Maisemavaikutusten arviointi - Keski
Vastaanottaja Keski-Pohjanmaan liitto Asiakirjatyyppi Arviointiraportti, kaavaselostuksen liite Päivämäärä 12.1.2015 Viite Työnumero 1510016432 KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Hyväksyjä 12.1.2015 Sonja Semeri Hannu Tikkanen Minna Vesisenaho Viite Työnumero 1510016432 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 F +358 20755 6201 www.ramboll.fi KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 2 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 1.1 Työn tarkoitus ja menetelmät 1 1.2 Yleistä tuulivoiman maisemavaikutuksista 1 1.3 Maisemavaikutusten merkittävyyden määrittäminen 2 2. Tuulivoima-alueet 4 3. Maisemamaakuntajako ja maiseman ominaispiirteet 6 3.1 Maisemamaakuntajako 6 3.2 Pohjanmaan maisemamaakunta 6 3.3 Suomenselän maisemamaakunta 6 4. Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt 8 4.1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 8 4.2 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 8 4.3 Maakunnallisesti arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet 9 5. Kohdearvioinnit 11 5.1 1. Honkangas A 11 5.2 2. Kannisto 12 5.3 4. Honkangas B 14 5.4 5. Mutkalampi 15 5.5 6. Kuuronkallio 18 5.6 7. Toholampi läntinen B 20 5.7 9. Ullava 24 5.8 10 Lestijärvi 2 25 5.9 11 Lestijärvi 3 28 5.10 12. Kokkoneva 30 5.11 13. Patanan tekojärvi 31 5.12 14. Toholampi läntinen A 33 5.13 15. Toholampi itäinen 35 5.14 16. Pulkkinen 39 5.15 17 Kalliolampi 40 5.16 18. Salmijärvi 42 6. Arvioinnit arvokkaille maisema-alueille 45 6.1 Lestijoki 45 6.2 Lestijärven vesialue rantoineen ja saarineen sekä Lestijärven lähellä olevat kulttuurimaisemat 47 7. Kokonaisarvio 49 7.1 Yhteenveto kohdearvioinneista 49 7.2 Maakunnallinen vaikutus 52 7.3 Vaikutusten vähentämisen mahdollisuuksia 52 Lähteet 53 KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 1. 1.1 1 JOHDANTO TYÖN TARKOITUS JA MENETELMÄT Tämä raportti on osa Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavan taustaselvityksiä. Raportti sisältää maakuntakaavaehdotuksen tuulivoima-alueiden maisemavaikutusten arvioinnin tuulivoimaaluekohtaisesti sekä tuulivoima-alueiden yhteisvaikutusten arvioinnin erityisesti Lestijokilaakson ja Lestijärven arvokkaille maisema-alueille. Vaikutukset maisemaan on arvioitu asiantuntija-arviona. Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia ja vaikutusten merkittävyyttä on tarkasteltu näkökulmista miten ja kuinka paljon tuulivoimalat muuttavat vaikutusalueiden nykyistä luonnetta ja missä vaikutukset kohdistuvat maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta erityisen herkille alueille. Maisemavaikutusten arviointi perustuu vaikutusalueiden maiseman ominaispiirteiden ja herkkyyden selvitykseen sekä vaikutuksen suuruuden ja merkittävyyden arviointiin. Arvioinnin lähtötietoina on ollut aiemmin laadittu selvitys: Tuulivoima-alueet maisemassa, Keski-Pohjanmaan maakuntakaavaan tarkasteltavien tuulivoima-alueiden vaikutukset maisemallisesti herkkiin kohteisiin ja asuinympäristöihin (Keski-Pohjanmaan liitto 2014, päivitetty 2015). Aiempaan selvitykseen sisältyivät muun muassa tässä työssä hyödynnetyt näkemäalueanalyysit. Näkemäalueanalyysiin liittyy epävarmuuksia, jotka on tuotu esiin aiemmassa selvitysraportissa. Tulokset eivät jokaisessa yksittäisessä kohdassa vastaa todellisuutta esimerkiksi aineiston karkeuden ja tehtyjen oletusten vuoksi. Analyysi antaa kuitenkin hyvän käsityksen siitä, minne mahdolliset tuulivoimalaitokset näkyisivät toteutuessaan suunnitelmien mukaisesti. Maisemavaikutusten arviointityössä on käytetty maakuntakaavaa sekä maakuntakaavaehdotuksen tuulivoima-alueilla vireillä olevia tuulivoimahankkeita varten laadittuja valokuvasovitteita. Soveltuvin osin arvioinnissa on hyödynnetty vireillä olevien tuulivoimahankkeiden valmistuneita arviointeja maisemavaikutuksiin liittyen. 4. vaihemaakuntakaavaehdotusta varten laaditut valokuvasovitteet ovat kokonaisuudessaan nähtävillä verkkosivuilla: http://www.keskipohjanmaa.fi/alueidenkaytto/valmisteilla-oleva-maakuntakaava. Maisemavaikutusten arvioinnista on vastannut maisema-arkkitehti Sonja Semeri, Ramboll Finland Oy. Työtä ovat ohjanneet Minna Vesisenaho ja Hannu Tikkanen Ramboll Finland Oy:stä sekä Janna Räisänen Keski-Pohjanmaan liitosta. 1.2 YLEISTÄ TUULIVOIMAN MAISEMAVAIKUTUKSISTA Maisemavaikutuksia ovat muutokset maiseman rakenteessa, luonteessa ja laadussa. Visuaalinen maisema eli maisemakuva on yksi osatekijä maisemassa, johon pääosa tuulivoimaloiden maisemavaikutuksista kohdistuu. Maisemavaikutuksia ovat myös vaikutukset maisemarakenteeseen sekä ihmisten maiseman arvostukseen. Tuulivoimaloiden aiheuttamat muutokset voivat näkyä sekä lähi- että kaukomaisemassa. Vaikutus lievenee etäisyyden kasvaessa. Häiritsevintä tuulivoimaloiden näkyminen on silloin, kun ne hallitsevat maisemaa. Tuulivoimaloiden hallitsevuuteen vaikuttavat muun muassa ympäristön ominaisuudet ja tuulivoimaloiden etäisyys katselupisteestä. Yleistäen tuulivoimala voi hallita maisemaa alle viiden kilometrin etäisyydellä, mikäli näkemäesteitä ei ole. Selkeällä säällä tuulivoimaloista erottaa 5-10 kilometrin säteellä roottorin lavat, joiden näkyvyyttä pyörimisliike korostaa. 15–20 kilometrin etäisyydellä lapoja ei voi enää havaita paljaalla silmällä. Torni erottuu ihanteellisissa oloissa noin 20-30 kilometrin päähän. Voimalan koko vaikuttaa vaikutusvyöhykkeen laajuuteen. Säätilalla, vuoden- ja vuorokauden ajalla (valon suunta ja määrä, sade, pilvisyys, sumu jne.) on merkittävä vaikutus näkyvyyteen. Tuulivoimaloiden lentoestevaloilla on myös vaikutusta pimeän ajan maisemaan. KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 1.3 MAISEMAVAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN MÄÄRITTÄMINEN 1.3.1 Vaikutuskohteen herkkyys 2 Vaikutuksen merkittävyyden arvioinnin tueksi arvioidaan vaikutuskohteen herkkyyttä muutokselle. Muutosherkkyyden arvioinnissa käytetään useita kriteereitä, kuten esimerkiksi sitä, sijaitseeko suunnitellun hankkeen vaikutusalueella kansallisen tai maakunnallisen suojelustatuksen omaavia kohteita tai alueita, tai onko hankkeen vaikutuspiirissä runsaasti herkkiä kohteita, kuten asutusta. Vaikutuskohteen herkkyystaso maisemavaikutuksille määräytyy alueen maiseman ja kulttuuriympäristön ominaispiirteiden, käyttötarkoituksen ja historian mukaan. Herkkyystasoon vaikuttavat myös ympäröivän rakennetun ympäristön laatu sekä historiallisiin piirteisiin aiemmin kohdistuneiden muutosvaikutusten määrä. Herkkiä muutokselle ovat esimerkiksi korkealla sijaitsevat ja erityisen tunnusomaiset näkymäalueet (esim. harjumaisemat sekä laajat maisemapelto- tai järvinäkymät mahdollisine maamerkkeineen) sekä alkuperäisinä säilyneet maisemat, rakennus- ja ympäristökohteet tai tielinjaukset sekä ilmeeltään yhtenäisinä säilyneet maisema- tai kulttuurihistorialliset kokonaisuudet. Herkkyys kuvataan tässä arvioinnissa kullekin vaikutuskohteelle kolmiasteisella asteikolla: vähäinen herkkyys, kohtalainen herkkyys, suuri herkkyys. Herkkyys-arviointi kohdistuu pääosin tuulivoima-alueiden lähivaikutusalueelle eli 0-6 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta. Herkkyysluokittelu tehdään alla olevan kriteeristön perusteella. Luokittelussa joudutaan usein käyttämään keskimääräistä herkkyysarviointia, kun vaikutusalueella on useiden eri luokkien herkkyysarvoja. Lähivaikutusalueen näkyvyysalueille sijoittuvien asuinrakennusten ja loma-asuinrakennusten määrät perustuvat IV vaihemaakuntakaavan selvityksen, Tuulivoima-alueet maisemassa, tietoihin (Keski-Pohjanmaan liitto 2014, päivitetty 2015). Tuulivoima-alueiden mallinnetulla näkyvyysalueella 6 kilometrin säteellä sijaitsevien asuintalojen määrät on esitetty selvityksen sivulla 61, taulukossa 5. ja loma-asuntojen määrät sivulla 64, taulukossa 7. Päivitettyjen tietojen osalta määrät on esitetty liitteessä 4. Maisema- ja kulttuuriympäristövaikutukset, vaikutusalueen herkkyystason määrittäminen. Ajallisesti tai tyylillisesti epäyhtenäisinä rakentuneet aluekokonaisuudet sekä kohteet, joissa on ennestään maisemavaurioita tai häiriöitä, esim. teollisuustoimintaa tai suuret liikennemäärät. Vähäinen Maisematyypin luonne on suuripiirteinen ja yhtenäinen, maisematiloiltaan sulkeutuva tai hyvin avoin. Lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai kulttuuriympäristöjä. Lähivaikutusalueen näkyvyysalueella on vähäisesti asuinrakennuksia tai lomaasuinrakennuksia (0-200 asuinrakennusta). Aiemmin muutoksille altistuneet maisema- tai kulttuurihistorialliset kohteet tai pirstaloituneet virkistysalueet sekä arvokohteet, joissa on teollisuustoimintaa tai suuret liikennemäärät. Maisematyypin luonne on kumpuileva, maisematilat ja näkymät ovat rajautuvia, jolloin syntyy katvealueita. Kohtalainen Lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) on maakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltavia arvokkaita maisema-alueita tai kulttuuriympäristöjä ja / tai valtakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltavia maisema-alueita tai kulttuuriympäristöjä 6–15 km:n säteellä tuulivoima-alueesta. Lähivaikutusalueen näkyvyysalueella on keskiverrosti asuinrakennuksia tai lomaasuinrakennuksia (200-500 asuinrakennusta). Maisemaltaan ja / tai käyttötarkoituksiltaan alkuperäisinä tai lähes alkuperäisinä säilyneet maisema- tai kulttuurihistorialliset kohteet tai aluekokonaisuudet sekä yhtenäiset viher- ja virkistysalueet sekä luontoalueet. Suuri Maisematyypin luonne pienipiirteinen, maisematiloiltaan vaihteleva, mutta mahdollistaa pitkiä näkymiä. Lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) on valtakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltavia maisema-alueita tai kulttuuriympäristöjä. Lähivaikutusalueen näkyvyysalueella on paljon asuinrakennuksia tai lomaasuinrakennuksia (yli 500 asuinrakennusta). KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 1.3.2 3 Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten suuruus Vaikutuskohteen herkkyyden tunnistamisen jälkeen arvioidaan vaikutuksen suuruutta. Kuinka suurta vaikutus kokonaisuutena on, määrittyy esimerkiksi vaikutuksen maantieteellisen laajuuden, ajallisen keston ja voimakkuuden perusteella. Vaikutusten voimakkuus voi olla pieni, keskisuuri tai suuri. Huomattavaa on, että vaikutuksen suuruutta joudutaan arvioimaan useasta näkökulmasta ja suuruusluokittelu perustuu asiantuntija-arvioon. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten laajuutta on tässä vaikutusarviossa arvioitu muun muassa näkyvyysanalyysin avulla. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten voimakkuutta on arvioitu vertaamalla muutosta nykytilaan ja arvioimalla muutoksen vaikutusta avautuviin tai sulkeutuviin näkymiin, kaupunki- tai kyläkuvaan, ympäristön tilalliseen hahmottumiseen, mittakaavaan sekä maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin. Lähivaikutusalueen näkyvyysalueille sijoittuvien maisemallisesti herkimpien alueiden (arvokkaat maisema-alueet, luonnonsuojelualueet, vesistöt) pinta-alatiedot perustuvat IV vaihemaakuntakaavan selvityksen, Tuulivoima-alueet maisemassa, tietoihin (Keski-Pohjanmaan liitto 2014, päivitetty 2015). Tuulivoima-alueiden mallinnetulla näkyvyysalueella 6 kilometrin säteellä sijaitsevien herkkien alueiden pinta-aloja on esitetty kaavioissa sivuilla 143-144. Maisema- ja kulttuuriympäristövaikutusten suuruuden määrittäminen. Pieni Keskisuuri Suuri Näkyvyysaluetta lähivaikutusalueella maisemallisesti herkimmillä alueilla (arvokkaat maisema-alueet, luonnonsuojelualueet, vesistöt) melko vähän, alle 10 km2 (maisemaselvityksen maisematarkastelu). Näkyvyysaluetta lähivaikutusalueella maisemallisesti herkimmillä alueilla (arvokkaat maisema-alueet, luonnonsuojelualueet, vesistöt) melko laajasti, 10 - 40 km2 (maisemaselvityksen maisematarkastelu). Näkyvyysaluetta lähivaikutusalueella maisemallisesti herkimmillä alueilla (arvokkaat maisema-alueet, luonnonsuojelualueet, vesistöt) laajasti, yli 40 km2 (maisemaselvityksen maisematarkastelu). Muutos vaikuttaa maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden tunnistettavuuteen tai säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi. Muutos vaikuttaa oleellisella tavalla maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden tunnistettavuuteen tai säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi. Muutos ei vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden tunnistettavuuteen tai säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi. Muutoksen myötä maiseman luonteeseen ei kohdistu mainittavia muutoksia. Alueen käyttö tai kokemus alueesta ei muutu. 1.3.3 Muutoksen myötä maiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain. Alueen käyttö ja kokemus alueesta voi muuttua kielteisesti. Muutoksen myötä maiseman luonne muuttuu niin, että paikan / alueen nykyinen, myönteiseksi koettu käyttö estyy. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten merkittävyys Merkittävyydellä kuvataan hankkeen toteuttamiskelpoisuutta ja samanaikaisesti mahdollistetaan mahdollisimman läpinäkyvä vaihtoehtojen vertailu. Merkittävyys riippuu vaikutuksen suuruudesta ja vaikutuskohteen kyvystä sietää tarkasteltavaa vaikutusta. Tässä arvioinnissa pyritään kuvaamaan niin herkkyyttä kuin suuruutta siten, että ne mahdollisimman läpinäkyvästi mahdollistavat vaikutusten merkittävyyden arvioinnin. Vaikutuksen merkittävyys määritetään ristiintaulukoimalla vaikutuksen suuruus (taulukon sarakkeet) ja vaikutuskohteen herkkyys (taulukon rivit). Tätä arviointia varten vaikutusten merkittävyys on luokiteltu viisiportaisesti erittäin vähäiseksi, vähäiseksi, kohtalaiseksi, suureksi tai erittäin suureksi. vaikutuksen merkittävyyden ollessa suuri tai erittäin suuri, on kohdearvioinneissa kerrottu mihin merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat ja miten ne muodostuvat. Lisäksi on lueteltu mahdollisia vaikutusten lieventämistoimenpiteitä, jotka on syytä huomioida alueiden tarkemmassa jatkosuunnittelussa. KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4 Vaikutusten merkittävyys-taulukon runko. S U U R U U S Suuri Keskisuuri Pieni H E Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Erittäin vähäinen Suuri Kohtalainen Vähäinen Erittäin suuri Suuri Kohtalainen R K K Kohtalainen Y Y S Suuri 2. TUULIVOIMA-ALUEET Maisemavaikutusten arvioinnissa on mukana 16 tuulivoima-aluetta, jotka on valittu KeskiPohjanmaan maakuntakaavan 4. vaihekaavan: mannertuulivoima, maisema ja kulttuuriympäristö, uudelleen nähtäville asetettavaan kaavaehdotukseen. Tuulivoima-alueiden numerointi perustuu 1. kaavaehdotuksessa ja sen selvitysaineistossa käytettyyn numerointiin. Tuulivoima-alueista on poistettu 1. kaavaehdotuksessa mukana olleet 3 tuulivoima-aluetta: 3. Järvineva, 8. Hilli, ja 19. Akkainaho. Arvioinnin tuulivoima-alueet Numero Alueen nimi Kunta 1 Honkakangas A Halsua 2 Kannisto Halsua 4 Honkakangas B Halsua 5 Mutkalampi Kannus 6 Kuuronkallio Kannus 7 Toholampi läntinen B Toholampi 9 Ullava Kokkola 10 Lestijärvi 2 Lestijärvi 11 Lestijärvi 3 Lestijärvi 12 Kokkoneva Perho 13 Patanan tekojärvi Perho, Veteli 14 Toholampi läntinen A Toholampi 15 Toholampi itäinen Toholampi 16 Pulkkinen Veteli 17 Kalliolampi Lestijärvi 18 Salmijärvi Lestijärvi KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kuva 2-1. Tuulivoimakohteet, maiseman arvoalueet ja havainnekuvien kuvauspaikat. 5 KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 3. MAISEMAMAAKUNTAJAKO JA MAISEMAN OMINAISPIIRTEET 3.1 MAISEMAMAAKUNTAJAKO 6 Suomi on jaettu kymmeneen eri maisemamaakuntaan ja tarkemmin maisemaseutuihin ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän määritystyön (1992) perusteella. Jako perustuu maantieteelliseen vaihteluun ja maaseutumaiseman kulttuuripiirteisiin. Keski-Pohjanmaa kuuluu maisemamaakuntajaossa suurin piirtein puoliksi jaettuna luoteisosaltaan Pohjanmaan maisemamaakunnan Keski-Pohjanmaan jokiseudun ja rannikon maisemaseutuun sekä kaakkoisosaltaan Suomenselän maisemamaakuntaan, jota ei ole jaettu maisemaseuduiksi. 3.2 POHJANMAAN MAISEMAMAAKUNTA Pohjanmaan maisemamaakunta kattaa Suomen länsirannikon keski- ja pohjoisosan meri-, rannikko ja sisämaavyöhykkeen Suomenselälle asti. Pohjanmaan maisemamaakunnalle tyypillistä ovat suurehkot joet, selvärajaiset, leveät jokilaaksot sekä näiden väliset laajat selännealueet sekä suhteellisen tasainen maasto. Pohjanmaa on Suomen vähäjärvisimpiä alueita. 3.2.1 Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko Keski-Pohjanmaan jokiseutua ja rannikkoa luonnehtivat kapeahkot jokilaaksojen viljelyalueet ja niiden väliin jäävät laajahkot karut ja soiset moreeniselänteet. Maasto on suhteellisen tasaista, mutta paikoin kumpareista. Paksu moreenipeite on drumlinisoitunut suuressa osassa aluetta. Soiden laajuus on seurausta lähinnä yleisestä tasaisuudesta. Kokkolan, Lohtajan ja Kalajoen kohdalla mereen saakka työntyville harjujaksoille on muodostunut laajoja soraisia ja hiekkaisia rantakerrostumia. Manner päättyy rannikkoon jyrkemmin kuin EteläPohjanmaalla ja saaristovyöhyke on lähes poikkeuksetta huomattavasti kapeampi. Jokien yläjuoksulla asutus on yleensä sijoittunut laakson reunalla oleville kumpareille. Pellot ovat asutuksen ja joen välissä. Keski- ja ala juoksulla rakennukset sijaitsevat jokitöyräällä. Peltoviljelyn ohella karjanpidolla on ollut tärkeä merkitys seudun elinkeinona. Keski-Pohjanmaan jokiseudun ja rannikon maisemaseudulle sijoittuvat maakuntakaavaehdotuksen tuulivoima-alueista: Mutkalampi ja Kuuronkallio Kannuksessa, Toholampi läntinen B Toholammilla ja Ullava Kokkolassa. Patanan tekojärvi Perhossa ja Vetelissä, Pulkkinen Vetelissä sekä Toholampi läntinen A ja Toholampi itäinen Toholammella sijoittuvat Keski-Pohjanmaan jokiseudun ja rannikon sekä Suomenselän maisemamaakunnan vaihettumisvyöhykkeelle. 3.3 SUOMENSELÄN MAISEMAMAAKUNTA Suomenselän maisemamaakunta on karu ja laakea vedenjakajaseutu Pohjanmaan ja JärviSuomen välillä. Maasto on joko suhteellisen tasaista tai korkeussuhteiltaan vaihtelevaa ja kumpuilevaa. Koko alueella vallitsee mannerjäätikön kulutuskorkokuva. Suomenselän maisemamaakunnan poikki kulkee harvakseltaan harjujaksoja. Pienehköjen järvien ja suolampareiden ohella esiintyy muutamia isompia järvialtaita. Koko Suomenselkä on ympäristöään karumpaa. Kasvillisuus on yleensä hyvin karua ja kasvisto niukkaa. Soita on huomattavan paljon, keskimäärin puolet maa-alasta. Peltoalaa on niukalti ja suuri osa siitä on keskittynyt jokilaaksojen latvasavikoille. Metsätaloutta harjoitetaan intensiivisesti. Seutu oli pitkään Pohjanmaan takamaiden tärkeätä tervanpolttoaluetta. Asutus on aina ollut harvaa ja rakennuskannassa on vähän vuosisataisia jäänteitä. Maamme perinteinen mäki- ja vaara-asutus ulottuu reilusti Suomenselän keskeisiin osiin asti. Kylät sijaitsevat laaksoissa vesistöjen tuntumassa tai jonkin selänteen rinteillä. Suomenselän maisemamaakuntaan sijoittuvat maakuntakaavaehdotuksen tuulivoima-alueista: Honkakangas A ja B sekä Kannisto Halsualla, Lestijärvi 2 ja 3, Kalliolampi ja Salmijärvi Lestijärvellä sekä Kokkoneva Perhossa. Patanan tekojärvi Perhossa ja Vetelissä, Pulkkinen Vetelissä sekä Toholampi läntinen A ja Toholampi itäinen Toholammella sijoittuvat Keski-Pohjanmaan jokiseudun ja rannikon sekä Suomenselän maisemamaakunnan vaihettumisvyöhykkeelle. KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kuva 3-1. Tuulivoimakohteet ja maisemamaakuntajako. 