuuluu Mäntykoto, Toivakka ja avopuolen mielenterveysasiakkaat/jalkautuva työ sekä päivätoiminnan uudelleenorganisoiminen. 67 Talousarviovuoden aikana tavoitteena on yhdistää psykiatrinen asumispalveluyksikkö Mäntykoto ja tukiasuntola Toivakka fyysisesti samaan ympäristöön. Tavoitteena on yhdistää myös Mäntykodon, Toivakan ja avohuollon päivätoimintaryhmät monipuolistamalla toimintaa sekä tehostamalla jalkautuvaa työtä mielenterveyskuntoutujien koteihin. Psykiatristen toimintojen keskittämisen hyötynä on työntekijöiden yhteiskäyttö sekä päivätoiminnan että jalkautuvan työn kehittämiseen avautuva mahdollisuus. Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Mielenterveyskuntoutujille mielekkään päivätoiminnan sekä mielenterveysongelmista kärsivien ryhmätoimintojen kehittäminen yhteistyössä eri ammattilaisten ja yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Mielenterveystyön toiminnan painopisteen keskittäminen mielenterveyskuntoutujien kotona asumisen tukemiseen lisäämällä jalkautuvaa työskentelyä. Ryhmätoiminnan jatkuvuuden turvaaminen päihdehuollon asiakkaille ja jalkautuvan työn kehittäminen. Tavoitteet Tavoite Palvelurakenteen selkiyttäminen ja palveluiden kehittäminen Tavoitteellinen työskentely palveluiden järkeistämiseksi Toimenpiteet/tavoitetaso Kokonaissuunnitelma ja sen mukaiset toimenpiteet Päihde- ja mielenterveystyöryhmän perustaminen Toteutuma Asiakassuunnitelmat ajan tasalle Tuetaan kotona asuvia mielenterveyskuntoutujia -> jalkautuvan työn jatkumisen mahdollistaminen Tunnusluvut Mäntykoto, hoitopäivät Mäntykoto, päiväkäynnit Mäntykoto, lyhytaikainen hoitojakso/ intervalli Toivakka, hoitopäivät Psykiatrinen päivätoiminta, käynnit Kotikäynnit Toivakasta, mtt Tp 2014 3 648 823 Tp 2015 3 569 1 101 465 Ta 2016 4 000 823 92 Ta 2017 3 600 1 100 365 1 906 714 260 1 234 391 50 2 190 2 190 700 120 Tot 2017 Vanhustyö Lähtökohtana kaikille palveluille on, että lapualaisille ikäihmisille varmistetaan itsemääräämisoikeutta kunnioittaen hyvä ja turvallinen vanhuus tukemalla heidän toimintakykyään ja osallisuuttaan sekä tuetaan heidän oma-aloitteellisuuttaan ja osallistumistaan. Lapualainen ikäihminen voi asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Palvelutarjonta perustuu ikäihmisten tarpeisiin ja muuttuu tarpeiden mukaan. Kun kotona asuminen ei enää onnistu, järjestetään asumispalvelupaikka ympärivuorokautista turvaa tarjoavan palveluasumisen yhteydestä. Tavoitteena on ns. yhden muuton periaate, jolloin ikäihminen saa asua kodinomaisessa yksikössä elämänsä loppuun saakka, mikä edellyttää myös saattohoidon kehittämistä sekä koti- että ympärivuorokautisessa hoidossa. 68 Ikääntyneiden palveluissa voimavaroja suunnataan yhä enemmän ennaltaehkäisevään työhön, neuvonta- ja palveluohjaukseen, ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, monialaiseen kuntoutukseen ja erityisesti kotikuntoutukseen. Erityistä huomiota kiinnitetään vanhuspalveluiden ennaltaehkäisevään toimintaan ja kotihoidon kehittämiseen. Kotihoidon kehittämisen osalta tulee tulevina vuosina tehdä pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä tuottavuuden, vaikuttavuuden ja laadun lisäämiseksi. Ikäihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään ottamalla vanhusneuvosto vahvemmin mukaan ikääntyneen väestön hyvinvointia koskevien suunnitelmien valmisteluun ja seurantaan sekä palvelujen riittävyyden ja laadun arviointiin. Kotona asumista tukevat toiminnot ja palvelut Palvelukuvaus Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaisia kotipalveluja ja terveydenhuoltolain tarkoittamaa kotisairaanhoitoa. Kotihoidon tukipalveluita ovat ateria-, turva- ja hygieniapalvelut. Kotona asumista tukevia muita toimintoja ja palveluja ovat päivätoiminta, lyhytaikaishoito ja muistineuvolatoiminta. Kotihoito toimii yhtenä kokonaisuutena käsittäen kaikki yli 18-vuotiaat kuntalaiset. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Kotihoito Rakenteiden ja johtamisjärjestelmän uudistamisen ohella kotihoidon kehittäminen edellyttää palveluprosessien uudistamista, asiakaslähtöisyyttä, työn suunnitelmallisuutta ja arvioinnin kehittämistä. Tuottavuuden osalta huomiota tulee kiinnittää tietoon perustuvaan johtamiseen sekä tarveperusteiseen työn resurssointiin ja käyntien suunnitteluun. Erityisesti kiinnitetään huomiota moniammatillisen tiimin avulla tehostettuun kotikuntoutukseen, jossa huomioidaan asiakkaan sosiaalinen, psyykkinen ja fyysinen toimintakyky ja hyvinvointi. Kotihoidon toimintaohjausjärjestelmän, optimoinnin ja mobiilin käyttöönotto selkeyttää työn organisointia. Toiminnanohjauksen käytön avulla tehostetaan kotihoitotyön suunnitelmallisuutta ja pyritään lisäämään asiakkaan luona vietettyä aikaa. Ennaltaehkäisevä vanhustyö mahdollistaa palvelutarpeiden ennakoinnin ja niihin varautumisen sekä arkea voimaannuttavien palvelukokonaisuuksien oikein kohdistamisen. Hyvinvointitarkastukset järjestetään 75 vuotta täyttäville ja palveluohjantaa ja neuvontaa monipuolistetaan ja hyödynnetään palvelujen ennakoitavuudessa, suunnittelussa ja kohdentamisessa. Tarkoituksena on lisätä ikäihmisten palvelutietoutta ja vaikutusmahdollisuuksia ja selkeyttää ikääntyvien palvelujärjestelmää. Kuntouttava lyhytaikaishoito Kuntouttavaa vuorohoitoa tarjoaa 14 paikkainen Päivärinteen yksikkö Liuhtarin kiinteistössä. Kuntouttavalla vuorohoidolla ylläpidetään ja parannetaan ikäihmisten toimintakykyä. Säännölliset vuorohoitojaksot sisältävät hyvän perushoidon lisäksi kuntouttavia toimenpiteitä sekä lääkehoidon, terveydentilan ja ravitsemuksen seurannan. Hoitojakson turvin ikäihminen selviää kotonaan pidempään ennen varsinaista pysyväissijoitusta. 69 Omaishoitajien lakisääteisten vapaiden ja lomien aikana järjestetään hoidettaville kuntouttavaa vuorohoitoa Päivärinteen yksikössä. Kuntouttavan vuorohoidon kysyntä ja tarve on jo nyt niin suurta, että Päivärinteen yksikkö ei kykene tulevaisuutta ajatellen niihin yksin vastaamaan. Tavoitteena on muuttaa Hopearinteen Matintuvan tehostetun palveluasumisen paikkoja kuntouttavan lyhytaikaishoidon paikoiksi luonnollisen poistumisen kautta. Keskitetty asiakasohjausyksikkö Palvelukeskus Hopearinteeseen Ikäihmisten asiakasohjausyksikköön Hopearinteeseen on tarkoitus keskittää kotihoidon palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi, joka on hoidettu kotihoidon yksiköstä ja tehostetun palveluasumisen tarpeen arviointi, joka on tehty Hopearinteellä palveluohjaajan toimesta. Kotihoidon palvelutarpeen arviointia on hoidettu usean eri kotihoidon työntekijän toimesta ja siihen on kulunut paljon työaikaa, joka on ollut luonnollisesti pois kotona hoidettavasta asiakastyöstä. Muutoksen tarkoituksena on, että palvelutarpeen arviointiin saadaan osaamista, tasalaatua ja tasa-arvoista asioiden käsittelyä lapualaisille ikäihmisille. Palveluiden tarve kartoitetaan laaja-alaisesti ja tarvittaessa moniammatillisesti. Arvioinnissa käytetään kansallisia mittareita. Palveluohjauksen kautta ohjataan asiakas oikeiden ja tarkoituksenmukaisten palvelujen piiriin. Palveluihin pääsyn perusteena ovat yhtenäiset kriteerit. Asiakasohjauksen yhtenä tärkeänä lähtökohtana on tukea ikäihmisiä ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, ohjaamaan omaehtoiseen toimintaan ja omahoitoon hyödyntämällä kolmannen sektorin palveluita, vapaaehtoistoimintaa, sähköisiä palveluja ja yksityisiä palveluja. Asiakasohjaus sisältää lisäksi palvelujen ohjauksen, palvelutarpeen selvittämisen ja arvioinnin sekä palveluista päättämisen. Asiakasohjausyksikön tehtäviä ovat lisäksi ennaltaehkäisevät hyvinvointipäivät ja kotikäynnit yli 75-vuotiaille, ikääntyvien omaishoidon tuki, lyhytaikaishoidon järjestelyt, palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen hakemukset ja niiden valmistelu SAS-ryhmälle, turvapuhelinpalvelut ja muu turvateknologia. Asiakasohjausyksikön keskittämisessä lähtökohtana on asiakaslähtöisyys ja yhden luukun periaate. Tämä edellyttää nykyisen palveluohjaajan viran lisäksi kotihoidossa vapautuvan lähihoitajan toimen muuttamista palveluohjaajan viraksi. Palveluohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin keskittäminen palveluohjaajille vapauttaa kotihoidon työntekijöiden työajan kotona asuville ikäihmisille eli itse palvelun tuottamiseen. Muistineuvola Muistineuvolassa arvioidaan asiakkaan muistia, toimintakykyä, päivittäistoimintoja ja arjessa selviytymistä käyttämällä erilaisia validoituja mittareita. Muistineuvolassa toimii työparina muistihoitaja ja geriatrian erikoislääkäri. Muistineuvolan keskeisempiä tavoitteita on kuntalaisten muistisairauksien ennalta ehkäisy, tunnistaminen, tutkiminen, hoitoon ohjaaminen sekä neuvonta ja ohjaus muistiasioissa. Muistineuvola tulee järjestämään yhdessä muistiyhdistyksen kanssa koulutuksia kuntalaisille ja hoitohenkilökunnalle. Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Suunnitelmakaudella suunnitellaan lääkkeiden asiakaskohtaisen annosjakelun aloittamista kotihoidon asiakkaille. Lääkkeiden annosjakelu on apteekkien tarjoama palvelu, jossa asiakkaalle toimitetaan lääkkeet annosteltuina joko annospussiin tai annostelijaan noin kahden viikon jaksoissa. Kyse on asiakkaan säännöllisesti käyttämistä lääkkeistä. 