tilausbudjetti 2016 taloussuunnitelma 2017 - 2018

Hämeenlinnan kaupungin
TILAUSBUDJETTI 2016
TALOUSSUUNNITELMA 2017 - 2018
3
Hämeenlinnan kaupunki
Tilausbudjetti 2016
Taloussuunnitelma 2017 - 2018
SISÄLLYSLUETTELO
Esipuhe
5
Strategiaosa
Toimintaympäristö
Hämeenlinnan organisaatio
Strategiset painopisteet ja toiminnalliset tavoitteet
Henkilöstö
Taloussuunnitelman perusteet
Tilausbudjetti vuodelle 2016
Talouden tasapainottaminen ja pitkän aikavälin talouskehitys
7
11
12
17
20
22
28
Kaupungin yhteiset erät
30
Tilaajaosa
Lasten ja nuorten lautakunta
Lasten ja nuorten lautakunta ja tilaajatoiminta
Varhaiskasvatuspalvelut
Opetuspalvelut
Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut
Elämänlaatulautakunta
Elämänlaatulautakunta ja tilaajatoiminta
Kulttuuri- ja kirjastopalvelut
Liikuntapalvelut
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta
Terveyspalvelut
Sosiaalisen tuen palvelut
Vammaispalvelut
Henkisen hyvinvoinnin palvelut ja päihdepalvelut
Terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut
Ikäihmisten lautakunta
Ikäihmisten lautakunta ja tilaajatoiminta
Koti- ja asumispalvelut ja ikäihmisten pitkäaikaishoiva
Yhdyskuntalautakunta
Yhdyskuntalautakunta ja hallinto
Infran suunnittelu ja ylläpito
Infran rakennuttaminen
Maaomaisuuden hallinta
Maankäytön suunnittelu
Tietopalvelu
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Ympäristö- ja rakennuslautakunta sekä hallinto
Ympäristöpalvelut
Rakennusvalvonta
Yhteinen jätelautakunta
Konsernipalvelut
Kaupunginvaltuusto ja -hallitus
Kaupunginjohto
Talous- ja hallintopalvelut
Henkilöstöpalvelut
Omistajaohjaus
Kehittämispalvelut
35
35
39
39
40
42
44
47
48
49
50
54
55
57
59
61
62
64
71
71
74
76
77
78
79
80
80
82
83
83
84
85
87
87
88
88
89
90
91
4
Keskusvaalilautakunta
Tarkastuslautakunta
Elinkeinorahaston taseyksikkö
92
93
94
Tuottajaosa
Palvelutuotanto
Palvelutuotannon hallinto
Lasten ja nuorten palvelut
Kulttuuri- ja kirjastopalvelut
Ikäihmisten hoito ja hoiva
Terveyspalvelut
Kanta-Hämeen Pelastuslaitos
Liikelaitokset
Linnan Tilapalvelut -liikelaitos
Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos
LinnanInfra -liikelaitos
95
95
97
98
99
100
101
103
107
107
113
116
Laskelmat
Tuloslaskelma 2016 (sisäiset erät ja liikelaitokset sisältyvät)
Tuloslaskelma (ilman liikelaitoksia)
Ulkoinen tuloslaskelma
Taloussuunnitelma 2016 – 2018
Investoinnit
Rahoituslaskelma 2016 - 2018
Rahoituslaskelma 2016
119
120
121
122
123
126
127
Täydentäviä taulukoita
Määrärahojen sitovuus
Avustukset ja yhteisöjen tuki
128
128
129
Strat. tytäryhtiöiden valtuustoon nähden sitovat tavoitteet
Sitovat tavoitteet
Konsernilomakkeet
130
130
134
Liitteet
Maankäyttö
143
5
ESIPUHE
Suomen kansantalous on ollut lasku-uralla jo useita vuosia. Julkinen talous on heikentynyt ja
työttömyyden kasvu seurannaisvaikutuksineen on lisännyt kuntien paineita palveluiden järjestämiseen. Tarve ja talous ovat jatkuvaa tasapainoilua.
Hämeenlinna on kuulunut kaupunkijoukkoon, jossa työttömyys on ollut jo kauan valtakunnallista keskiarvoa alhaisempi. Työllistämiseen ja pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon suunnattu resurssi on hidastanut työttömyyden kasvua. Lastensuojelun prosesseihin panostettiin erityisesti
vuonna 2015 ja tämänhetkisen tilannearvion mukaan panostus on tuottanut tulosta. Väestön
ikääntyminen haastaa meitä kaikkia, mutta yhteistyö seniorien ja kolmannen sektorin kanssa
yhdistettynä kaupungin omaan panostukseen on vahvistanut yhteisöllisyyttä ja vähentänyt yksinäisyyttä. Palvelut tukevat kotona selviytymistä ja vahvistavat parempaa vanhuutta.
Nykyisiin haasteisiin Suomen uusi hallitus on vastaamassa eri keinoin. Kauan odotetun soteratkaisun avulla tavoitellaan kustannusten alentamista 3 miljardilla eurolla. Kuntien tehtävien
vähentämisellä ja normien purkamisella tavoitellaan kuntien kustannusten alentamista 1 miljardilla eurolla. Syksyn aikana kyseisissä asioissa on tarkoitus päästä etenemään, joten toivottavasti päätöksiä tulee mahdollisimman pian jotta kuntien toiminnan ja talouden suunnittelussa päästään ripeästi eteenpäin. Hämeenlinnan kaupungin kannalta on toivottavaa, että tulevat
päätökset kyetään täysimääräisesti hyödyntämään.
Sote-integraation perusajatus on mahdollistaa ’Yksi asiakas – yksi palveluväylä’ -ajattelu.
Tässä vaiheessa on kuitenkin keskustelun kohteena ollut hallintomalli asiakkaan tarpeiden
jäädessä taustalle. Toivottavasti asiakastarve ja rahoitusmalli ohjaavat myös suunnittelua ja
päätöksiä. Uusien sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2019 alusta.
Sote-ratkaisu vaikuttaa merkittävästi tulevaisuuden Hämeenlinnan tehtäviin. Uusi Hämeenlinna -työ on aloitettu ja suuntaviivoja ja päätöksiä on odotettavissa budjettivuoden 2016 aikana.
Mainitusta haasteista huolimatta kehitämme Hämeenlinnaa palveluiden ja elinvoimaisuuden
suhteen vahvasti. Talouden realiteetit asettavat kuitenkin reunaehtoja ja niiden kanssa meidän on kyettävä tulemaan toimeen. Menojen kurissapitäminen on edelleen avaintehtäviämme.
Maan talouden paraneminen on ennusteiden mukaan vaatimatonta ja tarkoittaa myös että
kaupungilla ei tulopuolelle ole odotettavissa suuria läpimurtoja verrattuna edelliseen vuoteen.
Panostus sairaanhoitopiirin tervehdyttämisohjelmaan syö oman kasvuvaramme.
Vuoden 2016 tilausbudjetin raamin määritteli kaupunginhallitus toukokuussa 2015. Lautakuntien ja konsernipalveluiden budjettiesitykset ylittivät kuitenkin raamin noin 4 miljoonalla eurolla
samalla kun tuloarvioita jouduttiin alentamaan taloustilanteen heikentymisen johdosta. Syksyn
aikana neuvotteluja käytiin tilaajien ja konsernipalveluiden vastuualueiden kanssa ja lopullinen
kaupunginjohtajan budjettiesitys saatiin tasapainoon sekä kuluja karsimalla että tuloarvioihin
liittyvien tarkennusten avulla.
Tulopuolen suurin epävarmuus liittyy verotulojen kehittymiseen, mutta ne on arvioitu parhaisiin käytettävissä oleviin historiatietoihin ja ennusteisiin nojaten. Menopuolella odotusarvona
on tiettyjen Suomen hallituksen linjaamien päätösten hyödyntäminen sekä lastensuojelun ja
työllisyyden hoidon kustannusten kuriin saaminen suunniteltujen toimenpiteiden avulla.
On kuitenkin hyvä havaita, että kaupungillamme ei koskaan ole ollut enempää rahaa käytettävänä hyvinvointipalveluihin kuin tänään. Siksi voinemme olla tyytyväisiä suomalaiseen hyvinvointikuntaan Hämeenlinnaan, joka on ketterä ja jatkuvasti kehittyvä.
Maan hallitus haluaa olla kehittämässä elinvoimaista Suomea harjoittamalla yrittämistä ja
työntekoa tukevaa politiikkaa. Tässä samassa kehityksessä Hämeenlinnan kaupungin on pysyttävä mukana ja uskallettava panostaa ja investoida myös elinvoimaa lisääviin kohteisiin.
Kaupunkimarkkinointia uusille potentiaalisille asukkaille ja uusille yrityksille on kehitettävä. Toki tärkeää on huolehtia nykyisistä asukkaista ja yrityksistä sekä niiden toimintaedellytyksistä.
Suomen kasvukäytävän keskellä meillä on erinomaiset mahdollisuudet, mutta mikään ei tule
ilmaiseksi.
6
Työtä on jaksettava tehdä pitkäjänteisesti ja uskottavasti. Henkilöstön panos tulee edelleen
olemaan äärettömän tärkeä tulevaisuuden rakentamisessa. Hyvä henkilöstöpolitiikkamme on
valtakunnallisesti tunnustettua.
Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala
7
STRATEGIAOSA
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Hämeenlinnan väkiluku vuoden 2014 lopussa oli 67 976, mikä on 0,3 % enemmän kuin vuoden 2013 lopussa. Tilastokeskuksen ennakkoväkilukutilaston mukaan vuoden 2015 heinäkuussa väkiluku oli jälleen noussut
hieman lukemiin 68 030. Kaupunkitutkimus TA:n vuonna 2014 tuottaman ennusteen mukaan Hämeenlinnan
väkimäärä vuonna 2020 olisi 70 273 ja vuonna 2030 jo 74 684. Taulukossa 1 on esitelty seuraavien vuosien
väestöennusteet.
Vuosi
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2030
Väkiluku vuoden alussa
68 653
69 049
69 450
69 857
70 273
70 696
74 684
Taulukko 1. Hämeenlinnan väestöennusteet (Lähde: Kaupunkitutkimus TA)
Ikärakenne
Vuonna 2014 Kaupunkitutkimus TA:lta tilatun väestöennusteen (Kaavio 1) mukaan Hämeenlinnan väestönkasvu perustuu vuoteen 2030 saakka lähinnä eläkeikäiseen väestönosaan, mutta myös lasten määrän ennakoidaan kasvavan.
Kaavio 1. Hämeenlinnan väestöennuste 2014 – 2030 (Lähde: Kaupunkitutkimus TA)
Hämeenlinnassa 65 vuotta täyttäneiden osuus 22,8 % on vuoden 2014 tilaston (Tilastokeskus) mukaan koko
maan keskiarvoa (20,0 %) suurempi ja vastaavasti työikäisten (16 – 64 -vuotiaat) ja alle 16-vuotiaiden määrä
on Hämeenlinnassa pienempi. Väestöennusteen mukaan erityisen suuri on 75 vuotta täyttäneiden osuus
(Kaavio 2). Kuitenkin vuonna 2020 75 vuotta täyttäneiden määrä ennusteen mukaan alkaa lähestyä koko
maan keskiarvoa. Toisaalta vuoden 2014 lopun väestöryhmien kokoa tarkastellessa huomataan, että väestöryhmissä on kahden vuoden aikana tapahtunut odottamattoman suuria muutoksia (Taulukko 2). Suurin ennustevirhe on opiskelijoiden ikäluokassa (16–24 -vuotiaat; 319 ennustetta pienempi). Lisäksi 65–74 –
vuotiaita on 64 ennustettua enemmän ja 75 vuotta täyttäneitä 78 ennustettua vähemmän.
Ennuste 2014
Toteuma 2014
Ero
0–15
-vuotiaat
11 101
11 146
45
16–24
-vuotiaat
7 581
7 262
– 319
25–64
-vuotiaat
34 065
34 064
–1
65–74
-vuotiaat
8 480
8 544
64
75 vuotta
täyttäneet
7 038
6 960
– 78
8
Kaavio 2. 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä Hämeenlinnassa ja koko maassa 2014 – 2030 (Lähteet:
Tilastokeskus, Kaupunkitutkimus TA)
Muuttoliike ja luonnollinen väestönlisäys
Asukasluku Hämeenlinnassa kasvoi maan sisäisen muuttovoiton ansiosta vuoteen 2008, jonka jälkeen
muuttovoitto laski aina vuoteen 2012 saakka. Kaaviossa 3 kuvataan Hämeenlinnan lähtö-, tulo- ja nettomuuttoa vuosina 2000 - 2014. Vuonna 2012 muuttovoittoa ei tullut, mutta sen jälkeen 2013 ja 2014 muuttovoittoa
on saatu hieman. Väkiluku on kasvanut enimmäkseen maahanmuuton ansiosta. Vuonna 2014 nettosiirtolaisuus oli 182 ja vuonna 2015 koko maan kasvaneet turvapaikanhakijamäärät enteilevät vähintään yhtä suurta
määrää siirtolaisia. Pieni mutta positiivinen muuttovoitto ja nettosiirtolaisuus ylittävät negatiiviseksi jäävän
luonnollisen väestönlisäyksen ja Hämeenlinnan väkiluku on edelleen kasvusuunnassa.
Kaavio 3. Hämeenlinnan väestönmuutokset 2000 - 2014 (Lähde: Tilastokeskus)
Viimeisen viiden vuoden suurimmat muuttosuunnat ovat olleet naapurikunnat Janakkala ja Hattula sekä
Suomen kasvukäytävän päissä sijaitsevat Helsinki ja Tampere. Hattula jää muuttoliikkeessä voittajaksi, mutta muuttoliike Janakkalan ja Hämeenlinnan välillä on sen sijaan kääntynyt Hämeenlinnan eduksi. Helsinkiin
muuttaneita (1 723) on viiden vuoden aikana ollut lähes yhtä paljon kuin Helsingistä Hämeenlinnaan muuttaneita (1 577). Tampere erottuu joukosta selkeimmin jopa 642 henkilön nettomuuttovoitolla Hämeenlinnasta.
Viiden vuoden aikavälille on osunut mm. Tampereen yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen siirtyminen Hämeenlinnasta Tampereelle vuonna 2012, joka osaltaan selittää suurta tappiota. Muita muuttovoittoa Hämeenlinnasta saavia kuntia ovat Turku (Turun muuttovoitto Hämeenlinnasta on 114), Lahti (75) ja Jyväskylä
(58), myös opiskelukaupunkeja. Muuttovoittoa Hämeenlinna on saanut erityisesti Riihimäeltä (muuttovoitto
180 henkeä 5 vuoden aikana), Forssasta (99), Hausjärveltä (91) ja Hyvinkäältä (90). Hämeenlinnan muuttovoitto kertyy pääasiassa Kanta-Hämeestä ja Suomen kasvukäytävältä, tappiota tehdään isoille opiskelijakaupungeille. (Lähde: Tilastokeskus: kuntien välinen muuttoliike)
9
Asuminen
Hämeenlinnassa oli asuntokuntia heinäkuussa yhteensä 33 927. Yksin asuvien talouksia oli 15 079, mikä on
44,4 % kaikista asuntokunnista. Kahden henkilön talouksia oli yhteensä 11 306, mikä on 33,3 % asuntokunnista. Kolmen tai useamman henkilön talouksia oli yhteensä 7 542 (22,2 %). Asuntokuntien määrässä on
jatkuva trendi pienempien asuntokuntien suuntaan, sillä kolmen tai useamman henkilön asuntokuntien määrän laskiessa (2009 määrä oli 7 720) viiden vuoden tarkastelujaksolla, yhden (14 000) ja kahden (10 808)
henkilön talouksien määrä on kasvanut.
Hämeenlinnan asuntojen lukumäärä vuonna 2014 on kuvattuna Taulukossa 3. Huomattavaa taulukossa on
myös vakinaisesti asumattomien asuntojen määrä, joka on kaikissa talotyypeissä yhteensä 10,8 % asuntokannasta.
Asunnot
Kaikki taloErillinen
Rivi- tai
Asuinkerrostalo
Muu ra2014
tyypit
pientalo
ketjutalo
kennus
Kaikki asunnot
38 038
14 340
6 018
16 647
752
Vakinaisesti asuttu
33 927
13 019
5 618
14 757
533
Ei vakinaisesti asuttu
4 111
1 321
490
2 081
219
Taulukko 3. Asuntotyyppien määrä luokiteltuna käyttötilanteen mukaan (Lähde: Tilastokeskus)
Kaaviossa 4. on kuvattu kaupungin suunnittelema kaavoitus vuoteen 2030 asti, jaoteltuna talotyypeittäin.
Kerrosneliöinä selvästi eniten kaavoitetaan omakotitaloja, enemmän kuin kerros- ja rivitaloja yhteensä.
Syyskuun 2015 alussa vapaita kaupungin omakotitontteja koko Hämeenlinnassa oli 252, joista kolme viidestä (149) sijaitsi Kantakaupungin alueella. Lisäksi yksityisiä tontteja oli tarjolla 21.
Kaavio 4. Hämeenlinnan suunniteltu kaavoitustahti kerrosneliöinä 2013–2030
Työvoima ja työttömyys
Hämeenlinnan työttömyysprosentit (Kaavio 5) ovat pienen laskun jälkeen nousseet vuosien 2014 ja 2015
aikana jo vuoden 2010 tason yläpuolelle. Yleinen työttömyysprosentti vuoden 2014 lopulla oli 10,7 (Hämeenlinnan seutukunta 10,4 %) nuorisotyöttömyyden ollessa jo jopa 15,3 % (14,9 %). Pitkäaikaistyöttömyys näyttäisi seuraavan yleistä kehitystä hieman jäljessä mutta kuitenkin samansuuntaisena. Vuodesta 2012 lähtien
Hämeenlinnan työttömien määrä on kasvanut tasaisesti. Kun esimerkiksi huhtikuussa 2012 työttömiä oli
2 610 (8,1 %), niin huhtikuussa 2015 työttömänä oli jo 3 849 (11,9 %).
10
Kaavio 5. Hämeenlinnan työttömyysasteet 2008 – 2014
Kaavio 6. Hämeenlinnan työttömät Tammikuu 2012 – Heinäkuu 2015
11
HÄMEENLINNAN ORGANISAATIO 2016
12
STRATEGISET PAINOPISTEET JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET
STRATEGIA
Hämeenlinnan toiminnan ja talouden suunnittelun arvopohja
Hämeenlinnan kaupunki uudisti strategian vuosille 2014–2020. Strategian perustana ovat
seuraavat arvot:
Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys
Mahdollistamme hyvän arjen ja kehityksen kaikille tasapuolisesti.
Kannustamme asukkaita monipuoliseen yhteistoimintaan ja vastuuseen lähipiiristään.
Asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys
Asukkaat osallistuvat kaupungin ja palvelujen kehittämiseen.
Palvelemme ammattitaitoisesti ja ystävällisesti.
Luovuus ja rohkeus
Tuemme kuntalaisten aloitteellisuutta ja kehitämme toimintaamme rohkeasti.
Haemme ennakkoluulottomasti kekseliäitä ja raikkaita ratkaisuja.
Kestävä elämäntapa
Rakennamme kaupunkia taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisesti.
Huolehdimme rakennetusta ympäristöstä ja säilytämme puhtaan luonnon myös tuleville sukupolville.
Arvoperustalle rakennettu Hämeenlinnan kaupungin strategia ohjaa kaupungin toimintaa ja
suunnittelua sellaiseen suuntaan, että Hämeenlinna on visionsa mukaisesti vuonna 2020 historiastaan elinvoimaa ammentava, kaunis ja kodikas kulttuurikaupunki Suomen sydämessä.
13
Hämeenlinnan kaupungin strategia – Strategiasta tavoitteisiin
Kaupunginvaltuusto hyväksyi tarkennetun Hämeenlinnan kaupungin strategian.
Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa.
Kukin lautakunta suunnittelee strategian pohjalta palvelunsa tulevien neljän vuoden ajalle ja
kaupunginhallitukselle ja valtuustolle esitetään palvelusuunnitelma, joka sisältää palvelujen,
hankinnan, investointien ja henkilöstön suunnitelmat.
Vuosittain valtuusto hyväksyy tilausbudjetin, joka noudattaa strategiaa ja palvelusuunnitelmia.
Eri toimijoiden kanssa tehdään vuosittaiset palvelusopimukset tilausbudjetin mukaisesti.
Suunnitteluprosessi on kuvattu alla olevassa kuvassa.
Hämeenlinnan kaupungin strategia sisältää seuraavat viisi päämäärää. Päämääriin päästäkseen Hämeenlinnan kaupungin tulee onnistua kriittisissä menestystekijöissä eli panostaa alla
oleviin toimintoihin.
elinvoimainen elinkeinoympäristö
1) Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö
Yritysten sujuvat sijoittautumisprosessit
Joustava ja tehokas elinkeinotoimi yhteistyössä eri toimijoiden kesken
Suomen kasvukäytävän (HHT -akseli) vahvistaminen ja hyödyntäminen
Elinkeinoelämän tarpeita vastaava koulutustarjonta ja hyvinvoivan työvoiman saatavuus
14
2) Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat, kumppanuuteen ja tarpeeseen perustuvat
palvelut
Vaikuttavat, tehokkaat, kokonaistaloudelliset ja laadukkaat palvelut
Palveluita ja toimintaa kehitetään oivaltavasti ja innovatiivisesti
Hyvinvointia, osallistumista aktiivisuutta tukevat tavat toimia
Johtaminen ja päätöksenteko osaamiseen ja tietoon perustuvaa
3) Hyvä ympäristö ja kestävä kaupunkisuunnittelu
Kokonaisvaltainen, ennakoiva ja kestävä maankäytön suunnittelu
Hallittua kasvua tukeva tonttitarjonta, monipuoliset asumismahdollisuudet ja tarkoituksenmukaiset palveluverkot
Ympäristö- ja energiainnovaatioiden käyttöönotto ja uuden teknologian hyödyntäminen
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, terveellinen elinympäristö ja vesistöjen puhtaus
4) Tasapainoinen talous ja tuloksellisuuden parantaminen
Tulo- ja rahoituspohjan vahvistaminen
Uuden tasapainotus- ja tuloksellisuusohjelman toteuttaminen
Investointien vaikuttavuuden arviointi, vertailu ja priorisointi
Tehokas omistajapolitiikka
5) Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö
Arvostava ja kannustava henkilöstöjohtaminen
Haluttu ja kiinnostava työnantaja
Osaamisen ja aloitteellisuuden kehittäminen
Yhteisvastuu hyvinvoinnista ja työn tuloksellisuudesta
Vuoden 2016 strategisesti tärkeitä asioita ovat palvelujen sektorilla valmistautuminen sosiaalija terveydenhuollon Sote-järjestämisen ja tuottamisen muutoksiin sekä tulevan elinvoimaisen
kunnan palveluihin. Hämeenlinnan kaupunki osallistuu Hämeen liiton organisoimaan Sote IIIryhmän toimintaan. Kaupungin omaa valmistelua varten on perustettu luottamushenkilö- ja viranhaltijaryhmät. Sote-valmistelun rinnalle käynnistettiin Uusi Kunta 2018 -hanke, jossa pyritään valmistautumaan kunnan tehtävien muutokseen seuraavien kuntavaalien jälkeen. Hankkeessa paneudutaan myös poliittisen järjestelmän uudelleenmuotoamiseen ja nykyisen kaupungin toimintamallin arviointiin.
Tärkeää on onnistua elinkeinotoimessa, uusien yritysten sijoittumisessa Hämeenlinnaan sekä
elinvoiman lisäämisessä kaupunkiseudulla. Työttömyyden lisääntyessä on tarkoituksenmukaista lisätä yrittämisen mahdollisuuksia, keskittyä olemassa olevien yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseen sekä yhteiseen markkinointiin. Työllistymisen tukeminen kaikin
keinoin on merkittävä vuoden 2016 strateginen painopiste. Siihen pyritään paneutumaan seudullisen työllisyysryhmän avulla, kaupungin omin työllistämistoimin sekä työllisyyshanketyöllä.
Talouden haasteet ovat huomattavia myös vuonna 2016 ja edelleen on paneuduttava palvelujen tuottamiseen kustannustehokkaasti sekä laadukkaasti. Tässä tavoitteessa onnistuminen
tarkoittaa keskittymistä palvelu- ja hankintaohjelman toteutumiseen ja siinä esitettyjen hankkeiden toimeenpanon jatkamiseen. Laadukkaat ja tehokkaat palvelut edellyttävät myös oikeaaikaista ja oikein kohdistettua palvelu- ja asiakasohjausta. Toiminnassa tämä tarkoittaa asiakaspalvelun kehittämistä ja sen keskittämistä merkittävässä määrin kaupungissa palvelupiste
Kastelliin.
Kaupunkisuunnittelun haasteena on edistää kaavoituksen avulla elinvoimaisuutta. Erillispientalotontteja on saatavilla eri puolilla Hämeenlinnaa, niiden markkinointiin pyritään edelleen
panostamaan. Uusia tulevaisuuden kerrostaloalueita edistetään rakennettavaan kuntoon Keinusaaressa, Asemanseudulla ja Engelinrannassa. Kaavoitettua tonttivarantoa kasvatetaan.
Investoidaan infran parantamiseen, mm. tiestöön läntisellä kaupunkialueella.
15
Kaupunkilaisten hyvinvointia tuetaan monin palveluin mutta samalla myös pyritään kiinnittämään huomiota jokaisen omaan vastuuseen hyvinvoinnista. Sähköisiä palveluja kehitetään
tukemaan omaehtoista terveyden edistämistä. Hyvinvointisuunnitelman painopisteiden työllisyyden, ikäihmisten palvelurakennemuutoksen ja perheiden tuen, syrjäytymisen ehkäisyn sekä elämänlaatua ja terveyttä tukevan elinympäristön edistämistä seurataan valtakunnallisin
indikaattorein.
Suomen kasvukäytäväverkosto, HHT-hanke
Hämeenlinna on isäntäkaupunki kasvukäytäväverkostossa, joka pyrkii vahvistamaan maakuntakaavojen ja muiden maakunnallisten suunnitelmien yhteensopivuutta yhdessä maakuntaliittojen ja ympäristöministeriön kanssa. Verkosto on mukana kehittämässä alueen elinympäristöjä, sujuvaa liikkumista ja tähän liittyviä tulevaisuuden mahdollisuuksia sekä yritysten että yksilöiden näkökulmasta. Verkoston keskipisteessä ovat pääväylien lisäksi niiden tärkeimmät
solmukohdat: asemanseudut, pääväylien risteykset ja liittymät. Verkoston tavoitteena on varmistaa pääväylien, lentokenttien ja satamien investointeja, joita vientiteollisuus tarvitsee.
Verkostotyössä painopisteitä ovat mm. asuminen, älyliikenne, kehittyvät asemanseudut, vaihtoehtoiset liikenteen energiamuodot, yhteydet Eurooppaan ja ympäristötaide. Hämeenlinnan
kaupungin vastuualueet pohtivat vuoden 2016 aikana ne painopisteet, jotka kasvukäytävällä
ovat merkittäviä kaupungin kasvun, elinvoiman ja yritysten kannalta. Yhteinen edunvalvonta
kaupungin edunvalvontasuunnitelman mukaisesti on osa verkostotyötä.
Huomioitavat ohjelmat ja suunnitelmat
Ohjelmien ja suunnitelmien toteutumista seurataan kolmannesvuosittain, ellei ko. ohjelman
osalta ole muuta päätetty.
Palvelu- ja hankintaohjelman (PALHA) päätavoitteena on turvata strategian mukaisesti
kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat, kumppanuuteen perustuvat palvelut ja toisaalta
huolehtia, että kaupungin toimintakate kasvaa enintään 2 % vuodessa. Tähän tavoitteeseen
pyritään palvelujen vaikuttavuuden, asiakaslähtöisyyden ja tuottavuuden kautta. Ohjelmassa
on listattu joukko konkreettisia hankkeita, joista laaditaan päätöksenteon jälkeen hankesuunnitelmat sisältäen toimenpiteet, toteutusaikataulut ja tarkennetut euromääräiset tavoitteet.
Hankkeista päätetään erikseen hallintosäännön mukaisesti. Palvelu- ja hankintaohjelman
hankkeiden alustava yhteenlaskettu taloudellinen tavoite vuosille 2014–2016 oli 17,7 M€ ja se
täsmentyy valmistelun ja toteutuksen edetessä. Vuoden 2015 tilausbudjettiin kirjattu tuloksellisuusohjelma on osa palvelu- ja hankintaohjelmaa.
Elinvoimaohjelman (EVO) tavoitteena on osaamisen, yritysten tuloksen, työpaikkojen määrän, investointien, hyvinvoinnin ja väestön kasvu.
Kaupunkirakenteen kehittämisen linjaukset: Asiakirja valmistui vuonna 2012 ja sen on valtuustokausittain päivitettävä strateginen asiakirja, joka koostuu maapolitiikan, maankäytön
strategian ja siihen sovitetun palveluverkon linjauksista sekä ympäristöasioita ja maanrakentamista sekä kunnossapitoa ohjaavista periaatteista. Asiakirja synkronoi yhteen sektorin eri
osa-alueiden toiminnan ja sen pohjalta laaditaan vuosiohjelmat koskien suunnittelua, investointeja ja maanhankintaa sekä muut toimintasuunnitelmat.
Kestävä elämäntapaohjelma täydentää Hämeenlinnan kaupunkistrategiaa ja edistää ympäristösitoumusten toteuttamista ja toimeenpanoa. Ohjelma pohjautuu Aalborgin sitoumuksiin ja
energiansäästöstrategiaan.
Asunto-ohjelma: Hämeenlinnan asunto-ohjelmassa määritellään kaupungin asuntopolitiikan
yleiset periaatteet ja tavoitteet.
Maaseutuohjelma: Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille -maaseutuohjelma on valmisteltu laajassa yhteistyössä asukkaiden ja maaseudun eri toimijoiden kanssa. Ohjelmassa on
luotu katsaus Hämeenlinnan maaseudun nykytilaan ja maaseudun mahdollisuuksiin. Maaseudun hyvä arki edellyttää alueiden elinvoimaisuudesta huolehtimista eli hyvän elämänlaadun, asumisen ja yrittämisen turvaamista
16
Henkilöstöohjelma: Henkilöstöohjelma linjaa ne toimenpiteet ja hankkeet, joihin tulee ryhtyä
kaupungin menestyksen, laadukkaiden palvelujen ja yhteisen hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Omistajapoliittiset linjaukset: Linjausten tavoitteena on ohjata ja tukea yhteisöissä tehtäviä
päätöksiä ja toimintaa sekä ohjata kaupungin päätöksentekoa ja luoda systemaattisuutta siihen. Kaupunginvaltuusto on vastuussa omistajapolitiikan ohjauksesta ja linjaamisesta. Omistajapoliittiset linjaukset koskevat kaupungin ja sen liikelaitosten lisäksi yhtiöitä, kuntayhtymiä
ja säätiöitä. Hämeenlinnan kaupungin omistajapoliittisiin linjauksiin sisältyy yleinen osa ja toimialakohtaiset linjaukset. Omistajaohjauksen yleisiin periaatteisiin kuuluvat mm. yhteisön toimintamuodon valinta, markkinoilla toimiminen sekä yhtiöiden pääomittaminen ja kaupungin
rahoitusvastuu yhtiöistä.
Hyvinvointikertomus: Valtuustolle raportoidaan vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Sen lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus, jossa asetetaan paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja määritellään niitä tukevat
toimenpiteet.
Lastensuojelusuunnitelma on lakisääteinen asiakirja, joka hyväksytään kaupunginvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Se sisältää mm. tiedot lasten ja
nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta, lastensuojelun tarpeesta kunnasta ja lastensuojeluun varattavista voimavaroista. Suunnitelma päivitetään vuosittain.
Monikulttuurisuusohjelma: Valtuuston hyväksymä ohjelma asettaa päälinjat, miten monikulttuurisuuteen liittyviä asioita Hämeenlinnassa hoidetaan. Ohjelma jalkautetaan eri palveluihin ja käytäntöihin ja se otetaan huomioon kaikissa palvelusopimuksissa.
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seudullinen toimintaohjelma: Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan hyväksymää ohjelmaa noudatetaan kaupungin palveluissa ja sen avulla pyritään kiinnittämään huomiota perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseen esimerkiksi koulutuksen avulla.
Seudullinen mielenterveys- ja päihdetyön toimintaohjelma (Miepä). Mielenterveys- ja
päihdetyön painopisteitä linjaa kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma sekä seudullinen mielenterveys- ja päihdetyön toimintaohjelma. Ohjelmassa kuvataan seuraavien vuosien
painopistealueet, joita ovat mielenterveyden ja päihteettömyyden tukeminen, asiakkaiden
osallisuuden mahdollistaminen, lasten ja nuorten kasvuyhteisöjen tukeminen, kaikkien työntekijöiden rohkea ote edistää mielenterveys- ja päihdetyötä sekä palvelujen seudullinen toteuttaminen.
Konserniohjeet: Tärkeimpien tytäryhteisöjen kanssa suunnitellaan toimenpiteet, joilla yhteisöt voivat osaltaan toteuttaa kaupungin kokonaistavoitteita.
Hallintosäännössä annetaan lukuisia taloudenhoitoon ja henkilöstöhallintoon liittyviä ohjeita.
Juhlavuodet: Lähivuosien toiminnassa organisaation tulee huomioida kaupungin juhlavuodet
osana normaalia toimintaa. Vuosi 2016 on Luonto ja vesi -teemavuosi sekä vuosi 2017 Lapset
ja nuoret itsenäisessä 100-vuotiaassa Suomessa.
17
HENKILÖSTÖ
Henkilöstön määrä
Vuonna 2015 vakinaisen henkilöstön määrä on keskimäärin 2 995 henkilöä. Määräaikaisen
henkilöstön määrä on keskimäärin 475 henkilöä. Tavoitteena on vähentää henkilöstöresurssia
vuosina 2015–2016 noin 200 henkilötyövuoden verran. Vuoden 2015 aikana resurssit ovat
vähentyneet 115 vakanssin verran.
Kaupungin vaikean taloustilanteen tasapainottamisen tuloksellisuusohjelma sisältää henkilöstötuloksellisuusohjelman, jonka mukaisesti kaupungin henkilöstöresursseja vähennetään
suunnitelmallisesti hyödyntäen eläköitymis- ja muuta poistumaa mahdollisimman täysimääräisesti. Lisäksi muita henkilöstökustannuksia vähennetään palkkavarausten ja mm. erilliskorvausten osalta.
Henkilöstökustannukset
Henkilöstökustannuksiin on vuonna 2016 varattu 153,9 milj. euroa Tästä 25,1 % sitoutuu henkilöstön sivukuluihin.
Palkantarkistukset vuonna 2016
KVTES 1.2.2016
Tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.2.2016 lukien yleiskorotuksella siten, että tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 0,47 prosentilla, jos tehtäväkohtakohtainen palkka on 31.1.2016 vähintään 3 404,26 euroa. Jos tehtäväkohtainen
palkka 31.1.2016 on alle 3 404,26 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 16,00 eurolla
kuukaudessa. Myös henkilökohtaisia lisiä korotetaan 0,47 prosentilla.
OVTES 1.1.2016
Tehtäväkohtaista kuukausipalkkaa tai siihen rinnastettavaa peruspalkkaa korotetaan 1.1.2016
lukien 0,4 prosentin yleiskorotuksella.
LS 1.1.2016
Terveyskeskusten lääkärien ja sairaalalääkärien tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.1.2016 0,40 % yleiskorotuksella. Myös henkilökohtainen
lisä korottuu.
Terveyskeskusten johtaville lääkäreille ja muille hinnoittelemattomille sekä ylilääkäreille tulee
jakoon paikallinen järjestelyerä 1.1.2016. Erän suuruus on 0,30 %.
Myös terveyskeskusten lääkärien toimenpide- ja käyntipalkkiot korottuvat.
Terveyskeskusten hammaslääkärien tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.1.2016 0,60 % yleiskorotuksella. Myös henkilökohtainen lisä korottuu. Sairaalahammaslääkäreillä korotus ao. palkanosiin on 0,40 %.
Toimenpide- ja käyntipalkkiot korottuvat.
Eläinlääkäreillä ao. korotus on 0,49 %. Myös taksa korottuu vastaavasti.
TS 1.2.2016 ja 1.12.2016
Tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.2.2016 lukien yleiskorotuksella, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 0,47 prosentilla, jos tehtäväkohtainen palkka on 31.1.2016 vähintään 3 404,26 euroa. Jos tehtäväkohtainen palkka on
31.1.2016 alle 3 404,26 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 16 eurolla kuukaudessa.
Myös henkilökohtaista lisää ja erillislisää korotetaan 1.12.2016 lukien 0,47 prosentilla.
TTES 1.1.2016
Yleiskorotus 1.1.2016 lukien toteutetaan siten, että perustuntipalkkoja korotetaan 8–11 senttiä
tunnilta ja urakkapalkkoja korotetaan 0,64 prosenttia.
Kunta-alan sopimusten kustannusvaikutus on 0,59 % jäljellä olevan sopimusjakson aikana
(1/2016 - 2/2017).
18
Henkilöstöpolitiikan painopistealueet vuonna 2016
Talousarviovuoden 2016 ja suunnitelmakauden vuosien 2017 ja 2018 henkilöstöpolitiikan painopistealueet kytkeytyvät kiinteästi kaupunkistrategian asettamiin henkilöstöpoliittisiin päämääriin ja tavoitteisiin. Tarkemmat keinopäämärät on asetettu Henkilöstöohjelmassa, jonka
keskeiset osa-alueet ovat:
-
Henkilöstövoimavarojen johtaminen on tuloksellista
Hämeenlinnan kaupunki on kiinnostava työnantaja
Osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista ja innovatiivista
Palkkaus on kannustava ja kilpailukykyinen
Työhyvinvointiin panostetaan
Henkilöstöjohtaminen on osallistavaa ja laadukasta
Työn tuloksellisuuden jatkuvalle kehittämiselle asetetaan erityisen suuria vaatimuksia koko
suunnittelukauden.
Tuloksellisuusohjelman henkilöstötuloksellisuusosio sisältää henkilöstöresurssien vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä sekä palkka- ja muiden henkilöstökustannusten säästöihin liittyviä
toimenpiteitä.
Tavoitteena on toteuttaa toimenpiteet yhteistoiminnallisesti työnantajan ja henkilöstön kesken.
Toimenpiteiden tueksi pyritään laatimaan henkilöstösopimus tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi.
Edelleen jatkuvat palvelurakennemuutokset edellyttävät tarkkaa henkilöstövaikutusten arviointia ja ennakoivaa henkilöstösuunnittelua.
Palvelurakennemuutosten yhteydessä työtä vaille jäävä henkilöstö sijoitetaan henkilöstön
ammattitaitoa vastaaviin tai lähinnä vastaaviin tehtäviin tai koulutetaan uusiin tehtäviin.
Kaikissa rakennemuutoksissa varmennetaan henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet ja ytprosessien toteutuminen. Muutosjohtaminen toteutetaan Palvelu- ja hankintasuunnitelmassa
päätetyn prosessimallin mukaisesti.
19
Henkilöstöpolitiikan kehittämisen tavoitteet vuodelle 2016
Kaupunkistrategian päämäärä: Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö
Tavoitteet
Mittarit
Henkilöstötuloksellisuusohjelman tavoitteiden toteuttaminen
Henkilöstömäärä
Palkka-. ja muut henkilöstökustannukset
Kokonaistyöajan jakauma
Työhyvinvointi ja muutosjohtamisen varmentaminen
Sosiaalisen pääoman tulos koko
kaupungin tasolla vähintään 3,84
ja laajan työhyvinvointikyselyn
tulos.
