Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 2015
YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 2015 - 2019 KOUVOLAN KAUPUNKI 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO ........................................................................................... 3 2 KOUVOLAN KAUPUNGIN TERVEYDEN- JA YMPÄRISTÖNSUOJELU3 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 3 Toimialue................................................................................................ 4 Valvonnan voimavarat ja niiden jakautuminen ympäristöterveydenhuollon eri osa-alueille ............................................ 4 Koulutus ................................................................................................. 8 Tietojärjestelmä ...................................................................................... 8 Viestintä ................................................................................................. 9 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu ..................................................... 9 VALVONNAN TOIMIALAT ................................................................... 10 3.1 Yleistä .................................................................................................. 10 3.1.1 Riskinarviointi .................................................................................... 10 3.1.2 Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika . 10 3.1.3 Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet ......... 11 3.2 Elintarvikevalvonta ............................................................................... 11 3.3 Terveydensuojeluvalvonta .................................................................... 12 3.4 Tupakkalain valvonta............................................................................ 12 3.4.1 Nikotiinivalmisteiden valvonta ........................................................... 12 3.5 Kuluttajaturvallisuusvalvonta ................................................................ 13 3.6 Eläinlääkintähuolto ............................................................................... 13 3.7 Valvonnan maksullisuus ....................................................................... 13 4 ERITYISTILANTEISIIN VARAUTUMINEN ........................................... 15 4.1 Toiminta erityistilanteissa ..................................................................... 15 4.2 Epidemioiden selvittäminen .................................................................. 16 4.2.1 Kunnan ruokamyrkytysten selvitystyöryhmä ..................................... 16 5 SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI ................................. 16 Liite 1 Kuntien valvontaa ohjaavaa keskeistä lainsäädäntöä Liite 2 Elintarvikevalvontasuunnitelma Liite 3 Terveydensuojelun valvontasuunnitelma Liite 4 Tupakkalain valvontasuunnitelma Liite 5 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelma Liite 6 Eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma 3 1 JOHDANTO Ympäristöterveydenhuollolla tarkoitetaan yksilön ja hänen elinympäristönsä terveydensuojelua. Terveydenhuoltolain 21 §:n mukaan ympäristöterveydenhuollon lakeja ovat seuraavat lait: terveydensuojelulaki (763/1994), tupakkalaki (693/1976), elintarvikelaki (23/2006), eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) ja kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011). Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on varmistaa kuntalaisille turvallinen elinympäristö, jossa ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Lainsäädännössä korostetaan toiminnanharjoittajien omaa vastuuta, mutta viranomaisvalvontaa tarvitaan toiminnan ja tuotteiden määräystenmukaisuuden varmistamiseksi, toimijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi, kuluttajansuojan turvaamiseksi sekä toimijoiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi. Kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva suunnitelma siten, että valvonta on laadukasta ja terveyshaittoja ehkäisevää. Kunnan suunnitelmassa otetaan huomioon valtakunnallinen valvontaohjelma. Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisessa valvontaohjelmassa ohjelmakauden 2015– 2019 teemaksi on valittu valvonnan vaikuttavuus, jota lähestytään eri tavoin. Tavoitteena on kohdentaa valvontaresurssit riskiperusteisesti ja tehokkaasti kattaa valvonnan kustannukset tehokkaammin valvontakohteilta perittävillä maksuilla kehittää ja hyödyntää tietojärjestelmiä lisätä valvonnan yleistä näkyvyyttä kaikille kuntalaisille ottaa käyttöön aluehallintoviraston kuntiin tekemät arviointi ja ohjauskäynnit. Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy. Hyvin toimivalla ympäristöterveydenhuollolla voidaan välttää/minimoida epidemioita ja vähentää huomattavasti terveydenhuollon kuormitusta ja sairauksien aiheuttamia poissaoloja työstä. Ympäristöterveydenhuollolla voidaan ehkäistä myös epidemioiden lisäksi monia kroonisia sairauksia, jos ongelmiin puututaan ajoissa (esim. sisäilmaongelmat). Suunnitelmaan on koottu valvontayksikön alueella suunnitelmakaudella painottuva valvonta, painopisteet ja projektit. Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö sekä valtionneuvoston valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) edellyttävät kuntia laatimaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Lisäksi suunnitelmassa on otettu huomioon valvontaa ohjaavien keskusvirastojen toimialakohtaiset valvontaohjelmat sekä valvontasuunnitelma-asetuksen edellyttämä sisältö. Valvontaviranomaisena toimivan Kouvolan rakennus- ja ympäristölautakunnan on hyväksyttävä suunnitelma ja se toimitetaan Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. 2 KOUVOLAN KAUPUNGIN TERVEYDEN- JA YMPÄRISTÖNSUOJELU Terveyden- ja ympäristönsuojelun toiminta tapahtuu Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan alaisena. Valvonnan keskeisenä johtajana 4 toimii ympäristöpäällikkö. Toiminta jakautuu terveysvalvontaan, eläinlääkintähuoltoon ja ympäristönsuojeluun. Iitin kunta on tehnyt Kouvolan kaupungin kanssa sopimuksen ympäristöpalvelujen järjestämisestä. Sopimuksen mukaan Kouvolan kaupunki hoitaa Iitin kunnan ympäristöterveydenhuollon (terveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto) ja ympäristönsuojelun lainsäädännön mukaiset, kunnalle kuuluvat tehtävät sekä erityislainsäädännöissä määrätyt tehtävät. Palvelut tuotetaan Iitin kunnalle laadultaan ja sisällöltään samantasoisina kuin Kouvolan kaupungin alueella. Terveysvalvonta huolehtii Kouvolan kaupungissa ja Iitin kunnassa elintarvikelain, terveydensuojelulain, kuluttajaturvallisuuslain ja tupakkalain mukaisesta tupakkatuotteiden myynnistä ja valvonnasta sekä lääkelain mukaisesta nikotiinivalmisteiden myynnistä ja valvonnasta. Ilmanlaadun tarkkailu PohjoisKymenlaaksossa tapahtuu ostopalveluna. Eläinlääkintähuolto vastaa eläinlääkintähuoltolain mukaisesta toiminnasta ja sen tehtävänä on peruseläinlääkäripalveluiden järjestäminen hyöty- ja muille kotieläimille, eläintautien vastustaminen, eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta- ja tarkastustehtävät sekä eläinsuojeluvalvonta yhdessä terveysvalvonnan kanssa. Ympäristönsuojelun tehtävänä on ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisesti vähentää ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta ja estää ympäristön pilaantumista. Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti kaupungin ympäristön tilaan toimimalla lupa- ja ympäristöviranomaisena eri lakien määräämissä tehtävissä, kaupunkia ja seutukuntaa koskevaan suunnitteluun osallistumalla, erillisprojekteilla ja ympäristöasioista tiedottamalla sekä edistämällä kestävän kehityksen toteutumista. Ympäristöterveydenhuollon toimintaa ohjaavat ja valvovat maa- ja metsätalousministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira sekä paikallistasolla Etelä-Suomen aluehallintovirasto. 2.1 Toimialue Toimialueeseen kuuluvat Kouvolan kaupunki ja Iitin kunta. Taulukko 1. Valvontayksikön toimialueen asukasluku (Väestörekisterikeskus). Kunta Asukasluku (31.10.2014) Kouvola 86 558 Iitti 6 957 Yhteensä 93 515 2.2 Valvonnan voimavarat ja niiden jakautuminen ympäristöterveydenhuollon eri osa-alueille Ympäristöterveydenhuollon toimintaa johtaa ympäristöterveyspäällikkö. Terveydensuojelusuunnittelija suunnittelee ja koordinoi terveysvalvonnan toimintaa ja osallistuu valvontaan. Kaupungissa on vastaava terveystarkastaja, 8 terveystarkastajaa ja 2 ympäristöterveystarkastajaa sekä valvontainsinööri (0,5 htv), jotka hoitavat eri painotuksin ympäristöterveydenhuollon toimialaan kuuluvia tehtäviä. Eläinlääkintähuollossa on 6 virkaa ja 1 valvontaeläinlääkärin virka. Loma- 5 aikajärjestelyillä huolehditaan, että henkilöstö pystyy lomittamaan toisiaan välttämättömissä ja kiireellisissä tehtävissä. Taulukko 2. Ympäristöterveydenhuollon henkilöstö Nimi Virkanimike Taru Pyötsiä Ympäristöterveyspäällikkö Tuomas Hiltunen Terveydensuojelusuunnittelija Saija Lassila Vastaava terveystarkastaja Anita Hanski Terveystarkastaja Juha Järvinen Terveystarkastaja Mari Järvinen Terveystarkastaja Minna Lindholm Reija Lukkari Taina Mäkelä Terveystarkastaja Terveystarkastaja Terveystarkastaja Vuokko Karjalainen Terveystarkastaja Saara Toppi Terveystarkastaja Piritta Lehtonen Ympäristöterveystarkastaja Reijo Pesonen Tuomas Mikkola Ympäristöterveystarkastaja Valvontainsinööri Hanna-Mari Luukkonen Kaupungineläinlääkäri Marko Finne Sami Rajala Taina Rautell Veli-Matti Sorvo Mikko Vesanen Kaupungineläinlääkäri Kaupungineläinlääkäri Kaupungineläinlääkäri Kaupungineläinlääkäri Kaupungineläinlääkäri Valvonta-alue Laitosvalvonta Terveydensuojelu, tupakkalain valvonta Elintarvikevalvonta: Kuusankoski, leipomot Elintarvikevalvonta: Kouvola, tuholaiset Kuluttajaturvallisuus, terveydensuojelu, uimavesi Opintovapaalla, sijainen Tuire Tapanen Terveydensuojelu, kuluttajaturvallisuus, Talousvesi Asumisterveys Elintarvikevalvonta: ent. Anjalankoski, Myllykoski, laitoskeittiöt (Kouvola) Elintarvikevalvonta: Elimäki, Koria, Jaala Elintarvikevalvonta: Valkeala, laitoskeittiöt (Kouvola) Poissa 1.9.2014 saakka, sijainen Maria Hämäläinen Elintarvikevalvonta: Iitti, talousvesi Asumisterveys Asumisterveys (0,5 htv) eläinlääkintähuollosta vastaava eläinlääkäri, Elimäki ent. Anjalankoski Kouvola Iitti ja Jaala Elimäki Valkeala Kaikki valvontasuunnitelmat on laadittu ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman mukaan. Resurssit on laskettu toimialakohtaisista suunnitelmista pääpiirteissään. 6 Vuoden 2015 ympäristöterveydenhuollon resurssit Elintarvikevalvonta Vuonna 2015 elintarvikevalvontasuunnitelmassa on 841 valvontakohdetta, joista maidontuotantotiloja on 128. Niistä on tavoitteena tarkastaa 40. Loput 713 valvontakohdetta ovat elintarvikehuoneistoja, joihin tulisi Eviran uuden riskiluokituksen mukaan tehdä n. 820 suunnitelmallista tarkastusta ja n. 120 uusintatarkastusta (15 %). Käytännössä uusintatarkastukset vievät aikaa ”tavallisilta” suunnitelmallisilta tarkastuksilta, joita siten ehditään tehdä vähemmän. Viime vuosina tarkastuksia on tehty n. 720 kpl vuodessa. Nykyisillä resursseilla on mahdollista päästä vuonna 2015 aiempien vuosien keskiarvoon eli n. 720–730 tarkastukseen, joista n. 620 kpl olisi ”tavallisia” tarkastuksia ja n.100 kpl uusintatarkastuksia. Määrä olisi toteutuessaan n. 80–90 % Eviran suosituksesta, uusintatarkastusten määrästä riippuen. Terveydensuojelu Terveydensuojeluvalvontaan on valvonta-alueella käytettävissä 5,9 henkilötyövuotta. Tästä asumisterveysvalvontaresurssit ovat 2,7 htv ja muuhun suunnittelemattomaan työhön kuluu noin 0,8 htv (yhteensä 3,5 htv). Suunnitelmalliselle valvonnalle jää näin ollen 2,4 htv. Suunnitelmallisen valvonnan osa-alueelta talousvesiasiat ovat noin 1,2 htv (sisältää 280 näytteenottokertaa). Koulut, päiväkodit sekä asumispalveluyksiköt ovat noin 0,5 htv ja muiden terveydensuojelun 13 §:n mukaisten kohteiden valvontaresurssi noin 0,7 htv. Terveydensuojelulain 13 §:n valvontakohteiden tarkastusmäärä on 128 tarkastusta vuodessa. Tähän varatun resurssin (0,7 htv) pitäisi laskennallisesti riittää suunnitelman toteutumiseen. Terveydensuojelulain suunnitelmallinen näytteenotto esim. uimavesien osalta kuluttaa 0,7 htv:n resurssia. Vuodelle 2015 on suunniteltu 190 näytteenottokertaa, joista yksi näytteenottokerta voi sisältää useampia näytteitä, yhteismäärä näytteille on 270 kpl. Terveydensuojelun 13 §:n mukaisia kohteita valvova terveystarkastaja toimii työparina kuluttajaturvallisuutta valvovan tarkastajan kanssa. Mikäli terveydensuojelun 13 §:n valvontaan varattu 0,7 htv:n resurssi ei riitä, voidaan tarvittaessa kuluttajaturvallisuuteen varattua 1 htv resurssia käyttää terveydensuojelulain 13 §:n mukaiseen valvontaan. Näin laskettuna resurssien pitäisi laskennallisesti riittää. Tulevan valvontakauden haasteena on terveydensuojelulain 13 §:n mukaisten kohteiden hyväksymisten jatkaminen sekä vesiosuuskuntien vesilaitoshyväksyminen ja valvontatutkimussuunnitelmien tekeminen/päivittäminen, jotka nostavat suunnittelemattoman työn määrää. Tupakkalain valvonta Tupakkalain valvontaan on käytettävissä n. 0,45 henkilötyövuotta. Valtakunnalliseen valvontaohjelmaan perustuvassa Kouvolan kaupungin valvontasuunnitelmassa on vuonna 2015 valvontakohteita 192, joihin ohjeistukseen perustuen tulisi tehdä 93 tarkastusta. Valvontakohteista 176 on tupakkatuotteiden vähittäismyyntipaikkoja ja 15 ravintoloiden tupakointitiloja. Vähittäismyyntipaikat tarkastetaan joka toinen ja tupakointitilat joka kolmas vuosi. Lisäksi valvottavana on 74 nikotiinivalmisteiden myyntipaikkaa. Tupakkalain säännöllistä valvontaa tehdään osana kohteessa tehtävää muuta ympäristöterveydenhuollon valvontaa, elintarvike- ja terveydensuojelutarkastusten yhteydessä. Esimerkiksi elintarvikemyymälöihin ja kioskeihin tehdyn elintarvikelain mukaisen tarkastuksen yhteydessä on luontevaa valvoa myös tupakkalain perusteella tupakan myyntiä ja mainontakieltoa sekä lääkelakiin perustuen 7 nikotiinikorvaushoitovalmisteiden myyntiä. Terveydensuojelulain mukaisten kohteiden tarkastusten yhteydessä voidaan samalla tarkastaa myös kohteiden tupakkalain mukaisuus. Kuluttajaturvallisuus Kokonaisresurssitarve koostuu painopistealueiden kohteiden valvontatarpeesta sekä muusta kuluttajaturvallisuuden työmäärästä. Muu kuluttajaturvallisuusvalvontaan tarvittava työmäärä huomioidaan käyttäen kerrointa. Kertoimen lähtökohtaiseksi arvoksi on arvioitu 1,7. Kertoimen arvoa voidaan muuttaa välillä 1,5–2,0 esim. vuosittain perustuen siihen, miten kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontatarpeen arvioidaan muuttuvan. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan kokonaisresurssitarve saadaan kertomalla painopistealueiden kohteiden valvontatarve kertoimella 1,7. 66 htpv × 1,7 ≈ 112 htpv (kertoimella 2,0 olisi 132 htpv) Kuluttajaturvallisuusvalvonnan laskennallinen kokonaisresurssitarve on näin ollen 112 henkilötyöpäivää. Laskennallinen kokonaisresurssitarve on huomattavasti pienempi aiempiin vuosiin verrattuna. Syynä muutokseen on se, että kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallisessa valvontaohjelmassa painopistealueiden kohteiden tarkastustiheyksiä on harvennettu ja käyttöön on otettu uusi kokonaisresurssien laskentatapa. Aiempina vuosina kokonaisresurssitarpeen arviointiin on käytetty kertoimen sijasta valvontayksikön asukaslukuun perustuvaa laskentatapaa. Näin ollen laskennallinen kokonaisresurssitarve on muuttunut olennaisesti. Kuluttajaturvallisuusvalvonta vie todellisuudessa resursseja laskennallista työaikaa enemmän. Tarkastuksiin kuluvaa kokonaistyöaikaa arvioitaessa on käytetty valtakunnallisessa valvontasuunnitelmassa annettuja keskimääräisiä tarkastuksien kestoja. Pääsääntöisesti tarkastuksiin kuluu aikaa annettuja keskimääräisiä tarkastusaikoja enemmän johtuen niiden laajasta sisällöstä. Valvontayksikössä varataan kuluttajaturvallisuusvalvonnalle edelleen yksi henkilötyövuosi. Mahdollisesti yli jäävät resurssit ohjataan tarvittaessa terveydensuojelulain mukaiseen valvontaan. Eläinlääkintähuolto EHO:n liitteen 2 yhteenlaskettu eläinlääkintähuollon resurssitarve terveydenhuollon, eläinlääkäripalvelujen, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin osalta on näin laskettuna 8,7 htv. Eläinlääkintähuollon resurssit ovat 6,6 htv. Käytettävissä olevat resurssit ovat näin ollen 2,1 htv pienemmät kuin eläinlääkäripalvelujen ja valvonnan laskettu resurssitarve. Tämä johtuu siitä, että resurssien laskemiseen on käytetty samaa henkilötyövuoden määritelmää kuin muualla ympäristöterveydenhuollon valvonnassa. Täällä yhden henkilötyövuoden katsotaan sisältävän 220 työpäivää ja työpäivän sisältävän 7,5 tuntia. Päivystysaikana tehty työ ei näin ollen sisälly henkilöresursseihin, lisäksi eläinlääkärit tekevät välillä pidempää työpäivää kuin 7,5 tuntia. Yhteenvetona voidaan todeta, että Kouvolan ja Iitin alueen eläinlääkintähuollon resurssit ovat riittävät virkatehtävien ja eläinlääkäripalvelujen hoitamiseen. Ongelmana on ollut varsinkin praktiikkatöiden epätasainen jakautuminen eläinlääkäreiden kesken. Tämän asian toivotaan helpottavan yhteisvastaanoton alkaessa. Valvontaeläinlääkärin viran täyttäminen auttaa varsinkin eläinsuojelulain mukaisten valvontatehtävien hoitamista ja helpottaa osaltaan muiden eläinlääkäreiden työtaakkaa. 8 Yhteenveto resursseista Elintarvikevalvonnan osalta suunnitelman toteuman arvioidaan olevan 80-90 % Eviran ohjeistuksesta. Elintarvikevalvonnan yhteydessä tehtävän tupakkalain mukaisen valvonnan arvioidaan toteutuvan suunnitelman mukaisesti. Samoin arvioidaan terveydensuojelu- ja kuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelmien toteutuvan. Tarkastusaikoihin ei kuitenkaan ole laskettu matkoihin kuluvaa aikaa, jonka on Kouvolan ja Iitin alueella arvioitu olevan keskimäärin puolesta tunnista tuntiin tarkastusta kohti. Suunnitelmallisia elintarvikevalvonnan, terveydensuojelun ja kuluttajaturvallisuuden tarkastuksia on suunniteltu vuodelle 2015 yhteensä n. 1150. Tarkastusmatkoihin tulisi siis varata yhteensä aikaa n. 0,3-0,7 htv. Suunnitelmissa on huomioitu vain suunnitelmallinen valvonta. Niihin ei ole laskettu mukaan suunnittelematonta työtä. Valtakunnallisen ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelman mukaan kokonaistyöpanostarve (suunniteltu ja suunnittelematon työ) on tavallisesti 1,5-2 kertaa alueella sijaitsevien kohteiden tarkastuksiin tarvittava aika. Kokonaistyöpanos on siis 1,5-2 kertaa suurempi kuin suunnitelmalliseen valvontaan käytetty aika. Kun huomioidaan lisäksi tarkastusmatkoihin kuluva aika, Kouvolan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmat eivät toteudu tehdyn suunnitelman mukaan. Aiempien valvontaohjelmakausien toteumat ovat vaihdelleet vuosittain n. 60–70 %. Uudella suunnitelmakaudella 2015-2019 arvioidaan, että toteumassa on mahdollista päästä 80–90 %:iin. Ympäristöterveydenhuollon painopistealueet vuonna 2015: 1. Oivahymy (elintarvikevalvontatietojen julkistaminen) o OIVA I –tarkastuksien harmonisointi tarkastajien kesken jatkuu o OIVA II ja III –tarkastusohjeiden omaksuminen o OIVA II ja III –tarkastuksien aloittaminen 2.3 Koulutus Kaupunki on varautunut kouluttamaan henkilökuntaa erilaisissa koulutustilaisuuksissa. Henkilöstön jatkuvalla ja monipuolisella kouluttautumisella on keskeinen merkitys valvontasuunnitelman suunnittelun, toteutuksen ja kehittämisen kannalta. Vuosittain laaditaan koulutussuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan niin, että jokainen henkilö saa riittävästi ammatillista täydennyskoulutusta. Työnjaosta johtuen koulutusta on pystytty suuntaamaan erikoistumisen mukaan. 2.4 Tietojärjestelmä Valvontakohteet on kirjattu Digian Tarkastaja-ohjelmaan. Ohjelmaan kirjataan myös kohteissa tehdyt suoritteet kuten tarkastukset, näytteenotot ja neuvottelut sekä tehdyt valitukset. Uudet valvontakohteet lisätään rekisteriin sitä mukaan, kun huoneistoa koskevat hyväksymisilmoitukset on tehty. Uudet valvontakohteet tulevat ympäristöterveydenhuollon tietoon pääosin yrittäjien ottaessa yhteyttä joko puhelimitse, sähköpostitse tai asioimalla henkilökohtaisesti ympäristöpalvelujen toimistossa. Tietoja saadaan myös rakennusvalvontaviranomaiselta ja poliisilta. Uusien yrityksien perustamista tarkkaillaan myös aktiivisesti lehtiilmoituksia seuraamalla. Valvontakohteita koskevat asiakirjat arkistoidaan terveysvalvonnan toimitiloissa. 9 Tarkastaja-ohjelma on KUTI (Kuntien elintarvikevalvonnan tiedonkeruun kehittäminen)- ja YHTI (Ympäristöterveydenhuollon kohdetietojärjestelmä)- yhteensopiva tietojärjestelmä. Valvontakohteiden tietojen päivittäminen KUTI- ja YHTIjärjestelmään on vielä suunnitelman laatimishetkellä kesken. Tiedot päivitetään vuoden 2014 loppuun mennessä. Järjestelmän käyttöön koulutetaan Digian käyttäjäpäivillä, joihin osallistuu kaksi terveystarkastajaa. Viime vuosina myös Evira ja Valvira ovat yhteistyössä Digian kanssa kouluttaneet käyttäjiä. Vuosittain järjestelmään perehtymiseen ja lisäksi koulutukseen arvioidaan kuluvan aikaa 10-20 henkilötyöpäivää ja järjestelmän vuosittaiset koulutus- ja kehittämiskulut ovat n. 15 000 e. 2.5 Viestintä Julkisuuslaki (621/1999) painottaa viranomaisen velvollisuutta tiedottaa toiminnastaan. Kunnan velvollisuudesta tiedottaa säädetään terveydensuojelulain 6 §:ssä ja elintarvikelain 33 §:ssä. Ympäristöterveydenhuolto tiedottaa valvontatoiminnastaan sekä ohjaa ja neuvoo paikallisia yrityksiä ja muita yhteistyötahoja lainsäädännössä annettujen vaatimusten noudattamisessa sekä elinympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden turvaamisessa. Viestinnän osa-alueita ovat asiakaspalvelu, kohderyhmien opastus ja kouluttaminen sekä tiedottaminen eri keinoin ja eri tilanteissa. Viestinnän kohderyhmiä ovat kuntalaiset, elinkeinonharjoittajat, toiset viranomaiset ja muut asiakkaat. Toiminnanharjoittajille ja valvontakohteille jaetaan jatkuvasti tietoa mm. lainsäädännön muutoksia ja tuotteiden vaatimustenmukaisuutta koskevista asioista tarkastuskäyntien yhteydessä. Normaaliajan erityistilanteita ja poikkeusoloja koskevat tiedotusohjeet ovat valmiussuunnitelmassa. Elintarvikkeiden tai talousveden aiheuttamista ja muista vaaratilanteista ja toimenpiteistä niiden torjumiseksi on varauduttu tiedottamaan tiedotusvälineiden kautta kuntalaisille. Kaupungin ympäristöterveydenhuollon verkkosivuilta on saatavissa yleistä tietoa sekä ohjeita ja lomakkeita http://www.kouvola.fi: (Palvelut, Asuminen ja ympäristö, Terveyden- ja ympäristönsuojelu). 2.6 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Elintarvikelaki ja terveydensuojelulaki edellyttävät, että valvontasuunnitelmassa on esitettävä hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu. Viranomaisvalvontaa varten otetut näytteet toimitetaan pääsääntöisesti Kouvolassa sijaitsevaan KCL Kymen Laboratorio Oy:hyn, joka on Eviran viranomaisnäytteitä tutkimaan hyväksymä laboratorio. Tarvittaessa näytteitä lähetetään edelleen tutkittavaksi toisiin laboratorioihin. Myös valvontakohteiden itse ottamat näytteet tutkitaan yleensä em. laboratoriossa. Kouvolan kaupungin ympäristöpalveluilla ja KCL Kymen Laboratorio Oy:llä on palvelusopimus laboratoriopalveluiden saatavuudesta myös iltaisin ja viikonloppuisin erityistilanteiden varalta. 10 3 VALVONNAN TOIMIALAT 3.1 Yleistä Tämän suunnitelman mukainen valvonta perustuu terveydenhuoltolain 21 §:ssä mainittujen ympäristöterveydenhuollon lakien mukaan kunnille säädettyyn valvontaan. Keskeisin valvottava lainsäädäntö on listattu tämän suunnitelman liitteeseen 1. Kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma sisältää toimialakohtaiset valvontasuunnitelmat ja niihin sisältyvät painopistealueet paikalliset olosuhteet ja elinkeinorakenne huomioiden. Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vaikuttaa kunnan valvontasuunnitelman kautta. Toimialakohtainen valvonta esitellään valvontasuunnitelmissa. Tähän suunnitelmaan on koottu lyhyesti erityisesti suunnitelmakaudella painottuva valvonta, painopisteet ja projektit. 3.1.1 Riskinarviointi Valvontakohteiden valvonnan tarve määräytyy kohteisiin tehtävän riskinarvioinnin perusteella. Toimialakohtaisissa ohjelmissa on annettu ohjeet valvontakohteiden riskinarviointiin. Riskinarviointi ja luokitus ovat jokaisella toimialalla erilaisia. 3.1.2 Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika Ympäristöterveydenhuoltoon liittyvän valvonnan toimeenpanossa tarkastustoiminta on oleellinen osa selvitettäessä valvottavan kohteen tai toiminnan vaatimustenmukaisuutta. Valvontasuunnitelma-asetuksen mukaan suunnitelman tulee sisältää tarkastuksen sisällön määrittely sekä tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin ja tuotteisiin. Yksittäinen tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tarkastuksen tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen. Valvontaohjelma-asetuksen (664/2006) mukaan tarkastukset voivat sisältää näytteiden ottoa ja mittauksia kohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden tai tarjottavien palvelujen terveyshaittojen, turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi. Pelkkää näytteenottokäyntiä ei voida pitää tarkastuksena. Tarkastuksesta tehdään tarkastuskertomus, joka toimitetaan tiedoksi asianosaisille. Se laaditaan kahtena kappaleena, joista toinen toimitetaan tarkastajan allekirjoittamana tarkastuskohteeseen. Tarkastuskertomus voidaan tarvittaessa lähettää tiedoksi myös muille viranomaisille. Valvontakohteen tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä otetaan huomioon ainakin tarkastuksen tarkoitus, tarkastuksen valmistelu ja sisältö, tarkastuskertomuksen laatiminen, kirjaaminen Tarkastaja-ohjelmaan, laskutus sekä arkistointi. Yhteen tarkastukseen tulisi valvontasuunnitelmissa varata aikaa vähintään kaksi tuntia, mutta vaativimpiin kohteisiin enemmän. 11 Valvontasuunnitelmaan on kirjattu tarkastukset joko valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien mukaan. Valvontasuunnitelmaan kirjatut tarkastukset ovat valvontayksikön normaalia tarkastustoimintaa. Tarkastajat tekevät vuosittain henkilökohtaiset työsuunnitelmat. Mutta kaikkia tarkastuksia ei voi etukäteen suunnitella. Niitä on tarpeen tehdä myös muista syistä, kuten toiminnanharjoittajan tai kuluttajan tekemän ilmoituksen perusteella tai erityistilanteisiin liittyen. Tähän ryhmään kuuluvat myös uusien kohteiden ennakkotarkastukset, kun niitä lainsäädännössä edellytetään. Myös näihin tarkastuksiin on varauduttu valvontaa suunnitellessa. Tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä. Tarkastuksen sisältö määräytyy sen mukaan, minkä lain perustella se tehdään. Ympäristöterveydenhuollossa saattaa olla tarkoituksenmukaista tehdä tarkastus samanaikaisesti useamman lain perusteella. Tarkastuksen lakiperusteet on käytävä ilmi sekä valvontasuunnitelmissa että tarkastuksen jälkeen laadittavassa tarkastuskertomuksessa. Taulukko 3. Tarkastuksen yleinen sisältö eri toimialoilla. Elintarvikevalvonta Terveydensuojelun valvonta Kuluttajaturvallisuusvalvonta Tupakkalain valvonta Tarkastuksen yleinen sisältö Minkä tahansa näkökohdan tutkiminen sen toteamiseksi, onko kyseinen näkökohta vaatimusten mukainen. Pääsääntöisesti ilman ennakkoilmoitusta. Yksi tarkastus ei yleensä voi kattaa koko yrityksen toimintaa, kohdistuu johonkin tiettyyn osaan, kuitenkin niin, että vuoden aikana kaikki yrityksen toiminnot tulevat tarkastetuiksi. Selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen (aistinvaraista tarkastelua ja arviointia, usein mittauksia ja näytteenottoa). Yleensä tarkastuksista ilmoitetaan ennakkoon. Tarkastuksen tarkoitus selvittää, onko tarjottu palvelu tai tavara turvallinen. Yleensä tarkastuksista ilmoitetaan ennakkoon. Tavoite tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen vaatimustenmukaisuus. 3.1.3 Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet Toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa on annettu ohjeelliset tarkastustiheydet ja tarkastuksiin käytettävät ajat. Tarkastustiheydet on määritelty kohdetyyppikohtaisen riskiluokituksen perusteella. 