Lastensuojelusuunnitelma 2014-2017
Liite 3 / Lanula 10.3.2015 § 29 KH 30.3.2015 § 160 1 SISÄLLYS Alkusanat................................................................................................................................................. 4 JOHDANTO .............................................................................................................................................. 5 1. LASTENSUOJELUSUUNNITELMAN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN PERUSTA JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT . 6 2. VALTAKUNNALLISET LINJAUKSET ........................................................................................................ 7 2.1. Toimiva lastensuojelu .................................................................................................................. 7 2.2. Lastensuojelun laatusuositukset .................................................................................................. 7 2.3. Sosiaalihuoltolain uudistus .......................................................................................................... 8 3. LASTENSUOJELUN TARVE HÄMEENLINNASSA SEKÄ SIIHEN LIITTYVÄT MUUTOKSET KESÄN 2013 JÄLKEEN................................................................................................................................................. 11 3.1. Lastensuojelun asiakasmäärän kasvu ........................................................................................ 11 3.2. Hyvinvointikertomus .................................................................................................................. 14 4. LASTENSUOJELUA KOSKEVAT SELVITYKSET JA NIIDEN TULOKSET ................................................... 16 4.1. Lastensuojelun uudet asiakkaat................................................................................................. 16 4.2. Kiireelliset sijoitukset 2013 ........................................................................................................ 16 4.3. Kohtaamisen taidot -hankkeen tuloksista ................................................................................. 17 5. TERMIEN JA KÄSITTEIDEN KUVAUS................................................................................................... 18 6. LASTENSUOJELULAIN MUKAISTEN TEHTÄVIEN HOITAMISEKSI KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA PALVELUJÄRJESTELMÄ HÄMEENLINNASSA .......................................................................................... 21 6.1 Lastensuojelun palvelujärjestelmä ............................................................................................. 21 6.2. Lastensuojeluun varatut voimavarat ......................................................................................... 23 6.3 Lastensuojelun määräaikojen noudattaminen Hameenlinnassa ................................................ 23 6.4 Käytettävissä olevat avohuollon tukitoimet ............................................................................... 24 6.5. Kehittämiskohteet lastensuojelussa .......................................................................................... 25 7. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT JA ONGELMIA EHKÄISEVÄT TOIMET JA PALVELUT SEKÄ NIIDEN KEHITTÄMINEN ................................................................................................................ 29 7.1 Kaikille lapsille ja nuorille sekä perheille tarkoitetut palvelut .................................................... 30 7.1.1. Ehkäisevän työn prosessit ................................................................................................... 31 7.2 Tehostettu ja erityinen tuki ........................................................................................................ 35 7.2.1. Varhaiskasvatuspalvelut ja opetuspalvelut......................................................................... 35 8. YHTEISTYÖ MUIDEN VIRANOMAISTEN SEKA LAPSILLE JA NUORILLE PALVELUJA TUOTTAVIEN YHTEISÖJEN JA LAITOSTEN VÄLILLÄ ...................................................................................................... 37 8.1. Lasten ja nuorten palvelut ......................................................................................................... 37 8.2. Terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut ........................................................................... 37 8.2.1 Maahanmuuttajapalvelut .................................................................................................... 37 2 8.2.2 Aikuissosiaalityön näkökulma lastensuojeluun ................................................................... 38 8.2.3 Päihdepalvelut ..................................................................................................................... 39 8.2.4 Henkisen hyvinvoinnin palvelut ........................................................................................... 40 8.2.5 Vammaispalvelut.................................................................................................................. 41 8.3. Erikoissairaanhoito......................................................................................................................... 42 8.3.1 Lastenpsykiatria ................................................................................................................... 42 8.3.2 Nuorisopsykiatria ................................................................................................................. 42 9. LASTENSUOJELUSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN, SEURANTA JA TIEDOTTAMINEN................... 44 3 ALKUSANAT Jari Pekuri Lasten ja nuorten lautakunta on määritellyt vuosien 2014 – 2017 puitesopimukseen kolme valtuustotason tavoitetta: 1. Rakennettu ympäristö tukee lapsen ja nuoren terveyttä ja kokonaisvaltaista kehitystä 2. Lapsen huomioon ottaminen aikuisten palveluissa 3. Palvelurakenteen painopiste siirretään varhaisiin ja kevyempiin palveluihin Kohta 3 asettaa palvelurakenteelle erityisen haasteen tilanteessa, jossa lastensuojelun asiakasmäärät ovat lisääntyneet merkittävästi kahden viimeisen vuoden aikana. Lautakunnan linjauksen mukaan on kehitettävä ennaltaehkäisevän työn toimintoja ja lisättävä sen resursseja ja samaan aikaan lastensuojelun lisääntyvästä asiakasmäärästä johtuen resurssilisäystä tarvitaan myös lastensuojelun palveluissa. Hämeenlinna on siis tilanteessa, jossa sen pitää lisäresursoida samanaikaisesti sekä korjaavaa että ennaltaehkäisevää työtä. Yhtälö on erittäin haastava kun otetaan huomioon kunnan taloudellinen tilanne. Palvelujen kokonaisuuden kannalta katsottuna painopisteen siirto varhaisempiin ja kevyempiin palveluihin on kuitenkin selkeästi oikea ratkaisu ja samassa linjassa vuonna 2015 voimaan tulevan uuden sosiaalihuoltolain kanssa. Uuden sosiaalihuoltolain yhtenä tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Lain tavoitteena on parantaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistää viranomaisten yhteistyötä. Laki määrittää myös uudet kriteerit lastensuojelun asiakkuudelle, joka aiheuttaa suuria muutoksia palvelurakenteessa. Viime vuosina voimakkaasti julkisuudessakin on ollut esillä asiakkaiden ja työntekijöidenkin kokemus siitä, että kuntien palvelurakenne on pirstalemainen. Tämä vaikeuttaa kokonaiskäsityksen saamista asiakkaan tuen tarpeesta. Kokonaiskäsityksen saaminen asiakkaan tuen tarpeesta ja siihen oikean palvelutarjottimen rakentaminen on yksi lasten ja nuorten palveluiden keskeisistä haasteista. 4 JOHDANTO Lastensuojelulain 12 § mukaan kunnan on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi suunnitelma, joka on hyväksyttävä kunnanvaltuustossa ja tarkistettava vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Se on huomioitava talousarvion ja -suunnitelman laadinnassa. Vastuu lasten suojelemisesta on kaikilla toimijoilla! Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyi 19.1.2010 kuntaliitoksen myötä syntyneen uuden Hämeenlinnan ensimmäisen lakisääteisen lastensuojelusuunnitelman. Tämän jälkeen suunnitelma on päivitetty kolme kertaa. Suunnitelma arvioidaan sekä Lasten ja nuorten lautakunnassa että Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnassa vuosittain. Lastensuojelusuunnitelman tarkoituksena on: antaa kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista että tarvittavista voimavaroista, toteutua prosessina, joka saattaa yhteen eri hallinto- ja ammattikuntien edustajat pohtimaan lastensuojelun kehittämistä ja omaa osuuttaan siinä ja esittää konkreettiset toimet ja lastensuojelun kehittämisehdotukset tuleville vuosille Lastensuojelusuunnitelman etenemistä ja tavoitteiden toteutumista johdetaan ja arvioidaan säännöllisesti suunnitelmaan kirjatulla tavalla. Syksyllä 2014 järjestettiin kaksi työpajaa, joissa käsiteltiin yhteistyökumppaneiden kanssa kentän ilmiöitä ja haasteita tarkoituksena löytää tärkeimmät kehittämisen kohteet tulevalle suunnitelmakaudelle. Lastensuojelusuunnitelman 2015 -2017 laatimisesta ovat vastanneet tilaajapäällikkö Eija Leppäsen johdolla palvelupäällikkö Marja Hänninen ja kehittämispäällikkö Tarja Mikkola. 5 1. LASTENSUOJELUSUUNNITELMAN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN PERUSTA JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT Marja Hänninen Lastensuojelulaki velvoittaa kuntia laatimaan lastensuojelusuunnitelman (12 §). Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun (1§). Vaikka lain mukaan lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista, on lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin (2§). Lastensuojelulaissa todetaan, että kunnan on huolehdittava siitä, että sekä ehkäisevä lastensuojelu että lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Ennalta ehkäisevää lastensuojelua tapahtuu kaikenlaisessa lasten ja perheiden hyväksi tehtävässä työssä. Ehkäisevää lastensuojelutyötä ovat esimerkiksi kaikki sellaiset tukipalvelut, joissa perheiden hyvinvointia ja vanhempien onnistumista kasvatustyössään pyritään tukemaan. Ennaltaehkäisevää lastensuojelua tehdään niin yhdyskunta- ja vapaa-ajan palveluissa kuin päivähoidossa, opetustoimessa sekä aikuissosiaalityössä. Lapsiperheiden kotipalvelu, ennalta ehkäisevä taloudellinen tuki perheille tai lasten ja nuorten vapaa-ajan harrastusten tukeminen ovat hyviä esimerkkejä ennaltaehkäisevästä lastensuojelutyöstä. Lastensuojelulain 8 §:n mukaan kunnan on sosiaali- ja terveydenhuoltoa, opetustointa sekä muita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluita järjestäessään ja niitä kehittäessään huolehdittava siitä, että näiden palveluiden avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten kasvatuksessa ja saadaan selville mahdollinen erityisen tuen tarve. Kunnan on myös järjestettävä tarvittaessa erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa Tavoitteena Hämeenlinnassa on ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön kehittäminen, ja painopisteen siirto kaikissa peruspalveluissa laaja-alaiseen yhteistyöhön riittävän varhaisen tuen järjestämiseksi lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Tämä edellyttää erityisesti sitä, että peruspalveluiden toimijat tunnistavat oman vastuunsa ja roolinsa ehkäisevän lastensuojelun kentässä. Myös sosiaalihuoltolain muutos edellyttää, että Hämeenlinnassa järjestetään lähivuosina entistä kattavammat ehkäisevät palvelut lapsille ja heidän perheilleen. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys (jatkossa palvelutarpeen arvio), avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Lastensuojelusuunnitelman tulee sisältää tiedot lasten ja nuorten kasvuoloista, hyvinvoinnin tilasta sekä sitä edistävistä toimista ja palveluista, lastensuojelun tarpeesta kunnassa, lastensuojeluun varattavista voimavaroista, lastensuojelun paikallisesta palvelujärjestelmästä, yhteistyöstä eri yhteisöjen ja laitosten välillä sekä suunnitelma lastensuojelun toteuttamisesta ja seurannasta. 6 2. VALTAKUNNALLISET LINJAUKSET Eija Leppänen ja Marja Hänninen 2.1. Toimiva lastensuojelu Lastensuojeluun ja sen tilaan on parin viimeisen vuoden aikana kiinnitetty runsaasti huomiota. 