Työkyvyttömyyskustannusten vähentäminen
7 % vähemmän sairauspoissaolopäiviä/vakinainen henkilö
Varhe-maksun pieneneminen 7%
Korvaavan työn periaatteet käytössä
Ammattitaitoa kehitetään uudelleensijoituksin, korvaavan
työn ja henkilöstön yhteiskäytön periaattein
Kuntoutusaloitteita vähintään 100
kpl/vuosi
Toteutuneiden uudelleensijoitusten määrä
Palkan tarkistuksia toteutetaan vain virka- ja työehtosopimusten edellyttämissä rajoissa
Palkkaraportit
Tuloksellisuuspalkkauksenjärjestelmän käyttöönotto
Tulospalkkausjärjestelmä on käytössä
Muutosjohtamisen yhteistoimintamallia toteutetaan kattavasti
Raportti toteutetuista muutoksista
Sosiaalisen pääoman mittaustulos
Kaupungin työnantajaimagoa kehitetään
Hakemuksia /avoin tehtävä Työvoiman vaihtuvuus
Sijaispalvelun laajentaminen
Palveluja käyttävien työyksiköiden
määrä
Täydennyskoulutussuunnitelmat laaditaan ja toteutetaan
kattavasti koko henkilöstölle
Koulutussuunnittelun kattavuus
palvelualueittain
Täydennyskoulutuspäivät/henkilö
Työinnovaatioihin kannustetaan ja niistä palkitaan
Työinnovaation palkitsemisjärjestelmän päivittäminen
Osaamisrekisterin ja osaamiskartoituksen suunnittelu
Suunnitelma valmis
20
TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
Kansantalouden kehitys
Suomella on takanaan jo kolme peräkkäistä taantumavuotta. Valtiovarainministeriön syyskuun
lopulla julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan bruttokansantuote kasvaisi 2015 vain
0,2 %. Syksyn ennusteissa mm. valtiovarainministeriö, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Palkansaajien tutkimuslaitos ja Pellervon taloustutkimus ennakoivat vuodelle 2016 varovaista talouskasvua. Ennusteissa inflaatio nousee yhden prosentin tuntumaan ja työttömyysaste säilyy
lähellä 2015 tasoa.
2016
BKT, muutos %
Inflaatio %
Työttömyysaste %
VM
ETLA
PTL
PTT
1,3
1,0
1,2
1,1
n. 1,0
0,7
n. 1,0
0,8
9,4
9,5
9,8
10,2
Suomen talouskehitys on 2015 – 2016 EU-alueen heikoimpia. Siinä missä keskeiset kilpailijamaat ovat saaneet taloutensa jo selvään nousuun, Suomen kehitys polkee paikallaan taantuman ja vaatimattoman kasvun välillä samalla, kun julkinen velka ja työttömyys jatkavat kasvuaan. Suomen erityisinä lisärasitteina ovat talouspakotteiden katkaisema idänkauppa ja heikentynyt kilpailukyky. Hallitus onkin ottanut tavoitteekseen luoda viime kädessä vaikka lainsäädäntökeinoin viiden prosentin kustannuskilpailukyvyn kohennus vientiteollisuuden helpottamiseksi. Kilpailukyvyn parantamispyrkimyksistä huolimatta Suomen talouskasvun ennakoidaan pysyvän matalana useita vuosia.
Kunnallistalouden kehitys
Valtion vuoden 2016 budjettiriihessä päätettiin ensimmäisen kerran Suomen historiassa julkisen talouden tasapainotavoitteista. Osana tätä tavoitetta nykyinen hallitus, toisin kuin edeltäjänsä, on luvannut pidättäytyä toimenpiteiltä ja lainsäädäntömuutoksilta, jotka lisäävät kuntien
talousrasitetta. Jos kuntien kustannuksia lisääviä toimenpiteitä joudutaan tekemään, ne on luvattu kokonaisuudessaan kompensoida valtionosuuden kautta tai muuten. Tästä selvä esimerkki on kuntien verotuloja leikkaavan työtulovähennyksen korottamisen korvaaminen kunnille korottamalla vastaavasti valtionosuutta.
Ilman valtion suunnalta tulevia uusia kustannuspaineitakin kuntatalous on pitkäkestoisessa
kasvavien menojen ja heikkenevien tulojen ristipaineessa, jota toistuvasti joudutaan korjaamaan veronkorotuksilla. Talouden ongelmat ja epävarmuus lisäävät kuntien työttömyys- ja
toimeentuloturvan kustannuksia samalla kun verotulojen kasvu hidastuu. Väestön ikääntyminen kasvattaa vuosi vuodelta palvelutarvetta.
Valtion ja kuntien välistä jakosuhdetta yhteisöveron tuotosta muutettiin jo aikaa sitten kunnille
epäedullisempaan suuntaan. Huononnuksen täytäntöönpanoa on lykätty vuoden 2015 loppuun saakka. Vuonna 2016 uusi, kuntien verotuloja vähentävä jakosuhde astuu voimaan.
Nykyisen hallituksen ohjelma ja sen toteutus sisältää useita normimuutoksia, joilla kevennetään tiettyjä lainsäädännöllä asetettuja, palvelujen laatuun vaikuttavia kriteerejä ja muutetaan
asiakasmaksutulojen rajoja maksutuloja korottavasti. Eniten näitä muutoksia on varhaiskasvatuspalveluissa. Koska muutokset mahdollistavat volyymiltaan merkittävien palvelujen tuottamisen kustannuksiltaan edullisemmin, hallitus neutraliteettiperiaatteen mukaisesti leikannee
vastaavasti tulevien vuosien valtionosuuksia ja tällä tavoin patistaa kuntia ottamaan tarjotut
normikevennykset käyttöön. Tällöin kuntien taloudellinen tilanne ei normien purusta huolimatta suhteellisesti parane.
Hämeenlinnan talouden kehitysnäkymät
Edellä mainitut kuntatalouden haasteet heijastuvat täysimääräisesti myös Hämeenlinnaan.
Verotulojen kasvu pysyy ennusteiden mukaan vuosikymmenen loppuun saakka hyvin vaatimattomana. Vuoden 2016 tilausbudjetti on laadittu nykyisten veroprosenttien mukaan. Vuodelle 2017 on harkinnassa kunnallisveron 0,25 prosenttiyksikön korotus.
21
Vuonna 2015 toteutettu valtionosuuden laskentatavan muutos pienensi Hämeenlinnan valtionosuutta 87 euroa asukasta kohti eli 5,9 milj. euroa. Tästä 3,4 milj. euroa kohdistui vuoteen
2015 ja 2,5 milj. euroa vähennetään 2016. Verotuloja pienentävä työtulovähennyksen korottaminen ja muut veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille valtionosuuden kautta. Lisäksi 2016 valtionosuus sisältää valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon muutoksen, tehtävämuutoshyvityksen, valtionosuusleikkauksen ja indeksitarkistuksen jäädytyksen. Muutosten nettovaikutuksena Hämeenlinnan valtionosuuden arvioidaan kasvavan noin 3,1 milj. euroa.
Hämeenlinnan käyttötalouden korkeana jatkunut nettokasvu saatiin laskusuuntaan jo 2014
(vertailukelpoinen kasvu 3,7 %). Vuoden 2015 lokakuussa laaditun ennusteen mukaan kasvu
supistuisi edelleen 3,0 prosenttiin. Budjettivuoden 2016 suurena haasteena on taittaa käyttömenojen kasvu kokonaan (vuoden 2016 nettokäyttömenojen eli toimintakatteen varaus on
0,2 % 2015 ennustetta pienempi). Käyttömenoissa suurimpana kasvuna on erikoissairaanhoidon talouden tasapainotusohjelman mukainen noin 4,0 milj. euron määrärahalisäys, joka nostaa 2015 kustannustasoa noin 4,9 %. Haastetta tuovat myös työmarkkinatuen kuntaosuuden,
lastensuojelun, ikäihmisten palveluasumisen ja vammaispalvelujen kustannukset, joiden 2015
määrärahavaraukset ovat olleet riittämättömät. Näiden kustannusten ylitykset tosin sisältyvät
jo 2015 tilinpäätösennusteeseen. Käyttötalouden tilannetta on 2016 tarkoitus parantaa myös
omaisuuden myyntivoitoilla.
Tärkeitä tekijöitä tulevien vuosien käyttötalouden kustannushallinnassa ovat valtion suunnittelemat normien kevennys ja maksutuloja lisäävät järjestelyt. Normien kevennys kohdistuu voimakkaimmin varhaiskasvatukseen, jossa nykyinen paikkataso voidaan ylläpitää jatkossa vähemmällä henkilöstöllä. Myös subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan. Negatiivisen kustannusvaikutuksen tuo perusopetuksen ryhmäkoko- ym. tukien lakkautus (noin 1,0 milj. euroa), jota vastaavat lisäresurssit eivät ole enää käytössä 2016 syyslukukaudella. Em. normiväljennyksiä ja tulolisäyksiä vastaavasti valtionosuudet vähenevät tulevina vuosina valtion
ja kuntien välisen kustannusneutraliteetin perusteella.
Hallitusohjelman mukaisen normien kevennyksen ja asiakasmaksutulojen lisäyksen pitäisi
tuoda laskennallisesti nettona lisäliikkumavaraa käyttötalouteen 2016 noin 0,7 milj. euroa, joka kasvaisi vuonna 2017 noin 3,3 milj. euroon, 2018 hieman yli 5 milj. euroon, 2019 noin
6,3 milj. euroon ja 2020 vaikutus olisi maksimissaan noin 8 milj. euroa. Kustannushyötyä ei
kuitenkaan saada, ellei kaupunki päätä ottaa uusien säädösten mahdollistamaa liikkumavaraa
käyttöön. Käyttöönotosta riippumatta valtio joka tapauksessa leikkaa hyödyn pois valtionosuuksien vähennyksenä.
Kaupungin tulevien vuosien henkilöstökustannuksia tulevat mahdollisesti alentamaan hallituksen kaavailemat, kilpailukykyä parantavat toimenpiteet. Koska toimenpiteet heikentävät palkansaajien osalta veropohjaa, uhkana on, että nettovaikutus voi pahimmillaan olla kaupungille
jopa negatiivinen.
Lähivuosinakin alhaisena jatkuva korkokehitys pitää kaupungin lainanhoitokulut maltillisina.
Rahoitustuottoja ei nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ole mahdollisuutta juurikaan kasvattaa.
Tilausbudjetin vuosikate on noin 17,0 milj. euroa ylijäämäinen ja tilikauden lopputulos tasapainossa. Pitkän aikavälin suunnitelmassa tulevat vuodet ovat ylijäämäisiä. Samalla on kuitenkin
todettava, että tulevaan talouskehitykseen sisältyy lukuisia epävarmuustekijöitä. Lainamäärä
pysyy lähivuodet kasvavana suuresta investointitarpeesta johtuen.
Nettoinvestointeihin varataan 27,6 milj. euroa. Yhdyskuntarakentamiseen varataan 8,0 milj.
euroa, perusparannushankkeisiin 5,0 milj. euroa, HAMK:n tilajärjestelyihin 5,3 milj. euroa ja
Tuomelan koulun rakennushankkeeseen 3,6 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen määrä kasvaa
nettona noin 10,6 milj. euroa. Lainakanta on 2016 lopussa arvion mukaan noin 227,5 milj. euroa, joka on 3 314 euroa asukasta kohti. Lainamäärän edellä mainitun kasvun edellytyksenä
on, että asetettu vuosikatetavoite saavutetaan ja nettokustannustaso ei suunnitellusta nouse.
22
TILAUSBUDJETTI VUODELLE 2016
Laadintavaiheet ja budjetin tasapainottaminen
Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2015 tilausbudjetin kehyksen 4.5.2015.
Kaupungin vuoden 2016 tilausbudjettia laadittiin hieman vuoden 2015 budjetin laadintaa positiivisemmissa näkymissä. Pääsyitä tälle olivat valtionosuusennusteen noin 3,1 milj. euron kasvu suhteessa vuoteen 2015 sekä toimintakustannusten kasvun selkeä alenema suhteessa
vuosien 2009-2014 trendiin. Toisaalta talouden hidas toipuminen sekä valtion suunnittelemien
tasapainotus- ja kilpailukykytoimenpiteiden nettovaikutus kuntakenttään lisää epävarmuutta
tulevaisuuskuvaan. Positiivisena kuitenkin vaikuttaa hallitusohjelmaan kirjattu periaate siitä,
että valtio ei enää lisää kuntien kustannuksia lisävelvoitteita antamalla.
Vuoden 2015 aikana kaupungin käyttötalouden kannalta keskeisimmät haasteet olivat käytännössä samat kuin vuonna 2014: lastensuojelu, vammaispalvelut ja työllisyyden hoidon kustannukset. Nämä kuluerät antoivat osaltaan tilausbudjetin laadintaan omat haasteensa.
Jo alkusyksystä oli selvää, että kuluvalle tilikaudelle kohdennettua kustannusten karsintaa on
tarpeen jatkaa, jotta tulevien vuosien taloushaasteisiin on mahdollista varautua. Kaupungin tulee edelleen terävöittää suunniteltuja säästöohjelmia sekä etsiä uusia rakenteellisia muutoksia
tulevaisuuden kustannustasohaasteisiin varautuakseen.
Lautakuntien 18.9.2015 jättämät budjettiesitykset ja konsernipalvelujen budjettiesitys ylittivät
yhteensä noin 4 milj. euroa kaupunginhallituksen antaman kehyksen. Lisäksi tuloennusteet
heikkenivät kehyksen antamisen jälkeen noin 2 milj. euroa. Näin ollen ero kehykseen muodostui yhteensä noin 6 milj. euroksi.
Kaupunginjohtajan johdolla käytiin budjettineuvottelut tilaajajohtajien kanssa 15.9, 23.9. ja
28.9. sekä konsernipalveluiden kanssa 24.9. Näissä neuvotteluissa sovittiin seuraavan vaiheen kustannusten karsinnasta.
Edellä mainittujen kulukarsintojen jälkeen budjetin tasapainottamistarpeeksi jäi vielä 2,9 milj.
euroa. Lopullinen tasapainottaminen tehtiin tuloarvioiden lisäyksillä (1,5 milj. euroa), kulujen
karsinnalla (0,5 milj. euroa) sekä epävarmoihin alaskirjauksiin liittyvien poistovarausten poistamisella (0,9 milj. euroa). Näillä toimenpiteillä tilikausi saatettiin tasapainoon.
Tuloksellisuusohjelma
Vuoden 2015 budjetin yhteydessä kaupunginvaltuusto päätti tuloksellisuusohjelmasta, joka
kytkettiin osaksi kaupungin palvelu- ja hankintaohjelmaa (Palha-hanke). Tuloksellisuusohjelmalla tarkoitetaan rakenteellisia muutoksia, joiden arvioidaan muodostuvan sekä henkilöstötuloksellisuuteen vaikuttavista toimenpiteistä että palveluiden hankintaan liittyvistä toimenpiteistä. Tuloksellisuusohjelman tulee aikaansaada rakenteelliset muutokset, joilla pysyväisluonteisen tulorahoituksen alenemisen aiheuttama ylityspaine ehkäistään.
Vuoden 2015 kaupunginvaltuuston budjettipäätös sitoo kaupunkiorganisaatiota edelleen
vuonna 2016.
Tuloksellisuusohjelma kohdistuu seuraaviin rakennemuutosten arviointeihin ja henkilöstötuloksellisuusohjelmaan, joihin liittyvät toimenpiteet on aloitettu syksyn 2014 aikana jatkuen
vuosille 2015 ja 2016:
Rakennemuutokset
- Poikkihallinnollinen sote-prosessien toiminnallinen integrointi ja uudelleensuunnittelu
- Ei strategisten omistusten myynnin arviointi ja valmistelu
- Palveluiden määrän arviointi
- Ei-lakisääteisten tehtävien arviointi
- Monituottajamallin hyödyntäminen
- Johtamisjärjestelmän arviointi, ml tilaaja-tuottaja –mallin arviointi
- Avustusten tason arviointi
- Erilaisten kehittämishankkeiden määrän ja tuloksellisuuden kriittinen arviointi
- Henkilöstön tuloksellisuuden kehittäminen
23
-
Muiden Palha-hankkeiden hyödyntäminen
Uusi Hämeenlinna -työ
Henkilöstötuloksellisuusohjelma
Henkilöstötuloksellisuusohjelman toteutuksella tavoitellaan noin 2 %:n karsintaa henkilöstön
käytön kuluista eli 3 M€:n säästöjä vuonna 2016.
Ohjelman tavoitteiden toteutuminen edellyttää
- muutoksia organisaatio- ja palvelurakenteissa ja niiden laadussa
- henkilöstöresurssien vähentämistä
- henkilöstön määrän ja laadun suunnittelua ja ennakointia
- henkilöstövoimavarojen käytön tehokkuutta ja suunnitelmallisuutta
- henkilöstön työajan käytön ja aikaansaannoskyvyn tehostamista
- henkilöstön muutosjohtamisen systemaattisuutta ja yhteistoiminnallisuutta
Keinot:
Henkilöstövähennykset
- Palvelurakennemuutosten mukaisten henkilöstövähennysten toteuttaminen
- Luonnollisen poistuman hyödyntäminen (eläke- ja muu poistuma)
- Sijaisten ja muun määräaikaisen henkilöstön käytön vähentäminen
- Tarpeettomien vakanssien lakkauttaminen ja palkkavarausten poistaminen
- Henkilöstön yhteiskäytön lisääminen
- Täyttölupamenettelyn käyttö
- Henkilöstövuokrauksen vähentäminen
Palkkoihin liittyvät säästökeinot
- Palkattomien virka- ja työvapaiden mahdollistaminen, mm. kannustevapaat
- Työkyvyttömyyskustannusten vähentäminen
- Palkkapolitiikan tiukentaminen mukaan lukien palkkaliukumat
- Erilliskorvausten maksamisen vähentäminen
- Ylitöiden minimointi
Muita säästökeinoja
- Työprosessien kehittäminen
- Töiden uudelleen järjestäminen ja tehostaminen
- Henkilöstökoulutuksen suunnittelun tehostaminen
- Henkilöstöetuuksien karsinta
- Työvuorosuunnittelun ja työaikajärjestelyjen tehostaminen
- Tarjoilujen, matkakulujen jne. vähentäminen
Tuloksellisuusohjelma on osa palvelu- ja hankintaohjelmaa täsmentäen osin sen sisältöä.
Käytännön toteutuksen näkökulmasta tuloksellisuusohjelmaa viedään eteenpäin palvelu- ja
hankintaohjelman mukaisesti, josta raportoidaan erikseen sovitulla tavalla kaupunginhallitukselle.
Tilausbudjetin rakenne
Kunnan talousarviosta ja -suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on
säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi Suomen Kuntaliitto on antanut suosituksen talousarviosta ja -suunnitelmasta. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa
mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa työ- ja
elinkeinoministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon em. säännökset ja ohjeet.
Talousarviossa on strategiaosa, tilaajaosa, tuottajaosa, liikelaitokset sekä laskelmaosa, jossa
esitetään koko kaupungin tuloslaskelma, investoinnit ja rahoituslaskelma.
Tuloslaskelmalla osoitetaan, kuinka kaupungin tilikauden tulorahoitus riittää palvelutoiminnan
jaksotettuihin menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman
mukaisiin poistoihin. Investointilaskelma sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja
suunnitelmavuosille. Rahoituslaskelmassa esitetään toiminnan rahavirta, antolainaus ja lai-
24
nakannan muutos. Rahoituslaskelman lopussa on summa, joka kuvaa talousarvion vaikutusta
kaupungin maksuvalmiuteen vuoden aikana.
Tärkeimmille tytäryhtiöille asetetut tavoitteet ovat talousarviossa omana kohtanaan.
Liitetietoina esitetään maankäytön pääpiirteet.
Kaupunkistrategia on laadittu vuosille 2014–2020. Sen mukaiset vuositavoitteet ja mittarit ovat
tilausbudjetissa.
Tilausbudjetti noudattaa tilaaja-tuottajamallin rakennetta. Tilaajat esittävät tekstiosassa kuvauksen lautakunnan toiminnasta, rakennemuutokset, tavoitteet budjettivuodelle ja mittarit,
jolla tavoitteiden toteutumista seurataan. Samoin esitetään konsernipalvelut, kaupungin oma
palvelutuotanto, Kanta-Hämeen pelastuslaitos ja liikelaitokset.
Tilaajaosan avulla ohjataan kunnan varsinaista toimintaa palvelujen sisällön, laajuuden, laadun sekä kustannusten osalta. Tilaajaosassa valtuusto asettaa vuositavoitteet sekä määrärahat ja tuloarviot tehtävien hoitamiseen.
Tilaajaosassa esitetään myös kaupungin yhteiset erät (verotulot, valtionosuudet, rahoituserät)
sekä lautakuntien ja konsernipalvelujen talousarviot.
Lautakuntien alaiset tehtävät jakaantuvat palvelukokonaisuuksiin.
Tuottajaosassa esitetään palvelutuotannon organisaatio ja tavoitteet sekä palvelualueittaiset
tiedot. Lisäksi esitetään Kanta-Hämeen pelastuslaitos ja liikelaitokset.
Tilausbudjetin 2016 rakenteessa tapahtuneet muutokset
Vuoden 2016 tilausbudjettiin on tehty seuraavat rakenteelliset muutokset edelliseen vuoteen
verrattuna:
-
-
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen palvelualue on lakannut. Sen toiminnot on siirretty terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan alaisuuteen muulta osin lukuun ottamatta henkisen hyvinvoinnin palveluita, jotka on siirretty kokonaisuudessaan palvelutuotannon terveyspalvelujen palvelualueelle.
Elämänlaatulautakunnalle on siirretty konsernipalvelujen raamista juhlavuoden järjestelyjä
varten määrärahaa 75 000 euroa.
25
Talousarvion sitovuus
Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja
muita kaupungin viranomaisia.
Määrärahojen sitovuus on esitetty erillisessä taulukossa laskelmien yhteydessä. Jäljempänä
on kuvattu sanallisesti määrärahojen sitovuuden periaatteet.
Käyttötalousosa:
Lautakuntien, johtokuntien, konsernipalvelujen ja tärkeimpien konserniyhtiöiden tavoitteet ovat
valtuustoon nähden sitovat.
Tilaajalautakunnille myönnetyt menomäärärahat, valmistus omaan käyttöön ja tuloarviot ovat
sitovia (bruttositovuus).
Yhteisen jätelautakunnan toimintakate on sitova (nettositovuus).
Tuottajaosassa toimintakate on sitova (nettositovuus).
Kanta-Hämeen Pelastuslaitos on nettoyksikkö, jolle kuntien maksuosuus on valtuustoon nähden sitova.
Liikelaitoksia ovat Linnan Tilapalvelut -liikelaitos, Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos ja LinnanInfra -liikelaitos. Liikelaitosten tulee saavuttaa tilausbudjetissa oleva tilikauden tulos. Liikelaitoksen avustus ja peruspääoman korko ovat sitovat.
Konsernipalvelujen määrärahat ja tuloarviot ovat sitovat (bruttositovuus). Kaupunginhallitus
vastaa konsernipalvelujen kokonaismäärärahan riittävyydestä.
Elinkeinorahaston (taseyksikkö) tuotto lisätään rahaston pääomaan, ellei valtuusto vuoden aikana toisin päätä.
Laskennallisiin eriin kuuluvat poistot, laskennalliset korot ja vyörytyserät eivät ole määrärahaa.
Rahoitusosa, tuloslaskelmaosa:
Talous- ja hallintojohtajalla on oikeus ottaa ja järjestellä pitkäaikaisia lainoja sekä ottaa olemassa oleviin ja uusiin lainasopimuksiin tarvittavat johdannaissopimukset korkoriskien suojaamiseksi. Johdannaissopimuksia voi tehdä siten, että lainamäärän suojausaste ei nouse yli
90 %:n. Pitkäaikaisten lainojen määrä saa vuoden 2016 aikana kasvaa enintään 10,6 milj. euroa. Talous- ja hallintojohtajalla on lisäksi oikeus ottaa tilapäis- tai kassalainoja kaupungin
maksuvalmiuden edellyttämällä tavalla. Tilapäis- ja kassalainojen enimmäismäärä voi olla 50
milj. euroa.
Kaupungin laskelmaosan yhteisten erien rahoitustuotot ja -kulut yhteen laskettuina ovat valtuustoon nähden nettositovat. Muilta osin laskelmaosa on informaatiota koko kaupungin yhteenlasketusta taloudesta ja se ei ole sitova talousarvion osa. Olennaisista poikkeamista on
raportoitava valtuustolle.
Investointiosa:
Kiinteän omaisuuden hankinnan ja myynnin investointien määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovat (bruttositovuus).
Muiden pitkävaikutteisten menojen kokonaismääräraha on valtuustoon nähden sitova (bruttositovuus).
Osakkeiden ja osuuksien kokonaismääräraha on valtuustoon nähden sitova (bruttositovuus).
Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden kokonaismääräraha on valtuustoon nähden sitova (bruttositovuus). Yhdyskuntalautakunta päättää rahan kohdistamisesta eri investointikohteisiin.
26
Pelastuslaitoksen kalustomääräraha on valtuustoon nähden sitova (bruttositovuus).
Muun irtaimen omaisuuden määräraha on valtuustoon nähden sitova (bruttositovuus).
Liikelaitoksen investointiosassa oleva irtaimen omaisuuden määräraha on liikelaitosta sitova
(bruttositovuus).
Linnan Tilapalvelut -liikelaitoksen johtokunta vastaa tilapalvelun talonrakennusinvestointien
kokonaismäärärahasta (bruttositovuus).
Liikelaitosten sisäiset lainat
Linnan Tilapalvelut -liikelaitokselle kaupunki myöntää sisäistä lainaa investointien toteuttamiseksi. Lainaa maksetaan ennakkoon enintään investointikohteiden toteutuneiden investointimenojen verran. Laina-aika, lyhennykset ja korot alkavat kohteen valmistumista seuraavan
kalenterivuoden alusta. Vuonna 2014 ja sen jälkeen valmistuneiden kohteiden laina-aika on
20 vuotta. Aiemmin valmistuneiden kohteiden laina-aika on 15 vuotta.
LinnanInfra-liikelaitokselle kaupunki myöntää sisäistä lainaa investointien toteuttamiseksi. Lainaa maksetaan ennakkoon enintään investointikohteiden toteutuneiden investointimenojen
verran. Laina-aika, lyhennykset ja korot alkavat kohteen valmistumista seuraavan kalenterivuoden alusta. Laina-aika on 8 vuotta.
Hankintoja koskeva ohje
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yleiset hankintaohjeet 6.9.2010. Tavaroiden ja palvelujen
hankinnassa on noudatettava näitä ohjeita. Jos yksittäisen tuotteen tai palvelun ostohinta arvonlisäveroineen on 2 000 euroa tai suurempi, on hankinnasta tehtävä kirjallinen viranhaltijapäätös.
Investoinnit tulee toteuttaa tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Investointeja suunniteltaessa on
ennakoitava tulevat käyttökustannukset.
Investointien pienhankintaraja
Investointeihin kohdistettavan omaisuuden hankinnassa on yksittäisen hyödykkeen ostohinnan raja 10 000 euroa, kun se tulee olemaan käytössä useampana kuin kahtena tilikautena.
Halvemmat hankinnat kirjataan käyttötalousmenoksi.
Ensikertainen kalustus muodostaa poikkeuksen em. rajaa koskevaan määräykseen silloin kun
ensikertaisen kalustuksen kokonaisuudesta muodostuu yhteensä yli 10 000 euron hankinta.
Ensikertaiseen kalustukseen ei kuitenkaan kirjata lyhytaikaisessa käytössä kuluvia hyödykkeitä, kuten esim. pientarvikkeita ja -laitteita, kirjallisuutta ja tarveaineita.
Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta
Tilausbudjetin ja toiminnan toteutumasta ja ennusteesta annetaan kaupunginhallitukselle ja
-valtuustolle kaksi kolmannesvuosiraporttia (tammi-huhtikuu ja tammi-elokuu). Koko vuoden
toteutumasta laaditaan toimintakertomus, joka käsitellään tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä.
Kaupunginhallitus ja kaupungin johtoryhmä seuraavat ja tarvittaessa ohjeistavat talouden toteutumista ja siihen liittyviä käytännön toimenpiteitä kuukausittain aivan alkuvuotta ja heinäkuuta lukuun ottamatta. Talouden ohjaamisen ja johtamisen helpottamiseksi laaditaan eri johtotasoille kuukausiraportit talouden toteutumasta ja ennusteesta. Myös Kuntariraportointijärjestelmä päivittyvine talous-, henkilöstö- ja suoritetietoineen palvelee johtamista.
27
Lisäksi kaupunginhallitukselle annetaan tietoja koko maan talouden kehityksestä, korkojen
muutoksesta, kaupungin sijoitusten tuotosta, kaupungin lainamäärän muutoksesta ja muista
talouden ja toiminnan tekijöistä tarpeen mukaan.
Lautakuntien ja johtokuntien on seurattava taloustilannetta normaalin kokousaikataulunsa
puitteissa säännöllisesti.
Kunkin esimiehen on seurattava säännöllisesti johtamansa toiminnan talouden kehittymistä
ajantasaista kirjanpitoa ja raportteja hyödyntäen sekä laadittava omia ennusteita määrärahan
riittävyydestä johtamisensa tueksi. Tarvittaessa controllerit avustavat talousraporttien tulkinnassa ja ennusteiden laadinnassa.
Riskienhallinta
Kaupunginhallitus ja muu konsernijohto vastaavat siitä, että riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti. Kaupunginhallitus on vahvistanut riskienhallinnan menettelytavat ja kukin toimintayksikkö ja sen tilivelvollinen johto huolehtii vastuualueensa riittävien ja toimivien kontrollien järjestämisestä ja menettelytapojen varmentamisesta. Kaupunkikonsernin tytäryhtiöissä
kunkin yhtiön hallitus vastaa riskienhallinnasta lainsäädännön ja konserniohjeistuksen mukaisesti. Riskienhallintatoimintaa ohjaa riskienhallinnan koordinaatioryhmä.
Kokonaisvaltainen riskienhallinta tarkoittaa, että riskienhallinta kattaa perinteisten vahinkoriskien lisäksi strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten riskien systemaattisen ja säännöllisen
tarkastelun. Riskienhallinta edellyttää riskinäkökulman sisällyttämistä johtamiseen, suunnitteluun, päätöksentekoon, sopimusmenettelyihin ja kaikkeen muuhun toimintaan.
Vaikka riskienhallinnan kokonaisvastuu on konsernijohdolla, kaupungin luottamushenkilöt ja
työntekijät vastaavat osaltaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta.
Kaupungin merkittävimmät riskit liittyvät yleiseen taloustilanteeseen ja sen vaikutuksiin, palvelutuotannon ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen sekä yleiseen turvallisuuteen. Riskienhallintaa toteutetaan muun muassa hyvällä suunnittelulla ja suunnitelmista johdetuilla käytännön toimenpiteillä sekä toimivalla seuranta- ja arviointijärjestelmällä. Kaikkien riskien toteutumista ei kuitenkaan voida ennalta estää. Niihin varaudutaan vakuutusten ja kaupungin vahinkorahaston avulla. Vahinkorahaston suuruus on 2,8 M€.
Riskienhallinnan tilaa seurataan talousarviovuoden aikana ja siitä raportoidaan tilinpäätöksen
yhteydessä. Riskienhallintaa kehitetään toimenpideohjelmilla siten, että pystytään vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin ja ehkäisemään riskejä. Toisaalta riski on
myös mahdollisuus.
Kuntalakiin on lisätty säännökset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä kunnassa ja kuntakonsernissa. Säännösten tavoitteena on vahvistaa riskienhallinnan asemaa sekä yhdenmukaistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä.
Kuntalain uudet velvoitteet sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta:
- valtuusto on päättänyt kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13 §)
- hallintosäännössä on annettu tarpeelliset määräykset (50 §)
- toimintakertomuksessa on esitettävä arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä
sekä tiedot riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä (69 §); vastaava säännös koskee liikelaitoksen toimintakertomusta (87 k §)
- tilintarkastajan on tarkastettava, onko kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja
riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti (73 §).
28
TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN JA PITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSKEHITYS
TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 Enn. 2015 TB 2016 TB 2017 TB 2018 TB 2019 TB 2020
67 270 67 497 67 808
67 976
68 263 68 653 69 049 69 450 69 857 70 273
19,00
19,50
19,50
20,25
20,50
20,50
20,75
20,75
20,75
20,75
Asukasluku
Veroprosentti
325 904
638 146
TOIMINTAKATE
-312 242
Muutos %
5,0
Verotulot
225 385
Valtionosuudet
91 820
Rahoitustuotot ja -kulut
-338
Korkotuotot
4 525
Muut rahoitustuotot
9 618
Korkokulut
6 095
Muut rahoituskulut
8 386
VUOSIKATE
4 625
Poistot
14 275
Satunnaiset tuotot ja kulut
-6 808
Varausten muutokset netto
4 248
Ylijäämä/alijäämä
-12 210
-16 774
Kumulatiivinen ylij/alij.
Kumulat. ylij/alij./as
-249
Toimintatuotot
Toimintakulut
Nettoinvestoinnit
322 904
650 040
-327 136
4,8
237 372
97 214
3 161
4 432
11 916
7 014
6 173
10 611
14 503
296
-3 596
-20 370
-302
339 525 344 622
667 255 690 492
-327 730 -345 870
0,2
5,5
254 291 268 665
92 495
91 585
2 723
2 969
3 648
3 610
11 417
11 302
5 868
5 476
6 474
6 467
21 779
17 349
14 405
18 180
18 115
100
213
7 474
17 497
-13 315
4 644
-196
68
51 707 25 597 23 748
Investoinnit ilman HAMK-järj.
47 155
28 330
175 551 181 586 194 900
2 610
2 690
2 874
91 215 84 057 94 751
1 356
1 245
1 397
201 351
2 961
93 141
1 370
342 944
699 288
-356 344
3,0
278 500
86 892
2 400
3 600
11 000
5 500
6 700
11 448
17 174
2 000
62
-3 664
980
14
313 412
668 912
-355 500
-0,2
280 900
90 000
1 618
3 413
10 719
5 800
6 714
17 018
17 036
320 300
680 000
-359 700
1,2
287 000
87 700
1 900
3 600
11 300
6 100
6 900
16 900
18 113
326 700
694 200
-367 500
2,2
296 700
88 500
1 700
3 700
11 500
6 500
7 000
19 400
18 442
333 200
708 100
-374 900
2,0
306 700
87 600
1 400
3 700
11 800
7 000
7 100
20 800
19 448
339 900
722 300
-382 400
2,0
317 000
86 800
1 000
3 700
12 000
7 500
7 200
22 400
20 691
61
43
1 023
15
-1 213
-190
-3
958
768
11
1 352
2 120
30
1 709
3 829
54
30 000
27 600
26 000
43 800
33 500
30 000
Taseesta
Lainakanta 1000 euroa
Lainakanta euroa/as
Kassavarat 1000 euroa
Kassavarat euroa/as
216 900 227 500 236 600 261 000 273 700 281 300
3 177
3 314
3 427
3 758
3 918
4 003
93 000 93 000 93 000 93 000 93 000 93 000
1 362
1 355
1 347
1 339
1 331
1 323
Taulukosta:
− Toimintatuottoihin on laskettu mukaan myös valmistus omaan käyttöön.
− Vuoden 2015 ennusteessa on toimintakuluihin otettu mukaan Engelinrannan maaperän
puhdistusvaraus 6,3 milj. euroa. Satunnaisissa tuotoissa on Linnan Kiinteistökehitys Oy:n
2,0 milj. euron pääomalainan palautus.
− Vuoden 2016 toimintatuotot ja toimintakulut pienenevät huomattavasti, koska sisäinen
laskutus vähenee eräiden toimintojen siirtyessä tilaajalle. Myös terveyspalvelujen sisäinen
laskutuskäytäntö on purettu. Järjestelyillä ei ole nettovaikutusta toimintakatteeseen.
− Verotuloarvioiden pohjana on Kuntaliiton lokakuun ennuste, johon on kunnallisveron osalta tehty ennustehistoriatietoon nojautuen noin 2,9 milj. euron korotus. Vuodesta 2017 alkaen taulukkoon sisältyy 0,25 prosentin veronkorotus, jonka vaikutus vuositasolla on noin
2,9 milj. euroa.
− Valtionosuusarvio 2016 on Kuntaliiton syyskuun ennusteen mukainen ja vuodesta 2017
alkaen valtiovarainministeriön laatiman Hämeenlinnan laskelman mukainen. Valtionosuus
vähenee 2017 valtion normien purun ja asiakasmaksumuutosten johdosta.
− Vuoden 2017 toimintatuottoja on lisätty ja toimintamenoja vähennetty em. normien purun
johdosta erillisen laskelman mukaisesti nettona 3,3 milj. euroa.
− Oman pääoman ehtoisia sijoituksia on suunniteltu muutettavan avustuksiksi siten, että
Elenia Areenan avustus kasvaa 2017 0,4 milj. euroa ja uimahallin avustus 2018 0,6 milj.
euroa. Taulukon toimintakulut lisääntyvät vastaavasti.
− Poistot vuodesta 2017 eteenpäin on laskettu lisäämällä vuoden 2016 poistoihin investointiohjelman vaikutus ja vähentämällä poistokannan vuosittainen alenema.
Vuoden 2015 tilinpäätösennuste sisältää mm. työmarkkinatuen kuntaosuudesta, lastensuojelusta, ikäihmisten palveluasumisesta ja vammaispalveluista aiheutuvat ylitysennusteet. Käyttötalouden kasvupainetta hillitään mm. hallitusohjelman mukaisten normien kevennysten ja
asiakasmaksutulojen kasvun sekä sopeutustoimenpiteiden ja myyntivoittotavoitteen noston
avulla. Suurimpana lisäkustannuseränä on erikoissairaanhoidon tasapainotusohjelman mukainen noin 4,0 milj. euron lisäpanostus. Edellä mainittujen seikkojen yhteisvaikutuksen myötä
2016 nettokäyttömenojen eli toimintakatteen muutos vuoden 2015 ennusteeseen nähden on
29
hieman aleneva eli -0,2 %. Käyttötalouden kasvun suunnitellaan olevan hyvin kohtuullinen
myös tulevina vuosina mm. em. syistä johtuen.
Pitemmän aikavälin taloussuunnitelma sisältää 0,25 prosenttiyksikön kunnallisveron korotuksen 2017. Sen välttämättömyys tulee varsinaiseen harkintaan vasta vuoden kuluttua, kun on
enemmän tietoa mm. hallitusohjelman todellisista vaikutuksista.
Taulukon mukainen taloussuunnitelma pitää tulevat vuodet vuotta 2017 lukuun ottamatta ylijäämäisinä, mutta ylijäämä on riittämätön kattamaan hyvin korkeana jatkuvaa investointitasoa.
Tämä johtaa jatkuvaan velkamäärän kasvuun, joka ei taitu ainakaan 2020 mennessä.
60
Nettoinvestoinnit, vuosikate ja poistot, milj. euroa
50
40
30
Poistot
21,8
20
16,2
19,0
18,2
14,3
14,5
17,2
18,1
14,4
17,3
10
17,0
17,0
16,9
19,4
18,4
14,4
9,7
4,6
10,6
11,4
17,7
15,5
51,7
25,6
23,7
47,2
30,0
27,6
26,0
43,8
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Enn. 2015
TB 2016
TS 2017
TS 2018
0
Nettoinvestoinnit
Vuosikate
Poistot
Vuoden 2011 nettoinvestointeja nostivat tavanomaisesta poikkeavat osakepääoman lisäykset
noin 30 milj. euroa (Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy 27,6 milj. euroa ja Teknologiakeskus Innopark Oy 2,2 milj. euroa). Vastaavia rahallisia ulosmaksuja ei kuitenkaan tapahtunut. Ilman
niitä investointisumma oli 21,9 milj. euroa. Vuoden 2014 investointipiikki johtuu HAMK:n kirjanpidollisista 18,8 milj. euron suuruisista omistusjärjestelyistä, joita vastaava tulo kirjattiin tilinpäätökseen. Rahaa järjestelyissä ei liikkunut. Ilman HAMK:n kirjanpidollista erää 2014 investointisumma oli 28,3 milj. euroa. Sen sijaan 2018 taloussuunnitelman investointipiikki syntyy todellisista, lainatarpeeseen vaikuttavista rakennusinvestoinneista, joista suurin on Myllymäki-kampuksen saneeraus lukiokeskukseksi, 8,1 milj. euroa.