3.2 Elintarvikevalvonta Elintarvikevalvonnan tavoitteena on toteuttaa elintarvikelainsäädännössä asetettuja päämääriä. Elintarvikelaissa nämä päämäärät on kirjattu lain tarkoitusta kuvaavaan 1 §:ään. Elintarvikelain tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden hyvä terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukainen laatu sekä varmistaa elintarvikkeiden jäljitettävyys. Elintarvikelain tarkoituksena on myös varmistaa, että elintarvikkeista annettava tieto on totuudenmukaista ja riittävää eikä johda kuluttajaa harhaan. Tarkoituksena on suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta sekä taloudellisilta tappioilta. Elintarvikelain 48 § mukaan kunnan tulee laatia säännöllistä valvontaa koskeva kunnan elintarvikevalvontasuunnitelma siten, että valvonta on yleisten valvontaa 12 koskevien vaatimusten mukaista. Valvontasuunnitelma perustuu valvontakohteiden kartoitukseen, niiden riskiluokitukseen ja lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin. Elintarvikevalvontasuunnitelma on liitteenä 2. 3.3 Terveydensuojeluvalvonta Terveydensuojelulain tarkoituksena on ylläpitää ja edistää väestön ja yksilön terveyttä. Lain tavoitteena on myös ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa. Terveydensuojelulain mukaan päävastuu terveydensuojelulain toteuttamisesta on kunnilla. Niiden on tiedotettava terveydensuojelusta ja järjestettävä terveydensuojelua koskevaa neuvontaa ja ohjausta. Terveydensuojelulain 6 § mukaan kunnan tulee laatia ja hyväksyä valtakunnallinen valvontaohjelma huomioon ottava terveydensuojelun valvontasuunnitelma siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Kunnan valvontasuunnitelmaa säätelee valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006). Valtakunnallinen terveydensuojelun valvontaohjelma ohjaa kuntien terveydensuojelun valvontaa, edistää valvonnan suunnitelmallisuutta ja laatua ja yhtenäistää valvontaa. Terveydensuojelun valvontasuunnitelma on liitteenä 3. 3.4 Tupakkalain valvonta Tupakkalaissa säädetään toimenpiteistä, joilla pyritään tupakointia vähentämällä ehkäisemään niiden terveys vaarojen ja -haittojen syntymistä, joita tupakointi aiheuttaa tai joiden syntymisalttiutta se lisää. Lain tarkoituksena on vähentää ympäristön tupakansavulle altistumista kaikissa ikäryhmissä. Valvonnan yhtenä painopisteenä on kuitenkin alle 18-vuotiaiden ympäristön tupakansavulle altistumisen vähentäminen sekä pyrkimys estää alaikäisten tupakan saatavuutta. Tupakkalain 14 a §:n 3 momentin mukaan kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva tupakkalain valvontasuunnitelma siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää 3.4.1 Nikotiinivalmisteiden valvonta Lääkelain 54 a § mukaan nikotiinivalmisteita saa myydä tupakkaa myyvissä vähittäiskaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla myyntipaikan sijaintikunnan myöntämän luvan perusteella. Kunnan on myönnettävä kirjallisesta hakemuksesta lupa nikotiinivalmisteiden myyntiin, jos hakijalla on edellytykset säilyttää ja myydä nikotiinivalmisteita tämän lain mukaisesti. 54 c § mukaan kunnan tulee omasta aloitteestaan ja tehtyjen ilmoitusten perusteella tarkastaa nikotiinivalmisteiden varastointi- ja myyntipaikkoja sekä valvoa nikotiinivalmisteiden myyntiä. Tupakkalain valvontasuunnitelma on liitteenä 4. 13 3.5 Kuluttajaturvallisuusvalvonta Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) velvoittaa kunnan valvomaan alueellaan tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista. KuTuL koskee kulutustavaroita, joita elinkeinonharjoittaja valmistaa, pitää kaupan, myy tai muutoin elinkeinotoimintansa yhteydessä luovuttaa, tuo maahan, vie maasta tai kuljettaa maan kautta, sekä kuluttajapalveluksia, joita tarjotaan, suoritetaan, pidetään kaupan, myydään tai muutoin luovutetaan. Kulutustavaroilla tarkoitetaan sellaisia tavaroita ja kuluttajapalveluksilla sellaisia palveluksia, jotka ovat tarkoitetut käytettäviksi tai joita olennaisessa määrin käytetään yksityiseen kulutukseen. Kuluttajaturvallisuuden valvontasuunnitelma on liitteenä 5. 3.6 Eläinlääkintähuolto Eläinlääkintähuoltolain tarkoituksena on varmistaa kuntien järjestämien eläinlääkäripalveluiden saatavuus ja laatu sekä muiden eläinlääkäripalveluiden valvonta. Lisäksi lain tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuuden sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta. Eläinlääkintähuoltolain 10 §:n perusteella kunnan on laadittava suunnitelma järjestämistään eläinlääkäripalveluista sekä tässä laissa tarkoitetusta eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä alueellaan. Suunnitelman tulee sisältää tiedot eläinlääkäripalvelun tuottamistavasta, saatavuudesta, laadusta ja mitoituksesta sekä valvontaan kuuluvista tarkastuksista, näytteenotoista ja muista toimenpiteistä. Eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma on liitteenä 6. 3.7 Valvonnan maksullisuus Ympäristöterveydenhuollon laeissa säädetään, että kunnan valvontaviranomaisen tulee periä toiminnanharjoittajalta maksu kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvästä tarkastuksesta, näytteenotosta ja tutkimisesta. Maksullisia ovat myös valvontasuunnitelmaan sisältyvien tarkastusten perusteella annettujen määräysten valvonta, silloin kuin määräysten antaminen perustuu säännösten noudattamatta jättämiseen. Muusta maksullisuudesta kuten kohteen hyväksymisen ja siihen liittyvän tarkastuksen maksullisuudesta on säädetty erikseen. Valvontasuunnitelman mukainen valvonta on toiminnanharjoittajalle maksullista. Valvontamaksuja peritään siten, että ne kattavat valvonnasta aiheutuneet kustannukset ja maksuja peritään Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan hyväksymän taksan mukaisesti. Valvontasuunnitelman perusteella voidaan ennakoida valvontamaksun suuruus. Maskujen suuruus ilmenee ympäristöterveydenhuollon maksutaksasta. Ympäristöterveydenhuollon maksutaksa on päivitetty helmikuussa 2014. Elintarvikevalvonta Kunnan valvontaviranomaisen tulee periä kunnan hyväksymän taksan tai valvonta-asetuksessa (EY) 882/2004 säädetyn mukainen maksu elintarvikealan 14 toimijalta (elintarvikelaki 71 §). Maksun suuruus määräytyy toimenpiteistä aiheutuvien kustannusten tai valvonta-asetuksen artiklassa 27 säädetyn mukaisesti. Valtioneuvoston asetuksessa 1040/2007 säädetään maksuista, jotka Elintarviketurvallisuusvirasto, aluehallintovirasto tai kunta perii elintarvikelain mukaisesta eräiden eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnasta. Kaupunki perii lainsäädännön mukaisesti elintarvikevalvonnasta kaupungin taksan mukaisen maksun elintarvikealan toimijalta. Maksun suuruus määräytyy toimenpiteistä aiheutuvien kustannusten mukaisesti. Ilmoitettavat elintarvikehuoneistot ja laitokseksi hyväksyttävät elintarvikehuoneistot Ilmoitetun elintarvikehuoneiston ilmoituksen käsittelystä peritään elintarvikelain 71 §:n 1 kohdan mukaisesti maksu. Laitoshyväksyntää edellyttävien elintarvikehuoneistojen hyväksymispäätös on maksullinen. Elintarvikevalvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista peritään maksu. Tarkastustiheydet määritetään riskitekijöiden arviointiin perustuen. Elintarvikevalvontasuunnitelman mukaisesta näytteenotosta ja tutkimuksista peritään maksu toiminnanharjoittajalta. Projektit, joissa näytteenotto kohdistetaan ilman riskinarviointia, ovat toimijoille maksuttomia. Kuluttajavalituksen perusteella tai ruokamyrkytysepäilyn selvittämiseksi tehtävät tutkimukset ja muut valvontatoimet tehdään viranomaisen kustannuksella. Elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen perustuvien toimenpiteiden valvontaan liittyvistä tarkastuksista, näytteenotosta ja tutkimuksista peritään maksu toimijalta. Mikäli valvontakohteessa toteutetaan samanaikaisesti useita viralliseen elintarvikevalvontaan liittyviä toimia, niitä pidetään yhtenä toimintana ja niistä peritään yksi maksu. Se määräytyy pääasiallisen tarkastuksen perusteella ja siihen lisätään lisämaksuna 50 prosenttia muiden samanaikaisesti tehtävien tarkastusten maksuista. Terveydensuojelun valvonta Terveydensuojelulain 50 §:n mukaan kunnan on perittävä toiminnanharjoittajalta hyväksymänsä taksan mukainen maksu kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista, näytteenotosta ja tutkimuksista. Maksullisia ovat myös valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonta, kun määräysten antaminen perustuu terveydensuojelulain säännösten noudattamatta jättämiseen. Tupakkalain valvonta Tupakkalain 25 a §:n 1 momentin mukaan kunnan on perittävä hyväksymänsä taksan mukainen maksu elinkeinonharjoittajalta kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvästä tarkastuksesta ja näytteenotosta tupakkatuotteiden myynnin valvontaa lukuun ottamatta. Maksullisia ovat myös valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonta, silloin kun määräysten antaminen perustuu säännösten noudattamatta jättämiseen. Tupakkalain 25 a §:n 2 momentin mukaan kunnan on perittävä tupakkatuotteiden myyntiluvan hakijalta myyntiluvasta hyväksymänsä taksan mukainen maksu. Lisäksi kunnan on perittävä myyntiluvan haltijalta myynnin valvonnasta ja valvontaan liittyvistä toimenpiteistä vahvistamansa taksan mukainen vuosittainen myyntipistekohtainen valvontamaksu. Vuosittainen valvontamaksu kattaa 15 sekä kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän että muun myynnin valvonnan ja valvontatoimenpiteet. Maksujen suuruuden tulee vastata enintään toimenpiteistä aiheutuneita kustannuksia. Maksuja voidaan periä valvontasuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Lääkelain valvonta Lääkelain 54 d §:n mukaan kunta voi periä vähittäismyyntiluvan haltijalta valvontaan liittyvistä toimenpiteistä vuosittaista valvontamaksua. Kuluttajaturvallisuusvalvonta Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) mukaan kunta perii toiminnanharjoittajalta hyväksymänsä taksan mukaisen maksun 22 §:ssä tarkoitetun valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista, annetun päätöksen noudattamista koskevasta tarkastuksesta sekä 6 §:ssä tarkoitetun palvelun tarjoamisen aloittamista, toiminnan olennaista muuttamista ja palvelun tarjoajan vaihtumista koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta ja siitä ilmoittamisesta toiminnanharjoittajalle. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan ja kunnallisiin eläinlääkäripalveluihin liittyvistä maksuista ja korvauksista on säädetty eläinlääkintähuoltolain 5. luvussa ja eläinlääkintähuollosta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:ssä. Kunnan valvontaviranomaisen (monijäseninen lautakunta tai vastaava toimielin) on vahvistettava kunnalle mahdollisesti perittävien klinikkamaksujen ja keskitetystä yhteydenottopalvelusta perittävien maksujen suuruudet. Jos kunta ostaa praktiikkapalveluja yksityisiltä eläinlääkäripalvelujen tuottajilta, on kunnan valvontaviranomaisen vahvistettava ostosopimuksessa, että palvelujen tuottaja perii kotieläinten omistajilta tai haltijoilta enintään sen suuruiset maksut, jotka kyseinen palveluntuottaja on ilmoittanut tarjousasiakirjassaan. Eläinlääkintähuoltolain 22 §:n mukaan kunta voi osallistua peruseläinlääkäripalvelusta ja kiireellisestä eläinlääkärinavusta kotieläimen omistajalle tai haltijalle aiheutuneisiin kustannuksiin. Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan alueella ei tällä hetkellä peritä klinikkamaksua, koska on katsottu, että eläinlääkäripalvelut ovat luonteeltaan peruseläinlääkintään kuuluvia. Lisäksi eläinlääkäreiden vastaanottotilat ovat osittain huonokuntoisia ja niiden varustelutaso on puutteellinen. Suunnitteilla olevaan eläinlääkäreiden yhteisvastaanotolle on alustavasti kaavailtu otettavaksi klinikkamaksu käyttöön. Alueella ei ole myöskään käytössä subventioita eli kunta ei subventoi esim. matkoista tietyn omavastuuosuuden ylittävästä osuudesta hyötyeläimen hoidosta aiheutuvia kuluja eläimen omistajalle. Keskitetyn yhteydenottopalvelun hinta on päivystysaikana 1.71 €/min. 4 ERITYISTILANTEISIIN VARAUTUMINEN 4.1 Toiminta erityistilanteissa Terveydensuojelulaki 8 §, elintarvikelaki 46 § ja kuluttajaturvallisuuslaki 24 § velvoittavat kuntia laatimaan suunnitelman, jossa varaudutaan erityistilanteisiin. Kaupungin ympäristöterveydenhuollon erityistilanteisiin varautuminen perustuu valmiussuunnitelmaan, joka sisältää suunnitelmat biologisten ja kemiallisten tekijöiden sekä säteilyn että luonnononnettomuuksien aiheuttamiin tilanteisiin. 16 Kaupungin keväällä 2014 päivitetyssä ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnitelmassa on varauduttu myös terveysvaaratilanteisiin. Suunnitelmassa on käsitelty poikkeusolojen lisäksi myös ympäristöterveydenhuollon normaaliolojen erityistilanteita ja niissä tapahtuvaa toimintaa. Suunnitelmassa on mm. kartoitettu kaupungin alueella sijaitsevat merkittävimmät riskeille alttiit kohteet. Kaupunki on varautunut normaaliajan toiminnassa elintarvikkeista aiheutuviin terveysvaaratilanteisiin arvioimalla valvontakohteiden toiminnan tasoa, omavalvonnan toimivuutta, tuotteiden laatua ym. ja tältä pohjalta toiminnan riskejä. Nämä otetaan huomioon viranomaisvalvonnan tarvetta arvioitaessa ja valvontaa toteutettaessa niin, ettei vaaratilanteita pääsisi syntymään. Ympäristöterveydenhuollon valvontaa tekee useampi henkilö ja tästä johtuen aina on mahdollista hoitaa vaaratilanteissa tarvittavat tarkastukset, näytteenotto ym. toimenpiteet. Varautumisessa on huomioitu lisäksi vaaratilanteissa tarvittava tutkimusvalmius sekä yhteydet asiantuntijaorganisaatioihin ja sidosryhmiin. 4.2 Epidemioiden selvittäminen Saatuaan ilmoituksen ruokamyrkytyksestä tai ruokamyrkytysepäilystä tai talousvesivälitteisestä epidemiasta alueellaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen tai elintarvikevalvontaviranomaisen on viipymättä toimitettava tapausta koskeva tutkimus (elintarvikelaki 45 § ja terveydensuojelulaki 20a §). Ruokamyrkytystutkimuksen keskeinen tavoite on sairastumisen aiheuttajan ja lähteen etsiminen. Ruokamyrkytysepidemiaa epäiltäessä viranomaisten tulee toimia nopeasti, jotta on mahdollista estää epidemian mahdollinen leviäminen ja saada ehkäisevät toimenpiteet käyntiin. 4.2.1 Kunnan ruokamyrkytysten selvitystyöryhmä Kaupungissa toimii ruoka- ja vesivälitteisten epidemioiden selvitystyötä varten Valtioneuvoston antaman asetuksen (1365/2011) mukainen selvitystyöryhmä, johon kuuluu tartuntataudeista vastaava lääkäri, hygieniakoordinaattori, ympäristöterveyspäällikkö ja kaksi terveystarkastajaa. Lisäksi ryhmään on nimetty vesilaitoksien edustajat. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti 2 kertaa vuodessa ja epidemioiden yhteydessä tarvittavassa määrin. Käytäntö on ollut toimiva ja yhteistyö joustavaa. Varsinaisesta selvitystyöstä työryhmä on laatinut toimintaohjeen, josta käy tarkemmin ilmi tehtäväjako ja tarvittavat toimenpiteet epidemiatilanteessa sekä yhteystiedot. Toimintaohje on osa terveysvalvonnan valmiussuunnitelmaa. Epäilyilmoitukset laatii tartuntatautilääkäri ja selvitysilmoituksesta vastaa ympäristöterveyspäällikkö. 5 SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Rakennus- ja ympäristölautakunta arvioi vuosittain valvontasuunnitelman toteutumista. Valvontasuunnitelma-asetuksen mukaan toteutumisen arvioinnissa kuvataan tarkastusten määrä ja kattavuus, tarkastusten ja näytteiden määrä valvontakohdetyypeittäin sekä valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen. 17 Kuntien valvontaa ohjaavaa keskeistä lainsäädäntöä Liite 1 Elintarvikevalvonnan lainsäädäntöä 1) Elintarvikelaki (23/2006) 2) Valvonta-asetus (EY) N:o 882/2004 3) Valtioneuvoston asetus elintarvikevalvonnasta (420/2011) 4) Maa- ja metsätalousministeriön asetus ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta (1367/2011) 5) Alkutuotantoasetus (1368/2011) 6) Elintarvikehygienia-asetus (EY) N:o 852/2004 7) Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus (EY) N:o 853/2004 8) Eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus (EY) N:o 854/2004 9) Ensisaapumisasetus (118/2006) 10) Lihantarkastusasetus (1470/2011) 11) Valtioneuvoston asetus elintarvikkeiden tai veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä (1365/2011) 12) Yleinen elintarvikevalvonta-asetus (EY) N:o 178/2002 13) Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista (1174/2006) 14) Valtioneuvoston asetus eräistä elintarvikevalvonnan maksuista (1040/2007) 15) MMM:n asetus laitosten elintarvikehygieniasta (1369/2011) 16) STM:n asetus elintarvikkeiden myynnistä ulkotilassa sekä suurten yleisötilaisuuksien hygieenisistä järjestelyistä ja jätehuollosta (731/2007) Terveydensuojelun lainsäädäntöä 1) Terveydensuojelulaki (763/1994) 2) Terveydensuojeluasetus (1280/1994) Talousveden osalta laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: o STM:n asetus (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista o STM:n asetus(401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista Uimavesien osalta laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: Allasvedet o STM:n asetus (315/2002) uimahallien ja kylpylöiden allasveden valvontatutkimuksista ja laatuvaatimuksista Uimarantavedet o STM:n asetus (177/2008) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta o STM:n asetus (354/2008) pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta Tupakkavalvonnan lainsäädäntöä 1) Tupakkalaki (693/1976) 2) Asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (225/1977) 3) STM:n asetus tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkausten merkinnöistä sekä haitta-aineiden määristä ja mittausmenetelmistä sekä testauslaboratorioista (641/2002) 4) STM:n päätös tupakointivälineistä (1158/1999) 5) STM:n omavalvontasuunnitelmamääräys: STM:n määräyskokoelma (dnro 1999:53) 18 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan lainsäädäntöä 1) Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) 2) Valtioneuvoston asetus kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista (613/2004) 3) Laki lelujen turvallisuudesta (287/1997) 4) Laki kosmeettisista valmisteista (22/2005) 5) KTM:n asetus kosmeettisista valmisteista (75/2005) Eläinlääkintähuollon lainsäädäntöä 1) Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) 2) Valtioneuvoston asetus eläinlääkintähuollosta (1031/2009) 3) Eläintautilaki (441/2013) 4) Eläinsuojelulaki (247/1996) 5) Eläinsuojeluasetus (396/1996) Muuta 1) Hallintolaki (434/2003) 2) Kuntalaki (365/1995) 3) Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (N:o 665) 4) Valtioneuvoston asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvontaohjelmista (N:o 664) 5) Lääkelaki (395/1987) Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma Liite 2 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA 2015 - 2019 KOUVOLAN KAUPUNKI SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO ......................................................................................................... 1 2 KUNNAN ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA ........................................ 1 2.1 Omavalvonnan valvontasuunnitelma............................................................ 2 3 VALVONTAKOHTEET......................................................................................... 2 3.1 Valvontakohteiden hyväksyminen ................................................................ 2 3.2 Valvontakohteesta ilmoittaminen .................................................................. 2 3.3 Valvontakohteiden tietojärjestelmä ............................................................... 3 4 VALVONTAKOHTEIDEN RISKILUOKITUS, TARKASTUSTIHEYS JA TARKASTUKSEEN KÄYTETTÄVÄ AIKA ............................................................ 4 5 VALVONTAMENETELMÄT ................................................................................. 4 5.1 5.2 5.3 5.4 Tarkastus ..................................................................................................... 5 Valvonnan painopistealueet vuonna 2015.................................................... 8 Viranomaisnäytteenotto ja projektit vuonna 2015 ......................................... 8 Tarkastuskertomus ja muu valvontakirjanpito .............................................. 9 6 VOIMAVARAT JA HENKILÖSTÖN KOULUTUS ............................................... 10 7 TERVEYSVAARATILANTEET .......................................................................... 10 7.1 Varautuminen ruokamyrkytysepidemioiden selvittämiseen ........................ 11 7.2 Varautuminen muihin elintarvikkeista aiheutuviin vaaratilanteisiin ............. 11 8 VIESTINTÄ ........................................................................................................ 11 9 VALVONNAN KEHITTÄMINEN ......................................................................... 12 10 VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI .................................................................................................. 12 11 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN ....................... 13 Liite E1 Säännöllisen valvonnan piiriin kuuluvat elintarvikevalvontakohteet, tarkastusten ohjeelliset määrät ja ajat sekä suunnitelmalliset tarkastukset vuosille 2015–2019 Liite E2 Eviran ohjeluonnoksen tarkastustiheyssuositus Liite E3 Elintarvikevalvonnan viranomaisnäytteenotto- ja tutkimussuunnitelma 1 1 JOHDANTO Elintarvikevalvonnan tavoitteena on toteuttaa elintarvikelainsäädännössä asetettuja päämääriä. Elintarvikelaissa (23/2006) nämä päämäärät on kirjattu lain tarkoitusta kuvaavaan 1 §:ään. Elintarvikelain tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden hyvä terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukainen laatu sekä varmistaa elintarvikkeiden jäljitettävyys. Elintarvikelain tarkoituksena on myös varmistaa, että elintarvikkeista annettava tieto on totuudenmukaista ja riittävää eikä johda kuluttajaa harhaan. Tarkoituksena on suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta sekä taloudellisilta tappioilta. 2 KUNNAN ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA Kunnan tulee laatia säännöllistä valvontaa koskeva kunnan valvontasuunnitelma siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Valvontasuunnitelma perustuu valvontakohteiden kartoitukseen, niiden riskiluokitukseen ja lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin. Elintarvikelain 48 §:n mukaan valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot: tarkastuksen sisällön määrittely; valvontakohteiden tarkastustiheys; kunnan viranomaisnäytteenotto ja näytteen tutkiminen; valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi; ja hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu. Valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) edellyttää lisäksi, että suunnitelmassa kuvataan tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira suosittelee lisäksi sisällyttämään suunnitelmaan tiedot käytettävissä olevista voimavaroista sekä osion viestinnästä ja tiedotuksesta. Elintarvikelain 41 §:ssä säädetään, että kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen tulee laatia toimintaansa sopiva laatujärjestelmä sekä ylläpitää ja soveltaa sitä. Laatujärjestelmiä koskevista vaatimuksista säädetään valvonta-asetuksen (EY) 882/2004 8 artiklassa. Tämä suunnitelma on osa kaupungin ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmää. Tämä suunnitelma on laadittu 48 §:n mukaisesti Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan elintarvikevalvontasuunnitelmaksi ja se koskee vuosia 2015-2019. Suunnitelma on taltioitu kaupungin tietojärjestelmään terveysvalvonnan Kasemalle ja arkistointisuunnitelman mukaisesti paperitulosteena terveysvalvonnan toimitiloihin. Elintarvikevalvonta toteutetaan elintarvikelain ja muiden voimassaolevien elintarvikevalvontaa koskevien säännösten mukaisesti. Lisäksi noudatetaan soveltuvin osin monivuotista kansallista elintarvikevalvontaohjelmaa. Elintarvikevalvonnasta vastaa Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta. Käytännön valvonnan hoitaa kaupungin ympäristöterveydenhuolto. 2 2.1 Omavalvonnan valvontasuunnitelma Kaikilla elintarvikehuoneistoilla on oltava omavalvontasuunnitelma ja alkutuotantopaikoilla omavalvonnan kuvaus. Laissa elintarvikelain muuttamisesta (352/2011) poistettiin vaatimukset omavalvontasuunnitelman hyväksymisestä sekä valvontaviranomaisen velvollisuudesta määrätä omavalvontaan kuuluvista tutkimuksista. Toukokuussa 2013 alkaneissa ”Oiva-hymynaamatarkastuksissa”, myöhemmin ”Oiva”, elintarvikehuoneiston omavalvontasuunnitelman olemassaolo ja riittävyys tarkastetaan aloitustarkastuksella ja sen jälkeen kerran kolmeen vuoteen. Omavalvontasuunnitelmassa havaitut puutteet kehotetaan korjaamaan. Omavalvontasuunnitelman noudattamista seurataan kaikilla tarkastuksilla Oiva-tarkastusohjeiden mukaisesti. 3 VALVONTAKOHTEET Valvontaviranomaisella tulee olla ajan tasalla olevat tiedot kaikista alueensa elintarvikevalvontakohteista (elintarvikelaki 83 §). Näitä ovat: ilmoittamista tai hyväksyntää edellyttävät elintarvikehuoneistot (elintarvikelain muutos 352/2011 14 ja 15 §) mukaan lukien ns. virtuaalihuoneistot, liikkuvat elintarvikehuoneistot ja kuljetustoiminta; liikkuvat elintarvikehuoneistot, joista on jo tehty ilmoitus toiselle paikkakunnalle ja joiden saapumisesta valvontaviranomaisen alueelle tiedotetaan valvontaviranomaiselle (elintarvikelain muutos 352/2011 15a.1 §); liikkuva elintarvikehuoneisto merkitään kuitenkin rekisteriin vain siinä valvontayksikössä, joka on hyväksynyt ko. huoneiston tai käsitellyt ko. huoneistosta tehdyn ilmoituksen; toimijat, jotka valmistavat tai saattavat markkinoille elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia materiaaleja ja tarvikkeita (kontaktimateriaalialan toimijat, elintarvikelain muutos 643/2010 21a §); sekä ilmoittamista edellyttävät elintarvikkeiden alkutuotantopaikat (elintarvikelain muutos 352/2011 22.1 §). 3.1 Valvontakohteiden hyväksyminen Elintarvikealan toimijan, joka käsittelee eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä, on haettava elintarvikehuoneiston hyväksymistä laitokseksi valvontaviranomaiselta ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan olennaista muuttamista. Valvontaviranomaisen on ratkaistava asia 60 vuorokauden kuluessa asian vireille tulosta, ellei asian laajuus, hakemuksen puutteellisuus tai muu erityinen syy edellytä asian pidempää käsittelyä. Laitoksen vaatimustenmukaisuuden selvittäminen edellyttää tarkastuskäyntiä. Laitoksen hyväksymisestä tai ehdollisesta hyväksymisestä tehdään päätös (elintarvikelaki 13 ja 15 §). Toiminnan laitoksessa saa aloittaa, jos laitos täyttää lainsäädännön sille asettamat vaatimukset (elintarvikelain muutos 352/2011 13.5 §) ja laitos on hyväksytty. 3.2 Valvontakohteesta ilmoittaminen Elintarvikehuoneistot Elintarvikealan toimijan on tehtävä kirjallinen ilmoitus elintarvikehuoneistosta 14 §:ssä säädetylle valvontaviranomaiselle viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista (ilmoitettu elintarvikehuoneisto). Toiminnan saa aloittaa, jos elintarvikehuoneisto täyttää lainsäädännön sille asettamat vaatimukset (elintarvikelain muutos 352/2011 13.5 §). Ilmoitusvelvol- 3 lisuus koskee myös sellaisia toimijoita, joilla ei ole varsinaista huoneistoa elintarvikkeiden käsittelyä varten, mutta jotka toimivat elintarvikeketjun osana (ns. virtuaalihuoneistot). Tällaisia voivat olla esimerkiksi maahantuontiyritykset. Ilmoituksen käsittelystä annetaan toimijalle todistus. Toiminnan keskeyttämisestä, toiminnan lopettamisesta tai toimijan vaihtumisesta tulee ilmoittaa viivytyksettä valvontaviranomaiselle. Elintarvikkeiden alkutuotantopaikat Kunnan tulee pitää ajan tasalla alkutuotantopaikkarekisteriä elintarvikelain mukaisten tehtävien edellyttämässä laajuudessa. Uusien toimijoiden tulee tehdä ilmoitus alkutuotannon toiminnasta kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle hyvissä ajoin ennen alkutuotannon aloittamista. Alkutuotantopaikkojen rekisteri on käytettävissä sähköisesti ja paperitulosteena arkistoituna. Alkutuotantorekisterin tiedot pohjautuvat vuoden 2007 tietoihin. Toimijan on ilmoitettava myös annettujen tietojen oleellisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä yli vuodeksi sekä toiminnan lopettamisesta. Tarkempia säännöksiä alkutuotantopaikasta ilmoittamisesta on annettu valtioneuvoston asetuksessa elintarvikevalvonnasta (420/2011). Alkutuottajan, joka jalostaa tuotteitaan elintarvikkeiksi, tulee tehdä toiminnasta elintarvikehuoneistoilmoitus. 