8-vuotiaan Eerikan surmasta vuonna 2012 käynnistyi mm. sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Toimiva lastensuojelu –selvitystyöryhmän työskentely, ja vuoden 2014 alusta STM julkaisi lastensuojelun laatusuositukset. Huolen aiheena on ollut, että 1990-luvulta lähtien jatkuvasti kasvaneelle vähemmistölle on kasautunut yhä vaikeampaa pahoinvointia. Tämä näkyy mm. siinä, että nuorten jääminen työkyvyttömyyseläkkeelle ennen 30 ikävuotta on lisääntynyt. Teemoina valtakunnallisissa keskusteluissa ovat olleet kasvaneet lastensuojeluilmoitusten määrät, asiakkaiden lukumäärän kasvu sekä avo- että sijaishuollossa, asiakaspaineet sekä pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä ja työntekijöiden vaihtuvuus. Toimiva lastensuojelu- selvitysryhmä esitti raportissaan, että lasten ja perheiden tilanteiden arvioinnin käytäntöjä ja menetelmiä tulisi pikaisesti systematisoida, ja että työntekijöiden osaamista on vahvistettava. Työntekijäresursseja on ryhmän mielestä myös lisättävä, mutta tarkkojen asiakasmäärämitoitusten antamisen pohjaksi tarvittaisiin kokemukseen perustuvaa tietoa erilaisten työn organisointitapojen vaikutuksista työmäärään. Lastensuojelun ammattihenkilöt ovat työryhmän näkemyksen mukaan kuitenkin joutuneet tekemään työtään kohtuuttomassa tilanteessa, kun henkilöstövoimavarojen ja kuormituksen epäsuhta on jatkuvasti kasvanut. Ryhmä kiinnitti huomiota siihen, että lastensuojelun tehtävät ja kustannukset ovat 1980-luvulta alkaen nopeasti muuttuneet. Aikaisemmin melko pienestä toimialasta on kasvanut laaja toimintakokonaisuus. Vaikka lastensuojelulakia on uudistettu, on lastensuojelutarpeen ja kustannusten kasvu tapahtunut ilman rakenteiden ja sisältöjen suunnitelmallista kehittämistä ja ohjaamista. Rakenteellisena kehityssuuntana työryhmä esitti hyvinvointia edistävien ja ongelmia ehkäisevien toimenpiteiden vahvistamista perustasolla. Pitkän aikavälin tavoitteeksi se asetti lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kokoamisen järjestelmäksi, jolla on yhteinen tietopohja ja viitekehys. Tähän Hämeenlinnassakin on viime vuodet määrätietoisesti pyritty. 2.2. Lastensuojelun laatusuositukset Kaikessa lastensuojelutyössä on laatusuositusten mukaan viisi eettistä periaatetta: o o o o o asiakkaiden ihmisarvo ja perusoikeudet lapsen etu vuorovaikutus ammattihenkilöstön työn laatu vastuulliset päätökset ja toimintakulttuuri Laatusuosituksissa korostetaan erityisesti osallisuuden merkitystä. Hyvää laatua on se, että lapsen, nuoren ja perheen ja lastensuojelun työntekijän välille syntyy aito mahdollisuus jatkuvaan ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen. Suosituksissa painotetaan, ettei työkäytäntöjen, työn resurssien ja osaamisen puutteiden takia lastensuojelutyön arjessa jouduttaisi tekemään asiak7 kaan osallisuuteen tai kuulemiseen liittyvien asioiden karsintaa. Osallisuus tarkoittaa myös sitä, että jokaisen asiakkaana olevan lapsen läheisverkosto voidaan määritellä yksilöllisesti. Työntekijöiden osaamisen tulee olla sillä tasolla, että he pystyvät lapsikeskeiseen työhön. Lasten, nuorten ja perheiden on oltava suunnitelmallisesti mukana kehittämässä palveluita. Työskentelyssä ovat mukana myös muut viranomaiset. Lastensuojelutyötä tehdään yhdessä monien toimijoiden ja viranomaisten kanssa. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän tehtävänä on varmistaa, että lapsi tai nuori, huoltajat tai muut kasvatuksesta vastaavat tahot voivat olla aidosti osallisina lapsen asiassa tehtävässä yhteistyössä. Tavoitteena on, että lapsi ja hänen perheensä saa tämän yhteistyön tuloksena avun oikeaan aikaan. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä koordinoi yhteistyötä ja huolehtii siitä, että muut viranomaiset tietävät yhteistyön tarkoituksen ja tavoitteet lapsen asiassa. Asiakkaille on kerrottava heidän oikeusturvastaan. Lastensuojelutyössä tulee olla osaavia ammattilaisia, jotta laatu voi toteutua. Eri ammattiryhmien tehtäväjakoa on edelleen selkiytettävä ja kehitettävä. Jokaisella työntekijällä on oltava oikeus oman työnsä kehittämiseen. Työyhteisössä on tarjottava myös juridista, psykologista, psykiatrista ja pedagogista osaamista. Työntekijöillä on oltava esimiesten tuki ja ohjaus sekä hyvä työnohjaus. Myös laatusuosituksissa painotetaan, että lastensuojelun työntekijäresurssia tulee lisätä. Kokeilukunnissa puolestaan voitaisiin tutkia, millainen merkitys lastensuojelun organisoinnilla ja työkäytännöillä on kuormitukseen. Tämän jälkeen voidaan arvioida, onko mahdollista laatia valtakunnalliset henkilöstömitoitukset lastensuojeluun. "Hyvä tapa tehdä arviointi, on tehdä se yhdessä asiakkaan ja yhteistyökumppanin kanssa" sitaatti kiteyttää laatusuositusten ajatuksen moniulotteisesta arvioinnista. Asiakkaan tilanteen arviointi on kiinteä osa lastensuojelua ja arviointi tehdään aina virkavastuulla. Arvioinnissa mukana olevien lapsen, perheen ja yhteistyötahojen on ymmärrettävä, miksi arviointia tehdään, mitä arvioidaan, miten arviointi toteutetaan ja mihin arviointi johtaa. Arviointiin kuuluu myös se, että työntekijät, työyhteisöt ja kokonaiset organisaatiot arvioivat työtään ja toimintaansa. 2.3. Sosiaalihuoltolain uudistus Uusi sosiaalihuoltolaki tulee voimaan asteittain: 1.1.2015 lapsiperheiden kotipalvelun osalta, 1.4.2015 alkaen muu sosiaalihuoltolaki ja 1.1.2016 lastensuojelulain kiireellisen sijoituksen perusteita muutetaan. Sosiaalihuoltolain uudistaminen on ollut pitkään vireillä. Muutoksella tavoitellaan painopisteen siirtämistä erityispalveluista yleispalveluihin ja ehkäisevään työhön. Sosiaalihuoltolaissa säädetään palvelutarpeen arvioinnista, joka on tehtävä asiakkaan hakemuksesta tai jos viranomainen on saanut tietää sosiaalihuollon tarpeesta olevasta henkilöstä. Palvelutarpeen kiireellisyys on arvioitava heti. Muussa tapauksessa arvioinnin tekeminen on aloitettava erityistä tukea tarvitsevien lasten osalta 7 arkipäivässä ja arvioinnin on valmistuttava 3 kuukaudessa. Arvioinnin tekee sosiaalihuollon ammattihenkilö (L sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista 272/2005). Palvelutarpeen arviointi sisältää 8 yhteenvedon asiakkaan tilanteesta ja tuen tarpeesta sosiaalihuollon ammattihenkilön johtopäätökset asiakkuuden edellytyksistä asiakkaan mielipiteen ja näkemyksen palvelutarpeestaan, ellei palvelutarpeen arvioimiseen yhteistyössä asiakkaan kanssa ole ilmeistä estettä. Asiakkaalle on nimettävä omatyöntekijä sosiaalihuollon asiakkuuden ajaksi. Omatyöntekijältä vaaditaan tarkoituksenmukainen em. kelpoisuuslain mukainen sosiaalihuollon koulutus. Omatyöntekijällä on oltava sosiaalityöntekijän kelpoisuus, mikäli sosiaalihuollon tarve johtuu oleellisilta osin asiakkaan vaikeista elämänhallinnan ongelmista päätöksenteko edellyttää palvelujen yhteensovittamista ja runsaasti yksilöllistä harkintaa. Kun lapsi on sosiaalihuollon asiakkaana, lapsen omatyöntekijän tulee tavata lapsi riittävän usein henkilökohtaisesti. Sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja ovat: sosiaalityö sosiaaliohjaus sosiaalinen kuntoutus perhetyö kotipalvelu asumispalvelut laitospalvelut päihdetyö liikkumista tukevat palvelut kasvatus- ja perheneuvonta lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta muut lain 12§:n mukaisiin tarpeisiin vastaavat asiakkaan hyvinvoinnille välttämättömät palvelut ja tukitoimet. Osa nykyisen lastensuojelulain mukaisista tukitoimista siirtyy sosiaalihuoltolain mukaisiksi palveluiksi: perhetyö tukihenkilöt ja –perheet vertaisryhmätoiminta. Tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata perheille tuki ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lastensuojelun asiakkuus alkaa vasta, kun sosiaalityöntekijä on todennut palvelutarpeen arvioinnin perusteella, että lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä; taikka lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään; ja lapsi tarvitsee lastensuojelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia. 9 Lastensuojelun avohuoltona voidaan peruspalveluiden lisäksi järjestää esimerkiksi tehostettua perhetyötä tai perhekuntoutusta. Kiireellisen sijoituksen ehtoja tiukennetaan, kun vuoden 2016 lastensuojelulakia muutetaan tältä osin. Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti vain, jos huostaanoton edellytykset täyttyvät ja lapsi on välittömässä vaarassa. 10 3. LASTENSUOJELUN TARVE HÄMEENLINNASSA SEKÄ SIIHEN LIITTYVÄT MUUTOKSET KESÄN 2013 JÄLKEEN Marja Hänninen 3.1. Lastensuojelun asiakasmäärän kasvu Alkuvuodesta 2013 lastensuojeluun saatiin kaksi uutta sosiaalityöntekijän virkaa. Avohuollon asiakasmäärän arvioitiin tuolloin laskevan 60 lapseen/sosiaalityöntekijä. Kesän ja loppuvuoden aikana avohuollon asiakasmäärä alkoi kuitenkin kasvaa ja hidas kasvu on jatkunut edelleen. Samaan aikaan myös avohuollon sijoitusten ja kiireellisten sijoitusten määrä on kasvanut. Oheisesta taulukosta näkyy asiakasmäärän kehitys poikkileikkauksena eli taulukkoon on koottu avohuollon asiakkaana olevat lapset kunkin vuoden viimeisenä päivänä, 31.12. Lisäksi taulukossa on avohuollon suunnitelmallisessa työssä olevien sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärä kunkin vuoden 31.12. Taulukko 1: Avohuollon asiakkaana olevat lapset ja avohuollon suunnitelmallisessa työssä olevien sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärä 2010 2011 2012 2013 2014 483 477 507 587 706 2010 2011 2012 2013 2014 69/7 68/7 72/7 73/8 78/9 Asiakasmäärän kasvua tutkittaessa on selvinnyt, että yhä useampi lapsi perheineen siirtyy selvityksen jälkeen lastensuojelun pitkäaikaisemmaksi asiakkaaksi sen sijaan että lapsen asiakkuus kestäisi vain selvityksen ajan . Uusilla lapsilla ja heidän perheillään on usein myös monia pulmia ja vaikeuksia, ja he tarvitsevat niihin monenlaista ja monien eri tahojen tuottamia palveluita. Jonkun verran lapsia on tullut lastensuojelun asiakkaaksi myös siksi, että vain lastensuojelussa he saavat tiettyä palvelua tai vain lastensuojelussa he voivat saada palvelua riittävän pitkään tai tai riittävän paljon. Taulukko 2. Lastensuojeluilmoitusten määrän kehitys Tilastotietoa Hämeen2010 2011 linnan lastensuojelusta Lastensuojeluilmoitukset 1120 1024 2012 2013 2014 1342 1598 1538 Vuonna 2013 Hämeenlinnassa oli 7,3 % (v. 2012 7,1 %) vastaavaikäisistä alle 18-vuotiaiden ikäluokasta tehty lastensuojeluilmoitus , kun koko maassa luku oli 6,0 % (v. 2012 6,0%). 11 Taulukko 3. Lastensuojelun avohuollossa olevat lapset Tilastotietoa 2010 Hämeenlinnan lastensuojelusta Avohuollossa 1144 olevat lapset 2011 2012 2013 2014 1244 1296 1314 1404 Vuonna 2013 Hämeenlinnassa oli 10 % (v. 2012 9,9 % ) vastaavanikäisistä alle 18-vuotiaiden ikäluokasta avohuollollisten tukitoimenpiteiden piirissä, kun koko maassa luku oli 7,3 % (v. 2012 7,2 %). Taulukko 4a. Avohuollon sijoitukset Tilastotietoa 2010 Hämeenlinnan lastensuojelusta 75/57 2011 2012 2013 2014 64/54 55/40 73/60 77/71 Taulukko 4b. Kaikki kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset Tilastotietoa 2010 Hämeenlinnan lastensuojelusta Kaikki kodin 239 ulkopuolelle sijoitetut lapset 2011 2012 2013 2014 231 205 234 260 Vuonna 2013 Hämeenlinnassa oli 1,9 % (1,5 % v. 2012 ) vastaavanikäisistä alle 18-vuotiaiden ikäluokasta sijoitettuna kodin ulkopuolelle, kun koko maassa luku oli 1,4 % (1,4 % v. 2012). Taulukko 5. Kiireelliset sijoitukset Tilastotietoa 2010 Hämeenlinnan lastensuojelusta Kiireellinen 38/35 sijoitus/lapsia *mukana kolme ulkokuntalaista 2011 2012 2013 2014 40/32 27/25 74/68* 75/61 Taulukko 6. Kiireelliset sijoitukset ikäryhmittäin vuonna 2013 ja vuonna 2014 Tilastotietoa 0-2 Hämeenlinnan lastensuojelusta Kiireelliset sijoitukset iän mukaan ryhmi- 10 teltyinä 2013 (*2) 3-6 7-12 13-15 16-18 yht. 10 (*1) 15 23 7 65+*3 12 Kiireelliset sijoitukset iän mukaan ryhmiteltyinä 2014 11 5 10 23 12 61 *ulkokuntalainen Taulukko 7. Uudet huostaan otetut lapset Tilastotietoa 2010 Hämeenlinnan lastensuojelusta Huostaanottoja 18 2011 2012 2013 2014 20 16 19 23 Taulukko 8. Huostaanotot ikäryhmittäin v. 2013 ja v. 2014 Tilastotietoa Hämeenlinnan 0-2 lastensuojelusta Huostaanotot iän mukaan 3 2013 Huostaanotot iän mukaan 2 2014 3-6 7-12 13-15 16-17 Yht. 3 4 6 3 19 2 6 8 5 23 Taulukko 9. Huostaan otettujen lasten kokonaismäärä Tilastotietoa Hämeenlinnan 2010* lastensuojelusta Huostaan otettujen lasten 125 lukumäärä *Kunkin vuoden 31.12. 2011 2012 2013 2014 123 114 131 140 Vuonna 2013 Hämeenlinnassa oli 1,2 % (1,1 % v. 2012 ) vastaavanikäisistä alle 18-vuotiaiden ikäluokasta huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna kodin ulkopuolelle, samoin kuin koko maassa, jossa luku oli 1,2 % (1,1 % v. 2012). Taulukko 10. Sijaishuollossa olevat lapset ja nuoret sijoituspaikan mukaan Vuosi 2010, 31.12. 2011, Laitokset Suku 50 Perhehoito 66 Muu* 16 Pollentien Koti nuorisokoti 1 8 43 55 15 4 3 3 1 13 31.12. 2012, 31.12. 2013, 31.12. 2014, 31.12. 