Heinolan kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 Kaupunginhallitus Aika 28.09.2015 klo 14:00 - 14:50 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Rauhankatu 3, 3. krs Osallistujat Nimi Hildén Raili Varjo Niina Karppinen Sanna Heino Marko Huvinen Kimmo Jaakkola Ilkka Koponen Sanna Timonen Kirsi Virtanen Timo Teittinen Jussi Malin Sinikka Klo 14:00 - 14:50 14:00 - 14:50 14:00 - 14:50 14:00 - 14:50 14:00 - 14:50 14:00 - 14:50 14:00 - 14:50 14:00 - 14:50 14:06 - 14:50 14:00 - 14:50 14:00 - 14:50 Tehtävä kh:n puheenjohtaja kh:n I varapj. kh:n II varapj. jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen esittelijä pöytäkirjanpitäjä Muu Seppälä Juuso Turunen Risto 14:00 - 14:50 14:00 - 14:50 kv:n puheenjohtaja kv:n I varapj. Poissa Niemi Petteri Läsnä kv:n II varapj. Laillisuus ja Päätös: Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaisuus päätösvaltaiseksi. __________________________________________________________________________ Käsitellyt asiat 264 - 265 Pöytäkirjan tarkastus Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Sanna Karppinen ja Sanna Koponen. __________________________________________________________________________ Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pöytäkirjan tarkastusaika ja allekirjoitukset Raili Hildén puheenjohtaja . .2015 Sanna Karppinen pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirjan tarkastajat: Sinikka Malin pöytäkirjanpitäjä . .2015 Sanna Koponen pöytäkirjantarkastaja Heinolan kaupunki Pöytäkirja 17/2015 Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Konsernihallinnon asianhallintakeskuksessa 07.10.2015 Todistaa Asianhallintapäällikkö Ella Vuorela Pöytäkirjan tarkastajat: 2 Heinolan kaupunki Pöytäkirja 17/2015 3 Kaupunginhallitus Käsitellyt asiat § Otsikko Sivu 264 Kokouksen asioiden käsittelyjärjestyksen hyväksyminen 4 265 Yhteistyö varautumisessa laajamittaiseen maahantuloon 5 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastajat: Heinolan kaupunki Kaupunginhallitus Pöytäkirja § 264 17/2015 4 28.09.2015 Kokouksen asioiden käsittelyjärjestyksen hyväksyminen Khal § 264 Ehdotus: Kaupunginjohtaja (JT): Kaupunginhallitus päättää hyväksyä esityslistan tämän kokouksen asioiden käsittelyjärjestykseksi. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjan tarkastajat: Heinolan kaupunki Kaupunginhallitus Pöytäkirja § 265 17/2015 5 28.09.2015 Yhteistyö varautumisessa laajamittaiseen maahantuloon 4284/05.11.00/2015 Khal § 265 Valmistelija: hallinto- ja kehitysjohtaja Sinikka Malin, puh. 03-849 3301, [email protected] Työ- ja elinkeinoministeriö on 22.9.2015 tiedottanut kunnille tarpeesta varautua maahanmuuttajien vastaanottoon. Kriisialueilta Eurooppaan ja Suomeenkin tulevien turvapaikkaa hakevien henkilöiden määrä kasvaa päivittäin, ja hakijoiden majoittamiseen tarvittavien vastaanottokeskusten kapasiteetti on koetuksella. Tästä linkistä http://www.tem.fi/tyo/tiedotteet_tyo?89506_m=118797 löytyy em TEM:n tiedote ja sen liitteenä tietoa mm vastaanottokeskuksista, niiden kasvavasta tarpeesta ja kunnan velvollisuuksista vastaanottokeskuksissa turvapaikkapäätöstä odottavien palveluiden järjestämisessä. Lainauksia TEM:n tiedotteen infoliitteestä: "Kansainvälistä