7 KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4. 4.1 8 ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET JA KULTTUURIYMPÄRISTÖT VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET Keski-Pohjanmaan maakunnan alueelle sijoittuu yksi valtioneuvoston periaatepäätöksellä 5.1.1995 vahvistettu valtakunnallisesti arvokas maisema-alue: Lestijokilaakso Toholammilla. Parhaillaan ympäristöministeriössä on meneillään valtakunnallisten maisema-alueiden päivitysinventointi. Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla on tehty valtakunnallisten maisema-alueiden uudelleen inventointi vuosina 2012 ja 2013 (Asunmaa R., Kuoppala A., Purola H. 2013b). Valtioneuvoston periaatepäätös on tarkoitus uusia vuoden 2015 aikana. Tässä arvioinnissa huomioidaan tuoreen inventoinnin Keski-Pohjanmaalle ehdottamat valtakunnallisten maisema-alueiden uudet rajaukset. Ehdotuksina uusiksi valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi Keski-Pohjanmaalla ovat: - Lestijokilaakson maisema-alue laajennettuna nykyisin maakunnallisesti arvokkaan Lestijokilaakson kulttuurimaiseman alueelle Perhonjokilaakson kulttuurimaisema Vetelissä (nykyään maakunnallinen maisema-alue) Vattaja-Ohtakari Kokkolassa (nykyään maakunnallinen maisema-alue) Tuulivoima-alueiden laajalle ulottuvien maisemavaikutusten vuoksi tuulivoima-alue-kohtaisessa arvioinnissa huomioidaan myös maakunnan ulkopuolelle, mutta tarkasteltavien tuulivoimaalueiden teoreettiselle vaikutusalueelle sijoittuvat valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Sellaisia ovat Muurasjärven kulttuurimaisema Pihtiputaalla Keski-Suomessa sekä Reisjärven Keskikylä–Kangaskylä Pohjois-Pohjanmaalla. Keski-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella tehtyjä päivitysinventointeja ei ole huomioitu. 4.2 VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT Vuonna 2009 on astunut voimaan Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi, lyhyemmin RKY 2009. Keski-Pohjanmaalla RKY 2009-kohteita sijaitsee kuuden kunnan alueella yhteensä 23. Halsualla, Kannuksessa, Kaustisella, Perhossa ja Vetelissä sijaitsee kussakin yksi kohde. Kokkolassa kohteita on yhteensä 18. Lestijärvelle ja Toholammille ei sijoitu RKY 2009 kohteita. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Pohjanmaalla RKY-kohteen nimi Kunta Halsuan kirkkotie ja kirkonseutu Halsua Mäkiraonmäen vanha asutus ja Kannuksen kirkko Kannus Kaustisen kirkonmäki Kaustinen Kaarlelan kirkko ja pappila Kokkola Kiviniityn 1960-luvun pientaloalue Kokkola Klapurin taloryhmä Kokkola Kokkolan pedagogio ja Roosin talo Kokkola Kokkolan rautatieasema Kokkola Kokkolan ruutukaava-alueen puutalokorttelit Kokkola Kälviän kirkonkylä Kokkola Lohtajan kirkko ja pappila Kokkola Mäntykankaan puutaloalue Kokkola Ohtakarin kalastajayhdyskunta ja luotsiasema Kokkola Palman alueen huvila-asutus Kokkola Pohjanmaan rantatie Kokkola Poroluodonkarin kalastajayhdyskunta Kokkola Rasmusbackenin tienvarsiasutus ja kivinavetat Kokkola Riipan rautatiepysäkki Kokkola Sannanrannan huvila-alue Kokkola Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat Kokkola KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.3 Ullavan kirkko ja Vanha-Vion talo Kokkola Perhon kirkko Perho Vetelin kirkonseutu Veteli 9 MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA- JA KULTTUURIALUEET Keski-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan (vahvistettu 2007) on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeät alueet. Kaavassa on osoitettu maisematyöryhmän mietinnön mukaisia maakunnallisesi merkittäviä maisemakokonaisuuksia 3 kpl sekä Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet selvityksen (KeskiPohjanmaan liitto ja Sigma Konsultit Oy 2001) mukaisia maakunnallisesti arvokkaita alueita 14 kpl ja seudullisesti arvokkaita alueita 8 kpl. Lisäksi kaavassa on osoitettu kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä kohteita 10 kpl. Kaavassa on myös osoitettu 11 kaavan vahvistamisen aikaan voimassa olleen valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen luettelon (RKY 1993) mukaista kohdetta, jotka eivät enää ole mukana RKY 2009-luettelossa. Maakunnallisesti arvokas maisema- tai kulttuurialue (tai –kohde) Keski-pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa Alueen tai kohteen nimi Kunta Halsuan maisema-alue Halsua Halsuanjärvi Halsua Töppösenluolikot Halsua Penninkijoki-Säästöpiirinneva-Hangasneva Halsua, Perho Lestijokivarren kulttuurimaisema (RKY 1993) Kannus, Toholampi Jylhä, Metsäkylä (RKY 1993) Kaustinen Nikulan talli (RKY 1993) Kaustinen Salonkylä Kaustinen Tastulanjärvi Kaustinen Perhonjoen kulttuurimaisema (RKY 1993) Kaustinen, Veteli Alaviirteen saaristo Kokkola Maakannuskarinlahti ja Meksinkallio Kokkola Junnila Kokkola Kruununvoudin talo (RKY 1993) Kokkola Möllerin talot ympäristöineen Kokkola Rimmin alue Kokkola Räbbin taloryhmä Kokkola Rödsön kyläalue Kokkola Sokojan kylä (RKY 1993) Kokkola Tullimäen alue Kokkola Ykspihlajan satamakonttori (RKY 1993) Kokkola Öjan kulttuurimaisema-alue Kokkola KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kokkolan - Kälviän ulkosaaristo Kokkola Kälviän kirkonkylä ja Kälviänjoen kulttuurimaisema (RKY 1993) Kokkola Marinkaisten kyläalue Kokkola Pajalan taloryhmä Kokkola Peltokorpi Kokkola Puukangas Kokkola Ruotsalon kyläalue Kokkola Rita, kylätie ja vanha rakennuskanta (RKY 1993) Kokkola Rytikarin kalasatama (RKY 1993) Kokkola Vattaja Kokkola Alikylä Kokkola Ullavanjärvi ympäristöineen Kokkola Marinkaisten ja Ala-Viirteen välinen kulttuurimaisema ja Lohtajanjokilaakso Kokkola Lestijärven kirkko ympäristöineen (RKY 1993) Lestijärvi Lestijärven kulttuurimaisema Lestijärvi Lestijärven vesialue rantoineen ja saarineen Lestijärvi Similänperän peltoaukea Lestijärvi Syrin kylämaisema Lestijärvi Valkealamminneva-Lehtosenjärvi Lestijärvi Haukan pihapiiri Perho Kuusjärvi Perho Kärmelampi Perho Möttönen Perho Perhon järvimaisema-alue Perho Salmelanharju Perho Hongistonjärvet Toholampi Härkänevan piha-asutus Toholampi Räyrinkijärvi Veteli 10 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin yhteydessä on tehty Eteläja Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointia ja alue-ehdotuksista on valmistunut julkaisematon raportti (Asunmaa R., Kuoppala A., Purola H. 2013b), jonka sisältöä tullaan vielä muokkaamaan / täydentämään. Maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista päätetään myöhemmin maakuntakaavoituksen yhteydessä. KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 5. 11 KOHDEARVIOINNIT 5.1 1. HONKANGAS A 5.1.1 Maiseman ominaispiirteet Maisemamaakunta: Suomenselkä Tuulivoima-alue sijaitsee Halsualla Lestijärven kunnan rajalla. Tuulivoima-alue sijoittuu korkeustasolle 160–180 m mpy. Tuulivoima-alue on suhteellisen tasaista maaston noustessa itään päin mentäessä. Suurimmaksi osaksi tuulivoima-alue on ojitettua suota ja metsää. Paikoin on pieniä avoimia soita. Tuulivoima-alueen ympäristössä on vaihtelevaa, avosoiden täplittämää usein harvapuustoista metsämaastoa sekä jotakin keskikokoisia järviä tuulivoima-alueen itäpuolella ja viljeltyä kylämaisemaa länsi- ja luoteispuolella. Tuulivoima-alueen kaakkoispuolelle sijoittuu Linjasalmen Naturaalue, joka on laajempi avosuoalue. 5.1.2 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Tuulivoima-alueen lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) ei ole maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai kulttuuriympäristöjä. Lestijärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu lähimmillään noin 9 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen koillispuolelle. Lestijärven kulttuurimaisema sijoittuu pohjoisenidän suuntaan, lähimmillään noin 9 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta. Similänperän peltoaukean maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu lähimmillään vajaan 10 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen itäpuolelle. Maakunnallisesti arvokas Syrin kylämaisema sijoittuu lähimmillään noin 11 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen pohjoispuolelle. Syristä pohjoiseen sijoittuvat maakunnallisesti arvokkaat Lestijoen maisema-alue sekä Härkänevan piha-asutus. Lännen suunnassa lähimmäs tuulivoima-aluetta sijoittuu maakunnallisesti arvokas Töppösenluolikko. Halsuan taajaman takana on maakunnallisesti arvokas Halsuanjärven maisema-alue lähimmillään noin 15 km etäisyydellä tuulivoima-alueesta. Halsuan taajaman kupeessa sijaitsee myös maakunnallisesti arvokas Halsuan maisema-alue sekä Halsuan kirkkotien ja kirkonseudun RKY-alue. Tuulivoima-alueen etelä- lounaispuolelle, lähimmillään noin 11 kilometrin etäisyydelle sijoittuu Penninkijoki-Säästöpiirinneva-Hangasnevan maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Lähimmillään reilun 10 km etäisyydelle tuulivoima-alueen eteläpuolelle sijoittuu maakunnallisesti arvokas Perhon järvimaisema-alue. Salamajärven kansallispuisto sijoittuu ko. maisemaalueen eteläpuolelle, lähimmillään noin 15 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta. Kaakossa – idässä, reilun 10 kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueesta sijaitsee Valkealamminneva-Lehtosenjärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Kinnulan Kangaskylän maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa ja lähimmillään reilun 18 kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueen itäpuolella. 5.1.3 Vaikutusten arviointi lähivaikutusalueelle Lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) laajimmat näkyvyysalueet kohdistuvat tuulivoima-alueen lännen-kaakon puolella sijaitseville avoimille soille ja harvapuustoisille alueille. Linjasalmennevan Natura-alueen avosoilta avautuu laajoja näkymiä tuulivoima-alueen suuntaan ja alueen luonnonmaiseman luonne voi tästä muuttua. Natura-alueelle ei ole kuitenkaan ohjattua virkistyskäyttöä, joten maisemavaikutuksen kokeminen jää siten vähäiseksi. Lähimmät asutut, avoimet viljelysmaisemat sijoittuvat tuulivoima-alueen länsi- ja lounaispuolille Purolaan, Harjunpäähän ja Kanalaan. Pienipiirteisten peltojen kylämaisemiin tuulivoimaloilla voi olla kohtalainen vaikutus lyhyen etäisyyden vuoksi. Lähivaikutusalueen näkyvyysalueella on vähäisesti asuinrakennuksia tai loma-asuinrakennuksia (47 rakennusta). 5.1.4 Vaikutusten arviointi väli- ja kaukovaikutusalueelle Väli- ja kaukovaikutusalueella (6-20 km tuulivoima-alueesta) laajimmat yhtenäiset näkyvyysalueet kohdistuvat Lestijärven selälle 11-19 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta. Pitkän etäisyyden vuoksi tuulivoiman vaikutus maisemaan jää vähäiseksi. KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 12 Lestijärven lisäksi kaukonäkymiä tuulivoimaloille suuntautuu muun muassa Töppösenluolikoilta, Halsuanjärveltä, Venetjoen tekojärveltä, Kotkannevalta ja paikoin myös Lestijokilaakson maisemaalueelta. Nämä maisemallisesti herkät alueet sijoittuvat yli 10 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaalueesta, joten maisemavaikutus ei muodostu merkittäväksi näillä alueilla. 5.1.5 Yhteenveto Vaikutusalueen herkkyys: Vähäinen - arvokkaat maisema-alueet sijaitsevat pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta yli 10 km:n päässä suunnittelualueelta lähivaikutusalueella on vähäisesti asuinrakennuksia ja lomarakennuksia Vaikutuksen suuruus: Keskisuuri - melko laajat näkyvyysalueet lähivaikutusalueen luonnonsuojelualueilla muutoksen myötä maiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain muutos ei vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden tunnistettavuuteen tai säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi Vaikutuksen merkittävyys: Vähäinen S U U R U U S Suuri H E Vähäinen Keskisuuri Pieni Kohtalainen Honkakangas A Erittäin vähäinen Suuri Kohtalainen Vähäinen Erittäin suuri Suuri Kohtalainen R K Kohtalainen K Y Y Suuri S 5.2 2. KANNISTO 5.2.1 Maiseman ominaispiirteet Maisemamaakunta: Suomenselkä Tuulivoima-alue sijaitsee Halsuan keskustaajaman itä- ja kaakkoispuolella lähimmillään noin 6 kilometrin etäisyydellä keskustasta. Tuulivoima-alue sijoittuu suurin piirtein korkeustasolle 145-165 m mpy. Maasto nousee loivasti itää kohti. Tuulivoima-alue on ojitettua ja metsäistä, mutta suurilta osin harvapuustoista. Alueen koillisosasta on kivikkoista. Tuulivoima-alueen ympäristössä on vaihtelevaa, etelässä, lännessä ja pohjoisessa avosoiden täplittämää, usein harvapuustoista metsämaastoa. Lähimmät viljelymaisemat ja kyläalueet sijoittuvat tuulivoima-alueen luoteispuolelle Kannistoon, koillispuolelle Kanalaan ja Harjunpäähän sekä luoteeseen Karhukorpeen. Lännen suunnassa hieman kauempana sijaitsevat Halsuan taajaman eteläpuoliset kylät ja laajemmat viljelysalueet. 5.2.2 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Tuulivoima-alueen lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) sijoittuu maakunnallisesti arvokas Töppösenluolikko aivan tuulivoima-alueen länsipuolelle. Tuulivoima-alueen lounaispuolella sijaitsee lähimmillään noin 2,5 kilometrin etäisyydellä PenninkijokiSäästöpiirinneva-Hangasnevan maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Lähimmillään reilun 6 kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueesta luoteeseen sijaitsevat maakunnallisesti arvokkaat Halsuanjärven maisema-alue ja Halsuan maisema-alue sekä valtakunnallisesti arvokas Halsuan kirkkotien ja kirkonseudun RKY-alue. Tuulivoima-alueen kaakkoispuolelle, lähimmillään noin 10 kilometrin etäisyydelle sijoittuu maakunnallisesti arvokas Perhon järvimaisema-alue. Salamajärven kansallispuisto sijoittuu ko. maisema-alueen eteläpuolelle, lähimmillään noin 15 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta. KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 13 Idän suunnassa, reilun 16 kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueesta sijaitsee Valkealamminneva-Lehtosenjärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Maakunnallisesti arvokkaat Lestijärven maisema-alue ja Lestijärven kulttuurimaisema sijoittuvat lähimmillään noin 16 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen koillispuolelle. Similänperän peltoaukean maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu lähimmillään reilun 17 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen itäpuolelle. Maakunnallisesti arvokas Syrin kylämaisema sijoittuu lähimmillään reilun 12 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen pohjoispuolelle. Syristä pohjoiseen sijoittuvat maakunnallisesti arvokkaat Lestijoen maisema-alue sekä Härkänevan pihaasutus. 5.2.3 Vaikutusten arviointi lähivaikutusalueelle Lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) laajimmat näkyvyysalueet kohdistuvat tuulivoima-alueen pohjoisen, idän ja etelän puolilla sijaitseville avoimille soille sekä harvapuustoisille alueille. Lähimmät asutut, avoimet viljelysmaisemat sijoittuvat tuulivoima-alueen pohjois- ja itäpuolille Kuuselaan, Iso-Möttöseen ja Purolaan. Näillä kyläalueilla on maisematilat muodostuvat pienipiirteisistä pelloista eikä leveitä näkymäsektoreita muodostu. Lyhyen etäisyyden vuoksi tuulivoimalat voivat paikoin hallita kylien maisemakuvaa. Myös Halsuan taajaman eteläpuolisille kyläalueille ja pelloille kohdistuu laajoja näkyvyysalueita. Tuulivoimalat sijoittuvat päätien suuntaisista näkymistä sivuun, mutta paikoin tiemaisemassa voi näkyä laajalla alueella tuulivoimaloita. Tuulivoima-alueen muodosta johtuen suuri osa voimaloista sijoittuu kuitenkin yli kuuden kilometrin etäisyydelle asutusalueista. Lähivaikutusalueen näkyvyysalueella on vähäisesti asuinrakennuksia tai lomaasuinrakennuksia (128 rakennusta). Tuulivoima-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan maakunnallisesti arvokkaan Töppösenluolikon maisemakuvaan tuulivoimalat tuovat selkeän muutoksen. Toisaalta suurpiirteinen, selkeästi metsään rajautuva kivikkoalue kestänee tuulivoimaloiden aiheuttaman muutoksen alueen ominaispiirteiden tunnistettavuuden muuttumatta. Maiseman luonne ja kokemus alueesta voi muuttua kielteisesti. 5.2.4 Vaikutusten arviointi väli- ja kaukovaikutusalueelle Väli- ja kaukovaikutusalueella (6-20 km tuulivoima-alueesta) laajimmat yhtenäiset näkyvyysalueet kohdistuvat pohjoisessa Venetjoen tekojärvelle sekä Kotkannevalle, lännessä Halsuanjärvelle ja sen takana sijaitsevalle Pilvinevalle, etelässä Penninkijoki-Säästöpiirinneva-Hangasnevan maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle ja idässä paikoin Linjasalmennevan avosoille. Halsuanjärveltä tuulivoimalat näkynevät selkeimmin järven selältä ja länsirannalta, jonne sijoittuu joitakin asuinrakennuksia. Pitkän etäisyyden vuoksi vaikutus maisemaan jää kuitenkin vähäiseksi. Penninkijoki-Säästöpiirinneva-Hangasnevan arvot ovat luontoarvojen lisäksi erämaamaisemassa. Penninkijoella on jonkun verran ainakin kalastukseen ja melontaan liittyvää virkistyskäyttöä. Tuulivoimalat voivat vaikuttaa luontoalueiden maiseman luonteeseen etenkin laajojen avosoiden ympäristössä, missä aukeaa laajoja näkymiä tuulivoima-alueen suuntaan. Alueella ei kuitenkaan ole opastettuja virkistysreittejä, joten maisemavaikutusten kokeminen jäänee vähäiseksi. Lestijärvelle ja Lestijokilaaksoon voi teoriassa joitakin tuulivoimaloita näkyä, mutta pitkän etäisyyden vuoksi tuulivoiman vaikutus maisemaan jää vähäiseksi. 5.2.5 Yhteenveto Vaikutusalueen herkkyys: Kohtalainen - lähivaikutusalueella maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita lähivaikutusalueella on vähäisesti asuinrakennuksia ja lomarakennuksia Vaikutuksen suuruus: Keskisuuri - melko vähän näkyvyysalueita lähivaikutusalueen herkillä alueilla muutoksen myötä maiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain lähimmillä luontoja asutusalueilla muutos ei vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden tunnistettavuuteen tai säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi, mutta esimerkiksi Töppösenluolikoilla kokemus alueesta voi muuttua kielteisesti KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 14 Vaikutuksen merkittävyys: Kohtalainen S U U R U U S Suuri Keskisuuri H E Vähäinen Pieni Kohtalainen Vähäinen Erittäin vähäinen Suuri Kannisto Vähäinen Erittäin suuri Suuri Kohtalainen R K K Kohtalainen Y Y S Suuri 5.3 4. HONKANGAS B 5.3.1 Maiseman ominaispiirteet Maisemamaakunta: Suomenselkä Tuulivoima-alue sijaitsee Halsualla Lestijärven kunnan rajalla. Tuulivoima-alue sijoittuu korkeustasolle 145-170 m mpy. Suhteellisen tasainen maasto nousee itään päin mentäessä. Suurimmaksi osaksi tuulivoima-alue on ojitettua ja metsäistä. Itäosissa on pieniä, avosoita ja keskiosassa on Ärmätinnevan ja Hautanevan laajemmat avosuoalueet. Tuulivoima-alueen halki kulkee seututie 751 ja Fingridin 400 kV voimalinja lounas-koillissuunnassa. Tuulivoima-alueen eteläosa rajoittuu Honkakangas A tuulivoima-alueeseen. Tuulivoima-alueen ympäristössä on vaihtelevaa, avosoiden täplittämää usein harvapuustoista metsämaastoa sekä jotakin keskikokoisia järviä tuulivoima-alueen itäpuolella ja viljeltyä kylämaisemaa länsi- ja lounaispuolella. Tuulivoima-alueen kaakkoispuolelle sijoittuu laaja avosuoalue Linjasalmenneva ja luoteispuolelle Kortkannevan laajat avosuoalueet. 