1. No category

TAMPEREEN YLIOPISTON NORMAALIKOULU
Tampereen yliopiston normaalikoulun
TOIMINTASUUNNITELMA
Lukuvuosi 2015–2016
1
SISÄLTÖ
1. Tampereen yliopiston normaalikoulun tehtävä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
5
1.1. Toiminta-ajatus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
5
2. Koulutyön yleinen järjestäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
6
2.1. Oppilaat, opiskelijat ja henkilökunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
2.1.1. Alakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
2.1.2. Yläkoulu ja lukio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
6
6
7
2.2. Muu henkilökunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
9
2.3. Tuntikehyksen käyttösuunnitelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
2.3.1. Alakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
2.3.2. Yläkoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
2.3.3. Lukio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
2.4. Työaika lukuvuonna 2015–2016 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
2.4.1. Lukion ja yläkoulun jaksot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
2.5. Arviointiaikataulut ja määräajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
2.5.1. Alakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
2.5.2 Yläkoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
2.5.3. Lukio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
2.6. Päivittäinen työaika . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
2.6.1. Alakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
2.6.2. Yläkoulu ja lukio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
2.6.3. Lukio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
17
17
17
18
2.7. Yhteiset päivänavaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
2.7.1. Alakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
2.7.2. Yläkoulu ja lukio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
2.8. Koulun toimintakulttuuri ja kasvatustyön yleiset periaatteet . . . . . . . . . . . . . . . 19
2.9. Kodin ja koulun välinen yhteistyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
2.9.1 Alakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
2.9.2. Yläkoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
2.9.3. Lukio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
20
21
22
22
2.10. Yhteistyökumppanit ja sidosryhmät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
2.11. Tiedottaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
2.11.1. Alakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
2.11.2. Yläkoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
2.11.3. Lukio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
2
24
24
24
24
2.12. Lukuvuoden 2015–2016 tapahtumat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
2.12.1. Alakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
2.12.2. Yläkoulu ja lukio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
25
25
25
2.13. Opintoretket ja leirikoulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
2.13.1. Alakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
2.13.2. Yläkoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
2.13.3. Lukio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
25
26
26
27
2.14. Opetuksen järjestämiseen liittyvät turvallisuusnäkökohdat . . . . . . . . . . . . . 27
2.15. Suomi toisena kielenä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
2.15.1. Alakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
2.15.2. Yläkoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
2.15.3. Lukio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
28
28
28
28
2.16. Lupamenettelyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
2.17. Arvioinnin toteuttaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
2.17.1. Alakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
2.17.2. Yläkoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
2.17.2. Lukio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
30
30
30
30
2.18. Opetuksen painotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
2.19. Kiinteistön hoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35
3. Joustava arki ja koulunkäynnin tuki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
3.1 Oppilas- ja opiskelijahuolto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
3.1.1 Yhteisöllinen oppilas- ja opiskelijahuolto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
3.1.2 Yksilöllinen oppilas- ja opiskelijahuolto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
3.1.3 Poissaolot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
36
36
37
38
3.2 Oppilaan- ja opinto-ohjaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
3.3 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40
3.3.1 Tukiopetus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
3.4 Kouluruokailu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
3.4.1. Alakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
3.4.2. Yläkoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
3.4.3. Lukio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
42
42
42
42
3.5 Terveydenhuolto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43
3.6 Koulumatkakuljetukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45
3.6.1 Perusopetus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45
3.6.2 Lukio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46
3.7 Muu koulunkäyntiä tukeva toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46
3.7.1 Esiopetusyhteistyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46
3.7.2 Oppilaskunta ja opiskelijakunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47
3.7.3 Tukioppilastoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47
3
3.7.4 Tutortoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47
3.7.5 Iltapäivätoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48
3.7.6 Kerhotoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48
3.7.7 KiVa Koulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48
4. Koulun tavoite- ja toimenpideohjelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49
4.1. Kasvatustieteen yksikkö vuoteen 2020 .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49
4.1.1 Kasvatustieteen yksikön kehittämisen painopisteet . . . . . . . . . . . . . 51
4.2. Normaalikoulu 2020 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52
4.2.1. Keskeisiä kehittämisen ja toiminnan alueita
lukuvuonna 2015–2016 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54
4.3. Kehittämishankkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56
4.4. Valmistelevat työryhmät lukuvuonna 2015–2016 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59
4.4.1. Rehtoritiimi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59
4.4.2. Suunnitteluryhmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59
4.4.3. TVT- ja oppimisympäristöryhmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59
4.4.4. Kansainvälisyystyöryhmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60
4.4.5. Tutkimus-, kokeilu- ja kehittämisryhmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62
4.4.6. Opetussuunnitelmaryhmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62
4.4.7. Työhyvinvointiryhmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63
4.4.8. Toiminnan laadunvarmistusryhmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63
4.4.9. Lukion kehittämisryhmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64
4.4.10. Muut ryhmät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65
5. Opetusharjoittelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65
5.1. Luokanopettajakoulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65
5.2. Aineenopettajakoulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
66
5.3. Opetusharjoittelun kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67
6. Koulutyön yleinen organisoituminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69
6.1. Normaalikoulun hallinnollinen asema . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69
6.2. Normaalikoulun johtaminen ja organisaatio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69
6.3. Varajärjestelyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71
6.4. Yhteissuunnittelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71
6.5. Opettajien poissaolot ja sijaisjärjestelyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72
6.6. Työehtojen mukainen täydennyskoulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72
7. Talous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72
8. Koulumme toteuttama täydennyskoulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73
Liitteet
4
Tampereen yliopiston normaalikoulun toimintasuunnitelma
Lukuvuosi 2015–2016
1. Tampereen yliopiston normaalikoulun tehtävä
Tampereen yliopiston normaalikoulu on kasvatustieteiden yksikköön kuuluva yksikkö, joka
toimii kiinteässä pedagogisessa ja tutkimuksellisessa yhteistyössä yliopiston kanssa.
Normaalikoulussa järjestetään perus- ja lukio-opetusta. Opetuksen lisäksi harjoittelukoulujen tehtäviin kuuluu opetusharjoittelun järjestäminen ja siihen liittyvä opetusharjoittelun ohjaus, opetuksen kehittämiseen liittyvä kokeilu- ja tutkimustoiminta sekä
täydennyskoulutus. Tehtävänsä ja toimintansa suhteen harjoittelukoulut poikkeavat
merkittävästi yliopiston muista yksiköistä.
Normaalikoulun toiminnan lähtökohtana on hyvinvoiva, sivistyvä ja kehittyvä ihminen ja
sen keskeisimpänä tavoitteena lapsen ja nuoren kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen.
Koulun toiminnalla edistetään suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä.
Arvomaailman perustana ovat ihmis- ja perusoikeudet sekä sivistyksen ja luonnon
vaaliminen. Opetuksen ja kasvatuksen perustana ovat kieli sekä suomalainen yhteiskunta
ja kulttuuri. Lukio-opetuksen keskeinen tavoite on antaa nuorille jatko-opintojen
edellyttämät valmiudet.
Tampereen yliopiston normaalikoulun toiminnan tavoitteena on opettajankoulutusta
palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston kanssa. Lisäksi se
huolehtii opetussuunnitelmatyön ja opetuksen laadusta sekä kehittää monipuolista
opetusharjoittelua ja opetusteknologian käyttöä.
Lukuvuonna 2015–2016 perusopetuksessa tulee olemaan 30 (17 AK + 14 YK)
perusopetusryhmää ja noin 685 (398 AK + 287 YK) oppilasta. Lukiokoulutuksessa ryhmiä
on yhteensä 10, joista yhdeksän vuositasoilla 1-3 ja kymmenes vuositasolla 4.
Opiskelijoiden määrä on 272. Lukuvuosittain normaalikoulussa suorittaa opettajan
pedagogisiin opintoihin sisältyvät harjoittelujaksot noin 300 opetusharjoittelijaa.
1.1. Toiminta-ajatus
Tampereen yliopiston normaalikoulun arvomaailman perustana ovat ihmisoikeuksien ja
kansalaisen perusoikeuksien kunnioittaminen, henkilökohtaisen vapauden ja
koskemattomuuden loukkaamattomuus, yksityiselämän suoja ja omantunnon vapaus.
Opetuksen arvopohjana ovat demokratia, tasa-arvo ja turvallinen kasvuympäristö sekä
luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä
monikulttuurisuuden hyväksyminen.
Tältä perustalta pyritään luomaan toiminta- ja oppimisympäristö, joka on turvallinen,
kehittävä, virikkeinen, haasteellinen ja toiminnallisuuteen ohjaava. Lisäksi ympäristö on
oppilasta emotionaalisesti tukeva ja kannustava sekä edistää yhteistä hyvinvointia,
yhteisöllisyyttä, suvaitsevaisuutta ja eri kulttuurien ja ihmisten välistä ymmärtämystä.
Tavoitteena on herättää oppilaassa älyllistä uteliaisuutta ja antaa mahdollisuuksia
kokeilevaan ja omatoimiseen oppimiseen sekä edistää myönteisen minäkuvan
vahvistumista ja ihmisoikeuksien toteutumista. Oppimista tuetaan oppilashuoltotyöllä ja
erityisopetuksella.
5
2. Koulutyön yleinen järjestäminen
2.1. Oppilaat, opiskelijat ja henkilökunta
Johtava rehtori Vesa Toivonen
2.1.1. Alakoulu
Apulaisrehtori Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo
Perusopetuksen vuosiluokkien 1.- 6. opetus järjestetään Nekalan alakoulussa (15 por) ja
Muotialatalossa (2 por). Perusopetuksen 1.–6. vuosiluokkien toimintaa johtaa
apulaisrehtori Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo.
Luokka
1.A
1.B (Muotiala)
2.A
2.B (Muotiala)
3.A
3.B
3.C MU
4.A
4.B
4.C MU
5.A
5.B
5.C MU
6.A
6.B
6.C MU
6.D
Yhteensä
Tyttöjä
13
20
9
8
9
5
20
9
10
17
10
13
12
10
5
14
11
195
Poikia
14
8
16
16
12
16
4
16
14
6
10
13
11
11
16
6
10
199
Yhteensä
27
28
25
24
21
21
24
25
24
23
20
26
23
21
21
20
21
394
Oppilaat on ilmoitettu tilastointipäivän 20.9. mukaisesti.
Muut opettajat
EN
EN/SA
EN/RA
EO / S2
EO (alak. ja yläk.)
TS
TN/LI
LI
IS opettaja
OU opettaja
Päivi Noterman
Kirsi Aaltonen-Kiianmies
Pauliina Laiho
Hanna Virhiä-Särkäs
Tiina Juutilainen
Jaana Inki
Tapio Mustonen
Noora Halme
Hinde Elhachad
Inkeri Remsu
6
Opettaja
Annika Paala
Johanna Hildén
Sinianna Sinervo
Heli Rantamäki
Sanna Isopahkala
Mikko Horila
Sanna Hollström
Johanna Pitkänen
Marja Tuomi
Tiina Pajunoja
Tapani Kaartinen
Paavo Jyrkiäinen
Outi Erkkilä
Helena Sieppi
Jari Tuomi
Pipsa Sassila
Tuomo Tammi
2.1.2. Yläkoulu ja lukio
Lukion rehtori Arja Aalto-Laaksonen, apulaisrehtori Jere Lepola
Perusopetuksen rehtori (yläkoulu) Irma Kakko
Lukiossa opettava henkilökunta on yhteinen perusasteen (yläkoulu) kanssa.
Biologia ja maantiede
Hiisivuori Christa, Jauhiainen Maija, Kuisma Merja, van Nunen Minna, Vartiainen Sami
Englanti
Hiitti Antti, Lamu Emilia, Rahunen Anni, Sipilä Nina, Tuukkanen Riitta, Tolkki Niina,
Östring Heidi,
Erityisopetus
Juutilainen Tiina, Poikajärvi Pekka
Historia ja yhteiskuntaoppi
Leskinen Marjo, Mäkinen Janne, Leisku-Johansson Aulikki, Niskanen Eija
Kotitalous
Wiklund Tiina, Virnes Maarit
Kuvataide
Korte-Suonpää Marja-Leena, Pitkänen Johanna (Johanna N Pitkänen)
Käsityö
Lehti Hannu, Talviala Paula, Kouhia Kari
Liikunta
Lehtonen Raija, Iso-Möttönen Martti
Matemaattiset aineet
Alatalo Tuija, Favorin Jukka, Fihlman Terhi, Korenius-Toikka Iida, Nieminen Kari (Kari A
Nieminen), Kylmälä Tuula, Lepola Jere, Luodeslampi Tero, Männistö Jukka, Oksman
Tuula, Järvinen Juha
Musiikki
Kankkunen Olli-Taavetti, Tulikari Aki
Opinto-ohjaus
Melkas Eevaleena, Vuorinen Jukka
Ranska
Aarnio Jari, Rahunen Anni
7
Ruotsi
Alenius Raija, Alho Pekka, Kallio Marko
Saksa
Sihvo Seija, Östring Heidi
Terveystieto
Liikunnan, biologian ja kotitalouden opettajat
Uskonto, psykologia, filosofia
Pääkkönen Tuovi, Törrönen Minna, Sorva Mari, Sisso-Hakonen Elina
Venäjä
Lamu Emilia
Äidinkieli ja kirjallisuus
Ahonen Kaarina, Eerola Anu, Eriksson Sirpa, Mustonen Harri (Harri V Mustonen),
Väisänen Anna
Yläkoulu
Luokka
Tyttöjä
Poikia
Yhteensä
Luokanohjaaja
7A
10
9
19
Terhi Fihlman
7B
13
6
19
Anu Eerola
7C
11
9
20
Anna Väisänen
7D
8
8
16
Maija Jauhiainen
7E
12
8
20
Emilia Lamu
8A
13
11
24
Maarit Virnes / Tiina Wiklund
8B
13
12
25
Mari Sorva / Juha Järvinen
8C
17
7
24
Nina Sipilä
8D
8
17
25
Anni Rahunen
9A
9
9
18
Iida Korenius-Toikka
9B
6
13
19
Minna van Nunen
9C
11
8
19
Jere Lepola
9D
6
12
18
Marko Kallio
9E
8
12
20
Antti Hiitti
8
Oppilaat on tarkistettava tilastointipäivän 20.9. mukaisesti.
Lukio 280 opiskelijaa 20.9.2015 (tarkistettava)
Ryhmä
Tyttöjä
Poikia
Yhteensä
Ryhmänohjaaja
15A
11
17
28
Sirpa Eriksson
15 B
16
12
28
Christa Hiisivuori, Sami Vartiainen
15C
12
14
26
Eija Niskanen
14A
12
16
28
Marjo Leskinen
14B
9
19
28
Tuovi Pääkkönen
14C
8
19
27
Aulikki Leisku-Johansson
13A
12
12
24
Tuula Oksman
13B
13
13
26
Jukka Männistö
13C
4
24
28
Janne Mäkinen
12 A
7
22
29
Jukka Vuorinen
2.2. Muu henkilökunta
Avustajat
Tehtävä
Toimipiste
Leena Leino
kouluavustaja
Nekala
Anne Helminen
kouluavustaja
Nekala
Elisa Serave
kouluavustaja
Nekala
Katja Corell
kouluavustaja
Muotiala
Tiina Heponiemi
kouluavustaja
Muotiala
Nina Lahti
kouluavustaja
Kuokkamaantie
Hinne Koivuluoma
kuraattori
Kuokkamaantie ja Nekala
Elina Sisso-Hakonen
psykologi
Kuokkamaantie ja Nekala
Muu yliopiston
henkilökunta
Tehtävä
Toimipiste
Mervi Talla
osastosihteeri
Nekala
Kalervo Kallio
vahtimestari
Nekala
9
Petri Wilen
mikrotukihenkilö
Nekala
Arja Friman
osastosihteeri
Kuokkamaantie
Eeva Putto
osastosihteeri
Kuokkamaantie
Teija Voimio
hallintosihteeri
Kuokkamaantie
Samu Ahvenjärvi
vahtimestari
Kuokkamaantie
Tomi Malmström
mikrotukihenkilö
Kuokkamaantie
Aki Nousiainen
laboratoriomestari
Kuokkamaantie
Markku Littunen
kirjastoamanuenssi
Kuokkamaantie
2.3. Tuntikehyksen käyttösuunnitelma
2.3.1. Alakoulu
Lukuvuoden 2015–2016 tuntikehys on 656,3 tuntia joista 17,5 tuntia ulkopuolisella
projektirahoituksella. Tuntikehyksen käyttösuunnitelmasta ilmenevät opetushenkilöstön
opetustunnit sekä perusopetusresurssin käyttö.
Perusasteella sovelletaan 1.9.2012 voimaan tullutta ns. perusasteresurssia.
Koulukohtainen viikkotuntiresurssi määräytyy kertomalla perusasteen oppilaslukumäärä
luvulla 0,01. Alakoulu 394 x 0.01 = 3,94vvh.
Työsuunnitelmassa osoitettavien tuntien määräämisessä otetaan huomioon opettajan
osallistuminen hänelle määrättäviin erityistehtäviin tai työhön liittyvä erityisluonne.
LIITE 19: Alakoulun tuntikehyksen käyttösuunnitelma
2.3.2. Yläkoulu
Lukuvuoden 2015–2016 tuntikehys on 519.68 tuntia (mukana ei ole OPH:n rahoituksen
jakotunnit 4vvh). Tuntikehyksen käyttösuunnitelmasta ilmenevät aineiden opetustunnit
sekä tuntiresurssin käyttö.
Yläkoulun osalta perusasteresurssi määräytyy kertomalla yläkoulun oppilaslukumäärä
luvulla 0,01( 286 x 0.01) = 2.86 vvh
Työsuunnitelmassa osoitettavien tuntien määräämisessä otetaan huomioon opettajan
osallistuminen hänelle määrättäviin erityistehtäviin tai työhön liittyvä erityisluonne.
LIITE 20: Yläkoulun ja lukion tuntikehyksen käyttösuunnitelma
10
2.3.3. Lukio
Lukiokoulutuksen tuntiresurssi muodostuu käytettävästä opetuskurssimäärästä ja
lukioresurssista.
Lukioresurssin määrä on 20 + 0,17 x 262 = 64,54 vvh
Lukion kursseihin käytettävä resurssi on 294,75 ja lukiokerroin 29vvh
LIITE 16: Lukioresurssin käyttöperiaatteet
LIITE 20: Yläkoulun ja lukion tuntikehyksen käyttösuunnitelma
2.4. Työaika lukuvuonna 2015–2016
Syyslukukausi
11.08.2015–19.12.2015
Syysloma
12.10.2015–16.10.2015
Kevätlukukausi
07.01.2016–04.06.2016
Talviloma
29.02.2016–04.03.2016
Lomapäivä
6.5.
Koulupäivät ovat työjärjestyksen mukaisia lukuun ottamatta päättäjäispäiviä ja seuraavia
erikoispäiviä:
Nuorisokuoro Oskarin pidennetty harjoitus 17.12.2015 (klo 12–16) ja konsertti
17.12.2015 klo 19
Kiirastorstain kirkkopäivä 24.3.2016
Perusopetuksen osalta vapputapahtuma 29.4.2016. Yläkoulu päättyy 3. oppitunnin
jälkeen. Lukio pitää normaalit oppitunnit klo 13 saakka.
Taksvärkkipäivä 15.4.2016
Luokkaretkipäivä 1.6.2016
Muista poikkeuksista ilmoitetaan erikseen.
Penkkaripäivä päättyy ruokailuun.
Vanhojen päivä ei aiheuta muutoksia koulupäivään muuten kuin abigaalan ja vanhojen
tanssien osalta. Koulu päättyy normaaliin aikaan.
11
2.4.1. Lukion ja yläkoulun jaksot
JAKSOT
JAKSO 1
11.08.2015– 01.10.2015
38
JAKSO 2
02.10.2015–01.12.2015
38
JAKSO 3
02.12.2015–09.02.2016
38
JAKSO 4
10.02.2016–12.04.2016
38
JAKSO 5
13.04.2016–04.06.2016
37
2.5. Arviointiaikataulut ja määräajat
2.5.1. Alakoulu
Arviointiaikataulu
Määräaikoja lukuvuonna 2015–2016
AIKA
ARVOSTELU WILMASSA
SYYSLUKUKAUSI
11.8.–19.12.2015
ma 14.12.2015 klo 12
KEVÄLUKUKAUSI
7.1.–4.6.2016
ma 30.5.2016 klo 12
2.5.2 Yläkoulu
Yläkoulun arviointiaikataulu 2015–2016
jakso
päättyy
rästitentti
jaksoarviointi
1. jakso
01.10.2015
7.10.2015
8.10.2015
2. jakso
01.12.2015
9.12.2015
13.12.2015
3. jakso
09.02.2016
11.2.2016
21.2.2016
26.2.2016
4. jakso
12.04.2016
14.4.2016
17.4.2016
19.4.2016
9. lk
5. jakso
04.06.2016
25.5.2016
19.5.2016
7.–
8. lk
5.jakso
04.06.2016
29.5.2016
12
päättöarviointi
arv. kokous
todistus
10.10.2015
16.12.2014
käytös
13.–
18.5.2015
(käytös
20.5.),
24.5.2016
31.5.2016
wilma
19.12.2015
4.6.2016
4.6.2016
wilma
2.5.3. Lukio
ARVIOINTIVIIKOT
JAKSO 1
25.09.2015–01.10.2015
JAKSO 2
25.11.2015–01.12.2015
JAKSO 3
03.02.2016–09.02.2016
JAKSO 4
06.04.2016–12.04.2016
JAKSO 5
27.05.2016–02.06.2016
Jaksojen arviointiviikon pituus on 5 arkipäivää. Palkkien 1 ja 7 kokeet ovat ennen
arviointiviikkoa. Arviointiviikolla palkin opetus on 3. oppitunnilla ja palkin kokeet alkavat 4.
oppitunnilla. Arviointiviikon yksityiskohtainen aikataulu tulee Wilmaan opiskelijan
työjärjestykseen.
MÄÄRÄAIKOJA 2015–2016
JAKSO
ALKAA
PÄÄTTYY
ARVOST
ELU
NÄKYY
WILMASSA
UKILMOITTAUTUMINEN
UUSINTAKUULUSTEL
U
T
SUORITETTAVA VIIM.
1
ti 11.08.
to 01.10.
pe 09.10.
su 18.10.
ke 21.10.
ke 28.10.
2
pe
02.10.
ti 01.12.
ke 09.12.
su 13.12.
ke 16.12.
to 07.01.
3
ke
02.12.
ti 09.02.
ke 17.02.
su 21.02.
ke 24.02
ma 7.03.
4
ke
10.02.
ti 12.04.
ke 20.04.
su 24.04.
ke 27.04.
ke 04.05
5
ke
13.04.
la 04.06.
pe 03.06.
su 05.06
ke 08.06.
ke 15.06.
Kokeiden palautus tapahtuu arvostelun valmistuttua (arvostelu Wilmaan) seuraavan
viiden työpäivän ensimmäisellä välitunnilla samassa järjestyksessä palkeittain kuin
kokeet on pidetty. Esim. ensimmäisen jakson ensimmäinen koe palautetaan
maanantaina 19.10. klo 9.30–9.45 siinä luokassa, jossa ko. kurssi on opetettu.
Abiturienttien koulutyö päättyy torstaina 18.2.2016
13
Uusintakuulusteluihin ilmoittaudutaan Wilmassa ja ne pidetään alkaen kello 16.00
auditoriossa, paitsi ke 8.6.2016 alkaen klo 12.00. Uusintakuulustelu kestää enintään
kolme tuntia, jolloin voi suorittaa enintään kaksi koetta.
TUNTIKAAVIO
ma
ti
ke
to
pe
8:15–
9:30
5
7
1
3
2
9:45–
11:05
3
4
5
6
1
11:45
–
13:00
6
2
3
5
4
13:15
–
14:30
1
6
2
4
7
14:45
–
16:00
8
8
7
8
Tiistaisin ryhmänohjaajan tuokio on klo 13.15–13.35 ja seuraava oppitunti alkaa
klo 13.45 ja päättyy klo 15.00. Aamunavaus pidetään klo 9.45.
Ensimmäinen vuosikurssi ruokailee klo 11.15–11.45.
Toinen ja kolmas vuosikurssi ruokailee klo 11.05–11.35.
STARTTIPÄIVÄT
Starttipäivät toteutetaan kaikilla ensimmäisen vuoden ryhmillä 13.8.–14.8.2015 ryhmittäin
ilmoitettavan tarkemman aikataulun mukaan.
