Aikuiskasvatus2 2015

Aikuiskasvatus Suomessa 2:
Työvoima- ja henkilöstökoulutuksesta
oppiviin organisaatioihin ja
kehittämishankkeisiin 1950-2010
Johdatus kasvatustieteisiin
8.9.2015 R.M.
Aikuiskasvatus ja suomalaisen
yhteiskunnan muutos. Viisi
kehitysjaksoa:
1. Kansakunnan rakentaminen ja rahvaan valistaminen 1800-luvulla
2. Yhdistysmuotoisen sivistystoiminnan organisoituminen 1890-1918.
raittius- ja nuorisoseurat, työväenyhdistykset
3. Kansansivistystyön institutionalisoituminen itsenäisessä Suomessa
1920-1950 luvuilla. Valtion tuki vapaalle kansansivistystyölle
2. Teollisuus- ja palveluyhteiskunnan sekä hyvinvointivaltion aikakausi
1960-1990, aikuiskoulutus osana työvoima- ja koulutuspolitiikkaa
sekä organisaatioiden kehittämistä
3. Kilpailu-, innovaatio- ja informaatioyhteiskunnan läpimurto 1990-luvun
alussa, elinikäinen oppiminen ja organisaatioiden oppiminen osana
innovaatio- ja kilpailukykypolitiikkaa
Aikuiskasvatuksen kehityksen neljäs kausi
Hyvinvointivaltio ja teollisuus- ja
palveluyhteiskunnan aikakausi 1960-1990.
Aikuiskoulutus osana työvoima- ja
koulutuspolitiikkaa sekä organisaatioiden ja
niiden henkilöstön kehittämistä
Yhteiskunnallinen muutos
• Sotakorvaukset, jälleenrakentaminen, metalliteollisuuden synty, siirtoväen asuttaminen
(pienviljelyn edistäminen)
• Eurooppalaisittain myöhäinen ja raju rakennemuutos
ja siihen liittyvä muutto kaupunkeihin 1960-luvulla.
Maatalous työllisti v. 1950 46% työvoimasta. Vuonna
1970 tämä luku oli 20%.
• Elintason nousu, julkisten (hyvinvointi) palvelujen ja
yksityisten palvelujen laajeneminen sekä kulutuksen
kasvu
Kuusen 1960-luvun sosiaalipolitiikka ja
hyvinvointivaltion kansalainen
• Pekka Kuusen teos 1960-sosiaalispolitiikka oli tunnetuin ja
vaikutusvaltaisin perustelu ja ehdotus aikakauden
yhteiskuntapolitiikaksi.
• Sen taustana oli ruotsalaisen taloustieteilijän (ja pohjoismaisen
sosiaalidemokraattisen hyvinvointivaltion) teoreetikon Gunnar
Myrdahlin idea demokratian, tasa-arvon ja taloudellisen
kehityksen hyvästä kehästä.
Tehtävä
Lukekaa katkelma Pekka Kuusen teoksesta “60-luvun
sosiaalipolitiikka” (1961) Porvoo: WSOY.
Pohtikaa
1) Minkälainen on hyvä kansalainen Kuusen mukaan?
2) Mikä on tämän näkemyksen suhde kasvatuksen ja
sivistyksen käsitteisiin?
Taloudellisen kasvu ja hyvinvointi
“…. metsien vapaus on jotain muuta kuin
vapaus nyky-yhteiskunnassa. Eikä paluuta
metsään ole, ei edes jäämistä nykysijoille.
Jos mielimme Ruotsin ja Neuvostoliiton,
kahden kasvutietoisen ja -kykyisen kansan
välissä jatkaa elämäämme, me olemme
tuomitut kasvamaan.”
Aikuiskoulutus osana
työvoimapolitiikkaa sekä
organisaatioiden ja niiden henkilöstön
kehittämistä
• Työhön liittyvän aikuiskoulutuksen ensimmäiset muodot
– Valtion työttömille järjestämään työhön tietyömailla yms.
liitettiin pikakursseja esim. erilaisten koneiden käyttöön
• Työnjohtajien koulutus
– 1946 perustettu Teollisuuden Työnjohto-Opisto alkoi
kouluttaa teollisuustyöntekijöistä valittuja esimiehiä. Koulutus
perustui Yhdysvalloissa sodan aikana kehitettyyn Training
Within Industry ohjelmaan
Teollisuus- ja palveluyhteiskunnan ...
