Kokouksen esitykset
Maaseutuviraston ajankohtaiskatsaus Seurantakomitea 4.6.2015 Antti-Jussi Oikarinen Erja Loppi Osastonjohtaja Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutuvirasto Osastonjohtaja Varainhoito-osasto Maaseutuvirasto OHJELMAKAUDEN 2007-2013 TILANNEKATSAUS Maksettu sidotusta 17.3.2015 ja 1.6.2015 (%) Maksettu sidotusta toimenpiteittäin 2.6.2015 Sidottu (EU) Toim enpide Maksettu (EU) Ohjelm akehys (EU) Euroa % kehyksestä Euroa % kehyksestä % sidotusta 111 Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet 36 729 000 35 372 948 96 32 479 492 88 92 123 Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen 20 205 000 20 096 359 99 18 261 381 90 91 124 Yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden , menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi 27 516 000 25 836 983 94 23 302 061 85 90 Linja 1 yhteensä 84 450 000 81 306 290 96 74 042 933 88 91 311 Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle 15 363 000 14 822 417 96 13 909 265 91 94 312 Tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen 94 995 000 84 394 087 89 75 845 818 80 90 313 Matkailuelinkeinojen kehittäminen 12 798 000 12 751 050 100 11 705 524 91 92 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut 57 318 362 60 324 755 105 39 576 572 69 66 322 Kylien kunnostus ja kehittäminen 12 294 000 11 370 352 92 10 150 212 83 89 8 622 000 8 075 541 94 7 257 821 84 90 15 381 000 14 178 016 92 12 790 396 83 90 216 771 362 205 916 218 95 171 235 609 79 83 411 Leader-toimenpiteet linjalla 1 1 296 000 1 313 757 101 1 166 921 90 89 413 Leader-toimenpiteet linjalla 3 79 536 950 74 160 611 93 67 090 991 84 90 421 Alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö 10 215 000 10 452 999 102 9 238 756 90 88 431 Paikallisen toimintaryhmän toiminnan takaaminen, pätevyyden hankkiminen ja toiminnan edistäminen (toimintaraha) 21 596 050 21 547 547 100 18 869 944 87 88 Linja 4 yhteensä 112 644 000 107 474 914 95 96 366 613 86 90 Kaikki yhteensä 413 865 362 394 697 422 95 341 645 155 83 87 323 Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen 331 Koulutus ja tiedotus Linja 3 yhteensä Ennusteet maksujen tilanteesta ELY-keskuksittain Q4 / 2015 Ennusteiden laskentapäivät 9.3.2015 ja 1.6.2015 Ennuste koko Suomen maksujen tilanteesta Q4 / 2015 Ennusteen laskentapäivä 1.6.2015 OHJELMAKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS Hanke- ja yritystuet sekä toimintaraha • 22.12.2014 toimintarahan paperihaku • 23.2.2015 toimintarahan sähköinen haku ja tiedonvälityshankkeiden ja teknisen avun haku • 23.2.2015 11.5.2015 yritystukien haku • 11.5.2015 hanketukien haku (osin) • osa yleishyödyllisistä investointi- ja kehittämishankkeista, tiedonvälityshankkeet, valtakunnalliset koordinaatiohankkeet sekä maaseudun innovaatioryhmien (EIP) hankkeet Maaseudun rakennetuet sekä porotalous • 24.3.2015 nuoren viljelijän aloitustuen haku • Asunto-olojen parantamisen haku (eli asuntorakentaminen) on ollut koko ajan käynnissä • haetaan pelkästään paperilomakkeella • 25.5.2015 alkaa porotalouden ja luontaiselinkeinotalouden rakennetukien haku • Kolttalain mukaisten tukien haku ei ole vielä käynnistynyt Neuvo 2020 -aikataulu • Neuvojien valinta: tarjousaika 16.9. – 14.10.2014 • Ehdollinen hankintapäätös neuvojista 18.12.2014 • Sähköiset tentit ja muutoksenhakuprosessit päätökseen helmikuussa 2015 • Lopullinen hankintapäätös neuvojista 27.2.2015 • Sopimukset neuvontapalvelun tuottamisesta voimaan aikaisintaan 23.3.2015 Neuvojarekisterin julkaisu www.mavi.fi -sivuilla ja neuvonnan aloittaminen! Sivu 10 Hyrrän aikatauluarvio Kesäkuu: • Maatalousinvestointien tukihakemus • Neuvo2020 maksuhakemus • Toimintarahan ennakkomaksupäätös • Teknisen avun maksuhakemus • Loppujen hanketukien haku • Koulutushankkeet, yhteistyötoimenpiteen mukaiset hankkeet sekä vesihuolto- ja kyläverkkoinvestoinnit • Teemahankkeet Hyrrän aikatauluarvio • Syyskuusta lähtien 3 tuotantoversiota • Tuotantoversioiden tarkempaa sisältöä ja aikataulutusta täsmennetään lähiviikkoina Aloitustukien tukipäätös, maksuhakemus ja maksupäätös Maatalousinvestointien tukipäätös Hanketukien tukipäätös Yritystukien tukipäätös Neuvo2020 maksupäätös Maatalousinvestointien maksuhakemus ja maksupäätös Hanke- ja yritystukien maksuhakemus Teknisen avun maksupäätös Ei-tuotannollisten investointien tukihakemus Hyrrän hakemukset (tilanne 