30
KAUPUNGIN YHTEISET ERÄT
450,0
Verorahoituksen kehitys, milj. euroa
400,0
350,0
300,0
250,0
200,0
87,3
91,8
13,0
14,8
13,2
17,2
92,5
97,2
18,6
12,2
17,6
11,1
91,6
86,9
90,0
87,7
22,1
14,0
24,6
15,0
25,0
12,5
25,2
12,8
88,5
25,5
13,4
150,0
100,0
192,9
195,0
208,7
2010
2011
2012
223,4
232,5
238,9
243,4
249,0
257,8
2013
2014
Enn. 2015
TB 2016
TS 2017
TS 2018
50,0
0,0
Kunnallisvero
Yhteisövero
Kiinteistövero
Valtionosuus
Verotulot
Vuoden 2015 kunnallisveroprosentti on 20,50 prosenttia. Kunnallisveroon ei esitetä korotusta
vuodelle 2016.
Hallitus on jättänyt eduskunnalle esityksen kiinteistöveroluokkien ylärajojen korottamisesta
2016. Osa korotuksista astuisi voimaan kuitenkin vasta 2017. Hämeenlinnan nykyiset kiinteistöverot ja vuonna 2016 voimassa oleviksi suunnitellut verovälykset ovat seuraavat:
Vero 2015
Yleinen kiinteistövero
Vakituisen asunnon vero
Vapaa-ajan rakennuksen vero
Yleishyödyllisen rakennuksen vero
Voimalaitoksen vero
Rakentamattoman rakennuspaikan vero
1,25 %
0,50 %
1,20 %
0,00 %
1,50 %
3,00 %
Välys
0,80 - 1,55 %
0,37 - 0,80 %
0,80 - 1,55 %
0,00 - 1,55 %
0,80 - 3,10 %
1,00 - 4,00 %
Vuonna 2016 kiinteistöverot pidetään ennallaan. Enimmäisrajojen mukaisen kiinteistöveron lisäveropotentiaali olisi noin 8,7 milj. euroa.
Vuoden 2016 verotuloarvio on yhteensä 280,9 milj. euroa. Kuntaliiton lokakuun ennusteen
mukaiseen kunnallisveromäärään on lisätty ennustehistoriatietoon nojautuen 2,9 milj. euroa.
Optimismi perustuu kahden edellisen vuoden verotulototeuman ja kuntaliiton kyseisten vuosien verotuloennusteiden analyysiin. Kiinteistöveroarviossa on lähtökohtana verohallinnon
laskelma, jonka pohjaa on täydennetty verotuksen ulkopuolelle aikaisemmin jääneiden kiinteistöjen selvityksen tiedoilla. Yhteisöverotuottoarvio on Kuntaliiton lokakuun ennusteen mukainen. Tähän verokertymään vaikuttaa voimakkaasti valtion ja kuntien välisen jakosuhteen
muutos.
31
Verotulot yhteensä
Kunnallisvero (kunnan tulovero)
Kiinteistövero
Osuus yhteisöverosta
TP 2014
268 665 333
232 535 463
22 142 597
13 987 273
TB 2015
276 900 000
238 800 000
24 000 000
14 100 000
TB 2016
280 900 000
243 400 000
25 000 000
12 500 000
Valtionosuudet
Vuonna 2015 peruspalvelujen valtionosuus tasauksen jälkeen on noin 102,2 milj. euroa. Opetuksen ja kulttuurin valtionosuuden osalta Hämeenlinna on nettomaksaja. Vuonna 2015 valtionosuuden miinuserä on noin 15,3 milj. euroa. Näin ollen valtionosuuden netto 2015 on noin
86,9 milj. euroa eli noin 1,1 milj. euroa budjettia enemmän.
Valtionosuuden laskentaperusteiden muutos 2015 vaikuttaa negatiivisesti vielä vuonna 2016.
Hämeenlinna oli muutoksen merkittävä häviäjä. Kaikkiaan kaupunki menetti peruspalvelujen
valtionosuutta 87 euroa/asukas eli yhteensä 5,9 milj. euroa. Tästä 2015 osuus oli 50 euroa/asukas eli 3,4 milj. euroa ja loput 37 euroa/asukas eli 2,5 milj. euroa vähennetään 2016
valtionosuudesta. Verotuloja pienentävä työtulovähennyksen korottaminen ja muut veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille valtionosuuden kautta. Hämeenlinnan osalta valtionosuutta lisäävä vaikutus on noin 3,3 milj. euroa (48,14 euroa/asukas). Valtionosuus sisältää
myös valtion ja kuntien välisen kustannusten jaon tarkistuksen kuntien hyväksi, valtionosuusleikkauksen ja tehtävämuutoshyvityksen, joiden kaikkien yhteisvaikutus kuntien hyväksi on
pieni (vajaa 0,1 prosenttiyksikköä). Valtionosuuden reaalitasoa heikentää indeksikorotusten
jäädyttäminen, joka Hämeenlinnan osalta merkitsee noin 0,4 milj. euron valtionosuusmenetystä (-6,32 euroa/asukas). Nettona Hämeenlinnan valtionosuuden arvioidaan kasvavan 2015
todellisesta valtionosuudesta noin 3,1 milj. euroa.
Valtionosuudet yhteensä
Peruspalvelujen valtionosuus
Opetus ja kulttuuri, muut vos:t
TP 2014
91 585 277
109 953 111
-18 367 834
TB 2015
85 800 000
101 900 000
-16 100 000
TB 2016
90 000 000
105 300 000
-15 300 000
Valtiovarainministeriön laatiman Hämeenlinnan laskelman mukaan valtionosuus vähenee
2017 noin 2,3 milj. euroa. Syynä on valtion normien purku, jolla väljennetään mm. varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, rajoitetaan subjektiivista oikeutta ja kasvatetaan asiakasmaksutuloja.
Korkotuotot ja -kulut
Sijoitetun omaisuuden pääomaksi on arvioitu noin 90 milj. euroa ja tuottotavoitteeksi on asetettu vähintään 4,5 - 5,0 %.
Hämeenlinnan lainojen keskikorko syyskuussa 2015 oli marginaalit mukaan lukien 1,47 % ja
lainasalkun varma suojausaste 58 %.
Lahjoitusrahastoille maksetaan kaupunginhallituksen 8.4.2002 tekemän päätöksen mukaisesti
kunkin vuoden alussa voimassa olevan peruskoron suuruinen korko.
Kaikkiaan vuoden 2016 korkotuotoiksi arvioidaan noin 3,4 milj. euroa ja korkokuluiksi 5,8 milj.
euroa. Korkotuotoista ja -kuluista noin 1,0 milj. euroa on omien liikelaitosten sisäistä osuutta.
Muut rahoitustuotot ja -kulut
Muihin rahoitustuottoihin kirjataan mm. arvopapereiden myyntivoitot, osinkotulot, sijoitustoiminnan osingot, verotilitysten korkotulot ja viivästyskorot sekä liikelaitosten sisäinen korvaus
peruspääomasta. Rahoitustuottoja arvioidaan 2016 kertyvän 10,7 milj. euroa, josta liikelaitosten sisäisen peruspääomakorvauksen osuus on noin 6,0 milj. euroa.
32
Muihin rahoituskuluihin kirjataan mm. mahdolliset arvopapereiden myyntitappiot ja arvonalentumiset sekä em. korvaus peruspääomasta. Rahoituskuluja arvioidaan 2016 syntyvän 6,7 milj.
euroa, josta sisäisen peruspääomakorvauksen osuus on noin 6,0 milj. euroa.
Korko- ja rahoitustuottojen sekä -kulujen nettotuotto on noin 1,6 milj. euroa.
Kaupunki ja liikelaitokset yht.
Korkotuotot yhteensä
Korkotuotot liikelaitoksilta
Korkotuotot ulk. antolainoista
Korkotuotot sijoituksista
Muut korkotuotot
Muut rahoitustuotot yhteensä
Liikelaitosten korv. peruspääom.
Arvopapereiden myyntivoitot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut yhteensä
Liikelaitosten sis. korkokulut
Lainojen korkokulut
Muut korkokulut
Muut rahoituskulut yhteensä
Liikelaitosten korv. peruspääom.
Myyntitappiot ja arvonalentumiset
Muut rahoituskulut yhteensä
Rahoitustuotot yhteensä
Rahoituskulut yhteensä
Rahoituksen nettotuotot/-kulut
TP 2014
3 609 851
1 111 386
1 942 936
521 933
33 596
11 301 595
6 007 000
3 931 876
1 362 719
5 475 910
1 111 386
4 329 090
35 434
6 466 868
6 007 000
389 649
70 219
14 911 446
11 942 778
2 968 668
TB 2015
3 641 000
1 211 000
1 900 000
500 000
30 000
10 661 000
5 980 000
4 000 000
681 000
6 551 000
1 211 000
5 270 000
70 000
6 710 000
5 980 000
600 000
130 000
14 302 000
13 261 000
1 041 000
TB 2016
3 413 000
1 020 000
1 833 000
510 000
50 000
10 719 000
5 974 000
4 060 000
685 000
5 800 000
1 020 000
4 700 000
80 000
6 714 000
5 974 000
600 000
140 000
14 132 000
12 514 000
1 618 000
Lainanotto
Hämeenlinnan lainakanta 31.12.2014 oli 201,4 milj. euroa, joka on 2 962 euroa asukasta kohti. Tilastokeskuksen mukaan Suomen kuntien keskiarvo oli 2 733 euroa asukasta kohti. Voidaan kuitenkin todeta, että Hämeenlinnalla oli samaan aikaan pääosin energialaitoksen kauppahinnasta tehtyjä sijoituksia, joiden markkina-arvo oli vuoden 2014 lopussa 91,8 milj. euroa.
Jos tämä summa huomioidaan laskennallisesti lainamäärästä pois, Hämeenlinnan nettomääräinen velka olisi huomattavasti pienempi eli 1 612 euroa asukasta kohti.
Lainakannasta oli 2014 pitkäaikaista lainaa 172,7 milj. euroa. Pitkäaikaisen lainamäärän arvioidaan kasvavan 2015 loppuun mennessä noin 15,5 milj. euroa, yhteensä noin 188,2 milj. euroon. Koko lainakannan arvioidaan kasvavan 2015 loppuun mennessä noin 216,9 milj. euroon.
Vuonna 2016 tarvitaan investointeja varten pitkäaikaista nettolainaa lisää noin 10,6 milj. euroa. Lisäksi jo otettuja lainoja lyhennetään arviolta noin 30,5 milj. euroa, joten pitkäaikaista
bruttolainaa tarvitaan noin 41,1 milj. euroa. Lainakannan arvioidaan kasvavan yhteensä noin
227,5 milj. euroon. Lainamäärä on tällöin 3 314 euroa asukasta kohti.
33
Milj. euroa
Euroa/as.
300
4 000
Lainakannan kehitys
3 500
250
3 000
200
2 500
150
2 000
1 500
100
1 000
50
500
0
0
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Enn.
2015
TB 2016
TS 2017
TS 2018
Lainakanta, milj. €
145,8
157,4
175,6
181,6
194,9
201,4
216,9
227,5
236,6
261,0
€/asukas
2 187
2 355
2 610
2 690
2 874
2 961
3 177
3 314
3 427
3 758
Antolainauksen muutokset
Tähänastisten antolainojen määrä vuoden 2015 lopussa on 114,4 milj. euroa, josta liikelaitosten osuus on 68,6 milj. euroa ja muut antolainat 45,8 milj. euroa. Vuodelle 2016 ei ole määrärahaa uusiin ulkoisiin antolainoihin. Vuonna 2016 liikelaitosten antolainasaamiset vähenevät
noin 6,4 milj. euroa, pysyvät vastaavat lähes 0,6 milj. euroa ja muut lainasaamiset noin
0,4 milj. euroa eli yhteensä noin 7,3 milj. euroa.
Laskennallinen korko
Käyttöomaisuuden laskennallinen korko lasketaan vuoden peruskoron keskiarvon mukaan.
Laskennallinen korko ei ole määrärahaa.
Poistot
Vuoden 2016 suunnitelman mukaisiin poistoihin varataan noin 17,0 milj. euroa.
Vuonna 2012 vahvistettiin uusi poistosuunnitelma, joka koskee vuonna 2013 ja sen jälkeen
valmistuvia pysyvien vastaavien hyödykkeitä. Aiemmin valmistuneiden hyödykkeiden poistoaikoja ei muutettu, vaan ne poistetaan aiemman poistosuunnitelman mukaisesti.
Poistot ja arvonalentumiset yht.
Poistot rakennuksista
Poistot kiinteistä rakenteista
Poistot koneista, kalustosta yms.
TP 2014
18 179 630
6 210 767
9 010 044
2 958 819
TB 2015
17 174 000
6 326 000
9 266 000
1 582 000
TB 2016
17 036 000
6 469 000
9 008 000
1 559 000
34
Tilapalvelun laina-aika
Linnan Tilapalvelut -liikelaitoksen sisäisen lainoitusjärjestelyn mukaan vuonna 2014 tai myöhemmin valmistuvien kohteiden laina-aika on 20 vuotta. Aiemmin valmistuneiden kohteiden
lainojen laina-aika on edelleen 15 vuotta.
Korvaus peruspääomasta
Liikelaitosten peruspääoman korko on budjettivuotta edeltävän vuoden peruskoron keskikorko
eli vuodelle 2016 korko on 0,25 %. Tilapalvelun peruspääoman korko on määritelty erikseen
9 prosentiksi.
Liikelaitoksilta perittävä sisäisen lainan korko
Liikelaitoksilta perittävä sisäisen lainan korko on peruskoron keskikorko + 1 %.
35
TILAAJAOSA
LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA
Tehtäväalueen kuvaus
Lautakunnan vastuulla on palvelujen järjestäminen 0-29-ikäsegmenteille. Lasten ja nuorten palvelut käsittävät varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut sekä muut lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut.
Lautakunnan tavoitteena on lapsen ja nuoren hyvän päivän toteuttaminen ja hänen kokonaisvaltaisen hyvinvointinsa edistäminen. Tämä tapahtuu mahdollistamalla lapsille ja nuorille turvallinen, tasa-arvoinen, toiminnallinen, terveellinen sekä toiset huomioonottava kasvu- ja työskentely-ympäristö. Toimintatavalla rakennetaan palveluja Hämeenlinnan eri kaupunginosiin lapsen iän, yksilöllisten edellytysten ja tarpeiden mukaan
yhteistyössä eri palvelutuottajien, palveluyksiköiden, lautakuntien ja perheiden kanssa.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset
Painopisteenä vuonna 2016 tulee olemaan edelleen palveluverkkouudistus sekä lastensuojelun ja päivähoidon kustannusten alentaminen. Vuoteen 2019 mennessä investointisuunnitelmassa on 14 kohdetta. Suunnittelussa ja rakentamisessa painotetaan lasten ja nuorten kokonaisvaltaista terveyden ja hyvinvoinnin tukemista. Rakennettavat ja saneerattavat kiinteistöt tulevat olemaan palvelukeskuksia, joissa keskiössä ovat lapset
ja nuoret ja käyttäjinä alueen asukkaat.
Vuonna 2015 aloitettua ennaltaehkäisevää perhetyötä jatketaan. Ennaltaehkäisevällä perhetyöllä on ollut
merkittävä vaikutus kustannusten laskuun, ja tästä johtuen oman tuotannon perhetyötä edelleen resursoidaan 200 000 euron lisäpanostuksella.
Uuden sosiaalihuoltolain mukainen lapsiperheiden sosiaalityö saa yhden uuden vakanssin. Lain edellyttämässä monialaisessa palvelutarpeen arvioinnissa asiakkaan palvelukokonaisuus rakennetaan siten, että
myös olemassa olevat kolmannen sektorin ja yritysten tuottamat palvelut otetaan huomioon aiempaa paremmin.
Päivähoidossa toteutetaan puitesopimukseen ja palvelusopimuksiin kirjoitettavaa suunnitelmaa hallitusohjelman ja lakimuutosten tavoitteiden toteuttamiseksi. Näitä muutoksia ovat ryhmäkokorajojen muutokset,
subjektiivisen päivähoito-oikeuden muutos ja muutokset esiopetuksen ja sen aikaisen päivähoidon ryhmäkoossa.
Lasten ja nuorten palveluissa tullaan olemaan aktiivisia hallituksen kärkihankkeissa, etenkin lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa, uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin - ohjelmassa
sekä nuorisotakuun kehittämisessä yhteisötakuun suuntaan. Lasten ja nuorten kulttuuria sekä liikuntaa vahvistetaan yhdessä elämänlaatulautakunnan kanssa mm. valmisteltaessa Hämeenlinnaa Suomi 100 lasten ja
nuorten juhlakaupungiksi.
Muita valtakunnallisia muutoksia tulevat olemaan perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus ja valmistautuminen SOTE-uudistukseen. Merkittävä muutos on myös perusopetuksen ryhmäkokorahojen ja tasaarvorahojen poistuminen valtoin erillisrahoituksesta.
Palvelusopimus tukee ja ohjaa sisäistä palvelutuotantoa näissä uudistuksissa, joilla halutaan tuottaa lapsille,
nuorille ja heidän perheilleen alueelliset, kokonaisvaltaiset ja tarvelähtöiset palvelut.
Lautakunnan alaisessa toiminnassa tapahtuu vuonna 2016 seuraavat keskeiset muutokset:
-
Resurssien kohdentamista ennaltaehkäisevään perhetyöhön jatketaan ja edelleen lisätään
200 000 eurolla
Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen lapsiperheille siirtyy Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnalta Lasten ja nuorten lautakunnalle
Uusi palvelusetelipäiväkoti otetaan käyttöön 1.8.2016 läntisellä alueella jos Tarvasmäen palvelusetelikodin kokemukset ovat positiivisia.
36
-
-
Päivähoidossa toteutetaan palvelutuotannon kanssa tehtävän, palvelusopimukseen kirjattavan
suunnitelman mukaisesti alla olevat muutokset:
- suhdeluvun muutos yli 3-vuotiaiden ryhmissä: 1/7 suhdeluku muutetaan suhdeluvuksi 1/8, jos
tältä osin lakimuutos hyväksytään
- subjektiivisen päivähoito-oikeuden muutos jos tältä osin lakimuutos hyväksytään
- esiopetuksen ryhmäkoko muutetaan suhdeluvusta 1/7 perusopetuslain mahdollistamaan suhdelukuun 2/20, jossa toinen aikuisista on avustaja
- esiopetuksen aikaisen päivähoidon suhdeluku muutetaan 1/7:stä suhdelukuun 1/13
Laaniityn päiväkodin lakkautus/siirto
Katuman, Kaivohaan ja Jokiaron ryhmäperhepäivähoitoryhmät siirretään Kutalantien päiväkotiin
HYKin Tuomelan yksikön peruskorjaus valmistuu syksyllä 2016
Nummen yhtenäiskoulun / palvelukeskuksen rakennustyöt käynnistyvät
Palveluverkkoa kehitetään lautakunnan 15.9.2015 tekemien päätösten mukaisesti. Lautakunta päätti
15.9.2015 kokouksessaan lakkauttaa Ahveniston koulun 1.8.2018 lukien.
Tarvittavat toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi
Tasapainoiseen budjettiin pääseminen edellyttää leikkauksia kustannuksissa. Merkittävimmät esitykseen
sisältyvät toimenpiteet ovat kotihoidon tuen kuntalisän poistaminen, päivähoidossa suhdelukujen tiukentaminen ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen mahdollistama henkilöstöresurssin vähentäminen.
Lautakunnan budjettiesitykseen sisältyy vuodelle 2016 myös noin 800 000 – 1 000 000 € lastensuojelukustannusten vähentymistavoite vuoden 2015 ennustettuun toteumaan nähden. Omaan palvelutuotantoon panostamalla pyritään siihen, että ulkopuolisten palvelujen ostot pysyvät vuodelle 2015 budjetoidulla tasolla.
Keinoja ovat mm. ennaltaehkäisevän perhetyön jatkaminen ja lisääminen, resurssilisäys lapsiperheiden sosiaalityöhön, lastensuojelun sijaishuollossa painopisteen voimakkaampi siirtyminen laitoshoidosta perhehoitoon, sosiaalihuoltolain mukainen monialainen palvelutarpeen arviointi sekä yleinen kustannustietoisuuden
lisääminen kaikissa palveluissa. Lapset ja nuoret huomioidaan myös aikuisten palveluissa.
Varhaiskasvatuksessa toteutetaan hallitusohjelman ja lakimuutosten mahdollistamat toimenpiteet suunnitellulla aikataululla ja luovutaan kotihoidontuen kuntalisästä 1.8.2016 alkaen, mikä tuottaa kustannussäästöjä
noin 200 000 euroa vuoden 2016 aikana. Oman palvelutuotannon ja yksityisen palvelutuotannon suhdetta
sopeutetaan tarjonnan ja kysynnän mukaan.
Tasapainotustoimet ovat välttämättömiä, jotta budjetti toteutuu ilman ylityksiä. Tarvittavien säästöjen kohdentuminen omassa palvelutuotannossa täsmentyy tilaajan ja tuottajan välisissä sopimusneuvotteluissa budjetin
hyväksymisen jälkeen.
Tilausbudjetin sisältämät riskit
-
Lastensuojelun asiakkuuksien määrän lasku ja ostopalveluiden käytön väheneminen ei jatku vaan kääntyy nousuun.
Ennaltaehkäisevien toimien osoittautuminen riittämättömiksi.
Kasvua tukeviin palveluihin asetettu tuottavuustavoite ei toteudu.
Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määrän merkittävä kasvu lisää palvelujen kysyntää hallitsemattomasti.
Varhaiskasvatuksessa tuotannon sopeuttaminen uuden varhaiskasvatuslain mukaiseksi ei ole mahdollista välittömästi muutosten tultua voimaan. Sopeuttamiseen tarvittava aika riippuu mm. henkilöstön eläköitymisestä.
Varhaiskasvatuslain uudistusta ryhmäkokojen ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden osalta ei hyväksyttäisi.
Kotihoidon tuen kuntalisän poistaminen tuo paineita lapsiperheiden toimeentulotuen kuluihin. Nettosäästö on silti merkittävä.
Kiinteistöjen kunto ja käytettävyys sisäilmaongelmista johtuen on merkittävä riski. Koulu- ja päiväkotitilojen heikko kunto erityisesti Kanta-Hämeenlinnassa voi vaikuttaa suunniteltuun peruskorjausaikatauluun
ja näin myös johtaa ennakoimattomiin kiinteistöjen sulkemisiin.
Omana riskinään on myös investointiaikataulun pitävyys. Muutokset investointiaikataulussa voivat johtaa
ennakoimattomiin väistötilakustannuksiin.
37
Lautakunnan sitovat tavoitteet
Tavoitteet tukevat erityisesti kaupunkitason strategian painopisteitä ’Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat, kumppanuuteen ja tarpeeseen perustuvat palvelut’ ja ’Tasapainoinen talous ja tuloksellisuuden parantaminen’.
Kriittinen menestystekijä: Hyvinvointia, osallisuutta ja aktiivisuutta tukevat tavat toimia
Kriittinen menestystekijä: Investointien vaikuttavuuden arvio, vertailu ja priorisointi
Tavoitteet
Mittarit
Rakennettu ympäristö tukee lapsen ja nuoren terveyttä ja kokonaisvaltaista kehitystä
Investointiohjelman toteutuminen
Toteutuneet hankkeet / eurot
Tavoitetaso: Vuodelle 2016 päätetyt investoinnit toteutuvat investointisuunnitelman mukaisesti
Kriittinen menestystekijä: Palveluita ja toimintaa kehitetään oivallisesti ja innovatiivisesti
Tavoitteet
Mittarit
Lapsen huomioon ottaminen aikuisten palveluissa
- Palvelut rakennetaan kokonaisvaltaisesti ja tarvelähtöisesti
Hyvinvointineuvolan moniammatillisissa tiimeissä tehdyt
suunnitelmat, joissa lautakuntarajat ylittyvät
kpl/kohdentuminen/kustannusvaikutusten avaaminen
Tavoitetaso: 90 suunnitelmaa/vuosi
Sosiaalihuoltolain mukainen monialainen suunnitelma.
Tavoitetaso: 50 suunnitelmaa/kk
Kriittinen menestystekijä: Vaikuttavat, tehokkaat, kokonaistaloudelliset ja laadukkaat palvelut
Tavoitteet
Mittarit
Palvelurakenteen painopisteen siirtäminen
varhaisiin palveluihin, korjaavien palveluiden vahvistaminen
Lastensuojelun kustannukset 2014/2015/2016
Tavoitetaso: Ostopalveluiden kustannukset ovat laskevat ja pysyvät noin 700 000 €/kk tasolla
Varhaiskasvatuksessa on otettu käyttöön palvelusopimuksessa erikseen sovitusti täysimittaisesti ryhmäkokojen muutokset ja sen tuottamat muutokset henkilöstöresursseihin ja palveluverkkoon 1.8.2016 lukien.
Tavoitetaso: Palvelusopimukseen kirjattavat muutokset
on otettu käyttöön
38
Lautakunnan talous
TA 2015
Muutoksineen
TP 2014
Tili
1101110
Tilin nimi
Lasten ja nuorten lautakunta
300
321
330
3400
3500
30
400
430
450
470
480
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Toimintatuotot
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
2 308 429
4 614 205
104 255
3 872
7 030 761
854 263
110 239 641
22 158
6 942 470
379 784
118 438 317
-111 407 556
TA 2016
1 811 000
5 185 000
1 918 000
4 609 000
50 000
60 000
0
0
6 996 000
902 000
110 248 000
19 000
9 005 000
55 000
120 229 000
-113 233 000
6 637 000
869 400
108 768 500
16 000
8 040 000
185 100
117 879 000
-111 242 000
Sitovuus
Tilaajalautakunnille myönnetyt meno- ja tulomäärärahat ovat bruttositovat. Lautakunnan tavoitteet ovat
valtuustoon nähden sitovat.
Lautakunnan investoinnit 2016-2019:
INVESTOINNIT ja PÄÄOMAVUOKRA
Pääomavuokra: investoinnin laina-aika 20 v + korko (peruskorko+1 %) + poisto
Jos rakennetaan lisää neliöitä, hoitovuokraan voin laskea lisää kouluissa 5,5 €m2 ja päiväkodeissa 6,5 €m2
Kustannu
s-arvio
TB 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
1 000 €
1 000 €
1 000 €
1 000 €
1 000 €
Pääomavuokra
2017
2018
2019
2020
2021
1 000 €
1 000 €
1 000 €
1 000 €
1 000 €
1 013
1 013
1 013
1 013
1 013
470
470
470
380
380
110
110
RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT (TALONRAKENNUS)
Tuomelan koulun peruskorjaus (Rimpelä)
11 900
3 600
Miemalan koulun ja asuinrakennuksen peruskorjaus (Rimpel
4 200
1 000
Vuorentaan koulun peruskorjaus (Rimpelä)
3 400
Luolajan koulun peruskorjaus (Rimpelä)
2 700
Ahveniston päiväkodin peruskorjaus (Rimpelä)
1 000
400
1000
1 600
1 600
1 000
1 600
800
1 000
1 000
300
600
110
Lyseon lisärakennuksen peruskorjaus sis. Janne-Sali (Rimpe
5 300
3 300
1 000
600
600
Uusi päiväkoti Ojoinen (Rimpelä)
2 400
1 000
1 400
270
270
Eteläisten koulun päärak. peruskorjaus (Rimpelä)
Myllymäen koulun peruskorjaus (Rimpelä)
800
300
200
500
700
90
90
2 700
Kaurialan lukion muutos yläkouluksi (Rimpelä)
500
1 000
7 100
200
2 500
Myllymäki -kampus lukiokeskukseksi (Tavastia -kuntayhtymä)
8 100
8 100
Ortelan koulun peruskorjaus (Rimpelä)
2 000
200
1 800
18 600
10 700
HML:n yhteiskoulu, HYK -rakennuksen peruskorjaus (Rimpelä
Rakennukset ja rakennelmat yhteensä
4 600
4 000
900
1 013
1 013
2 493
900
900
220
220
4 053
4 353
Yllä mainitun investointitaulukon lisäksi palveluverkkoon liittyy Nummen palvelukeskus, joka toteutetaan
elinkaarihankkeena. Kohde korvaa puretun Nummen alakoulun ja 1.8.2018 lakkautettavan Ahveniston yläkoulun toiminnat sekä Vuorentaan neuvolan tilat. Hankkeen euromääräinen vaikutus lasten ja nuorten lautakunnan käyttötalouteen suunnitelmakaudelle tarkentuu tarjouskilpailun kautta. Hanketta on viety eteenpäin n.
26 000 000€ suuruisena hankkeena.
Toinen lasten ja nuorten lautakunnan käyttötalouteen vaikuttava hanke on perusparannuksena toteutettava
Ruununmyllyn päiväkodin muutostyö, jonka kustannusarvio tarkentuu niin ikään tarjouspyyntökierroksen
kautta.
39
TEHTÄVÄALUE : LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA JA TILAAJATOIMINTA
TP 2014
Tili
Tilin nimi
11011100
Lasten ja nuorten lautakunta
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
824
797 779
-796 955
TEHTÄVÄALUE:
VARHAISKASVATUSPALVELUT
Vastuuhenkilö:
Valmistelija:
Tilaajajohtaja Markku Rimpelä
Tilaajapäällikkö Seija Mäkinen
TA 2015 Muutoksineen
TA 2016
786 500
-786 500
0
797 000
-797 000
Tehtäväalueen kuvaus
Laki ja asetus lasten päivähoidosta ohjaavat varhaiskasvatuspalvelujen toimintaa. Alle kouluikäisillä
lapsilla on subjektiivinen oikeus päivähoitoon.
Lasten vanhemmilla on mahdollisuus valita kunnallisen päivähoitopaikan vaihtoehtona lasten kotihoidon tuki
tai yksityisen hoidon tuki, jolloin lapsen hoitaja on kunnan hyväksymä yksityisen päivähoitopalvelujen tuottaja
ja sen toimintaa valvoo kunta. Kunnallinen päivähoito sisältää seuraavat muodot: päiväkoti, perhepäivähoito,
esiopetus ja erityisvarhaiskasvatus. Kaupunki ostaa ruotsikielisen päivähoidon yksityiseltä toimijalta. Palvelusetelillä tuotetaan 1.8.2015 alkaen rakenteellisina paikkoina 84 hoitopaikkaa.
Koska esiopetusta ei ole mahdollista järjestää yksityisen hoidon tuella tai palvelusetelillä, hankitaan yksityisiltä palveluntuottajilta noin sadan lapsen esiopetus. Hankinnan vaatima rahoitus erotetaan yksityisen hoidon
tuen kuntalisään aikaisemmin sisältyneestä 6-vuotiaan korotetusta kuntalisästä.
Avoimessa varhaiskasvatuksessa ja kerhotoiminnassa on käytössä palveluseteli. Palveluntuottajina toimivat
paikalliset yhdistykset ja oppilaitokset.
Uutena tukimuotona on vuoden 2014 alusta tullut käyttöön alle kolmevuotiaiden lasten huoltajille suunnattu
joustava hoitoraha. Vanhemmalla tai muulla huoltajalla, joka osallistuu lapsen hoitoon, on oikeus saada joustavaa hoitorahaa, jos hän lyhentää viikoittaista työaikaansa. Joustava hoitoraha lisäävää kotihoidon tuen
kuluja noin 250 000 euroa vuodessa.
Vuoden 2016 aikana varhaiskasvatusta koskeviin lakeihin on mahdollisesti tulossa seuraavat muutokset:
- Kolme vuotta täyttäneiden lasten osalta suhdeluku nostetaan nykyisestä seitsemästä kahdeksaan.
- Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan siten, että lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen
20 tuntia viikossa
Palveluseteliyrittäjäksi hyväksytty yksityinen palveluntuottaja avaa uuden 84-paikkaisen päiväkodin läntiselle
alueelle elokuussa 2016. Kustannus elo- joulukuulta on noin 280 000 €.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset
Tuotannon kanssa erikseen tehtävän toimintasuunnitelman mukaisesti:
- Esiopetuksessa ja esioppilaiden päivähoidossa siirrytään perusopetuslain mahdollistaman 20 esioppilaan ja yhden lastentarhanopettajan sekä avustajan/päivähoitajan opetusryhmiin.
- Tarvittava esiopetuksen ohella tarjottava päivähoito järjestetään osapäivähoitona, suhdeluku 1/13.
- Perhepäivähoidon paikkojen määrä on vähentynyt vuosittain perhepäivähoitajien eläköitymisen/muun poistuman kautta. Poistuvat paikat on mahdollista korvata ilman korvaavan henkilöstön
rekrytointia mahdollisen subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksesta syntyvillä vapautuvilla paikoilla.
40
-
Mikäli hallitusohjelmaan kirjattu suhdeluvun muutos toteutuu, ryhdytään tuotannossa välittömästi
toimenpiteisiin toiminnan sopeuttamiseksi siten, että lakiuudistuksen mahdollistama muutos on otettavissa käyttöön täysimääräisesti.
Palvelusetelillä toimivan uuden päiväkodin käynnistäminen tuo läntiselle alueelle tarvittavia hoitopaikkoja ja mahdollistaa oman tuotannon osalta yhdestä huonokuntoisesta kiinteistöstä luopumisen
toimintaa sopeuttamalla.
Tuntiperusteisen päivähoitolaskutuksen kokeilu on ollut käytössä ympärivuorokautisessa päiväkodissa helmikuusta 2015 alkaen. Kokeilun myötä vuoropäivähoidon sijoitusten määrä on kasvanut runsaan 10 %.
Kutalan päiväkodin laajennuksen valmistuttua siirretään Katuman, Kaivohaan ja Jokiaron ryhmäperhepäivähoitoryhmät päiväkodin tiloihin.
Tuomelan koulun valmistuttua Kutalassa vapautuu tiloja esiopetusryhmiltä. Tällöin on mahdollista luopua
ulkopuoliselta vuokratusta Laaniityn päiväkodin tilasta ja siirtää toiminta Kutalan päiväkotiin.
Mikäli laki yli kolmevuotiaiden suhdeluvun muutoksesta päiväkotihoidossa toteutuu, tarkistetaan yksityisen
hoidon tuen kuntalisän ja palvelusetelin kattohinnan tasoa muutosta vastaavassa suhteessa.
Kotihoidon tuen kuntalisä poistetaan käytöstä 1.8.2016 alkaen.
Palvelutilaus
Tunnusluvut
0-6 v. lapset
Lapsia päivähoidossa
Alle 3-v. päivähoidossa
3-6 v. päivähoidossa
Erityisen tuen piirissä
Päivähoidon käyttöaste
TP 2014
4 835
2 374
480
1 894
146
83 %
TB 2015
4 900
2 500
500
2 000
200
90 %
TB 2016
4 915
2 500
550
1 950
200
90%
TS 2017
4 930
2 500
550
1 950
200
90%
TS 2018
4 960
2 500
550
1 950
200
90%
Tehtäväalueen talous
TP 2014
Tili
Tilin nimi
11011110
Varhaiskasvatuspalvelut
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TEHTÄVÄALUE:
OPETUSPALVELUT
Vastuuhenkilö:
Valmistelija:
Tilaajajohtaja Markku Rimpelä
Tilaajapäällikkö Antti Karrimaa
Tyhjä rivi
4 354 117
38 319 137
-33 965 020
TA 2015
Muutoksineen
4 305 000
37 772 000
-33 467 000
TA 2016
4 648 000
38 013 000
-33 365 000
Tehtäväalueen kuvaus
Opetuspalvelut huolehtivat perusopetuksen, nuorisotoiminnan sekä lasten kulttuuripalveluiden tuottamisesta.
Ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja lukiokoulutuksen tuottamiseen Hämeenlinnan kaupunki osallistuu
koulutuskuntayhtymä Tavastian sekä Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän jäsenkuntana.
Kyseinen kuntayhtymä muuttuu osakeyhtiöksi vuoden 2015 alusta lukien. Kyseinen osakeyhtiö ylläpitää
myös Hämeen ammattikorkeakoulua, joka tuottaa korkea-asteen koulutusta. Vapaan sivistystyön palvelut
tuotetaan koulutuskuntayhtymä Tavastiaan yhdistetyn Vanajaveden opiston kautta. Lisäksi taiteen perusopetusta tuotetaan Sibelius-opiston kautta.
41
Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset
Toiminnan painopisteenä tulee vuonna 2016 olemaan uuden opetussuunnitelman käyttöön otto syyslukukauden 2016 alusta lukien. Opetussuunnitelman keskeisenä lähtökohtana on painottaa opetuksen sijaan
oppimista perusopetuksen keskeisenä tavoitteena. Sisällöllisesti tämä tarkoittaa nykyistä voimakkaammin
ilmiölähtöisyyden lisäämistä ja oppiainesidonnaisuuden vähentämistä opetussuunnitelmissa.
Uusien opetussuunnitelmien ohella painopisteenä tulee olemaan käynnistyvien investointihankkeiden toiminnallinen suunnittelu siten, että perusopetuksen ilmiölähtöisyys, alueelliset tilatarpeet, tilojen käyttöasteen
nostaminen ja eri sukupolvien yhteistoiminta yhteisissä tiloissa tulevat nykyistä joustavammaksi.
Uutena kohteena tulee käyttöön HYKin Tuomelan yksikkö syyslukukauden 2016 alusta lukien. Nummen
palvelukeskuksen rakennustyöt käynnistyvät keväällä 2016.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välisen siirtymävaiheen kehittämistä mm. vuosiluokkiin sitomattoman
opetuksen kautta jatketaan.
Perusopetuksen ja toisen asteen välisen siirtymän tavoitteena on taata edelleen kaikille perusasteen päättäneille toisen asteen koulutuspaikka. Aikuisten peruskoulun päättötodistuksen hankintamahdollisuuksia kehitetään keskittämällä lähtitutor-toiminnan painopistettä myös tähän kohderyhmään.
Palvelutilaus
Tunnusluvut
PERUSOPETUS
oppilasmäärä (20.9)
josta erityisoppilaita
erityisopetuksen oppilaat % ikäluokasta
keskimääräinen ryhmäkoko ilman jakotunteja
1-6 luokat
7-9 luokat
NUORISOTOIMINTA
kontaktien määrä nuorisotyössä
etsivä nuorisotyö/suunnitellusti tuetut
LASTENKULTTUURI
oppilaat / kuvataidekoulu (20.9)
oppilaat / käsityökoulu
muu käyttäjävolyymi (Hippalot/muut)
TP 2014
TB 2015
TB 2016
6 348
389
6,1
6 348
365
5,8
6 400
390
6,1
21,2
19,4
20,5
20,5
20,5
20,5
41 161
148
38 000
41 000
352
89
14 434/53 732
367
128
14 000
367
128
14 000/50 000
Tehtäväalueen talous
TP 2014
Tili
11011130
Tilin nimi
Opetuspalvelut
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
1 553 349
56 738 538
-55 185 190
TA 2015
Muutoksineen
1 529 000
57 069 000
-55 540 000
TA 2016
1 445 000
58 233 000
-56 788 000
42
TEHTÄVÄALUE:
LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT
Vastuuhenkilö:
Valmistelija:
Tilaajajohtaja Markku Rimpelä
Tilaajapäällikkö Jari Pekuri
Tehtäväalueen kuvaus
Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut muodostuvat lasten ja nuorten ennaltaehkäisevistä terveyspalveluista, psykososiaalisen tuen palveluista sekä lastensuojelun palveluista.
Ennaltaehkäiseviin terveyspalveluihin kuuluvat lakisääteiset lasten ja nuorten terveyspalvelut (neuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut). Palvelukokonaisuuteen kuuluu myös nuorten terveysneuvontapiste.