14
YLIOPPILASKIRJOITUSTEN AJANKOHDAT
Syksyn 2015 ylioppilaskirjoitukset
Syksyn kirjoituksiin on ilmoittauduttu jo kesäkuun alussa. Opinto-ohjaaja ja rehtori
opastavat syksyn kirjoittajia pakollisessa abi-infossa. Kokeisiin on saavuttava 30 minuuttia
ennen ilmoitettua alkamisaikaa, erityisen tärkeää tämä on kuullunymmärtämisen
aamukokeissa, jotka alkavat klo 8.30.
Kokelaan tulee varmistaa ennen kirjoitusten alkua, missä tilassa kokeet järjestetään.
Ilmoittautuminen päättyi 5.6.2015 ja erityistodistukset tuli olla lautakunnassa viimeistään
2.5.2015.
Kuullunymmärtämiskokeet
ma 7.9. ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ti 8.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä
englanti
saksa
ranska
venäjä
ke 9.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä
saksa
ranska
englanti
venäjä
Kirjalliset kokeet
pe 11.9. äidinkieli, tekstitaito
ma 14.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
ke 16.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä
pe 18.9. ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ma 21.9. äidinkieli, esseekoe
suomi toisena kielenä -koe
ke 23.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
pe 25.9. uskonto, ET, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto
ma 28.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä
Syksyllä valmistuvien ylioppilaiden juhla pidetään pe 4.12.2015 klo 13.15 koululla.
15
Kevään 2016 ylioppilaskirjoitukset
Kevään 2016 ylioppilaskirjoituksia koskeva abi-info pidetään tammikuussa
(kaikilla kirjoittajilla osallistumisvelvollisuus).
23.11.2015 mennessä sitova ilmoittautuminen kevään ylioppilaskirjoituksiin;
syksyllä kirjoituksiin osallistuneet voivat jättää ilmoittautumisensa syksyn kokeiden
tulosten selvittyä.
Kirjallinen koe
pe 12.2. äidinkieli, tekstitaito
Kuullunymmärtämiskokeet
ma 15.2. vieras kieli, pitkä oppimäärä
englanti
saksa
ranska
venäjä
ti 16.2. ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ke 17.2. vieras kieli, lyhyt oppimäärä
saksa
ranska
englanti
venäjä
Kirjalliset kokeet
ma 14.3. äidinkieli, esseekoe
suomi toisena kielenä -koe
ke 16.3. uskonto, ET, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto
pe 18.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä
ma 21.3. ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ke 23.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
ke 30.3. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
pe 1.4. vieras kieli, lyhyt oppimäärä
3.6.2016 ylioppilasjuhlan harjoitukset klo 16.00 Tampereen yliopiston juhlasalissa,
valkolakki mukaan harjoitukseen
4.6.2016 ylioppilasjuhla klo 11.00, Tampereen yliopiston juhlasalissa
16
2.6. Päivittäinen työaika
2.6.1. Alakoulu
Nekala
8.15 - 9.50
9.50 - 10.10
10.10 - 12.05
12.05 - 12.30
12.30 - 14.05
14.10 - 14.55
opiskelujakso
välitunti
oppimisjakso ja ruokailu
(1-2 lk: 10.25, 3-4 lk: 10.55, 5-6 lk: 11.45)
välitunti
opiskelujakso
opiskelujakso
Kellot soivat ainoastaan sisään seuraavasti: klo 8.13, 9.03, 10.08 ja 12.28.
Muotiala
8.15 - 9.00 oppitunti
9.00 - 9.15 välitunti
9.15 - 10.45 oppimisjakso
10.45 - 11.00 ruokailu
11.00 - 11.30 välitunti
11.30 - 12.15 oppitunti
12.30 - 13.15 oppitunti
2.6.2. Yläkoulu ja lukio
Opiskelujakson pituus 75 min
Klo
1
8.15-9.30
2
9.45-11.05
3
11.15 -
Peruskoulu 7-8
(osa 8.lk)
Peruskoulu 8-9
(osa 8.lk)
Ruokailu
11.05 - 11.45
Ruokailu
11.45 - 12.15
Ruokailu
12.00 - 12.30
4
13.15-14.30
5
14.45-16.00
Lukio
LV-tuokiot tiistaisin klo 13.15–13.35
Päivänavaus 5 min 2. oppitunnin alussa
17
2.6.3. Lukio
TUNTIKAAVIO
ma
ti
ke
to
pe
8:15–9:30
5
7
1
3
2
9:45–11:05
3
4
5
6
1
11:45–
13:00
6
2
3
5
4
13:15–
14:30
1
6
2
4
7
14:45–
16:00
8
8
7
8
Tiistaisin ryhmänohjaajan tuokio on klo 13.15–13.35 ja seuraava oppitunti alkaa klo 13.45
ja päättyy klo 15:00. Aamunavaus pidetään klo 9.45.
Ensimmäinen vuosikurssi ruokailee klo 11.15–11.45.
Toinen ja kolmas vuosikurssi ruokailee klo 11.05–11.35
2.7. Yhteiset päivänavaukset
2.7.1. Alakoulu
Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella pääsääntöisesti omissa luokissa.
Seurakunnan järjestämiä yhteisiä päivänavauksia on lukuvuonna 2015–2016 syksyllä
kaksi ja keväällä yksi. Järjestelyistä vastaavat apulaisrehtori ja musiikkiesitysten hoitaja.
Päivänavaukset pidetään keskiviikkoaamuisin uskontojen ja elämänkatsomustiedon
opetuksen aikaan klo 9.10
Yhteisiä
päivänavauksia
voidaan
järjestää
tilanteen
mukaan
kasvatustoiminnan painotuksiin tai muihin ajankohtaisiin asioihin liittyen.
lukuvuoden
Seurakunnan järjestämät tapahtumat lv 2015–2016
Ke 30.9.
Ke 25.11.
ke 16.12.
Ke 9.3.
To 24.3.
Ke 20.4.
klo 9.10
klo 9.10
klo 11.15
klo 9.10
klo 11.15
klo 9.10
Mikkelinpäivä
Adventti
Nuorisokuoro Oskarin joulukonsertti Viinikan kirkossa
Päivänavaus
Kiirastorstain kirkko Viinikan kirkossa
Virsikinkerit 1h, kanttori (alakoulu)
18
2.7.2. Yläkoulu ja lukio
Päivänavaus pidetään keskusradion kautta keskitetysti kaikille oppilaille ja opiskelijoille
Kuokkamaantien kiinteistössä. Päivänavausvuorot jaetaan hallinnon toimesta opettajien,
opetusharjoittelijoiden ja seurakunnan kesken. Oppilaan ja opiskelijan tulee olla paikalla
päivänavauksen alkaessa. Koulun päivänavaukset ovat seurakunnan vuoroja lukuun
ottamatta yleiseettisiä ja siten kaikille opiskelijoille sopivia maailmankatsomuksesta
riippumatta. Seurakunnan pitämän päivänavauksen ajaksi järjestetään vaihtoehtoinen
ohjelma niille, jotka eivät vakaumuksensa vuoksi voi yleiseen päivänavaukseen osallistua.
Seurakunnan järjestämät tapahtumat
ti 25.8.
klo 13.15
Rippikouluinfo 8-luokkalaisille auditoriossa
ti 27.10.
klo 9.45
Pyhäinpäiväpäivänavaus, keskusradio (YK, lukio)
pe 27.11.
klo 9.45
Adventtihartaus salissa (YK, lukio)
ke 16.12.
klo 10.00
Oskari-kuoron konsertti Viinikan kirkossa (YK, lukio )
ti 9.2.
klo 9.45
Yhteisvastuupäivänavaus, keskusradio (YK, lukio)
to 24.3.
klo 10.00
Kiirastorstain kirkko Viinikan kirkossa (YK, lukio)
ti 10.5.
klo 9.45
helluntaipäivänavaus, keskusradio (YK, lukio)
2.8. Koulun toimintakulttuuri ja kasvatustyön yleiset periaatteet
Tampereen yliopiston normaalikoulun toimintakulttuuri on avoin ja vuorovaikutteinen.
Yhteistyötä tehdään koulun sisällä ja kasvatustieteiden yksikön kanssa sekä kotien ja
ulkopuolisten tuki- ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa.
Koulun kasvatustoiminta perustuu opetussuunnitelman taustalla olevaan arvopohjaan,
jossa korostuvat myönteinen minäkuva ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, elämän
monimuotoisuuden ja maapallon elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä kulttuurikasvatus ja
jatkuvan oppimisen ja kehittymisen arvostaminen. Arjen toiminnan tukena ovat
opetussuunnitelmaan perustuvat käyttäytymisohjeet ja järjestyssäännöt. Kasvatustoimintaa tehdään yhteistyössä vanhempien kanssa, ja sitä tuetaan KiVa Koulu- ja
kummiluokkatoiminnalla.
19
Keskeisiä toiminnan tavoitteita ovat:
1.
-
2.
-
3.
-
Oppilaiden ja opiskelijoiden mahdollisuus vaikuttaa koulun toimintaan
oppilaat ja opiskelijat osallistuvat päivittäiseen koulutyöhönsä liittyen opintojensa
toteuttamistapojen suunnitteluun
jokaisella kouluasteella on oma oppilaskunta, joiden välityksellä oppilaat ja
opiskelijat osallistuvat koulun toiminnan, rakenteen ja toimintakulttuurin
suunnitteluun ja toteutukseen
oppilaita ja opiskelijoita rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteensä ja heitä kuunnellaan
koulun johto tapaa säännöllisesti oppilaskuntien edustajia.
Oppia toimimaan ryhmässä ja kasvaa itseohjautuvuuteen sekä vastuullisuuteen
koulussa
harjoitellaan sosiaalista vuorovaikutusta ja hyvää käyttäytymistä
työtavat auttavat oppijoita suuntaamaan ja ohjaamaan omaa oppimistaan
myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon sekä suvaitsevaisuuden ja kulttuurien
välisen ymmärryksen kehittymiselle pyritään luomaan mahdollisimman suotuisat
olosuhteet.
Herättää oppilaissa ja opiskelijoissa älyllistä uteliaisuutta sekä antaa
mahdollisuuksia kokeilevaan ja omatoimiseen oppimiseen
oppimisprosessille pyritään varaamaan riittävästi aikaa
monipuolisten oppimisympäristöjen käyttö
ilmiöpohjainen oppiminen
projekti- ja tutkimustyöt
koulun ulkopuolinen opetus
tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa
yhteistoiminnallinen oppiminen
opetuksen yksilöinti
2.9. Kodin ja koulun välinen yhteistyö
Kodin ja koulun välinen yhteistyö ja molemminpuolinen tiedonkulku on onnistuneen
koulunkäynnin ja opiskelun edellytys. Tampereen yliopiston normaalikoulun oppilaiden ja
opiskelijoiden vanhemmilla on oikeus ja mahdollisuus saada tietoa lastensa
koulumenestyksestä, mutta myös hyvinvointia vaarantavista tekijöistä. Säännöllisellä
yhteistyöllä voidaan tukea opiskelua ja estää oppilaiden luvattomat poissaolot,
epäsäännöllinen opiskelu ja mahdollinen syrjäytyminen.
Yhteistyö kotien kanssa perustuu ensisijaisesti opettajan ja huoltajien suoriin kontakteihin,
jotka mahdollistuvat luokka- ja luokka-astekohtaisissa vanhempainilloissa sekä
vanhempaintapaamisissa. Opetussuunnitelman tavoitteista ja arvioinnin perusteista
annetaan huoltajille tietoja lukuvuoden alussa pidettävissä vanhempaintapaamisissa ja
arviointiperusteiden soveltamista avataan oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa
pidettävissä yhteiskeskusteluissa.
20
Kodin ja koulun yhteistyössä ovat perustana molempien osapuolten keskinäinen
kunnioitus ja luottamus. Vanhempien vastuu lapsen kasvusta, kehityksestä ja
hyvinvoinnista on ensisijainen. Koulun ensisijainen tehtävä on opetuksen antaminen.
Opettajat tuovat yhteistyöhön asiantuntemuksensa opetuksen ja kasvatuksen
ammattilaisina.
Lukuvuoden aikana huoltajille tullaan järjestämään tiedotustilaisuuksia opetussuunnitelmauudistuksesta sekä kesällä 2016 alkavasta Kuokkamaantien kiinteistön
saneerauksesta.
2.9.1 Alakoulu
Koulu tiedottaa toiminnastaan lukuvuoden alussa ja lopussa koteihin jaettavilla
koulutiedotteilla sekä nettisivuillaan. Luokissa ja yksittäisen oppilaan kohdalla kodin ja
koulun tiedonkulkuun käytetään Wilma-ohjelmistoa.
Vanhempainyhdistys Nekova Ry:n tarkoituksena on vanhempien, koulun ja oppilaiden
yhteistyön edistäminen. Nekova tukee koteja ja koulua niiden pyrkimyksissä luoda lapsille
hyvä oppimis- ja kasvuympäristö sekä edistää lasten tasapainoista ja monipuolista
kehitystä. Nekovan toiminnan tärkeä osa on kerhojen järjestäminen Nekalan koulutalon
alakoulun oppilaille. Kerhotarjonta suunnitellaan yhteistyössä koulun kanssa.
Nekova tuo esiin vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa
kysymyksissä. Nekova on vanhemmille hyvä yhdysside. Järjestämällä lasten ja
vanhempien yhteisiä teatterikäyntejä ja muita tilaisuuksia sekä olemalla mukana koulun
järjestämissä tapahtumissa Nekova edistää perheiden tutustumista toisiinsa.
Nekova on mukana Tampereen kaupungin alueellisen työryhmän eli Etelä-Alvarin
toiminnassa sekä Suomen Vanhempainliitossa ja sitä kautta koululaisten koteihin jaetaan
Vanhempain Sanomia ja muita esitteitä. Kerran vuodessa julkaistaan yhteistyössä
oppilaiden kanssa tehty julkaisu.
Lisätietoja: http://www.nekova.fi
Alakoulun yhteinen vanhempainilta järjestetään keskiviikkona 30.9.2015 klo 18.
Lisäksi jokaisessa luokassa järjestetään vähintään yksi oma vanhempainilta lukuvuoden
aikana ja vähintään kerran lukuvuodessa huoltajille ja oppilaille esitetään kutsu saapua
oppilaskohtaiseen kehityskeskusteluun.
Kielivalintatiedotusilta järjestetään 19.1.2016 klo 18 2. luokan oppilaiden huoltajille ja
3.5.2016 klo 17.30-19.30 pidetään Eskarista ekalle -tapahtuma ja tulevien
ekaluokkalaisten vanhempainilta.
21
2.9.2 Yläkoulu
Koulu tiedottaa toiminnastaan lukuvuoden alussa koteihin jaettavalla koulutiedotteella
sekä nettisivuillaan. Luokissa ja yksittäisen oppilaan kohdalla kodin ja koulun
tiedonkulkuun käytetään Wilma-ohjelmistoa. Opetussuunnitelman tavoitteista ja arvioinnin
perusteista annetaan huoltajille tietoja lukuvuoden alussa pidettävissä vanhempainilloissa.
Yhteistyö perustuu ensisijaisesti opettajan ja huoltajien suoriin kontakteihin, jotka
mahdollistuvat
luokkaja
luokka-astekohtaisissa
vanhempainilloissa
sekä
vanhempaintapaamisissa. Koulujen vanhempainillat tarjoavat mahdollisuuden myös
opettajan ja vanhempien välisille keskusteluille. Oppilaan kehitystä seurataan koulussa
paitsi
oppimistulosten
myös
muun
kehityksen
kannalta.
Vuosittaisissa
kehityskeskusteluissa, joihin osallistuvat oppilas, vanhemmat ja luokanohjaaja, käydään
läpi oppilaan oppimiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja kehittämiseen liittyviä asioita.
Vanhemmat voivat osallistua koulun arkeen erilaisten teemapäivien ja leirikoulujen
muodossa sekä kehittää koulun toimintaa vastaamalla koulun arviointikyselyihin.
Koulussa toimii lukion ja yläkoulun yhteinen vanhempainyhdistys Normaalikoulun tuki ry
sekä Naistoimikunta, joka kerää varoja mm. kahvittamalla vanhempainiltojen osallistujat.
Vanhempain tuki ry muodostuu yläkoulun ja lukion huoltajista. Vanhempainyhdistys
edistää koulun ja huoltajien yhteistyötä sekä toimii monin tavoin oppilaiden hyväksi mm.
jakaa oppilaille stipendejä vuosittain. Lisäksi vanhempain yhdistys on hankkinut oppilaiden
käyttöön säilytyslokeroita ja välitunneille pelivälineitä. Vanhempainyhdistys myös järjestää
huoltajille koulutusta ajankohtaisista aiheista ja julkaisee kerran vuodessa oppilaiden
kanssa yhteistyössä tehtyä Norssilainen-lehteä.
Yläkoulun vanhempainillat
to
to
ti
to
ti
ke
to
17.09.2015
12.11.2015
03.12.2015
08.01.2015
12.01.2016
03.02.2016
19.05.2016
klo 18.00
klo 18.30
klo 18.00
klo 18.30
klo 18.30
klo 18.30
klo 18.30
7. luokat
8. luokat
7. luokat, valinnaisaineinfo
9. luokat, yhteishakuinfo
6. luokat, perusopetusinfo
9. luokat, yhteishakuinfo
6. luokat, vanhempainilta
Koulussa toimii Tampereen normaalikoulun musiikin tuki ry. Musiikin tuki muodostuu
Nuorisokuoro Oskarin kuorolaisten, musiikkiluokkalaisten ja koulun musiikkitoimintaa
tukevista huoltajista ja henkilökunnasta. Musiikin tuki jakaa vuosittain oppilaille stipendejä
aktiivisesta osallistumisesta kuorotoimintaan sekä hyvästä menestyksestä musiikissa.
2.9.3. Lukio
Koulun ja kodin yhteistyö on tärkeää lukiolaisen opintomenestyksen kannalta. Yhteistyön
välineenä käytetään sähköistä Wilma-järjestelmää, jonka kautta välitetään ryhmiä ja
opiskelijoita koskevia tietoja. Wilman kautta huoltajalla on myös mahdollisuus saada
opiskelijan suorituksia koskevaa tietoa, kunnes opiskelija saavuttaa täysi-ikäisyyden.
22
Kodin ja koulun tapaamisissa käsitellään lukiolaisen kannalta keskeisiä asioita: lukion
aloittamista ja muutosta perusasteelta lukioon, ylioppilaskirjoituksiin valmistautumista ja
kokeiden hajauttamista ja opiskelijoiden päättökokeen valmistumista määräajassa.
Lukion kodin ja koulun tapaamisten ajat:
Vanhempainillat ja esittelyilta
1 vsk
ke 26.8.2015 klo 18.30 kahvitarjoilu
3 vsk
ti 17.11.2015 klo 18.30 kahvitarjoilu
2 vsk
pe 19.2.2016 klo 18.30 kahvitarjoilu
2 vsk
to 21.4.2016 klo 18.30 kahvitarjoilu
esittelyilta
ma 25.1.2016 klo 18.30 kahvitarjoilu klo 18.00 lähtien
2.10. Yhteistyökumppanit ja sidosryhmät
Koulun ulkoisella rajapinnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä toimintaa, jota
harjoittelukoulun henkilökunta harjoittaa eri toimijoiden kanssa tavoitteena luoda
toimintaedellytyksiä sekä kehittää koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Jokainen työryhmä,
hanke tai yhteistyökumppanuus käsittää yhden tai useamman henkilön työpanoksen ja
aktiivisen osallistumisen.
Lukion keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat:
●
●
●
●
●
●
vanhemmat, huoltajat ja opiskelijoiden perheet
Tampereen kaupungin lukiotoimi ja toisen asteen koulut, lukioiden oppilaskuntien
yhteistyöelimet
Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto,
Yritysyhteistyökumppanit: Kesko, Sampo-pankki, Teknologiateollisuus, Pirkanmaan
talous- ja elinkeinoelämän toimijat vuosittain vaihdellen, Ahlmannin ammattioppilaitos
Kansainväliset yhteistyökumppanit vrt. kansainvälisyys: Lancaster, Englanti, Rendsburg,
Saksa, Tartto, Viro, Biecz, Puola, Venäjä, Miskolc, Unkari, Istanbul, Turkki
Sorin Sirkus ry
23
2.11. Tiedottaminen
Normaalikoulun johtava rehtori vastaa ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä sekä
yhteiskuntasuhteista yliopiston linjausten mukaisesti.
Opetuksen yleiseen järjestämiseen liittyvien asioiden tiedottamisesta vastaavat asteen
rehtorit omien vastuualueidensa mukaisesti: alakoulu perusasteen apulaisrehtori KirsiLiisa Koskinen-Sinisalo, yläkoulu perusopetuksen rehtori Irma Kakko ja lukio lukion rehtori
Arja Aalto-Laaksonen sekä lukion apulaisrehtori Jere Lepola. Koko koulun toimintaa
koskevasta tiedottamisesta vastaa johtava rehtori.
Koulu tiedottaa toiminnastaan lukuvuoden alussa ja lopussa koteihin jaettavilla
koulutiedotteilla sekä nettisivuillaan. Luokissa ja yksittäisen oppilaan kohdalla kodin ja
koulun tiedonkulkuun käytetään Wilma-järjestelmää.
2.11.1. Alakoulu
Alakoulun tiedottamisesta vastaa apulaisrehtori silloin, kun se hänen toimenkuvaansa
kuuluu. Koulu välittää myös terveyden- ja ruokahuollon viestit oppilaiden huoltajille. Koulu
tiedottaa ajantasaisesti nettisivuillaan oppilaita ja huoltajia koskevista tapahtumista.
Luokanlehtorit ja aineenopettajat tiedottavat opetukseensa liittyvistä järjestelyistä ja
toivomuksista.
2.11.2. Yläkoulu
Yläkoulun tiedottamisesta vastaa perusopetuksen rehtori siinä määrin kuin on edellä
sovittu johtavan rehtorin ja asteiden rehtoreiden toimenkuvan osalta. Luokanohjaajat ovat
ensisijaisesti yhteydessä huoltajiin. Aineenopettajat informoivat aineen opetukseen ja
arviointiin liittyvistä asioista pääosin Wilman kautta.
2.11.3. Lukio
Lukion tiedottamisesta vastaa lukion rehtori ja apulaisrehtori siinä määrin kuin on edellä
sovittu johtavan rehtorin ja asteiden rehtoreiden toimenkuvan osalta. Opinto-ohjaaja
tiedottaa ohjaukseen liittyvistä asioista sekä kotisivulla että ryhmänohjaustuokioissa ja
Wilman kautta. Ryhmänohjaajat ovat ensisijaisesti vastuussa yhteydenpidosta huoltajiin.
Aineenopettajan tehtävä on informoida oppiainetta, siinä edistymistä ja poissaoloja
koskevista tiedoista Wilma-järjestelmässä.
24
2.12. Lukuvuoden 2015 - 2016 tapahtumat
Koko koulun yhteinen ryhmäyttämispäivä on 4.9.2015. Lisäksi seitsemäsluokkalaisilla on
koulun alkaessa omat ryhmäyttämispäivät: 7A ja 7B maanantaina 17.8.2015 ja 7C
tiistaina 18.8.2015 sekä 7D ja 7E keskiviikkona 19.8.2015 . Lukion starttipäivät pidetään
torstaina 13.8. ja perjantaina 14.8.2015 erillisen aikataulun mukaisesti ensimmäisen
vuoden opiskelijoille.
2.12.1. Alakoulun tapahtumat
LIITE 1: Alakoulun tapahtumat
2.12.2. Yläkoulun ja lukion tapahtumat
LIITE 2: Yläkoulun ja lukion tapahtumat
2.13. Opintoretket, leirikoulut ja tutustumiskäynnit
Normaalikoulun kaikki oppilaat ja opiskelijat voivat osallistua koulun ulkopuolella
tapahtuvaan opetukseen ja vierailukäynteihin lukuvuoden aikana.
Kustannuksia
aiheuttavista käynneistä tulee aina sopia johtavan rehtorin kanssa.
Opettajan tulee muistaa oppilaasta kannettava vastuu, kun ollaan vierailukäynneillä tai
muussa koulun ulkopuolella tapahtuvassa toiminnassa. Opettajan tulee informoida koteja
ja ohjeistaa huolellisesti oppilaat ennen käyntiä mm. liikenteen tms. aiheuttamista
vaaroista ja käyttäytymisestä poikkeavissa oloissa.
Normaalikoulun kaikille peruskoululaisille varataan mahdollisuus tehdä yhden päivän
mittainen luokkaretki luokkaretkipäivänä. Opetussuunnitelman mukainen biologian
leirikoulu pidetään kahdeksasluokkalaisille Helsingin yliopiston metsäasemalla
Hyytiälässä. Leirikoulussa opiskellaan metsään kuuluva biologian kurssin kokonaisuus.