31.5.) Jätetty Paperi Sähkö Keskeneräisiä Kehittämishanke 183 28 155 183 Yritystuki 327 25 302 190 10 17 29 7226 262 Nuoren viljelijän aloitustuki 27 Neuvontakorvaus 7226 Viljelijätuet • Sähköisen tukihaun prosentti 86 % • vrt. vuosi 2014 n. 60 % • Peltopinta-alasta sähköisesti haettuna yli 90 % • Sähköisten hakemusten määrä 45 448 kpl ja paperihakemusten määrä reilut 7 000 kpl. Yht n. 53 000 maatilaa haki tukia • Hakemusten määrä viime vuodesta vähentynyt noin 3 000 kpl • normaalivuonna vähenemä on noin 2 000 kpl Eläinten hyvinvointikorvaus, luonnonhaittakorvaus ja ympäristösopimukset • Eläinten hyvinvointikorvausta sähköisesti hakeneet, 6 248 tilaa, paperilla hakeneet noin 210 tilaa • Luonnonhaittakorvausta hakenut 43 724 tilaa • Kotieläinkorotusta 13 340 tilaa • Ympäristösopimuksia haettu • Kosteikon hoitosopimus 213 kpl • Kurki-, hanhi- ja joutsenpeltosopimus 64 kpl • Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimus 2214 kpl Ympäristökorvaus ja luomu • Ympäristökorvausta hakenut 45 608 tilaa (86 % tiloista) • Suojavyöhykettä on haettu 56 964 hehtaarille (Vipussa, eli määrä tulee menemään yli 57 000 ha:n) • kerääjäkasveja on ilmoitettu laitettavan 266 281 hehtaarille (Vipussa) • Arvio ympäristökorvauksen rahamenekistä on toimitettu MMM:ään, jossa mietitään tarve lisätalousarvioon • Luomualaksi haettu Vipussa 225 095 ha (3727 tilaa). • noin 10 % peltoalasta, kun Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteena on 16 %. 7 suosituinta viljelykasvia Suomessa 2015 (huom: LHP 5.sija ja suojavyöhyke 7.sija): Kasvikoodi Nimi Pinta-ala Yhteensä Yhteensä 1 656 339,08 6121 Monivuot. kuivaheinä-,säilörehu-ja tuorerehunurmet 536 823,78 1310 Rehuohra 394 384,17 1400 Kaura 292 521,30 1120 Kevätvehnä 205 555,63 9405 Luonnonhoitopelto (nurmikasvit, väh. 2 v.) 87 594,82 1320 Mallasohra 82 495,38 9811 Suojavyöhyke (sitoumus alkaen 2015) 56 964 Tukisovelluksen aikatauluarvio • Kylvöalojen muutosilmoitukset avataan 3.6, päättyy 15.6 • Valvontatietojen tallentaminen alkaa ja valvojien karttatoiminnot käytössä syyskuussa • Valvontoja varten esitäytetty peltovalvonta pöytäkirja valmistelussa • LHK:n maksaminen lokakuussa • Ympäristökorvauksen, luomun ja ympäristösopimusten maksaminen marraskuussa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 – 2020 toimeenpano ELYjen ajankohtaiskatsaus Seurantakomitean kokous 4.6.2015 Lapin ELY-keskus Hannu Linjakumpu 4.6.2015 TOIMEENPANOA EDISTÄVÄT ASIAT 1/2 Alun hankaluuksista huolimatta uusi ohjelma tarjoaa monia mahdollisuuksia maaseudun kehittämiseen. Toimijoilla on paljon hankeideoita ja intoa. Yritystukea kohtaan on suurta mielenkiintoa, joistakin ymp. tuen osioista puhumattakaan. Koulutustilaisuuksiin on osallistunut hyvin paljon toimijoita, positiivinen, ”odottava” ilmapiiri. Rakennetuissa ”jatkuvuutta” kauden vaihtuessa Sähköinen asiointi näyttää nyt harppaavan aimo askeleen eteenpäin Lapin ELY-keskus Hannu Linjakumpu 2 TOIMEENPANOA EDISTÄVÄT ASIAT 2/2 Alkukankeuksistaan huolimatta uudet tietojärjestelmät vaikuttavat aiempaa selkeämmiltä ja käyttövarmuus paranee koko ajan (esim. pääsynhallintajärjestelmä) Tekninen apu oikeudenmukaisin jakoperustein pidemmälle periodille helpottaa suunnittelua ja resursointia VIPU –ohjelmisto pelannut hyvin Yksinkertaistetut kustannusmallit nopeuttavat maksatuskäsittelyä. Yhteistyöhankkeilla päästään lähemmäs yritysten tarpeita ja niillä pystytään kehittämään koko tuotantoketjua kerralla. Lapin ELY-keskus Hannu Linjakumpu 3 TOIMEENPANOA VAIKEUTTAVAT ASIAT 1/3 Ohjelman käynnistymisen viive, hitaus, vrt. rakennerahastot. Järjestelmien käynnistyminen hitaasti, vaiheittain, ”koeajoa” tehdään ”taas” asiakkailla ja toimeenpanijoilla. Hyrrän osalta tarvittaisiin HelpDesk –palvelu? Uusi verkostoyksikkö käynnistyi käytännön toimintaan hitaasti, tarpeellisimmat koulutukset ja viestinnät jouduttiin hoitamaan kentällä ”omin voimin”. Ohjelman kokonaisuus vaikeasti hahmotettavissa, kuinka moni tuntee ja hallitsee, oliko osallistava ja moneen työryhmään jakaantunut valmistelutyö liian hajautettu? Lapin ELY-keskus Hannu Linjakumpu 4 TOIMEENPANOA VAIKEUTTAVAT ASIAT 2/3 Samanaikainen Suomen heikko taloustilanne ja sen vaikutukset yritystoiminnan harjoittamiseen sekä hallinnon resursseihin (YT-menettelyt ELY-keskuksissa) Maaseutu- ja maataloushallinnon hallintoremontit, ajoittuminen, todelliset vaikutukset