Heinolan kaupunki
Pöytäkirja
17/2015
1
Kaupunginhallitus
Aika
28.09.2015 klo 14:00 - 14:50
Paikka
Kaupunginhallituksen kokoushuone, Rauhankatu 3, 3. krs
Osallistujat
Nimi
Hildén Raili
Varjo Niina
Karppinen Sanna
Heino Marko
Huvinen Kimmo
Jaakkola Ilkka
Koponen Sanna
Timonen Kirsi
Virtanen Timo
Teittinen Jussi
Malin Sinikka
Klo
14:00 - 14:50
14:00 - 14:50
14:00 - 14:50
14:00 - 14:50
14:00 - 14:50
14:00 - 14:50
14:00 - 14:50
14:00 - 14:50
14:06 - 14:50
14:00 - 14:50
14:00 - 14:50
Tehtävä
kh:n puheenjohtaja
kh:n I varapj.
kh:n II varapj.
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
esittelijä
pöytäkirjanpitäjä
Muu
Seppälä Juuso
Turunen Risto
14:00 - 14:50
14:00 - 14:50
kv:n puheenjohtaja
kv:n I varapj.
Poissa
Niemi Petteri
Läsnä
kv:n II varapj.
Laillisuus ja
Päätös: Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja
päätösvaltaisuus
päätösvaltaiseksi.
__________________________________________________________________________
Käsitellyt asiat
264 - 265
Pöytäkirjan
tarkastus
Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Sanna Karppinen ja Sanna
Koponen.
__________________________________________________________________________
Pöytäkirjan
allekirjoitus ja
varmennus
Pöytäkirjan
tarkastusaika ja
allekirjoitukset
Raili Hildén
puheenjohtaja
.
.2015
Sanna Karppinen
pöytäkirjantarkastaja
Pöytäkirjan tarkastajat:
Sinikka Malin
pöytäkirjanpitäjä
.
.2015
Sanna Koponen
pöytäkirjantarkastaja
Heinolan kaupunki
Pöytäkirja
17/2015
Pöytäkirja yleisesti
nähtävillä
Konsernihallinnon
asianhallintakeskuksessa
07.10.2015
Todistaa
Asianhallintapäällikkö
Ella Vuorela
Pöytäkirjan tarkastajat:
2
Heinolan kaupunki
Pöytäkirja
17/2015
3
Kaupunginhallitus
Käsitellyt asiat
§
Otsikko
Sivu
264
Kokouksen asioiden käsittelyjärjestyksen hyväksyminen
4
265
Yhteistyö varautumisessa laajamittaiseen maahantuloon
5
Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus
Pöytäkirjan tarkastajat:
Heinolan kaupunki
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
§ 264
17/2015
4
28.09.2015
Kokouksen asioiden käsittelyjärjestyksen hyväksyminen
Khal § 264
Ehdotus:
Kaupunginjohtaja (JT): Kaupunginhallitus päättää hyväksyä esityslistan tämän kokouksen asioiden käsittelyjärjestykseksi.
Päätös:
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Pöytäkirjan tarkastajat:
Heinolan kaupunki
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
§ 265
17/2015
5
28.09.2015
Yhteistyö varautumisessa laajamittaiseen maahantuloon
4284/05.11.00/2015
Khal § 265
Valmistelija: hallinto- ja kehitysjohtaja Sinikka Malin,
puh. 03-849 3301, [email protected]
Työ- ja elinkeinoministeriö on 22.9.2015 tiedottanut kunnille tarpeesta varautua maahanmuuttajien vastaanottoon.
Kriisialueilta Eurooppaan ja Suomeenkin tulevien turvapaikkaa hakevien henkilöiden määrä kasvaa päivittäin, ja hakijoiden majoittamiseen tarvittavien vastaanottokeskusten kapasiteetti on koetuksella.
Tästä linkistä http://www.tem.fi/tyo/tiedotteet_tyo?89506_m=118797
löytyy em TEM:n tiedote ja sen liitteenä tietoa mm vastaanottokeskuksista, niiden kasvavasta tarpeesta ja kunnan velvollisuuksista
vastaanottokeskuksissa turvapaikkapäätöstä odottavien palveluiden
järjestämisessä.