Leirikoulut, opinto- ym. retket, joista aiheutuu kustannuksia, kuten esim. matkat, ruokailut,
yöpymiset, pääsymaksut, valvojien kustannukset jne., rahoitetaan pääsääntöisesti
ulkopuolisella rahoituksella. Koulu ei vastaa rahoituksesta, mutta antaa pienen
avustuksen. Tämä tulee ottaa huomioon opinto- ym. retkiä suunniteltaessa.
Kaikista opintoretkistä, myös luokkaretkipäivänä tehdystä tulee tehdä erilliselle
lomakkeelle tarkka ja yksilöity retki- ja rahoitussuunnitelma, josta selviää kustannukset,
rahoitus, majoittuminen, matkustusmuoto, valvonta, vakuutukset jne. Pidempien
leirikoulujen suunnitelmista tulee lisäksi ilmetä, miten opetus toteutetaan leirikoulun
aikana. Suunnitelmat tulee toimittaa kouluasteen rehtorille hyvissä ajoin, vähintään
kuukautta ennen retkeä, niin että suunnitelmat ehditään käsitellä ja vahvistaa ennen
retkeä.
Retken yksityiskohdista tulee sopia asteen rehtorin ja tarvittaessa johtavan
rehtorin kanssa ennen oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa keskustelua. Lopullisen
päätöksen tekee johtava rehtori asteen rehtorin esittelystä.
25
Tutustumiskäynnit
Tutustumiskäynti kestää osan koulupäivästä.
Tutustumiskäynnit ovat koulun tilaisuuksia ja niillä on noudatettava koulun
järjestyssääntöjä. Peruskoululaisille korvataan matkat. Opettaja hakee tarvittavat liput
kansliasta. Muista kustannuksista on kuitenkin aina neuvoteltava etukäteen johtavan
rehtorin kanssa. Opettajan tulee antaa oppilaille ikäkautta vastaavat yksityiskohtaiset
toimintaohjeet ja tiedottaa huoltajia.
Opettaja jättää kansliaan poissaololomakkeella tiedon, missä opiskelijat ovat ja miten
mahdolliset opettajan muut tunnit hoidetaan ja miten opettajaan saa yhteys. Tämä on
oleellisen tärkeää, jos huoltajat tarvitsevat tietoa huollettavastaan tai opettajan tuntien
osalta ilmenee epäselvyyttä (esim. sijainen ei tulekaan paikalle tms.).
LIITE 3: Leirikoulujen ja opintoretkien järjestämiseen liittyviä periaatteita ja ohjeet
suunnitelman laatimisesta. Lomakepohja Y-asemalla
2.13.1. Alakoulu
Kaikilla alakoulun luokilla on mahdollisuus koulun kustantamaan päivän retkeen, joka
toteutetaan luokkapareittain matkustuskustannusten säästämiseksi.
Lyhyempiä tutustumiskäyntejä sekä opinto- ja kulttuuriretkiä toteutetaan Tampereen
kaupungin alueella tarvittaessa julkisin kulkuvälinein.
Kuudensien luokkien oppilaat osallistuvat Taloudellisen Tiedotustoimiston organisoimaan
Yrityskylä-projektiin. Lisäksi seurakunta kutsuu kevätretkelle ensiluokkalaisia.
2.13.2. Yläkoulu
Kaikki yläkoulun oppilaat voivat tehdä päivän mittaisen luokkaretken torstaina 1.6.2016.
Yhdeksänsillä luokilla on mahdollisuus tehdä pidempi leirikoulu muuna aikana ulkomaille
tai kotimaahan. Leirikoulut tulee kuitenkin pääsääntöisesti tehdä lukuvuoden kahden
viimeisen viikon aikana. Leirikoulusta on tehtävä varaus etukäteen työsuunnitelmaan.
Koulun antama luokkaretkien tuki lukuvuonna 2015–2016 on 7.- ja 8.-luokkalaisille 15€/
oppilas ja 9.luokkalaisille 25 €/oppilas.
Lyhyempiä
opetukseen
liittyviä
tutustumiskäyntejä
toteutetaan
tarvittaessa
mahdollisuuksien mukaan Tampereen kaupungin julkisin kulkuvälinein. Bussikortteja saa
kansliasta.
26
2.13.3. Lukio
Ryhmien retkivaraukset
Yleisiä retkivarauksia opetussuunnitelman kautta: Holocaust-vierailu, kv-matka
Auschwitziin ja Krakovaan. Lukuvuonna 2015–2016 toteutetaan Berliinin vaihto-ohjelma
(lukiolaiset, opettajat ja opetusharjoittelijat), biologian maastokurssi syksyllä 2015 ja BNlinjan kv-matka Ruotsiin ja Turkkiin. Ulkomaan vaihto-ohjelmissa mukana ovat Eurooppavaihto ja Cern-projektin vierailu. Lisäksi Ateenan ja Rooman vaihdot ovat vuorotelleet
vuosittain historian osalta. Vaihto on toteutettu yhteistyössä normaalikoulujen lukioiden
kanssa.
Lisäksi BN-linja tekee kotimaahan suuntautuvia vierailuja eri kurssien sisällä. Näiden
vierailujen yksilöiminen ei ole mahdollista toimintasuunnitelman valmistuessa. Alustavina
kohteina Sijoitusmessut, Keskon kanssa sovittavat kohteet K-ryhmän kohteisiin,
tutustuminen Pirkanmaan yrityksiin ja kohteet Helsingissä VVM, eduskunta jne. Lukiossa
oppimisympäristö tulee käsittää koulurakennuksen ohella lähiympäristön kohteet ja
opetussuunnitelman monipuolisen toteutuksen kannalta tarkoituksenmukaiset kohteet.
BN-linjalla on myös ulkomaisia yhteistyökumppaneita mm. Istanbulin Doga-koulut.
Ryhmien retkivaraukset:
- Opintoretki Valamon luostariin Heinävedelle
- 3. jaksossa perjantai-lauantai retki PS8-ihmissuhdekurssilla
- Tammikuussa 2016 lauantain retki Nuorten Filosofiatapahtumaan
- Keväällä 2016 historian HI7 kurssin opintomatka Ateenaan..
Luokkien opintoretki- ja leirikouluvaraukset:
UE4.1 Maailmanuskonnot yhden päivän opintoretki Helsinkiin huhti-toukokuussa 2016.
Koskee ainoastaan ko. ryhmää (20 opiskelijaa)
vastaava opettaja: Tuovi Pääkkönen
9 B Leirikoulu: vastaava opettaja Minna van Nunen
9 E Leirikoulu: vastaava opettaja Antti Hiitti
2.14. Opetuksen järjestämiseen liittyvät turvallisuusnäkökohdat
Turvallisuuden edistäminen on osa jokapäiväistä toimintaa. Koulun arjen rakentaminen
turvalliseksi mahdollistuu yhteisöllisen toimintatavan avulla ja ennaltaehkäisevät
toimenpiteet ovat kiinteä osa koulun toimintaa.
Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan
turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Opetukseen osallistuvalla oppilaalla on
oikeus
turvalliseen
opiskeluympäristöön.
Koulun
tehtäviin
kuuluu
myös
turvallisuuskasvatuksen ja -opetuksen järjestäminen. Oppiaineiden turvallisuuteen liittyvät
tavoitteet syventävät tietoja turvallisuudesta. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat,
opetuksen toteuttaminen ja opiskelun yleinen tuki tukevat turvallisuuden edistämisen
tavoitteita ja käytäntöjä koulussa.
27
Pelastuslain omatoimisen varautumisen säännöksen perusteella huolehditaan
rakennuksen palo- ja poistumisturvallisuudesta sekä oman toiminnan turvallisuudesta.
Rakennukseen liittyvään velvoitteeseen sisältyvät rakennuksen pitäminen sellaisessa
kunnossa, että tulipalon syttymisen ja leviämisen vaara on vähäinen ja rakennuksesta
poistuminen on mahdollista tulipalon sattuessa. Oman toiminnan turvallisuuden
edistämiseksi huolehditaan tulipalon ja muiden vaaratilanteiden ehkäisystä,
varautumisesta henkilöiden ja omaisuuden suojaamiseen vaaratilanteissa sekä
varaudutaan tulipalojen sammuttamiseen ja omatoimisiin pelastustoimenpiteisiin.
Turvallisuusnäkökulmia eri oppiaineissa on kuvattu liitteissä 4–8.
2.15 Suomi toisena kielenä
Suomi toisena kielenä opetukseen voi saada erillistä valtionapua jälkikäteen. Mikäli
opetuksen järjestäjällä on tässä pykälässä tarkoitettuun opetukseen oikeutettuja oppilaita
vähemmän kuin neljä, voi laskennallisen ryhmän koko olla kaksi oppilasta. Vuoden 2010
alusta lähtien suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen tai muun opetuksen tukeen ovat
oikeutettuja vieraskieliset oppilaat, joiden perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettuun
opetukseen osallistumisen aloittamisesta on kulunut enintään kuusi vuotta. Ryhmään tulee
tällöin kuulua lukukauden alussa vähintään neljä oppilasta.
2.15.1. Alakoulu
Suomi toisena kielenä opetusta annetaan alakoulussa pääasiassa oppilaan omassa
perusopetusryhmässä äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunneilla opetusta tarvittaessa
eriyttämällä. Tämän lisäksi suomea toisena kielenä opetetaan pienryhmäopetuksena eri
vuosiluokilla oleville oppilaille yhteensä 6 vuosiviikkotuntia. Osa-aikainen erityisopetus voi
tukea tarpeen mukaan suomi toisena kielenä opetusta. Suomen kielen opetusta ja
oppimista tapahtuu lisäksi kaikkien muiden oppiaineiden tunneilla.
2.15.2. Yläkoulu
Suomi toisena kielenä -opetusta annetaan yläkoulussa pääasiassa eriytettynä oppilaan
omassa perusopetusryhmässä äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunneilla. Tämän lisäksi
suomea toisena kielenä opetetaan pienryhmäopetuksena muutamia tunteja viikossa
määrän vaihdellessa eri jaksoissa. Tunnit voivat olla äidinkieli- ja kirjallisuus oppitunnin
aikana tai kouluajan ulkopuolella. Tämän lisäksi suomi toisena kielenä -oppilas voi saada
tukiopetusta tarpeidensa mukaan. Suomen kielen opetusta ja oppimista tapahtuu lisäksi
kaikkien muiden oppiaineiden tunneilla.
2.15.3. Lukio
Lukiossa oleville vieraskielisille opiskelijoille järjestetään opetussuunnitelman mukaisesti
vuosittain S2-opetusta. Ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaaja huolehtivat siitä, että
opiskelijoita aktiivisesti ohjataan kursseille. Ylioppilaskokeessa suomi toisena kielenä koetta esitellään hyvissä ajoin sekä opinto-ohjauksen, ryhmänohjauksen että äidinkielen
ja kirjallisuuden opettajien toimesta.
28
2.16. Lupamenettelyt
Uskonnolliset tilaisuudet
Normaalikoulu järjestää toimintaansa liittyen myös uskonnollisia tilaisuuksia kuten
jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia. Tällaiset tilaisuudet katsotaan
uskonnon harjoittamiseksi.
Perustuslain 11§:n 2 momentin mukaan ketään ei voida velvoittaa osallistumaan
omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Tämän perusteella oppilasta ei voida
velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai
muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen.
Oppilaan huoltaja ilmoittaa, jos oppilas ei osallistu uskonnon harjoittamiseen. Heti
koulujen alettua kaikilta oppilaiden huoltajilta tiedustellaan kertaluonteisesti, mikäli
oppilaan ei haluta osallistuvan normaalikoulussa järjestettäviin uskonnollisiin tilaisuuksiin.
Vastaukset toimitetaan tiedoksi kansliaan.
Ilmoituksen jälkeen koulu huolehtii siitä, että oppilaalle, joka ei osallistu uskonnollisiin
tilaisuuksiin järjestetään tilaisuuden ajaksi muuta ohjelmaa ja hänen turvallisuudestaan
huolehditaan. Käytännössä luokan opettajalla on vastuu asian huolehtimisesta silloin, kun
kyse on luokan oman toimintasuunnitelman mukaisista tilaisuuksista (mm.
päivänavaukset). Huoltajia tiedotetaan yhteisistä uskonnollisista tilaisuuksista koulun
kotisivuilla (seurakunnan päivänavaukset, pääsiäiskirkko jne.) ja niiden ajaksi koululle
järjestetään valvottua toimintaa.
Julkaisulupa
Kaikilta uusien oppilaiden huoltajilta tiedustellaan lupaa oppilaan kuvan ja / tai hänen
tuottamansa teoksen julkaisemiseen. Julkaisukiellossa olevista oppilaista kootaan lista,
mikä saatetaan opettajille tiedoksi.
Digilupa
Normaalikoululla on Kopiostosta hankittu digilupa opetuskäyttöön. Luvalla koulun
henkilökunta ja opiskelijat voivat skannata painettuja julkaisuja sekä kopioida tekstiä ja
kuvia avoimilta verkkosivuilta. Lupa koskee sekä kotimaisia että ulkomaisia aineistoja.
Näitä aineistoja voi käyttää opetuksessa, tutkimuksessa sekä opinnäyte- ja harjoitustöissä.
Lupaehdot saatetaan henkilöstön tietoon.
Elokuvalisenssi
Yleislupa DVD- levyjen laillisesta ja julkisesta esittämisestä kouluissa:
Lupa kattaa tuhansia DVD- ja BluRay-elokuvia Hollywoodin tärkeimmältä
elokuvatuottajalta kuten Atlantic Film, Buena Vista International, Columbia Pictures,
Hollywood Pictures, Pixar, Sony Pictures, Touchstone Pictures, Walt Disney Pictures,
Warner Bros. Entertainment Inc.
Luvalla voidaan esittää edustettujen tuottajien elokuvia omilta tai oppilaiden DVD -levyiltä
julkisesti, kunhan ne on ostettu tai vuokrattu laillisesta lähteestä.
29
Kotimaisten elokuvien opetuskäyttölupa:
Teosluettelo luvan piiriin kuuluvista elokuvista on nähtävissä Tuotoksen kotisivuilla
osoitteessa www. tuotos.fi. Esitettävän tallenteen voi hankkia kaupasta, kirjastosta,
videovuokraamosta, internet-vuokraamosta tai tallentaa tv:stä.
2.17. Arvioinnin toteuttaminen
2.17.1. Alakoulu
Oppilasarvioinnissa oppilas ja huoltaja saavat tietoa lapsen kehittymisestä, sosiaalisesta
kasvusta ja opiskelutaidoista. Arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua
sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Sen ohjaava tehtävä toteutuu myös
suullisen palautteen ja keskustelujen avulla. Arviointi on osa oppimisprosessia.
Opetussuunnitelman tavoitteista ja arvioinnin perusteista annetaan huoltajille tietoja
lukuvuoden alussa pidettävissä vanhempaintapaamisissa. Arviointiperusteiden
soveltamista avataan oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa pidettävissä
yhteiskeskusteluissa vähintään kerran lukuvuodessa.
Oppilaille annetaan välitodistus syyslukukauden ja lukuvuositodistus kevätlukukauden
lopussa. Oppiaineet arvioidaan 1.–4. luokilla sanallisesti ja 5.–6. luokilla käytetään
numeroarviointia.
2.17.2. Yläkoulu
Opetussuunnitelman tavoitteista ja arvioinnin perusteista annetaan huoltajille tietoja
lukuvuoden aikana pidettävissä vanhempaintapaamisissa sekä Wilman kautta. Oppilaan
ja hänen huoltajansa kanssa pidetään kehityskeskustelut vähintään kerran lukuvuodessa.
Kehityskeskustelussa paneudutaan syvällisemmin oppilaan koulumenestykseen,
tavoitteisiin ja elämänhallintaan.
Oppilaille annetaan todistukset syyslukukauden lopussa, neljännen jakson jälkeen sekä
lukuvuositodistus kevätlukukauden lopussa. Kurssien arvosanat näkyvät Wilmassa
kurssin arvioinnin jälkeen. Yhdeksäsluokkalaiset saavat päättötodistuksensa
kevätlukukauden lopussa.
2.17.3. Lukio
Lukiossa arviointi tapahtuu valtakunnallisen opetussuunnitelman ohjeiden mukaisesti.
Lukiolainen voi saada erilaisia todistuksia.
Päättötodistus
Opiskelija saa lukion päättötodistuksen suoritettuaan lukion koko oppimäärän mukaiset
opinnot. Päättötodistukseen merkitään oppiaineiden arvosanat koko suoritetun
oppimäärän osalta sekä kussakin oppiaineessa suoritettujen kurssien määrä. Lukion
päättötodistuksen liitteeseen merkitään opiskelijan soveltavat ja muualla suorittamat lukion
oppimäärään hyväksytyt kurssit ja niiden arviointi.
30
Ylioppilastutkintotodistus
Ylioppilastutkintotodistuksen saamisen ehtona on, että opiskelija on suorittanut lukion
oppimäärän, ja läpäissyt ylioppilastutkintoon liittyvien pakollisten aineiden kokeet
hyväksytysti. Ilman lukion päättötodistusta ei voi saada ylioppilastutkintotodistusta.
Todistus oppimäärän suorittamisesta
Mikäli opiskelija ei saa lukion päättötodistusta, hän voi saada todistuksen lukion
oppimäärän suorittamisesta, mikäli hän on suorittanut yhden tai useamman lukion
oppiaineen oppimäärän.
Erotodistus
Jos opiskelija eroaa lukiosta ennen koko oppimäärän suorittamista, hänelle annetaan
erotodistus. Jos opiskelija aikoo keskeyttää opintonsa, hänen on keskusteltava asiasta
opinto-ohjaajan kanssa ja tehtävä rehtorille osoitettu kirjallinen, allekirjoitettu eroanomus.
Jaksoarviointi
Opiskelija saa jokaisen jakson jälkeen arvioinnin niistä kursseista, jotka hän on
kokonaisuudessaan suorittanut jakson kuluessa. Jaksoarviointi on nähtävissä Wilmassa
eikä sitä tulosteta erikseen.
Kurssin arviointi
Opiskelija-arviointi on yksi osa koulun arviointia. Jokainen opiskeltu lukion kurssi
arvioidaan. Kurssin arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle ja hänen
huoltajalleen kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä.
Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään
opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Kurssin arviointi perustuu paitsi mahdollisiin
kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten
arviointiin. Opiskelija-arvioinnin avulla koulu voi myös tukea opiskelijan itsenäistä
opiskelua. Kaikki arvioidut kurssit sisältyvät lukion päättötodistukseen.
Kurssin opettaja arvioi opiskelijan tiedot ja taidot jakson päättyessä opetussuunnitelman
määräämällä tavalla. Kurssikohtaiset arviointiperusteet selostetaan ainekohtaisissa
opetussuunnitelmissa ja kunkin kurssin alkaessa.
Lukion kurssit arvioidaan numeroarvosanoin. Opinto-ohjaus arvostellaan suoritusmerkinnällä. Lisäksi sellaiset koulukohtaiset kurssit, jotka perustuvat oppituntien
ulkopuolella tapahtuvaan opiskelijoiden toimintaan, voidaan arvioida suoritusmerkinnällä.
Numeroarvioinnissa käytetään asteikkoa: 4 (hylätty), 5 (välttävä), 6 (kohtalainen), 7
(tyydyttävä), 8 (hyvä), 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen).
Kurssin uusiminen
Hylätyn kurssin opiskelija voi uusia joko uusintakuulusteluissa tai osallistumalla kurssin
opetukseen ja kuulusteluihin. Kutakin hylättyä kurssia kohden opiskelija voi osallistua
yhteen uusintakuulusteluun.
Uusintakuulusteluun on osallistuttava päättyneen jakson jälkeen.
31
Uusintakuulusteluja järjestetään jakson päätyttyä ilmoitettuna aikana. Ilmoittautuminen
tapahtuu sähköisesti Wilmassa tai kansliasta saatavalla lomakkeella. Kurssin arvosanaksi
merkitään arvosana, joka muodostuu uusintakuulustelun arvosanasta ja aiemmista kurssin
näytöistä. Uusintakuulustelupaperiin opettaja merkitsee sekä uusintakuulustelun
arvosanan että kurssin arvosanan. Kesän uusintakuulustelupäivänä saa uusia niitä
kokeita, joiden osalta uusintaoikeutta ei lukuvuoden aikana ole käyttänyt.
Hyväksytyn kurssin opiskelija voi uusia vain osallistumalla uudestaan kurssin
opetukseen sekä sen kuulusteluihin. Kurssin lopulliseksi arvosanaksi tulee suorituksista
parempi.
Lukion suorittaminen
Lukion oppimäärän hyväksytyssä suorittamisessa täytyy huomioida seuraavaa:
·
opiskelijan kurssimäärä 75 kurssia täyttyy
·
opiskelija on suorittanut kaikki pakolliset kurssit
·
opiskelija on suorittanut hyväksytysti kaikki opinto-ohjelmansa oppiaineet
·
hylätty koulukohtainen kurssi ei ole mukana kokonaiskurssimäärässä
Oppiaineen pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista hylättyjä voi olla
seuraavasti:
Kursseja, joista hylättyjä
1-2
0
3-5
1
6-8
2
93
Lukion kurssimäärässä ja päättötodistuksessa ovat mukana kaikki arvioidut kurssit, eikä
mitään voi enää jälkikäteen poistaa. Kurssimäärään luetaan vain hyväksytysti
suoritetut koulukohtaiset kurssit.
Lukion päättöarviointi
Ennen päättötodistuksen saamista opiskelija voi osallistua kerran oppiaineen koko
oppimäärän käsittävään erilliseen kuulusteluun ns. preliminäärikorotukseen, joka on
ennen kevään ylioppilaskoetta. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan
opinto-ohjelmasta. Kuulustelun perusteella voidaan opiskelijan oppiaineen arvosanaa
korottaa, mikäli opiskelijan osaaminen on ollut oleellisesti parempaa kuin oppiaineen
kurssien arvosanojen perusteella saavutettu arvosana edellyttää. Kuulustelua ei voi uusia.
Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja
syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä
mainitun erillisen kuulustelun lisäksi seuraavilla tavoilla:
- Opiskelijan suorittamat koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit ovat lisänäyttöä ja
ne voivat korottaa aineen oppimäärän päättöarvosanaa. Opiskelija päättää hakemuksella,
muodostuuko aineen päättöarvosana vain valtakunnallisten pakollisten ja syventävien
kurssien perusteella vai muodostuuko päättöarvosana opiskelijan suorittamien kaikkien
ko. aineen kurssien arvosanojen aritmeettisesta keskiarvosta.
- Harkinnan perusteella voivat ko. ainetta opiskelijalle opettaneet opettajat ja rehtori
32
yhdessä korottaa päättöarvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen
päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.
Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet
Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden
oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä.
Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja
sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden
kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä
käsittää vain kaksi kurssia.
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa
etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille.
Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos
opiskelija on tyytymätön uuteen arviointiin, hän voi pyytää arviointiin oikaisua
aluehallintovirastolta.
2.18. Opetuksen painotukset
Musiikkiluokkatoiminta peruskoulussa
Musiikkiluokkia on luokkatasoilla 3-9 ja ne noudattavat omaa tuntijakoa. Laulu-, soitto- ja
kuuntelu-, teoria ja ilmaisutehtävät valitaan musiikkiluokan oppilaiden taitoja vastaavasti
mahdollisimman monipuolisiksi. Lisäksi musiikkiluokkalaiset tutustuvat yhteissoittoon ja lauluun sekä musiikkiprojektin tuottamiseen. Musiikkiluokilla tehdään yhteistyötä
Tampereen muiden musiikkiluokkakoulujen ja esiintymisiä pyritään järjestämään
säännöllisesti sekä oman koulun tilaisuuksissa että koulun ulkopuolella.
Kaksikielinen opetus yläkoulussa
Tampereen yliopiston normaalikoulun yläkoulussa annetaan kaksikielistä opetusta sitä
varten muodostetuilla painotusluokilla. Lukuvuonna 2015–2016 kaksikielistä opetusta
järjestetään yhdeksännellä vuosiluokalla. Kaksikielinen opetus noudattaa valtakunnallista
opetussuunnitelmaa. Kurssien sisällöt ovat samat kuin normaaliopetuksessa. Kaikkien
aineiden (pl. englanti ja äidinkieli) opetuksesta n. 20 % toteutetaan englanniksi.
Kaksikielisen
opetuksen
toteuttaminen
tukee
Tampereen
normaalikoulun
kansainvälisyyspainotusta. Kaksikielisessä opetuksessa painotetaan myös oman
kulttuurin tuntemisen tärkeyttä ja sitä verrataan muihin kulttuureihin. Kansainvälisessä
maailmassa useiden vieraiden kielten sujuva ja rohkea käyttötaito on tärkeää.