30 54 15 2 40 62 13 1 46 60 11 2 1 2 0 0 3 0 *Vankila, Ensikoti 3.2. Hyvinvointikertomus Eija Leppänen Hämeenlinnassa on valmisteltu vuoden 2014 aikana ensimmäistä laajaa, sähköistä hyvinvointikertomusta, joka perustuu kansallisiin, kaikista kunnista samalla tavalla kerättäviin idikaattoreihin. Hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä, ja vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia myös raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä sen edistämiseksi tehtävistä toimenpiteistä. Kansalliset indikaattorit kertovat sekä positiivista että negatiivisista kehitystrendeistä Hämeenlinnassa. Hyvinvointikertomuksen indikaattoreiden valossa positiivista on, että rikoksista syyllisiksi epäiltyjen määrä 0-14-vuotiaissa on laskenut, samoin humalahakuinen juominen ja vanhemmuuden puutteen kokeminen 8. ja 9. luokan oppilaissa kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä on Hämeenlinnassa valtakunnallista keskitasoa Lasten ja nuorten osalta hyvinvointikertomuksesta nousee esiin seuraavia huolen aiheita yksinhuoltajaperheiden suhteellinen osuus perheistä on lähes kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin maassa keskimäärin ja lasten pienituloisuusaste on kasvussa ylipainainoisuus on viime vuosina lisääntynyt selvästi, samoin niiden määrä, joita kiusataan koulussa säännöllisesti erityiskorvattavien lääkkeiden käyttö on kasvanut voimakkaasti, samoin laittomien huumeiden kokeilut lastensuojelun avohuollollisten tukitoiminen piirissä olevien lasten lukumäärä on ollut kasvussa, ja erittäin voimakkaassa kasvussa ovat olleet viime vuosina myös erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit nuorisopsykiatriassa sekä kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat suhteessa alle 18-vuotiaaseen väestöön Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden suhteellinen määrä 18-24vuotiaiden joukossa on kasvanut voimakkaasti, samoin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 16-24-vuotiaiden suhteellinen osuus 14 toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden ja nuorisotyöttömien määrä kasvaa Tilaajat, palvelutuotanto ja kehittämisyksikkö ovat asettaneet hyvinvointikertomuksen käsittelyn yhteydessä lasten ja nuorten palveluissa perheiden tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi seuraavat tavoitteet 1. Lapset ja nuoret huomioidaan aikuisten palveluissa 2. Palvelurakenteen painopistettä siirretään varhaisen tuen palveluihin ja 3. Rakennettu ympäristö ja palvelut tukevat lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista kehitystä. terveyttä ja Edellä kerrottuihin tavoitteisiin halutaan päästä mm. lautakuntien ja palvelualuiden yhteistyötä lisäämällä, yhteisillä vaikuttavilla työmenetelmillä sekä kohdentamalla resursseja ja palveluita uudella tavalla. Palvelujen oikein kohdentamiseksi kehitetään menetelmiä tunnistaa kriittiset asiakassegementit. Rakennetun ympäristön tukevaa merkitystä lapsen terveydelle ja kehitykselle ei unohdeta, ja neuvolapalveluista, varhaiskasvatuspalveluista sekä opetuspalveluista muodostetaan uudisrakentamisen yhteydessä kokonaisuuksia, jotka keskitetään samoihin rakennuksiin joissa ne voivat parhaalla mahdollisella tavalla tukea toisiaan. Lasten ja nuorten palveluiden palvelurakenneryhmä kokoaa yhteen tilaajat, tuottajat ja palvelualueet jotta yhdessä toimien indikaattoreiden negatiivinen kehitys saataisiin käännettyä parempaan suuntaan. 15 4. LASTENSUOJELUA KOSKEVAT SELVITYKSET JA NIIDEN TULOKSET 4.1. Lastensuojelun uudet asiakkaat Eija Leppänen Erityisesti lastensuojelun avohuollon asiakkuudet ja kiireelliset sijoitukset kääntyivät Hämeenlinnassa kasvuun vuoden 2013 loppupuolella. Tämän vuoksi vuoden 2014 aikana tilaajapäällikkö Eija Leppänen ja lastensuojelun palvelupäällikkö Marja Hänninen pyrkivät selvittämään kyseessä olevan vuoden asiakastapauksia analysoimalla mistä ilmiössä on kysymys. Avohuollon asiakkuuksia tarkasteltiin lastensuojelutarpeen selvitysten yhteenvetoasiakirjojen kautta. Tarkastelukulma oli saman tyyppinen kuin Tarja Heinon vuonna 2007 tekemässä selvityksessä ”Keitä ovat uudet lastensuojelun asiakkaat?” (Stakesin työpapereita 30/2007). Tarkoitus oli saada lukemalla ja selvityksistä tietyt tiedot poimimalla käsitys siitä minkälaisia lapsia ja minkälaisilla taustasyillä Hämeenlinnassa asiakkuuteen tulee ja minkälaisia näiden lasten perhetilanteet tänä päivänä ovat. Samalla kiinnitettiin huomiota siihen, minkälaista apua perheet olivat ennen asiakkuutta saaneet, mistä lastensuojeluilmoitus tuli ja minkälaisena viranomaisten välinen yhteistyö tai lastensuojelutyö lukijalle avautui. Ennen kaikkea selvitysten yhteenvedoista kuitenkin haluttiin löytää mahdollisia uusia näkökulmia lastensuojelun asiakkuuksiin – niitä taustasyitä ja seikkoja, joihin arjen työssä tulisi nykyistä enemmän kiinnittää huomiota, jotta lastensuojelun asiakkuuksia voitaisiin jo ennalta mahdollisesti ehkäistä ja lapsia auttaa nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Tehtävä oli sikäli haastava, että asiakirjoja oli paljon ja niiden sisältö vaihteli paljon. Lastensuojelutarpeen selvitysten vuoden 2013 yhteenvetoja käytiin kuitenkin läpi systemaattisesti noin puolen vuoden ajalta. Selvitysten perusteella näyttää siltä, että lastensuojelun avohuollon asiakkuuteen tulee tänäkin päivänä lapsia usein niistä perheistä, joissa perherakenteet ovat rikkoutuneet ja useammankin kerran muuttuneet - ts. perhe on harvemmin nk. ydinperhe, jossa biologiset vanhemmat yhdessä asuen vastaavat lastensa huollosta ja kasvatuksesta. Ko. perheissä oli paljon työttömyyttä ja useita ongelmia, ja perheiden kanssa työskenteli monia eri tahoja, terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja koulun toimijoista poliisiin. Riittämätön vanhemmuus ja vanhemman jaksamattomuus nousivat esille yhteenvedoissa, ja lapsilla oli monenlaisia pulmia, erityisesti vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa ja koulunkäynnissä. Psyykkinen oireilu oli hyvin yleistä. Selvitysten perusteella ei syntynyt sellaista kuvaa, että lastensuojelun asiakkuuteen siirryttäisiin kevyin perustein. Peruspalveluiden ennaltaehkäisevän työn lisääminen näyttää aivan välttämättömältä jos asiakkuuksien määrän kasvu halutaan pysäyttää tai uuden sosiaalihuoltolain velvoitteet täyttää. 4.2. Kiireelliset sijoitukset 2013 Marja Hänninen Vuonna 2013 kodin ulkopuolelle sijoitettiin kiireellisesti 68 lasta, ja heistä kolme oli ulkokuntalaisia (oleskelivat sattumalta sijoituksen tapahtuessa Hämeenlinnassa). Edellisenä vuonna kiireellisesti sijoitettuja lapsia oli vain 25, joten määrän kasvu on suuri. 16 Taulukko 11. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset v. 2013 ikäryhmittäin Ikä 0-2 määrä 10 (+2*) *ulkokuntalainen 3-6 10 (+1) 7-12 15 13-15 23 16-17 7 Yht. 65+3 Taulukosta näkyy hyvin nuorten yliedustus kiireellisesti sjoitettujen joukossa: 47% kiireellisesti sijoitetuista oli 13-17-vuotiaita. Nuorten sijoituksissa oli paljon myös ns. lastensuojelun salamaasiakkuuksia eli lastensuojelun asiakkuus oli kestänyt sijoituksen tapahtuessa alle vuoden tai jopa alkoi sinä päivänä, kun sijoitus tehtiin. Sosiaalipäivystyksellä on keskeinen rooli toimijana kiireellisissä sijoituksissa, sillä lähes puolet kiireellisistä sijoituksista tehtiin päivystysaikana. Sosiaalipäivystyksen työ on hyvin tuonut esiin lasten ja nuorten tuen tarpeen erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin. 4.3. Kohtaamisen taidot -hankkeen tuloksista Tarja Mikkola Sosiaalikehitys Oy:n hallinnoima Kohtaamisen taidot -hanke toteutettiin 1.5.2013–30.6.2014 yhteistyössä Hämeenlinnan, Tampereen ja Sastamalan kaupunkien kanssa. Hankkeessa selvitettiin väkivaltaisesti ja itsetuhoisesti käyttäytyvien nuorten palvelupolkuja ja niissä tapahtuvia kohtaamisia eri toimijoiden kanssa. Nuoria haastateltiin 10 ja nuorten nimeämiä työntekijöitä 25. Lisäksi hankkeessa tuotettiin tietoa nuorten väkivaltaisen ja itsetuhoisen käyttäytymisen syistä ja ilmenemisestä ja pyrittiin tunnistamaan niitä tekijöitä, joihin puuttumalla em. ongelmia voidaan ehkäistä. Haastatteluiden lisäksi tehtiin tutkimuskatsausta aihepiiristä ja analysoitiin haastateltavien nuorten rekisteri- ja asiakirjamerkintöjä. Kohtaamisen taidot – hankkeessa haastateltujen nuorten elämäntarinoista ilmeni julkisten palvelujen suuri merkitys äärimmäisiin vaikeuksiin joutuneiden nuorten elämässä. Samalla kävi ilmi myös palvelujen pirstaleisuus, koordinoimattomuus sekä ongelmien ilmaantumiseen nähden myöhäinen reagointi; nuorten usein päivähoitoiässä alkaneeseen oireiluun puututtiin vasta yläkouluiässä. Negatiivista palautetta tuli myös eri palveluissa työntekijöiden vaihtuvuudesta. Haastatelluista nuorista useat nimesivät vanhempien eron elämänsä merkittäväksi kielteiseksi käännekohdaksi. Yhteisenä nimittäjänä voidaan mainita myös se, että lähes kaikki haastatelluista nuorista olivat kokeneet väkivaltaa. Palvelujen optimaalinen tarjonta edellyttää kodin, päivähoidon, koulun ja tukipalvelujen yhteistyön aloittamista heti, kun ensimmäiset onglemat ilmaantuvat. Vaikeuksissa olevat lapsiperheet tarvitsevat myös nykyistä merkittävästi systemaattisempaa ja voimaperäisempää tukea. 17 5. TERMIEN JA KÄSITTEIDEN KUVAUS Marja Hänninen Ehkäisevä lastensuojelu Lastensuojelun käsikirjassa (www.sosiaaliportti.fi) ehkäisevä lastensuojelu määritellään toiminnaksi, jossa edistetään ja turvataan lasten ja nuorten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua toteutetaan monissa kunnan peruspalveluissa; äitiys- ja lastenneuvolassa, muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuspalveluissa, aikuissosiaalityössä, vapaa-ajan - ja liikuntapalveluissa sekä nuorisotyössä. Ehkäisevää lastensuojelua on esimerkiksi perheelle tai lapselle annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarvetta voidaan vähentää havaitsemalla varhain lasten ja nuorten huolenpitoon ja kasvatukseen liittyvät ongelmatilanteet ja tarjoamalla jo peruspalveluissa perheille varhaista tukea niistä selviytymiseksi. Varsinainen perhe- ja lapsikohtainen lastensuojelutyö alkaa useimmiten lastensuojeluilmoituksesta. Lastensuojelulain tavoitteena on ollut madaltaa ilmoituskynnystä ja lisäksi siinä on laajennettu niiden viranomaisten piiriä, joilla on ilmoitusvelvollisuus. Lain mukaan ilmoitusvelvollisuus syntyy, jos viranomaiset ovat ”tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelun tarpeen selvittämistä”. Viranomaisten lisäksi lastensuojeluilmoituksen voi tehdä yksityishenkilö. Ilmoituksen saatuaan viranomaisen on arvioitava onko syytä ryhtyä välittömiin toimiin, Seitsemän päivän aikana on päätettävä tehdäänkö lastensuojelutarpeen selvitys. Tarvittaessa ennakollisen lastensuojeluilmoituksen voi tehdä jo raskauden aikana. Lastensuojeluasia voi tulla vireille myös hakemuksesta, mutta sosiaalihuoltolain voimaantulon jälkeen perheen tukipyynnöt ohjautuvat sosiaalihuollon peruspalveluihin. Lastensuojelutarpeen selvitys (1.4.2015 alkaen palvelutarpeen arvio) Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on tehtävä selvitys lapsen tilanteesta. Selvityksen aikana lapsi on lastensuojelun asiakkaana 1.4.2015 saakka. Sen jälkeen puhutaan palvelutarpeen arviosta eika lapsi ole lastensuojelun asiakkaana vielä silloin, kun vasta arvioidaan lastensuojelun tarvetta. Selvityksessä arvioidaan lapsen kasvuolosuhteita, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia lapsesta sekä lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Selvitys tehdään tilanteen edellyttämässä laajuudessa. Huolellisesti tehtyyn selvitykseen kuuluu aloitustapaaminen, jonka jälkeen kaikkia perheenjäseniä tavataan 2-4 kertaa. Selvitys päättyy yhteiseen lopputapaamiseen ja kirjalliseen yhteenvetoon yhteisestä työskentelystä. Selvityksen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua sen aloittamisesta. Huoltajalle ja lapselle on ilmoitettava selvityksen valmistuttua, jatkuuko (tai sosiaalihuoltolain tultua voimaan, alkaako) lastensuojelun asiakkuus vai ei. 18 Avohuollon tukitoimet Avohuollon tukitoimiin on ryhdyttävä viipymättä, jos kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä taikka jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Tavoitteena on toteuttaa tukitoimet aina yhteistyössä lapsen ja hänen perheensä kanssa. Asiakassuunnitelma Laki velvoittaa tekemään lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle asiakassuunnitelman. Suunnitelma on tehtävä riippumatta siitä, onko lapsi asiakkaana avohuollossa, sijaishuollossa tai jälkihuollossa. Suunnitelma tehdään yhteistyössä lapsen, vanhempien ja muiden lapselle läheisten henkilöiden tai hänen