Psykososiaalisen tuen palvelut vastaavat lapsiperheiden sosiaalityöstä, lasten kehitykseen liittyvistä tutkimuksista, ohjauksesta ja neuvonnasta sekä tuottavat kuntoutus-, terapia- ja kotipalvelua. Psykososiaalisen
tuen palvelut vastaavat lisäksi lakisääteisten oppilashuollon, perheneuvonnan ja perheasiain sovittelun palvelujen tuottamisesta sekä puhe- ja toimintaterapian järjestämisestä. Topparityö ja Vaahteramäen perhetyö
kuuluvat myös psykososiaalisen tuen palveluiden kokonaisuuteen.
Lastensuojelun palvelut vastaavat lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluista. Kokonaisuuteen kuuluu
myös Ankkuri-työ.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset
Kasvua tukevissa palveluissa Lapsen ja nuoren hyvä päivä -kokonaisuutta toteutetaan kehittämällä erityisesti lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien palvelujen rakennetta ja toimintatapoja.
Vuonna 2015 aloitettua ennaltaehkäisevän perhetyön kokeilua jatketaan vuonna 2016. Perhetyön resurssi
kohdistetaan ennalta määriteltyihin asiakassegmentteihin. Vuodelle 2016 perhetyötä lisätään siten, että työntekijämäärä tuplataan (ennaltaehkäisevä perhetyö), toimenpiteen kustannusvaikutus on 200 000 €. Oman
palvelutuotannon olemassa olevan resurssin sekä vuodelle 2016 tehdyn resurssilisäyksen tavoite on se, että
asiakkaat saavat oikea aikaisen ja riittävän tuen sekä se, että lastensuojelun ostopalveluihin vuodelle 2016
varatut määrärahat riittävät. Kokonaisuuden vaikutusta ostopalveluiden käyttöön seurataan kuukausittain
pidettävissä tilaajan ja tuottajan yhteisissä tapaamisissa. Ostopalveluresurssi pidetään samalla tasolla kuin
vuonna 2015. Vuodelle 2015 budjetoitu raha ylittynee noin 800 000 – 1 000 000 €.
Uuden sosiaalihuoltolain mukaisen toiminnan turvaamiseksi lapsiperheiden sosiaalityöhön siirtyy yksi sosiaalityöntekijän vakanssi Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnasta ja tämän lisäksi lapsiperheiden
sosiaalityöhön perustetaan yksi määräaikaisen sosiaalityöntekijän vakanssi. Määräaikaisen vakanssin kulut
katetaan ennaltaehkäisevän perhetyön resursseista. Toimenpiteiden tavoitteena on sosiaalihuoltolain noudattaminen ja osaltaan myös lastensuojelun asiakkuuksien väheneminen. Resurssilisäyksiin liittyen vuoden
2016 palvelusopimukseen määritellään tuottavuustavoite.
Lastensuojelun määräaikojen (lastensuojelun selvitykset) noudattaminen on edelleen haasteellista suuresta
asiakasmäärästä johtuen. Lapsiperheiden sosiaalityöhön sekä ennaltaehkäisevään perhetyöhön ohjattujen
resurssien odotetaan parantavan tilannetta. Lastensuojelun määräaikaisen sosiaalityöntekijän vakanssiin
varataan resurssit myös vuodelle 2016.
Lastensuojelun sijaishuollossa perhehoidon osuus on laskenut tavoitteena olevasta 60 %:sta lähes 50 %:iin.
Perhehoitoyksikkö Kanervan toimesta käynnistetään kehittämistyö, jossa selkiytetään lastensuojelun sosiaalityön, sijaishuollon asiakasohjauksen ja maakunnallisen perhepankin roolit ja tuotteet tavoitteena saada
perhetyön suhteellinen osuus sijaishuollosta uudelleen nousuun. Perhehoidon palkkiot ovat jääneet jälkeen
muun maan kustannuskehityksestä ja niitä korotetaan tämän vuoksi vuoden 2016 alusta 3,5 %:lla. Tukiperheiden rekrytointia vahvistetaan sosiaalihuoltolain edellyttämällä tavalla palkkaamalla tätä tarkoitusta varten
osa- ja määräaikainen sosiaaliohjaaja Kanervaan.
Uutena tehtävänä lasten ja nuorten palveluihin tulee täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen lapsiperheille. Tähän varataan vuodelle 2016 yhteensä 380 000 euroa, mikä siirretään Terveyden ja
toimintakyvyn edistämisen lautakunnan budjetista lasten ja nuorten palveluihin.
43
Hämeenlinnan kaupunki osallistuu Kuntakokeiluun vuosina 2015–2016. Kokeilun sisältökohteita ovat monialaiset lasten ja nuorten palvelut sekä perusterveydenhuollon palvelut yhdessä päihde- ja mielenterveyspalvelujen kanssa. Kuntakokeilulla haetaan tukea moniammatilliseen työskentelyyn. Kokeilun tavoitteeksi on myös
asetettu tuottavuuden lisääntyminen. Kokeilu on osa valtion asettamaa tavoitetta vähentää kuntien tehtäviä.
Lisääntyvä turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määrä kasvattaa lasten ja nuorten palveluiden asiakasmäärää. Kasvua seurataan ja tarvittavat resurssimuutokset kirjataan vuoden 2016 palvelusopimukseen.
Tehtäväalueen talous
TP 2014
Tili
11011140
Tilin nimi
Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TA 2015
Muutoksineen
Tyhjä rivi
1 122 472
22 582 862
-21 460 390
803 000
22 251 500
-21 448 500
Tunnusluvut
Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut
Ennaltaehkäisevät terveyspalvelut
Neuvolapalvelujen käynnit
Lapsiperheiden kotip. saaneiden perheiden määrä
Koulu- ja opiskeluterv.huollon käynnit yhteensä
Nuorten terveysneuv. käynnit
Ankkuritoiminnan asiakaskäyntien määrä
Vaahteramäen asiakasperheet
Psykososiaalisen tuen palvelut
Kasvatus- ja perhen. käyntitapahtumat
Oppilashuollon asiakaskäynnit
Puheterapiakäynnit yhteensä
Toimintaterapiakäynnit yhteensä
Lastensuojelun palvelut
Lastensuojeluilmoitukset
Lastens. avohuollon oma perhetyö, lasten määrä
Kiireellinen sijoitus
Avohuollon tukitoimenp. piirissä olevat lapset
Vuoden aikana sijoituksessa olleet (avohuolto+
huostaan otetut) eri lasten määrä
Uudet huostaanotot
Vuoden aikana huostassa olleet
Perhehoito / laitoshoito (%)
Perhekeskuksen käyttö (%)
TP 2014
TB 2015
TB 2016
38 239
110
26 641
1 947
31 500
110
24 500
2 300
1 250
180
39 000
120
26 700
2 300
1 250
180
4 500
3 200
2 600
550
4 500
3 200
2 600
550
61
1 404
260
1 500
140
70
1 400
220
1 500
140
50
1 350
200
23
140
51 /49
80
20
140
60/40
100
20
162
1 557
60/40
100
TA 2016
903 000
23 186 000
-22 283 000
44
ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA
Lautakunnan vastuualueen kuvaus
Elämänlaatupalvelut käsittää liikunta-, kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Elämänlaatulautakunta jakaa kaikki kaupungin järjestö- ja yhdistysavustukset.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset
Taloudellisesta tilanteesta johtuen elämänlaatulautakunnan alaisen toiminnan kokonaisuus järjestetään
80 000 euroa pienemmällä budjetilla verrattuna vuoden 2015 budjettiin lukuun ottamatta Suomi 100
-juhlavuoden rahoitukseen esitettyä lisäystä.
Hämeenlinna on historiastaan elinvoimaa ammentava, kaunis ja kodikas kulttuurikaupunki Suomen sydämessä. Hämeenlinnan kaupungin visio nostaa elämänlaatulautakunnan alaiset palvelut keskeiseen asemaan
kaupunkikuvaa luotaessa. Visiossa tavoitteena on elinvoimaisuuden edellytysten parantaminen Hämeenlinnan vahvan ja monipuolisen historian ja syvältä historiasta periytyvän kulttuurin voimalla.
Kaupungin vetovoiman ja elinvoimaisuuden edellytyksiä ovat hyvät palvelut. Tavoitteena on monialaisella ja
monimuotoisella palvelujen järjestämisellä löytää vastauksia palvelutarpeiden tyydyttämiseen ja tuottavuuden lisäämiseen. Palvelujen järjestämisessä on ylitettävä lautakuntien välisiä rajoja ja avattava uusia palvelujen järjestämisen mahdollisuuksia yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Palvelurakenteita tulee kehittää
joustaviksi ja uusiin toimintatapoihin kannustaviksi. Laaja-alainen verkostoyhteistyö muiden vastuualueiden,
konsernin, yritysten, yhteisöjen ja järjestöjen kanssa laajentaa palvelujen järjestämisen erilaisia mahdollisuuksia.
Juhlavuosiketjussa on teemana vesi ja luonto, joka rahoitetaan kaupunginhallituksen taholta. Vuoden 2016
aikana elämänlaatulautakunnan vastuulla on valmistella vuoden 2017 lasten ja nuorten juhlavuotta teemalla
LASTEN JA NUORTEN ÄÄNI 100-VUOTIAASSA SUOMESSA - Kuulemmeko sen? Mitä se kertoo meille
tulevaisuudesta? Suunnittelun lähtökohtana on kaupunginhallituksen päätös 4.5.2015, jossa päätettiin hankesuunnitelmasta ja budjetoinnista. Budjetti ei saa ylittää 500 000 euron summaa vuosina 2015–2017. Vuodelle 2016 esitetään juhlavuoden valmisteluun 170 000 euron summaa, joka tässä budjetissa on supistettu
130 000 euron suuruiseksi. Budjetissa on tuloja 25 000 euroa. Budjetti jakaantuu seuraaviin menoihin
- omarahoitusosuus maakuntaliitolle -15 000
- tapahtumakoordinaattorin palkka -37 000
- matkat, kokoukset ja seminaarit -10 000
- tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimustyö -60 000 (tähän haetaan ulkopuolista rahaa, kokonaistarve on 170 000 euroa)
- Muut kustannukset -8 000
Strategisen painopisteen toteutumiseksi uusia palvelukokonaisuuksia kehitetään suunnitelmakaudella seuraavan jaotuksen mukaisesti:
- harrastamisen, osallistumisen ja opiskelun tukeminen
- kulttuuri- ja liikuntakasvatus
- kulttuuriperinnön säilyttäminen
- kulttuuri- ja liikuntatapahtumat
Jaottelulla muodostetaan raami vuoteen 2017 ulottuvalle puitesopimukselle. Puitesopimuksessa sovitaan
neljälle vuodelle keskeiset toiminnat eri tuottajille, joilla toteutetaan palvelukokonaisuuksia. Palvelukokonaisuuksien kautta muodostuu elämänlaatupalveluista kokonaiskuva. Vuosittain tehtävillä palvelusopimuksilla
tarkennetaan vuosittaiset painopisteet ja kehittämisen alueet sekä määrärahat.
Elämänlaatupalvelut on suunnattu kaikille kaupunkilaisille. Lautakunnan oman toiminnan lisäksi yhteistyötä
tehdään kaupungin muiden toimijoiden ja järjestöjen kanssa. Palvelut on tarkoitettu myös matkailijoille ja
kaupungissa vierailijoille. Liikuntapalvelujen uudet investoinnit urheiluhalliin ja maauimalaan sekä Kantolaan
suunniteltu tapahtumapuisto lisäävät kaupungin vetovoimaa. Linnanniemen aluetta kehitetään toimijoiden
yhteistyöllä ja uudenlaisella asiakaslähtöisyydellä.
Tulevaisuudessa tavoitteena on hyvien yhteistyökäytänteiden vakiinnuttaminen ja uusien yhteistyömuotojen
löytäminen. Nykyisin yhteistyötä tehdään mm. seuraavasti:
45
Lasten ja nuorten lautakunnan kanssa:
- Kerhotoiminnan liikunnallistaminen, koulun liikuntatuntien liikuntapaikat, yhteistyö koulujen liikuntasalien
käytössä ja rakentamisessa, 1-2. luokkien uimakoulut, koulujen ja päiväkotien suunnistuskartat sekä
lasten ja nuorten Suomi 100 juhlavuoden valmistelu
- Kirjastot ja taidelaitokset koulujen oppimisympäristöinä, koulujen kulttuuritapahtumat ja konsertit, koululaisryhmien vierailunäytännöt, 9-korttilaisten ilmaiset tai alennetut pääsyliput, Sibelius-säätiön kulttuurikasvatushanke, koulukirjastoyhteistyö
Ikäihmisten lautakunnan kanssa:
- Ikäihmisten liikuntaryhmät, 70+ -kortti, ikäihmisten alennukset maksuista esim. uimahallissa
- Kotikirjastopalvelu, teatterin päivänäytännöt ja yleisökasvatus, vanhainkotien konserttivierailut, museoiden yhteistyö, kulttuuriviikko
Terveyden ja toimintakyvyn lautakunnan kanssa:
- Alennukset mm. uimahalliin, yhteistyöryhmiä Linnan terveyspalvelujen kanssa, erityisryhmien liikunnanohjaus, erityisryhmien liikunnallinen kerhotoiminta, kirjaston liikuntavälineiden lainaukset, oppisopimusliikunnanohjaaja yhteistyössä sosiaalipalvelujen kanssa
- Kirjaston palvelut maahanmuuttajille, Kettuki-yhteistyö, kotikirjastopalvelu
Yhdyskuntalautakunnan kanssa:
- Yhteistyö puistoissa ja kevyen liikenteen väylissä
- Rakennetun kulttuuriperinnön vaaliminen
- Ulkoliikuntapaikkojen rakentaminen ja peruskorjaus
Yhteistyö eri järjestöjen kanssa:
- Elämänlaatulautakunta jakaa kaikki järjestöavustukset
- Järjestötilaisuudet
- Seuraparlamentit
- Tapahtumayhteistyö
Lautakunnan toiminnan keskeiset muutokset vuonna 2016:
- Linnanniemen kehittämistyön jatko ja uusien kehittämismallien luominen
- Juhlavuosiketju (2015 - 2017)
- Kanta-Hämeenlinnan uimahallin peruskorjauksen suunnittelu käynnissä Hämeenlinnan Liikuntahallit
Oy:n toteuttamana
- Hämeenlinnan urheilupuistoon rakenteilla uusi pesäpallokenttä Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n toteuttamana
- Ahveniston alueen kehittämisen jatkaminen yhdessä yrittäjän kanssa
- Historiallisen museon toimintakonseptin uudistaminen Linnanniemi-hankkeen tulosten pohjalta
- Orkesterivierailuiden tuottamiskonseptin uudistaminen taloudellisemmaksi yhdessä Verkatehdas Oy:n
kanssa
- Juhlavuosiketjussa luonto ja vesi -teemavuosi
Tilausbudjetin sisältämät riskit
-
-
Taloudellinen riski on Hämeenlinnan liikuntahallit Oy:n tekemien poistojen siirtyminen avustuksiin
Lisäksi hinnankorotukset liikuntatiloissa saattavat merkitä varauksien/kävijöiden vähenemistä ja kokonaistulokertymän pienenemistä
Taidemuseolla on jo vuosia ollut kahden museorakennuksen avoinnapitovaikeuksia.
Markkinointi ja mainonta tapahtumista ja näyttelyistä jää vähäiseksi
Taidemuseon kokoelmien säilytystilat ovat jo liian pienet ja olosuhteiltaan vaihtelevat ja puutteelliset.
Tämä on aiheuttanut jo vaurioita ja on vaatinut konservointi- ja kunnostustoimenpiteitä taidekokoelmille, joita on velvollisuus hoitaa ja ylläpitää
Kiinteistöjen pysyminen asianmukaisessa kunnossa
Historiallisen museon näyttelytoiminnan linjaukset tehdään, kun Linnanniemen kehittämishanke saadaan päätökseen
Historiallisen museon museokohteiden näyttelyiden huolto- ja ylläpitotoimenpiteitä tehdään resurssien mukaan
46
Lautakunnan sitovat tavoitteet
Päämäärä
Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö
Kriittinen menestystekijä: Joustava ja tehokas elinkeinotoimi yhteistyössä eri toimijoiden kesken
Tavoitteet
Elämänlaatupalvelut edistävät
elinkeinoelämää ja matkailua
Mittari
Merkittävien kulttuuri- ja liikuntatilaisuuksien kävijämäärät (verrattuna
edelliseen vuoteen):
HPK:n (miesten ja naisten jääkiekko ja naisten lentopallo) ottelut/kausi,
HJS:n jalkapalloturnaukset, moottorirata, keskiaikamarkkinat, Linnajazz, Vanaja-festivaali,Tomaatteja tomaatteja, Aulangon lasten teatteri,
Naivistit Iittalassa
Teemavuosi 2016 kulttuuritapahtumien kävijämäärä: Sibelius Celebrations, tavoite myytyjä lippuja 7 000 kpl; Verkatehdas Oy ,Historiallinen
museo, Kaupunginteatteri, tavoite myytyjä lippuja juhlavuoden tapahtumiin 2 000 kpl.
Hämeenlinnan ulkopuolella ostettujen kulttuuritapahtumien lippujen
osuus kokonaismyynnistä 40%.
Päämäärä
Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat, kumppanuuteen ja tarpeeseen perustuvat palvelut
Kriittinen menestystekijä: Vaikuttavat, tehokkaat, kokonaistaloudelliset ja laadukkaat palvelut
Tavoitteet
Asukkaat ja vierailijat ovat tyytyväisiä elämänlaatupalveluihin
Mittari
Palveluiden asiakastyytyväisyys:
Toteutetaan kaksi asiakaskyselyä kulttuurista ja liikunnasta, tavoitteena
3.5
Päämäärä
Tasapainoinen talous ja tuloksellisuuden parantaminen
Kriittinen menestystekijä: Uuden tasapainotus- ja tuloksellisuusohjelman toteuttaminen
Tavoitteet
Tasapainoinen talous siten, että
uusien investointien vaikutus
otetaan huomioon käyttötaloudessa
Mittari
Käyttötalouden muutos 2014 /2015 /2016
Tilakustannusten muutos 2014/2015/2016
Lautakunnan talous
TP 2014
Tili
Tilin nimi
1101115
Elämänlaatulautakunta
300
330
3500
30
400
430
450
470
480
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Myyntituotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Toimintatuotot
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
2 695
0
216
2 911
276 011
8 291 288
3 363
6 344 521
1 299 782
16 214 966
-16 212 054
TA 2015
Muutoksineen
310 800
8 139 900
1 900
5 442 000
1 565 400
15 460 000
-15 460 000
TA 2016
0
25 000
0
25 000
342 000
8 181 000
1 000
5 382 000
1 566 000
15 472 000
-15 447 000
47
Sitovuus
Tilaajalautakunnille myönnetyt meno- ja tulomäärärahat ovat bruttositovat. Lautakunnan tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat.
Lautakunnan investoinnit 2016 - 2019
Liikuntainvestointiesitykset:
Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n, Hämeenlinnan Jäähalli Oy:n ja Hämeenlinnan Palloiluhalli Oy:n toteuttamat liikuntainvestoinnit, niiden vaikutus avustuksiin sekä liikuntayhtiöiden rakennusten poistosuunnitelmat on
esitetty tilausbudjetin kohdassa osakkeet ja osuudet/oman pääoman ehtoiset sijoitukset. Tärkeimpinä investointeina tuleville vuosille ovat:
- Kanta-Hämeenlinnan Uimahallin peruskorjaus ja laajennus vuosille 2016-2018; alustava kustannusarvio 12 milj. euroa, joka tarkentuu suunnittelun edetessä.
- Metritiski Areenan katon uusiminen, 2016-2018; alustava kustannusarvio 250 000 euroa.
Ulkoliikuntapaikkojen investointiesitykset sisältyvät yhdyskuntalautakunnan investointiohjelmaan.
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut:
ELALAN INVESTOINNIT TB2016 - TS 2019
2.9.2015
RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT (TALONRAKENNUS)
TS
TS
TS
Laajuus EUR /
kust.arvio TB
EUR
1000 EUR 2016 2017 2018 2019 HUOM! br-m2 br-m2 (alv 0%)
Pääkirjaston peruskorjaus
7 500
1 000 3 500 3 000
6 190 1 200 7 428 000
Museoiden säilytystilat
6 100
1 000
1 500
0
13 600
0 1 000 3 500 4 000
Irtain omaisuus:
- Taidemuseon hankintamääräraha 20 000 €
Elämänlaatulautakunnan osalta palveluverkkoon tehtävät investoinnit on toteutettu pääosin kaupungin tytäryhtiöiden kautta. Yhtiöiltä saadun informaation perusteella nykyinen käytäntö oman pääoman ehtoisten sijoitusten kautta toteutetusta rahoituksesta on osin ongelmallinen. Nykykäytännön mukaan yhtiöille investoinneista aiheutuvat poistot tuottavat yhtiöille liiketappiota vuosittain poistojen verran. Investointihankkeiden
rahoitusta jouduttaneen vuodelle 2017 muuttamaan siten, että oman pääoman ehtoisista sijoituksista luovutaan ja ne muutetaan vuosittaisiksi avustuksiksi, joilla on yhtiöille tulosta parantava, eli poistoista aiheutuvia
tappioita korvaava, vaikutus. Tämän toimenpiteen käyttötalouden vuosikustannusvaikutus on noin miljoonan
euron luokkaa astuen voimaan vaiheittain siten, että vuonna 2017 vaikutus olisi n. 400 000 euroa (Eleniaareena, pesäpallokenttä, Metritiski Areena) ja vuonna 2018 n. 1 000 000 euroa (Uimahallin peruskorjaus ja
laajennus 600 000 euroa lisää).
TEHTÄVÄALUE:
ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA JA TILAAJATOIMINTA
TP 2014
Tili
Tilin nimi
11011150
Elämänlaatulautakunta
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
216
651 664
-651 448
TA 2015 Muutoksineen
588 000
-588 000
TA 2016
25 000
689 000
-664 000
Lautakunnan määrärahoihin esitetään 100 000 € varaus Suomi 100 -juhlavuoden valmistelun menoihin ja
25 000 € saataviin avustuksiin. Kaupungin juhlavuosiketju läpäisee kaikki toimialat.
48
TEHTÄVÄALUE:
KULTTUURI- JA KIRJASTOPALVELUT
Vastuuhenkilö:
Valmistelijat:
Tilaajajohtaja Markku Rimpelä
Projektipäällikkö Antti Vihinen, Tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki
Tehtäväalueen kuvaus
Kulttuuri- ja kirjastopalveluihin kuuluvat kirjastopalvelut, museopalvelut ja kulttuuripalvelut.
Kulttuuripalvelut jakautuvat musiikki ja - teatteripalveluihin. Lisäksi osto-, yhteistyö- ja palvelusopimusten
kautta tuotetaan mm. erilaisia kulttuuritapahtumia, festivaaleja, teatteri- ja galleriatoimintaa sekä yksittäisiä
tapahtumia.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset
Määrärahojen vähyydestä johtuen kulttuuri ja kirjastopalvelut järjestetään nollakasvulla.
Kulttuuri- ja kirjastopalvelujen sosiaalinen, taloudellinen ja sivistyksellinen merkitys kasvaa koko ajan. Kulttuuri- ja kirjastopalvelut edistävät osaltaan ihmisten hyvinvointia, viihtyvyyttä ja hyvää elämää. Lapsiperheet
arvostavat kulttuuri- ja kirjastopalveluja ja hyviä harrastusmahdollisuuksia. Myös vapaa-ajan lisääntyminen
kasvattaa palvelujen kysyntää. Toisaalta ikäihmisten entistä suurempi määrä ja parempi toimintakyky asettavat palveluille omat vaatimuksensa ja edellyttävät uudenlaisten palvelujen kehittämistä.
Vaikka kulttuuri- ja kirjastopalvelut on suunnattu ensisijaisesti oman kunnan asukkaille, niillä on myös matkailullista ja elinkeinopoliittista merkitystä. Myös niiden imagollinen merkitys on hyvä muistaa, ja ne luovat
pohjaa hyvälle asumiskaupungille.
Kiristyvä talous vaatii entistä tarkempaa harkintaa mietittäessä kirjastopalvelujen järjestämistä. Kirjastoautopalvelujen lisääminen ja uusien palveluratkaisujen hakeminen mm. automaatiota ja itsepalvelua lisäämällä
on edelleen ajankohtaista. Lähikirjastojen aukioloaikojen tarkistaminen on myös tarpeen. Koulukirjastojen
palvelut järjestetään opetus- ja kirjastopalvelujen yhteistyönä.
Historiallisen museon toimintakonseptin muutosta valmistellaan Linnanniemi-hankkeen loppuraportin tulosten pohjalta. Historiallinen museo siirtyy Skogsterin taloon. Museolta vapautuviin näyttelytiloihin yritetään
löytää uutta toimintaa. Museoiden säilytystilahanketta selvitetään Myllymäki-kampuksen suunnittelun yhteydessä.
Verkatehtaan alueen toimijoiden välistä konkreettista yhteistyötä lisätään.
Palvelutilaus
Tunnusluvut
TP 2014
TB 2015
TB 2016
Kirjaston lainaus
Historiallisen museon kävijämäärä
Taidemuseon kävijämäärä
1 188 385
99 026
27 799
1 300 000
49 000
20 000
1 300 000
30 000
20 000
Historiallinen museo ei avaa uusia näyttelyitä Hämeen linnassa vuonna 2016. Lisäksi Vankilamuseo on
suljettuna noin kuusi kuukautta vuonna 2016.
Tehtäväalueen talous
TP 2014
11011160
Kulttuuri- ja kirjastopalvelut
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
2 695
9 336 334
-9 333 638
TA 2015
Muutoksineen
8 142 000
-8 142 000
TA 2016
0
8 056 000
-8 056 000
49
TEHTÄVÄALUE:
Vastuuhenkilö:
Valmistelija:
LIIKUNTAPALVELUT
Tilaajajohtaja Markku Rimpelä
Tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki
Tehtäväalueen kuvaus
Liikuntapalvelut huolehtivat liikuntalain mukaan yleisten edellytysten luomisesta liikunnalle. Näitä tehtäviä
ovat liikuntapaikkojen tarjoaminen, liikunnan järjestäminen, kansalaistoiminnan tukeminen, paikallisen ja
alueellisen yhteistyön kehittäminen sekä terveyttä edistävä liikunta. Liikuntapalvelut huolehtivat palvelujen
järjestämisestä avustamalla kolmea eri halliyhtiötä (Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy, Hämeenlinnan Jäähalli
Oy ja Hämeenlinnan Palloiluhalli Oy), ostamalla palveluja (asiakaspalvelu ja liikunnanohjaus) sekä vuokraamalla tiloja Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:ltä, Hämeenlinnan Jäähalli Oy:ltä ja Hämeenlinnan Palloiluhalli
Oy:ltä (päiväkäyttö koulut ja päiväkodit) sekä tekemällä palvelusopimuksen ulkoliikuntapaikkojen ylläpidosta
ja hoidosta LinnanInfra -liikelaitoksen kanssa. Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n avustukseen sisältyy myös
Elenia-areenan korko- ja toiminta-avustus. Ulkoliikuntapaikkojen rakentamisesta ja määrärahoista vastaa
yhdyskuntalautakunta.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset
Liikuntapalvelujen tavoitteena on taata kaupunkilaisille mahdollisimman laadukkaat liikuntapalvelut. Liikuntapalvelut toimivat myös yhteistyössä muiden kaupungin toimijoiden kanssa tarjoamalla liikuntapalveluja palvelujen yhteyteen sekä tukemalla matkailua. Liikuntapalvelujen tulevaisuuden suuntaviivat ja painopisteet määritellään syksyllä 2015 käsiteltävässä liikunta- ja kulttuuripoliittisessa ohjelmassa. Lisäksi ohjelmassa otetaan
kantaa ns. järjestöavustusten tulevaisuuteen.
Uudessa hallitusohjelmassa on mainittu myös vapaa-aikapalvelujen lakien poistumisesta/väljentämisestä.
Voimassa oleva liikuntalaki on ns. puitelaki, jossa ei tarkasti määritellä liikuntapalveluja. Hallitusohjelmassa
sen sijaan korostetaan liikunnan merkitystä muiden palvelujen sisällä kuten esim. tunti liikuntaa päivässä
kouluissa.
Taloudellisesta tilanteesta johtuen normaalitoimintojen avustus- ja ostopalvelusopimusten arvoa joudutaan
supistamaan. Kanta-Hämeenlinnan uimahallin peruskorjauksen suunnittelua jatketaan. Peruskorjauksen
aika-taulu tarkentuu Engelin rannan rakentamisen ajankohdan tarkennuttua. Pesäpallokentän siirto Hämeenlinnan urheilupuistoon on alkanut ja valmistuu 2016 syksyllä. Ahveniston alueen kehittämistä jatketaan yhteistyössä yrittäjän kanssa.
Palvelutilaus
Tunnusluvut
Liikuntapalvelujen luku- ja kävijämäärät
hoidetut ulkoliikuntapaikat
ohjausten lukumäärä/viikko; kevät ja syksy erikseen
uimahallien kävijämäärät
TP 2014
TB 2015
TB 2016
100 kpl
110 kpl/vk
257 667
100 kpl
110 kpl/vk
270 000
100 kpl
110 kpl/vk
270 000
käyntikertaa
käyntikertaa
käyntikertaa
Uimahallien kävijämääräennuste, jos kanta-Hämeenlinnan uimahallin remontti ei lähde käyntiin.
Tehtäväalueen talous
TP 2014
11011170
Liikuntapalvelut
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
6 226 968
-6 226 968
TA 2015
Muutoksineen
6 730 000
-6 730 000
TA 2016
6 727 000
-6 727 000
50
TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN
LAUTAKUNTA
Terveys ja hyvinvointi ovat lisääntyneet maassamme merkittävästi viime vuosikymmeninä. Aikaisempaa
pitkäikäisemmät, terveemmät ja toimintakykyisemmät kansalaiset ovat merkki monista positiivisista ilmiöistä
yhteiskunnassa. Kansalaisella on aikaisempaa enemmän tahtoa ja mahdollisuuksia huolehtia omasta ja
läheistensä hyvinvoinnista. Kansalaisten aktiivisuuden lisääntyminen asettaa palvelut uudenlaiseen asemaan suhteessa kansalaisiin, jos palvelujen käyttäminen tulee ihmisen elämänkaaressa ajankohtaiseksi.
Omaan terveyteen ja hyvinvointiin panostetaan aikaisempaa enemmän myös omaa varallisuutta. Terveyden
ja hyvinvoinnin lisääntymisen kääntöpuolena on terveys- ja hyvinvointierojen kasvu eri kansalaisryhmissä.
Palvelujen rooli kansalaisen kumppanina oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja parantamisessa
on korostumassa. Kansalainen ei ole passiivinen palveluiden vastaanottaja vaan palvelut tukevat aktiivista
itsehoitoa. Monesti pienikin motivointi ja ohjaus riittävät lisääntyneeseen itsestä huolehtimiseen. Palveluiden
uusi rooli merkitsee edellytysten luomista hyvinvoinnille ja mahdollisimman itsenäiselle ja aktiiviselle elämälle. Olemme palveluissa perusteellisen muutoshaasteen edessä; miten muun muassa palveluneuvonta, palvelutarpeen arviointi, terveys- ja hoitosuunnitelmat (palvelusuunnitelmat), tavoitteiden asettaminen ja palveluiden toteuttaminen tapahtuvat. Kestävä hyvinvointi ei perustu vain aktiivisille palveluille. Kun kansalaisesta
tulee palvelujen käyttäjä, on tärkeätä että asiakkaiden ja hänen lähipiirinsä kaikki resurssit onnistutaan mobilisoimaan terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Palveluiden tavoitteena on mahdollisimman aktiivinen ja
osallistuva kansalainen läpi elämän.
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan järjestämis- ja rahoittamisvastuulla ovat kohtien 1-4
palvelut sekä lisäksi myös toteuttamisvastuulla kohdan 5 mukaiset palvelut:
1. Kaupungin terveyspalvelut, jotka sisältävät perusterveydenhuollon palvelut (avosairaanhoito- ja sairaalapalvelut ja suun terveydenhuollon palvelut) sekä yhteispäivystyksen perusterveydenhuollon
osuuden. Lisäksi terveyspalveluiden tilaajatoiminta kattaa Koivikkokodilta ja Ilveskodilta ostettavat
erityispalvelut. Erikoissairaanhoidon tilaajatoiminta ja rahoitusvastuu sekä sairaankuljetuksen ja ensihoidon kustannusvastuu ovat myös lautakunnan talousarviossa.
2. Sosiaalisen tuen palvelut, joita ovat työllisyyttä edistävät palvelut, aikuissosiaalityön, toimeentulotuen
palvelut, maahanmuuttajapalvelut, sosiaaliasiamiestoiminta sekä sosiaalipäivystys.
3. Vammaispalvelut, jotka sisältävät vammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden etuudet, palvelut ja
tukitoimet.
4. Päihde- ja mielenterveyspalvelut, johon kuuluvat mielenterveyden avopalvelut, psykiatrinen työ- ja
päivätoiminta, kuntoutuspoliklinikka, päiväosasto sekä asumispalvelut. Vastuualueelle kuuluu lisäksi
päihdehuollon erityis- ja asumispalvelut.
5. Vuodesta 2016 lähtien lautakunnan alaiseen organisaatioon siirretään palvelutuotannosta toimintakykyä edistävät palvelut siten, että henkisen hyvinvoinnin palvelut siirtyvät kokonaisuutena perusterveydenhuollon palvelualueelle
Lautakunta on toimialueensa järjestämisvastuullinen toimielin ja tilaajaorganisaation virkamiehet ovat vastuualueensa ja osavastuualueensa vastuullisia virkamiehiä. Lautakunnalla ja tilaajaorganisaatiolla on palveluiden järjestämisen lisäksi viranomaistehtäviä yksityisten palveluiden lupa- ja valvontaprosessissa, valmiussuunnittelussa ja poikkeustilanteiden johtamisessa. Lautakunnan yksilöjaosto käsittelee yksilöpäätösten
oikaisupyynnöt sekä valmistelee palveluiden järjestämistä ja asiakasmaksuja koskevat vastineet kantelu- ja
valitusasioissa.
Vuoden 2016 alusta toteutettavaksi valmistellaan organisaatiouudistusta, jossa toimintakykyä edistävät palvelut Hämeenlinnan palvelutuotannossa organisoidaan uudelleen. Henkisen hyvinvoinnin palvelut sijoitetaan
osaksi perusterveydenhuollon palvelualuetta, jonka toiminnallisena osana palvelut jo nyt ovat. Aikuissosiaalityö, maahanmuuttajapalvelut, työvoiman palvelukeskus sekä vammaisten palvelut (Matinkulmakodit, Virvelinrannan päivätoiminta) suunnitellaan ja siirretään osaksi lautakunnan organisaatiota. Vammaispalveluja
lukuun ottamatta lautakunnan alaiseen organisaatioon siirrettävät toiminnat sisältävät leimallisesti viranomaistoimintaa. Vammaispalvelujen tuotannolliset osat ovat lähempänä puhdasta palvelutoimintaa. Vammaispalveluita toteutetaan leimallisesti monituottajamallisessa toimintaympäristössä, jonka osana tuotannollisten yksiköiden johtaminen on mahdollista.
51
Toimintaympäristö
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on saanut maan uuden hallituksen myötä uuden suunnan ja aikataulun. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu ja julkinen toteutusvastuu on suunniteltu enintään 19
itsehallintoalueelle. Palveluiden rahoitusvastuun vaihtoehtona ovat itsehallintoalueiden verotusoikeus tai
suora valtion rahoitus. Toimintavuoden 2016 aikana lopullisesti päätetään alueiden lukumäärä ja rahoitusmalli. Lisäksi valmistellaan sote-järjestämislaki ja pääosa muutoksen edellyttämästä lainsäädännöstä päätettäväksi viimeistään 2017. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirto itsehallintoalueille on alustavasti suunniteltu
tapahtuvan 2019 siten, että 208 perustetaan itsehallintoalueiden muutoshallinnot. Tavoitteena on edelleen
sosiaali- ja terveyspalveluiden täydellinen integraatio. Tulevan sote-rakenteen suunnittelu lyö leimansa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöön toimintavuonna 2016. Palvelujen järjestämisen ja toteuttamisen siirtämistä itsehallintoalueelle on syytä aktiivisesti ja omaehtoisesti jatkaa hallituksen päättämällä alueellisella pohjalla. Tavoitteena on se, että Hämeenlinnan sosiaali- ja terveyspalvelut ovat palvelurakenteen,
palveluprosessien, palvelutarjonnan, palveluintegraation sekä taloudellisen ja toiminnallisen kestävyyden
näkökulmasta mahdollisimman tarkoituksenmukaisia kun siirto itsehallintoalueille toteutetaan.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttaminen aikaisempaa niukemmin resurssein on välttämätöntä matkalla
kohti itsehallintoalueita. Lautakunnan onnistuminen osavastuualueiden rakennemuutoksissa näkyy siinä, että
aikaisempaa suurempia käyttäjämääriä onnistutaan palvelemaan vain niukasti suuremmilla resursseilla.
Tämä kuvastaa palvelutarjonnan monipuolistumista ja kevenemistä sekä onnistumista palveluiden hankinnassa siten, että käyttäjät saavat monissa kohdissa palvelunsa juuri oikealla tavalla aikaisempaa tarkoituksenmukaisemmin ja usein hieman kevyemmin. Hämeenlinnan sosiaali- ja terveydenhuollon menoissa/asukas ollaan lähtökohtaisesti kansallisesti halvimman kolmanneksen ylärajalla. Kaupungin menotasoa
suhteessa verrokkeihin on edelleen alennettava.
Lautakunnan talous on ollut alijäämäinen jo useita vuosia peräkkäin, vaikka toimintakatteen kasvu on onnistuttu painamaan kansallisesti vertaillen varsin matalalle uralle. Erikoissairaanhoidon talouden tasapainotusohjelma on haukannut leijonanosan lautakunnan raamin lisäyksestä. Talousarvioon ei ole leivottu sisään
epärealistisia tai kohtuuttoman suuria säästösuunnitelmia. Vuoden 2016 talousarvioehdotus on mahdollista
toteutua raamin puitteissa – se ei kuitenkaan siedä yllätyksiä ja asetetuissa tavoitteissa on onnistuttava.
Valtio ei ole tahollaan kyennyt lunastamaan lupauksia kuntien normien purkamisessa vuoden 2016 osalta
sosiaali- ja terveydenhuollossa. Edelleen vaikuttaa päinvastoin siltä, että suurimmat talousarvion lisäpaineet
tulevat valtion toimista – erityisesti työllisyyden hoidon vastuun sälyttämisestä kunnille. Pitkäaikaistyöttömyys
heijastusvaikutuksineen on edelleen painetekijä lautakunnan talousarviossa. Lisäksi maan hallituksen budjettitoimilla (esimerkiksi asumistuen leikkaukset) saattaa olla arvaamattomia heijastusvaikutuksia lautakunnan menoihin, tuloihin ja kysyntään.
Kaikki toimintojen tuottavuuden lisäämisen elementit on oltava käytössä, jotta kuntalaisten palvelujen edellyttämä rahoitus ylipäätään voidaan turvata. Panoksella on saatava enemmän tuotosta. Talouden tasapainottaminen edellyttää rakennemuutoksia. Palvelurakenteen pitää tukea kevyitä palvelumalleja raskaiden laitosvaihtoehtojen sijasta. Toiminnan prosessien on oltava tehokkaita, laadukkaita ja toimintatapojen vaikuttavia.
Palvelujen yksikköhintojen tulee olla joka kohdassa läpinäkyviä, vertailtavia ja kilpailukykyisiä. Yksikköhintojen tulee talousarviovuonna ja suunnitteluvuosina systemaattisesti olla laskevalla uralla, mikäli tavoitteena
oleva veroprosentin pitäminen nykytasolla voi velkaantumisen lisääntymättä onnistua.
Terveyden ja toimintakyvyn lautakunnan toimialueella muutosten toteuttamisessa onnistuminen on strategisesti keskeinen tekijä. Muutosten edellytyksenä strategioiden on tuettava joka kohdassa edellytysten luomista alenevalle kustannuskehitykselle. Palvelun järjestämisvastuussa olevien lautakuntien on kyettävä tarvittaviin päätöksiin ja niiden toimeenpanoon. Palvelutuotannon on ketjun tärkeänä lenkkinä pantava päätökset
toimeksi siten, että rakennemuutosten säästöt saadaan täysimääräisesti pois tuotannon rakenteista.