Englannin opetuksessa käytetään yhteistoiminnallisia työtapoja, keskitytään oppilaiden
aktiivisen kielitaidon kehittämiseen ja hallintaan sekä sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen
vahvistamiseen. Oppisisältöjä laajennetaan ja aiheisiin tutustutaan syvällisemmin.
Suullinen kielitaito ja sen aktiivinen kehittäminen tunnilla monipuolisilla
keskusteluharjoituksilla on tärkeässä asemassa. Englannin
kielestä
tulee
kommunikointiväline ja pääasiallisesti opetus tapahtuu englanniksi. Arvioinnissa pääpaino
on suullisen kielitaidon kehityksessä sekä kielellisessä tarkkuudessa.
33
Talous- ja elinkeinoelämä -painotteinen lukiolinja
Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiossa on alkanut syksyllä 2012 talous- ja
elinkeinoelämään painottuva suuntautumisvaihtoehto. Lukiomme painotus sai nimekseen
Business Norssi. Talouteen, elinkeinoelämään, sijoittamiseen ja yrittäjyyteen painottuvissa
kursseissa keskeisenä ajatuksena on käytännönläheisyys. Business Norssin tavoitteena
on nostaa talous- ja elinkeinoelämän kiinnostavuutta lukiolaisten keskuudessa ja lisätä
nuorten tietoja ja taitoja talous- ja elinkeinoelämään liittyvistä asioista. Business Norssin
kurssitarjonta ja -sisällöt tarjoavat lukiolaisille mahdollisuuden opiskella uudenlaisessa
oppimisympäristössä, joka poikkeaa olennaisesti tavallisesta lukio-opiskelusta. Talous- ja
elinkeinoelämän kurssit on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä Normaalikoulun,
Tampereen yliopiston ja lukuisien yritysyhteistyötahojen kanssa.
Keskeisessä roolissa on oikea tekeminen oikeissa yrityksissä erilaisten projektien ja
hankkeiden kautta. Tampereen normaalikoulun lukion Business Norssi -kurssit opettavat
nuorille keskeiset asiat Suomen talous- ja elinkeinoelämän asioista. Näin madalletaan
kynnystä yliopisto- ja ammattikorkeakouluihin pyrkiville. Talous- ja elinkeinoelämä
tarvitsee asiantuntevia ja motivoituneita nuoria, joilla on tietojen ja taitojen lisäksi rohkeutta,
innovaatiota ja luottamusta rakentaa tulevaisuutta.
Business Norssi -kursseja on yhteensä 16–20 kolmen lukiovuoden aikana. Lukuvuonna
2015–2016 koulussa opiskelee kolme BN-ryhmää.
Sirkustaiteen suuntautumisvaihtoehto lukiossa
Lukuvuonna 2015–2016 alkavassa haussa markkinoidaan Suomen ensimmäistä
sirkustaiteen vaihtoehtoa lukiossa. Tavoitteena on solmia toimiva ja monipuolinen
yhteistyö naapurustossa olevan kansainvälistä tunnustusta niittäneen Sorin Sirkuksen
kanssa. Opiskelijoiden lukio-opintoja pyritään keventämään hyväksilukumenettelyä
käyttäen ja tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia laajaan ja monipuoliseen harjoitteluun
yhteistyössä lukiolinja Sirkuksen kanssa. Tavoitteena on saada valtakunnallinen
sirkustaiteen erityistehtävä Tampereelle.
Kansainvälisyys
Normaalikoulu on vuodesta 1984 ollut mukana UNESCO:n luomassa ystävyyskoulutoiminnassa. Kansainvälisyyskasvatuksen päämääränä on kulttuurien välinen
ymmärtäminen sekä kasvaminen Euroopan kansalaisuuteen, jolloin tavoitteena on saada
opiskelijat ymmärtämään maailman kulttuurierot rikkautena. Oppilaat ja opiskelijat
tutustuvat eri kulttuurien tapoihin ja taloudellisiin, yhteiskunnallisiin sekä maantieteellisiin
tekijöihin kulttuureja rikastuttavina, köyhdyttävinä tai rakentavina voimina.
Kansainvälistä toimintaa toteutetaan kaikissa Tampereen yliopiston normaalikoulun
ikäryhmissä. Henkilökunta osallistuu mahdollisuuksien mukaan opettaja- ja/tai job
shadowing-vaihtoon, opintomatkoihin sekä kansainvälisiin konferensseihin ja
luentotilaisuuksiin. Normaalikoulussa järjestetään myös kansainvälisiä harjoittelu- /
työharjoittelujaksoja sekä ulkomaalaisille opiskelijoille että EDU:ssa opiskeleville
ulkomaalaisille opiskelijoille. Myös normaalikoulun oppilaat/opiskelijat osallistuvat sekä
kansainvälisten projektien yhteydessä toteutettaviin vaihtoihin. Opiskelija voi opiskella
valitsemassaan yhteistyökoulussa ja hänelle tehdään oma henkilökohtainen
opintosuunnitelma. Opiskelijavaihto-ohjelma toteutetaan vastavuoroisuusperiaatteella,
34
jolloin isäntäperhe vastaa majoitus- ym. kustannuksista. Normaalikoulun opiskelija voi
osallistua myös muuhun opetukseen liittyviin ulkomaisiin leirikouluihin ja tutustumismatkoihin
Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiossa painopistealueena on kasvatus
kansainvälisyyteen, jota toteutetaan mahdollisimman laaja-alaisesti niin, että se koskettaa
koko ikäluokkaa.
Lukion opiskelijat voivat valita myös opinto-ohjelmaansa kansainvälisyyskursseja ja
suorittaa Maailmankansalaisen tutkinnon.
Tampereen normaalikoululla on yhteistyökoulutoimintaa seuraavissa kaupungeissa:
Rendsburg, Saksa
Pietari, Venäjä
Tartto, Viro
Miskolc, Unkari
Biecz,Puola
Istanbul, Turkki
2.19. Kiinteistön hoito
Tampereen yliopiston normaalikoulu toimii kolmessa kiinteistössä. Kiinteistöjen hoitoon
liittyvät vastuut esitetään oheisessa taulukossa.
Kiinteistö
Osoite
Omistaja
Kiinteistövastaava
Vahtimestari
Siivous
Huolto
Yläkoulu
ja lukio
Kuokkamaantie
16
Suomen
yliopistokiin
teistöt OY
Kampusmanageri Jyrki
Miettinen
Samu
Ahvenjär-vi
Coor
Service
Manag
ement
LP Oy
TAYpalvelut
ISS piha
Nekalan
alakoulu
Lounaantie
2
Tampereen
kaupunki
Riikka
Lähdetniemi
Kalervo
Kallio
Coor
Service
Manag
ement
LP Oy
Tampereen
kaupunki
Muotialan
koulutalo
Muotialantie 64
Tampereen
kaupunki
Riikka
Lähdetniemi
Kalervo
Kallio
Tampereen
ateriat
Tampereen
kaupunki
Kiinteistöjen ylläpitoon ja huoltoon liittyen järjestetään säännöllisiä hoitopalavereja, joihin
osallistuvat myös yliopiston tilapalveluiden ja TAY-palvelujen edustajat.
35
Kiinteistöjä ja niiden käyttöä kehitetään henkilökunnan, oppilaskuntien, vanhempainyhdistysten ja omistajien yhteistyönä.
Kiinteistöissä havaitusta epäkohdista ja turvallisuutta vaarantavista tekijöistä on ilmoitettava viipymättä johtavalla rehtorille.
3. JOUSTAVA ARKI JA KOULUNKÄYNNIN TUKI
3.1 Oppilas- ja opiskelijahuolto
Tampereen yliopiston normaalikoululla on edustaja Tampereen kaupungin oppilashuollon
ohjausryhmässä. Koulun oppilas- ja opiskelijahuoltotyön yleisistä linjoista sopii
koulukohtainen oppilashuoltoryhmä OHR, johon kuuluvat edustajat koulun kolmesta
astekohtaisesta opiskeluhuoltoryhmästä. Koko koulun yhteinen oppilashuoltoryhmä
kokoontuu vähintään kerran lukuvuodessa. Ryhmän puheenjohtajana toimii johtava
rehtori.
3.1.1 Yhteisöllinen oppilas- ja opiskelijahuolto
Yhteisöllinen oppilas- ja opiskelijahuolto on osa koulun toimintakulttuuria ja toimia, joilla
edistetään oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia ja terveyttä.
Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, edistää ja ehkäistä
syrjäytymistä sekä ylläpitää työyhteisön hyvinvointia.
Luokat 1-6
Yhteisöllistä oppilashuoltotyötä koordinoi luokilla 1–6 alakoulun oppilashuoltoryhmä, joka
peruskokoonpanossaan muodostuu apulaisrehtorista, erityisopettajasta, kouluterveydenhoitajasta,
koulupsykologista
sekä
koulukuraattorista.
Alakoulun
oppilashuoltoryhmä tekee lisäksi yhteistyötä koulun ja alueen muiden toimijoiden,
asiantuntijoiden sekä oppilaskunnan ja vanhempainyhdistyksen kanssa. Ryhmän
puheenjohtajana toimii perusasteen apulaisrehtori. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu
vähintään kerran kuukaudessa ja tarvittaessa useamminkin.
Luokat 7-9
Luokkien 7-9 yhteisöllistä oppilashuoltotyötä koordinoi yläkoulun oppilashuoltoryhmä,
jonka muodostavat peruskokoonpanossaan perusasteen rehtori, perusasteen vararehtori,
koulu-terveydenhoitaja,
erityisopettaja(t),
opinto-ohjaaja,
koulupsykologi
ja
koulukuraattori.
Ryhmän
puheenjohtajana
toimii
perusasteen
vararehtori.
Oppilashuoltoryhmä tekee lisäksi yhteistyötä koulun ja alueen muiden toimijoiden,
asiantuntijoiden sekä oppilaskunnan ja vanhempainyhdistyksen kanssa. Ryhmä
kokoontuu kerran viikossa; päivä ja aika sovitaan kullekin jaksolle erikseen.
Lukio
Lukion yhteisöllisen opiskeluhuollonryhmän muodostavat rehtori, vararehtori,
kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, koulupsykologi ja koulukuraattori.
Ryhmän puheenjohtajana toimii lukion vararehtori. Opiskelijahuoltoryhmä tekee lisäksi
36
yhteistyötä koulun ja alueen muiden toimijoiden, asiantuntijoiden sekä opiskelijaneuvosto
ja vanhempain-yhdistyksen kanssa.
LIITE 9 Tampereen yliopiston normaalikoulun yhteisöllisen oppilas- ja opiskelijahuollon
linjaukset 2015–2016
LIITE 10 Yhteisöllisen oppilashuollon toimintasuunnitelma luokilla 1-9
3.1.2 Yksilöllinen oppilas- ja opiskelijahuolto
Yksilöllinen oppilas- ja opiskelijahuolto muodostuu kouluterveydenhuollosta, psykologi- ja
kuraattoripalveluista sekä monialaisesta oppilashuollosta.
Kun kenellä tahansa kouluyhteisön työntekijällä herää huoli oppilaasta, keskustelee hän
ensimmäiseksi kyseisen oppilaan kanssa. Jos keskustelun jälkeen on edelleen huolta,
ohjaa työntekijä oppilaan koulupsykologin, kuraattorin tai terveydenhoitajan vastaanotolle
neuvoteltuaan ensin menettelytavasta oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Monialainen
asiantuntijaryhmä (tapausryhmä) kootaan tarvittaessa selvittämään oppilaan asioita
yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa, jos asian käsittely yksittäisen
työntekijän kanssa ei riitä. Monialaisen asiantuntijaryhmän kokoonpano sovitaan
tapauskohtaisesti. Myös oppilas itse tai huoltaja voivat olla aloitteellisia hakeutumisessa
kouluterveydenhoitajan, psykologin tai kuraattorin vastaanotolle.
Psykologi- ja kuraattoripalvelut
Koulupsykologi
Koulupsykologi on terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö. Käynnit koulupsykologin
luona ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Koulupsykologin vastaanotolle voi oppilas tai
opiskelija hakeutua itse tai esimerkiksi vanhemman, opettajan, kuraattorin tai
terveydenhoitajan ohjauksesta.
Koulupsykologin työn tavoitteena on edistää oppilaiden ja koko kouluyhteisön psyykkistä
hyvinvointia oppilaiden yksilökäyntien sekä erilaisten ryhmä- ja luokkainterventioiden sekä
koko kouluyhteisöön kohdistuvien toimien kautta. Koulupsykologi pyrkii auttamaan
oppilaita ja opiskelijoita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Koulupsykologin puoleen
voi kääntyä, kun oppilasta tai opiskelijaa vaivaa esimerkiksi oppimisen pulmat, väsymys,
mielialan lasku, stressi, jännittäminen, ihmissuhdepulmat, elämän kriisitilanteet,
syömishäiriöt jne. Päämääränä on löytää yhdessä uusia näkökulmia ja ratkaisuja
ongelmiin. Koulupsykologi kartoittaa tarvittaessa oppilaan psyykkistä vointia,
oppimisvalmiuksia ja oppimisen ongelmia haastatteluin, havainnoimalla sekä tutkimuksilla
yhteistyössä oppilaan, vanhempien, opettajien ja oppilaan muiden yhteistyötahojen
kanssa. Koulupsykologi antaa vanhemmille neuvontaa nuoren oppimiseen, kehitykseen ja
kasvatukseen liittyvissä asioissa. Koulupsykologi konsultoi opettajia oppilaiden
psyykkiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Koulupsykologi ohjaa oppilaan tarvittaessa
jatkotutkimuksiin ja -hoitoon sekä kuntoutukseen tai muihin tukipalveluihin.
Koulupsykologia voi pyytää oppilaan ja vanhempien suostumuksella mukaan oppilaan
asioita käsittelevään palaveriin. Koulupsykologi osallistuu kaikilla asteilla yhteisölliseen
oppilashuoltoryhmään.
37
Koulupsykologin työpanos jakaantuu normaalikoulussa kaikille kouluasteille, joten
tapaamiset toteutuvat varmimmin ajanvarauksella Wilman kautta tai puhelimitse, puh. 050
4201 404. Sähköposti: [email protected].
Koulukuraattori
Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Koulukuraattorin tehtävänä on yksittäisen
oppilaan ja koko kouluyhteisön sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen ja kehittäminen
oppilaiden yksilökäyntien, erilaisten ryhmä- ja luokkainterventioiden sekä koko
kouluyhteisöön kohdistuvien toimien kautta.
Työn tavoitteena on:
1. kartoittaa, lievittää, poistaa ja ennaltaehkäistä oppilaan koulunkäyntiin liittyviä
sosiaalisia ongelmia ja niiden syitä
2. tukea ja auttaa oppilaita, joilla on sosiaalisia ongelmia, vapaa-ajan ongelmia tai
koulun säännösten vastaista käyttäytymistä
3. edistää kodin ja koulun välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta
4. tiedottaa oppilaille ja heidän huoltajilleen, opettajille ja muulle koulun
henkilökunnalle sosiaalipalveluista ja antaa sosiaalialan asiantuntija-apua
5. antaa selvityksiä havaitsemistaan epäkohdista, tehdä ehdotuksia ja aloitteita
toimialaansa liittyvissä asioissa
Koulukuraattorin vastaanotolle voi oppilas tai opiskelija hakeutua itse tai esimerkiksi
vanhemman, opettajan, psykologin tai terveydenhoitajan ohjauksesta. Koulukuraattoria voi
pyytää oppilaan ja vanhempien suostumuksella mukaan oppilaan asioita käsittelevään
palaveriin. Koulukuraattori osallistuu eri asteiden yhteisöllisiin oppilashuoltoryhmiin.
Tapaamiset toteutuvat varmimmin ajanvarauksella Wilman kautta tai puhelimitse.
Koulukuraattorilla on päivittäin varattuna kriisiaika kalenteriin, joten kiireellisissä
tapauksissa oppilaan tapaaminen onnistuu samana/seuraavana koulupäivänä.
Koulukuraattori on tavattavissa pääsääntöisesti koulupäivinä klo 8.00–15.45. Yläkoulussa
koulukuraattorin työhuone on G 32. Yhteyttä voi ottaa koulua ja koulunkäyntiä, kotia,
kaveripiiriä, vapaa-aikaa, mielenterveyttä tai päihteitä koskevissa asioissa.
Koulukuraattori Hinne Koivuluoma puh. 050 4437 232, sähköposti
[email protected]
3.1.3 Poissaolot
Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti
myönnetty vapautusta (PL 35 §).
Alakoulu
Luvan tilapäiseen poissaoloon myöntää kolmeen päivään asti oppilaan opettaja tai
luokanlehtori. Pidemmistä poissaoloista päättää apulaisrehtori saatuaan asiasta
vanhempien kirjallisen hakemuksen. Hakemukseen tulee liittää oppilaan opettajan tai
luokanlehtorin lausunto. Hakemus pidemmistä poissaoloista on tehtävä hyvissä ajoin.
38
Oppilaan huoltajien tulee viipymättä ilmoittaa opettajalle tai luokanlehtorille oppilaan
poissaolosta. Mikäli oppilas on poissa koulusta huoltajien siitä ilmoittamatta, on opettajan
tai luokanlehtorin tiedusteltava huoltajilta poissaolon syytä. Jos oppilaan yksittäiset
luvattomat poissaolot ovat toistuvia, opettajan tai luokanlehtorin on keskusteltava asiasta
huoltajien kanssa. Tarvittaessa opettajan tulee ohjata yhteistyössä oppilaan ja huoltajan
kanssa opiskeluhuollon palveluiden piiriin.
Yläkoulu
Luvan tilapäiseen poissaoloon myöntää kolmeen päivään asti oppilaan luokanohjaaja.
Pidemmistä poissaoloista ja muista ei-sairauteen esim. harrastukseen liittyvistä
poissaoloista päättää perusopetuksen rehtori saatuaan asiasta vanhempien kirjallisen
hakemuksen. Hakemuksesta tulee käydä ilmi oppilaan opettajan antamat kirjalliset
tehtävät. Hakemus pidemmistä poissaoloista on tehtävä hyvissä ajoin. Oppilaan huoltajien
tulee viipymättä ilmoittaa luokanohjaajalle oppilaan poissaolosta ja poissaolon syystä.
Mikäli oppilas on poissa koulusta huoltajien siitä ilmoittamatta, on luokanohjaajan
tiedusteltava huoltajilta poissaolon syytä mielellään jo saman päivän aikana. Jos oppilaan
yksittäiset luvattomat poissaolot ovat toistuvia, luokanohjaajan ja opettajan, jonka tunneilta
oppilas on ollut poissa, on keskusteltava asiasta oppilaan ja huoltajien kanssa.
Tarvittaessa luokanohjaajan ja opettajan tulee ohjata oppilas yhteistyössä oppilaan ja
huoltajan kanssa opiskeluhuollon palveluiden piiriin. Luokanohjaaja seuraa poissaoloja.
Lukio
Lukiolaisen tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta
(Lukiolaki 25§). Kaikki poissaolot pitää selvittää välittömästi sähköisesti Wilmassa.
Huoltaja varmentaa poissaolon syyn.
3.2 Oppilaan- ja opinto-ohjaus
Yläkoulu
Oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää opiskelua, ohjata oppilasta kehittämään
oppimisen taitojaan ja valmiuksiaan, vahvistaa oppilaan vastuunottoa ja yhteistyötaitoja
sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen
aikana ja sen jälkeen. Ohjaustyöhön osallistuvat oppilaanohjaaja, opettajat ja muu
ammattihenkilöstö, jotka toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun ajan ja opiskelun
nivelvaiheissa.
LIITE 11: Yläkoulun oppilaanohjauksen toimintasuunnitelma 2015–2016
Lukio
Lukion opinto-ohjaus
Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä,
että opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatkoopintoihin ja työelämään. Opinto-ohjauksen tehtävänä on myös tukea ja auttaa erityistä
tukea tarvitsevia opiskelijoita opintoihin liittyvissä käytännön kysymyksissä.
Henkilökohtaisen ohjauksen avulla tuetaan opiskelijaa lukio-opintoihin, jatko-opintoihin,
uraan, tulevaisuuteen ja muihin kysymyksiin liittyvissä valinta- ja ongelmatilanteissa.
39
Pienryhmäohjausta järjestetään silloin, kun se on opiskelijoiden tarpeiden ja tavoitteiden
kannalta perusteltua.
LIITE 12. Lukion opinto-ohjauksen toimintasuunnitelma 2015–2016
3.3 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki
Oppilaan tuen tarpeen tunnistaminen tapahtuu pääasiassa havainnoimalla oppilasta
osana tavallista koulun arkea. Havaintojen ja keskustelujen perusteella voidaan oppilaalle
tehdä tarkempia kartoituksia koululla pedagogisen asiantuntijuuden pohjalta tai oppilas
ohjataan yhteistyössä huoltajien koulupsykologin tai muiden asiantuntijoiden tutkimuksiin.
Kartoitusten ja tutkimusten perusteella tuetaan oppilasta koulumme opetussuunnitelman
mukaisesti yleisen, tehostetun ja erityisen tuen vaiheissa. Huoltajat ovat tärkeitä
yhteistyökumppaneita tuen tarpeen arvioinnissa ja järjestämisessä. Pedagogisen tuen
asioita käsitellään astekohtaisissa moniammatillisissa ryhmissä (pedagoginen ryhmä).
Alakoulu
Oppilaan tukeminen tapahtuu pääsääntöisesti oppilaan omassa perusopetusryhmässä.
Osa-aikainen erityisopetus voi olla osa oppilaan tukea kaikissa tukivaiheissa. Tuki voi olla
luonteeltaan myös ennaltaehkäisevää. Osa-aikainen erityisopetus voi olla jaksottaista,
ryhmämuotoista ja luokan eriyttämistarpeita laajemminkin tukevaa.
Oppilaan tuen tarpeen arviointi ja tuen antaminen kuuluvat koulun kaikille opettajille.
Osa-aikaista erityisopetusta antavat erityisopettajat Hanna Virhiä-Särkäs, Kirsi-Liisa
Koskinen-Sinisalo ja Tiina Juutilainen.
Yläkoulu
Aineenopettajat tukevat esim. eriyttävin toimin oppilaita omassa opetusryhmässä. Osaaikainen erityisopetus voi olla osa oppilaan tukea kaikissa tukivaiheissa. Tuki on
oppiainekohtaista sekä oppimisstrategioita ja itseohjautuvuutta tukevaa. Osa-aikainen
erityisopetus voi olla jaksoittaista tai pitempikestoista, yleensä ryhmämuotoista ja hyvinkin
yksilöllisiä ratkaisuja sisältävää.
Osa-aikaista erityisopetusta antavat erityisopettajat Pekka Poikajärvi ja Tiina Juutilainen.
Lukio
Opiskelijoiden tukimuodoista neuvotellaan opiskelijahuollon koordinaatioryhmässä ja
niistä sovitaan yhdessä opiskelijan, huoltajien ja opettajien kanssa. Tavoitteena on pyrkiä
löytämään ratkaisuja ja tukitoimia opiskelu- ja etenemismahdollisuuksien parantamiseksi
ja säännöllistä opiskelua laiminlyövien opiskelijoiden integroimiseksi opiskeluun ja
kouluyhteisöön.
Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle
muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy.
Lukiolain 13 §:ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet järjestetään tarvittaessa siten, että
opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon esimerkiksi pidentämällä koeaikaa,
järjestämällä erillinen koetila ja tarvittavat apuvälineet.
40
Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset tukitoimet
toteutetaan hänen erityistarpeidensa mukaan. Erityisopetusta kohdennetaan niille
opiskelijoille, joilla on todettu erityisiä oppimisvaikeuksia. Jos opiskelijan oppimisvaikeudet
tulevat ilmi vasta lukiossa, opettajat aloittavat tukitoimien suunnittelun ja toteuttamisen
erityisopettajan tuella. Opiskelijoiden oppimista ja opiskelun edistymistä seurataan koko
lukion ajan käyttäen esimerkiksi YTL:n kriteereihin pohjautuvia standardoituja testejä.
Lukion erityisopetuksen ja koulun sosiaaliohjauksen tavoitteena on auttaa ja tukea
opiskelijaa oppimisvaikeuksien tai sosioemotionaalisten solmukohtien yli.
Koulun opiskelukoordinaatiohenkilöstöä ovat terveydenhuoltohenkilöstön ohella koulun
kuraattori, erityisopettaja ja psykologi.