kasvatuksestaan vastaavien tahojen kanssa. Suunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin työskentelyn kuluessa pyritään vaikuttamaan, lapsen ja perheen tuen tarve, palvelut ja tukitoimet, joilla tarpeeseen pyritään vastaamaan sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään saavuttamaan. Myös eriävät näkemykset on kirjattava suunnitelmaan. Suunnitelmaa on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Sijaishuollon asiakassuunnitelmaan kirjataan lisäksi, miten toteutetaan lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta lapsen vanhempien ja muiden hänelle läheisten ihmisten kanssa ja miten samalla otetaan huomioon lapsen edun vaatimalla tavalla tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. Huostaan otetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi oma asiakassuunnitelma, ellei sitä ole pidettävä tarpeettomana. Sijoitus avohuollon tukitoimena Nykyinen lastensuojelulaki toi runsaasti tarkennuksia lapsen avohuollon sijoituksen säätelyyn. Lapsen sijoituksen tulee olla arvioivaa ja kuntouttavaa, ja se pitää toteuttaa pääsääntöisesti vanhemman kanssa. Lyhytaikaisesti lapsia voidaan sijoittaa myös yksin. Avohuollon sijoitukseen vaaditaan aina vanhempien ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumus. Sijoituksen edellytyksenä on, että sijoitus on tarpeen lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi, lapsen kuntouttamiseksi tai lapsen huolenpidon järjestämiseksi huoltajan sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Sijoitus voidaan tehdä korkeintaan kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan ja sen jatkamista on arvioitava kolmen kuukauden välein. Miltei poikkeuksetta lastensuojelun avohuollossa käytetään useita tukimuotoja samaan aikaan. Avohuollon työ on aina yhteistoimintaa monien muiden tahojen kanssa. Lastensuojelu tuottaa omana työnä vain osan näistä tukitoimista, osa niistä järjestetään yhdessä muiden kanssa, osaa lastensuojelu koordinoi ja osa tukitoimista hankitaan ostopalveluna. Kiireellinen sijoitus Jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen tarpeessa, hänet voidaan sijoittaa välittömästi perhe- tai laitoshoitoon. Ennen sijoituspäätöksen tekoa on selvitettävä lapsen, vanhemman, huoltajan tai muun lapsen hoitajan mielipide asiasta. 19 Huostaanotto Lapsi on otettava huostaan, jos puutteet huolenpidossa tai kasvuolosuhteet vaarantavat vakavasti lapsen kehityksen tai hän vaarantaa sen omalla käyttäytymisellään, lisäksi avohuollon tukitoimet ovat riittämättömiä, mahdottomia tai epätarkoituksenmukaisia ja sijoitus on lapsen edun mukainen. Näiden kolmen ehdon on aina täytyttävä, jotta huostaanotto voidaan tehdä. Tahdonvastaisen huostaanoton hakemuksen käsittelee hallinto-oikeus. Sijaishuolto Sijaishuolto tarkoittaa huostaan otetun, kiireellisesti tai hallinto-oikeuden väliaikaisella määräyksellä sijoitetun lapsen hoitoa kodin ulkopuolella. Kun huostaanottopäätös on tehty, lapsen asiakkuus siirtyy Hämeenlinnan organisaatiossa sijaishuollon tiimille. Jälkihuolto Kunnan on järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto aina huostaanoton päättymisen jälkeen sekä myös avohuollon sijoituksen päätyttyä, jos sijoitus on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään puoli vuotta. Myös muulle lastensuojelun asiakkaana olleelle nuorelle jälkihuolto voidaan järjestää. Jälkihuolto on järjestettävä siinä laajuudessa, kuin lapsi tai nuori sitä tarvitsee, se perustuu aina asiakassuunnitelmaan, ja siihen liittyy lapsen tai nuoren kanssa tehtävä suunnitelmallinen sosiaalityö. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea lasta ja nuorta hänen kasvussaan aikuisuuteen ja vastuullisuuteen. Käytännössä jälkihuollon palveluvalikoima on sama kuin lastensuojelun avohuollon aikana. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy, kun nuori on täyttänyt 21 vuotta. 20 6. LASTENSUOJELULAIN MUKAISTEN TEHTÄVIEN HOITAMISEKSI KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA PALVELUJÄRJESTELMÄ HÄMEENLINNASSA 6.1. Lastensuojelun palvelujärjestelmä Marja Hänninen Vastaanottotiimi Apila Vastaanottotiimi käsittelee kaikki uudet lastensuojeluilmoitukset ja -hakemukset sekä tekee niihin liittyvät selvitykset. Tiimissä työskentelee kaksi sosiaalityöntekijä-sosiaaliohjaaja-paria. Lisäksi yksi sosiaaliohjaaja työskentelee sekä Apilassa että Ankkurissa. Sosiaalityöntekijät osallistuvat myös yhden viikon kuukaudessa virka-aikaiseen päivystystyöhön. Työkäytäntönä on, että ilmoituksen tehnyt viranomainen kutsutaan mukaan perheen kanssa ensimmäiseen tapaamiseen. Avohuollon tiimit Lastensuojelun kriisityöstä, avohuollon tukitoimien järjestämisestä ja huostaanottojen valmistelusta vastaavat Hämeenlinnassa Keskusta-Ydin-Hämeen ja Läntinen tiimi. Jo asiakkaina olevia lapsia koskevat uudet ilmoitukset käsittelee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Jokainen sosiaalityöntekijä osallistuu vuorollaan viikon ajan virka-aikaiseen päivystykseen. Taulukko 12. Avohuollon tiimien henkilöstö 2.1.2015 Keskusta 1 5 Johtava sostt. Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Perheohjaaja Palvelusihteeri *määräaikainen virka vuodeksi 2015 Läntinen 1 4+1* Yhteinen 5 5 2 Sijaishuollon tiimi Sijaishuollossa työskentelee johtava sosiaalityöntekijä, kaksi sosiaalityöntekijää, perheohjaaja ja kaksi palvelusihteeriä. Sijaishuolto vastaa Hämeenlinnan lastensuojelun laitos- ja perhekotipaikkojen etsimisestä ja arvioimisesta sekä valitsee lapsen tarpeisiin vastaavan sijoituspaikan. Sijoituspaikkaa valittaessa kiinnitetään huomiota erityisesti lapsen tarpeisiin, huostaanoton perusteisiin, sisarussuhteiden ja lapselle muitten läheisten ja tärkeitten ihmissuhteitten ylläpidon mahdollisuuksiin sijoituksen aikana. Sijaishuolto vastaa huostassa olevien lasten hoidon laadun valvonnasta sekä lapselle ja vanhemmalle tehtävästä asiakassuunnitelmasta, jossa sovitaan mm. yhteydenpidosta sekä lapselle ja vanhemmalle tarjottavista tai heidän tarvitsemistaan tukitoimista. Lapsen asioihin liittyvä päätöksenteko on sijaishuollon sosiaalityön vastuulla. Lapsen asiakassuunnitelma tarkistetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa. Suurin osa huostassa olevista lapsista on sijoitettuina sijaisperheisiin, joiden hoito- ja huolenpitotyötä sekä tehtävässä jaksamista tuetaan sijaishuollosta mm. perheohjaajan ja sosiaalityönte21 kijöiden kotikäynnein, puhelinkeskusteluin ja tapaamisin sekä ostopalveluin esim. kodinhoidollisena apuna. Sijaisperheille järjestetään myös työnohjausta. Sosiaalityöntekijät tapaavat säännöllisesti myös lasta ja hänen biologisia vanhempiaan sijoituksen aikana. Perhekeskus Hämeenlinnan oma lastensuojelulaitos on Perhekeskus, joka toimii kahdessa eri yksikössä Pollentiellä. Koko laitos on 14-paikkainen. Kanta-Voutilan kiinteistössä toimii vastaanotto- ja arviointiyksikkö, joka vastaanottaa kiireellisesti sijoitettuja lapsia ympärivuorokautisesti. Se toimii myös Hattulan ja Janakkalan virka-ajan ulkopuolisena sijoituspaikkana. Sijoitetut lapset ovat iältään 0-17 vuotiaita . Nuorisokotiin sijoitetaan pidempiaikaisesti 13-17 vuotiaita nuoria. Samassa kiinteistössä oleva erillinen asunto toimii harjoitteluasuntona nuorisokodista itsenäistyville nuorille. Perhehoitoyksikkö Kanerva Perhehoitoyksikkö Kanerva toimii maakunnallisena lastensuojelun perhehoidon asiakasohjausja asiantuntijayksikkönä. Hämeenlinnan lisäksi toiminnassa ovat mukana Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela ja Ypäjä. Hämeenlinna toimii Kanervan isäntäkuntana. Kanerva on sijoitettu Hämeenlinnan organisaatiossa vuoden 2014 alusta alkaen tilaajayksikköön. Kanerva vastaa toiminnassa mukana olevien kuntien sijais-, tuki ja kriisiperheiden rekrytoinnista, valmennuksesta, tuesta ja täydennyskoulutuksesta. Perhehoitoyksikkö etsii kunnan hakemuksesta lapselle sopivan sijais-, tuki- tai kriisiperheen. Perhehoitoyksikön työntekijät osallistuvat lapsen sijoitusprosessiin ja perhehoitajan intensiiviseen tukeen noin vuoden ajan. Tämän jälkeen perhehoitajalla on mahdollisuus osallistua yksikön järjestämään ryhmätoimintaan, täydennyskoulutuksiin ja työnohjausryhmiin. Ankkuri Ankkuri on Kanta-Hämeen poliisilaitoksella toimiva moniammatillinen tiimi. Tiimiin kuuluvat poliisi, sosiaalityöntekijä ja psykiatrinen sairaanhoitaja sekä nuorisotyöntekijä puolella työpanoksestaan. Ankkurin kohderyhmän muodostavat poliisin kanssa tekemisiin joutuneet rikoksiin syyllistyneet tai rikoksen uhriksi joutuneet, päihteitä tai huumeita käyttäneet lapset ja nuoret ja heidän läheisensä sekä perheväkivaltaperheet, joissa on alaikäisiä lapsia, ja muut poliisin kautta tietoon tulleet lähisuhdeväkivallan uhrit ja tekijät. Tarkoituksena on asiakkaan elämäntilanteen ja avun tarpeen selvittely ja varhainen tuki sekä tarvittaessa ohjaaminen muun avun tai tuen piiriin. Tiimin työn tavoitteena on nopea ja varhainen puuttuminen lasten ja nuorten rikoksiin sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan. Tavoitteena on tarjota moniammatillista apua rikolliseen toimintaan syyllistyneelle lapselle tai nuorelle mahdollisen rikoskierteen katkaisemiseksi. Myös rikoksen uhreiksi joutuneita alaikäisiä autetaan ja tuetaan. Asiakastapaamisia järjestetään keskimäärin 1-5 kertaa asiakasta kohden. Ankkuritiimi järjestää tarvittaessa myös kohdennettua ryhmätoimintaa sekä kenttävalvontaa siellä, missä nuoret kokoontuvat. Suurimmalle osalle lapsista tai nuorista ja osalle perhe- ja lähisuhdeväkivallan osa22 puolista Ankkurin apu ja nopea puuttuminen tilanteeseen on riittävä toimenpide. Osa asiakkaista siirtyy lastensuojelun avohuoltoon. Ankkurin sosiaalityöntekijä osallistuu lastensuojelun avohuollon viikkotiimeihin ja tekee tiivistä yhteistyötä lastensuojelun kanssa. Vuonna 2014 asiakastapaamisia oli yhteensä 1233 (v. 2011 839 asiakastapaamista) ja lastensuojeluilmoituksia tehtiin 377. Lapsia ja nuoria oli asiakkaana yhtensä 500 (v. 2013 ja perheväkivallaan takia oli asiakkaana 141 perhettä (v. 2013 ). Perheväkivallan takia asiakkaana olevien perheiden määrä on selvästi lisääntynyt Ankkurissa: vuonna 2013 perheitä oli 88 ja 2014 141. Lisäystä on lähes 38%. 6.2. Lastensuojeluun varatut voimavarat Jari Pekuri Tilaajan käyttösuunnitelmassa lastensuojelun kokonaismenot ovat 14,9 miljoonaa euroa vuonna 2015. Sisäisen palvelutuotannon osuus kokonaissummasta on 6,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 käyttösuunnitelmaan verrattuna rahaa on varattu noin 3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuodelle 2014. Lisäresurssointi on seurausta lastensuojelun asiakasmäärän merkittävästä kasvusta. 6.3. Lastensuojelun määräaikojen noudattaminen Hameenlinnassa Marja Hänninen Vuodesta 2014 alkaen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on seurannut lastensuojelun määräaikojen noudattamista. Heti lastensuojeluilmoituksen saavuttua on arvioitava, onko kyseessä kiireellinen tilanne. Jos ei ole, seitsemässä arkipäivässä on ratkaistava, onko syytä tehdä lastensuojeluilmoituksen jälkeen lastensuojelutarpeen selvitys. Toinen lakiin sisältyvä ehdoton määräaika on se, että selvityksen on valmistuttava kolmessa kuukaudessa. Vuoden 2014 aikana THL selvitti kerran kunnilta määräaikojen toteutumisen. Jatkossa kuntien on annettava THL:lle selvitys kaksi kertaa vuodessa (huhti-syyskuun toteumatiedot 15.10. mennessä ja loka-maaliskuun tiedot 15.4. mennessä). THL kerää tiedot kunnista ja toimittaa ne Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon (Valviraan) valvontaa varten. THL julkaisee kunnittaiset tiedot myös omilla sivuillaan. Taulukko 13. Vireille tulleet lastensuojeluasiat ajalta 1.4.-30.9.2014 Valmistuneet määräajassa Kesken, ei vielä myöhässä Myöhässä 799 0 2 99,8 % 0 0,2 % 23 Taulukko 14. Lastensuojelutarpeen selvitykset ajalta 1.4.-30.9.2014 Valmistuneet määräajassa Kesken, ei vielä myöhässä Myöhässä 438 86 70 74 % 14% 12% Lain 7 päivän määräaikaa noudatetaan hyvin Hämeenlinnassa. Sen sijaan selvityksen valmistumsien kolmen kuukauden määräaikaan ei ole päästy. THL:n ensimmäisessä seurannassa vähintään 12 % selvityksistä valmistuu myöhässä, mutta luku voi nousta vielä tätäkin korkeammaksi. 