Sairaanhoitopiirin taseeseen on kertynyt mittava alijäämä. Maakunnan kunnat (sopimusohjaus) sekä sairaanhoitopiirin valtuusto ovat hyväksyneet suunnitelman taseen alijäämän kattamiseksi vuoteen 2018 mennessä. Sairaanhoitopiiri on pysynyt suunnitelmassa vuosina 2014 ja 2015 (ennuste). Kunnallisten palvelujen
talouden ja toiminnan suunnittelun lähtökohdat ovat muuttuneet merkittävästi julkisen talouden tilanteen heikennyttyä.
Palvelut järjestetään ensisijaisesti normaalipalveluina ja vasta toissijaisesti erityispalveluina. Se edellyttää,
että peruspalveluissa huolehditaan siitä, että siellä on riittävästi osaamista erityisryhmien palvelujen järjestämisessä. Esimerkiksi perusterveydenhuollon palvelut tulee järjestää osana tavanomaisia palveluja riippumatta siitä, onko asiakas tai potilas muistisairas, maahanmuuttaja tai vammainen. Palveluja kohdennetaan
erityisesti niihin toimintoihin, joiden vaikuttavuudesta on näyttöä.
52
Kuntaliitoksen jälkeen Hämeenlinnassa on kiinnitetty erityistä huomiota palvelurakenteen pitkäjänteiseen ja
systemaattiseen muuttamiseen ja keventämiseen. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet ikäihmisten palveluissa, mutta myös henkisen tuen ja vammaispalveluiden vastuualueilla palvelurakenne on keventynyt. Tehtäviä, kuten vastuu pitkäaikaishoivasta, on siirtynyt terveydenhuollosta Ikäihmisten lautakunnan vastuualueelle. Hoivaa toteutetaan terveydenhuollossa vain poikkeustapauksissa. Kehitysvammaisten henkilöiden
palveluissa on toteutettu laitosvaltaisen palvelujärjestelmän purku. Aikuisten mielenterveyspalveluissa on
toteutettu resursoinnin ja toimintojen painopisteen muutos peruspalveluihin ja avohoitoon kun kuntoutuspoliklinikka ja päiväosasto siirrettiin Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä osaksi Hämeenlinnan kaupungin henkisen hyvinvoinnin palveluita.
Väestö Hämeenlinnassa ikääntyy ja erityisesti yli 90-vuotiaiden määrä on kasvussa. Ikääntymisestä johtuvan
palveluiden kysynnän ennakoidaan edelleen kasvavan perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.
Ikääntymisestä aiheutuva kustannuspaine on Audiapro Oy:n selvityksen perusteella yli 1 % vuodessa.
Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden suuri määrä ennakoi sitä, että kuntien kotouttamistoiminnan
piirissä olevien henkilöiden määrä tulee lisääntymään talousarviovuoden aikana merkittävästi. Arviot kotoutettavien määrän kasvusta vaihtelevat suuresti. Kotouttamisen määrällistä kasvua ei ole huomioitu talousarviossa 2016 toiminnasta aiheutuvien menojen tai tulojen osalta. Vuoden 2015 viimeisen neljänneksen
aikana suunnitellaan kotouttamisen prosessi, työkalut sekä palvelutarjotin. Suunnitelma tulee tehdä sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi. Osana tätä suunnittelutyötä tarkastellaan talousarviovaikutukset sekä tehdään tarvittavat määrärahavaraukset, -siirrot tai ylityspyynnöt.
Toiminnan painopisteet
Yleisinä päämäärinä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toimialueella ovat:
-
Asukkaiden aktiivinen osallisuus kaiken palvelun lähtökohtana
Palveluiden turvaaminen lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Palvelurakenteen muutosten jatkaminen ja onnistuminen palvelurakenteen kokonaisuuden ohjaamisessa
Tuottavuuden lisääminen kaikissa palveluissa
Hyvinvointipalvelut ja niihin läheisesti liittyvät muut palvelut toimivat saumattomasti asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.
palveluprosessien kehittäminen erityisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen välillä
Palveluiden vaikuttavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Vaikuttavuuden arviointia kehitetään jatkuvasti ja vaikuttavuus ohjaa palvelujen kehittämistä
Työllisyyden ja osallisuuden edistäminen kaupungissa ja kaupunkikonsernissa työnantajana
Tuetaan asiakkaiden mahdollisuuksia normaaliasumiseen lisäämällä asiakkaan asuinympäristössä
annettavia moniammatillisia palveluja.
Asumisratkaisut ja niihin liittyvät palvelut tukevat asiakkaan itsenäistä selviytymistä.
.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen toteutuu suunnitelmallisesti ja pohjautuu hyvinvointikertomukseen.
Asiakastasoiset hoito- ja palvelusuunnitelmat takaavat laadukkaat ja vaikuttavat palvelut.
Lautakunnan toiminnan keskeiset kehittämistoimet
Vaikka 2016 talousarvio on realistisin vuosiin, ovat toimintojen kustannustasot nykytasolla sekä kaupungin
nykyisiin että tulevan sote-organisaation rahoitusmahdollisuuksiin nähden liian korkeat.
Jo käynnissä olevat uudistukset ovat tuottaneet tuloksia, joten niitä on syytä edelleen jatkaa:
1. Asiakasohjausten toiminnan kehittäminen siten, että asiakas saa aina palvelutarpeen arvioinnin pohjalta asianmukaisimman palvelun
2. Asiakkaiden palvelutarpeiden jatkuva seuraaminen ja palvelutarjottimen kehittäminen monipuoliseksi, asiakkaiden tarpeita vastaavaksi, kuntouttavaksi ja vaikuttavaksi
3. Kanavamallin jatkaminen perusterveydenhuollossa
4. Sairaalakapasiteetin käytön optimointi maakunnallisesti ja seudullisesti ja Vanajaveden sairaalan
kehittämisen nivominen tähän prosessiin
53
5. Vaikuttavuuteen keskittyminen
6. Palvelurakennemuutoksen jatkaminen palveluvalikoimaa laajentamalla ja sitä kautta palveluja keventämällä
7. Kantakaupungin terveydenhuollon pitkäjänteinen keskittäminen ensimmäisessä vaiheessa (2-7 vuotta) pääsääntöisesti 2-napaiseksi Viipurintien pääterveysasemalle ja keskussairaalaan Ahvenistolle.
Päätös 2-napaisuuteen siirtymisestä tehdään erikseen muutoksen vaikuttavuuden ja taloudellisten
vaikutusten arvioinnin jälkeen. Pitäjien satelliittiterveysasemien palvelutarjonnan kehittäminen ja modernisoiminen (etälääkäriratkaisut, liikkuvat palvelut, vahvan telemaattisen lääkärikonsultaation varassa toimivat hoitajavastaanotot jne.),
8. Erikoissairaanhoidon talouden tasapainottamisohjelman jatkuva seuranta ja kehittäminen ottamalla
mukaan kiinteistöihin kohdistuvat toimet
9. Työllistämisohjelman jatkaminen ja monipuolistaminen tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa
(seudullinen työllisyysstrategia)
10. aktivoinnin kehittämistoimet konsernin sisällä
11. Kehitetään työkaluja asiakas-/potilastyöhön käytettävän välittömän työajan lisäämiseen palveluissa
(suorituskyvyn nostaminen)
12. Tukipalvelujen keskittämistä ja tehostamista jatketaan.
13. Oleskeluluvan saaneiden Hämeenlinnaan muuttaneiden turvapaikanhakijoiden kotoutusmallin kehittäminen tilanteessa, jossa kotouttamisen piirissä olevien henkilöiden määrä tulee kasvamaan
Lautakunnan sitovat tavoitteet
Kriittinen menestystekijä: Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman toteuttaminen
Tavoitteet
Mittarit
Lautakunnan toimintakate kasvaa hitaammin kuin muissa kunnissa
Lautakunnan toimintakatteen
kasvu% suhteessa verrokkeihin
Kustannustehokkuus toteutuu
ilman että palvelujen laatu heikkenee
Asiakaspalaute on aikaisempien
mittausten tasolla
Kriittinen menestystekijä: Kustannustehokkaimmilla tavoilla järjestetyt palvelut,
Ennakkoluulottomat yhteistyömallit
Tavoitteet
Palveluiden vaikuttavuuden lisääminen siten, että jokaisella
toimialueella käytössä vaikuttavuudenmittarit
Mittarit
Vaikuttavuuden avainmittarit
käytössä kaikilla palvelualueilla
Kriittinen menestystekijä: Palveluprosessin uudistaminen
Tavoitteet
Mittarit
Terveyshyötymallin (kanavamalli) jatkaminen, integraatio muihin
palveluihin ja mallin tuottavuushyötyjen saavuttaminen.
Terveyshyötykanavan asiakasmäärän kehitys
Asiakasohjauksen prosessien
kehittäminen edelleen
Asiakasohjausprosessit kuvattu
Kalliiden potilaiden prosessien
hallinta
Kalliiden potilaiden tunnistamistyökalu käytössä ja tähän liittyvä
prosessikehittäminen aloitettu
54
Tunnusluvut
Terveyshyötypotilaiden lukumäärä
TB 2014
3000
TB 2015
3 000
TB 2016
3 000
Toimeentulotuen käsittelyajan ka työpäivinä/kk
7
7
7
Pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen kuntaosuus €
Kaupunkikonsernissa ja Ovat-ryhmissä (2016) toteutuneet
kuntouttavan työtoiminnan päivät
Vammaisten henkilöiden asumispalveluihin käytetty euromäärä (sisältää kaikki pois lukien Eteva)
Lautakunnan toimintakatteen kasvu edellisestä vuodesta
2 150 000
13 000
3 750 000
13 000
5 100 000
13 000
4 890 000
4 878 000
5 362 900
6,0
2,3
3,8
Lautakunnan talous
TP 2014
Tili
1101120
Tilin nimi
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta
300
321
330
3400
3500
30
400
430
450
470
480
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Toimintatuotot
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
2 309 088
299 514
5 321 692
457 334
212 318
8 599 947
2 378 497
154 024 700
529 566
3 706 924
1 544 649
162 184 335
-153 584 389
TA 2015
Muutoksineen
1 777 000
629 600
5 394 500
650 900
189 000
8 641 000
2 563 100
155 482 400
17 500
3 744 500
1 897 500
163 705 000
-155 064 000
TA 2016
4 055 300
541 000
6 065 900
766 200
693 600
12 122 000
8 332 300
141 471 300
143 200
19 479 100
2 954 100
172 380 000
-160 258 000
TEHTÄVÄALUE: TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA
TP 2014
Tili
Tilin nimi
11011200
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
2 621
1 296 126
-1 293 505
TA 2015
Muutoksineen
125 000
1 282 800
-1 157 800
TA 2016
167 500
1 266 500
-1 099 000
55
TEHTÄVÄALUE:
TERVEYSPALVELUT
Vastuuhenkilö:
Valmistelija:
Tilaajajohtaja Jukka Lindberg
Tilaajaylilääkäri Markku Nurmikari
Tehtäväalueen kuvaus
Terveyspalvelujen toimintakokonaisuus sisältää kaupungin järjestämän avosairaanhoidon, terveyskeskussairaalan ja suun terveydenhuollon palvelut. Tehtäväalueelle kuuluvat lisäksi erikoissairaanhoito, johon sisältyy
sairaanhoitopiirin kanssa yhdessä järjestettävä perusterveydenhuollon päivystys, suun terveydenhuollon
päivystys sekä sairaankuljetus ja ensihoito, saattohoitoyksikkö Koivikko-kodilta ostettavat palvelut ja sekä
Ilveskodilta hankittavat kuntoutuspalvelut.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset
Terveydenhuollon hallinnon lakiuudistuksen (SOTE) tavoitteena on järjestää sosiaali- ja terveyspalvelujen
kokonaisuus udella tavalla. Tavoitteena on taata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille koko
maassa, varmistaa mahdollisimman laaja integraatio siten, että palvelukokonaisuus on saman johdon ja
budjetin alla ja ihmisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan yhtenä kokonaisuutena. Tavoitteen
on muun muassa edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä, kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja,
siirtää painopistettä ehkäiseviin ja oikea-aikaisiin palveluihin ja vahvistaa sosiaali - ja terveydenhuollon peruspalveluja.
SOTE-uudistuksen tavoitteita on mahdollista edistää jo ennen lakiuudistusta, jotta siirtymävaiheessa palvelujärjestelmä sopisi mahdollisimman hyvin tulevaan hallintoon. Terveysasemaverkkoon tulevia muutoksia kantakaupungin alueella suunnitellaan erillisessä työryhmässä yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa.
Vuoden aikana yli puolet väestöstä käyttää vähintään kerran perusterveydenhuollon avopalveluja ja noin
kolmasosa väestöstä on erikoissairaanhoidon potilaana. Pääosin nämä henkilöt ovat samoja. Yhteisten asiakkaiden palvelukokonaisuuksien hallintaa parannetaan Parempi Arki – hankkeella. Hankkeen aikana luodaan menetelmä näiden yhteisasiakkaiden tunnistamiseen ja otetaan käyttöön yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma optimaalisen palvelukokonaisuuden takaamiseksi. Hanke on alkanut vuonna 2015 ja se jatkuu
vuoteen 2017.
Asiakas- ja asiakasryhmäkohtaisten palveluiden kustannusten seurantaa parannetaan ja systematisoidaan
yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Potilastietojärjestelmien erilliset tietokannat yhdistetään (Effica).
Kuntalaisten omaa vastuuta terveydestään korostetaan. Tavoitteena on myös lisätä vapaaehtoistyön osuutta
ja aktivoida järjestöyhteistyötä. Pitkäaikaistyöttömien eläkeselvittelyjä hankitaan ostopalveluina.
Kaupungin omassa palvelutuotannossa pyritään parantamaan toiminnan tuottavuutta ja laatua. Palvelusopimuksiin sisällytetään toiminnan määrätietojen lisäksi laadun ja vaikuttavuuden indikaattorit ja niille tavoitteet.
Avosairaanhoidossa seurataan toiminnan määrällisten tietojen lisäksi palvelusopimuksessa sovittuja laatumittareita. Toiminnan sisältöä seurataan pDRG:n avulla (perusterveydenhuollon tuotteistus). Sähköisten
terveyspalveluiden käyttöä edistetään. Sähköisiä palveluja ovat mm. omahoito, sähköinen terveystarkastus
ja valmennus ja ajanvarauspalvelut. Sähköisten, asiakkaille laadittavien yhteisten hoito- ja palvelusuunnitelmien kehittämistä ja käyttöönottoa jatketaan ja asiakasmäärää lisätään. Hoitotarvikejakelun piiriin tulee uusia
potilasryhmiä ja sen kustannusten kasvuun varaudutaan.
Avosairaanhoidon kolmelta ensimmäiseltä hoitajakäynniltä ryhdytään perimään käyntimaksu.
Suun terveydenhuollon päivystys järjestetään sairaanhoitopiirin alueella siten, että sairaanhoitopiiri tuottaa
palvelut arki-iltaisin klo 21 saakka. Lauantai-, sunnuntai- ja arkipyhäpäivystyksestä vastaa Hämeenlinna
hallinnoivana kaupunkina. Potilaiden hoitoon pääsyn lupaus suun terveydenhuollossa on, että potilaille voidaan antaa vastaanottoaika hoitotakuun mukaisesti kiireettömissäkin tapauksissa alle 180 vrk:n kuluessa
yhteydenotosta.
Ikäihmisten lautakunnan kanssa yhteisenä tavoitteena on vähentää edelleen ympärivuorokautisissa hoivayksiköissä asuvien asukkaiden määrää ja päästä lähemmäksi vanhustenhuollon laatusuositusta. Palvelurakennemuutoksen jatkaminen edellyttää lääkäreiden ja ikäihmisten palveluyksiköiden hyvää yhteistyötä ja
56
osallistumista yhteiseen suunnitteluun. Tavoitteena on, että Vanajaveden sairaalassa ei ole pitkäaikaispotilaita. Painetta pitkäaikaishoivaan pyritään vähentämään kohdennetulla kuntoutuksella niille henkilöille, joiden
toimintakyky on alentunut ja joilla on riski ohjautua raskaisiin palveluihin. Ilveskodilta hankitaan lisääntyvästi
kuntoutuspalveluja siten, että määrärahoilla voidaan ostaa 9 hoitopaikkaa vastaava määrä kuntoutuspalveluja. Kotihoidon ja ikäihmisten asumispalveluyksiköiden lääkäripalveluja tehostetaan.
Erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuus tilataan sopimusohjausmenettelyllä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriltä. Sairaanhoitopiirin alijäämien kattamisohjelman toteutumista kaikilta osin seurataan sopimusohjausneuvotteluissa ja omistajaohjauksen kautta. Sairaanhoitopiiri vastaa ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestämisestä sekä ympärivuorokautisesta päivystyksestä sekä suun terveydenhuollon päivystyksestä arki-iltaisin.
Saattohoitoyksikkö Koivikko-kodin laitos- ja kotisairaanhoitopalveluja käytetään aiemmassa laajuudessa.
Tehtäväalueen talous
TP 2014
11011210
Terveyden ja toimintakyvyn palvelut
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
1 741 020
38 691 078
-36 950 059
TP 2014
11011220
Terveyden ja toimintakyvyn ostopalvelut
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
4 487
75 899 863
-75 895 376
TA 2015
Muutoksineen
1 113 000
36 024 000
-34 911 000
TA 2015
Muutoksineen
79 242 000
-79 242 000
TA 2016
1 233 000
32 010 000
-30 777 000
TA 2016
0
86 950 000
-86 950 000
57
TEHTÄVÄALUE:
SOSIAALISEN TUEN PALVELUT
Vastuuhenkilö:
Valmistelija:
Tilaajajohtaja Jukka Lindberg
Tilaajapäällikkö Sirpa Ylikerälä
Tehtäväalueen kuvaus
Sosiaalisen tuen tilausalueen palveluja ovat aikuisten sosiaalityö ja - ohjaus, toimeentulotuen etuuskäsittely,
moniammatillinen työllistymistä edistävä yhteispalvelu (aiemmin TYP-toiminta), maahanmuuttajapalvelujen
humanitäärinen pakolaisten vastaanotto, maahanmuuttoinfo sekä monikulttuurityö, talous- ja velkaneuvonta,
sosiaalinen luototus, sosiaalipäivystys, sosiaaliasiamiestoiminta, yksilöjaoston toiminta sekä sosiaalihuollon
valmiussuunnittelun koordinointi. Tilausalueella myös koordinoidaan työllisyyspalveluja.
Aikuissosiaalityön alla olevaa talous- ja velkaneuvontaa myydään Hattulan kunnalle ja sosiaalipäivystystä
koko Kanta- Hämeen alueelle. Sosiaaliasiamiestoiminta hankitaan Pikassos Oy:ltä. Sosiaalista isännöintiä
ostetaan Hämeen Sininauhalta erityisesti kirkonkylien alueille sekä vastaavantyyppistä sosiaalista kuntoutusta Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiöltä nyt vakiintuvana Arjen Tuki- palveluna. Rikosuhripäivystystä tuottaa
Tampereen Setlementti Naapuri ja lähiökeskustoimintaa Kotilähiö ry:ltä. Hämeenlinnan seudun Setlementin
monikulttuurisuustyötä ostetaan kumppanuussopimukselta. Työllisyyspalveluja tuottavat Hämeenlinnan
Seudun Työvalmennussäätiö Luotsi, Hämeen Mokia, Hämeen Sininauha, Setlementti, Hämeenlinnan Seudun 4H-yhdistys, Kotilähiö sekä yksittäiset kansalaisjärjestöt.
Sosiaalisen tuen kaikkien palvelujen keskeinen näkökulma on kuntalaisasiakkaan oman osallisuuden, voimaantumisen, aktivoitumisen ja toimintakyvyn edistäminen ja nostaminen. Henkilökohtaisissa palveluissa
asiakas arvioi työntekijän tuella omaa tilannettaan ja osallistuu tarvittavien palvelujen valintaan. Työntekijän
rooli on toimia kuntalaisasiakkaan tukena ja palvelujen asiantuntijana. Kuntalaisten oman aktiivisuuden ja
osallisuuden mahdollistaminen ovat palvelujen kehittämisen keskiössä. Kaikissa palveluissa seurataan ja
arvioidaan palvelujen määrää, laatua ja vaikuttavuutta.
Toimintaympäristö, muutokset ja keskeiset painopisteet
Taloudellinen taantuma ja siihen liittyvä työttömyys lisää edelleenkin tilausalueen palvelujen kysyntää. Peruspalvelut pyritään tuottamaan kuitenkin pääosin nykyisin resurssein.
Työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys jatkavat kasvua Hämeenlinnassa. Heinäkuussa 2015 työttömänä oli noin 4 390 henkilöä (3 890 edellisvuoden heinäkuu), yli vuoden työttömänä olleita oli noin 1 250 (1
046), alle 25-vuotiaita työttömiä oli noin 700 (620). Ulkomaalaisista työttömänä oli 45,4 % (41,4 %). Kunnan
työmarkkinatuen piirissä oli heinäkuussa 1 070 (700) henkilöä. Määrä on kasvanut voimakkaasti sekä johtuen työttömyyden syvenemisestä että työmarkkinatuen kuntaosuuden uudistamisesta. Tällaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa työllisyyden edistämisen tulee olla laajasti myös kaupungin muiden palvelualueiden
vastuulla.
Kanta-Hämeen alueen uusi monialainen työllistymistä edistävä yhteispalvelu (aiemmin Työvoiman palvelukeskus) aloittaa toimintansa syksyllä 2015 vahvistetun yhteistoimintasopimuksen ja uuden palvelupäällikön
toimen täyttämisen myötä. Painopisteinä ovat asiakasohjauksen, monialaisen palvelun sujuvuuden sekä
palvelutarjottimen kehittäminen. Luotsi-säätiön puitesopimuksen ja palvelutuotteiden uudistamisen yhteistyötä jatketaan.
Työllisyyden investointipakettia jatketaan. Investointipaketti on 1,34 milj. € bruttona. Toiminnoista saatavien
tulojen sekä työmarkkina- ja osin toimeentulotuen säästöjen kautta arvioidaan saatavan kaupungille takaisin
1,1 milj. € talousarviovuoden aikana sekä kumuloituvia säästöjä seuraavina vuosina. Pakettiin sisältyviä palveluja ja toimintoja ovat työttömien eläkeselvittelyt, kaupungin työkokeilupaikkojen koordinointi, sosiaalisen
kuntoutuksen ja kuntouttavan työtoiminnan Ovat-ryhmät sekä järjestöjen työllisyyshankkeiden taloudellinen
tuki. Uutena investointikohteena on palkkatuki, jonka 0,7 milj. €:n määrärahasta 0,2 milj. € on siirtoa Työn
Paikka -hankkeesta ja 0,1 milj. € palkkatuen järjestöjen kuntalisään. Eläkeselvittelyjen resursseja käytetään
pieneltä osin myös uuteen työttömien moniammatillisen terveyden ja työkyvyn arviointiin. Tässä Tomppapilotissa on kyse sosiaalityön, työpajojen, Kelan, terveyspalvelujen ja Te-toimiston yhteistyöstä pitkäaikaistyöttömän jumiutuneen työmarkkinatilanteen selvittämiseksi. Investointipaketin toimenpiteiden piirissä arvioidaan olevan vuoden aikana välittömästi jopa 700 henkilöä.
Vuoden 2016 aikana selvitetään sosiaalisen työllistämisen rakenteet, prosessit ja kustannukset osana LinnanInfra -liikelaitoksen rakenteellista selvitystä.
58
Työllisyyden kehittämistä jatketaan Työn Paikka -hankkeen päätyttyä Renessanssi-hankkeella, joka on hallinnollisesti sijoitettu kehittämispalveluihin, mutta hanketta ohjataan osana työllisyyspalvelujen kehittämistä.
Hankkeen keskeisiä toimintoja ovat työllisyyden paikallisten välityömarkkinoiden laadun ja sisältöjen kehittäminen, opinnollistamisen edistäminen, työsuomen opetus, asiakasraatitoiminta sekä työ- ja toimintakyvyn
arvioinnin edistäminen.
Aikuissosiaalityössä hyödynnetään entistä enemmän asiakkaan tilanne- ja palvelutarvearviota sekä laajentunutta ja monipuolistunutta palvelutarjotinta. Osana sosiaalihuoltolain uudistumista lapsiperheiden sosiaalityö sekä täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen etuuskäsittely siirtyvät resursseineen Lasten ja nuorten
lautakunnan alaisiin perhepalveluihin. Maahanmuuttajapalveluista siirtyy aikuissosiaalityöhön ennätyksellisen suuri määrä asiakkaita, joiden kotoutumispalveluiden aika on ohi.
Toimeentulotuen etuuskäsittelyssä valmistaudutaan edelleen kasvavaan hakemusmäärään sekä vuoden
2017 alusta tapahtuvaan Kela-siirtoon - sen toiminnallisiin muutoksiin ja henkilöstömuutoksiin.
Pakolaisten humanitäärisen vastaanoton asiakasmäärä on jo lähtökohtaisesti ennätyskorkea. Turvapaikan
hakijoiden korkea määrä tulee vaikuttaman asiakasmäärän jyrkkään kasvuun jo vuonna 2016. Vastaanoton,
kotouttamispalvelujen ja peruspalvelujen tarve kasvaa. Asiakasmäärän kasvua seurataan tiiviisti ja palvelujen resursseja lisätään toimintavuonna tarpeen mukaisesti. Resurssien joustavaan reagointiin luodaan kaupungin sisäinen malli. Kotoutumisvaiheessa olevien osallisuutta edistetään käynnistämällä Ovat-ryhmiä niiden alle kolme vuotta maassa olleiden kotoutumisen tueksi, jotka eivät osallistu kotoutumiskoulutuksiin ja
työllisyyspalveluihin. Pakolaisten psykiatristen palvelujen pitkään jatkuneeseen palvelujen riittämättömyyteen
on haettu usean toimijan yhteishanketta (PALOMA). Kaupunki on myös kumppanina uudessa Koulutuskeskus Tavastian Hyvä alku Hämeessä -hankkeessa.
Tehtäväalueen talous
TP 2014
11011230
Sosiaalisen tuen palvelut
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
5 458 049
17 900 628
-12 442 579
TA 2015
Muutoksineen
5 790 500
19 606 400
-13 815 900
TA 2016
8 938 800
27 071 100
-18 132 300
Tilausalueen tuloissa Työn Paikka -hankkeen valtionavustus sekä palkkatuen tulot jäävät hankkeen päätyttyä pois. Tuloja tulee lisää johtuen perustoimeentulotuen valtionkorvauksen kasvusta sekä pakolaisten laskennallisten korvausten lisäyksestä kasvaneen asiakasmäärän mukaisesti. Näiden nettovaikutus on kuitenkin tuloja vähentävä.
Menopuolen suurimpia muutoksia ovat työmarkkinatuen kuntaosuuden ja perustoimeentulotuen kasvu, täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuesta lapsiperheiden osuuden siirto Lasten ja nuorten lautakunnan alle
sekä palkkatukityöllistämisen määrärahan lisäys osana työllisyyden investointipakettia.
59
TEHTÄVÄALUE:
VAMMAISPALVELUT
Vastuuhenkilö:
Valmistelija:
Tilaajajohtaja Jukka Lindberg
Tilaajapäällikkö Tuulikki Forssén
Palvelualueen kuvaus
Vammaispalvelut kuuluvat toissijaisen lainsäädännön piiriin. Uusi sosiaalihuoltolaki on tullut voimaan vuonna
2015 ja laki korostaa entisestään yleislakien ensisijaisuutta ja siten myös vammaispalvelujen kohdentumista
vain vaikeavammaisille. Vammaispalvelulaki ja kehitysvammaisten erityishuoltolaki tarjoavat palveluja ja
etuuksia niille, jotka eivät saa apua muun lainsäädännön nojalla (lait yhdistymässä lähivuosina). Palvelualueeseen kuuluvat vammaisten sosiaalityö, vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet, vammaisten
asumispalvelut, vaikeavammaisten päivä- ja työtoiminta, kehitysvammaisten avopalvelut, niiden ohjaus ja
asumispalvelut, vammaisten perhe- ja tilapäishoito. Vammaispalveluilla tuetaan vammaisten henkilöiden
itsenäistä selviytymistä, edistetään yhdenvertaisuutta ja poistetaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja
osallistumisen esteitä. Vammaisten henkilöiden terveydenhoitoon liittyvät palvelut kuuluvat terveydenhuollon
vastuualueelle. Vammaisten palveluohjauksesta, palvelutarpeiden arvioinnista ja viranomaispäätöksistä vastaa tilaajaorganisaatiossa oleva asiakasohjausyksikkö.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset
Vammaispalvelujen painopiste on edelleen avohoidon palvelujen ja tukitoimien kehittämisessä. Tärkeää on,
että vammaiset henkilöt saavat tarvitsemansa palvelut kotiinsa ja siten, että muiden kanssa yhdenvertainen
ja osallinen elämä mahdollistuu. Keskiössä on asiakas itse ja hänen tarpeensa. Asiakkaiden tarpeet määrittävät hänen saamansa palvelut eikä päinvastoin.
Uusi valmisteilla oleva vammaislaki korostaa asiakkaan toimintakykyä ja siihen liittyviä avun tarpeita diagnoosien sijaan. Aikaisemmin kehitysvammaisen henkilön tilanne ja toimintakyky nähtiin hyvin staattisena,
kun tänä päivänä korostetaan henkilön toimintakyvyn jatkuvaa kehittymistä. Tämän päivän vahva kuntoutusnäkökulma perustelee sitä, että palvelut eivät voi olla ikuisia vaan määräaikaisia ja palvelujen saanti perustuu nimenomaan asiakkaan toimintakyvyn ja omatoimisuuden tarkasteluun. Kuntoutuksen korostamisessa
on kyseessä nimenomaan asiakkaan etu. Vammaista henkilöä ei auta hänelle annetut liian raskaat palvelut
eikä eristämisensä omiin palveluihin, vaan tavoitteena tulisi olla liittyminen muihin ihmisiin ja normaalipalvelut.
Vammaispalveluissa on suurimmaksi osaksi kysymys subjektiivisista oikeuksista ja niiden suomista palveluista. Lainsäädännön kehittymisen sekä kaupungin asukasmäärän kasvamisen ja ikääntymisen myötä
vammaispalvelujen asiakasmäärä ja asiakkaiden palvelutarpeet tulevat kasvamaan, samoin myös vammaispalvelujen kokonaiskustannukset.
Vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuoltolain yhdistyminen lähivuosina tuo vammaispalveluille
vielä lisää taloudellisia haasteita. Vammaisten henkilöiden asuminen kotona on tuonut lisää taloudellisia
haasteita vammaisten avopalveluihin mm. kuljetuspalveluihin ja henkilökohtaiseen apuun. Väestön ikääntyminen vaikuttaa myös vammaispalveluja kasvattavasti, sillä vammaiset henkilöt pysyvät vammaispalveluissa
eivätkä siirry vanhuspuolelle.
Haasteena vammaispalveluille on vaikeavammaisuuden määrittelyn vaikeudet ja tulkinnanvaraisuudet.
Vammaispalvelujen piiriin tulee koko ajan uusia sairauksia ja häiriöitä (käyttäytymisen ongelmat ja psykiatriset häiriöt), joiden hoitoon edellytetään vammaispalvelujen panostusta. Ikääntyneiden ihmisten sairaudet ja
toimintavajeet, jotka johtavat alenevaan liikuntakykyyn, aiheuttavat paineita kuljetuspalveluille.
Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut, vammaisten asumispalvelut sekä vammaisten henkilöiden
tilapäishoito ja kotiin annettavat palvelut on kilpailutettu. Kilpailutuksissa on kiinnitetty huomiota hinnan lisäksi asiakastyytyväisyyteen sekä toimintakyvyn säilymiseen tai jopa parantamiseen. Hyvästä onnistumisesta
voidaan palveluntuottajaa palkita ja huonosta sanktioida. Eli palvelujen vaikutuksia arvioidaan koko ajan
yksilötasolla palvelusuunnitelmien päivittämisen yhteydessä.
Vammaisten henkilöiden omaishoidon tuen vapaissa ja henkilökohtaisen avun järjestämisessä on käytössä
myös palveluseteli. Palveluseteli on tuonut lisää valinnan mahdollisuuksia vammaisille henkilöille. Palvelusetelin käyttöä pyritään kasvattamaan.
Kuljetuspalveluasiakkaat muodostavat vammaispalvelujen isoimman asiakasryhmän. Kuljetuspalveluissa
tulisi saada siirtymää vammaispalvelulakiin perustuvista kuljetuksista sosiaalihuoltolain mukaisiin liikkumista
60
tukeviin palveluihin. Kuljetuksia tarkastetaan säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Väärinkäytöksiin
puututaan heti. Henkilökuljetuksia ja joukkoliikennettä arvioiva ja kehittävä työryhmä miettii seutukunnan
tasolla, miten yhteiskunnan järjestämät kuljetukset saataisiin mahdollisimman kustannustehokkaasti järjestettyä. Työryhmä esittää ehdotukset vuonna 2016.
Suurimmat paineet taloudessa vammaispalvelujen tulosalueella on vammaisten avustuksissa (kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu) ja kehitysvammaisten avopalveluissa (tilapäisen ja vakinaisen asumisen ostopalvelut).
Sähköisiä/digitaalisia palveluita pyritään lisäämään ja niitä pyritään käyttämään jopa asiakkaiden ohjauksessa ja valvonnassa vähentäen samalla henkilökohtaisten palvelukäyntien määrää.
Hämeenlinnan kaupungin vammaispalvelujen oma kehitysvammaisten asumisyksikkö Matinkulmakodit sekä
Virvelin päivätoiminta siirtyvät lautakunnan organisaatioon vuoden 2016 alusta.
Tavoitteet
Vammaispalvelujen tavoitteena on laadukkaat asukaslähtöiset, elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut.
Pyrkimys on mahdollisimman kevyisiin ja normaaleihin palveluihin. Palvelujen saanti perustuu aina palvelutarpeen arviointiin. Koska asiakkaiden palvelutarpeet ovat moninaiset, eivät palvelutkaan voi olla kovin strukturoituja. Vuosittain tehdään asiakaskysely, jonka avulla saadaan tietoa asiakastyytyväisyydestä ja palvelujen laadusta. Yhteistyötä tehdään runsaasti palvelutuottajien kanssa, sillä vuorovaikutus lisää palvelujen
laatua. Bonuksien ja sanktioiden avulla palveluntuottajia kannustetaan vaikuttaviin ja laadukkaisiin palveluihin.
Tehtäväalueen talous
Vuonna 2016 vammaispalvelujen kulut hieman alittuvat vuoden 2014 tilinpäätöksen luvuista. Toimintakate
vuodelle 2016 on 365 000 euroa pienempi kuin vuoden 2014 tilinpäätös. Vuodelle 2015 saatu budjetti kuluihin oli noin 470 000 euroa pienempi kuin 2014 toteutuma. Toimintakate vuodelle 2015 on 570 000 euroa
pienempi kuin vuoden 2014 tilinpäätös. Vuonna 2014 ja 2015 Etevan varhemaksujen osuus on ollut noin
212 000 euroa kumpanakin vuotena ja nämä eivät ole olleet budjeteissa. Samoin 2014- ja 2015 budjeteista
ovat puuttuneet kotikuntakorvaukset (tuotot ja menot.) Vuoden 2016 budjetissa ne ovat. Henkilökohtaisen
avun asiakkaiden määrä on kasvanut Hämeenlinnassa 12 % vuodesta 2014 vuoteen 2015. Palvelupäätösten määrä on kasvanut vuodesta 2014 vuoteen 2015 27,5 %.
TP 2014
11011240
Vammaispalvelut
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
765 721
19 587 243
-18 821 522
TA 2015
Muutoksineen
863 000
19 114 100
-18 251 100
TA 2016
1 052 800
16 531 700
-15 478 900
61
TEHTÄVÄALUE:
HENKISEN HYVINVOINNIN PALVELUT JA PÄIHDEPALVELUT
Vastuuhenkilö:
Valmistelija:
Tilaajajohtaja Jukka Lindberg
Tilaajapäällikkö Liisa Lepola
Tehtäväalueen kuvaus
Henkisen hyvinvoinnin palvelukokonaisuuteen kuuluvat henkisen hyvinvoinnin avopalveluiden lisäksi psykiatrinen päivätoiminta, päiväosasto, kuntoutuspoliklinikka, työtoiminta ja asumispalvelut. Henkisen hyvinvoinnin
avopalvelut sisältävät psykologien ja psykiatristen sairaanhoitajien vastaanotot sekä psykologisen jälkipuinnin. Psykiatripalvelut saadaan kaupungin järjestämistä terveyspalveluista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden klubitalotoiminta täydentää kunnan palvelujärjestelmää.
Klubitalon tavoitteena on parantaa kuntoutujien elämänlaatua, vähentää sairaalahoidon tarvetta ja tukea
paluuta työelämään tai koulutukseen sekä mahdollistaa kansalaistoiminta.
Päihdepalvelut muodostuvat pääosin A-klinikkasäätiöltä ostettavista palveluista, joita ovat avopalvelut (Aklinikka ja korvaushoito), katkaisuhoito, terveysneuvontapiste Living Room, ehkäisevä päihdetyö, nuorten
selviämisasematyö, laitoskuntoutus ja asumispalvelut (kuntoutumisyhteisö- ja tukiasumispalvelut). Lisäksi
päihdepalveluja ostetaan päihdealan järjestöiltä mm. Hämeen Sininauha ry tuottaa sosiaalista tukea tukiasuntoihin, päivätoimintaa ja avustusruoanjakoa.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset
Henkisen hyvinvoinnin palveluita ollaan siirtämässä osaksi Hämeenlinnan kaupungin terveyspalveluita
1.1.2016 alkaen. Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden samanaikaiseen esiintymiseen kiinnitetään huomiota ja
hoitomallina on ns. integroitu hoito, jossa sama taho hoitaa molempia häiriöitä. Vuoden 2016 aikana käynnistetään seudullisen mielenterveys- ja päihdetyön toimintaohjelman viimeistely ja jalkautus. Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnalliselle kehittämishankkeelle (PALOMA) on haettu rahoitusta yhdessä THL:n
kanssa ja Filha ry:n kanssa on haettu rahoitusta hankkeelle ”Mielenterveys ja tupakointi”.
Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän (Mainiemen kuntoutumiskeskus) purkamisesta johtuen kuntayhtymän
jäsenkunnille tulee maksettavaksi kuluja, joiden kustannuksia ei tiedetä (kiinteistöjen ylläpito, eläkeperusteiset menot). Mainiemen kiinteistöön on perustettu vastaanottokeskus pakolaisille. Päihdetyön painopisteenä
on erilaisten ryhmien käynnistäminen, jalkautuva päihdetyö esim. Lammin terveysasemalle ja nuorten terveysneuvontapiste Walk In:iin.
-
-
Palvelujärjestelmän kehittämistä avo- ja peruspalvelupainotteisemmaksi, sekä samanaikaisesti mielenterveys- ja päihdeongelmat huomioivaksi jatketaan.
Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden rakenteen keventämistä jatketaan yhdessä eri toimijoiden kanssa siten, että ensisijainen asumisen muoto on tavallinen asuminen sekä sitä tukeva kotihoito tai psykiatrinen kotikuntoutus. Mielenterveyskuntoutujien toimintakykymittarin käyttöönoton
valmistelu eri asumispalveluyksiköissä jatkuu.
Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin suunnattu asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan ja tuloksia hyödynnetään palvelutuottajien toiminnan laadun arvioinnissa.
Psyykkistä hyvinvointia edistävän kansalaisten nettipalvelukokoelman ja itsehoitomenetelmien käyttöönottoa viedään eteenpäin järjestöjen ja ammattilaisten avulla. (esim. Mielenterveystalo.fi, Omahoitopolut.fi)
Psykiatrisen hoidon porrastuksen vakiinnuttamista erikoissairaanhoidon psykiatrian ja kaupungin
mielenterveyspalveluiden kesken jatketaan.