70 Annosjakelupalveluun kuuluu aina lääkkeiden tarkistus. Kotihoidon sisällön tavoitteellista kehittämistä jatketaan, työn vaikuttavuutta, tuottavuutta ja laatua seurataan säännöllisesti. Kuntien tulee huolehtia siitä, että kunnan alueella tarjottavat palvelut vastaavat ikääntyneen väestön palvelutarpeita ja mahdollistavat tarvittavat palvelut kaikkina vuorokauden aikoina. Suunnitelmakauden aikana selvitetään kotihoidon yöaikaisen hoidon ja palvelun tarve sekä järjestämismahdollisuudet. Tavoitteet Tavoite Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä Tehostettu kotikuntoutus Toimenpiteet/tavoitetaso Keskitetään palveluohjaus ja -neuvonta ja palvelutarpeen arviointi asiakasohjausyksikköön Hopearinteeseen Vapautuva lähihoitajan toimi muutetaan palveluohjaajan viraksi 75 vuotta täyttäneiden hyvinvointipäivät Kotihoidon fysioterapeutti / kuntoutustiimi laatii kuntoutussuunnitelmia sekä kotihoidon että kuntouttavan lyhytaikaishoidon asiakkaille Tehostettua kotisairaanhoitoa ja kotisaattohoitoa toteutetaan yhdessä sairaalaosaston kanssa Toteutuma Tunnusluvut Kotihoidon kaikki käynnit Säännöllisen kotihoidon käynnit 30.11. Tukipalveluasiakkaiden määrä Kotikäynteinä annettu palveluohjaus ja neuvonta Muistineuvolan asiakastapahtumat Omaishoidon tuen saajat, lkm Lyhytaikaishoidon/intervallihoidon oman toiminnan hoitopäivät / asiakkaat Hyvinvointia tukevat kotikäynnit Hyvinvointipäivät Tp 2014 33 332 264 370 97 1 104 97 Tp 2015 35 732 283 385 116 1 116 95 Ta 2016 34 000 270 390 100 1 100 100 Ta 2017 34 500 275 400 120 1 115 100 3 657 161 14 3 921 119 0 3 980 165 40 4 000 170 Tot 2017 50 Palveluasuminen Palvelukuvaus Palveluasuminen Vanhusten tavallista palveluasuminen on tarkoitettu niille ikäihmisille, jotka tarvitsevat eriasteista apua asumisensa järjestämisessä ja tukea arjen askareissa ja päivittäisissä toiminnoissa, mutta eivät tarvitse yövalvontaa. Palveluasumista ostetaan Saarenpääkodilta ja Hoivakoti Vuosikkaalta. Tehostettu palveluasuminen Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan kodinomaista asumismuotoa, jossa on henkilökuntaa läsnä ympäri vuorokauden. Jokaisella asukkaalla on oma huone ja siihen liittyvä hygieniatila. Tehostetun palveluasumisen piiriin ohjautuvien ikäihmisten toimintakyky on selkeästi laskenut niin, että he tarvitsevat hoitajan läsnäoloa, valvontaa ja hoivaa ympäri vuorokauden. 71 Toiminnan tarkoituksena on tukea asukkaiden omatoimisuutta omien voimavarojen mukaisesti ja luoda kodinomainen, turvallinen asumisympäristö, jossa asukkaat säilyttävät yksityisyytensä, itsemääräämisoikeuden sekä oman elämäntyylinsä mahdollisimman pitkään. Tavoitteena on, että ikäihminen saa asua kodinomaisessa yksikössä elämänsä loppuun saakka, mikä edellyttää oman henkilökunnan osaamisen lisäämistä ja ammattitaitoisen henkilökunnan liikkumista yksiköistä toiseen. Kaupungin omana toimintana tuotetaan tällä hetkellä yhteensä 133 tehostetun asumispalvelun paikkaa (Hopearinne 59 paikkaa, Jokilintu 60 paikkaa ja Niittypuisto 14 paikkaa). Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Tehostetun palveluasumisen yksiköissä tuetaan asukkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. RAI-laadunhallintajärjestelmän avulla seurataan hyvän hoidon toteutumista. Vuoden 2017 tavoitteena on, että asukkaat ovat kivuttomia, heidän mielialansa on hyvä ja heidän ravitsemuksestaan pidetään hyvää huolta. Muutetaan Hopearinteessä vapautunut lähihoitaja varahenkilön toimi sairaanhoitaja varahenkilön toimeksi. Nimikemuutoksella vahvistetaan jo olemassa olevaa henkilöstöosaamista ja saadaan tehostettuun palveluasumiseen tarvittavaa terveydenhuollon osaamista. Lomien ja muiden poissaolojen aikana sairaanhoitajien saanti sijaisuuksiin on haasteellista. Vakinaisen sairaanhoitaja varahenkilön toimi luo paremmat edellytykset hyvän ja laadukkaan hoidon toteutukselle ja jatkuvuudelle ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä. Asukkaita aktivoidaan päivittäin tapahtuvalla toimintatuokioilla ja ulkoilun avulla. Asukkaille laaditaan kirjallinen, yksilöllinen hoito- ja palvelusopimus, jonka tekoon voivat osallistua myös heille läheiset ihmiset. Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Suunnitelmavuosien aikana tavoitteena on vähentää ikäihmisten tavallista palveluasumista. Tavoitteet Tavoite Asukkaiden kuntoa ylläpitävä ja edistävä toiminta yksiköissä Hoidon laadun omaehtoinen seuranta Toimenpiteet/tavoitetaso Päivittäiset toimintatuokiot ja ulkoilu, ohjelma nähtävissä eri yksiköiden ilmoitustaululla RAI laadunhallinnan tulokset: kipu = 0 mieliala: DRS < 3 ravitsemus BMI > 23 Toteutuma 72 Tunnusluvut Palveluasuminen, ostopalvelu/ Vuosikas, Kotionni (loppunut 9/2015) hoitopäivät asiakkaat Tehostettu palveluasuminen, oma tuotanto hoitopäivät asiakkaat Tehostettu palveluasuminen, ostopalvelut hoitopäivät asiakkaat Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 Ta 2017 6 696 5 360 3 540 10 3 550 10 30 674 35 203 48 880 134 48 600 133 13 460 12 000 33 11 300 31 sis. Päivärinne 13 596 Tot 2017 Terveyspalvelut Yleistä terveyspalveluista Lapuan perusterveydenhuollon tavoitteena on tuottaa joustavasti, ihmisläheisesti ja kohtuuhinnalla kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistäviä ja ylläpitäviä terveyden- ja sairaanhoidon palveluja. Lapuan perusterveydenhuollon tuottamia palveluja ovat lääkäreiden vastaanotto, erikoissairaanhoidon tasoiset tutkimukset (gastroskopiat, sigmoideoskopiat, colonskopiat, UÄtutkimukset, rasitusergot, rannekanavatutkimukset, Holter-tutkimukset ja uniapneatutkimukset), akuuttisairaanhoito ja kuntoutus, neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, hammashuolto, fysioterapiapalvelut sekä asiantuntijahoitajien vastaanotot. Terveydenhuoltoa ollaan kehittämässä avohuoltopainotteisemmaksi. Toiminnan painopisteen muutoksesta johtuen, resursseja tullaan kohdentamaan hyvinvoinnin edistämiseen. Työnjaon ja tehtävien päivitystä jatketaan etupainotteisesti tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Terveyskeskuksen vuodeosasto keskittyy tulevaisuudessa kuntoutukseen ja akuuttihoitoon. Terveydenhuoltolaki (12 §) edellyttää, että kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista raportoidaan valtuustolle kerran vuodessa. Hyvinvointikertomuksen laadintaa koordinoidaan terveystoimesta, mutta se laaditaan monialaisesti ja -ammatillisesti. Hyvinvointijohtamiseen panostetaan ja hyvinvointikertomuksesta saatava tieto kulkee strategian kanssa rinnakkain ja tukee hyvinvoinnin edistämistä kuntalaisten omaehtoisen toiminnan, kunnan strategisen johtamisen ja eri hallinnonalojen välillä. Lisäksi kuntalaisten omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä tuetaan laajentamalla sähköisiä asiointipalveluja omahoidossa ja neuvonnassa. Pyritään toimeenpanemaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä käytänteitä yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Vastaanotto- ja toimenpideosasto Palvelukuvaus Vastaanotto-toimenpideosaston toimintaan kuuluvat lääkärien ja hoitajien vastaanottotoiminta sekä siihen liittyvät tukipalvelut. Toiminta-ajatuksena on asiakkaan voimavarojen tukeminen asiakaslähtöisesti neuvontaa ja ohjausta käyttäen avosairaanhoidossa, ensiaputilanteissa, toimenpiteissä, tutkimuksissa ja kuntoutustoiminnassa. Tarkoituksena on eri ammattiryhmien asiantuntijuuden hyödyntäminen hoitoketjuissa ja -prosesseissa. 73 Päivystystä Lapualla on virka-aikana kello 8-16. Arki-iltoina vastaanottotoiminta jatkuu ns. kiireellisenä vastaanottona kello 16 - 20 sekä viikonloppuisin vuokralääkäritoiminnan muodossa lyhennetyin toiminta-ajoin kello 10 - 18. Asiakkaalla on mahdollisuus valita vuodeksi kerrallaan terveyskeskuspalvelut myös oman asuinkuntansa ulkopuolelta. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Laadukkaiden palvelujen varmistamiseksi lääkärien vastaanottotoiminnan osalta jatketaan valmistellun vastaanoton mallia. Tavoitteena on lääkäri-hoitaja työparimalliin liittyvien valmisteltujen vastaanottojen edelleen kehittäminen sekä pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitosuunnitelmien laadinta terveydenhuoltolain mukaisesti valmisteltujen vastaanottojen yhteydessä. Lisäksi lääkelistojen päivitystä tehdään systemaattisesti. Vastaanotto- ja toimenpideosaston toiminnan kehittämistä jatketaan. Painopisteenä on asiakaslähtöisyyden huomioiminen. Vuonna 2017 tai suunnitelmavuosina perustetaan vapautuvasta toimesta ohjaaja, joka ohjaa asiakkaita palveluketjun tarkoituksenmukaisessa käytössä (case manager). Päiväaikaista toimintaa pyritään tehostamaan. Painotetaan edelleen varhaista tukea, ennaltaehkäisevää työotetta ja vaikuttavia palveluketjuja. Hoidon tarpeen arvioinnin tekee pääsääntöisesti sairaanhoitaja. Päivystyksen ja kiirevastaanoton triagea pyritään kehittämään. Myös päivystyksen ja kiirevastaanoton asiakkaiden valmisteltua vastaanottoa kehitetään. Omana toimintana pyritään tuottamaan palveluita edelleen kustannusten hillitsemiseksi, esimerkiksi erikoissairaanhoidon tasoisia tutkimuksia: gastroskopiat, sigmoideoskopiat, colonskopiat, UÄ-tutkimukset, rasitusergot, rannekanavatutkimukset, Holter-tutkimukset ja uniapneatutkimukset. Lisäksi osastollamme asiantuntijahoitajat pitävät omaa vastaanottoa (astma- ja allergia, depressio, reuma- sekä sydän- ja verenpainehoitaja). Asiakas voi Kanta-arkiston kautta laittaa itse omia reseptejä uusittavaksi. Hän voi myös varata esimerkiksi laboratorioajan Hyviksen kautta. Puhelinliikennettä ja puheluiden läpipääsyä seurataan viikoittain. Läpipääsyn tulisi Valviran mukaan olla yli 80 %. Jonotusaikoja seurataan lääkärin vastaanotolle T3:n avulla kolmen kuukauden välein. Kiireelliselle vastaanotolle on päässyt saman päivän aikana. Hoidon tarpeen arvioinnin avulla potilaat ohjataan joko päivystävälle lääkärille, päivystävälle sairaanhoitajalle, lääkärin kiireettömälle vastaanotolle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen hoitoon. Osaston kehittämissuunnitelman tavoitteet ovat: asiakaslähtöinen työote, yhteiset säännöt, tiedotus ja yhteiset palaverit. Näitä arvioidaan systemaattisesti. Henkilöstön kesälomat keskitetään heinäkuulle. Talousarviovuonna tarkastellaan kriittisesti eri toimintoja ja jatketaan kustannusten selvittelyä eri vaihtoehtojen pohjalta. Tavoitteena on panostaa rekrytointiin, jotta kuntalaisille mahdollistuu ammattitaitoisen ja asiantuntevan hoidon saaminen myös jatkossa. Henkilöstön osaamista nostetaan osallistumalla sairaanhoitopiirin järjestämään päivystävän sairaanhoitajan ja hoitajan e-reseptin lääkkeenmääräämisen lisäkoulutukseen yhdessä muiden yhteistoiminta-alueen kuntien kanssa. 