6.4. Käytettävissä olevat avohuollon tukitoimet Marja Hänninen Seuraavassa esitetään luettelon muodossa joitakin niistä toimenpiteistä, joita voidaan avohuollossa käyttää lapsen ja hänen perheensä auttamiseksi jotta perheen pulma voitaisiin ratkaista tai se ei ainakaan pahenisi. Tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseksi Esimerkiksi perusteellinen ja hyvin tehty lastensuojelutarpeen selvitys saattaa auttaa perhettä ratkaisemaan pulmatilanteen. Taloudellinen tuki perheelle ja lapsen harrastuksiin Taloudellisen tuen antaminen on eräs tärkeimpiä keinoja auttaa lastensuojelun piirissä olevia lapsia ja perheitä. Tukihenkilön tai – perheen etsiminen lapselle Tukihenkilöt ja tukiperheet ovat jatkossa sosialaihuoltolain mukaista palvelua, jota tulee olla tarjolla muillekin kuin lastensuojelun asiakkaille. Tukiperheiden rekrytoinnista ja koulutuksesta vastaa Perhehoitoyksikkö Kanerva. Perhehoitoyksikkö on kouluttanut uusia tukiperheitä, jolloin yhä useampi lapsi on saanut tukiperheen. Vuoden 2013 alusta lähtien lastensuojeluun on koulutettu tukihenkilöitä, jotka toimivat lapsen arjessa tukena ja apuna vanhempien rinnalla. Vuonna 2015 Lammilla järjestetään uusi tukihenkilökoulutus. Lapsen kuntoutumista tukevat hoito- ja terapiapalvelut Avohuollon tukitoimina kuntoutusta tukevat hoitopalvelut tarkoittavat varhaiskasvatuspalveluita sekä tarvittaessa puhe- ja toimintaterapiaa, perheneuvolan palveluita ja psykiatrista erikoissairaanhoitoa. Vaikeiden psykiatristen pulmien esiintyminen lastensuojeluperheissä on lisääntynyt. Tällä hetkellä lastensuojelun tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat Kanta-Hämeen Keskussairaalan lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikat. Perhetyö Lastensuojelun oma perhetyö tukee asiakkaita. Ostopalveluperhetyö on kilpailutettu keväällä 2013 ja tämän jälkeen avohuollon perhetyötä on ostettu enenevässä määrin 10 yksityiseltä yri24 tykseltä. Perhetyötä Hämeenlinnassa tekee Vaahteramäen perhetyö. Lisäksi on saatavissa kotipalvelua. Koko perheen sijoitus perhe- tai laitoshoitoon Koko perheen sijoituksia hankitaan yksityisiltä toimijoilta. Tämä voi tarkoittaa esim. ensikotisijoitusta tai päihdehuollon laitoshoitoa. Vertaisryhmätoiminta Lastensuojelussa toteutetaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan erilaisia lasten ja vanhempien ryhmiä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi lastensuojelun lapsia osallistuu muiden toimijoiden ryhmiin, esim. perheneuvolan ja Ankkurin ryhmätoimintaan. Koulujen lomaaikoina lastensuojelussa järjestetään leirejä lapsille. Jälkihuollossa oleville nuorille on järjestetty vertaisryhmätoimintaa yhdessä Janakkalan kanssa. Loma- ja virkistystoiminta Lasten loma- ja virkistystoimintaa tuetaan taloudellisesti esim. maksamalla lasten leirimaksuja tai nuorisotoimen retkiä. Muut palvelut ja tukitoimet Lasten ja perheiden elämäntilanteen mukaan räätälöidään hyvinkin erilaisia, yksilöllisiä palveluja ja tukitoimia. 6.5. Kehittämiskohteet lastensuojelussa Marja Hänninen, Eija Leppänen, Tarja Mikkola Sosiaalihuoltolain uudistamisella tavoitellaan sitä, että peruspalveluita vahvistetaan ja lastensuojelu asettuu niiden rinnalle erityispalveluna. Lastensuojelun rooli tulee muuttumaan seuraavien vuosien aikana aivan toiseksi kuin mikä se on tällä hetkellä. Lastensuojelun asiakkaaksi ei enää voi ottaa asiakasta vain siksi, että lastensuojelu tarjoaa jotakin sellaista palvelua, jota lapsi ja perhe tarvitsevat eikä palvelua ole saatavissa muualta. Tavoitteena on se, että lastensuojelun asiakasmäärä pienenee merkittävästi lähivuosina ja peruspalveluiden rooli palvelujen tuottamisessa kasvaa. Sosiaalihuoltolaki edellyttää myös asiakkaan aikaisempaa aktiivisempaa roolia omassa asiassaan. Sosiaaliasiamies on selvityksessään vuodelta 2013 kiinnittänyt mm. tähän huomioita. Lastensuojelusuunnitelman kehittämistyöpajoissa kehittämiskohteiksi nousivat mm. korkean riskin perheiden tunnistaminen ja tuki heille jo vauvaperheaikana, matalan kynnyksen tuki ja neuvonta pariskunnille, yksinhuoltajille, eroperheille sekä uusperheille, panostus vanhempien erotyöhön, palvelutarjottimen laajentaminen ja vertaisryhmien käyttö Tulevina vuosina lastensuojelun kehittämiskohteet liittyvät mm. seuraaviin kokonaisuuksiin: Lastensuojelun rakenteita ja työprosesseja muutetaan niin, että ne vastaavat uuden sosiaalihuoltolain edellyttämiä vaatimuksia ja lastensuojelu on erityispalvelu muiden palveluiden rinnalla Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä lisätään suhteessa muihin toimijoihin ja asiakkaisiin mm. avaamalla asiakasprosesseja 25 Asiakkaat otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun ja toteuttamiseen ja tämä työ tehdään yhdessä muiden lasten ja nuorten palveluiden kanssa Erityisesti perhetyön kokonaisuus jäsennetään yhdessä muiden lasten ja nuorten palveluiden kanssa Nuoret ja heidän hyvinvointinsa parantaminen otetaan keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Osana tätä prosessia kaupunki on mm. aktiivisesti mukana tekemässä sairaanhoitopiirin selvitystä ja suunnitelmaa nuorten mielenterveyspalveluiden toiminnallisesta kokonaisuudesta heidän palvelujensa turvaamiseksi ja varhaisen tuen ja oikea-aikaisen hoidon mahdollistumiseksi. Lastensuojeluprosessia kehitetään olemalla mukana STM:n rahoittamassa ja THL:n koordinoimassa HuosTa Huostaanoton syyt ja taustat -hankkeessa 2014-2015. Hanke on myös eri osapuolia yhteen tuovan yhteistutkimuksen toimintamallin (lastensuojeluakatemia) kokeilu. Lastensuojelun tietohallintoa ja kirjaamiskäytäntöjä kehitetään olemalla mukana Pikassoksen hallinnoimassa KITI- Kirjaamisen ja tilastoinnin kehittäminen -hankkeessa 2014-2015. Kehittäminen on monialaista ja yli palvelualuerajojen menevää. Tämän varmistamiseksi lasten ja nuorten palveluihin on nimetty palvelurakennetyöryhmä, jonka tavoitteet on kuvattu seuraavassa taulukossa: Taulukko 15. Lasten ja nuorten palveluiden palvelurakenneryhmän kehittämistavoitteet vuodelle 2015 Tavoitteet Sosiaalihuoltolain toimeenpano 2015 Yhteinen käsitys lakimuutoksesta ja sen vaatimista toimista Esitysten tekeminen päätöksenteon pohjaksi, organisointi, toimeenpano ja palvelutarpeen arvionnin kehittäminen Varhaisen tuen kehittäminen Lastensuojelun työprosessien ja palvelurakenteen kehittäminen Sisäisten kumppaneiden kanssa tehtävän yhteistyön parantaminen Ulkopuolisten kumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö Erikoissairaanhoito, Aklinikka ja kolmas sektori Perhetyön jäsentäminen Uuden resurssin käyttö A-prosessin toimivuus Palvelurakenteen aukkokohtien kartoittaminen ja suunnitelma kehittämisestä B-prosessin toimivuus Yhteistyön ja työmenetelmien tarkentaminen ja päivittäminen Yhteistyön kehittäminen ja palvelupolkujen toimivuuden varmistaminen Vaihe tammikuussa 2015 Esimiesten kouluttautuminen Työryhmä; palveluprosessin kuvaus, vaadittavat muutokset organisaatioon, prosessia tukevat tilaratkaisut Alustava malli on olemassa Rekrytointi Arviointilomake Lastensuojelun asiantuntijaryhmän työn kehittäminen Henkisen hyvinvoinnin palvelut ja aikuissosiaalityö – rajapintojen ja yhteistyön tarkastelu on käynnissä A-klinikan kanssa rajapintojen ja yhteistyön tarkastelu on käynnissä Lastenpsykiatrian auditoinnin käsittely ja tarvittavista jatkotoimenpiteistä sopiminen 26 Riskiryhmien tunnistaminen ja palvelujen kohdentaminen oikein Yhteisten työmenetelmien arviointi ja käyttöönotto Tiedolla johtaminen Asiakassegmentoinnin kehittäminen helmikuussa 2015 Tammikuussa 2015 kuultavana NHG ja Activity Stones Hyvinvointiympyrä Vaikuttavien työmenetelmien kartoitus ja arviointi Indikaattoreiden säännöllinen Lastensuojelun indikaattorit seuranta ja kehittäminen Hyvinvointikertomus Prosessit Lastensuojelun avohuollossa on aloitettu työprosessien avaaminen syksyn 2014 aikana. Työprosesseja avatessa kuvataan lastensuojeluprosessien eri vaiheet lastensuojelutarpeen selvityksestä aina lastensuojelun avohuollon sijoitusprosesseihin. Prosessien avaamista jatketaan edelleen vuoden 2015 aikana. Prosessien eri kohtiin on sisällytetty osion mukainen lainsäädäntö, ohjeistusta ja joissakin kohdin työntekijän muistilistoja, työmenetelmiä ja lomakkeita. Prosessien avaamisella pyritään lastensuojelun avohuollon työskentelyn läpinäkyvyyteen sekä parantamaan työntekijöille annettavaa perehdytystä sekä ohjeistusta. Tavoitteena myös mahdollisimman hyvä lastensuojelun ammattihenkilöstön työn laatu, vastuulliset päätökset ja toimintakulttuuri, jossa huomioidaan niin lainsäädäntö kuin asiakkaiden ihmisarvo, perusoikeudet sekä lapsen etu. Perhetyön kokonaisuuden jäsentäminen Lastensuojelun avohuolto on mukana perhetyön kokonaissuunnittelussa yhdessä muiden lasten ja nuorten palveluiden kanssa. Perhetyön prosessin johtajuus on monialaisen yhteistyön johtamista, jossa osallisena ovat eri toimijoiden esimiehet (varhainen tuki, lastensuojelu). Lastensuojelun perhetyön erityispiirteitä on avattu perhetyön kokonaissuunnittelussa. Yhteistyön tavoitteena on, että eri perhetyön palvelut olisivat uuden sosiaalihuoltolain edellyttämällä tavalla joustavasti ja oikea-aikaisesti asiakkaan käytettävissä. Asiakkaan siirtymisestä palvelusta toiseen 27 kiinnitetään erityistä huomiota. Tavoitteena on asiakkaiden liikkuminen perhetyön palvelukokonaisuudessa molempiin suuntiin eli myös lastensuojelun perhetyöstä ennalta ehkäisevän perhetyön palveluiden piiriin. 28 7. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT JA ONGELMIA EHKÄISEVÄT TOIMET JA PALVELUT SEKÄ NIIDEN KEHITTÄMINEN Marja-Liisa Akselin ja Mika Mäkelä Hämeenlinnassa varhaiskasvatus-, opetus- ja kasvua tukevat palvelut yhdistyivät 1.1.2014 yhteiseksi lasten ja nuorten palvelualueeksi. Palvelualueen toimintamalli perustuu asiakaslähtöiseen, perinteisiä sektorirajoja ylittävään prosessiajatteluun sekä alueellisuuteen. Uuden organisaation periaatteiksi määriteltiin yhteiset asiakkaat, yhteinen henkilöstö, yhteiset resurssit ja yhteinen johtaminen. Yhteisten asiakkaiden näkökulmasta organisaatio- ja toimintatapojen muutoksella tuetaan asiakaslähtöisyyttä kehittämällä lasten ja nuorten palveluiden yhteisiä prosesseja. Yhteisten tavoitteiden ja rakenteellisten ratkaisujen avulla voidaan kehittää yhteisiä toimintatapoja kuten kasvatuskumppanuutta ja palveluohjausta. Yhteisen henkilöstön näkökulmasta tarkasteltuna organisaatiomuutoksella tuetaan lasten ja nuorten palvelujen yhteistä henkilöstöjohtamista, rekrytointia sekä osaamisen ja laadun hallintaa. Johtamisratkaisuilla puolestaan tuetaan lasten ja nuorten palvelualueen muodostumista yhtenäiseksi. Kokonaisjohtaminen koostuu toiminnan ja palveluprosessien johtamisesta, talouden ja yhteisten resurssien jakamisesta tai yhteiskäytöstä sekä henkilöstöjohtamisesta. Yhteinen talous luo edellytyksiä tavoitteiden tilannekohtaiselle nopealle priorisoinnille ja sitä kautta strategiselle ketteryydelle ja tuottavuudelle. Uuden lasten ja nuorten palveluiden organisaation ja toimintamallin tavoitteena on parempi laatu, sujuvuus ja vaikuttavuus palveluihin. Uudella toimintamallilla luodaan rakenteita, jotka tukevat ammattilaisten, huoltajien ja ulkoisten palveluiden tuottajien yhteistyötä lasten ja nuorten parhaaksi. Lasten ja nuorten palveluiden yhteisiä tavoitteita ovat syrjäytymisen ehkäisy, tulevaisuuden kehitysyhteisöt, tuottavuuden parantaminen, osaava henkilöstö ja hyvinvoiva työyhteisö. [1] Lasten ja nuorten palvelujen toimintamallin keskeinen elementti on yhteiset alueet. Palvelualue on jaettu maantieteellisiin alueisiin, jotka muodostavat lapsen ja nuoren polun päivähoidosta kouluun. Kuhunkin alueeseen kuuluu joukko päiväkoteja, alakouluja ja yksi yläkoulu. Nämä seitsemän aluetta ovat keskenään erilaisia ja muuttuvat mahdollisten asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Aluetta johtaa johtotiimi, joka vastaa yhdessä alueen lasten ja nuorten palvelujen tuottamisesta alueellisten tarpeiden perusteella. Aluejohtotiimiin kuuluvat alueen päiväkotien johtajat sekä rehtorit ja keskitettyjen palveluiden edustus kuten neuvola ja lastensuojelu. Toinen keskeinen elementti on yhteiset asiakasprosessit. Asiakasprosesseja on kaksi: a) Kaikille lapsille ja nuorille tarjolla oleva palvelupolku, johon sisältyy yleinen tuki, b) Erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren palvelupolku, jossa on saatavilla tehostettua ja erityistä tukea. Asiakasprosessit ovat yhteisen monialaisen palvelualueen punainen lanka, joka sitoo eri alojen ammattilaisten työn yhteiseen asiakkaaseen. 29 7.1 Kaikille lapsille ja nuorille sekä perheille tarkoitetut palvelut Lasten ja nuorten palveluihin kuuluvat: opetuspalvelut varhaiskasvatuspalvelut lastensuojelu psykososiaaliset palvelut (lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö: Vaahteramäki ja uusi ennaltaehkäisevä perhetyö, perheasiat (lastenvalvoja-asiat), puhe- ja toimintaterapia, oppilashuollon erityispalvelut, perheneuvola ja nuorisoikäisten tukipalvelu toppari) ennalta ehkäisevät terveyspalvelut (neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto) nuorisopalvelut sekä lasten ja nuorten kulttuuripalvelut Lasten ja nuorten palvelualueella on yhteisesti määritellyt asiakkuusprosessit, jotka sitovat eri alojen ammattilaisten työn yhteiseen asiakkaaseen. Asiakasprosesseja on kaksi: 1. Kaikille lapsille ja nuorille tarjolla oleva palvelupolku, johon sisältyy yleinen tuki. 2. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren palvelupolku, jossa on saatavilla tehostettua ja erityistä tukea. Palveluprosessien käytännön ohjausvälineitä ovat mm. opetussuunnitelma ja varhaiskasvatussuunnitelma. Palvelujen saatavuuden näkökulmasta tarjolla on sekä alueellisia palveluja (koulut, päiväkodit, neuvola, kouluterveydenhuolto) että erityispalveluja, joita johdetaan keskitetysti (esim. perheneuvola, lastensuojelu). KH 29.4.2013 §5 30 7.1.1. Ehkäisevän työn prosessit Lasten ja nuorten palvelujen yhteisten asiakkuusprosessien sujuvuuden parantamiseksi ja monialaisen yhteistyön lujittamiseksi on hahmoteltu neljä ehkäisevän työn prosessia. Nämä prosessit ja niiden sisältämä tapa tehdeä työtä velvoittavat kaikkia lasten ja nuorten palvelujen ammattilaisia arjessa, niin omassa kuin yhteisessä työssäkin. Neljä ehkäisevän työn prosessia (lyhenne ETP:t) eivät ole mitään uusia keksintöjä, vaan aiempaa tarkemmin auki kirjattuja kuvauksia monialaisesta työstä ja sen eri vaiheista, sekä työotteesta, jolla saavutetaan ongelmia ennaltaehkäisevä vaikutus. Prosessit ovat: Huolen puheeksi ottaminen ja palveluohjaus, laadukas monialainen työskentely, vanhemmuuden valmennus varhaisesta vuorovaikutuksesta ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen. Huolen puheeksi ottaminen ja palveluohjaus Tämän prosessin taustalla on varhainen tukeminen, joka on sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta tärkeää. Prosessia noudattamalla päästään ns. ”seurannasta tarttumiseen”, ja lapsen, nuoren tai perheen tukeminen alkaa oikea-aikaisesti, oikeilla menetelmillä. Samalla taataan perheelle tarvittava osaaminen tuen palveluissa, ja huoltajat itse pääsevät tuen suunnitteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Prosessikuva: 31 Laadukas monialainen työskentely Laadukkaan monialaisen työskentely kriteerien tarkoituksena kehittää palveluiden entistä parempaa asiakaslähtöisyyttä, lisätä työn vaikutuksia sekä kustannustehokkuutta. On tärkeää, että palvelukokonaisuus on asiakkaan kannalta mahdollisimman tarpeenmukainen ja selkeä. Tavoitteena on asiakaslähtöisyys siten, että asiakas on aktiivinen toimija ja tulee kuulluksi. Lisäksi työn vaikuttavuus vahvistuu siten, että se on tavoitteellista, suunnitelmallista ja toimijoiden keskinäisestä työnjaosta ja yhteydenpidosta on sovittu. Laadukkaan työn kriteerit lisäävät kustannustehokkuutta, koska päällekkäinen työ tai rinnakkain työskentely toisistaan tietämättä vähentyy, ja työ on entistä tavoitteellisempaa ja siihen suunnatut resurssit on tarkkaan harkittu. Laadukas monialainen yhteistyö - pelisäännöt: Kaikki vaiheet tehdään yhdessä avoimessa yhteistyössä asiakkaan kanssa ja heidän näkemyksiään kunnioittaen. Asian vireilletulo 1. Huolet otetaan asiakkaan kanssa puheeksi (käytännössä ETP 1:n toteuttaminen) 2. Asiakkaaksi tulovaiheessa keskustellaan palveluiden tarpeesta; mitä ja keitä mahdollisesti tarvitaan a. Kaikilla on riittävä tieto muista palveluista palveluohjauksen näkökulmasta b. Asiakkuuden alussa kartoitetaan aiempi palvelupolku ja selvitetään, onko meneillään muita palveluita samanaikaisesti c. Jos on meneillään on muita palveluita, sovitaan tarvittavasta yhteistyöstä. d. Jos tarvitaan lisäksi muita palveluita, tehdään palvelupyyntö (tarvittaessa lastensuojelun työntekijän konsultaatio ja/tai lastensuojeluilmoitus). Verkostossa on vain toimijoita, jotka oikeasti tekevät jotain – vältetään valtavia työntekijämääriä. e. Jos lapsella/perheellä on lastensuojelun asiakkuus, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on ohjailla asiakasprosessia (voidaan nimetä vastuutyöpari muualta). Palvelutarpeen arviointi 3. Selvitetään mitä aiempia arviointeja on olemassa 4. Sovitaan yhdessä nyt tarvittavasta arvioinnista: kuka tekee mitä, milloin ja kenen kanssa a. asiakkaiden huolet b. työntekijöiden huolet perheestä 5. Yhteinen palaute arvioinnista (kaikille toimijoille) Palvelusuunnitelma 6. Tehdään yhteinen suunnitelma tarvittavasta tuesta. Suunnitelma on olemassa myös kirjallisena asiakkaalla 7. Asetetaan tavoitteet mahdollisimman konkreettisina 8. Sovitaan työnjaosta a. kaikki tietävät kuka tekee mitäkin ja millä aikataululla b. sovitaan vastuuhenkilöt 9. Sovitaan yhteydenpidosta ja tiedonkulusta 10. Sovitaan seurannasta ja seuraavasta tapaamisesta 32 Monialainen työskentely 11. Työskennellään yhdessä tehdyn suunnitelman mukaisesti 12. Yhteyttä pidetään tehdyn sopimuksen mukaisesti 13. Suunnitelman muuttamisen tarpeista tiedotetaan toisia työntekijöitä a. asiakkailta pyydetään jatkuvaa palautetta prosessin edetessä b. reagoidaan nopeasti asiakkaiden muuttuneeseen tilanteeseen 14. Riittävä keskinäisen ja ulkopuolisen konsultaation mahdollisuus vaikeissa tilanteissaensisijaisesti ei kutsuta mukaan lisää tahoja tai lähetetä asiakkaita eteenpäin 15. Työntekijät antavat palautetta myös toisillensa Vaikutusten arviointi 16. Asiakkaiden kanssa arvioidaan a. tavoitteiden toteutumista ja työskentelyn edistymistä b. käytettyjä menetelmiä c. koettua hyötyä; mistä huomaa, että on edistytty d. sitä mikä ei ole toiminut 17. Työntekijöiden arvio prosessista, alun huolista ja tavoitteiden toteutumisesta 18. Vaikutusten pysyvyyttä tuetaan a. mikä edesauttaa hyvien tulosten pysymistä ja estää takapakkeja Työskentelyn päättäminen ja mahdollinen seuranta 19. Työskentely päätetään yhdessä, kun tavoitteet ovat riittävällä tasolla toteutuneet 20. Sovitaan, mitä päättyneestä työskentelystä ilmoitetaan muille tahoille (lähinnä päiväkoti ja koulu) 21. Käydään läpi kirjaukset, päätetään asiakkuus ja annetaan asiakkaalle tarvittavat yhteenvedot 22. Sovitaan mahdollisesta seurannasta ja siitä miten asiakkaan pitää toimia, jos tilanne uudelleen heikkenee Vanhemmuuden valmennus varhaisesta vuorovaikutuksesta nuorisoikään Heli Haapala ja Marika Paasikoski Vanhemmuuden valmennuksella ja tuella tarkoitetaan erilaisia toimenpiteitä ja tapahtumia raskaudesta alusta lapsen nuoruusikään saakka. Tavoitteena on monilaisesti tukea vanhempaa kasvattajana ja pyrkiä ajoissa ennakoimaan asioita, jotka liittyvät lapsen kasvuun ja kehitykseen. Painopisteenä on varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymysuhteen merkitysten korostaminen kaikissa lapsiperhepalveluissa lapsen elämänkaarella. Prosessi on hahmoteltu nk. ”vanhemmuuden tikkaiksi”, joissa jokaisella askelmalla löytyy joku vanhemmuudessa valmentava ja vanhemmuutta tukeva toiminto tai menetelmä. Askelmien välit välit ovat eripituisia. Alussa vanhemmat tarvitsevat tukea enemmän, jolloin askelvälit voivat olla lyhyemmät. Lapsen varttuessa aikuisuuteen askelmien välit kasvavat ja vanhemmalle tarjottavan tuen määrä vähenee. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti ja toimintamalleja kehitetään jatkossa lisää alueiden ja asiakkaiden tarpeiden mukaiseksi osallistamalla heitä myös arviointiin, suunnitteluun ja toteutukseen. 33 Vanhemmuuden valmennus ja tuki –toimenpiteet: Lapset 0 - 1 vuotta: • Monialainen perhevalmennus ennen ja jälkeen lapsen syntymän • Vahvuutta Vanhemmuuteen -ryhmätoiminta pikkuvauvaperheille • VAVU –kotikäynnit ensimmäistä lastaan odottavien perheisiin • Ryhmäneuvolat 6 kk ja 10 kk • Neuvolan laajat terveystarkastukset • Nuorten äitien vertaisryhmätoiminta ja muu vanhempien tarpeista nouseva vertaisryhmätoiminta • Neuvolan moniammatilliset tiimit • Avoin päiväkoti ja -kerhotoiminta • Tukihenkilö- tai tukiperhetoiminta • Perhetyö ja kodinhoidollinen apu Lapset 1 – 6 vuotta: • Neuvolan laajat terveystarkastukset • 4 ja 6 -vuotiaiden monialaiset toiminnalliset vanhempainillat päiväkodissa (Perhekeidas –ohjelma) • Avoin päiväkoti ja -kerhotoiminta • Neuvolan moniammatilliset tiimit • Poppaset –ohjelma • Vahvuutta vanhemmuuteen -ryhmätoiminta päiväkoti-ikäisten perheille • Muu vertaisryhmätoiminta vanhemmille • Tukihenkilö tai –perhetyö • Perhetyö ja kodinhoidollinen apu • Päivähoidosta kouluun, nivelvaiheen tuki vanhemmille Lapset 1lk – 6 lk: • Koulun laajat terveystarkastukset 1 ja 5 luokka (tarkastuksista tulleen tietojen hyödyntäminen koulukohtaisessa yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä ja Askelmat ohjelmassa • Monialaiset toiminnalliset vanhempainillat kouluilla (Perhekeidas –ohjelma) • 4 lk:n terveystarkastus • ASKELMAT -ohjelma 5 lk:sta alkaen • Vertaisryhmätoimintaa murrosikää lähestyvien ja murrosikäisten lasten vanhemmille. • Yksilöllinen ja yhteisöllinen oppilashuoltotyö Nuoret 7 lk – 9lk: • 8 lk:n laaja terveystarkastus • ASKELMAT -ohjelma • Yksilöllinen ja yhteisöllinen oppilashuoltotyö • Vertaisryhmätoiminta vanhemmille Sosiaalisten taitojen vahvistaminen Marja-Liisa Akselin Sosiaalisten taitojen vahvistamisessa keskitytään vuorovaikutussuhteiden rakentamiseen kolmesta eri näkökulmasta: 1) lasten ja nuorten keskinäiset suhteet (esimerkiksi ryhmäytymiseen panostaminen kouluissa ja päiväkodeissa sekä kiusaamisen ehkäisyyn ja puuttuminen ja siihen 34 iittyvien toimintamallien vakinaistaminen) 2) lasten ja nuorten sekä aikuisten väliset suhteet (toisen huomioiminen, positiivinen palautteen antaminen ja hyvän tunnelman luominen) 3) aikuisten väliset suhteet (hyvän ilmapiirin ja yhteistyön vaalminen, pelisäännöt). Tämä ETP on neljäs ja tärkein voimavara muiden ennalta ehkäisevän työ prosessien onnistumisen näkökulmasta. Tämän prosessin täsmentäminen tapahtuu kevään 2015 aikana. 7.2 Tehostettu ja erityinen tuki 7.2.1. Varhaiskasvatuspalvelut ja opetuspalvelut Minna Mattila ja Nikke Keskinen Päivähoidon lakisääteinen tehtävä on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja kasvatustehtävässä ja edistää yhdessä kotien kanssa lasten tasapainoista kehitystä. Päivähoitoasetuksen (239/1973) mukaan etusija on annettava lapsille, jotka tarvitsevat päivähoitoa sosiaalisista ja kasvatuksellisista syistä. Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyössä toteutuu yleinen ehkäisevä – ja asiakasperustainen yksilöity lastensuojelu. Päivähoidon tavoitteena on yhdessä lapsen vanhempien kanssa edistää lapsen hyvinvointia, kasvua, kehitystä ja oppimista. Tämän tavoitteen kautta toteutetaan Hämeenlinnan varhaiskasvatuspalveluissa ehkäisevää lastensuojelua. Yksilöllistä asiakasperustaista lastensuojelutyötä toteutetaan lapsen ollessa sijoitettuna päivähoitoon lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Näissä tilanteissa päivähoidon rooli on yhteistyössä lastensuojeluviranomaisten kanssa työskennellä lapsen ja perheen elämäntilanteen parantamiseksi. Hämeenlinnassa kunnallisten varhaiskasvatuspalvelujen ja lastensuojelun yhteistyötä varten on luotu yhdessä sovittu toimintamenettely sosiaalisin perustein päivähoitoon sijoitettujen lasten osalta. Kun sosiaalityöntekijä on alkukartoituksen jälkeen tehnyt lastensuojelun avohuollon päätöksen, hän ottaa yhteyden Lasten ja nuorten palveluohjaukseen päivähoitopaikan järjestämiseksi. Palveluohjauksesta otetaan tarvittaessa yhteyttä lapsen päivähoitoalueen konsultoivaan erityislastentarhanopettajaan. Päivähoitopaikkapäätöksen tekemisen jälkeen palveluohjauksesta otetaan yhteys johtavaan sosiaalityöntekijään ja alueen sosiaalityöntekijä ottaa vastuun lapsen aloituspalaverin koollekutsumisesta. Sosiaalityöntekijä ja päiväkodinjohtaja sopivat aloituspalaverin ajankohdan. Aloituspalaveri järjestetään aina, ja palaveriin kutsutaan perhe sekä tarvittaessa muita toimijoita, esim. konsultoiva erityislastentarhanopettaja, perheneuvolan, perhekeskuksen ja neuvolan työntekijä. Aloituspalaverissa määritellään yhteistyössä päivähoidon tarve ja tavoite, selvitetään verkoston jäsenet, sovitaan käytännöistä esim. tilanteessa, jossa lasta haetaan päihtyneenä. Kun lapsi sijoitetaan päivähoitoon lastensuojelun avohuollon tukitoimena, laatii sosiaalityöntekijä tukitoimesta aina päätöksen, jonka kopio toimitetaan palveluohjaukseen ja tiedoksi myös lapsen päivähoitoyksikköön. Kun kyseessä on avohuollon tukitoimipäätös, lapselle tulee järjestää päivähoitopaikka viipymättä. Lastensuojelun tukitoimien piirissä olevan lapsen kohdalla noudatetaan myös Kuukausiraportti – päivähoidosta annettavia tietoja sosiaalityöntekijälle käytäntöä. Päivähoitoon sijoitetaan lapsia myös ennaltaehkäisevänä tukitoimena sosiaalityöntekijän