suojelua hakevat saapuvat kriisivaltioista Sisäministeriön arvion mukaan vuonna 2015 kansainvälistä suojelua hakevien määrä voi nousta jopa 25 000–30 000 hakijaan. Eurooppaan ja Suomeen saapuvien hakijoiden määrän lisääntymisen taustalla ovat useat pitkittyneet kriisit etenkin Lähi-idässä ja Afrikassa. Suurimmat tänä vuonna Suomeen saapuneet hakijaryhmät ovat tulleet Irakista, Somaliasta, Albaniasta, Afganistanista ja Syyriasta. Kansainvälistä suojelua hakevien vastaanotto Henkilöillä, jotka ovat tulleet Suomeen ja hakeneet turvapaikkaa poliisilta tai rajavartioviranomaisilta, on oikeus saada vastaanottopalveluja välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon turvaamiseksi. Oikeus palveluihin jatkuu hakemuksen käsittelyn ajan. Alkuvuonna käsittelyaika oli keskimäärin puoli vuotta, mutta nyt hakijamäärän kasvu uhkaa pidentää sitä. Menettely pyritään kuitenkin pitämään mahdollisimman tehokkaana. Vastaanottokeskuksissa asutaan siis vain väliaikaisesti. Maahanmuuttovirasto avaa uusia vastaanottokeskuksia Maahanmuuttovirasto ja SPR kartoittavat yhdessä vastaanottokeskuksiksi sopivia tiloja. Virasto tarvitsee uuden keskuksen perustamiselle sisäministeriön antaman valtuuden. Sen sijaan jo toiminnassa olevien vastaanottokeskusten laajentamisesta tai niiden alaisuuteen tulevista hätämajoitusyksiköistä Maahanmuuttovirasto päättää itsenäisesti. Vastaanottokeskuksen perustamiselle ei tarvita sijaintikunnan lupaa, jos tilat vuokrataan yritykseltä ja ylläpitäjäksi on tulossa Punainen Risti tai jokin muu ulkopuolinen toimija. Perinteisesti Maahanmuuttovirasto on kysynyt kuntapäättäjien kannan keskusten perustamiseen, mutta kasvaneen hakijamäärän vuoksi tätä käytäntöä ei ole Pöytäkirjan tarkastajat: Heinolan kaupunki Kaupunginhallitus Pöytäkirja § 265 17/2015 6 28.09.2015 mahdollista jatkaa. Kunnalle kuitenkin aina ilmoitetaan asiasta ennen vastaanottotoiminnan aloittamista. Millaiset tilat soveltuvat vastaanottokeskukseksi? Tilojen on oltava majoitukseen sopivat ja riittävän suuret - tosin ilman huoltajaa olevien lasten ryhmäkodeiksi sopivat myös pienemmät tilat. Tilojen kuntoon kiinnitetään luonnollisesti huomiota: saadaanko tilat nopeasti käyttöön ja onko paloturvallisuus kunnossa. Myös henkilöstön saatavuus vaikuttaa siihen, minne keskuksia voidaan perustaa. Uusia keskuksia pyritäänkin usein perustamaan vanhojen läheisyyteen, jolloin kokeneemman tukea on helpommin saatavilla. Tyhjillään olevia ARA-vuokra-asuntoja on mahdollista käyttää turvapaikanhakijoiden tilapäismajoitukseen muuttamalla kohteen käyttötarkoitusta kunnan tai Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) luvalla. Tarkempia tietoja asiasta antaa ARA. Vastaanottopalvelut Kansainvälistä suojelua hakevilla ei ole Suomessa kotikuntaa. Tarvittavat palvelut järjestetään vastaanottopalveluina, joihin kuuluvat majoitus, vastaanotto- tai käyttöraha, välttämättömät sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut, tulkki- ja käännöspalvelut sekä työ- ja opintotoiminta. Myös ateriat voidaan järjestää vastaanottopalveluina. Ilman huoltajaa oleville lapsille tarkoitetuissa ryhmäkodeissa ja tukiasunnoissa voidaan järjestää täysi ylläpito. Majoitus. Hakijat voivat majoittua