1.7.2013 alkaen itujen tuotanto on luokiteltu elintarvikevalvontaviranomaisen hyväksynnän vaativaksi alkutuotannoksi (EY 210/2013). Kontaktimateriaalialan toimijoita koskeva rekisteri Elintarvikelain 21a §:n mukaan toimijan, joka saattaa markkinoille elintarvikkeiden kanssa kosketukseen joutuvia tarvikkeita, on ilmoitettava toimipaikastaan ja siellä harjoitettavasta toiminnasta toimipaikan sijaintikunnan elintarvikeviranomaiselle. Kunnan viranomainen merkitsee toimijat valvontakohderekisteriinsä. Toiminnasta tallennetaan rekisteriin Eviran määrittelemät tiedot. Ensisaapumisvalvonta Ensisaapumisvalvonta on elintarvikevalvontaa, joka kohdistuu muista Euroopan Unionin jäsenmaista sekä eräistä muista maista Suomeen toimitettaviin eläimistä saataviin elintarvikkeisiin. Ensisaapumisvalvonnan tarkoitus on turvata mainittujen elintarvikkeiden elintarvikehygieeninen laatu ja estää eläintautien leviäminen niiden välityksellä. Ensisaapumisvalvonnan suunnittelusta ja ohjauksesta vastaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Ensisaapumisvalvonnan alaisen toimijan tulee tehdä ensisaapumisilmoitus Eviraan. Kouvolan kaupungilla on sopimus Eviran kanssa ensisaapumisvalvonnan hoitamisesta Kouvolan ja Iitin alueella. Evirasta saadun tiedon mukaan ensisaapumisvalvontakohteita on vuoden 2014 lopussa yksi. 3.3 Valvontakohteiden tietojärjestelmä Kaupungin valvontakohteet on kirjattu Digian Tarkastaja-ohjelmaan. Tietokoneohjelmaan kirjataan myös kohteissa tehdyt suoritteet kuten tarkastukset, näytteenotot ja neuvottelut sekä tehdyt valitukset. Uudet valvontakohteet lisätään rekisteriin sitä mukaan, kun huoneistoa koskevat ilmoituskäsittelytoimenpiteet on tehty. Uudet valvontakohteet tulevat ympäristöterveydenhuollon tietoon pääosin yrittäjien ottaessa yhteyttä joko puhelimitse tai asioimalla henkilökohtaisesti terveystarkastajan luona. Tietoja uusista kohteista saadaan myös ra- 4 kennusvalvontaviranomaisilta ja pelastuslaitokselta. Uusien yrityksien perustamista tarkkaillaan myös aktiivisesti lehti-ilmoituksia seuraamalla. Valvontakohteita koskevat asiakirjat arkistoidaan palonkestävissä lokerikoissa terveystarkastajien omissa huoneissa. Laitosten valvonta-asiakirjat säilytetään ympäristöterveyspäällikön huoneessa laitoskohtaisissa mapeissa. 4 VALVONTAKOHTEIDEN RISKILUOKITUS, TARKASTUSTIHEYS JA TARKASTUKSEEN KÄYTETTÄVÄ AIKA Elintarvikevalvontakohteiden tarkastukset pohjautuvat Eviran laatimaan valtakunnalliseen elintarvikevalvontaohjelmaan vuosille 2015–2019 sekä Eviran ohjeluonnokseen elintarvikehuoneistojen riskiluokituksesta ja valvontatarpeen määrittämisestä. Eviran laatimassa ohjeessa (liite E2, luonnos) huomioidaan kohteen harjoittama toiminta, sen laajuus ja siihen liittyvät riskit sekä ohjeellinen tarkastukseen käytettävä aika. Riskiluokitus otetaan käyttöön valtakunnallisesti 2016, mutta sen periaatteita voidaan soveltaa aikaisemminkin tarkastustiheyksien määrittämiseen. Kouvolan ja Iitin elintarvikehuoneistojen tarkastustiheydet tulevalle valvontajaksolle (2015-2019) on määritelty kohdekohtaisesti Eviran ohjeluonnoksen mukaisesti (liite E1). Tähän päädyttiin, jotta Kouvolan ja Iitin valvonta olisi linjassa ympäristökuntien tarkastustiheyksiin ja olisi aiempien vuosien suunnitelmia realistisempi. Mikäli lopullinen Eviran ohje muuttuu luonnoksesta riskiluokitusten osalta merkittävästi, tullaan suunnitelmaa tarkentamaan niiltä osin vuodelle 2016. Tarkastuskertojen määriä voidaan riskitekijöiden arviointiin perustuen lisätä tai vähentää korkeintaan 50 %. Tarkastuskertoja voidaan lisätä, kun havaitaan sellaisia riskitekijöitä, jotka eivät ole hallinnassa. Mikäli kohteessa asiat ovat olleet kunnossa (=OIVALLINEN) usealla perättäisellä tarkastuksella, voidaan tarkastuksia harventaa. Tarkastusmääriä laadittaessa on huomioitu onko toiminta ympärivuotista vai ei. Mikäli kohde on toiminnassa vain osan vuotta, sesonkiluontoisesti, esim. tilausravintolat ja jäätelökioskit, tarkastusten määrä suhteutetaan vuotuiseen toiminta-aikaan. Tarkastukseen käytettävä aika on Eviran määrittelemä ja ohjeellinen. Siihen sisältyy itse tarkastukseen, tarkastuskertomuksen laadintaan, tarkastajaohjelmaan kirjaamiseen, laskutukseen, arkistointiin ja muuhun valvontakirjanpitoon tarvittava keskimääräinen aika. Tarkastukseen käytettävä ohjeellinen aika on esitetty liitteessä E2 ja E1. Tarkastukseen valmistautumista ja matkoja ei Eviran mukaan lasketa tarkastukseen käytetyksi ajaksi. Kouvolan ja Iitin tarkastajien arvoin mukaan Eviran määrittelemät tarkastusajat ovat liian optimistisia ja tarkastuksiin kuluva aika on pidempi kuin taulukkoon on määritelty. 5 VALVONTAMENETELMÄT Valvonta-asetuksessa (EY 882/2004) säädetään valvontatoiminnasta, valvontamenettelyistä ja valvontatekniikoista, joita käytetään viralliseen valvontaan liittyvissä tehtävissä. Näitä ovat mm. omavalvontajärjestelmän arviointi, tarkastustoiminta, seuranta, henkilöstön haastattelut sekä toimijan mittaustulosten lukeminen ja todentaminen viranomaisen omin mittauksin. Valvontamenettelyt jakautuvat ennakko- ja jälkivalvontamenettelyihin. Ennakkovalvonta tarkoittaa huoneiston hyväksymiseen liittyviä toimenpiteitä. Elintarvikelain muutoksen jäl- 5 keen tämä koskee vain laitoksia, muut elintarvikehuoneistot ovat ilmoituksenvaraisia. Jälkivalvonta on kohteen ja sen toiminnan suunnitelmallista ja säännöllistä valvontaa (=uusintatarkastus). 5.1 Tarkastus Tarkastus on määritelty valvonta-asetuksessa minkä tahansa näkökohdan tutkimiseksi sen toteamiseksi, onko kyseinen näkökohta lainsäädännössä sille esitettyjen oikeudellisten vaatimusten mukainen. Eli tarkastuksen tavoitteena on arvioida ja tutkia, täyttääkö kohteen toiminta ja tilat lainsäädännössä sille asetetut vaatimukset. Valvonta-asetuksen 3 artiklan mukaan elintarvikevalvonta tehdään pääsääntöisesti ilman ennakkoilmoitusta. Kohteisiin, joissa ei ole päivittäistä toimintaa esim. tilausravintolat joudutaan tarkastukset sopimaan ennalta. Jokainen tarkastaja laatii vuoden lopussa seuraavan vuoden vuosisuunnitelman, josta ilmenee minkä kuukauden aikana kohteet tarkastetaan. Näin varmistutaan, että kaikissa kohteissa käydään suunnitelman mukaisesti. Tarkastaja suunnittelee kuukausittain sähköiseen kalenteriin missä järjestyksessä kunkin kuukauden tarkastuskohteet tarkastetaan. Uusintatarkastukset merkitään myös sähköiseen kalenteriin, jotteivät ne unohdu. Terveystarkastajien sähköinen kalenteri ei ole julkinen, jotta tarkastukset tapahtuisivat yllätyksellisesti. Oiva-tarkastukset laajenevat vuoden 2015 aikana kaikkiin elintarvikehuoneistoihin. Leipomot, makeisten valmistus, kuljetusyritykset, liikkuvat elintarvikehuoneistot, etämyynti ja maahantuonti ja maastavienti tulevat Oivan piiriiin 1.1.2015, laitokset 1.5.2015. Tarkastusten sisältö määräytyy Eviran Oiva-tarkastusohjeista, joissa OIVA I (ravintolat, myymälät, pubit, kioskit, suurtalouskeittiöt) tarkastettavia kohtia (2014) on 49 kpl. Joka kerta tarkastettavia kohtia on 15 kpl. Loput 34 kohtaa tarkastetaan tarkastajan harkinnan mukaan, niin että ne tulevat tarkastetuksi joka kolmas vuosi. OIVA II (laitokset) ja OIVA III (loput elintarvikehuoneistot) tarkastettavia kohtia on x kpl. Joka kerta tarkastettavia kohtia on x kpl. Loput x kohtaa tarkastetaan tarkastajan harkinnan mukaan, niin että ne tulevat tarkastetuksi joka x vuosi. Tämän suunnitelman valmisteluhetkellä ei vielä ollut tarkkaa tietoa Oiva-II ja -III tarkastusohjeista/-kohtien määrästä eikä niiden tarkastustiheyksistä vuodelle 2015. Syksyllä 2014 lausunnolla olleiden Eviran laatimien uusien tarkastusohjeiden perusteella tarkastuskohteiden kokonaismäärä ja siten kolmen vuoden aikana tarkastettavien kohtien määrä tulee nousemaan nykyisestä. Ensimmäisellä tarkastuskerralla, toiminnan aloittamisen jälkeen (= aloitustarkastus), katsotaan omavalvontasuunnitelmaa ja arvioidaan sen riittävyyttä sekä käydään läpi elintarvikehuoneiston tilat ja niiden kunto sekä arvioidaan niiden riittävyys ja soveltuvuus harjoitettavaan toimintaan nähden. Aloitustarkastuksella tarkastetaan myös kaikki joka kerta tarkastettavat kohdat. Joka kerta tarkastetaan tilojen ja välineiden puhtaanapitoa, henkilökunnan toiminnan hygieenisyyttä, elintarvikkeiden, raaka-aineiden ja valmiiden ruokien säilytystä sekä allergeenien hallintaa. Lisäksi tarkastetaan edellisen Oivaraportin esilläpito. Jos tarkastaja huomaa tarkastuksella epäkohdan, jota ei suunnitellut tarkastettavaksi, hän tarkastaa myös sen. 6 Arvioinnissa käytetään neliportaista asteikkoa. Asteikko kuvattu kuvassa 1. Kuva 1. Oiva-arviointiasteikko, lähde: Evira. Jos elintarvikeyrityksessä kaikki tarkastetut asiat on kunnossa saa yritys arvosanan ”oivallinen”, jos puutteet ovat pieniä tulee arvosanaksi ”hyvä”. Jos tarkastettu yritys on saanut jostakin asiasta arvosanan ”korjattavaa” tai ”huono”, tekee kunnan terveystarkastaja aina yritykseen uuden tarkastuksen viimeistään kahden viikon sisällä määräajan umpeutumisesta. Uusintatarkastuksella tarkastetaan varsinaisen uudelleentarkastettavan asiakokonaisuuden lisäksi myös kaikki jokaisella tarkastuskerralla tarkastettavat asiat. Uusintatarkastukset ovat myös maksullisia. Aiemmin saatu arvosana pysyy voimassa, kunnes tarkastaja uusintatarkastuksella toteaa epäkohdan korjatuksi. Tämän jälkeen julkaistaan uusi Oiva-raportti, jossa näkyvät mahdolliset parannukset. Mikäli yritys on saanut arvosanan ”huono” aloitetaan myös hallinnolliset pakkokeinot (kuva 2). Uhkaavasti tai muuten asiattomasti käyttäytyvien toimijoiden elintarvikehuoneistoihin mennään aina pareittain. Äärimmäisenä keinona käytetään poliisin virka-apua turvaamaan tarkastajia ja varmistamaan sisäänpääsy kohteeseen sekä kohteen kaikkien tilojen tarkastaminen. Maahantuontiyrityksiin, joissa on havaittu rikkeitä, voidaan pyytä Tullia yhteistarkastukselle. Oiva-uusintatarkastusten osuus elintarvikkeiden vähittäismyyntiin ja tarjoiluun liittyvien valvontakäyntien määrästä oli vuonna 2014 n. 15 % valvontakäyntien kokonaismäärästä, kun vastaava luku vuonna 2013 oli 22 %. Vuoden 2015 uusintakäynteihin varataan henkilöresursseista n. 15 %. 7 Kuva 2. Oiva-tarkastusten suorituskaavio, lähde: Evira. Tarkastajat pyrkivät yhtenäiseen linjaan tarkastuksissa. Linjauksia läpikäydään säännöllisesti palavereissa. Oiva-arvosanojen jakaumassa pyritään pysymään valtakunnallisessa linjassa. Kunnat saavat Oiva-arvosanojen jakauman vain pyydettäessä Evirasta tai Avista. Tulevaisuudessa valvontayksikkö voinee verrata omia Oiva-tuloksiaan valtakunnallisiin tuloksiin itsenäisesti, mikäli ohjelmistot kehittyvät . Tarkastajat valvovat elintarvikevalvonnan yhteydessä tupakanmyynnin ja nikotiinikorvaustuotteiden laillisuutta myymälöissä sekä baarien ja ravintoloiden yhteydessä olevia tupakointikoppeja. Laitoksissa suoritettavat tarkastukset ovat 1.5.2015 alkaen Oiva-tarkastuksia. Laitoksille on laadittu laitoskohtaiset valvontasuunnitelmat. Suunnitelmassa kerrotaan tarkastustiheys, tarkastuksiin kuluva aika ja se mitä osa-alueita laitoksesta tai omavalvontasuunnitelmasta kulloinkin tarkastetaan. Alkutuotannon valvonnasta toteutetaan ainoastaan maidontuotantotilojen hygieniatarkastukset, koska muusta valvonnasta odotetaan Eviran ohjeistusta. Maidontuotantotilojen hygieniatarkastuksia on säännöllisesti kerran kolmessa vuodessa. Tilat tarkastetaan uudelleen 2015–2017. Vuonna 2015 tarkastetaan n. 40 tilaa. Valvontaohjelma-asetuksen (664/2006) mukaan elintarvikehuoneistojen ja laitoksien tarkastaminen on säännöllistä ja ennalta suunniteltua. Tarkastukset voivat sisältää myös näytteiden ottoa ja mittauksia, joiden avulla arvioidaan kohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnan ja tuotteiden turvallisuutta ja määräystenmukaisuutta. Tarkastukset pyritään tekemään silloin, kun valvontakohteessa on toimintaa, mutta tarkastus voidaan tarvittaessa toteuttaa myös muulloin, esim. aamulla ennen toiminnan aloittamista. Yleensä tarkastus tehdään valvon- 8 takohteessa, mutta valvoja voi joissain tapauksissa tarkastaa asiakirjoja myös virkapaikallaan, esim. vähittäiskauppojen omavalvontakirjauksia PTYjärjestelmän kautta. Tarkastukset pyritään tekemään virka-aikana mutta suunnitelmassa varaudutaan myös satunnaiseen viikonloppu- ja iltatyöhön sekä muuhun virka-ajan ulkopuoliseen työhön, mm. suuret yleisötapahtumat, markkinat ja ulkomyynti sekä ulkopaikkakuntalaisten liikkuvien elintarvikehuoneistojen tarkastaminen ja kuljetusyritysten kaluston tarkastaminen. 5.2 Valvonnan painopistealueet vuonna 2015 Oivahymy (elintarvikevalvontatietojen julkistaminen) o OIVA I –tarkastuksien harmonisointi tarkastajien kesken jatkuu. o OIVA II ja III –tarkastusohjeiden omaksuminen o OIVA II ja III –tarkastuksien aloittaminen Elintarviketietoasetuksen EY 1169/2011 valvominen (=pakkausmerkinnät) Ratamo-keskuksen elintarvikehuoneistojen suunnitteluvaiheessa mukana oleminen Elintarvikkeiden tuoteturvallisuusvalvonnan integrointi Oivan myötä vahvemmin osaksi suunnitelmallista elintarvikevalvontaa Elintarvikevalvonnan laatujärjestelmän päivittäminen Pakkokeinojen käyttö osana valvontaa 5.3 Viranomaisnäytteenotto ja projektit vuonna 2015 Näytteenotto ja tutkiminen ovat valvontamenetelmiä, joilla voidaan selvittää omavalvonnan toimivuutta ja tuotteiden turvallisuutta ja määräystenmukaisuutta. Näytteenotto elintarvikevalvonnan kohteista toteutetaan seuraavin perustein: 1. mahdollisten ruokamyrkytysepäilyjen johdosta otettavat näytteet 2. kuluttajavalitusten johdosta otettavat näytteet 3. tutkimus- ja valvontaprojektit 3.1 osallistutaan mahdollisuuksien mukaan Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) projekteihin. Tulossa vuodelle 2015 mm. jäljitettävyysprojekti ja vähittäismyyntilihojen mikrobilääkeresistenssi seurantaprojekti sekä viipaloitujen juustojen patogeeniprojekti. 3.2 kansalliseen vierasainevalvontaan liittyvät näytteet. 3.3 omia valvontaprojekteja ei ole suunniteltu vuodelle 2015. Viranomaisvalvontaa varten otetut näytteet toimitetaan pääsääntöisesti Kouvolassa sijaitsevaan KCL Kymen Laboratorio Oy:hyn, joka on Eviran viranomaisnäytteitä tutkimaan hyväksytty laboratorio. Myös valvontakohteiden itse ottamat näytteet tutkitaan yleensä em. laboratoriossa. Ruokamyrkytysepäilyjen kohdalla näytteenotosta päättää ruokamyrkytystyöryhmän jäsenet. Näytteet ja tutkimukset päätetään tapauskohtaisesti. Kuluttajavalitusnäytteiden kohdalla tutkimukset kohdennetaan kulloisenkin valituksen mukaan. 9 Projektien yhteydessä tutkitaan esim. mikrobiologinen ja aistinvarainen laatu ja tarvittaessa voidaan tehdä myös muita tutkimuksia. Projekteista laaditaan projektisuunnitelma, josta ilmenee tehtävät tutkimukset, mittaukset ja menettelyt. Lopuksi tehdään yhteenveto/tiedote, joka lähetetään paikallislehtiin ja julkaistaan terveysvalvonnan nettisivuilla ajankohtaista osiossa sekä projekteissa. Alkuperäiset näytteenottolomakkeet ja yhteenveto mapitetaan terveystarkastajien projektit mappiin. Elintarvikevalvonnan näytteenottoa toteutetaan laatujärjestelmässä esitetyn ohjeistuksen mukaisesti. Viranomaisnäytteitä voidaan ottaa myös sellaisista valvontakohteista, jotka eivät itse ole ottaneet omavalvontanäytteitä ja/tai mikäli riskinarvioinnissa todetaan kohteessa olevan tavallista suurempi riski. Näytteistä tutkitaan liitteen E2 taulukon 1 mukaiset tutkimukset. Laitoksille on laadittu oma näytteenottosuunnitelma (taulukko 2). Lisäksi voidaan ottaa myös pintapuhtausnäytteitä. Mikäli viranomaisnäytteistä saadaan huono tulos, jatkotoimet mietitään tapauskohtaisesti. Jatkotoimia ovat mm. uusintanäyte ja tarkastuskäynti, kirjallinen kehotus tai kirjallinen selvitys toimijalta. Viranomaisnäytteenotot ja näytteiden tutkimukset ovat toiminnanharjoittajalle maksullisia. 5.4 Tarkastuskertomus ja muu valvontakirjanpito Valvontakirjanpito sisältää huoneiston hyväksyntään ja ilmoituksen käsittelyyn liittyvät asiakirjat, tarkastuksista laaditut tarkastuskertomukset, neuvotteluista syntyneet muistiot, viranomaisnäytteiden tutkimustulokset, arviointiraportit sekä viranomaisen muut kirjaamat asiat. Kaikista suunnitelmallisista tarkastuksista muodostuu viimeistään vuoden 2015 aikana Oiva -hymynaamatodistus ja –tarkastuskertomus. Elintarvikehuoneistojen suunnitelmallisilla tarkastuksilla tehdyt havainnot siirretään Digian tarkastajaohjelmasta Eviran ylläpitämään valtakunnalliseen Oivahymy-järjestelmään, josta Oivahymy-raportti ja tarkastuskertomus tulostuu toimijalle. Tarkastuskertomuksesta tulee aina käydä ilmi tarkastuksella tehdyt havainnot jos toimijalta edellytetään korjaavia toimenpiteitä ja OIVA -arvosanaksi annetaan muu kuin oivallinen. Epäkohdat käydään tarkastuksella toimijan kanssa läpi ja sovitaan määräajasta niiden korjaamiseksi. Tarvittaessa kohteessa otetaan valokuvia, jotka liitetään tarkastuskertomukseen selkeyttämään tilannetta tarkastuksella ja osoittamaan korjausta vaativaa kohtaa. Valvontakirjanpitoon merkitään, kun toimija on toteuttanut korjaukset. Mikäli tehdään suunnitelman ulkopuolinen tarkastus laaditaan siitä aina kirjallinen tarkastuskertomus ja tarkastetut asiat kirjataan, vaikka niissä ei tarkastuksen aikana havaittaisikaan epäkohtia. Tarkastuspöytäkirja voidaan laatia valvontakohteessa itsejäljentävälle pöytäkirjapohjalle tai ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen toimistossa sähköisesti, joka postitetaan myöhemmin. Mikäli valvonta on kohdistunut valvonta-alueemme ulkopuoliseen toimijaan esim. liikkuvaan elintarvikehuoneistoon ja on havaittu puutteita, jotka toimijan tulee korjata, lähetetään tarkastuskertomus aina tiedoksi sekä toimijalle että kohdetta valvovaan kuntaan. Tupakka- ja lääkelain valvonnasta ei tehdä erillistä pöytäkirjaa asiakkaalle mutta tarkastus kirjataan Tarkastaja-ohjelmaan. Mahdolliset huomautukset liitetään Oiva-tarkastuskertomuksen lisätietoja kenttään. 10 6 VOIMAVARAT JA HENKILÖSTÖN KOULUTUS Valvontaviranomaisella on oltava palveluksessaan tai sopimuksen perusteella käytettävissään tarpeellinen määrä pätevää ja riittävän kokemuksen omaavaa henkilöstöä (elintarvikelaki 35 §). Kaupungissa on ympäristöterveyspäällikkö, vastaava terveystarkastaja, 7 terveystarkastajaa, 2 ympäristöterveystarkastajaa ja terveydensuojelusuunnittelija sekä valvontainsinööri (50 %). Ympäristöterveyspäällikkö tekee elintarvikelain mukaista laitosvalvontaa. Vastaava terveystarkastaja, neljä terveystarkastajaa ja yksi ympäristöterveystarkastajista osallistuu elintarvikevalvontaan. Vastaava terveystarkastaja koordinoi, kehittää ja johtaa elintarvikevalvontaa. Elintarviketarkastajat hoitavat myös muita ympäristöterveydenhuollon toimialaan kuuluvia tehtäviä, kuten mm. tupakka- ja lääkelain valvontaa. Lisäksi yksi eläinlääkäreistä tekee maitotilatarkastukset. Loma-aikajärjestelyillä huolehditaan, että henkilöstö pystyy lomittamaan toisiaan välttämättömissä ja kiireellisissä tehtävissä. Vuonna 2015 elintarvikevalvontasuunnitelmassa on 841 valvontakohdetta, joista maidontuotantotiloja on 128. Niistä on tarkoitus tarkastaa 40 kpl. Loput 713 valvontakohdetta ovat elintarvikehuoneistoja, joihin tulisi Eviran uuden riskiluokituksen mukaan tehdä n. 820 suunnitelmallista tarkastusta ja n. 120 uusintatarkastusta (15 %). Käytännössä uusintatarkastukset vievät aikaa ”tavallisilta” suunnitelmallisilta tarkastuksilta, joita siten ehditään tehdä vähemmän. Viime vuosina tarkastuksia on tehty n. 720 kpl vuodessa. Nykyisillä resursseilla on mahdollista päästä vuonna 2015 aiempien vuosien keskiarvoon eli n. 720-730 tarkastukseen, joista n. 620 kpl olisi ”tavallisia” tarkastuksia ja n.100 kpl uusintatarkastuksia. Määrä olisi toteutuessaan n. 80-90 % Eviran suosituksesta, uusintatarkastusten määrästä riippuen. 2015 on elintarvikevalvonnan yhteydessä tarkoitus tehdä n. 90 tupakanmyyntitarkastusta sekä viisi tupakointikopin tarkastusta. Tupakanmyyntitarkastuksien yhteydessä tehdään myös nikotiinikorvaustuotteiden (lääkelaki) myyntitarkastuksia. Kaupunki on varautunut elintarvikevalvonnan koulutustilaisuuksiin ja kouluttamaan henkilökuntaa. Koulutuksen toteutumista seurataan niin, että jokainen terveystarkastaja saa riittävästi ammatillista täydennyskoulutusta. Ensisijaisesti koulutustilaisuudet tulevat olemaan Eviran järjestämiä koulutuksia. Useimpiin koulutuksiin osallistutaan etäyhteyden kautta Etelä-Suomen aluehallintoviraston tiloissa Kouvolassa. Elintarvikevalvontaan osallistuvat henkilöt ovat päässeet osallistumaan pääsääntöisesti haluamiinsa koulutuksiin. 7 TERVEYSVAARATILANTEET Terveysvaaralla tarkoitetaan mitä tahansa biologista, kemiallista tai fysikaalista tekijää tai tilaa, joka saattaa vaarantaa elintarvikkeen turvallisuuden (elintarvikelaki 6 §, kohta 8). Kunnan on selvitettävä alueellaan ilmenevät elintarvikkeisiin liittyvät terveysvaaratilanteet. Tällaisia ovat ruokamyrkytykset ja muut elintarvikevälitteiset vaaratilanteet. Terveysvaaratilanteissa on toimittava välittömästi vaaratilanteen rajoittamiseksi. Viranomaisen on käytettävä tapauskohtaista harkintaa päättäessään tilanteen vaatimista toimenpiteistä. Todetuista terveysvaaroista sekä tarvittaessa sellaisista valvonnassa esille tulleista seikoista, joilla voi olla vaikutusta elintarvikkeiden turvallisuuteen, on ilmoitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja Eviralle (elintarvikelaki 52 §). 11 7.1 Varautuminen ruokamyrkytysepidemioiden selvittämiseen Saatuaan ilmoituksen elintarvike- tai talousvesivälitteisestä tai epäillystä ruokamyrkytyksestä alueellaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen tai elintarvikevalvontaviranomaisen on viipymättä toimitettava tapausta koskeva tutkimus (elintarvikelaki 45 § ja terveydensuojelulaki 20 a §). Ruokamyrkytystutkimuksen keskeinen tavoite on sairastumisen aiheuttajan ja lähteen etsiminen. Ruokamyrkytysepidemiaa epäiltäessä viranomaisten tulee toimia nopeasti, jotta on mahdollista estää epidemian mahdollinen leviäminen ja saada ehkäisevät toimenpiteet käyntiin. Kaupungissa toimii ruoka- ja vesivälitteisten epidemioiden selvitystyötä varten valtioneuvoston antaman asetuksen (1365/2011) mukainen selvitystyöryhmä, johon kuuluu tartuntataudeista vastaava lääkäri, hygieniakoordinaattori, ympäristöterveyspäällikkö ja kaksi terveystarkastajaa. Lisäksi ryhmään on nimetty vesilaitosten edustajat. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti 2 kertaa vuodessa ja epidemioiden yhteydessä tarvittavassa määrin. Käytäntö on ollut toimiva ja yhteistyö joustavaa. Varsinaisesta selvitystyöstä työryhmä on laatinut toimintaohjeen, josta käy tarkemmin ilmi tehtäväjako ja tarvittavat toimenpiteet epidemiatilanteessa sekä yhteystiedot. Toimintaohje on osa terveysvalvonnan valmiussuunnitelmaa. Epäilyilmoitukset laatii tartuntatautilääkäri ja selvitysilmoituksesta vastaa ympäristöterveyspäällikkö. 7.2 Varautuminen muihin elintarvikkeista aiheutuviin vaaratilanteisiin Kaupunki on varautunut normaaliajan toiminnassa elintarvikkeista aiheutuviin terveysvaaratilanteisiin arvioimalla valvontakohteiden toiminnan tasoa, omavalvonnan toimivuutta, tuotteiden laatua ym. ja tältä pohjalta toiminnan riskejä. Nämä otetaan huomioon viranomaisvalvonnan tarvetta arvioitaessa ja valvontaa toteutettaessa niin, ettei vaaratilanteita pääsisi syntymään. Elintarvikevalvontaa tekevät useat henkilöt ja tästä johtuen aina on mahdollista hoitaa vaaratilanteissa tarvittavat tarkastus-, näytteenotto- ym. toimenpiteet. Varautumisessa on huomioitu lisäksi vaaratilanteissa tarvittava tutkimusvalmius sekä yhteydet asiantuntijaorganisaatioihin ja sidosryhmiin. Elintarvikkeista aiheutuviin terveysvaaratilanteisiin on varauduttu myös huomioimalla asia kaupungin ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnitelmassa. Suunnitelmassa on käsitelty poikkeusolojen lisäksi myös ympäristöterveydenhuollon normaaliolojen erityistilanteita ja niissä tapahtuvaa toimintaa. Suunnitelmassa on mm. kartoitettu kaupungin alueella sijaitsevat merkittävimmät riskeille alttiit kohteet, joissa valmistetaan, varastoidaan tai käsitellään elintarvikkeita. Samoin suunnitelmassa on käsitelty mm. säteilyn elintarvikkeille aiheuttamat vaikutukset sekä toiminta näissä tilanteissa. Suunnitelma on päivitetty vuonna 2014 STM:n syksyllä 2010 päivitetyn Ympäristöterveyden erityistilanteet –oppaan mukaan. 8 VIESTINTÄ Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) painottaa viranomaisen velvollisuutta tiedottaa toiminnastaan. Elintarvikelain 33 §:n mukaan kunnan tulee tiedottaa ja neuvoa paikallisia yrityksiä ja muita yhteistyötahoja lainsäädännössä annettujen vaatimusten noudattamiseksi ja elintarviketurvallisuuden 12 toteuttamiseksi koko elintarvikeketjussa. Kaupungin ympäristöterveydenhuollon tiedottamisvastuu on ympäristöterveyspäälliköllä tai hänen erikseen määräämällään viranhaltijalla. Toiminnanharjoittajille ja valvontakohteille jaetaan jatkuvasti tietoa mm. omavalvontaa, elintarvikehygieniaa, lainsäädännön muutoksia ja tuotteiden vaatimustenmukaisuutta koskevista asioista tarkastuskäyntien yhteydessä. Ajankohtaisista asioista, lakimuutoksista tai koulutuksista lähetetään tietoa kohdennetusti myös sähköpostilla. Normaaliajan erityistilanteita ja poikkeusoloja koskevat tiedotusohjeet on valmiussuunnitelmassa. Kaupungin elintarvikevalvonnan verkkosivuilla tiedotetaan toiminnasta. Sieltä on saatavissa yleistä tietoa sekä ohjeita ja lomakkeita, http://www.kouvola.fi: (kaupungin palvelut, ympäristö, ympäristöterveydenhuolto, elintarvikevalvonta). Ajankohtaisista asioista julkaistaan tiedotteita kaupungin verkkosivujen pääsivulla ja lisäksi ympäristöterveydenhuollon ajankohtaista otsikon alla. Lisäksi tiedotetaan useamman kerran vuodessa paikallisten tiedotusvälineiden välityksellä, lähinnä valvontaprojektien tuloksista. Kaupungin asukkaille jaettavaa ilmaislehteä hyödynnetään tiedotusasioissa. Toiminnasta jaetaan tietoa lisäksi erilaisissa tapahtumissa yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Tiedottamisen kohderyhmiä on paljon ja ne valitaan sen hetkisen tilanteen mukaan. Elintarvikkeiden tai talousveden aiheuttamista vaaratilanteista ja toimenpiteistä niiden torjumiseksi on varauduttu tiedottamaan tiedotusvälineiden kautta kuntalaisille. Viestinnän toimintaohjeet tiedottamisesta erityis- ja kriisitilanteissa sekä valmiussuunnitelma ovat terveysvalvonnan toimitiloissa ja tietojärjestelmän K-asemalla. 9 VALVONNAN KEHITTÄMINEN Viranomaistyötä tulee pyrkiä kehittämään ja notkistamaan. Elintarvikevalvonnan yhtenä kehitysalueena on yhteistyön lisääminen ja yhteydenottokynnysten madaltaminen kaupungin eri osastojen kanssa. Ruokapalveluiden ja rakennusvalvonnan kanssa yhteistyö on vakiintumassa. Tilaliikelaitoksen kanssa yhteistyö on aluillaan ja sitä jatketaan tulevina vuosina. Mukaan tultaneen jatkossa pyytämään myös rakennuspalvelut. Tullin, poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa pidetään yhteistyötä yllä. Muita kehittämisalueita: Paikkatietojärjestelmän hyödyntämisen selvittäminen ja mahdollinen käyttöönotto 10 VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Suunnitelman toteutumista seurataan neljännesvuosittain elintarvikepalavereissa ja toteutunutta elintarvikevalvontaa verrataan elintarvikevalvontasuunnitelmaan ja arvioidaan elintarvikevalvonnan voimavarojen riittävyyttä sekä kohdentumista. Lisäksi arvioidaan saatujen elintarvikelain mukaisten maksujen määrää ja niiden kohdentumista. Seurantaa hyödynnetään paikallisen valvonnan kehittämisessä, valvonnan jatkuvuuden varmistamisessa ja uusien suunnitelmien laadinnassa. Valvontasuunnitelman toteutumisesta raportoidaan rakennus- ja 13 ympäristölautakunnalle ja Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan vuoden alussa. 11 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Kouvolan kaupungin elintarvikevalvontasuunnitelman vuosille 2015–2019 hyväksyy rakennus- ja ympäristölautakunta. Elintarvikevalvontasuunnitelma Liite E1 Säännöllisen valvonnan piiriin kuuluvat elintarvikevalvontakohteet, tarkastusten ohjeelliset määrät ja ajat sekä suunnitelmalliset tarkastukset Toiminnan luonteeseen ja laajuuteen perustuva riskiluokka (toimintatyyppi) Eviran ohjeluonnoksen tarkastustiheyssuositus Maitoala Tuotanto < 50 000 kg/vuosi) 2-4 Tuotanto 50 000 - 2 milj. kg/vuosi) 4-6 Tuotanto > 2 milj. kg/vuosi 8 -12 Liha-ala Tuotanto < 10 000 kg/vuosi 1-5 Tuotanto 10 000 - 100 000 kg/vuosi 2-8 Tuotanto 100 000 - 1 milj. kg/vuosi 4 - 10 Tuotanto 1 - 10 milj. kg/vuosi 6 - 12 Tuotanto 10 - 20 milj. kg/vuosi 8 - 20 Tuotanto > 20 milj. kg/vuosi 12 - 24 Kala-ala Tuotanto < 10 000 kg/vuosi 1-5 Tuotanto 10 000 - 100 000 kg/vuosi 2-8 Tuotanto 100 000 - 1 milj. kg/vuosi 4 - 10 Tuotanto 1 - 10 milj. kg/vuosi 6 - 12 Tuotanto 10 - 20 milj. kg/vuosi 8 - 20 Tuotanto > 20 milj. kg/vuosi 12 - 14 Muna-ala Tuotanto < 10 000 kg/vuosi 1 Tuotanto 10 000 - 10 milj. kg/vuosi 2 Tuotanto > 10 milj. kg/vuosi 4 Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vähäinen käsittely EL 13.3 §:n tarkoittama toiminta Vilja- ja kasvisala Myllytoiminta 0,35 Leipomotuotteiden valmistus, helposti 1-2 pilaantuvia tuotteita Ruoka- ja kahvileipien valmistus 0,35 - 2 Muiden viljatuotteiden valmistus Kasvis-, marja- ja hedelmätuotteiden 1 valmistus Pakkaamotoiminta, vähäistä 1 kauppakunnostusta Elintarvikkeiden valmistus Yhdistelmätuotteiden valmistus 1 Makeisten valmistus 1-2 Juomien valmistus 1 Muu valmistus (esim. kahvinpaahto) 1 Elintarvikkeiden myynti Elintarvikkeiden tukkumyynti, teollisesti pakattuja ei-helposti pilaantuvia elintarvikkeita Elintarvikkeiden tukkumyynti, teollisesti pakattuja helposti pilaantuvia 1 elintarvikkeita Elintarvikkeiden tukkumyynti, myydään pakkaamattomia elintarvikkeita Elintarvikkeiden tukkumyynti, käsitellään helposti pilaantuvia elintarvikkeita Elintarvikkeiden vähittäismyynti, teollisesti pakattuja ei-helposti pilaantuvia elintarvikkeita Tarkastukseen Valvontakäytettävä kohteiden ohjeellinen aika (h) lukumäärä Suunnitelmalliset tarkastukset 2015 2-4 2-4 2-4 3 9 1 8 2-4 2-4 2-4 2-4 2-4 2-4 1 2 3 24 2-4 2-4 2-4 2-4 2-4 2-4 2 4 2-4 2-4 2-4 1 2 1-4 6 2 1-4 14 20 1-4 1-4 6 7 1-4 6 6 1-4 4 3 1-4 1-4 1-4 1-4 2 2 2 3 2 2 1 2 32 7 1-4 1-4 1-4 1-4 0,15 - 0,35 1-4 Elintarvikevalvontasuunnitelma Liite E1 Eviran ohjeluonnoksen tarkastustiheyssuositus Toiminnan luonteeseen ja laajuuteen perustuva riskiluokka (toimintatyyppi) Elintarvikkeiden vähittäismyynti, teollisesti pakattuja helposti pilaantuvia elintarvikkeita Elintarvikkeiden vähittäismyynti, myydään pakkaamattomia elintarvikkeita Elintarvikkeiden vähittäismyynti, käsitellään helposti pilaantuvia elintarvikkeita Tori Elintarvikkeiden tarjoilu Ravintolatoiminta Grilli- ja pikaruokatoiminta Kahvilatoiminta Pubitoiminta Suurtalous, laitoskeittiö Suurtalous, keskuskeittiö ja pitopalvelu Suurtalous, tarjoilukeittiö Elintarvikkeiden kuljetukset Elintarvikkeiden kuljetus Elintarvikkeiden pakastekuljetus Elintarvikkeiden kuljetus jäähdytettynä Elintarvikkeiden kuljetus lämpimänä Elintarvikkeiden varastointi ja pakastaminen Eläimistä saatavien elintarvikkeiden varastointi Muiden kuin eläimistä saatavien elintarvikkeiden varastointi Elintarvikkeiden pakastaminen Kontaktimateriaalitoimija Elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia tarvikkeita valmistavat laitokset, markkinoijat ja maahantuojat Tarkastukseen Valvontakäytettävä kohteiden ohjeellinen aika (h) lukumäärä Suunnitelmalliset tarkastukset 2015 0,35 - 2 1-4 62 42 0,35 - 2 1-4 14 11 0,35 - 3 1-4 29 55 0,35 1-4 8 3 1-3 1 0,35 - 1 0,35 1-3 1-4 0,35 - 1 1-4 1-4 1-4 1-4 1-4 1-4 1-4 143 18 76 28 71 36 102 246 18 52 8 112 66 87 0,35 0,35 1-4 1-4 19 11 0,35 1-4 6 2 0,35 1-4 0,35 1-4 4 4 0,35 1-4 6 3 0,35 1-4 0,35 1-4 5 0 1-3 128 40 841 863 Alkutuotanto Maidontuotanto Lihakarjan kasvatus, kalastus ja vesiviljely Muu alkutuotanto Yhteensä 0,3 (kerran kolmessa vuodessa) 0,2 (kerran viidessä vuodessa) 0,1 (kerran 10 vuodessa) 1-3 1-3 Liikkuva elintarvikehuoneisto -tyyppikohtainen tieto (ominaisuus) sisältyy jokaiseen toimintatyyppiin. Niiden valvontatarve ja -aika on 0,7 / 1. Liite 1 Eviran ohje nro Elintarvikehuoneiston riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen Taulukko 1 Ohjeellinen tarkastustiheyssuositus elintarvikelain 13§:n mukaan ilmoitettavissa elintarvikehuoneistoissa Tarkastustiheystarpeeseen vaikuttaa toiminnan riski, joka muodostuu toiminnan luonteesta (Riskiluokat sarakkeissa) sekä toiminnan laajuudesta (Kokoluokat riveillä) Riskiluokka 1 Riskiluokka 2 Riskiluokka 3 Riskiluokka 4 Elintarvikkeiden myynti - Ei kylmäsäilytystä vaativia elintarvikkeita - Voi olla valmistajan pakkaamia tai irtotuotteita (esim. leipä, hedelmät, vihannekset, irtokarkit tms.) Elintarvikkeiden myynti - Kylmäsäilytystä vaativia pakattuja ja pakkaamattomia elintarvikkeita Elintarvikkeiden myynti - Elintarvikkeiden käsittelyä (palvelumyynti) ja valmistusta (esim. kuumennus, savustus, salaattien valmistus tms.) myynnin yhteydessä Erityisryhmät, esimerkiksi: Tarjoilu - Raakojen, helposti pilaantuvien eläimistä saatavien elintarvikkeiden käsittely; (esim. ruokaravintolat, ruokalat, laitoskeittiöt tms.) Tarjoilu sairaalakeittiöt päiväkodeille, vanhuksille tai muille riskiryhmille elintarvikkeita / ruokaa valmistavat elintarvikehuoneistot Teollinen valmistus - Helposti pilaantuvien elintarvikkeiden valmistus - Laktoosittomien sekä gluteiinittomien elintarvikkeiden valmistus - Sellaisten elintarvikkeiden valmistus, joiden koostumus ja pakkausmerkintöjen hallinta ja valvonta vaatii erityisosaamista (esim. lisäaineiden valmistus, elintarvikeparanteiden käyttö, savustaminen, vitamiineilla tai kivennäisaineilla täydentäminen, ravintolisien ja uuselintarvikkeiden valmistus,nimisuojatuotteid en valmistus) Teollinen valmistus - Erityisryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden valmistus (lastenruoat, äidinmaidonkorvikkeet, vieroitusvalmisteet, laihdutusvalmisteet, aterian- ja ruokavalionkorvikkeet, kliiniset ravintovalmisteet Tarjoilu - Ei kylmäsäilytystä vaativia elintarvikkeita - Valmiiden elintarvikkeiden lämmitys asiakkaalle voi olla osa toimintaa (esim. kahvilat, kioskit, pubit tms.) Teollinen valmistus - Raaka-aineet tai valmiit tuotteet eivät edellytä lämpötilahallintaa - Yksinkertaisia tuotteita joiden pakkausmerkinnät eivät edellytä erityisosaamista Elintarvikkeiden varastointi ja kuljetus - Kaikki, missä toiminta pelkkää varastointia tai kuljetusta, ellei muu toiminta nosta riskiluokkaan 2, 3, tai 4 Tarjoilu - Valmiiksi prosessoitujen elintarvikkeiden käsittely (esim. pakastettujen tuotteiden kuumennus, esikypsennettyjen raakaaineiden kuumennus tms.) - Kylmäsäilytystä vaativien elintarvikkeiden tarjoilu - Leipien täyttäminen, salaattien koostaminen tms. grillit nakkikioskit pikaruokaravintolat voileipäbaarit salaattibaarit jäätelökioskit Teollinen valmistus - Raaka-aineet tai valmiit tuotteet eivät edellytä lämpötilahallintaa - Yksinkertaisia tuotteita, joiden pakkausmerkinnät eivät edellytä erityisosaamista - Tuotteiden valmistamiseen liittyy kohtalaisia tuoteturvallisuusriskejä: myllytoiminta leivän valmistus Pakkaus- ja muu Elintarvikkeiden Liite 1 Eviran ohje nro Elintarvikehuoneiston riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen kontaktimateriaalialan toiminta KOKOLUOKKA 1 2 Myymälät < 200m (lähikaupat, kioskit) Tarjoilu < 6 as. paikkaa TAI < 50 annosta/vrk (annos määräävä tekijä) Laitoskeittiöt < 500 annosta/vrk Teollinen tuotanto < 10 milj. litraa / < 100 000 kg Kuljetus ja varastointi < 2 kuljetusvälinettä < 1000 m2 varasto Maahantuonti (EU, 3. maat) vähäistä Pieni ja keskisuuri kansallinen kontaktimateriaalialan toiminta 0,35 tark./vuosi n. 1- 2h / kerta KOKOLUOKKA 2 2 2 Myymälät 200m – 1000m (marketit / tavaratalot ) Tarjoilu 6 - 150 as. paikkaa TAI 50 – 500 annosta/vrk (annos määräävä tekijä) Laitoskeittiöt 500 - 2000 annosta/vrk Teollinen tuotanto 10 - 100 milj. litraa / 100 000 – 10 milj. kg Kuljetus ja varastointi 2 - 10 kuljetusvälinettä 2 1000 – 10 000m varasto Maahantuonti (EU, 3. maat) keskisuurta Suuri kansallinen kontaktimateriaalialan toiminta, Elintarvikkeiden maahantuonti - Maahantuonti toimintatyypistä riippumatta (varastointi, myynti, tarjoilu tms.), ellei muu toiminta nosta riskiluokkaan 3 tai 4 0,35 tark./vuosi maahantuonti - Ravintolisien tuonti 1 tark./vuosi 2 tark./vuosi n. 2h / kerta n. 2-3h / kerta n. 3-4h / kerta 0,35 tark./vuosi 1 tark./vuosi 2 tark./vuosi 3 tark./vuosi n. 2h / kerta n. 2-3h / kerta n. 3h / kerta n. 4h kerta Liite 1 Eviran ohje nro Elintarvikehuoneiston riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen tuontia ja vientiä Suuri kansallinen kontaktimateriaalialan toiminta, tuontia ja vientiä KOKOLUOKKA 3 2 Myymälät >1000m (super- / hypermarketit ) Tarjoilu > 150 as. paikkaa TAI > 500 annosta/vrk (kumpi määräävä tekijä) Laitoskeittiöt > 2000 annosta/vrk Teollinen tuotanto > 100 milj. litraa / > 10 milj. kg Kuljetus ja varastointi > 10 kuljetusvälinettä 2 > 10 000m varasto Maahantuonti (EU, 3. maat) suurta Erittäin suuri kansainvälinen kontaktimateriaalialan toiminta, tuontia ja vientiä 0,7 tark./vuosi 2 tark./vuosi 3 tark./vuosi 4 tark./vuosi n. 2-3h / kerta n. 2-3h / kerta n. 3-4h / kerta n. 4h / kerta Kolmen vuoden jaksossa valvontakäyntejä laajuudesta riippuen yhteensä: 1-2 1-6 3-9 6 - 12 Liite 2 Eviran ohje nro Elintarvikehuoneiston riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen Taulukko 2 Ohjeellinen tarkastustiheyssuositus elintarvikelain 13§:n mukaan hyväksyttävissä elintarvikehuoneistoissa Tarkastustiheystarpeeseen vaikutta toiminnan riskit, jotka muodostuvat toiminnan luonteesta (Riskiluokat sarakkeissa) sekä toiminnan laajuudesta (Kokoluokat riveillä) Riskiluokka 1 Riskiluokka 2 Riskiluokka 3 Liha-ala 1) pakastaminen suolien ja mahalaukkujen käsittely Liha-ala leikkaaminen jauhaminen raakalihavalmisteiden valmistus mekaanisesti erotetun lihan valmistus Liha-ala lihavalmisteiden valmistus Kylmäsavukalan tai graavikalan vakuumipakkaaminen Kala-ala jalostettujen kalastustuotteiden valmistus Täyssäilykkeiden valmistus Kala-ala 1) pakastaminen kalan lajittelu Muna-ala munien pakkaaminen Poikkeusalueen munapakkaamon tarkastustiheys kerran kahdessa vuodessa Maitoala maitotuotteiden ja muun maitopohjaisen raaka-aineen valmistus, johon kuuluu pastörointi tai vastaava lämpökäsittely muun maitopohjaisen raaka-aineen vastaanotto (esim. juuston paloittelu tai savustus) Varastolaitos KOKOLUOKKA 1 liha-ala, kala-ala, muna-ala tuotanto < 10 000 kg/vuosi 1) Riskiluokka 4 Kala-ala perkaaminen fileointi paloittelu mekaaninen lihan talteenotto Muna-ala munatuotteiden valmistus Maitoala maitotuotteiden ja muun maitopohjaisen raakaaineen valmistukseen ei kuulu pastörointia tai vastaavaa lämpökäsittelyä (esim. raakamaidon pakkaaminen, tuorejuuston valmistus, leipäjuuston valmistus jossa ainoa kuumennus juuston paisto) 1 tark./vuosi 2 tark./vuosi 3 tark./vuosi 5 tark./vuosi n. 2 - 3h / kerta n. 2 - 3h / kerta n. 3 - 4h / kerta n. 3 - 4h / kerta Liite 2 Eviran ohje nro Elintarvikehuoneiston riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen KOKOLUOKKA 2 liha-ala, kala-ala tuotanto 10-100 000 kg/vuosi muna-ala tuotanto 10 000 – 10 milj. kg/vuosi maitoala tuotanto < 50 000 kg/vuosi KOKOLUOKKA 3 liha-ala, kala-ala tuotanto 100 000 – 1 milj. kg/vuosi muna-ala tuotanto > 10 milj. kg/vuosi maitoala tuotanto 50 000 – 2 milj. kg/vuosi KOKOLUOKKA 4 liha-ala, kala-ala tuotanto 1 – 10 milj. kg/vuosi KOKOLUOKKA 5 liha-ala, kala-ala tuotanto 10 – 20 milj. kg/vuosi maitoala tuotanto > 2 milj. kg/vuosi KOKOLUOKKA 6 liha-ala, kala-ala tuotanto > 20 milj. kg/vuosi 1) 2 tark./vuosi 4 tark./vuosi 6 tark./vuosi 8 tark./vuosi n. 2 - 3h / kerta n. 2 - 3h / kerta n. 3 - 4h / kerta n. 3 - 4h / kerta 4 tark./vuosi 6 tark./vuosi 8 tark./vuosi 10 tark./vuosi n. 2 - 3h / kerta n. 2 - 3h / kerta n. 3 - 4h / kerta n. 3 - 4h / kerta 6 tark./vuosi 8 tark./vuosi 10 tark./vuosi 12 tark./vuosi n. 2 - 3h / kerta 8 tark./vuosi n. 2 - 3h / kerta 12 tark./vuosi n. 3 - 4h / kerta 16 tark./vuosi n. 3 - 4h / kerta 20 tark./vuosi n. 2 - 3h / kerta n. 2 - 3h / kerta n. 3 - 4h / kerta n. 3 - 4h / kerta 12 tark./vuosi 16 tark./vuosi 20 tark./vuosi 24 tark./vuosi n. 2 - 3h / kerta n. 2 - 3h / kerta n. 3 - 4h / kerta n. 3 - 4h / kerta Käyntimäärä enintään 4 kertaa vuodessa Elintarvikevalvontasuunnitelma 1 Liite E3 Taulukko 1. Elintarvikkeista tehtävät mikrobiologiset tutkimukset vuosina 2015–2019 Analyysit (elintarvikenäytteistä valitaan kaksi tutkittavaa analyysia taulukon 1 mukaan) Lihavoiduilla kirjaimilla merkityt tarkoittavat perustutkimuksia ja muut ovat lisätutkimuksia. ELINTARVIKE MIKROBIOLOGISET TUTKIMUKSET Maito ja maitovalmisteet Kokonaispesäkeluku Koliformiset bakteerit Listeria monocytogenes Salmonella spp. Bacillus cereus Juustot (tuore ja kypsytetyt) Koagulaasipositiiviset stafylokokit E.coli Listeria monocytogenes Hapatetut maitovalmisteet Koliformiset bakteerit Listeria monocytogenes Salmonella spp. Jäätelöt ja jälkiruoat Kokonaispesäkeluku Enterobacteriaceae Listeria monocytogenes Salmonella spp. Liha, lihavalmisteet Raaka Kokonaispesäkeluku E.coli Staphylococcus aureus Salmonella spp. Kypsä Kokonaispesäkeluku Enterobacteriaceae Siipikarja Raaka Kokonaispesäkeluku E.coli Salmonella spp. Kampylobakteerit Kypsä Kokonaispesäkeluku Enterobacteriaceae Koagulaasipositiiviset stafylokokit Kala, kalavalmisteet Raaka Aistinvarainen arvio E.coli Listeria monocytogenes Kypsä ja Kokonaispesäkeluku kylmäsavu Enterobacteriaceae Koagulaasipositiiviset stafylokokit Tyhjiöpakattu Listeria monocytogenes Leipomovalmisteet Kokonaispesäkeluku (konditoriatuotteet) Enterobacteriaceae Bacillus cereus Staphylococcus aureus Elintarvikevalvontasuunnitelma 2 Liite E3 Salaatit (tuore) E.coli Koagulaasipositiiviset stafylokokit Bacillus cereus Sisältää porkkanaa Salaatit (majoneesi) Sisältää kalaa Sisältää lihaa Valmisruoat Keitot, liemet, kastikkeet Listeria monocytogenes Enterobacteriaceae Bacillus cereus Koagulaasipositiiviset stafylokokit Listeria monocytogenes Salmonella spp. Kokonaispesäkeluku Enterobacteriaceae Bacillus cereus Kokonaispesäkeluku Enterobacteriaceae Bacillus cereus Elintarvikevalvontasuunnitelma 3 Liite E3 Taulukko 2. Laitoksista otettavat viranomaisnäytteet vuosina 2015–2019 Valvontakohde Liha-ala tuotanto < 100 000 - 1 milj.kg / vuosi Viranomaisnäytteet Pintapuhtausnäytteet: 0-2 näytteenottokertaa (1 kerta sis. 5 näytettä) Raakalihavalmistelaitos: elintarvikenäytteitä 0-2 kpl (sisältää 5 osanäytettä) Jauhelihaa valmistava laitos: elintarvikenäytteitä 0-2 kpl (sisältää 5 osanäytettä) Lihavalmistelaitos: elintarvikenäytteitä 0-2 kpl (sisältää 5 osanäytettä) Kala-ala tuotanto < 10 000 kg / vuosi Maitoala tuotanto < 50 000 kg / vuosi Maitoala tuotanto > 2 000 000 milj. kg / vuosi Analyysit Kokonaisbakteerit E. coli, (Salmonella) Kokonaisbakteerit, E. coli, (Salmonella) Listeria Pintapuhtausnäytteitä: 0-1 kpl Listeria Pintapuhtausnäytteet: 0-2 Kokonaisbakteerit näytteenottokertaa Pintapuhtausnäyte: 0-1 kpl Listeria Elintarvikenäytteet: 0-1 kpl (5 osanäytettä) Listeria Pintapuhtausnäytteet: 0-2 näytteenottokertaa Kokonaisbakteerit Pintapuhtausnäyte: 0-2 kpl Listeria monocytogenes Elintarvikenäytteet: 0-2 kpl Listeria monocytogenes, Escherichia coli, Koagulaasipositiiviset stafylokokit Delvotest: 0-2 kpl Mikrobilääkejäämät Pintapuhtausnäytteet: 0-2 näytteenottokertaa Kokonaisbakteerit Pintapuhtausnäytteet: 0-5 kpl Listeria monocytogenes Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma Liite 3 TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA 2015 - 2019 KOUVOLAN KAUPUNKI 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO.................................................................................................. 3 2 KUNNAN TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA ............... 3 2.1 Ei-suunnitelmallinen toiminta .......................................................................... 4 3 TERVEYDENSUOJELUN PAINOPISTEET ................................................. 4 4 TARKASTUKSEN SISÄLTÖ ........................................................................ 6 5 VALVONTAKOHTEIDEN RISKILUOKITUS, TARKASTUSTIHEYS JA TARKASTUKSEEEN KÄYTETÄVÄ AIKA ........................................................... 7 6 7 NÄYTTEENOTTO JA LABORATORIOT ...................................................... 8 6.1 Näytteenotto ................................................................................................... 8 6.2 Laboratoriot .................................................................................................... 9 VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI ................................................................................................. 10 Liite TS1 Valvontakohdetyypit ja tarkastusten sisältö. Liite TS2 Valvontakohteiden lukumäärät sekä vuodelle 2015 suunnitellut tarkastustiheydet ja –määrät. 3 1 JOHDANTO Terveydensuojelulain (763/1994) tavoitteena on ylläpitää ja edistää väestön ja yksilön terveyttä. Lain tavoitteena on myös ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa. Terveydensuojelulain mukaan päävastuu terveydensuojelulain toteuttamisesta on kunnilla. Niiden on tiedotettava terveydensuojelusta ja järjestettävä terveydensuojelua koskevaa neuvontaa ja ohjausta. 2 KUNNAN TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA Terveydensuojelun valvontasuunnitelman laatimista ohjaavat sekä terveydensuojelulaki että Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta ja valtakunnallinen valvontaohjelma. Terveydensuojelulain 6 § mukaan kunnan tulee laatia ja hyväksyä valtakunnallisen valvontaohjelman huomioon ottava terveydensuojelun valvontasuunnitelma siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot: tarkastusten sisällön määrittely; valvontakohteiden tarkastustiheys; kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen; valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi; sekä hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu. Valtioneuvoston asetuksessa kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006) 3 §:ssä määritellään kunnan valvontasuunnitelman vähimmäissisältö: 1) tarkastuksen sisältö; 2) valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys; 3) tarkastukseen käytettävä aika; 4) kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen; sekä 5) valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi. Terveydensuojelun suunnitelmallista valvontaa on yksinkertaistettu ohjelmakaudelle 2015 – 2019. Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohteet, joissa oleskelu on lyhytaikaista ja jotka todennäköisesti eivät aiheuta terveyshaittaa. Näitä kohteita ovat: eläinten pitoon tarkoitettu rakennus tai aitaus asemakaava-alueella tai muulla vastaavalla alueella bingohallit, pelisalit ja -kasinot, tanssisalit ja –lavat kirkot, merimieskirkot sekä muut uskonnollisten yhdistysten tilat luentosalit ja auditoriot muualla kuin koulujen tai oppilaitosten yhteydessä teatterit, elokuvateatterit, ooppera- ja konserttisalit, sirkukset, baletti juhlahuoneistot sekä muut esityksiin ja tapahtumiin tarkoitetut sisätilat muut kokoontumis- ja juhlahuoneistot työtilat asuinrakennuksessa tai alueella, jossa on asuinhuoneistoja parturi- ja kampaamotoiminta solariumit hautausmaat, yksityiset hautapaikat ja eläinten hautausmaat muut vastaavat laitokset tai huoneistot, joissa harjoitetusta toiminnasta saattaa aiheutua käyttäjälle terveyshaittaa 4 Suunnitelmallisen valvonnan piiristä poistetut kohteet kuuluvat kuitenkin edelleen ilmoitusvelvollisuuden piiriin ja ilmoituksista tehdään päätös (TsL 15 §). Näiden kohteiden valvontaa tehdään valitusten perusteella. Nämä yllättävät valvontatapaukset ovat ensisijaisia suhteessa säännölliseen valvontaan sillä yleensä niiden taustalla on terveyshaittaepäily. 2.1 Ei-suunnitelmallinen toiminta Säännöllisen ja suunnitelmallisen valvonnan lisäksi tulee huomioida muu terveydensuojelulain tarkoittama valvonta ja siihen varattavat henkilöresurssit ja työaika. Ei-suunnitelmallista toimintaa ovat mm. 3 ilmoitusten ja hakemusten käsittely erityistilannesuunnitelman laatiminen epidemiaselvitykset asumisterveysasiat (tarkastus ja mittaus) asiakasyhteydenotot sekä näihin liittyvät selvitykset ja valvontatoimet (reaktiivinen valvonta) lausunnot muille viranomaisille toimiminen terveydensuojeluasioiden asiantuntijana, neuvojana ja ohjaajana (esim. koulutustilaisuudet) toiminnan kehittäminen TERVEYDENSUOJELUN PAINOPISTEET Taulukko 1. Terveydensuojelun valtakunnallisen valvontaohjelman painopisteet ohjelmakaudella 2015–2019. 2015–2019 Terveydensuojelun painopisteet Kohde Valvontatutkimusohjelman päivittäminen sekä valvonnan ja näytemäärien saattaminen asetuksen mukaiseksi Valvontayksikön oman vesihuollon erityistilannesuunnitelman laatiminen Talousvesi Kauneushoitola tai muu ihonkäsittely Ihon läpäisevien toimintojen valvominen (esim. tatuointi, kuppaus) Laadukkaat sisäilmaselvitykset: Terveydellisten olojen valvonta Sidosryhmät Edistetään ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämistä sisäilmaselvityksissä (koulut, päiväkodit ja yksityiset asunnot) koulujen yhteistarkastukset eri tahojen kanssa Terveydensuojelun huomioiminen suunnittelussa ja päätöksenteossa (kaava, ympäristölupa jne.) 5 Terveydensuojelun painopisteiden avulla kohdennetaan resursseja suunnitelmallisesti ja riskiperusteisesti sekä huomioidaan lainsäädäntömuutoksista aiheutuvat haasteet. Valvonnan resurssit tulisi kohdentaa riskinarvioinnin perusteella erityisesti kohteisiin, joissa on toistuvasti esiintynyt ongelmia. Talousvesi Talousveden näytteenoton on oltava säädösten mukaista. Esimerkiksi suurten vesilaitosten näytteenotossa ilmenevät puutteet voivat johtaa EU:n komission toimenpiteisiin. Kunnan terveydensuojeluviranomainen laatii ja pitää ajan tasalla erityistilannesuunnitelman talousveden laadun turvaamiseksi. Erityistilannesuunnitelma on osa terveydensuojelulain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua kunnan terveydensuojelun valmiussuunnitelmaa. Erityistilannesuunnitelma on laadittava yhdessä muiden viranomaisten, talousvettä toimittavan laitoksen, sille vettä toimittavan ja muiden asianosaisten laitosten kanssa. Valvira on laatinut terveydensuojelulain 8 §:n mukaisen ohjeen talousveden laadun turvaamiseksi erityistilanteissa. Erityistilannesuunnitelma talousveden laadun turvaamiseksi on sovitettava yhteen vesihuoltolaissa tarkoitetun vesihuoltolaitoksen häiriötilannesuunnitelman sekä muiden viranomaisten ja toimijoiden varautumiseen liittyvien suunnitelmien kanssa. Kauneushoitola tai muu ihonkäsittely Ihonkäsittelyssä infektioriski liittyy tilanteisiin, joissa verta tai bakteereja pääsee ihon läpi, limakalvolle (silmät, nenä, suu) tai rikkinäiselle iholle. Infektioriski voi syntyä esimerkiksi kauneushoitolassa annettavasta injektiosta, tatuoinnista, erilaisista lävistyksistä ja kuppauksesta. Infektioriskin ehkäisyssä on tärkeää hoitotilan puhtaus ja riittävän tehokas välinehuolto. Kaikkien ihon läpäisevien ja rikotun ihon kanssa kosketuksissa olevien välineiden on oltava steriilejä. Lisäksi toiminnanharjoittajan hygieenisillä työtavoilla on suuri merkitys infektioiden ehkäisemisessä. Kouvolan valvonta-alueella toteutetaan kauneushoitoloiden pintapuhtausnäytteenottoprojekti vuosina 2015-2016. Projektissa suunnitelmallisen tarkastuksen yhteydessä otetaan jokaisesta kauneushoitolasta 4 pintapuhtausnäytettä, näytteiden yhteismäärä on 76. Näytteet otetaan välineistä ja pinnoista, jotka koskettavat asiakasta. Terveydellisten olojen valvonta Uudessa asumisterveysasetuksessa korostetaan sisäilmatutkimusten kokonaisarviointia, yhden yksittäisen ohjearvon ylitys ei välttämättä tarkoita terveyshaittaa. Terveydensuojeluviranomainen voi teettää tutkimuksia vain terveydensuojelulain (49 §) mukaisilla ulkopuolisilla asiantuntijoilla. Nämä asiantuntijat ovat STM:n nimeämän toimijan sertifioimia henkilöitä. Sertifioidut henkilöt ovat osoittaneet asiantuntijuuden ja pätevyyden suorittamalla tarvittavan koulutuksen (tarkemmin uudessa asumisterveysasetuksessa). Kunnan viranomaisen ei enää tarvitse itse arvioida ulkopuolisen asiantuntijan pätevyyttä. Myös yhteistyö rakennusvalvontaviranomaisten kanssa on tärkeää. Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus on tarkastettava joka kolmas vuosi (terveydenhuoltolaki 1326/2010, 16 ja 17 §:t) ja ne on tarkastettava eri tahojen kanssa yhteistyössä (valtioneuvoston asetus neuvolatoi- 6 minnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011, 12 §). Erityisesti niissä kunnissa, joissa ei ole toimivaa järjestelmää yhteistarkastusten tekemiseen, voisi terveydensuojeluviranomainen toimia koordinaattorina eri tahojen tarkastusten yhteensovittamiseksi. Siten yhteistarkastukset saadaan myös sovitettua terveydensuojelun suunnitelmallisen valvonnan tarkastusrytmiin. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan toimintamallia ja ohjeita eri tahojen tarkastusten yhteensovittamisesta kouluympäristössä. Koulujen ja päiväkotien radonpitoisuuden vuosikeskiarvo on suositeltavaa kysyä tarkastuskäynnin yhteydessä. Uudessa asumisterveysasetuksessa on huomioitu komission asettama uusi radonin vuosikeskiarvo, joka saa olla enintään 300 Bq/m3. Jos toimijalla ei ole tietoa radonpitoisuudesta, on se kehotettava mittaamaan seuraavaan tarkastuskertaan mennessä, mikäli rakennus sijaitsee ns. radon-alueella. Terveydensuojelu sidosryhmissä Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arvioinnin on sisällyttävä kaikkeen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Tällaisia suunnitelmia ja hankkeita ovat mm. kaavoitus, ympäristöluvat, ympäristövaikutusten arviointimenettelyt sekä erilaiset rakennushankkeet. Kouvolan kaupungin terveysvalvonta on aktiivisesti osallistunut ja luonut yhteistyötä eri sidosryhmien välillä. Valvontakaudella 2015-2019 yhteistyötä vahvistetaan jo olemassa olevien tahojen kanssa sekä selvitetään mahdollisuuksia uusien yhteistyömallien kehittämiseen. Terveysvalvonnalla on säännöllisiä yhteistyötapaamisia esimerkiksi seuraavien tahojen kanssa: Kouvolan kaupungin sisäilmatyöryhmä: tilaliikelaitos, terveydenhuolto Kaakonkulman sisäilmatyöryhmä Kouvolan kaupungin sosiaalipalvelut Iitin kunta Kouvolan kaupungin puhtauspalvelut 4 TARKASTUKSEN SISÄLTÖ Terveydensuojelulain mukaisen valvontatarkastuksen tavoitteena on selvittää terveysvaaran tai -haitan esiintyminen. Eli aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö sellaisia tekijöitä ja olosuhteita, joiden vuoksi terveyshaitta voi syntyä, ja antaa haitan estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset määräykset ja ohjeet. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä usein mittauksia ja mahdollisesti näytteenottoa jatkotutkimuksia varten. Valvontakohteen tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä otetaan huomioon ainakin tarkastuksen tarkoitus, tarkastuksen valmistelu ja sisältö, tarkastuskertomuksen laatiminen, kirjaaminen Digian Tarkastajaohjelmaan laskutus sekä arkistointi. Yhteen tarkastukseen tulisi valvontasuunnitelmassa varata aikaa vähintään kaksi tuntia, mutta vaativimpiin kohteisiin enemmän. Liitteessä TS1 on esitetty eri valvontakohdetyypit ja niihin tehtävien tarkastusten sisältö. 