Koulutusorganisaatioiden rakentaminen suuriin
yrityksiin ja julkishallintoon 1960-luvun lopulta alkaen.
-Toimintojen keskittäminen, hallinnollisten ja
johtamisjärjestelmien rakentaminen; henkilöstöhallinto
ja henkilöstön kehittäminen toiminto
-Pankit ja kaupparyhmät perustivat kurssi- ja
koulutuskeskuksia 1960-luvun lopulla. Massiivista
toimihenkilökurssitusta. Esim. Säästöpankkiopisto:
Ottolainaus 1-kurssi (1 viikko) vedettiin yli 50 kertaa
vuodessa.
1950- ja 1960- ja 1970-luvuilla
perustettuja ammatillisia
aikuiskoulutusorganisaatioita
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Ammattiyhdistysopisto (SAK/Kiljava) 1950
Rastor Instituutti 1950
Kunnallisopisto (Kunnallisliitto) 1956
Liikkeenjohdon instituutti (LIFIM) 1958
Suomen osuuskauppaopisto (SOK)
Virkailijain kansalaisopisto 1961
Insinöörijärjestöjen koulutuskeskus (INSKO) 1963
Ekonomisäätiön koulutuskeskus (SEFEK) 1965
Kaupunkiopisto 1966
ATK-insitituutti 1970
E-instituutti 1970
Tampereen yliopiston jatkokoulutuskeskus 1970
Valtion koulutuskeskus 1971
Aikuiskoulutuspolitiikan synty
• Aikuiskoulutuskomitea 1975 ja
aikuiskoulutusneuvosto 1985
• Aikuiskasvatuksen kokonaiskentän määrittely:
(1) Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus,
(2) Henkilöstökoulutus ja
(3) Yleissivistävä aikuiskoulutus
• OKM:n “Aikuiskoulutuksen tulosalue” ja
valtakunnallisen kokonaissuunnittelun
käynnistäminen.
• Selvitykset ja julkaisut, esim. Aikuiskoulutuksen vuosikirja
Valtion koulutuskeskus (VKK) 1971
• VKK perustettiin v. 1971. Se käynnisti v. 1978 valtion
pää- ja sivutoimisille koulutussuunnittelijoille ja
asiantuntijoille (nk. “oto”–kouluttaja) Valtion
henkilöstökouluttajan koulutusohjelman.
• Esim. Posti- ja telelaitoksen henkilöstö oli 1970-luvun
puolivälissä 40.000. Päätoimisia kouluttajia oli 30 ja
lisäksi satoja eri alojen “oto-kouluttujia.
• VKK julkaisi koulutusohjelman tarpeisiin kirjoja ja
julkaisuja. (Esim. Engeström, Yrjö: Perustietoa
opetuksesta (1982), Reijo Miettinen: Kognitiivisen
oppimisnäkemyksen tausta (1984). Tästä työstä
kehittyi sittemmin Kehittävä työntutkimus
Opetusteknologiasta kognitiiviseen
kurssididakatiikkaan 1970 ja 1980luvun vaihteessa
• Opetusteknologia (Ekola & Vaherva Aikuisopetusopas,1976) on
behaviorismiin (oppiminen on käyttäytymismuutos) perustuva
systemaattinen kurssisuunnittelun lähestymistapa, jossa 1)
tarveanalyysi (tiedot, taidot, asenteet), 2) päätekäyttäymistavoitteiden asettaminen (kurssin jälkeen opiskelija osaa…., 3)
teemojen ja sisältöjen valinta, 4) tulosten arviointi
• “Kognitiivinen kurssididaktiikka” (Engeström: Perustietoa
opetuksesta, 1982) Tietoinen oppimistoiminnan malli,
sisällöllinen tavoitteenmäärittely (mikä on se
käsite/malli/periaate, joka on opittava), oppimisteot ja
oppilastehtävät.