5.3.2 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Tuulivoima-alueen lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) ei ole maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai kulttuuriympäristöjä, lukuun ottamatta juuri ja juuri kuuden kilometrin rajalle ulottuvaa Lestijärven kulttuurimaisema-aluetta. Lestijärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu lähimmillään noin 7,5 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen koillispuolelle. Lestijärven kulttuurimaisema sijoittuu pohjoisen-idän suuntaan, lähimmillään noin 6 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta. Similänperän peltoaukean maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu lähimmillään noin 10,5 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen itäpuolelle. Maakunnallisesti arvokas Syrin kylämaisema sijoittuu lähimmillään reilun 6 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen pohjoispuolelle. Syristä pohjoiseen sijoittuvat maakunnallisesti arvokkaat Lestijoen maisema-alue sekä Härkänevan piha-asutus. Lännen suunnassa lähimmissä tuulivoima-aluetta sijoittuu maakunnallisesti arvokas Töppösenluolikko reilun 9 kilometrin etäisyydelle. Halsuan taajaman takana on maakunnallisesti arvokas Halsuanjärven maisema-alue lähimmillään reilun 13 km etäisyydellä tuulivoima-alueesta. Halsuan taajaman kupeessa sijaitsee myös maakunnallisesti arvokas Halsuan maisema-alue sekä pienialainen Halsuan kirkkotien ja kirkonseudun RKY-alue. Tuulivoima-alueen etelä- lounaispuolelle, lähimmillään noin 11 kilometrin etäisyydelle sijoittuu Penninkijoki-Säästöpiirinneva-Hangasnevan maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Lähimmillään noin 13 km etäisyydelle tuulivoima-alueen eteläpuolelle sijoittuu maakunnallisesti arvokas Perhon järvimaisema-alue. Salamajärven kansallispuisto sijoittuu ko. maisemaalueen eteläpuolelle, lähimmillään noin 17 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta. Kaakossa – idässä, reilun 12 kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueesta sijaitsee Valkealamminneva-Lehtosenjärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue. 5.3.3 Vaikutusten arviointi lähivaikutusalueelle Lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) laajimmat näkyvyysalueet kohdistuvat tuulivoima-alueen ympäristössä oleville avoimille soille ja harvapuustoisille alueille. Lähimmät asu- KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 15 tut, avoimet viljelysmaisemat sijoittuvat tuulivoima-alueen länsi- ja lounaispuolille Purolaan, Harjunpäähän ja Kanalaan. Pienipiirteisten peltojen kylämaisemiin tuulivoimaloilla voi olla kohtalainen vaikutus lyhyen etäisyyden vuoksi. Lähivaikutusalueen näkyvyysalueella on vähäisesti asuinrakennuksia tai loma-asuinrakennuksia (52 rakennusta). 5.3.4 Vaikutusten arviointi väli- ja kaukovaikutusalueelle Väli- ja kaukovaikutusalueella (6-20 km tuulivoima-alueesta) laajimmat yhtenäiset näkyvyysalueet kohdistuvat Lestijärven selälle 8-18 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta. Pitkän etäisyyden vuoksi tuulivoiman vaikutus maisemaan jää vähäiseksi. Lestijärven lisäksi kaukonäkymiä tuulivoimaloille suuntautuu muun muassa Töppösenluolikoilta, Halsuanjärveltä ja paikoin myös Lestijokilaakson maisema-alueelta. Nämä maisemallisesti herkät alueet sijoittuvat noin ja yli 10 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta, joten maisemavaikutus ei muodostu merkittäväksi näillä alueilla. Venetjoen tekojärveltä, Kotkannevalta ja Linjasalmennevalta aukeaa näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan noin 6-10 kilometrin etäisyyksiltä. Linjasalmennevan ja Kotkannevan alueiden luonnonmaiseman luonne voi kaukomaiseman osalta muuttua. Alueilla ei ole kuitenkaan ohjattua virkistyskäyttöä, joten maisemavaikutuksen kokeminen jää siten vähäiseksi. 5.3.5 Yhteenveto Vaikutusalueen herkkyys: Vähäinen - lähivaikutusalueella ei ole arvokkaita maisema-alueita tai kulttuuriympäristöjä lähivaikutusalueella on vähäisesti asuinrakennuksia ja lomarakennuksia Vaikutuksen suuruus: Keskisuuri - melko vähän näkyvyysalueita lähivaikutusalueen herkillä alueilla muutoksen myötä maiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain lähimmillä luontoja asutusalueilla Vaikutuksen merkittävyys: Vähäinen S U U R U U S Suuri H E Vähäinen Keskisuuri Pieni Kohtalainen Honkakangas B Erittäin vähäinen Suuri Kohtalainen Vähäinen Erittäin suuri Suuri Kohtalainen R K K Kohtalainen Y Y S Suuri 5.4 5. MUTKALAMPI 5.4.1 Maiseman ominaispiirteet Maisemamaakunta: Pohjanmaan maisemamaakunta Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko Tuulivoima-alue sijaitsee Kannuksen ja Kokkolan kuntien alueella Keski-Pohjanmaan ja PohjoisPohjanmaan maakuntien rajalla. Alue sijoittuu 40-80 m mpy korkeustasolla, loivasti kumpuilevan maaston noustessa idän ja kaakon suuntaan. Alueella on pääosin ojitettuja suoalueita ja kuivaa kangasmetsää. Itäosa on paikoin kivikkoista. Tuulivoima-alueen länsiosissa on pieniä peltoja. Tuulivoima-alueen ympäristössä on jokilaaksoihin sijoittuvia kylä- ja viljelyalueita. Maisematilat muodostuvat metsien ja avoimien peltojen vuorottelusta, paikoin on pieniä avosoita. Paikoin laajat, yhtenäiset peltoaukeat mahdollistavat pitkiä näkymiä tasaisessa maastossa etenkin Mutkalammin, Korvenkylän ja Mökkiperän alueilla. Lähin asutus sijoittuu Pöntiönojan varteen tuulivoimaalueen eteläpuolelle. Keskellä tuulivoima-aluetta sijaitseva Hietajärvi on rajattu alueen ulkopuolelle. Hietajärvellä on uimaranta ja virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita. KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 16 Tuulivoima-alueen pohjoispuolelle sijoittuu pieni Pitkäjärvi, jonka rannalla on uimaranta, lomarakennuksia ja leirikeskus sekä ympäristössä virkistysreittejä. Tuulivoima-alueen koillispuolella sijaitsee Pernun ampumahiihtoalue. 5.4.2 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Tuulivoima-alueen lähivaikutusalueelle (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) ei sijoitu arvokkaita maisema-alueita tai kulttuuriympäristöjä. 6-10 km etäisyysvyöhykkeelle tuulivoima-alueen kaakkoispuolelle sijoittuu vain yksi arvokohde: Korhoskylän RKY 2009-kohde Sievissä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Noin 9 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Sievin Korhoskylä on hyvin säilynyt sekä kylärakenteensa, sitä ympäröivän maiseman että rakennuskantansa osalta. Lähimmillään 15 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta etelän suuntaan sijoittuu valtakunnallisesti arvokas Lestijokilaakson kulttuurimaisema asutus- ja viljelymaisemineen. Lestijokilaakson pohjoisosassa, Kannuksessa sijaitsee maakunnallisesti arvokas Lestijoen maisema-alue lähimmillään noin 12 kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueesta. Pohjois-Pohjanmaan puolelle, tuulivoima-alueen länsipuolelle, lähimmillään noin 10 kilometrin etäisyydelle sijoittuu maakunnallisesti arvokas Himangan peltoalue. Tuulivoima-alueen länsiluoteispuolelle, rannikolle, lähimmillään noin 15 kilometrin etäisyydelle, sijoittuu useita maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita: Keski-Pohjanmaalla Maakannuskarinlahti ja Meksinkallio ja Alaviirteen saaristo sekä Pohjois-Pohjanmaalla Himankakylä, Rahjan saaristo ja Hiekkasärkät-Rahja. Tuulivoima-alueen pohjois-itäpuolilla, Pohjois-Pohjanmaalla, lähimmät maakunnallisesti arvokkaat maisemat ovat Tynkä ja Pitkäsenkylä (etäisyys tuulivoima-alueeseen lähimmillään noin 11 kilometriä) sekä Niemelänkylä (etäisyys tuulivoima-alueeseen lähimmillään noin 19 kilometriä). Tuulivoima-alueen itäpuolella, noin 11,5 kilometrin etäisyydellä on RKY 2009-kohde Mattilanperänkylä Alavieskassa. Tuulivoima-alueen kaakkoispuolella Sievissä, lähimmillään noin 11 kilometrin etäisyydellä ovat maakunnallisesti arvokkaat Vanhakirkon ja Jyringin maisema-alueet. 5.4.3 Vaikutusten arviointi lähivaikutusalueelle Lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) näkyvyysalueet kohdistuvat lähimmille kylä- ja peltoalueille sekä avosoille ja mahdollisesti muille harvapuustoisille alueille maastossa. Laajimmat näkyvyysalueet sijoittuvat tuulivoima-alueen eteläpuolelle Mutkalammin ja Korvenkylän viljelymaisemiin sekä pohjoispuolelle Kärkisen ja Mökkiperän viljelymaisemiin. Mutkalammin kylämaisema aukenee kylän läpi kulkevalle tielle laajoina yhtenäisinä peltoaukeina. Tuulivoimalat näkyvät usein esteettä Mutkalammin kylän perinteisessä maalaismaisemassa peltoaukeiden ja metsänreunan takana. Korvenkylän alueelta avautuu useita laajoja näkymäsektoreita peltojen yli tuulivoima-alueen suuntaan. Lähimmät tuulivoimalat eivät vertaudu maiseman muiden elementtien mittakaavaan. Tuulivoimaloiden laajalle levittyvä alue voi hallita kylien maisemaa lyhyen etäisyyden vuoksi. Mökkiperän maisema on edellisiä hieman sulkeutuneempaa ja etäisyyttä tuulivoimaloihin on hieman enemmän. Kärkisen kylämaisema, noin 4 kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueesta, on metsien ja pihapiirien sulkemaa tai puoliavointa maisemaa. Tuulivoimaloita näkyy osittain metsänreunan yläpuolella kylän pohjoispuolen ja eteläpuolen peltojen yli. Lähivaikutusalueen näkyvyysalueella on keskiverrosti asuinrakennuksia tai loma-asuinrakennuksia (216 rakennusta). Tuulivoimalat voivat näkyä Pitkäjärven pohjoisrannalle (etäisyys tuulivoima-alueeseen reilu 3 kilometriä), mutta tuulivoimalat näkyvät alueelle vain vähän metsän reunan yläpuolella eikä vaikutus maisemassa ole erityisen voimakas. 5.4.4 Vaikutusten arviointi väli- ja kaukovaikutusalueelle Noin 6-10 km tuulivoima-alueesta näkyvyysalueet kohdistuvat laajimmillaan tuulivoima-alueen itäpuolelle Raution, Korhoskylän ja Kukonkylän alueille, etelässä Märsylän kyläalueelle ja luoteessa Pahkalan kyläalueelle. Tuulivoimalat näkyvät paikoin kyläalueille vain hieman maisemia rajaavan metsänreunan yläpuolella eivätkä näin ollen ja pitkän etäisyyden vuoksi merkittävästi vaikuta maisemaan. KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 17 Yli 10 kilometrin etäisyydellä tuulivoimalat näkyvät laajimmin Kalajoelle, taajaman eteläpuolisille peltoalueille. Voimalat sijaitsevat kaukana katselupaikoista ja asettuvat harmoniseksi osaksi kaukomaisemaa. Tuulivoimalat eivät näkyvyysanalyysin perusteella näy Lestijoen valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle tai merkittävissä määrin kaukovaikutusalueen maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille. 5.4.5 Yhteenveto Vaikutusalueen herkkyys: Kohtalainen - lähivaikutusalueella ei ole arvokkaita maisema-alueita tai kulttuuriympäristöjä, valtakunnallisesti arvokkaita pienialaisia kulttuuriympäristöjä on 6-15 kilometrin säteellä tuulivoima-alueesta lähivaikutusalueella on keskiverrosti asuin- ja loma-asuinrakennuksia Vaikutuksen suuruus: Keskisuuri - melko vähän näkyvyysalueita lähivaikutusalueen herkillä alueilla muutoksen myötä maiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain, erityisesti lähimmillä kyläaluilla muutos ei vaikuttane maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden tunnistettavuuteen tai säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi Vaikutuksen merkittävyys: Kohtalainen S U U R U U S Suuri H E Vähäinen Keskisuuri Pieni Kohtalainen Vähäinen Erittäin vähäinen Suuri Mutkalampi Vähäinen Erittäin suuri Suuri Kohtalainen R K K Kohtalainen Y Y S Suuri Kuva 5-1. Kuvasovite Mutkalammin kylältä Mutkalammintieltä koilliseen kohti tuulivoima-aluetta (kuvauspaikka X). Etäisyys tuulivoima-alueeseen on vähintään 1,3 km. Näkymässä tuulivoimalat nousevat paikoin korkealle metsänreunan yläpuolelle. Kuvalähde: Mutkalammin tuulivoimapuisto, Ympäristövaikutusten arviointiselostus (Ramboll Finland Oy 2014). Kuvaus ja mallinnukset PROKON Wind Energy Finland Oy. KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 5.5 6. KUURONKALLIO 5.5.1 Maiseman ominaispiirteet 18 Maisemamaakunta: Pohjanmaan maisemamaakunta Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko Kuuronkallio tuulivoima-alue sijaitsee Kannuksen kaupungin etelä-puolella. Tuulivoima-alueella on havaittavissa maisemamaakunnalle ominainen tasaisuus, sekä karujen ja kivisten moreeniselänteiden ja soisten alueiden vuorottelu. Alue sijoittuu 65–100 m mpy korkeustasolle maaston noustessa loivasti kaakon suuntaan. Tuulivoima-alue on pääosin ojitettua ja sekametsävaltaista talousmetsää, joka on maisemakuvaltaan pääosin sulkeutunutta useita hakkuuaukkoja lukuun ottamatta. Keskellä sijaitsee pienehkö avosuo Teerineva. Tuulivoima-alueen läpi kulkee länsiitäsuuntainen suurjännitelinja. Kannuksen taajama sijaitsee lähimmillään noin kahden kilometrin etäisyydellä pohjoisessa metsävyöhykkeen takana. Kannuksen keskustasta kaakkoon suuntautuu Lestijokilaaksoon asutus- ja viljelymaisema, jossa on paikoin laajoja peltoaukeita. Tuulivoima-alueen länsipuolella on pienipiirteisempiä kylä- ja viljelymaisemia metsävyöhykkeen takana. Kaakon suunnassa sijaitsee pieniä avosoita. 5.5.2 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Tuulivoima-alueen lähivaikutusalueelle (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta), tuulivoima-alueen pohjois-itäpuolelle sijoittuu maakunnallisesti arvokas Lestijoen maisema-alue lähimmillään noin 0,8 kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueesta. Kannuksen keskustassa sijaitsevat RKY 2009kohteet Mäkiraonmäen vanha asutus ja Kannuksen kirkko noin 3,5 kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueesta. 6-20 km etäisyysvyöhykkeelle tuulivoima-alueesta sijoittuvat pohjoisen suuntaan jatkuva maakunnallisesti arvokas Lestijoen maisema-alue ja etelän suuntaan valtakunnallisesti arvokas Lestijokilaakson kulttuurimaisema asutus- ja viljelymaisemineen. Pohjois-Pohjanmaan puolelle, tuulivoima-alueen luoteispuolelle, lähimmillään noin 15 kilometrin etäisyydelle sijoittuu maakunnallisesti arvokas Himangan peltoalue. 10-20 kilometrin etäisyysvyöhykkeelle tuulivoima-alueen ympäristöön sijoittuu muutamia pienialaisia maakunnallisesti arvokkaita maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteita. Tuulivoimaalueen itäpuolella, reilun 12 kilometrin etäisyydellä on RKY 2009-kohde Riipan rautatiepysäkki. 20 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta ulottuvat maakunnallisesti arvokkaat Ullavanjärvi ympäristöineen, Kälviän kirkonkylä ja Kälviänjoen kulttuurimaisema, Himangan peltoalue sekä Vanhakirkon ja Jyringin maisema-alueet Sievissä. 5.5.3 Vaikutusten arviointi lähivaikutusalueelle Lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) näkyvyysalueet kohdistuvat etelän ja lännen suunnassa pääosin avosoille ja harvapuustoisille alueille, pohjoisessa ja idässä Lestijokilaakson kylä- ja viljelyalueille. Laajimmat näkyvyysalueet kohdistuvat tuulivoima-alueen pohjoispuolelle Kannuksen taajaman ympäristöön sekä itäpuolelle Ypyän ja Puiran kylän ympäristöön. Tuulivoima-alueen länsipuolella sijaitseville kyläalueille ei kohdistu kovin yhtenäisiä ja laajoja näkyvyysalueita. Kannuksen keskustan eteläpuolella maisema-alueen peruselementtejä ovat alueen keskellä kiemurteleva Lestijoki, jyrkkä puustoinen pohjoisranta, joen eteläpuolella rantaan asti ulottuvat peltoaukeat ja peltojen keskellä sijaitsevat komeat, perinteiset pohjalaistalot. Kannuksen keskusta ei muodosta yhtenäistä, kokonaisvaltaista kulttuurimaisemaa. Keskustan kohdalla yhtenäisimmät peltoalueet sijoittuvat Lestijoen pohjoispuolelle. Kannuksen taajamaan kuuluvilla alueille rakennukset sekä kasvillisuus katkovat usein näkymälinjoja ja peittävät tuulivoimaloita niin, etteivät tuulivoimalat muodosta maisemaa hallitsevaa elementtiä. Paikoin tuulivoimalat voivat näkyä pitkien näkymien päätteenä toimien maiseman uusina maamerkkeinä. Muualla Lestijokilaakson maisema-alueella voi avoimilta peltoaukeilta nähdä tuulivoima-alueen leveänä sektorina, jolloin maiseman tausta voidaan kokea muuttuneena. KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 19 Ypyän ja Puiran kulttuurimaisema-aluetta hallitsee laaja, avoin peltoalue, jonka yli avautuu esteetön näkymä kohti tuulivoima-aluetta. Kyläalueelle maisemavaikutus muodostuu kohtalaiseksi, kun taustamaisemassa tuulivoimalat kohoavat melko korkealle maisemaa rajaavan metsän yläpuolelle (Kuva 5-2). Lähivaikutusalueen näkyvyysalueella on paljon asuinrakennuksia tai loma-asuinrakennuksia (1152 rakennusta). 5.5.4 Vaikutusten arviointi väli- ja kaukovaikutusalueelle Väli- ja kaukovaikutusalueella (6-20 km tuulivoima-alueesta) näkyvyysalueet kohdistuvat lähinnä 6-10 kilometrin etäisyysvyöhykkeelle sijoittuville avoimille alueille luoteessa Nikkarikoskelle, kaakossa Lestijoen maisema-alueelle ja muualla avosoille. Nikkarikoskella tuulivoimalat näkyvät paikoin etelään suuntautuvan tienäkymän päätteenä. Tuulivoima-alue ei kuitenkaan kyseisessä näkymäsuunnassa muodosta laajaa sektoria, joten tuulivoimalat näkyvät hyvin kapealla alueella. Lestijokilaaksossa näkyvyysalueet kohdistuvat lähinnä joen itäpuolelle Toholammin taajaman pohjoispuolella. Näkymissä tuulivoimalat nousevat paikoin hieman kaukomaisemaa rajaavan metsänreunan yläpuolelle ja sulautuvat osaksi kaukomaisemaa. Toholammin taajaman pohjoispuolella maisema on laaja ja tasainen. Alueella on paljon kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja rakennusryhmiä. Metsäiset mäet rytmittävät maisemarakennetta ja kyliä yhdistävältä tieltä aukeaa upeita näkymiä viljeltyyn jokilaaksoon. Tuulivoimalat näkyvät hyvin avoimessa ympäristössä, mutta suurpiirteinen maisemakuva kestää hyvin tuulivoimalat osana taustamaisemaa. 5.5.5 Yhteenveto Vaikutusalueen herkkyys: Kohtalainen - lähivaikutusalueella maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja pienialaisia RKYkohteita lähivaikutusalueella on paljon asuin- ja loma-asuinrakennuksia lähivaikutusalueen maisematyypin luonne on vaihteleva, mutta usein suurpiirteinen tai sulkeutunut Vaikutuksen suuruus: Keskisuuri - melko laajasti näkyvyysalueita lähivaikutusalueen herkillä alueilla, erityisesti Lestijokilaaksossa Kannuksessa muutoksen myötä maiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain erityisesti lähialueen asutusmaisemissa valtakunnallisesti arvokkaaseen Lestijoen maisema-alueeseen vaikutuksen suuruus on korkeintaan keskisuuri Vaikutuksen merkittävyys: Kohtalainen S U U R U U S Suuri Keskisuuri H E Vähäinen Pieni Kohtalainen Vähäinen Erittäin vähäinen Suuri Kuuronkallio Vähäinen Erittäin suuri Suuri Kohtalainen R K K Kohtalainen Y Y S Suuri KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 20 Kuva 5-2. Ote valokuvasovitteesta (360o- panoraama) Kuuronkallion tuulivoimaloista näkymässä Lestijoen maisema-alueelta Kannuksesta, Ypyäntien haarasta (kuvauspaikka A). Etäisyys tuulivoima-alueeseen on vähimmillään noin 3,6 km. Kuvaus ja mallinnukset Arkkitehdit Gylling-Vikström Oy 2014. 