Kymen Vesi Oy:n toimintakertomus 2014
Sisällysluettelo Katsaus Kymen Vesi Oy:n toimintaan vuonna 2014 4 Hallituksen toimintakertomus 1.1.-31.12.2014 6 Tilinpäätös 10 Vuosikertomus 20 Organisaatio ja henkilöstö 20 Kymen Vesi Oy:n organisaatio ja eri yksiköiden tehtävät 20 Talous 21 Vesihuollon suunnittelu ja rakentaminen 24 Suunnittelun ja rakentamisen toteuttaminen Vesihuollon yleissuunnittelu ja rakennussuunnittelu Verkostoinvestoinnit LVI-tarkastus, Kotka 24 24 24 25 Vesilaitos 26 Veden hankinta Veden laatu Veden jakelu Yleinen vedenkulutus Vesijohtoverkoston kunnossapito Vesimittarikorjaamo 26 26 28 29 29 29 Viemärilaitos 30 Viemäriverkosto Viemärisortumat ja tukokset Puhdistamoyksikkö Pumppaamot Jätevedenpuhdistamot Liete 30 30 31 31 31 34 Toiminta-alueen ulkopuolinen vesihuolto 35 Vesihuolto-osuuskunnat 35 Huom. Toimintakertomuksen teksteissä mainitulla Anjalankoskella tarkoitetaan entisen Anjalankosken kaupungin aluetta Kouvolassa. Kymen Vesi Oy on eteläisessä Kymenlaaksossa toimiva alueellinen vesihuoltoyhtiö, jonka omistavat Kotkan ja Kouvolan kaupungit sekä Pyhtään kunta. Katsaus Kymen Vesi Oy:n toimintaan vuonna 2014 V uosi 2014 oli vesilaitoksen 100-vuotisjuhlavuosi. Kotkan vesilaitos on perustettu 23.3.1914. Tuolloin Kotkan kaupunginvaltuusto päätti perustaa vesilaitoksen sekä myös Haukkavuoren vesitornin. Vesi päätettiin ottaa Kymijoen Langinkoskesta. Jos laitoksen historiaa olisi alettu laskemaan jätevesilaitoksen puolelta, olisi voitu viettää jo 123-vuotisjuhlaa. Kotkaan on rakennettu ensimmäiset viemärit vuonna 1891 ja viemäripuolella ollaan nyky-Suomen toiseksi vanhin laitos. Vain Helsingissä löytyy Kotkaa kymmenkunta vuotta vanhempi viemärilaitos. Omistajille, hallinnolle, yhteistyökumppaneille ja työntekijöille pidettiin vesipitoiset juhlat Kotkan konserttitalolla maaliskuussa. Varsinaisen toiminnan osalta vuosi 2014 oli kaikilta osin hyvinkinkeskimääräinen. Sen enempää puhtaan veden kuin jätevedenkään osalta ei ollut suurempia vesijohtovuotoja eikä viemäritukoksia. työaikaisissa korjausvelvoitteissa valtion vesihuoltotyöosuudella. Yhtiö edellyttää, että puutteet ja sopimukset maanomistajien kanssa ovat kunnossa ennen hankkeen vastaanottamista. Vuonna 2013 käynnisteltiin Kymenlaakson Vesi Oy:n toimesta Kouvolan Selänpään alueen pohjavesihanketta. Siinä on tarkoitus hyödyntää maa kunnallisen vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti alueen pohjavesiä turvaamaan vedensaannin varmuutta. Kyseinen pohjavesialue on osittain Natura-aluetta, ja pohjavesihankkeesta joudutaan tekemään lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointi, jonka arviointiohjelma valmistui toimintavuoden maaliskuussa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Kouvolan Vesi Oy:n kanssa, ja valmistuttuaan hankkeella on tarkoitus turvata ja parantaa lähes koko Kymenlaakson alueen eli noin 150 000 asukkaan vedensaantia. Alueelta on ennakkoselvitysten perusteella saatavissa 15 000 m3/d luonnonpohjavettä, ja sille on asetettu tavoitteellinen valmistumisaika vuosille 2018 - 2020. Toimintavuoden aikana hanketta häiritsi vakavasti selvitysalueella sijaitsevan Kouvolan Veden pohjavesikaivon lisävedenottohakemus ja -lupa EteläSuomen aluehallintoviranomaiselta (AVI), mistä yhtiö joutui jättämään valituksen Vaasan hallinto-oikeuteen. Loppuvuodesta laadittiin hankkeesta arviointiselostusta, joka valmistuu vuoden 2015 alkupuolella. Vaikkakaan viemäriverkostossa ei ollut normaalia enempää tukoksia toimintavuoden aikana, niin niiden aiheuttamien vahinkojen korvauskäytännössä on tapahtunut radikaali muutos. Tämä heijastuu ennen kaikkea toiminnan vastuuvakuutuspuolelle, joissa uudet vakuutusehdot rajoittavat likimain kaikki vahingot korvauksen ulkopuolelle. Etenkin korvausehto, joka rajaa korvattavuuden äkillisyyteen perustuvaksi on vesilaitosten kannalta mielestämme kohtuuton. Myös edunvalvontajärjestömme Suomen Vesilaitosyhdistyksen (VVY) toimesta on käynnistetty kehitysohjelmahanke, jonka tarkoituksena on selvittää vesihuoltolaitosten vakuutusten ajantasaisuus ja uudistustarpeet. Anjalankoski - Kotka - siirtolinjat - paineviemäri ja rinnakkaisvesijohto - ovat käytössä, mutta valtion vesihuoltotyönä tehtyä osuutta ei ole vielä luovutettu vesiyhtiöille. Tämä johtuu siitä, että linjalla on vielä paljon puutteita urakoitsijan ja maanomistajien välisissä 4 Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on antanut ympäristöluvan Mussalon jätevedenpuhdistamon yhteyteen suunnitellulle biokaasutuslaitokselle vuoden 2010 lopussa. Tämä lupa on lainvoimainen. Sen sijaan samassa yhteydessä haettu Heinsuon kaatopaikkaalueelle sijoittuvaksi suunniteltu biokaasutetun lietteen jälkikypsytys- ja varastointialueen lupahakemus hylättiin lokakuussa annetulla päätöksellä. Yhtiö on valittanut tästä päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen, joka antoi päätöksensä helmikuussa, ja piti voimassa AVI:n hylkäävän päätöksen. Yhtiö valmistelee uutta lupahakemusta hieman muutetulla formaatilla, jossa varastointi tapahtuu katetussa tilassa. E18-tien Jumalniemen eritasoliittymien rakentaminen aiheuttaa suuriakin muutoksia yhtiön verkostoon etenkin päävesijohtoon. Näiden kohteiden kustannusjaosta ontehty sopimukset liikenneviraston ja Kotkan kaupunginkanssa. Johtosiirtojen liitostyöt siirtyivät vuoden 2015 huhtikuulle. Asiakastietojärjestelmän uudistamisprojekti - Kolibriprojekti - jatkui ja se otettiin tuotantokäyttöön toimintavuoden 2014 tammikuussa, joskin ensimmäiset laskut saatiin järjestelmästä liikkeelle vasta maaliskuussa. Järjestelmässä on vielä isojakin puutteita, joita jouduttiin selvittelemään koko toimin tavuosi ja selvittely jatkuu edelleen. Suurimpina haasteina hankkeessa on ollut se, että toimittajan puolella on heidän yt-neuvotteluistaan ja niiden tuomista muutoksista johtuen vaihtunut lähes koko vastuuhenkilöstö. Lisäksi haasteena on se, että hanke on pilottiprojekti vesilaitospuolella. Hankkeen puutteet sekä ohjelman valmistumisen viivästyminen ovat tuoneet paljon lisätyötä asiakaspalveluhenkilöstölle sekä tämän vuoden tilinpäätöksen laatimiseen. Hallituksen hyväksymän yhtiön strategian jalkauttamista jatkettiin ja toiminnallisten yksiköiden toimintaa hiottiin strategian mukaiseksi. Päällimmäisenä tavoitteena on saada yhtenäiset - Kymen Vesi Oy:n näköiset - toimintatavat kaikille yksiköille ja yhtiön koko toiminta-alueelle. Osana tätä oli yhtiön paikallis- ja varallaolosopimusten päivittäminen, joista päästiin sopimukseen toimintavuoden helmikuussa. Näillä ratkaisuilla on tarkoitus tehostaa yhtiön varallaoloa sekä myös normaalia arkipäivän toimintaa. Muutokseen valmistauduttiin yhdessä työterveyden ja ulkopuolisen konsultin tekemällä työtyytyväisyyskartoituksella, jossa tarkoituksena oli selvittää tilanne yhtiössä kokonaisuutena sekä keskeisimmät kehitystarpeet koko yhtiössä ja tulosyksiköiden sisällä. Kokonaisuutena tulos oli yhtiössä hyvä, mutta oli tosi isoja eroja tulosyksiköiden välillä. Keskeisin kehittämistarve kohdistui tulosyksiköiden väliseen yhteistyöhön. Kuten selvityskin osoittaa, muutokset aiheuttavat ymmärrettävästi aina ainakin osittaista vastarintaa, joka on ihan ymmärrettävää. Kuitenkin muutosprosessi on edennyt hyvin, joskin hyvin hitaasti. Muuten toimintavuosi oli valmistautumista tuleviin toiminnallisiin muutoksiin, ja yhtiön yhteisten uusien toimintatapojen käyttöönotto on haasteellinen koko henkilökunnalle. Tilannetta ei suinkaan helpottanut se, että kaksi yksikönpäällikköä jäi kesän aikana äitiys- ja vanhempainvapaalle. Tämä on kuitenkin nähtävä normaalina elämän kulkuna, ja sen tuomista lisähaasteista on operatiivisen johdon selvittävä. Jatkamalla muutosprosessia meillä on erittäin hyvät mahdollisuudet saavuttaa entistä toimivampi ja asiakasmyönteisempi vesihuoltolaitos koko eteläisen Kymenlaakson alueelle. Tästä haluan lausua suuret kiitokset hallinnolle ja koko henkilöstölle. Tapani Eskola toimitusjohtaja 5 Hallituksen toimintakertomus 1.1.-31.12.2014 Tulos Yleistä Vuosi 2014 oli yhtiön kahdeksas toimintavuosi. Yhtiön omistuspohja säilyi ja yhtiön omistavat Kotkan ja Kouvolan kaupungit ja Pyhtään kunta. (Toimintakertomuksen teksteissä mainitulla Anjalankoskella tarkoitetaan entisen Anjalankosken kaupungin aluetta Kouvolassa). Toimintavuoden liikevaihto oli 19 593 174,71 €, josta oli laskua edelliseen vuoteen n. 88 655,26 eli 0,5 %. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 5 639 589,52 €. Yhtiö maksoi omistajakuntien antamille pitkäaikaisille lainoille korkoa 691 994 €. Yhtiön kirjanpidollinen tulos oli -2 996,94 € ja tilikauden tuloksesta veroja maksetaan 6 851,45 €. Taloudelliset tunnusluvut Liikevaihto Osakkaat Liikevoitto Yhtiön tehtävänä on huolehtia osakaskuntiensa alueella vesihuoltolaitokselle kuuluvista tehtävistä kulloinkin laissa asetettujen velvollisuuksien mukaisesti. Perustelluissa tapauksissa yhtiön hallituksen niin päättäessä yhtiö voi toimia myös osakaskuntiensa ulkopuolella. Liikevoitto % liikevaihdosta Käyttökate Tasearvo 31.12. Yhtiöllä on A- ja B-sarjan osakkeita (A-osake á 20 ääntä ja B-osake á 1 ääni), joita osakaskunnat ovat merkinneet seuraavasti. Mukana on myös osakkeiden tuottama äänimäärä ja osakaskunnan omistusosuus yhtiöstä: Osakaskunta A-osakkeet kpl Kouvola (A-koski) Kotka Pyhtää Yhteensä B-osakkeet kpl Yhteensä kpl Äänimäärä Ääniosuus Omistusosuus % % 593 788 1381 12 648 18 32,65 2636 26 2662 52 746 79 62,93 97 90 187 2 030 3 4,42 3326 904 4224 67 424 100 100,0 Yhtiökokous pidettiin 23.5.2014 Kotkassa. varajäsen Matti Metsola Kim Soares Vesa Häkkinen Hannu Haimi Johanna Pyötsiä Pirjo Kopra Kotka Kotka Kotka Kouvola Kouvola Pyhtää ja yhtiökokouksesta 23.5.2014 alkaen varsinainen jäsen Lasse Mustonen Kari Niininen Janne Pihlajisto Sami Porkka Marja Timonen-Pilli Janne Kaulio varajäsen Matti Metsola Kim Soares Vesa Häkkinen Hannu Haimi Johanna Pyötsiä Pirjo Kopra 2,9 M€ 14,7 % 43,4 % 123,1 M€ 19,7 1 9 ,5 3,1 3,2 15,7 16,4 42,7 42,0 123,0 121,6 34,3 % 34,4 34,8 140,2 % 152,1 138,6 2013 2012 2014 Vakinaiset Määräaikaiset 66 7 htv htv 67 7 65 5 Henkilöstökulut 3,9 M€ 3,8 3,7 Henkilöstö Lisäksi vuoden aikana määräaikaisissa työsuhteissa oli yhteensä 12 henkilöä. Henkilöstön kokonaismäärän muutokseen ei ole näköpiirissä tarpeita ainakaan lähivuosina. Kymenlaakson Vesi Oy osti yhtiön henkilöstön palveluja n. 6 henkilötyövuotta. Investoinnit Kotka Kotka Kotka Kouvola Kouvola Pyhtää Hallituksen puheenjohtajana on toiminut 23.5.2014 asti henkilöstöjohtaja Lasse Mustonen ja varapuheenjohtajana opettaja Marja Timonen-Pilli ja molemmat valittiin jatkamaan tehtävissään myös yhtiökokouksen jälkeen. Hallituksen varajäsen Hannu Haimi menehtyi 3.10.2014. Hallitus kokoontui vuoden aikana 6 kertaa. Hallituksen esittelijänä on toiminut toimitusjohtaja Tapani Eskola ja sihteerinä vanhempainvapaaseensa asti talouspäällikkö Paula Thilman ja sen jälkeen asiakaspalvelupäällikkö Katja Toikka. Tilitarkastajat Yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastusyhteisöksi KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:n. 6 Henkilöstön tunnusluvut M€ 2012 Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi toimintavuonna 1 henkilö ja uusia vakinaisia henkilöitä palkattiin 1. Toimintavuoden päättyessä yhtiössä ei ollut avoinna olevia vakansseja. Yhtiön hallitus oli yhtiökokoukseen 23.5.2014 asti varsinainen jäsen Lasse Mustonen Kari Niininen Janne Pihlajisto Sami Porkka Marja Timonen-Pilli Saila Könönen Nettovelkaantumisaste 19,6 2013 Yhtiön vakinaisen henkilöstön määrä oli toimintavuoden lopussa 66 henkilöä, joista tuntipalkkaisia oli 21 ja kuukausipalkkaisia 45. Yhtiön kaikki osakkeet ovat kuntien omistuksessa. Hallitus Omavaraisuusaste 2014 Yhtiön investoinnit olivat 6,0 M€, joka on 0,15 M€ budjetoitua enemmän. Vuoden aikana kului verkoston uudisrakentamiseen 2,1 M€, verkoston saneeraukseen 2,8 M€ ja laitosten saneeraukseen 0,15 M€. Koneisiin ja kalustoon kului vuoden aikana 1,0 M€. Verkostojen uudisrakentamiseen kohdistui kustannuksia 2,1 M€, jossa suurimpina kohteina olivat Kotkassa toteutetut Hortolan 2-vaiheen lopputyöt, Jumalniemen E18-töiden aiheuttamat järjestelyt ja Norskankadun vesihuollon rakentaminen. Uudisalueiden rakentaminen painottui koko vuoden ajan asuntoalueisiin, eikä vuoden aikana toteutettu yhtään uusia teollisuusalueita. Verkostojen saneeraamiseen kului 2,8 M€, joka ylitti budjetin 400.000 eurolla. Saneerauksen volyymia kasvatettiin, kun nähtiin vuoden aikana, että uudisrakennuspuolella tullaan jäämään paljon alle budjetoitujen kustannusten. Suurimpina saneerauskohteina olivat Muurainpolku ja Rosokatu Kotkassa ja Narjuksentie sekä Heikintien loppuosa Kouvolassa. Verkostohankkeiden suunnittelukustannukset olivat 0,16 M€. Laitosrakentamisen investoinnit olivat noin 0,15 M€, joista suurimpina hankkeina Mussalon autokatos ja Kaipiaisten vesitornin sisäpuolinen korjaus. Koneisiin ja kalustoon kului 1,0 M€. Suurimpina kohteina siellä pumppaamosaneeraukset ja puhtaan veden verkoston seurantapisteiden rakentaminen, joita toteutettiin vuoden aikana viisi kappaletta. Puhdasvesipuolella saneerattiin vedenottamoita Kaipiaisissa ja Sippolassa, joihin rakennettiin kiinteät aggregaatit varavoimalähteiksi, toimitusvarmuuden parantamiseksi. Investoinneista valmistui vuoden aikana 7,7 M€ ja vuodelle 2015 keskeneräisiä hankkeita siirtyi 0,5 M€. 7 Toiminta Ison haasteen viemärien ja myös siirtolinjan toiminnalle aiheuttavat hulevedet. Keväällä lumensulamisvaiheessa ja kesän rankkasateiden aikana viemäriverkoston kapasiteetti – tai oikeastaan sen riittämättömyys - aiheuttaa häiriöitä jätevesipumppaamoissa sekä Anjalankosken vanhojen puhdistamojen tilapäiskäytölle että itse siirtolinjaan. Tätä ongelmaa vähennetään panostamalla sekaviemäröityjen alueiden saneeraukseen ja sitä kautta parempaan hulevesien hallintaan. Anjalankoski – Kotka siirtolinjalla on vielä paljon puutteita urakoitsijan ja maanomistajien välisissä työaikaisissa korjausvelvoitteissa valtion vesihuoltotyöosuudella. Yhtiö edellyttää, että puutteet ja sopimukset maanomistajien kanssa ovat kunnossa ennen hankkeen vastaanottamista E18-tien parantaminen moottoritietasoiseksi on teettänyt aika paljonkin töitä johtosiirtojen osalta ja tästä on aiheutunut myös ennakoitua enemmän kustannuksia. Näiden kohteiden kustannusjaosta tehdään sopimukset liikenneviraston ja Kotkan kaupungin kanssa. Toimintavuoden aikana vesijohtoverkostossa on ollut 25 vuotoa, joka on hieman normaalia vähemmän. Verkoston kunnossapitotiedon keräämistä on tehostettava koko verkoston osalta, jotta pystytään nykyistä tehokkaammin suunnittelemaan verkoston oikea-aikainen saneeraus. Käyttöveden pumppaus verkostoon oli 5 943 167 m3 ja myyty vesimäärä 4 637 186 m3. Uusien liittyjien määrä oli 28 kpl (Kotka 18, Anjalankosken alue 4 ja Pyhtää 6). Yhtiön toiminta-alueella verkostoon liittyneissä kiinteistöissä asuu arviolta 72 500 asukasta eli noin 95 % koko Kotkan, Pyhtään ja Anjalankosken asukasmäärästä. Laskuttamattoman veden (huuhtelut, palovesi, hukkavesi ym.) osuus verkostoon pumpatusta vedestä oli 21,9 %, jossa on laskua edelliseen vuoteen 0,4 %. Yleisen vedenkulutuksen määrä oli 1 301 000 m3. Yleisen vedenkulutuksen eli vuotoveden määrää on selvitetty toimintavuonna kartoittamalla kaikki vesistöalitukset. Niistä ei löytynyt merkittäviä vuotoja. Myöskään Kotkan satamien tausta-alueiden verkostoista ei isoja vuotoja löytynyt. Yhtiön alueelle on rakennettu parikymmentä virtaamamittauskaivoa keskeisimpiin verkostokohtiin, ja vuotoselvitystä jatketaan nyt niiden tulosten avulla. Jätevesipuolella viemäriverkoston kokonaisvirtaama oli yhteensä 10 987 749 m3. Ylivirtauksia verkostossa tapahtui 11 861 m3, tähän olivat syynä hyvin äkillinen lumen sulaminen ja loppukesän rankkasateet. Mussalon jätevedenpuhdistamolla oli sähkökatkos 27.9.2014 klo 2:53 - 5:27. Sähkökatkoksen aikana puhdistamotonta jätevettä meni mereen 1 400 m3. Jätevesiä puhdistettiin puhdistamoilla yhteensä 10 794 488 ja etuselkeytyksen jälkeen ohjattiin jätevettä mereen yhteensä 7 560 m3. Laskutettu jätevesimäärä oli 7 226 911 m3, josta Haminan osuus 1 952 152 m3. Vuoden lopussa arvioitiin viemäriverkostoon liittyneissä kiinteistöissä asuvan n. 70 500 asukasta eli noin 93 % koko Kotkan, Pyhtään ja Anjalankosken asukasmäärästä. Puhdistamoiden lupaehdot täyttyivät pääosin. Niiden toiminnasta on raportoitu lupien mukaisesti valvontaviranomaiselle. Myös jätevesiverkoston vuotoselvityksiä tehostetaan tulevina vuosina selvittämällä pahimmat ns. sisäänpäin vuotavat verkostokohdat. Tämä on erittäin tarpeellista, sillä jätevedenpuhdistamolle tulee nykyisellään yli puolet sinne kuulumatonta hulevettä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut ympäristöluvan Mussalon jätevedenpuhdistamon yhteyteen suunnitellulle biokaasutuslaitokselle vuoden 2010 lopussa. Tämä lupa on lainvoimainen. Sen sijaan samassa yhteydessä haettu Heinsuon kaatopaikka-alueelle sijoittuvaksi suunniteltu biokaasutetun lietteen jälkikypsytys- ja varastointialueen lupahakemus hylättiin lokakuussa annetulla päätöksellä. Yhtiö on valittanut tästä päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen, joka antoi päätöksensä päätöksen helmikuussa, ja piti voimassa AVI:n hylkäävän päätöksen. Yhtiö valmistelee uutta lupahakemusta hieman muutetulla formaatilla, jossa varastointi tapahtuu katetussa tilassa. Asiakastietojärjestelmän uudistamisprojekti - Kolibri-projekti - jatkui ja se otettiin tuotantokäyttöön toimintavuoden 2014 tammikuussa, joskin ensimmäiset laskut saatiin järjestelmästä liikkeelle vasta maaliskuussa. Järjestelmässä on vielä isojakin puutteita, joita jouduttiin selvittelemään koko toimintavuosi ja selvittely jatkuu edelleen. Suurimpina haasteina hankkeessa on ollut se, että toimittajan puolella on heidän yt-neuvotteluistaan ja niiden tuomista muutoksista johtuen vaihtunut lähes koko vastuuhenkilöstö. Lisäksi haasteena on se, että hanke on pilottiprojekti vesilaitospuolella. Hankkeen puutteet sekä ohjelman valmistumisen viivästyminen ovat tuoneet paljon lisätyötä asiakaspalveluhenkilöstölle ja vuoden 2014 tilinpäätöksen laatimiseen. 