3.3.1 Tukiopetus
Tukiopetusta järjestetään opettajan, oppilaan tai huoltajan aloitteesta, kun oppilas on
tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muuten tarvitsee lyhytaikaista apua. Tukiopetus
tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu. Tukiopetusta järjestetään tarpeen ja
resurssien mukaan joko oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella.
Alakoulu
Tukiopetusta varataan 20 kertatuntia/opettaja/lukuvuosi. Tukiopetuksesta maksetaan
laskun mukaan lukukauden lopussa ja pidetyt tunnit kirjataan erilliselle lomakkeelle. Mikäli
lisätunnit yksittäisissä tapauksissa nähdään välttämättömiksi, niistä neuvotellaan johtavan
rehtorin kanssa.
Yläkoulu
Jokaisella oppilaalla on oikeus saada tukiopetusta syystä riippumatta. Koulussa toimii
kaksi kertaa viikossa ohjattu läksytunti (kiihdytyskaista), jonne oppilaat voivat mennä
opiskelemaan aineenopettajan johdolla. Kiihdytyskaistalla oppilaat voivat tehdä
kotitehtäviä, harjoitella kokeisiin tai muuten vahvistaa tietojaan sekä suorittaa läksyjen
laiminlyöntejä aineenopettajan kehotuksesta. Kiihdytyskaistan opettajia ovat Tuula
Oksman ja Anni Rahunen. Tukea tarjotaan kaikissa oppiaineissa. Päivät ja kellonajat
sovitaan jaksoittain.
Lukio
Lukiolain mukaan sitä tarvitsevalle lukion opiskelijalle voidaan tämän suostumuksella
antaa tukiopetusta. Tukiopetuksen tarkoituksena on auttaa koulun toimenpitein opiskelijaa,
jolla on vaikeuksia edetä opinnoissaan. Syy vaikeuksiin voi olla tilapäinen, esimerkiksi
sairaudesta johtuvan poissaolon aiheuttama tai vähitellen pitkän ajan kuluessa kehittynyt
tuen tarve jossakin oppiaineessa.
Opiskelijalla on mahdollisuus saada tukiopetusta joko työjärjestyksen mukaisten
oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee joko
opettaja tai opiskelija. Opettajaharjoittelijoita voidaan käyttää tukiopetuksessa apuna.
Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuutta olla mukana ns. varikkotoiminnassa, jossa he voivat
saada täydentävää tai laajentavaa opetusta englannin ja ruotsin kielissä sekä
41
matematiikassa. Varikkotoiminta on säännöllistä, koko vuoden viikoittain, tarjottavaa
opetusta.
Opiskelijan opiskelusuunnittelun tukena toimivat ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja ja
aineenopettajat, jotka antavat oppimisen vaikeuksissa tarvittavaa tukea. Erityisopettaja on
koulussa myös lukiolaisten käytettävissä opiskeluun liittyvissä erityisissä vaikeuksissa.
3.4 Kouluruokailu
Koulun opiskelijaravintola ja kahviopalvelut tuottaa Fazer Food Services Oy.
Amica-opiskelijaravintolassa tarjotaan oppilaille päivittäin täysipainoinen, monipuolinen ja
kouluruokasuositusten mukainen maukas ateria. Aterian tulee täyttää kolmasosa
päivittäisestä energiantarpeesta tukien päivän muita aterioita.
Raaka-aineiden alkuperästä ollaan tarkkoja ja kotimaisuuteen panostetaan. Käytetyistä
raaka-aineista noin 60–70% on kotimaisia sesongin ja saatavuuden mukaan. Vuodenajat
aiheuttavat kausiluontoista vaihtelua.
Amicassa ruoanvalmistuksessa ei käytetä tuotteita, jotka sisältävät natriumglutamaattia.
Luomun portaalla Amica on tasolla 2, joka tarkoittaa, että keittiössä käytetään kahta
luomuraaka-ainetta vähintään kaksi kertaa viikossa. Valikoimaan kuuluu luomunäkkileipää
päivittäin.
3.4.1. Alakoulu
Ruokailujärjestelyt toteutetaan liukuen klo 10.25–12.05. Sujuvuuden takia ruokailua on
porrastettu ja luokkatasot sopivat keskenään ruokavuoroista tarkemmin. Mahdollisista
poikkeamista sovitaan ravintolan hoitajan kanssa. Myös opintoretken tai muun
poikkeuksellisen ohjelman aiheuttamasta esteestä osallistua sovittuun ruokailuvuoroon
ilmoitetaan ravintolanhoitajalle hyvissä ajoin (puolitoista viikkoa ennen). Muotialan
koulutatalon oppilaat ruokailevat omissa luokissaan klo 10.40 alkaen.
Ruokailun sujuvuuden varmistamiseksi kaikille luokille järjestetään nimikkopöydät ja
ruokalajärjestäjät (6. lk) valvovat astioiden palautusta viimeisessä vuorossa 11.55–12.05,
minkä jälkeen he nostavat istuimet. Iltapäivähoidossa olevat oppilaat syövät välipalan
ruokalassa klo 14.00.
3.4.2. Yläkoulu
Ruokailu toteutetaan liukuen 11.05–12.30 välisenä aikana. 7-luokat ruokailevat klo 12.00–
12.30 ja 8. ja 9.luokat jaksosta riippuen 11.45–12.15 tai 12.00–12.30. Lisäksi koulu tarjoaa
mahdollisuuden ostaa kohtuuhintaisia välipaloja kouluravintolan kahviosta.
3.4.3. Lukio
Päätoimisissa opinnoissa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä,
joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksenjärjestäjän
osoittamassa koulutuspaikassa. Tämä merkitsee sitä, että opiskelijoilla on oikeus nauttia
kouluateria myös ylioppilaskokeisiin valmistavalla ns. tenttikaudella silloin, kun he
osallistuvat opetukseen esim. tentteihin koulussa.
42
Ensimmäinen vuosikurssi ruokailee klo 11.15–11.45.Toinen ja kolmas vuosikurssi ruokailevat klo 11.05–11.35.
Lisäksi koulu tarjoaa mahdollisuuden ostaa kohtuuhintaisia välipaloja kouluravintolan
kahviosta.
3.5 Terveydenhuolto
Kaikki peruskoulun oppilaat tarkistetaan joka vuosi. Laaja terveystarkastus, johon kuuluu
myös lääkärintarkastus, tehdään 1., 5. ja 8. luokalla. Laajassa terveystarkastuksessa
arvioidaan koko perheen hyvinvointia sekä oppilaan selviytymistä koulussa niiltä osin kuin
se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Laajaan terveystarkastukseen
kutsutaan myös oppilaan vanhemmat.
Oppilas voi saapua kouluterveydenhoitajan vastaanotolle ilman ajanvarausta
koulukohtaisesti sovittuna aikana. Yhteyttä voi ottaa, jos huoltaja tai oppilas itse on
huolissaan esimerkiksi kasvusta, kehityksestä tai painon hallinnasta, epäilee ongelmia
näössä tai kuulossa tai jos mielenterveysasiat tai päihteet askarruttavat. Koululääkärin
vastaanotolle oppilas tulee kouluterveydenhoitajan kautta varatulla ajalla. Vanhemmat
voivat ottaa yhteyttä kouluterveydenhoitajaan lapsensa terveyttä ja hyvinvointia
koskevissa asioissa.
Koulutapaturman sattuessa ja/tai kun oppilas sairastuu koulussa äkillisesti, oppilaan ohjaa
jatkohoitoon tai kotiin ensisijaisesti opettaja. Koulupäivän aikana sairastunut oppilas saa
kotiinlähtöluvan ensisijaisesti opettajalta, joka lähettää oppilaan kotiin ja on yhteydessä
huoltajaan. Tilanteen niin vaatiessa voidaan konsultoida kouluterveydenhoitajaa.
Koulutapaturmalla tarkoitetaan koulumatkalla tai kouluaikana sattunutta tapaturmaa.
Koulupäivän aikana tapahtuneessa tapaturmassa ensiavun antaa koulun opettaja,
terveydenhoitaja tai lääkäri. Ensiavun antaja ottaa yhteyttä huoltajaan. Oppilas ohjataan
pääsääntöisesti Tampereen kaupungin terveysasemalle tai päivystysasema Acutaan tai
vakavissa
tapauksissa
suoraan
Tampereen
yliopistolliseen
sairaalaan.
Hammastapaturmissa oppilas ohjataan Tampereen kaupungin hammashoitoloihin.
Huoltajan valinnan mukaan oppilas voidaan viedä, tai huoltaja voi itse viedä oppilaan
yksityiselle lääkärille. Kaikille oppilaille, myös ulkokuntalaisille, on tapaturman hoito
Tampereen kaupungin terveysasemalla maksuton. Tapaturman nähnyt henkilö täyttää
tapaturmalomakkeen, joka laitetaan oppilaan mukaan hänen lähtiessä ensiapuun.
Tapaturmalomakkeesta toimitetaan kopio kansliaan.
Hoitoon ohjaajan täyttämä
koulutapaturmalähete on edellytys korvausten saamiseksi. Koulutapaturmalomakkeita
saa opeportaalista ja yläkoulussa henkilöstön huoneen ilmoitustaulun alapuolisista
laatikoista.
Lisää tietoja kouluterveydenhuollosta:
● koulun omat kotisivut (www.uta.fi/normaalikoulu) ja
● Tampereen kaupungin kotisivut
(http://www.tampere.fi/terveyspalvelut/koululaisetjaopiskelijat.html)
43
Alakoulu
Alakoulun terveydenhoitaja Anneli Leponen puh. 040 8016 817 (sijaisena Kaarina Jokivuo
15.5.–12.8.2015 ja Hanna Nieminen 13.8.2015–27.11.2015) on koululla tavattavissa
maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin.
Oppilasvastaanotto ilman ajanvarausta on klo 9.45–10.15 ja klo 12.00–12.30. Puhelinaika
on klo 9.30–10.30.
Koululääkärin vastaanotto tapahtuu terveydenhoitajan ajanvarauksen kautta. Myös
Muotialan toimipisteen osalta terveydenhoitajan vastaanotto on Nekalan toimipisteessä.
Koulutapaturmalähetteitä säilytetään opettajainhuoneessa, opettajien työtilan yhteydessä
olevassa ensiapukaapistossa. Sähköinen versio löytyy koulun sisäisestä verkosta.
Yläkoulu
Yläkoulun terveydenhoitaja Jaana Unha (puh.040 800 4062) on tavattavissa koululla joka
arkipäivä. Oppilasvastaanotto ilman ajanvarausta välituntisin
Puhelinaika on klo 9-10.
Lukion opiskelijaterveydenhuolto
Lukion terveydenhoitaja Jaana Unha (puh. 040 800 4062).
Lukiolaiset kuuluvat opiskeluterveydenhuollon piiriin. Heille on järjestetty sekä terveydenettä sairaanhoito. Terveystarkastus on 1. opiskeluvuoden aikana. Lääkärin vastaanotolle
voi varata ajan terveydenhoitajan kautta.
Lisätietoja Tampereen opiskeluterveydenhuollon Internet-sivuilta:
http://www.tampere.fi/opiskeluterveys
Hammashoito luokilla 1–9
Hammashuolto määräytyy oman henkilökohtaisen hammashoito-ohjelman mukaan.
Ajanvaraus tapahtuu puhelimitse 03 5657 0100, ma–pe klo 8–17.
Lähin hammashoitola sijaitsee alakoulun kanssa samassa kiinteistössä.
Hammashoito lukiolaisille
Lukiolaiset kuuluvat Tampereen kaupungin hammashoidon piiriin. Ajanvaraus puh. 03
5657 0100 ma-pe 8–17. Myös vieraspaikkakuntalaiset voivat käyttää Tampereen
hammashuollon palveluja.
Lisätietoja: www.tampere.fi/hammashoito
44
3.6 Koulumatkakuljetukset
3.6.1 Perusopetus
Normaalikoulu noudattaa perusopetuksen oppilaiden koulukuljetusetuisuuksien
myöntämisessä Tampereen kaupungin Lasten ja nuorten lautakunnan 17.1.2012 tekemän
päätöksen mukaisia perusteita.
Kuljetus on maksuton koulun työpäivinä seuraavissa tapauksissa:
Matkan pituuden mukaan, kun matka omaan lähikouluun on:
· 1 - 2 lk oppilaalla yli 3 km
· 3 - 4 lk oppilaalla yli 4 km
· 5 - 10 lk oppilaalla yli 5 km
Matka mitataan lyhintä jalankulkukelpoista, yleisessä käytössä olevaa reittiä myöten
kotipihalta koulun piha-alueelle.
Opetussuunnitelmallisin perustein myönnettävä matkaetu koulumatkan ollessa yli viisi
kilometriä:
- 50 %:n tuki myönnetään musiikkiluokan, kuvataideluokan, liikuntaluokan
tai 3. ja 4. luokalla
alkavan A-kielen takia muuta kuin oman oppilasalueen koulua käyvälle oppilaalle
- 50 %:n tuki myönnetään ensimmäiseltä luokalta alkavassa vieraskielisessä
opetuksessa käyvälle oppilaalle
- 50 %:n tuki myönnetään opetussuunnitelmallisten painotusten vuoksi muuta kuin oman
oppilasalueen koulua käyvälle oppilaalle.
Koulumatkan vaikeus, rasittavuus ja vaarallisuus
Koulumatkan vaikeuden, rasittavuuden ja vaarallisuuden perusteella omaan lähikouluun:
Koulumatkan vaarallisuuden ja vaikeuden arvioi matkan myöntäjä tarvittaessa
asiantuntijanlausuntoon tukeutuen. Koulumatkaa ei pidetä vaarallisena, jos käytettävissä
on erillinen kevyen liikenteen väylä, jalkakäytävä tai leveä piennartila, liikennevalot tai
merkityt suojatiet, ja riittävä näkyvyys kaikissa paikoissa. Koulumatkan rasittavuuden
perusteella myönnetään matkat terveydellisin perustein, kun lääkäri, psykologi tai
oppilashuoltoryhmä on arvioinut oppilaan selviytymisen omasta koulumatkastaan.
Muuton vuoksi Tampereen kaupungin alueella 7–9 lk oppilaille myönnetään koulumatkat
aloittamaansa ensisijaiseen kouluun 9. luokan loppuun asti, jos koulumatka on vähintään
5 km. Koulumatkatuki myönnetään ensisijaisesti julkiseen kulkuneuvoon.
Taksikuljetus
- myönnetään esiopetuksen, erityiskoulujen ja -luokkien oppilaille koulun harkinnan
mukaan
- mikäli oppilas tarvitsee taksikuljetusten ajaksi saattajan, tulee asiasta olla
asiantuntijalausunto
- terveydellisistä syistä lääkärin tai psykologin lausunnon perusteella määritellylle ajalle
- julkisen liikenteen puuttumisen johdosta mikäli koulumatkan pituuden perusteella olisi
oikeutettu koulumatkaan ja jos matkaan käytetty aika muutoin ylittää laissa määritellyt
45
ajat (2,5 h alle 12 v. ja 3 h yli 12 v.)
- matkan suorittamiseen voidaan yhdistellä taksia, julkista kulkuneuvoa ja omatoimista
osuutta.
Rahakorvaus:
Jos huoltaja hoitaa taksimatkaan oikeutetun oppilaan kuljetuksen itse, voidaan kuljetuskustannuksia korvata verohallinnon vuosittain vahvistamien verottomien
kilometrikorvausten mukaan matkan myöntäjän päätöksellä.
3.6.2 Lukio
Kansaneläkelaitos maksaa
lukiolaisen
päivittäisistä
koulumatkakustannuksista
koulumatkatukea, jos yhdensuuntainen koulumatka opiskelijan asunnolta kouluun on
vähintään 5 kilometriä ja kustannukset ylittävät 54 euroa kuukaudessa. Matkatukea
haetaan KELAlta ja hakemus jätetään koulun kansliaan. Lisätietoja koulumatkatuesta
kela.fi ja joukkoliikenne. tampere.fi.
Lukion opiskelijalla on oikeus hakea opintotukea. Opintotuki käsittää kolme tukimuotoa:
opintorahan, asumislisän ja opintolainan valtiontakauksen. Lisätietoja antavat kanslia,
opinto-ohjaaja ja KELA.
3.7 Muu koulunkäyntiä tukeva toiminta
3.7.1 Esiopetusyhteistyö
Esi- ja alkuopetuksen opettajien yhteisesti sopimat tavoitteet lukuvuonna 2015–2016 ovat:
●
●
●
●
●
●
●
●
●
yhdessä kasvattaminen ja kasvaminen
oppimisen ilon ylläpitäminen
kouluvalmiuksien kehittymisen tukeminen
sosiaalisen sopeutumisen ja kehittymisen tukeminen
kehittävien pedagogisten ratkaisujen ja toimintatapojen yhteinen kokeilu
lapsen yksilöllisen kasvun tukeminen
kehityksen, kasvun ja oppimisen tukeminen hyvän yhteistyön avulla
esiopetuksen osallistumismahdollisuuksia koulun toimintaan
opetusharjoittelun ulottaminen soveltuvilta osiltaan koskemaan myös esiopetusta
Lukukausien alussa suunnitellaan yhteisesti tulevaa toimintaa, joka tarkentuu tapahtumien
ja teemapäivien suunnitteluvaiheessa. Lapsen kaikinpuolisen kasvun tukeminen on
jokapäiväistä yhteistoiminta.
Esi- ja alkuopetuksen yhdyshenkilönä Muotialan toimipisteessä toimii luokanlehtori
Johanna Hildén ja Nekalan koulussa luokanlehtori Annika Paala.
46
Toiminta Muotialassa
Näissä tapahtumissa yhdessä esikoululaiset, ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat:
- lokakuussa leikkejä muualta
- marraskuussa matikkapaja
- joulukuussa lautapelipäivä ja pikkujoulukarkelot
- helmikuussa talviliikuntapäivä
Toiminta Nekalassa
Lukuvuotena 2015–2016 yhteistyö painottuu esikoululaisten ja 2A-luokan yhteisiin
toimintoihin. Toisen luokan oppilaat ovat esikoululaisten ”pikkukummeja”. Tämän
toiminnan puitteissa on yhdessä tekemistä.
3.7.2 Oppilaskunta ja opiskelijakunta
Oppilaiden mielipiteiden ja aloitteiden esille tuomiseksi ja edistämiseksi koulussamme
toimii oppilaskunta, johon 2–9 -luokat valitsevat edustajansa. Oppilaskuntaa ohjaavat
Mikko Horila (luokat 2–6), Antti Hiitti (luokat 7–9) ja lukion opiskelijakuntaa Janne Mäkinen
(lukio).
LIITE 17 Perusopetuksen oppilaskuntien toimintasuunnitelmat
LIITE 18 Lukion opiskelijakunnan toimintasuunnitelma
3.7.3 Tukioppilastoiminta
Tukioppilaat ovat tehtäväänsä koulutettuja 8. ja 9. luokan oppilaita, jotka toimivat
vertaistukena 7. luokkalaisille ja muille yläkoulun oppilaille. Tukioppilaat ovat mukana
muun muassa uusien 7. luokkalaisten tutustumispäivässä ja ryhmäyttämisessä ja he
toimivat 7. luokkalaisten tukena ja apuna yläkoulun aloituksessa. Tukioppilastoiminnan
tavoitteena on edistää yhteisöllisyyttä ja hyvää ilmapiiriä sekä ehkäistä kiusaamista.
Tukioppilaat järjestävät erilaisia tapahtumia ja tempauksia kouluvuoden aikana.
Tukioppilastoiminnasta vastaa koulukuraattori.
3.7.4 Tutortoiminta
Tutorit ovat tehtäväänsä koulutettuja lukion toisen vuoden opiskelijoita, jotka toimivat
vertaistukena aloittaville lukiolaisille. Tutorit ohjaavat ja opastavat lukion ensimmäisen
vuosikurssin opiskelijoita erilaisissa lukio-opiskeluun liittyvissä käytänteissä ja edistävät
yhteisöllisyyttä ja hyvää ilmapiiriä lukiolaisten keskuudessa. Tutorit saavat tehtäväänsä
koulutuksen, josta osa suoritetaan Mannerheimin lastensuojeluliiton tutorkurssilla.
Aktiivisesta osallistumisesta tutorkoulutukseen ja -toimintaan opiskelija saa suoritetuksi
yhden lukiokurssin. Tutortoiminnasta vastaa koulukuraattori.
47
3.7.5 Iltapäivätoiminta
Ahjolan Setlementin nuorisotoimi järjestää koululaisten iltapäivätoimintaa jokaisena
koulupäivänä klo 12–17 sekä Nekalassa että Muotialassa. Nekalan iltapäiväkerhossa
aloittaa syksyllä 2015 30 lasta ja Muotialassa 30 lasta. Ohjaajina Nekalassa toimivat Minna
Sadeaho ja Sanna Hietanen. Nekalan iltapäiväkerhon puhelinnumero on 044 5538 403.
Muotialan iltapäiväkerhossa ohjaajina toimivat Heli Kettunen ja Jonna Sundman.
Puhelinnumero Muotialan iltapäiväkerhoon on 044 5538 487. Ohjaajien sähköpostiosoite
on [email protected]. Lisäksi Muotialan oppilaista 14 osallistuu iltapäivisin
Steinerin kannatusyhdistyksen järjestämään iltapäivätoimintaan Tampereen Rudolf
Steiner -koulun tiloissa. Toimintaa ohjaavat Jaana Aittakoski p. 050 4620 392 (1.lk) ja
Sirkku Järvinen p. 045 1243 661 (2.lk).
3.7.6 Kerhotoiminta
Alakoulu
Koulu järjestää kerhotoimintaa peruskoulun oppilaille. Tavoitteena on tukea oppilaiden
harrastuneisuutta ja tarjota mahdollisuus iltapäivätoimintaan. Koulun kerhojen lisäksi
alakoulun vanhempainyhdistys Nekova tarjoaa oppilaille kerhoja koulun tiloissa kouluajan
jälkeen.
Yläkoulu
Kerhoja järjestetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Kerhomaisessa toiminnassa
tehdään yhteistyötä esim. Koivistonkylän nuorisotoimen kanssa.
3.7.7 KiVa Koulu
Koulussamme toteutetaan kiusaamisen vastaista KiVa Koulu -ohjelmaa luokilla 1–6 ja sitä
sovelletaan vuosiluokilla 7–9. Ohjelman mukaisia oppitunteja pidetään luokanopettajan
tunneilla tai luokanohjaajan tuokioilla. Kiusaamisen havainnut opettaja ottaa yhteyttä
välittömästi kasvatuskeskustelijoihin, jotka ottavat oppilaan/oppilaat keskusteluun ja
ilmoittavat asiasta huoltajille.
Yläkoulussa kasvatuskeskustelijoina toimivat Tuula Oksman ja Janne Mäkinen.
Alakoulussa kasvatuskeskustelun hoitaa oppilaan siihen määrännyt opettaja Lisäksi
voidaan järjestää teemapäiviä (alakoulussa 7.10. KiVa -päivä), jolloin oppilaiden osallisuus
painottuu. Lukuvuoden päätteeksi vastataan KiVa Koulu -kiusaamiskyselyyn.
.
48
4. Koulun tavoite- ja toimenpideohjelma
Koululle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tavoite- ja toimenpideohjelmaa,
jonka tulee olla linjassa niin Opetushallituksen, Opetus- ja kulttuuriministeriön, Tampereen
yliopiston
ja
erityisesti
kasvatustieteiden
yksikön
kanssa.
Tavoiteja
toimenpideohjelmassa määritellään pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteita, joiden
toteutumista arvioidaan ja pyritään edistämään sekä koko koulun että yksittäisten
opettajien toimesta.
4.1. Kasvatustieteiden yksikkö vuoteen 2020
Kasvatustieteiden yksikkö on visionäärinen kasvatuksen ja koulutuksen uudistaja ja
päätöksenteon suuntaaja, joka ohjaa yhteiskunnan muutosta aktiivisessa
vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kanssa. Yksikkö tunnetaan uutta luovasta,
tieteenalojen ja yliopistojen rajat ylittävästä tutkimuksesta sekä kansallisesti ja
kansainvälisesti vetovoimaisesta koulutuksesta. Yksikön vahvuutena on osallistuminen
kasvatusta ja koulutusta koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja alan käytäntöjen
tutkimusperustaiseen kehittämiseen.
Suunnittelukausi 2017–2019
Suunnittelukaudella täsmennetään ja vahvistetaan kasvatustieteellisen alan tutkimuksen
ja koulutuksen profilaatiota sekä yhteiskunnallisesti painottunutta toimintaa yliopiston
strategialinjausten mukaisesti.
Tutkimus- ja opetustoimintaa sekä kehittämis- ja koulutustoimintaa linjataan
kasvatustieteellisessä kehyksessä paitsi yhteiskunnan, myös elämänkulullisen ja
elinikäisen oppimisen näkökulmasta varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen.