Asiakkaan asemaa vahvistetaan esim. kokemuskouluttajia hyödyntämällä mielenterveyspalveluiden
työryhmissä.
Järjestöyhteistyötä tehdään mielenterveys- ja päihdejärjestöjen kanssa mm. Hämeen Klubitalon ja
potilasjärjestö Hämi ry:n kanssa sekä Hämeen Sininauhan (yhdistyy 1.1.2016 Samaria ry:n kanssa)
kanssa jatketaan Kumppanuustalo-hankkeessa.
Työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmaisten työttömien työkykyongelmiin puututaan ajoissa ja
tehdään yhteistyötä työttömien terveystarkastuksia tekevien kanssa.
Erityistason päihdeosaamisen siirtäminen edelleen perustasolle ja peliriippuvuuksien hoidon kehittäminen A-klinikkasäätiön tuottamissa palveluissa. Vakavat peliriippuvuudet hoidetaan A-klinikalla.
Vanhemman asioidessa mielenterveys- tai päihdeongelmien vuoksi huomioidaan perheen tilanne ja
asiakkaan hoidossa olevan lapsen tuen tarve selvitetään (Sosiaalihuoltolaki § 44).
62
-
Korvaushoitoasiakkaiden määrän kasvuun varaudutaan siten, että vartaan yhteensä 10 paikkaa
psykiatrisilta sairaanhoitajilta.
Tuottavuuden lisäämiseksi automaattinen tekstiviestilähetys otetaan käyttöön vuoden 2016 aikana
psykiatristen sairaanhoitajien vastaanottotyössä, mikäli rahoitus järjestyy.
Päihdedementiaa ja vamman jälkeistä dementiaa sairastavien hoitoyksikön suunnittelua jatketaan
yhdessä Ikäihmisten palveluiden tilaajan kanssa.
Tehtäväalueen talous
TP 2014
11011260
Henkisen hyvinvoinnin palvelut
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TA 2015
Muutoksineen
Tyhjä rivi
628 049
8 809 397
-8 181 348
749 500
8 435 700
-7 686 200
TA 2016
729 900
8 550 700
-7 820 800
TEHTÄVÄALUE:
TERVEYTTÄ JA TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVÄT PALVELUT
Vastuuhenkilö:
Jukka Lindberg, Anne Murtonen, Tuulikki Forssén
Toiminta-ajatus: Edistää asiakkaiden arjen hyvinvointia ja osallisuutta.
Palveluita ovat: sosiaalityö, toimeentulotuki, työvoiman palvelukeskus, talous- ja velkaneuvonta, sosiaalipäivystys, maahanmuuttajatyö, vammaisten päivätoiminta, tilapäishoito ja tuettu asuminen.
Aikuisosiaalityön palvelut tuotetaan Kastellissa, Talaskujalla ja Lammilla. Kastellissa on uusien asiakkaiden
vastaanottotiimi ja Talaskujalla ovat pitkäkestoista tukea tarvitsevien asiakkaiden palvelut. Lammilla palvellaan Lammin, Hauhon, Tuuloksen, Kalvolan ja Rengon kaupunginosien asiakkaita.
Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston ja Kelan monialainen yhteispalvelu palvelu, jonka palvelualueena
on koko Hämeenlinna. Talous- ja velkaneuvontapalvelut tuotetaan hämeenlinnalaisille ja hattulalaisille. Sosiaalipäivystys tuottaa virka-aikana ensihuollon palvelut ja virka-ajan ulkopuoleisen sosiaalityön palvelun kaikille Kanta-Hämeen maakunnan kunnille.
Maahanmuuttajatyö vastaa kiintiöpakolaisten sekä myönteisen A-oleskeluluvan saaneiden kotouttamistyöstä, monikulttuurityöstä, maahanmuuttajuuteen liittyvästä matalan kynnyksen ohjauksesta, neuvonnasta sekä
muista alansa asiantuntijatehtävistä.
Vammaispalvelut muodostuvat Virvelinrannan vammaisten päivätoiminnasta ja tilapäishoidosta sekä vaikeimmin kehitysvammaisten ympärivuorokautisesti tuetusta asumisesta (Matinkulma-kodit).
Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset
Terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut siirtyvät vuoden 2016 alusta lautakunnan alaiseen organisaatioon pois lukien henkisen hyvinvoinnin palvelut, jotka siirtyvät osaksi perusterveydenhuollon palvelualuetta.
Lautakunnan alaisen uuden palvelualueen johtamisjärjestelmä hallinto- ja toimintasääntömuutoksineen valmistellaan 2015 loppuvuoden aikana. Talousarviomuutokset on otettu huomioon tilausbudjetissa ja ne valmistellaan tarkemmin osana käyttösuunnitelmaa 2016. Palvelualueen yhteiset painopisteet liittyvät kaupungin strategian toteuttamiseen siinä sovittujen arvojen mukaisesti: yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys, asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys, luovuus ja rohkeus sekä kestävä elämäntapa Kaikille. Yhteisenä tavoitteena
on palvelun vaikuttavuuden mittausmenetelmien kehittäminen ja vaikuttavuuden mittaus.
Aikuissosiaalityön ja Työvoiman palvelukeskuksen painopisteet ja keskeiset muutokset ovat sosiaalityön
työnjako 2015 voimaan tulleet lainsäädännön (Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta
63
ja Sosiaalihuoltolaki) edellyttämällä tavalla, Työn paikka kuntapilotin käyttöön ottaminen sosiaalisen kuntoutuksen keinojen siirtäminen osaksi kuntouttavan työtoiminnan prosessia ja Kompassin vakiinnuttaminen kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuusmittarina. Tavoitteena on asiakkaiden toimintakyvyn ja osallisuuden edistäminen sosiaalisen kuntoutuksen keinoin hänen työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi. Keskeisenä
sisältötavoitteena on kattava asiakkaiden määrän tilastointi ja sisällön analyysi.
Maahanmuuttajatyön painopisteinä ovat humanitaarisen työn ja Terveyspalvelujen kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen sekä etuuskäsittelyn prosessin arviointi ja uusiminen. Keskeisenä muutoksena on monikultturityön siirtyminen Kumppanuustaloon. Tavoitteena ovat Kumppanuustalon ryhmätoimintojen lisääminen
Monikulttuurityössä ja nopean työllistymisen edistäminen.
Virvelin päivätoiminnan keskeinen muutos on päivätoiminnan yhteydessä tuotetun tilapäishoidon lisäys. Tilapäishoito sijoittuu iltoihin ja viikonloppuihin. Kehitysvammaisten asumispalveluissa ympärivuorokautisesti
tuettu asumispalvelu kohdistetaan ikääntyville ja vaikeimmin kehitysvammaisille, monivammaisille henkilöille.
Maakunnallisen sosiaalipäivystyksen tehtävänä on vastata virka-aikaisesta sosiaalihuollon ensihuollosta ja
virka-ajan ulkopuolella tilanteisiin, joissa kuntalainen tai kunnassa oleskeleva henkilö tarvitsee välittömästi
sosiaaliviranomaisen apua. Sosiaalipäivystys palvelee kaikkina arkiöinä.
Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen budjettiluvut sisältyvät toistaiseksi edellä esitettyihin sosiaalisen tuen palvelujen lukuihin.
64
IKÄIHMISTEN LAUTAKUNTA
Ikäihmisten lautakunta toimialueensa järjestämisvastuullinen toimielin ja sen tilaajaorganisaation virkamiehet
ovat vastuualueensa ja osavastuualueensa palveluiden järjestämisestä vastuullisia virkamiehiä. Ikäihmisten
palvelujen tilaajaorganisaatiolla on palveluiden järjestämisvastuun lisäksi viranomaistehtäviä muun muassa
yksityisten palveluiden lupa- ja valvontaprosessissa, valmiussuunnittelussa ja poikkeustilanteiden johtamisessa. Tilaajaorganisaatioon kuuluu ikäihmisten asiakasohjausyksikkö, joka vastaa ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä edistävästä neuvonnasta, palvelutarpeen selvittämisestä, palvelusuunnitelman laatimisesta
sekä palvelujen myöntämisestä, maksupäätöksistä ja asiakaslaskutuksesta. Asiakasohjausyksikön osaamisessa korostuu merkittävästi palvelutarjonnan laajentaminen vastaamaan muuttuvan asiakaskunnan tarpeisiin sekä erityisesti toimintakyvyn palauttamiseen ja ylläpitämiseen liittyvien palveluiden kehittäminen. Lautakunnan yksilöjaosto käsittelee yksilöpäätösten oikaisuvaatimukset ja muut asiat, joita ei ole delegoitu viranhaltijoille.
Ikäihmisten lautakunta vastaa
1. ikäihmisten asiakasohjauksesta (neuvonta, palvelutarpeen selvittäminen, palvelusuunnitelma, palvelupäätökset, seuranta)
2. tukipalveluista
3. koti- ja asumispalveluista sekä
4. ikäihmisten pitkäaikaishoivan palveluista.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset
Kasvava, mutta aikaisempaa terveempi ja toimintakykyisempi ikäihmisten joukko kuvastaa monia positiivisia
ilmiöitä yhteiskunnassa. Elinajan odote nousee ja eläkkeelle jäädään yhä useammin hyvässä kunnossa.
Isolla osalla ikääntyviä on pitkä, aktiivinen ”seniorivaihe”. Aktiivisessa seniorivaiheessa yhä useammalla
kansalaisella on myös mahdollisuus huolehtia omasta ja läheistensä hyvinvoinnista enemmän ja paremmin
kuin aikaisemmin. Tämä aktiivisuuden lisääntyminen asettaa palvelut uuteen asemaan suhteessa kansalaisiin sitten, kun palvelujen käyttäminen tulee ihmisen elämänkaaressa ajankohtaiseksi. Moni käyttää oman
terveytensä ja hyvinvointinsa edistämiseen kasvavasti myös omaa varallisuuttaan. Markkinoilla on monia
palveluita ja ratkaisuja, jotka helpottavat ikääntyvän arkea ja niiden käyttäminen yleistyy. Yhä useammalle
ikääntyvälle esimerkiksi tietotekniikan ja tietoliikenneyhteyksien vaativakin käyttö on arkipäivää.
Palveluntuottajien rooli kansalaisen kumppanina oman hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edellytysten luomisessa toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen on korostumassa sen sijaan että ikääntymisestä johtuvia toimintakyvyn alenemia vain paikattaisiin palveluilla niin, että kansalainen on passiivinen palveluiden
vastaanottaja. Kaiken ikäiset ovat entistä valmiimpia panostamaan omaan hyvinvointiinsa, toimintakykyynsä
ja kuntoutumiseensa erilaisissa tilanteissa. Monesti pienikin motivointi ja ohjaus riittävät siihen, että henkilön
toimintakyky palautuu, ja hän selviytyy täysin itsenäisesti. Palveluiden uusi rooli tässä muuttuvassa tilanteessa merkitseekin entistä enemmän edellytysten luomista mahdollisimman itsenäiselle ja aktiiviselle elämälle. Tilanne asettaa perusteellisen muutoshaasteen sille, miten muun muassa palveluneuvonta, palvelutarpeen arviointi, palvelusuunnitelma, palvelusuunnitelman tavoitteiden asettaminen ja palveluiden toteuttaminen tapahtuvat. Kestävä hyvinvointi ei perustu vain aktiivisille palveluille. Kun kansalaisesta tulee palvelujen asiakas, on tärkeätä että asiakkaiden ja hänen lähipiirinsä kaikki resurssit onnistutaan ottamaan käyttöön
hänen hyvinvointinsa lisäämiseksi. Palveluiden tavoitteena on mahdollisimman aktiivinen kansalainen läpi
elämän.
Kuntalaisten yleinen ikääntyminen luo paineita vastata aikaisempaa monipuolisimpiin palvelutarpeisiin.
1.7.2013 voimaantullut vanhuspalvelulaki ja 1.4.2015 voimaan tullut sosiaalihuoltolaki edellyttää asiakas- ja
palveluohjausprosesseilta systemaattisuutta, uusien työkalujen käyttöönottoa sekä asiakkaan osallisuuden
sisällyttämistä kaikkiin asiakasprosessien vaiheisiin.
Vanhuspalvelulaki (5§) edellyttää valtuustokausittain laadittavaa ”suunnitelmaa ikääntyvän väestön tukemiseksi”. Hämeenlinnan palvelusuunnitelma 2014–17 (IKLA) on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 9.6.2014
ja se tarkistetaan valtuustokausittain. Suunnitelma ikääntyvän väestön tukemiseksi on osa kuntastrategiaa ja
kunnan muuta strategista johtamista.
Laatusuosituksen tavoitteena on puolestaan tukea vanhuspalvelulain toimeenpanoa. Laatusuositus painottaa mahdollisimman tervettä ja toimintakykyistä ikääntymistä, oikea-aikaisia ja monipuoliseen palvelutarpeen
selvittämiseen perustuvia palveluja, palvelurakenteen muutosta, tarkoituksenmukaista henkilöstön määrää ja
osaamista sekä hyvää johtamista. Iäkkäiden ihmisten osallisuus on kaikkia suosituksen sisältöalueita yhdistävä kokonaisuus. Laatusuosituksessa on määritelty eri teema-alueille konkreettiset tavoitteet. Ikäihmisten
lautakunta kehittää palveluita ja palvelujärjestelmää vanhuspalvelulain ja laatusuosituksen linjausten mukaisesti.
65
Ikäryhmittäinen väestöennuste vuodesta 2013 vuoteen 2030 osoittaa, että Hämeenlinnassa ikäryhmittäiset
erot ovat varsin suuria. Ennusteen mukaan erityisesti 75 – 79 -vuotiaiden määrä nousee vuoteen 2026 saakka, minkä jälkeen nousu on voimakkainta ikäryhmässä 80 -89 -vuotiaat. Kaikkien ikääntyneiden ryhmät kasvavat.
Erityisesti yli 90-vuotiaiden kuntalaisten määrän kasvu lisää painetta ympärivuorokautiseen hoivaan. Kuten
kuva alla osoittaa, nousee ympärivuorokautisessa hoivassa olevien osuus ikäluokasta jyrkemmin
85-ikävuodesta ylöspäin. 90 - 95-vuotiaista kuntalaisista jo keskimäärin 35 % tarvitsee ympärivuorokautisen
hoivan paikan.
66
Vuosi-ikäluokista pitkäaikaishoivassa syntymävuoden mukaan, % ikäluokasta
Palveluiden kysyntä kaikissa ikäihmisten palveluissa kasvaa väestön ikääntymisen myötä. Eero Laesterä on
laskenut, että ikääntyminen tulee lähivuosina aiheuttamaan Hämeenlinnassa yli 1 % vuotuisen lisäkysynnän
hyvinvointipalveluille. Kasvavaan palvelutarpeeseen ja -kysyntään on vastattava kuitenkin supistuvilla resursseilla. Onnistuminen tässä edellyttää edelleen muutoksia palvelurakenteessa, palveluiden porrastuksen
onnistumista ja tuottavuuden nousua. Resurssit kasvavaan palvelujen tarpeeseen on löydettävä vaikuttavimmista palveluista erityisesti suhteessa kansalaisten oman aktiivisuuden lisääntymiseen. Koko yhteiskunnan – ei vain ikäihmisten palveluiden - tulee luoda edellytykset kansalaisten aktiivisuuden lisäämiselle.
Lautakunnan tavoitteena on ollut jo usean vuoden ajan päästä valtakunnallisen laatusuosituksen mukaiseen
palvelurakenteeseen vuoteen 2017 mennessä. Ympärivuorokautisen hoivan määrä kääntyi systemaattisten
toimenpiteiden seurauksena laskuun vuodesta 2011, mutta lasku on jonkin verran taittunut vuonna 2013 ja
lähtenyt sen jälkeen nousuun. Palvelurakenneuudistusta jatketaan vuonna 2016 siirtämällä edelleen resurssia ja palveluiden painopistettä kotona asumista tukeviin ja kuntouttaviin palvelumuotoihin. Tavoitteena on
pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoivan kokonaismäärän alentaminen edelleen toimintavuonna sekä absoluuttisesti että suhteellisesti siten, että kotona asuvien yli 75-vuotiaiden määrässä saavutetaan 92 % vuoteen
2017 mennessä. Keskeinen onnistumisen elementti tavoitteen saavuttamisessa on se, että kuntalaiset eivät
joudu odottamaan sairaalaolosuhteissa jatkohoitopaikan tai asianmukaisen hoivapaikan saamista ja kotona
asuville taataan riittävät kuntoutuspalvelut. Ikäihmisten palveluketjun toimivuus on keskeinen tekijä myös
erikoissairaanhoidon jatkohoitoa odottavien potilaiden kustannusten hallinnassa.
67
Alla olevassa kuvassa on pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoivan kehitys vuodesta 2009 alkaen 1.7.2015
saakka. Mukana ovat ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskuksen
pitkäaikaispaikalla olevat asiakkaat. Luvut sisältävät myös alle 75-vuotiaat, jotka ovat ikäihmisten yksiköissä.
Heidän osuutensa on noin 10 % kaikista asiakkaista.
Vuonna 2013 voimaan tulleessa ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa määritellään tavoite vuoteen
2017 mennessä eri palvelumuotojen mitoituksen suhteessa yli 75-vuotiaiden määrään:
-
kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % -osuus vastaavan ikäisestä väestöstä
säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11 (Hilma laskenta),
%-osuus vastaavan ikäisestä väestöstä
omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana,
%-osuus vastaavan ikäisestä väestöstä
tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12
%-osuus vastaavan ikäisestä väestöstä
vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat
75 vuotta täyttäneet 31.12, % -osuus vastaavan ikäisestä väestöstä
91 - 92 %
13 -14 %
6–7%
6-7%
2–3%
Elämänkaariajattelu sekä sopimusohjaus ovat hyvin vakiintuneet Hämeenlinnan ohjausjärjestelmäksi. Sopimusohjauksen kehittämisessä painopisteenä ovat palvelujen vaikuttavuuden monipuolinen arviointi, tuottavuuden ja kustannustietoisuuden lisääminen sekä työprosessien parantaminen.
Palvelujen riittävyyden ja laadun arvioinnin pohjaksi kerätään säännöllisesti palautetta palvelun käyttäjiltä,
heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä kunnan henkilöstöltä (VanhuspalveluL 6§). Hämeenlinnan ikäihmisten asiakaspalautejärjestelmää kehitetään edelleen luotettavammaksi ja ikäihmisten olosuhteisiin soveltuvammaksi yhteistyössä oppilaitosten ja asiakkaiden kanssa.
Vuoden 2016 painopisteenä on edelleen kehittää keskitettyä asiakasohjausta, palvelutarpeen laaja-alaista
selvittämistä sekä järjestää ikääntyville kuntalaisille hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä neuvontapalveluja. Palvelutarpeen laaja-alaisessa selvittämisessä käytetään RAI Screener Oulu -työkalua.
Lautakunta edistää erilaisten asumisen vaihtoehtojen kehittymistä, kuntoutuspalvelujen kohdentumista riskiryhmille, ravitsemusneuvonnan lisäämistä ja omaehtoisen liikkumisen edistämistä. Kuntalaisen oman aktiivisuuden ja kuntoutuksen roolia kaikessa toiminnassa ja palveluissa lisätään ja niiden vaikuttavuuden mittaaminen otetaan käyttöön.
68
Palvelutarpeiden ennakointi ja suunnittelu on keskeinen lautakunnan tehtävä. Palveluverkoston toiminnan
muutokset suunnitellaan ja viedään arjen toimintakäytännöiksi eri palvelualueiden muodostamassa palvelurakenneryhmässä. Tavoitteena on, että asiakkaille tarjotaan heidän tarpeitaan vastaavat palvelut oikeaaikaisesti.
Ikäihmisten palveluiden resurssit on mitoitettu vastaamaan voimassaolevaa palveluiden laatusuositusta ja
palveluiden valvontaohjetta siten, että esimerkiksi henkilöstömitoitukset ovat vähintään ohjeissa määriteltyä
tyydyttävää tasoa. Hämeenlinnassa keskimääräinen hoitajamitoitus vanhainkotihoivassa ja dementiahoivassa on 0,6 hoitajaa asukasta kohden, muun tehostetun palveluasumisen mitoitus on 0,5 hoitajaa asukasta
kohden. Laatusuosituksen minimitavoite hoitajamitoitukselle on 0,5 hoitajaa asukasta kohden.
Hallitusohjelmaan on kirjattu tehostetun palveluasumisen ja vanhainkotihoivan henkilöstömitoituksen keventäminen 0,5:stä 0,4-0,5:een. Keventämisen toteuttaminen edellyttää yksityisten palveluntuottajien osalta
lupaviranomaisen (Valvira ja aluehallintovirastot) uusia lupapäätöksiä. Lautakunta arvioi aiheuttaako mahdollinen henkilöstömitoituksen jousto muutoksia kaupungin yksiköiden henkilöstömitoituksiin.
Hallitusohjelma on ottanut kantaa omais- ja perhehoidon vahvistamiseen, joilla voidaan korvata kalliimpia
hoitomuotoja ja saada merkittäviä säästöjä. Lautakunta jatkaa omaishoitoa tukevien toimenpiteiden lisäämistä ja pyrkii käynnistämään ikäihmisten perhehoitoa yhteistyössä lasten- ja nuorten perhehoitoyksikkö Kanervan kanssa.
Sisäisistä toimintaympäristötekijöistä selkeästi merkittävin tekijä on Hämeenlinnan kaupungin talouden tasapainottamisohjelma. Käytettävissä oleva resurssi ei kasva parhaimmissakaan skenaarioissa edes kustannuskehityksen vauhdissa. Kaikki tuottavuuden lisäämisen elementit otetaan käyttöön, jotta kuntalaisten palvelut voidaan turvata. Panoksella haetaan entistä enemmän, laadukkaampaa ja vaikuttavampaa tuotosta.
Palvelurakenteen pitää koostua asiakkaan tarpeita tukevista monipuolisista kotiin annettavista palveluista
sekä asumisvaihtoehdoista, joilla korvataan laitoshoitoa. Toiminnan on oltava laadukasta, tehokasta ja toimintatapojen vaikuttavia. Ikäihmisten lautakunnan toimialueella palvelurakennemuutoksessa onnistuminen
on strategisesti keskeinen tekijä.
Ikäihmisten hyvinvointiin liittyvät keskeiset strategiset toiminnalliset tavoitteet on johdettu 12.3.2014 hyväksytystä palvelusuunnitelmasta ja hyvinvointikertomuksesta:
1.
2.
3.
Ikäihmiset ovat aktiivisia ja toimintakykyisiä
Ikäihmiset asuvat kotona tai kodinomaisessa ympäristössä
Ikäihmiset saavat tarvettaan vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut oikeaan aikaan
Painopisteinä Ikäihmisten lautakunnan toiminnassa ovat:
-
palveluiden turvaaminen lainsäädännön ja laatuvaatimusten edellyttämällä tavalla
palvelurakenteen muutoksen jatkaminen, onnistuminen palvelurakenteen kokonaisuuden ohjaamisessa sopimusohjauksella
olemassa olevien resurssien suuntaaminen vahventamaan turvallista kotona asumista, toimintakyvyn ylläpitämistä ja kuntoutumista tukevia palveluita
terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen toteutuu laajasti palveluissa ja kansalaisyhteiskunnan
toiminnassa, aktiivisen kansalaisen roolin korostaminen
asiakaslähtöisyyden parantaminen laadukkaalla palvelutarpeen arvioinnilla, monipuolisilla kotiin
vietävillä palveluilla ja toimintakykyä ylläpitävällä sekä arvokkaalla ympärivuorokautisella hoivalla
omais- ja järjestöyhteistyön vahvistaminen
Vuoteen 2016 kiteytyy edelleen suuri paine käynnistää toimenpiteitä, joiden seurauksena saadaan kurottua
umpeen julkisen talouden kestävyysvaje. Kestävyysvaje 2015 muodostuu pääosin valtion lisävaateista kunnille. Ikäihmisten lautakunnan osalta lisävaateet muodostuvat ikälain toimeenpanoon liittyvistä kustannuksista. Ikäihmisten lautakunnan toimialalla on syytä määrätietoisesti jatkaa toimenpiteitä, joilla päästään kestävään toimintaan ja talouteen.
69
Lautakunnan toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi vuosille 2016 ja 2017:
Jo käynnissä olevien toimenpiteiden jatkaminen
1. Palvelurakennemuutoksen jatkaminen investoimalla raskaan kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan rajalla olevien asiakasryhmien kuntoutukseen
2. Asiakasohjauksen kehittäminen edelleen ja kustannustietoisuuden lisääminen asiakkaan palvelukokonaisuuksia suunniteltaessa
3. Palvelutarjottimen laajentaminen
4. Kotihoidon mobiilin ja toiminnanohjauksen käyttöönotto ja hyödyntäminen tuottavuuden lisäämiseksi
5. Omaishoidon kuntouttavien toimien jatkaminen ja laajentaminen
6. Nykymuotoinen päivätoiminta muutetaan tavoitteelliseksi ja kuntouttavaksi. Päivätoiminnan
vaikuttavuuden ja tilattavan määrän uudelleen arviointi
7. Kohdennetaan säästöjä toimintakuluihin kaikissa toiminnoissa
8. Vaikuttavuuteen keskittyminen
Uudet toimenpiteet:
1. Palvelusetelin käyttöönotto kotihoidossa (n. 10% kotihoidon asiakkaista) asteittain 2016 vuoden loppuun mennessä
2. tuotannon tehostaminen10-15 % asiakastyötä lisää
3. teknologiset investoinnit: mm. lääkeautomaatti, sähköinen ovenavaus
4. Raitaharjun vanhainkotitoiminnan ja asumisen uudelleenjärjestelyt
5. omaishoidon ja perhehoidon lisääminen korvaamaan kalliimpia hoitomuotoja
6. Kehitetään edelleen työprosesseja ja työkaluja asiakas-/potilastyöhön käytettävän välittömän
työajan lisäämiseksi kaikissa toiminnoissa
7. Sas-prosessin kehittäminen tehokkaammaksi ja laadukkaammaksi
8. tehostetun palveluasumisen ja vanhainkotien henkilöstömitoituksen keventämisen arviointi ja
päätöksenteko, mikäli hallitusohjelman tavoite toteutuu.
9. Nostetaan maltillisesti asiakasmaksuja koti- ja asumispalveluissa
Lautakunnan sitovat tavoitteet
Kriittinen menestystekijä: Vaikuttavat, tehokkaat, kokonaistaloudelliset ja laadukkaat palvelut
Tavoitteet
Mittarit
Iklan toimintakatteen kasvu ja
kustannukset ovat valtakunnallisen keskiarvon alapuolella
Iklan toimintakatteen kasvu
Laatusuosituksen
palvelurakenne
Kotona asuvien % -osuus yli
75-vuotiaista on 91-92 %
mukainen
Säännöllisen kotihoidon piirissä
olevien % -osuus yli 75vuotiaista on 13-14 % (Hilmalaskenta 30.11).
Pitkäaikaishoivassa olevien % osuus yli 75-vuotiaista on 8-10%
(31.12.)
Omaishoidon tuen 75 vuotta
täyttäneet asiakkaat vuoden
aikana, %-osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on 6-7%
Vaikuttavuusmittareita käytössä
Kotihoidon asiakkaiden toimintakyvyn muutos
70
Kriittinen menestystekijä: Palveluita ja toimintaa kehitetään oivaltavasti ja innovatiivisesti
Tavoite
Mittari
Kattava asiakaspalaute kuvaa
laatua. Asiakastyytyväisyysky- Asiakastyytyväisyyskyselyn kesselyjen keskiarvo on vähintään kiarvo
4 (asteikko 1-5)
Kriittinen menestystekijä: Hyvinvointia, osallistumista ja aktiivisuutta tukevat tavat toimia
Tavoite
Mittari
Omaehtoinen toiminta lisään- Vanhusneuvostosta, vaikuttajatyy ikäihmisten toimintakyvyn raadista ja palautejärjestelmistä
ylläpidossa ja parantamisessa
kerätty arvio
Lautakunnan talous
TP 2014
Tili
Tilin nimi
1101130
Ikäihmisten lautakunta
300
321
330
3400
3500
30
400
430
450
470
480
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Toimintatuotot
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Toimintakulut
Toimintakate
TA 2015
Muutoksineen
Tyhjä rivi
357 074
12 065 878
92 461
1 312 141
5 148
13 832 701
1 343 314
55 598 372
-1 527
1 898 294
1 861 287
60 699 740
-46 867 039
TA 2016
235 000
12 007 300
235 000
12 630 300
0
1 373 700
0
14 239 000
1 660 400
55 897 100
22 900
1 910 000
1 888 600
61 379 000
-47 140 000
1 373 700
13 616 000
1 678 300
54 130 200
18 500
1 940 000
2 115 000
59 882 000
-46 266 000
Investoinnit
Hämeenlinnan vanhusten asuntosäätiö (HVAS) toteuttaa seuraavat rakennushankkeet, jotka eivät sisälly
kaupungin investointiohjelmaan:
- Iittalan hyvinvointikeskus monen sukupolven hyvinvointikeskus. Valmistumisen tavoiteaikataulu
on 2017. Kustannusarvio 10,5 M€. Hankkeen ei arvioida aiheuttavan merkittäviä muutoksia ylläpitokustannuksiin 2016-2018.
Koivurinteen vanhainkotitoiminta ja tehostettu palveluasuminen päättyy ja siirtyy hyvinvointikeskuksen tiloihin. Uusiin tiloihin siirtyy myös Iittalan terveysaseman ja kirjaston toiminta. Hyvinvointikeskukseen on suunniteltu 52 asuntoa.
- Lammin hyvinvointikeskuksen (45 asuntoa) hankkeeseen haetaan ARA-avustus syksyn 2015
haussa.
Raitaharjun vanhainkodin peruskorjauksesta ja toiminnan jatkumisesta lautakunta tekee päätöksen vuoden
2016 aikana
RAKENNUKSET
RAKENNELMAT
HVAS: Iittalan hyvinvointikeskus
HVAS: Lammin hyvinvointikeskus
Rengon Raitaharjun vanhainkoti
JA
Kustannusarvio
1000€
10 500
5 700
4 200
TB 2016
1000€
TS 2017
1000€
TS 2018
1000€
TS2019
1000€
6 500
4 000
5 700
1 000
2 000
1 200
71
TEHTÄVÄALUE: IKÄIHMISTEN LAUTAKUNTA JA TILAAJATOIMINTA
Tehtäväalueen talous
TP 2014
Tili
11011300
Tilin nimi
Ikäihmisten lautakunta
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
5 417
1 375 434
-1 370 017
TEHTÄVÄALUE:
KOTI- JA ASUMISPALVELUT JA
IKÄIHMISTEN PITKÄAIKAISHOIVA
Vastuuhenkilö:
Valmistelija:
Tilaajajohtaja Jukka Lindberg
tilaajapäällikkö Leena Harjula
TA 2015
Muutoksineen
1 483 300
-1 483 300
TA 2016
0
1 491 200
-1 491 200
Koti- ja asumispalvelut
Ikäihmisten lautakunnan palvelut koostuvat ikäihmisten asiakasohjausyksikön palveluista, kotihoidosta ja
kotihoidon tukipalveluista, päivätoiminnasta, omaishoidon tuesta, tehostetusta palveluasumisesta ja ikäihmisten pitkäaikaishoivasta (laitoshoito).
Ikäihmisten palveluneuvonta ja palveluohjaus on keskitetty asiakasohjausyksikköön. Palveluneuvojat vastaavat hyvinvointia ja terveyttä edistävästä neuvonnasta sekä varhaisen vaiheen palveluohjauksesta. Palveluohjaajat ja sosiaalityöntekijät vastaavat iäkkäiden henkilöiden laaja-alaisesta palvelutarpeen selvittämisestä ja sen pohjalta laadittavasta palvelusuunnitelmasta yhteistyössä asiakkaan ja omaisten kanssa. Asiakkaan palvelukokonaisuus voi koostua kolmannen sektorin, yksityisten palveluntuottajien sekä kaupungin
tuottamista avuista ja palveluista. Palveluohjaajat tekevät palvelusuunnitelmaan sisältyvistä kotihoidon palveluista ja tukipalveluista palvelupäätökset lautakunnan vahvistamien kriteereiden perusteella. Palvelusihteerit
tekevät asiakkaille maksupäätökset asiakkailta perittävistä maksuista asiakasmaksulain ja -asetuksen sekä
lautakunnan vahvistamien maksujen ja taksojen perusteella.
Kotihoidon piiriin kuuluvat kaikki asiakasryhmät. Lapsiperheiden kotipalvelua myönnetään erillisten kriteerien perusteella lasten ja nuorten palveluista.
Hämeenlinnan kotihoidossa kotipalvelut ja kotisairaanhoito on yhdistetty. Kotihoitoa tuottaa etupäässä kaupungin oma kotihoito. Vuoden 2013 alusta alkaen Kaurialan ja Myllymäen alueella palvelut on kuitenkin
tuottanut yksityinen palveluntuottaja. Alueen volyymi vastaa noin 10 % koko kaupungin kotihoidosta. Ulkoistetussa kotihoidon hankinnassa on mukana bonus- ja sanktiojärjestelmä, jossa mm. asiakastyytyväisyys ja
palvelun vaikuttavuus (asiakkaan toimintakyvyn ylläpito), hoito- ja palvelusuunnitelmien toteuttaminen vaikuttavat palveluntuottajalle maksettavaan korvaukseen. Ostopalveluina hankitaan lisäksi sotainvalidien kotihoitoa ja vähäisessä määrin kaupungin kotihoitoa täydentävää palvelua.
Tukipalvelut koostuvat ateria- ja turvapalveluista sekä sosiaalihuoltolain mukaisista kuljetuspalveluista. Kotiateriapalvelua myönnetään asiakkaille, jotka eivät alentuneen toimintakyvyn vuoksi kykene valmistamaan
aterioita tai riittävän ja monipuolisen ravinnon saaminen uhkaa vaarantua. Kotiin vietävät ateriat toimitetaan
asiakkaan kotiin yksittäispakattuina kylminä aterioina. Ikäihmisillä on lisäksi mahdollisuus ruokailla palvelukeskuksissa ja useilla kouluilla. Kotona asuville tarjotaan turvapuhelinpalvelu, johon sisältyy turvaranneke ja
hälytyskeskustoiminta sekä ympäri vuorokauden toteutettavat auttajakäynnit. Hälytysten vastaanotto ja turvapuhelinlaitteiden hallinnan hoitaa vuonna 2014 tehdyn kilpailutuksen perusteella Mainio Vire Oy ja turvapalveluun liittyvät auttajakäynnit tuottaa kotihoidon henkilöstö.
Kuljetuspalveluja myönnetään lautakunnan vahvistamien kriteerien perusteella ikäihmisille, jotka eivät pysty
toimintarajoitteiden vuoksi käyttämään julkisia kulkuneuvoja.
72
Omaishoidon tukea myönnetään palkkiona tai palveluina hoivaa tarvitsevan kuntalaisen kotona tapahtuvan
hoidon toteuttamiseen. Lautakunta on vahvistanut omaishoidon tuen saamisen kriteerit ja tukea myönnetään
kaikille kriteerit täyttäville hakijoille. Omaishoitajien jaksamisen tukemiseen etsitään edelleen uusia tapoja.
Vuonna 2015 käynnistettyjä terveystarkastuksia yli 75-vuotiaille omaishoitajille jatketaan. Kuntoutus- ja virkistysmahdollisuuksia lisätään.
Myös ikäihmisten päivätoiminnalla tuetaan ikäihmisen kotona asumista ja omaishoitajan jaksamista. Kiinteitä
päivätoimintaryhmiä on kaupungin omana toimintana Lammilla, Hauholla, Kalvolassa ja Voutilakeskuksessa
sekä ostopalveluna Hoivia Oy:n Olokolossa ja Päivärinteen Päivänkaaressa. Päivätoimintoja kehitetään niin,
että toiminta on aktivoivaa, tavoitteellista ja kuntouttavaa.
Vapaaehtoiskeskus Pysäkki toimii kaupunkilaisten kohtauspaikkana ja tuottaa vapaaehtoistoimintana mm.
kerhotoimintaa, saattajapalvelua, ystävätoimintaa ja toimintatuokioita ikäihmisille. Pysäkin toiminnan rahoituksesta vastaa kaupunki yhdessä seurakunnan kanssa. Pysäkin toiminnassa painopisteenä ovat kotona
asuvat ikäihmiset sekä vapaaehtoistoiminnassa olevien oma voimaantuminen ja hyvinvoinnin lisääntyminen.
Pysäkin toimitilat siirtyivät järjestöjen yhteiseen kumppanuustaloon Kirjastokatu 1:een syyskuussa 2014.
Avointa päivätoimintaa korvaavaa kumppanuustoimintaa on järjestetty Voutilakeskuksessa, Keinusaaressa
ja Rengossa. Kumppanuustoiminta on järjestöjen ja vapaaehtoisten vastuulla olevaa avointa ikäihmisille
suunnattua ryhmätoimintaa kaupungin tarjoamissa tiloissa. Tavoitteena on toiminnan lisääminen ja laajentaminen eri puolelle kaupunkia. Kumppanuustoiminnan koordinointi kuuluu Vapaaehtoiskeskus Pysäkin työntekijöiden vastuualueisiin.
Ikäihmisten ympärivuorokautinen hoiva
Ympärivuorokautinen pitkäaikaishoiva on tarkoitettu niille ikäihmisille, jotka eivät enää tehostettujenkaan
palvelujen turvin selviydy kotihoidossa. Lautakunta on vahvistanut pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen
hoivaan pääsyn kriteerit. Ympärivuorokautista hoivaa on mahdollista saada joko tehostettuna palveluasumisena tai vanhainkotihoivana.
Pitkäaikaisia tehostetun palveluasumisen paikkoja on noin 500 paikkaa, joista n. 380 paikkaa ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Yli 75-vuotiaiden käytössä ympärivuorokautisen hoivan paikoista on noin 90 %.
Tehostetun palveluasumisen kilpailutus on toteutettu vuonna 2012 ja puitesopimukset ovat voimassa
30.9.2016 saakka. Hankinta on toteutettu siten, että sopimuksiin on sisällytetty bonus-sanktiojärjestelmä,
jossa mm. asiakastyytyväisyys ja palvelun tuottamisessa onnistuminen vaikuttavat palveluntuottajalle maksettavaan korvaukseen. Uusi kilpailutus toteutetaan vuoden 2016 keväällä.
Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiöltä hankitaan konsernin sisäisenä inhouse-hankintana tehostettua palveluasumista. Erityisasuntosäätiön ns. nettotappiosopimuksesta luovutaan vuonna 2016 ja siirrytään suoritepohjaiseen laskutukseen. Päivärinteessä oleva Kotisiiven 6-paikkainen ryhmäkoti siirtyy vammaispalveluiden
käytöstä ikäihmisten käyttöön. Kaupungin omia ympärivuorokautisia yksiköitä ovat Hauhon Koivukoto, Kalvolan Koivurinne, Naskalin palvelutalo ja 1.3.2013 alkaen Keinukamarin palvelutalo, jonka toiminta perustuu
hyvinvointikeskusajatteluun.