8 Hallituksen hyväksymän yhtiön strategian jalkauttamista jatkettiin ja toiminnallisten yksiköiden toimintaa hiottiin strategian mukaiseksi. Päällimmäisenä tavoitteena on saada yhtenäiset - Kymen Vesi Oy:n näköiset - toimintatavat kaikille yksiköille ja yhtiön koko toiminta-alueelle. Osana tätä oli yhtiön paikallis- ja varallaolosopimusten päivittäminen, joista päästiin sopimukseen toimintavuoden helmikuussa. Näillä ratkaisuilla on tarkoitus tehostaa yhtiön varallaoloa sekä myös normaalia arkipäivän toimintaa. Muutokseen valmistauduttiin yhdessä työterveyden ja ulkopuolisen konsultin tekemällä työtyytyväisyyskartoituksella, jossa tarkoituksena oli selvittää tilanne yhtiössä kokonaisuutena sekä keskeisimmät kehitystarpeet koko yhtiössä ja tulosyksiköiden sisällä. Kokonaisuutena tulos oli yhtiössä hyvä, mutta oli tosi isoja eroja tulosyksiköiden välillä. Arvio tulevasta kehityksestä Hallituksen hyväksymän yhtiön strategian jalkauttamista jatkettiin ja se on muuttanut ja tulee muuttamaan yhtiön operatiivisia toimintatapoja merkittävästi ja tavoitteena on saada yhtenäiset toimintatavat kaikille yksiköille ja koko Kymen Vesi Oy:n toiminta-alueelle. Muuten toiminnan oletetaan jatkuvan vedenkäytön ja jätevedenpuhdistuksen osalta entisellään. Yleiseurooppalaisella suhdannetaantumalla on ollut ja arvioidaan edelleen olevan vaikutusta teollisuuden näkymiin, mutta normaalien asiakkaiden toiminta vedenkulutuksen osalta. jatkuu vakaana. Täten suurempien teollisuus asiakkaiden volyymin mahdollinen epävakaus nähdään edelleen riskinä tulevaisuudessa ja se kohdentuu etenkin jätevesipuolen toimintoihin ja talouteen. Vuoden 2011 alusta päädyttiin pienentämään investointimäärää ja siihen tarvittavaa lainoitusta, siten että lainanoton tarve alittaa lainojen vuotuisen lyhennysmäärän. Näin aletaan sulattaa koko lainapääoman määrää. Tätä tavoitetta kuitenkin osaltaan vaikeutti lähivuosien suuri uusinvestointien määrä etenkin Kotkassa. Edelleen rahoituksessa nähdään riskinä se, että korkotasossa tapahtuu merkittävää nousua. Tästä aiheutuu paineita yhtiön taksojen nostoon. Tosin lainojen osalta on pyritty tekemään mahdollisimman kattava korkosuojaus sekä lainasalkun tasapainotus kiinteän ja muuttuvan koron suhteen. Verkoston saneerauksen osalta yhtiö pystyy määrittelemään investointitason ja säätelemään sen volyymiä pitkäaikaisella suunnittelulla. Suurempana haasteena on kuntakonsernin puolelta tapahtuvan maankäytön suunnittelun ja sen mukanaan tuoman kunnallisteknisen rakentamisen lyhytjänteisyys. Tämä kohdentuu sekä uudisrakentamiskohteisiin että ennen kaikkea uudiskohteiden puuttumisen vuoksi tapahtuvaan täydennysrakentamiseen, jolla tonttipulaa helpotetaan. Täydennyskaavoitus/-rakentaminen on vesihuollon kannalta lähes aina kallein vaihtoehto, jos ei puhuta aivan keskustakortteleista. Tämä aiheuttaa suuria ja osin jopa hallitsemattomia muutoksia investointien rahoitukseen varsinkin pidemmällä aikajänteellä. Ja toisekseen siitä tulee myös paineita vesimaksujen hinnankorotuksiin, jos ei jo suunnitteluvaiheessa päästä eri osapuolten kesken sopimukseen kustannusjaosta. Uudisrakentamiskohteissa etenkin Kotkan puolella on aiheutunut ongelmia siinä, että teollisuusalueilla kaavoitus ja etenkään alueiden tonttijaot eivät ehdi mukaan alueelle rakennettavien kiinteistöjen toteutustahtiin. Näin ollen ei voida optimoida kohteiden vesihuoltoverkoston ja tonttijohtojen rakentamista, josta syntyy ylimääräisiä ongelmia rakentajien ja vesiyhtiön väliseen kustannusjakoon. Yhteistyö eteläisen ja pohjoisen Kymenlaakson vesilaitosten välillä on saatava liikahtamaan hyvinkin pikaisella aikataululla. Nykyisellä toimintapolitiikalla, jossa vesilaitokset etenevät vain omia tulevaisuuden tarpeita palvelevilla linjauksilla ja hankkeilla, uhkaa vaarantua tulevaisuudessa koko Kymenlaakson vedenhankinnan turvaaminen. Tässä keskeisimpänä on Kouvolan Selänpään alue, jossa pohjavesien hyödyntäminen tulee tehdä ympäristövaiku tustenarvioinnin (YVA) valmistuttua ehdottomasti yhteistyössä, tällöin turvataan koko Kymenlaakson vedenhankinta hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Jätevesipuolella on saatava päivitettyä Kaipiaisten alueen jätevesisopimukset, joista Kouvolan Vesi Oy ei ole ollut halukas neuvottelemaan vuonna 2009 tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen. Nykytilanteessa alueen jäteveistä joudutaan maksamaan lähes kaksinkertainen hinta muun Kouvolan jätevesitaksaan verrattuna. Varsinaiseen operatiiviseen toimintaan sisältyy myös riskejä, mutta niitä on pyritty ehkäisemään ylläpitämällä sekä verkosto- että laitospuolella ajantasaista riskienhallintakartoitusta, jonka päivittämistä jatkettiin toimintavuoden aikana. Suurimmat riskit liittyvät vesijohtoverkoston vuodonkorjauksiin ja vesijohtoverkoston sekä puhdistamojen kemikaalien annosteluun. Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle Yhtiön tilikauden tappio oli 2 996,94 €. Hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta ja tilikauden tappio siirretään edellisten tilikausien voitto/tappio -tilille. Edellisten tilikausien tappio Tilikauden tappio Voitot/tappiot tilikauden päättyessä - 7 092,60 - 2 996,94 - 10 089,54 9 Kymen Vesi Oy TASE Tilinpäätös TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 19 681 829,97 Valmistus omaan käyttöön 130 176,36 81 078,00 Liiketoiminnan muut tuotot 637 930,54 589 185,01 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 969 215,18 4 012 495,43 2 210 528,64 2 367 540,20 6 179 743,82 6 380 035,63 3 154 467,08 3 113 983,26 591 778,34 561 490,15 Varastojen lisäys (-) / vähennys (+) Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 265 480,26 156 830,69 422 310,95 155 572,98 155 572,98 79 921,16 106 264 752,88 5 830 280,20 471 714,84 112 646 669,08 72 568,17 103 939 514,67 6 335 748,49 2 078 811,71 112 426 643,04 263 435,94 243 425,94 148 145,78 148 145,78 4 673 201,98 1 224 878,39 8 211,00 533,52 5 906 824,89 2 456 670,16 4 207 772,08 6 288,30 134 797,06 6 805 527,60 Rahat ja pankkisaamiset 3 753 802,58 3 261 193,34 Vastaavaa yhteensä 123 141 189,22 123 040 508,68 42 300 000,00 4 781,96 -7 092,60 -2 996,94 42 294 692,42 42 300 000,00 4 781,96 -5 771,96 -1 320,64 42 297 689,36 5 869 668,42 4 705 668,42 75 000,00 75 000,00 44 345 464,31 10 091 612,85 13 352 124,23 67 789 201,39 44 716 975,65 10 091 612,85 13 222 917,73 68 031 506,23 4 871 511,34 419 026,95 695 780,53 1 126 308,17 7 112 626,99 4 571 511,34 1 783 569,57 562 768,16 1 012 795,60 7 930 644,67 123 141 189,22 123 040 508,68 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Muut saamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet Materiaalit ja palvelut Ulkopuoliset palvelut 31.12.2013 Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 19 593 174,71 Ostot tilikauden aikana 31.12.2014 Saamiset Pitkäaikaiset Myyntisaamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset konserniyrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut 152 293,83 140 673,94 3 898 539,25 3 816 147,35 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (TAPPIO) 5 639 589,52 5 321 147,10 1 771 075,35 1 749 163,97 2 872 333,67 3 085 598,93 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut 8 905,29 21 859,53 -1 713 384,45 -1 743 097,98 -1 704 479,16 -1 721 238,45 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 1 167 854,51 1 364 360,48 Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 10 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Velat saman konsernin yrityksille Muut velat -1 164 000,00 -1 364 620,97 6 851,45 1 060,15 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat -2 996,94 -1 320,64 Vastattavaa yhteensä Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) / vähennys (+) Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma SVOP-rahasto Edell. tilikausien voitto/tappio Tilikauden voitto (tappio) OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 11 RAHOITUSLASKELMA 31.12.2014 31.12.2013 Yhtiö kuuluu Kotkan kaupunki -konserniin. Konsernin tilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteessa Kustaankatu 2, 48100 Kotka. Liiketoiminnan rahavirta Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET 1 167 854,51 1 364 360,48 Suunnitelmanmukaiset poistot 5 639 589,52 5 321 147,10 Pysyvien vastaavien arvostus Rahoitustuotot ja kulut 1 704 479,16 1 721 238,45 8 511 923,19 8 406 746,03 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla. Suunnitelmanmukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Pienet käyttöomaisuushankinnat ja alle kolmen vuoden käyttöiän kalusto on kirjattu tilikauden kuluiksi. -1 118 017,68 -1 026 524,38 0,00 0,00 -2 077 097,65 -425 929,95 Korollisten saamisten muutos (lisäys - vähennys +) 2 982 893,69 -1 211 091,93 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 8 299 701,55 5 743 199,77 -1 704 479,16 -1 721 238,45 -6 851,45 -1 060,15 6 588 370,94 4 020 901,17 -6 146 363,53 -5 251 144,13 4 500 000,00 5 000 000,00 -4 571 511,34 -4 237 511,34 129 206,50 381 121,30 Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos Korottomien velkojen muutos (lisäys + vähennys -) Vaihto-omaisuuden lisäys (-) Korottomien saamisten muutos (lisäys - vähennys +) Maks. korot ja maksut muista liiket. rahoituskuluista Välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta Suunnitelmanmukaiset poistoajat Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 3 - 5 vuotta 3 - 10 vuotta 10 - 50 vuotta 4 - 10 vuotta 5 vuotta Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on arvostettu keskihintaan ja sen arvo pidetään muuttumattomana. Vaihto-omaisuuden tarvikkeisiin kuuluu hyödykkeitä, joita yhtiö hankkii jatkuvasti ja joiden määrä ja yhteenlasketut muutokset ovat vähäisiä. Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Liittymismaksujen lisäys TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN JA TOIMINTA-ALUEITTAIN Sijoitukset arvopapapereihin Liikevaihto toimialoittain 2014 2013 7 676 316,32 8 043 889,55 11 636 097,12 11 239 707,02 280 761,27 398 233,40 19 593 174,71 19 681 829,97 15 016 263,99 15 132 023,25 510 311,84 509 293,00 3 355 743,93 3 351 733,33 710 854,95 688 780,39 19 593 174,71 19 681 829,97 Kone- ja laitevuokrat 22 663,91 23 395,84 Kiinteistön vuokratuotot 50 973,42 34 366,99 Vesi Jätevesi Muut tuotot Rahoituksen rahavirta 57 695,16 1 143 609,96 Rahavarojen muutos 499 702,57 -86 633,00 Liikevaihto toiminta-alueittain Kotka Hamina Rahavarat tilikauden lopussa 3 753 802,58 3 261 193,34 Anjalankoski Rahavarat tilikauden alussa 3 261 193,34 3 347 826,34 Pyhtää LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Käyttöomaisuuden myynti Viivästysmaksutuotot 34 925,00 Varallolo- ja toimistopalvelut 234 012,71 225 558,94 Laitosmiespalvelut 263 801,08 243 580,42 36 878,94 27 357,82 637 930,54 589 185,01 Muut tuotot 12 6 210,48 23 390,00 13 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖSTÖN KESKIMÄÄRÄINEN LUKUMÄÄRÄ 2014 2013 Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin Muut korko- ja rahoitustuotot 2014 2013 27 27 4 3 31 30 38 40 Toimihenkilöitä • Vakituiset • Määräaikaiset 2 262,62 3 192,81 Korkotuotot muilta 6 642,67 18 666,72 Korkokulut ja muut rahoituskulut Korkokulut Saman konsernin yrityksille Työntekijöitä • Vakituiset • Määräaikaiset Yhteensä keskimäärin 3 4 41 44 72 74 -548 433,00 -548 433,00 -1 096 531,63 -1 119 469,91 -1 644 964,63 -1 667 902,91 Saman konsernin yrityksille -53 325,00 -59 250,00 Muille -15 094,82 -15 945,07 -68 419,82 -75 195,07 -1 704 479,16 -1 721 238,45 Muille Korkokulut yhteensä Muut rahoituskulut Muut rahoituskulut yhteensä Johdon palkat ja palkkiot Hallituksen ja toimitusjohtajanpalkat ja palkkiot Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä 116 310,64 106 057,86 Rahoitustuotot- ja kulut yhteensä TILINPÄÄTÖSSIIRROT POISTOT JA ARVONALENTUMISET 2014 2013 rakennuksista ja rakennelmista Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomista oikeuksista 48 943,90 Muista pitkävaikutteisista menoista 18 095,85 5 364,59 Rakennuksista ja rakennelmista 4 513 086,10 4 372 859,12 Koneista ja kalustosta 1 059 463,67 942 923,39 5 639 589,52 5 321 147,10 233 166,06 212 481,74 Vuokrat 505 861,61 489 998,20 Posti- ja telepalvelut 133 395,25 113 259,51 Henkilökunnan terv.huolto ja koulutus 91 512,10 94 950,49 Muut vapaaehtoiset henkilöstökulut 79 293,11 66 324,63 211 913,65 204 685,73 64 890,98 79 278,63 Autokulut ja matkakulut Alle 3 vuoden kalusto ja pienhankinnat Vakuutukset Muut kulut 1 164 000,00 1 364 620,97 6 851,45 1 060,15 Aineet ja tarvikkeet 1 083 635,49 1 047 555,02 Ulkopuoliset palvelut 1 317 615,89 1 463 543,39 716 390,14 726 479,37 TULOVEROT YMPÄRISTÖKULUT Ympäristönsuojelulaitteiden käytön henkilöstökulut LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Atk-kulut Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus: 63 260,86 55 665,62 387 781,73 432 519,42 1 771 075,35 1 749 163,97 2 964,55 2 975,00 Koulutus ja muut vapaaeht. henkilöstökulut Liiketoiminnan muut kulut 15 718,00 12 654,99 159 045,09 159 604,82 Ympäristökulut yhteensä 3 292 404,61 3 409 837,59 Poistot ympäristönsuojeluinvestoinneista 4 035 970,34 3 966 217,47 7 328 374,95 7 376 055,06 Ympäristösuojelumenot yhteensä TILINTARKASTAJAN PALKKIOT Lakisääteinen tilintarkastus Muut palvelut 955,70 3 920,25 14 2 975,00 15 TASEEN LIITETIEDOT P Y S Y V Ä T VAS TAAVAT VAI HTU VAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET SAAMISET Hankintamenona on käytetty yhtiöön tasearvolla siirtyneen omaisuuden alkuperäistä hankintamenoa LYHYTAIKAISET Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Aineettomat oikeudet Hankintameno 1.1. Lisäykset Muut pitkävaik. menot Aineettomat yhteensä 49 302,55 160 937,57 210 240,12 314 424,16 19 353,56 333 777,72 Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä Myyntisaamiset Siirto tase-erien välillä 0,00 Hankintameno 31.12. 363 726,71 180 291,13 544 017,84 Kertyneet poistot 1.1. -49 302,55 -5 364,59 -54 667,14 Tk sumupoistot Kirjanpitoarvo 1.1. -48 943,90 -18 095,85 -67 039,75 0,00 265 480,26 156 830,69 422 310,95 Hankintameno 1.1. Lisäykset 2013 4 673 201,97 8 211,00 533,52 4 681 946,49 2 456 670,16 6 288,30 134 797,06 2 597 755,52 730 327,58 539 874,50 4 207 772,08 Osakepääoma 1.1. 42 300 000,00 42 300 000,00 Osakepääoma 31.12. 42 300 000,00 42 300 000,00 42 300 000,00 42 300 000,00 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 4 781,96 4 781,96 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 4 781,96 4 781,96 -7 092,60 -5 771,96 OMA PÄÄOMA Sidottu oma pääoma Sidottu oma pääoma yhteensä Vapaa oma pääoma AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet 2014 1 224 878,39 Muut saamiset konserniyrityksiltä Vähennykset Kirjanpitoarvo 31.12. VAS TAAVAT Rakennukset ja rakennelmat Rakennukset ja Rakennukset Vesijohtoverkosto Viemäriverkosto rakennelmat yht. 72 568,17 24 197 789,56 41 233 688,35 78 442 004,69 143 873 482,60 7 352,99 373 852,06 2 515 414,82 3 255 240,73 6 144 507,61 Vähennykset 0,00 Edellisten tilikausien voitto/tappio 1.1. Tilikauden voitto/tappio Vapaa oma pääoma yhteensä OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ -2 996,95 -1 320,64 -5 307,59 -2 310,64 42 294 692,41 42 297 689,36 Siirto tase-erien välillä Hankintameno 31.12. 79 921,16 24 571 641,62 43 749 103,17 81 697 245,42 150 017 990,21 -4 693 902,40 -15 448 137,33 -24 494 068,46 -44 636 108,19 -817 898,03 -1 106 566,74 -1 953 368,31 -3 877 833,08 79 816,73 470 294,56 3 121 457,13 3 671 568,42 Poistoeron muutos 567 956,55 174 056,90 421 986,55 1 164 000,00 Poistoero 31.12. 647 773,28 644 351,46 3 543 443,68 4 835 568,42 72 568,17 19 503 887,16 25 785 551,02 53 947 936,23 99 237 374,41 79 921,16 19 059 841,19 27 194 399,10 Kertyneet poistot 1.1. Tk sumupoistot Poistoero 1.1. Kirjanpitoarvo 1.1. Kirjanpitoarvo 31.12. 55 249 808,65 101 504 048,94 TILINPÄÄTÖSSIIRROT Suunnitelmanmukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus Rakennukset ja rakennelmat 1 164 000,00 1 364 620,97 1 164 000,00 1 364 620,97 Koneet ja kalusto PAKOLLISET VARAUKSET Tilivuoden 2011 kuluksi ja pakolliseksi varaukseksi on kirjattu Sunilan puhdistamon lopettamisen ympäristölupavelvoitteiden täyttämisestä johtuvia kuluja puhdistamon purkuputken rakenteiden poistamisesta yhteensä 75 000 €. VIERAS PÄÄOMA Hankintameno 1.1. Lisäykset Keskeneräiset Aineelliset yhteensä Sijoitukset Muut saamiset 19 616 886,97 2 078 811,71 165 641 749,45 243 425,94 1 247 812,08 6 599 801,97 13 999 474,65 20 010,00 -8 206 898,84 -8 206 898,84 Koneet ja kalusto Vähennykset Siirto tase-erien välillä 0,00 Hankintameno 31.12. 20 864 699,05 Kertyneet poistot 1.1. -8 578 998,22 -53 215 106,41 Tk sumupoistot -1 694 716,69 -5 572 549,77 1 034 100,00 4 705 668,42 0,00 1 164 000,00 1 034 100,00 5 869 668,42 Poistoero 1.1. Poistoeron muutos Poistoero 31.12. Kirjanpitoarvo 1.1. Kirjanpitoarvo 31.12. 471 714,84 171 434 325,26 263 435,94 11 037 888,75 2 078 811,71 112 426 643,04 243 425,94 10 590 984,14 471 714,84 112 646 669,08 263 435,94 Koneisiin ja kalustoon sisältyy rakennusten ja rakennelmien ryhmässä olevat kiinteät laitteet Tilit 1161 + 1170 + 1180 + 1190 + 1230 Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo 31.12. 5 670 015,22 16 PITKÄAIKAINEN Velat jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat rahoituslaitoksilta 24 859 418,95 Lainat omistajilta 10 527 183,40 Liittymismaksuvelat 8 404 903,66 43 791 506,01 26 430 930,29 12 031 066,74 8 275 697,16 46 737 694,19 Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille Liittymismaksuvelat Muut velat 441 127,40 10 091 612,85 430 977,40 10 091 612,85 LYHYTAIKAINEN Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille Ostovelat -287 228,56 749 895,16 798 321,58 62 610,68 249 323,31 16 052,60 1 126 308,17 693 960,05 62 183,15 256 650,15 2,25 1 012 795,60 SIIRTOVELAT Loma- ja tuntipalkkajaksotus Muut lakisääteiset hsi-kulut Korkojaksotus Muut 17 VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT 2014 2013 46 809,72 42 981,84 79 056,89 109 917,50 125 866,61 152 899,34 Leasing-vastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä Muut vastuut Avl 33 § mukaiset vastuut mikäli omaisuutta luovutetaan muuhun kuin vähennyksen oikeuttavaan käyttöön 10 420 642,69 10 940 022,97 Alv-palautus vastuu Vakuus vuokraoikeuteen Jänskäntie 2 Kiinnitykset yhteensä 100 000,00 100 000,00 Yhdysvesijohto Aittakorpi - Petäjäsuo investointiosuuden mahdollinen lunastus Kymen Seudun Osuuskaupalta Vastuu 1.1. 68 655,57 71 438,90 Tilikauden poistot 2 783,33 2 783,33 Kertyneet poistot 12 988,88 10 205,55 65 872,23 68 655,57 Lunastus vastuu 31.12. Vuokravastuu yhtiön toimitiloista Malminginkadulla Vuokra-aika on 15 vuotta. Tämän jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassaolevana molemminpuolisella 12 kuukauden irtisanomisajalla. Vuokralaisella on oikeus lunastaa kohde 5 vuoden kuluttua vuokra-ajan alkamispäivästä. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset Kotkassa 10.3.2015 Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Kotkassa 14.4.2015 KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy 18 19 Talous Vuosikertomus 2014 Veden ja jäteveden käyttömaksut 2014 (alv 0 %) Vesi Jätevesi 1,34 1,80 Yhteensä 3,20 Perusmaksut 2014 (alv 0 %) Perusmaksun yksikköhinnat, jotka peritään erikseen sekä talousveden että jäteveden osalta, ovat: Maksuluokka 1 Maksuluokka 2 15 - 20 mm vesimittari 25 - 30 mm vesimittari 6,92 €/kk 41,56 €/kk Maksuluokka 3 Maksuluokka 4 40 - 50 mm vesimittari 80 - 150 mm vesimittari 173,23 €/kk 235,59 €/kk Maksuluokka 5 80 - 100 mm kaksoisvesimittari 311,79 €/kk Uusilta liittyjiltä peritään liittymismaksua, joka perustuu kiinteistön rakennusoikeuteen. Taksan kehittyminen Kymen Vesi Oy:n osakaskunnissa Käyttömaksut €/m3 3.5 3 Kymen Vesi Oy:n organisaatio ja eri yksiköiden tehtävät 2.5 2 1.5 1 0.5 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kotka Anjalankoski Pyhtää Kymen Vesi Oy Perusmaksut €/kk Hallitus 14 13 Toimitusjohtaja Tapani Eskola Johdon assistentti Tiina Soininkallio 12 11 10 9 8 Verkostoyksikkö Puhdistamoyksikkö Rakentamis- ja suunnitteluyksikkö Asiakaspalveluyksikkö Taloushallintoyksikkö Tuotantoyksikkö Kymenlaakson Vesi Oy 50% Kymen Vesi Oy 50% Verkostopäällikkö Petteri Kotonen Käyttöpäällikkö Kaisu Albeni Rakennuspäällikkö Sami Kinnunen Asiakaspalvelupäällikkö vt Katja Toikka Talouspäällikkö Paula Thilman Tuotantopäällikkö Emmi-Maria Ukko 7 6 5 4 3 2 1 0 2005 20 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 21 Vesilaitoksen tulot ja menot laskutettua vesikuutiota kohti Suoritekustannukset Viemärilaitoksen tulot ja menot laskutettua jätevesikuutiota kohti 3 €/m 1,8 VESILAITOS 2014 2013 1,6 2012 1,4 Suoritteet Pumpattu vesi verkostoon Laskutettu vesi Vesijohtoverkoston pituus Suoritekustannukset Hallintokulut/laskutettu vesi* Veden hankinta/pumpattu vesi Veden jakelu/vesijohtoverkosto Veden jakelu/laskutettu vesi Veden mittaus/laskutettu vesi Pääomakustannukset/laskutettu vesi* Poistot/laskutettu vesi Kokonaismenot/laskutettu vesi* Kokonaistulot/laskutettu vesi* 5 943 167 4 637 186 661 136 0,22 0,43 2,51 0,36 0,02 0,15 0,32 1,61 1,66 m3 m3 m 5 990 481 4 657 063 659 413 3 €/m €/m3 €/m3 €/m3 €/m3 €/m3 €/m3 €/m3 €/m3 1,2 5 933 449 4 663 192 657 403 1 0,8 0,26 0,42 2,66 0,38 0,01 0,19 0,29 1,66 1,74 0,22 0,42 2,56 0,36 0,01 0,21 0,27 1,61 1,67 Suoritekustannukset Hallintokulut/laskutettu jätevesi* Jätevesien käsitt./puhdistettu jätevesi Jätevesien käsitt./laskutettu jätevesi Kompostointi/laskutettu jätevesi ** Viemäriverkoston hoito/viemäriverkosto Viemäriverkoston hoito/laskutettu jätevesi Veden mittaus/laskutettu jätevesi Pumppaus/laskutettu jätevesi Puhdistus/puhdistettu jätevesi Puhdistus/laskutettu jätevesi Käyttömenot/laskutettu jätevesi Pääomakustannukset/laskutettu jätevesi* Poistot/laskutettu jätevesi Kokonaismenot/laskutettu jätevesi* Kokonaistulot/laskutettu jätevesi* 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tulosalueet 2014 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Talousvesi Jätevesi Muu 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2014 7 695 187,45 471 273,70 11 722 960,99 137 987,58 175 026,27 28 669,26 52 070,54 78 105,82 2 751 760,31 1 174 485,91 42 968,96 524 142,24 1 636 315,47 50 070,93 3 275 902,54 2 810 801,39 93 039,89 1 923 118,49 1 930 369,49 45 051,27 1 533 723,53 4 105 865,99 711 306,57 1 049 179,93 10 588,85 LIIKEVOITTO (TAPPIO) 774 480,57 2 042 837,58 55 015,52 Rahoitustuotot ja -kulut -426 134,88 -1 278 344,28 348 345,69 764 493,30 -350 380,40 -813 619,60 3 425,73 3 425,73 -5 460,43 -52 552,03 2013 Materiaalit ja palvelut 7 226 911 10 794 488 871 194 m3 m3 m 7 458 540 11 634 332 866 835 7 697 917 13 520 744 863 520 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston lisäys (-) vähennys (+) Ulkopuoliset palvelut 0,21 0,31 0,46 0,10 0,90 0,11 0,01 0,14 0,21 0,31 0,58 0,14 0,56 1,51 1,61 3 €/m €/m3 €/m3 €/m3 €/m3 €/m3 €/m3 €/m3 €/m3 €/m3 €/m3 €/m3 €/m3 €/m3 €/m3 0,16 0,30 0,47 0,11 1,01 0,12 0,01 0,16 0,20 0,32 0,59 0,12 0,53 1,48 1,50 0,13 0,27 0,47 0,11 1,39 0,16 0,01 0,15 0,18 0,32 0,63 0,13 0,49 1,38 1,47 Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot Liiketoiminnan muut kulut VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA * hallinto- ja pääomakustannusten jakosuhde muutettu 2014: 40 % vesilaitos, 60 % viemärilaitos (aiemmin 50/50 %) ** kompostointitoiminta lopetettu 2010, tässä esitetty ulkoistetun palvelun kustannukset 55 015,52 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) /vähennys (+) 22 menot €/m3 0,2 Valmistus omaan käyttöön VIEMÄRILAITOS tulot €/m3 0,4 menot €/m3 LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Suoritteet Laskutettu jätevesi Puhdistettu jätevesi Viemäriverkoston pituus 0,6 tulot €/m3 Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 55 015,52 23 2014 Vesihuollon suunnittelu ja rakentaminen Suunnittelun ja rakentamisen toteuttaminen Vesihuollon suunnittelu ja rakentaminen jakaantui pääasiassa seuraavan taulukon mukaisesti: Tehtävä Suorittaja