Henkilöstö- ja muut voimavarat suunnataan tutkimuksellisen ja koulutuksellisen profiilin
mukaisesti - ylittäen koulutusalat ja ottaen huomioon taloudelliset resurssit.
Keskeiset muutostekijät toimintaympäristössä
Taloudellinen globalisaatio:
- taloudellisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääntyminen kansainvälisesti
- elinkeinorakenteen muutoksien vaikutukset osaamistarpeisiin
- kasvavien talouksien roolin kasvu maailmantaloudessa: informaatioympäristöjen
muutos, joka parantaa pienten maiden kilpailuasemia
- kilpailun kiristyminen ja taloudellisen eriarvoisuuden lisääntyminen
- teknologisten innovaatioiden merkitysten kasvu ja innovaatioiden vaikutukset
koulutusalalle
- koulutusvienti ja kansainvälisen kilpaillun koulutuksen/rahoituksen tarjoamat
mahdollisuudet; ”koulutusturismi”
- polarisoituminen, josta voi seurata poliittisia ääri-ilmiöitä ja ideologista
kärjistymistä.
49
Kulttuurinen globalisaatio:
- maailmanlaajuisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen kasvu; rajat ylittävien
oppimisympäristöjen merkityksen kasvu
- liikkuvuuden ja monikulttuurisuuden lisääntyminen; liikkuvuus voi olla myös
pakotettua
- tiedon nopea leviäminen; tiedon saannin epätasa-arvoisuus
- työnteon muutosprosessi, jossa korostuu luovuus ja visuaalisuus olennaisena
osana työtehtävää ja työprosessia
- koulutuksen ja kasvatuksen monimuotoistuminen; non-formaalien
oppimisympäristöjen merkityksen kasvu, mutta myös kriittisen ajattelun tarpeen
lisääntyminen.
Muuttuva työelämä:
- työmarkkinoiden kansainvälistyminen
- menestyminen työelämässä edellyttää laaja-alaista osaamista
- monikulttuurisuus- ja moninaisuusosaamisesta on tullut olennainen kansalaistaito
- teknologiaympäristössä toimiminen on osalle selviytymiskamppailua, osalle
joustavat teknologia taidot ovat itsestäänselvyys
- perinteiset ammatit ja ura yhdessä työpaikassa alkavat olla historiaa
- tulevaisuuden uranäkymät epävarmoja ja vaikeasti ennustettavia
- tulevaisuuden osaamistarpeet vaihtuvia; osaamista uudistettava jatkuvasti.
Muuttuva korkeakoululaitos:
- koulutustehtävän globaalistuminen
- joustavien koulutusrakenteiden ja käytäntöjen sekä tutkimus- ja
oppimisympäristöjen tarve
- kansainvälisesti ja kansallisesti kiristyvä kilpailu; vaatimus monitieteisyydestä
- kansallisen korkeakouluverkon supistuminen; tutkimuksen ja koulutuksen
profiloitumisen vaatimus tuloksellisuutta korostaen
- rahoitusmallin vaikutuksen lisääntyminen toiminnanohjaukseen
- täydentävän rahoituksen merkityksen kasvu.
Menestystekijät ja vahvuudet
Yksikön vahvuutena on kiinnostava ja kansallisesti omaleimainen, yhteiskunnallisesti
suuntautunut kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma. Tutkinto-ohjelmalla vahvistetaan yksikön
asemaa koulutusalan asiantuntijoiden kouluttajana.
Yksiköllä on edellytykset luoda ja vankentaa profiilia, jossa yksikön henkilöstö on
vahvemmin kantaaottava ja yhteiskunnallisesti esillä oleva toimija. Yksiköllä on vahvaa
osaamista monikulttuurisuuden ja transnationaalisuuden kysymyksissä.
Yksikön
tohtorikoulutus
on
korkeatasoista
ja
tuloksekasta.
Määrällinen
tohtoritutkintotavoite on viime vuosina saavutettu ja yleensä ylitetty selvästi. Yksikön
lastentarhan- ja luokanopettajakoulutus on koko maan mittakaavassa erittäin suosittua.
Perustutkinto-opiskelijoiden opinnot etenevät sujuvasti mitattuna vähintään 55
opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrällä.
50
4.1.1 Kasvatustieteiden yksikön kehittämisen painopisteet
Toiminnan kehittämisen painopisteet suunnittelukaudella ovat seuraavat:
Kasvatustieteellisen opetuksen aktiivinen kehittäminen osana Tampere3-prosessia
-
-
-
-
laaja-alaisen tutkinto-ohjelman ja uuden, entistä monialaisemman yliopiston
mahdollisuudet hyödynnetään: jaettu ymmärrys opettajuudesta; koulun sekä
kasvatus- ja koulutuskontekstien kehittäminen; laaja-alaiset työelämävalmiudet
selvitetään Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajankoulutuksen ja
Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen tutkimuksen ja koulutuksen integraatio,
jolla luotaisiin koko ammatillisen osaamisen kenttää palveleva osaamiskeskittymä
luodaan vahva yliopistopedagogiikan osaamiskeskittymä, joka tukee monipuolisesti
uudessa yliopistossa tapahtuvaa oppimista sekä toteuttaa alan tutkimusta ja
koulutusvientiä
varhaiskasvatuksessa nykyisten ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutusten
pohjalta rakennetaan uudenlainen malli lastentarhanopettajien koulutukseen
Kasvatustieteellisen opetuksen sisäänoton ja tutkintomäärien lisääminen ja sisällöllinen
uudistaminen
-
-
-
-
koko maan ja erityisesti kasvavan Pirkanmaan opettajien ja kasvatusalan
asiantuntijoiden kysyntään vastaamiseksi lisätään kasvatustieteellistä koulutusta ja
parannetaan koulutuksen työelämäyhteyksiä
lisätään luokanopettajakoulutuksen sisäänottoa ja selvitetään olisiko mahdollista ja
mielekästä toteuttaa lisäys toteuttamalla monialaiset opinnot maisteriohjelmassa
henkilöille, joilla jo on soveltuva kandidaatin tutkinto
lisätään varhaiskasvatuksen sisäänottoa
aineenopettajakoulutuksessa lisätään matemaattis-luonnontieteellisten aineiden
opettajien koulutusta Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston
yhteistyönä ja luodaan yksiköstä vahva matemaattis-luonnon-tieteellisen ja
tekniikan pedagogiikan keskittymä siten, että valmistuneilla on hyvät valmiudet
myös yrityksissä työskentelyyn
kasvatus- ja opetusalan asiantuntijatehtäviin valmistavan elinikäisen opetuksen ja
kasvatuksen opiskelijat valitaan pääosin avoimen yliopiston väylän kautta;
painopiste muuttuu tähän suuntaan jo vuonna 2016
Kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden lisääminen
-
lisätään opettajankoulutuksen monikulttuurisuutta
tutkimuksessa painotetaan transnationaalisuuden ilmiöiden ja yhteiskunnan
muutoksen tutkimusta; tätä tukee myös muiden Tampereen yliopiston yksikköjen
tutkijoita yhteen kokoava Transnationalisuuden tutkimuskeskus (Research Centre
on Transnationalism and Transformation)
51
Tutkimustoiminnan kehittäminen
-
-
selkeytetään tutkimuksen organisointia ja luodaan tutkijoille tutkimusympäristöjä,
jotka jaetun asiantuntijuuden kautta edistävät korkeatasoisen tutkimustoiminnan
toteuttamista ja nuorten tutkijoiden integroitumista yksikköön ja heidän
urakehitystään
tuetaan henkilöstöä ulkoisen rahoituksen hankkimisessa
rekrytoinneissa painotetaan tutkimuksellisuutta ja lisätään tenure track ‑tehtävien
määrää
lisätään tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen kansainvälisyyttä tukemalla
kansainvälistä julkaisemista ja asiantuntijavaihtoa
hyödynnetään Tampere3-hankkeen mahdollisuudet
Kumppanuuksien aktiivinen kehittäminen
-
-
-
toimitaan aktiivisesti Tampereen yliopistossa muiden tieteenalojen kanssa
tutkimushankkeissa ja tutkimusyksiköissä mm. Lapsuuden, nuoruuden ja perheen
tutkimuskeskus PERLA, Monitieteisen kertomuksen tutkimuksen keskus Narrare
ja Transnationalisuuden ja muutoksen tutkimuskeskus TRANSIT
jatketaan yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa kuvataiteen opetuksessa ja
tutkimuksessa sekä syvennetään yhteistyötä Tampereen ammattikorkeakoulun ja
Tampereen teknillisen yliopiston kanssa
luodaan aktiivinen kansallinen ja kansainvälinen kumppanuusverkosto, joka
sisältää myös työelämän näkökulmien hyödyntämisen suunnittelussa ja
toiminnassa
4.2. Normaalikoulu 2020
Tulevaisuuden koulun kehittämisen tarve kumpuaa pitkälti globaalista ja sitä kautta
suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta. Näyttää ilmeiseltä, että tietotalouden ja
informaatioyhteiskunnan kiihtyvä evoluutio jatkuu ja sitä kautta työelämä muuttuu edelleen
voimakkaasti. Uuden teknologian ja median vaikutus oppimiseen lisääntyy, mikä on
osattava huomioida koulutusta järjestettäessä. Eriarvoisuus, syrjäytyminen ja
monikulttuurisuus ovat myös haasteita, joihin tulee kyetä vastaamaan. Nämä tekijät
vaikuttavat koulutuspolitiikkaan, ja sitä kautta uusiin perusopetuksen ja lukiokoulutuksen
opetussuunnitelmiin, joita parhaillaan uudistetaan.
Yhteiskuntakehityksestä johtuen 2020-luvulla koulun on kyettävä tuottamaan erilaista
osaamista kuin tällä hetkellä. Kaikkialla läsnä olevaan tekniikkaan nojaava yhteiskunta
korostaa luovuutta ja innovatiivisuutta, joka näyttäytyy erityisesti verkoissa ja verkostoissa,
joten tulevaisuuden koulussa opitaan nykyistä enemmän metataitoja, siis mm.
ongelmanratkaisua, tiedonhakua, innovatiivisuutta, verkosto-osaamista ja yhteisöllisyyttä.
Kehittyminen ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista, kun
normaalikouluun saadaan vakiinnutettua osallistava, läpinäkyvä ja tiimeihin perustuva
oppivan organisaation toimintakulttuuri sekä avoin, yhteisöllinen ja luottamuksellinen
52
ilmapiiri, mikä edellyttää voimakasta panostamista organisaation rakenteen ja
toimintakulttuurin kehittämiseen. Pedagogisen ja jaetun johtamisen merkitys korostuu,
jolloin johtaminen kohdistuu ennen kaikkea oppimisen edellytyksistä huolehtimiseen.
Koulun toiminnan kehittäminen edellyttää myös uusia tilaratkaisuja, joiden avulla tuettaisiin
mahdollisimman hyvin yhtenäisen perusopetuksen ja uudistuvien opetussuunnitelmien
käyttöönottoa. Tavoitteena on oppimisympäristöjen tilojen, kalusteiden ja varusteiden
monipuolinen ja joustava käyttö opetuksessa ja oppimisessa. Muuttunut valtakunnallinen
taloustilanne ei kuitenkaan vielä vuosina 2016–2017 mahdollista laajaa rakennus- ja
saneeraushanketta.
Tampereen yliopiston normaalikoulun toiminta ja rakenne on kuluvan vuosikymmenen
lopussa vakiintunut. Yhtenäisen perusopetuksen ja lukion toiminnan laatu on
korkeatasoista ja ne kykenevät reagoimaan joustavasti uusiin haasteisiin. Normaalikoulu
on myös kansainvälisesti arvostettu oppilaitos, ja sen lukio on vetovoimainen ja
kilpailukykyinen. Opettajat tekevät tiivistä yhteistyötä, opettavat joustavasti eri asteilla ja
kehittävät koulua aktiivisesti. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on määrätietoista,
tulevaisuuteen tähtäävää ja kannustavaa.
Metataidot korostuvat oppimisessa ja koulun vahvuuksiin kuuluvat laadukas perus- ja
lukio-opetus, opetuksellisten painotukset, tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen
hyödyntäminen, viestintä- ja mediakasvatus, uusien oppimisympäristöjen kehittäminen ja
monipuolinen
hyödyntäminen
sekä
laaja-alainen
kansainvälinen
yhteistyö.
Normaalikoulun toiminnan ja kehittämisen tukena käytetään itsearviointia sekä laadukkaita
ulkoisia ja sisäisiä palautejärjestelmiä.
Perus- ja lukio-opetuksen nivelkohtiin kytkeytyvä yhteistoiminta ja kehittäminen helpottavat
oppilaiden siirtymistä asteelta toiselle, normaalikoulu on nykyistä monikulttuurisempi ja
siihen kytkeytyvä osaaminen on vahvaa.
Oppilaiden tuki ja ohjaus sekä moniammatillinen oppilashuolto tukevat laaja-alaisesti
koulun toimintaa. Normaalikoulun toiminta on tärkeä osa opettajankoulutusta, ja se ohjaa
oppilaitaan ja opiskelijoitaan aktiiviseen kansalaisuuteen ja ehkäisee syrjäytymistä.
Laajat ja monipuoliset kansalliset ja kansainväliset verkostot ovat normaalikoululle erittäin
tärkeitä. Verkostoissa toimiminen on aktiivista, mikä on koulun kehittämisen ja
yhteiskunnasta kumpuavien haasteiden tunnistamisen ja niihin reagoimisen kannalta
välttämätöntä. Yliopistoyhteys erottaa normaalikoulun muista yleissivistävistä kouluista ja
on sen toiminnan merkittävin vahvuus. Normaalikoulun yhteiskunnallista roolia ja
vaikuttamista pyritään monin tavoin korostamaan ja kehittämään (mm BN -norssi,
oppilaiden osallisuus ja sirkustaiteen suuntautumisvaihtoehto).
Normaalikoulun tärkein kumppani on oma tieteenalayksikkö, jonka kanssa tehtävä
yhteistyö on aktiivista ja luontevaa. Opettajankoulutus ja siihen kytkeytyvä
opetusharjoittelu, kokeilu ja kehittäminen sekä opetus, tutkimus, ja täydennyskoulutus ovat
yhteistyön keskeisiä alueita. Yhteistyö konkretisoituu laadukkaana ja joustavana
opetusharjoitteluna, kehittämis- ja tutkimushankkeina ja yhteisesti toteutettavana
opettajien täydennyskoulutuksena. Tutkimus- ja kehittämistyön tuloksia esitellään yhdessä
eri foorumeilla ja julkaistaan kansallisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa.
Normaalikoululla ja kasvatustieteiden tieteenalayksiköllä on myös yhteistä henkilökuntaa.
53
Opetusharjoittelu on laadukasta ja eri koulutusalojen pedagogisten opintojen synergia on
vahvaa. Opiskelijat saavat mahdollisuuden yhdistää oppimiaan tietoja ja taitoja käytäntöön
kokeneen opettajan asiantuntevassa ohjauksessa ja harjoittelu mahdollistaa
koulutusalojen opiskelijoiden yhteistyön. Harjoittelujaksojen eteneminen orientoivasta
jaksosta laajempien kokonaisuuksien opettamiseen ja suuremman vastuun ottamiseen
tukee opiskelijan kasvua opettajuuteen. Kenttäkouluverkosto on kiinteä osa
opetusharjoittelun kehittämistä ja toteuttamista ja normaalikoulussa järjestetään myös
kansainvälisiä harjoittelujaksoja.
4.2.1 Keskeisiä kehittämisen ja toiminnan alueita lukuvuonna 2015–2016
Opetussuunnitelmatyö
Sekä perusopetuksen että lukion uudet opetussuunnitelmat tulee ottaa käyttöön asteittain
lukuvuoden 2016–2017 alusta alkaen. Tämä tarkoittaa sitä, että käynnissä oleva
opetussuunnitelmaprosessi tulee saattaa valmiiksi alkavan lukuvuoden kuluessa.
Työn painopiste tulee olemaan ainekohtaisissa osioissa, joita varten valitut työryhmät
jatkavat keväällä 2015 aloitettua työtä. Työn tekemiseen kohdennetaan runsaasti sekä
yhteissuunnitteluaikaa että TESO -päiviä.
Rakennus- ja saneeraushanke
Rakennus- ja saneeraushankeen lopullinen suunnittelu toteutetaan kuluvana lukuvuotena
osallistavana
hankkeena
ja
kytketään
kiinteästi
meneillään
olevaan
opetussuunnitelmatyöhön, jotta tulevat tilaratkaisut tukisivat mahdollisimman hyvin
uudistuvien opetussuunnitelmien (perusopetus, lukio) käyttöönottoa. Tulevana
lukuvuotena
joudutaan
valmistelemaan
myös
keväällä
2016
alkavaan
rakennusvaiheeseen liittyvät väistöjärjestelyt.
Oppimisympäristöjen kehittäminen
Oppimisympäristöjen kehittäminen on osa opettajien tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa ja se kytkeytyy erityisesti uusien tilojen ja kalustuksen suunnitteluun sekä tietoja viestintätekniikan pedagogiseen käyttöön.
Opetusharjoittelu
Kasvatustieteiden yksikön uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön lukuvuoden 2015–
2016 alusta alkaen. Siihen liittyen aletaan toteuttaa uusia opetusharjoittelusuunnitelmia.
Tämä edellyttää henkilöstön perehdyttämistä uusiin suunnitelmiin ja niiden toteuttamiseen.
Alkavana lukuvuotena jatketaan myös ohjausyhteisön ohjauskäytänteiden ja
palautejärjestelmien kehittämistä.
54
Lukion kehittäminen
Lukion keskeiset lukuvuoden 2015–2016 kehittämiskohteet ovat:
- opetussuunnitelman laatiminen (valmis 1.8.2016). Tampereen yliopiston normaalikoulu
on mukana myös valtakunnallisessa kouluttamishankkeessa opetussuunnitelman osalta.
- Sirkustaiteen suuntautumisvaihtoehtoa ehdotetaan lukion valtakunnalliseksi
erityistehtäväksi. Sirkustaiteen opintomoduuleiden täsmentäminen ja sisällön
konkretisointi tapahtuu 2015–2016.
- sähköisen ylioppilaskokeen järjestelyjen suunnittelu väistötiloissa, väistötilojen arjen
koulutyön suunnittelu.
- BN-linjan edelleen kehittäminen osana valtakunnallista ja kansainvälistä verkostoa
(valtakunnallinen kehittämishanke ja tMBA) sekä korkeakouluyhteistyön
monipuolistaminen ja laajentaminen.
Kansainvälinen yhteistyö ja verkostot
Jatketaan vierailujen, ulkomaalaisten opiskelijoiden harjoittelujen ja muun kansainvälisen
toiminnan suunnittelua, koordinointia ja toteutusta kansainvälisyystyöryhmän laatiman
suunnitelman ja vastuunjaon pohjalta. Lisäksi kartoitetaan mahdollisuuksia uusien
kansainvälisten yhteistyöprojektien käynnistämiseen.
Tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminta
Tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa edistetään yliopistomme strategian mukaisesti
yhteistyössä Edun ja eNorssin kanssa. Koulumme Tutkoke -työryhmä ja Opetushallituksen
rahoittaman OSU -hankkeen toimijat osallistuvat koulumme peruskorjauksen ja
uudisrakentamisen suunnitteluun sekä meneillään olevaan opetussuunnitelmaprosessiin
tutkimuksen, kokeilun ja kehittämisen näkökulmasta.
Lukuvuonna 2015–2016 toteutetaan edellisten vuosien tapaan luokanopettajaopiskelijoiden tiedeiltapäivä ja aineenopettajaopiskelijoiden tiedemessut. Molemmissa
tapahtumissa tuodaan esille opiskelijoiden kasvatuksellista ajattelua sekä esitellään
opetusharjoittelussa toteutettuja pienimuotoisia tutkimus-, kokeilu- ja kehittämishankkeita.
Aineenopettajaopiskelijat osallistuvat luokanopettajaopiskelijoiden tilaisuuteen kuulijoina
sekä vertaispalautteen antajina. Vastaavasti luokanopettajaopiskelijat osallistuvat
aineenopettajaopiskelijoiden tapahtumaan. Myös osalle lukiolaisista tarjotaan
mahdollisuutta osallistua kuuntelijoina tiedemessuille sekä sitä kautta saada kokemuksia,
mitä opettajaksi opiskeleminen sisältää.
Laadunhallinnan kehittäminen
Laadunhallinnassa on seurattu yliopiston itsearviointia ja laatutyön kehittämistä.
Normaalikoulun osalta on koostettu indikaattoreita, joilla voidaan seurata tavoitteiden
55
saavuttamisen tasoa ja erilaisia kehityshankkeita. Indikaattorit ovat harjoittelu-, aste- ja
hankekohtaisia ja vastuu niistä ja seurannasta on toiminnasta vastaavilla tahoilla (rehtorit,
koordinaattorit). Koska laajoissa kehittämistavoitteissa koko koululla on yhteinen
strateginen suunta, on indikaattoreiden antama informaatio tarpeen saada konkreettiseen
ja havainnolliseen muotoon. Lukuvuoden 2015–2016 tavoitteena on koota keskeiset
laatutekijät samalle alustalle yhteistä koontia varten ja muodostaa niistä helposti
seurattava kokonaisuus.
4.3. Kehittämishankkeet
Osaava-hanke
Osaava-hankkeessa on tavoitteena kehittää koulun henkilöstön tieto- ja viestintätekniikan
taitoja. Opettajien omien taitojen kasvu johtaa siirtovaikutukseen niin omassa opetuksessa
kuin opetusharjoittelun ohjauksessakin.
Hanke käynnistyi syksyllä 2011 ja se jatkuu Osaava II-, III-, IV-, ja -V hankkeiden myötä
vuoden 2016 loppuun saakka. Ensimmäisessä vaiheessa pääpaino oli toimintaympäristön
rakentamisessa ja yksilötaitojen kasvattamisessa kaikilla tasoilla, toisessa vaiheessa
merkittävämpään rooliin nousi työyhteisön osaaminen ja jaettu ammattitaito. Kolmannessa
vaiheessa keskityttiin erityisosaamisen vahvistamiseen ja jatkettiin aiempien vuosien
tapaan opettajien täydennyskoulutusta. Neljännessä vaiheessa tavoitteena oli jakaa
osaamista paitsi omalle henkilöstölle, niin myös opetusharjoittelijoille sekä kunnan
opettajille. Viidennessä ja viimeisessä vaiheessa hankkeen aikana opittu pyritään
dokumentoimaan ja varmistamaan sen juurtuminen arkeen hankkeen päättyessäkin.
Hanke rahoitetaan pääasiallisesti harjoittelukouluverkoston saamalla Osaavarahoituksella, jota hallinnoi Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Tämän lisäksi
jokaisella harjoittelukoululla on kannettavanaan pieni omavastuuosuus.
Osaava-hankkeesta tiedotetaan eNorssin, Norssiope.fin sekä Tampereen normaalikoulun
www-sivuilla. Osaava-hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa toteutuksen organisoi
koulun Osaava-tiimi, johon lukuvuonna 2015–2016 kuuluvat Mikko Horila, Tuomo Tammi,
Jukka Favorin, Tero Luodeslampi ja Heidi Östring. Tiimiä täydennetään tarvittaessa.
BYOD-hanke (Bring Your Own Device)
Oppilailla on runsaasti tehokkaita omia laitteita, kuten älypuhelimia ja tabletteja, joita he
käyttävät sujuvasti. Nämä laitteet eivät ole vielä aiemmin olleet aktiivisessa hyötykäytössä
oppimisen suhteen. Tampereen normaalikoululla on aloitettu luokkahuonekokeilut
oppilaiden omien laitteiden hyödyntämistä koulutyössä. Keväällä 2013 aloitetun kokeilun
myötä ainakin kahdessa alakoulun luokassa tehdään erilaisia kokeiluja ja projekteja, joissa
tutkitaan omien laitteiden hyödyntämiseen liittyviä teknisiä ja pedagogisia mahdollisuuksia
ja haasteita.
BYOD-hankkeessa pyritään etsimään toimintamalleja, jotka voisivat laajentua yleiseen
käyttöön muutaman seuraavan vuoden aikana sekä arvioidaan erilaisten laitteiden ja
verkkoympäristöjen toimivuutta. Tavoitteena on saada kokeiluun mukaan myös tutkimusta
ja sidosryhmäyhteistyötä..