7 5 VALVONTAKOHTEIDEN RISKILUOKITUS, TARKASTUSTIHEYS JA TARKASTUKSEEEN KÄYTETÄVÄ AIKA Terveydensuojelulain useimmat valvontakohteet ovat joko luvan- tai ilmoituksenvaraisia. Valvontakohde tulee suunnitelmallisen ja säännöllisen valvonnan kohteeksi terveydensuojeluviranomaisen tehtyä hakemusta tai ilmoitusta koskevan päätöksen. Moneen terveydensuojelun valvontakohteeseen kohdistuu useampien ympäristöterveydenhuoltolakien valvontatoimia, joten tarkastusten määrittelystä käy ilmi, minkä lain mukaisia ja mitä toimenpiteitä valvontakohdetyyppeihin ja valvontakohteisiin tehtävät tarkastukset sisältävät. Terveydensuojelulain mukaiset, suunnitelmallisen valvonnan kohteet on jaettu valtakunnallisen luokituksen mukaisesti kolmeen riskiluokkaan, joiden perusteella määrittyy valvontakohdetyypin yleinen tarkastustiheys. Tarkastustiheyden määrittely lähtee siitä oletuksesta, että kohde on jo toimiva ja sen toimintatavat tunnetaan. Riskiluokat: Kouvolan kaupungin terveydensuojelun valvontasuunnitelma perustuu nykyisellään valtakunnalliseen riskiluokitukseen. Luokka 3: Kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa; esimerkiksi kun altistuvien määrä on suuri, toiminta on herkkä häiriöille, vaikutukset terveyteen ovat merkittäviä, altistusaika on pitkä (korkea riski). Luokka 2: Kohteet, joissa on mahdollista, että toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa, mutta terveysvaikutukset eivät ole merkittäviä (keskisuuri riski) Luokka 1: Kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa (matala riski). Uuden kohteen osalta tarvitaan usein ilmoitus- tai hyväksymisprosessiin liittyvä tarkastus, minkä pohjalta määräytyy myöhempi valvontatiheys, ellei kyseessä ole lyhytaikainen ilmoitusvelvollinen toiminta, jolle ei tarvitse määritellä myöhempää valvontaa. Riskinarviointi perustuu toiminnan aiheuttamiin terveysuhkiin tai valvottavan tilan olosuhteisiin, joista voi aiheutua terveyshaittaa. Terveydensuojelulaissa on otettu erilaisten toimintojen ja huoneistojen osalta riskit huomioon siten, että luetellut toiminnat ja huoneistot on saatettu ilmoituksenvaraisuuden piiriin (TsL 13 §) ja talousvettä toimittavat laitokset luvanvaraisuuden piiriin (TsL 18 §). Riskinarvioinnin kannalta merkittäviä tekijöitä: Altistuvien ihmisten määrä ja (erityis)ryhmä (lapset, nuoret, vammaiset, sairaat) Altistavan tekijän määrittely (taudinaiheuttaja, myrkyllisyys) Altistuksen kesto ja/tai toistuvuus (vakituinen tai tilapäinen oleskelu) 8 Tarkastustiheyden määrittelyn muut perusteet: Erityiskohde, johon ei ole olemassa valvonnan ohjetta tai käytäntöä. Toiminnanharjoittajan asiantuntemus ja toimintatavat (hygieniatuntemus, omavalvonta tai käyttötarkkailu, aiemmat ongelmat, yleinen asennoituminen, piittaamattomuus ym.) Huoneiston tai tilan olosuhteet, rakenteet ja kalusto (varustelutaso, rakenteiden kunto ym.) Liitteessä TS2 on esitetty valvontakohteiden lukumäärät sekä vuosille 20152019 suunnitellut tarkastustiheydet ja -määrät sekä talous- ja uimavesinäytteenottokertojen määrät. Terveydensuojeluvalvontaan on valvonta-alueella käytettävissä 5,9 henkilötyövuotta. Tästä asumisterveysvalvontaresurssit ovat 2,7 htv ja muuhun suunnittelemattomaan työhön kuluu noin 0,8 htv (yhteensä 3,5 htv). Suunnitelmalliselle valvonnalle jää näin ollen 2,4 htv. Suunnitelmallisen valvonnan osa-alueelta talousvesiasiat ovat noin 1,2 htv (sisältää 280 näytteenottokertaa). Koulut, päiväkodit sekä laitokset ovat noin 0,5 htv ja muiden terveydensuojelun 13 §:n mukaisten kohteiden valvontaresurssi noin 0,7 htv. Terveydensuojelulain 13 §:n valvontakohteiden tarkastusmäärä on 128 tarkastusta vuodessa. Tähän varatun resurssin (0,7 htv) pitäisi laskennallisesti riittää suunnitelman toteutumiseen. Terveydensuojelulain suunnitelmallinen näytteenotto esim. uimavesien osalta kuluttaa 0,7 htv:n resurssia. Vuodelle 2015 on suunniteltu 190 näytteenottokertaa, joista yksi näytteenottokerta voi sisältää useampia näytteitä, yhteismäärä näytteille on 270 kpl. Terveydensuojelun 13 §:n mukaisia kohteita valvova terveystarkastaja toimii työparina kuluttajaturvallisuutta valvovan tarkastajan kanssa. Mikäli terveydensuojelun 13 §:n suunnitelmalliseen valvontaan varattu 0,7 htv:n resurssi ei riitä, voidaan tarvittaessa kuluttajaturvallisuuteen varattua 1 htv resurssia käyttää terveydensuojelulain 13 §:n mukaiseen valvontaan. Näin laskettuna resurssien pitäisi laskennallisesti riittää. Tulevan valvontakauden haasteena on terveydensuojelulain 13 §:n mukaisten kohteiden hyväksymisten jatkaminen sekä vesiosuuskuntien vesilaitoshyväksyminen ja valvontatutkimussuunnitelmien tekeminen/päivittäminen, jotka nostavat suunnittelemattoman työn määrää. 6 NÄYTTEENOTTO JA LABORATORIOT 6.1 Näytteenotto Terveydensuojelun valvonnassa tukeudutaan usein näytteenottoon ja näytteiden analysointiin laboratorioissa. Terveydensuojelulaki ja sen perusteella annetut säädökset määrittelevät osin varsin tarkasti tarvittavat näytemäärät ja näytteistä tehtävät analyysit. Talousvesi ja uimavesi Talousveden laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: STM:n asetus (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista STM:n asetus (401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 9 Uimaveden laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: Allasvedet STM:n asetus (315/2002) uimahallien ja kylpylöiden allasveden valvontatutkimuksista ja laatuvaatimuksista Uimarantavedet STM:n asetus (177/2008) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta sovelletaan EU:lle raportoitavien uimarantojen valvontaan. STM:n asetus (354/2008) pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta Muut näytteet terveysvalvonnassa Epäiltäessä sisäilman aiheuttavan terveyshaittaa voidaan näytteitä ottaa ilmasta, pinnoilta ja rakenteista. Lisäksi suunnitelmalliseen valvontaan liittyvä näytteenotto voidaan kohdistaa tarpeen mukaan esimerkiksi valvontakohteen siivoustoiminnan omavalvonnan toimivuuden ja tehokkuuden tarkistamiseen puhtausnäyttein. Niitä otetaan mm. saunoista, pesutiloista, wc-tiloista, parturi-kampaamoista sekä kauneushoitoloista ja muista ihonkäsittelyhuoneistoista. Valvonta näytteenoton yhteydessä Näytteenotto on vain näytteenottoa, ellei samassa yhteydessä tehdä tarkastusta, josta voidaan tehdä tarkastuspöytäkirja. Tarkastus voi siis pitää sisällään näytteenoton, mutta pelkkä näytteenotto ilman muita valvontatoimia ei ole tässä ohjelmassa tarkoitettu tarkastus. Valtakunnalliset, alueelliset ja omat projektit Valtakunnallisiin ja alueellisiin projekteihin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan. Vuodelle 2015 projekteja ei ole tiedossa. Omat projektit 2015 - 2016 o Kauneushoitoloiden pintapuhtausnäytteenottoprojekti 6.2 Laboratoriot Viranomaisvalvontaa varten otetut näytteet toimitetaan pääsääntöisesti Kouvolassa sijaitsevaan KCL Kymen Laboratorio Oy:hyn, joka on viranomaisnäytteitä tutkimaan hyväksytty laboratorio. Myös valvontakohteiden itse ottamat näytteet tutkitaan yleensä em. laboratoriossa. Sisäilman laatuun liittyvät näytteet lähetetään pääsääntöisesti tutkittaviksi Työterveyslaitoksen laboratorioihin. Kouvolan kaupungin ympäristöpalveluilla ja KCL Kymen Laboratorio Oy:llä on palvelusopimus laboratoriopalveluiden saatavuudesta myös iltaisin ja viikonloppuisin erityistilanteiden varalta. 10 7 VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Kouvolan kaupungin valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain. Arvioinnissa kuvataan mm. tarkastusten kattavuutta ja tarkastusten määrää valvontakohdetyypeittäin. Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa tarkastellaan, kuinka kattavasti suunniteltu toiminta ja siten suunnitellut tarkastukset ovat toteutuneet. Valvonnan kattavuus arvioidaan valvontakohdetyypeittäin. Kattavuutta kuvataan liittämällä arviointiin selvitys toteutuneiden tarkastusten lukumäärästä valvontakohdetyypeittäin ja valvontaprojekteihin osallistumisesta. Muita arviointikriteereitä ovat valtakunnallisen terveydensuojelulain valvontaohjelman painopisteiden ja omien paikallisten painopistealueiden valvonnan toteutuminen. Lisäksi arvioidaan henkilöstöresurssien työpanoksen kohdentumista sekä saatujen terveydensuojelulain mukaisten maksujen määrää ja niiden kohdistumista. Terveydensuojelun valvontasuunnitelman toteutuman arvioinnissa seurataan erityisesti, kuinka kattavasti säädetyt talous- ja uimavesinäytemäärät on otettu. Talousvedestä (EU-vesilaitokset) ja uimarantavedestä (yleiset uimarannat eli ns. EU-uimarannat) raportoidaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolle kuitenkin erikseen. Lautakunnan hyväksymä selvitys terveydensuojelun valvontasuunnitelman toteutumisesta toimitetaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolle vuosittain suunnitelmavuoden jälkeisen maaliskuun loppuun mennessä. 11 Terveydensuojelun valvontasuunnitelma Liite TS1 Valvontakohdetyypin tarkastusten yleinen sisältö Kohdetyypit Tarkastuksella huomioidaan: Lasten ja nuorten kohteet sekä leirikeskukset • Vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä • Onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu • Yleinen siisteys, siivousohjelma ja välineet • Rakenteiden ja pintojen kunto ja ylläpito • Pesu- ja pukeutumistilat • Käymälät ja muut sosiaalitilat • Sisäilman laatu ja ilmanvaihto • Toiminnan aiheuttama melu • Asiakasmäärät • Tilojen soveltuminen käyttötarkoitukseen • Harjoitettavan toiminnan laatu • Käytettävän talousveden laatu • Jätehuollon järjestelyt Julkinen majoitushuoneisto • hotellit • matkustajakodit ja muu majoitus • vastaavat majoituskohteet • Vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä • Onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu • Yleinen siisteys, siivousohjelma ja välineet • Rakenteiden ja pintojen kunto ja ylläpito • Varustelutaso • Majoitustilat, yleiset tilat, käymälät ja pesu- ja saunatilat • Sisäilman laatu ja ilmanvaihto • Toiminnan aiheuttama melu • Asiakasmäärät • Tilojen soveltuminen käyttötarkoitukseen • Harjoitettavan toiminnan laatu • Käytettävän talousveden laatu • Jätehuollon järjestelyt Yleinen uimahalli, uimaallas, uimala tai kylpylä • uimahalli • uima-allas, uimala • kylpylät ja vesipuistot • Vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä • Onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu • Henkilöstön allasvesihygieeninen osaaminen • Valvontatutkimusohjelma ja sen toteutuminen • Tulosten ja poikkeamien raportointi terveydensuojeluviranomaiselle • Onko poikkeamien johdosta ryhdytty toimenpiteisiin • Allasveden laatuvaatimusten täyttymisen seuranta • Ovatko vedenlaatutulokset asiakkaiden nähtävillä • Vedenpuhdistuslaitteiden toiminta, niiden huolto ja käyttötarkkailu • Ilmanvaihto ja sisäilman laatu • Yleinen siisteys ja siivousjärjestelyt • Sauna- ja pesutilat • Kalusteiden ja pintojen kunto • Jätehuollon järjestelyt • Kemikaalien käsittely ja varastointi • Asiakasmäärät ja kirjanpito niistä Yleinen uimaranta • Asetuksen (177/2008) mukainen uimaranta • muu yleinen uimaranta • Vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä • Onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu • Uimarannan siivous ja jätehuolto • Yleiseen käyttöön tarkoitetut käymälät ja pukeutumistilat • Ovatko vedenlaatutulokset asiakkaiden nähtävillä ilmoitustaululla • Kieltotaulu, jolla kielletään koirien ja muiden kotieläinten oleskelu uimarannalla • Riskit uimaveden laadulle • Kävijämäärät • Asetuksen (177/2008) mukaisille uimarannoille uimavesiluokitus 12 ja uimavesiprofiili • Tiedottaminen • Erityistilanteisiin varautuminen Koulu tai oppilaitos • peruskoulu • lukio, yliopisto, kansalaisopisto • keskiasteen eril. oppilaitokset • Vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä • Onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu • Yleinen siisteys ja rakenteiden kunto ja ylläpito • Siivousohjelma ja -välineet • Käymälät • Pesu- ja pukeutumistilat • Valaistus • Sisäilman laatu ja ilmanvaihdon riittävyys • Tilojen soveltuminen käyttötarkoitukseen • Harjoitettavan toiminnan laatu • Käytettävän talousveden laatu • Toiminnan aiheuttama melu • Pöly ja haju • Kemikaalien käsittely ja säilytys • Jätehuollon järjestelyt, piha-alueet • Oppilasmäärät ja tilojen riittävyys oppilasmäärään nähden Päivähoitopaikat, lasten- tai ryhmäperhepäiväkodit, esiopetustilat • Vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä • Onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu • Yleinen siisteys ja rakenteiden kunto ja ylläpito • Siivousohjelma ja -välineet • Käymälät • Pesu- ja pukeutumistilat • Vaatteiden käsittely • Valaistus • Ilmanvaihto • Sisäilman laatu • Tilojen soveltuminen käyttötarkoitukseen • Käytettävän talousveden laatu • Melu • Jätehuolto, piha- ja leikkialueet • Lapsimäärät ja tilojen riittävyys lapsimäärään nähden Vanhainkodit, palvelutalot ja muut asumispalvelut • Vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä • Onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu • Yleinen siisteys ja rakenteiden kunto ja ylläpito • Siivousohjelma ja -välineet • Käymälät • Pesu- ja pukeutumistilat • Valaistus • Ilmanvaihto • Sisäilman laatu • Tilojen soveltuminen käyttötarkoitukseen • Käytettävän talousveden laatu • Melu • Jätehuolto • Piha-alueet • Asiakasmäärät Kauneushoitola tai muu ihonkäsittely tai -hoitopaikka • Vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä • Onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu • Harjoitettavan toiminnan laatu • Toiminnan jatkuvuus • Toiminnan mahdollisesti aiheuttamat haitat (melu, pöly, haju) • Yleinen siisteys ja siivousjärjestelyt • Välineiden siisteys ja puhdistus • Käsihygienia • Työvaatteet 13 • Pesu- ja pukeutumistilat • Käymälät • Rakenteiden ja pintojen kunto ja huolto • Ilmanvaihdon riittävyys • Tilojen soveltuminen käyttötarkoitukseen • Käytettävän talousveden laatu • Kemikaalien käsittely ja säilytys, jätehuollon järjestelyt • Saako asiakas tarvitsemiaan erityistietoja ja ohjeita Julkinen kuntosali tai liikuntatila • Vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä • Onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu • Tilojen ja välineiden siisteys ja puhdistus sekä huolto ja ylläpito • Ilmanvaihto • Siivousjärjestelyt • Pesu- ja pukeutumistilat • Käymälät • Jätehuolto Talousvettä toimittavat laitokset • Vähintään 5000 käyttäjää tai talousvettä tuotetaan 3 yli 1000 m /d • Vastaako toiminta siitä tehtyä hakemusta ja hyväksymispäätöstä • Onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu • Valvontatutkimusohjelma ja sen toteutuman sekä tutkimustulosten arviointi • Henkilöstön talousvesihygieeninen osaaminen • Vedenottamoiden ja niiden ympäristön tarkastus • Erityistilannesuunnitelmat ja varautuminen • Laitoksen suorittama käyttötarkkailu • Tilojen siisteys ja kunto • Vedenottamoiden rakenteiden ja verkoston kunto sekä niiden kunnon seuranta • Saneeraaminen • Kemikaalien käyttö ja varastointi Talousvettä toimittavat laitokset • 50–5000 käyttäjää tai talousvettä tuotetaan 3 10–1000 m päivässä • Muu asetuksen (461/2000) mukainen kohde • Vastaako toiminta siitä tehtyä hakemusta ja hyväksymispäätöstä • Onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu • Valvontatutkimusohjelma ja sen toteutuman sekä tutkimustulosten arviointi • Henkilöstön talousvesihygieeninen osaaminen • Vedenottamoiden ja niiden ympäristön tarkastus • Erityistilannesuunnitelmat ja varautuminen • Laitoksen suorittama käyttötarkkailu • Tilojen siisteys ja kunto • Vedenottamoiden rakenteiden ja verkoston kunto sekä niiden kunnon seuranta • Saneeraaminen • Kemikaalien käyttö ja varastointi • Vedenlaadusta tiedottaminen Talousvettä toimittavat laitokset • Alle 50 käyttäjää tai talousvettä tuotetaan 3 alle 10 m päivässä • Muu asetuksen (401/2001) mukainen kohde • Vastaako toiminta siitä tehtyä hakemusta ja hyväksymispäätöstä • Onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu • Soveltaen samat kuin yllä • Toiminnan laajuus (elintarvikealan yritykset, julkinen tai kaupallinen toiminta) Terveydensuojelun valvontasuunnitelma Liite TS2 Valvontakohteiden lukumäärä Tarkastustiheys / vuosi Tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika (tuntia) 1 2-1 8 - 15 1 3 22 2 - 1* (0,5*) 4-8 16 2 35 1 - 0,5* (0,3*) 2-6 11 Lasten ja nuorten kohteet: kerhotilat, nuorisotilat ja leirikeskukset, lasten iltapäiväkerhot ja sisäleikkipuistot 2-1 32 0,3 2-4 11 Esiopetus, peruskoulu, lukio, Opetustoiminta, koulut ja ammattioppilaitos, muut koulut ja oppilaitokset oppilaitokset, korkeakoulu ja muu aikuiskoulutus 2-1 63 0,3 5 - 15 21 2-1 58 0,2 2-4 12 2-1 42 0,3 2-3 19 Suunnitelmallisen valvonnan kohdetyypit Riskiluokka Toimintaluokka Toimintatyyppi Suunniteltujen Viranomaisten tarkastusten näytteenottokerr määrä 2015 at 2015 Talousvettä toimittava laitos (asetus 461/2000): EU-vesilaitokset (vedentoimitus > 1000 m3/d tai väh. 5000 käyttäjää) Talousveden jakelu ja käyttö Muut vesilaitokset (vedentoimitus 10 - 1000 m3/d tai 50 – 5000 käyttäjää) 3 yht. noin 280 Talousvettä toimittava laitos (asetus 401/2000): Pienet vesilaitokset 2 - 6 (vedentoimitus < 10 m³/d tai alle 50 käyttäjää Kokoontuminen, julkiset huvi- ja kokoontumishuoneistot Majoitustoiminta, majoitushuoneistot Hotellit, hostellit, maatilamatkailu, asuntolat jne. Kauneudenhoitoa ja ihon Kosmetologiset huoneistot, käsittelyä suorittavat tatuointi ja lävistys, muu ihon huoneistot ja laitokset käsittely tai hoito 19 Terveydensuojelun valvontasuunnitelma Liite TS2 Suunnitelmallisen valvonnan kohdetyypit Toimintaluokka Riskiluokka Liikunta- ja virkistystoiminta Tarkastustiheys / vuosi Toimintatyyppi 73 Lasten päiväkodit ja vastaavat Sosiaalihuollon palvelut Valvontakohteiden lukumäärä Lastenkodit / lastensuojeluyksiköt ja vastaavat Tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika (tuntia) 2 30 Suunniteltujen tarkastusten määrä 2015 Viranomaisten näytteenotot 2015 24 0,5 - 0,3 2-6 10 Vanhainkodit ja vastaavat 37 12 Muut sosiaalialan yksiköt 20 7 Yleiset uimarannat (EU-uimarannat), yli 100 uimaria päivässä Pienet yleiset uimarannat, vähemmän kuin 100 uimaria päivässä 2 33 1 2-4 33 124 Yleiset altaat: uimahalli, kylpylä, uimala, vesipuisto tai muu yleinen allas 3 16 2-1 4-5 16 66 Yleiset saunat 2 8 1 2-3 8 Yleinen liikuntatila: urheiluhalli, kuntosali tai muu yleinen liikuntatila 1 50 0,25 2-4 13 520 Yhteensä 213 489 *jos vain jakelua Riskiluokat: Luokkaan 3 kuuluvat ne kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa; esimerkiksi kun altistuvien määrä on suuri, toiminta on herkkä häiriöille, vaikutukset terveyteen ovat merkittäviä, altistusaika on pitkä (korkea riski). Luokkaan 2 kuuluvat ne kohteet, joissa on mahdollista, että toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa, mutta terveysvaikutukset eivät ole merkittäviä (keskisuuri riski) Luokkaan 1 kuuluvat ne kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa (matala riski). Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma Liite 4 TUPAKKALAIN VALVONTASUUNNITELMA 2015 - 2019 KOUVOLAN KAUPUNKI SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO .................................................................................................. 2 2 KUNNAN TUPAKKALAIN MUKAISET VALVONTATEHTÄVÄT ................... 2 2.1 2.2 3 VALVONNAN PAINOPISTEET .................................................................... 4 3.1 3.2 4 Valvontaprojektit .................................................................................... 4 Tupakkalain valvonnan painopisteet ...................................................... 4 TARKASTUKSEN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ ............................................ 5 4.1 4.2 4.3 5 Kunnan tupakkalain valvontasuunnitelma .............................................. 2 Ei-suunnitelmallinen toiminta ................................................................. 3 Tupakan myyntipaikan tarkastus ........................................................... 5 Tupakointikieltojen ja -rajoitusten valvonta ............................................ 7 Tarkastuksella käytettävät menetelmät ja näytteenotto ......................... 8 VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSTIHEYS JA TARKASTUKSIIN KÄYTETTÄVÄ AIKA ..................................................................................... 8 6 VALVONNAN MAKSULLISUUS ................................................................... 9 Liite TU1 Vuodelle 2015 suunniteltujen tarkastusten lukumäärä kohdetyypeittäin 2 1 JOHDANTO Tupakkalaissa (693/1976) säädetään toimenpiteistä, joilla pyritään tupakointia vähentämällä ehkäisemään niiden terveys vaarojen ja -haittojen syntymistä, joita tupakointi aiheuttaa tai joiden syntymisalttiutta se lisää. Lain tarkoituksena on vähentää ympäristön tupakansavulle altistumista kaikissa ikäryhmissä. Valvonnan yhtenä painopisteenä on kuitenkin alle 18-vuoriaiden ympäristön tupakansavulle altistumisen vähentäminen sekä pyrkimys estää alaikäisten tupakan saatavuutta. 2 KUNNAN TUPAKKALAIN MUKAISET VALVONTATEHTÄVÄT Tupakkalain 14 a §:n 1 momentin mukaan kunta valvoo alueellaan tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista. Tupakkalain 17 §:n 1 momentin mukaan kunnan tulee omasta aloitteestaan ja tehtyjen ilmoitusten perusteella suorittaa tupakkatuotteiden varastointi- ja myyntipaikkojen tarkastuksia sekä valvoa tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntiä, tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myynnin omavalvontaa, tupakkatuotteiden, tupakointivälineiden ja tupakkajäljitelmien mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa samoin kuin tupakointikieltojen ja -rajoitusten noudattamista toimialueellaan. Tupakkalain 17 §:n 1 momentin mukaan kunnan tulee omasta aloitteestaan tai tehtyjen ilmoitusten perusteella suorittaa tupakkatuotteiden varastointi- ja myyntipaikkojen tarkastuksia sekä valvoa tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntiä ja sijoittelua myyntipisteessä, tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myynnin omavalvontaa, tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa samoin kuin tupakointikieltojen ja -rajoitusten noudattamista toimialueellaan. Jos tarkastuksessa tai muutoin havaitaan säännösten vastaista toimintaa, kunnan tulee tupakkalain 17 §:n 2 momentin mukaan kieltää kyseinen toiminta. Kunta voi lisäksi ilmoittaa asiasta tilanteesta riippuen joko viralliselle syyttäjälle, poliisille tai Valviralle. Tupakkalain 10 b §:n 1 momentin mukaan tupakkatuotteita saa myydä tai muutoin luovuttaa vain myyntipaikan sijaintikunnan myöntämän vähittäismyyntiluvan perusteella. Liikennevälineessä tapahtuvaan tupakkatuotteiden myyntiin luvan kuitenkin myöntää tupakkalain 10 b §:n 2 momentin mukaan luvanhakijan kotikunta. 2.1 Kunnan tupakkalain valvontasuunnitelma Kunnan tupakkalain valvontasuunnitelman laatimista ohjaavat sekä tupakkalaki että Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006) sekä valtakunnallinen tupakkalain valvontaohjelma. Tupakkalain 14 a §:n 3 momentin mukaan kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva tupakkalain valvontasuunnitelma siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon valtakunnallisen ohjelman painotukset. Valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot: 1) tarkastusten sisällön määrittely; 2) valvontakohteiden tarkastustiheys; 3) kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja tutkiminen; 4) valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi; sekä 3 5) laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu. Valtioneuvoston asetuksen kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006) 3 §:n mukaan kunnan valvontasuunnitelmissa tulee määritellä vähintään: 1) tarkastuksen sisältö; 2) valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys; 3) tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika; 4) kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen; sekä 5) valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Valvontasuunnitelmaan tulee kirjata tupakkalain säännöllinen valvonta, joka on mahdollista suunnitella etukäteen. Säännöllistä valvontaa voivat olla esimerkiksi: tupakointikieltojen ja -rajoitusten valvonta; tupakkatuotteiden myyntipaikkojen ja myynnin valvonta; tupakointivälineiden myynnin valvonta; tupakan, tupakkatuotteiden, tupakkajäljitelmien ja tupakointivälineiden mainonnan ja muun myynninedistämistoiminnan valvonta. Tupakkalain suunnitelmallista valvontaa on yksinkertaistettu ohjelmakaudelle 2015 - 2019. Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohdetyypit, joissa tupakointi on tupakkalain perusteella kielletty. Tällaisia kohdetyyppejä ovat muun muassa täysin savuttomat ravintolat, päiväkotien ja oppilaitosten sisätilat ja ulkoalueet sekä virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatut sisätilat. Suunnitelmallisen valvonnan kohteita ovat esimerkiksi: tupakointitilalliset ravintolat tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntipaikat tupakkatuotteiden tukkumyyntipaikat 2.2 Ei-suunnitelmallinen toiminta Säännöllisen ja suunnitelmallisen valvonnan lisäksi on huomioitava muu kunnan tehtävänä oleva tupakkalain tarkoittama valvonta ja siihen varattavat henkilöresurssit ja työaika. Tällaista ei-suunnitelmallista toimintaa ovat esimerkiksi erilaiset yllättävät valvontatapaukset, joita ei ole mahdollista sisällyttää etukäteen valvontasuunnitelmaan. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi valitukset, jotka koskevat tupakan myyntiä alaikäisille, myyntiluparikkomuksia, tupakan mainontaa, tupakkatuotteiden tai niiden tavaramerkkien esilläpitoa tai tupakointikieltojen rikkomista. Tällaiset yllättävät valvontatapaukset ovat ensisijaisia suhteessa suunnitelmalliseen valvontaan, sillä yleensä niissä on taustalla epäily tupakkalain säännösten rikkomisesta. Lisäksi on huomioitava, että tupakkalain vähittäismyyntilupahakemusten käsittely, toimiminen tupakkalain asiantuntijana, neuvojana ja ohjaajana sekä toiminnan kehittäminen vaativat voimavaroja. Tupakkalain mukainen valvonta on maksullista. Valvontaa koskevat maksut perustuvat myyntiluvan käsittelyyn myyntiluvan haltijaan kohdistuvaan vuosittaiseen valvontamaksuun valvontakohteen kuulumiseen suunnitelmallisen valvonnan piiriin. 4 Vuosittainen valvontamaksu kattaa sekä valvontasuunnitelmaan sisältyvän että muunlaisen myynnin valvonnan ja siihen liittyvät valvontatoimenpiteet. 3 VALVONNAN PAINOPISTEET 3.1 Valvontaprojektit Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ohjaa ja valvoo kuntien valvontaa suuntaavia valtakunnallisia tupakkalain valvontaprojekteja yhdessä aluehallintovirastojen kanssa. Aluehallintovirastoilla voi lisäksi olla omia alueellisia valvontaprojekteja. Valvontaprojekteihin voi kuulua mm. tarkastuksia, mittauksia ja näytteenottoa. Kunnan valvontasuunnitelmassa tulee varata myös aikaa ja resursseja vuosittaisten valvontaprojektien toteuttamiseen. Valtakunnalliset ja alueelliset valvontaprojektit ovat osa kunnan suunnitelmallista ja säännöllistä valvontaa. Niillä toteutetaan kunnan valvontaa koordinoidusti ja tehokkaasti. Tupakkalakiin on tulossa muutoksia viimeistään vuonna 2016. Tämän vuoksi tupakkalain valvontaa koskevat mahdolliset valtakunnalliset valvontaprojektit järjestetään valvontaohjelmakauden 2015-2019 loppupuolella. 3.2 Tupakkalain valvonnan painopisteet Tupakointikiellot ja -rajoitukset Vuonna 2010 voimaan tulleen tupakkalain muutoksen yhteydessä tupakointi kiellettiin ulkoalueilla järjestettävien yleisten tilaisuuksien katoksissa ja katsomoissa sekä muissa tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan. Säädöksellä on suuri merkitys tupakansavulle altistumiselta suojaamisen näkökulmasta. Näin ollen tupakkalain valvontaohjelman painopisteenä vuosina 2016 - 2017 on tupakkalain säännösten noudattaminen ulkoalueilla järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa. Toimintavuosi Tupakointikiellot ja -rajoitukset 2015 2016 2017 2018 2019 Ulkoalueilla järjestettävät yleiset tilaisuudet Tupakkatuotteiden, tupakointivälineiden, tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien myynti ja mainonta Tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyminen alle 18-vuotiaille on tupakkalain mukaan kiellettyä. Tupakkatuotteiden myyntiä on rajoitettu luvanvaraisuudella ja poistamalla tupakkatuotteet vähittäismyyntipaikoista kuluttajien näkyviltä. Tupakkalain yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on säätää tehokkaita toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamisen edellytyksiä ja rajoittaa tupakointia heidän kasvuympäristössään. 5 Markkinoille tulee jatkuvasti uusia tuotteita, jotka joko käyttötarkoitukseltaan vastaavat tupakkaa tai muistuttavat muodoltaan läheisesti tupakkatuotteita ja tupakointivälineitä, mutta eivät sisällä tupakkaa tai sen vastiketta. Tällaisia tuotteita ovat muun muassa sähkösavukkeet, energia-/yrttinuuska sekä erilaiset tupakkatuotteiden tai tupakointivälineiden ulkonäköä mukailevat makeiset. Ne vetoavat usein erityisesti alaikäisiin ja saavat heidät kiinnostumaan tupakkatuotteiden käytöstä. Tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien mainonnallisen esillepanon valvonta on valvontaohjelman painopisteenä vuosina 2015 - 2017. Toimintavuosi Myynti ja mainonta 4 2015 2016 2017 2018 2019 Tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien mainonnallinen esillepano TARKASTUKSEN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin ja tuotteisiin. Yksittäinen tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tarkastuksen tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen. Tarkastukset voivat sisältää poikkeustapauksissa näytteiden ottoa ja mittauksia kohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden ja tarjottavien palvelujen terveyshaittojen, turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi. Tarkastuksesta tehdään tarkastuskertomus, joka toimitetaan tiedoksi asianosaisille. Valvontakohteen tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä otetaan huomioon ainakin tarkastuksen tarkoitus, tarkastuksen valmistelu ja sisältö, tarkastuskertomuksen laatiminen, kirjaaminen Digian Tarkastajaohjelmaan, laskutus sekä arkistointi. Yhteen tarkastukseen tulisi Valviran ohjeistuksen mukaan varata valvontasuunnitelmassa aikaa kaksi tuntia. Tupakkalain mukaisen valvontatarkastuksen tavoite on tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen lainmukaisuus. Jos tarkastuksessa tai muutoin havaitaan säännösten vastaista toimintaa, kielletään säännösten vastainen toiminta. Kieltoa voidaan tehostaa uhkasakolla tai teettämisuhalla. Muita mahdollisia toimenpiteitä ovat tupakkalain 33 a §:ssä tarkoitetut kirjallinen huomautus ja varoitus, jotka ovat tupakkatuotteiden vähittäismyyntiluvan peruuttamisen edellytyksiä. Seurantatarkastus liittyy annettujen ohjeiden ja määräysten toteutumisen tarkistamiseen, esimerkiksi päätösten ehtojen seuraamiseen ja korjausmääräysten tarkastamiseen. Seurantatarkastuksista tehdään myös aina tarkastuspöytäkirja. 