Yleissuunnittelu: Laitossuunnittelu: Verkoston rakennussuunnittelu: Verkoston rakennuttaminen: Kaivamalla tehtävä rakentaminen Kaivamaton rakentaminen Rakentaminen: Kaivamalla tehtävä rakentaminen Kaivamaton rakentaminen Käyttö ja kunnossapito: Kymen Vesi Oy/konsultti Kymen Vesi Oy/konsultti Kuntatekniikka/konsultti Kuntatekniikka / Kymen Vesi Oy Kymen Vesi Oy Urakoitsijat ja Kymen Vesi Oy Urakoitsijat ja Kymen Vesi Oy Kymen Vesi Oy Kuntatekniikka pitää sisällään tässä yhteydessä Kotkan ja Kouvolan kunnallistekniset osastot. Vesihuollon yleissuunnittelu ja rakennussuunnittelu Alueittaisia vesihuollon yleissuunnitelmia ja niiden tarkistuksia tehtiin Turvalan sekä Nyyrikin-, Untamon- ja Kullervonkadun alueelle Kotkassa. Katukohtaisia yleissuunnitelmia laadittiin Kanerva-, Ruoho- ja Lautakatontielle Kotkassa sekä Ummeljoentielle ja Ahokujalle Anjalankoskella. Rakennussuunnitelmia teetettiin uudisalueille mm. Kotkan Räskin alueelle ja Kesantopolulle. Pyhtäällä Siltakylässä suunniteltiin Sammalkallion alueen 2-vaiheen vesihuolto. Saneeraussuunnitelmia tehtiin mm. Kotkan asuntoalueille Rosokadulle, Lautakatontielle, Nuottakadulle sekä Anjalankoskella Niilon- ja Narjuksentielle. Lisäksi suunniteltiin ja mitoitettiin Katvesammalen ja Sakkaran jätevesipumppaamot sekä erilaisia yksittäisiä johto-osuuksia. LVI-tarkastus, Kotka Verkostojen rakennussuunnittelu teetettiin kuntien kunnallisteknisissä osastoissa ja ulkopuolisilla konsulteilla. Verkostojen suunnittelukustannukset vuonna 2014 olivat 163 000 euroa. Uusien viemäriverkostojen laaduntarkastusta ja kohteittain vanhojen viemäreiden saneeraussuunnittelua varten TV -kuvattiin viemäreitä. Verkkotietojärjestelmän puutteita korjattiin lisäämällä mittausta. Vesijohtoverkostomallien rakentamista Anjalankosken ja Pyhtään osalle jatkettiin vuoden aikana Vesijohto- ja viemäriverkostoon liittyneiden kiinteistöjen tarkastukset Kotkassa on kertomusvuonna hoitanut rakennusvalvontaviraston palveluksessa oleva LVI-tarkastusinsinööri. Kiinteistöjen lvi-suunnitelmia toimitettiin kertomusvuoden aikana yhteensä 105 kpl. Tarkastuskäyntejä on työmaille suoritettu 248 kpl. Kymen Vesi Oy antoi vesihuollon liitoslausuntoja vuonna 2014 82 kpl. Verkostoinvestoinnit Kotkassa uutta verkostoa rakennettiin asuntoalueille Hortolaan ja Metsäkulmaan. Pyhtäällä uutta verkostoa rakennettiin Sammalkallion 1-vaiheen ja Kangasmäen kauppakeskus alueen osalta Siltakylässä. Verkostoa saneerattiin Kotkassa Koivulassa Muurainpolulla, Ristinkalliolla Rosokadulla ja Muurahaistiellä. Anjalankoskella saneerausta jatkettiin Saviniemessä Heikintien loppuosalla sekä Niilon- ja Narjuksentiellä. Pyhtäällä saneerattiin runkovesijohto Heinlahden vedenottamon ja Lökörentien väliltä. Vesijohdon ja viemärin sujutuksia tehtiin Jumalniemessä Kyminsuuntiellä ja Jylpyssä Takojantiellä. LVI-suunnitelmat, - tarkastukset ja liitoslausunnot (kpl/v) kpl LVI-suunnitelmat LVI-tarkastukset Liitoslausunnot 450 400 350 300 250 24 Verkostojen uudisrakentamiseen kohdistui kustannuksia 1,90 M€ ja verkostojen saneeraamiseen 2,77 M€. 200 Vuoden aikana suoritettiin vesitornien saneerauksista Kaipiaisten tornin sisäpuolisten betonipintojen korjaus. Puhtaan veden verkoston seurantapisteitä rakennettiin yhteensä 5 kappaletta; kaksi Kotkaan ja kolme Anjalankoskelle. Kustannuksia näihin kohdistui 310 000 euroa. Jätevesipumppaamoiden automaatiossa siirryttiin AquaRex -järjestelmään, jonka kustannukset olivat 160 000 euroa. 100 150 50 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 25 Talousveden laatu 2014 KyVe verkosto Kaipiaisten verkosto Sippolan verkosto ei huom ei makua 0,2 ei huom. ei makua <0,2 7,5 8,1 mS/m µg/l µg/l mg/l mg/l ei huom./kloori ei makua/kloori 0,4 4 8,1 14 86 30 0,03 1,3 1) 1,2 1,2 Kokonaiskloori Vapaa kloori Kokonaiskovuus KMnO4 - kulutus mg/l mg/l o dH mg/l 0,06 0,05 3,4 1) 4,8 Kloridi Nitraatti Nitriittityppi Nitraattityppi Sulfaatti Alumiini Natrium Kadmium Kromi Kupari Lyijy Nikkeli TOC, org. hiilen kokonaismäärä Arseeni Elohopea mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l 4,3 1) 3 1) 0,06 0,6 11 1) 38 1) 2,9 1) <0,2 4 0,02 <5 <5 1,8 <2 1) <0,5 1) Trihalometaanit yhteensä Yksittäiset torjunta-aineet Atratsiini DEA DEDIA Heksatsinoni BAM Propatsiini Pirimikarbi Spiroksamiini Torjunta-aineet yhteensä µg/l <4 ei todettu 1) Yksikkö Haju Maku Sameus Väriluku pH Sähkönjohtavuus Rauta Mangaani Ammonium Fluoridi Vesilaitos Veden hankinta Vuonna 2014 hankittiin vettä yhteensä 5 943 176 m3. Pääosin talousvesi hankittiin Kymenlaakson Vesi Oy:ltä. Hankintaan käytettiin vuoden aikana 2,4 M€ ja hankittu vesimäärä oli 5 776 668 m3. Kymen Veden omilta pohjavedenottamoilta Kaipiaisissa ja Sippolassa pumpattiin vettä yhteensä 165 178 m3. Kaunissaaren omasta pohjavesikaivosta pumpattiin vettä 1 321 m3. Vedenhankintakustannukset olivat 0,43 €/m3. Veden laatu Veden laatua tarkkaillaan säännöllisesti osakaskuntien terveydensuojeluviranomaisten kanssa yhdessä laaditun valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Kymen Vesi Oy:n vesijohtoverkostosta otetaan useita vesinäytteitä viikoittain ja ne analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa. Pienempi osuus otetuista verkostovesinäytteistä on viranomaisvelvoitteisia ja suurempi osuus laitoksen omaa käyttötarkkailua. Kemiallisten laatuvaatimuksien ylityksiä oli Kaipiaisissa torjunta-aineiden osalta. Kaipiaisten verkostoveden torjuntaainepitoisuus ylitti kerran talousveden enimmäispitoisuuden yksittäiselle torjunta-aineelle, joka on 0,1 µg/l. Vedestä löydetyn atratsiini -nimisen torjunta-aineen havaittu pitoisuus oli 0,11 µg/l. Yksittäisiä laatusuosituksen ylityksiä oli rautapitoisuuden, koliformisten bakteereiden ja pesäkkeiden lukumäärän osalta. Rautapitoisuus ylitti kaksi kertaa raudalle määritetyn talousveden enimmäispitoisuuden, joka on 200 µg/l. Laatusuositukset ylittäneet rautapitoisuudet olivat tammi- ja helmikuussa 330 µg/l ja 390 µg/l ja ne havaittiin kahdessa näytepisteessä Kotkan vesijohtoverkostossa. Ylitykset johtuivat kiinteistön putkistosta. Koliformisten bakteerien määrä ylitti kahdessa näytepisteessä marraskuussa Pyhtäällä talousveden laatusuosituksen, joka on 0 pmy/100 ml. Koliformisten bakteereiden määrä saatiin laatusuosituksien vaatimalle tasolle verkostohuuhtelulla. Talousveden pesäkkeiden lukumäärässä ei tulisi olla epätavallisia muutoksia. Pesäkkeiden lukumäärä oli koholla (>100 pmy/ml) yhdessä näytteessä tammikuussa Kotkassa ja yhdessä näytteessä Pyhtään verkostossa marraskuussa. Talousveden kohonneet pesäkeluvut saatiin normaalille tasolle verkostohuuhteluilla. Verkostoveden laatu täytti kaikki hyvälle talousvedelle asetetut mikrobiologiset laatuvaatimukset joka puolella vesijohtoverkostoa. 26 aistinvarainen aistinvarainen FNU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Pesäkkeiden lukumäärä (22 o C, 3d) pmy/ml E.coli pmy/100 ml Enterokokit pmy/100 ml Clostridium perfringens pmy/100 ml Koliformiset bakteerit pmy/100 ml ei todettu 1) 3 0 0 0 0 rajat käyttäjien hyväksyttävissä eikä epätavallisia muutoksia -II-II-II6,5-9,5 250 200 50 0,5 1,5 4,3 2) 20 250 50 0,15 11,0 250 200 200 5,0 50 2,0 10 20 ei epätavallisia muutoksia 10 1,0 100 0,1 todettu 0,04 0,05 <0,01 0,03 0,00 0,12 0,5 2 1 0 0 ei epätavallisia muutoksia 0 0 0 0 Kyve verkosto = talousvesi Kotkassa, Pyhtäällä ja entisen Anjalankosken alueella Kouvolassa (pl. Sippola ja Kaipiainen) 1) mitattu Kuivalan tekopohjavesilaitokselta lähtevästä vedestä 2) vedenottamoilta lähtevän veden keskiarvo 27 Veden jakelu Yleinen vedenkulutus Vesijohtoverkostoon liittyneitä kiinteistöjä oli vuoden lopussa Kotkassa 9 580 kpl, Kouvolassa entisen Anjalankosken alueella 4 026 kpl ja Pyhtäällä 928 kpl. Verkostoon liittyneissä kiinteistöissä asuu lähes 72 000 asukasta eli noin 95 % koko asukasmäärästä. Laskuttamattoman veden (huuhtelut, palovesi, hukkavesi ym.) osuus verkostoon pumpatusta vedestä oli 21,9 %. Yleisen vedenkulutuksen määrä oli 1 301 000 m3. Veden pumppaus verkostoon oli 5 943 176 m3 ja myyty vesimäärä 4 637 186 m3. Laskuttamattoman veden %-osuus verkostoon pumpatusta vedestä Yleisten vesipostien asiakkaita oli vuoden lopussa 29 kpl. 100 80 Verkostoon pumpattu vesi, myyty vesi ja laskuttamaton vesi 60 Pumpattu vesi Myyty vesi Laskuttamaton vesi 3 1000 m 40 20 7 000 18,4% 16,7% 15,4% 16,6% 20,5% 19,7% 20,8% 21,2% 22,3% 21,9% 2005 2006 2009 2010 2013 0 6 000 2007 2008 2011 2012 2014 5 000 Vesijohtoverkoston kunnossapito 4 000 Vesijohtovuodot 3 000 Vesijohtovuotojen määrä oli yhteensä 25 kpl, mikä on keskimääräistä vähemmän. Vuodoista 15 oli Kotkassa, 9 Anjalankoskella ja 1 Pyhtäällä. 2 000 1 000 Johtoverkostojen toimintahäiriöt kpl 0 2005 2006 2007 Myynti kuluttajaryhmittäin talousvesi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 m3/ osuus myydystä vedestä % teollisuusvesi osuuskunnat myyty vesi yht 3 933 105 79.7 % 951 482 19.3 % 53 193 1.1 % 4 937 780 4 065 585 79.3 % 992 613 19.4 % 67 909 1.3 % 5 126 107 3 791 815 3 731 251 76.7 % 76.6 % 1 064 033 1 038 827 21.5 % 21.3 % 85 859 102 774 1.7 % 2.1 % 4 941 707 4 872 852 3 642 284 77.0 % 971 956 20.5 % 116 192 2.5 % 4 730 432 3 714 694 76.5 % 1 006 097 20.7 % 134 428 2.8 % 4 855 219 3 722 673 76.8 % 961 416 19.8 % 161 285 3.3 % 4 845 374 3 620 331 77.6 % 858 483 18.4 % 184 378 4.0 % 4 663 192 3 561 999 76.5 % 897 625 19.3 % 197 439 4.2 % 4 657 063 3 548 315 76.5 % 890 838 19.2 % 198 033 4.3 % 4 637 186 Viemärin toimintahäiriöt Vesijohtovuodot 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 5 39 4 34 2 30 1 34 4 30 17 36 6 34 9 33 9 38 10 25 Vesimittarikorjaamo 3 Myyty vesi kuluttajaryhmittäin m 3 m 6 000 000 Osuuskunnat Teollisuusvesi Talousvesi Ominaiskulutukset (L/AS/D) 2005-2006 Kotkan tiedot L/AS/D 300 5 000 000 250 4 000 000 200 3 000 000 150 2 000 000 100 1 000 000 50 0 254 253 199 206 209 209 215 217 219 215 218 216 177 174 170 174 173 169 169 169 148 147 139 137 135 138 139 138 136 136 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 28 Talousvesi Myyty vesi Pumpattu vesi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Mittarikorjaamon tavoitteena on ollut suorittaa pienten vesimittarien (20-25 mm, omakotitaloissa) vaihdot noin 8 vuoden välein ja isojen (32-40 mm, kerrostaloissa) noin 6 vuoden välein. Suurkuluttajien sekä impulssimittarien ja omien kaivojen mittareiden vaihdot on suoritettu noin 4 vuoden välein. Tavoitteena on, että korjaamolle saapuvat mittarit tarkastetaan, mikäli ne eivät ole jäätyessään haljenneet tai muuten tuhoutuneet. Vesimittareita vaihdettiin 892 ja tarkastettiin 970 kpl. Mittareiden vaihtomäärä on kasvanut edellisvuosista, mutta vaihtomäärä on yhä jäljessä tavoitteesta. Uusiin kohteisiin mittareita asennettiin yhteensä 59 kappaletta ja mittareita poistettiin 10 kappaletta. 29 Viemärilaitos Laskuttamattoman jäteveden osuus viemäriverkoston kokonaisvirtaamasta % 80 Viemäriverkosto Viemäriverkoston kokonaisvirtaama oli yhteensä 10 987 749 m3. Kokonaisvirtaama oli 0,7 milj m3 pienempi kuin edellisenä vuonna. Ylivirtauksia verkostossa tapahtui 11 861 m3, tähän olivat syynä hyvin äkillinen lumen sulaminen ja loppukesän rankkasateet. Mussalon jätevedenpuhdistamolla oli sähkökatkos 27.9.2014 klo 2:53 - 5:27. Sähkökatkoksen aikana puhdistamatonta jätevettä meni mereen 1 400 m3. Jätevesiä puhdistettiin puhdistamoilla yhteensä 10 794 488 ja etuselkeytyksen jälkeen ohjattiin jätevettä mereen yhteensä 7 560 m3. Laskutettu jätevesimäärä oli 7 226 911 m3, josta Haminan osuus 1 952 152 m3. 60 50 30 20 10 0 2005 Viemäriverkoston vaurioita tai toimintahäiriöitä oli 10 kpl. Viemäreiden toimintahäiriöiden määrä on pysynyt lähes samalla tasolla viimeisen kolmen vuoden aikana. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna viemärivaurioiden määrä näyttää kuitenkin olevan kasvussa. Merkittävä osa viemäriverkostosta on ns. sekavesiviemäriä. Vanhempi sekaviemäriverkosto on varsin huonossa kunnossa, mikä näkyy runsaina vuotovesimäärinä. Viemäreitä kuormittavat runsaasti myös kiinteistöiltä tulevat perustusten kuivatus- ja sadevedet. Jätevesilaskutus kuluttajaryhmittäin 1000 m3 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 osuuskunnat Hamina yhteensä 1969.1 33.9 % 3813.6 65.7 % 24.4 0.4 % 5807.1 2121.8 1901.0 2092.2 1797.8 1933.8 2065.7 36.2 % 33.3 % 36.5 % 33.6 % 31.6 % 25.8 % 3708.6 3752.9 3565.0 3469.5 3597.7 3536.7 63.3 % 65.7 % 62.3 % 64.9 % 58.8 % 44.1 % 31.7 58.6 69.2 78.1 110.6 122.0 0.5 % 1.0 % 1.2 % 1.5 % 1.8 % 1.5 % 5862.2 5712.5 5726.5 5345.5 6115.7 8018.2 1607.3 20.9 % 1839.3 24.6 % 1672.2 23.1 % 3511.7 3471.7 3461.3 45.6 % 46.5 % 47.9 % 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Puhdistamoyksikkö Viemärisortumat ja tukokset asuin- ja liikerakennukset Haminan jätevesien osuus ei ole mukana vuotovesilaskennassa. 40 Vuoden lopussa arvioitiin viemäriverkostoon liittyneissä kiinteistöissä asuvan n. 70 500 asukasta eli noin 93 % koko Kotkan, Pyhtään ja Anjalankosken asukasmäärästä. teollisuus Kymen Vesi Oy Kotka Anjalankoski Pyhtää 70 142.5 153.9 141.3 1.9 % 2.1 % 2.0 % 473.7 2293.8 7.7 % 28.6 % 2436.3 31.6 % 1997.7 26.8 % 1952.2 27.0 % 7697.9 7462.6 7226.9 Puhdistamoyksikössä huolehditaan jäteveden pumppaamoiden ja puhdistamoiden toiminnasta eli jäteveden johtamisesta ja puhdistamisesta ennen vesistöön johtamista. Meillä on vain yksi Itämeri, joten me omalta osaltamme pidämme huolta siitä, että se säilyy tuleville polville entistä puhtaampana. Ympäristövaikutusten tarkkailu Ympäristövaikutusten seuranta tehdään ympäristöviranomaisten hyväksymän vesistö - ja velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti. Jätevedet analysoidaan akkreditoidussa tutkimuslaboratoriossa. Vesistöön johdettava kuormitus on puhdistamoiden merkittävin ympäristöindikaattori. Siihen liittyviä mitattavia suureita ovat muun muassa pH, sähkönjohtokyky, biologinen hapenkulutus, kemiallinen hapenkulutus, fosfori, typpi, kiintoaine ja enterokokit. Vesistötarkkailu sisältää meriveden fysikaalis-kemiallisen meriveden laaduntarkkailun sekä alueen biologisen tarkkailun mukaan lukien perifytontutkimukset. Pumppaamot Kymen Vesi Oy:n viemäriverkoston alueella on yhteensä 206 pumppaamoa. Kotkan alueella on 131 pumppaamoa, siirtolinjan pumppaamoita on 9 (Kotkan alueella 5 pumppaamoa ja Kouvolan, Anjalankosken alueella 4 pumppaamoa), Kouvolan (Anjalankosken) alueella on 47 pumppaamoa ja Pyhtään alueella 19 pumppaamoa. Jätevedenpuhdistamot Mussalon jätevedenpuhdistamon laajennus- ja saneeraus on valmistunut joulukuussa 2009. Puhdistamolla puhdistetaan Kotkan, Haminan, Pyhtään ja Kouvolan (ent. Anjalankosken alueen) jätevedet. Siirtolinjan valmistumisen jälkeen on Anjalankosken alueen jätevedet, jotka eivät mahdu siirtolinjaan, voitu vuotovesitilanteessa ohjata Huhdanniemen ja Halkoniemen puhdistamoille kemialliseen käsittelyyn ja sieltä edelleen vesistöön. Kouvolan Sippolan alueen jätevedet puhdistetaan Sippolan pienpuhdistamolla. 9 000 8 000 7 000 6 000 Hamina Osuuskunnat Asuin- ja liiketalot, julkiset rakennukset Teollisuusvesi 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2005 30 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 31 Jätevesimäärien kehitys puhdistamoittain Sunila Huhdanniemen ja Halkoniemen jätevedenpuhdistamot Mussalo Huhdanniemi Halkoniemi Sippola yhteensä 2005 4 723 887 3 997 745 1 459 575 1 132 145 25 031 11 338 383 2006 4 547 605 3 986 964 1 345 073 1 076 071 23 475 10 979 188 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 4 334 731 4 631 924 3 488 351 1 405 496 0 0 0 0 4 445 549 4 857 861 3 558 011 6 371 597 12 217 550 12 996 410 11 290 621 10 766 640 1 354 264 1 765 622 1 286 676 983 731 532 292 349 371 316 221 156 305 1 354 302 1 539 358 1 099 642 827 128 201 368 224 974 162 035 48 549 29 408 32 097 21 694 21 148 32 247 30 525 22 317 16 265 11 518 254 12 826 862 9 454 374 9 609 100 12 983 457 13 601 280 11 634 332 10 987 749 Puhdistamokohtaiset lupaehdot ja niiden toteutuminen Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon prosentuaalisten arvojen lisäksi pitää valtioneuvosten asetuksen 888/2006 mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot toteutua. Huhdanniemen ja Halkoniemen puhdistamot ovat kemiallisia laitoksia. Saostuskemikaalina käytetään liuosmaista polyalumiinikloridia noin 125 g/m3. Itä-Suomen ympäristölupaviraston 12.10.2007 antaman ympäristölupapäätöksen mukaan siirtoviemärin käyttöönoton jälkeen Huhdanniemen ja Halkoniemen puhdistamoita ei saa käyttää jätevesien käsittelyyn ja vesistöön johtamiseen, lukuun ottamatta mahdollisia poikkeuksellisia häiriötilanteita tai runsaista vuoto- ja hulevesistä aiheutuvia siirtoviemärin teknisen kapasiteetin ylittymistilanteita. Huhdanniemen ja Halkoniemen ympäristöluvan tarkistus oli käsiteltävänä Etelä - Suomen aluehallintovirastossa vielä vuoden 2014 lopussa. Huhdanniemen jätevedenpuhdistamon kautta kemiallisen käsittelyn jälkeen johdettiin jätevettä vesistöön yhteensä 156 305 m3. Puhdistamon käyntipäiviä oli yhteensä 45 päivää. Huhdanniemen puhdistamo ei ollut käytössä 1.7 - 31.12.2014 välisenä aikana. Halkoniemen jätevedenpuhdistamon kautta kemiallisen käsittelyn jälkeen johdettiin jätevettä vesistöön yhteensä 48 539 m3. Puhdistamon käyntipäiviä oli yhteensä 31 päivää. Mussalon jätevedenpuhdistamo Huhdanniemi Mussalon jätevedenpuhdistamo on velvoitettu ilmoittamaan erikseen määriteltyjen yhdisteiden päästöt veteen Suomen kansallista PRTR- rekisteriä varten. Mussalon jätevedenpuhdistamo on typenpoistolla tehostettu biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Mussalon jätevedenpuhdistamon puhdistusprosessi Halkoniemi toteutuma lupaehto mg/l reduktio % BOD7 atu CODcr kok. fosfori kiintoaine kok. typpi 10 38 0,2 8 18 76 84 93 96 35 toteutuma mg/l reduktio % < 30 < 125 <2 < 35 > 70 > 75 > 80 > 90 mg/l reduktio % BOD7 atu CODcr kok. fosfori kiintoaine kok. typpi 13 51 0,2 24 26 75 85 96 94 30 lupaehto mg/l reduktio % < 30 < 125 <2 < 35 > 70 > 75 > 80 > 90 Huhdanniemen ja Halkoniemen jätevedenpuhdistamoiden lupaehdot täyttyivät kaikkien kuormitustekijöiden suhteen. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 ehdot täyttyivät kaikilta osin. Sippolan jätevedenpuhdistamo Sippolan jätevedenpuhdistamo on biologis-kemiallinen aktiivilietelaitos, jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla ja neutralointiin käytetään kalkkia. Ferrosulfaattia käytetään keskimäärin 307 g/m3 ja kalkkia 210 g/m3. Koko vuoden puhdistettu jätevesimäärä oli 16 265 m3 eli keskimäärin 44 m3/d. Sippolan jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Mussalon jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: 53 800 m3/d – keskivirtaama, qmit – BOD-kuorma 15 500 kg/d – fosforikuorma 317 kg/d – typpikuorma 1 900 kg/d Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antanut 16.12.2005 Mussalon jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksen. Lupaehdot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohitukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Lähtevän jäteveden typpipitoisuus tulee toteutuva silloin, kun jäteveden lämpötila on suurempi kuin 12 oC. Typenpoiston reduktiovaatimus on tavoitearvo vuosikeskiarvona laskettuna. Mussalon jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan tarkistushakemus on lähetetty Etelä- Suomen aluehallintovirastoon 15.12.2014. 32 Mussalo toteutuma mg/l reduktio % BOD7 atu CODcr kok. fosfori kiintoaine kok. typpi 6 55 0,3 7 9 98 90 95 98 80 lupaehto mg/l reduktio % < 20 > 90 < 125 > 75 < 0,8 > 90 < 35 > 90 < 20 kun jäteveden lämpötila on >12oC Lupaehdot täyttyivät kaikilla vuosineljänneksillä kaikkien kuormitustekijöiden suhteen. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 ehdot täyttyivät kaikilta osin. – keskivirtaama, qmit – BOD-kuorma – fosforikuorma 250 m3/d 40 kg/d 1,6 kg/d Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on antanut 27.10.2006 ympäristölupapäätöksen. Lupaehdot lasketaan puolivuosikeskiarvona mahdolliset ohitukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Sippola toteutuma BOD7 atu CODcr kok. fosfori kiintoaine kok. typpi lupaehto mg/l reduktio % mg/l reduktio % 5,4 43 0,38 12 19 < 15 < 70 < 1,0 < 15 99 94 96 94 64 > 90 > 80 > 90 > 90 Lupaehdot toteutuivat kaikkien kuormitustekijöiden suhteen. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 ehdot eivät täyttyneet kaikilta osin. Ylijäämälietettä syntyi vuoden aikana 520 m3. Liete kuljetettiin Huhdanniemen pumppaamolle ja siitä edelleen Mussalon jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. 33 Toiminta-alueen ulkopuolinen vesihuolto Vesihuolto-osuuskunnat Toiminta-alueen ulkopuolella Kotkassa, Kouvolassa (Anjalankoski) ja Pyhtäällä toimii tällä hetkellä yhteensä 25 vesihuolto-osuuskuntaa (vesi+viemäri) sekä 3 vesiosuuskuntaa (vesi). Lisäksi olemassa olevien osuuskuntien laajennuksia on suunnitteilla tai rakenteilla. Vuonna 2016 voimaan astuva jätevesiasetus on lisännyt osuuskuntien rakentamista haja-asutusalueilla. Omalta osaltaan liittymistä Kymen Vesi Oy:n verkostoon on mahdollistanut rakennettu Anjalankoski-Kotka siirtolinja. Vesi- ja vesihuolto-osuuskunnat ovat vesihuoltolain mukaisia vesihuoltolaitoksia. Kaikki osuuskunnat ostivat talousvetensä Kymen Vesi Oy:ltä ja vesihuolto-osuuskunnat johtivat lisäksi jätevetensä Kymen Vesi Oy:n verkostoon. Vesihuolto-osuuskuntien viemäröinti on toteutettu pääasiassa kiinteistökohtaisiin pumppauksiin perustuvana paineviemärijärjestelmänä. Jokainen osuuskunta on Kymen Vesi Oy:lle yksi asiakas, jota laskutetaan osuuskunnan verkoston liitospisteessä/-pisteissä olevien vesimittareiden mukaan. Osuuskunnat omistavat verkostonsa ja vastaavat niiden kunnossapidosta. Osuuskunnat vastaavat myös verkostoihinsa liittyneiden kiinteistöjen laskutuksesta. Kuntien myöntämä avustus osuuskunnille ja vastaaville haja-asutusalueiden vesihuoltohankkeille kohdistui seuraaviin osa-alueisiin Kotkan alueella: • Yleissuunnittelu, rakentamissuunnittelu ja tekninen neuvonta • Runkojohtojen putkimateriaalit. Runkojohdoksi katsotaan kahden tai useamman kiinteistön johto. • Maastotutkimukset • Kymen Vesi Oy:n verkostoon tehtävät liitostyöt tarvikkeineen • Runkojohtojen kartoitus talosulkuventtiiliin saakka Kouvolassa (Anjalankoski) ja Pyhtäällä kunnat maksavat osuuskunnille avustusta osuuskunnan toteutuneiden rakennuskustannusten perusteella. Vesiosuuskuntien kulutukset 2014 nimi Liete Sako- ja umpikaivolietettä ajettiin Mussalon jätevedenpuhdistamolle 14 996 m3 ja Huhdanniemen jätevedenpuhdistamolle 6 536 m3. Kymen Vesi Oy:llä ja Biovakka Suomi Oy:llä on voimassa oleva Mussalon jätevedenpuhdistamon lietteen jatkokäsittely- ja loppusijoitussopimus 31.5.2023 saakka. Mussalon jätevedenpuhdistamon kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat MMM:n asetuksessa lannoitevalmisteista 24/11 mainitut suurimmat sallitut raskasmetallipitoisuudet. Vuonna 2014 Biovakka Suomi Oy:n, tai sen alihankkijat käsittelivät yhteensä 14 276 tonnia jätevesilietettä. Tästä määrästä 627 tonnia käsiteltiin Envor Group Oy:n toimesta Forssassa. Loput 13 649 tonnia käsiteltiin Biovakka Suomi Oy:n Turun biokaasulaitoksessa. Biovakka Suomi Oy:n palvelu ei sisällä lietteen loppusijoitusta jätteenä, vaan lietteiden jalostamisen biokaasulaitoksella maanparannus- ja lannoitetuotteiksi sekä uudistuvaksi energiaksi. Biokaasulaitoksen jalostamat raaka-aineet ovat tuotteita, joiden hyväksynnästä vastaa Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira). Tuotteita voidaan hyödyntää pelto- ja metsälannoitteina tn € 1 600 000 14 000 1 400 000 12 000 1 200 000 10 000 1 000 000 8000 800 000 6000 600 000 4000 400 000 2000 200 000 Lietteen määrä 16 000 tonnia 0 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 34 Lietteenkäsittelyn kustannukset euroa Anjalan vesihuolto-osuuskunta Antinojan vesihuolto-osuuskunta Heinlahden vesiosuuskunta Hirvelän vesihuolto-osuuskunta Hurukselan vesihuolto-osuuskunta Hevossaaren vesiosuuskunta Juurikorven vesihuolto-osuuskunta Kaarniemen vesiosuuskunta Kiviniemen kartanoalueen vesiosuuskunta Kurjenniemen vesiosuuskunta Kymin vesihuolto-osuuskunta Ojanne Laajakosken vesihuolto-osuuskunta Länsi-Kymin vesihuolto-osuuskunta Länsikylän-Myllykylän vesihuolto-osuuskunta Marinkylän vesihuolto-osuuskunta Muhjärven vesihuolto-osuuskunta Myllykosken itäpuolen vesihuolto-osuuskunta Myllykosken yläpään vesihuolto-osuuskunta Pihkoon vesihuolto-osuuskunta Pohjois-Sippolan vesihuolto-osuuskunta Purolan vesiosuuskunta Romminkujan vesihuolto-osuuskunta Saksalanraitin vesiosuuskunta Siltakylän vesihuolto-osuuskunta Suljennon vesihuolto-osuuskunta Säkkijärven vesihuolto-osuuskunta Tavastilan vesihuolto-osuuskunta Väliväylän vesihuolto-osuuskunta Ylänummen vesiosuuskunta Pyhtään Vesiosuuskunta 1.7.2014 alkaen vesi m3 jätevesi m3 13 596 969 13 054 2 431 3 934 786 2 194 5 359 2 316 2 885 9 090 9 910 18 573 2 752 2 793 5 611 10 929 9 276 1 793 3 191 5 116 568 1 383 365 1 673 1 852 8 711 30 180 14 221 12 522 10 238 969 13 054 2 431 3 934 786 3 519 0 2 436 2 671 9 280 8 730 17 082 2 752 2 920 5 611 12 037 5 517 1 793 3 191 0 568 1 285 365 1 673 1 852 8 711 12 224 0 5 649 Yhteensä 198 033 141 278 35 Malminginkatu 16 48600 KOTKA Puh. (05) 2341 www.kymenvesi.fi © Mainos WooDoo/Painokotka Oy 4/2015 Kuvat: Kymen Vesi Oy, Kymenlaakson museo ja Sofia Virtanen
© Copyright 2024