Hankkeen vastuuhenkilöt Tuomo Tammi ja Mikko Horila
56
Kerhotoiminnan kehittäminen
Kerhotoiminnan tavoitteena on tarjota oppilaille heidän toiveitaan vastaavaa ohjattua
toimintaa iltapäivisin. Kerhot järjestetään yhteistyössä Nekalan koulun vanhempainyhdistyksen kanssa ja koulun osuus kerhoista on 4,5 vuosiviikkotuntia, joista 0,5
vuosiviikkotuntia on varattu kerhotoiminnan organisointiin. Koulun kerhot rahoitetaan
OPH:n kerhotoiminnan kehittämiseen kohdennetulla rahoituksella. Kerhoihin pääsevät
kaikki halukkaat. Kerhot järjestetään niin, että jokaisella oppilaalla on lukujärjestyksen
puolesta mahdollisuus osallistua kerhoon.
Alakoulussa laaditaan kerhoesite elokuun lopussa, tarjonnasta pyritään tekemään
mahdollisimman monipuolinen. Tänä vuonna toteuvat 1.–2 luokkalaisille matikkakerho
sekä 3-6. luokkalaisille ohjelmointikerho ja bändikerhoja. Näiden kerhojen lisäksi
järjestetään kielikerhoja yhteensä kaksi vuosiviikkotuntia sekä Muotialan että Nekalan
koulutaloissa 2. -luokan oppilaille. Kielikerhoissa tutustutaan eri kieliin painottaen koulun
omaa kielivalikoimaa englantia, ranskaa ja saksaa. Kaikille 2. luokan oppilaille pidetään
kielikerhon lisäksi ranskan ja saksan kielisuihkuja, joiden tarkoituksena on antaa oppilaille
mahdollisuus tutustua ranskan ja saksan kieliin ennen kielivalintaa. Bändikerho on
suosituin kerho, johon osallistuu vuosittain runsaasti oppilaita. Tänä vuonna kerhossa on
auttamassa myös musiikin erikoistujia OKL:n puolelta.
Yläkoulussa kerhotunteja on 2 vvh. Englannin kerho seitsemäsluokkalaisille 2 vvh.
Kerhotarjonta perustuu aikaisempien vuosien kokemuksiin.
LIITE 14 Alakoulun kerho-ohjelma
Lukion Erasmus+-hanke
Jatkona menestyksekkäille Comenius-hankkeille tehtiin pääosin samojen yhteistyökumppaneiden kanssa Erasmus+-hakemus kolmelle seuraavalle lukuvuodelle.
Hanketta ei kuitenkaan hyväksytty. Kielteisestä päätöksestä huolimatta toimintaa jatketaan
ja uusi hakemus laaditaan alkukeväästä. Muut eurooppalaiset lukiokoulut ovat Lancaster
Royal Grammar School (Iso-Britannia), Herderschule Rendsburg (Saksa), Zrinyi Ilona
Gimnázium (Miskolc, Unkari), Zespól Szkól Ogólnoksztalcacych w Bieczu (Biecz, Puola)
ja Il Liceo Europeo IESS (Reggio Emilia, Italia). Projektista vastaavat opettajat Minna van
Nunen ja Jari Aarnio.
Lukion toimintaympäristön kehittäminen - kohti sähköistä arviointia
Tampereen yliopiston normaalikouun lukio on mukana eNorssi-verkoston lukioiden
Tulevaisuuden lukion avoin toimintakulttuuri - kohti uutta arviointia ja opetussuunnitelmauudistusta (LUTO) -hankkessa.. Tätä hanketta koordinoi Turun normaalikoulu.
LUTO-hankkeen
puitteissa
järjestetään
mm.
Norssien
lukion
opettajien
aineryhmäkohtaisia tapaamisia, joissa jaetaan osaamista ja tietoa sähköiseen arvioinnin,
sähköisten oppimisympäristöjen sekä erilaisten päätelaitteiden pedagogisen käytön
ratkaisuista. LUTO-hanke jatkuu vuoden 2015 loppuun.
Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion osalta LUTO-hankkeesta vastaa lukion
rehtori Arja Aalto-Laaksonen. Tampereen yliopiston normaalikoulun koulukohtaisena
yhteyshenkilönä hanketta koordinoi saksan ja englannin opettaja Heidi Östring.
57
LUTO-hankkeelle on saatu jatkoa nimellä TOMAS-hanke, joka liittyy lukion
opetussuunnitelman toimintakulttuurin ja arvioinnin kehittämiseen. Hankkeen
koordinaattorina toimii edelleen Heidi Östring, joka vastaa myös opetussuunnitelman
laadintaan ja koulutuksiin liittyvästä kehittämistyöstä Wiikin normaalikoulun hallinnoimassa
normaalikoulujen yhteistyöhankkeessa.
3D-tulostimien opetuskäytön kehittäminen
3D-tulostimet mahdollistavat tietokoneella suunniteltujen kolmiulotteisten kappaleiden,
pienien esineiden tulostamisen. Oppijat voivat esimerkiksi yhdessä suunnitella jonkin
käyttöesineen, kuten kännykkätelineen, ja sen jälkeen valmistaa siitä kappaleita 3Dtulostimella. 3D-tulostimet tuovat uusia pedagogisia mahdollisuuksia eri aineiden ja
aihekokonaisuuksien opetukseen ja oppimiseen, tukien erityisesti ilmiöpohjaista
oppimista. Yhteinen suunnitteluprosessi ja tulostetut kappaleet ovat uudenlaista
yhteisöllistä tiedonrakentelua. Tulostetut esineet voivat myös toimia fyysisinä
oppimisaihioina. 3D-tulostimilla voi olla myös keskeinen merkitys innovaatio- ja
yrittäjyyskasvatuksessa.
3D-tulostimien opetuskäytön lähes rajattomia pedagogisia käyttömahdollisuuksia ei ole
aikaisemmin Suomessa perusopetuksessa tai lukiossa kehitetty ja kuvattu. Tämän
hankkeen tavoitteena onkin kehittää, mallintaa ja kuvata 3D-tulostimen opetuskäytön
käytänteitä ja tuoda ne kansalliseen käyttöön kaikkien Suomen koulutuksen järjestäjien ja
koulujen hyödynnettäväksi.
Tampereen yliopiston normaalikoulussa kehittämistyö aloitettiin syksyllä 2013 osana
yläkoulun ja lukion tietotekniikan opetuksen kehittämistä. Syksyllä 2014 mukaan
kehittämistyöhön
saatiin muitakin
Normaalikouluja. Lukuvuonna 2015–2016
kehittämistyötä jatketaan ja yhtenä painotuksena on 3D-tulostamisen sisällyttäminen
perusopetuksen uusien opetussuunnitelmien valinnaisainekokonaisuuteen. Hankkeesta
vastaa Jukka Favorin.
eNorssi
eNorssi on Suomen harjoittelukoulujen yhteistyöverkosto, jonka palvelut keskittyvät
verkkoportaaliin www.enorssi.fi. eNorssin avulla pyritään jakamaan asiantuntijuutta ja
verkkotyövälineitä sekä yhteisiä ohjauksen ja perehdytyksen keinoja. eNorssi koordinoi
merkittäviä kansallisia harjoittelukouluihin keskittyviä hankkeita ja sen piirissä järjestetään
etäohjausprojekteja sekä etä- ja monimuoto-opetusta eri aiheista. Verkosto kokoontuu
yhteen syys- ja kevätseminaareissa sekä tarvittaessa pitkin lukuvuotta
tarkoituksenmukaisissa ryhmissä.
eNorssi-verkoston toiminta rahoitetaan eNorssi-sopimuksen mukaisesti harjoittelukoulujen
yhteisellä resursoinnilla. Koulukohtainen eNorssi-toiminta puolestaan rahoitetaan kunkin
harjoittelukoulun omin varoin. Koulumme opettajakunta osallistuu aktiivisesti eNorssin ja
sen verkostojen (ohjaajakoulutusryhmä, TVT-ja verkko-oppimisen ryhmä, TutKoKe-ryhmä,
OPS-ryhmä) toimintaan.
Mikko Horila toimii eNorssin projektivastaavana. Yläkoulun ja lukion osalta eNorssiyhdyshenkilönä toimii Jukka Favorin ja alakoulun osalta Mikko Horila sekä Tuomo Tammi.
58
4.4. Valmistelevat työryhmät lukuvuonna 2015–2016
4.4.1. Rehtoritiimi
Vesa Toivonen, Arja Aalto-Laaksonen, Jere Lepola, Irma Kakko, Kirsi-Liisa KoskinenSinisalo
Tehtävä: Johtaa, kehittää ja arvioida normaalikoulun toimintaa.
4.4.2. Suunnitteluryhmä (jakautuu lisäksi erikseen alakoulu ja yläkoulu+lukio)
Tehtävä:
● suunnittelee, valmistelee ja organisoi koulun toimintaan ja kehittämiseen liittyviä
asioita
● avustaa ja tukee koulun johtamista
● osallistuu toiminnan ja henkilöstörakenteen strategiseen suunnitteluun
● lukuvuoden työssä painottuvat opetussuunnitelmatyö, rakennushanke ja
ohjausyhteisön ohjauskäytänteet
Ryhmän jäsenet toimivat omien pienryhmiensä edustajina ja varmistavat tiedonkulkua
opettajakunnan ja koulun johdon välillä. Ryhmän edustajat edesauttavat omalla
toiminnallaan avoimen tiedonkulun sekä keskustelevan ja toimivan työyhteisön kulttuuria.
Suunnitteluryhmän kokoonpano:
Alakoulu
○
○
○
○
1.-2. luokat: Johanna Hildén
3.-4. luokat: Mikko Horila
5.-6. luokat: Tuomo Tammi
Muut opettajat: Jaana Inki
Yläkoulu ja lukio
○
○
○
○
○
○
Kielet: Heidi Östring
Luonnontieteet ja matemaattiset aineet: Jukka Favorin
Äidinkieli ja kirjallisuus: Anu Eerola
Yhteiskunnalliset aineet: Eija Niskanen
Taito- ja taideaineet: Aki Tulikari
Opiskeluhuolto ja opinto-ohjaus: Jukka Vuorinen
4.4.3. TVT ja oppimisympäristöryhmä
Jäsenet: Tammi Tuomo (pj.), Horila Mikko (siht.), Favorin Jukka, Isopahkala Sanna,
Järvinen Juha, Kallio Marko, Luodeslampi Tero, Nieminen Kari, Vartiainen Sami
Tavoitteet ja tehtävät:
TVT- ja oppimisympäristöryhmä suunnittelee, edistää ja arvioi koulun tietostrategian
toteutumista. Kuluvan lukuvuoden erityispiirteenä on harjoittelukoulujen yhteisen TVTstrategian jalkauttaminen sekä koulukohtaisten tarkennuksien laatiminen osana OPS59
prosessia. Lähestymistapa strategiatyössä on (ennen kaikkea) pedagoginen.
Toimenpiteet 2015–2016:
Ryhmän toiminta keskittyy tieto- ja viestintätekniikan toimintaympäristön kehittämiseen
sekä opetusteknologian pedagogiseen hyödyntämiseen. Ryhmän keskeisiä tavoitteita ovat
laitehankintojen ja opettajien tietotekniikkakoulutusten suunnittelu ja organisointi. Lisäksi
ryhmä pyrkii osaltaan arvioimaan ja kartoittamaan tulevaisuuden tarpeita. Ryhmän
tavoitteena on myös pohtia, miten opetusteknologiaa voidaan hyödyntää osana
opetusharjoittelun ohjauskäytänteitä sekä erilaisten kehittämishankkeiden edistäminen ja
toteuttaminen.
Arviointi:
Ryhmä selvittää ja arvioi toimintansa vaikuttavuutta keskustelun sekä palautekyselyn
avulla.
4.4.4. Kansainvälisyystyöryhmä
Kansainvälistä toimintaa lukuvuonna 2015–2016 toteuttava työryhmä
Jäsenet: Tuomi Marja (pj.) Aarnio Jari (siht.) , Erkkilä Outi, Hollström Sanna, Laiho
Pauliina, Lamu Emilia, Mäkinen Janne, Noterman Päivi, van Nunen Minna, Rahunen
Anni, Sinervo Sinianna, Sipilä Nina, Tolkki Niina, Sihvo Seija
Tehtävät ja tavoitteet:
Työryhmän tehtävänä on suunnitella ja luoda Tampereen yliopiston normaalikoulun
kansainvälisen toiminnan suuntaviivat, vastata vierailujen ja ulkomaalaisten opiskelijoiden
harjoittelujen ja muun kansainvälisen toiminnan suunnittelusta ja koordinoinnista. Lisäksi
työryhmä vastaa koulumme kansainvälisten hankehakemusten laatimisesta. Erasmus+
KA1 opettajavaihtohakemuksista vastaavat hakijat yhteistyössä.
Toimenpiteet lukuvuonna 2015–2016:
1.
2.
3.
Vierailujen järjestäminen
● Yksittäisille tutkijoille, vierailijoille ja ryhmille järjestetään harkinnan mukaan
vierailuja, joihin sisältyy koulun esittelyä, luentoja ja opetuksen observointia.
Apulaisopettaja
● Koulullamme on ilmoittanut School Education Gatewayssa halukkuutensa
apulaisopettaja-/työharjoittelukouluksi. Syksyksi ei ole tulossa apulaisopettajaa, mutta kevätkaudelle loppupuolella koulussamme työskentelee
saksalainen Annika Wapelhorst.Hän työskentelee yhdessä opettajien ja
oppilaiden kanssa erilaisissa opetustilanteissa ja on mahdollisesti mukana
suunnittelussa ja kansainvälisessä projektityöskentelyssä.
Erasmus-opiskelijoiden observointiharjoittelu
● Tampereen yliopiston kasvatustieteen yksikön Erasmus- opiskelijoilla on
mahdollisuus osallistua koulullamme järjestettävään observointiharjoitteluun,
60
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
MULTI2A Practical Observation of Finnish School System for Incoming
Exchange Students, joka toteutetaan yhteistyössä EDU:n kanssa. Opiskelijat
observoivat oppimistilanteita sekä ala- että yläkoulussa ja lukiossa.
Observointiharjoittelu toteutetaan kaksi kertaa lukuvuodessa.
Ulkomaiset harjoittelijat
● Ulkomaisille harjoittelijoille järjestetään harjoittelujaksoja sekä ala- että
yläkoulussa.
Syyslukukaudelle on sovittu seuraava jakso::Kathrin Kuster ja Erben
Jacqueline, Pedagogische Hochschule Kärnten, Itävalta
Lukuvuoden kansainväliset projektit.
● Eurooppa-projekti ja Eurooppa-viikko, koordinaattorina mahdollisesti saksalainen koulu. Projektirahoitusta ei saatu lukuvuodelle 2015–2016, mutta
toiminta partnereiden kanssa jatkuu.
● Yhteistyö turkkilaisen DOGA-koulun ja Business norssin välillä
Yhteistyö UNESCO-kouluverkoston kanssa
Tutkimus- ja kokeiluyhteistyö
● North Carolina State yliopistoyhteistyö: Multiliteracy. Projektin tavoitteena on
tutkia, kokeilla ja kehittää työtapoja, joilla oppilaan monilukutaitoisuutta
kehitetään. Toiminta toteutetaan yhteistyössä EDU:n kanssa. Yhteistyö
koskee tällä hetkellä alakoulua.
Tiedottaminen kansainvälistymisen opettajakohtasista (esim. Erasmus+ KA1)
mahdollisuuksista ja tarvittaessa hakemusten laatimisen tukeminen.
Yhteistyös EDU:n kanssa kansainvälisen toiminnan kehittämiseksi.
Kansainvälisen toiminnan näkyväksi tekeminen oppilaille koulun arjessa.
● Lisätään sekä opettaja- että opiskelijavieraiden ja vierasmaalaisten
harjoittelijoiden/apulaisopettajien näkyvyyttä oppilaille järjestämällä
tilaisuuksia, joissa on mahdollisuus tutustua vierailijoiden kulttuuriin.
Kehitetään tapoja, joiden avulla oppilaat/opiskelijat voivat entistä
aktiivisemmin osallistua kouluympäristössä tapahtuvaan kansainväliseen
toimintaan.
Arviointi:
Työryhmä arvioi lukukauden lopussa toimintasuunnitelman toteutumista, laatii toimintakertomuksen ja esittelee toiminnan pääkohdat koko opettajakunnalle.
61
4.4.5. Tutkimus-, kokeilu- ja kehittämisryhmä
Jäsenet:
Johanna Hildén, Paavo Jyrkiäinen (siht.), Tapani Kaartinen (pj), Olli-Taavetti Kankkunen,
Merja Kuisma (opintovapaa) ja Heli Rantamäki
Lukuvuoden 2015–2016 tavoitteet ja tehtävät:
Ideoimme ja resurssiemme puitteissa kartoitamme koulussamme toteutettavan
kehittämistoiminnan
sekä
luomme
edellytyksiä
opetusssuunnitelmasekä
oppimisymäristötyöhön liittyvään tutkimus-, kokeilu-, ja kehittämistoimintaan yliopistomme
strategian mukaisesti yhteistyössä tieteenalayksikkö Edun ja harjoittelukouluverkosto
eNorssin kanssa. Tutkoke-ryhmä järjestää luokanopettaja-opiskelijoiden tiedeiltapäivän
kevätlukukaudella 2016 laaja-alaistavan opetusharjoittelun yhteydessä. Tapahtumassa
esitellään
harjoittelussa
toteutettuja
pienimuotoisia
tutkimus-,
kokeiluja
kehittämishankkeita. Aineenopettajaopiskelijat toivotetaan tervetulleiksi osallistumaan
luokanopettajaopiskelijoiden tilaisuuteen kuulijoina sekä vertaispalautteen antajina.
Arviointi:
Kokoamme vertaispalautetta ohjaajilta liittyen tiedetapahtumaan 2016. Lisäksi keräämme
palautteen opetusharjoittelusta kirjallisella kyselyllä. Huomioimme saadun palautteen
seuraavaa tiedepäivää suunniteltaessa.
4.4.6. Opetussuunnitelmaryhmä
Jäsenet:
Aaltonen-Kiianmies Kirsi, Alenius Raija, Eerola Anu (siht.), Hiitti Antti, Inki Jaana,
Jauhiainen Maija, Juutilainen Tiina, Kakko Irm, Korte-Suonpää Marja-Leena, KoskinenSinisalo Kirsi-Liisa (puh.joht.), Lehti Hannu / Kouhia Kari,Lehtonen Raija, Lepola Jere,
Melkas Eevaleena,Mustonen Tapio, Paala Annika, Pajunoja Tiina,Sieppi Helena, Tuomi
Jari, Wiklund Tiina, Virhiä-Särkäs Hanna, Virnes Maarit, Väisänen Anna
Tavoitteet ja tehtävät:
Opetussuunnitelmatyöryhmän tehtävä on osallistua yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
Opetushallituksen johtamaan perustetyöhön sekä organisoida sen toteuttamista omassa
koulussa. Lukuvuoden 2015–2016 aikana on tavoitteena on saada valmiiksi oman koulun
perusopetuksen opetussuunnitelma. Työ painottuu tällä hetkellä ainekohtaisten
suunnitelmien valmisteluun, johon kaikki opettajat osallistuvat. Työhön on varattu YT- ja
TESO-aikaa. Vastuukirjoittajat saavat erilliskorvauksen työstään.
Opetussuunnitelmatyöryhmä huolehtii yleisen osan valmistumisesta.Työryhmän erityisenä
vastuualueena on kuluvan lukuvuoden aikana oppimisen arviointia käsittelevän luvun
koulukohtaisen osuuden työstäminen.
Toimenpiteet:
Työryhmä työskentelee YT-kalenterin mukaan työryhmätyöskentelyille varattuina aikoina.
Yksi syventäviä projektiopintoja suorittava opiskelija osallistuu työryhmän työskentelyyn.
LIITE 13
Arviointi: Valmis opetussuunnitelma keväällä 2016.
62
4.4.7. Työhyvinvointiryhmä
Ryhmän jäsenet:
Pekka Poikajärvi (pj), Johanna Pitkänen (siht), Riitta Tuukkanen, Mari Sorva, Terhi
Fihlman, Pekka Alho.
Tehtävät ja tavoitteet:
Työhyvinvointiryhmän tavoitteena on aidosti yhtenäisen ja yhteisöllisen toiminnan
kehittäminen, arjen sujuvuuden ja toimivan työkulttuurin edistäminen ja hyvän
keskusteluilmapiirin ylläpitäminen. Lisäksi ryhmä vastaa koulun henkilöstön virkistäytymistoiminnasta ja pyrkii toiminnallaan edistämään työntekijöiden henkistä ja fyysistä
hyvinvointia.
Toimenpiteet:
Tyhy-ryhmä tiedottaa keskiviikon pilates-vuorosta henkilökunnalle. RaTaTu-sählyturnaus
pe 13.11.2015 Atalpassa. Pikkujoulut vietetään perjantaina 20.11.2015 klo 18.00 alkaen
ravintola Grillssonissa ja jatkot musiikkiopistolla. Tyhy-ryhmä tiedottaa henkilöstölle
yliopiston liikuntapalveluista sähköpostitse. Pyritään saamaan sählyvuoro aikaiseksi.
Päätöspäivälliset ja eläkkeelle jäävien juhla toukokuussa. Tyhy-ryhmä tutustuu osukyselyn tuloksiin ja miettii, onko niiden perusteella tehtävissä parannuksia arjen
hyvinvointiin. Kannustetaan ja rohkaistaan työyhteisöä järjestämään epävirallisia
kokoontumisia eri teemoihin liittyen.
Keväällä järjestämme sirkus-, teatteri- tai muun vastaavan käynnin sekä tarkastellaan
yhteisen kevätretken mahdollisuutta.
Arviointi:
Työhyvinvointiryhmä arvioi työtään lukuvuoden aikana saamansa palautteen perusteella.
Lisäksi työmme arvioinnin mittarina voi käyttää tapahtumien ja retkien osanottajamääriä ja
toimintasuunnitelmassa kuvattujen tavoitteiden toteutumista.
LIITE 15 Tyhy -suunnitelma 2015–2016.
4.4.8. Toiminnan laadunvarmistusryhmä
4.4.9. Toiminnan laadunvarmistusryhmä
Jäsenet: Aalto-Laaksonen Arja, Eriksson Sirpa, Oksman Tuula, Sassila Pipsa
Tavoitteet ja tehtävät:
Laadunvarmistusryhmän tavoitteena on koulun kehittäminen käynnissä olevien
laadunvarmistuskeinojen avulla. Ryhmän tehtävänä on lisäksi suunnitella uusia malleja
koulun oman toiminnan arviointiin ja sen myötä edelleen kehittämiseen. Normaalikoulun
osalta on koostettu indikaattoreita, joilla voidaan seurata tavoitteiden saavuttamisen tasoa
ja erilaisia kehityshankkeita. Yhtenä lukuvuoden tavoitteena on koota keskeiset laatutekijät
63
samalle alustalle yhteistä koontia varten ja muodostaa niistä helposti seurattava
kokonaisuus.
Toimenpiteet:
Lukuvuonna 2015–2016 keskitytään kvantitatiivisen tiedon keräämiseen ja analysointiin.
Tietoa pyritään keräämään lukuvuonna 2015–2016 erityisesti oppilaiden ja opiskelijoiden
kouluhyvinvoinnista. Alakoulussa on käynnissä oppilaiden jatkuva seuranta vuosittain
toteutettavalla kiusaamiskyselyllä (KiVa). Perusasteelle ja lukioon on tavoitteena kehittää
kvantitatiivinen malli poissaoloseurantaan ja tuen tarpeen arviointiin. Henkilökunnan
työhyvinvointia arvioitaessa tukeudutaan yliopiston yleiseen työhyvinvointikyselyyn ja
opiskelijoiden hyvinvointia seurataan harjoittelupalautteiden avulla.
Lukuvuoden aikana päivitetään myös nykyisten mittausten tilanne edellisvuonna laadittuun
koosteeseen yhteistyössä muiden työryhmien ja rehtoritiimin kanssa.
Arviointi:
Kerättyä tietoa analysoidaan Plan – Do – Check - Act -kehän avulla yliopiston mallin
mukaisesti. Lisäksi ryhmä arvioi omaa toimintaansa ja kehittää uusia toimintamalleja
tarpeen mukaan.
4.4.9 Lukion kehittämisryhmä
Lukion kehittämisryhmän jäsenet:
Aalto-Laaksonen Arja (puheenjohtaja), Ahonen Kaarina, Alatalo Tuija, Hiisivuori Christa,
Iso-Möttönen Martti, Korenius-Toikka Iida, Kylmälä Tuula, Leisku-Johansson Aulikki,
Lepola Jere (sihteeri), Leskinen Marjo, Mustonen Harri, Männistö Jukka, Niskanen Eija,
Pääkkönen Tuovi, Tulikari Aki, Vuorinen Jukka, Östring Heidi
Lukuvuoden tavoitteet:
Opetussuunnitelman valmistelu laaditun aikataulun mukaisesti.