5.6 7. TOHOLAMPI LÄNTINEN B 5.6.1 Maiseman ominaispiirteet Maisemamaakunta: Pohjanmaan maisemamaakunta Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko Tuulivoima-alue sijaitsee melko tasaisella, metsäisellä ja soisella alueella, Lestijokilaakson länsipuolisen harjanteen reunamalla. Tuulivoima-alueella on metsää, luonnontilaista avosuota, peltoa ja turvetuotantoaluetta. Tuulivoima-alueen länsipuolella on luonnontilaisia avosoita sekä pieniä järviä metsäalueiden välissä. Ullavanjärvi sijoittuu noin viiden kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen lounaispuolelle. Toholammen keskusta sijoittuu noin neljän kilometrin päähän tuulivoima-alueesta koilliseen. 5.6.2 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Tuulivoima-alueen itäpuolelle sijoittuu luode-kaakko-suuntainen Lestijokilaakso asutus- ja viljelymaisemineen. Lestijokilaakso on pohjoisosiltaan valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja eteläosiltaan maakunnallisesti arvokasta. Valtakunnallisesti arvokkaalta maisema-alueelta etäisyyttä tuulivoima-alueeseen on lähimmillään noin 3 kilometriä ja maakunnalliselta noin 1,5 kilometriä. Vuonna 2013 laaditussa maisema-alueiden päivitysselvityksessä valtakunnallista maisemaaluetta suositellaan laajennettavaksi Sykäräisiin saakka, jolloin arvo olisi tuulivoimaloiden lähialueella kokonaan valtakunnallinen. Maakunnallisesti arvokas Hongistonjärvien alue sijoittuu vajaan kahden kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen länsipuolelle. Ullavanjärvi ja sen ranta-alueet on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ja alue sijaitsee tuulivoima-alueen lounaispuolella 5,5-13,5 kilometrin etäisyydellä. Tuulivoimaalueen eteläpuolelle, lähimmillään noin 8 kilometrin etäisyydelle sijoittuu maakunnallisesti arvokas maisema-alue: Härkänevan piha-asutus. Lestijokilaakson eteläpuolelle ja tuulivoima-alueen kaakkoispuolelle sijoittuvat yli 15 kilometrin etäisyydelle Syrin kylämaisema ja Lestijärven kulttuurimaisema. KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 21 Tuulivoima-alueen itäpuolelle sijoittuu noin 14,5 kilometrin etäisyydelle RKY-kohde Ullavan kirkko ja Vanha-Vion talo. Noin 19 kilometrin etäisyydellä idän suunnassa sijaitsee maakunnallisesti arvokas Alikylä. 5.6.3 Vaikutusten arviointi lähivaikutusalueelle Lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) näkyvyysalueet kohdistuvat tuulivoima-alueen länsipuolella pienille pelto- ja vesistöalueille sekä avosoille ja mahdollisesti harvapuustoisille alueille. Maakunnallisesti arvokkaalta Iso-Hongistonjärven suunnalta katsoen tuulivoimaalue voi nousta maisemaa hallitsevaksi elementiksi hyvän näkyvyyden sekä tuulivoima-alueen laajuuden sekä läheisyyden vuoksi. Tuulivoima-alueen itäpuolella tuulivoimalat näkyvät hyvin Lestijokilaakson avoimessa viljelymaisemassa. Tuulivoima-alueen lähivaikutusalueella Lestijokilaakson maasto on kumpuilevaa ja avointa viljelymaisemaa rytmittävät metsäiset mäet, jotka rajaavat maisematiloja ja näkymiä. Parhaat näkymät jokilaaksoon avautuvat Toholammin kirkolta ja Lestijoen länsirannalta sekä jokilaakson vastarannalta Sieviin lähtevän tien paikkeilla. Toholammin kirkon torni muodostaa tärkeän maamerkin maisemassa. Lestijokilaaksossa näkymät ovat usein rajautuvia, mutta paikoin esimerkiksi jokilaakson molemmin puolin kulkevilta maanteiltä, etenkin itäpuolen maantieltä, aukeaa pitkiäkin näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan. Lestijokivarresta, etenkin sen itärannalta tarkasteltuna, voimalat asettautuvat maisemaan leveäksi, osittain kerrokselliseksi jonoksi. Maaston korkeussuhteista riippuen tuulivoimalat näkyvät usein joko roottorinsa verran tai enemmän maisemaa rajaavan metsän reunan yläpuolella. Suurpiirteinen, laajoja näkymäsektoreita mahdollistava maisema kestää hyvin tuulivoimaloiden tuoman muutoksen. Pienipiirteisemmissä maiseman kohdissa ja oltaessa enintään noin kolmen kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista, voivat tuulivoimalat paikoin nousta maisemaa hallitseviksi elementeiksi. Lähialueella tuulivoima-alue ei juurikaan sijoitu Lestijokilaaksossa kulkevien teiden suuntaisten näkymien päätteeksi, vaan jää niistä sivuun. Lähivaikutusalueen näkyvyysalueella on keskiverrosti asuinrakennuksia tai loma-asuinrakennuksia (444 rakennusta). 5.6.4 Vaikutusten arviointi väli- ja kaukovaikutusalueelle Väli- ja kaukovaikutusalueella (6-20 km tuulivoima-alueesta) näkyvyysalueet kohdistuvat tuulivoima-alueen luoteispuolen suoalueille, Ullavanjärvelle lounaispuolella sekä Lestijokilaakson maisema-alueelle pohjois-kaakkoispuolella. Erityisesti Ullavanjärven lounaisrannalla maisema on hyvin avointa ja viljelysalueet laajoja, joskin ranta-alueet ovat usein harvahkon puuston peittämiä. Järven itälaitaa pitkin kulkevalta raitilta voi ihailla idyllistä järvimaisemaa kapeiden rantapeltojen ja maalaispihapiirien lomitse. Etäisyyttä tuulivoima-alueesta Ullavanjärven maisema-alueelle on noin 5-13 km. Ullavanjärven länsirannan asutuilta alueilta aukeaa näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan yli 10 km etäisyydeltä. Etäisyys on jo niin pitkä, että voimalat eivät näkyessään hallitse maisemaa. Lestijokilaaksossa kaukovaikutusalueen näkyvyysalueet sijoittuvat pääosin joen itärannalle. 5.6.5 Yhteenveto Vaikutusalueen herkkyys: Suuri - lähivaikutusalueella valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, luonto- ja virkistysalueita sekä keskiverrosti asuinrakennuksia Vaikutuksen suuruus: Keskisuuri - melko laajat näkyvyysalueet lähivaikutusalueen herkillä alueilla muutoksen myötä maiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia vain osittain eikä muutos vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden tunnistettavuuteen tai säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi kokemus arvokkaasta kulttuurimaisema-alueesta voi muuttua kielteisesti Vaikutuksen merkittävyys: Suuri - tuulivoimaloiden merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaan Lestijokilaakson avoimiin ja laajoihin näkymiin vaikutusta lieventää alueen suurpiirteinen maisemakuva, mutta kasvattaa tuulivoimaloiden suuri määrä ja sijainti lähellä KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 22 Vaikutusten vähentäminen / suunnitteluohjeet: - Tuulivoimaloiden maisemavaikutusta erityisesti Lestijokilaakson maisemaan voidaan lieventää kasvattamalla tuulivoimaloiden etäisyyttä maisema-alueeseen. S U U R U U S Suuri Keskisuuri H E Vähäinen Pieni Kohtalainen Vähäinen Erittäin vähäinen Suuri Kohtalainen Vähäinen Erittäin suuri Toholampi läntinen B Kohtalainen R K Kohtalainen K Y Y S Suuri Kuva 5-3. Ote valokuvasovitteesta (360o- panoraama) Toholampi läntinen B –tuulivoimaloista näkymässä Lestijoen maisema-alueelta Parhialasta (kuvauspaikka B). Kuvan oikeassa laidassa näkyy Lestijoen takana pilkottava Toholammin keskusta kirkon torneineen. Etäisyys tuulivoima-alueeseen on vähimmillään noin 5,9 km. Kuvaus ja mallinnukset Arkkitehdit Gylling-Vikström Oy 2014. KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 23 Kuva 5-4. Ote valokuvasovitteesta (360o- panoraama) Toholampi läntinen B –tuulivoimaloista näkymässä Lestijoen maisema-alueelta Määttälästä (kuvauspaikka C). Etäisyys tuulivoima-alueeseen on vähimmillään noin 2,5 km. Kuvaus ja mallinnukset Arkkitehdit Gylling-Vikström Oy 2014. Kuva 5-5. Ote valokuvasovitteesta (360o- panoraama) Toholampi läntinen B –tuulivoimaloista näkymässä Lestijoen maisema-alueelta Purontaka-Asiala –tieltä (kuvauspaikka D). Etäisyys tuulivoima-alueeseen on vähimmillään noin 4,7 km. Kuvaus ja mallinnukset Arkkitehdit Gylling-Vikström Oy 2014. KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 5.7 9. ULLAVA 5.7.1 Maiseman ominaispiirteet 24 Maisemamaakunta: Pohjanmaan maisemamaakunta Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko Ullavan tuulivoima-alue sijaitsee Ullavan keskustaajaman ja Ullavanjärven välimaastossa Kokkolassa. Alue on melko tasaista ja sijoittuu korkeustasoille 115–135 m mpy, maaston noustessa loivasti idän suuntaan. Alue on havumetsäinen ja näkymät sulkeutuneita. Alueella on myös ojitettua sekametsää. Alueen itäosassa on pieni avosuo. Tuulivoima-alueen ympäristö on pohjoisen ja idän suunnassa metsäistä ja soista, laajoja avosoita sijoittuu tuulivoima-alueen koillispuolelle etäämmälle. Tuulivoima-alueen eteläpuolella on isohko Ullavanjärvi. tuulivoima-alueen länsi- ja eteläpuolelle sijoittuu pienipiirteisiä viljelymaisemia muutamine asuinrakennuksineen. 5.7.2 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Tuulivoima-alueen lähivaikutusalueelle (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) sijoittuu maakunnallisesti arvokas maisema Ullavanjärvi ja sen ranta-alueet. Alue sijaitsee tuulivoima-alueen kaakkoispuolella lähimmillään 2,5 kilometrin etäisyydellä. Tuulivoima-alueen länsipuolella sijaitsee noin 4,3 kilometrin etäisyydellä RKY-kohde Ullavan kirkko ja Vanha-Vion talo. Maakunnallisesti arvokas Hongistonjärvien alue sijoittuu noin kuuden kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen itäpuolelle. Noin 9 kilometrin etäisyydellä idän suunnassa sijaitsee maakunnallisesti arvokas Alikylä. Kaukovaikutusalueelle, tuulivoima-alueen itäpuolelle, sijoittuu luode-kaakko-suuntainen Lestijokilaakso asutus- ja viljelymaisemineen. Lestijokilaakso on Toholammin kirkonkylän molemmin puolin valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja muilta osin maakunnallisesti arvokasta. Maisema-alueelta etäisyyttä tuulivoima-alueeseen on lähimmillään noin 12 kilometriä. Lestijokilaakson eteläpuolelle ja tuulivoima-alueen kaakkoispuolelle sijoittuu yli 15 kilometrin etäisyydelle maakunnallisesti arvokas maisema-alue: Härkänevan piha-asutus. Tuulivoima-alueen länsipuolella, lähimmillään noin 16 kilometrin etäisyydellä on maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Tastulanjärvi ja Jylhä, Metsäkylä. 5.7.3 Vaikutusten arviointi lähivaikutusalueelle Lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) näkyvyysalueet kohdistuvat lähimmille kylä- ja peltoalueille sekä avosoille ja Ullavanjärvelle. Laajimmat näkyvyysalueet sijoittuvat tuulivoima-alueen eteläpuolelle Ullavanjärven selälle ja itäpuolelle laajimmille avosoille. Norpan, Jääskän ja Ullavan kyliltä voi aueta joitakin selkeitä näkymiä tuulivoima-alueen suuntaan, mutta näkyvyys kyseisillä alueilla on melko rikkonaista. Ullavanjärven kulttuurimaisemasta tärkeimmät näkymät suuntautuvat kohti itää, joten tuulivoimalat eivät vaikuta näihin näkymiin. Etelän ja kaakon rantojen loma-asunnoilta aukenee näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan, mutta yli 6 kilometrin etäisyys lieventää maisemavaikutusta. Lähivaikutusalueen näkyvyysalueella on vähäisesti asuinrakennuksia tai loma-asuinrakennuksia (114 rakennusta). 5.7.4 Vaikutusten arviointi väli- ja kaukovaikutusalueelle Noin 6-10 km tuulivoima-alueesta näkyvyysalueet kohdistuvat laajimmillaan avosuomaisemiin ja paikoin peltoaukeille tuulivoima-alueen eteläpuolella. Ullavanjärven eteläpuolisilta pelloilta aukenee joitakin näkymiä tuulivoima-alueen suuntaan, mutta pitkän etäisyyden vuoksi tuulivoimalat asettuvat osaksi taustamaisemaa. Yli 10 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta ei juurikaan kohdistu näkyvyysalueita. 5.7.5 Yhteenveto Vaikutusalueen herkkyys: Kohtalainen - lähivaikutusalueella on maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja pienialainen RKY 2009-kohde lähivaikutusalueella on vähäisesti asuin- ja loma-asuinrakennuksia KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 25 Vaikutuksen suuruus: Keskisuuri - melko laajasti näkyvyysalueita lähivaikutusalueen herkillä alueilla, erityisesti Ullavanjärvellä muutoksen myötä maiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain, mutta ei vaikuttane maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden tunnistettavuuteen tai säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi Vaikutuksen merkittävyys: Kohtalainen S U U R U U S Suuri Keskisuuri Pieni H E Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Erittäin vähäinen Suuri Ullava Vähäinen Erittäin suuri Suuri Kohtalainen R K K Kohtalainen Y Y S Suuri 5.8 10 LESTIJÄRVI 2 5.8.1 Maiseman ominaispiirteet Maisemamaakunta: Suomenselkä Tuulivoima-alue sijaitsee noin 3 kilometrin etäisyydellä Lestijärven taajaman etelä-puolella ja Lestijärven lounaispuolella. Tuulivoima-alue sijoittuu korkeustasolle 150–165 m mpy. Maasto laskee loivasti koilliseen kohti Lestijärveä, jonka pinnan taso on 140 m mpy. Suurimmaksi osaksi tuulivoima-alue on ojitettua suota ja sulkeutunutta metsää. Alueen itäosissa on pieniä peltoja. Tuulivoima-alueen lounais- ja eteläpuolella on muutamia pienehköjä avosuoalueita metsävyöhykkeen takana, suuremmat avosuot sijaitsevat kauempana lounaassa. Tuulivoima-alueen pohjois- ja itäpuolilla on viljely- ja asutusmaisemaa, lounais- ja länsipuolella pieniä järviä. 5.8.2 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Similänperän peltoaukean maakunnallisesti arvokas maisema-alue lähimmillään 1,3 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen itäpuolelle. Lestijärven kulttuurimaisema sijoittuu pohjoisen, koillisen ja idän suuntaan, lähimmillään 1,8 kilometrin täisyydelle tuulivoima-alueesta. Lestijärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu lähimmillään noin kahden kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen pohjois- koillispuolelle. Noin 6-10 km etäisyydelle tuulivoima-alueen kaakkoispuolelle sijoittuu Valkealamminneva-Lehtosenjärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Tuulivoima-alueesta lähimmillään reilun 13 kilometrin etäisyydelle koillisen suuntaan sijoittuu Reisjärven Keskikylä–Kangaskylän valtakunnallisesti arvokas maisema-alue PohjoisPohjanmaan puolella. Tuulivoima-alueen luoteispuolelle, lähimmillään noin 13 km etäisyydelle, sijoittuu luode-kaakkosuuntainen Lestijokilaakson maisema-alue asutus- ja viljelymaisemineen. Lestijoen maisema-alueen eteläpuolella on Lestijärven maakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen kuuluva Syrin kylämaisema noin 10 km etäisyydellä tuulivoima-alueesta. Syrin kylästä kaakkoon Lestijärven kulttuurimaisema-alueen perusrungon muodostaa Syrinharju. Lähimmillään reilun 13 km etäisyydelle tuulivoima-alueen eteläpuolelle sijoittuu maakunnallisesti arvokas Perhon järvimaisema-alue. Salamajärven kansallispuisto sijoittuu ko. maisemaalueen eteläpuolelle, lähimmillään reilun 15 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta. Penninkijoki-Säästöpiirinneva-Hangasnevan maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu lähimmillään 18,5 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen lounaispuolelle. Maakunnallisesti arvokas maisema, Töppösen luolikot, sijaitsee noin 18 km etäisyydellä tuulivoima-alueen lounaispuolella. KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 26 Kinnulan Kangaskylän maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee lähimmillään reilun 11 kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueen kaakkoispuolella, Keski-Suomen maakunnan puolella. 5.8.3 Vaikutusten arviointi lähivaikutusalueelle Lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) näkyvyysalueet kohdistuvat lähialueen avoimille tai harvapuustoisille suoalueille, pelloille, pienille järville ja laajimmillaan Lestijärven selän lounaispuoliskolle. Lestijärvellä näkymät tuulivoimaloiden suuntaan avautuvat vesiltä ja lounaisrannikon saarien rannoilta. Laaja, suurimittakaavainen maisema kestää melko hyvin isonkin määrän tuulivoimaloita, mutta luonnonmukainen maisemakuva saa teknisistä elementeistä uuden luonteen. Asutusmaisemassa lähivaikutusalueella näkyvyysalueita kohdistuu tuulivoima-alueen pohjois- ja itäpuolen avoimiin viljelymaisemiin Änäkkälään, Mattilaan, Tikkaan ja Similään. Alle 2 km etäisyydellä tuulivoimalat voivat hallita kyläalueiden maisemakuvaa. Lähivaikutusalueen näkyvyysalueella on keskiverrosti asuinrakennuksia tai loma-asuinrakennuksia (224 rakennusta). Lähellä on monia virkistyskäyttöön merkittyjä alueita. Lestijärvi kuuluu maakuntakaavassa määriteltyyn matkailualueeseen, joka on kuvailtu luonto- ja erämatkailuun soveltuvana alueena. 5.8.4 Vaikutusten arviointi väli- ja kaukovaikutusalueelle Väli- ja kaukovaikutusalueella (6-20 km tuulivoima-alueesta) näkyvyysalueet kohdistuvat etenkin Lestijärvelle sekä sen etelään suuntautuville rannoille, Lehtosenjärvelle sekä avosoille. Lestijokilaakson ja Reisjärven arvokkaille maisema-alueille kohdistuu jonkin verran näkyvyysalueita. Lestijärven rannoilta selkein näköyhteys voimaloiden suuntaan on järven itärannalta Hietalahden ja Itäniemen suunnalta sekä Hiidenniemen etelärannalta. Näille rannoille sijoittuu useita vapaaasuntoja. Laaja, suurimittakaavainen maisema kestää melko hyvin isonkin määrän tuulivoimaloita, mutta luonnonmukainen maisemakuva saa teknisistä elementeistä uuden luonteen. Tuulivoima-alueen itäpuolella, noin 8,5 km etäisyydellä sijaitsee Valkeisen järvi, joka on suosittu virkistysympäristö. Yli 8 km:n etäisyys Valkeiseen ehkäisee merkittävien maisemavaikutusten muodostumisen. Lähimmillään tuulivoima-alueesta noin 5,5 km etäisyydelle sijoittuvalle Valkealamminnevan – Lehtosenjärven maisema-alueelle tuulivoimaloita näkyy laajasti järvelle ja avosoille. Alueen läpi kulkee retkeilyreitti (Peuran polku, Runkoreitti E6), mutta suurin osa reitistä sijoittuu metsäisille alueille, joista ei avautune näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan. Muilta kaukovaikutusalueen arvokkailta maisema-alueilta tai Salamajärven kansallispuistosta ei ole näkyvyyttä tuulivoimaloille tai näkyvyysalueet sijaitsevat niin kaukana ettei niillä ole vaikutusta maisemaan. 