Vanhainkotipaikkoja Hämeenlinnassa on talousarviovuoteen lähdettäessä 266, jotka jakautuvat viiteen kunnalliseen vanhainkotiyksikköön ja yhteen sopimuskumppanin (Hoivia Oy) yksikköön. Yksiköistä kaksi sijaitsee Kanta-Hämeenlinnassa (Voutilakeskus ja Hoivian vanhainkoti). Sen lisäksi kaupunginosakeskuksissa
Lammilla, Tuuloksessa, Rengossa ja Kalvolassa on vanhainkotiyksikkö. Voutilakeskuksessa on käynnistynyt
arviointiyksikkö, jonka tehtävänä on selvittää asiakkaiden palvelutarve ja kotona selviytymisen mahdollisuudet ennen pitkäaikaishoivaan siirtymistä. Pitkäaikaispaikkoja muutetaan tarpeen mukaan lyhytaikaisiksi kuntouttaviksi paikoiksi. Hoivian vanhainkodin sopimukseen sisällytetään noin 45 paikan osto.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset
Edellisinä vuosina käynnistettyä palvelurakenteen muutosta jatketaan niin, että vuonna 2017 Hämeenlinnan
ikäihmisten palvelurakenne vastaa ikäihmisten laatusuositusta. Tavoitteena on, että pitkäaikaisia ympärivuorokautisia paikkoja on käytössä vuoden 2016 lopussa yhteensä 660 sisältäen myös ne alle 75-vuotiaiden
paikat, jotka ovat ikäihmisten yksiköissä. Jokaiselle ympärivuorokautista hoivapaikkaa hakevalle tehdään
moniammatillinen geriatrinen arvio, jonka perusteella arvioidaan asiakkaan hoivan tarve. Terveyskeskuksen
vuodeosastolla pitkäaikaishoivapaikkaa odottaville potilaille järjestetään tarkoituksenmukainen hoivapaikka.
73
Erikoissairaanhoidon siirtoviivepäivien määrä minimoidaan siten, että asianmukaisen hoitopaikan odottamisen aika terveyskeskussairaalassa on mahdollisimman lyhyt. Palvelurakenteen muutos edellyttää painopisteen siirtämistä ennaltaehkäiseviin palveluihin, kotiin vietäviin itsenäistä asumista tukeviin palveluihin, tukipalveluihin sekä panostamiseen toimiviin asumisympäristöihin. Yleistavoitteena on se, että ikääntyneiden
olisi mahdollista asua turvallisesti kotona pitempään kuin aikaisemmin.
Koti- ja asumispalvelujen sekä pitkäaikaishoivan painopisteet ovat:
-
-
Hyvinvointia ja terveyden edistämistä tehdään yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa
Palvelutarpeen selvittäminen hoidetaan vanhuspalvelulain edellyttämällä tavalla
Asiakaskohtaiset palvelusuunnitelmat ovat ajan tasalla ja vastuutyöntekijän rooli on selkeä
Yksiköissä on toimivat hoitajakutsujärjestelmät
Lyhytaikaisia hoivapaikkoja ja kuntoutuspaikkoja on tarvetta vastaavasti
Ikääntyvien arjen toimintakykyä vahvistetaan erilaisin kuntoutuksen ja päivätoiminnan keinoin yhteistyössä omaisten kanssa (esim. kotikuntoutus)
Käytettävissä olevia perintövaroja kohdennetaan arjen toimintakyvyn vahvistamiseen, esimerkkinä pienet asunnon muutostyöt ja kuntosalilaitteiden hankinta sekä kumppanuustoiminta
Vapaaehtoistyö ja järjestöyhteistyö ovat osana kumppanuustalotoimintaa
Palvelujen vaikuttavuutta arvioidaan
Sopimuskannusteita käytetään ja arviointiperusteita kehitetään
Kantakaupungin, Iittalan, Ydin-Hämeen ja Rengon pitkäaikaishoivan, asumisen ja uudenlaisten asumispalvelujen suunnittelua sekä sen nivomista palveluverkkoon jatketaan. Hankkeissa investoivana toimijana ei välttämättä ole kaupunki, vaan esim. Hämeenlinnan Vanhusten Asuntosäätiö. Tästä syystä hankkeet eivät näy kaupungin investointiohjelmassa.
Päihdedementiayksikön perustamisen valmistelua jatketaan yhteistyössä Terveyden – ja toimintakyvyn
edistämisen lautakunnan kanssa
Kotihoivan laadun ja vaikuttavuuden parantaminen ja vertailtavuuden lisääminen
Rai-arviointi on käytössä kotihoidossa ja palvelutarpeen selvittämisessä
Kotihoidon mobiili ja toiminnanohjausjärjestelmä on käytössä ja se tehostaa henkilöstön käyttöä
Tehtäväalueen talous
TP 2014
Tili
11011310
Tilin nimi
Ikäihmisten koti- ja asumispalvelut
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
10 331 354
43 439 005
-33 107 650
TP 2014
Tili
11011320
Tilin nimi
Ikäihmisten vanhainkotihoiva
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
3 495 930
15 885 302
-12 389 372
TA 2015
Muutoksineen
9 807 000
43 050 500
-33 243 500
TA 2015
Muutoksineen
3 809 000
15 348 200
-11 539 200
TA 2016
10 810 000
44 271 300
-33 461 300
TA 2016
3 429 000
15 616 500
-12 187 500
74
YHDYSKUNTALAUTAKUNTA
Yhdyskuntalautakunta järjestää tilaajana maaomaisuuden kehittämisen, yleis- ja asemakaavoituksen sekä
kaupunkiympäristön suunnittelun palvelut. Lisäksi lautakunnalle kuuluvat liikenteen hallinta ja joukkoliikennetehtävät, maanrakennus, luontopalvelut ja kunnossapito. Seudullisesta joukkoliikenteestä vastaa yhdyskuntalautakunnan alainen joukkoliikennejaosto.
Suunnittelupalveluista osa tuotetaan tilaajan maankäytön suunnitteluyksikössä ja osa ostetaan ulkopuolisilta
asiantuntijoilta. Kehittämisessä tehdään yhteistyötä konsernin kehittämispalvelujen ja Linnan Kehitys Oy:n
kanssa. Maanrakennukseen liittyvät tehtävät tilataan osittain LinnanInfra -liikelaitokselta ja osittain yksityisiltä
yrityksiltä. Joukkoliikennepalvelut ostetaan ulkopuolisilta tuottajilta. Vesi- ja viemäriasioissa yhteistyökumppanina on Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy. Maanrakentaminen määritellään erillisessä investointiohjelmassa, joka laaditaan tavoitteellisena valtuustokaudelle ja vuosittaisessa ohjelmassa, joka sisältyy yhdyskuntarakenteen palvelusopimukseen.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset
Toiminnan keskeinen painopiste on talouden ja tehokkuuden parantaminen sekä kaupungin strategian kannalta keskeisten hankkeiden edistäminen. Tavoite näkyy maankäytön kärkihankkeiden valinnassa, maapolitiikan ja tonttimyynnin tehostamisessa sekä yhdyskuntataloudellisen kustannustietoisuuden kasvussa. Hankkeilla edistetään myös Hämeenlinnan asemaa valtakunnallisessa kasvukäytävässä. Maanrakennuksen ja
kunnossapidon osalta vuonna 2015 tehtyä kehitystyötä jatketaan kaupunginvaltuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on kehittää koko prosessia, taloutta ja toimintaa sekä tilaajan että tuottajan
osalta tavoitevuoden ollessa 2018. Tähän liittyy myös kolmen vuoden puitesopimuksen laatiminen LinnanInfra -liikelaitoksen kanssa koskien tulevien vuosia keskeisiä maanrakennusinvestointeja ja siten toiminnan pitkäjänteisyyden tukeminen. Samalla arvioidaan myös Hämeenlinnan Valot Oy:n tulevaa asemaa organisaatiossa.
Palvelusopimukset tehdään LinnanInfra -liikelaitoksen, Hämeenlinnan Valot Oy:n ja Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n kanssa. Vuoden 2016 talous perustuu pääosin samoihin lukuihin kuin vuonna 2015, mikä merkitsee edelleen säästötavoitteita ja toiminnan tehostamista. Suurimmat säästöt kohdistuvat kunnossapidon
palveluihin sekä asiantuntijapalveluihin. Riskinä on tavoite päästä asetettuun myyntivoittotavoitteeseen johtuen yleisen taloustilanteen heikkenemisestä.
LinnanInfra -liikelaitokselta ostettavat palvelut pienenevät vuoteen 2015 verrattuna. Taustalla on em. kehitystyö, jossa yhtenä tavoitteena on toiminnan tehostaminen ja sen heijastuminen jo vuoden 2016 talouteen.
Hämeenlinnan Valot Oy:n palvelujen osto säilyy nykyisellään ja tavoite on, että energiankäytössä voidaan
saavuttaa säästöjä esimerkiksi katuvalaistuksen vähentämisellä. Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n osalta tulotavoite on sama kuin vuonna 2015 eli 860 000 euroa.
Palveluiden tavoitteena on edelleen saavuttaa tilanne, jossa
- strategisesti merkittävät kaavoitus- ja maanrakennushankkeet toteutetaan tavoiteaikataulussa
- tonttimyynnissä päästään ennen lamaa olevalle tasolle
- maanrakennuksen ja kunnossapidon johtamista kehitetään kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti
- kaupungilla on 2-3 vuoden omakotitontti- ja kunnallistekninen suunnitelmavaranto
- elinkeinohankkeet toteutuvat kaupungin toiminnassa tavoiteajassa
Yhdyskuntarakenteen palvelujen osalta jatkuva muutostekijä on infran kasvu ja samanaikainen verkostojen
vanheneminen nopeammin kuin kunnostamiseen sijoitettujen investointien määrä. Näin katujen ja verkostojen korjaustarve kasvaa, jolloin maanrakennuksen investointien painopiste on tarkoituksenmukaista suunnata ylläpitoon ja kunnon parantamiseen. Tätä tukee myös se, että vuosina 2014-2015 asuntotonttien myynti
on ollut taloudellisen tilanteen vuoksi hiljaista eikä uusia asuntoalueita ole tarpeen avata olemassa olevan
tonttitarjonnan vuoksi.
Merkittäviä hankkeita vuonna 2016 tulevat olemaan Keinusaaren, Vanajantien ja Aurinkokadun muodostaman kokonaisuuden rakentaminen edelleen ja liikennekohteista Viipurintien vesistösillan ja Loimalahdentien
risteyksen korjaus.
75
Lautakunnan sitovat tavoitteet
Hyvä ympäristö ja kestävä kaupunkisuunnittelu
Tavoitteet
Mittarit
Kokonaisvaltainen, ennakoiva ja
kestävä maankäytön suunnittelu
Vireillä olevan Urban Zonehankkeen tulokset koskien täydennysrakentamisen vaikutuksia
eri liikennemuotoihin ja kestävään
kehitykseen
Hallittua kasvua tukeva tonttitarjonta, monipuoliset asumismahdollisuudet ja tarkoituksenmukaiset palveluverkot
2 vuoden tonttivaranto (200 omakotitonttia)
kaavat mahdollistavat vähintään 3
kerrostalotontin myymisen
Lautakunnan talous
TP 2014
Tili
Tilin nimi
1101140
Yhdyskuntalautakunta
300
321
330
3400
3500
30
37
400
430
450
470
480
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Toimintatuotot
Valmistus omaan käyttöön
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
1 074 135
1 399 354
789 664
2 843 938
3 935 448
10 042 539
6 676 426
2 391 441
20 134 967
168 481
261 051
437 760
23 393 700
-6 674 735
TA 2015
Muutoksineen
1 579 500
1 090 500
800 000
2 716 000
3 374 000
9 560 000
5 445 000
2 529 000
19 165 500
188 600
270 000
362 900
22 516 000
-7 511 000
TA 2016
1 054 000
1 466 000
800 000
2 716 000
3 374 000
9 410 000
5 445 000
2 474 000
19 042 000
185 200
270 000
394 800
22 366 000
-7 511 000
Lautakunnan tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat. Lautakunnan toimintamenot, toimintatulot ja valmistus omaan käyttöön ovat bruttositovat. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden kokonaismääräraha on valtuustoon nähden sitova (bruttositovuus). Yhdyskuntalautakunta päättää rahan kohdistamisesta eri investointikohteisiin.
76
Lautakunnan investoinnit 2016:
Maanrakennuksen investoinnit perustuvat vuosiohjelmaan (8 M€). Vuosiohjelma tarkentuu syksyllä 2015.
Maanrakennuksen investointiohjelma painottuu vuonna 2016 peruskorjauskohteisiin.
TB 2016 / investointiehdotus
Merkittävimmät kohteet
Keinusaari II alueen, Vanajantien ja Aurinkokadun katurakenteita ja massanvaihtoa, Linnanniemenkadun ja
Siirinkadun loppuun rakentaminen
Vanajantie viimeistelyä
Engelinranta ja asemanranta kaava-alueiden katujen ja
yleisten alueiden suunnittelu.
Siirintaustantien ja Etu-Hätiläntien liittymien suunnittelu.
912 Asuinalueet
Moreeni Taipaleentie, Nuutilanraitti
Kirstulan alueen suunnittelu
SSAB:n rata suunnittelu
Loimalahdentie-Aleksis Kiven kadun liittymä, Iittalan ja
kantakaupungin saneerauskohteet sekä maanläjitysalue
Nummen koulun lähiympäristön kadut suunnittelu
913 Elinkeinoalueet
914 Infra / Katusaneeraus
916 Kevytliikenne
917 Liikenne
918 Sillat ja vesistö
919 Puistot ja leikkipaikat / Viherrakentaminen
920 Liikuntapaikat / Ulkoliikunta ja virkistys
921 Kansallinen kaupunkipuisto
Yhteensä
Olympiakadun kevyenliikenteenväylä
Liikennevalo-ohjaus, palvelukohteiden merkinnät, liikenteenohjauslaitteet, tunnelin häiriötilanne varautuminen
Viipurintien vesistösillan perusparannus
Paasikiventien sillan suunnittelu
Puistojen ja leikkipaikkojen saneeraus
Poltinahon kenttä, Idänpää
TEHTÄVÄALUE:
YHDYSKUNTALAUTAKUNTA JA HALLINTO
Vastuuhenkilö:
Valmistelija:
Tilaajajohtaja Päivi Saloranta
Tilaajajohtaja Päivi Saloranta
TB 2016
varaus
(1000€)
2 850
700
2 130
150
300
1 020
450
240
150
8 000
Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset
Keskeistä on edistää strategisesti merkittäviä suunnitteluhankkeita. Näitä ovat kantakaupungin yleiskaava,
Engelinrannan ensimmäisen asemakaavan käynnistäminen, Tertin ja Asemanrannan asuntoalueet. Lisäksi
tavoitteena on saada aikaan kaavallinen ja kunnallistekninen suunnitelmavaranto siten, että rakentamisvaiheet sujuvat aikataulujen mukaisesti.
Maanrakennuksen painopiste on kantakaupungin liikenneväylissä ja kaduissa. Näitä ovat Viipurintien vesistösilta, Vanajantie – Aurinkokatu ja Keinusaaren alue. Siltakorjaus on kuntotarkastuksen mukaan välttämätön. Keinusaari – Vanajanranta -alueen valmistumisessa tähdätään kerrostalotonttien luovutukseen vuosina
2016-2017. Peruskorjauskohteita on kantakaupungin lisäksi Iittalassa.
Joukkoliikennepalveluissa siirrytään valtakunnalliseen lippu- ja maksujärjestelmä Walttiin vuoden 2016 aikana. Merkittäviä muutoksia ovat mm. lasten ja nuorten lippujen ikärajan muuttuminen 7-16-vuoteen, uudet
maksuvyöhykkeet, maksuton vaihto-oikeus sekä kaupungin toimintana toteutettava asiakaspalvelu. Nämä
lisäävät kustannuksia. Muutoksella tavoitellaan joukkoliikenteen suosion kasvua. Samanaikaisesti valmistaudutaan kaupunkiliikenteessä vuonna 2017 toteutettavaan linjastorakenneuudistukseen.
77
Tehtäväalueen talous
TP 2014
Tili
Tilin nimi
11011400
Yhdyskuntalautakunta ja hallinto
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TA 2015 Muutoksineen
Tyhjä rivi
1 090 430
2 941 388
-1 850 958
TEHTÄVÄALUE:
INFRAN SUUNNITTELU JA YLLÄPITO
Vastuuhenkilö:
Valmistelija:
Tilaajajohtaja Päivi Saloranta
Tilaajajohtaja Päivi Saloranta
1 064 000
3 341 000
-2 277 000
TA 2016
1 064 000
3 461 000
-2 397 000
Tehtäväalueen kuvaus
Infran suunnittelun tehtävänä on varmistaa maanrakentamisen investointien toteutusedellytykset. Tähän
liittyy suunnittelun tarvitsemien tietojen tuottaminen, mm. maaperätutkimukset ja mittaukset sekä investointien tarvitsemien suunnitelmien tuottaminen. Suunnitteluun sisältyy väylien ja verkostojen suunnittelua sekä
liikenne- ja vihersuunnittelua. Infran suunnittelu vastaa myös kaupungin alueiden osalta pilaantuneiden maiden hoidosta.
Vuonna 2016 pyritään erityisesti edistämään pyöräilyn asemaa erilaisin toimenpitein kuten pyörätelinein,
väylien esteitä poistamalla ja merkintöjä kehittämällä. Pyöräilyn edistämiseksi tehdään seuraavat konkreettiset toimet:
- Julkaistaan pyöräilykartta (2016)
- Laaditaan pyöräilyn edistämisohjelma yhteistyössä asukkaiden, päättäjien ja kaupungin eri hallintokuntien
kanssa. Ohjelmassa asetetaan tavoitteet pyöräilyn edistämiselle ja määritellään tehokkaimmat keinot tavoitteiden saavuttamiseksi (2016)
- Pyöräilyn sujuvuutta parannetaan korjaamalla keskeisiä risteysalueita ja epäjatkuvuuskohtia. (jatkuvaa
työtä).
- Aloitetaan pyöräilyn edistämisohjelman toteuttaminen. Tähän liittyy mm. ohjelman mukaisen pääpyöräverkon toteuttaminen vaiheittain, pyöräilyn houkuttelevuuden edistäminen, pyöräilyturvallisuuden ja erityisesti
asemien pyöräilyolojen parantaminen. (2016 -)
Infran ylläpito tilaa LinnanInfra-liikelaitoksen Luontopalvelut-yksiköltä metsäomaisuuden hoitoa, johon sisältyvät metsävarantojen inventoinnit, hakkuutarpeiden suunnittelu ja hoitosuunnitelmat. Työohjelmat ja työmäärät muodostuvat siten metsänhoidollisista, maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ja ulkoilun ja virkistyksen sekä maisemanhoidollisista tarpeista. Pieni osa palveluista liittyy maatalousalueiden ja viljelypalstojen
vuokraukseen. Kaupungilla on metsäomaisuutta noin 5 200 ha, jonka arvo laskutavasta riippuen on noin
22,5 M€ - 30,2 M€. Tämä jakaantuu kauempana oleviin metsäalueisiin, muuttuen asutuksen läheisyydessä
taajamametsiksi ja virkistysalueiksi. Näin ollen vain osaa metsistä hoidetaan perinteisin metsän hoidon perustein, asutuksen lähellä huomioidaan maankäyttö, virkistys ja kevyt liikenne. Vuosittain metsän kasvusta
hyödynnetään noin 80 % eli keskimäärin 20 000 m3. Tulot ovat vuosittain noin 770 000 euroa, ja sillä katetaan toiminnasta aiheutuvat menot, noin 640 000 euroa.
Pysäköinti- ja aluevalvonnan henkilökunta on kaupungin palveluksessa, mutta valvontatyön käytännön toteutus on sopimuksella siirretty Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n tehtäväksi. Pysäköinnin virhemaksut ja mittareiden kolikkotulot tulevat yhdyskuntalautakunnan tuloksi. Mittarituloilla kaupunki kattaa yleisten alueiden ja
pysäköintipaikkojen kunnossapidosta syntyviä kustannuksia. Kaupungin ja Pysäköintiyhtiön välinen sopimus
takaa kaupungille kyseisiä tehtäviä vastaavan tulotason. Ylimenevän osan pysäköintiyhtiö saa omien toimintojen kehittämiseen.
Tilaajalla ei ole väestönsuojeluun liittyviä tehtäviä, väestönsuojasta aiheutuvat vuokrakustannukset ovat tilaajalla.
78
Infran ylläpito tilaa katujen ja yleisten alueiden kunnossapidon pääosin LinnanInfra-liikelaitokselta. Tilauksen
arvo ja sisältö määritellään erikseen tehtävällä palvelusopimuksella.
Infran lupa-asioiden hoidon keskeinen tavoite on, että sen alueella kaikki rakentajat ja toimijat noudattavat
kaupungin ohjeita ja siten turvataan kaupungin infraomaisuuden arvo.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset
Keskeisenä tavoitteena tehdä keskeisistä investoinneista 3-5 vuoden investointi-, saneeraus ja suunnitteluohjelma, jotka puolestaan kytketään tulevien vuosien kaavoitusohjelmaan. Samoin kehitetään vuosittaista
investointi- ja suunnitteluohjelmaa siten, että maanrakennushankkeiden tilaukset tehdään riittävän ajoissa ja
parannetaan näin kustannustehokkuutta. Suunnitteluvarantoa kasvatetaan niin, että se tarjoaa investointiohjelman joustavan käytön.
Tehtäväalueeseen kuuluu myös kaupungin omistamien maa-alueiden osalta rakentamisen yhteydessä pilaantuneiden maiden käsittely. Tehtävään sisältyy pilaantumien tutkiminen, kunnostussuunnittelu ja alueen
puhdistaminen tulevaan käyttötarkoitukseen.
Pilaantumien hoitoon on 300 000 euroa. Vuonna 2016 on tavoitteena puhdistaa Vanajanrannan tontit sekä
käynnistää Etelärannan pilaantuneiden maiden käsittelyn ohjelmointi
Pysäköinninvalvonta tuottaa kaupungille tuloa virhemaksuina noin 400 000 euroa ja mittaritulona noin
850 000 euroa vuosittain.
Infran ylläpidossa verkoston kasvu, erikoiskohteet kuten moottoritien tunneli ja Käikälän teollisuusraide sekä
kunnossapitomäärärahan leikkaukset lisäävät säästö- ja tehostamisvaatimuksia. Tästä syystä vuonna 2016
jatkuu kunnossapidon yleisen laatutason lasku ja kaikkien mahdollisten säästötavoitteiden etsiminen.
Tehtäväalueen talous
TP 2014
Tili
11011420
Tilin nimi
Infran suunnittelu ja ylläpito
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
2 414 085
10 969 109
-8 555 024
TEHTÄVÄALUE:
INFRAN RAKENNUTTAMINEN
Vastuuhenkilö:
Valmistelija:
Tilaajajohtaja Päivi Saloranta
Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg
TA 2015
Muutoksineen
2 340 000
10 850 000
-8 510 000
TA 2016
2 234 000
10 665 000
-8 431 000
Tehtäväalueen kuvaus
Infran rakennuttaminen vastaa kaupungin infrastruktuuriin liittyvistä maanrakennuksen investoinneista sekä
käyttötaloudesta hoidettavien muiden erityishankkeiden rakennuttamisesta.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset
Kaupungin investointibudjetti vuodelle 2016 on 8 milj. euroa. Uusia omakotitonttialueita ei esitetä rakennettavaksi kysynnän merkittävän hiipumisen ja olemassa olevan tonttivarannon vuoksi. Kerrostaloalueista jatketaan Keinusaari II alueen rakentamista. Vuonna 2015 on alueella tehty pilaantuneen maan kunnostustyöt ja
massanvaihto sekä katualueiden esikuormitus osalla Hilpi Kummilan tietä sekä Keinukadulla. 2016 on tarkoitus päästä rakentamaan nämä kadut siten, että seitsemän kerrostalotonttia voidaan luovuttaa. Tarkoitus on
myös jatkaa kaava-alueen loppujen katujen massanvaihto ja esikuormitus. Samalla alueella viimeistellään
2015 saneerattu Vanajantien osuus.
79
Merkittävä uudiskohde on myös Siirinkadun jatko, joka on aloitettu jo vuoden 2015 puolella. Moreenin alueella pyritään rakentamaan Taipaleentien puuttuva osa Itäportintielle, joka parantaa merkittävästi teollisuusalueen liikennöitävyyttä.
Merkittävimmät katusaneeraukset ovat Loimalahdentien ja Aleksis Kivenkadun risteyksen parantaminen
sekä Linnaniemenkadun saneeraus.
Kevyen liikenteen väylistä peruskorjataan Olympiakadun jalankulku- ja pyörätie.
Merkittävä infrahanke on myös Viipurintien vesistösillan korjaus.
Viherpuolella suurin hanke on Itsenäisyyden puiston saneeraus.
Äikäälään kaupungin tulevaisuuden rakennushankkeita varten suunnitellulle maanläjityspaikalle haetaan
ympäristölupa ja mikäli lupa saadaan ajoissa, toteutetaan läjityspaikka 2016 aikana.
Tehtäväalueen talous
TP 2014
Tili
11011430
Tilin nimi
Infran rakennuttaminen
30
37
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
60 881
6 676 426
7 227 314
-490 008
TEHTÄVÄALUE:
MAAOMAISUUDEN HALLINTA
Vastuuhenkilö:
Valmistelija:
Tilaajajohtaja Päivi Saloranta
Geodeetti Aki Järvinen
TA 2015
Muutoksineen
5 445 000
5 953 000
-508 000
TA 2016
0
5 445 000
5 943 000
-498 000
Tehtäväalueen kuvaus
Maaomaisuuden hallintaan kuuluu kaupungin maaomaisuusjärjestelmän ylläpito, maanhankinta ja tonttien
luovutus. Lisäksi se vastaa tontinvuokrajärjestelmän ylläpidosta laskutuksineen ja maankäyttösopimusten
laadinnasta.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset
Vuoden 2016 toiminnan pääpaino on maaomaisuuden hallinnan tulotavoitteiden toteutumisen varmistaminen. Tonttien markkinointiin panostetaan.
Tehtäväalueen talous
TP 2014
Tili
11011440
Tilin nimi
Maaomaisuuden hallinta
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
6 308 869
292 234
6 016 634
TA 2015
Muutoksineen
5 925 000
274 000
5 651 000
TA 2016
5 931 000
278 000
5 653 000
80
TEHTÄVÄALUE:
MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU
Vastuuhenkilö:
Valmistelija:
Tilaajajohtaja Päivi Saloranta
Tilaajapäällikkö Leena Roppola
Tehtäväalueen kuvaus
Maankäytön suunnittelu vastaa Hämeenlinnan kaupungin strategisesta suunnittelusta sekä yleis- ja asemakaavoituksesta. Maankäytön suunnittelu vastaa myös poikkeuslupa- ja suunnittelutarveharkintaan liittyvien
päätösten valmistelusta YMRLA:aan yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa
Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset
Maankäytön suunnittelun merkitys on korostunut Suomen kasvukäytävän tuntumassa. Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kuntarakenneselvityksen pohjalta laadittu rakennemalli sekä Hämeenlinnan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma ovat muodostaneet strategisen pohjan Kantakaupungin yleiskaavalle. Hämeenlinnan ja Janakkalan yhteiset yleiskaavat aloitetaan Harvialassa ja Moreenin-Rastikankaan alueilla. SampoAlajärven osayleiskaavan ja Tertin kaavarungon pohjalta laaditaan alueen ensimmäinen asemakaava. Kaavoituksen keskeinen tavoite on pientaloalueiden kaavavarannon synnyttäminen eri puolille kaupunkia hyödyntämällä tarkoituksenmukaisella tavalla olemassa olevaa kunnallistekniikkaa sekä palvelurakennetta.
Keskeinen kehittämishanke on rasterimuotoisen ajantasakaavan muuttaminen vektorimuotoon. Paikkatietopohjaisen suunnitteluohjelman käyttöönotto mahdollistaa vektorimuotoisen ajantasakaavan ylläpidon. Suunnittelua varten laadittuja selvityksiä on muutettu paikkatietomuotoon mikä mahdollistaa selvityksistä muodostuvan paikkatiedon hyödyntämisen koko kaupungin toiminnassa.
Tehtäväalueen talous
TP 2014
Tili
11011450
Tilin nimi
Maankäytön suunnittelu
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
26 566
906 333
-879 767
TEHTÄVÄALUE:
TIETOPALVELU
Vastuuhenkilö:
Valmistelija:
Tilaajajohtaja Päivi Saloranta
Paikkatietopäällikkö Jukka Luokkala
TA 2015
Muutoksineen
31 000
955 000
-924 000
TA 2016
16 000
879 000
-863 000
Tietopalvelut on yksikkö, joka koostuu paikkatieto- ja kiinteistöpalveluista ja yksityistieasioista.
Paikkatieto- ja kiinteistöpalvelujen avulla järjestetään kiinteistötietojenhallinta ja tuotanto. Yksityistieasioissa
hoidetaan tieavustusasiat ja tielautakunnan valmistelutyöt. Tehtävät ovat peruspalveluja, jotka tukevat kaupungin kehittämistä ja rakentamista. Osa toiminnoista on viranomaistehtäviä.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset
Toiminnan painopiste on työyksikön toiminnan ja rakenteen kehittäminen, erilaisten rekistereiden saattaminen ajan tasalle ja kiinteistöveroon liittyvien tietojen kerääminen, yleisten alueiden haltuunottojen jatkaminen
sekä kantakartan ajantasaisuuteen panostaminen kaavoituksen ja tonttituotannon tueksi. Tavoitteena on
edelleen kehittää yksikön johtamista ja paikkatiedon hyödyntämistä koko kaupungin toiminnassa.
81
Tehtäväalueen talous
TP 2014
Tili
11011460
Tilin nimi
Tietopalvelu
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
141 710
1 057 322
-915 612
TA 2015
Muutoksineen
200 000
1 143 000
-943 000
TA 2016
165 000
1 140 000
-975 000
82
YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA
Ympäristö- ja rakennuslautakunta toimii kaupungin ympäristöterveydenhuolto-, ympäristönsuojelu-, luonnonsuojelu-, leirintäalue-, rakennusvalvonta- sekä maa-ainesten oton lupa- ja valvontaviranomaisena. Lisäksi
lautakunnalle kuuluu viranomaisvalvonta koskien katujen ja yleisten alueiden kunnossapitoa. Lautakunta
toimii ympäristöasioiden osalta Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan yhteislautakuntana.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset
Rakennusvalvonnan toiminnan painopiste on sähköisen asioinnin käytön lisääminen siten, että lupahakemuksia saapuu yhä enenevässä määrin valtakunnallisen Lupapiste -palvelun kautta. Rakennusvalvonta tulee siirtymään keväällä nykyisistä tiloistaan kaupungintalon 3. kerroksesta katutasoon uusien tilojen remontin
valmistuttua. Rauhankatu 8:ssa oleva vanha tekninen virastotalo on myynnissä, joten alustavien suunnitelmien mukaan siellä olevat ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon yksiköt sijoitetaan muualle.
Päätöstä korvaavista tiloista ei ole tehty.
Valtion ja kuntien välistä työnjakoa koskevat valtakunnalliset hankkeet saattavat tuoda vuonna 2016 muutoksia ympäristöluvitukseen tai kuluttajaturvallisuuden valvontaan. Kuntien tehtävien karsimisen aiheuttama
toimintaympäristön murros voi tuoda mahdollisuuksia resurssien parempaan kohdentamiseen, mutta toisaalta muutokset myös vaativat uuden oppimista ja uusien käytäntöjen luomista.
Vuoden 2016 säästötavoitteet kohdentuvat toimintakuluihin, mikä lisää riskiä lakisääteisten palvelujen hoidossa.
Lautakunnan sitovat tavoitteet
Kriittinen menestystekijä: Vaikuttavat, tehokkaat, kokonaisvaltaiset ja laadukkaat palvelut
Tavoitteet
Mittarit
Keskimääräinen rakennuslupien
käsittelyaika on enintään kolme
viikkoa ja ympäristölupien enintään viisi kuukautta.
Keskimääräinen rakennuslupien
ja ympäristölupien käsittelyaika
Kriittinen menestystekijä: Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, terveellinen elinympäristö ja vesistöjen
puhtaus
Tavoitteet
Mittarit
Päivitetään pohjavesialueiden
suojelusuunnitelmat
Päivitetyt pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat valmiit vuoden
2016 loppuun mennessä
Toteutetaan ympäristön tilan seurantaa ja uimarantojen uimavesivalvontaa laadittujen suunnitelmien mukaisesti
Otetut näytteet, tehdyt toimenpiteet ja julkaistut tulokset
83
Lautakunnan talous
TP 2014
Tili
Tilin nimi
1101150
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
300
321
330
30
400
430
450
480
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Toimintatuotot
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Muut toimintakulut
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
239 609
933 648
65 218
1 238 475
1 806 438
215 782
30 002
193 382
2 245 605
-1 007 130
TA 2015
Muutoksineen
231 300
1 167 700
48 000
1 447 000
1 837 300
231 300
28 500
160 900
2 258 000
-811 000
TA 2016
236 000
1 122 000
48 000
1 406 000
1 885 000
231 000
28 000
169 000
2 313 000
-907 000
Lautakunnan tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat. Lautakunnan toimintamenot ja toimintatulot ovat
bruttositovat.
TEHTÄVÄALUE:
YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA SEKÄ HALLINTO
TP 2014
Tili
Tilin nimi
11011500
Ympäristö- ja rakennuslautakunta sekä hallinto
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintakulut
Toimintakate
TEHTÄVÄALUE:
YMPÄRISTÖPALVELUT
Vastuuhenkilö:
Valmistelija:
Tilaajajohtaja Päivi Saloranta
Ympäristöjohtaja Juha Lahti
Tyhjä rivi
199 555
-199 555
TA 2015
Muutoksineen
211 000
-211 000
TA 2016
176 000
-176 000
Ympäristöpalvelut huolehtii kunnan lakisääteisistä ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun tehtävistä. Ympäristöterveydenhuolto koostuu elintarvikevalvonnasta, terveydensuojelusta, kuluttajaturvallisuusvalvonnasta, tupakan ja nikotiinivalmisteiden valvonnasta sekä eläinlääkintähuollosta. Peruseläinlääkäripalveluihin sisältyy kotieläinten perustason terveyden ja sairauksien hoito sekä eläinlääkäripäivystys. Eläintautivalvonnan tavoitteena on tiettyjen eläimestä toiseen eläimeen tai ihmiseen tarttuvien tautien vastustaminen
ja ennalta ehkäiseminen. Eläinsuojeluvalvonnan tavoitteena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta ja edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Ympäristöpalvelujen
toimintaa ohjaavat ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma, ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma sekä suunnitelma eläinlääkäripalvelujen sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä. Ympäristöpalvelut toimii osaltaan asiantuntijana mm. maanhankinnan ja maankäytönsuunnittelun
hankkeissa.
Ympäristöpalvelut jatkaa yhteistoimintaa Hattulan kunnan kanssa voimassa olevan yhteistoimintasopimuksen sekä vuodelle 2016 laadittavan palvelusopimuksen pohjalta. Virka-ajan ulkopuolinen eläinlääkäripäivystys on toteutettu yhteistyössä useamman kunnan kanssa. Päivystysalueeseen kuuluvat Hämeenlinnan ja
Hattulan lisäksi Riihimäki, Loppi, Hausjärvi, Hyvinkää ja Janakkala.
Ympäristönsuojelulain muutoksen vuoksi on ympäristölupakohteiden riskinarviointi ja valvontasuunnitelma
uusittu ja vuonna 2016 suunnitelman mukainen valvonta tulee maksulliseksi. Valvontamaksujen perimiseksi
on ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan tehtävä tarpeelliset muutokset. Ympäristönsuojelulakiin ja maa-
84
aineslakiin tehdyt muutokset edellyttävät ympäristöluvan ja maa-ainesluvan yhteiskäsittelyä tilanteissa, joissa maa-ainesten ottamistoimintaa koskeva hanke edellyttää kummankin lain mukaista lupaa. Muutos tulee
voimaan heinäkuun alusta 2016 alkaen.
Elintarvikevalvonnassa ennalta suunniteltujen tarkastusten tulokset julkaistaan oiva-järjestelmän mukaisesti
ja myöskin viimeisenä oivaan mukaan tulleiden kohteiden tarkastustulokset tulevat näkyviin oivan verkkosivuille. Niiden osalta vuonna 2016 julkistetaan myös vuoden 2015 tarkastustuloksia.
Tehtäväalueen talous
TP 2014
Tili
11011510
Tilin nimi
Ympäristöpalvelut
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
479 578
1 343 883
-864 305
TEHTÄVÄALUE:
RAKENNUSVALVONTA
Vastuuhenkilö:
Valmistelija:
Tilaajajohtaja Päivi Saloranta
Rakennusvalvontapäällikkö Sirkku Malviala
TA 2015
Muutoksineen
357 000
1 348 000
-991 000
TA 2016
404 000
1 437 000
-1 033 000
Rakennusvalvonnan tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa ja kaavojen noudattamista sekä huolehtia rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä sekä osaltaan valvoa
rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa. Rakennusvalvonnan tehtäväkenttään kuuluu
myös huolehtia rakentamisen yleisestä ohjauksesta ja neuvonnasta.
Rakennusvalvonnan lupamäärien ja toimintatuottojen odotetaan hieman laskevan yleisestä taloustilanteesta
johtuen. Asukkaita kannustetaan käyttämään sähköistä lupa-asiointia ja neuvontaa enenevässä määrin,
mistä saadaan säästöjä myöhemmin tulevaisuudessa.
Tehtäväalueen talous
TP 2014
Tili
11011520
Tilin nimi
Rakennusvalvonta
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
758 897
702 167
56 730
TA 2015
Muutoksineen
1 090 000
699 000
391 000
TA 2016
1 002 000
700 000
302 000
85
YHTEINEN JÄTELAUTAKUNTA
Lautakunnan vastuualueen kuvaus
Yhteinen jätelautakunta on Kiertokapula Oy:n osakaskuntien yhteinen jätehuoltoviranomainen, joka vastaa
jätelain (646/2011) mukaisten kunnille kuuluvien jätehuollon viranomaistehtävien hoitamisesta. Osakaskuntia
ovat Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki,
Tuusula ja Valkeakoski. Isäntäkuntana toimii Hämeenlinna. Osakaskunnat ovat sopineet yhteisestä jätelautakunnasta erillisellä sopimuksella ja jätelautakunnan toimialue kattaa kaikkien sopijakuntien alueen. Lautakunta toimii voimassa olevan lainsäädännön sekä isäntäkunnan hyväksymän lautakunnan johtosäännön ja
hallintosäännön mukaisesti.
Lautakunnalle kuuluvia jätehuollon viranomaistehtäviä jätelain (646/2011) mukaisesti ovat mm.
-
yleisten jätehuoltomääräysten hyväksyminen ja kunnan keräys- ja käsittelypaikoista päättäminen,
jätehuoltomääräyksistä poikkeaminen yksittäisissä tapauksissa,
jätteenkuljetukseen liittyvistä asioista päättäminen,
jätteenkuljetusrekisterin pitäminen,
kunnalliseen jätehuoltoon kuulumisesta poikkeaminen yksittäisissä tapauksissa palvelujen ja hallinnon
jätteen osalta,
jätetaksan hyväksyminen,
jätemaksujen määrääminen, kohtuullistamisesta päättäminen ja muistutusten käsittely,
jätemaksujen ulosottoon laittaminen sekä
muut kunnallisen jätehuollon järjestämiseen liittyvät viranomaistehtävät.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset
Jätehuoltoviranomaisen toiminnan tavoitteena on tarjota riippumatonta yhtenäistä, luotettavaa ja tasaarvoista viranomaispalvelua koko toiminta-alueella. Toiminnan avulla tavoitellaan myös päätöksenteon nopeutumista ja tehostumista sekä jätehuoltoasioiden kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä kehittämistä yli kuntarajojen.
Keskeinen vuoden 2016 toiminnan painopiste on yhtenäisen ja tasapuolisen palvelun ja päätöksenteon tuottamisessa ja kehittämisessä koko toiminta-alueella. Tätä tukee myös 1.9.2015 voimaantulleet kaikkien kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset.
Lautakunnan sitovat tavoitteet
Kriittinen menestystekijä: Vaikuttavat, tehokkaat, kokonaistaloudelliset ja laadukkaat palvelut
Tavoitteet
Mittarit
Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen
ja aluekeräyspaikkojen saavutettavuuden tarkastelu ja arviointi.
Huomioidaan jätelainsäädäntö ja sen
nojalla annetut asetukset ja määräysten velvoitteet. Tarkastelu tehdään niissä kunnissa, joissa on kunnan järjestämä jätteenkuljetus ja
joiden hallinnoinnista vastaa Kiertokapula Oy (Hausjärvi, Hyvinkää,
Mäntsälä, Riihimäki ja Valkeakoski).