toimeenpanon kannalta? Hallinnointi (esim. laskut ja maksutositteet) helpottunut vain vähän, suuremmat ennakko-odotukset? Viljelijätukien ja niiden ehtojen monimutkaistuminen yksinkertaistumisen sijaan. Lapin ELY-keskus Hannu Linjakumpu 5 TOIMEENPANOA VAIKEUTTAVAT ASIAT 3/3 Kehittämishankkeiden kiinteät tukiprosentit, lukuisat eri tukitasot aiheuttavat ongelmia hakemusvaiheessa. Hakijoilla haastetta saada oma hakemuksensa oikeaan ohjelman toimenpiteeseen ja alatoimenpiteeseen. Ohjelma vaatinut ja vaatii edelleen kouluttautumista. Lapin ELY-keskus Hannu Linjakumpu 6 Seurantakomitean kokous 4.6.2015 Helsinki Ilkka Peltola Keskipiste-Leader ry toimintaa neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi LEADER periaatteet Alhaalta ylös -periaate Alueperusteisuus Paikallinen kumppanuus Leadertoimintatapa Verkostoituminen Monialaisuus Alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö Inno-vatiivisuus LEADER-RYHMÄT • 54 Leader-ryhmää – Asukasluku 14 000 – 122 000 – Rahoituskehys 2,9 milj € - 11,1 milj € • Julkinen rahoitus 300 miljoonaa euroa (EU, valtio, kunnat) • Kunnat erinomaisesti mukana • Julkisen tuen enimmäismäärä hankkeisiin 180 000 euroa LEADER TAVOITTEET • vahvistaa ja kehittää paikallisia yhteisöjä, yrityksiä ja alueen elinvoimaa – elämän laadun parantaminen – uusia työpaikkoja ja yrityksiä – elinkeinotoiminnan monipuolistaminen – erityisesti palveluiden järjestäminen LEADER TAVOITTEET • Aktiivinen verkostojen luominen ja niissä vaikuttaminen • Uudistuva, paikallisiin tarpeisiin vastaava kehittäminen – Osallistuminen ja oppiminen! – Erityishuomio nuoriin! LEADER TOIMENPITEET • Paikallista kehittämisstrategiaa toteuttavat hankkeet • Alueiden väliset yhteistyöhankkeet • Kansainväliset yhteistyöhankkeet • Leader-ryhmän toimintaraha – toimintakustannukset – aktivointikustannukset Palautetta Leaderryhmiltä POSITIIVISET • Mavin videokoulutukset hyvä tapa • Leader-ryhmien arvioinnin valmistelu avointa ja vuorovaikutteista • Leaderia kuunneltiin hankeasetuksen muutoksessa – Luontoissuoritukset, AV-hankkeet • Laatukoulutus ja -käsikirja Palautetta Leaderryhmiltä NEGATIIVISET • Hyrrän puutteet, ennakkotestaus? – Ongelmien korjaukseen ryhdytty ripeästi • Teema-hankkeen monimutkaisuus – Toimenpiteille pienemmät vaatimukset • Yritysinvestointien minikustannusarvio 10 000€ => Leaderin osalta pienemmäksi Esimerkki pienistä yritystuista • Keskipiste-Leaderilla eniten yritystukia kaikista Suomen Leader-ryhmistä 20072013 – 218 kpl yritystukia, joista • Investointeja 178 kpl, joista –45 kpl, 25%, alle 10 000€ kustannusarvio => Paljon hyviä tuloksia pienellä rahalla! Yhteistyössä: Maaseutuohjelman lanseeraus Tavoitteet ja kohderyhmät • Ohjelmakausi käynnistyy lanseerauskampanjalla, jonka tavoitteena on välittää tieto rahoitusmahdollisuuksista sekä luoda oivalluksia maaseudun merkityksestä. • Kampanjan tavoitteena on saada ihmiset miettimään, miten he voisivat hyötyä ohjelman mahdollisuuksista. • Niille, jotka eivät ohjelman tukia hae, välitetään tietoa siitä, miten elinvoimainen maaseutu hyödyttää koko maata. • Kohderyhmänä niin potentiaaliset tuensaajatkin kuin suuri yleisö Sivu 2 4.6.2015 Sivu 3 4.6.2015 Kampanja viestii maaseutuohjelman tarjoamista mahdollisuuksista päivittää maaseutua entistäkin paremmaksi paikaksi. Sivu 4 4.6.2015 Kampanjan visuaalinen ilme on tuore ja raikas ja väreiltään kirkas. Kuvituksessa kohtaavat perinteistä maaseutumielikuvaa edustavat elementit ja uusien mahdollisuuksien värikirjo. Sivu 5 4.6.2015 Verkkosivuston 150 esimerkkiä antavat kävijälle hyvän käsityksen siitä, millaisia ideoita ohjelman kautta voidaan tukea ja rahoittaa. Sivustolla kävijöitä kannustetaan jakamaan ideoita sosiaalisessa mediassa. Sivu 6 4.6.2015 Sivu 7 4.6.2015 Valtakunnallista mainontaa ja tapahtumia • Kampanja alkaa kesäkuussa ja jatkuu loppuvuoden ajan • Valtakunnallinen televisio- ja radiokampanja - MTV3, Nelonen-, JIM-, TV5-, Kutonen-, Discovery- ja Freekanavilla ajetaan tv-mainosta - Valtakunnallisella Radio Novalla ajetaan kolmea erilaista radiomainosta • Internet/bannerkampanja - Iltalehti, HS.fi, Taloussanomat ym. • Sosiaalisen median kampanjointi • Tapahtumamarkkinointi - Farmari-messut, Koneagria, Kuntamarkkinat ym. Sivu 8 4.6.2015 Koko maaseutuverkoston kampanja • Kaikki viestivät maaseutuverkostossa • Valtakunnallisen kampanjan ohella tärkein työ tehdään