Sirkustaiteen- ja BN painotuksen kehittäminen ja markkinointi.
- Sirkustaiteen painotuksen suunnittelu ja kurssikokonaisuuden laatiminen
yhteistyössä Sorin sirkuksen kanssa.
- BN-linjan opetussuunnitelman tarkistaminen ja uudistaminen
- Lukion markkinointisuunnitelman laadinta ja toteuttaminen lukuvuonna
2015–2016.
Väistön valmistelu ja toteuttaminen
64
Sähköisten yo-kokeiden suunnittelu ja valtakunnallisten harjoituskokeiden toteuttaminen
- tilojen ja laitteiston suunnittelu ja valmistaminen kokeisiin
- tarvittavan koulutuksen varmistaminen
- väistötilassa suoritettavien kokeiden valmistelu
Tavoitteiden arviointi:
Opetussuunnitelman valmistelu laaditun aikataulun mukaisesti
- opetussuunnitelma kaikilta osin valmis ja vahvistettu
Sirkustaiteen- ja BN painotuksen kehittäminen ja markkinointi.
- Sirkustaiteen painotuksen kokonaisuus valmis, markkinoitu ja mukana
yhteishaussa
- BN-linjan opintokokonaisuus uudistettu
- lukion markkinointisuunnitelma toteutettu suunnitellun mukaisesti, arvioidaan
eri kanavien teho
Väistön valmistelu ja toteuttaminen
- lukion siirtosuunnitelma ja tilat määritetty ja suunnitelma valmiina toteuttavaksi
kesällä 2015–2016
Sähköisten yo-kokeiden suunnittelu ja valtakunnallisten harjoituskokeiden toteuttaminen
- ylioppilaskokeiden sähköisten kokeiden toteuttamiseen liittyvät asiat
varmistettu ja testattu syksylle 2016
4.4.10. Muut ryhmät
- vuosikertomuksen toimitusryhmä: Anu Eerola, Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo,
Arja Aalto- Laaksonen ja Tuomo Tammi
5. Opetusharjoittelu
5.1. Luokanopettajakoulutus
Opettajan kasvu asiantuntijaksi on pitkäaikainen prosessi. Se edellyttää omaa
aktiivisuutta, aloitteellisuutta ja vahvaa sitoutumista ammatilliseen kehittymiseen.
Opetusharjoittelun ohjaajat toimivat tukena tässä prosessissa. Kasvun tukeminen
konkretisoituu opiskelijan tai opiskelijaryhmän kanssa käytävissä pohdinnoissa. Näissä
vuorovaikutustilanteissa tarkastellaan kasvatukseen ja opetukseen liittyviä kysymyksiä ja
rakennetaan yhteyksiä teorian ja käytännön välille.
Harjoittelukoulussa suoritettavan perusharjoittelun (osa A 5 op ja osa B 5 op) tavoitteena
on ainedidaktiikan soveltaminen, kehittyminen opetuksen suunnittelussa, tavoitteellisessa
toteuttamisessa ja arvioinnissa. Lisäksi tavoitteena on pohtia ja arvioida oman
ammatillisen toiminnan perusteita.
65
Toteutus:
1. A-osa on 2.10.2015–11.12.2015, jolloin harjoitellaan äidinkieltä, matematiikkaa,
uskontoa/elämänkatsomustietoa ja historiaa.
2. B-osa on 14.3.2016–20.5.2016,jolloin harjoitellaan taito- ja taideaineita sekä
ympäristö- ja luonnontietoa, biologiaa ja maantietoa sekä fysiikkaa ja kemiaa.
Laaja-alaistavassa harjoittelussa (10 op) painottuu eheyttäminen, integrointi ja
projektikeskeisyys. Toiminnassa huomioidaan oppilaiden erityistarpeet. Lisäksi tavoitteena
on hahmottaa koulutustoiminnan yhteiskunnallinen viitekehys, vastuukysymykset ja
eettiset velvoitteet sekä tiedostaa ja hahmottaa oppilasta ympäröivät tukiverkostot.
Toteutus:
Harjoittelu järjestetään 7.1.–21.2.2016 välillä kahdessa eri vuorossa, joista toiseen
opiskelija osallistuu. Lisäksi harjoittelun voi suorittaa erillisen hakumenettelyn kautta 1.
opiskeluperiodin aikana syksyllä 2015 tai vaihtoehtoisesti maaliskuussa 2016.
Syventävät projektiopinnot normaalikoulussa (10 op) tähtäävät omien ammatillisten
tavoitteiden pohdintaan ja ammatillisen erityisosaamisen kehittymiseen. Opetus- ja
kasvatustyön käytännön ratkaisut tulee kyetä tieteellisesti perustelemaan. Tavoitteena on
myös kokonaisvaltainen ja itsenäinen ote opetustyöhön sekä tutkimus- ja
kehittämispainotteisuus.
Toteutus:
31.8.2015–28.10.2015 opiskelijan ja ohjaajan/ohjaajien suunnittelemalla ja sopimalla
tavalla.
5.2. Aineenopettajakoulutus
Tampereen yliopiston normaalikoulun aineenopettajakoulutuksen kiintiö on 115
opiskelijaa. Vuosittain normaalikoulussa harjoittelee kuitenkin varsinaisen kiintiön ohella
opiskelijoita erilaisilla yhteistyösopimuksilla. Tällaisia ryhmiä ovat mm. Teknillisen
yliopiston opettajaharjoittelijat, joiden harjoittelu on maksupalvelutoimintaa siltä osin kuin
se ylittää kiintiön kokonaismäärän.
Opetusharjoittelu kuuluu aineenopettajakoulutuksen kokonaisuuteen, joka koostuu
kasvatus-tieteen yksikön antamasta opetuksesta, johon normaalikoulussa suoritettava
harjoittelu saumattomasti nivoutuu. Aineenopettajaksi opiskelevien opetusharjoittelu
muodostuu neljästä harjoittelujaksosta:
Orientaatioharjoittelu (2 op) sisältyy kasvatustieteiden perusopintoihin ja se toteutetaan
aineopettajakoulutukseen option (1+ -valinnassa) saaneille TaYn opiskelijoille ja TTYn
aineenopettajakoulutuksen opiskelijoille.
Harjoittelussa orientoidutaan aineopintovaiheen opetusharjoitteluun ja siinä perehdytään
koulutyöskentelyn seurannan, ohjauksen, reflektoivien keskustelujen ja itsenäisen työn
avulla koulun toimintaan, opetussuunnitelmaan sekä oman oppiaineen erityispiirteisiin,
opetusmateriaaleihin ja käytänteisiin.
66
Perusharjoittelussa (6 op) luodaan valmiuksia opetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja
arviointiin. Opintojaksolla suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan opetusta yhteistyössä
ohjaavan opettajan sekä muiden opetusharjoittelijoiden kanssa. Jaksolla tutustutaan
ohjatusti erilaisiin aineenopettajan työhön kuuluviin tehtäviin ja perehdytään opetus- ja
kouluhallinnon perusteisiin, opettajan yleisiin oikeuksiin, velvollisuuksiin ja vastuisiin.
Tutkiva harjoittelu (8op) on opettajan työn tutkivaa otetta korostava kokonaisuus, jolla
tuetaan aineenopettajan identiteettityötä sekä perus- ja täydennyskoulutuksen jatkumon
hahmottamista.
Opintojaksolla suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan opetusta yhteistyössä ohjaavan
opettajan ja muiden opetusharjoittelijoiden kanssa sekä kehitetään omaa käyttöteoriaa.
Lisäksi perehdytään laaja-alaisesti erilaisiin aineenopettajan työhön kuuluviin tehtäviin
sekä suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan ohjattu opetuskokeilu tai kehittämishanke ja
raportoidaan siitä.
Laajentava harjoittelu (4op) laajentaa opiskelijoiden kuvaa opettajan työstä ja siihen
vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi jakso tutustuttaa ja harjaannuttaa opetustyöhön eri
oppilaitostyypeissä ja antaa kuvan koulutusjärjestelmästä ja se merkityksestä
yhteiskunnassa.
Opintojaksolla monipuolistetaan ja syvennetään opetustyön harjoittelua, opettajuuden
kehittymistä ja opettajakokemuksia. Jaksolla perehdytään henkilökohtaisen suunnitelman
mukaisesti johonkin / joihinkin seuraavista: yhtenäinen perusopetus, ammatillinen
koulutus, ammatillinen aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, kansalais-, kansan- ja
työväenopisto, kansainvälinen koulu tai jokin muu koulutuksen järjestäjä.
Tämä osio voi sisältää myös perehtymistä koulutuksen ja kasvatuksen
kehittämistoimintaan, muihin erityistehtäviin tai kansainväliseen yhteistyöhön.
Opintojaksossa tutustutaan myös opettajan viestintätaitojen perusteisiin ja opettajan
koulunpidollisiin tehtäviin.
5.3. Opetusharjoittelun kehittäminen
Koulun opetusharjoittelun kehittämisen ja arvioinnin yleisistä linjoista sopii työryhmä, johon
kuuluvat edustajat koulun kummastakin opetusharjoittelutyöryhmästä (luokanopettajankoulutus ja aineenopettajakoulutus). Koko koulun yhteinen opetusharjoittelutyöryhmä kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran lukuvuodessa. Työryhmä
jakaantuu luokanopettajankoulutuksen ja aineenopettajakoulutuksen mukaisiin alaryhmiin.
Alaryhmien tehtävä:
Opetusharjoittelun toteutuksen suunnittelu, organisointi, kehittäminen ja arviointi.
Luokanopettajakoulutus
Opetusharjoittelutyöryhmän kokoonpano:
Paavo Jyrkiäinen, Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo, Helena Sieppi ja Marja Tuomi. Lisäksi
ryhmään kuuluvat opettajankoulutuslaitoksen edustajina Pirjo Kulju, Anne Jyrkiäinen,
Jorma Vainionpää ja Tarja Koivusaari sekä opiskelijajäsenenä Noora Reinikainen ja Saara
Teppo.
67
Perusharjoittelu (10 op)
Vastuuhenkilö A-osassa on Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo ja B-osassa Helena Sieppi
Laaja-alaistava harjoittelu (10 op)
Vastuuhenkilö Paavo Jyrkiäinen
Normaalikoulun syventävät projektiopinnot (10 op)
Vastuuhenkilö Marja Tuomi
Aineenopettajakoulutus:
Rehtoria avustavat opettajat (ravustajat)
-
Englanti: Antti Hiitti
Fysiikka ja Kemia: Iida Korenius-Toikka
Historia, yhteiskuntaoppi ja taloustieto: Marjo Leskinen
Matematiikka ja ATK: Jukka Favorin
Ruotsi: Marko Kallio
Saksa, venäjä ja ranska: Heidi Östring
Yhteiskunnalliset aineet: Tuovi Pääkkönen
Äidinkieli ja kirjallisuus: Anu Eerola
Koordinaattorit
-
Orientoiva harjoittelu: Christa Hiisivuori ja Sami Vartiainen
Laajentava (yleinen): Jukka Favorin
Laajentava Harjoittelu (HOPS): Tiina Juutilainen, Jere Lepola, Janne Mäkinen
Tutkiva opettaja: Heidi Östring
Opetusharjoittelutyöryhmä 2015–2016
Pj Vesa Toivonen
Kasp4/orientoiva harjoittelu
Perusharjoittelu
Laajentava harjoittelu
Laajentava HOPS -osuus
Tutkiva harjoittelu
Didaktikkojen edustus
Opiskelijajäsen
Koordinaattori
Christa Hiisivuori ja Sami Vartiainen
Anu Eerola ja Antti Hiitti
Jukka Favorin
Tiina Juutilainen
Heidi Östring
ei vielä tiedossa
ei vielä tiedossa
Marjo Korhonen
68
6. Koulutyön yleinen organisoituminen
6.1. Normaalikoulun hallinnollinen asema
Tampereen yliopiston normaalikoulu on yliopistolain tarkoittama harjoittelukoulu, jonka
hallinnossa ja toiminnassa noudatetaan normaalikoulun johtosäännön ja soveltuvin osin
muiden Tampereen yliopiston johtosääntöjen määräyksiä. Normaalikouluun sovelletaan
lisäksi, mitä yliopistoon kuuluvasta harjoittelukoulusta säädetään.
Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjä on Tampereen yliopisto.
Harjoittelukoulun perus- ja lukio-opetuksen osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä niistä
perusopetuslaissa (628/1998), lukiolaissa (629/1998) ja ylioppilastutkinnon järjestämisestä
annetussa laissa (672/2005) sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa säädetään.
Tampereen yliopiston johtosäännön mukaan normaalikoulu kuuluu Tampereen yliopiston
kasvatustieteiden yksikköön.
Normaalikoulun hallintoa hoitavat kasvatustieteiden yksikön johtokunta ja johtaja sekä
normaalikoulun neuvottelukunta, johtava rehtori, muut rehtorit ja muu opettajakunta, ellei
muuta ole säädetty tai määrätty.
6.2. Normaalikoulun johtaminen ja organisaatio
Normaalikoulun johtaminen perustuu osallistavaan, läpinäkyvään ja tiimeihin perustuvaan
oppivan organisaation toimintakulttuuriin ja sen tavoitteena on luoda työyhteisöön avoin,
yhteisöllinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, mikä edellyttää jatkuvaa panostamista
organisaation rakenteen ja toimintakulttuurin kehittämiseen. Erityisesti koulun rakenteen
muuttuminen tulee lähitulevaisuudessa aiheuttamaan muutoksia koulun organisaatioon ja
johtamiseen.
Rehtorit ja vastuualueet
johtava rehtori
Vesa Toivonen
kokonaisvastuu koulun
toiminnasta
johtaa koulua ja kehittää sen
toimintaa kasvatustieteiden
yksikön johtokunnan linjausten
mukaisesti. Pääpaino on
strategisessa johtamisessa,
henkilöstö-, talous- ja
kiinteistöasioissa sekä
sidosryhmätyössä.
lukion rehtori Arja
Aalto-Laaksonen
(osa-aikaeläke) ja
lukion apulaisrehtori
Jere Lepola
vastaavat lukion
toiminnasta sovitun
työnjaon mukaisesti
johtaa, ohjata, arvio ja kehittää
lukion opetus- ja kasvatustyötä ja
siihen liittyvää kokeilu-,
kehittämis- ja tutkimustoimintaa
sekä valvoo oman kouluasteensa
toiminnan laatua
69
perusopetuksen rehtori
Irma Kakko
vastaa yläkoulun
toiminnasta
johtaa, ohjaa, arvioi ja kehittää
yläkoulun opetus- ja
kasvatustyötä ja siihen liittyvää
kokeilu-, kehittämis- ja
tutkimustoimintaa sekä valvoo
oman kouluasteensa toiminnan
laatua
perusopetuksen
apulaisrehtori KirsiLiisa KoskinenSinisalo
vastaa alakoulun
toiminnasta
johtaa, ohjaa, arvioi ja kehittää
alakoulun opetus- ja
kasvatustyötä ja siihen liittyvää
kokeilu-, kehittämis- ja
tutkimustoimintaa sekä valvoo
oman kouluasteensa toiminnan
laatua
alakoulun
vastuuopettaja
Johanna Hilden
vastaa osana alakoulua
Muotialan koulutalossa
olevien luokkien (1.b ja
2.b) toiminnasta ja sen
sujuvuudesta sekä
turvallisuudesta
organisoi koulutyön Muotialan
koulutalossa yhteistyössä muiden
toimijoiden kanssa ja osallistuu
alakoulun suunnitteluryhmän
toimintaan
Tiimit
Rehtoritiimi
- johtaa ja kehittää normaalikoulun toimintaa.
Suunnitteluryhmä (lisäksi erikseen alakoulu ja yläkoulu +lukio)
- suunnittelee, valmistelee ja organisoi koulun toimintaan ja kehittämiseen
liittyviä asioita.
- ryhmän jäsenet toimivat omien pienryhmiensä edustajina ja varmistavat
tiedonkulkua opettajakunnan ja koulun johdon välillä.
- suunnitteluryhmässä käsitellään harjoittelukoulun toiminnan ja kehittämisen
kannalta merkityksellisiä asioita. Tavoitteena on rakentaa mahdollisimman kattava
kuva asioista ennen päätöksentekoa.
Luokkatasot ja aineryhmät
- käsittelee koulun toimintaan ja kehittämiseen liittyviä asioita.
- puheenjohtajina toimivat suunnitteluryhmien johtajat
70
6.3. Varajärjestelyt
-
Johtavan rehtorin tilapäisesti estyneenä tai esteellisenä ollessa tehtävää hoitaa
lukion rehtori (seuraavana järjestyksessä perusopetuksen rehtori ja
perusopetuksen apulaisrehtori)
-
Lukion rehtorin tilapäisesti estyneenä tai esteellisenä ollessa tehtävää hoitaa
lukion apulaisrehtori
-
Perusasteen rehtorin tilapäisesti estyneenä tai esteellisenä ollessa tehtävää
hoitaa perusasteen vararehtori Pekka Poikajärvi
-
Perusopetuksen apulaisrehtorin tilapäisesti estyneenä tai esteellisenä ollessa
tehtävää hoitaa perusopetuksen rehtori ja valvonnassa sekä oppilasasioissa
avustaa lehtori Marja Tuomi
-
Alakoulun vastuuopettajan tilapäisesti estyneenä tai esteellisenä ollessa tehtävää
hoitaa lehtori Johanna Hildén
Mikäli kaikki rehtorit ovat poissa yhtä aikaa, vastuut jakautuvat seuraavasti:
- johtava rehtori ja lukio: lukion apulaisrehtori Jere Lepola
- yläkoulu: vararehtori Pekka Poikajärvi
- alakoulu: lehtori Marja Tuomi
6.4. Yhteissuunnittelu
Työvelvollisuuteen kuuluvien tehtävien suorittamiseksi opettajan tulee osallistua
yhteissuunnitteluun siten, että opettajankokouksiin, aineryhmäkokouksiin ja neuvotteluihin
varataan koulukohtaisesta toteutuksesta riippuen 3–5 tuntia opettajaa kohti kahdessa
viikossa (TES 4§).
Yhteissuunnittelupäivä on tiistai. Pääosin suunnittelu eriytyy alakoulun ja yläkoulun / lukion
osalta.
Viikoittainen aikataulu:
- alakoulu klo 14.15 alkaen
- yläkoulu/lukio klo 15.15 alkaen
- yhteiset (työryhmät, koulutukset ym.) klo 15.15. alkaen
Yhteissuunnitteluaika jakautuu kokouksiin, työryhmätyöhön, koulutuksiin sekä
aineryhmissä ja luokkatasoilla tehtävään työhön. YT-ajan käytön tarkka ohjelma
ylläpidetään koulun kotisivuilla.
71
6.5. Opettajien poissaolot ja sijaisjärjestelyt
Akuutit poissaolot
Alakoulu: ilmoitus mahdollisimman pian apulaisrehtori Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalolle, joka
hankkii sijaisen. Yläkoulu ja lukio: ilmoitus puhelimitse mahdollisimman pian
perusopetuksen rehtori Irma Kakolle, joka hankkii sijaisen.
Töihin palattuaan työntekijä huolehtii poissaoloilmoituksen tekemisestä e-työpöydälle.
Ennalta tiedossa olevat poissaolot (esim. koulutus ja henkilökohtainen syy): ensisijaisesti
lehtori pyrkii ratkaisemaan sijaisjärjestelyn oppilastuntemuksen ja opetusryhmän sen
hetkisten opetuksellisten tavoitteiden asiantuntijana itse. Mikäli tämä ei ole mahdollista, voi
tarvittaessa kääntyä sijaisjärjestelyissä asteesta vastaavan rehtorin puoleen.
Kaikista poissaoloista ja niihin liittyvistä sijaisjärjestelyistä tehdään poissaoloilmoitus, joka
toimitetaan Arja Frimanille (Kuokkamaantien koulutalo) tai Mervi Tallalle (Nekala +
Muotiala). Henkilön palattua töihin, on hänen tehtävä välittömästi sairauspoissaolostaan
ilmoitus myös eTyöpöydälle.
6.6. Työehtojen mukainen täydennyskoulutus
•
•
•
•
TESO 1 pv - ma 10.8. Suunnittelupäivä
TESO ½ pv - ti 25.8. klo 15-18. Opetussuunnitelmatyötä
TESO ½ pv - ti 3.11. klo 15-18. Opetussuunnitelmatyötä
TESO 1 pv - la 23.4.2016 Arviointi ja suunnittelupäivä
7. Talous
Harjoittelukoulujen rahoitus koostuu perusopetuksen oppilaiden osalta oppilaskohtaisista
valtionosuuksista sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksesta, jolla katetaan
lukiokoulutuksen ja opettajankoulutuksen kustannukset. Hämeenlinnan ja Tampereen
normaalikoulujen yhdistymisen siirtymävaiheesta aiheutuu edelleen taloudellisia
vaikutuksia.
Perusopetuksen valtionosuudet vuodelle 2016 saadaan vuoden 2014 viimeisen päivän
oppilasmäärän perusteella, jolloin alakoulun oppilasmäärä oli 367. Lukuvuoden 2015 2016 alussa oppilasmäärä on 398. Oppilasmäärän kasvu johtuu siitä, että syksyllä 2015
Nekalan alakouluun tuli vielä yksi oppilasryhmä Hallilasta.
Tästä johtuen vuodelle 2016 valtionosuuksia jää saamatta yhteensä 181 443 €. Luvut on
laskettu vuoden 2015 kotikuntakorvausperusteen mukaisesti, koska v. 2016
kotikuntakorvauksen oppilaskohtainen määrä ei vielä ole tiedossa.
Nekalan koulun lisääntyvä oppilasmäärä johtuu Tampereen kaupungin tekemistä
kouluverkkopäätöksistä, joiden mukaisesti Hallilasta tullaan 5. luokalle Nekalan kouluun
syksystä 2012 alkaen. Lisäksi kaupungin kouluista tulee lisäoppilaita 3. luokille
(musiikkiluokalle valitut ja A1-kielen valintojen perusteella).
72
Valtionosuusjärjestelmän muutos vähensi muilta (ml harjoittelukoulut) kuin kuntajärjestäjiltä perusopetuksen oppilaiden valtionosuutta. Muille kuin kuntajärjestäjille
kotikuntakorvaus on 94 % täydestä kotikuntakorvauksen määrästä.
Lokakuun 2015 tulosneuvotteluissa yliopiston johdon kanssa tullaan esittämään saamatta
jäävien valtionosuuksien (181 443 €) osittaista kompensoimista.
Normaalikoulun rahoitus v. 2013–2015
Vuosi
2013 *
2014 *
2015 **
Perusrahoitus
1 321 054
1 258 900
934 200
Valtakunnallinen rahoitus
5 260 000
5 332 000
5 366 700
Kotikuntakorvaukset
4 281 177
4 393 402
4 997 157
Yhteensä
10 862 231
10 984 302
11 298 057
* Vuosien 2013 ja 2014 perusrahoitus sisältää myös edellisten vuosien tuloksen perusteella
jaetun rahan sekä yliopiston johdon kassa tulosneuvotteluiden pohjalta jaetun strategiarahan.
** Vuoden 2015 rahoitus alustavan budjettikehyksen mukaisesti. Kotikuntakorvaukset 2015
alustavan kotikuntakorvausmäärän mukaisesti.
Lisäksi
● Valtion erityisavustus ryhmäkokojen pienentämiseen (OKM) v. 2014–2015
yhteensä
17 300 €.
● Valtionavustus Kerhotoiminnan kehittämiseen (OPH) aj. 1.9.2014–31.12.2015:
Kokonaismenot 13 333 €, josta myönnetty avustus 10 000 € (75 %) ja koulutuksen
järjestäjän osuus 3 333 € (25 %).
8. Koulumme toteuttama täydennyskoulutus
Täydennyskoulutuksella on tärkeä asema vaikuttavuuteemme ympäristössämme. EDU,
OPH, eNorssi ja Tampereen kaupunki ovat keskeisimpiä yhteistyökumppaneitamme
täydennyskoulutuksen alueella.
Lukuvuonna 2015–2016 täydennyskoulutusta järjestetään omalla seutukunnalla
opetussuunnitelmaprosessiin liittyen sekä muun kysynnän ja omien resurssien puitteissa.
Oman henkilöstön täydennyskoulutuksen sisältöjä ovat: opetusharjoittelun ohjaus,
oppimisympäristöt, oppilaan tuen muodot, interaktiivisten taulujen pedagoginen käyttö,
työkaluohjelmat, IPadin käyttö opetuksessa, sosiaalisen median sovellukset ja Moodleympäristö.
73