74 Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Suunnitelmavuosille 2018 -2019 suunnitellaan sähköisen ajanvarauksen osittaista käyttöönottoa, muutenkin sähköisten palvelujen käyttöönottoa suunnitellaan. Tavoitteet Tavoite Vastaanotto- ja päivystystoiminnan asiakaspalvelun parantaminen ja osallisuuden lisääminen Moniammatillisuus ja tiimityö Tilastoinnin jatkuva kehittäminen Toimenpiteet/tavoitetaso Puhelimeen vastaus % > 80 % Asiakaspalautelomakkeiden päivitys Toteutuma Tehtäväkuvien jatkuva päivitys ja ajankäytön edelleen kehittäminen Pitkäaikaissairaille hoitosuunnitelmat Koulutus Tunnusluvut Lääkärit Kaikki käynnit lääkärin vastaan-otolla (ml. avoterv.huolto) Em:sta käynnit päivävastaanotolla (8-16) Esh:n tasoiset tutkimukset gastroskopiat colonoskopiat ergometriat ultraäänitutkimukset Hoitajat Hoitajien vastaanotot Hoitajien toimenpiteet yht. Hoitajien puhelinneuvonta Asiantuntijasairaanhoitajien vastaanotot: reuma astma päihdeseuranta marevan-ohjaus prick-testit siedätykset mediracer holter depression uniapnea sydän- ja verenpainehoitaja tupakastavieroitus spirometria Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 Ta 2017 30 053 33 028 25 000 30 000 24 876 26 753 20 000 26 000 294 226 200 263 175 126 173 98 300 250 200 250 200 130 200 250 Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 Ta 2017 55 274 34 519 13 167 53 537 27 743 60 000 40 000 20 000 60 000 40 000 20 000 1 720 1 223 45 55 60 79 670 90 60 50 50 50 20 120 250 70 300 16 50 670 300 60 50 50 50 20 120 250 70 300 20 150 1.4.-31.12 662 89 57 46 51 51 21 120 250 28 289 16 149 51 240 20 99 Tot 2017 Tot 2017 75 Tukipalvelut Palvelukuvaus Tukipalvelut kuuluvat vastaanotto-toimenpideyksikköön ja niitä ovat fysioterapia, välinehuolto ja keskusvarastotoiminta. Lääkehuollon palvelut, röntgen- ja laboratoriopalvelut ostetaan Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Fysioterapia Fysioterapian tarkoituksena on edistää ja ylläpitää eri-ikäisten kuntalaisten terveyttä ja fyysistä toimintakykyä, jotta he selviytyisivät omassa toimintaympäristössään optimaalisin voimavaroin. Terveyskeskuksen fysioterapiatoimintaan sisältyvät apuvälinepalvelut ja kodinmuutostöiden arviointi. Omaa toimintaa täydennetään lääkinnällisenä kuntoutuksena hankittavilla ostopalveluilla, joiden tarpeen arvioi lääkäri. Ostettavan fysioterapian suurin ryhmä ovat erityisosaamista vaativa lasten fysioterapia. Fysioterapiayksikössä työskentelee vastaava fysioterapeutti ja 4 fysioterapeuttia ja osastosihteeri. Hallinnollisesti osasto siirtyy vastaavan fysioterapeutin johdossa hoitotyön johtajan alaisuuteen. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Fysioterapiapalveluissa keskitytään peruspalveluiden tarjontaan eri asiakasryhmille. Hoidon toteutuksessa painotetaan potilaan omavastuuta ja itsehoidon mahdollisuuksia huomioiden eri palveluverkostot. Tehostetaan hoitotavoitteiden laadintaa yhdessä potilaan kanssa. Ryhmämuotoisessa hoidossa keskitytään sellaisiin potilasryhmiin, joille kunnassa ei muiden toimijoiden osalta ole ryhmiä tarjolla. Ryhmätoiminnassa huomioidaan muiden liikuntapalvelujen tarjonta kunnassa ja ohjataan potilaita hyödyntämään niitä myös jatkohoitona. Osallistutaan terveyskeskuksen kuntoutusosaston toiminnan aloittamiseen / käynnistämiseen fysioterapian osalta. Työnjaon ja vastuualueiden tarkentaminen henkilöstömuutosten takia. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös lasten fysioterapiapalvelujen suunnittelu oman toiminnan ja ostopalvelujen suhteen. Tavoitteet Tavoite Työnjaon ja vastuualueiden tarkentaminen henkilöstömuutosten takia Kuntoutusosaston toiminnan kehittäminen Yhteistyö kotihoidon fysioterapeutin kanssa Suoravastaanoton kehittäminen Toimenpiteet/tavoitetaso Sovitaan eri palvelutoimintojen vastuuhenkilöt ja työnjako Toiminnan käynnistäminen Työntekijäresurssien mitoitus Sovitaan käytännön yhteistyön linjoista Nivelrikkopotilaan suoravastaanotto Toteutuma 76 Tunnusluvut Fysioterapian käynnit Ryhmätilaisuudet Apuvälinelainaukset Tp 2014 4 913 199 2 460 Tp 2015 4 208 213 2 805 Ta 2016 4 400 200 2 500 Ta 2017 4 400 200 2 600 Tot 2017 Avoterveydenhuolto Palvelukuvaus Avoterveydenhuoltoon sisältyvät terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolapalvelut, lastenneuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut, aikuisvastaanottopalvelut, diabeetikoille suunnatut palvelut, työnhakijoiden terveystarkastukset, naisten joukkotarkastukset, matkailijoiden rokotusvastaanotto ja kuulonhuoltopalvelut. Toiminta-ajatuksena on tarpeenmukaisten ja terveyttä edistävien palvelujen monialainen tuottaminen koko väestölle, sairauksien ennaltaehkäisy sekä moniammatillinen yhteistyö perusterveydenhuollon, sivistys- ja sosiaali-, liikuntapalveluja antavien toimijoiden sekä kolmannen sektorin kanssa. Toimintaa suunnataan lisääntyvästi ennalta ehkäisevien palveluiden tuottamiseen sekä asukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseen. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Avoterveydenhuollon palveluihin kuuluvat terveyden edistämisen käytänteet toteutetaan antamalla asukkaille lakisääteisten terveystarkastusten sekä terveystapaamisten lisäksi mahdollisuuksien mukaan asiakkaan omahoitoa tukevaa ennalta ehkäisevää palvelua. Korostetaan täydennyskoulutuksen mahdollisuutta. Kolme äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan terveydenhoitajaa hoitavat Lapuan äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan asiakkaat moniammatillisesti kiinteässä yhteistyössä EPSHP:n äitiyspoliklinikan kanssa. Asiakkaiden omatoimisuutta korostetaan motivoimalla heitä käyttämään Hyvis-palvelupolun esitietolomaketta. Kaikki äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan työntekijät tekevät normaalin synnytyksen jälkitarkastuksia, jolla mahdollistetaan asiakkaalle yhtenäinen hoitopolku sekä myös säästetään lääkäreiden työpanosta. Lastenneuvolatoiminnassa huomioidaan lakisääteisten tarkastusten lisäksi entistä enemmän yhteistyö sosiaali- sekä perhetyöntekijöiden kanssa. Lapsiperheiden kotipalvelua toteutetaan yhteistyössä asiakkaiden ja perhetyöntekijöiden kanssa. Tällä yhteistoiminnalla saadaan apua tarvitseville perheille tuki suoraan kotiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Lastenneuvolapalveluiden moniammatillisuus ja perheiden avuntarpeen lisääntymisen takia lastenneuvolatyöhön käytetty työaika lisääntyy jatkuvasti. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon toiminnassa huomioidaan asetusten mukaisten tarkastusten toteuttaminen lukukausien aikana. Korostetaan moniammatillista yhteistyötä erityisesti sivistystoimen kanssa ja pyritään parantamaan toimijoiden välistä viestintää. Pyritään saamaan kouluterveydenhoitajat osalliseksi koulujen Helmi-ohjelmaan. Aikuisvastaanottotoiminnan kehittämistä jatketaan ennalta ehkäisevään suuntaan Yllinpuiston neuvolassa sekä kyläneuvoloissa. Sairauskeskeisestä toiminnasta suunnataan toiminta terveyden edistämiseen sekä tuetaan lisääntyvästi asiakkaan omatoimisuutta. 77 Diabetesasiakkaiden kokonaishoito lääkärin vastaanoton jälkeen toteutetaan Yllinpuiston neuvolassa sekä osittain kansanterveystyömallin mukaisesti koko avoterveydenhuollon puolella. Hoidon suuntausta jatketaan ennalta ehkäisevään hoitotyöhön päin, jolla on mahdollista saada kuntalaisten piilevät sairaudet näkyviksi ennen varsinaisen taudin puhkeamista. Näin saadaan pitkällä aikavälillä myös säästöjä. Silmänpohjakuvausten asiakaskutsujärjestelmä toteutetaan Hyvis-palvelun kautta. Naisten joukkotarkastusten (PAPA-näytteet) toteuttamista jatketaan Jokilaakson sekä Yllinpuiston neuvolassa ja näytteenotto siirretään äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan kolmen työntekijän tehtäviksi. Liikuntatoimen kanssa lisätään ennalta ehkäisevän yhteistyön suunnittelua sekä tekemistä. Myös kolmannen sektorin kanssa lisätään yhteistyötä, mm. diabetes- ja sydänyhdistyksen sekä kuuloliiton kanssa. Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Toimintaa kehitetään entistä enemmän ennalta ehkäisevään ja terveyttä edistävään sekä moniammatillisen yhteistyön toimintaan päin. Korostetaan koulutuksen ja kokonaisvaltaisen jatkuvan oppimisen merkitystä. Tavoitteet Tavoite Avoterveydenhuollon toiminnan suuntaaminen ennalta ehkäisevään työhön -> terveyden edistämisen lisääntyminen Avoterveydenhuollon lakisääteisten tarkastusten tekeminen ja toimintasektorien palvelujen sekä monialaisen yhteistyön kehittäminen Aikuisvastaanottotoiminnan kehittäminen Diabetesasiakkaiden turvallinen hoito Työnhakijoiden terveyspalveluiden kehittäminen Lainmukaisen TYP-toiminnan toteutuminen Toimenpiteet/tavoitetaso Täydennyskoulutus Monialainen yhteistyö (sairaanhoitopiiri, ympäristökunnat) Toteutuma Asetuksen mukaiset tarkastukset ja toiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltolain mukainen toiminta Yhteistyö eri toimintasektoreiden kanssa (sosiaalija liikuntapalvelut) Ennalta ehkäisevän toiminnan lisääminen Sairausvastaanottotoiminnan siirtyminen osittain terveyskeskuksen puolelle Ennalta ehkäisevän toiminnan lisääminen Täydennyskoulutus Terveyspalveluja tarjotaan kaikille halukkaille työnhakijoille Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen tiimityön suuntaan (terveyskeskus, sosiaalipalvelut) Tunnusluvut Avoterveydenhuollon käynnit yhteensä Äitiysneuvolakäynnit Perhesuunnitteluneuvolakäynnit Lastenneuvolakäynnit Kouluterveydenhuolto (ala- ja yläkoulu) Opiskelijaterveydenhuollon käynnit (lukio, Sedu, Kr. opisto) Muut neuvolakäynnit Naisten joukkotarkastukset Mammografiat Kausi-influenssarokotukset Työnhakijoiden terveystarkastukset Tp 2014 32 102 5 905 2 556 Tp 2015 23 421 3 857 1 181 5 376 4 724 2 736 Ta 2016 32 000 6 600 1 300 5 100 5 200 3 400 Ta 2017 32 000 6 000 1 300 5 100 5 200 3 400 7 975 496 866 1 374 40 2 397 612 810 1 696 32 7 000 900 7 000 600 700 1 500 40 3 652 1 400 40 Tot 2017 78 Hammashuolto Palvelukuvaus Hammashuolto ylläpitää ja edistää suun terveyttä tarjoamalla riittävät hammashoitopalvelut ja ennaltaehkäisevää toimintaa sekä vaikuttamalla elinympäristöön suun terveyttä edistävästi. Tavoitteena on ylläpitää ja edistää väestön suun terveyttä tarjoamalla laadukasta hoitoa suun alueen sairauksiin sekä tunnistaa korkean sairastumisriskin potilaat varhaisessa vaiheessa. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Hammashuolto pyritään toteuttamaan omalla henkilökunnalla. Oikomishoidon erikoishammaslääkärin työpanos hankitaan ostopalveluna ja tarvittaessa turvaudutaan vuokrahammaslääkäripalveluihin. Särkypäivystyspalvelut iltaisin, viikonloppuisin ja arkipyhinä hankitaan ostopalveluna maakunnallisessa yhteistyössä Seinäjoelta. Tietotekniikan mahdollisuuksien hyödyntäminen, mm. ajanvaraus netin kautta soveltuvin osin (Hyvis tai Effican toiminnot). Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Tavoitteet Tavoite Riittävät hammashoitopalvelut kuntalaisille Reikiintymisen väheneminen Toimenpiteet/tavoitetaso Hoitotakuun toteutuminen Toteutuma Riskipotilaiden tunnistaminen ja motivointi, onnistunut pysäytyshoito Reikiintymistä kuvaavan D-indeksin tavoitetaso 12- vuotiailla 0,4 ja 15-vuotiaalla 1,2 Tunnusluvut Käynnit: 0 - 17-vuotiaat Käynnit: yli 17-vuotiaat Käynnit: ulkopaikkakuntalaiset Potilasmaksutulot € Tp 2014 7 340 7 323 120 285 565 Tp 2015 8 045 7 499 138 313 043 Ta 2016 7 500 7 700 100 280 000 Ta 2017 7 500 7 700 100 280 000 Tot 2017 Akuuttihoito ja kuntoutus Palvelukuvaus Osaston hoitotyön käytäntönä on laadukas hoitotyö potilaiden omatoimisuutta tukien. Hoito toteutetaan yhteistyössä moniammatillisen tiimin, omaisten sekä potilaan itsensä kanssa työvälineenä terveys- ja hoitosuunnitelma. Tavoitteena on kuntouttava ja omatoimisuutta tukeva toiminta sekä lyhyet hoitojaksot, jotka edistävät asiakkaan mahdollisimman pitkään selviytymistä omassa kodissaan omaisten ja eri tukipalveluiden avulla. Osastolla järjestetään myös katkaisu- ja saattohoitoa käypähoitosuositusten mukaan. 79 Hoitoa toteutetaan kahdessa kerroksessa asianmukaisissa 1- 2 hengen huoneissa. Akuutit potilaat sekä saattohoitopotilaat hoidetaan alakerrassa ja jatkokuntoutettavat ja jatkohoitoa odottavat potilaat yläkerrassa. Tavoitteena on keskittyä entistä enemmän kuntouttavaan toimintaan. Tulevaisuudessa terveydenhuollon yksi tärkeimmistä tehtävistä on asiakkaan kotona selviytymisen tukeminen. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Uudenlaisella huonejaolla ehkäistään infektioiden leviämistä ja mahdollistetaan laadukkaampi saattohoito osastolla. Lisäksi tilat mahdollistavat suositusten mukaisesti kuntoutuspotilaiden sijoittamiseen eri kerrokseen/eri osaan osastoa. Terveyskeskus keskittyy tulevaisuudessa vain akuutti- ja kuntoutuspotilaiden hoitoon. Kuntoutusosaston potilaiden hoidon turvallisuuden takaaminen kahdessa kerroksessa vaatii tarkkaa suunnittelua. Turvallisen hoidon ja kuntoutuksen asianmukaiseen toteuttamiseen tarvitaan kolme uutta hoitajan tointa (2 sairaanhoitajaa ja 1 lähihoitaja). Perusteluina on vaativa lääkehoidon osaaminen, potilasturvallisuuden takaaminen ja toiminnan kehittäminen kuntoutusosastolla sekä nykyisen kotisairaalatoiminnan kehittäminen ja yhteistyön lisääminen kotona selviytymisen tukemiseksi. Toiminta kahdessa kerroksessa aiheuttaa lisähenkilöstön tarvetta. Työparityöskentelyä tarvitaan autettavien/kuntoutettavien potilaiden hoidossa. Painopistealue tulee muuttumaan lyhytkestoisiin käynteihin akuuttiosastolla ja toimintakyvyn ylläpitoon. Fysioterapian kanssa yhteistyössä kehitetään kuntoutusosaston uutta toimintamallia. Tehostettu kotisairaanhoito (kotisairaala-malli) on ollut vakiintunutta toimintaa akuuttiosastolla jo usean vuoden ajan. Toiminta on ollut keskeytettynä henkilöstöresurssin vähyyden vuoksi, joten uusien toimien avulla mahdollistetaan myös tehostetun kotisairaanhoidon kehittäminen yhdessä kotihoidon kanssa. Tarkoituksena on pystyä hoitamaan vaativat lääkehoidot asiakkaan kotona sekä mahdollistaa saattohoidon antaminen kotiin. Tavoitteena on myös asiakkaiden kuntouttaminen sekä mahdollisimman pitkään kotona selviytyminen. Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Sote käynnistyy vuonna 2019. Mikäli on tarvetta laajentaa akuutti- ja kuntoutusosaston toimintaa ja nostaa sairaansijamäärää, sillä on vaikutusta henkilöstömäärään. Tavoitteet Tavoite Hyvin toimiva ja monialainen kuntoutusyksikkö akuuttiosaston yhteydessä Saattohoidon kehittäminen ja yhteistyö kotihoidon kanssa Kuntoutuksen kehittäminen Kuntoutuksen kehittäminen Toimenpiteet/tavoitetaso Muutoksen johtaminen Kuntoutus- ja akuuttisairaanhoitopaikkojen määrä vastaa valtakunnallisia suosituksia Hoitoketjujen suunnittelu sujuviksi fysioterapian, osaston ja kotihoidon kesken. Koulutus Kinestetiikka Sopivien mittareiden testaaminen ja valinta Toteutuma 80 Tunnusluvut Akuutti- ja kuntoutusosasto Hoitopäivät Paikkaluku Käyttöaste Keskim. hoitoaika pv Sisäänkirjoitetut Uloskirjoitetut Laatumittarien käyttö: Potilastyytyväisyyskysely Sakkomaksu Haipro-ilmoitukset Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 9 357 28 92 8 1 189 9 051 28 88 7 1 160 9 100 28 88 8 1 100 Ta 2017 Tot 2017 9 100 28 90 6 1 100 1 100 Kiitettävä 0 tavoitetaso mahdollisimman lähellä 0 Erikoissairaanhoito Palvelukuvaus Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tuottaa pääosin hoidon porrastuksen mukaiset erikoissairaanhoidon palvelut sekä perusterveydenhuollon laboratorio- ja radiologiapalvelut sekä apteekkipalvelut. Yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan jonkin verran psykoterapiapalveluita ja vastaanottotoimintaa tukevia palveluita, kuten uniapneatutkimuksia, sydämen rasitusergometria- ja ultraäänitutkimuksia sekä sydämen rytmin pitkäaikaisrekisteröintejä (Holter-tutkimukset). Lisäksi ostetaan ääreishermostotutkimuksia, joilla edistetään kustannustehokkaasti oikean hoidon porrastuksen toteuttamista perusterveydenhuollossa. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Toiminnan lähtökohtana on, että potilaat pystytään vastaanottamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Tavoitteena on myös, että potilaat hoidetaan mahdollisimman pitkälle omassa terveyskeskuksessa, koska terveyskeskuksessa on toiminnan edellyttämää osaamista erikoissairaanhoidon tasoisten tutkimusten tekemiseen. Kehitetään terveyskeskuksen akuutti- ja kuntoutusosaston kuntoutustoimintaa erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon siirtyville potilaille. Kuntoutuksen tarvetta on erityisesti niveloperaatioiden ja aivotapahtumien jälkeen. Kuntoutuspaikat sijaitsevat entisen hoivaosaston tiloissa. Huolehditaan riittävän vuodepaikkamäärän turvaamisesta akuuttija kuntoutusosaston tarpeisiin, jotta voidaan nopeasti toteuttaa siirrot erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon paikoille ja vältetään näin sakkomaksujen kertymistä. Toimintavuoden aikana jatketaan virka-ajan ulkopuolisen kiire-vastaanoton toteuttamista omassa terveyskeskuksessa nykyisin, lyhennetyin aukiolo-ajoin SoTe-lainsäädännön linjausten mukaisesti. Omassa kaupungissa kustannustehokkaasti toimiva kiire-vastaanottotoiminta vähentää päivystyslähetteiden määrää ja parantaa palvelua sekä vähentää keskussairaalan päivystysyksikön ylikuormittumista. 81 Sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön (Aksila) yhtenä tehtävänä on hoitopolkujen kehittäminen. Hoitopolkuja laaditaan suurista, paljon kustannuksia aiheuttavista sairausryhmistä, yhteistyössä perusterveydenhuollon yksikön, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa. Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Maakuntauudistus sekä Sote-alueratkaisut tulevat linjaamaan suunnitelmavuosia. Seinäjoen keskussairaalan säilymistä nykyisen sairaanhoitopiirimme alueen laajoin päivystysoikeuksin toimivana keskussairaalana pidetään välttämättömänä laadukkaan, joustavan ja kustannustehokkaan erikoissairaanhoidon turvaamiseksi kuntalaisille. Tavoitteet Tavoite Hoidon porrastuksen toteutuminen Kustannusten pitäminen kohtuullisella tasolla Toimenpiteet/tavoitetaso Toiminnan tehokkuus ja viiveettömyys potilassiirroissa Oman toiminnan tehokas käyttö diagnostisissa tutkimuksissa Toteutuma Tunnusluvut Erikoissairaanhoidon menot yhteensä Erikoissairaanhoidon menot €/as Perusterveydenhuollon nettomenot €/as Terveydenhuollon kokonaismenot (netto) €/as Tp 2014 17 145 894 1 163 614 Tp 2015 18 651 688 1 266 559 Ta 2016 18 270 000 1 250 496 Ta 2017 18 270 000 1 250 515 1 777 1 825 1 741 1 765 Lapuan osuudet E-P:n shp:n käyttömenohin €/as Jäsenkuntien maksuosuudet E-P:n shp:n käyttömenoihin €/as Tot 2017 2011 1 053 2012 1 045 2013 1 195 2014 1 172 2015 1 275 1 054 1 068 1 184 1 213 1 271 82 Tekninen keskus Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta 83 TALOUSARVIO TA 2016 TA 2017 TEKNINEN LAUTAKUNTA 5 120 800 447 500 -10 765 300 -5 197 000 TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 5 489 500 250 000 -10 799 300 -5 059 800 TALOUSARVIO TA 2016 TA 2017 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 104 300 TOIMINTATUOTOT -290 400 TOIMINTAKULUT -186 100 TOIMINTAKATE 103 300 -272 700 -169 400 84 Tekninen lautakunta Tavoitteet 1. Tekninen lautakunta ja yleispalvelut Palvelukuvaus Tekninen lautakunta huolehtii teknisistä palveluista. Hallinto- ja yleispalvelut sisältävät päätöksenteon, kirjaamisen ja arkistoinnin, toimistopalvelut sekä osan osto- ja myyntireskontrasta. Yleispalveluissa hoidetaan myös puutarhapalstojen, venepaikkojen ja asuntovaunupaikkojen varaaminen ja vuokraus. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Yhteiskunnan taloudellinen tila ja siitä tulevat seurannaisvaikutukset aiheuttavat kovia haasteita palvelutuotantoon. Kuntalain voimaantulo aiheuttaa muutoksia toimintoihin. Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Talousarviovuoden kehittämistyö jatkuu. Tavoitteet Tavoite Oikea palvelutaso ja terve talous Toimenpiteet/tavoitetaso Vuoden 2016 budjettitason toteuttaminen Toteutuma Tunnusluvut Tekninen lautakunta Kokousten määrä Päätökset, kpl Yksityistiejaoston kokousten määrä Yksityistiejaoston käsittelemien asioiden määrä Viranhaltijapäätökset Tekninen johtaja Kunnallistekniikan päällikkö Rakennuspäällikkö Kaupungingeodeetti Maankäyttöinsinööri Kiinteistöpäällikkö Asuntosihteeri Tp 2014 17 192 Tp 2015 17 178 2 1 12 5 42 11 11 26 33 1 2 35 8 11 13 45 5 3 TA 2016 TA 2017 Tot 2017 2. Atk-palvelut Palvelukuvaus Atk-osasto vastaa kaupungin fyysisestä atk-ympäristöstä. Palvelu sisältää ulkoiset tiedonsiirtoyhteydet ja sisäisen hallintoverkon. Hallintoverkkoon kuuluu palvelinympäristö, fyysiset atk-laitteet (työasemat, tulostimet, puhelimet) installointeineen, tietoturvan järjestäminen ja palvelinten varmuuskopiointi sekä tiettyjen pääohjelmistojen päivityspalvelu. Palvelinympäristö pidetään jatkuvassa toimintakunnossa (24/365). 