alueellisesti: ELY-keskukset, Leader-ryhmät ja koko muu maaseutuverkosto on tärkeä voimavara kampanjan alueellisessa näkymisessä Sivu 9 4.6.2015 Ohjelman arvioinnin toteuttamissuunnitelma Lähetekeskustelu seurantakomitealle Eero Pehkonen 4.6.2015 Sivu 1 4.6.2015 Lainsäädäntöperusta • Yleisasetus (EU) N:o 1303/2013: - ”ohjelman vaikuttavuutta, tehokkuutta ja vaikutuksia on arvioitava ohjelman arviointisuunnitelman perusteella ja arvioinnin suositusten perusteella tulee kehittää ohjelmatyötä” - yleisiä säädöksiä ohjelmien arviointikehikosta ja aikataulusta. • Maaseutuasetus (EU) N:o 1305/2013 säätää ohjelman arviointisuunnitelmasta. • Manner-Suomen ohjelman luku 9 (Arviointisuunnitelma) kuvaa puitteet maaseutuohjelman arviointiin. • ”Seurantakomitean on tarkasteltava toimia ja tuotoksia ohjelman arviointisuunnitelman edistymisessä” (1305/2013 74 art.). Seurantakomitea linjaa ohjelmatyön kehittämisestä arvioinnin suositusten perusteella (Arviointisuunnitelma). Sivu 2 4.6.2015 Taustaa • Edellisen kauden arviointi: - arviointien tehtävänanto (arviointikysymykset), ohjelman seurantatiedot, vaikuttavuusindikaattorit eivät muodosta loogista kokonaisuutena. • Arvioinnin, tutkimusten ja seurantajärjestelmän yhteensovittamisen puutteet ovat vaikeuttaneet laadukkaiden ja kustannustehokkaiden arviointien tekemistä. • Ohjelman vaikuttavuuden ymmärtämiseksi ja parantamiseksi tarvitaan enemmän tietoa ohjelman toimivuuteen vaikuttavista poliittisista, yhteiskunnallisista tekijöistä ja yksilöiden käyttäytymiseen liittyvistä tekijöistä. • MMM tilasi 2014 Luonnonvarakeskukselta ehdotuksen arvioinnin toteuttamissuunnitelmasta Sivu 3 4.6.2015 Aikataulu • 2017 ohjelman vuosikertomuksessa on raportoitava ohjelman tuloksellisuudesta. -> Tähän liittyvät arvioinnit. (1303/2013 50 art.) • 2019 ohjelman vuosikertomuksessa on raportoitava ohjelman vaikuttavuudesta sekä tietoja ja arviointeja miten ohjelman on edistänyt EU 2020 –strategian tavoitteita (1303/2013 50 art.) • Erillinen jälkiarviointikertomus on tehtävä vuoteen 2024 mennessä. Sivu 4 4.6.2015 Ohjelman tavoitteet Vaikuttavuuden arviointi. Toteutus selvityksinä ja tutkimuksina (rahoitus teknisellä avulla ja MMM:n tutkimusrahoituksena). 1. Osaaminen, tiedonvälitys ja yhteistyö lisääntyvät 2. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat 3.Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen ja maaperän tila paranevat 4. Maaseudun yritystoiminta monipuolistuu, työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat Arvioinnit ja tutkimukset Arviointi 1 maataloustulo Arviointi 2 lintuindikaattori N- ja P- tase KHK-päästöt VAIKUTTAVUUS Tukisovellus jalostusaste työpaikat Vaikutus KHK päästöihin Maataloushallinnon seurantarekisterit. Saadaan säännöllisesti tilastoviranomaisilta uusiutuvan energian määrä 5. Maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu 6. Maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään ja arvostuksiin tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantavat eläinten hyvinvointia Tilastolliset vaikuttavuusindikaattorit. Hyrrä Taustaa arviointiotteesta • Kontrafaktuaalinen lähestymistapa – mihin verrataan, kun ohjelman vaikutusta arvioidaan? - tilatason/toimijatason muutokset - alueelliset /globaalit muutokset • Seurataanko vain indikaattoriarvojen kehitystä vai vertaillaanko niitä? • Aiemmin olemme antaneet arvioijan/tutkijan päättää arviointiasetelmasta (kontrafaktuaali) -> nyt tämä asetelma on tarkoitus kuvata hallinnon puolelta. Suunnitelmasta toteutukseen • Yleisasetus (EU) N:o 1303/2013 - Arvioinnit on annettava sellaisten sisäisten tai ulkoisten asiantuntijoiden tehtäväksi, jotka ovat toiminnallisesti riippumattomia ohjelman täytäntöönpanosta vastaavista viranomaisista. • Arviointien hankinnassa sovelletaan julkista hankintamenettelyä. • Arviointisuunnitelman toteutukseen on varattu ohjelman teknistä apua 2,4 milj. € (2014-2020). • Todennäköisesti arvioinnit tullaan suorittamaan useina erillisinä hankkeina tarkemman suunnitelman mukaan. Sivu 7 4.6.2015 Ohjaus • MMM asettaa ohjausryhmän ohjaamaan ja seuraamaan arviointisuunnitelman toteuttamista. • Kokoonpano: - PJ ja VPJ (MMM) jäsen VM 2 jäsentä (MMM) jäsen Mavi jäsen ELY 2 pysyvää asiantuntijaa Luke (tutkimus ja tilastotiedon keräys) - sihteeri (Mavi) Sivu 8 4.6.2015 Maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 ennakkoehtojen