suosituksesta. Myös näissä tilanteissa järjestetään aloituspalaveri. Ennaltataehkäisevän lastensuoje35 lun asiakkuuksissa päivähoitopaikka pyritään järjestämään mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 4 kk:n kuluessa. Huolen herätessä päivähoidossa lapsesta tai perheestä, työntekijät keskustelevat ensin tiimissä ja tarvittaessa päiväkodinjohtajan ja konsultoivan erityislastentarhanopettajan kanssa sekä ottavat huolen puheeksi vanhempien kanssa. Yhdessä päiväkodinjohtajan kanssa arvioidaan mahdollinen konsultaatio- tai yhteydenottotarve sosiaalityöntekijään ja muihin perheen tukipisteisiin. Päivähoidolla on aina velvollisuus huolestuttavissa tilanteissa tehdä lastensuojeluilmoitus. Henkilökunnalla on toimintaohjeet näiden tilanteiden varalle. Kun lapsi siirtyy toiseen päivähoitopaikkaan, aloittaa esiopetuksen tai koulun, nivelvaiheen yhteistyössä on tärkeää lastensuojelun työntekijän ja mahdollisen perhetyöntekijän olla tarvittaessa mukana. Jos lapsi tarvitsee kehityksensä tueksi varhaista tukea tavallisen päivähoidon lisäksi, hänelle laaditaan varhaiskasvatuksessa toiminta- ja kuntoutussuunnitelma yhdessä lapsen vanhempien ja tarvittaessa erityistyöntekijöiden kanssa. Esiopetuksessa lapsi voi yleisten tukitoimien lisäksi tarvita tehostettua tukea. Tehostettu tuki perustuu moniammatillisesti laadittuun pedagogiseen arvioon. Mikäli tehostettu tuki ei ole riittävää, lapselle voidaan laatia moniammatillisessa yhteistyössä pedagoginen selvitys ja tehdä erityisen tuen päätös. Pedagogisen selvityksen tarve tarkastellaan erityisesti lapsen siirtyessä esiopetuksesta kouluun. Esiopetusvuoden kevään aikana vanhempien ja moniammatillisen työryhmän kanssa arvioidaan, tarvitseeko lapsi koulun alkaessa tukitoimia. Tehostettu tuki tarkoittaa käytännössä esi- ja perusopetuksessa ennaltaehkäisevien yleisten tukitoimenpiteiden tehostamista määrällisesti ja laadullisesti. Tuen muotoina se käsittää eriyttämisen, tukiopetuksen, samanaikaisopetuksen eri muodot, osa-aikaisen erityisopetuksen, sekä tarvittaessa oppilashuollon monialaisen arviointityön ja yhteisistä asiakasprosesseista sopimisen. Perusopetuslain mukaan erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja oppilaan tarvitsemasta muusta tuesta. Erityisopetus on ensisijaisesti pedagogista, oppimisen tukea, muu tuki taas koulunkäynnin tukea. Erityisopetus ja oppilaan saama muu tuki muodostaa järjestelmällisen ja suunnitelmallisen kokonaisuuden. Oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti. HOJKSssa määritellään mm. opiskelun erityiset painoalueet, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat, oppilaan itsearviointi sekä muut pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat ja oppimateriaalit. Erityistä tukea saavalle oppilaalle annettavaa muuta laissa tarkoitettua tukea on esimerkiksi oppilashuollon palvelut sekä tulkitsemis- tai avustajapalvelut. Myös oppilaan saama muu tuki määritellään HOJKSssa. 36 8. YHTEISTYÖ MUIDEN VIRANOMAISTEN SEKA LAPSILLE JA NUORILLE PALVELUJA TUOTTAVIEN YHTEISÖJEN JA LAITOSTEN VÄLILLÄ 8.1. Lasten ja nuorten palvelut Marja-Liisa Akselin Lasten ja nuorten palveluissa panostetaan ennaltaehkäisevän työn prosesseihin, joita kuvattiin edellisessä kappaleessa. Erityisesti huolen puheeksi ottoon kiinnitetään erityistä huomiota. Huolta herättäviä asioita tulee huomata ja niihin pitää tarttua ennen kuin tilanteet ehtivät mennä huonompaan suuntaan. Tavoitteena on myös lisätä yhteistyötä myös aikuisten palveluihin. Turvaamme osaltamme, että lapset otetaan entistä aiempaa ja nopeammin huomioon aikuisten palveluissa. Perhetyötä kehitetään kaupungissa kokonaisuutena panostaen entistä enemmän varhaiseen tukeen. Vaahteramäen perhetyön, neuvolan ja päivähoidon yhteistyötä tiivistetään. Monialaisen työn eri malleja kehitetään vastaamaan tämän päivän asiakkaiden tarpeita, kuten hyvinvointineuvolaa. Hämeenlinna on mukana kuntakokeilussa (2015-2016), jossa tavoitteena on moniammatillisen työotteen ja asiakkaan oman vastuun vahvistaminen. Yksilötasolla tehtävät palvelu- ja hoitosuunnitelmat ovat asiakkaan saaman palvelun punainen lanka. Palvelun laadun, tuottavuuden ja vaikuttavuuden kannalta asiakkaalla tulee olla vain yksi suunnitelma, jonka toteutusta koordinoi yksi vastuutyöntekijä moniammatillisen tiimin tukemana. Lähtökohtana integroidussa suunnitelmassa on aina määritelty palvelutarve, ja tiedot suunnitelmaan kerätään asiakkaan suostumuksella. 8.2. Terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut 8.2.1 Maahanmuuttajapalvelut Tua Sjöblom Hämeenlinnan kaupungin maahanmuuttajaväestön määrä kasvaa. Tilastokeskuksen mukaan kaupungin nettomuutto on maahanmuuttajien varassa. Yleensä kaupunkiin muuttavat avioliiton, opiskelun tai työn vuoksi muuttaneet. Humanitaarisista syistä vastaanotetut ovat vähemmistössä. Maahanmuuttajapalveluissa toimii kolme yksikköä: Humanitaarinen (moniammatillinen tiimi) ja Kumppanuustalon monikulttuurinen työ sekä Kastellissa moni- ja omakielinen matalan kynnyksen opastus. Yhteinen tavoite on kotoutumislain mukainen myönteisen vuorovaikutuksen edistäminen eri väestönosien välillä ja kotoutumisen edistäminen. Suurin osa pakolaisasiakkaista on traumatisoituneita, myös kidutettuja. Erilaiset riskit alaikäisen lapsen turvalliselle kasvulle ja kehitykselle ovat suuret. Lastenneuvoloiden ja koulujen terveydenhoitajien kanssa tehdään yhteistyötä tarvittaessa lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi ravitsemus-, kasvatus- sekä kulttuuriin liittyvissä asioissa. Psykiatristen sairaanhoitajien palve37 luiden lisäksi lasten vanhemmat käyvät tarvittaessa KHKS:an psykiatrian poliklinikalla. Suurena puutteena on se, että traumoista kärsiville aikuisille ei ole traumaterapiaa. Lapsille ja nuorille on KHKS:an kautta on pyritty järjestämään terapiahoitoa. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarvetta voidaan vähentää havaitsemalla varhain lasten ja nuorten huolenpitoon ja kasvatukseen liittyvät ongelmatilanteet ja tarjoamalla jo peruspalveluissa perheille varhaista tukea niistä selviytymiseksi. MMP:n asiakasperheiden tarpeissa näkyy selkeästi tavoitteellisen perhetyön tarve esimerkiksi erilaisissa nivelvaiheissa, joita ovat perheenyhdistäminen, perhedynamiikan kriisiytyminen, asiakkaan siirtyminen alueelle. Moniammatillinen tiimi järjestää asiakkailleen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa vanhemmuuden tukemiseen mm. perhetyöpajoja ja infoja. Työhön sisältyy oleellisesti myös tukihenkilö- ja muita avohuollon tukitoimenpiteitä. Viime aikoina myös talousneuvontaa on lisätty infoihin, jotta vanhemmille tulisi heti alusta lähtien oikea käsitys ja vastuu oman talouden hoitamisesta. Maahanmuuttajapalveluissa on käytössä saattaen vaihtaen –menetelmä kaikille asiakkaille. Humanitaarisen yksikön perhetyön ohjaaja tekee tiivistä yhteistyötä päiväkodin ja peruskoulun kanssa. Lastensuojelun asiakkaiden kanssa sosiaalityöntekijät työskentelevät parina. Siirtoneuvottelut pyritään aloittamaan hyvissä ajoin. Humanitaarisen yksikön tehtävä on varmistaa, että kaikki oleellinen tieto siirtyy yhteistyökumppaneille. Käytössä on myös kotoutumisen seurantamittaristo, joka kulkee perheen mukana. Valtion kustantamia erityiskustannuksia sosiaali- ja terveyskustannuksista haetaan ennen toisen vuoden maassaoloajan umpeutumista. Maahanmuuttajapalveluiden sosiaalityöntekijä toimittaa erityiskustannuspäätökset lastensuojelulle ja neuvottelee tarvittavista siirroista myös aikuissosiaalityön kanssa. 8.2.2 Aikuissosiaalityön näkökulma lastensuojeluun Anne Murtonen ja Sirpa Ylikerälä Palvelualueeseen kuuluvat sosiaalisen ja taloudellisen tuen palvelut, talous- ja velkaneuvonnan sekä Työvoiman palvelukeskuksen palvelut. Aikuissosiaalityössä ehkäisevää lastensuojelutyötä tehdään perheiden vanhempien kanssa ja heidän asiakkuutensa kautta. Lähtökohtana on, että hyvinvoiva aikuinen, joka saa omaan elämäntilanteeseensa tarvitsemaansa tukea, lisää koko perheen ja erityisesti lasten hyvinvointia. Työn tulokulmana on perheen aikuiset. Työssä pyritään vanhemmuuden tukemiseen ja vahvistamiseen. Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät voivat toimia lastensuojeluperheissä aikuisten tarvitseman taloudellisen ja sosiaalisen tuen sekä elämänhallinnan kysymysten asiantuntijoina sekä ohjata päihde- ja mielenterveysasioissa tarkoituksenmukaisiin palveluihin. Sosiaalityöntekijä tekee asiakasperheelle palvelutarvearvion ja suunnitelman, joissa otetaan puheeksi lapsi ja huomioidaan lapsen tilanne. Lasten kanssa työskentelyssä aikuissosiaalityö voi tarvittaessa toimia palvelusta vastaavan tahon työparina. 38 Aikuissosiaalityössä on lakisääteinen tehtävä ennakollisissa lastensuojeluilmoituksissa. Ilmoitukset tulevat aikuissosiaalityöhön, jonka tehtävänä on käynnistää yhteistyö lastensuojelun kanssa vauvan syntymän lähestyessä. Ennakollisista lastensuojeluilmoituksista on tehty prosessikuvaus, kuinka ne hoidetaan kaupungin palveluissa. Aikuissosiaalityöstä on yksi sosiaalityöntekijä osallistunut Monari-työryhmän (Monialainen palvelutarpeen arviointi) monialaisen ehkäisevän lastensuojelutyön kehittämiseen ja työskentelyyn. Työryhmätyöskentely on antanut uusia välineitä tukea perhettä ja sosiaalityöntekijä on tuonut ehkäisevän lastensuojelutyön osaamista aikuissosiaalityöhön. Lapsiperheiden velkaantuminen näkyy perheissä turvattomuutena ja puutteina lasten aineellisten tarpeiden tyydyttämisessä. Toimeentulotuki on työväline köyhyyden ehkäisemisessä ja vaikutusten lieventämisessä. Lapsiperheille myönnetään täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuviin menoihin perheen itsenäisen selviytymisen tukemiseksi ja omatoimisen suoriutumisen edistämiseksi. Sosiaalityöntekijä arvioi tuen tarpeen ja käyttää tapauskohtaista harkintaa päätöksiä tehdessään. Talous- ja velkaneuvonnassa autetaan yksityishenkilöitä talous- ja velkaongelmien kokonaistilanteen kartoittamisessa sekä neuvotteluissa velkojien kanssa. Lapsiperheiden työttömien vanhempien aktivoinnilla sekä työllistämistä edistävillä toimenpiteillä pyritään lisäämään perheen hyvinvointia, ehkäisemään syrjäytymistä ja huonoosaisuuden jatkumista. Työvoiman palvelukeskuksen toiminta on monialaista toimintaa, johon sisältyy sosiaalityön, terveydenhuollon ja työvoimahallinnon palveluita. Palveluiden perustana on aktivoiva sosiaalityö sekä yksilölliset kuntoutus- ja asiakassuunnitelmat. Hämeenlinnan seudun kuntien Työn Paikka- työllisyyden edistämisen kuntapilotissa haetaan uusia ratkaisuja pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Näkökulmina ovat muun muassa työnhakijan toiminta- ja työkyvyn lisäämisen toimenpiteet. Yhtenä asiakasryhmänä ovat aikuiset sellaisissa lapsiperheissä, joissa on pitkittynyttä työttömyyttä. Uusi sosiaalihuoltolaki edellyttää muutoksia lastensuojelun ja aikuissosiaalityön palveluihin, joten vuosien 2015 ja 2016 kehittämiskohteena on entistä kokonaisvaltaisempien perhepalvelujen kehittäminen. Aikuissosiaalityö ja sosiaalinen kuntoutus vahvistavat omalta osaltaan perheiden aikuisten toiminta- ja työkykyä ja osallisuutta. Tämä vahvistaa myös vanhemmuutta ja siten koko perhettä. Tulevaisuudessa painotetaan erityisesti työskentelyä niiden perheiden kanssa, joissa yksi tai molemmat vanhemmat ovat työttömänä. 8.2.3 Päihdepalvelut Markku Kautiainen ja Mikko Kemppainen Lastensuojelun sosiaalityöntekijä ohjaa asiakkaat päihdearvioon. Asiakassuunnitelma laaditaan yhdessä lähettävän sosiaalityöntekijän kanssa. Asiakassuunnitelmassa sovitaan seurannan pituus, käyntien sisältö, lastensuojelun odotukset sekä loppupalautteen antotapa. Arvioinnin edetessä A-klinikan työntekijä on tarpeen mukaan yhteydessä lastensuojeluun ja arvioinnin päätyttyä järjestetään tarvittaessa yhteisneuvottelu lähettävän tahon kanssa. Palvelu tuottaa tietoa lastensuojelun sosiaalityöntekijälle. Palvelun onnistumista arvioivat mm. lastensuojelun lähettävä sosiaalityöntekijä ja johtava sosiaalityöntekijä. 39 A-klinikkasäätiöllä on käytössä menettelyohje alaikäisen lapsen huomioimisesta hoidossa. Toimintaperiaatteiden mukaisesti alle 18- vuotiaan lapsen hoitoa ei aloiteta ilman vanhempien suostumusta. Mahdollisuuksien mukaan tavataan koko perhettä tai ainakin huolehditaan, että molemmilla vanhemmilla on tieto lapsen hoidosta. Kun alaikäistä asiakasta hoidetaan, hänen oma mielipiteensä on otettava huomioon, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. 