85 Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Kaupungin atk-laitteet ja pääohjelmistot pyritään pitämään ajanmukaisella ja realistisella tasolla. Riskitasoa pyritään edelleen minimoimaan. Vaarana on palvelutason lasku säästöjen takia, koska monilla sektoreilla tehokkuuden nimissä lisätään tietotekniikan käyttöä, joka aiheuttaa lisäkustannuksia tukipalveluihin. Myös ohjelmistojen ylläpitomaksut nousevat vuosittain noin 10 % luokkaa, mikä aiheuttaa vajausta muihin toimintoihin, ellei määrärahoja voida nostaa. Kaupungin verkon palomuurilaitteiston uusiminen aloitetaan v. 2016 lopulla ja työtä jatketaan v. 2017 puolella. Tietotekniikan käytön ohjeistusta pyritään kehittämään niin että käyttäjät olisivat paremmin tietoisia webin uhkista ja niiden torjunnasta ja samalla tietoturvan tärkeydestä. Palvelukeskusten pääkäyttäjäverkostoa on syytä ajanmukaistaa ja vahvistaa. Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Talousarviovuoden kehittämistyötä jatketaan. Pitemmällä aikajänteellä pyritään nopeiden ulkoisten ja kaupungin omien yksiköiden sisäisten yhteyksien saatavuutta ja palvelutarjontaa edelleen parantamaan. Käyttäjien ohjeistusta lisätään sekä uhan havaitsemisen että myös oikean ensitorjunnan osalta. Tavoitteet Tavoite Verkon ja palvelinten palvelukyky Konekierto, palvelimet työasemat Pääohjelmistot Toimenpiteet/tavoitetaso Ajassa mitattuna vähintään 99 % 3v-6v 5v-8v Valm. viimeiset versiot Toteutuma Tunnusluvut Tp 2014 Palvelimia Työasemia Ohjelmistoja Tp 2015 22 400 80 23 400 80 TA 2016 24 370 82 TA 2017 Tot 2017 24 390 82 3. Maankäyttö- ja kiinteistöpalvelut Palvelukuvaus Kaavat ja tontit Maankäytön suunnittelu sisältää kaavoitustasot maakuntakaavasta (E-P:n liitto) oman kaupungin maankäytön strategiaan, yleiskaavoitukseen ja asemakaavoitukseen saakka. Maankäytön strategia sekä yleis- ja asemakaavoitus tehdään kaupungin toimesta. Joillakin asemakaavan ulkopuolisilla alueilla voidaan rakennushanke joutua arvioimaan suunnittelutarvealueen rakentamisedellytysten pohjalta. Kaupunki voi tarvittaessa erikseen vielä tarkemmin rajata suunnittelutarvealueen enintään 10 vuodeksi. 86 Raakamaa hankitaan yleensä vapaaehtoisin kaupoin, mutta tarvittaessa lunastusmenettelyllä. Suunnitelmallinen maankäyttö edellyttää rakentamiskelpoisuuden selvittämistä ja valvontaa. Asemakaavan vahvistuttua kaupunki myy tai vuokraa tontit ja asettaa ehdot mm. rakentamisen ajoittamiselle. Kiinteistönmuodostus ja kiinteistörekisteri Kaupungin viranomainen vastaa asemakaava-alueilla kiinteistöjen muodostamisesta ja niiden merkitsemisestä valtakunnalliseen kiinteistörekisteriin. Kaupunki laatii asemakaavan pohjalta tonttijaot ja tontit lohkotaan kaupungin toimesta itsenäisiksi kiinteistöiksi. Kadut sekä puisto- ja virkistysalueet lohkotaan asemakaavan perusteella yleisen alueen kiinteistöiksi. Maastomittaus ja paikkatiedot Asemakaava-alueiden kiinteistöjen virallinen paikkatieto ja tarvittavat muut sijaintitiedot ylläpidetään ilmakuvauksen, laserkeilauksen ja satelliittimittausten avulla. Kiintopiste- ja korkeuspisteverkkoa sekä pohjakarttaa pidetään ajan tasalla. Kaavat, uusien rakennusten paikat ja korkeudet sekä kunnallistekniset rakenteet merkitään maastoon. Johtoverkostot kartoitetaan maastossa johto-karttoja varten. Kartat tuotetaan ja ylläpidetään yhtenevästi paikkatiedon kanssa. Virallisen asemakaavakartan lisäksi ylläpidetään useita eri teemakarttoja ja niiden yhdistelmiä, joista tärkeimmät ovat osoite- ja opas-kartat. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Riittävä raakamaan varanto on ehdoton edellytys taajamarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja viihtyisyyden kehittämiselle. Raakamaan hankinta suuntautuu suunnitelmavuotena etupäässä metsäisille alueille ja taajamarakenteen sisällä oleville kaavoittamattomille alueille. Kaupungin maankäytön keskeisenä tavoitteena on taajamarakenteen tiivistäminen ja viihtyisyyden parantaminen kaupunkikeskustan alueella. Tämä edellyttää yleensä asemakaavojen uudistamista, mikä on aloitettu ensimmäisen kohteen osalta vuonna 2016. Raakamaa-alueiden lisähankintojen myötä on tavoitteena aloittaa tuotantoja logistiikka-alueiden asemakaavoitus Jouttirinteen ja Jouttikallion suunnalla, jossa myös kaavoituksen pohjakarttaa laajennetaan. Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Maakunnallisen kehittämisvyöhykkeen (Seinäjoki-Lapua-Kauhava) vahvistaminen on osa lähikuntien kanssa tehtävää yhteistyötä. Kaupungin vetovoimaista kokonaisuutta tehostaa kaupunkikeskustan kehittäminen sekä matkailuelinkeinon kehittäminen Simpsiön alueisiin ja Vanhan Paukun kulttuurikeskukseen tukeutuen. Viestinnän ja markkinoinnin sisältöjen kehittäminen nousee entistäkin tärkeämmäksi. Innovatiivisia ratkaisuja tarvitaan uusien asukkaiden ja yritysten tavoittamiseksi. 87 Tavoitteet Tavoite Riittävä raakamaan hankinta ja tonttitarjonta Kaupunkikeskustan asemakaavojen uudistaminen Elinkeinotoimintojen edistäminen uusilla asemakaavahankkeilla Toimenpiteet/tavoitetaso Raakamaata hankitaan 40 ha keskeisiltä kasvualueilta. Uuden asuntoalueen kaavoittaminen Ritavuoren alueelle. Asemakaavan kehittämishankkeita laadittavana vähintään 2 kpl Kaupallisia / tuotannollisia kaavahankkeita laadittavana vähintään 2 kpl Toteutuma TP 2014 86 786 Tp 2015 66 844 TA 2016 70 1400 TA 2017 60 1000 Tot 2017 25 45 40 40 22 43 15 10 368 12 42 15 3 237 15 30 20 8 600 12 30 15 5 500 124/83 82/70 90/70 75/65 Tunnusluvut Maanhankinta, ha Maanhankinta 1000 € Asemakaavaa ha (uudet + muutokset) Tonttijakoja kpl Tonttien rekisteröinti, kpl AO-tonttien luovutus, kpl Muiden tonttien luovutus, kpl Tonttien myyntitulot 1000 € Rakennuksen paikan maastoon merkintä, rakennuksia/ rakennuspaikkoja kpl 4. Kunnallistekniset palvelut Liikenneväylät Palvelukuvaus Liikenneväyliin kuuluvat kadut, katuviheralueet, kevyen liikenteen väylät ja muut kaupungin hallussa olevat liikenneväylät sekä niihin kuuluvat sillat, valaistukset, liikennemerkit ja -valot sekä muut ohjauslaitteet ja erityisrakenteet. Liikenneväylät ylläpidetään liikennöitävinä ympäri vuoden ja vuorokauden (24/365). Talvisaikaan kunnossapidon keskeisin tehtävä on liukkauden torjunta ja lumenauraus. Liukkauden torjuntaan käytetään hiekoitusta. Katuja ei suolata. Kaupunki omistaa ja ylläpitää katuvalaistusta kaduilla, yleisillä teillä (valtion omistamilla teillä) ja yksityisteillä. Valaistus pidetään kytkettynä 1.9. - 31.3. välisenä aikana. Yöllä valaistusta rajoitetaan ydinkeskustan muuntopiiriä lukuun ottamatta. Valaistuksen huolto hankitaan ulkoisena palveluna. Yksityistiet muodostavat yksityisten tiekuntien ja tienhoitokuntien erikseen ylläpitämän yleistä tieverkkoa täydentävän itsenäisen tieverkoston. Yksityisteiden ylläpitoa avustetaan kaupungin varoin. 88 Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Katujen, kevyen liikenteen väylien sekä muiden kaupungin hoidossa olevien teiden fyysistä rakennetta parannetaan siten, että ne vastaavat liikenteen tarpeita. Tieverkkoa kehitetään liikenneturvallisuuden parantamiseksi. (Strategia 2017 / viihtyisä elinympäristö) EU:n laajuisista energiamääräyksistä johtuen valaisintyyppien II vaiheen uusimistyötä jatketaan (Strategia 2017 / Terve talous, viihtyisä elinympäristö). Katujen kesänaikaisen puhtaanapidon työnjako selvennetään. Yksityisteiden rakenteita parannetaan investointiohjelman puitteissa. Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Talousarviovuoden kehittämistyötä jatketaan. 2018 uusitaan valaisinprojektin jälkeen jäljelle jääneet vanhat valaisimet. Tavoitteet Tavoite Kunnossapidon kohtuullinen taso Toimenpiteet/tavoitetaso Liukkauden torjunta ja lumen auraus: pääväylät liikennöitävässä kunnossa klo 7.00 ja muut väylät klo 12.00 mennessä Väylät ja viheralueet pidetään roskattomina ja viihtyisinä Toteutuma Investointitavoitteet Tärkeimmät investoinnit Investointiohjelman mukaan Katuvalojen saneeraus Tunnusluvut Liikennealueet (m 2) Kevyenliikenteen väylät (m) Avustettavat yksityistiet (km) Katuvalokeskukset (kpl) Katuvalopisteet Tp 2014 756.000 37.754 333 117 4.626 Tp 2015 769.000 39.520 336 117 4.718 TA 2016 760.000 43.000 333 123 4600 TA 2017 800.000 43.000 333 117 4.800 Tot 2017 5. Kunnallistekniset palvelut Vesihuolto Palvelukuvaus Vesihuoltolaitos on erillinen taseyksikkö kaupungin kirjanpidossa ja tuottaa palveluja erikseen määritellyn toiminta-alueen sisällä. Se huolehtii puhtaan talousveden jakelusta kiinteistöille ja kiinteistöjen talousjäteveden keräämisestä ja toimittamisesta jätevedenpuhdistamolle. Jakeluverkosto, vesisäiliöt ja paineenkorotusasemat pidetään jatkuvassa toimintakunnossa (24/365). Vesihuoltolaitoksen talousvesi hankitaan Lappavesi Oy:ltä (kaupungin osakkuusyhtiö). Jätevesi toimitetaan Lapuan Jätevesi Oy:lle (kaupungin tytäryhtiö). 89 Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Toimintavarmaa vesihuoltoa kehitetään edelleen verkostojen, paineenkorotus-asemien, pumppaamojen ja vesisäiliöiden jatkuvalla kunnossapidolla. Automaation osuutta lisätään. Vesihuoltoa laajennetaan uusille asemakaava-alueille. Haja-asutusalueiden jätevesihuollon laajentaminen kyläalueille odottaa lainsäädännön selkiintymistä. Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Vesihuollon laajentumista jatketaan tarpeen mukaan sekä puhtaan veden että jätevesiverkoston osalta. Tavoitteet Tavoite Vesihuoltoverkosto jatkuvassa toimintakunnossa Vuotoveden minimointi Toimenpiteet/tavoite-taso Käyttökatkosten pituus enintään 6 tuntia kerrallaan Puhdas vesi: Alle 7 % ostetun veden määrästä Jätevesi: Alle noin 300.000 m 3 /v Toteutuma Tunnusluvut Puhdas vesi Vesijohtoverkosto (km) Liittymien lukumäärä (kpl) Vuotovesi (%) Liittymismaksu (€/m³, alv 0 %) Kulutusmaksu (€/m³, alv 0 %) Tp 2014 187 3.210 7,8 1.300 1,27 Tp 2015 188 3.239 1,7 1.325 1,30 TA 2016 192 3400 7 1.325 1,32 TA 2017 192 3.330 7 1.325 1,33 Tot 2017 Jätevesi Jätevesiverkosto (km) Liittymien lukumäärä (kpl) Vuotovesi (%) Liittymismaksu norm. /haja (€, alv 0 %) Kulutusmaksu (€/m³, alv 0 %) Tp 2014 242 3.394 52 3.000/ 4.300 2,62 Tp 2015 252 3.450 55 3.050/ 4.350 2,67 TA 2016 272 3600 30 3050/ 4350 2,71 TA 2017 260 3.640 30 3.050/ 4.350 2,73 Tot 2017 6. Kunnallistekniset palvelut Jätehuolto Palvelukuvaus Kiinteistöjen jätteiden keräilyn järjestämisvastuu on kunnilla. Etelä-Pohjanmaan alueella jätehuollon viranomaistehtävät on keskitetty kuntien yhteisestä sopimuksesta Ilmajoen kunnan jätelautakunnalle, jossa on alueen kuntien edustajia jäseninä. Käytännön toteutuksessa alueen kunnat ovat yhdistäneet voimavaransa perustamalla Lakeuden Etappi Oy:n, joka kuntien puolesta huolehtii jätteiden keräilystä, keräilyn kilpailuttamisesta ja käsittelystä (ns. kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Kunkin kunnan omaksi tehtäväksi on jäänyt vanhojen käytöstä poistettujen kaatopaikkojen jälkihoito. 90 Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Hahtomaan kaatopaikan tarkkailua jatketaan yhteishankintana. Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Hahtomaan kaatopaikan tarkkailua jatketaan yhteishankintana. 7. Asunto- ja tilapalvelu Palvelukuvaus Toimitilat, muut rakennetut tilat ja piha-alueet Kaupungilla on toimitiloja palvelukeskuksittain seuraavasti jaoteltuna: Hallintokeskus 15 kpl, Perusturvakeskus 20 kpl, Sivistyskeskus 53 kpl, Tekninen keskus 24 kpl sekä Teorantie 3:n ja Sahankartanon kerrostalot. Väistötiloiksi on vuokrattuna lisäksi tilapäisiä moduulikoulua Ritamäelle (1 kpl) ja Liuhtariin (2 kpl). Kaupungin omistamien toimitilojen, asuntojen ja vuokrattujen moduulikoulujen ylläpito hoidetaan keskitetysti. Ylläpitoon kuuluu kiinteistönhuolto LVIA-laitteistoineen, rakennusautomaatio, piha-alueiden hoito, normaali jätehuolto ja kunnossapitoon liittyvät korjaukset. Energialähteinä kiinteistöissä käytetään aurinko-, maa-, alue- ja kaukolämpöä sekä vähäisessä määrin öljyä ja sähköä. Lapuan energian huolehtiman alue- ja kaukolämmön energialähteistä kotimaisten biopolttoaineiden osuus lähentelee 100 %. Kiinteistöjen energiat on kilpailutettu sähkön ja öljyn osalta. Tilat ylläpidetään jatkuvassa toimintakunnossa (24/365). Asunto- ja tilapalvelu huolehtii kiinteistön omistajan velvoitteista ja siitä näkökulmasta arvioi ylläpidon tasoa sekä kunnossapidon ja peruskorjausten tarvetta. Palvelukeskuksilta ei peritä vuokria. Kukin palvelukeskus on omien toimitilojensa haltija. Haltija on oikeutettu luovuttamaan tiloja tilapäisesti kolmannen osapuolen muuhunkin kuin oman toimialansa mukaiseen käyttöön ja kantamaan käytöstä vuokraa tai käyttökorvausta (esim. iltakäytöt). Palvelukeskusten käyttöön on vuokrattuna yksittäisiä huoneistoja esim. kiinteistöyhtiöiltä. Kukin palvelukeskus huolehtii näiden tilojen kuluista. Teollisuus- ja yritystilat sekä elinkeinon harjoittamiseen tarkoitetut tilat on vuokrattu yrityksille Yrityskeskuksen toimesta. Rakennusten ikääntyessä ylläpidon kustannukset kasvavat, kun kunnossapitotarve lisääntyy. Lykkääntyvät peruskorjaukset ja kunnossapitoresurssien niukkuus pahentavat tätä ongelmaa ja synnyttävät kiinteistömassaan enentyvästi kasvavaa huolto- ja energiakulua; ”kestävyysvajetta”. Käyttökulujen lisääntyessä elinkaaren arvioinnilla on olennainen merkitys järkevän kiinteistönpidon kannalta. Tekninen kunnossapitotarve arvioidaan keskitetysti teknisen keskuksen toimesta ja peruskorjaustarpeet pyritään esittämään vuosittaisissa talousarvioissa. Irtaimiston hankinta ja huolto sekä siirrot kuuluvat kunkin palvelukeskuksen omaan toimintaan. Tilojen siivouksesta vastaa hallintokeskus. 91 Asunnot, julkinen asuntorahoitus sekä asunto- ja kiinteistöyhtiöt Pääosa kaupungin omistamasta asuntokannasta on kaupungin määräysvallassa olevien aravarahoituksella rakennettujen kaupungin tytäryhtiöiden omistuksessa. Kaupunginhallitus ohjaa yhtiöiden toimintaa esim. asettamiensa hallituskokoonpanojen ja toimitusjohtajan kautta. Yhtiöt ovat edelleen pääosin aravalainsäädännön mukaisten rajoitusten alaisia. Ylläpito hankitaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Lisäksi vapaarahoitteisia osakeasuntoja on 24 kpl sekä muutamia asuinrakennuksia, joissa asuntoja on 8 kpl. Valtion korjaus- ja energia-avustusjärjestelmästä on kasvanut monipuolinen eri avustusmuotoja sisältävä järjestelmä. Valtion aravalainoitukseen kuuluvien asuntolainojen perintä kuuluu kaupungin vastuulle. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Tilatarpeiden arviointi ja käyttöasteen kasvattaminen ovat keskeisiä työkaluja toimitilojen kokonaiskustannusten minimoinnissa ja luovat edellytyksiä vajaakäyttöisen kiinteistömassan vähentämiseen. Rakennusten perusparantamisen tarve ei näytä lähitulevaisuudessa laantumisen merkkejä. Prioriteettitarkastelua varten tarvitaan entistä laajempi ja pitkäjänteisempi perusparannus- ja rakentamisohjelma. Kiinteistöjen huollolle tehdään tarkemmat työ- ja laatusuunnitelmat. Kiinteistöhuoltajien erikoisosaaminen otetaan huomioon tehtäväkuvia kehitettäessä. Toiminnan kehittämistä ja taloudellisuuden parantamista palvelee kaupungin allekirjoittama energiatehokkuussopimus. Energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on, että päätöksenteossa ja hankinnoissa otetaan huomioon energiatehokkuus. Yhteistoimintaa kaupungin omistamien kiinteistöyhtiöiden kanssa kehitetään. Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Perusparantamisohjelmien laadintaa ja energiankäytön tehostamista jatketaan. Kiinteistönhuollon tehtävien erikoistuminen vaatii myös toimenkuvien erikoistamista. Tarpeellista lisäkoulutusta mahdolliseen erikoistumiseen annetaan laadukkaan kiinteistöhuollon takaamiseksi. Tavoitteet Tavoite Kiinteistöjen edulliset käyttökustannukset Arava- ja vapaarahoitteiset asunnot Toimenpiteet/tavoitetaso Kaikkien rakennusten keskiarvo max. 3,05 €/m²/kk (alv 0 %) 84 % vuokraustaso Toteutuma 92 Tunnusluvut Käyttökustannukset (€/m²/kk) alv 0 % (ilman siivousta) Hallinto 1 (kivirak.) 56 579 Hallinto 2 (puurak.) 11 678 Vapaa-ajanrakennukset 6 962 Asuinrakennukset 9 986 Tuotantorakennukset 12 542 Muut kiint. (osakkeet) 3 259 Yhteensä 103 000 Vuokra-asuntokanta Kaupungin yhtiöiden arava-asuntoja Suoraan omistettuja arava-asuntoja Koulujen asuntoja Kaupungin omistamia osakehuoneistoja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot kaupungin vuokra-asuntokanta yhteensä Vuokra-asuntojen asukkaiden vaihtuvuus Vuokra-asuntojen käyttöaste (%) Tp 2014 Tp 2015 2,9 2,6 2,5 2,9 1,5 2,8 2,7 2,6 3,2 2,3 2,7 1,5 3,4 2,6 TA 2016 alv 0% 2,7 2,9 2,2 2,8 1,2 2,3 2,95 Tp 2014 586 46 8 28 8 676 135 82 Tp 2015 568 46 8 24 25 671 130 80 TA 2016 568 46 8 24 8 654 130 80 TA 2017 Tot 2017 3,05 TA 2017 568 46 2 20 3 639 130 82 Tot 2017 8. Talonrakennus Palvelukuvaus Talonrakennushanke alkaa hankesuunnitelmalla, joka tarvitaan hyväksyttynä ennen luonnos- ja jatkosuunnittelun käynnistämistä. Hankesuunnitelman laatimiseen annetaan asianomaiselle hallintokunnalle tarvittavaa asiantuntija-apua. Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen suunnittelun vetovastuu siirtyy tekniseen keskukseen. Suunnittelu sisältää tehtävät perusselvitykset, luonnossuunnittelun ja erikoissuunnittelun. Luonnosvaiheiden jälkeen seuraa tarkempi suunnittelu, erikoissuunnittelu, urakka-asiakirjojen ja työpiirustusten laatiminen. Hyväksyttyjen suunnitelmien ja urakka-asiakirjojen jälkeen käynnistetään rakentamisprosessi, johon sisältyy urakkatarjousten pyytäminen, tarjousten käsittely, urakoitsijoiden valinta, sekä itse rakentaminen. Kilpailutusvaihe kestää lyhimmilläänkin 2-3 kuukautta hankintalain määräyksistä johtuen. Rakentamisen jälkeen huolehditaan vastaanoton ja takuuajan velvoitteista. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Rakennusten perusparantamisen ja uudisrakentamisen prioriteettitarkastelua varten tarvitaan entistä laajempi ja pitkäjänteisempi perusparannus- ja rakentamisohjelma. Arviointityö kestänee koko suunnitelmakauden. Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Perusparannus- ja rakentamisohjelman kehittämistä jatketaan. Investointihankkeita jatketaan. Investointitavoitteet käyvät ilmi investointiohjelmasta. 93 Tavoitteet Tärkeimmät investoinnit, tavoite Uuden lukion rakentaminen Liuhtarin ent. sairaalakiinteistön saneeraus Hopearinne; automaattinen palonsammutusjärjestelmä ja iv-saneeraus Muut investoinnit Toimenpiteet/tavoitetaso Suunnittelu 2016-17, Rakentaminen 2017-18 Suunnittelu 2016, Rakentaminen 2016-17 Suunnittelu 2016, Rakentaminen 2017 Investointiohjelman mukaan Toteutuma Tunnusluvut Talonrakennusinv. milj. € Tp 2014 4,40 Tp 2015 2,20 TA 2016 2,4 TA 2017 inv.ohj. Tot 2017 9. Viherlaitos Palvelukuvaus Puistot, torit, viheralueet, katuviheralueet, kaupungin toimitilojen pihat ja kaupungin omistamat vesistöalueet sekä eräät erityisalueet rakennetaan ja ylläpidetään viherlaitoksen toimesta. Osa puistoista on leikkipuistoja, ja myös moniin muihin puistoihin on kiinteästi asennettu lasten leikkivälineitä. Kaikki ulkoleikkipaikat hoidetaan EU-lainsäädännön asettaman standardin mukaisesti, noudattaen siinä tarkoin määriteltyjä turvallisuusnormeja. Erityisalueita hoidetaan kullekin kohteelle annetun hoitoluokituksen tai kohteen ominaistarpeen mukaan. Erityiskohteita ovat Jokilaakson matkailupuutarha ja kaupungin muistomerkkialueet. Jokilaakson matkailupuutarha on merkittävä kohde kaupungin palvelurakenteen osana sekä kaupungin vetovoimaisuuden kasvattajana, vuosittain siellä vierailee kaupunkilaisten lisäksi huomattava määrä matkailijoita. Asukkaille on vuokrattavana puutarhapalstoja Perinnepuiston alueelta, venepaikkoja Hirvijärveltä ja Lapuanjoen varrelta. Hirvijärven leirikeskuksen läheltä voi vuokrata asuntovaunupaikkoja ja rakennusluvan edellyttäviä siirrettävien sokkelittomien loma-asuntojen paikkoja. Lapuanjoen varrella on asukkaiden käyttöön tarjolla myös venerantoja, laitureita ja matonpesupaikka. Kaupungin omistamat uimarannat sijaitsevat Saarenkankaalla, Ruhassa, Hirvijärvellä ja Kauhajärvellä. Uimarantoja ylläpidetään yleisille uimarannoille annettuja lakisääteisiä velvoitteita noudattaen. Luonto-Simpsiön alueella on EU-tuella rakennettu ulkoilureittiverkosto. Metsien hoito käsittää kaupungin omistamien talousmetsien hoidon, lannoitukset, ojitukset, metsätiestön ja puutavaran hakkuun. Metsien hoitopalvelut on hankittu ulkoisena palveluna Metsähoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaalta pitkäaikaisen yhteis-työn muodossa. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Viherlaitoksen kunnossapidon työmaatukikohta on vanhan emäntäkoulun tiloissa ja koneiden pesu ja säilytys on vanhan keskusvaraston karhutallissa (P13). 94 Viherrakentamisen työntekijöiden tukikohta siirtyi 2016 Paukun alueelle vanhan varaston tiloihin (P19). Tilojen puutteen vuoksi viherlaitoksen kalusto sekä säilytystilat on hajautettu moneen paikkaan ja viherlaitokselta puuttuu soveltuvat tilat kalusteiden yms. kunnossapitoon ja korjaamiseen. Taloudellisen tuloksen saavuttamiseksi toiminnan vaatimien tilojen pysyvä järjestely ydinkeskustan alueelle on edelleen keskeinen tavoite viherpalvelujen kannalta. Organisaatiota on kehitetty kolmen viiden vuoden aikana ja henkilöstön osalta 2017 jatketaan 2016 vuoden mukaisia linjauksia. Katujen kesänaikaisen puhtaanapidon työnjako selvennetään. Kaupungin internetsivujen uudistamisen myötä pyritään tuomaan enemmän tietoa kaupungin viheralueiden hoidosta ja rakentamisesta asukkaiden saataville. Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Viheralueluokituksen saaminen kaupunkilaisten käyttöön internetin kautta on edelleen tavoitteena. Tavoitteet Tavoite Viheralueiden hyvä hoidon taso (Strategia 2017 / viihtyisä elinympäristö) Päiväkotien ja koulujen leikkialueiden turvallisuuden lisääminen Toimenpiteet/tavoitetaso Ylläpito hoitoluokituksen mukaisella tasolla Leikkikenttien saattaminen EUnormien mukaisiksi Toteutuma Tunnusluvut Rakennetut puistot (A1, A2, A3) valtakunnallisen hoito- luokituksen mukaisessa kunnossa; ha, (kpl) Muut yleiset alueet, ha Rakennetut katuviheralueet, ha Piha-alueet, ha Puistometsät, ha Kiinteistöjen leikkikentät, kpl Puisto- ja uimaranta- leikkikentät, kpl Jokilaakson matkailupuutarha ja kouluympäristö, ha Rantalaiturit, kpl Metsähakkuut, k-m3 Näkö- ja lintutornit, kpl Puutarhapalstat, kpl Hirvijärven virkistysalue: asuntovaunupaikkoja kpl (venepaikkoja + laituripaikkoja kpl) Lapuanjoen venepaikkoja Uimarannat, kpl Lapuanjoen suihkulähde, kpl Skeittipaikka ha (kpl) Liikennepuisto ha (kpl) Tp 2014 Tp 2015 TA 2016 TA 2017 60 (99) 61 (100) 62(101) 66 (103) 29 37 59 49 29 38 29 37 59 49 31 35 30 38 59 51 32 36 31 41 59 51 32 32 2 2 2 2 16 4.011 3 25 16 6.648 3 25 16 4.000 3 25 16 4.000 3 7 31 (82+12) 31 (75+12) 31 (75+12) 31 (75+12) 8 3 (+3) 1 0,1 (1) 0,7 (1) 8 3(+3) 0,1 (1) 0,7 (1) 8 3(+3) 1 0,1 (1) 0,7 (1) 8 3(+3) 1 0,1 (1) 0,7 (1) Tot 2017 95 10. Pelastuspalvelut varautuminen ja väestönsuojelu Palvelukuvaus Pelastuslaitos Pelastuspalvelut tuotetaan pelastuslain ja kuntien välisen sopimuksen perusteella Seinäjoen kaupungin toimesta (Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos). Viranomaisvastuusta, muista lakimääräisistä velvoitteista ja pelastuslaitoksen ohjaamisesta huolehtii Etelä-Pohjanmaan kuntien yhteinen johtokunta, joka toimii Seinäjoen kaupungin organisaatiossa. Varautuminen ja väestönsuojelu Kukin palvelukeskus vastaa omasta varautumisestaan erityistilanteiden ja poikkeus-olojen varalle. Tekninen keskus koordinoi Etelä-Pohjanmaan Pelastus-laitoksen ja kaupungin yhteistyötä. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Tiukan talouden ylläpitäminen. Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Varautumista ja turvallisuussuunnittelua kehitetään. Tunnusluvut Aluepelastuslaitos, Lapuan maksuosuus, € Tp 2014 Tp 2015 TA 2016 1.153.343 1.258.596 1.220.000 TA 2017 1.287.000 Tot 2017 96 Ympäristölautakunta Yleistä Teknisessä keskuksessa on tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta. Ympäristölautakunta huolehtii niistä tehtävistä, mitkä lainsäädännössä on määrätty rakennuslautakunnalle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi ympäristölautakunta huolehtii tehtävistä, jotka johtosäännöllä on määrätty ympäristölautakunnalle. Ympäristölautakunnan vastuualue jakautuu pääkohdittain seuraavasti: Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu 1. Rakennusvalvonta Palvelukuvaus Rakentamisesta ja maankäytöstä annetun lain mukaan kunnan on huolehdittava mm. rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Näistä tehtävistä huolehtii kunnan rakennusvalvontaviranomainen, ympäristölautakunta. Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa kaavojen noudattamista, huolehtia rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä sekä osaltaan valvoa rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa siten kuin siitä säädellään. Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan, mitä maankäyttöja rakennuslaissa tai sen nojalla säädetään tai määrätään. Lisäksi on huolehdittava myös kunnassa tarvittavasta rakentamisen yleisestä ohjauksesta ja neuvonnasta. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Rakennusvalvontaviranomaisen tehtäviä on kehitetty delegoimalla päätösvaltaa ympäristölautakunnan alaiselle viranhaltijalle, mikä on tuonut joustavuutta asioiden käsittelyyn ja tehostanut toimintoa. Muuttuvaa ja lisääntyvää lainsäädäntöä seurataan ja delegoidaan edelleen päätösvaltaa siltä osin kuin se on tarpeen toiminnan kehittämiseksi. Henkilöstöresursseja suunnataan erityisesti rakennuskohteiden suunnittelun ohjaukseen ja neuvontaan sekä rakennustyön aloituskokoukseen ns. kertarakentajien osalta kuin myös pyritään vaikuttamaan rakennuksen ja sen ympäristön kunnossapitoon ottaen huomioon tontin tai rakennuspaikan sijainti ja siitä johtuva merkitys yleiselle ympäristökuvalle. Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Talousarviovuoden kehittämistyötä jatketaan suunnitelmakaudella. Tulevien palvelujen kehittämiseen vaikuttaa olennaisesti alati muuttuva lainsäädäntö ja sen mukanaan tuomat uudet tehtävät. 97 Tavoitteet Tavoite Vaikuttaa rakennuksen ja rakennetun ympäristön kunnossapitoon Rakennustyön vaiheen toteaminen määräaikaan mennessä aloittamattomille ja keskeneräisille rakennushankkeille Toimenpiteet/tavoitetaso Katselmukset koskien rakennetun ympäristön hoitoa ottaen huomioon tontin tai rakennuspaikan sijainti ja siitä johtuva merkitys yleiselle ympäristökuvalle Katselmusten suorittaminen ko. kohteille ja rakennusrekisterin saattaminen ajan tasalle Toteutuma Tunnusluvut Rakennusvalvonta-asioiden käsittely ympäristölautakunnassa Myönnetyt rakennusluvat Valmistuneet rakennukset Valmistuneet asuinhuoneistot Katselmukset Viranhaltijapäätökset Tp 2014 41 Tp 2015 46 250 333 122 1300 506 220 214 80 900 413 Ta 2016 Ta 2017 Tot 2018 2. Ympäristönsuojelu Palvelukuvaus Kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain mukaan kunnan tulee alueellaan valvoa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät ympäristönsuojelun valvomiseksi ja edistämiseksi kunnassa on määritelty em. laissa. Ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on huolehtia sen hoidettaviksi laissa tai lain nojalla annetuissa valtioneuvoston asetuksissa ja päätöksissä säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on säädetty tai määrätty tehtäviä ympäristönsuojelulain, vesilain, jätelain, vesihuoltolain, maastoliikennelain ja vesiliikennelain nojalla. Lisäksi johtosäännöllä on määrätty tehtäviä maaaineslain ja luonnonsuojelulain nojalla. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tulee huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelun suunnittelusta ja kehittämisestä, ympäristön tilan seurannasta sekä ympäristönsuojelua koskevasta tiedottamisesta, valistuksesta ja koulutuksesta kunnassa. Ympäristönsuojeluviranomaisen tulee osallistua ympäristönsuojelua koskevan ohjauksen ja neuvonnan järjestämiseen, antaa lausuntoja, tehdä esityksiä ja aloitteita ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista muille viranomaisille sekä edistää kunnan yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa ympäristönsuojeluasiassa. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Ympäristöviranomaisen tehtäviä on kehitetty delegoimalla päätösvaltaa ympäristölautakunnan alaiselle viranhaltijalle. Ajanmukaisuuden varmistamiseksi seurataan lainsäädännön kehittymistä ja delegoidaan päätösvaltaa siltä osin kuin se on tarpeen toiminnan kehittämiseksi. Painopiste henkilöresurssien käytössä pidetään lain mukaisessa valvonnassa ja lupa- ja ilmoitusasioiden käsittelyssä. Painopistealueina valvonnassa ovat ympäris- 98 tönsuojelulain ja vesihuoltolain mukainen valvonta. Erityisesti kiinnitetään huomiota viemäröityjen alueiden liittymisvelvollisuuden valvontaan. Tavoitteena on olla mukana asioiden valmistelu- ja suunnitteluvaiheissa siten, että asioiden ja hankkeiden mahdolliset ympäristövaikutukset eivät hidastuttaisi käytännön toteuttamista. Ympäristönsuojelun suunnittelua, kehittämistä, ympäristöntilan seurantaa ja siihen liittyviä selvityksiä sekä tutkimuksia toteutetaan hankkeiden ja yhteistyön avulla. Lapuan kaupungin ympäristöosaston hallinnoimaa KESTÄVÄ-ilmastohanketta esitetään jatkettavaksi. Hankkeen olennainen osa on kuntakohtaiset energiansäästötiimit, joiden tehtävänä on edistää energiansäästötoimenpiteitä ja huolehtia kuntia koskevien tavoitteiden saavuttamisesta. Tavoitteena on, että Lapuan kaupunki sitoutuu energiantehokkuussopimukseen sopimuskaudelle 2017 - 2025. Muiden hankkeiden osalta on tarkoitus saattaa käynnissä olevia hankkeita eteenpäin ja mahdollisesti osallistua tarvittaessa yhteistyöhankkeisiin muiden kuntien kanssa. Ympäristönsuojelu osallistuu Lapuanjoen neuvottelukunnan ja Lapuanjokityöryhmän työskentelyyn. Lapuanjoen neuvottelukunta edistää vesistön eri käyttömuotoja ja siihen liittyen vesiensuojelua ja kalastusta sekä vesistöalueen virkistyskäyttöä ja matkailua. Neuvottelukunnan tavoitteena on lisätä eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja luoda edellytykset vetovoimaisen vesistön virkistyskäyttö-, kalastus- ja matkailukokonaisuuden kehittymiselle kokoamalla alueen voimavaroja. Vuodesta 2005 lähtien neuvottelukunta on hoitanut Lapuanjoen alueella vesienhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisia tehtäviä. Neuvottelukunta asettaa oman vesistönsä osalta hoidon tavoitteet ja valmistelee hoitoohjelmaa. Lapuanjokityöryhmä valmistelee neuvottelukunnan käsittelyyn menevät asiat. Ympäristönsuojelu osallistuu edelleen vuonna 2017 Seinäjoen seudun ja Etelä-Pohjanmaan ympäristöviranomaisten yhteistyöhön. Seinäjoen seudun ja Etelä-Pohjanmaan ympäristöviranhaltijat kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan ajankohtaisista ympäristölainsäädäntöön liittyvistä asioista ja luomaan yhteistä tulkintakäytäntöä alueella. Lisäksi yhteistyötä tehdään Lakeuden Etappi Oy:n ja Lakeuden jätelautakunnan kanssa lainsäädännöllisissä asioissa. Suunnitelmavuodet 2018 - 2019 Talousarviovuoden kehittämistyötä jatketaan suunnitelmakaudella. Palvelun kehittämisen painopisteisiin vaikuttavat lainsäädännön muutokset ja mahdolliset uudet toteutettavat hankkeet. Tavoitteet Tavoite Ympäristöluvan käsittelyaika Maa-ainesluvan käsittelyaika Ympäristölupavelvollisen toiminnan valvonnan tehostaminen KESTÄVÄ-ilmastohankkeen toteuttaminen Valvotaan vesilaitoksen toiminta-alueella kiinteistöjen liittymistä jätevesiverkostoon Toimenpiteet/tavoitetaso 3 kk hakemuksen jättämisestä (nähtävillä 30 vrk) 3 kk hakemuksen jättämisestä (nähtävillä 30 vrk) Laitosten valvonta valvontasuunnitelman ja -ohjelman mukaisesti Säästötoimenpiteiden toteuttaminen, energiansäästötiimien toiminnan jatkaminen ja energiatehokkuussopimusten velvoitteiden noudattaminen ja raportointi Kehotetaan kiinteistön omistajia täyttämään vesihuoltolain mukaiset velvoitteet Toteutuma 99 Tunnusluvut Ympäristönsuojeluasioiden käsittely ympäristölautakunnassa Ympäristölupia koskevat päätökset Maa-ainesluvat Lausunnot Viranhaltijapäätökset Valvontakohteiden lukumäärä Toiminnassa olevien valvontakohteiden tarkastukset Kaikki tarkastukset/ paikalla käynnit Tp 2014 Tp 2015 140 10 3 19 86 138 86 12 0 18 103 50 86 25 81 Ta 2016 Ta 2017 Tot 2018 100 Konserniyhtiöt 101 Konserniyhtiöt Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja valvonnan järjestämisestä. Konsernijohdon muodostavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Kaupunginvaltuusto määrittelee omistajapolitiikan linjaukset, hyväksyy kuntalain mukaan vuosittaisissa talousarvioissa tai muutoin strategiat, toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä valvoo osaltaan niiden toteutumista. Kaupungin konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen tulee raportoida toiminnastaan kaupunginhallitukselle konserniohjeiden ja muiden talousarvion ja tilinpäätöksen laadintaa koskevien ohjeiden mukaisesti. Tytäryhteisö Lapuan Energia Oy Lapuan Jätevesi Oy Simpsiönvuori Oy Lapuan Jäähalli Oy Koy Lapuan Teora Koy Lapuan Kiviristi Koy Lapuan Miia Koy Ilkansivu Koy Peitturinpuisto Lapuan Kehitys Oy Koy Oppisoppi Koy Yllinpuisto As. Oy Lapuan Koivusato As. Oy Lapuan Myllytie 1 As. Oy Lapuan Välilänkatu 6 Lapuan taide- ja tiedesäätiö Omistusosuus 100 % 64 % 100 % 72,7 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 50,5 % 70,3 % 67,1 % 51,4 % 102 Konserniyhtiöiden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Lapuan Energia Oy Lapuan Energia Oy on Lapuan kaupungin 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö, jonka päätehtävänä on kaukolämmön tuotanto ja jakelu sekä sähköntuotanto. Yhtiön tavoitteena on toimintasuunnitelman mukaan asiakasmäärän lisääminen ja kaukolämmön pitäminen houkuttelevana, kilpailukykyisenä ja luotettavana lämmitysvaihtoehtona Lapuan taajamassa. Tavoitteet vuodelle 2017 Tavoitearvot Toiminnalliset tavoitteet 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Asiakkaiden kaukolämmön saanti on luotettavaa Häiriötöntä kaukolämmön jakelua Budjetoitu kaukolämmön myynniksi Budjetoitu sähköntuotannon myynniksi Öljyn osuus tuotannosta Puun ja turpeen suhde Sahalta lämmön osto 365 * 24 h/d 31.12.2017 67 500 MWh 10 000 MWh <3% 50/50 % 15 000 MWh Taloudelliset tavoitteet 1. 2. 3. 4. 5. Liikevaihto Nettotulos Poistot Kaukolämmön hintaa korotetaan Kaukolämmön kokonaiskeskihinta 4,74 M€ 3 000 € n. 874 000 € 0,0 % enintään ETY:n keskiarvo 6. Budjetoidut investoinnit, suuruuden määrää verkostorakentamisen kysyntä 750 000 € 7. Lisälainaa 8. Lainan lyhennykset ohjelman mukaisesti 0 M€ 880 988 € Laadulliset tavoitteet 1. Kaukolämmön laatu täyttää alan suositusten mukaiset laatuvaatimukset 365 * 24 h/d 2. Kaukolämpöasiakkailla on riittävä paine-ero käytettävissä min 60 kPa 103 Lapuan Jätevesi Oy Lapuan kaupungin omistusosuus Lapuan Jätevesi Oy:stä on 64 %. Yhtiön toimintaajatuksena on tarpeellisten runkoviemärien ja jäteveden puhdistuskapasiteetin hankkiminen ja ylläpitäminen Lapuan ja Nurmon alueen jätevesien asianmukaista puhdistusta varten. Puhdistamolla käsitellään myös Kuortaneen jätevedet. Tavoitteet vuodelle 2017 Toiminnalliset tavoitteet Tavoitearvo 1. Asiakkaiden jätevesien vastaanotto on luotettavaa ja häiriötöntä. 365 * 24 h/d 2. Siirtoviemäristä tai puhdistamolta ei tapahdu JV Oy:stä johtuvia ylivuotoja. 365 * 24 h/d 3. Lapuanjoen vara-alitus Poutun sillan ja pohjapadon väliin porattu. Valmis 31.5.2017 4. Pumppamo 600 - Mettäkuja -välinen 860 m viemäriosuus saneerattu Valmis 31.12.2017 5. Kolmas jälkisuodatin hankittu, asennettu ja otettu käyt- Valmis 31.5.2017 töön. 6. Metanolijärjestelmä hankittu ja otettu käyttöön, jos typenpoisto sen vaatii. Valmis 31.12.2017 Taloudelliset tavoitteet 1. Käyttökustannusten nousu ei ylitä alan yleistä kustannustason nousua. max 3 %/a 2. Investoinnit pysyvät budjetin raameissa. max 250.000 € Laadulliset tavoitteet 1. Puhdistettu jätevesi on vähintäänkin ympäristöluvan lupaehtojen mukaista. Lähtevä vesi täyttää lupaehdot 4/4 vuosineljänn. 104 Lapuan Kehitys Oy Lapuan Kehitys Oy on Lapuan kaupungin 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö. Yhtiö voi toimintaansa varten omistaa ja hallita osakkeita, osuuksia ja kiinteistöjä sekä käydä niillä kauppaa ja vuokrata niitä ja muu laillinen liiketoiminta. Lapuan Kehityksen lähivuosien tavoitteena on pitää yrityksen kassavirta positiivisena, vaikka suurista poistoista johtuen tuloksen tekeminen on haastavaa. Yrityksen tilanne on täysin riippuvainen kolmen merkittävän vuokralaisen taloudellisesta tilanteesta. Lapuan Jäähalli Oy Lapuan Jäähalli Oy huolehtii jääurheilupalvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä lapualaisille ja lähikuntien asukkaille. Jäähallin käytännön toimintojen pyörittämisestä vastaa Lapuan Jäähalli Oy ja Lapuan kaupungin liikuntatoimi. 1. Toiminnalliset tavoitteet 2017 - 2019 Lapuan Jäähalli Oy:n hallinnosta ja taloudesta vastaa Lapuan Jäähalli Oy:n yhtiökokouksen valitsema hallitus. Jäähalli on avoinna syyskaudella alkaen 15.8. ja kevätkaudella päättyen 15.4. Jäähallin koulukäyttö alkaa syysloman jälkeen jatkuen keväällä kauden loppuun. Jäähallin omistussuhteet otetaan tarkasteluun suunnitelmakaudella. Vaihtoehtoisesti tutkitaan myös vuokraus-, myynti- ja ostovaihtoehdot suurimman omistajan Lapuan kaupungin näkökulmasta. 2. Laatutavoitteet 2017 - 2019 Jäähallin jään laatu, hallin siisteys sekä hallin ympäristö pidetään korkealla tasolla. Peruskorjaus tehdään suunnitelmakaudella, johon on saatu ELY-keskukselta avustusta 90.000 euroa. Kustannusarvio yhteensä 150.000 euroa. 3. Määrätavoitteet 2017 - 2019 Ilta- ja viikonloppukäytön osalta tavoitteena on 1600 käyttötuntia käyttöasteen ollessa 82 %. Käyttöasteeseen lasketaan arkisin klo 14.30 - 22.00 ja viikonloppuisin klo 9.00 22.00 väliset ajat. Koulukäytön tavoitteena on 420 tuntia käyttöasteen ollessa 64 %. Koulukäyttö koulupäivinä klo 8.00 - 14.30 välinen aika. 4. Taloudelliset tavoitteet 2017 - 2019 Kuntien eläkevakuutuksen lainaa lyhennetään vuosittain 2 x 25.000 euroa. Lapuan kaupungin lainaa lyhennetään vuosittain 2 x 6.250 euroa. 105 Vuokrataloyhtiöt Koy Lapuan Teora Koy Lapuan Kiviristi Koy Lapuan Miia Koy Ilkansivu As Oy Lapuan Koivusato (10/7) Koy Peitturinpuisto Koy Oppisoppi As Oy Lapuan Myllytie 1 (12/8) As Oy Välilänkatu 6 (20/10) Toiminnalliset tavoitteet Vuokrataloyhtiöiden tavoitteena on Lapuan kaupungin ja sen asukkaiden ja Lapualle muuttavien asukkaiden asumispalveluiden tyydyttäminen omakustanteisten arava- ja korkotukilainasäädännön mukaisesti. Asunto-osakeyhtiömuotoisissa vuokra-asunnoissa noudatetaan huoneenvuokralakia. Toiminnassa huomioidaan omistaja, asiakkaat – asukkaat, talous, toiminta ja aloitteellisuus. Vuokrataloyhtiöiden johtaminen muuttuu ammattimaisemmaksi yhtiöille valittavan toimitusjohtajan voimin. Määrätavoitteet Vuokra-asuntojen keskimääräinen vuokrausasteprosentti - Ilkansivu, Peitturinpuisto, Myllytie 1, Koivusato ja Välilänkatu 6 Miia, Teora ja Kiviristi Oppisoppi 96 % 80 % 80 % Vuoden 2017 aikana jatketaan jo aloitettuja kuntokartoituksia sekä tehdään tarkempia analyysejä salkutuksen perusteella. Laatutavoitteet Asuntojen tarkastus asukkaiden vaihtuessa – asukkaiden vastuu asuntojen tärvelemisestä -> vuokravakuuden perintä asunnon korjaukseen ja siivoukseen. Asumisviihtyvyys: - välitön puuttuminen häiriöasumiseen - piha-alueiden kasvillisuus, istutukset -> kasvillisuuden hoidon järkeistäminen - kunnostetaan taloyhtiöiden leikkialueet EU-määräysten mukaisiksi laaditun kuntokartoituksen mukaisessa järjestyksessä Taloudellisuustavoitteet Vuokrien tarkistus – omakustannusperiaate ja elinkustannusindeksi - tehokas vuokrien perintä – yhden kehotuksen jälkeen heti perintätoimiston perittäväksi - luottotappiot – taso alle 1,5 % kokonaisvuokratuotosta - Jatketaan kiinteistöyhtiöissä tiukkaa talouskuria. - Vuoden 2017 aikana pyritään toteuttamaan yhtiöiden taloudessa sellaisia muutoksia, että fuusio on mahdollinen vuonna 2018. - taloussuunnitelmakaudella toteutetaan kuntokartoituksen mukaisia vuokraasuntojen ”koipussi” ja purkupäätöksiä sekä mahdollisia saneerauksia. - Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARAn) sekä Valtiokonttorin kanssa käydään neuvotteluja yhtiöiden tervehdyttämiseksi sekä haetaan avustuksia vuokratalokohteille vajaakäytön vuoksi 106 Investoinnit 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116
© Copyright 2024