5.8.5 Yhteenveto Vaikutusalueen herkkyys: Kohtalainen - lähivaikutusalueella on maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita lähivaikutusalueella on keskiverrosti asuin- ja lomarakennuksia Vaikutuksen suuruus: Suuri - - laajat näkyvyysalueet lähivaikutusalueen herkillä alueilla, erityisesti Lestijärvellä muutoksen myötä erityisesti lähialueen järvimaisemien sekä lähimpien kyläalueiden luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain ja voi vaikuttaa maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden tunnistettavuuteen tai säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi tuulivoimalat eivät sijoitu Lestijärvelle suuntautuvien tärkeimpien näkymien päätteeksi, mutta laaja tuulivoima-alue lounaaseen suuntautuvien näkymien päätteenä voimistaa maisemavaikutusta Vaikutuksen merkittävyys: Suuri - merkittävimmät muutokset kohdistuvat lähialueen asutusalueille sekä Lestijärven etelään suuntautuville näkymille KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 27 Vaikutusten vähentäminen / suunnitteluohjeet: - - Tuulivoimaloiden korkeus vaikuttaa merkittävästi maisemavaikutusten voimakkuuteen. Tässä arvioinnissa on käytetty kokonaiskorkeudeltaan 200-210 m tuulivoimaloita. Arvioinnin perusteella ei suositella korkeampien voimaloiden rakentamista. Matalampien voimaloiden käyttö voi vähentää maisemavaikutuksia erityisesti Lestijärven ja läheisimpien kyläalueiden näkymissä. Maisemavaikutuksia lähiasutuksen suuntaan voinee lieventää sijoittamalla tuulivoimalat kauemmas pohjoisen ja idän suunnan kylämaisemista. S U U R U U S Suuri H E Vähäinen Keskisuuri Pieni Kohtalainen Vähäinen Erittäin vähäinen Lestijärvi 2 Kohtalainen Vähäinen Erittäin suuri Suuri Kohtalainen R K K Kohtalainen Y Y S Suuri Kuva 5-6. Ote valokuvasovitteesta (360o- panoraama) Lestijärvi 2 -alueen tuulivoimaloista (YVAhankkeen mukainen mallinnus) näkymässä Lestijärveltä Niemenkylän suunnalta (kuvauspaikka E). Etäisyys tuulivoima-alueeseen on vähimmillään noin 7 km. Tuulivoimalat kohoavat reilusti horisontin ja muiden maisemaelementtien yläpuolelle, jolloin ne vaikuttavat sijaitsevan todellista lähempänä katselupaikkaa. Kuvaus ja mallinnukset Arkkitehdit Gylling-Vikström Oy 2014. KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 5.9 11 LESTIJÄRVI 3 5.9.1 Maiseman ominaispiirteet 28 Maisemamaakunta: Suomenselkä Tuulivoima-alue sijaitsee noin 9 kilometrin etäisyydellä Lestijärven taajaman kaakkoispuolella ja reilu 3 kilometriä Lestijärven eteläpuolella. Tuulivoima-alue sijoittuu korkeustasolle 150–175 m mpy. Alueen keskellä on loiva kumpare, josta maasto laskee loivasti koilliseen ja länteen. Suurimmaksi osaksi tuulivoima-alue on ojitettua suota ja metsää. Länsiosassa Teerinevan alue on avointa suota ja peltoa. Tuulivoima-alueen länsi- ja eteläpuolella on muutamia pienehköjä avosuoalueita, suurempi avosuo, Linjasalmenneva, sijaitsee kauempana lounaassa. Tuulivoima-alueen pohjois- ja itäpuolilla on viljely- ja asutusmaisemaa. Laajan Lestijärven lisäksi tuulivoima-alueen ympärillä on pieniä järviä sekä keskikokoinen Lehtosenjärvi. 5.9.2 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Similänperän peltoaukean maakunnallisesti arvokas maisema-alue lähimmillään alle puolen kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen pohjoispuolelle. Lestijärven kulttuurimaisema sijoittuu pohjoisen-idän suuntaan, lähimmillään hieman alle kahden kilometrin etäisyydelle tuulivoimaalueesta. Lestijärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu lähimmillään 3 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen pohjoispuolelle. Syrin kylämaisema sijaitsee noin 17 km etäisyydellä tuulivoima-alueen luoteispuolella. Lähimmillään noin yhden kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen eteläpuolelle sijoittuu Valkealamminneva-Lehtosenjärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Tuulivoima-alueesta lähimmillään 13,5 kilometrin etäisyydelle koillisen suuntaan sijoittuu Reisjärven Keskikylä–Kangaskylän valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Pohjois-Pohjanmaan puolella. Lähimmillään reilun vajaan 9 km etäisyydelle tuulivoima-alueen eteläpuolelle sijoittuu maakunnallisesti arvokas Perhon järvimaisema-alue. Salamajärven kansallispuisto sijoittuu ko. maisema-alueen eteläpuolelle, lähimmillään reilun 11 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta. Penninkijoki-Säästöpiirinneva-Hangasnevan maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu lähimmillään noin 15 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen lounaispuolelle. Maakunnallisesti arvokas maisema, Töppösen luolikot, sijaitsee noin 19 km etäisyydellä tuulivoima-alueen lounaispuolella. Kinnulan Kangaskylän maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee lähimmillään 6 kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueen itäpuolella. 5.9.3 Vaikutusten arviointi lähivaikutusalueelle Lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) näkyvyysalueet kohdistuvat etelän, lännen ja idän suunnissa Lehtosenjärvelle, pienille järville, avosoille ja harvapuustoisille alueille. Pohjoisen ja paikoin myös idän suunnassa näkyvyysalueet kohdistuvat pelto- ja asutusmaisemaan sekä vähäisesti myös Lestijärven selän eteläosaan. Voimakkain vaikutus kohdistuu tuulivoima-alueen lähelle sijaitsevan Similän kyläalueen ja Mustikankylän viljelymaisemaan, mihin tuulivoimalat voivat näkyä jopa alle kilometrin etäisyydeltä. Lähivaikutusalueen näkyvyysalueella on vähäisesti asuinrakennuksia tai loma-asuinrakennuksia (111 rakennusta). Lähialueen virkistysympäristöihin, Valkeiselle ja Lehtosenjärven ympäristöön, voivat tuulivoimalat näkyä paikoin selvästi. Virkistysalueiden luonnonmaisemassa tuulivoimalat muuttavat maiseman luonnetta sekä alueen käyttäjän kokemusta. 5.9.4 Vaikutusten arviointi väli- ja kaukovaikutusalueelle Väli- ja kaukovaikutusalueella (6-20 km tuulivoima-alueesta) näkyvyysalueet kohdistuvat lähinnä 6-10 km etäisyydelle tuulivoima-alueesta. Yli 10 km etäisyydelle tuulivoima-alueesta ei juurikaan kohdistu näkyvyysalueita. Laajimmat näkyvyysalueet kohdistuvat tuulivoima-alueen länsipuolen avosoille sekä Lestijärven selälle. KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 29 Lestijärven rannoilta selkein näköyhteys voimaloiden suuntaan on järven itärannalta Hietalahden ja Itäniemen suunnalta sekä Hiidenniemen etelärannalta. Näille rannoille sijoittuu useita vapaaasuntoja. Laaja, suurimittakaavainen maisema kestää melko hyvin isonkin määrän tuulivoimaloita, mutta luonnonmukainen maisemakuva saa teknisistä elementeistä uuden luonteen. 5.9.5 Yhteenveto Vaikutusalueen herkkyys: Kohtalainen - lähivaikutusalueella on maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, mutta vähäisesti asuinrakennuksia ja lomarakennuksia Vaikutuksen suuruus: Keskisuuri - - laajat näkyvyysalueet lähivaikutusalueen herkillä alueilla Lestijärvellä ja Lehtosenjärvellä muutoksen myötä erityisesti lähialueen järvimaisemien sekä lähimpien kyläalueiden luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain, mutta muutos ei vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden tunnistettavuuteen tai säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi tuulivoimalat eivät sijoitu Lestijärvelle suuntautuvien tärkeimpien näkymien päätteeksi Vaikutuksen merkittävyys: Kohtalainen S U U R U U S Suuri H Vähäinen Keskisuuri Pieni Kohtalainen Vähäinen Erittäin vähäinen Suuri Lestijärvi 3 Vähäinen Erittäin suuri Suuri Kohtalainen E R K Kohtalainen K Y Suuri Kuva 5-7. Ote valokuvasovitteesta (360o- panoraama) Lestijärvi 3 -alueen tuulivoimaloista (YVAhankkeen mukainen mallinnus) näkymässä Lestijärveltä Niemenkylän suunnalta (kuvauspaikka E). Etäisyys tuulivoima-alueeseen on vähimmillään noin 9 km. Tuulivoimalat kohoavat reilusti horisontin ja muiden maisemaelementtien yläpuolelle, jolloin ne vaikuttavat sijaitsevan todellista lähempänä katselupaikkaa. Kuvaus ja mallinnukset Arkkitehdit Gylling-Vikström Oy 2014. KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 30 5.10 12. KOKKONEVA 5.10.1 Maiseman ominaispiirteet Maisemamaakunta: Suomenselkä Kokkonevan tuulivoima-alue sijaitsee Perhossa kuntakeskuksen pohjoispuolella Oksakosken kylän läheisyydessä. Etäisyyttä Perhon keskustaan on reilu 3 kilometriä. Tuulivoima-alue sijoittuu korkeustasolle 160–175 m mpy. Kumpuileva maasto nousee loivasti itään. Alueella on havumetsiä, sekametsää, ojitettua suota ja turpeenottoalueina toimivia avosoita sekä paikoin avokallioita. Tuulivoima-alueen pohjoispuolella on laajoja avosoita ja koillispuolella järviä. Tuulivoima-alueen eteläpuolella on Perhonjokilaakson viljely-, kylä- ja taajamamaisemia. 5.10.2 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Tuulivoima-alueen lähivaikutusalueelle (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta), tuulivoima-alueen pohjoispuolelle, sijoittuu lähimmillään noin 1,5 kilometrin etäisyydelle PenninkijokiSäästöpiirinneva-Hangasnevan maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Kyseinen maisemaalue ei ole enää maisema-alueiden päivitysinventoinnissa ehdolla arvokkaaksi maisema-alueeksi. Maisema-alueeseen liittyy kaakon suunnassa maakunnallisesti arvokas Perhon järvimaisemaalue, joka sijoittuu lähimmillään noin 2,5 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen koillispuolelle. Perhon keskustaajamassa on RKY 2009 –kohde Perhon kirkko reilun kolmen kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueen eteläpuolella. Salamajärven kansallispuisto sijoittuu tuulivoima-alueen itäpuolelle, lähimmillään noin 8,5 kilometrin etäisyydelle. Tuulivoima-alueen kaakkoispuolelle, noin 10 kilometrin etäisyydelle sijoittuvat maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Salmelanharju, Kärmelampi ja Möttönen sekä Kuusjärvi noin 14 kilometrin etäisyydelle. Noin 20 kilometrin etäisyydellä kaakossa, KeskiSuomen puolella, sijaitsee Kyyjärven rannalla maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Tuulivoima-alueen länsipuolella, Etelä-Pohjanmaalla, Sääksjärven rannoilla sijaitsee maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita noin 17 – 20 kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueesta. 5.10.3 Vaikutusten arviointi lähivaikutusalueelle Lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) laajimmat näkyvyysalueet kohdistuvat tuulivoima-alueen pohjoispuolella laajoille avosoille ja niiden harvapuustoiseen ympäristöön. Etelässä laajimmat ja lähimmät näkyvyysalueet kohdistuvat Perhonjokilaakson avoimeen viljely- ja asutusmaisemaan. Pohjoisen avosuot kuuluvat Penninkijoki-Säästöpiirinneva-Hangasnevan maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Alueen arvot ovat luontoarvojen lisäksi erämaamaisemassa. Penninjoella on jonkun verran ainakin kalastukseen ja melontaan liittyvää virkistyskäyttöä. Melko lähellä sijaitsevat tuulivoimalat vaikuttavat luontoalueiden maisemanluonteeseen etenkin laajojen avosoiden ympäristössä, missä aukeaa laajoja näkymiä tuulivoima-alueen suuntaan. Alueella ei kuitenkaan ole opastettuja virkistysreittejä, joten maisemavaikutusten kokeminen jäänee vähäiseksi. Tuulivoima-alueen eteläpuolisilta peltoaukeilta, kylä- ja tiemaisemasta aukeaa näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan. Viljely- ja kylämaisemiin tuulivoimaloilla voi olla kohtalainen vaikutus lyhyen etäisyyden vuoksi. Lähivaikutusalueen näkyvyysalueella on keskiverrosti asuinrakennuksia tai lomaasuinrakennuksia (346 rakennusta). Perhon kirkko (RKY 2009) sijoittuu lähivaikutusalueelle, mutta tuulivoimalat eivät vaikuta sen rakennustaiteellisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. 5.10.4 Vaikutusten arviointi väli- ja kaukovaikutusalueelle Väli- ja kaukovaikutusalueella (6-20 km tuulivoima-alueesta) laajimmat yhtenäiset näkyvyysalueet kohdistuvat lähinnä 6-10 kilometrin vaikutusalueella sijaitseville avoimille soille ja harvapuustoisille metsäalueille. Perhon järvimaisema-alueelle kohdistuu vain hajanaisia näkyvyysalueita, Salamajärven kansallispuistoon ei kohdistu juuri ollenkaan näkyvyysalueita. Kaukovaikutusalueen arvoalueista selkeimmät näkyvyysalueet kohdistuvat Möttösen kylälle noin 10 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta. Kylän halki kulkevalta valtatieltä aukeaa suoria, pitkiä näkymiä tuulivoima-alueen suuntaan. Pitkän etäisyyden vuoksi tuulivoimaloiden vaikutus kylämaisemaan arvioidaan vähäiseksi. KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 31 Kaukonäkymiä tuulivoima-alueen suuntaan voi aueta myös Halsuanjärveltä ja Halsuan taajaman eteläpuolisilta peltoalueilta noin 18-20 kilometrin etäisyydeltä tuulivoima-alueesta. 5.10.5 Yhteenveto Vaikutusalueen herkkyys: Kohtalainen - maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita 0–6 km:n säteellä tuulivoima-alueesta, RKYkohde lähivaikutusalueella on pienialainen lähivaikutusalueella on keskiverrosti asuinrakennuksia ja lomarakennuksia Vaikutuksen suuruus: Keskisuuri - laajat näkyvyysalueet lähivaikutusalueen herkillä luonto- ja maisema-alueilla muutoksen myötä maiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain, mutta muutos ei olennaisesti vaikuta maiseman ominaispiirteiden tunnistettavuuteen tai säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi Vaikutuksen merkittävyys: Kohtalainen S U U R U U S Suuri Keskisuuri H E Vähäinen Pieni Kohtalainen Vähäinen Erittäin vähäinen Suuri Kokkoneva Vähäinen Erittäin suuri Suuri Kohtalainen R K K Kohtalainen Y Y S Suuri 5.11 13. PATANAN TEKOJÄRVI 5.11.1 Maiseman ominaispiirteet Maisemamaakunta: Pohjanmaan maisemamaakunnan Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko sekä Suomenselän maisemamaakunta Patanan tekojärven tuulivoima-alue sijaitsee Patanan tekojärven itä- ja pohjoispuolella Perhon ja Vetelin kuntien alueella Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien rajalla. Tuulivoimaalue sijoittuu korkeustasolle noin 110–135 m mpy, Patanan tekojärven pinnan tason ollessa 123 m mpy. Maasto nousee pohjoisesta etelän suuntaan. Alue on kumpuilevaa sekametsää ja avointa sekä ojitettua suota. Alueelle sijoittuu useita turvealueita. Patanan tekojärven täyttökanava kulkee alueen eteläosan läpi. Tuulivoima-alueen länsipuolelta, Patanan tekojärveltä avautuu pitkiä näkymiä tuulivoima-alueelle. Tekojärven länsipuoli on metsäistä. Lähimmät kylät ja peltoalueet sijoittuvat tuulivoima-alueen luoteis-, pohjois- ja itäpuolille. 5.11.2 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Tuulivoima-alueen lähivaikutusalueelle (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) sijoittuu lähimmillään vajaan 5 kilometrin etäisyydelle Etelä-Pohjanmaan maakunnallisesti arvokas maisema-alue Sääksjärven rannalla. Tuulivoima-alueen itäpuolelle, vajaan 2 kilometrin etäisyydelle sijoittuu maakunnallisesti arvokas kohde Haukan pihapiiri. Tuulivoima-alueen luoteispuolelle, sijoittuu maakunnallisesti arvokkaat Räyrinkijärven maisema-alue lähimmillään vajaan 7 kilometrin etäisyydelle sekä Perhonjoen kulttuurimaisema lähimmillään noin 11 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta. Vetelin taajamaa ympäröivä maisema-alueen osa on ehdolla valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Vetelin taajamassa sijaitsee RKY 2009-kohde Vetelin kirkonseutu (etäisyys tuulivoima-alueelle reilu 17 kilometriä). Tuulivoima-alueen koillispuolelle, noin 14 kilometrin etäisyydelle sijoittuu maakunnallisesti arvokas Halsuanjärven maisema-alue ja noin 17 kilometrin etäisyydelle Halsuan maisema-alue sekä valtakunnallisesti arvokas Halsuan kirkkotien ja kirkonseudun RKY-alue. KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 32 Tuulivoima-alueen itäpuolelle sijoittuu lähimmillään reilun 10 kilometrin etäisyydelle Penninkijoki-Säästöpiirinneva-Hangasnevan maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Koillisen suunnassa reilun 16 kilometrin etäisyydellä sijaitsee maakunnallisesti arvokas Töppösenluolikko. Tuulivoima-alueen luoteis-lounaispuolelle sijoittuu noin 10-20 kilometrin etäisyydelle EteläPohjanmaan maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, kuten Lappajärven rantojen maisemaalueet Vimpelissä. 5.11.3 Vaikutusten arviointi lähivaikutusalueelle Lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) laajimmat näkyvyysalueet kohdistuvat Patanan tekojärvelle sekä tuulivoima-alueen ympäristön viljely- ja kyläalueille. Ympäristössä on myös joitakin avosoita, joilta avautuu näkymä tuulivoima-alueen suuntaan. Viljely- ja kylämaisemiin tuulivoimaloilla voi olla kohtalainen tai paikoin suurikin vaikutus lyhyen etäisyyden vuoksi. Patanan tekojärven länsirannalla on joitakin loma-asuntoja, joilta aukeaa näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan. Lähivaikutusalueen näkyvyysalueella on keskiverrosti asuinrakennuksia tai lomaasuinrakennuksia (258 rakennusta). Haukan pihapiiri sijoittuu tuulivoima-alueen lähivaikutusalueelle, mutta tuulivoimalat eivät vaikuta sen rakennustaiteellisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Sääksjärven maisema-alueelle kohdistuu jonkin verran näkyvyysalueita alle 6 kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueesta. Tuulivoimalat eivät sijoitu maisema-alueen rantapelloilta Sääksjärvelle suuntautuvien näkymien päätteeksi. 5.11.4 Vaikutusten arviointi väli- ja kaukovaikutusalueelle Väli- ja kaukovaikutusalueella (6-20 km tuulivoima-alueesta) laajimmat yhtenäiset näkyvyysalueet kohdistuvat melko hajanaisesti järville, avosoille ja peltoaukeille. Laajimmat näkyvyysalueet kohdistuvat luonnonmaisemissa lännen suunnassa Penninkijoki-Säästöpiirinneva-Hangasnevan maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle ja pohjoisessa Pilvinevalle. Kaukomaisemassa sijaitsevat tuulivoimalat voivat vähäisesti vaikuttaa luontoalueiden maisemanluonteeseen, mutta maisemavaikutusten kokeminen alueilla jäänee vähäiseksi. Kaukoalueen kulttuurimaisemissa selkeimpiä näkymäalueita kohdistuu Räyringin ranta- ja peltoalueille sekä Lappajärvelle ja sen itäpuolisille viljelyaukeille Vimpelissä. Pitkän etäisyyden vuoksi tuulivoimaloiden vaikutus näihin maisemiin arvioidaan vähäiseksi. 5.11.5 Yhteenveto Vaikutusalueen herkkyys: Kohtalainen - vähäisesti arvokkaita maisema-alueita ja kulttuuriympäristöjä 0–6 km:n säteellä tuulivoima-alueesta lähivaikutusalueella on keskiverrosti asuinrakennuksia ja lomarakennuksia Vaikutuksen suuruus: Keskisuuri - melko laajasti näkyvyysalueita lähivaikutusalueen herkillä luonto- ja maisema-alueilla muutoksen myötä maiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain lähimmillä kyläalueilla muutos ei vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden tunnistettavuuteen tai säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi Vaikutuksen merkittävyys: Kohtalainen S U U R U U S Suuri Keskisuuri H E Vähäinen Pieni Kohtalainen Vähäinen Erittäin vähäinen Suuri Patanan tekojärvi Vähäinen Erittäin suuri Suuri Kohtalainen R K K Kohtalainen Y Y S Suuri KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 33 5.12 14. TOHOLAMPI LÄNTINEN A 5.12.1 Maiseman ominaispiirteet Maisemamaakunta: Pohjanmaan maisemamaakunnan Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko sekä Suomenselän maisemamaakunta Tuulivoima-alue sijaitsee melko tasaisella, soisella ja metsäisellä alueella, jonka länsiosa nousee noin 20 m tuulivoima-alueen alavimpia kohtia korkeammalle. Tuulivoima-alueella on muutama pieni pelto ja avosuo. Tuulivoima-alueen länsi- ja pohjoispuolilla on melko tasaisia, metsä- ja suoalueita, joista osa on avosoita ja turvesoita. Tuulivoima-alueen eteläpuolelle, noin 2 km:n etäisyydelle sijoittuu Lestijoen sivuhaaran, Härkäojan viljelylaakso. Härkäojan eteläpuolella aukeavat Kotkannevan laajat avosuoalueet sekä Venetjoen tekojärvi (etäisyys tuulivoima-alueeseen noin 5-14 km). 5.12.2 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Tuulivoima-alueen itäpuolelle, lähimmillään 1,5 km:n etäisyydelle, sijoittuu luode-kaakkosuuntainen Lestijokilaakso asutus- ja viljelymaisemineen. Lestijokilaakso on pohjoisosiltaan valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja eteläosiltaan maakunnallisesti arvokasta. Valtakunnallisesti arvokkaalta maisema-alueelta etäisyyttä tuulivoima-alueeseen on lähimmillään reilu 7 kilometriä ja maakunnalliselta noin 1,5 kilometriä. Vuonna 2013 laaditussa maisema-alueiden päivitysselvityksessä valtakunnallista maisema-aluetta suositellaan laajennettavaksi Sykäräisiin saakka, jolloin arvo olisi tuulivoimaloiden lähialueella kokonaan valtakunnallinen. Sykäräisistä länteen sijoittuu lähimmillään 1,5 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta maakunnallisesti arvokas maisema-alue: Härkänevan piha-asutus, joka on asutus- ja viljelymaisema Härkäojan rannalla. Lestijokilaakson eteläpuolelle ja tuulivoima-alueen kaakkoispuolelle sijoittuvat yli 9 kilometrin etäisyydelle Syrin kylämaisema ja Lestijärven kulttuurimaisema. Maakunnallisesti arvokas Hongistonjärvien alue sijoittuu reilun 8 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen luoteispuolelle. Ullavanjärvi ja sen ranta-alueet on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ja alue sijaitsee tuulivoima-alueen länsipuolella 4,5-12 kilometrin etäisyydellä. Tuulivoima-alueen luoteispuolelle sijoittuu noin 18 kilometrin etäisyydelle RKY-kohde Ullavan kirkko ja Vanha-Vion talo. Tuulivoima-alueen lounaispuolella lähimmillään noin 16 kilometrin etäisyydellä sijaitsee maakunnallisesti Halsuan maisema-alue ja Halsuanjärvi. 