12 vuotta täyttäneellä on esimerkiksi oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoaan koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen. Jos alaikäinen ei kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa. Huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei ole oikeutta kieltää asiakkaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi annettavaa tarpeellista hoitoa. (Viite: http://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/1273/laakarin etiikka_2013.pdf, s. 106112.) Alaikäisen kohdalla tehdään sopimus ammatillisesta yhteistyöstä. Asiakkuus käsitellään yhteisesti moniammatillisessa tiimissä, jossa kartoitetaan hoitosuunnitelmaa. Tarvittaessa käytetään parityöskentelyä ja lääkärin konsultaatiota. Hoidon etenemistä arvioidaan jatkossakin tiimeissä, työnohjauksessa ja erillisissä asiakaskokouksissa. Pääsääntöisesti ei ole perusteltua tehdä lastensuojeluilmoitusta yksittäisen päivystyskäynnin perusteella, ellei tule selkeästi akuutti huoli lapsen tilanteesta. Kun lastensuojeluilmoitus tehdään, on aina ilmoitettava lapsen vanhemmille, paitsi jos tämän tiedon arvioidaan mahdollisesti uhkaavan lapsen turvallisuutta tai terveyttä. Lastensuojeluilmoitus pitää tehdä, kun työntekijä havaitsee tai saa tietää sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Ilmoituksen tekemisen ja lastensuojelutarpeen selvittämisen taustalla voi olla hyvin erilaisia seikkoja, jotka liittyvät lapsen hoidon ja huolenpidon tarpeeseen, kehitystä vaarantaviin olosuhteisiin tai lapsen omaan käyttäytymiseen. Tärkeintä on, että ilmoitus tehdään viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä. Ilmoitusvelvollisuus syrjäyttää salassapitovelvollisuuden. Lastensuojelun tarpeen arviointia ollaan kehittämässä, välineenä mm. yhteistapaamiset ja mahdollisesti kotikäynnit yhdessä lastensuojelun kanssa. Tulevaisuudessa selkiytetään myös lähetekäytäntöä tilanteissa, joissa sosiaalityö lähettää asiakkaan A-klinikan arvioon. 8.2.4 Henkisen hyvinvoinnin palvelut Minna Porras Henkisen hyvinvoinnin palveluihin kuuluvat avopalvelut (psykiatriset sairaanhoitajat jokaisella terveysasemalla), psykiatrinen päiväosasto ja kuntoutuspoliklinikka sekä psykiatrinen päivätoiminta. Palvelut on kohdistettu aikuisille hämeenlinnalaisille. Avopalveluiden asiakassuhde alkaa asiakkaan oman yhteydenoton perusteella. Palveluihin tulevan asiakkaan tilanne kartoitetaan ja hoidon tarve arvioidaan. Tässä yhteydessä asiakkaan perheen tilanne selvitetään ja mikäli asiakkaalla on tai työntekijän huoli herää lapsista, tehdään lastensuojeluilmoitus. Tässä pyritään yhteistyöhön asiakkaan kanssa. Hoitoneuvotteluihin kutsutaan mukaan asiakkaan tarpeiden mukainen verkosto. Asiakkaan perhe otetaan asiakkaan toiveiden mukaisesti huomioon hoidossa ja pari- ja perhetapaamisia järjestetään tarvittaessa. Yksiköissä on perheterapeutteja sekä Toimiva lapsi ja perhetyö -menetelmän käyttöön koulutettuja henkilöitä. 40 Lasten hyvinvoinnin puheeksi ottoa tulee edelleen terävöittää ja sairaanhoitajia aktivoida kysymään lapsista. Henkisessä hyvinvoinnissa on perheterapiaosaamista ja perheitä tulisi enemmän tavata, jotta voitaisiin tunnistaa ongelmat varhaisemmassa vaiheessa ja ohjata perheitä tarpeen mukaisen avun piiriin. Tapaamisessa voisivat olla perheen lisäksi mukana se sairaanhoitaja, jonka vastaanotolla perheenjäsen käy ja perheterapeutti. Perusterveydenhuollon resursseilla voidaan perheitä tavata muutaman kerran. Henkisen hyvinvoinnin sisäisissä koulutusiltapäivissä on kevään 2015 aikana tarkoitus keskittyä tähän aiheeseen ja yksiköiden perheterapeuteilta on pyydetty koulutuskokonaisuutta tähän. 8.2.5 Vammaispalvelut Janne Parikka Vammaispalvelujen asiakasohjausyksikkö vastaa vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisista etuuksista ja palveluista vaikeavammaisille. Vammaispalvelujen asiakasohjausyksikössä tehdään palvelutarpeen arvioinnit ja ohjataan lasta ja nuorta kaikissa vammaisuuteen liittyvissä asioissa. Vammaispalvelujen asiakasohjausyksikkö tekee tiivistä yhteistyötä lapsen ja nuoren verkoston kanssa (mm. vanhemmat, terveyspalvelut, erikoissairaanhoito, päivähoito, koulu, oppilashuolto, lastensuojelu ja aikuissosiaalityö). Lasta ja perhettä tuetaan kotiin annettavilla palveluilla ja tilapäishoidolla. Omaishoidon tuki on myös yksi tukimuoto. Lisäksi palvelua voi saada perhehoidossa ja tilapäishoitoyksikössä. Erityisesti neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten osalta tarvitaan moniammatillista organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä ja eri sektorien välistä kumppanuutta. Vammaispalvelut tekee tiivistä yhteistyötä lapsen ja nuoren verkoston kanssa ja tarjoaa tarvittaessa kumppanuutta ja asiantuntemusta prosessiin. Yhteistyömuotoja ja prosessin sujuvuutta kehitetään. 41 8.3. ERIKOISSAIRAANHOITO 8.3.1 Lastenpsykiatria Eija Leppänen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian tulosyksikkö tutkii ja hoitaa alle 13vuotiaita psyykkisesti oireilevia lapsia. Yhteistyön kehittäminen lastenpsykiatrian kanssa on tulevien vuosien painopistealueita. Lastenpsykiatriaa koskeva auditointi on tehty sairaalassa vuonna 2014, ja kehittämistyö on aloitettu vuoden 2105 alusta sen tulosten pohjalta. 8.3.2 Nuorisopsykiatria Tiina Tuominen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian tulosyksikkö tutkii ja hoitaa sovitun työnjaon mukaisesti vakavasti psyykkisesti oireilevia nuoria, jotka avohoitoon tullessaan ovat 13 17-vuotiaita. Osastohoidon yläikäraja on 18 vuotta. Hoito voi avohoidossa jatkua tarpeen mukaan yli täysi-ikäisyyden. Yleisimmät erikoissairaanhoitoon ohjautumisen syyt nuoruusiässä ovat masennus ja itsetuhoisuus, käyttäytymisen vakavat häiriöt, ahdistuneisuus, neuropsykiatriset häiriöt ja syömishäiriöt. Erikoissairaanhoitoon tarvitaan lääkärin lähete. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian yksiköllä on poliklinikat Hämeenlinnassa ja Riihimäellä sekä koko sairaanhoitopiiriä palveleva 12-paikkainen osasto Hämeenlinnassa. Hämeenlinnassa Ahvenistolla toimiva JOPO-poliklinikka vastaa kiireellisestä hoidon tarpeen arvioinnista, jalkautuu tarvittaessa nuoren kotiin sekä vastaa somaattisten osastojen konsultaatioihin. Keinusaaren poliklinikalla on kaksi nuorisopsykiatrian moniammatillista tiimiä. Nuoren tutkimusjakson sisältö on määritelty ja siihen liittyy tiivisti vanhempien tai nuoren huoltajien sekä tarvittaessa muun verkoston mukanaolo. Vuonna 2014 nuorisopsykiatrian avohoitoon Hämeenlinnassa tuli 215 lähetettä, joista lähetetyistä nuorista 126 oli hämeenlinnalaista. Keskimäärin poliklinikan hoidossa on 420 nuorta. Nuorten hoitomuotoja ovat eri psykoterapiat, luovat terapiat, perheterapia, ryhmämuotoiset hoidot (mm. ahdistuksen hallinta ryhmä, aggression hallinta ryhmä, DKT-ryhmä) ja tarvittaessa lääkehoito. Osa hoidoista toteutetaan KELA:n kuntoutuksena yli 16-vuotiaille, osa ostopalveluina lastenpsykiatrialta siirtyville nuorille ja pääosa toteutetaan omana toimintana. Osastolla toteutui vuonna 2014 noin 100 hoitojaksoa, nuorista noin kolmasosa oli hämeenlinnalaisia. Noin puolet nuorista tulee osastohoitoon päivystyksellisesti ja puolet suunnitellusti tutkimusjaksolle. Osaston yhteydessä on sairaalakoulu. Osastohoidossa olevat nuoret kärsivät vakavista psyykkisistä häiriöistä (vakava masennus, syömishäiriöt, itsetuhoinen käyttäytyminen). Useimmiten häiriöön liittyy huomattava toimintakyvyn lasku. 42 Nuoren arvioinnissa ja hoidossa avohoito on aina ensisijaista. Avohoidon sekä osastohoidon sisältöjä pyritään määrätietoisesti kehittämään ja rakennetaan hoitopolkuja perustasolta erikoissairaanhoitoon (esim. syömishäiriön hoitoketju). Nuoren hoito erikoissairaanhoidossa on moniammatillista ja yhteistyötä tehdään yhä enemmän verkostojen kanssa. Nuorisopsykiatrialla ja lastensuojelulla on omat tehtävänsä, usein molempia tarvitaan. Yhteistyötä tehdään myös muiden nuorille palveluja tarjoavien tahojen kanssa (Topparit, nuorten terveysneuvontapiste ). Vuoden 2015 aikana nuorisopsykiatrian tavoitteena on tehdä selvitys: ” nuorten mielenterveyspalveluiden toiminnallinen kokonaisuus” yhteistyössä kaikkien sairaanhoitopiirien kuntien kanssa palvelujen turvaamiseksi ja varhaisen tuen ja oikea-aikaisen hoidon mahdollistumiseksi. 43 9. LASTENSUOJELUSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN, SEURANTA JA TIEDOTTAMINEN Hämeenlinnan lastensuojelusuunnitelman toteuttamisessa, seurannassa ja tiedottamisessa noudatetaan seuraavia toimintaperiaatteita: 1. Lasten ja nuorten hyvinvointia ja lastensuojelua koskevaan suunnitelman kirjattujen kehittämiskohteiden toteutumista ja vaikutuksia seurataan ja arvioidaan tilaajan ja tuottajan toimesta yhteistyössä säännöllisesti. 2. Lapset, nuoret ja vanhemmat tuottavat tietoa omasta hyvinvoinnistaan ja tätä arki- ja kokemustietoa hyödynnetään toiminnan kehittämiseksi. 3. Kaupunginvaltuusto arvioi hyväksymiensä tavoitteiden toteutumista sekä tekee tarkastuslautakunnan lisäksi kokonaisarvioinnin lastensuojelusuunnitelman toteutumisesta valtuustokausittain. 4. Lastensuojelusta vastaava kunnan toimielin seuraa ja arvioi sekä tekee tarvittavia päätöksiä lastensuojelun parantamiseksi. Suunnitelman toteutumisesta ja siitä tiedottamisesta vastaavat Hämeenlinnan kaupungin viranja toimenhaltijat päivittäisessä toiminnassaan sekä luottamushenkilöt. Lasten ja nuorten palvelurakenneryhmä vastaa suunnitelman päivittämisestä ja seurannasta. Työryhmä seuraa kehityssuuntia lastensuojelussa ja antaa niistä kerran vuodessa raportin lasten ja nuorten lautakunnalle. Tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista saadaan mm. hyvinvointikertomuksesta ja joka toinen vuosi toteutettavasta valtakunnallisesta kouluterveyskyselystä. Suunnitelman toteutumisen arvioinnissa tullaan entistä enemmän käyttämään lasten, nuorten ja vanhempien tuottamaa kokemustietoa omasta hyvinvoinnistaan ja arjestaan ja niistä toimista, joista on ollut heille hyötyä. Tilaaja on teettänyt vuosina 2011, 2012 ja 2013 laajan asukaskyselyn. Asukaskyselyssä kartoitetaan kuntalaisten mielikuvia kaupungin eri palveluista. Kyselyn mukaan asukkaiden tyytyväisyys on kasvanut kasvua tukevien palveluiden osalta arvosanasta 7,8 arvosanaan 8,0 (asteikko 1 – 10). Kaupungin kaikkien palveluiden kokonaisarvosana oli 7,8. Kyselyssä tutkittiin myös, onko palvelutyytyväisyys vaikuttanut positiivisella tai negatiivisella tavalla asukastyytyväisyyteen. Kasvua tukevissa palveluissa muutos on ollut positiiviseen suuntaan, 21 prosentista 25 prosenttiin. Palvelutuotanto kerää jatkuvasti asiakaspalautetta asiakkailta esimerkiksi Hämeenlinnan kotisivuilla olevan palautejärjestelmän kautta. Tämän lisäksi kerran vuodessa tai vaihtoehtoisesti jatkuvana tutkimuksena toteutetaan laajempi asiakastutkimus. Hämeenlinnan kaupungin palveluita kehitetään asiakas- ja asukaspalautteen avulla. 44 TAULUKOT Taulukko 1: Avohuollon asiakkaana olevat lapset ja avohuollon suunnitelmallisessa työssä olevien sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärä Taulukko 2. Lastensuojeluilmoitusten määrän kehitys Taulukko 3. Lastensuojelun avohuollossa olevat lapset Taulukko 4a. Avohuollon sijoitukset Taulukko 4b. Kaikki kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset Taulukko 5. Kiireelliset sijoitukset Taulukko 6. Kiireelliset sijoitukset ikäryhmittäin vuonna 2013 ja vuonna 2014 Taulukko 7. Uudet huostaan otetut lapset Taulukko 8. Huostaanotot ikäryhmittäin v. 2013 ja v. 2014 Taulukko 9. Huostaan otettujen lasten kokonaismäärä Taulukko 10. Sijaishuollossa olevat lapset ja nuoret sijoituspaikan mukaan Taulukko 11. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset v. 2013 ikäryhmittäin Taulukko 12. Avohuollon tiimien henkilöstö 2.1.2015 Taulukko 13. Vireille tulleet lastensuojeluasiat ajalta 1.4.-30.9.2014 Taulukko 14. Lastensuojelutarpeen selvitykset ajalta 1.4.-30.9.2014 Taulukko 15. Lasten ja nuorten palveluiden palvelurakenneryhmän kehittämistavoitteet vuodelle 2015 LÄHTEET Hämeenlinnan kaupungin monikulttuurisuusohjelma 2012-2015 Hämeenlinnan kaupungin sekä Janakkalan ja Hattulan kuntien perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön toimintaohjelma vuosille 2012-2015 Kaupungin omat suoritetiedot (BP, Kuntari) Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista 272/2005 Lastensuojelulaki 417/2007 Lastensuojelun käsikirja www.sosiaaliportti.fi Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2013 (Satu Loippo) Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301, joka on voimassa 1.4.2015 alkaen Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Toimiva lastensuojelu -toteuttamissuunnitelma vuosille 2014-2019 , STM:n raportteja ja muistioita 2014:19 45
© Copyright 2025