4.1 Tupakan myyntipaikan tarkastus Tupakan myynnin tarkastus Tupakkatuotteiden vähittäismyyntipaikassa tarkastetaan, noudatetaanko siellä tupakkalain10 b §:ää. Säännöksen mukaan tupakkatuotteiden vähittäismyyjällä tulee olla tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupa. Vähittäismyyntilupa-asiakirja, josta myyntilupaa koskevat olennaiset tiedot käyvät ilmi, tulee pitää asiakkaiden nähtävillä jokaisessa myyntipisteessä. Tarkastuksella on varmistettava myös 6 se, että myyntipaikassa olevien myyntipisteiden lukumäärä vastaa luvanhaltijan kunnalle aiemmin ilmoittamia tietoja. Tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myynti ja tupakkatuotteiden myyntilupaan liittyvät asiat, omavalvonta sekä tupakkatuotteiden, tupakointivälineiden ja tupakkajäljitelmien mainonta tarkastetaan Valviran tarkastuslomakkeen ja sen sisältämän ohjeen mukaisesti. Myyntipaikassa on tarkoituksenmukaista tarkistaa myös nikotiinivalmisteiden myynti samalla tarkastuskerralla. Tupakkatuotteiden vähittäismyyjillä tulee olla myyntipaikan sijaintikunnan myöntämä vähittäismyyntilupa. Vähittäismyyntilupa oikeuttaa elinkeinotoiminnassa tapahtuvaan tupakkatuotteiden vähittäismyyntiin. Tupakkalain 10 b §:n 5 momentin mukaan myyntilupa on pidettävä asiakkaiden nähtävillä myyntipisteessä. Jokaisessa myyntipisteessä tulee olla kunnan lupapäätöksen ohessa lähettämä myyntilupaa osoittava asiakirja, josta ilmenevät olennaiset myyntilupaa koskevat tiedot. Tupakkatuotteiden myynnissä tarkastetaan lisäksi tupakkalain 7 § ja 7 a §:n säännösten noudattaminen. Tupakkatuotteita saa sikareita lukuun ottamatta myydä vain vähittäismyyntipakkauksissa. Vähittäismyyntipakkauksille on säädetty tupakkalaissa vähimmäispakkauskoko. Vähittäismyyntipakkausten vähimmäiskooksi säädettiin 30 grammaa irtotupakkaa, 20 savuketta tai 10 pikkusikaria. Lisäksi tupakkalain mukaan tupakkatuotteita ei saa myydä vähittäismyyntipakkauksessa, joka sisältää pienempiä pakkauksia tai joka voidaan jakaa pienempiin pakkauksiin. Sikareita voidaan kuitenkin myydä irrallisina, mutta irrallisena myytävän sikarin on oltava varustettu asianmukaisilla merkinnöillä. Tupakkatuotteissa tulee olla tupakkalain ja STM:n asetuksen (641/2002) mukaiset pakkausmerkinnät. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että varoitukset on painettu kaikkiin vähittäismyynnissä käytettävien tupakkatuotteiden pakkauksiin niiden näkyvimmälle ulkopinnalle. Pakkausten näkyvimmällä pinnalla tarkoitetaan sitä pakkauksen suurinta pintaa, joka tuotteen yleisessä esilläpidossa myyntitilanteessa on ensisijaisesti ostajien näkyvissä. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota tupakkalain 7 a §:ssä säädetyn kiellon noudattamiseen: Tupakkatuotteiden pakkauksissa ei saa olla tupakkalain 7 a §:n vastaisia vähempää haitallisuutta kuvaavia merkintöjä (esim. light, mild, superlight, vähätervainen jne.) tai väitettä siitä, että tuote on paloturvallinen. Tämä koskee myös tupakkatuotteiden esillepanoa myymälöissä. Tupakkatuotteita myyvän henkilön tulee tupakkalain 10 §:n 2 momentin mukaan olla täyttänyt 18 vuotta. Sitä nuorempi henkilö saa kuitenkin myydä tupakkatuotteita, jos myynti tapahtuu 18 vuotta täyttäneen henkilön valvonnan alaisena. Täysi-ikäisen myyjän valvonnan ei voida katsoa toteutuvan, jos valvova henkilö ei ole itse myyntitilanteessa läsnä tai jos häneltä puuttuu välitön näköyhteys tupakan myyntitapahtumaan esimerkiksi useiden kassojen takaa. Tupakan omavalvonnan tarkastus Tupakkalain 10 §:n 1 momentin mukaan tupakkatuotetta tai tupakointivälinettä ei saa elinkeinotoiminnassa myydä eikä muutoin luovuttaa henkilölle, joka on kahdeksaatoista vuotta nuorempi. Kyseinen säännös tiukentui 1.10.2010 niin, että tupakkatuotteen muukin kuin elinkeinotoiminnassa tapahtuva luovuttaminen, siis myös välittäminen, alle 18-vuotiaalle on kielletty 7 Tupakan ja tupakointivälineiden myynnin omavalvontaa tarkastettaessa kiinnitetään erityisesti huomioita siihen, että tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden vähittäismyyntipisteissä on hyvin havaittavissa STM:n asetuksen (225/1977, nk. tupakka-asetus) 11 §:ssä tarkoitettu terveysvaroituksen sisältävä ilmoitus: ”Tupakan myynti alle 18-vuotiaalle on kielletty. Tupakka aiheuttaa riippuvuuden ja vahingoittaa terveyttä”. Omavalvontasuunnitelmasta tarkastetaan erityisesti, ilmeneekö suunnitelmasta, mihin tupakka-asetuksen mukainen ilmoitus on asetettu niin, että tupakkatuotteiden myyntipisteessä asioiva asiakas havaitsee sen vaivatta. Myyntipaikoissa tarkastetaan erityisesti, että edellä mainittu terveysvaroituksen sisältävä ilmoitus on hyvin havaittavissa. Esimerkiksi näyttävä K-18-merkintä ei korvaa em. lakisääteistä tekstiä. Tupakan mainonnan tarkastus Tupakkalain 8 §:n perusteella tupakkatuotteiden, tupakan, tupakointivälineiden ja tupakkajäljitelmien mainonta, epäsuora mainonta ja muu myynninedistäminen on kielletty 1.10.2010 voimaan tulleen tupakkalain muutoksen mukaan myös tupakan vastikkeen, kuten esimerkiksi tupakkakasvia sisältämättömän yrttitupakan, mainonta on kielletty. Tupakkalain 8 §:ssä tarkoitettu mainontakielto ulottuu myyntipaikkoihinkin, minkä vuoksi mainonta, epäsuora mainonta ja muu myynninedistäminen myymälöissä on kokonaan kielletty. Myyntipaikassa tuleekin aina tarkastaa mainontakiellon noudattaminen tupakan, kaikkien tupakkatuotteiden (muun muassa savukkeiden, sikareiden sekä piippu- ja purutupakan), tupakointivälineiden, tupakkajäljitelmien (esimerkiksi savukeaskia muistuttavien suklaamakeisten) ja tupakan vastikkeiden osalta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä alaikäisiin ja muihin niin sanottuihin heikkoihin kuluttajaryhmiin kohdistuvaan mainontaan ja muuhun myynninedistämistoimintaan. Mainontaa ja myynninedistämistä tarkastaessa on huomattava, että kiellettyä on paitsi perinteinen mediamainonta, myös muu kuluttajille suunnattu kaupallinen tiedottaminen ja myyntipisteissä erityisesti tuotteiden esillepano. Myös pakkaus itsessään toimii mainosvälineenä. Pakkauksen esillepano, kuvitus ja tekstit ovat osa kuluttajiin kohdistuvaa myynninedistämistä, joten niitä voidaan arvioida tupakkalain mainontasäännösten nojalla. Tarkastuksilla on kiinnitettävä erityistä huomiota alaikäisiin, nuoriin ja muihin. ns. heikkoihin kuluttajaryhmiin kohdistuvaan myynninedistämistoimintaan. Tupakkasponsorointi on kielletty 1.10.2010 voimaan tulleen tupakkalain 8 §:n 1 momentissa. Tupakkasponsoroinnilla tarkoitetaan sellaista julkista tai yksityistä tapahtumalle, toiminnalle tai henkilölle annettavaa tukea, jonka tavoitteena taikka suorana tai epäsuorana vaikutuksena on tupakkatuotteen myynnin edistäminen. Tupakan vastikkeen mainonta kielletään tupakkalain 8 §:n 1 momentissa ja sen niin sanottu kytkykauppa tupakkalain 9 §:ssä. 4.2 Tupakointikieltojen ja -rajoitusten valvonta Tupakkalain 12 §:ssä luetelluissa kohteissa tarkastetaan että tupakointi on kielletty ja tupakointikieltoja noudatetaan. Tupakkalain 12 §:n mukaan tupakointi on kielletty: 1) perhepäivähoidon sisätiloissa perhepäivähoidon aikana, päiväkotien sisätiloissa ja ulkoalueilla sekä lastensuojelulain (417/2007) tai mielenter- 8 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) veyslain (1116/1990) nojalla hoitoa antavien laitosten alle 18-vuotiaille tarkoitetuissa sisätiloissa ja heille tarkoitetuilla ulkoalueilla; perusopetusta, ammatillista koulutusta ja lukio-opetusta antavien oppilaitosten sisätiloissa ja oppilasasuntoloissa sekä niiden käytössä olevilla ulkoalueilla; virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatuissa sisätiloissa; sisätiloissa järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa; työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa, jollei tupakkalaissa toisin säädetä; yleisten kulkuneuvojen sisätiloissa; asunto-osakeyhtiön tai muun asuinyhteisön asuinkiinteistöjen yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa; ulkoalueilla järjestettävien yleisten tilaisuuksien katoksissa ja katsomoissa sekä muissa tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan. 4.3 Tarkastuksella käytettävät menetelmät ja näytteenotto Tupakkalain mukaisella tarkastuskäynnillä käytetään ensisijaisesti aistihavaintoihin perustuvaa arviointia. Savua on ilmassa, jos savua on nähtävillä, haistettavissa tai tunnistettavissa. Savun voi aistinvaraisesti todeta, jos sitä esiintyy, paitsi jos tarkastusta suorittavalla henkilöllä on esimerkiksi jokin hajuaistin toimintaan vaikuttava sairaus tai haitta (esimerkiksi oma tupakointi), joka estää aistinvaraisen arvioinnin hajuaistin perusteella. Aistinvarainen havainnointi riittää siten yleensä savuttomuuden arvioinnin perusteeksi viranomaistarkastuksessa. Mikäli havainnointi aistein ei ole mahdollista, tupakansavun kulkeutumista voidaan selvittää esimerkiksi merkkisavututkimuksella. Aistinvarainen arvio tupakansavusta on kuitenkin suositeltavin menetelmä savuhaitan toteamiseksi, sillä tupakansavun hajukynnys on matalampi kuin tupakansavun mittauskynnys. Savuttomuustarkastusta koskeva tarkastuskäynti voidaan ensisijaisesti tehdä päivällä normaalina virka-aikana, ellei kyseessä ole ilta- tai yöravintola. Näytteenotto Valvontaviranomaisen omaan harkintaan perustuen mahdollisissa epäselvissä ja riitatilanteissa voidaan kuitenkin tehdä savuttomuustutkimus passiivikeräimellä tai toissijaisesti ottaa kertaluontoinen lyhyt ilmanäyte imemällä pumpulla ilmaa näytekeräimen läpi. Tarkastukseen mahdollisesti sisältyvästä näytteenotosta aktiivikeräimellä noudatetaan Työterveyslaitoksen ohjetta. 5 VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSTIHEYS JA TARKASTUKSIIN KÄYTETTÄVÄ AIKA Tupakkalain säännöllistä valvontaa tehdään osana kohteessa tehtävää muuta ympäristöterveydenhuollon valvontaa, elintarvike- ja terveydensuojelutarkastusten yhteydessä. Esimerkiksi elintarvikemyymälöihin ja kioskeihin tehdyn muun ympäristöterveydenhuollon lain mukaisen tarkastuksen yhteydessä on luontevaa valvoa myös tupakkalain perusteella tupakan myyntiä ja mainontakieltoa sekä lääkelakiin perustuen nikotiinikorvaushoitovalmisteiden myyntiä. Mikäli mahdollista, voidaan selvittää myös myydäänkö kohteessa lain vastaisesti suunuuskaa. Nuuskahavainnoista ilmoitetaan poliisille. Koska myyntikiellossa olevaa nuuskaa säilytetään sen nopean pilaantuvuuden takia elintarvikkeiden säi- 9 lytykseen tarkoitetuissa kylmälaitteissa, nuuskan myyntikiellon noudattaminen voidaan tarkastaa esimerkiksi elintarvikelain mukaisen tarkastuksen yhteydessä. Terveydensuojelulain mukaisten kohteiden tarkastusten yhteydessä voidaan samalla tarkastaa myös kohteiden tupakkalain mukaisuus. Tarkastuksen lakiperusteet käyvät ilmi sekä valvontasuunnitelmassa että tarkastuksen jälkeen laadittavassa tarkastuskertomuksessa. Valvontakohdetyypin tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan arvioimiseksi tulee ottaa huomioon ainakin tarkastuksen tarkoitus, tarkastuksen valmistelu, tarkastuksen sisältö sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Voimavarojen suunnittelussa on otettava huomioon myös matka-aika. Matkat valvontakohteeseen ja takaisin eivät kuitenkaan sisälly tarkastukseen käytettävään aikaan. Tupakkalain valvontasuunnitelma perustuu nykyisellään valtakunnalliseen riskiluokitukseen. Vuosille 2015–2019 suunniteltujen tarkastusten lukumäärä kohdetyypeittäin on liitteessä TU1. Valtakunnalliseen valvontaohjelmaan perustuvassa Kouvolan kaupungin valvontasuunnitelmassa on vuonna 2015 valvontakohteita 192, joihin ohjeistukseen perustuen tulisi tehdä 93 tarkastusta. Valvontakohteista 176 on tupakkatuotteiden vähittäismyyntipaikkoja ja 15 ravintoloiden tupakointitiloja. Vähittäismyyntipaikat tarkastetaan joka toinen ja tupakointitilat joka kolmas vuosi. Lisäksi valvottavana on 74 nikotiinivalmisteiden myyntipaikkaa. 6 VALVONNAN MAKSULLISUUS Tupakkalain 25 a §:n 1 momentin mukaan kunnan on perittävä hyväksymänsä taksan mukainen maksu elinkeinonharjoittajalta kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvästä tarkastuksesta ja näytteenotosta tupakkatuotteiden myynnin valvontaa lukuun ottamatta. Maksullisia ovat myös valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonta, silloin kun määräysten antaminen perustuu säännösten noudattamatta jättämiseen. Tupakkalain 25 a §:n 2 momentin mukaan kunnan on perittävä tupakkatuotteiden myyntiluvan hakijalta myyntiluvasta hyväksymänsä taksan mukainen maksu. Lisäksi kunnan on perittävä myyntiluvan haltijalta myynnin valvonnasta ja valvontaan liittyvistä toimenpiteistä vahvistamansa taksan mukainen vuosittainen myyntipistekohtainen valvontamaksu. Vuosittainen valvontamaksu kattaa sekä kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän että muun myynnin valvonnan ja valvontatoimenpiteet. Maksujen suuruuden tulee vastata enintään toimenpiteistä aiheutuneita kustannuksia. Maksuja voidaan periä valvontasuunnitelman hyväksymisen jälkeen. 7 VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Kouvolan kaupungin valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain rakennus- ja ympäristölautakunnassa. Arvioinnissa kuvataan tarkastusten kattavuutta, tarkastusten määrää valvontakohdetyypeittäin sekä valvonnasta saatujen tulojen kohdentumista. 10 Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa tarkastellaan, kuinka kattavasti suunniteltu toiminta ja siten suunnitellut tarkastukset ovat toteutuneet. Valvonnan kattavuus arvioidaan valvontakohdetyypeittäin. Kattavuutta kuvataan liittämällä arviointiin selvitys toteutuneiden tarkastusten lukumäärästä valvontakohdetyypeittäin ja valvontaprojekteihin osallistumisesta. Tarvittaessa kerrotaan syyt tai perustelut mahdollisten toteutumatta jääneiden tavoitteiden osalta tai mahdolliset poikkeamat sekä vaadittavat toimenpiteet, että tavoitteet toteutuisivat seuraavalla tarkastelujaksolla. Muita arviointikriteereitä ovat valtakunnallisen tupakkalain valvontaohjelman painopisteiden ja omien paikallisten painopistealueiden valvonnan toteutuminen. Toteutumisen arvioinnissa esitetään arvio voimavarojen riittävyydestä suhteessa tarpeeseen ja suunniteltuun toimintaan sekä kuinka paljon voimavaroja on käytetty ennalta suunniteltuihin valvontatehtäviin ja kuinka paljon muihin tehtäviin. Lautakunnan hyväksymä selvitys ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisesta toimitetaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolle vuosittain suunnitelmavuoden jälkeisen maaliskuun loppuun mennessä. Tupakkalain valvontasuunnitelma Liite TU1 Tupakkalain mukain kohdetyyppi Tupakointikiellot ja rajoitukset Tupakkatuotteiden myynti, mainon ja esilläpito Yhteensä TarkastusValvontakohteiden Tarkastustiheys / tiheydellä määritelty lukumäärä vuosi tarkastusmäärä (tark.lkm./v) Tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika (tuntia) Ravintola tai muu ravitsemisliike, jossa on erillinen tupakointitila 15 0,3 5 5 2 Vähittäismyynti (myös tukkumyymälät, joissa on vähittäismyyntiä) 176 0,5 88 88 2 Tupakkatuotteiden tukkumyynti 1 0,5 0,5 0 2 192 Nikotiinivalmisteiden myynti Vähittäismyyntipaikat Suunniteltujen tarkastusten lukumäärä 2015 74 93 Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma Liite 5 KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA 2015 -2019 KOUVOLAN KAUPUNKI 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO ................................................................................................... 3 2 VALVONTAKOHTEET JA NIIDEN KARTOITUS ........................................... 3 3 TARKASTUKSET JA MUUT TYÖTEHTÄVÄT ............................................... 4 3.1 Painopistealueiden kohteiden valvonta .................................................... 4 3.2 Muu kuluttajaturvallisuusvalvonnan työmäärä ......................................... 4 3.3 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan kokonaisresurssitarve ............................. 5 3.4 Vuosien 2015–2019 teema ja tavoitteet................................................... 5 4 SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI........................................... 6 Liite KT1 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan painopistealueiden kohteiden valvonta vuonna 2015 Liite KT2 Kuluttajaturvallisuuden erityistilanteet 3 1 JOHDANTO Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015–2019 ohjaa kuntien kuluttajaturvallisuusvalvontaa. Ohjelmassa on yksilöity myös niitä tehtäviä, jotka toteutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ohjauksessa. Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) ei sisällä yksityiskohtaisia määräyksiä valvonnan toteuttamisesta, ympäristöterveydenhuollon yhteinen ja kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma ohjaavat kuntien kuluttajaturvallisuusvalvontaa. Paikalliset erityispiirteet vaikuttavat riskinarvioinnin kautta kussakin kunnassa toteutettavaan valvontaan. Kunnat ovat velvollisia laatimaan kuluttajaturvallisuuden säännöllistä valvontaa koskevan suunnitelman. Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmassa kuluttajaturvallisuusvalvontaa käsittelevä osuus tulee laatia kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma huomioiden (KuTuL 22 §). Kunta voi laatia valvontasuunnitelman joko vuodeksi kerrallaan tai monivuotisena. Kunnan valvontasuunnitelma on tarkistettava ja käsiteltävä kunnan monijäsenisessä toimielimessä tarvittaessa, mutta vähintään kolmen vuoden välein. Työnjako kuluttajaturvallisuusvalvonnassa Kuluttajaturvallisuusvalvonnan sovellettavan työnjaon mukaisesti kunnat suorittavat alueellaan kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvontaa. Tämä sisältää säännöllistä ja riskinarvioinnin perusteella tapahtuvaa alueella sijaitsevien kuluttajapalvelukohteiden valvontaa, valvontaprojekteihin osallistumista ja ilmoitusten käsittelyä, erityistilanteiden valvontatapausten käsittelyä, valvontayksikön toimesta havaittujen valvontatapausten hoitamista sekä muuta valvontaa tukevaa työtä. Kulutustavaroiden turvallisuuden valvonta on keskitetty kunnista Tukesiin ja Tulliin. Työnjaon perusta on hyvin käytännönläheinen – kulutustavarat ovat Suomessa pääosin valtakunnallisessa levityksessä, joten on tarkoituksenmukaista, että Tukes vastaa niiden valvonnasta. Palvelut puolestaan tuotetaan pääosin paikallisesti. Tukes saattaa ottaa poikkeustapauksessa käsiteltäväkseen paikallisiin toiminnanharjoittajiin liittyviä tapauksia esimerkiksi silloin, kun ne ovat ennakkotapauksen tyylisiä ja niiden perusteella laaditaan valvontakäytäntö muille vastaaville tilanteille. Aluehallintovirastot ohjaavat tarvittaessa kuntia valvontatapausten käsittelyssä. Vaativimmissa valvontatapauksissa Tukes antaa ohjausta aluehallintovirastoille ja kunnille. 2 VALVONTAKOHTEET JA NIIDEN KARTOITUS Kouvolan kaupunki pyrkii pitämään ajan tasalla olevaa tiedostoa alueellaan toimivista kuluttajaturvallisuuden valvontakohteista. Tiedot valvontakohteista tallennetaan Digian Tarkastaja-ohjelmaan. Tietoja päivitetään jatkuvasti. Kuluttajaturvallisuuslaki velvoittaa uudet toiminnanharjoittajat tekemään ilmoituksen ennen kuluttajapalvelun aloittamista 6 §:n mukaisesta palvelusta sen kunnan valvontaviranomaiselle, jonka alueella palvelua aiotaan tarjota. Saatujen ilmoitusten lisäksi valvontakohteita kartoitetaan käyttäen apuna muun muassa terveydensuojelulain perusteella tehtyjä ilmoituksia ja aikaisempien vuosien tietojen keruussa ilmoitettuja tietoja. Lisäksi kartoittamisen apuna käytetään yritysrekisteriä ja pelastustoimelta saatavia tietoja. Myös rakennusvalvontaa ja 4 kaupungin muita yhteistyötahoja pyritään hyödyntämään kohteiden kartoittamiseksi. Kohteista saadaan tietoa myös paikallislehdistä ja internet-sivuilta. 3 TARKASTUKSET JA MUUT TYÖTEHTÄVÄT Tarkastukset perustuvat kuluttajaturvallisuuslakiin. Valvontaviranomaisella on oikeus päästä alueelle, huoneistoon ja muuhun sellaiseen tilaan, jonne pääsy on kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden turvallisuudesta tarkoitetun valvonnan kannalta tarpeen, tehdä siellä tarkastuksia ja ryhtyä muihin valvonnan edellyttämiin toimenpiteisiin. Valvontakohteisiin suoritetaan ennalta sovittuja, jälkivalvontaan liittyviä sekä ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia. Kaikista tarkastuksista laaditaan tarkastuspöytäkirja, joka annetaan tiedoksi tarkastuksen kohteelle sekä tarvittaessa muille asianosaisille. Pöytäkirjassa mainittujen puutteiden korjaamisen toteutumista valvotaan jälkitarkastuksilla. Tarkastustiheydestä päätettäessä huomioidaan kunnan resurssien lisäksi kohteen toiminnan laatu, laajuus sekä riskialttius. Kaupunki tekee yhteistyötä Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa. Terveysvalvonnan terveystarkastajista ja Kymenlaakson pelastuslaitoksen palotarkastajista on koottu yhteistyöryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti. Myös yhteistarkastuksia pyritään tekemään niihin soveltuvissa kohteissa. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan työaika jakaantuu painopistealueiden kohteiden valvontaan ja muuhun valvontaan. Painopistealueiden kohteiden valvontatarpeeseen sekä muun resurssitarpeen huomioivaan kertoimeen perustuva resurssien laskentatapa antaa menetelmän kuluttajaturvallisuusvalvontaan tarvittavan vähimmäisresurssitarpeen määrittelemiseksi. 3.1.1 Painopistealueiden kohteiden valvonta Painopistealueiden kohteiden valvontatarve, perustuu kohteiden määrään ja niille määriteltyihin tarkastustiheyksiin ja –aikoihin. Liitteessä KT1 on esitetty kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallisten painopistealueiden kohteiden lukumäärät, suositustarkastusmäärät ja -ajat sekä vuosien 2015–2019 suunnitelmalliset tarkastusmäärät ja –ajat. Valtakunnalliseen valvontaohjelmaan perustuvan valvontasuunnitelman mukaan vuonna 2015 valvonta-alueella tulisi tehdä 119 tarkastusta. 3.2 Muu kuluttajaturvallisuusvalvonnan työmäärä Kuluttajaturvallisuuslain soveltamisala on laaja. Näin ollen valvottavana on myös paljon muita kuin painopistealueiden kohteita. Muiden kuin painopistealueiden kohteissa syynä tarkastuksen tekemiseen voi olla esimerkiksi: - kohteessa tapahtunut onnettomuus, vaaratilanne tai muu erityistilanne - uudella toimialalla toimiva palveluntarjoaja, jonka toimintaan liittyvät kuluttajaturvallisuusnäkökohdat on tarkoituksenmukaista tarkastaa - kuluttajan tai muun tahon tekemä ilmoitus palvelun tai tavaran vaarallisuudesta - valvontayksikön omat tai aluehallintoviraston / Tukesin valvontaprojektit 5 Valvontayksiköstä kuluttajaturvallisuusvalvontaan on erikoistunut kaksi terveystarkastajaa. Terveystarkastajat osallistuvat aktiivisesti järjestettäville koulutusja työnohjauspäiville ja järjestävät säännöllisesti yhteistyöpalavereita mm. pelastuslaitoksen ja liikuntatoimen kanssa. Palveluntarjoajia ja kuluttajia tiedotetaan kuluttajaturvallisuusvalvonnasta kaupungin internet-sivuilla, joita päivitetään aina tarvittaessa. Ohjausta ja neuvontaa annetaan myös aina tarpeen mukaan yhteydenottojen perusteella. Valvontayksikössä tarvitaan työaikaa myös kuluttajaturvallisuusvalvonnan hallinnollisille tehtäville, joiden avulla toiminta on suunnitelmallista, tieto ajantasaista ja raportointi toimivaa. Hallinnollisia tehtäviä ovat mm. valvontasuunnitelman laatiminen, suunnitelman toteutumisen arviointi ja valvontatietojen raportointi. 3.3 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan kokonaisresurssitarve Kokonaisresurssitarve koostuu painopistealueiden kohteiden valvontatarpeesta sekä muusta kuluttajaturvallisuuden työmäärästä. Muu kuluttajaturvallisuusvalvontaan tarvittava työmäärä huomioidaan käyttäen kerrointa. Kertoimen lähtökohtaiseksi arvoksi on arvioitu 1,7. Kertoimen arvoa voidaan muuttaa välillä 1,5–2,0 esim. vuosittain perustuen siihen, miten kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontatarpeen arvioidaan muuttuvan. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan kokonaisresurssitarve saadaan kertomalla painopistealueiden kohteiden valvontatarve kertoimella 1,7. 66 htpv × 1,7 ≈ 112 htpv (kertoimella 2,0 olisi 132 htpv) Kuluttajaturvallisuusvalvonnan laskennallinen kokonaisresurssitarve on näin ollen 112 henkilötyöpäivää. Laskennallinen kokonaisresurssitarve on huomattavasti pienempi aiempiin vuosiin verrattuna. Syynä muutokseen on se, että kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallisessa valvontaohjelmassa painopistealueiden kohteiden tarkastustiheyksiä on harvennettu ja käyttöön on otettu uusi kokonaisresurssien laskentatapa. Aiempina vuosina kokonaisresurssitarpeen arviointiin on käytetty kertoimen sijasta valvontayksikön asukaslukuun perustuvaa laskentatapaa. Näin ollen laskennallinen kokonaisresurssitarve on muuttunut olennaisesti. Kuluttajaturvallisuusvalvonta vie todellisuudessa resursseja laskennallista työaikaa enemmän. Tarkastuksiin kuluvaa kokonaistyöaikaa arvioitaessa on käytetty valtakunnallisessa valvontasuunnitelmassa annettuja keskimääräisiä tarkastuksien kestoja. Pääsääntöisesti tarkastuksiin kuluu aikaa annettuja keskimääräisiä tarkastusaikoja enemmän johtuen niiden laajasta sisällöstä. Valvontayksikössä varataan kuluttajaturvallisuusvalvonnalle edelleen yksi henkilötyövuosi. Mahdollisesti yli jäävät resurssit ohjataan tarvittaessa terveydensuojelulain mukaiseen valvontaan. 3.4 Vuosien 2015–2019 teema ja tavoitteet Kuluttajaturvallisuusvalvonnan teema on ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman mukaisesti valvonnan vaikuttavuus. Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa on ohjelmakaudella 2015–2019 seuraavat toimialakohtaiset tavoitteet: 6 Valvonnan laatu ja riskiperusteinen kohdentaminen o Valvonta suunnataan sinne, missä sitä eniten tarvitaan o Valvonta kohdennetaan riskinarvioinnin mukaisesti o Tarvittaessa nostetaan suuririskisiä kohteita suunnitelmalliseen valvontaan o Toiminnanharjoittajien omavalvonnan valvonta Kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssien varmistaminen o Valvonnan maksullisuus o Resurssitarpeen arvioimisen uusi laskentatapa o Resurssien kohdentaminen ja paikallinen kohteiden valvontatarpeen arviointi Valvontakriteeristön uudistusten omaksuminen o Huomioitu painopistealueiden kohteiden valvontatarve ja kohteiden tarkastustiheyksiä sekä –aikoja on tarkistettu Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto organisoivat seuraavat projektit vuonna 2015: Valtakunnallinen valvontaprojekti: o Uimahallien ja kylpylöiden turvallisuus Etelä-Suomen aluehallintoviraston valvontaprojekti: o Kuluttajaturvallisuusvalvonnan arviointi- ja ohjauskäyntien kehittäminen 4 SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Kouvolan kaupungin kuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelman toteutuminen arvioidaan vuosittain. Kuluttajaturvallisuuteen käytetty työaika vuositasolla on raportoitu Etelä-Suomen aluehallintovirastoon Tukesin ohjeiden mukaan täytetyillä kuluttajaturvallisuusvalvonnan tietojenkeruulomakkeilla. Raportoinnissa ollaan siirtymässä tietojensiirtoon suoraan valvontakohdetietojärjestelmän kautta keskusvirastoille. Kuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnista on laadittu myös kirjallinen raportti, jossa on huomioitu seuraavat asiat: - valvontakohteiden tuntemuksen kehittyminen - valvonnan kohdistuminen riskinarvioinnin perusteella keskeisille alueille ja kuluttajaturvallisvalvonnan työnjako - kuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelman toteutuminen ja valvonnan riittävyys - vähimmäistason täyttyminen valvonnan määrässä ja laadussa - viranhaltijoiden ammattitaidon kehittäminen - valvonnasta saatujen maksujen määrä ja niiden kohdistuminen. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi käsitellään kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnassa ja raportoidaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelma Liite KT1 Valvontakohteiden lukumäärä Tarkastustiheys Suunniteltujen tarkastusten määrä vuonna 2015 2 1 2 6 12 29 1 29 3 87 Talviuintipaikka 7 1 7 3 21 Sisäleikkipaikat omana palvelunaan 0 1 0 5 0 Huvi- / teemapuisto, tivoli, sirkus, eläintarha tai kotieläinpuisto 1 1 1 6 6 Skeittauspaikka tai vastaavanlainen pyöräilypaikka 6 0,5 3 4 12 Ohjelmapalvelu 16 0,5 8 6 48 Ratsastustalli tai muu ratsastuspalvelu 16 0,5 8 6 48 Uimahalli / maauimala / kylpylä / vastaava 16 0,5 8 5 40 Yleisötilaisuus 4 0,5* 2 4 8 Kiipeilykeskus / -seinä, muu kuin ohjelmapalvelu 5 0,33 2 5 10 Kartingrata 2 0,33 1 5 5 31 0,25 8 4 32 158 0,25 40 4 160 Tatuointi, lävistys tai muu kehonmuokkauspalvelu 6 0,2 1 3 3 Turvapuhelinpalvelu tai muu vastaava 0 0 0 0 0 Valvontakohteet Laskettelukeskus tai muu rinnekeskus Uimaranta Kuntosali Leikkikenttä tai -puisto, asukaspuisto Yhteensä 299 Tarkastuksen kesto (tuntia) Tarkastusaika vuositasolla (tuntia 119 492 66 *) laskennallisesti joka toinen merkittäväriskinen yleisötilaisuus tarkastetaan. Kulutustavaroiden ja niiden valmistajien valvonta on keskitetty Tukesiin. Vaikka YHTI-järjestelmään jää mahdollisuus merkitä tiettyjen paikallisten valmistajien kohde- ja valvontatiedot, ei näitä ole tarkoitus merkitä tietojärjestelmiin kuin erityistapauksissa. Tavaravalvonnan kohteiden tarkastustiheys kunnassa on 0. (htpv) Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelma Liite KT2 Kuluttajaturvallisuuden erityistilanteet Kuluttajaturvallisuusvalvonnan erityistilannesuunnittelun tarkoituksena on taata valvontayksikön kyky toimia tarkoituksenmukaisella tavalla yllättävissäkin kuluttajien turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa. Erityistilannetoiminnassa lähtökohtana on se, että tilanteeseen reagoidaan nopeasti ja käynnistetään tarvittavat toimenpiteet välittömästi. Liian hidas reagointi ja liikkeellelähtö voi pahimmillaan lisätä tilanteen aiheuttamia haittoja tai vaaroja. Kuluttajapalvelun aiheuttama erityistilanne Kuluttajaturvallisuuslainsäädännön soveltamisalalle kuuluva erityistilanne voi olla esimerkiksi kuluttajapalvelun suorittamiseen liittyvä vakava onnettomuus, jossa on useita vakavasti loukkaantuneita henkilöitä tai kuolemantapaus. Valvontayksikön alueella mahdollisia kuluttajaturvallisuuslainsäädännön soveltamisalaan kuuluvia erityistilanteita voi syntyä mm. seuraavissa kohteissa: Tykkimäen huvipuisto, vesipuisto ja moottorirata Formula Center –kartingkeskus Mielakan rinnekeskus Ohjelmapalveluyritykset (vesillä tapahtuvat ja korkeanpaikan aktiviteetit) Uimahallit (6 kpl) Uimarannat Suuret yleisötapahtumat Ratsastustallit Tieto erityistilanteesta voidaan saada muun muassa toiselta viranomaiselta, keskusvirastosta (Tukes), tiedotusvälineistä, toiminnanharjoittajalta itseltään tai kuluttajalta. Kuluttajapalvelussa sattuneiden onnettomuustilanteiden johtotehtävät sekä pelastus- ja evakuointitoimet kuuluvat palvelun tarjoajalle ja pelastuslaitokselle. Kuluttajaturvallisuusvalvonnalla on sen sijaan tärkeä tehtävä varmistua siitä, että palvelun tarjoaminen on keskeytetty jatkoselvitysten ajaksi. Tarvittaessa käytetään kuluttajaturvallisuuslain mukaisia hallinnollisia pakkokeinoja (väliaikainen kielto, kielto, toiminnan keskeyttäminen). Toimintaohjeet kuluttajaturvallisuuden erityistilanteille 1. Varmista, että lisäonnettomuuksien syntyminen on estetty, pelastustoimet on käynnistetty ja paikalle on hälytetty apua (112). 2. Käynnistä toimenpiteiden kirjaaminen. 3. Ilmoita tilanteesta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa (ennakkovaroitus) esimiehelle, Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon sekä aluehallintovirastoon. 4. Rajoita vaaran leviäminen: Varmista, että toiminnanharjoittaja on lopettanut vaaraa aiheuttaneen palvelun tarjoamisen (pyydä faksilla / sähköpostilla kirjallinen vahvistus). Jos toiminnanharjoittaja ei suostu tähän, kerro mahdolliset seuraamukset ja Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelma Liite KT2 aloita samanaikaisesti muiden toimien kanssa väliaikaisen kiellon valmistelu. Muista hallintolain vaatimukset toiminnanharjoittajan kuulemisesta. Vakavassa vaaratilanteessa kuuleminen voidaan tehdä hyvin nopeasti esim. puhelimitse. Kaikissa tapauksissa on erikseen harkittava, onko tarpeen valvontaviranomaisen toimesta varmistautua, että vaaraa aiheuttava toiminta on tosiasiallisesti lopetettu. 5. Hanki toiminnanharjoittajalta mahdollisimman tarkat tiedot tapahtuneesta. Varmista onko KuTuL 8 § mukainen ilmoitus tehty ja mille viranomaistaholle. Mikäli ilmoitus on tehty, niin pyydä se välittömästi tiedoksi. Pyydä toiminnanharjoittajalta mahdollista lisätietoa asiasta joko täyttämällä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Internet-sivuilla oleva lomake tai lisäämällä ja tarkentamalla sen tietoja. Välitä lomake/tiedot tiedoksi Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon ja Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. 6. Valvonnan johto varaa ja järjestää riittävät henkilöresurssit tilanteen hoitamiseen 7. Ryhdy valvonnallisiin toimenpiteisiin Valvonnallisia toimenpiteitä erityistilanteessa voi olla muun muassa tarkastuksen tekeminen kohteeseen sekä onnettomuuspaikkaan tutustuminen ja olosuhteiden dokumentointi. 8. Ota yhteys muihin tilanteessa toimiviin paikallisviranomaisiin: poliisi Kymenlaakson pelastuslaitos rakennusvalvonta 9. Pidä tietoisina tilanteen kehittymisestä: esimies Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Etelä-Suomen aluehallintovirasto 10. Valmistaudu tiedottamaan tilanteesta. 11. Jälkivalvonta Varmistetaan jälkivalvonnalla, ettei erityistilanteen aiheuttanutta epäkohtaa enää esiinnyt palvelussa. Mikäli toiminnanharjoittajalle on määrätty (väliaikainen)kielto, tarkastetaan että päätöstä noudatetaan. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma Liite 6 ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 2015 – 2019 KOUVOLAN KAUPUNKI 2 1 2 3 JOHDANTO.................................................................................................. 3 ALUEELLISET JA KUNTIEN SUUNNITELMAT ........................................... 3 VOIMAVARAT .............................................................................................. 4 3.1 Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako ............................................ 4 3.2 Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen .................... 6 4 TIETOJÄRJESTELMÄT ............................................................................... 7 5 VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTYÖ JA VIESTINTÄ.......................... 7 6 MAKSUT ...................................................................................................... 7 7 VALVONNAN TOIMEENPANO .................................................................... 8 8 ELÄINTEN TERVEYDEN VALVONTA ......................................................... 8 8.1 Eläintautitutkimus ................................................................................. 8 8.2 Eläintautiepäilyt ja -tapaukset ............................................................... 8 8.3 Eläintautien ilmoittaminen ..................................................................... 8 8.4 Eläintauteja tutkivat laboratoriot ............................................................ 9 8.5 Pakollinen ja vapaaehtoinen terveysvalvonta ....................................... 9 8.6 Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta ....................................................... 9 8.7 Muu eläintautivalvonta .......................................................................... 9 9 ELÄINTEN MERKITSEMINEN JA REKISTERÖINTI ................................. 10 10 ELÄINTEN LÄÄKITSEMISEN VALVONTA ................................................ 10 11 SISÄMARKKINAKAUPPA, VIENTI JA TUONTI ......................................... 10 11.1 Sisämarkkinakauppa .......................................................................... 10 11.2 Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin .......................................................... 11 11.3 Tuonti EU:n ulkopuolelta ja eläinlääkinnällinen rajatarkastus ............. 11 12 ELÄINTEN HYVINVOINNIN VALVONTA ................................................... 11 12.1 Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus ........................................... 12 12.2 Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus ........................................................................................................ 12 13 ELÄIMISTÄ SAATAVAT SIVUTUOTTEET ................................................. 12 13.1 Sivutuotteita käyttävät toimijat ............................................................ 13 13.2 Sivutuotteiden hautaaminen ............................................................... 13 14 TÄYDENTÄVIEN EHTOJEN VALVONTA .................................................. 13 15 ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN ..................................... 13 15.1 Peruseläinlääkäripalvelu ..................................................................... 13 15.2 Sisältö ................................................................................................. 14 15.3 Tuotantoeläinten terveydenhuolto ...................................................... 14 15.4 Yksityinen palvelutarjonta ................................................................... 14 15.5 Kiireellinen eläinlääkärinapu ............................................................... 15 15.6 Saatavuus- ja laatutavoitteet .............................................................. 15 15.7 Toimitilat ............................................................................................. 16 15.8 Välineresurssit .................................................................................... 16 15.9 Ostopalvelut ........................................................................................ 17 15.10 Perustason ylittävät palvelut ........................................................... 17 16 SEURANTA, ARVIOINTI JA RAPORTOINTI ............................................. 17 Liite 1 Eläinlääkintähuollon painopistealueet 2015 ja suunnitelma vuosien 2016–2019 painopistealueista Liite 2 Resurssitarpeen kartoitus 3 1 JOHDANTO Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on laatinut valtakunnallisen eläinlääkintähuollon ohjelman (EHO). Ohjelman tarkoitus on ohjata, tehostaa ja yhdenmukaistaa eläinten terveyden- ja hyvinvoinnin valvontaa ja tehdä tästä suunnitelmallisempaa ja tehokkaampaa. Yhtenä tarkoituksena on myös yhtenäistää valvontakäytäntöjä eri valvontayksiköiden välillä. Eviran laatima valtakunnallinen ohjelma ohjaa aluehallintovirastoja ja kuntia näiden omien suunnitelmien laadinnassa. EHO on osa elintarvikeketjun monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa (VASU) ja ympäristöterveydenhuollon yhteistä valtakunnallista valvontaohjelmaa (Ymppi-ohjelma). Uudistetun eläinlääkintähuoltolain mukaan kunnan velvollisuudeksi tuli laatia oma alueellinen suunnitelmansa. Ensimmäinen suunnitelma tuli laatia vuonna 2012. Kouvolan kaupungin ensimmäinen eläinlääkintähuollon suunnitelma oli laadittu valvontaohjelmakauden vuosille 2012-2014. Eläinlääkintähuoltolain mukaan kunnan tulee tarkastaa oma suunnitelma tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Eläinlääkintähuoltojärjestelmää ohjaa ja valvoo Suomessa ylimpänä maa- ja metsätalousministeriö. Keskushallinnon viranomaisena Evira ohjaa ja valvoo lainsäädännön toimeenpanoa ja noudattamista. Aluehallintovirasto valvoo lain täytäntöönpanoa ja noudattamista alueellaan ja tekee myös käytännön valvontatehtäviä. Kunta huolehtii alueellaan eläintauti- ja eläinsuojeluvalvonnasta ja eläinlääkäripalvelujen järjestämisestä. Valtio maksaa kunnille eläinsuojelu- ja eläintautilain mukaisten valvontatehtävien hoitamisesta. 2 ALUEELLISET JA KUNTIEN SUUNNITELMAT Etelä-Suomen aluehallintovirasto laatii oman alueellisen eläinlääkintähuollon suunnitelman. Tässä eläinlääkintähuollon suunnitelmassa on kuvattu, miten Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan valvonta-alueella järjestetään eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta sekä eläinlääkäripalvelut. Liitteessä 1 on eläinlääkintähuollon valtakunnallisen ohjelman painopistealueet vuosille 2015-2019. Vuosien 2016-2019 osalta suunnitelma on alustava. Alla on lueteltu vuoden 2015 painopistealueet ja se miten ne pyritään huomioimaan kunnassa käytännön työssä. Valvonnan painopistealueet Eläinlääkäripäivystyksen järjestäminen eläinlääkintähuoltolain mukaisesti Elvi:n käyttöönotto Uudistetun eläintautilain toimeenpano Painopistealueiden huomiointi kunnassa Jatketaan pieneläinpäivystyksen (remissio) ja päivystysalueen laajentamisen selvitystä Järjestelmän käyttöönotto sen laajetessa kuntiin Valvonnan tehostaminen pakollisten terveysvalvontaohjelmien osalta 4 Eläinpitäjä- ja pitopaikkarekisterin valvonnan tehostaminen EU lemmikkieläinasetuksen toimeenpano sisämarkkinakaupassa Uudistetun lääkelain toimeenpano Eläinten suojelua lopetuksen ja teurastuksen aikana koskevan neuvoston asetuksen toimeenpano Uuden sivutuotelain toimeenpano Sivutuotevalvontasuunnitelman toimeenpano 3 Rekisteröinnin tarkastaminen tilakäyntien yhteydessä Koulutuksiin osallistuminen ja lainsäädännön muutoksien huomioiminen praktiikkatyössä Koulutuksiin osallistuminen ja lainsäädännön muutoksien huomioiminen praktiikkatyössä Tarkastukset eläinsuojeluvalvonnan yhteydessä Koulutuksiin osallistuminen ja lainsäädännön muutosten huomioiminen valvonnassa Valvontatarkastuksien tekeminen Eviran suunnitelman ja avin ohjeistuksen mukaan VOIMAVARAT 3.1 Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako Kouvolan kaupungilla on Iitin kunnan kanssa sopimus ympäristöpalvelujen (ympäristönsuojelu ja ympäristöterveydenhuolto) järjestämisestä Iitin kunnan alueella. Sopimus on tullut voimaan 1.1.2009, jolloin Iitin kunnaneläinlääkäri siirtyi Kouvolan kaupungin palvelukseen kaupungineläinlääkäriksi. Sopimuksen mukaan Iitin kunta on sitoutunut järjestämään Kouvolan kaupungin käyttöön eläinlääkärin toimitilat Iitin Kausalassa. Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan alueen yhteistoiminta-alueen eläinlääkintähuollossa on viime vuosina tapahtunut ja on lisäksi suunnitteilla muutoksia tulevalla valvontaohjelmakaudella. Muutoksia on tapahtunut eläinlääkäreiden eläköityessä, jolloin yksi kaupungineläinlääkärin virka jätettiin täyttämättä. Lisäksi kaupungineläinlääkäreiden yhteisvastaanottoa on suunnittelu viimeisten kolmen vuoden aikana. Henkilöresurssit Kahden viimeisen vuoden aikana on eläköitynyt kaksi Kouvolan kaupungineläinlääkäriä. Näistä viroista toinen on jätetty täyttämättä. Tällä hetkellä praktiikkaa tekeviä kaupungineläinlääkärin virkoja on valvonta-alueella kuusi ja tämän lisäksi yksi valvontaeläinlääkärin virka. Valvontaeläinlääkärin virka perustettiin 2012, mutta virkaa ei ole saatu täytettyä useista hauista huolimatta. Suunnitelman laadinnan aikana valvontaeläinlääkärin virka oli auki ja hakemuksia valvontaeläinlääkärin virkaan tuli useita, joten virka saadaan tällä kertaa todennäköisesti täytettyä. Virkaan kuuluu ainoastaan eläinsuojelu- ja eläintautivalvontaa. Ympäristöterveyspäällikkö tekee myös jonkin verran eläinlääkintähuollon tehtäviä, lähinnä eläinsuojelua, elintarvikevalvontaa ja hallinnollisia tehtäviä. Eläinlääkintähuollosta on lähivuosina eläköitymässä lisää kaupungineläinlääkäreitä. Myös Iitin kunnan tilanne on epäselvä kuntaliitosten osalta. Mikäli Iitti suuntautuu Lahteen kuntaliitos neuvotteluissa, tämä tarkoittaisi Iitin vastaanotolla työskentelevän eläinlääkärin jäämistä pois Kouvolan kaupungin eläinlääkintähuol- 5 losta. Lähivuosina eläköityvien kaupungineläinlääkäreiden virat aiotaan täyttää kaupungin henkilöstösuunnitelman mukaan, koska eläinlääkäripäivystys vaatii vähintään viiden eläinlääkärin työpanoksen. Kesäajaksi on kaupungineläinlääkäreille palkattu ulkopuolinen sijainen. Tarvittaessa sijainen on saatu palkattua myös pidempien sairaslomien tai koulutusten ajaksi. Liitteessä 2 on laskettu valvonta-alueen resurssit. Eläinlääkäripalvelujen resurssitarve on sairaskäyntien osalta laskettu niin, että yksi pieneläinkäynti kestää keskimäärin 0,5 tuntia ja hyötyeläinkäynti 2 tuntia. Terveydenhuoltotyöhön on laskettu tarvittavan 1 htp/käynti. Kohtiin 3 (eläinten terveyden valvonta) ja 4 (sivutuotevalvonta) on laskettu yhteensä tarvittavaksi resursseja 0,2 htv. Pakollisiin ja vapaaehtoisiin terveysvalvontaohjelmiin kuuluvia tiloja valvonta-alueella ei ole paljon, samoin kuin ei sivutuotevalvontaakaan. Eläinten hyvinvoinnin valvontaan on laskettu arviona. Arvio epäilyyn perustuvista eläinsuojelutarkastuksista on n. 100 tarkastusta vuodessa. Ilmoituksen varaisia kohteita on aluehallintoviraston tiedon mukaan 63 kpl. Ko. kohteiden tarkastamiseen on laskettu keskiarvona kuluvan 0,75 htp/tarkastus. Valvontaeläinlääkärin aloittaessa työnsä eläinsuojelulain mukaisten epäilyilmoitusten määrä todennäköisesti kasvaa. Liitteen 2 yhteenlaskettu eläinlääkintähuollon resurssitarve terveydenhuollon, eläinlääkäripalvelujen, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin osalta on näin laskettuna 8,7 htv. Eläinlääkintähuollon resurssit ovat 6,6 htv. Käytettävissä olevat resurssit ovat näin ollen 2,1 htv pienemmät kuin eläinlääkäripalvelujen ja valvonnan laskettu resurssitarve. Tämä johtuu siitä, että resurssien laskemiseen on käytetty samaa henkilötyövuoden määritelmää kuin muualla ympäristöterveydenhuollon valvonnassa. Täällä yhden henkilötyövuoden katsotaan sisältävän 220 työpäivää ja työpäivän sisältävän 7,5 tuntia. Päivystysaikana tehty työ ei näin ollen sisälly henkilöresursseihin, lisäksi eläinlääkärit tekevät välillä pidempää työpäivää kuin 7,5 tuntia. Yhteenvetona voidaan todeta, että Kouvolan ja Iitin alueen eläinlääkintähuollon resurssit ovat riittävät virkatehtävien ja eläinlääkäripalvelujen hoitamiseen. Ongelmana on ollut varsinkin praktiikkatöiden epätasainen jakautuminen eläinlääkäreiden kesken. Tämän asian toivotaan helpottavan yhteisvastaanoton alkaessa. Valvontaeläinlääkärin viran täyttäminen auttaa varsinkin eläinsuojelulain mukaisten valvontatehtävien hoitamista ja helpottaa osaltaan muiden eläinlääkäreiden työtaakkaa. Vastuualueet ja työnjako Tällä hetkellä eläinlääkäreiden työpisteet ovat jakautuneet entisen kuntajaon mukaan seuraavasti: Kouvolassa, Valkealassa, Iitissä ja Anjalankoskella Sippolassa työskentelee yksi eläinlääkäri kussakin toimipisteessä. Elimäen vastaanotolla työskentelee kaksi eläinlääkäriä. Kaupunki ei ole palkannut eläinlääkäreille avustajaa, mutta Kouvolan vastaanotolla on eläinlääkärin itsensä palkkaama avustaja. Kaupungin puhtauspalvelut hoitaa kaikkien muiden vastaanottotilojen siivouksen paitsi Kouvolan, jonka hoitaa vastaanottoavustaja. Eläintautivalvonta ja eläinlääkäripalvelut hoidetaan pääosin entisen kuntajaon mukaisesti, esim. Elimäen toimipisteen eläinlääkärit hoitavat Elimäen alueella olevat tilat. Eläinlääkärit tekevät jonkun verran töitä myös ristiin varsinkin suure- 6 läin- praktiikka, koska jokaiselle eläinlääkärille on muodostunut oma asiakaskuntansa. Eläinsuojelutarkastukset jaetaan eläinlääkäreiden kesken niin, että jääviysongelmia ei synny eli eläinlääkäri ei tee tarkastuksia tiloille, joihin hänellä on kiinteä hoitosuhde. Eläinlääkintähuollon hallinnon tehtäviä hoitavat vastaava eläinlääkäri ja ympäristöterveyspäällikkö ja elintarvikevalvontaa ympäristöterveyspäällikkö. Maidontuotantotilojen tarkastukset hoitavat praktikkoeläinlääkärit. Maidontuotantotilojen tarkastuksissa otetaan myös huomioon jääviysasiat. Vastaava eläinlääkäri toimii eläinlääkäreiden esimiehenä ja huolehtii eläinlääkintähuollon käytännön järjestelyistä mm. loma-ajoista ja sijaisten hankinnasta. Kaksi kaupungineläinlääkäriä on nimetty aluehallintoviraston valmiuseläinlääkäreiksi. Yhteisvastaanottotilat Eläinlääkäreiden vastaanottotilat ovat huonokuntoiset ja puutteellisesti varustellut. Kolme vuotta sitten kaupungineläinlääkäreille alettiin suunnitella yhteisvastaanottoa ja siihen soveltuvia tiloja. Yhteistyössä kaupungin tilaliikelaitoksen kanssa on muutaman vuoden ajan etsitty vastaanottotiloiksi soveltuvia kaupungin omistamia tiloja. Sopivat tilat löytyivät 2013 valvonta-alueen keskeiseltä paikalta. Vastaanottotiloista, niihin vaadittavista remonteista ja laiteinvestoinneista tehtiin useita selvityksiä 2013-2014. Kesäkuussa 2014 Kouvolan rakennus- ja ympäristölautakunta päätti yhteisvastaanoton perustamisesta Kuusankoskelle ja muiden vastaanottojen lakkauttamisesta. Lautakunta päätti myös, että Elimäen vastaanotto säilytetään, kunnes sen vakituinen viranhaltija eläköityy. Lautakunnan päätöksestä on tehty oikaisuvaatimus lautakuntaan ja edelleen Itä-Suomen hallinto-oikeuteen, joten asian käsittely on näiltä osin vielä kesken. Yhteisvastaanottotilojen osalta on tehty laiteinvestointien osalta esitys vuoden 2015 talousarvioon. Yhteisvastaanotolle on tarkoitus valmistua vastaanottotilat viidelle kaupungineläinlääkärille. Vastaanotolle on tarkoitus hankkia mm. pieneläinröntgen, ultraäänilaite ja muita kunnaneläinlääkärin praktiikassa välttämättömiä varusteita. 3.2 Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen Kaupungineläinlääkärin virkaan valittavan henkilön pätevyys tarkastetaan alkuperäisestä tutkintotodistuksesta. Eläinlääkärisijaisten pätevyys voidaan tarkastaa myös Eviran ylläpitämästä eläinlääkärirekisteristä. Praktiikkaoikeudet määräajaksi saaneiden eläinlääkäriopiskelijoiden tiedot löytyvät ko. rekisteristä. Kouvolan kaupungin eläinlääkintähuollon henkilökunta on saanut eläinlääkärin koulutuksen. Kaupunki ei ole itse palkannut avustavaa henkilökuntaa, mutta yhdellä eläinlääkärillä on itse palkattu avustaja. Eläinlääkäri itse huolehtii, että avustaja ei tee sellaisia työtehtäviä esim. lääkkeenluovutus, jotka vaatisivat eläinlääkärin koulutuksen. Eläinlääkäreiden koulutussuunnitelma tehdään valtakunnallisen koulutuskalenterin pohjalta. Eläinlääkintähuollossa on varattu jokaiselle eläinlääkärille koulutusrahaa, jonka eläinlääkärit saavat käyttää vuoden aikana. Ensisijaisesti kaikille varataan mahdollisuus osallistua vuosittaisille eläinlääkäripäiville. Mikäli eläinlääkäri ei osallistu eläinlääkäripäiville, hän voi käyttää koulutusrahat muuhun 7 vastaavaan koulutukseen. Lisäksi eläinlääkärit maksavat itse joitain koulutuksia. Valmiuseläinlääkärit osallistuvat heille järjestettyihin eläintautiasioita koskeviin koulutuksiin. Aluehallintoviraston järjestämiin kunnaneläinlääkäripäivien koulutuksiin osallistuvat kaikki kaupungineläinlääkärit. Valvontaeläinlääkäriä tullaan kouluttamaan tarpeen mukaan. 4 TIETOJÄRJESTELMÄT Eläinten terveyden- ja hyvinvoinnin valvontaa tukemaan on rakennettu useita tietojärjestelmiä, joista muutama on käytössä valvonta-alueella. TRACES on internet-pohjainen järjestelmä, jolla voidaan laatia esim. terveystodistuksia EU:n sisämarkkinakaupassa. Järjestelmää käyttävät sekä viranomaiset että toimijat. Kaikilla kaupungineläinlääkäreillä on tunnukset Traces-järjestelmään, osa eläinlääkäreistä on osallistunut Traces-koulutuksiin ja suurin osa kaupungineläinlääkäreistä käyttää järjestelmää. Naseva- ja Sikava-järjestelmät ovat kaupungineläinlääkäreillä käytössä terveydenhuoltotyössä Naseva nautatiloilla ja Sikava sikatiloilla. Osa eläinlääkäreistä käyttää järjestelmää lähes päivittäin. Eviranettiin eli Eviran viranomaisille tarkoitettuun suljettuun palveluun on tunnukset yhdellä eläinlääkärillä. Eläinlääkintähuollon tietojärjestelmä eli ELVI otetaan käyttöön vuosien 2014-16 aikana ja sen käyttö laajenee jatkossa myös kuntiin. Elviin tallennetaan jatkossa mm. eläintauti- ja eläinsuojeluvalvontaa koskevat tarkastukset. Eläintenpitokieltorekisteriin on käyttäjätunnukset ympäristöterveyspäälliköllä. Eläinlääkintähallinnon tietojärjestelmät eivät ole valvonta-alueella vielä tehokkaassa käytössä, koska niiden käyttö vaatii perehtymistä. Kun valvontaeläinlääkäri aloittaa työt, tarkoituksena on, että hän perehtyy ohjelmiin ja käyttää niitä mahdollisuuksien mukaan apuna valvonnassa. Kouvolan kaupungin eläinlääkäreillä on potilasohjelmina käytössä joko Provettai Elo-ohjelmat. 5 VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTYÖ JA VIESTINTÄ Kouvolan ja Iitin alueella eläinlääkintähuollon viestinnän ja tiedotuksen vastuuhenkilö on ympäristöterveyspäällikkö ja hänen poissa ollessaan vastaava eläinlääkäri. Tarvittaessa muutkin eläinlääkärit osallistuvat tiedottamiseen, mikäli asia koskee esim. hänen valvomaansa kohdetta. Aluehallintoviraston läänineläinlääkäreihin, poliisi- ja terveysviranomaisiin sekä syyttäjään ollaan yleisemmin yhteydessä puhelimitse tai sähköpostilla. Virkaapupyynnöt eläinsuojelutapauksissa toimitetaan poliisille faxilla. Erityistilanneviestintä on kuvattu ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnitelmassa. 6 MAKSUT Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan alueella ei tällä hetkellä peritä klinikkamaksua, koska on katsottu, että eläinlääkäripalvelut ovat luonteeltaan peruseläinlääkintään kuuluvia. Lisäksi eläinlääkäreiden vastaanottotilat ovat osittain huo- 8 nokuntoisia ja niiden varustelutaso on puutteellinen. Suunnitteilla olevaan eläinlääkäreiden yhteisvastaanotolle on alustavasti kaavailtu otettavaksi klinikkamaksu käyttöön. Alueella ei ole myöskään käytössä subventioita eli kunta ei subventoi esim. matkoista tietyn omavastuuosuuden ylittävästä osuudesta hyötyeläimen hoidosta aiheutuvia kuluja eläimen omistajalle. Keskitetyn yhteydenottopalvelun hinta on päivystysaikana 1.71 €/min. 7 VALVONNAN TOIMEENPANO Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan alueen eläinlääkintähuollon resurssitarpeenkartoitus on liitteessä 2. Valvontakohteiden määrät ja valvonnan suorittaminen on tarkemmin kuvattu tämän suunnitelman kohdissa 8-14. Lisäksi kunta osallistuu mahdollisuuksien mukaan tämän suunnitelman kohdassa 2 esitettyihin valtakunnallisiin painopistealueiden toteuttamiseen. 8 ELÄINTEN TERVEYDEN VALVONTA Tähän saakka kaikki Kouvolan kaupungineläinlääkärit ovat hoitaneet eläintautivalvontaan liittyviä tehtäviä, kukin pääasiassa omalla alueellaan. Jatkossa vastuu tehtävien hoidosta siirtyy valvontaeläinlääkärille. Käytännön tehtävien hoito jatkuu todennäköisesti edelleen ainakin osittain praktikkoeläinlääkäreiden toimesta. Kouvolassa on kaksi valmiuseläinlääkäriä, Marko Finne ja Mikko Vesanen. 8.1 Eläintautitutkimus Poikkeustilanteessa valmiuseläinlääkärit sekä tarvittava määrä muita praktikkoeläinlääkäreitä siirtyy hoitamaan AVI:n määräämiä eläintautitehtäviä. Poikkeustilanteissakin tulee turvata välttämättömien eläinlääkintähuollon tehtävien hoito. Tämä tapahtuu nimeämällä vähintään kaksi eläinlääkäriä hoitamaan eläinlääkintähuoltoa. Valmiuseläinlääkärit osallistuvat valmiuseläinlääkäreille järjestettäviin koulutuksiin ja kaikki kaupungineläinlääkärit aluehallintoviraston järjestämille mm. eläintautivalmiutta ylläpitäville neuvottelupäiville. 8.2 Eläintautiepäilyt ja -tapaukset Eläintautiepäilytapauksissa kaupungineläinlääkäri ilmoittaa asiasta läänineläinlääkärille, myös päivystysaikaan. Läänineläinlääkäri antaa tarvittavat jatkoohjeet. 8.3 Eläintautien ilmoittaminen Kaupungineläinlääkärit ilmoittavat Eviran ohjeen mukaan kuukausittain AVI:iin epäillyistä tai todetuista eläintaudeista. Helposti leviävästä, vaarallisesta tai uudesta vakavasta eläintaudista ilmoitetaan läänineläinlääkärille välittömästi, myös päivystysaikana. 9 Mikäli kaupungineläinlääkäri epäilee zoonoosia, hän ilmoittaa asiasta myös ympäristöterveyspäällikölle. Ympäristöterveyspäällikkö ilmoittaa asiasta Iitin kunnan osalta epidemiaselvitystyöryhmään nimetylle terveyskeskuslääkärille tai sairaanhoitajalle. Kouvolan kaupungin osalta ilmoitus toimitetaan epidemiaselvitystyöryhmään nimetylle hygieniakoordinaattorille tai tartuntatautitehtäviä hoitavalle lääkärille. 8.4 Eläintauteja tutkivat laboratoriot Lähes kaikki eläintautien tutkimiseen liittyvät näytteet lähetetään Eviraan. Tautikohtaiset näytteenotto- ym. ohjeet löytyvät eläintautilainsäädännöstä ja/tai Eviran nettisivuilta. Kuusankoskella on KCL-laboratorio, jossa tutkitaan eläinten salmonellanäytteitä. 8.5 Pakollinen ja vapaaehtoinen terveysvalvonta Pakollinen salmonellavalvonta koskee siipikarjatiloja, uudistuseläimiä tuottavia sikaloita ja keinosiemennyssonneja tai raakamaitoa tuottavia nautatiloja. Siipikarjatiloja, joita pakollinen salmonellavalvonta koskee, on valvonta-alueella 7. Näistä vain yksi tila on isompi ja sillä on oma munapakkaamo. Muut tilat ovat pieniä ja myyvät kananmunia suoraan tilalta. Isossa siipikarjayksikössä virallinen näytteenotto ja tarkastus tehdään salmonellavalvontasuunnitelman mukaan kerran vuodessa ja muissa joka toinen vuosi. Tilojen valvonta on jaettu eläinlääkäreiden kesken, valvontaa tekevät Iitin, Elimäen ja Sippolan vastaanotolla olevat eläinlääkärit. Valvonta-alueella ei ole uudistuseläimiä tuottavia sikaloita ja raakamaitoa myyviä pitopaikkoja. Keinosiemennyssonneja tuottavia tiloja on yksi, tämän tilan valvonnasta vastaa Elimäen toimipisteen eläinlääkäri. Vapaaehtoiseen terveysvalvontaan (lampaiden ja vuohien maedi-visna ja scrapie) kuuluvia tiloja on 9. Tarkastukset tiloille tekevät ja ko. tilojen valvonnasta vastaavat Iitin, Elimäen ja Sippolan toimipisteen eläinlääkärit. 