Henkilöstön kehittäminen (Human
Resource Development, HRD)
Henkilöstön kehittämisen keinot (70-80-luvun jäsennys)
1) Koulutus
2) Henkilöstön omaehtoisen opiskelun ja ammatillisen
itsensä kehittämisen tukeminen
3) Työn ohjaus ja opastaminen työssä
4) Työnjohdolliset ja henkilöstöhallinnolliset toimet kuten
tehtäväkierto, urajärjestelyt ja 1980-luvulla
kehityskeskustelut
Ammatillinen täydennyskoulutus
• Yliopistojen täydennys- ja jatkokoulutuskeskukset
(HY:n Lahden tutkimus- ja täydennyskoulutuskeskus
1987, sittemmin Palmenia)
“Palmenian perustehtävänä oli (…) akateemisesti
koulutettujen ammattitaidon ylläpito ja toimintaalueidensa kehitystä tukevien tutkimus- ja
kehittämishankkeiden toteuttaminen.
• Kesäyliopistot HSKYO
• Avoin yliopisto Tay (1971) HeYY (1977)
Kansalaisjärjestöjen ja yhden asian
liikkeiden aikuiskasvatus ja
koulutustyö
• 1970-luku oli monien merkittävien
kansalaisjärjestöjen ja liikkeiden kehityksen aikaa
– ’Yhden asian liikkeet’: Sadankomitea,
rauhanyhdistys, Tricont, YK-liitto, Marraskuun liike
– Liikkeet järjestivät kesäseminaareja, kursseja ja
julkaisivat lehtiä
Aikuiskasvatus(tiede) HY:ssa
• Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitokselle
perustettiin vuonna 1980 aikuiskoulutuksen
professuuri. Tuossa vaiheessa nimike
”aikuiskasvatus” hylättiin sillä perusteella, että
aikuisia ei voi kasvattaa, mutta kyllä kouluttaa.
Vapaan kansansivityksen
kehittämiseen suuntautuneen
aikuiskasvatustieteen identeettikriisi
Työvoiman osaamis- ja taitotarpeista lähtevä
organisaatioiden järjestämä aikuiskoulutus (henkilöstö-,
työvoimakoulutus) oli ristiriidassa vapaan
kansansivistystyön ihanteiden (vapaa itsekehitys,
ihmisyys, humanismi) kanssa. Sitä pidettiin
instrumentaalisena ja sen koettiin syrjäyttäneen vapaan
kansansivistystyön kehittäminen ja tutkiminen.
Painopisteeksi tuli “työssä” työelämässä oppiminen,
täydennyskoulutus ja organisaation/ssa oppiminen.
• Kilpailu-, innovaatio- ja
informaatioyhteiskunnan läpimurto
1990-luvun alussa
• Koulutusorganisaatioista
ostopalveluihin, kursseista
organisaation kehittämishankkeisiin
Muutosprosessit 1. Globalisaatio ja
finansialisaatio.
Rahaliikenteen sääntelyn purkaminen 1980-luvun lopulla, EU ja
maailman kappajärjestö: pääoman, tuotannon ja työvoiman vapaa
liikkuminen. Finanssimarkkinoiden merkityksen kasvu
reaalitalouteen tuotantoon nähden: sijoittajien asema, tuottovaatimukset ja ”kvartaalitalous”.
• Kolmen talouden sektorin suhteelliset osuudet USA:n taloudessa
1950-2001 (Krippner 2005). Sulkeissa sektorien osuus yritysten
kokonaisvoitoista. Jälkiteollinen palveluyhteiskunta ja
finansialisaatio
Teollisuustuotanto
Palvelut
Rahoitus/vak/kiint
1950
33% (49%)
9% (2%)
12% (11%)
2001
16% (10%)
25% (2%)
23% (42%)
2. Siirtymä hyvinvointi- ja
suunnitteluyhteiskunnasta kilpailukykyyhteiskuntaan ja siihen liittyvä hallintatavan muutos
• Heiskala & Luhtakallio: Uusjako. Miten Suomesta tuli
kilpailukyky-yhteiskunta? (2006) Gaudeamus. Kilpailukyvyn
käsitteestä on tullut poliittista keskustelua hallitseva näkökulma
(tasa-arvon ja hyvinvoinnin sijaan)
• Neoliberalisimin ideologia: markkinat ovat ylivoimaisesti
tehokkaampi informaation käsittelymekanismi kuin ihmismieli tai
valtio (Mirowksi 2009, 429). Siksi valtion tehtävänä on turvata
markkinoiden häiritsemätön toiminta, mikä on tehokkain tapa
järjestää yhteiskunnan kaikki toiminnot. Markkinat ja kilpailu on
ulotettava tehottomiin julkisiin. Yksityistäminen ja
kilpailuttaminen.