vastaanottokeskuksissa. Ilman huoltajaa olevat alaikäiset asuvat lapsille tarkoitetuissa ryhmäkodeissa tai nuorille tarkoitetuissa tukiasunnoissa. Hakijat voivat järjestää majoituksensa myös itse. Monet majoittuvatkin esimerkiksi Suomessa asuvien sukulaistensa luona. Tällaista yksityismajoitusta ei kuitenkaan tueta taloudellisesti. Vastaanotto- ja käyttöraha. Vastaanottorahan määrä vaihtelee hakijan perheen koon mukaan. Käyttörahaa maksetaan ilman huoltajaa olevalla lapselle, jos vastaanottokeskus järjestää hänelle täyden ylläpidon. Sosiaalipalvelut. Hakijalla on oikeus saada sosiaalihuollon ammattihenkilön välttämättömiksi arvioimia sosiaalipalveluja. Vastaanottokeskuksissa työskentelevien sosiaalihuollon ammattihenkilöiden työhön kuuluu neuvontaa, ohjausta, sosiaalisten ongelmien selvittämistä ja muita hakijoiden turvallisuutta ja suoriutumista ylläpitäviä ja edistäviä tukitoimia. Terveydenhuoltopalvelut. Vastaanottokeskukset vastaavat turvapaikanhakijoiden tarvitsemista terveyspalveluista valtion rahoituksella. Aikuiset hakijat ovat oikeutettuja kiireelliseen hoitoon siten kuin terveydenhuoltolain 50 §:ssä ja erikoissairaanhoitolain 3 §:n 2 momentissa säädetään. Lisäksi heillä on oikeus saada terveydenhuollon ammattihenkilön välttämättömiksi arvioimia muita terveyspalveluja. Pöytäkirjan tarkastajat: Heinolan kaupunki Kaupunginhallitus Pöytäkirja § 265 17/2015 7 28.09.2015 Alaikäiset hakijat ovat oikeutettuja samoihin terveyspalveluihin kuin kuntalaiset. Alle 7-vuotiaat käyvät neuvolatarkastuksissa, ja kaikille lapsille annetaan rokotukset. Myös haavoittuvassa asemassa oleville turvapaikanhakijoille (vanhukset, raskaana olevat, vammaiset, pitkäaikaissairaat, traumatisoituneet ja kidutuksen uhrit) järjestetään heidän tarvitsemansa terveyspalvelut. Terveydenhoidon tarve määritellään aina potilaan kokonaistilanteen mukaan. Arvioon vaikuttaa myös asiakkaan odotusajan pituus vastaanottokeskuksessa. Hakijoiden terveydenhuollon järjestää se vastaanottokeskus, jonka asiakkaaksi henkilö rekisteröityy. Käytännössä vastaanottokeskuksissa toimii terveydenhoitaja, ja tarvittaessa terveydenhuoltopalvelut ostetaan yleensä yksityisiltä palveluntuottajilta. Terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen vastaanottokeskuksessa STM:n ohjeistuksen mukaisesti (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden infektio-ongelmien ehkäisy, STM 2009:21). Tätä ohjeistusta tarkennetaan aina tilanteen mukaan, viimeksi esimerkiksi 8.9.2015 julkaistussa THL:n Infektiouutisessa Työ- ja opintotoiminta. Vastaanottokeskuksissa järjestetty työ- ja opintotoiminta edistää hakijoiden omatoimisuutta ja itsenäistä pärjäämistä. Jos hakija kieltäytyy siitä toistuvasti, vastaanottorahaa voidaan pienentää. Työ on yleensä siivousta vastaanottokeskuksessa, opinnot taas suomen tai ruotsin kielen opiskelua. Vastaanottokeskukset myös ohjaavat työntekoon oikeutettuja työnhakuun ja opiskelupaikan etsimiseen. Varhaiskasvatus ja esi- ja perusopetus Kunnan velvollisuus järjestää esi- ja perusopetusta koskee kaikkia kunnan alueella asuvia lapsia, myös kansainvälistä suojelua hakevia. Lisäksi kunnan on kiireellisissä tapauksissa tai olosuhteiden muutoin niin vaatiessa huolehdittava varhaiskasvatuksen