Lainauksia TEM:n tiedotteen infoliitteestä:
"Kansainvälistä suojelua hakevat saapuvat kriisivaltioista
Sisäministeriön arvion mukaan vuonna 2015 kansainvälistä suojelua
hakevien määrä voi nousta jopa 25 000–30 000 hakijaan. Eurooppaan ja Suomeen saapuvien hakijoiden määrän lisääntymisen taustalla ovat useat pitkittyneet kriisit etenkin Lähi-idässä ja Afrikassa.
Suurimmat tänä vuonna Suomeen saapuneet hakijaryhmät ovat tulleet Irakista, Somaliasta, Albaniasta, Afganistanista ja Syyriasta.
Kansainvälistä suojelua hakevien vastaanotto
Henkilöillä, jotka ovat tulleet Suomeen ja hakeneet turvapaikkaa poliisilta tai rajavartioviranomaisilta, on oikeus saada vastaanottopalveluja välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon turvaamiseksi. Oikeus palveluihin jatkuu hakemuksen käsittelyn ajan. Alkuvuonna käsittelyaika oli keskimäärin puoli vuotta, mutta nyt hakijamäärän kasvu uhkaa pidentää sitä. Menettely pyritään kuitenkin pitämään mahdollisimman tehokkaana. Vastaanottokeskuksissa asutaan siis vain
väliaikaisesti. Maahanmuuttovirasto avaa uusia vastaanottokeskuksia Maahanmuuttovirasto ja SPR kartoittavat yhdessä vastaanottokeskuksiksi sopivia tiloja. Virasto tarvitsee uuden keskuksen perustamiselle sisäministeriön antaman valtuuden. Sen sijaan jo toiminnassa olevien vastaanottokeskusten laajentamisesta tai niiden alaisuuteen tulevista hätämajoitusyksiköistä Maahanmuuttovirasto päättää itsenäisesti.
Vastaanottokeskuksen perustamiselle ei tarvita sijaintikunnan lupaa,
jos tilat vuokrataan yritykseltä ja ylläpitäjäksi on tulossa Punainen
Risti tai jokin muu ulkopuolinen toimija. Perinteisesti Maahanmuuttovirasto on kysynyt kuntapäättäjien kannan keskusten perustamiseen, mutta kasvaneen hakijamäärän vuoksi tätä käytäntöä ei ole
Pöytäkirjan tarkastajat:
Heinolan kaupunki
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
§ 265
17/2015
6
28.09.2015
mahdollista jatkaa. Kunnalle kuitenkin aina ilmoitetaan asiasta ennen vastaanottotoiminnan aloittamista.
Millaiset tilat soveltuvat vastaanottokeskukseksi?
Tilojen on oltava majoitukseen sopivat ja riittävän suuret - tosin ilman huoltajaa olevien lasten ryhmäkodeiksi sopivat myös pienemmät tilat. Tilojen kuntoon kiinnitetään luonnollisesti huomiota: saadaanko tilat nopeasti käyttöön ja onko paloturvallisuus kunnossa.
Myös henkilöstön saatavuus vaikuttaa siihen, minne keskuksia voidaan perustaa. Uusia keskuksia pyritäänkin usein perustamaan vanhojen läheisyyteen, jolloin kokeneemman tukea on helpommin saatavilla.
Tyhjillään olevia ARA-vuokra-asuntoja on mahdollista käyttää turvapaikanhakijoiden tilapäismajoitukseen muuttamalla kohteen käyttötarkoitusta kunnan tai Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen
(ARA) luvalla. Tarkempia tietoja asiasta antaa ARA.
Vastaanottopalvelut
Kansainvälistä suojelua hakevilla ei ole Suomessa kotikuntaa. Tarvittavat palvelut järjestetään vastaanottopalveluina, joihin kuuluvat
majoitus, vastaanotto- tai käyttöraha, välttämättömät sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut, tulkki- ja käännöspalvelut sekä työ- ja opintotoiminta. Myös ateriat voidaan järjestää vastaanottopalveluina. Ilman
huoltajaa oleville lapsille tarkoitetuissa ryhmäkodeissa ja tukiasunnoissa voidaan järjestää täysi ylläpito.