8.6 Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta Kouvolan ja Iitin alueella ei ole varsinaisia vesiviljelylaitoksia. Alueella on tämän hetkisen tiedon mukaan vain kolme luonnonravintolammikkoa. Luonnonravintolammikot on tarkastettu 2012 ja ne tulevat tarkastettaviksi ainakin kerran tällä valvontaohjelmakaudella 2015-2019. 8.7 Muu eläintautivalvonta Eviran mahdollisesti pyytämiä seurantanäytteitä ottavat kaikki kaupungineläinlääkärit omalla alueellaan. Jatkossa vastuu näytteidenotosta keskitetään valvontaeläinlääkärille. Alueella on yksi hevosten spermankeräysasema (Elimäellä), jonka valvontatehtävät on hoitanut Elimäen toimipisteen eläinlääkäri. Jatkossa valvontaeläinlää- 10 käri huolehtii spermankeräysaseman valvontatoimenpiteistä. Muita eläinten keinolliseen lisääntymiseen liittyviä valvontakohteita ei ole toimialueella. 9 ELÄINTEN MERKITSEMINEN JA REKISTERÖINTI Aluehallintovirasto vastaa eläinten merkinnän valvonnasta. Valtakunnallisen eläinlääkintähuollon ohjelman yhtenä painopistealueena vuonna 2015 on eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteröinnin valvonnan tehostaminen. Kaupungineläinlääkärit tarkistavat em. asioita muiden tilakäyntien yhteydessä ja kehottavat eläintenpitäjää tarvittaessa tekemään tarpeelliset ilmoitukset. 10 ELÄINTEN LÄÄKITSEMISEN VALVONTA Eläinlääkintähuollon valtakunnallisen ohjelman yksi painopistealue vuosina 2015-2016 on uudistetun eläinten lääkitsemislainsäädännön toimeenpano. Lääkitsemislaki astuu voimaan 1.12.2014. Uuden lain myötä lääkkeiden luovutukseen tulee muutoksia terveydenhuoltotiloille. Eläinten lääkitsemisen valvonta toteutetaan Kouvolan alueella Eviran ja aluehallintoviraston myöhemmin antamien ohjeiden mukaisesti. 11 SISÄMARKKINAKAUPPA, VIENTI JA TUONTI Tässä yhteydessä käsitellään vain elävien eläinten sekä eläimistä saatavien tuotteiden (poislukien elintarvikkeet) sisämarkkinakauppaa, vientiä ja tuontia. 11.1 Sisämarkkinakauppa Aluehallintovirasto seuraa elävien eläinten (tuotantoeläimet sekä hevoset) sekä eläimistä saatavien tuotteiden saapuvia eriä TRACES-järjestelmän kautta ja määrää tarvittaessa kaupungineläinlääkärin tarkastamaan saapuvan erän. Kaupungineläinlääkärikin voi seurata saapuvia eriä TRACES-järjestelmässä ja tehdä tarkastuksia ilman erillistä kehotusta. Toimenpiteisiin tulee ryhtyä aina mikäli epäillään alueella olevan laittomasti tuotuja eriä. Jatkossa nämä tarkastukset hoitaa valvontaeläinlääkäri. Tiettyjä tuotteita tai eläimiä valtiosta toiseen siirtävien toimijoiden on haettava Evirasta rekisteröintiä tai tuontilupaa. Evira ilmoittaa tapauskohtaisesti rekisteröinneistä ja tuontiluvista kaupungineläinlääkärille. Mikäli kaupungineläinlääkäri epäilee tai toteaa jonkin laittomasti tuodun erän, ottaa hän yhteyttä läänineläinlääkäriin. Jatkotoimenpiteet suunnitellaan yhdessä läänineläinlääkärin kanssa. Sisämarkkinaviennissä viejä pyytää kunnaneläinlääkäriä suorittamaan tarkastuksen. Todistus tehdään TRACES-järjestelmään (poislukien rekisteröidyt hevoset, joiden todistukset voi tehdä myös järjestelmän ulkopuolella). Jatkossa nämä tehtävät siirtyvät pääosin valvontaeläinlääkärille. 11 11.2 Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin Viejä pyytää kunnaneläinlääkäriä tarkastamaan vietävän erän selvitettyään ensin vientimaan vaatimukset. Jatkossa nämä tehtävät siirtyvät pääosin valvontaeläinlääkärille. Muiden eläinten kuin lemmikkien todistukset tulee tehdä Eviran laatimilla eläinlääkintötodistuksilla. 11.3 Tuonti EU:n ulkopuolelta ja eläinlääkinnällinen rajatarkastus EU:n ulkopuolelta tuotavat eläimet ja niistä saatavat tuotteet saapuvat maahan eläinlääkinnällisen rajatarkastusaseman kautta. Evira vastaa eläinlääkinnällisistä rajatarkastuksista ko. asemilla. Mikäli kaupungineläinlääkäri epäilee, että paikkakunnalle on tuotu eläin tai tuote-erä laittomasti on hänen suoritettava erän/eläimen sekä asiakirjojen tarkastus. Tilanteen mukaan otetaan yhteyttä AVI:iin tai Eviraan, jotka tekevät mahdollisen hallintopäätöksen asiassa. AVI voi myös pyytää kunnaneläinlääkäriä suorittamaan tietyn eläimen tai erän tarkastuksen. Jatkossa nämä tehtävät siirtyvät valvontaeläinlääkärille. 12 ELÄINTEN HYVINVOINNIN VALVONTA Eläinsuojelulain noudattamisen valvonta kuuluu kunnan alueella kunnaneläinlääkärillä, poliisilla tai terveystarkastajalla. Valvonta-alueella eläinsuojelutarkastuksia tekevät pääasiassa kaupungineläinlääkärit. Tarkastukset pyritään tekemään pareittain, tarkastuksille voi pyytää mukaan joko kollega eläinlääkärin tai terveystarkastajan. Tarkastukset tehdään ennalta ilmoittamatta. Mikäli kyseessä on uusintatarkastus ja/tai omistajan läsnäolo on välttämätöntä, on tarkastusajasta sovittu omistajan kanssa. Muutoin omistajalle varataan mahdollisuus osallistua tarkastukselle esim. soittamalla hänelle tarkastuspaikasta ja kysymällä voiko hän osallistua tarkastukseen. Jokaisesta tarkastuksesta tehdään tarkastuspöytäkirja. Mikäli tarkastuksella todetaan, että eläinsuojelulakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä on rikottu, annetaan omistajalle eläinsuojelumääräys, josta omistajaa kuullaan. Määräykseen tulee määräaika, jonka jälkeen tehdään uusintatarkastus, jossa katsotaan onko määräyksiä noudatettu. Uusintatarkastuksella voidaan tarvittaessa antaa uusi määräaika. Mikäli omistaja ei noudata määräyksiä tai laiminlyönnit ovat toistuvia, voidaan asia laittaa poliisitutkintaan. Jos tilanne on akuutti ja omistaja on esimerkiksi hylännyt eläimet, hylätyt eläimet voidaan tarvittaessa ottaa huostaan ja järjestää niille hoitopaikka muualta tai etsiä niille hoitaja. Huostaanotoista ja väliaikaisen hoidon sopimisesta tulee sopia erikseen aluehallintoviraston eläinlääkärin kanssa. Ko. tapauksista tehdään hoitosopimus esim. eläinhoitolan kanssa, mikäli epäillään, että omistaja ei maksa eläimen hoidosta aiheutuvia kuluja. Tällöin kulut voidaan korvata valtion varoista, mikäli hoitosopimus on tehty. Tähän asti huostaan otetut eläimet on toimitettu Kouvolan seudun eläinsuojeluyhdistyksen hoitoon. Eläinlääkärit toimittavat itse tarkastuspöytäkirjat aluehallintovirastoon ja poliisille ja arkistoivat omat kappaleensa pöytäkirjoista vastaanotoilleen. 12 12.1 Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus Koska valvontaeläinlääkärin virkaa ei ole saatu täytettyä, on Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan alueella pystytty tekemään ainoastaan epäilyyn perustuvat eläinsuojelutarkastukset. Epäilyyn perustuvien tarkastusten määrä on kasvanut viime vuosien aikana. Vuoden 2014 aikana arvioidaan tarkastuksia tehtävän n. 100 kpl. Toistaiseksi valvonta-alueella tarkastuksia tekevät kaikki kuusi kaupungineläinlääkäriä ja ympäristöterveyspäällikkö. Tarkastusten tekemistä on ohjeistettu kesällä 2014 lähinnä työturvallisuuteen liittyen. Tarkastuksia ei tarvitse tehdä yksin, vaan tarkastuksille pyydetään tarvittaessa terveystarkastaja tai kollega eläinlääkäri. Mikäli on epäily väkivaltaisesti käyttäytyvästä eläimen omistajasta, pyydetään aina poliisilta virka-apua. Hankalissa ja pitkittyneissä eläinsuojelutapauksissa voidaan pyytää myös apua läänineläinlääkäriltä tai pyytää tapauksen siirtoa aluehallintoviraston hoidettavaksi. 12.2 Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus Eläinsuojelulain mukaan voidaan tarkastuksia tehdä ilman epäilyä sellaisiin paikkoihin, joiden tulee tehdä toiminnastaan ilmoitus tai hakea toiminnalleen lupa aluehallintovirastosta. Tällaisia kohteita ovat mm. suuret kennelit, hevostallit, eläinkaupat, eläintarhat ja -näyttelyt sekä pieneläinhoitolat. Tavoitteena on, että tällaiset paikat tarkastettaisiin kerran vuodessa. Etelä-Suomen aluehallintovirastosta saadun tiedon mukaan Kouvolan ja Iitin alueella em. paikkoja on Elite- järjestelmä mukaan tällä hetkellä 63 kpl. Koska kyseisiä kohteita ei ole pystytty tarkastamaan kerran vuodessa, kyseinen luku ei todennäköisesti ole ajan tasalla, koska kaikki ilmoituksenvaraiset kohteet eivät ole tehneet ilmoitusta toiminnastaan aluehallintovirastoon. Kun valvontaeläinlääkärin virka saadaan täytettyä, saadaan kyseiset kohteet kartoitettua ja tarkastettua, jolloin saadaan myös aluehallintovirastoon ajantasaiset tiedot ilmoituksenvaraisista kohteista. Nyt ilmoituksenvaraisia kohteita on tarkastettu ainoastaan epäilyn perusteella. 13 ELÄIMISTÄ SAATAVAT SIVUTUOTTEET Sivutuotelainsäädäntö on muuttumassa. Tällä hetkellä valvonta-alueella on kaksi sivutuotelainsäädännön mukaista laitosta Kymenlaakson Jäte Oy (väliasteen laitos) ja Korvenlehto Oy, joka on pieneläintuhkaamo. Kymenlaakson Jäte Oy:n valvonnasta vastaa aluehallintovirasto ja pieneläintuhkaamon valvonnasta Kouvolan kaupunki. Kaupungin valvoma polttolaitos tuli tarkastaa kolmen vuoden välein eli kerran edellisellä valvontaohjelmakaudella 2012-2014. Valvonta-alueella on 9 elintarvikelain mukaista laitosta, jossa voi syntyä sivutuotelainsäädännön mukaisia sivutuotteita. Näiden laitosten valvonnasta vastaa ympäristöterveyspäällikkö ja sivutuotevalvontaa tehdään laitoksissa suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan tarkastusten yhteydessä. 13 13.1 Sivutuotteita käyttävät toimijat Haaskojen ruokintapaikkoja valvonta-alueella on kolme. Haaskarekisteriin ei ole vielä viety kyseisiä haaskan ruokintapaikkoja. Tehtävä on tarkoitus keskittää valvontaeläinlääkärille, joka voi myös tarvittaessa valvoa haaskanruokintapaikkoja. 13.2 Sivutuotteiden hautaaminen Valvonta-alue kuuluu sivutuotteiden osalta ns. keräilyalueeseen eikä sivutuotteiden hautaaminen ole sallittua. Evirasta saatavan haudattujen ja kotiteurastettujen nautojen listan perusteella valvontaeläinlääkäri voi kohdentaa valvontaa sellaisiin tiloihin, joiden epäillään hautaavan sivutuotteita. Lisäksi tarkastuksia tehdään epäilyilmoitusten perusteella. 14 TÄYDENTÄVIEN EHTOJEN VALVONTA Täydentävien ehtojen valvonta kuuluu aluehallintovirastolle. Aluehallintovirasto voi kohdentaa valvontaa kunnan tekemän tarkastuksen perusteella, mikäli tarkastuksella havaitaan laiminlyöntejä täydentävien ehtojen indikaattoreissa. Kaupungineläinlääkäreiden tekemien tarkastusten pöytäkirjat pyritään lähettämään aluehallintovirastoon mahdollisimman pian, tavoitteena on lähettää pöytäkirjat kahden viikon kuluessa tarkastuksesta. 15 ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Eläinlääkintähuollon valtakunnallinen ohjelma (EHO) 2015–2019: Kunnan järjestämän eläinlääkäripalvelun on oltava eläinlääketieteellisesti asianmukaista. Kunnan on seurattava palvelujen saatavuutta, laatua ja riittävyyttä. 15.1 Peruseläinlääkäripalvelu Eläinlääkintähuoltolain mukaan kunnan on arkipäivisin virka-aikana järjestettävä alueen kotieläinten peruseläinlääkäripalvelu. Muille kuin hyötyeläimille palvelu on järjestettävä, mikäli sitä ei muuten ole alueella saatavilla. Kunnan on kuitenkin varauduttava hoitamaan muita kuin hyötyeläimiä, jos yksityinen palveluntarjonta keskeytyy. Em. lisäksi kunnan on järjestettävä eläinlääkärin käynnin eläintenpitopaikassa arkipäivisin virka-aikana mahdollistava peruseläinlääkäripalvelu alueellaan pidettäviä hyötyeläimiä varten. Eläinlääkintähuoltolain määritelmä peruseläinlääkäripalvelusta: eläinlääkäripalvelua, jota annetaan eläinlääketieteellisen yleistutkimuksen tai kliinisen tutkimuksen perusteella eläintenpitopaikoissa tai tavanomaisissa eläinlääkärin vastaanottotiloissa, ei kuitenkaan eläimen pitämistä hoidettavana eläinlääkärinavun antamista tai siihen liittyvää tutkimusta varten. Kouvolan kaupungin palveluksessa on kuusi praktikkoeläinlääkäriä. Tällä hetkellä vastaanottojen sijaintipaikasta riippuen, osa eläinlääkäreistä hoitaa virkaaikana sekä pien- että suureläimiä ja osa lähes yksinomaan vain joko pien- tai 14 suureläimiä. Valvonta-alueella tuotantoeläinten hoito on järjestetty lähes 100 %:sti kaupungineläinlääkäreiden toimesta. Hevosten ja pieneläinten osalta suurin osa peruseläinlääkäripalveluista hoituu yksityisten eläinlääkäreiden toimesta. 15.2 Sisältö EHO:n mukaan peruseläinlääkäripalvelua on puhelinneuvonta, sairaanhoito, terveydenhoito, eläinten lopetus sekä todistusten antaminen. Puhelinneuvonta Kaikki kaupungineläinlääkärit antavat puhelinneuvontaa virka-aikana. Päivystysaikaan puhelinneuvontaa antaa päivystävä eläinlääkäri. Päivystysaikaan neuvonta on maksullista. Jatkossa puhelinneuvonta pyritään keskittämään virka-aikaan osittain vain osalle kaupungineläinlääkäreistä kerrallaan. Sairaan- ja terveydenhoito, eläinten lopetus ja todistukset Kaikki praktikkoeläinlääkärit hoitavat alueen peruseläinlääkäripalveluun kuuluvia tehtäviä. Kolme tämänhetkisistä viranhaltijoista on tuotantoeläinten terveydenja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäreitä. Hevosten ja pieneläinten osalta kaupungineläinlääkärit hoitavat perustason eläinlääkintää ja terveydenhuoltoa. Tähän sisältyy mm. rokotukset, kissojen kastraatiot ja sterilaatiot sekä koirien kastraatiot. Tällä hetkellä kaksi kaupungineläinlääkäreistä tekee vähäisessä määrin perustason ylittäviä toimenpiteitä (mm. koirien sterilaatioita). 15.3 Tuotantoeläinten terveydenhuolto Eläinlääkintähuoltolain mukaan kunnan on järjestettävä hyötyeläimille valtakunnallisten terveydenhuolto-ohjelmien mukaiset palvelut. Tällä hetkellä tällaiset terveydenhuolto-ohjelmat on olemassa naudoille ja sioille (Naseva ja Sikava). Kouvolan alueen nautatiloista n. 70 %:lla on terveydenhuoltosopimus ja sikatiloista 100 %:lla. Terveydenhuoltosopimuksista suurin osa (naudat 114/121 ja siat 10/13) on tehty kunnaneläinlääkäreiden kanssa. Terveydenhuoltokäynnit on pystytty hoitamaan kysyntää vastaavasti. 15.4 Yksityinen palvelutarjonta Kouvolassa on neljä useamman eläinlääkärin yksityistä pieneläinklinikkaa sekä kaksi yhden eläinlääkärin pieneläinklinikkaa. Nämä hoitavat suuren osan alueen pieneläinten eläinlääkäripalveluista arkisin. Alueen klinikoilla pystytään suorittamaan myös hyvin vaativia toimenpiteitä pieneläimille. Kouvolan alueella toimii myös ainakin kolme yksityistä eläinlääkäriä, jotka tarjoavat eläinlääkintäpalveluja hevosille. Kouvolassa toimii myös yksi hevosklinikka ja vuoden 2015 aikana on tulossa myös toinen klinikka. 15 Kolme yksityistä eläinlääkäriä tekee Kouvolan alueella hyvin pienimuotoisesti tuotantoeläinpraktiikkaa. 15.5 Kiireellinen eläinlääkärinapu Eläinlääkintähuoltolain mukaan kunnan on järjestettävä kaikkien alueellaan olevien kotieläinten kiireellinen eläinlääkärinapu kaikkina vuorokaudenaikoina. Lain mukaan päivystys on järjestettävä vähintään maakunnan kokoisina päivystysalueina ja eriytettynä suur- ja pieneläinpäivystyksenä. Päivystysalueella on lain mukaan oltava keskitetty yhteydenottopalvelu. Valtakunnallisessa EHO:ssa yhtenä painopistealueena vuonna 2015 on eläinlääkäripäivystyksen toteuttamisen varmistaminen eläinlääkintähuoltolain vaatimusten mukaisesti. Tällä hetkellä päivystysalue kattaa Kouvolan ja Iitin kuntien alueen. Päivystäviä eläinlääkäreitä ovat kaikki 6 kaupungineläinlääkäriä. Arkisin klo 8-16 välillä kaikki kaupungineläinlääkärit hoitavat kiireellisiä potilaita. Akuuttien tapausten hoitoonpääsy varmistetaan sillä, että eläinlääkärit jättävät jokaiselle päivällä tilaa ajanvarauksesta hoitaakseen akuutit tapaukset. Arkisin klo 16-08 ja viikonloppuisin koko alueella päivystää yksi eläinlääkäri joka hoitaa sekä suur- että pieneläimet. Päivystystä ei ole pystytty toteuttamaan eriytettynä nykyisellä päivystysalueella, koska tämä edellyttäisi lisäresursseja. Etelä-Kymenlaakson päivystysalueilta on tiedusteltu keväällä 2014 kiinnostusta päivystysyhteistyöstä, mutta vastaus on ollut kielteinen. Maakunnan kokoisen päivystysalueen järjestäminen edellyttäisi tiiviimpää yhteistyötä Etelä-Kymenlaakson kuntien kanssa. Tällä hetkellä yhteistyön lisääminen vaikuttaa vaikealta. Päivystysten eriyttäminen on EHO:n mukaan mahdollista toteuttaa myös osaaikaisesti tai remissiotyyppisesti siten, että kunnalla on sopimus kiireellistä hoitoa vaativien potilaiden lähettämisestä jollekin pieneläinvastaanotolle. Remissiotyyppisestä eriyttämisestä on käyty neuvotteluja vuoden 2014 aikana Univeteläinklinikkaketjun kanssa. Tällä hetkellä ko. ketjun jatkuvasti avoinna oleva klinikka on Hattulassa. Vantaalla oleva klinikka on tällä hetkellä avoinna joka päivä, mutta ei yöaikaan. Vantaalla olevan klinikan etäisyys Kouvolasta on n. 130km ja Hattulan 145 km. Päivystysaikana pieneläimet on tarvittaessa lähetetty jatkohoitoon Helsingin yliopiston eläinlääketieteelliselle klinikalle tai Uvivetiin Hattulaan, hevoset Hyvinkään hevossairaalaan tai Helsingin yliopiston klinikalle. Lain edellyttämä keskitetty yhteydenotto on jo toteutettu valvonta-alueella. Päivystysaikaan eläinten omistajat ottavat yhteyttä yhteen maksulliseen puhelinnumeroon, jonka kautta puhelut yhdistyvät kulloinkin päivystysvuorossa olevalle eläinlääkärille. Puhelun hinta on 1,75 euroa/min. 15.6 Saatavuus- ja laatutavoitteet Suurin osa potilaista hoidetaan ajanvarausperusteisesti. Jokainen kaupungineläinlääkäri jättää osan työpäivästä tyhjäksi ajanvarauksista kiiretapauksia varten. Suunnitteilla oleva yhteisvastaanotto mahdollistaa työnjaon selkiyttämisen, jolloin voidaan esim. sopia vuoropäivät kiiretapausten hoitamiseksi. Tämä parantaa eläinlääkäripalvelun laatua ja auttaa eläinlääkäreiden työssäjaksamisessa. 16 Eläinlääkäripalveluiden saatavuus täyttää tällä hetkellä Eviran määrittelemät tavoitteet. Yhteisvastaanottoon siirtymisen jälkeen tilanne pysyy etäisyyksien osalta edelleen tavoitteissa (< 50km) ja ajallisten tavoitteiden osalta tilanne tulee todennäköisesti parantumaan. Ympäristöterveydenhuollon osalta (mukaan lukien eläinlääkäripalvelut), on tarkoitus kerätä asiakaspalautteita vuosina 2015-2017. Palautekyselyjen laadinnan yhteydessä määritellään tarkemmat mittarit sekä saatavuuden että laadun osalta. Asiakasvalituksia ja palautetta eläinlääkäripalveluista on tullut vähän. Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnalta on tarvittaessa pyydetty lausunto, mikäli eläimen omistaja on tehnyt eläimen hoidosta kirjallisen valituksen. Vuosien 2010-2014 aikana lautakunnasta on pyydetty viisi lausuntoa. Lisäksi aluehallintovirastossa on käsitellyt kaksi kantelua eläinlääkärin toiminnasta joko virka- tai praktiikkatehtävissä. Kouvolan kaupungin eläinlääkärin toiminnan kattava vastuuvakuutus korvaa 5 000 000 euroa henkilö− ja esinevahingossa sekä 500 000 euroa taloudellisessa vahingossa. 15.7 Toimitilat Eläinlääkintähuoltolaki edellyttää kuntaa järjestämään eläinlääkäripalveluja varten tarpeelliset toimitilat, mikäli kunta tuottaa nämä palvelut itse kokonaan tai osittain. Tällä hetkellä Kouvolan kaupungilla on neljä eläinlääkärivastaanottoa ja yksi kaupungineläinlääkäreistä toimii Iitin kunnan vastaanottotiloissa. Nykyiset Kouvolan alueen vastaanottotilat ovat peruskorjauksen tarpeessa ja muutenkin puutteelliset. Yhdelläkään vastaanotolla ei esimerkiksi ole peseytymismahdollisuutta eikä kunnollisia yöpymistiloja. Yhteisvastaanottotilojen suunnitellaan aloittavan vuoden 2015 aikana. Sen jälkeen vastaanottoja olisi Kouvolan alueella kaksi kappaletta: yksi yhden eläinlääkärin vastaanotto Elimäellä ja toinen 4-5 eläinlääkärin vastaanotto Kuusankoskella. Iitin vastaanotto säilyy ennallaan. Yhteisvastaanottotiloihin tulee jokaiselle eläinlääkärille erilliset toimenpide/toimistohuoneet sekä yhteisiä tiloja (mm. leikkaushuone, hammashoito/pesuhuone). Yhteisvastaanottotiloihin tulee myös henkilökunnan sosiaalitilat ja peseytymismahdollisuus, työvaatteiden huoltotilat sekä sijaisen/päivystäjän yöpymistilat. 15.8 Välineresurssit Eläinlääkintähuoltolaki edellyttää kuntaa järjestämään eläinlääkäripalveluja varten tarpeelliset työvälineet, mikäli kunta tuottaa nämä palvelut itse kokonaan tai osittain. Nykyiset kaupungin tarjoamat työvälineet ovat erittäin niukat. Jokaisella eläinlääkärillä on kaupungin tarjoamat tietotekniikka- ja puhelinlaitteet. Iitin vastaanotolla on kohtalainen varustus, jonka Iitin kunta on aikanaan hankkinut. Muilla vastaanotoilla toimivat eläinlääkärit työskentelevät lähes yksinomaan itse hankkimillaan välineillä. Vuoden 2014 aikana on hankittu yksi kannettava ultraäänilaite sekä sähkökäyttöinen hevosten hammasraspi. 17 Yhteisvastaanoton varusteiden hankintaa varten on esitetty investointiraha vuoden 2015 talousarvioon. Suunnitelman laatimisvaiheessa talousarvion käsittely oli vielä kesken. Yhteisvastaanotolle on tarkoitus hankkia riittävä määrä perusvälineitä (säädettävät toimenpidepöydät ja leikkauspöydät, instrumentteja, autoklaavi, ultraäänilaite), jotka ovat kaikkien kaupungineläinlääkäreiden käytettävissä. Yhteisvastaanoton varustukseen on suunnitteilla myös röntgenlaitteisto sekä verikaasuanalysaattori. 15.9 Ostopalvelut Tällä hetkellä eläinlääkintähuollossa ei ole käytössä ostopalveluja. Ostopalvelujen osalta on suunnitteilla lähinnä remissiotyyppinen pieneläinpäivystys. 15.10 Perustason ylittävät palvelut Kolme kaupungineläinlääkäreistä on suorittanut tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäritutkinnon. Vaativampaa hoitoa tarvitsevat pieneläinpotilaat on pystytty tarvittaessa helposti lähettämään Kouvolan tai naapurialueiden yksityisille klinikoille jatkohoitoon. Hevospotilaiden osalta vaativammat potilaat voidaan lähettää Hyvinkäälle tai Helsinkiin hevosklinikalle, myös päivystysaikaan. Sopimuksia potilaiden lähettämiselle ei kunnalla ole. Laboratoriopalvelut Omistajat lähettävät itse pääsääntöisesti maitonäytteet tutkittavaksi. Maitonäytteiden vastaukset tulevat omistajalle. Osa maitonäytteistä viljellään vastaanotoilla eläinlääkärin toimesta. Verinäytteet lähetetään postitse eläinlääkärin toimesta yksityisiin laboratorioihin, pääasiassa Movet ja Vetlab laboratorioihin. Kaupungineläinlääkärit tutkivat itse iho- ja korvanäytteitä sekä virtsanäytteitä. Ulostenäytteet esim. salmonellan osalta voidaan viedä suoraan Kuusankoskella sijaitsevaan KCL Kymen laboratorioon. Muut ulostenäytteet lähetetään muihin eläinlaboratorioihin (Evira, Movet, Vetlab). Raadonavausnäytteet lähetetään Eviraan postitse tai matkahuollon kautta. Tartuntavaarallisten näytteiden lähettämisessä noudatetaan Eviran ohjeita. 16 SEURANTA, ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Kouvolan kaupungin ympäristöterveydenhuollon suunnitelmat mukaan lukien eläinlääkintähuollon suunnitelma käsitellään Kouvolan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan kokouksessa joulukuussa 2014. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on arvioinut Kouvolan eläinlääkintähuollon suunnitelman kerran valvontaohjelmakaudella 2012-2014. Suunnitelman arvi- 18 oinnista saatu palaute on otettu huomioon valvontakauden ohjelmia päivitettäessä. Valvontasuunnitelma 2015-2019 arvioidaan ja päivitetään jatkossa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran kolmessa vuodessa. Suunnitelman toteutuminen arvioidaan Eviran ohjeistuksen mukaan kerran vuodessa. Rakennus- ja ympäristölautakunta arvioi eläinlääkintähuollon toteuman yhdessä muiden ympäristöterveydenhuollon suunnitelmien kanssa. Kouvolan alueella on tilastoitu eläinlääkäreiden sairaskäyntien määrät ja muut suoritteet jo vuodesta 2005. Sairaskäyntienmäärät, pieneläinvastaanottokäynnit ja terveydenhuoltokäynnit raportoidaan aluehallintovirastoon vuosittain muun toteumaraportoinnin yhteydessä. Aluehallintovirastot tekevät kuntiin arviointi- ja ohjauskäyntejä (ent. auditoinnit). Eviran suosituksena on, että aluehallintovirasto tekisi kyseisiä arviointi- ja ohjauskäyntejä, jotka kohdistuisivat myös kunnan eläinlääkintähuoltoon ja sen järjestämiseen. Kunnan tulee raportoida aluehallintovirastoon eläinsuojelutarkastuskertomukset ja päätökset, terveysvalvontaan liittyvät käynnit, tautiepäilyt ja eläintauti- ja eläinsuojeluvalvonnan työt, joista laskutetaan valtiota. Lisäksi tulee raportoida muut viranomaisten pyytämät vuosiyhteenvedot ja vastustettavien eläintautien hallinnassa tehdyt toimenpiteet. Jokainen kaupungineläinlääkäri huolehtii itse kyseisten asiakirjojen lähettämisen aluehallintovirastoon. Asiakirjat pyritään lähettämään aluehallintovirastoon mahdollisimman nopeasti, tavoitteena on lähettää asiakirjat kahden viikon sisällä tarkastuksesta. Tautiepäilyissä ollaan aluehallintovirastoon yhteydessä välittömästi puhelimitse. Valtiolta laskutettavat eläintauti- ja eläinsuojelulain mukaiset kunnan tekemät työt laskutetaan aluehallintovirastosta kahden kuukauden välein. EHO Liite 1 Eläinlääkintähuollon painopistealueet 2015 ja suunnitelma vuosien 2016–2019 painopistealueista 1 (2) RESURSSITARPEEN KARTOITUS EHO Liite 2 Kunta / Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Kouvolan kaupunki ja Iitti 1. ELÄINMÄÄRÄT KUNNAN ALUEELLA Nautatilat a. Lkm 177 Sikatilat 11 Lammas- ja vuohitilat 13 Hevostilat 1082 Siipikarjatilat 1 Vesiviljelylaitokset 3 Turkistarhat 0 Tarhatun riistan tilat 2 Mehiläistarhat 15 Muut tuotantoeläinyksiköt 0 b. Tuotantoeläintilat Lemmikit Arvio lemmikkien määrästä 2. Lkm 11 700 ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUT a. Nauta Terveydenhuoltosopimukset Lkm Tilat, joilla terveydenhuoltosopimus 121 Tilat, joilla terveydenhuoltosopimus kunnaneläinlääkärin kanssa 114 Terveydenhuoltotilojen osuus (% kaikista nautatiloista) 68 % Siat Tilat, joilla terveydenhuoltosopimus Lkm 13 Tilat, joilla terveydenhuoltosopimus kunnaneläinlääkärin kanssa 10 Terveydenhuoltotilojen osuus (% kaikista sikatiloista) 100 % Siipikarja Tilat, joilla terveydenhuoltosopimus Lkm 0 Tilat, joilla terveydenhuoltosopimus kunnaneläinlääkärin kanssa 0 Terveydenhuoltotilojen osuus (% kaikista siipikarjatiloista) 0% Muut terveydenhuoltosopimukset Tilat, joilla terveydenhuoltosopimus Lkm 0 Tilat, joilla terveydenhuoltosopimus kunnaneläinlääkärin kanssa 0 Terveydenhuoltotyön resurssitarve (htv) 0,5 htv b. Muut kunnan eläinlääkäripalvelut, arvio palvelutarpeesta Sairaskäynnit tiloilla (muu kuin terveydenhuolto) Sairaskäynnit virka-aikana Lkm 3065 Sairaskäynnit päivystysaikana 433 Sairaskäynnit tiloilla pieneläinvastaanotolla Sairaskäynnit virka-aikana Lkm 9582 Sairaskäynnit päivystysaikana 958 Kunnan eläinlääkäripalveluiden resurssitarve (htv) 7,4 htv 3. ELÄINTEN TERVEYDEN VALVONTA a. Terveysvalvonta Pakolliseen terveysvalvontaan kuuluvat tilat Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma Lkm 7 Uudistuseläimiä tuottavat sikalat, salmonellavalvonta 0 Keinosiemennyssonneja tuottavat nautojen pitopaikat, salmonellavalvonta 1 2 (2) RESURSSITARPEEN KARTOITUS EHO Liite 2 Raakamaitoa luovuttavat nautojen pitopaikat, salmonellavalvonta 0 Vapaaehtoiseen terveysvalvontaan kuuluvat tilat Maedi-visna / CAE Lkm 9 Scrapie 9 Tarhattujen hirvieläinten terveysvalvontaohjelma 0 Vesiviljelyeläinten terveysvalvontakohteet 0 b. Muu eläinten terveyden valvonta 0,1 Eläinten terveyden valvonnan resurssitarve (htv) 4. htv SIVUTUOTEVALVONTA Haaskanpitäjiksi ilmoittautuneet toimijat Lkm 3 Ilmoitetut haaskat 3 Sivutuotealan laitokset 1 Hautaamisilmoitukset 0 Sivutuotevalvonnan resurssitarve (htv) Kohdat 3+4 yht. 0,2 htv 5. ELÄINTEN HYVINVOINNIN VALVONTA a. Ilmoituksenvaraiset kohteet Lkm Kennelit 6 Hevostallit 38 Riistanhoidolliset tarhat 9 Lihan, munien tai siitoseläinten tuotantotarhat 1 Eläinkaupat 2 Eläinhoitolat b. Epäilyyn perustuvat eläinsuojelutarkastukset 7 Arvio epäilyyn perustuvista tarkastuksista c. Muu eläinten hyvinvoinnin valvonta Eläinten hyvinvoinnin valvonnan resurssitarve (htv) 6. Lkm 100 0,1 0,6 htv ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON HENKILÖRESURSSIT a. Eläinlääkärit Htv Eläinlääkäripalvelut 5,5 Eläinten terveyden valvonta 0,2 Sivutuotevalvonta 0 Eläinten hyvinvoinnin valvonta 0,6 Elintarvikevalvonta 0,1 Muut tehtävät 0,2 Eläinlääkärit yhteensä 6 Päivystykseen osallistuvien eläinlääkäreiden määrä (lkm) b. Muut kuin eläinlääkärit 6 lkm Eläinhoitaja/avustaja 0 Terveystarkastajan tekemä eläinsuojeluvalvonta 0 Muut tehtävät 0,5 Muut kuin eläinlääkärit yhteensä Ostopalvelut eläinlääkintähuollossa (sanallinen kuvaus) Ostopalveluiden laajuus ja laatu: Kunnalla ei ole ostopalveluja 0,5 Htv
© Copyright 2024