täyttyminen Seurantakomitea 4.6.2015 Ennakkoehto G7.b. • ”Tilastojärjestelmät ja tulosindikaattorit: On olemassa tilastopohja, joka on tarpeen ohjelmien tehokkuuden ja vaikutusten arvioinnissa. On olemassa tulosindikaattorijärjestelmä, jonka avulla valitaan toimet, joilla edistetään tehokkaimmin haluttuja tuloksia, seurataan tulosten toteutumista ja suoritetaan vaikutustenarviointeja” • ”Tilastotietojen oikea-aikaista keräämistä ja yhdistämistä koskevat järjestelyt, joissa on järjestelyt yhdistettyjen tietojen julkistamista ja julkista saatavuutta varten” • 03/2015 -> 12/2015 Maaseutuohjelman teemat Seurantakomitea 4.6.2015 Taina Vesanto Sivu 1 4.6.2015 Teemoitetaanko ohjelmaa ? • teema vuosittain • useita teemoja vuodessa • teemat koko ohjelmaan, viestintään, verkostoon Teemojen toiminta • päätös seurantakomiteassa • koordinointi, johtaminen • esim. verkostopäivät, aluetilaisuudet Sivu 3 4.6.2015 Mahdollisia teemoja • verkoston teemaryhmät (yrittäjyys, innovaatiot, nuoret, ympäristö) • biotalous, kiertotalous, bioenergia, kulttuuri • kyselyn antia: Leader-työ, asuminen ja eläminen maaseudulla, muuttuva, innovatiivinen maaseutu Sivu 4 4.6.2015 Sloganeita Sivu 5 Moderni maaseutu Verkottuva maaseutu Maaseudulla olet perillä Vaali maaseutua, vaali maata Kierrätys kunniaan – buustia biotalouteen Tulevaisuus tehtävänä Muuttuva maaseutu Maaseutu terveyden ja hyvän elämän puolesta! Maaseutu – yrittäjyyden ja innovaatioiden lähde! vuodeksi 2017: Suomi sata vuotta: Kotimaisuus karaistuu kansainvälistymällä Käytännön biotalous Ihmisen kokoista elämää Kotimaisia kasviproteiineja kotikeittiöihin Maaseutu - ympäristöasiat kohdallaan Yrittäminen maaseudulla onnistuu 4.6.2015 Aikaisempia teemoja Ohjelmakausi 2007 - 2013 • 2009 Yrittäjyys • 2010 Ympäristö • 2011 Nuoret aikuiset • 2012 Innovaatiot Nyt • biotalous, ohjelman käynnistys Sivu 6 4.6.2015 Kestävää kasvua ja työtä -ohjelman toteutuminen 4.6.2015 ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen työ- ja elinkeinoministeriö Miten ohjelma on toiminut sisällöllisesti? (1) (alueiden näkemyksiä) • • • • • 2 Ohjelma toiminut kokonaisuutena sisällöllisesti hyvin, sisältö selkeä ja riittävän mahdollistava maakuntien tarpeisiin; hakemuksia on saatu ja päätöksiä tehty paljon Kaksirahastoinen ohjelma toimii hyvin, mutta synergiapotentiaalia ei ole vielä hyödynnetty riittävästi EAKR ja ESR toimivia hankepareja syntyy, mutta ESR ei tue riittävästi alueiden kasvualojen osaamisen ja toimintaympäristön kehittämistä. Hakijoiden vaikeudet hahmottaa uutta ohjelmarakennetta ja tulosperusteisuutta; tilanne kehittymässä parempaan suuntaan Maakunnissa omat kehittämisen painopisteet maakuntaohjelmien pohjalta; yhteisiä teemahakuja mm. kaivannaisala ja puuala (IP), vähähiilinen talous, uusiutuva energia ja energiatehokkaat ratkaisut (ES) Etunimi Sukunimi 4.6.2015 Miten ohjelma on toiminut sisällöllisesti? (2) (alueiden näkemyksiä) • • • • • 3 Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen hyvä avaus ja tuonut uusia ideoita. Hakijoille vielä epäselvää, ettei kyse ole Leader-toiminnan monistamisesta kaupunkialueille Vähähiilisyyden tavoitetta tukevia hankkeita kaivataan vielä lisää; tulkintaongelmia sisällössä Maaseutuohjelman kanssa päällekkäisyyttä työn tuottavuuden kehittämisessä. Maaseutuohjelman viivästyminen on tuonut hakijoita rakennerahasto-ohjelmaan. Yritysten toimintaympäristön kehittäminen takkuaa, haasteet valtiotukisääntöjen tulkinnassa Perusrakenteen investointeja kaivataan takaisin (IP) Etunimi Sukunimi 4.6.2015 Miten ohjelma on toiminut hallinnollisesti? (alueiden näkemyksiä) • • • • • • • • • • 4 Yksi kaksirahastoinen ohjelma hallinnollisesti helpompi, mm. yhteiset hakuajat Hallintoprosessit ovat uudistuneet neljän ELYn mallin, sähköisen järjestelmän ja ELY-yt-prosessin takia. Uusi hallintorakenne toimii ennakoitua paremmin. ELSA-alueella koordinoivien liittojen ja perusliittojen roolit selkeytymässä Hyvät hallintokäytännöt leviävät ja toisilta opitaan TEM ohjeistus puutteellista; EURA-järjestelmä koulutukset liian yleispiirteisiä EURAn keskeneräisyys aiheuttaa tyhjäkäyntiä ja imagotappioita Asiakkaiden palaute uudesta tietojärjestelmän rakenteesta pääosin positiivista Resurssien vähyys hidastaa viiveellä ohjelman toteutumista, eikä hakijoita voida opastaa entiseen tapaan Laajasti käytössä olevat yksinkertaistetut kustannusmallit ja sähköinen hankeprosessi keventävät toteuttajan ja rahoittajan taakkaa Hyvää yhteistyötä maaseuturahaston ja liittojen ja ELYjen välillä Etunimi Sukunimi 4.6.2015 Mihin aiotaan panostaa vuosina 2015 – 2016? (alueiden näkemyksiä) • Strategiset, innovaatiokärkiin kohdistuvat ja älykkään erikoistumisen mukaiset hankkeet • Mm. vähähiilisyys, biotalous, kone- ja energiateknologia, terveysklusteri… • Yhteistyö maaseuturahaston kanssa; hankeaihioiden arviointi yhteisessä pöydässä • RR-ELYjen yhteistyö peruselyjen ja liittojen kanssa • Valtakunnallisten ESR-teemahankkeiden hyödyntäminen • Seurannan kehittäminen • Hakijoiden kouluttaminen 5 Etunimi Sukunimi 4.6.2015 Rahoituksen katsaus - rahoitusta varattu hankkeille julkisesta rahoituskehyksestä noin 15 % (359 milj.euroa) - virastoille myönnetyistä valtuuksista 40 % sidottu hankkeille (2014-2015 VN:n jaot) - maksatuksia arvioidaan tehtävän kuluvana vuonna noin 100 milj. euroa 6 Etunimi Sukunimi 4.6.2015 Rahoituksen käytön tarkastelua erityistavoittein Nopeimmin edenneet erityistavoitteet: • Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta (varattu 61 milj.) • Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen (varattu 29 milj.) • Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen (varattu 42 milj.) • Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen (varattu 23 milj.) 7 Etunimi Sukunimi 4.6.2015 Rahoitustilanne 26.5.2015 Ohjelma‐asiakirja, TL Ohjelmakauden Varaukset rahoituksen pääosa "Sidottu" kokonaisvaraukset yhteensä Varattu (EU+ kans. julkinen) kehyksestä (%) EU+valtio EU + kans. julkinen kehyksestä (%) 1 616 178 660 7,8 % 44 700 036 55 965 611 9,1 % 2 815 753 286 12,2 % 97 309 895 130 011 842 15,9 % 3 438 549 930 7,6 % 55 183 133 67 209 994 15,3 % 4 307 918 038 10,1 % 42 880 477 55 052 444 17,9 % 5 186 616 992 7,3 % 21 035 285 25 072 614 13,4 % 6 TT 47 208 660 4,9 % 10 047 045 10 047 045 21,3 % 7 TT 30 761 292 26,3 % 15 862 546 15 862 546 51,6 % 2 442 986 858 9,6 % 287 018 417 359 222 096 14,7 % Yht. Vuonna 2015 maksatuksia on arvioitu kertyvän EAKR:ssä yhteensä 64 milj. euroa ja ESR:ssä yhteensä 34 milj. euroa. TL 1 PK-yritystoiminnan kilpailukyky (EAKR) TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) TL 6 – 7 Tekninen tuki 8 Etunimi Sukunimi 4.6.2015 Suunniteltu kansalaistoimijalähtöinen kaupunkikehittäminen Rahoitusta TOPSUissa varattu Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Kymenlaakso Lisäksi suunnitelmia (TEMin tiedossa) Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Lappi 9 4.6.2015 EURA 2014: Ajankohtaisia ja tulevia toimintoja & aikatauluarvioita • Maksatushakemukset: 25.5.2015 • Maksatushakemusten viranomaiskäsittely ja maksatuspäätökset: n. vk. 24-25 • Muutoshakemukset ja -päätökset: kesäkuun 2015 aikana • Tietopalvelu: kesäkuun 2015 aikana 10 4.6.2015 Lisätietoja www.rakennerahastot.fi 11 Etunimi Sukunimi 4.6.2015 Euroopan meri‐ ja kalatalousrahasto 2014‐2020 Maaseuturahaston seurantakomitean kokous 4.6.2015 Timo Halonen Sisältö • • • • EMKR yleisesti Suomen toimintaohjelma Meripolitiikan rahoitus EMKR:n yhtymäkohdat maaseutuohjelmaan EMKR:n varojen jakauma Komissio: ‐ 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin 45% Jäsenmaat: ‐ 5 750 milj. euroa, josta meripolitiikka 71 milj. euroa Suomi: ‐ 74,4 milj. euroa (1,3 %) ‐ Meripolitiikkaan 4,4 milj. euroa (6,2 %) Suomen toimintaohjelma Valtioneuvosto hyväksyi 4.12.2014 Komissio hyväksyi 23.3.2015 Komissaari Karmenu Vella “Suomen ohjelma on vakuuttava esimerkki strategisesta, innovatiivisesta ja kokonais‐ valtaisesta lähestymistavasta, joka tarttuu kalatalouden ja meren tarjoamiin mahdollisuuksiin. ” Toimintaohjelman varojen jakauma Painopistealue EU (M€) kans. (M€) Yhteensä (M€) Kestävä kalastus 12,3 17,7 30,0 Kestävä vesiviljely 15,7 22,1 37,8 Tiedonkeruu ja valvonta 30,0 5,5 35,4 Paikallinen kehittäminen 4,4 5,0 9,4 Jalostus ja kauppa 5,5 7,0 12,5 Meripolitiikka 4,4 6,2 10,6 Tekninen apu 2,1 3,0 5,1 Yhteensä 74,4 66,5 140,9 Ohjelma sisältää yhteensä 35 toimenpidekokonaisuutta (investoinnit, ympäristöhankkeet, hylkeiden aiheuttamien vahinkojen korvaaminen, kehittämishankkeet, kalasatamat, kalan menekinedistäminen sekä meripolitiikan toimet) Ohjelman keskeiset tavoitteet 1. Kalatalouden alkutuotannon kestävä kasvu – – Kalatalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen Kalatuotteiden omavaraisuuden lisääminen ja kauppataseen merkittävä tasapainottaminen (vert. hallitusohjelman tavoite) 2. Kalasta saatavan arvon lisääminen (arvoketjut) – Jalostusarvon lisääminen – Vajaasti hyödynnetyt kalat ja sivutuotteet 3. Vesi‐ ja kalavarojen hyvä tila – Luo edellytykset hyvinvoinnin ja liiketoimintojen kestävälle kasvulle 4. Sinisen biotalouden edistäminen – – Vesi‐ ja kalaluonnonvarojen kestävä kasvu laajasti ottaen Kansallisen meripolitiikan edistäminen 8 Matkailu, Blue care Ensimmäiset investoinnit tulossa Tässä mainittuja hankkeita koskevia päätöksiä ei vielä tehty, tuet alustavia arvioita • Kalajauhotehdas Kasnäsiin (Kemiönsaari) – 6,5 milj. euroa ~ korotettu tuki n. 3 milj. euroa ? • Kalanviljelylaitos Varkauteen – 13 milj. euroa ~ tuki n. 4 ̶ 5 milj. euroa ? • Kalanviljelylaitos Ahvenanmaalle (Eckerö) – 18 milj. euroa ~ tuki n. 2‐3 milj. euroa ? Vahva painotus tulevaisuuteen • Tavoitteita: Tukea elinkeinon kestävää kasvua ja uudistumista sekä lisätä ympäristötoimenpiteiden määrää ja niiden vaikuttavuutta – Luoda Suomeen kansainvälisesti uskottava ja kiinnostava innovaatioympäristö/–verkosto – Hyödyntää rahaston ulkopuolista rahoitusta toimialan kehittämiseen sekä nopeuttaa innovaatioiden syntymistä ja kaupallistamista – Lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta • EMKR:n kansalliset työkalut – Innovaatio‐ohjelmat 2015‐2020 – Korotettu investointituki yrityksille, jotka sitoutuvat kiinteään yhteistyöhön ja investoivat vaadittavaan tutkimusinfrastruktuuriin (ehdotus) – Jatkuva arviointi ja ennakointi (yhteinen tilannekuva, toimenpiteiden ja kalatalouspolitiikan vaikuttavuus sekä varautuminen) Päämäärätietoinen ja verkostomainen kehittäminen Meripolitiikan toimenpiteiden rahoittaminen Kansallisessa ohjelmassa tunnistetut keskeiset tarpeet 1. Suomessa on selkeä tarve arvioida kansallisen meripolitiikan kehittämis‐ ja perustamismahdollisuuksia 2. Merialuesuunnittelu avaa mahdollisuuksia erilaisten intressien yhteensovittamiseen. Se edellyttää luotettavia merialuetta koskevia tietoja sekä niiden ylläpitoa ja seurantaa. 3. Suomella vahva osaaminen meriklusterin osa‐alueilla. Edellytyksiä osaamisen ja teknologian viennille. Tämä vaatii osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja siihen panostamista. 4. Merialueen valvonnan kehittäminen. Uudet tekniset mahdollisuudet ja olemassa olevien teknisten ratkaisujen päivittäminen vastaamaan uusia yhteiskunnallisia ja hallinnon rajat ylittäviä haasteita ja velvoitteita parantavat kustannustehokkuutta ja toiminnalla saavutettavaa vaikuttavuutta. 5. Meren tilan parantaminen Meripolitiikan rahoitus • EMKR‐rahoitus on strateginen työväline (10,6 M€) – Ottaa huomioon muut rahoittajatahot ja aktivoi muita rahoituslähteitä (ml. kv. rahoitus) – Tuo lisäarvoa ja edistää sektoreiden välistä yhteistoimintaa – Suunnataan toimiin, joilla saadaan suurin vaikuttavuus • Mukana VNK, YM, SM, LVM, PLM & MMM • Tavoitteena saada TEM mukaan; (UM?) Meripolitiikan keihäänkärjet? Merialueen valvonnan kehittäminen (yhteiset valvonta‐ ja seurantajärjestelmät) Meriympäristöön liittyvän tiedon parantaminen (mm. meristrategiadirektiivin edellyttämien toimien toteuttaminen) Kansallisen meripolitiikan edistäminen ja sen mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen (esim. merialueen käytön suunnittelun ja sinisen biotalouden edistäminen) EMKR:n rajapinnat maaseutuohjelmaan Yhteistyöalueet Rakenteelliset rajapinnat • Paikalliset toimintaryhmät (Leader ja ”kala‐Leader) toimivat läheisessä yhteistyössä • Verkostotoiminta Temaattisia yhteistyöalueita • Vesistöjen tilan parantaminen • Matkailun edistäminen • Alueiden elinvoimaisuuden edistäminen Kiitos! Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 Valtakunnalliset hankkeet Seurantakomitea 4.6.2015 Kari Kivikko, Hämeen ELY-keskus Valtakunnalliset hankkeet • Valtakunnallista merkitystä ja maaseutuohjelman toimeenpanoa laajemmin hyödyntävät hankkeet • YTR:n valtakunnalliset hankkeet linkittyvät kokonaisuuteen • Valtakunnallisten hankkeiden idea- ja hankehaku menettelytapana, avoin/teemalliset haut (tp 1, 7 ja 16) • Koordinaatiohankkeet eri teemoissa (Lähiruoka, Luomu, Green Care hyvinvointipalvelut, Luonnontuotteet, Energiatehokkuus, Matkailu), haku tehtäväkuvina ja erillinen hakumenettely • EIP (maaseudun innovaatioryhmät) valtakunnalliset hankkeet, erillinen hakumenettely • Hämeen ELY-keskuksen erikoistumistehtävä • Valtakunnallisten arviointiryhmä käsittelee ja valintaryhmä päättää hankkeiden rahoittamisesta, EIP -hankkeille oma arviointiryhmä • Rahoituskehys 15 miljoonaa euroa ohjelmakaudella - 5,5 miljoonaa rahoituskehys vuodelle 2015 • Vuoden 2015 valintajaksoista tehty päätökset Hämeen ELYkeskuksessa ja EIP haun osalta MMM:ssä Valtakunnallisten 1.hakukierros v. 2015 Avoin ideahaku 1.12.2014 – 31.1.2015 171 ideaa: matkailu, energia, metsä/puu, alkutuotanto, muut Valittiin 16 ideaa jatkovalmisteluun ja varsinaiseen hakuun arviointiryhmän kokouksessa maaliskuun lopulla Hakuaika/valintajakso 11.5. – 31.8.2015, haku käynnistyy vaiheittain Valtakunnallisten hankkeiden arviointiryhmä käsittelee hakemukset syyskuussa ja tekee esitykset rahoitettavista hankkeista valintaryhmälle (kokousaikataulu avoin) Hankkeiden käynnistäminen valintakokouksen jälkeen omalla riskillä Viralliset rahoituspäätökset voidaan tehdä Mavin erikseen ilmoittamana ajankohtana syksyllä Sivu 3 • Valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden haku 11.5. - 22.5., hakulanseeraustilaisuus pidettiin 24.4. • Arviointiryhmä käsittelee ja pisteyttää 9.6. • Valintakokous 16.6. ->tiukalla aikataululla arvioidaan ja valitaan koordinaatiohankkeet • Hakuun jätettiin 8 hakemusta: Matkailu 2 hakemusta, Luonnontuoteala 2 hakemusta, Luomu 1 hakemus, Lähiruoka 1 hakemus, Energiatehokkuus 1 hakemus ja Green Care 1 hakemus • Hankkeet valitaan rahoitettavaksi 16.6., jonka jälkeen hankkeet voivat aloittaa omalla riskillä ennen lopullisia rahoituspäätöksiä • Tavoitteena, että koordinaatiohankkeet ovat käynnissä ennen kuin alueilla tehdään rahoituspäätöksiä • EIP valtakunnallisten hankkeiden haku käynnissä elokuun loppuun saakka -> MMM nimittää arviointiryhmän käsittelemään hankkeita, Häme hallinnoi Valtakunnallisten hankkeiden valintaperusteet • Valtakunnallisille hankkeille on vahvistettu omat yleiset valintaperusteet • Ohjaa osaltaan rahoitettavien hankkeiden valintaa 1. Hanke toteutetaan koko maassa tai laajempana kuin alueidenvälinen hanke, ja hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä koko maassa. 2. Hanke on tarkoituksenmukaista toteuttaa valtakunnallisena. Samansisältöinen hanke voidaan toteuttaa laajalla alueella yhdellä päätöksellä, eikä sitä ole tarkoituksenmukaista rahoittaa alueellisena/alueiden välisenä. Hankkeen arvioinnissa otetaan huomioon puoltavina seikkoina seuraavat valintaperusteet: 3. Hankkeen toteuttamiseksi on olemassa valtakunnallinen yhteistyöverkosto, tai se luodaan hankkeen aikana, tai se syntyy hankkeen tuloksena myöhemmin 4. Hanke kokoaa eri puolella maata olevia kohderyhmiä ja edunsaajia yhden hankkeen piiriin 5. Hanke täydentää alueellisia ja paikallisia hankkeita: Hanke luo lisäarvoa alueellisiin hankkeisiin sekä alueellisiin ja paikallisiin ohjelmiin/suunnitelmiin tai hanke luo lisäarvoa toimimalla valtakunnallisena pilottina. Toimenpidekohtaiset valintaperusteet Valtakunnallisissakin hankkeissa käytetään ohjelman mukaisia valintaperusteita hankkeiden arvioinnissa Esimerkki tiedonvälityshankkeesta Tiedonvälityshankkeen valintaperusteet: • Missä määrin hanke edistää ohjelman ja suunnitelman strategian ja tavoitteiden toteutumista? (30 %) • Millainen on hankesuunnitelman laatu, kustannustehokkuus, vaikuttavuus ja toteutettavuus? (30 %) • Missä määrin hanke lisää tietoa ja edistää tiedon ja osaamisen tehokasta hyödyntämistä? (20 %) • Kohderyhmän ja tavoitteiden selkeys ja johdonmukaisuus (20 %) Jokaisesta kriteerikohdasta hanke voi saada 0–3 pistettä. Maaseutuverkosto 2015 Lauri Hyttinen Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 4.6.2015 TAPAHTUMAT 1-6/2015 Tapahtumia 76 Osallistujia ~1500 Palvelupaketit Myönnetty 5 kpl Osallistujia 311 KA kustannus per osallistuja 35 € Sivu 2 4.6.2015 Vuosi 2015 Sivu 3 4.6.2015 Vuosi 2015 Sivu 4 4.6.2015 Vuosi 2015 Sivu 5 4.6.2015 Alueelliset maaseutuverkostopäivät • Fasilitoinnin kilpailutus käynnistymässä • Tavoitteena löytää 3 eri toteuttajaa - Eri metodit - Kehittämissuunnitelmien ja alueiden tuntemus • Verkostotoiminnan tehostamista • Ohjelman lanseeraus • Toteutuksen alku elokuun lopulla Sivu 6 4.6.2015 1 000 000 TUNTIA TALKOITA 14.-20.9.2015 Sivu 7 4.6.2015 Vuosi 2015 Sivu 8 4.6.2015 KIITOS! www.maaseutu.fi www.landsbygd.fi #maaseutu2020 @maaseutufi Sivu 9 4.6.2015
© Copyright 2024