5.12.3 Vaikutusten arviointi lähivaikutusalueelle Lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) näkyvyysalueet kohdistuvat avosoille ja viljelyalueille. Tuulivoima-alueen pohjois- ja itäpuolella tuulivoimalat näkyvät hyvin Lestijokilaakson avoimessa viljelymaisemassa, myös Härkänevan maakunnallisesti arvokkaalta maisemaalueelta on hyvä näkyvyys tuulivoima-alueelle. Tuulivoima-alueen lähivaikutusalueella Lestijokilaakson maasto on kumpuilevaa ja jokilaakso on kapeimmillaan Purontaasta etelän suuntaan alkavalla osuudella. Lestijoen länsipuolella metsät ja pienet peltoaukeat vuorottelevat jokilaakson maisemassa, itäpuoli on avoimempaa ja peltojen keskellä sijaitsee metsäsaarekkeita. Jokirannat ovat erittäin jyrkkärantaisia ja kumpareisia. Härkänevan maisema on hyvin laaja ja tasainen. Lestijokilaaksossa näkymät ovat usein rajautuvia ja varsinkin joen länsipuolella metsänreuna peittää näkymiä lännen suunnassa oleville tuulivoimaloille. Lestijoen itäpuolen maantieltä aukeaa pitkiäkin näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan. Maaston korkeussuhteista riippuen tuulivoimalat näkyvät usein joko roottorinsa verran tai enemmän maisemaa rajaavan metsän reunan yläpuolella. Suurpiirteinen, laajoja näkymäsektoreita mahdollistava maisema kestää hyvin tuulivoimaloiden tuoman muutoksen. Pienipiirteisemmissä maiseman kohdissa ja oltaessa enintään noin kolmen kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista, voivat tuulivoimalat paikoin nousta maisemaa hallitseviksi elementeiksi. Lestijokilaakson suuntaan tuulivoimalat muodostavat selkeän, tiiviin ryhmän katseltaessa tuulivoimaloita pohjoisen – lännen suunnasta. Etelän suunnasta, kuten Härkäojan laakson suunnalta, tuulivoima-alue näkyy leveämmällä alueella ja paikoin suoraan tienäkymien päätteenä. Lähivaikutusalueen näkyvyysalueella on keskiverrosti asuinrakennuksia tai loma-asuinrakennuksia (241 rakennusta). KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 34 5.12.4 Vaikutusten arviointi väli- ja kaukovaikutusalueelle Väli- ja kaukovaikutusalueella (6-20 km tuulivoima-alueesta) laajimmat näkyvyysalueet kohdistuvat Lestijokilaaksossa Toholammin kirkonkylän eteläpuolelle sekä Härkäojan laakson eteläpuolelle. Näillä alueille tuulivoimalat voivat näkyä paikoin tiennäkymien päätteenä, mutta pitkä etäisyys lieventää tuulivoimaloiden vaikutusta maisemassa. Tuulivoima-alueen länsipuolella oleva Ullavanjärven maakunnallinen maisema-alue sijoittuu pääosin 6-10 km:n etäisyydelle tuulivoima-alueesta. Selkeimmät näkymät tuulivoima-alueen suuntaan avautuvat Ullavanjärven länsirannalta ja järvenselältä. Etäisyys on jo niin pitkä, että voimalat eivät näkyessään hallitse maisemaa. Kotkannevan aapasuoalueelle kohdistuu laajoja näkymäalueita. Suomaisema on erämainen ja se sijaitsee laajojen asumattomien alueiden keskellä. Ainoastaan metsätieverkostot pirstovat aluetta. Tuulivoimaloiden näkyminen erämaamaisemassa voidaan kokea ristiriitaisena, mutta toisaalta suoalueella ei ole erityistä virkistyskäyttömerkitystä. 5.12.5 Yhteenveto Vaikutusalueen herkkyys: Kohtalainen - lähivaikutusalueella maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue kaukovaikutusalueella keskiverrosti asuin- sekä lomarakennuksia Vaikutuksen suuruus: Keskisuuri - - melko laajat näkyvyysalueet lähivaikutusalueen herkillä alueilla muutoksen myötä maiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia vain osittain eikä muutos vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden tunnistettavuuteen tai säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi kokemus arvokkaasta kulttuurimaisema-alueesta voi muuttua kielteisesti Vaikutuksen merkittävyys: Kohtalainen S U U R U U S Suuri Keskisuuri Pieni H E Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Erittäin vähäinen Suuri Toholampi läntinen A Vähäinen Erittäin suuri Suuri Kohtalainen R K K Kohtalainen Y Y S Suuri KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 35 Kuva 5-8. Ote valokuvasovitteesta (360o- panoraama) Toholampi läntinen A –tuulivoimaloista näkymässä Lestijoen maisema-alueelta Purontaka-Asiala –tieltä (kuvauspaikka D). Etäisyys tuulivoima-alueeseen on vähimmillään noin 2,3 km ja tuulivoimalat näkyvät korkeina elementteinä metsänreunan yläpuolella. Näkymässä tuulivoimalat näkyvät tiiviissä ryhmässä. Kuvaus ja mallinnukset Arkkitehdit Gylling-Vikström Oy 2014. 5.13 15. TOHOLAMPI ITÄINEN 5.13.1 Maiseman ominaispiirteet Maisemamaakunta: Pohjanmaan maisemamaakunnan Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko sekä Suomenselän maisemamaakunta Tuulivoima-alue sijaitsee Toholammin kunta-keskuksen ja Lestijokilaakson itäpuolella laakson reunaharjanteella ja sen takamaastossa. Maasto loivasti kumpuilevasta laaksosta nousee melko tasaisesti ja alue on maisemakuvassa jokilaaksoa reunustavaa havumetsävyöhykettä. Pääosin lähes 14 km pitkä pohjois- eteläsuuntainen alue on talousmetsäkäytössä ja alueella on paljon metsäautoteitä. Pohjoisosan kaakkoiskulmassa ja eteläosassa on luonnon-tilaista avosuota. Topografialtaan hankealue on vaihteleva. Hankealueen suurien suoalueiden välissä nousee kuivempia moreenikumpareita. Alueen maanpinnan korkeus nousee kaakon suuntaan. Pohjoisilla alueilla maanpinnan korkeus on noin +110 m mpy ja alueen eteläosassa noin +150 m mpy. Tuulivoima-alueen ympärillä on lännessä loivapiirteistä metsämaastoa ja idässä melko alavaa, soista metsämaastoa. Kaakossa ja etelässä on laajoja luonnontilaisia avosoita. 5.13.2 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Tuulivoima-alueen länsipuolelle sijoittuu luode-kaakko-suuntainen Lestijokilaakso asutus- ja viljelymaisemineen. Lestijokilaakso on pohjoisosiltaan valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja eteläosiltaan maakunnallisesti arvokasta. Etäisyys tuulivoima-alueelta valtakunnallisesti arvokkaalle alueelle on vähimmillään noin 3 kilometriä ja maakunnallisesti arvokkaalle alueelle on vähimmillään reilu 3 kilometriä. Vuonna 2013 laaditussa maisema-alueiden päivitysselvityksessä valtakunnallista maisema-aluetta suositellaan laajennettavaksi Sykäräisiin saakka, jolloin arvo olisi tuulivoimaloiden lähialueella kokonaan valtakunnallinen. Tuulivoima-alueen lounaispuolelle, lähimmillään noin 8 kilometrin etäisyydelle sijoittuu maakunnallisesti arvokas maisema-alue: Härkänevan piha-asutus. Lestijokilaakson ja tuulivoima-alueen eteläpuolelle sijoittuvat yli 9 kilometrin etäisyydelle Syrin kylämaisema ja Lestijärven kulttuurimaisema. Lestijärven vesialue rantoineen ja saarineen on maakunnallisesti arvokas mai- KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 36 sema-alue ja sijoittuu lähimmillään noin 13,5 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen kaakkoispuolelle. Maakunnallisesti arvokas Hongistonjärvien alue sijoittuu reilun 14 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen länsipuolelle. Ullavanjärvi ja sen ranta-alueet on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ja alue sijaitsee tuulivoima-alueen länsipuolella lähimmillään reilun 17 kilometrin etäisyydellä. Tuulivoima-alueesta lähimmillään reilun 10 kilometrin etäisyydelle koillisen ja idän-kaakon suuntaan sijoittuu Reisjärven Keskikylä–Kangaskylän valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Pohjois-Pohjanmaan puolella. Tuulivoima-alueen pohjoispuolella lähimmillään noin 14 kilometrin etäisyydellä, Pohjois-Pohjanmaalla Sievissä, sijaitsee maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. 5.13.3 Vaikutusten arviointi lähivaikutusalueelle Lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) näkyvyysalueet kohdistuvat avoimille soille sekä lännen suunnassa sijaitsevalle Lestijoen maisema-alueen viljelyaukeille. Maisemaalueelta etäisyyttä tuulivoima-alueeseen on lähimmillään noin 3 km. Tuulivoima-alueen lähivaikutusalueella Lestijokilaakson maasto on kumpuilevaa. Avointa viljelymaisemaa rytmittävät metsäiset mäet, jotka rajaavat maisematiloja ja näkymiä. Lestijokilaaksossa näkymät ovat usein rajautuvia, mutta paikoin esimerkiksi jokilaakson molemmin puolin kulkevilta maanteiltä, etenkin länsipuolen maantieltä, aukeaa pitkiäkin näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan. Maaston suhteellisesta tasaisuudesta johtuen tuulivoimalat eivät nouse merkittävästä maisemaa rajaavan metsän reunan yläpuolelle ja paikoin kumpuileva maisema peittää näkymiä tehokkaasti. Suurpiirteinen, laajoja näkymäsektoreita mahdollistava maisema kestää hyvin tuulivoimaloiden tuoman muutoksen. Toisaalta tuulivoimaloiden suuri määrä vahvistaa niiden hallitsevuutta maisemassa, jos laajoissa näkymissä koko itäinen horisontti täyttyy tuulivoimaloista. Muutoksen myötä melko perinteisen viljelymaiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain. Lähivaikutusalueen näkyvyysalueella on vähäisesti asuinrakennuksia tai loma-asuinrakennuksia (110 rakennusta). 5.13.4 Vaikutusten arviointi väli- ja kaukovaikutusalueelle Väli- ja kaukovaikutusalueella (6-20 km tuulivoima-alueesta) näkyvyysalueita muodostuu laajimmillaan Lestijokilaakson valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Tuulivoima-alueen koillispuolella sijaitsevalle Kiiskilän kyläalueen avoimille pelloille sekä lounaan ja lännen suunnan avosoille ja järville kohdistuu myös laajahkoja näkyvyysalueita. Pitkien etäisyyksien vuoksi tuulivoimalat eivät enää hallitse maisemakuvaa laajoillakaan näkymäalueilla, mutta tuulivoimaloiden suuri määrä korostaa niiden asemaa maisemassa. Maisemavaikutus kaukomaisemassa on voimakkain tuulivoima-alueen itä- ja länsipuolilla paikoissa, joissa tuulivoima-alue näkyy koko tai lähes koko laajuudessaan. Etelän ja pohjoisen suunnista nähtynä tuulivoima-alue muodostaa selkeämmän ja kootumman ryhmän, josta todennäköisesti näkyvät vain katselupistettä lähimmät tuulivoimalat. 5.13.5 Yhteenveto Vaikutusalueen herkkyys: Suuri - lähivaikutusalueella valtakunnallisesti arvokas maisema-alue muilla kriteereillä lähivaikutusalueen herkkyys on matalampi Vaikutuksen suuruus: Keskisuuri - laajat näkyvyysalueet lähivaikutusalueen herkillä alueilla muutoksen myötä maiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia vain osittain eikä muutos vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden tunnistettavuuteen tai säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi - kokemus arvokkaasta kulttuurimaisema-alueesta voi muuttua kielteisesti Vaikutuksen merkittävyys: Suuri - tuulivoimaloiden merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaan Lestijokilaakson avoimiin ja laajoihin näkymiin vaikutusta lieventää alueen suurpiirteinen maisemakuva, mutta kasvattaa tuulivoimaloiden suuri määrä ja tuulivoima-alueen laajuus KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 37 Vaikutusten vähentäminen / suunnitteluohjeet: - - tuulivoimaloiden maisemavaikutusta erityisesti Lestijokilaakson maisemaan voidaan lieventää sijoittamalla tuulivoimaloita yhtenäiseen ryhmiin laajalle levittyvän kapean alueen sijaan ryhmien välille on hyvä jättää riittävän laajoja pohjois-eteläsuuntaisia tuulivoimaloista vapaita alueita S U U R U U S Suuri Keskisuuri H E Vähäinen Pieni Kohtalainen Vähäinen Erittäin vähäinen Suuri Kohtalainen Vähäinen Erittäin suuri Toholampi itäinen Kohtalainen R K K Kohtalainen Y Y S Suuri Kuva 5-9. Ote valokuvasovitteesta (360o- panoraama) Toholampi itäinen –tuulivoimaloista näkymässä Lestijoen maisema-alueelta Parhialasta (kuvauspaikka B). Etäisyys tuulivoima-alueeseen on vähimmillään noin 6,8 km. Näkymässä tuulivoimalat jäävät pääosin loivasti kumpuilevan maaston ja metsänreunan taakse katveeseen. Kuvaus ja mallinnukset Arkkitehdit Gylling-Vikström Oy 2014. KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 38 Kuva 5-10. Ote valokuvasovitteesta (360o- panoraama) Toholampi itäinen –tuulivoimaloista näkymässä Lestijoen maisema-alueelta Määttälästä (kuvauspaikka C). Etäisyys tuulivoima-alueeseen on vähimmillään noin 7 km. Tuulivoimaloiden roottorit erottuvat melko tasaisena rivinä metsänreunan yläpuolella, mutta eivät kuitenkaan nouse muita näkymän maisemaelementtejä juurikaan korkeammiksi. Kuvaus ja mallinnukset Arkkitehdit Gylling-Vikström Oy 2014. Kuva 5-11. Ote valokuvasovitteesta (360o- panoraama) Toholampi läntinen B –tuulivoimaloista näkymässä Lestijoen maisema-alueelta Purontaka-Asiala –tieltä (kuvauspaikka D). Etäisyys tuulivoima-alueeseen on vähimmillään noin 5 km. Tuulivoimaloiden roottorit erottuvat osin metsänreunan yläpuolella, mutta eivät kuitenkaan nouse muita näkymän maisemaelementtejä juurikaan korkeammiksi. Kuvaus ja mallinnukset Arkkitehdit Gylling-Vikström Oy 2014. KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 39 5.14 16. PULKKINEN 5.14.1 Maiseman ominaispiirteet Maisemamaakunta: Pohjanmaan maisemamaakunnan Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko sekä Suomenselän maisemamaakunta Pulkkisen tuulivoima-alue sijaitsee Vetelissä Pulkkisen kylän läheisyydessä. Lähin taajama sijaitsee Halsualla noin 10 kilometriä tuulivoima-alueesta koilliseen. Tuulivoima-alue sijoittuu korkeustasolle 100–135 m mpy ja alueen maasto nousee loivana rinteenä kaakkoon. Pääsääntöisesti alue on ojitettua sekametsää, paikoin on pieniä peltotilkkuja, havumetsävyöhykkeitä sekä avosuota pohjoisessa. Laurinnevan turvetuotantoalue sijoittuu alueen lounaispuolelle. Lounaan suunnasta Leppäniemen pelloilta avautuu suora näkymä alueelle. Haukilahden kylän pellot etelässä sijaitsevat havumetsävyöhykkeen takana. Pulkkisen kylän väljästi rakennetut asuinalueet ja pienipiirteinen maatalousmosaiikki sijoittuu tuulivoima-alueen luoteispuolelle. Tuulivoima-alueen itäpuolella on metsätalousalueita ja luonnontilaiset Kellonevan ja Kivinevan avosuot. Muualla tuulivoima-alueen ympäristössä on vaihtelevaa maa- ja metsätalousmaisemaa sekä kyliä. Lähimmät järvet ovat etelässä Patanan tekojärvi noin 5 kilometrin etäisyydellä ja Halsuanjärvi pohjoisessa noin 7 kilometrin etäisyydellä. 5.14.2 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Tuulivoima-alueen lähivaikutusalueelle (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) ei sijoitu maiseman tai kulttuuriympäristön arvoalueita. Tuulivoima-alueen eteläpuolelle sijoittuu maakunnallisesti arvokas, pienialainen kohde Haukan pihapiiri. Tuulivoima-alueen pohjoispuolelle, sijoittuu lähimmillään noin 7 kilometrin etäisyydelle maakunnallisesti arvokas Halsuanjärven maisema-alue ja noin 10 kilometrin etäisyydelle Halsuan maisema-alue sekä valtakunnallisesti arvokas Halsuan kirkkotien ja kirkonseudun RKY-alue. Tuulivoima-alueen itäpuolelle sijoittuu lähimmillään 7 kilometrin etäisyydelle PenninkijokiSäästöpiirinneva-Hangasnevan maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Koillisen suunnassa reilun 10 kilometrin etäisyydellä sijaitsee maakunnallisesti arvokas Töppösenluolikko. Tuulivoima-alueen luoteispuolelle sijoittuu maakunnallisesti arvokkaat Räyrinkijärven maisemaalue noin 9-13 kilometrin etäisyydelle sekä Perhonjoen kulttuurimaisema lähimmillään reilun 11 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta. Vetelin taajamaa ympäröivä maisema-alueen osa on ehdolla valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Vetelin taajamassa sijaitsee RKY 2009-kohde Vetelin kirkonseutu (etäisyys tuulivoima-alueelle reilu 16 kilometriä). Tuulivoima-alueen luoteis-lounaispuolelle sijoittuu noin 12-20 kilometrin etäisyydelle EteläPohjanmaan maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. 5.14.3 Vaikutusten arviointi lähivaikutusalueelle Lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) laajimmat näkyvyysalueet kohdistuvat tuulivoima-alueen länsi- ja eteläpuolen viljely- ja kyläalueille. Pohjoisen ja idän suunnassa on joitakin avosoita, joilta avautuu näkymä tuulivoima-alueen suuntaan. Viljely- ja kylämaisemiin tuulivoimaloilla voi olla kohtalainen tai paikoin suurikin vaikutus lyhyen etäisyyden vuoksi. Lähivaikutusalueen näkyvyysalueella on vähäisesti asuinrakennuksia tai loma-asuinrakennuksia (166 rakennusta). Haukan pihapiiri sijoittuu lähivaikutusalueelle, mutta tuulivoimalat eivät vaikuta sen rakennustaiteellisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. 5.14.4 Vaikutusten arviointi väli- ja kaukovaikutusalueelle Väli- ja kaukovaikutusalueella (6-20 km tuulivoima-alueesta) laajimmat yhtenäiset näkyvyysalueet kohdistuvat lähinnä 6-10 kilometrin vaikutusalueella sijaitseville avoimille soille, pelloille ja järville. Idän suunnan avosuot kuuluvat Penninkijoki-Säästöpiirinneva-Hangasnevan maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Kaukomaisemassa sijaitsevat tuulivoimalat voivat vähäisesti vaikuttaa luontoalueiden maisemanluonteeseen, mutta maisemavaikutusten kokeminen alueella jäänee vähäiseksi. KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 40 Kaukoalueen kulttuurimaisemista selkeimpiä näkymäalueita kohdistuu Halsuan taajaman eteläpuolelle ja Halsuanjärven pohjoisrannalle sekä jonkun verran Räyringin ranta- ja peltoalueille. Pitkän etäisyyden vuoksi tuulivoimaloiden vaikutus näihin maisemiin arvioidaan vähäiseksi. 5.14.5 Yhteenveto Vaikutusalueen herkkyys: Vähäinen - ei arvokkaita maisema-alueita tai kulttuuriympäristöjä 0–6 km:n säteellä tuulivoimaalueesta lukuun ottamatta Haukan pihapiiriä lähivaikutusalueella on vähäisesti asuinrakennuksia ja lomarakennuksia) Vaikutuksen suuruus: Keskisuuri - ei juurikaan näkyvyysalueita lähivaikutusalueen herkillä luonto- ja maisema-alueilla, muutoksen myötä maiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain lähimmillä kyläalueilla, mutta muutos ei vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden tunnistettavuuteen tai säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi Vaikutuksen merkittävyys: Vähäinen S U U R U U S Suuri H E Vähäinen Keskisuuri Pieni Kohtalainen Pulkkinen Erittäin vähäinen Suuri Kohtalainen Vähäinen Erittäin suuri Suuri Kohtalainen R K K Kohtalainen Y Y Suuri S 5.15 17 KALLIOLAMPI 5.15.1 Maiseman ominaispiirteet Maisemamaakunta: Suomenselkä Tuulivoima-alue sijaitsee noin 12 kilometrin etäisyydellä Lestijärven taajaman kaakkoispuolella ja noin 2 km Lestijärven kaakkoispuolella. Tuulivoima-alue sijoittuu korkeustasolle 150–170 m mpy. Alueen keskellä on matalinta ja maasto nousee loivasti kumpuillen koillisen ja lännen suuntaan. Suurimmaksi osaksi tuulivoima-alue on ojitettua suota ja metsää, paikoin on pieniä avoimia soita. Tuulivoima-alueen ympäristössä on vaihtelevaa, kumpuilevaa metsämaastoa sekä pieniä avosoita. Lestijärvi sijaitsee tuulivoima-alueen luoteispuolella ja pienempi järvi Valkeinen noin 1,5 km tuulivoima-alueen eteläpuolella. Viljely- ja asutusmaisemia sijoittuu tuulivoima-alueen länsi-eteläpuolille, Lestijärven rannalla on vakituisia ja loma-asuntoja. 