Majoitus.
Hakijat voivat majoittua vastaanottokeskuksissa. Ilman huoltajaa
olevat alaikäiset asuvat lapsille tarkoitetuissa ryhmäkodeissa tai
nuorille tarkoitetuissa tukiasunnoissa. Hakijat voivat järjestää majoituksensa myös itse. Monet majoittuvatkin esimerkiksi Suomessa
asuvien sukulaistensa luona. Tällaista yksityismajoitusta ei kuitenkaan tueta taloudellisesti.
Vastaanotto- ja käyttöraha.
Vastaanottorahan määrä vaihtelee hakijan perheen koon mukaan.
Käyttörahaa maksetaan ilman huoltajaa olevalla lapselle, jos vastaanottokeskus järjestää hänelle täyden ylläpidon.
Sosiaalipalvelut.
Hakijalla on oikeus saada sosiaalihuollon ammattihenkilön välttämättömiksi arvioimia sosiaalipalveluja. Vastaanottokeskuksissa työskentelevien sosiaalihuollon ammattihenkilöiden työhön kuuluu neuvontaa, ohjausta, sosiaalisten ongelmien selvittämistä ja muita hakijoiden turvallisuutta ja suoriutumista ylläpitäviä ja edistäviä tukitoimia.
Terveydenhuoltopalvelut.
Vastaanottokeskukset vastaavat turvapaikanhakijoiden tarvitsemista
terveyspalveluista valtion rahoituksella. Aikuiset hakijat ovat oikeutettuja kiireelliseen hoitoon siten kuin terveydenhuoltolain 50 §:ssä ja
erikoissairaanhoitolain 3 §:n 2 momentissa säädetään. Lisäksi heillä
on oikeus saada terveydenhuollon ammattihenkilön välttämättömiksi
arvioimia muita terveyspalveluja.
Pöytäkirjan tarkastajat:
Heinolan kaupunki
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
§ 265
17/2015
7
28.09.2015
Alaikäiset hakijat ovat oikeutettuja samoihin terveyspalveluihin kuin
kuntalaiset. Alle 7-vuotiaat käyvät neuvolatarkastuksissa, ja kaikille
lapsille annetaan rokotukset. Myös haavoittuvassa asemassa oleville turvapaikanhakijoille (vanhukset, raskaana olevat, vammaiset, pitkäaikaissairaat, traumatisoituneet ja kidutuksen uhrit) järjestetään
heidän tarvitsemansa terveyspalvelut. Terveydenhoidon tarve määritellään aina potilaan kokonaistilanteen mukaan. Arvioon vaikuttaa
myös asiakkaan odotusajan pituus vastaanottokeskuksessa. Hakijoiden terveydenhuollon järjestää se vastaanottokeskus, jonka asiakkaaksi henkilö rekisteröityy.
Käytännössä vastaanottokeskuksissa toimii terveydenhoitaja, ja tarvittaessa terveydenhuoltopalvelut ostetaan yleensä yksityisiltä palveluntuottajilta. Terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen vastaanottokeskuksessa STM:n ohjeistuksen mukaisesti (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden infektio-ongelmien ehkäisy, STM 2009:21). Tätä ohjeistusta tarkennetaan
aina tilanteen mukaan, viimeksi esimerkiksi 8.9.2015 julkaistussa
THL:n Infektiouutisessa
Työ- ja opintotoiminta.
Vastaanottokeskuksissa järjestetty työ- ja opintotoiminta edistää hakijoiden omatoimisuutta ja itsenäistä pärjäämistä. Jos hakija kieltäytyy siitä toistuvasti, vastaanottorahaa voidaan pienentää. Työ on
yleensä siivousta vastaanottokeskuksessa, opinnot taas suomen tai
ruotsin kielen opiskelua. Vastaanottokeskukset myös ohjaavat työntekoon oikeutettuja työnhakuun ja opiskelupaikan etsimiseen.