• Suomessa hyvinvointivaltion ja universaalien (kaikille
yhtäläisesti tarjottavien) julkisten palvelujen kannatus on
vankka. Esim. kilpailua ja markkinoita ole ulotettu vastoin
useimpia muiden maiden tavoin koulutusjärjestelmään.
Kilpailukyky hegemonisena diskurssina ja
kilpailukyvyn rankkausteollisuus
• Kilpailun käsite, Micheal Porterin kirja Competitive Advantage
of Nations (1990), [Suomeksi Kansakuntien kilpailuetu, 2006],
jossa hän esittää kansallisen kilpailukyvyn mallin ja klusterin
käsitteen.
• Teorian popularisointi/markkinointi ja myynti sekä kilpailulukyvyn
määrittelyn teknologia, World Economic Forum: “Global
Competitivess Report and global Competitiveness Index”:
maarankkaukset, alue ja kaupunkikohtaisia
kilpailukykyselvityksiä.
• Sekä OECD että EU tekevät rankkauksia: Innovation
scorebooks: maiden innovatiivisuuden (ja sen eri ulottuvuuksien)
mittaaminen ja vertailut (ranking)
• PISA, yliopistojen ranking listat
3. EU ja Lissabonin strategia
Euroopan yhdentyminen. Lissabonin julistus (2000) ja Bolognan
prosessi. Euroopan neuvoston Lissabonin julistuksen mukaan Euroopasta
on määrä’ tulla ”kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoperustainen talous
maailmassa, joka kykenee kestävään taloudelliseen kehitykseen, uusien ja
parempien työpaikkojen luomiseen ja suurempaan sosiaaliseen
koheesioon.”
Koulutus- ja sosiaalipolitiikan vähittäinen yhtenäistäminen (esim.
tutkintojen vertailukelpoistaminen liikkuvuuden turvaamiseksi).
• Eräs tämän politiikan perusta on elinikäinen oppiminen
tietoyhteiskuntakehitykseen sopeutumiseksi ja jatkuvan työllistymisen
turvaamiseksi: “jokaisen yksilön velvollisuus jatkuvasti pitää yllä taitoja
oman työllistymiskelpoisuutensa parantamiseksi ja ylläpitämiseksi” (Nóvoa
&de Jong 2003).
4. Informaatiotekninen kumous ja
Internet välitteinen toiminta ja
• Tietotekniikan ja Internetin läpimurto.
Suomessa Nokian nousu ja Suomen ITsektorin synty
• Verkostoyhteiskunta (Castells) ja Internetpohjaiset palvelut (pankki, verotus, e-kauppa).
• Uudet tiedon tuotannon mallit. Avoin
kehittämismalli, virtuaaliset yhteisöt,
yhteistyöalustat (platformit) ja tietokannat.
Internet-pohjainen, hajautettu tiedon ja
palvelujen tuottaminen ja jakaminen
• Wikipedia verkkotietosanakirja. Perustettiin 2001. Vuonna
2003 englanninkielisessä Wikipediassa oli 138.000
hakusanaa. Kesällä 2007 ylitettiin 2 miljoonan raja. 64.000
kirjoittajaa.