5.15.2 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Lestijärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu lähimmillään reilun 500 metrin etäisyydelle tuulivoima-alueen luoteispuolelle. Lestijärven kulttuurimaisema sijoittuu etelän-lännen suuntaan, lähimmillään noin kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta. Similänperän peltoaukean maakunnallisesti arvokas maisema-alue lähimmillään noin 4 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen länsipuolelle. Kinnulan Kangaskylän maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa ja lähimmillään reilun 4 kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueen eteläpuolella. Lähimmillään noin 6,5 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen lounaispuolelle sijoittuu Valkealamminneva-Lehtosenjärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Tuulivoima-alueesta lähimmillään 7,5 kilometrin etäisyydelle pohjoisen suuntaan sijoittuu Reisjärven Keskikylä–Kangaskylän valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Pohjois-Pohjanmaan KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 41 puolella. Keski-Suomen puolella on valtakunnallisesti arvokas Muurasjärven kulttuurimaisema, joka sijaitsee lähimmillään noin 13 kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueen koillispuolella. Lähimmillään reilun 16 km etäisyydelle tuulivoima-alueen lounaispuolelle sijoittuu maakunnallisesti arvokas Perhon järvimaisema-alue. Salamajärven kansallispuisto sijoittuu ko. maisemaalueen eteläpuolelle, lähimmillään reilun 17 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta. 5.15.3 Vaikutusten arviointi lähivaikutusalueelle Lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) laajin näkyvyysalue kohdistuu Lestijärven kaakkoispuolen järven selälle. Koillisen ja idän suunnassa näkyvyysalueet kohdistuvat avosoille ja muille harvapuustoisille alueille sekä pienille järville. Etelässä ja lännessä näkyvyysalueet kohdistuvat Valkeiselle sekä paikoin joillekin avoimille viljelyalueille. Voimakkain vaikutus lähimaisemassa kohdistuu Lestijärven järven selältä kaakon suuntaan aukeaviin näkymiin. Lähialueen asutuilta rannoilta ei juurikaan avaudu näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan. Lähialueen virkistysympäristöihin, Valkeiselle ja Peuranpolun retkeilyreitin ympäristöön voivat tuulivoimalat näkyä paikoin selvästi. Virkistysalueiden luonnonmaisemassa tuulivoimalat muuttavat maiseman luonnetta sekä alueen käyttäjän kokemusta. Lähialueen viljelymaisemiin kohdistuvat näkyvyysalueet ovat melko vähäisiä. Lähivaikutusalueen näkyvyysalueella on vähäisesti asuinrakennuksia tai loma-asuinrakennuksia (123 rakennusta). 5.15.4 Vaikutusten arviointi väli- ja kaukovaikutusalueelle Väli- ja kaukovaikutusalueella (6-20 km tuulivoima-alueesta) laajimmat näkyvyysalueet kohdistuvat Lestijärven selälle sekä kaakkoon suuntautuville rannoille. Näille rannoille sijoittuu joitakin vapaa-asuntoja. Laaja, suurimittakaavainen maisema kestää melko hyvin isonkin määrän tuulivoimaloita, mutta luonnonmukainen maisemakuva saa teknisistä elementeistä uuden luonteen. Lestijärven lisäksi kaukonäkymiä tuulivoimaloille suuntautuu lounaan suunnasta Lehtosenjärveltä sekä jonkun verran Kangaskylän ja Jääjoen viljely- ja asutusmaisemista. Reisjärven maisemaalueelle kohdistuu näkyvyysalueita lähinnä yli 15 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueesta, jolloin maisemavaikutus on vähäinen etäisyyden vuoksi. 5.15.5 Yhteenveto Vaikutusalueen herkkyys: Kohtalainen - lähivaikutusalueella on maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita lähivaikutusalueella on vähäisesti asuinrakennuksia ja lomarakennuksia Vaikutuksen suuruus: Keskisuuri - - laajat näkyvyysalueet lähivaikutusalueen herkillä alueilla, joista suurin osa Lestijärven järven selkää muutoksen myötä erityisesti lähialueen järvimaiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain, mutta muutos ei vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden tunnistettavuuteen tai säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi tuulivoimalat eivät sijoitu Lestijärvelle suuntautuvien tärkeimpien näkymien päätteeksi Vaikutuksen merkittävyys: Kohtalainen S U U R U U S Suuri H Vähäinen Keskisuuri Pieni Kohtalainen Vähäinen Erittäin vähäinen Suuri Kalliolampi Vähäinen Erittäin suuri Suuri Kohtalainen E R K Kohtalainen K Y Suuri KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 42 Kuva 5-12. Ote valokuvasovitteesta (360o- panoraama) Lestijärvi 3 -alueen tuulivoimaloista (YVAhankkeen mukainen mallinnus) näkymässä Lestijärveltä Niemenkylän suunnalta (kuvauspaikka E). Etäisyys tuulivoima-alueeseen on vähimmillään noin 8,5 km. Tuulivoimalat kohoavat reilusti horisontin yläpuolelle, jolloin ne vaikuttavat sijaitsevan todellista lähempänä katselupaikkaa. Kuvaus ja mallinnukset Arkkitehdit Gylling-Vikström Oy 2014. 5.16 18. SALMIJÄRVI 5.16.1 Maiseman ominaispiirteet Maisemamaakunta: Suomenselkä Tuulivoima-alue sijaitsee Lestijokilaakson ja Lestijärven välisellä kumpuilevalla, pääosin ojitetulla metsäalueella. Korkeuserot tuulivoima-alueella ovat enintään 25 m (130 – 155 m mpy). Korkeimmat kumpareet sijoittuvat tuulivoima-alueen eteläosaan. Tuulivoima-alueella on pieniä lampia ja järviä. Fingridin 400 kV sähkölinja kulkee keskeltä aluetta etelä-pohjoissuunnassa. Alueen itä- ja pohjoispuolella on laajoja avosuoalueita. Havu- ja sekametsävyöhykkeet alueen ympärillä sulkevat näkymiä. Tuulivoima-alueen pohjoispuolelle sijoittuvat Paukanevan ja Kivinevan Natura-alueet, itäpuolelle sijoittuu Isonevan Natura-alue. Isonevan eteläpuolella on Iso-Valkiaisen maisemaltaan avara järvi, joka on virkistyskalastuskohde. Peltomaisemat sijoittuvat lähimmillään yli kahden kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen länsipuolelle Lestijokilaaksoon ja Syrin kyläalueelle. 5.16.2 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Tuulivoima-alueen luoteispuolelle, lähimmillään reilun 4 kilometrin etäisyydelle, sijoittuu luodekaakko-suuntainen maakunnallisesti arvokas Lestijokivarren kulttuurimaisema asutus- ja viljelymaisemineen. Maakunnallisesti arvokas Syrin kylämaisema sijoittuu kahden kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen länsipuolelle. Syrin kylästä kaakkoon Lestijärven kulttuurimaisemamaisema-alueen perusrungon muodostaa Syrinharju. Tuulivoima-alueen etäisyys Syrinharjulle on vajaa kilometri. Syrinharjun ”sianselkämäinen” selänne on maisemallisesti merkittävä. Tuulivoima-alueen halki kulkeva, maisemallisesti ongelmallinen voimajohtoaukea lävistää myös Syrinharjun lakialueen. Lestijärven vesialue rantoineen ja saarineen on maakunnallisesti arvokas maisema-alue ja sijoittuu lähimmillään reilun 4 kilometrin etäisyydelle tuulivoima-alueen kaakkoispuolelle. KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 43 Tuulivoima-alueesta lähimmillään noin 13 kilometrin etäisyydelle koillisen ja idän suuntaan sijoittuu Reisjärven Keskikylä–Kangaskylän valtakunnallisesti arvokas maisema-alue PohjoisPohjanmaan puolella. 5.16.3 Vaikutusten arviointi lähivaikutusalueelle Lähivaikutusalueella (0-6 km etäisyys tuulivoima-alueesta) tuulivoimaloiden näkyvyysalueet kohdistuvat laajimmillaan ympäristön avosoille, Tornikosken pelloille sekä maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden Syrin kyläalueen ja Lestijokilaakson eteläosan pelloille. Suorimpia näkymiä tuulivoima-alueen suuntaan aukeaa Lestijokilaakson maisema-alueen eteläosan peltojen halki kulkevalta teiltä. Tuulivoima-alueen lähivaikutusalueella Lestijokilaakson maasto on melko avointa ja tasaista. Syrin kylän läpi kulkevalta tieltä näkymiä tuulivoima-alueen suuntaan ei juurikaan avaudu. Vaikutus arvokkaisiin maisema-alueisiin tuulivoima-alueen lähivaikutusalueella on pieni. Tuulivoima-alueen pohjoispuolella sijaitsevat suoalueet (Paukaneva, Kivineva ja Jatkonneva) sekä tuulivoima-alueen itä-koillispuolella, kaukovaikutusalueella sijaitseva Lestijärvi kuuluvat maakuntakaavassa määriteltyyn matkailualueeseen, joka on luonto- ja erämatkailuun soveltuva alue. Lähivaikutusalueen suomaisemassa taustalla näkyvät tuulivoimalat muuttavat maiseman erämaista luonnetta ja virkistysarvoa. Suoalueilla ei ole virkistyskäyttörakenteita. Lestijokivarressa, tuulivoima-alueen pohjoispuolella, on veneenlaskupaikka sekä nuotiopaikka. Lähivaikutusalueen näkyvyysalueella on vähäisesti asuinrakennuksia tai loma-asuinrakennuksia (65 rakennusta). 5.16.4 Vaikutusten arviointi väli- ja kaukovaikutusalueelle Väli- ja kaukovaikutusalueella (6-20 km tuulivoima-alueesta) näkyvyysalueet kohdistuvat paikoin Lestijokilaaksoon Toholammin eteläpuolelle, paikoin avoimille suoalueille etelän, lännen ja pohjoisen suunnalla, paikoin Reisjärven valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle sekä Lestijärven vesialueelle. Lestijokilaaksosta ja siellä kulkevalta maantieltä (755) voi paikoin aueta näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan, mutta etäisyyden ja näkymien katkonaisuuden vuoksi vaikutus maisemaan jää vähäiseksi. Lestijärvellä näkyvyysalue sijoittuu noin 5,5 – 17,5 km etäisyydelle tuulivoima-alueesta. Tuulivoimalat näkyvät Lestijärven laajalle järven selälle hyvin matalassa ja tasaisessa horisontissa. Rantaalueilta katseltaessa tuulivoimalat näkyvät järvimaisemassa selkeimmin järven itä-etelärannoilta, jonne sijoittuu jonkun verran vapaa-ajan asuntoja. Lestijärven länsirannalle oleville merkittäville näkymäpaikoille tuulivoimalat eivät pääsääntöisesti näy järvimaiseman taustalla. Salmijärven tuulivoimala-alueen tuulivoimalat eivät olennaisesti heikennä maakunnan ja maisemamaakunnan alueella poikkeuksellisen suuren järven luonnon- tai kulttuurimaiseman arvoja, kuten järven laajuutta. Tuulivoimalat teknisinä elementteinä muuttavat pieneltä osin järvimaiseman luonnontilaista luonnetta. 5.16.5 Yhteenveto Vaikutusalueen herkkyys: Kohtalainen - lähivaikutusalueella maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja yhtenäisiä luontoalueita valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita kaukovaikutusalueella lähivaikutusalueella vähäisesti asuin- sekä lomarakennuksia Vaikutuksen suuruus: Keskisuuri - melko laajat näkyvyysalueet lähivaikutusalueen herkillä alueilla muutoksen myötä erityisesti lähialueen luonnonmaiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain, mutta muutos ei vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden tunnistettavuuteen tai säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 44 Vaikutuksen merkittävyys: Kohtalainen S U U R U U S Suuri H E Vähäinen Keskisuuri Pieni Kohtalainen Vähäinen Erittäin vähäinen Suuri Salmijärvi Vähäinen Erittäin suuri Suuri Kohtalainen R K K Kohtalainen Y Y Suuri S Kuva 5-13. Ote valokuvasovitteesta (360o- panoraama) Salmijärven tuulivoimaloista näkymässä Lestijärveltä Niemenkylän suunnalta (kuvauspaikka E). Etäisyys tuulivoima-alueeseen on vähimmillään noin 10 km. Tuulivoimaloiden roottorit näkyvät metsänreunan yläpuolella, mutta eivät kuitenkaan nouse muita näkymän maisemaelementtejä, kuten lähimpiä saaria juurikaan korkeammiksi. Kuvaus ja mallinnukset Arkkitehdit Gylling-Vikström Oy 2014. KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6. 45 ARVIOINNIT ARVOKKAILLE MAISEMA-ALUEILLE 6.1 LESTIJOKI 6.1.1 Valtakunnallisesti arvokas Lestijokilaakson maisema-alue Lestijokilaakso on arvokas maisemakokonaisuus, jossa vaihtelevat kosket ja keskijuoksun suvannot, loivat rantatörmät viljelyalueineen ja perinnemaisemineen sekä jyrkät puustoiset rannat. Lestijoki on melko kapeauomainen, matala ja koskinen. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue jakautuu kahteen osaan Toholammin keskustaajaman molemmin puolin. Lestijoen maisema-alueelle on tyypillistä mäkiasutus, joka alkaa ja päättyy porttimaisesti näkymien auetessa jokilaaksoon. Vanha pitäjäntie kulkee joen länsipuolella asuttujen kumpareiden päällä tai länsipuolella. Mäenkumpareille laakson reunoille sijoittuneen asutuksen luoma kokonaisvaikutelma on säilynyt varsin yhtenäisenä. Parhaat näkymät jokilaaksoon avautuvat Toholammin kirkolta ja Lestijoen länsirannalta. Perinteinen latomaisema avautuu Särkimäeltä, Toholammin keskustan itäpuolelta. Toholammin kirkon torni muodostaa tärkeän maamerkin maisemassa. Toholammin keskustaajama on epäyhtenäinen ja se on rajattu maisema-alueen ulkopuolelle. Jokilaakson korkeus merenpinnasta on noin 70-80 metriä, mutta jokilaaksoa reunustavat selänteet ylittävät jo 100 metrin korkeuskäyrän. Lestijokilaakson molemmin puolin sijoittuu maakuntakaavaehdotuksen tuulivoima-alueita, jotka sijoittuvat selänteillä korkeustasoille 110-155 m mpy. Kannuksessa Kuuronkallion tuulivoima-alue sijoittuu matalammalle tasolle (65-100 m mpy), mutta kyseinen alue sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta lähimmillään noin 6 kilometrin etäisyydelle. Tuulivoima-alueista lähimmäs, vähimmillään noin 3 kilometrin etäisyydelle valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta sijoittuvat laakson länsipuolella Toholampi läntinen B (korkeustaso 115-130 m mpy) ja joen itäpuolella Toholampi itäinen (korkeustaso 110-150 m mpy). Tuulivoimaloiden korkeussijainnilla ja tuulivoimaloiden korkeudella on merkitystä niiden näkyvyyteen Lestijokilaaksoon, mutta kokonaisuuden kannalta muutamien kymmenien metrien erot korkeustasossa eivät merkittävästi vaikuta Lestijokilaaksoon kohdistuvan maisemavaikutuksen voimakkuuteen. Toholampi läntinen B ja Toholampi itäinen –tuulivoima-alueilla on voimakkain vaikutus valtakunnallisen maisema-alueen maisemakuvaan, muut tuulivoima-alueet sijoittuvat lähivaikutusalueen ulkopuolelle eli yli kuuden kilometrin etäisyydelle. Tuulivoimalat voivat vielä näkyä kaukomaisemassa, mutta ne asettuvat osaksi taustamaisemaa eivätkä juurikaan vaikuta lähimaiseman luonteeseen. Lestijokilaakson länsipuolelle sijoittuvista tuulivoimaloista (Toholampi läntinen B) maisemavaikutuksia syntyy erityisesti Lestijoen itäpuoleisille alueille, jokilaaksoa korkeampana sijaitseville harjanteille kuten Ahomäen, Linnanmäen, Parhialan ja Särkimäen alueille, sekä myös Toholammin kuntakeskuksen pohjoispuolelle Pohjapuolentien varteen Kääntään, Kotilaan ja Maunuun. Näiltä alueilta avautuu pitkät selkeät näkymät peltoalueiden yli kohti lounaan ja etelän suunnassa sijaitsevia lähimpiä tuulivoimaloita. Lestijoen länsipuolella suorat näkymät tuulivoimaloiden suuntaan ovat hieman rajoittuneemmat, vaikka voimalat sijaitsevat lähempänä. Toholammin kirkon pihapiirin ympärillä oleva metsä suojaa suoria näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan. Maisemavaikutukset korostuvat erityisesti Lestijoen itäpuolella Linnanmäen, Särkimäen ja Parhialan alueiden avoimilla peltoaukeilla, joilla vaikutukset ovat suuremmat kuin joen länsipuoleisilla alueilla. (Lähde: Ramboll Finland Oy 2014c. Julkaisematon raportti). Lestijokilaakson itäpuolen tuulivoimalat (Toholampi itäinen) aiheuttavat samankaltaisia vaikutuksia maisemaan kuin länsipuolen tuulivoimalat. Idän puoleiset tuulivoimalat näkyvät kuitenkin paremmin Lestijoen länsipuolella kulkevalle maantielle (775, Lestintie) sekä kirkon ympäristöön. Itäpuolen tuulivoimaloiden suuri määrä vahvistaa niiden hallitsevuutta maisemassa, silloin kun laajoissa näkymissä koko itäinen horisontti täyttyy tuulivoimaloista. Lähes 14 kilometriä pitkä, Toholampi itäinen –tuulivoima-alue sijoittuu pohjois-etelä – suuntaisesti eli Lestijokilaakson suuntaisesti. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu suuren osan tuulivoimaloista kaukovaikutusalueelle, jolloin koko tuulivoima-alueen vaikutus valtakunnalliselle maisema-alueelle ei ole suurta. Valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle merkittävin vaikutus aiheutuu lähialueen tuulivoimaloiden näkymisestä laajojen, avoimien Lestijokilaakson viljelymaisemien taustamaisemassa Toholammen keskustan molemmin puolin. Vaikutusta lieventää alueen suurpiirteinen maisemakuva, mutta kasvattaa tuulivoimaloiden suuri määrä ja sijainti lähellä. Käytännössä maisema-alueen näkymät tuulivoimaloiden suuntaan ovat usein rajattuja lähimaiseman maaston muotojen, kasvillisuuden ja rakennusten aiheuttaessa näkemäesteitä. Tuulivoimaloiden aiheuttaman muutoksen KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 46 myötä melko perinteisen viljelymaiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain. Tuulivoimalat muuttavat maisemaa teknisempään suuntaan, tosin jo olemassa olevassa maisemassa on jo olemassa muitakin teknisiä rakennelmia, kuten Toholammin kuntakeskuksen rakennukset, viljasiiloja ja radiomastoja. Muutoksen ei arvioida vaikuttavan maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden, kuten maisemarakenteen, asutusrakenteen tai vaihtelevien ja avoimien maisematilojen tunnistettavuuteen tai säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi. Pimeän aikaan tuulivoimaloiden tornien lentoestevalot erottuvat maisemassa ja muuttavat kylämaisemien muuten valotonta luonnetta. Valtakunnallisesti arvokkaan Lestijokilaakson maisema-alueen pohjoisosat sijoittuvat tuulivoimaloiden kaukovaikutusalueelle, jolle ei kohdistu merkittäviä maisemavaikutuksia. 6.1.2 Maakunnallisesti arvokas Lestijokivarren kulttuurimaisema-alue Maakunnallisesti arvokas Lestijokilaakson maisema-alue sijoittuu lähietäisyydelle neljästä maakuntakaavaehdotuksen tuulivoima-alueesta: Kannuksessa Kuuronkallio, Toholammella Toholampi läntinen A ja B sekä Toholampi itäinen. Lestijokivarsi Kannuksessa on maisemarakenteeltaan tyypillistä Keski-Pohjanmaan jokiseudun kulttuurimaisemaa. Alueen arvoa nostavat luontosuhteiltaan arvokas ja maisemallisesti edustava Lestijoki. Kannuksen taajama jakaa maisema-alueen kahteen osaan ja merkittävin tuulivoimaloiden vaikutus kohdistuu taajaman eteläpuoliselle osuudelle sekä paikoin taajaman alueelle ja sen pohjoispuolelle. Kannuksen keskustaajaman pohjoispuolisilla jokirannoilla vuorottelevat pellot kapeine joenvartta seurailevine puunauhoineen, metsäiset moreeniselänteet tai kumpareet sekä taajaman läheisyydessä avoimeen jokirantaan syntynyt asutus. Taajaman eteläpuolella laajalle levittäytyvä tasainen jokilaakso on laajojen metsäisten suoalueiden kuvioima. Joen pohjoispuoliset jokirannat ovat metsäisiä, asutus keskittyy joen etelärannalle. Kannuksen kunnan alueella arvokkaaseen maisema-alueeseen vaikuttaa lähietäisyydellä vain Kuuronkallion tuulivoima-alue. Lestijoen maisema-alue sijaitsee lähimmillään noin 0,8 kilometrin etäisyydellä Kuuronkallion tuulivoima-alueesta. Laajimmat näkyvyysalueet kohdistuvat tuulivoimaalueen pohjoispuolelle Kannuksen taajaman ympäristöön sekä itäpuolelle Ypyän ja Puiran kylän ympäristöön. Kannuksen taajamaan kuuluvilla alueille rakennukset sekä kasvillisuus katkovat usein näkymälinjoja ja peittävät tuulivoimaloita niin, etteivät tuulivoimalat muodosta maisemaa hallitsevaa elementtiä. Voimakkain maisemavaikutus kohdistuu Tainion, Korpelan, Ypyän ja Puiran kylien läheisyyteen, josta voi avoimilta peltoaukeilta nähdä tuulivoima-alueen leveänä sektorina. Lestijokilaakson pohjoisosan maisema-alueen kokonaisuuteen ei tuulivoimaloilla ole merkittävää vaikutusta. Toholammin keskustan eteläpuolella Lestijokilaaksossa levittäytyy leveä ja tasainen viljelysaukea. Peltolaakson selkeyttä rikkovat repaleiset metsäkuviot. Määttälän-Kleemolan seuduilla maisema muuttuu kumpuilevaksi, viljelty jokilaakso kapenee ja jokirannat jyrkkenevät. Suhteelliset suuret metsäkuviot sulkevat peltolaaksoa. Alueen eteläisimmässä osassa jokilaakson länsirinteet laskevat jyrkkinä ja metsäisinä Lestijokeen ja paikoitellen jokilaakso on kanjonimainen. Maisemarakenne sulkeutuu kohti Sykäräisen pitkää ja vuolasta koskijaksoa. Määttälä-Sykäräinen alueella rakentaminen sijoittuu löysän nauhamaisesti jokea seurailevan kylätien kumpareille tai länsipuolella selänteen reunan tuntumaan. Arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa ehdotetaan nykyisen valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaukseen liitettäväksi jokilaakson eteläosa (RKY 1993) Sykäräisiin saakka (Asunmaa ym. 2013a). Etelä-osa on edustava esimerkki Suomenselän viljellystä jokilaaksosta Keski-Pohjanmaan jokiseudulla. Erityisesti eteläosan topografia ja luontoarvot nostavat alueen arvoa valtakunnalliselle tasolle. Lestijokilaakson eteläosassa, Toholammen keskustaajaman eteläpuolella maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen vaikuttavat lähietäisyydellä Toholampi Läntinen A ja B sekä Toholampi itäinen –tuulivoima-alueet. Sekä läntiset että itäinen tuulivoima-alue vaikuttavat voimakkaimmin Lestijokilaaksoon Lahnalammen ja Pollarin välisellä alueella. Läntisten tuulivoimaalueiden välillä on selkeä tuulivoimavapaa alue, jolloin maakuntakaavaehdotuksen mukaiset tuulivoima-alueet erottuvat omina kokonaisuuksinaan. Itäinen tuulivoima-alue levittäytyy Lestijoen suuntaisena alueena pitkälle matkalle. Läntisten ja itäisen alueen kaikki tuulivoimalat eivät useinkaan näkyne samaan katselupaikkaan. Lestijokilaaksossa näkymät ovat usein rajautuvia, mutta paikoin esimerkiksi jokilaakson molemmin puolin kulkevilta maanteiltä, etenkin itäpuolen maantieltä, aukeaa pitkiäkin näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan. Maaston korkeussuhteista riippuen tuulivoimalat näkyvät usein joko roottorinsa verran tai enemmän maisemaa rajaavan metsän reunan yläpuolella. Suurpiirteinen, laajoja näky- KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 47 mäsektoreita mahdollistava maisema kestää hyvin tuulivoimaloiden tuoman muutoksen. Pienipiirteisemmissä maiseman kohdissa ja oltaessa enintään noin kolmen kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista, voivat tuulivoimalat paikoin nousta maisemaa hallitseviksi elementeiksi. Lähialueen tuulivoima-alueet eivät juurikaan sijoitu Lestijokilaaksossa kulkevien teiden suuntaisten näkymien päätteeksi, vaan jäävät niistä sivuun. Tuulivoimaloiden myötä melko perinteisen viljelymaiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain. Pimeän aikaan tuulivoimaloiden tornien lentoestevalot erottuvat maisemassa ja muuttavat kylämaiseman muuten valotonta luonnetta. Muutoksen ei arvioida vaikuttavan maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden, kuten maisemarakenteen, asutusrakenteen tai vaihtelevien maisematilojen tunnistettavuuteen tai säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi. Toholampi itäinen tuulivoima-alueen osalta tuulivoimaloiden maisemavaikutusta Lestijokilaakson maakunnallisesti arvokkaaseen maisemaan voidaan lieventää sijoittamalla tuulivoimaloita yhtenäiseen ryhmiin laajalle levittyvän kapean alueen sijaan. Ryhmien välille on hyvä jättää riittävän laajoja pohjois-eteläsuuntaisia tuulivoimaloista vapaita alueita. 6.2 LESTIJÄRVEN VESIALUE RANTOINEEN JA SAARINEEN SEKÄ LESTIJÄRVEN LÄHELLÄ OLEVAT KULTTUURIMAISEMAT Maakunnallisesti arvokas Lestijärven vesialue rantoineen ja saarineen sekä sen etelä-luoteispuolille sijoittuvat Lestijärven kulttuurimaisema ja Similänperän peltoaukea sijoittuvat lähietäisyydelle neljästä maakuntakaavaehdotuksen tuulivoima-alueesta Lestijärven kunnan alueella: Salmijärvi, Lestijärvi 2 ja 3 sekä Kalliolampi. Maisema-alueen voimakkaimmat elementit ovat Lestijärvi ja järven länsi-eteläpuolitse kulkeva harjujono. Harjua pitkin kulkevalta päätieltä avautuu paikoin pitkiä ja kauniita näkymiä niin ympäröivään hoidettuun metsämaisemaan kuin melko pienialaisille pelloille. Laakeimmat viljelymaisemat avautuvat Similänperällä, missä pellot ovat enimmäkseen hyvin tasaisia tai korkeintaan loivasti kumpuilevia. Lestijärvelle avautuu kauniita näkymiä varsinkin kunnan keskustasta sekä Tuikan kylältä järven länsi- ja lounaisrannoilta. Järven ympärys on enimmäkseen metsäistä, eikä järvinäkymiä avaudu kuin muutamista kohdista järveä kiertäviltä teiltä. Harjulta kohoava kirkontorni nousee maamerkkinä kirkonkylän ylle. Lestijärvi on Suomenselän alueen parhaiten luonnontilassa säilyneitä suuria järviä. Järvellä on vähän saaria, mutta maisemallisesti tärkeitä saaria on etenkin järven lounaisosissa. Saaret ovat metsiltään enimmäkseen luonnontilaisia. Osa saarista on virkistyskäytössä ja Lestijärven rannoilla on myös useita virkistysalueita. Lestijärven sekä kulttuurimaisema-alueen kaakkoispäässä sijaitsevan pienemmän Valkeisen järven ympärillä on paljon lomaasutusta ja niiden rantoja on otettu myös matkailuelinkeinon käyttöön. Lestijärvi 2 tuulivoima-alueelta merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat lähialueen asutusalueille (etäisyys Similänperän maisema-alueelle vähimmillään 1,2 km) sekä Lestijärven etelään suuntautuville näkymille (etäisyys Lestijärven maisema-alueelle vähimmillään noin 2 km). Similässä alle 2 km etäisyydellä tuulivoimalat voivat hallita kylän maisemakuvaa. Lestijärvellä lähivaikutusalueen näkymät tuulivoimaloiden suuntaan avautuvat vesiltä ja lounaisrannikon saarien rannoilta. Kaukovaikutusalueella Lestijärven rannoilta selkein näköyhteys voimaloiden suuntaan on järven itärannalta Hietalahden ja Itäniemen suunnalta sekä Hiidenniemen etelärannalta. Näille rannoille sijoittuu useita vapaa-asuntoja. Lestijärvi 3 tuulivoima-alueelta voimakkain vaikutus kohdistuu tuulivoima-alueen lähelle sijaitsevan Similän viljelymaisemaan, mihin tuulivoimalat voivat näkyä jopa alle kilometrin etäisyydeltä. Lestijärvi 3 tuulivoima-alueella on vähäisin vaikutus Lestijärven maisema-alueen lähimaisemassa, mutta 6-10 kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueesta kohdistuu näkyvyysalueita Lestijärven selälle ja rannoille. Lestijärven rannoilta selkein näköyhteys voimaloiden suuntaan on järven itärannalta Hietalahden ja Itäniemen suunnalta sekä Hiidenniemen etelärannalta. Näille rannoille sijoittuu useita vapaa-asuntoja. Kalliolammen tuulivoima-alue sijaitsee lähimpänä Lestijärven arvokasta maisema-aluetta (etäisyys vähimmillään reilu 0,5 km). Tuulivoimaloiden vaikutus lähimaisemassa kohdistuu Lestijärven järven selältä kaakon suuntaan aukeaviin näkymiin. Lähialueen asutuilta rannoilta ei juurikaan avaudu näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan. Valkeisen virkistysympäristöön voivat tuulivoimalat näkyä paikoin selvästi. Väli- ja kaukovaikutusalueella (6-20 km tuulivoima-alueesta) näkyvyysalueet kohdistuvat Lestijärven selälle sekä kaakkoon suuntautuville rannoille. Näille rannoille sijoittuu joitakin vapaa-asuntoja. KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 48 Salmijärven tuulivoima-alue sijaitsee lähes 6 kilometrin etäisyydellä Lestijärven maisemaalueesta. Lestijärven kulttuurimaisema-alueeseen kuuluvalle Syrinharjulle on lyhyempi etäisyys, mutta näkyvyyttä Syrinharjulta tuulivoimaloille ei ole. Tuulivoimalat näkyvät Lestijärven laajalle järven selälle hyvin matalassa ja tasaisessa horisontissa. Ranta-alueilta katseltaessa tuulivoimalat näkyvät järven kaukomaisemassa selkeimmin järven itä-etelärannoilta, jonne sijoittuu jonkun verran vapaa-ajan asuntoja. Tuulivoimaloiden aiheuttaman maiseman muutoksen myötä erityisesti lähialueen järvimaiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain, mutta muutos ei vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden, kuten laajuuden tunnistettavuuteen tai säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi. Lestijärven selän laaja, suurimittakaavainen maisema kestää melko hyvin isonkin määrän tuulivoimaloita, mutta luonnonmukainen maisemakuva saa teknisistä elementeistä uuden luonteen. Tuulivoimalat eivät pääsääntöisesti näy järvimaiseman taustalla Lestijärven länsi- ja lounaisrannoilla oleville merkittäville näkymäpaikoille. Lestijärvi ja Valkeisen virkistysympäristö kuuluvat maakuntakaavassa määriteltyyn matkailualueeseen, joka on kuvailtu luonto- ja erämatkailuun soveltuvana alueena. Virkistysalueiden luonnonmaisemassa tuulivoimalat muuttavat maiseman luonnetta sekä alueen käyttäjän kokemusta. Tuulivoimaloiden korkeus vaikuttaa merkittävästi maisemavaikutusten voimakkuuteen. Tässä arvioinnissa on käytetty kokonaiskorkeudeltaan 200 - 210 m tuulivoimaloita. Arvioinnin perusteella ei suositella korkeampien voimaloiden rakentamista. Matalampien voimaloiden käyttö voi vähentää maisemavaikutuksia erityisesti Lestijärven ja läheisimpien kyläalueiden näkymissä. Maisemavaikutuksia lähiasutuksen suuntaan voinee lieventää sijoittamalla tuulivoimalat kauemmas kylämaisemista. KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 7. 7.1 49 KOKONAISARVIO YHTEENVETO KOHDEARVIOINNEISTA Topografialtaan tasaisella Keski-Pohjanmaalla voimaloiden näkymiseen vaikuttavat keskeisimmin maaston peitteisyys ja peltoalueiden määrä. Avoimilla jokilaaksojen viljelysalueilla voimalat näkyvät laajalti, mutta sielläkin vesistöjen varsien puusto ja asutuksia ympäröivä puusto rajaavat näkymistä suuresti. Korkeina rakennelmina tuulivoimalat näkyvät lähimaisemaan maisemaa hallitsevina elementteinä sijaintipaikkansa ulkopuolellekin, joten maisema näillä alueilla muuttuu. Arvokkaat maisema-alueet ovat lähes kaikki melko avoimia viljelysalueita tai järviä rantoineen. Laajoilla, avoimilla alueilla suurimittakaavainen maisema kestää melko hyvin isonkin määrän tuulivoimaloita. Pienipiirteisemmässä ympäristössä tuulivoimalat eivät vertaudu muihin maiseman elementteihin, mutta tuulivoimaloiden etäisyydestä, vaikutusalueen puustoisuudesta ja paikallisista pinnanmuodoista johtuen vaikutukset jäävät kuitenkin todennäköisesti useimmilla vaikutusalueilla kohtalaisiksi tai vähäisiksi. Tuulivoimaloiden katsotaan sopivan melko hyvin suurimittakaavaiseen rakennettuun ympäristöön. Perinteiseen kulttuurimaisemaan tuulivoimalat tuovat uuden, teknisen ja mittasuhteiltaan muusta rakennetusta ympäristöstä poikkeavan elementin. Luonnonmukainen maisemakuva saa teknisistä elementeistä uuden luonteen. Maakuntakaavaehdotuksen tuulivoimaalueiden maisemavaikutusten merkittävyys on arvioitu vähäiseksi kolmella tuulivoimaalueella, kohtalaiseksi kymmenellä tuulivoimaalueella ja suureksi kolmella tuulivoimaalueella. Merkittävyysluokkiin ”erittäin vähäinen” ja ”erittäin suuri” ei ole arvioitu yhtään tuulivoima-alueista. Suuri S U U R U U S Keskisuuri Pieni H E Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Erittäin vähäinen Suuri Kohtalainen Vähäinen R K K Kohtalainen Y Merkittävimmät maisemavaikutukset muodosY Erittäin tuvat Toholammin kohteilla (läntinen B sekä Suuri Suuri Kohtalainen suuri S itäinen), jotka sijoittuvat valtakunnallisesti arvokkaan Lestijokilaakson maisema-alueen läheisyyteen sekä Lestijärvi 2 tuulivoima-alueelta, joka sijoittuu lähelle Lestijärven maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Alla olevaan taulukkoon on koottu tuulivoima-alueiden maisemavaikutusten merkittävyysarvioinnin luokat aluekohtaisesti. Kohdekohtaiset merkittävimmät vaikutukset ja vaikutusten lieventämistoimenpiteet on kirjattu merkittävyydeltään suuriksi ja erittäin suuriksi arvioiduille vaikutuksille. Tuulivoima-alueiden maisema- ja kulttuuriympäristövaikutusten merkittävyys Nro Alueen nimi Kunta Vaikutuksen merkittävyys 1 Honkakangas A Halsua Vähäinen 2 Kannisto Halsua Kohtalainen 4 Honkakangas B Halsua Vähäinen 5 Mutkalampi Kannus Kohtalainen 6 Kuuronkallio Kannus Kohtalainen 7 Toholampi läntinen B Toholampi Suuri Merkittävimmät vaikutukset (jos merkittävyys suuri tai erittäin suuri) Vaikutusten vähentäminen / suunnitteluohjeet (jos merkittävyys suuri tai erittäin suuri) Tuulivoimaloiden merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaan Lestijokilaakson avoimiin ja laajoihin näkymiin. Tuulivoimaloiden maisemavaikutusta erityisesti Lestijokilaakson maisemaan voidaan lieventää kasvattamalla tuulivoimaloiden etäisyyttä maisema-alueeseen. KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 50 Vaikutusta lieventää alueen suurpiirteinen maisemakuva, mutta kasvattaa tuulivoimaloiden suuri määrä ja sijainti lähellä. 9 10 Ullava Kokkola Kohtalainen Lestijärvi 2 Lestijärvi Suuri Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat lähialueen asutusalueille sekä Lestijärven etelään suuntautuville näkymille. Matalampien voimaloiden käyttö voi vähentää maisemavaikutuksia erityisesti Lestijärven ja läheisimpien kyläalueiden näkymissä. Maisemavaikutuksia lähiasutuksen suuntaan voinee lieventää sijoittamalla tuulivoimalat kauemmas pohjoisen ja idän suunnan kylämaisemista. 11 Lestijärvi 3 Lestijärvi Kohtalainen 12 Kokkoneva Perho Kohtalainen 13 Patanan tekojärvi Perho, Veteli Kohtalainen 14 Toholampi läntinen A Toholampi Kohtalainen 15 Toholampi itäinen Toholampi Suuri Tuulivoimaloiden merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaan Lestijokilaakson avoimiin ja laajoihin näkymiin. Vaikutusta lieventää alueen suurpiirteinen maisemakuva, mutta kasvattaa tuulivoimaloiden suuri määrä ja tuulivoima-alueen laajuus. 16 Pulkkinen Veteli Vähäinen 17 Kalliolampi Lestijärvi Kohtalainen 18 Salmijärvi Lestijärvi Kohtalainen Tuulivoimaloiden maisemavaikutusta erityisesti Lestijokilaakson maisemaan voidaan lieventää sijoittamalla tuulivoimaloita yhtenäisiin ryhmiin laajalle levittyvän kapean alueen sijaan. Ryhmien välille on hyvä jättää riittävän laajoja pohjoiseteläsuuntaisia tuulivoimaloista vapaita alueita. KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kuva 7-1. Tuulivoima-aluekohtainen maisemavaikutusten merkittävyysluokittelu. 51 KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 7.2 52 MAAKUNNALLINEN VAIKUTUS Kaikkiaan tuulivoimarakentaminen tulee muuttamaan mittavasti maakunnan maisemakuvaa. Laajat tuulivoima-alueet muuttavat laajalti viljeltyjen jokilaaksojen, avoimien suoalueiden sekä laajimpien järvien taustamaisemaa. Maakunnallisesti merkittävin maisemavaikutus kohdistuu Lestijärven ja Lestijoen maisemamaakuntia hyvin edustaviin maisemakuviin. Tuulivoimarakentaminen tuo perinteiseen viljelymaisemaan ja luonnonmukaiseen järvimaisemaan uuden elementin, joka edustaa nykyaikaista tuotantomaisemaa. Tuulivoimalat voidaan nähdä maisemassa kielteisinä, mutta myös myönteisinä elementteinä, kuten matkailua vetovoimatekijöinä ja puhtaan energiantuotannon imagotekijöinä. Vierekkäisillä tuulivoima-alueilla maisemalliset vaikutukset korostuvat ja merkittäviä yhteisvaikutuksia voi esiintyä. Jotkin vaikutusalueet sijoittuvat jopa neljän eri tuulivoimalakohteen visuaaliselle lähialueelle (< 6 km). Yhteisvaikutusten ilmeneminen määräytyy luonnollisesti sen mukaan, mitkä tuulivoima-alueet aikanaan toteutuvat ja millaista maankäyttöä ja maisematyyppiä kohdealueilla esiintyy. Valtaosa tuulivoimala-alueiden välisistä alueista on peitteistä ja asumatonta metsämaata, mikä ehkäisee merkittävien yhteisvaikutusten esiintymisen. Tuulivoima-alueiden huomattavimmat yhteisvaikutukset ovat mahdollisia lähivaikutusalueilla Toholammin tuulivoimaalueiden osalta Lestijokilaaksossa, Lestijärven tuulivoima-alueiden osalta Lestijärvellä, Lestijärven ja Halsuan tuulivoimaloiden osalta Linjasalmennevan pohjoispuolella sekä Halsuan tuulivoimaalueiden osalta Kuuselassa, Iso-Möttösessä, Purolassa, Harjunpäässä ja Kanalassa. 7.3 VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISEN MAHDOLLISUUKSIA Tuulivoimaloiden sijoittelun tarkemmalla tutkimisella ja tuulivoimaloiden korkeuden vähentämisellä voidaan vaikuttaa voimaloiden näkymiseen herkille maisema-alueille, kuten asuinympäristöön, arvokkaille maisema-alueille ja kulttuuriympäristöihin sekä arvokkaille luontoalueille. Huolellisella sijoittelun tutkimisella ja suunnittelulla voidaan mahdollisesti pystyä huomioimaan myös maisemassa tapahtuvia muutoksia ja esimerkiksi metsän uudistusalueiden myötä maisemavaikutuksia arvokkaisiin alueisiin saadaan estettyä. Tuulivoimaloiden maisemavaikutusta erityisesti Lestijokilaakson maisemaan voidaan lieventää sijoittamalla tuulivoimaloita yhtenäisiin ryhmiin laajalle levittyvän alueen sijaan. Lahdessa 12.1.2015 RAMBOLL FINLAND OY Sonja Semeri maisema-arkkitehti Minna Vesisenaho Suunnittelija KESKI-POHJANMAAN IV VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA-ALUEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 53 LÄHTEET Arkkitehdit Gylling-Vikström Oy 2014. Maakuntakaavan tuulivoima-alueiden visualisointi. 360o – panoraamakuvat: http://www.keski-pohjanmaa.fi/alueidenkaytto/valmisteilla-olevamaakuntakaava. Asunmaa Riikka, Kuoppala Annukka, Purola Hanne 2013a. Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet. Ehdotukset Pohjanmaan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi 2013. Raportteja 83/2013. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Asunmaa Riikka, Kuoppala Annukka, Purola Hanne 2013b. Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet. Ehdotukset Pohjanmaan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi 2013. Etelä-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto ja Keski-Pohjanmaan liitto. Julkaisematon raportti. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014. Lestijärven tuulivoimapuisto. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. YIT Rakennus Oy. Keski-Pohjanmaan liitto 2014, päivitetty 2015. Tuulivoima-alueet maisemassa. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavaan tarkasteltavien tuulivoima-alueiden vaikutukset maisemallisesti herkkiin kohteisiin ja asuinympäristöihin. IV vaihemaakuntakaavan selvitys. Keski-Pohjanmaan liitto ja Sigma Konsultit Oy 2001. Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet. Keski-Pohjanmaan liitto. Ramboll Finland Oy 2014a. Mutkalammin tuulivoimapuisto. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. PROKON Wind Energy Finland Oy. Ramboll Finland Oy 2014b. Kannuksen Kuuronkallion tuulipuisto. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. WPD Finland Oy. Ramboll Finland Oy 2014c. Länsi-Toholammin tuulipuisto. Maisemaselvitys. Liite Länsi-Toholammin tuulipuiston YVA-selostukseen. wpd Finland oy. Julkaisematon raportti. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto 1992. Arvokkaat maisema-alueet: maisemaaluetyöryhmän mietintö II. Työryhmän mietintö 66/1992.
© Copyright 2024