järjestämisestä muullekin kunnassa oleskelevalle henkilölle kuin kunnan asukkaalle. Kunta voi perusopetuslain 5 §:n mukaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Kunnalla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta valmistavan opetuksen järjestämiseen, mutta kunta voi sitä itsenäisesti omalla päätöksellään järjestää. Vaikka valmistavan opetuksen järjestämiseen ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta, on se lähes aina välttämätöntä, jotta turvapaikanhakijalapsi saisi riittävät edellytykset osallistua varsinaiseen perusopetukseen. Vastaanottotoiminnan tuomat hyödyt ja kustannukset Vastaanottokeskukset tuovat kuntiin työpaikkoja. Ne työllistävät oman henkilökuntansa lisäksi myös esimerkiksi kuljetus-, kiinteistöja ruokapalveluita. Myös tyhjiksi jääneille tiloille tulee käyttöä. Usein vastaanottokeskus vireyttää paikkakunnan talouselämää, koska monet arjen hankinnat tehdään sieltä. Valtio maksaa kaikki vastaanottokeskuksen kulut. Varhaiskasvatuksen käyttökustannukset katetaan valtionosuusjärjestelmässä kuten muutkin kunnan peruspalvelut ja sen kustannukset myös turvapaiPöytäkirjan tarkastajat: Heinolan kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus § 265 17/2015 8 28.09.2015 kanhakijoiden osalta luetaan valtionosuusjärjestelmän kustannuspohjaan, missä ne vaikuttavat valtionosuutta kasvattavasti. Valtio maksaa opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen, jos esi- ja perusopetusta saavalla 6?15-vuotiaalla tai muulla kotikuntakorvauksen piiriin kuuluvalla oppivelvollisella oppilaalla ei ole kotikuntalain mukaista kotikuntaa Suomessa. Turvallisuustilanne ei ole muuttunut vastaanottokeskuksen tulon myötä niillä paikkakunnilla, joilla vastaanottokeskukset ovat toimineet jo pitkään. Yleensä sellaiset kunnat, joissa vastaanottokeskuksia on aiemmin ollut, ovat suhtautuneet hyvin myönteisesti toiminnan aloittamiseen uudelleen. " Heinolan kaupunki on keväällä 2015 valmistellut ja laatinut normaalina häiriötilanteisiin varautumisen valmiussuunnitelmana Uudenmaan ELY-keskuksen 17.2.2015 kuntiin lähettämän kirjeen aloitteesta aiesopimuksen laajamittaisen maahantulon tilannetta varten. Nyt uudessa, odottamattomassa tilanteessa on tarpeen tarkastella aiesopimusta ja siihen liittyviä suunnitelmia mahdollisen käyttöönottamisen näkökulmasta. Tilanteesta ja suunnitelmista on tarpeen informoida ja keskustella myös kaupunginhallituksen kanssa. Kaupunginhallitukselle on 24.9. lähetetty kaupungin ja ELY-keskuksen väliseen sopimukseen liittyvä aineisto. Ehdotus: Kaupunginjohtaja (JT): Kaupunginhallitus päättää 1) merkitä saamansa informaation tiedoksi ja 2) tehdä tarvittavat päätökset turvapaikanhakijoihin liittyvistä palveluista erikseeen, mikäli asia tulee Heinolassa ajankohtaiseksi. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksianto: Kopio Pöytäkirjan tarkastajat: sosiaali- ja terveystoimi sivistystoimi tekninen toimi Heinolan kaupunki Pöytäkirja 17/2015 9 Muutoksenhakukielto Toimielin Kaupunginhallitus Muutoksenhakukiellot Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 264, 265 Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. Liitetään pöytäkirjaan Pöytäkirjan tarkastajat:
© Copyright 2024