Varhaiskasvatus ja esi- ja perusopetus
Kunnan velvollisuus järjestää esi- ja perusopetusta koskee kaikkia
kunnan alueella asuvia lapsia, myös kansainvälistä suojelua hakevia. Lisäksi kunnan on kiireellisissä tapauksissa tai olosuhteiden
muutoin niin vaatiessa huolehdittava varhaiskasvatuksen järjestämisestä muullekin kunnassa oleskelevalle henkilölle kuin kunnan asukkaalle. Kunta voi perusopetuslain 5 §:n mukaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Kunnalla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta valmistavan opetuksen järjestämiseen, mutta kunta voi sitä itsenäisesti omalla päätöksellään järjestää. Vaikka valmistavan
opetuksen järjestämiseen ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta, on
se lähes aina välttämätöntä, jotta turvapaikanhakijalapsi saisi riittävät edellytykset osallistua varsinaiseen perusopetukseen.
Vastaanottotoiminnan tuomat hyödyt ja kustannukset
Vastaanottokeskukset tuovat kuntiin työpaikkoja. Ne työllistävät
oman henkilökuntansa lisäksi myös esimerkiksi kuljetus-, kiinteistöja ruokapalveluita. Myös tyhjiksi jääneille tiloille tulee käyttöä. Usein
vastaanottokeskus vireyttää paikkakunnan talouselämää, koska monet arjen hankinnat tehdään sieltä.
Valtio maksaa kaikki vastaanottokeskuksen kulut. Varhaiskasvatuksen käyttökustannukset katetaan valtionosuusjärjestelmässä kuten
muutkin kunnan peruspalvelut ja sen kustannukset myös turvapaiPöytäkirjan tarkastajat:
Heinolan kaupunki
Pöytäkirja
Kaupunginhallitus
§ 265
17/2015
8
28.09.2015
kanhakijoiden osalta luetaan valtionosuusjärjestelmän kustannuspohjaan, missä ne vaikuttavat valtionosuutta kasvattavasti. Valtio
maksaa opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen, jos esi- ja perusopetusta saavalla 6?15-vuotiaalla tai muulla kotikuntakorvauksen
piiriin kuuluvalla oppivelvollisella oppilaalla ei ole kotikuntalain mukaista kotikuntaa Suomessa.
Turvallisuustilanne ei ole muuttunut vastaanottokeskuksen tulon
myötä niillä paikkakunnilla, joilla vastaanottokeskukset ovat toimineet jo pitkään. Yleensä sellaiset kunnat, joissa vastaanottokeskuksia on aiemmin ollut, ovat suhtautuneet hyvin myönteisesti toiminnan aloittamiseen uudelleen. "
Heinolan kaupunki on keväällä 2015 valmistellut ja laatinut normaalina häiriötilanteisiin varautumisen valmiussuunnitelmana Uudenmaan ELY-keskuksen 17.2.2015 kuntiin lähettämän kirjeen aloitteesta aiesopimuksen laajamittaisen maahantulon tilannetta varten.
Nyt uudessa, odottamattomassa tilanteessa on tarpeen tarkastella
aiesopimusta ja siihen liittyviä suunnitelmia mahdollisen käyttöönottamisen näkökulmasta. Tilanteesta ja suunnitelmista on tarpeen informoida ja keskustella myös kaupunginhallituksen kanssa.
Kaupunginhallitukselle on 24.9. lähetetty kaupungin ja ELY-keskuksen väliseen sopimukseen liittyvä aineisto.
Ehdotus:
Kaupunginjohtaja (JT): Kaupunginhallitus päättää
1) merkitä saamansa informaation tiedoksi ja
2) tehdä tarvittavat päätökset turvapaikanhakijoihin liittyvistä palveluista erikseeen, mikäli asia tulee Heinolassa ajankohtaiseksi.
Päätös:
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Tiedoksianto:
Kopio
Pöytäkirjan tarkastajat:
sosiaali- ja terveystoimi
sivistystoimi
tekninen toimi
Heinolan kaupunki
Pöytäkirja
17/2015
9
Muutoksenhakukielto
Toimielin
Kaupunginhallitus
Muutoksenhakukiellot
Kieltojen
perusteet
Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Pykälät
264, 265
Lisätietoja
Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.
Liitetään pöytäkirjaan
Pöytäkirjan tarkastajat: