R A K E N N U S T A P A S E L O S T U S

R A K E N N U S T A P A S E L O S T U S
B0
YLEISTIEDOT
B01
RAKENNUSKOHDE
Rakennuskohteen nimi
Notkopuiston päiväkodin laajennus
Osoite
Rakennuspaikan osoite on Sivutie 2, 05400 JOKELA
Rakennuspaikkaa koskevat tiedot (tontti, kaavoitus, rakennusoikeus, rasitteet jne.)
Rakennuspaikka on noin 5600 m2 alue Tuusulan Jokelassa sijaitsevan Notkopuiston päiväkodin ja Jokela-talon tontilla. Urakka-alue on esitetty hankesuunnitelman tontinkäyttöluonnoksessa. Tontin käyttämätön rakennusoikeus riittää
hyvin laajennukselle. Hanke on toteutettavissa voimassa olevan asemakaavan mukaisesti.
Tontilla on putkireittejä, jotka täytyy ottaa huomioon rakennuksen sijoittelussa tai linjata uudelleen. Laajennukseen
toteutetaan tilat viidelle päivähoitoryhmälle.
Tontin omistaa Tuusulan kunta.
Urakkaan kuuluu laajennuksen lisäksi pihan rakentamista, muutostöitä nykyisessä päiväkodissa, nykyisen lämmönvaihtimen uusiminen sekä ulkovaraston rakentaminen Jokela-talon piharakennukseen, ks. urakkaohjelma.
Rakennusaineet ja -osat, yleistä
Elementtitekniikalla toteutettava yksikerroksinen puurakenteinen päiväkoti.
Alapohja on joko tuulettuva puurakenne tai kantava betonialapohja.
Sisäilmastoluokka on S2.
Pintamateriaalien ja CE- hyväksyttyjen tuotteiden päästöluokka on M1.
Rakennuksen perustukset esitetään perustettavaksi paalujen varaan.
Ks. Pohjatutkimus ja perustamistapalausunto.
Paloluokka
Autopaikat
P3
6 uutta autopaikkaa
B02
LAAJUUSTIEDOT
OHJELMAN MUKAISET
Bruttoalan tavoite (m2)
Noin 1 150 brm2
Ohjelma-ala (m2)
892 ohm2
Tilavuuden ennuste (m3)
4 400 m3
B03
RAKENNUTTAJA JA SUUNNITTELIJAT
Rakennuttaja
Tuusulan kunta
Tekninen toimi, Tilakeskus
Riitta Laurila
PL 60, 04301 Tuusula
Puhelin
0403143025
Sähköposti
[email protected]
Pääsuunnittelu, hankesuunnitteluvaihe
Puhelin
Tilakonsultit TM2 Oy / Janne Henriksson
0503266199
Osoite
Sähköposti
Vanha Talvitie 19 A, 00580 HELSINKI
[email protected]
Arkkitehti, hankesuunnitteluvaihe
Puhelin
Tilakonsultit TM2 Oy / Janne Henriksson
0503266199
Osoite
Sähköposti
Vanha Talvitie 19 A, 00580 HELSINKI
[email protected]
Rakennesuunnittelu, hankesuunnitteluvaihe
Puhelin
Sähköposti
LVI-suunnittelu
Puhelin
Osoite
Sähköposti
Sähkösuunnittelu
Puhelin
Osoite
Sähköposti
LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001
RT 15-10762 lomake
1
Maa- ja pohjarakennussuunnittelu
Puhelin
Osoite
Sähköposti
LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001
RT 15-10762 lomake
2
D
ALUERAKENTEET
Selostus ja laatutason kuvaus
D1
Rakennusosien määrät
Olevat aluerakenteet
Urakka-alue rajoittuu olemassa olevaan päiväkotirakennukseen.
Tontin raivaus suoritetaan uudisrakennuksen rakentamisen edellyttämillä
alueilla, jotka on yksilöity tarkemmin urakka-aluepiirustuksessa. Poistettavaksi määrättyjen puiden ja pensaiden kannot ja juuret raivataan pois
vähintään kasvualustaan kuuluvien maakerrosten alapintaan saakka.
Tontilla olevat puut inventoidaan ennen töiden aloittamista yhdessä tilaajan edustajan kanssa. Puustokatselmuksessa sovitaan säilytettävät puut,
jotka suojataan työmaan ajaksi. Sovelletaan RakMK F2 -dokumenttia.
D2
Alueen maankaivu
Maankaivu toteutetaan asemapiirroksen, pinnantasauspiirustusten, pohjarakennuspiirustuksen, rakennepiirustusten, salaojapiirustusten sekä vesi-,
viemäri- ja sähkösuunnitelmiin liittyvien suunnitelmien mukaan. Urakoitsijalle kuuluvat perustusten toteuttamisen, piharakentamisen sekä kvv- ja
sähköasennusten edellyttämät kaivut urakka-alueella.
D3
Alueen kalliokaivannot
Ei ole.
D4
Alueen täyttö- ja pohjarakenteet
Istutettavilla alueilla täyttö tehdään puhtailla kaivumassoilla. Pohjissa ei
saa olla +- 100 mm suurempia epätasaisuuksia. Päällystettävien alueiden
rakennekerrokset tehdään rakennetyyppien mukaan. Päällysrakenteen
alapuolisiin täyttöihin käytetään kitkamaata tai louhosjätettä. Täytön on
oltava routimatonta ainesta. Louhosta käytettäessä on lisättävä joukkoon
hienoa maa-ainesta niin paljon, että huokostilat täyttyvät. Tiivistys RIL 132
taulukon 6 vaatimusten mukaan. Istutettavilla alueilla täyttö tehdään puhtailla kaivumassoilla.
Perusmaan routivuus on otettava huomioon rakennesuunnittelussa. Mitoittava pakkasmäärä on F50= 40 000kh. Kylmien rakenteiden roudaton
perustamissyvyys on 2,0 m. Perusmaahan ulotetut perustukset, sokkelipalkit ym. routavaurioille alttiit rakenteet on routasuojattava routimattoman
perustussyvyyden yläpuolelle jääviltä osiltaan.
3
Radonaktiivisuus ei saa ylittää 100 Bq/m . Urakoitsijan tulee toimittaa
rakennuttajalle työmaalle hankituista kohtien mukaisista täyttömateriaaleista rakeisuuskäyrät ennen täyttötöitä. Pakkaskaudella tulee tiivistystyöt
tehdä lämpöteltan suojassa tai vaihtoehtoisesti käyttää täytöissä karkeita
sepelituotteita. Höyrytystä ei sulatuksessa tule käyttää.
D5
Putkirakenteet ja johdot alueella
Urakan kohteena oleva piha-alue kuivataan. Urakkaan kuuluu perusvesien kuivatus salaojituksella. Jätevesiviemäröinti tehdään työselostuksen,
rakennepiirustusten ja LVI-suunnittelijan laatimien suunnitelmien mukaan.
Salaojien ympärystäyttö RIL 126 kuvan 20 rakeisuusalueen 2 mukaista.
Alueen viemärit perustetaan perustamistapalausunnon mukaisesti. Rakennuksen alla putkijohdot kannatetaan alapohjasta, tai perustetaan
muulla luotettavalla tavalla.
Rakenteita ja työsuorituksia ei saa peittää ennen kuin ne on tarkastettu ja
töiden valvojat antaneet siihen luvan, josta he tekevät merkinnän työmaapäiväkirjaan ja -tarkastuskirjaan.
Tontilla sijaitsee kaukolämpöputkireitti, jota saatetaan joutua siirtämään
LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001
RT 15-10762 lomake
3
D
ALUERAKENTEET
Selostus ja laatutason kuvaus
Rakennusosien määrät
riippuen lopullisesta pohjaratkaisusta.
Rakennuspaikalla on viemärilinja sekä nykyisen päiväkodin johtolinjoja.
Urakkaan sisältyy uudisrakennuksen alle jäävän viemärilinjan asentaminen suojaputkeen sekä viemäriliittymän siirtäminen. Urakoitsijan tulee
ottaa suunnittelussa huomioon tontin putkireitit tai siirtää ne omalla kustannuksellaan paremmin soveltuvaan paikkaan. Päiväkodin veden ja viemäröinnin tulee toimia rakennustöiden aikana.
Olemassa olevat johdot ja putket on kartoitettava ennen rakentamista.
Tontilla rakennuspaikan lounaispuolella on viemäri, salaoja, sadevesi- ja
muita putkia. Urakoitsijan on selvitettävä rakentamiseen työmaajärjestelyihin vaikuttavien putkien tarkka sijainti. Laajennettu päiväkoti edellyttää
urakoitsijalta rasvanerotuskaivon toteuttamista.
Nykyisen päiväkodin salaojat ja sadevesiviemärien tulee säilyä toimivina.
Uuden osan sadevedet pyritään imeyttämään tontilla tai johtamaan tontin
koillispuolella olevaan sadevesiviemäriin. Laajennuksen päädyn sadevesiviemäröinnissä tulee huomioida tulevaisuuden laajennusten yhteys
putkiliittymiin.
D6
Kasvillisuus ja kasvualustat
Ks. Tilakortti, P1: Pihatilat sekä rakennetyypit
Kaikki puut tuetaan InfraRyl 2010 tukevimman tuentamallin mukaan.
Lasten leikkipihan yhteyteen ei saa sijoittaa piikkisiä tai myrkyllisiä kasveja. Suunnitelmissa osoitetaan kasvualustojen rakenne, istutuskuoppien
koko ja käytettävän mullan laatu ja lannoitus, määrätään kasvien tuenta,
suojaus ja mahdollisesti käytettävät kateaineet.
D7
Pintarakenteet
Ks. suunnitteluohje 4.5.1. ja Tilakortti, P1: Pihatilat
Kaikki tiet ja piha−alueet tehdään kevyttä huoltoajoa kestäviksi 1 lk, paikoitusalueet ja raskaampaa huoltoa vaativat tiet 3 lk, RIL 126−2009 taulukko 7.
Asvalttipinnat toteutetaan InfraRyl 2010:n mukaan.
Niissä kohdissa, joissa urakka-alueella säilyvän rakennuksen tai uudisrakennuksen seinä rajautuu istutusalustaan, tehdään seinän viereen 500
mm leveä ja 100 mm syvä sepelikaista, # noin 10–25, rajaus painekyllästetyllä laudalla tai suodatinkankaalla, kaato seinästä poispäin min 5 %.
Kaikki kiveysalueet, jotka eivät rajaudu kiinteään pintaan tai rakenteeseen
(esim. kivituhka, istutusalue, turvasora), tuetaan maahan upotettavalla
AB-kyllästetyllä laudalla, laudan yläpinta 2 mm alemmas kuin kiveyksen
pinta.
Leikkivälineiden turva-alueelle tulee EU-normit täyttävä hiekka, jonka
paksuus on välinevalmistajan ohjeen mukainen tai vähintään 500 mm.
Turva-alueiden ulkopuolella turvahiekan paksuus on vähintään 150 mm.
Rakennusten seinän vierustoilta on pinnat kallistettava ulospäin 5 %:n
kaltevuudessa vähintään 3 metrin matkalla.
Asvaltin, kiveyksen ja kivituhkan kaltevuus on 2–5 % esteettömillä reiteillä. Kentillä maanpinnan muoto aumakaton mallinen, kaato kentän keskiosan harjanteelta reunoille, max 1 % Nurmialueilla kaltevuus urakkaalueella max 1:3 (leikattavissa normaalilla ruohonleikkurilla). Mikäli rakennetaan jyrkempiä luiskia, muutetaan nurmi näiltä osin maanpeittopensaaksi. Pihaan ei saa jäädä vettä kerääviä painanteita.
LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001
RT 15-10762 lomake
4
D
ALUERAKENTEET
Selostus ja laatutason kuvaus
D8
Rakennusosien määrät
Aluevarusteet
Ks. suunnitteluohje 4.5.1 ja tilakortti, P1: Pihatilat
Leikkipaikkojen turvallisuuteen liittyvät EU-säädökset sekä turvamääräykset tulee täyttää. Pihakalusteet ja -varusteet ovat vakiokalusteita, jolloin
välinevalmistajat vastaavat teknisistä ominaisuuksista ja EU-määräysten
noudattamisesta.
D9
Ulkopuoliset rakenteet
Piharakentaminen kuuluu urakkaan; uudisrakennuksen tontilla olevat pintarakenteet, tieliittymät, parkkipaikat, ulkovarastot, sisäänkäynnit ja jätekatos toteutetaan urakka-asiakirjojen mukaisesti. Vanha jätekatos puretaan
ja uusi jätekatos mitoitetaan 195 henkilön toiminnan mukaan.
Jokela-talossa sijaitsevasta vanhasta lämmönjakohuoneesta rajataan
väliseinärakenteilla 20 m2 ulkovälinevarastoksi, tarvittaessa kahdessa
osassa. Tila toteutetaan normaaliin varastotilatasoon ja varustetaan seinähyllyillä.
E
POHJARAKENTEET
Selostus ja laatutason kuvaus
E1
Rakennusosien määrät
Olevat pohjarakenteet
Urakoitsijalla on velvollisuus ottaa selvää, onko rakennuspaikalla olemassa olevia pohjarakenteita. Tontilla oleva perinnekaivo varustetaan putoamiselta estävin suojarakentein, mikäli kaivoa ei ole suojattu.
E2
Rakennuksen maakaivannot
Kaivannot tehdään rakennepiirustusten ja salaojasuunnitelman mukaan.
Kaivannon pohja tasataan salaojiin päin kaltevuuteen 1:100. Maanvaraisten perustusten loppukaivuu tehdään varovasti siten, että perustus voidaan tehdä häiriintymättömän maapohjan varaan.
E3
Rakennuksen kalliokaivannot
Ei ole.
E4
Rakennuksen täytöt
Perusmuurin vierustäytöt tehdään rakennetyyppien mukaan kerroksittain
tiivistettävällä routimattomalla maa-aineksella. Tiivistys RIL 132-1097 taulukon 6 mukaan. Välittömästi perusmuurin viereen on tehtävä täyttö salaojitusepelillä 300 mm etäisyydelle perusmuurista. Sepelikerros on erotettava suodatinkankaalla N2 muusta täytöstä.
Kantavan tuuletustilalla varustetun alapohjan alustäyttö
Ennen täytön aloitusta on alustatila puhdistettava rakennusjätteistä. Alustäyttö tehdään routimattomasta karkearakeisesta maasta. Tuuletetun alapohjan alustäyttö tasataan veden poisjohtamisen suuntaan 1:100. Täyttömateriaalin radonaktiivisuus ei saa ylittää luokan 1 radonaktiivisuutta.
Alustäytön päälle tehdään salaojituskerros, jonka paksuus on vähintään
150 mm. Salaojituskerroksen päälle asennetaan lämmöneriste rakenne-
LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001
RT 15-10762 lomake
5
E
POHJARAKENTEET
Selostus ja laatutason kuvaus
Rakennusosien määrät
tyyppien mukaan. Lämmöneristeen päälle asennetaan vähintään 50 mm
sorakerros. Salaojituskerroksessa ja lämmöneristyskerroksen päälle
asennettavassa sorastuksessa käytetään pestyä salaojitussepeliä.
Alustäytöt on tarkistutettava ja hyväksytettävä ennen alapohjan asennusta.
Maata vasten tehtävän alapohjan alustäyttö
Maata vasten tehtävän kantavan alapohjan alustäyttö tehdään routimattomalla karkearakeisella maa-aineksella. Alustäytön päälle välittömästi
alapohjan alle tehdään vähintään 300 mm paksu salaojituskerros pestystä
salaojitussepelistä. Salaojasepelikerros erotetaan N2-luokan suodatinkankaalla alustäytöstä. Salaojituskerroksen alapinta kallistetaan 1:50 vedenpoistosuuntaan.
E5
Putkirakenteet ja johdot rakennuskaivannossa
Salaojakaivannot tehdään perustamistapalausunnon mukaan. Salaojien
ympärystäyttö RIL 126 kuvan 20 rakeisuusalueen 2 mukaista. Alueen
viemärit perustetaan perustamistapalausunnon mukaisesti.
Maanvaraisessa perustamisessa käytetään vähintään 200 mm:n sora− tai
sepeliarina ja 100 mm:n tasauskerrosta. Salaojaputkina käytetään 100
mm muovisalaojaputkea, ns. Tupla-vetosalaojaputkea.
Salaojasepelin kapillaarisen nousukorkeuden tulee olla alle 100 mm. Ko.
kerros ulottuu salaojan ulkopinnasta vähintään 100 mm alaspäin sekä
vähintään 200 mm ylöspäin ja sivuille. Salaojat kaivoineen perustetaan
pohjarakennesuunnitelman mukaan. Salaojakaivannon pohjalle asennetaan N2 -luokan mukainen suodatinkangas. Ennen rakennustöiden loppukatselmusta suoritetaan kaivojen puhdistus.
Salaojaputkien toiminta tarkistetaan ja putkistot puhdistetaan juoksuttamalla niiden läpi vettä niin kauan, että vesi tulee ulos kirkkaana. Sama
toistetaan takuutöiden yhteydessä. Koe tehdään jokaisessa johto-osassa
erikseen. Urakoitsija laatii salaojituksesta toteutumapiirustuksen, josta
tulee ilmetä rakenteiden sijainti ja korkeusasema. Salaojien asennuksesta
on pidettävä työn aikana tarkepöytäkirjaa, jonka rakennuttajan valvoja
tarkastaa ja kuittaa.
E6
Pohjarakenteet
Päiväkodin pohjarakenteet tehdään perustamistapalausunnon mukaisesti.
Perustukset esitetään paalutettavaksi perustamistapalausunnon mukaan..
Paalutus voidaan tehdä teräsbetonipaaluilla tai teräspaaluilla, joiden käyttöikä on vähintään 50 vuotta.
Rakennuksen lisäksi ulkotasot ja varastot on perustettava paalujen varaan. Paalutukset tehdään urakoitsijan laadittavaksi kuuluvan perustussuunnitelman mukaisesti.
Paalut: MaaRYL 2000, RIL 223-2005 Lyöntipaalutusohje
Ennen paalutustyön aloittamista ja paalutuksen jälkeen suoritetaan paalutuskohdetta 50 m ja sitä lähempänä olevissa rakennuksissa tai niiden osissa
katselmukset. Lisäksi kartoitetaan ja tarvittaessa eristetään paalutustyön
vaikutuspiirissä olevat tärinäherkät laitteet. Katselmustoimenpiteiden tekeminen on annettava puolueettomalle asiantuntijalle. Katselmusten ajankohdasta tulee pääurakoitsijan ilmoittaa rakennuttajalle. Katselmustoimitusten
pöytäkirjoista toimittaa pääurakoitsija yhden sarjan rakennuttajalle.
Tärinämittaukset
LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001
RT 15-10762 lomake
6
Paalutustyö ei saa häiritä toiminnassa olevaa päiväkotia. Paalutuksen ajankohta tulee sopia ennakolta päivähoitoyksikön ja tilaajan kanssa.
Tärinämittauksia tulee tehdä mikäli paalutus tapahtuu alle 50 m:n etäisyydellä naapurirakenteista tai lähistöllä on erityisen vaurioherkkiä rakenteita. Lisäksi tärinämittauksia tulee tehdä alle 100 m:n etäisyydellä varjeltavista rakenteista mikäli:
- läpäistään paksuja täyttöjä tai jäätynyttä maata teräspiikillä tai -paalulla
- paalutetaan LPO-2005:n I-luokassa
Paalutus suoritetaan lyöntipaalutusohjeiden (LPO-2005) paalutusluokan II
mukaisesti seuraavin täsmennyksin:
- paalutustyön saa aloittaa vasta, kun geotekninen suunnittelija on tarkastanut käytettävän kaluston
- iskutyyny tulee vaihtaa riittävän usein. Loppuun kuluneella iskutyynyllä ei
saa paaluja lyödä
- käytettäessä teräsbetonipaaluja, niiden ikä on vähintään 14 vrk tai niiden
lujuus on saavuttanut 0,95 x rakennebetonin puristuslujuuden
- kivisen tai lohkareiden täytteen tai jäätyneen maan läpi lyötäessä on ennen
kunkin paalun lyöntiä sille puhkaistava reikä täytön/jäätyneen maan läpi teräspaalulla ja tarpeen mukaan poistettava kaivinkoneella paalutusta haittaavat kivet tai lohkareet
- paalutuksesta on pidettävä lyöntipaalutusohjeen (LPO-2005) mukaista
pöytäkirjaa ja siihen on merkittävä painumat 5 viimeisestä 10 lyönnin sarjasta
ja siitä on käytävä ilmi myös paalujen lyöntijärjestys
- paalujen yläpäät vaaitaan rakennusosittain tai rakennuksittain ja paalujen
alapäiden taso merkitään pohjatutkimus- tai paalukarttaan. Mikäli paalujen
alapäiden taso poikkeaa pohjarakenne-suunnitelmassa esitetyistä, tulee
urakoitsijan viipymättä ottaa yhteys geotekniseen suunnittelijaan
- pöytäkirjat toimitetaan pohjarakennesuunnittelijalle ja rakennesuunnittelijalle
- paalujen sijainnin ja kaltevuuden mittauksista tehdään LPO-2005:n mukainen toteutumapiirustus, johon merkitään paalujen sijainti 10 mm:n tarkkuudella
- paalujen katkaisua varten on hankittava lupa geotekniseltä suunnittelijalta
- pakkaskaudella on tarkistettava roudan vaikutus paalujen yläpäiden vaaituksin
F1
PERUSTUKSET
Selostus ja laatutason kuvaus
F11
Rakennusosien määrät
Anturat
Perustaminen, ks. kohta E6.
Rakennuksen anturat tehdään teräsbetonista paikalla valaen rakennesuunnitelmien mukaan. Perustuksia kylmänä vuodenaikana tehtäessä on
huolehdittava siitä, että rakenteiden alle jäävät maakerrokset eivät pääse
jäätymään ja routimaan.
F12
Perusmuurit, peruspilarit ja –palkit
Sokkelipalkit ovat esimerkiksi teräsbetonisia. Työ- ja liikuntasaumat, halkaisueristykset, vedeneristys ja salaojiin liittyvät aukot rakennesuunnitelmien mukaan.
F13
Alapohjat
Päiväkotirakennuksen alapohja tehdään kantavana ns. ryömintätilaisena
tuuletettuna alapohjana, ks. viitepiirustukset. Ryömintätilan tuuletus on
tapahduttava koneellisella poistolla aikaansaadulla alipaineella. Vapaa
korkeus > 800 mm, pohjaviemärin runkolinjalla > 1200 mm.
Alapohja voidaan vaihtoehtoisesti tehdä kantavana teräsbetonirakenteena
LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001
RT 15-10762 lomake
7
F1
PERUSTUKSET
Selostus ja laatutason kuvaus
Rakennusosien määrät
maata vasten ilman tuuletettua alustilaa. Paaluperusteisilla alueilla alapohjarakenteen on liityttävä alapohjan alustäyttöön tiiviisti ilman rakoa.
Maata vasten tehdyssä alapohjassa on kiinnitettävä erityistä huomiota
alustäytön kapillaarikatkoon (salaojituskerros).
Alapohjarakenteiden toteutuksessa on kiinnitettävä erityistä huolta kosteus- ja radonpitoisuuksien hallintaan.
F14
Alapohjan erityisrakenteet
Kantavan ns. ryömintätilaisen tuuletetun alapohjan tarkastusluukut tehdään sokkelin kautta, vähintään kaksi kappaletta rakennuksen päädyissä.
LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001
RT 15-10762 lomake
8
F2
RAKENNUSRUNKO
Selostus ja laatutason kuvaus
F21
Rakennusosien määrät
Runko
Rakennuksen kantava runko on puurakenteinen.
Ylä-, ala- ja välipohjiin tulevat reiät ja lävistykset LVIS- ja rakennesuunnitelmien vaatimusten mukaisesti. Seinien rakenteiden lävistykset äänieristetään ja tiivistetään ääni- ja paloteknisesti. Kaikki ulos tulevat teräspinnat
ovat kuumasinkittyjä ja maalattuja tai tehdasmaalattuja, joissa on olosuhteisiin nähden riittävä korroosionsuoja. Rasitusluokka ulkona on 6. Alustilaan tulevat teräsrakenteet ovat kuumasinkittyjä.
Askeläänieristys
Suurimmat sallitut askeläänitasoluvun L’n,w(dB) arvot, SFS 5907 taulukon
luokan A/B mukaan.
F22
Kuilut
Urakoitsija toteuttaa LVI-teknisen perusratkaisunsa perustella tarvittavat
kuilut. Kuilut tehdään määräysten mukaisina rakennesuunnitelmien mukaan. Kuilut varustetaan huoltoluukuilla.
F23
Portaat
Portaat tehdään rakenne- ja arkkitehtisuunnitelmien mukaan. Ulkopuoliset
kylmät portaat ovat puu- tai betonirunkoisia. Askelmat ovat teräsbetonia
tai puuta. Kaiteet ovat puu- tai teräsrakenteisia, käsillä koskettavat osat
höylättyä puuta. Sisäänkäynnit rakennetaan esteettömiksi. Tilojen suunnittelussa huomioidaan esteetön liikkuminen. Kulku ulkoa sisälle järjestetään niin, että mahdollisissa tasoeroissa pihalta sisäänkäyntitasolle on
esteettömän liikkumisen vaatimukset täyttävät luiskat. Mikäli ulkotiloissa
luiskat sisäänkäynteihin ovat jyrkempiä kuin 1:20, on ne varustettava katoksilla ja määräysten mukaisilla kaiteilla.
Lisäksi tiloista on löydyttävä pyörätuolin kääntymisen ulottuvuudet.
F24
Kantavat väliseinät
Mahdolliset kantavat väliseinät ovat puurakenteisia ja toteutetaan rakennesuunnitelmien mukaan. Tilojen välisessä ääneneristyksessä noudatetaan akustisen standardin SFS 5907 luokan C täyttäviä rakennetyyppejä
ja huolehditaan sivutiesiirtymän katkaisusta.
F25
Pilarit
Pilarit ovat puu- tai teräsrakenteisia.
F26
Palkit
Palkit ovat pääosin liimapuu-, kertopuu-, massiivipuupalkkeja tai teräspalkkeja rakennesuunnitelmien mukaisesti.
F27
Laatat
Alapohjat tehdään puu- tai teräsbetonirakenteisina kantavina rakenteina
rakennesuunnitelmien mukaan.
LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001
RT 15-10762 lomake
9
F2
RAKENNUSRUNKO
Selostus ja laatutason kuvaus
F28
Rakennusosien määrät
Tilaelementit
Tehdään rakennesuunnitelmien mukaan.
LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001
RT 15-10762 lomake
10
F3
JULKISIVU
Selostus ja laatutason kuvaus
F31
Rakennusosien määrät
Ulkoseinät.
Ulkoseinät tehdään puurunkoisina arkkitehti- ja rakennesuunnitelmien
mukaan. Elementtisaumat toteutetaan rakennesuunnitelmien mukaan.
Maalaus tehdään maalaustyöselostuksen mukaan. Puuverhoilujen materiaalipaksuus on vähintään 28 mm. Pystysuuntaisissa puuverhouksissa
käytetään viisteitä. Verhouslautojen jatkosten määrä minimoidaan. Sahapintaisen julkisivuverhouksen maalauskäsittely MaalausRYL 572 P 353
mukaisesti. Julkisivuissa voidaan käyttää osittain myös kiviaineisia julkisivulevyjä tai maalauskalvolla pinnoitettuja, maalattuja vanerilevyjä.
Rakennuksen ilmavuotoluvun n50 pitää olla < 2.
Lämmöneristysvaatimukset RakMK:n C3 mukaan.
Liikuntasaumat tehdään rakennesuunnitelmien mukaan.
Laajennus rakennetaan kiinni nykyiseen päiväkotirakennukseen. Liittymäkohdan rakenteita puretaan tarvittavissa määrin. Urakoitsijan täytyy luotettavasti osoittaa ja huolehtia liittymäkohdan rakenteellinen toimivuus.
F32
Ikkunat
Ikkunat ja heloitus tehdään rakennusselostusten mukaan. Ikkunat ovat
sisäänaukeavia MSEA-ikkunoita, karmin syvyys 175 mm. Listoitus puulistoilla, ikkunapellit muovipinnoitettua teräsohutlevyä. Ikkunaväleissä on
metallisälekaihtimet. Ikkunat ja ikkunaovet ovat vähintään energialuokkaa
A+. Vakiohelat hyväksytetään rakennuttajalla. Kaikki lasipinnat niin ovissa
kuin ikkunoissakin suunnitellaan RakMK F2:n vaatimusten mukaisiksi.
Ikkunoiden korkeaa energialuokkaa ei saa hyödyntää kompensaationa
kohteen energiateknisessä suunnittelussa.
Ikkunat ovat laatuluokkaa 1. Karmit kiinnitetään sinkityillä säätöruuveilla.
Ruuvin kanta upotetaan syvennykseen, joka tulpataan karmin värisellä
muovitulpalla. Tuuletusikkunoissa käytetään yleensä pitkäsalpaa. Tilkeraot täytetään tiiviisti mineraalivillalla. Ikkunoiden puitteet ja ikkunaovien
ovilevyt tiivistetään K-tiivistenauhalla, joka on EPDM-kumia.
Kaikki ikkunat varustetaan lasien väliin asennetuilla metallisilla sälekaihdinverhoilla, säätö sisäpuolen vivusta. Ikkunat varustetaan pääsääntöisesti verhokiskoin, kuten lapsiryhmätiloissa ja toimistotiloissa, poikkeuksena aputilat kuten varastot. Lepohuoneet varustetaan lisäksi pimennysrullaverhoin ja verhokiskoin.
Aukipitolaitteiden valinnassa otetaan huomioon mahdollinen käyttö poistumistienä sekä se, että aukipitolaite estää lasten omatoimisen poistumisen ikkunan kautta. Ikkunarakenteiden tulee olla sellaiset, että siivoustyöntekijät saavat ikkunat auki ilman erityisjärjestelyjä. Kapeat tuuletusikkunat varustetaan metallisin tuuletussäleiköin, tehostevärit värityssuunnitelman mukaan. Vesipeltien toteutuksessa huomioidaan lasten turvallisuus, pelleissä ei saa olla leikkaavia reunoja.
Jokaisessa päiväkodin ryhmähuoneessa sekä muissa kookkaissa kokoontumis- ja työskentelytiloissa on kaksi tuuletusikkunaa tai –luukkua
tehokkaan tuuletuksen varmistamiseksi. Muissa työhuoneissa on vähintään yksi tuuletusikkuna tai –luukku.
Ikkunaovet, lasiseinät
Sisätilojen ikkunat tehdään puu- tai teräsrakenteisina. Lasien mitoituksessa noudatetaan RakMK F2 vaatimuksia (turvalasit). Rakennukseen toteutetaan tilojen välisiä näkymiä ryhmä- ja lepohuoneiden sekä eteisten välille sisäikkunoiden avulla.
LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001
RT 15-10762 lomake
11
F3
JULKISIVU
Selostus ja laatutason kuvaus
Rakennusosien määrät
Ei yläsaranoituja ikkunoita.
F33
Ulko-ovet
Metalliovien listat ovat laattaterästä tai -alumiinia, puuovien puuta. Tiivisteet ulko-ovissa ovat silikonikumia. Kynnykset märkätilojen puuovissa
ovat viistettyjä muovikynnyksiä, teknisten tilojen palo-ovissa teräskynnykset. Lasten ja aikuisten leikki- ja toimintatilojen ovissa ei käytetä kynnyksiä, vaan ääneneristävien ovien tiiveys toteutetaan ns. laskeutuvilla kynnyksillä. Ulko-ovet ja osastoita rajoittavat ovet liitetään rikosilmoitinjärjestelmään ja varustetaan sähkölukituksella.
Ovien tulee täyttää voimassa olevien määräysten RakMK:n F2 ”Rakennusten käyttöturvallisuus” ja C3 ”Lämmöneristys” määräykset sekä E1:n
mukaiset palo-osastointivaatimukset.
F34
Julkisivun täydennysosat
Viitesuunnitelman mukaiset katokset ja kylmät varastot toteutetaan puurakenteisina arkkitehti- ja rakennesuunnitelmien mukaisesti.
LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001
RT 15-10762 lomake
12
F4
YLÄPOHJARAKENTEET
Selostus ja laatutason kuvaus
F41
Rakennusosien määrät
Yläpohja
Ullakon ja vesikaton rakenteet tehdään rakennesuunnitelman mukaan.
Katto- ja ullakkorakenteet ovat elementtirakenteisia puuristikoita. Vesikatteena on bitumikermikate kattokaltevuuden ja olosuhteiden määrittämässä luokassa.
Vesikaton alusta tuuletetaan räystäille tehtävin tuuletusraoin rakennesuunnitelman mukaan. Ullakko jaetaan palo-osastoihin palomääräysten
mukaisesti. Lämmöneristys on levy- ja puhallusvillaa ja vedeneristys rakennesuunnitelmien mukaan. Ullakko varustetaan kulkukäytävin ja paloovin. Yläpohjan paloluokka RakMK E1 mukaan.
Vesikattovarusteet
Räystäskourut tehdään ulkopuolisina kouruina vähintään 0,6 mm:n kuumasinkitystä ja muovipinnoitetusta teräspellistä suunnitelmien ja RT 8510596 mukaan. Kourut kiinnitetään alapuolisin kannakkein. Syöksytorvet
tehdään kuumasinkitystä ja muovipinnoitetusta teräspellistä suunnitelmien
ja RT 85-10596 mukaan. Syöksytorven alaosa noin 2,5 metrin korkeuteen
tehdään suunnitelmien mukaan vahvistetuin kiinnikkein kuumasinkitystä ja
maalatusta teräsputkesta, jonka seinämävahvuus on vähintään 3,0 mm.
Vesikatto varustetaan RakMK F2:n mukaisilla lapetikkailla, kattosilloilla ja
lumiesteillä rakennesuunnitelmien mukaan kuumasinkittyä terästä. Väri on
sama kuin vesikatolla.
Vesikaton turvavarusteiden tulee täyttää viranomaismääräykset. Lumiesteet rakennetaan kaikille räystäille, joiden alapuolella oleskellaan ja liikutaan. Kattosillat tulevat kaikille lappeille, niiltä huolletaan tarvittavat ivpuhaltimet ja vastaavat. Kattosillat varustetaan ns. vaakaturvakiskoilla,
joiden avulla vesikattolappeet huolletaan. Lisäksi eri kattopinnoille järjestetään määräyksien mukaiset kattotikkaat.
Metalliset katteen osat
Kaikki räystäspellitykset tehdään vähintään 0,6 mm:n kuumasinkitystä ja
muovipinnoitetusta teräspellistä suunnitelmien ja RT 85-10562 mukaan.
F42
Räystäät
Räystäät toteutetaan arkkitehtisuunnitelmien mukaan. Rakennukseen
tulee räystäät. Räystäiden leveys harjan suuntaisilla sivuilla on vähintään
800 mm ja päätyräystäillä vähintään 400 mm.
F43
Yläpohjavarusteet
Yläpohjavarusteita ovat huoltoon ja työturvallisuuteen liittyvät kattovarusteet. Yläpohjavarusteiden toteutus tehdään turvallisuusmääräysten mukaisesti. Katolle järjestetään turvallinen kulku kaikkiin huolto- ja tarkastuskohteisiin.
Vesikatto varustetaan huoltoturvallisuuden edellyttämin lumiestein, kattosilloin, lapetikkain ja talotikkain. Vesikatteelle vaaditaan vähintään 10
vuoden nimitakuu, joka kattaa vesikatteen lisäksi myös vesivauriot.
F44
Kattoikkunat
Kohteessa ei ole katonlappeisiin sijoitettuja kattoikkunoita.
LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001
RT 15-10762 lomake
13
F4
YLÄPOHJARAKENTEET
Selostus ja laatutason kuvaus
F45
Rakennusosien määrät
Kattokonehuoneet
Kohde toteutetaan joko hajautetulla tai keskitetyllä ilmanvaihtoratkaisulla.
Hajautetussa järjestelmässä ilmanvaihto perustuu ryhmäkohtaisiin ivkoneisiin. Keskitetyssä ratkaisussa kohteeseen toteutetaan yksi keskeisesti sijaitseva ilmanvaihtokonehuone.
Keskitetyssä ilmanvaihtoratkaisussa ilmanvaihtosäleiköt tulee suunnata
viileään ilmansuuntaan. Lisäksi on estettävä lumen ja hajujen kulkeutuminen ilmanvaihtolaitokseen. Ilmanvaihtokonehuoneen tulee olla riittävän
suuri koneiden huoltoa varten. Ilmanvaihtokonehuoneessa tulee olla koneiden vaihtamisen mahdollistava haalausaukko ja -reitti.
F46
Ulkotasot ja terassit
Sisäänkäynnit toteutetaan kevytrakenteisina tuulettuvina ulkotasoina. Terassit voidaan verhoilla esimerkiksi painekyllästetyllä terassilaudoituksella.
LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001
RT 15-10762 lomake
14
F5
TÄYDENTÄVÄT SISÄOSAT
Selostus ja laatutason kuvaus
F51
Rakennusosien määrät
Sisäovet
Ulko-ovet ja osastoivat ovet ovat teräs-lasirakenteisia. Puuovet ovat laminaattipintaisia ja yleensä äänieristettyjä. Osastoivat ja osastoja rajoittavat
ovet ovat kulunvalvottuja / varustettuja kulunvalvontavalmiudella. Karmit
ja listat puuta.
Ryhmätilojen, työhuoneiden, toimintatilojen sekä käytävien ovet ovat ikkunaovia (lasi min. 40 % oven koosta). Sisäoviin ei tule kynnyksiä, vaan
akustoivat ovet toteutetaan laskeutuvalla kynnyksellä (puuovet) tai muulla
kynnystä edellyttämättömällä tavalla.
Ovien tulee täyttää voimassa olevien määräysten RakMK:n F2 ”Rakennusten käyttöturvallisuus” määräykset sekä E1:n mukaiset paloosastointivaatimukset. Ovien ja ikkunoiden takuu valmistus- ja asennusvirheiden suhteen on 5 vuotta. Käytetään akustisen standardin 5907 luokan A/B täyttäviä äänieristettyjä ovia ja huolehditaan sivutiesiirtymän katkaisusta. Ääntä eristävien tai osastoivien ovien ovilevyt tiivistetään karmia
vasten oven valmistajan ohjeen mukaan. Osastoivien ovien tulee olla palonkestävyydeltään tutkittu standardin SFS 4815 (NT FIRE 008, ISO
3008) mukaisesti. Osastoivien ovien tulee olla itsestään sulkeutuvia ja
salpautuvia taikka palon sattuessa oven sulkevin laittein varustettuja.
Lukitus
Ovet varustetaan Abloy-lukoilla.
Kynnykset
Pääsääntöisesti ovet ovat kynnyksettömiä. Kynnyksettömien ovien tai
aukkojen kohdalle, missä lattianpäällysteen tyyppi tai väri vaihtuu, asennetaan lattiaan ko. rajan kohdalle 50 x 2 mm litteä reunahiottu ruostumaton teräslista. Kosteisiin tiloihin ja LVI-suunnitelmissa esitettyihin kynnyksellisiin kynnysraollisiin oviin tulee esim. Upofloor KY70 muovikynnys lattiaan liimattuna, tarvittaessa kynnysrako vähintään 10 mm. Äänieristysoviin tulee normaalikynnyksen sijaan ns. laskeutuva kynnys.
Potkulevyt, suojukset
Potkulevyt ovat ruostumatonta teräslevyä AISI 304, paksuus 1 mm. Ruuvit ovat linssikantaisia ruostumattomia teräsruuveja. Levyn reuna tulee 10
mm päähän ovilevyn reunasta. Potkulevyllä varustettavan oven rungossa
tulee olla potkulevyn yläreunan kohdalla vaakapuu.
Lyöntisuoja
Kaikkia pumputtomia ovia varten tulee seinään oven yläreunan kohdalle
lyöntisuoja esim. Primo 662.
Teräsovet
Tuulikaappien sisäovet ovat metallirakenteisia, joissa laminoitu ja karkaistu 2K lasitus. Teknisissä tiloissa on umpipalo-ovet. Umpipalo-ovet ovat
peltipintaisia, tyyppihyväksyttyjä, paloluokan täyttäviä ovia, joissa kynnyksenä on teräsputkiprofiili. Ovet maalataan arkkitehdin määräämään sävyyn.
Erityiset tilajako−osat
Salin ja ruokailutilan väliin asennetaan ääntä eristävä, helppokäyttöinen
siirto- tai taiteseinä, joka mahdollistaa tilojen yhdistämisen.
F52
Kevyet väliseinät
LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001
RT 15-10762 lomake
15
F5
TÄYDENTÄVÄT SISÄOSAT
Selostus ja laatutason kuvaus
Rakennusosien määrät
Levyseinät ovat puu- tai metallirankaisia, seinien ulkokulmissa on metallinen kulmasuojaus. Laatoitettaviin pintoihin tehdään määräykset täyttävä
vedeneristys. Kevyitä väliseiniä on useita tyyppejä kuormituksen, ääneneristävyyden ja kosteudenkestävyyden mukaan. Tilojen välisessä ääneneristyksessä noudatetaan akustisen standardin 5907 luokan A/B täyttäviä rakennetyyppejä ja huolehditaan sivutiesiirtymän katkaisusta.
Väliseinät limitetään mahdollisen yläpohjan koolaustilan kanssa siten, että
ristiinkoolaus muodostaa ääniteknisen väliseinän ja katon liittymään. Seinän ja katon liittymää ei listoiteta vaan se tiivistetään ääneneristysmassalla ja akryylikitillä. Väliseinän levyverhouksen tekemisessä on kaikilta osin
aina noudatettava rakennuslevyn valmistajan antamia ohjeita.
Tilojen seinäpinnat ovat erikoiskovaa kipsilevyä (ks. Gyproc-käsikirja), tai
muuta kulutusta kestävää rakennuslevyä. Mikäli urakoitsija haluaa käyttää
lasikuitukangasta, on kankaan tyypin oltava täysin sileä. Kuviopintainen
lasikuitukangas ei ole hyväksyttävä ratkaisu.
Kevyet väliseinät ovat rakennetyyppien mukaan puu-/metallirankaisia
kipsilevyseiniä tai kivirakenteisia seiniä (mahd. betonialapohjat). Märkätilojen vedeneristys toteutetaan tyyppihyväksytyillä ja sertifioiduilla menetelmillä.
Jos väliseinältä edellytetään paloteknistä osastointia, täytyy valitulla seinätyypillä olla voimassa oleva tyyppihyväksyntäpäätös. Väliseinän tulee
ulottua kantavaan yläpohjaan asti, ellei nimenomaan toisin määrätä. Paloosastointi suoritetaan paloviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti.
Levyrakenteisten paloteknisten väliseinien kohdalla on varmistuttava
myös palo-oven ja seinän liitoksen tyyppihyväksynnästä.
Väliseinärakenteissa on aina huomioitava yläpohjan mahdollinen laskeutumisvara. Painumakotelo tehdään rakennesuunnittelijan tai/ja seinäosien
valmistajan ohjeen mukaan.
LVI- ja sähkökalusteita varten, myös pistotulppaliitäntäisiä varten, tarvittavien reikien ja koteloiden teko kalusteisiin kuuluu urakkaan. Tämä koskee
myös teräspöytälevyjen reikiä. Lämpöpattereiden kohdille tulevissa kalusteissa on aina huolehdittava ilmankierrosta.
Eristykset
Sauma- ja liitoskohtien tulee olla tiiviit. Eriste tulee kiinnittää väliseinärakenteeseen siten, että se ei pääse painumaan.
Ripustukset
Tarkemmat selosteet ripustettavista laitteista, ks. tila- ja huonekortit.
Ripustuksissa ja kiinnikkeiden valinnassa tulee noudattaa levyvalmistajan
kirjallisia ohjeita. Raskaat ja lujaa tukea vaativat esineet, kuten kiintokalusteet, pesualtaat, telineet, kaiteet ja lämpöpatterit tulee asentaa runkoon
lisätukien, yleensä kipsilevyn taakse asennetun havuvanerin tai OSBlevyn avulla. Kiinnitystarvikkeiden on oltava kooltaan sellaisia, etteivät ne
halkaise puutavaraa. Urakoitsija vastaa siitä, että mahdollisissa rankarakenteisissa seinissä on kiinnitysten kannalta tarpeelliset tartunnat seinän
sisällä.
WC-tilojen jakoseinät
Koulun WC-tilat ovat pääasiassa yksittäisiä tiloja ilman jakoseiniä. Päiväkodin WC-tiloissa on jakoseinät, ks. tilakortit. WC- jakoseinien ovet ovat
laminaattipintaisia ovia, esim LTT- Jakoseinäjärjestelmä 24 mm, Oy Eltete
Ab. Ovien varusteet ovat standardimallisia, väri arkkitehdin määräyksen
LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001
RT 15-10762 lomake
16
F5
TÄYDENTÄVÄT SISÄOSAT
Selostus ja laatutason kuvaus
Rakennusosien määrät
mukaan. Lattian vedeneristyksen on säilyttävä asennuksessa ehdottoman
ehjänä.
F53
Alakatot
Alaslaskut (esim. käytävät, märkätilat) toteutetaan voimassaolevien määräysten mukaisesti. Lasten toimintatilojen ja käytävien kattopinnat varustetaan ääniteknisesti toimivilla absorboivilla akustisilla materiaaleilla. Alakatot rakennetaan avattavista osista tai varustetaan huollon kannalta,
avattava kattojärjestelmä (ei piilokiinnityksellä).
Kiinteiden kipsilevyalakattojen huoltoluukkujen koko on min. 500 x 500
mm, lukumäärät ja sijainnit hyväksyy tilaaja. Alakattojen korkeusasemia
määriteltäessä on huomioitava riittävä asennusvara ja mahdolliset tulevaisuuden tarpeet.
Ryhmä- ja työskentelytilojen ja käytävien kattopinnat varustetaan ääniteknisesti toimivilla absorboivilla materiaaleilla. Vaimentavien pintojen määrä
riippuu tilan luonteesta sekä valitusta alakatto- ja vaimennuslevytyypistä.
Noudatetaan ääniteknistä standardia 5907, luokka A/B. Vaaditun lopputuloksen saavuttamiseksi voidaan osa vaimennuspinnoista sijoittaa myös
seinille.
F54
Korokelattiat
Ei ole.
F55
Yhtenäispinnat
Ei ole.
F56
Kaiderakenteet
Kaiteissa käsillä koskettavat osat ja pinnat hienosahattua ja höylättyä
puuta (ei koske huoltoalueita).
F57
Hormit, kanavat, tulisijat
Hormit, kanavat ja roilot tehdään rakennesuunnitelmien mukaan, tarkastusluukut erikoissuunnitelmien mukaan. Piiput varustetaan sadekatoksella.
LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001
RT 15-10762 lomake
17
F6
SISÄPINNAT
Selostus ja laatutason kuvaus
F61
Rakennusosien määrät
Seinäpinnat
Yleensä RYL:n normaalia laatutasoa, laatoitettavat pinnat korkeinta laatutasoa, tekniset aputilat alinta laatutasoa. Maalattavat seinäpinnat tasoitetaan, märkätiloissa tasoite pohjan mukaan rasitusluokan 4 tasoite. Kaikista tasoitepinnoista tehdään mallit. Maalattavat pinnat tehdään maalaustyöselostuksen ja huoneselostuksen mukaan.
Pesu- ja WC -tilojen seinäpinnat laatoitetaan koko korkeudeltaan alakaton
yläpinnan yli, myös sosiaalitilojen pesutilat. Loppuosalle jää kosteudensulkukäsittely.
Märkätilojen vedeneristys toteutetaan tyyppihyväksytyillä ja sertifioiduilla
menetelmillä.
F62
Kattopinnat
Maalattavat katot tasoitetaan lukuun ottamatta teknisiä tiloja. Kattopinnat
yleensä RYL:n normaalia laatutasoa, tekniset tilat alinta tasoa. Maalattavat pinnat tehdään maalaustyöselostuksen ja huoneselostuksen mukaan.
Alaslaskettavat kipsilevykatot maalataan huoneselostuksen mukaan, kiinteät kipsilevykatot tasoitetaan ja maalataan. Yhteistiloissa on alas lasketut
katot, ks. kohta F53.
F63
Lattiapinnat
Lattiapinnat yleensä RYL:n korkeinta laatutasoa, tekniset aputilat alinta
laatutasoa. Lattiamateriaalina on yleensä muovimatto, joka jatkuu lattialta
seinälle 80 mm. Lattianpäällyste ulotetaan kiinteiden kalusteiden alle.
Märkätilojen vedeneristys toteutetaan tyyppihyväksytyillä ja sertifioiduilla
menetelmillä ja lattiat pinnoitetaan märkätiloihin soveltuvilla liukuestemuovimatoilla. Lattiat pinnoitetaan muovimatoilla, jotka nostetaan seinälle
n.80 mm. Kuivissa tiloissa käytetään julkisen tilan rasitusolosuhteet kestävää muovimattoa. Laajennusosassa käytetään samoja lattiamateriaaleja, kuin olemassa olevassa päiväkodissa (muovimatto Tarkett Optima ja
märkätilassa Tarkett Eminent Safe T).
Huoltotilojen lattiat päällystetään muovimatolla. Lattioiden alusrakenne
rakennetyyppien mukaan. Lattioiden vedeneristykset rakennesuunnitelman mukaan. Jalkalistat ovat märkätiloissa ja huoltotiloissa lattian muovimattoa, joka jatkuu lattialta seinälle 80 mm. Huonekohtaiset tarkennukset tila- ja huonekorttien mukaan
Käytettäessä tasoitetta sen yhteensopivuus tulevan pintakerroksen kanssa tulee aina varmistaa tasoitteen valmistajalta. Liikuntasaumojen kohdilla
matto katkaistaan ja saumaan asennetaan ruuvaamalla rst-latta. Käytävällä liikuntasaumat pyritään sijoittamaan palo-ovien kohdille. Ruuvit ovat
uppokantaisia. Kun lattiapäällyste asennetaan tiloihin, joissa on lattialämmitys, on valmistajalta varmistettava päällysteen ja liiman sopivuus lattialämmitykseen sekä varmistettava asennuslämpötila.
Kiinnitysolosuhteiden tulee täyttää kaikki sille asetetut lattiapäällystevalmistajan kirjallisesti esittämät vaatimukset. Asia on tarkistettava lämpötilamittauksilla ja kosteuskokeilla. Kokeessa noudatetaan lattianpäällystetuottajien julkaiseman ohjelehtisen: Betonilattian kosteusmittaus ja tulosten kirjaaminen, ohjeita. Max kosteusarvot käyvät ilmi julkaisusta BY 31.
Liimattavia päällysteitä ei saa kiinnittää lämpötilassa, joka on päällysteen
ja liiman valmistajan asettamaa rajaa alhaisempi.
Lattiakaivolla varustetuissa tiloissa lattia kallistetaan lattiakaivoon päin.
Alustan kallistukset tehdään suunnitteluasiakirjojen mukaisesti. Vedeneristetyn tilan minimi lattiakaltevuus on 1:100 ja lisäksi 500 mm:n sä-
LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001
RT 15-10762 lomake
18
F6
SISÄPINNAT
Selostus ja laatutason kuvaus
Rakennusosien määrät
teellä kaivon keskipisteestä kaltevuuteen 1:50.
LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001
RT 15-10762 lomake
19
F7
RAKENNUSVARUSTEET
Selostus ja laatutason kuvaus
F71
Rakennusosien määrät
Kalusteet
Kalusteet ovat vakiovalmisteisia tehdaskalusteita tila- ja huonekorttien
mukaan. Kalusteet sijoitetaan pohjapiirrosten mukaan. Kalusteiden ovet
ovat laminaattipintaisia. Värit ovat vakiovärejä. Ks. tilakortit.
Ryhmätilat suunnitellaan siten, että ne soveltuvat kaikkien ikäryhmien
käyttöön vähäisin muutoksin. Soveltaminen eri ikäryhmien tarpeisiin pyritään toteuttamaan lähinnä kalusteiden avulla.
Kotiryhmät varustetaan allastasoilla, alakaapeilla ja kuivauskaapeilla sekä
korkeilla lukittavilla hyllykaapeilla. Syvässä hyllykaapissa varaudutaan
vuoropäiväkotitoiminnan takia jääkaappi-pakastin -yhdistelmään.
Soveltaminen eri ikäryhmien tarpeisiin pyritään toteuttamaan lähinnä kalusteiden avulla. Myöhemmän muunneltavuuden lähtökohdista johtuen
ryhmätilat varustetaan vain välttämättömillä kiintokalusteilla. Ryhmähuoneessa huomioidaan mahdollisuus esikoulutyyppiseen toimintaan (älytaululle paikkavaraus kahteen ryhmään).
Eteisissä on kalusteet, joissa on ovellinen säilytyslokero lasten henkilökohtaisille pientavaroille, ripustuskoukut ja jalkinetaso.
Lepohuoneet varustetaan kaappisängyillä (ja tarvittaessa täydentäen 3osaisilla vuodesohvilla). Tavoitteena on, että lepohuoneissa on kaappisänky 22 lapselle.
Sali varustetaan puolapuilla, renkailla, köysillä ja muilla liikuntaa varten
tarvittavilla varusteilla. Tässä otetaan huomioon myös iltakäytön tarpeet.
Saliin varataan suojattu teline dataprojektorille.
Henkilökunnan sosiaalitilat varustetaan määräysten mukaisilla sosiaalitilan säilytyskaapeilla (yhteensä vähintään 30 kaappia) penkkeineen.
Vaatekaapit ja vaatenaulakko tilakorttien mukaan. Siivouskaappi varustetaan lukollisella sisäkaapilla. Lääkekaappi on lukittava.
F72
Varusteet
Ks. tilakortit
Käytävät, eteiset, kotiryhmät, toimintatila ja toimistohuone varustetaan
kiinnityspinnoilla, jotka toimivat niin lasten töiden esittelypaikkoina kuin
päiväkodin tiedotuspisteinäkin.
Ryhmätilat varustetaan huopakynätauluilla.
Märkäeteiset varustetaan lattiatasoon sijoitettavilla ritilöillä, joissa voi puhdistaa saappaita ja vaatteita letkupesulla ja joissa on asianmukainen hiekanerotus. Märkäeteisissä on kaksi ilmanvaihtoon liitettyä kuivauskaappia
ja kuivaustasot jalkineille. Kuravaatteiden säilytykseen vedettävä erityinen
ns. Toven kaappi, ks. erikoisuunnitelma.
F73
Laitteet
Ks. tilakortit
F74
Tilaryhmäkalusteet
Ks. tilakortit
LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001
RT 15-10762 lomake
20
LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001
RT 15-10762 lomake
21
F8
SIIRTOLAITTEET
Selostus ja laatutason kuvaus
F81
Rakennusosien määrät
Hissit
Kohteessa ei ole hissejä.
F82
Liukuportaat ja rampit
Ei ole.
F83
Muu siirtotekniikka
Ei ole.
GH
J
TALOTEKNIIKKA
G
LVI-järjestelmät
Selostus ja laatutason kuvaus
Laiteosien määrät
LVI-järjestelmät tehdään erillisen LVI-suunnitelman mukaan.
Päiväkodissa on vesikiertoinen patterilämmitysjärjestelmä lukuun ottamatta märkätiloja, joissa on sähköinen lattialämmitys.
Päiväkodin lämmönkehitys toteutetaan kaukolämmöllä. Päiväkodin vanhassa osassa oleva lämmönvaihdin vaihdetaan uuteen, jonka kapasiteetti
riittää sekä vanhan, että laajennusosan tarpeisiin. Uusi lämmönvaihdin
sijoitetaan olemassa olevaan lämpökeskukseen. Tontilla sijaitsevaa kaukolämpölinjaa joudutaan siirtämään uudisrakennuksen vuoksi.
Ilmanvaihdon suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan Sisäilmastoluokitus 2000 -luokitusta. Minimitasovaatimuksena on sisäilmaluokka S2.
Ilmanvaihdossa minimoidaan lämpöhukka lämmön talteenottojärjestelmällä. Jäähdytystä kohteeseen ei tule. Saliin ja ryhmä- sekä lepohuoneisiin
tulee tilakohtainen CO2-ohjaus.
Ryhmien ilmanvaihto mitoitetaan jokaisessa erillisessä ryhmätilassa 26
henkilön mukaan. Salin ilmanvaihto mitoitetaan 70 hengen tilaisuuksille.
Päiväkodin ilmanvaihto toteutetaan joko keskitetysti tai hajautetulla periaatteella.
Viitesuunnitelmissa on varauduttu hajautettuun ryhmäkohtaiseen ilmanvaihtoon lämmöntalteenotolla. Keittiön yhteydessä on varauduttu keskitettyyn ilmanvaihto konehuoneeseen.
Keskitetyssä vaihtoehdossa rakennuksen eristämättömään ullakkotilaan
sijoitetaan iv-konehuone, johon ilmanvaihtolaitteet sijoitetaan.
Hajautetussa vaihtoehdossa ilmanvaihto jaetaan tilaryhmäkohtaisiin piireihin, jolloin ilmanvaihdon laitteet sijoitetaan esimerkiksi ryhmän varastotilaan. Ilmanvaihtokoneet eivät saa vähentää tilaohjelman pinta-aloja.
Urakoitsija tekee ehdotuksen ilmanvaihdon layoutista perusteluineen tarjouksen yhteydessä.
Mahdollisten radonhaittojen takia kohteen alapohjassa on oltava koneellinen poisto.
LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001
RT 15-10762 lomake
22
GH
J
TALOTEKNIIKKA
Selostus ja laatutason kuvaus
Laiteosien määrät
Veden hankinta
Uudisosa liitetään kunnalliseen vesijohtoverkkoon. Liittäminen tapahtuu
joko nykyisen päiväkotirakennuksen kautta tai tarvittaessa uudella liittymällä. Viemäri- ja vesijohtoliittymät ovat rakennuspaikan reunalla nykyisen päiväkodin luoteispuolella, ks. johtokartta.
Viemäri
Laajennusosa liitetään kunnan sade- ja jätevesiviemärijärjestelmiin. Todennäköisesti laajennuksesta kaivetaan oma viemäröintihaara katualueella olevaan liityntäkaivoon. Kun suunnittelu tarkentuu, vesihuoltolaitokselta
hankitaan tarkemmat ehdotukset liityntäpaikoista.
Pintavesien johtaminen
Rakennuspaikka salaojituksessa tulee huomioida pohjaveden korkeus.
Lähipiha-alueen ja rakennuspaikan kuivatukseen kiinnitetään erityistä
huomiota. Pohjavesi on erityisen korkealla. Salaojiin joudutaan varautua
asentamaan pumppaus. Savinen maaperä painuu suurella todennäköisyydellä. Sadevesikaivoissa tulee huomioida painuminen. Sadevedet ohjataan sadevesiviemäreihin, joista ne johdetaan vesihuoltolaitoksen osoittamiin paikkoihin tai imeytetään istutus- ja nurmikonalueilla. Rakennuspaikalla olevien avo-ojien vedet huomioidaan kuivatuksessa. Näitä vesiä
ei saa johtaa jätevesiviemäriin eikä suoraan kulkuväylälle (kevyen liikenteen väylälle tai ajoradalle).
Urakoitsijan tulee uudisrakennuksen rakennusluvan hakemisen yhteydessä tulee esittää suunnitelma, josta ilmenee pihan korkeusasemat ja sadeja kuivatusvesien johtaminen (asemapiirroksen laadintaohje on Suomen
rakentamismääräyskokoelmassa A2).
Uudisrakennus sprinklataan kattavasti.
H
Sähköjärjestelmät
Sähköjärjestelmät tehdään erillisen sähkösuunnitelman mukaan. Sähköliittymisasiat hoidetaan sähköyhtiön asiakaspalvelun kautta.
Sähköjärjestelmät toteutetaan tavanomaiseen päiväkotitasoon. Rakennus
varustetaan ulko-ovien kulunvalvonnalla, automaattisella paloilmoitinjärjestelmällä sekä rikosilmoitinjärjestelmällä.
Valaistus toteutetaan pääsääntöisesti loisteputkivalaisimilla. Lepo-, ryhmä-, pienryhmähuoneissa sekä salissa on himmennettävä valaistus. Salissa käytetään katossa olevia kiinteitä valaisimia, jotka kestävät pallopelejä. Tiloissa, joihin ei tule luonnonvaloa, käytetään liikkeentunnistavia
valaisimia.
Työmaasähkön tarve tulee selvittää hyvissä ajoin ennakkoon ennen rakentamisen aloitusta. Rakennukseen hankitaan uusi sähköliittymä, joka
palvelee koko päiväkotia (myös vanhaa osaa). Laajennukseen rakennetaan uusi sähköpääkeskustila (n. 2m x1,5m), nykyinen muutetaan nousukeskukseksi.
Rakennuksen
automaatio
liitetään
Citechohjausjärjestelmään. Rakennusautomaation ohjaus pääte sijoitetaan esimerkiksi IV-konehuoneeseen. Rakennus liitetään Haahtelan RES huoltokirjajärjestelmään.
Kohde varustetaan seuraavilla tele-, turva- ja tietojärjestelmäasennuksilla
(vain kaapelointi, laitehankinnat kunnan erillishankinta):
 yleiskaapelointijärjestelmä ATK- ja puhelinkäyttöön
 antennipisteet kytketään nykyiseen antennijärjestelmään
 rikosilmoitusjärjestelmä (vain kaapelointi)
 kameravalvontajärjestelmä (vain kaapelointi)
 kulunvalvonta- (ulko-oviin) ja työajanseurantajärjestelmä (1 piste,
lähellä sos.tiloja)(vain kaapelointi)
LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001
RT 15-10762 lomake
23
GH
J
TALOTEKNIIKKA
Selostus ja laatutason kuvaus

J
Laiteosien määrät
osoitteellinen paloilmoitinjärjestelmä koko päiväkodin alueelle
(vain kaapelointi)
Tietojärjestelmät
Rakennus liitetään kunnan tietojärjestelmäverkkoon; Rakennukseen toteutetaan langaton atk-verkko. Kiinteät cat 6-luokitetut atk-yhteydet toteutetaan keittiöön sekä älytauluille.
Rakennuttajan hankinnat
Rakennuttaja hankkii tietotekniikkaan liittyvät laitteet, irtokalusteet ja varusteet. Ks. tilakortit.
Päiväys ja allekirjoitus
Arkkitehtisuunnittelu
Tilakonsultit TM2 Oy
30.1.2015 Mikko Marja-aho
LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001
RT 15-10762 lomake
24