• Encyclopedia of Life, 2008: sivu jokaista eliötä varten
maapallolla
• Hajautettu elokuvanteko (Starwreck, Iron Sky)
• Palvelut virtuaaliyhteisöissä/alustoilla (nuoriso- ja huumetyö
Habbohotellissa)
• Vertaisneuvontasivut (Aspergen yhteisö, diabeetikot)
• Riippuliitäjien (USA), lämpöpumppujen (Suomi) ja arktisten
kelirikkokulkuneuvojen (Siperia) kehittely
Internet-välitteinen kulttuuri- ja
sivistystoiminta?
• Sosiaalinen media, blogit, harrastusyhteisöt
(käsityöolympialaiset)
• I-pad-tyyppinen laite yksilöllisesti räätälöitynä
universaalina tietotyökaluna
Oppimisesta ja osaamisesta on tullut
politiikan kielen avainilmaisuja
• Valtion tiede ja teknologianeuvosto Neuvoston
vuoden 1993 katsaus Tiedon ja osaamisen Suomi
(1993)
• ”Tietoon ja osaamiseen ja kykyyn hyödyntää niitä
nopeasti ja tehokkaasti kiinnitetään
maailmanlaajuisesti yhä suurempaa huomiota.
Tiedon luominen ja soveltaminen ovat yksilöiden,
yritysten, valtioiden ja valtioiden yhteenliittyminen
keskeisiä menestys- tekijöitä. Toimintastrategiat
rakennetaan paljolti niiden varaan.”
Työministeriön kansallisen työelämän
kehittämisohjelma (TYKES)
”Oppivat organisaatiot, oppiva yhteiskunta” (Alasoini & Halme
1999, 1):
“Viime vuosina on ryhdytty puhumaan tieto- ja
osaamisperustaisesta taloudellisesta kasvusta. Ajatuksena on, että
alueiden ja yritysten menestyminen perustuu jatkossa (…) niiden
kykyyn luoda ja soveltaa uutta tietoa tehokkaasti (… OECD 1998).
Tämän ajatusmallin mukaan alueet ja yritykset, jotka eivät kykene
kehittymään oppiviksi yhteiskunniksi ja oppiviksi organisaatioiksi
ovat vaarassa menettää asemiaan globalisoituvassa ja nopeaan
teknologiseen muutokseen perustuvassa kilpailussa.”
Missä muodossa henkilöstökoulutus ja
työvoimakoulutus jatkuvat tänään?
• Organisaatioiden sisäiset henkilöstö-koulutustoiminnot on ajattu
suurelta osin alas ja korvattu ostetuilla kaupallisilla koulutus- ja
kehittämispalveluilla.
• Esim. Valtion koulutuskeskus sulautui v. 1987 Valtiovarainministeriön järjestelyosaston ja suunnittelussihteeristön kanssa
Hallinnon kehittämiskeskukseksi, joka puolestaan muuttui
vuonna 1995 HAUS Kehittämiskeskus Oy nimiseksi
liikelaitokseksi, joka myy valtion virastoille kehittämispalveluja.
• Ministeriöt ja rahoitusorganisaatiot (TEKES, Suomen akatemia)
käyttävät asioiden valmistelussa konsulttiyrityksiä
• Työvoimakoulutus on laajaa ja monimuotoista. Tilaajan
(ministeriö) ja tuottajan roolit ovat eriytyneet.
Tehtävä 6
Lukekaa katkelma Pekka Himasen Eduskunnan
tulevaisuusvaluokunnalle tekemästä katsauksesta
“Välittävä, kannustava ja luova Suomi. Katsaus
tietoyhteiskuntamme syviin haasteisiin.”
Pohtikaa
1. Minkälainen on globalisoituvan kilpailuyhteiskunnan
hyvä kansalainen?
2. Mikä on katsauksen näkemyksen suhde kasvatuksen
ja sivistyksen käsitteisiin?
Sivistys kansallisuusaatteen jälkeen
Yleisinhimillinen sivistys?
• Nationalismista monikulttuurisuuteen ja dialogiin
• Ihmisoikeuksien, demokratian ja hyvinvoinnin
ulottaminen koskemaan maailman kaikkia ihmisiä
(esim. peruskoulutus-, terveydenhoito ja puhdas vesi)
• Globaalin hallinnan instituutiot: Maailmanhallitus,
finanssitransktioiden verotus?