Tarkasteltujen kuntien määrä ja aluerajauspäätökset.
Kriittinen menestystekijä: Johtaminen ja päätöksenteko osaamiseen ja tietoon perustuvaa
Tavoitteet
Mittarit
Yhtenäinen ja tasapuolinen päätöksenteko koko alueella
Palvelut, kuten viranomaispäätökset,
toteutuvat tavoiteajassa, 1 kk. Jätelain 42 § mukaisten poikkeamisten
käsittelyaika on 2 kk.
86
Lautakunnan talous
Yhteinen jätelautakunta on nettoyksikkö: Hämeenlinnan kaupunki ja Kiertokapula Oy ovat tehneen sopimuksen yhteisen jätelautakunnan toiminnan rahoittamisesta. Jätelautakunnan kustannusosuus sisällytetään
yhdyskuntajätteen jätteenkäsittelymaksuun, jonka veloittamisesta ja perimisestä huolehtii Kiertokapula Oy.
TP 2014
Tili
Tilin nimi
1101155
Yhteinen jätelautakunta
300
30
400
430
450
480
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Myyntituotot
Toimintatuotot
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Muut toimintakulut
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
161 651
161 651
105 236
46 187
3 596
6 632
161 651
0
TA 2015
Muutoksineen
173 000
173 000
113 600
42 400
7 000
10 000
173 000
0
TA 2016
173 000
173 000
110 000
44 000
7 000
12 000
173 000
0
Lautakunnan tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat. Lautakunnan toimintakate on sitova (nettositovuus).
87
KONSERNIPALVELUT
Konsernipalveluihin kuuluvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupungin johto, talous- ja hallintopalvelut, omistajaohjaus, henkilöstöhallinto sekä kehittäminen. Lisäksi konsernipalveluihin kuuluvat keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta.
KONSERNIPALVELUT YHTEENSÄ
Talous
TP 2014
Tili
110117
Tilin nimi
Konsernipalvelut
300
321
330
340
30
400
430
450
470
480
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Toimintatuotot
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
5 547 875
15
1 580 074
420 287
7 548 251
6 845 135
20 843 578
397 821
5 273 282
1 405 870
34 765 687
-27 217 436
TA 2015
Muutoksineen
4 598 000
1 594 000
676 000
6 868 000
6 898 200
21 838 100
224 200
3 618 500
1 387 000
33 966 000
-27 098 000
TA 2016
4 620 200
0
1 524 300
1 778 500
7 923 000
6 711 900
21 220 200
241 900
3 694 000
1 349 000
33 217 000
-25 294 000
Konsernipalvelujen toimintamenot ja toimintatulot ovat bruttositovat. Kaupunginhallitus vastaa konsernipalvelujen kokonaismäärärahan riittävyydestä.
KAUPUNGINVALTUUSTO JA -HALLITUS
Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen budjettikohtaan kuuluvat näiden toimielimien sekä kaupunginhallituksen
konsernijaoston kustannukset.
Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen seminaarit järjestetään omalla paikkakunnalla päivätapahtumina.
Talous
TP 2014
Tili
Tilin nimi
1101170
Kaupunginvaltuusto ja hallitus
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
200 041
12 138 540
-11 938 499
TA 2015
Muutoksineen
201 000
10 867 000
-10 666 000
TA 2016
341 000
10 762 000
-10 421 000
88
Kaupunginvaltuusto
Valtuustoryhmien käyttöön on 10 000 euron määräraha. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan edustusmääräraha on 3 000 euroa.
Kaupunginhallitus
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan edustusmääräraha on 3 000 euroa.
Linnan Tilapalvelut -liikelaitokselle on 2 041 000 euron avustus ja LinnanInfra -liikelaitokselle 350 000 euron
avustus. Power Cup -tapahtuman valmistelun avustukseen on määrärahaa 50 000 euroa ja muiden tapahtumien avustamiseen on 48 000 euroa.
Kaupunginhallituksen alaisiin määrärahoihin kuuluu Hämeenlinnan osuus Kanta-Hämeen Pelastuslaitoksen
kustannuksista (4 550 000 €), Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy:n avustus (800 000 euroa) sekä
Hämeenlinnan Eteläranta Oy:n kustannukset (250 000 euroa). HHT Kasvukäytävä -hanke jatkuu. Hämeenlinnan Eteläranta Oy:n resurssia hyödynnetään myös kasvukäytävätyössä. Määrärahoihin sisältyy myös
Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön tuki ja juhlavuoden määrärahaa.
Kaupunginhallituksen konsernijaoston työskentelystä aiheutuvat kokous- yms. kulut ovat 22 000 euroa.
KAUPUNGINJOHTO
Vastuualue sisältää johdon määrärahojen lisäksi kaupungin johtoryhmätoiminnan määrärahat. Kaupungintalon muuttojärjestelyihin on 100 000 euron määräraha.
Johtoryhmän seminaarit järjestetään omalla paikkakunnalla päivätapahtumina.
Talous
TP 2014
Tili
1101172
Tilin nimi
Kaupunginjohto
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
22 007
1 344 792
-1 322 784
TA 2015
Muutoksineen
TA 2016
90 000
1 165 000
-1 075 000
0
1 100 000
-1 100 000
Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan edustusmäärärahat ovat yhteensä 10 000 euroa.
TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT
Vastuuhenkilö:
Talous- ja hallintojohtaja Jussi Oksa
Vastuualueen kuvaus
Talouspalveluiden keskeisimmät työtehtävät ovat kaupungin talouden ohjauksen koordinointi ja seuranta,
tilaajille ja tuotannolle annettava talouden ohjauksen tuki sekä tuottavuuden, kustannuslaskennan ja tuotteistamisen kehittäminen ja ohjaus. Lisäksi tehtäviin kuuluvat talousarvion ohjaus ja tekninen laatiminen, tilinpäätöksen laatiminen ja rahoituksesta huolehtiminen. Vastuualueen määrärahoihin kuuluvat myös konsernipalvelujen kokoustilojen tilakustannukset ja kunnallisverotuksen kustannukset.
Controllerit ja muu talouspalvelujen henkilöstö avustavat tilaajia ja tuotantoa kaikissa talouteen ja laskentatoimeen liittyvissä asioissa.
Talouden tilanne on vuonna 2016 tiukka. Budjetin toteutumisen seuranta, johdolle annettava talousasioiden
tuki sekä säännölliset talouskatsaukset ovat työkaluja kaupunkitason talouden ohjaamisessa. Taloushallinnon järjestelmät (raportointi ja kirjanpito) vaihtuvat vuoden 2016 alussa.
89
Hallintopalvelujen keskeisimmät työtehtävät ovat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen valmistelu-,
sihteeri- ja täytäntöönpanotehtävät sekä lainopilliset ja oikeudelliset tehtävät. Lautakuntien sihteerityöskentelyt ovat pelastuslautakuntaa lukuun ottamatta onnistuneesti siirtyneet lautakuntien vastuulle. Hallintopalveluiden tehtäväksi tältä osin jää teknisen tuen ja koulutuksen antaminen ao. henkilöille. Hallintopalveluihin
kuuluvat tämän lisäksi oikeudellinen edunvalvonta, asianhallintajärjestelmät, arkistotoimi, postituskeskus
sekä kassa- ja neuvontapalvelut.
Hallintopalvelut ohjaa ja valvoo yhtenäistä hallintomenettelyä koko kaupunkiorganisaation osalta. Koko kaupungin organisaatiota koskevat arkistonmuodostussuunnitelmat ovat valmistumassa. Ne mahdollistavat sähköisen arkistoinnin käyttöönoton sekä asiakirjojen sähköisen hallinnan ja käsittelyn.
Vuoden 2016 keskeisiä yksikön sisäisiä kehityshankkeita ovat sähköisen asiakirjahallintaprosessin käyttöönotto kaupunginhallituksen kirjaamossa (hallintopalvelut) sekä sähköisen laina- ja korkosuojaushallintajärjestelmän käyttöönotto (taloushallinto).
Taustalla jatkuu edelleen laajempana kokonaisuutena resurssipulasta kärsinyt sähköisen sopimushallintajärjestelmän laajentaminen.
Mahdolliset konsernipalveluihin kirjattavat pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot kirjataan talouspalvelujen kohdalle. Osana tilausbudjetin tasapainotusta talouspalveluille kohdistettu myyntivoittotavoite kasvaa
vuoden 2015 tilausbudjetin 0,5 milj. eurosta 1,6 milj. euroon.
Budjetti sisältää määrärahavarauksen kaupungin lainojen ja korkosuojausten hallintajärjestelmää varten.
Budjetissa ei ole varauduttu hankintatoimen kehittämisen lisäresursointiin.
Tavoitteet
Mittarit
Sähköisen laina- ja suojaushallintajärjestelmän käyttöönotto
Järjestelmä otettu käyttöön
Sähköinen asiakirjahallintaprosessi kaupunginhallituksen kirjaamossa
Asiakirjat on tallennettu sähköiseen muotoon kaupunginhallituksen diaariin
Talous
TP 2014
Tili
1101173
Tilin nimi
Talous- ja hallintopalvelut
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
1 329 319
6 050 207
-4 720 888
TA 2015
Muutoksineen
1 161 000
5 967 000
-4 806 000
TA 2016
2 279 000
5 889 000
-3 610 000
HENKILÖSTÖPALVELUT
Vastuuhenkilö:
Henkilöstöjohtaja Anne Iijalainen
Vastuualueen kuvaus
Henkilöstöpalvelut vastaa kaupungin henkilöstöhallinnon ja henkilöstöpolitiikan johtamisesta ja koordinoinnista sekä keskitettyjen henkilöstöpalvelujen tuottamisesta. Lisäksi henkilöstöpalvelut vastaa henkilöstösuunnitteluun ja henkilöstöhankintaan liittyvien prosessien valmistelusta ja koordinoinnista.
Henkilöstöpalvelujen tehtäviin kuuluvat kaupungin palkkapolitiikan linjaaminen ja HR-palvelujen ja henkilöstöetuuksiin kuuluvien palvelujen tuottaminen, työhyvinvoinnin edistäminen ja työsuojelutoiminnan kehittäminen ja koordinointi.
90
Määrärahaan sisältyy uuden, kahden vuoden määräaikaisen, työhyvinvointikoordinaattorin palkka. Palkka
katetaan vähentämällä työterveyshuollon kuluja palkkakuluja vastaavalla summalla. Työhyvinvointikoordinaattori tehtävä on tehostaa ja varmistaa osatyökykyisten työntekijöiden tukiprosessia sekä nopeuttaa työhön paluuta osana sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyskustannusten vähentämistavoitetta. Koordinaattori
osallistuu aktiivisesti tukiprosessin eri vaiheisiin ja toimii tiiviissä yhteistyössä niin työntekijöiden kuin esimiesten ja työterveyshuollon kanssa
Henkilöstöpalvelut varmentaa yhdessä ammattijärjestöjen ja työsuojeluhenkilöstön kanssa työnantajan ja
henkilöstön välisen yhteistoiminnan prosessien sujuvuutta.
Henkilöstöpalvelut tukee kaupungin johtoa, esimiehiä ja henkilöstöä organisaation johtamisessa sekä muutostilanteen hallinnassa ja yhteisten toimintatapojen ja organisaatiokulttuurin luomisessa.
Määrärahoihin sisältyvät myös yksiköille kohdistamattomat eläkekulut.
Henkilöstöpolitiikalle asetetut vuositavoitteet ovat kohdan ”Henkilöstö” mukaiset, kaupungin keskeisten tunnuslukujen seuranta tehdään kolmannesvuosittain osavuosikatsauksen yhteydessä.
Talous
TP 2014
Tili
1101174
Tilin nimi
Henkilöstöpalvelut
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
1 970 362
4 238 080
-2 267 717
TP 2014
Tili
1101176
Tilin nimi
Kohdistamattomat eläkemenot
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
1 392 152
-1 392 152
TA 2015 Muutoksineen
1 499 000
4 174 000
-2 675 000
TA 2015
Muutoksineen
1 485 000
-1 485 000
TA 2016
1 435 000
3 985 000
-2 550 000
TA 2016
1 370 000
-1 370 000
OMISTAJAOHJAUS
Vastuuhenkilö:
Liiketoimintajohtaja Kari Suokas
Omistajaohjauksen vastuualueen keskeisimmät työtehtävät ovat kaupunginhallituksen konsernijaoston valmistelu-, sihteeri- ja täytäntöönpanotehtävät sekä kaupungin tytär- ja osakkuusyhteisöjen taloudellisten ja
toiminnallisten tavoitteiden valmistelu ja raportoinnin käsittely.
Vastuualueen tehtäviin kuuluvat kaupungin konserniyhteisöjen ohjaus, seuranta ja tukeminen sekä konserniohjeiden noudattamisen valvonta.
Omistajaohjauksen viranhaltijat hoitavat myös muita kaupungin hallintoon sekä kaupunkikonsernin taloushallintoon liittyviä tehtäviä.
91
Kriittinen menestystekijä: Tehokas omistajapolitiikka
Tavoitteet
Omistajaohjauksen toimintatapojen kehittäminen
Mittarit
Konserniohjeiden uudistaminen
Omistajaohjauksen kehittämisseminaarin järjestäminen
Talous
TP 2014
Tili
1101177
Tilin nimi
Omistajaohjaus
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintakulut
Toimintakate
TA 2015
Muutoksineen
Tyhjä rivi
173 458
-173 458
192 000
-192 000
TA 2016
195 000
-195 000
KEHITTÄMISPALVELUT
Vastuuhenkilö:
Kehitysjohtaja Tarja Majuri
Vastuualueen kuvaus
Hämeenlinnan kaupungin kehittämistoiminnan tavoitteena on parantaa kuntalaisten saamien palvelujen laatua, edistää palvelujen vaikuttavuutta ja lisätä oman toiminnan tuottavuutta. Kehittämispalvelut tukee tilaajia
ja tuottajia heidän perustehtävässään tuottamalla tietoa, arviointeja ja selvityksiä. Kehittämispalvelut koordinoi kaupunkistrategian ja elinvoimaohjelman sekä palvelu- ja hankintasuunnitelman toteutumista. Kehittämispalvelut vastaa Strategisen kehittämisen johtotiimin (STRAKE) toiminnasta ja hallinnoi hyvinvointialan
kehittämishankkeita.
Kehittämispalvelujen budjetti vuodelle 2016 sisältää määrärahoja seuraavasti:
1. Yleinen osa (4 204 000 €):
Sis. mm. Elinkeinokehittäminen
- Elinkeinokonsernin rahoitus ja muu elinkeinokehittäminen (2 462 000 €)
- Vanajavesikeskuksen rahoitus (136 000 €)
- Maaseutupalvelut (210 000 €)
- Viestintäpalvelut
- Kansainvälinen toiminta, joka keskittyy ystävyyskaupunkiyhteistyöhön (38 000 €)
- Raatien toiminta (12 000 €)
2. Tietohallinto: menot 4 131 000 €, tulot 2 987 000 €
- tietohallintoyksikön kustannukset ja koko kaupungin tietohallintoa koskevia menoja ja tuloja, joista
valtaosa laskutetaan yksiköiltä konemäärien tai käytön mukaan.
3. Kehittämistoiminta: menot 1 302 000 €, tulot 682 000 €
- Oman toiminnan kehittämishankkeiden rahoitus
- Muu kehittämis- ja strategiatyö
Hämeenlinnan kaupunki on vuonna 2014 siirtänyt Kantolan Tapahtumapuiston rakentamisen ja tapahtumien
markkinoinnin Linnan Kehitys Oy:lle (KH 31.3.2014 § 130 ja KV 7.4.2014 § 52). Rakentamisinvestoinnin
rahoittamiseksi on Linnan Kehityksen omaa pääomaa korotettu 840 000 euron suuruisella osakeannilla ja
loppuosuus (2 000 000 euroa) on rahoitettu kaupungin takaamalla lainalla. Lisäksi on päätetty, että kaupunginvaltuusto varautuu myöntämään vuosittaisen avustuksen tai osakepääoman korotuksen, jolla elinkeinoyhtiö kattaa lainan pääomakulut.
Järjestely on esisijaisesti tehty yhtiön maksuvalmiuden turvaamiseksi. Lainoitettuun osuuteen kohdistuvat
lainanlyhennykset on sittemmin rahoitettu kaupungin yhtiöön tekemällä oman pääoman ehtoisella, lainanlyhennyksiä vastaavalla, sijoituksella. Yhtiön maksuvalmius on tullut suunnitelmien mukaisesti turvatuksi, mut-
92
ta ratkaisussa ei ole huomioitu yhtiölle investoinneista aiheutuvien poistojen vaikutusta yhtiön tilikauden tulokseen. Menettelyn ongelmana yhtiön taloudessa on poistojen suuruinen tappiota tuottava kuluerä.
Kaupungin vuoden 2016 tilausbudjetti sisältää muutoksen edellä kuvattuun käytäntöön. Kaupungin oman
pääoman ehtoisista, lainanlyhennyksen suuruisista, sijoituksista luovutaan ja sen tilalla yhtiötä ryhdytään
avustamaan lainalyhennysten suuruisella vuosittaisella, kaupungin käyttötalouteen kuluksi kirjattavalla avustuserällä. Avustus päättyy kun laina on maksettu takaisin 10 vuoden kuluttua. Menettelyn vaikutus kaupungin
vuoden 2016 budjettiin ja suunnitelmavuosille on 200 000 euron suuruinen vuotuinen kululisäys käyttötalouden budjettiin.
Vastuualueen tulot muodostuvat tietohallintopalveluiden sisäisestä laskutuksesta, liikelaitosten sisäisestä
laskutuksesta sekä hankkeiden valtionavustuksista. Kehittämishankkeisiin haetaan valtionavustusta mahdollisuuksien mukaan, jolloin niiden rahoitus toteutuu vain osittain kaupungin omalla rahoituksella.
Tavoite
Mittarit
Hankehallinnointi on avointa toimivaa ja joustavaa
Hankkeisiin liittyvä päätöksentekoprosessi on sujuva, hankerekisteri on ajantasainen ja hanketiedot on julkaistu verkkosivulla.
Talous
TP 2014
Tili
1101178
Tilin nimi
Kehittämispalvelut
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
3 803 431
8 982 094
-5 178 663
TA 2015
Muutoksineen
3 715 000
9 625 000
-5 910 000
TA 2016
3 782 000
9 637 000
-5 855 000
KESKUSVAALILAUTAKUNTA
Vuonna 2016 ei järjestetä vaaleja.
Seuraavat vaalit ovat vuonna 2017 järjestettävät kuntavaalit ja vuonna 2018 järjestettävät presidentinvaalit.
Talous
TP 2014
Tili
1101191
Tilin nimi
Keskusvaalilautakunta
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
107 356
133 725
-26 369
TA 2015 Muutoksineen
110 000
147 000
-37 000
TA 2016
0
0
0
93
TARKASTUSLAUTAKUNTA
Vastuuhenkilö:
Vs. tarkastuspäällikkö Päivi Salmén
Vastuualueen kuvaus
Kaupunginvaltuuston alaisen tarkastuslautakunnan toiminta perustuu kuntalakiin ja Hämeenlinnan kaupungin tarkastussääntöön. Tarkastuslautakunta antaa vuosittain arviointikertomuksen, jossa arvioidaan valtuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden toteutumista sekä hallinnon, taloudenhoidon ja palvelutoiminnan
tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastuslautakunta myös huolehtii valtuuston toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä sekä valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden
tarkastusta koskevat asiat.
Lautakunnan hyväksymä arviointisuunnitelma vuosille 2013 - 2016 sisältää koko kauden arviointikohteet.
Arviointisuunnitelmasta johdetaan vuosittaiset työohjelmat ja painopistealueet.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset
Lautakunnan arviointityössä vuonna 2016 painopisteinä ovat kaupunginvaltuuston 10.6.2013 § 30 hyväksymän kaupunkistrategian päämäärät: Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö, Kaupunkilaisten arkielämää
tukevat, kumppanuuteen ja tarpeeseen perustuvat palvelut, Hyvä ympäristö ja kestävä kaupunkisuunnittelu,
Tasapainoinen talous ja tuloksellisuuden parantaminen sekä Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö.
Tarkastustoimen henkilöstöresurssi on kaksi vakanssia aikaisemman kolmen vakanssin sijasta.
Lautakunnan sitovat tavoitteet
Tavoitteet
Mittarit
Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esittämät havainnot johtavat toimintojen kehittämiseen vuoden kuluessa niiden
esittämisestä.
Havainnoista 75 % johtaa kehittämistoimiin vuoden kuluessa.
TP 2014
Tili
1101192
Tilin nimi
Tarkastuslautakunta
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
115 735
312 640
-196 905
TA 2015
Muutoksineen
92 000
344 000
-252 000
TA 2016
86 000
279 000
-193 000
Tarkastuslautakunta on osa konsernipalvelujen kokonaisuutta. Tilausbudjetin sitovuus on määritelty konsernipalveluille yhteensä siten, että tulojen ja menojen kokonaissummat ovat valtuustoon nähden sitovat.
Tarkastuslautakunnan tuloihin on sisällytetty ainoastaan pelastuslaitokselle ja liikelaitoksille kohdistuvan
tarkastuspalvelun osuus.
94
ELINKEINORAHASTON TASEYKSIKKÖ
Elinkeinorahasto toimii taseyksikkönä. Elinkeinorahaston tuotto lisätään rahaston pääomaan, ellei valtuusto
vuoden aikana toisin päätä.
Talous
TP 2014
Tili
Tilin nimi
11012001
Elinkeinorahaston taseyksikkö
40
430
5
60
600
610
630
6
7
8
TOIMINTAKULUT
Palvelujen ostot
TOIMINTAKATE
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Muut rahoituskulut
VUOSIKATE
TILIKAUDEN TULOS
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ
tyhjä rivi
26
26
-26
124 726
5 734
120 691
1 698
124 701
124 701
124 701
TA 2015
Muutoksineen
20 000
20 000
-20 000
-20 000
-20 000
-20 000
TA 2016
10 000
10 000
-10 000
10 000
10 000
0
0
0
0
0
95
TUOTTAJAOSA
PALVELUTUOTANTO
Vastuuhenkilöt:
Palvelutuotantojohtaja Päivi Raukko
Palvelujohtajat
Pelastusjohtaja
Liikelaitosten toimitusjohtajat
Palvelutuotannon organisaatio 2016
96
Toiminnan painopisteet
Palvelutuotannon tehtävänä on toteuttaa palvelusopimuksia käyttösuunnitelman rajoissa. Lisäksi tehtävänä
on omalta osaltaan viedä eteenpäin kaupungin strategisia tavoitteita. Sisältöön liittyvät tavoitteet on kuvattu
lautakuntien yhteydessä. Seuraavassa on omaa palvelutuotantoa koskevat yhteiset tavoitteet vuodelle 2016
ja niihin liittyvät mittarit.
TAVOITTEET
Strateginen
päämäärä
Kaupunkilaisten
hyvää arkielämää
tukevat, kumppanuuteen perustuvat ja
tarpeeseen perustuvat palvelut
Kriittiset menestystekijät
Tavoitteet
Mittarit
Vaikuttavat, tehokkaat,
kokonaistaloudelliset ja laadukkaat palvelut
Palvelusopimukset toteutuvat tilaajalautakunnan kohdentamilla
resursseilla
Palvelualueiden toimintakate on nolla tai positiivinen
Palveluja ja toimintaa kehitetään oivaltavasti ja innovatiivisesti
Vahvistetaan omaa
kehittämistoimintaa
ulkopuolisen kehittämisrahoituksen ja verkostojen avulla
Palvelualueilla on vähintään kaksi ulkopuolista
kehittämisrahoitusta saanutta tutkimus- tai kehittämishanketta
Hyvinvointia, osallistumista
ja aktiivisuutta tukevat tavat
toimia
Pidetään huolta sosiaalisesta pääomasta ja
asiakastyytyväisyydestä
Sosiaalinen pääoma palvelualueittain vähintään 4
(asteikko 1-5)
Asiakastyytyväisyys palveluittain vähintään 4 (asteikko 1-5)
Johtaminen ja päätöksenteko osaamiseen ja tietoon
perustuvaa
Kuntari on johdolla ja
esimiehillä aktiivisessa
käytössä
Kuntarin kävijämäärien
kuukausittainen seuranta.
Seuranta aloitetaan vasta
syksyllä 2015, joten lähtötaso ei vielä tiedossa.
Tarkennetaan mittarin
tavoitearvo ensimmäisessä kolmannesvuosiraportissa.
97
Palvelutuotannon talous yhteensä
TP 2014
Tili
Tilin nimi
11013
TUOTTAJAOSA
300
321
330
3400
3500
30
400
430
450
470
480
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Toimintatuotot
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
195 512 201
4 072 518
2 852 110
224 677
819 813
203 481 319
114 086 463
41 073 933
6 296 584
13 679 367
27 123 678
202 260 025
1 221 294
TA 2015
Muutoksineen
191 765 800
3 635 600
972 400
92 300
749 900
197 216 000
114 931 300
35 157 200
5 858 200
14 251 500
27 275 800
197 474 000
-258 000
TA 2016
167 243 700
4 338 100
516 900
56 300
263 000
172 418 000
106 728 900
32 093 000
6 213 400
933 000
26 708 700
172 677 000
-259 000
Tuottajaosassa toimintakate on sitova (nettositovuus).
PALVELUTUOTANNON HALLINTO
Palvelutuotannon hallintoon kuuluvat johdon toiminnot. Muut yhteiseen palveluun liittyvät kustannukset on
kohdistettu konsernipalveluihin.
Talous
TP 2014
Tili
Tilin nimi
110131
PALVELUTUOTANNON YHTEINEN HALLINTO
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
4 472
239 602
-235 129
TA 2015
Muutoksineen
1 000
259 000
-258 000
TA 2016
0
259 000
-259 000
98
PALVELUALUE:
LASTEN JA NUORTEN PALVELUT
Vastuuhenkilöt:
Palvelujohtajat Marja-Liisa Akselin ja Mika Mäkelä
Palvelualueen kuvaus
Lasten ja nuorten palvelujen kokonaisuus muodostuu kunnallisesta päivähoidosta (päiväkoti- ja perhepäivähoito), esiopetuksesta, perusopetuksesta sekä taiteen perusopetuksesta kuva- ja käsityötaiteessa. Lisäksi
tuotetaan keskitetysti nuoriso- ja lasten ja nuorten kulttuuripalvelut, ennaltaehkäisevät terveyspalvelut, psykososiaalisen tuen sekä lastensuojelun palvelut. Päiväkoteja on 25 ja perusopetuksessa kouluja 23.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset
Lasten ja nuorten palvelualue on jaettu maantieteellisesti alueisiin. Alueita ohjataan keskitetysti sekä budjetti
ja henkilöstöpoliittisella ohjauksella että yhteisten asiakasprosessien kautta. Toiminnan keskeisinä painopisteinä ovat tilaajan määrittelemät ”kivijalat” syrjäytymisen ehkäisy, tulevaisuuden kehitysyhteisöt ja tuottavuuden parantaminen. Lisäksi tuotannon tavoitteena on henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehittäminen
sekä työyhteisöjen hyvinvointi. Keskeisten painopistealueiden pohjalta tuotanto ja tilaaja ovat asettaneet
tarkentavia tavoitteita.
Lasten ja nuorten palveluissa jatketaan asiakasprosessien kuvaamista. Asiakasprosesseja on kaksi, joista
toinen on yleisen tuen mukainen kaikille lapsille ja nuorille tarjolla oleva palvelupolku ja toinen erityistä tukea
tarvitsevien lasten ja nuorten palvelupolku sisältäen tehostetun ja erityisen tuen.
Tulevan vuoden aikana merkittäviä painopistealueita ovat perusopetuksen toimintakulttuurin kehittäminen
opetussuunnitelmauudistuksen (2016) pohjalta, varhaiskasvatuksen osalta varaudutaan hallitusohjelmaan
kirjattujen tavoitteiden toteuttamiseen ja lisäksi tilaaja kohdentaa resurssia tuotannolle sosiaalihuoltolain
edellyttämään palvelutarpeen arviointiin ja lapsiperheiden tukemiseen. Lasten ja nuorten palvelut jatkavat
kuntakokeilussa, jossa yhteisen palvelusuunnitelman avulla tavoitellaan laadukkaampaa monialaista yhteistyötä ja asiakkaan osallisuutta palvelujen kehittämisessä.
Talous
TP 2014
Tili
110132
Tilin nimi
LASTEN JA NUORTEN PALVELUT
300
321
330
3400
3500
30
400
430
450
470
480
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Toimintatuotot
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
98 238 126
64 047
1 499 643
57 595
163 566
100 022 977
60 302 597
19 098 813
2 087 278
638 614
18 248 670
100 375 971
-352 994
TA 2015
Muutoksineen
97 493 100
52 000
385 500
5 000
112 400
98 048 000
58 998 300
17 846 000
1 929 700
760 000
18 514 000
98 048 000
0
TA 2016
99 317 000
56 500
431 100
16 500
80 900
99 902 000
58 832 300
19 208 100
1 933 300
933 000
18 995 300
99 902 000
0
99
PALVELUALUE:
KULTTUURI- JA KIRJASTOPALVELUT
Palvelualueen kuvaus
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden hankkia tietoa ja elämyksiä. Kirjasto
edistää toiminnallaan ihmisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, elinikäiseen oppimiseen sekä tietoverkkojen käyttöön. Kirjasto tukee henkistä kasvua ja hyvinvointia.
Museolain (729/1992) mukaisesti museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä
kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset 2016
Kirjasto
Uuden kirjastojärjestelmän käyttöönotto.
E-kirjastopalveluiden kehittäminen ja e-kansalaisuuden tukeminen.
Mediakasvatuksen uusien muotojen kehittäminen yhteistyössä koulujen kanssa.
Verkko- ja omatoimipalvelujen kehittäminen
Kirjastopalveluiden saatavuuden turvaaminen etenkin lähipalveluiden osalta yhteistyössä kunnan
muiden palveluntuottajien kanssa.
Kirjastoautoyhteistyön kartoittaminen yhteistyössä Hattulan ja Janakkalan kanssa.
Uusien asiakaspalvelukonseptien kehittäminen erityisesti musiikkikirjastotoiminnan osalta.
Museotoiminta
Kulttuuri- ja liikuntakasvatus: Museoiden museopedagogiset palvelut
Kulttuuriperinnön säilyttäminen: Museoiden kokoelmapalvelut, museokohteet ja alue- ja maakuntamuseotoiminta
Kulttuuri- ja liikuntatapahtumat: Museoiden näyttelytoiminta ja tapahtumat
Museopalveluja kehitetään toimijoiden yhteistyöllä ja uudenlaisella asiakaslähtöisyydellä
Palvelualueen talous
TP 2014
Tili
110135
Tilin nimi
KULTTUURI- JA KIRJASTOPALVELUT
300
321
330
3400
3500
30
400
430
450
480
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Toimintatuotot
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Muut toimintakulut
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
5 971 186
153 040
181 196
11 718
175 622
6 492 762
3 366 897
753 932
610 818
1 706 159
6 437 807
54 955
TA 2015
Muutoksineen
5 860 700
105 300
88 000
5 000
170 000
6 229 000
3 393 700
629 300
505 300
1 700 700
6 229 000
0
TA 2016
5 855 000
93 000
85 800
10 000
170 200
6 214 000
3 360 000
643 500
513 600
1 696 900
6 214 000
0
100
PALVELUALUE:
IKÄIHMISTEN HOITO JA HOIVA
Vastuuhenkilö:
Palvelujohtaja Satu Ala-Kokko
Palvelualueen kuvaus
Ikäihmisten hoidon ja hoivan palveluiden tavoitteena on mahdollistaa asiakkaamme hyvä elämä kotona tarjoamalla hänelle yksilöllisiin hoidon ja hoivan tarpeisiin sekä voimavaroihin perustuvaa, suunnitelmallista ja
tavoitteellista palvelua sekä varmistamalla hänen mahdollisuutensa osallistua palvelujen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Tarjoamme asiakkaillemme kotihoitoa ja päivätoimintaa sekä lyhytaikaishoitoa ja
ympärivuorokautista hoitoa toimintayksiköissä. Palvelumme ovat asiakkaan tarpeen mukaan tilapäisiä tai
pysyviä ja säännöllisiä. Lisäksi toteutamme turvapuhelinhälytyksistä aiheutuvat turva-auttajakäynnit kaikille
kaupungin turvapuhelinasiakkaille.
Kotihoidon toiminnan tavoitteena on turvata ikäihmisten kotona pärjääminen mahdollisimman pitkään. Kotihoidon palveluja tarjotaan alueellisissa tiimeissä, keskitetyssä akuutin kotihoidon tiimissä sekä tuetun asumisen yksikössä. Neljässä toimipisteessä toteutettava päivätoiminta tukee kotona asumista. Lyhytaikaishoidon
tavoitteena on edistää asiakkaiden kotona asumista sekä lähiomaisen jaksamista. Ympärivuorokautinen
hoito on tarkoitettu asiakkaille, jotka eivät enää pärjää kotihoidon ja sitä tukevien palvelujen turvin. Lyhytaikaishoitoa ja ympärivuorokautista hoitoa on tarjolla tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja vanhainkodeissa.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset
Painopisteet ja muutokset ikäihmisten hoidon ja hoivan kokonaisuudessa:
- toimintaa kehitetään 1.7.2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain sekä sitä tukevan laatusuosituksen
mukaisesti
- kaikkia palveluja kehitetään siten, että ne tähtäävät asiakkaan kuntoutumiseen ja toimintakyvyn vahvistamiseen
- Voutilakeskuksen Lyhdyssä lähdetään tuottamaan uutta kuntouttavaa arviointipalvelua, jonka tehtävänä on selvittää asiakkaiden palvelutarve ja kotona selviytymisen mahdollisuudet ennen pitkäaikaishoivaan siirtymistä, tavoitteena on kohdentaa 10 lyhytaikaispaikkaa tämän palvelun asiakkaille
- erityistä huomiota kiinnitetään edelleen sekä asiakaskohtaisiin hoito- ja palvelusuunnitelmiin sisältäen voimavarakartoitukset ja liikuntasuunnitelmat että päivittäisen kirjaamisen käytänteisiin
- RAI on kattavasti ja systemaattisesti käytössä ja sen tuottamaa tietoa hyödynnetään sekä kotihoidossa että ympärivuorokautisessa hoivassa
- asiakkaan oman aktiivisuuden ja osallisuuden, omaisyhteistyön sekä vapaaehtoistyön ja järjestöyhteistyön merkitystä korostetaan
- kotihoidon vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta lisätään kehittämällä vuonna 2015 käyttöön otettua toiminnanohjauspalvelua edelleen
- perustetaan liikkuva resurssipooli vastaamaan kotihoidon vaihtelevaan resurssitarpeeseen
- otetaan kotihoidossa käyttöön automaattinen lääkeannostelupalvelu Evondos
- kantakaupungin kotihoito organisoidaan uudella tavalla, muutos koskee nykyisistä tiimeistä Ojoisten
kotihoitoa, Saariskotia, keskustan kotihoitoa, Keinukamarin kotihoitoa
- uutta palvelukonseptia suunnitellaan ja kehitetään yhteistyössä tilaajan kanssa mm. Keinukamarissa, Palkkisillassa ja Kalvolassa
- varaudutaan Raitaharjun vanhainkotihoivan ja asumisen uudelleenjärjestelyihin
- varaudutaan päihdedementiayksikön suunnitteluun ja perustamiseen
101
Palvelualueen talous
TP 2014
Tili
110142
Tilin nimi
IKÄIHMISTEN HOITO JA HOIVA
300
321
3400
3500
30
400
430
450
480
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Myyntituotot
Maksutuotot
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Toimintatuotot
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Muut toimintakulut
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
30 773 867
14
17 180
36 096
30 827 158
21 188 786
5 810 779
697 172
2 630 914
30 327 651
499 507
TA 2015
Muutoksineen
30 306 300
21 800
11 900
30 340 000
22 054 600
4 813 400
804 400
2 667 600
30 340 000
0
TA 2016
29 935 300
0
21 800
11 900
29 969 000
21 554 600
4 933 900
798 200
2 682 300
29 969 000
0
TERVEYSPALVELUT
Vastuuhenkilö: Terveysjohtaja Veli-Pekka Rautava
Palvelualueen kuvaus
Terveyspalvelujen palvelualue tuottaa Hämeenlinnalaisille terveyspalveluja terveysasemien avopalveluina,
hoidollisina tukipalveluina, suun terveydenhuollon palveluina sekä sairaalapalveluina. Palveluita tuotetaan
myös muille palvelualueille.
Avopalvelut
Toiminnan tavoitteena on tuottaa asiakkaille palveluja kahdeksalla terveysasemalla: Hauholla, Idänpäässä,
Jukolassa, Kalvolassa, Lammilla, Ojoisilla, Rengossa ja Viipurintiellä. Terveysasemilla asiakkaita hoitaa moniammatillinen tiimi, jossa toimii myös henkisen tuen palvelujen psykiatrisia sairaanhoitajia. Palveluvalikoimaan kuuluvat sähköinen eOmahoito-palvelu, tavoitteellinen puhelu, ryhmävastaanotto ja -toiminta sekä
terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotot. Tavoitteena on tarjota asiakkaille palveluja kaskadi-ajattelun
suuntaisesti eli kevyestä raskaampaan asiakkaan tarpeen mukaan.
Hoidolliset tukipalvelut
Hoidollisia tukipalveluita ovat röntgen, hoitotarvikejakelu, laboratoriotutkimukset, kuntoutus, apuvälineyksikön
palvelut sekä seulonnat. Hoitotarvikejakelu perustuu yksilölliseen hoitavat lääkärin määrittelemään tarpeeseen. Hoitotarvikejakelua tuotetaan Viipurintien, Kalvolan, Rengon, Hauhon ja Lammin terveysasemilla.
Röntgenosastolla tehdään tavallisimpia luuston ja keuhkojen kuvauksia, ultraäänitutkimuksia sekä suun terveydenhuollon hampaiston ja leukojen kuvauksia. Röntgenpalveluita tuotetaan Viipurintien ja Lammin terveysasemilla. Laboratoriotutkimusten tuottaja on Fimlab. Kuntoutusta sekä veteraanikuntoutusta tuotetaan
sekä omana toimintana että ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Kuntoutuksesta tehdään päätökset lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmässä. Apuvälineyksikkö jakaa apuvälineitä ja ohjaa niiden käyttöä. Terveyspalvelut vastaa lakisääteisien seulontojen tuottamisesta kuten mammografia ja kohdunkaulan syöpäseulonnat.
Suun terveydenhuollon palvelut
Suun terveydenhuollossa tuotetaan perushammashoitoa, suun terveyden edistämistyötä sekä oikomishoitoa
ja hammaskirurgiaa erikoishammaslääkäripalveluina. Palveluja tuotetaan seitsemässä hammashoitolassa:
Hätilässä, Jukolassa, Viipurintien terveysasemalla, Lammilla, Hauholla, Rengossa ja Kalvolassa. Keskitetty
välinehuolto vastaa instrumenttien ja välineiden puhdistuksesta, pakkauksesta, steriloinnista ja toimittamisesta
eri käyttöpisteisiin. Suun terveydenhuollon päivystys järjestetään yhteistyössä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa.
102
Sairaala
Sairaala tuottaa kolmella osastolla alueen aikuisväestölle sairaalapalveluita 90 paikkaisessa perusterveydenhuollon sairaalassa. Sairaala tuottaa kolmenlaisia hoitojaksoja: akuuttihoito, kuntoutus sekä tutkimus ja
arviointi. Tavoitteena on, että sairaalassa ei ole pitkäaikaishoitoa.
Henkisen hyvinvoinnin palvelut
Henkisen hyvinvoinnin palvelut tuotetaan 1.1.2016 alkaen terveyspalvelujen palvelualueella.
Nämä palvelut muodostavat oman yksikkönsä.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset
Terveyspalveluiden tavoitteena on edelleen tehostaa toiminnan tuottavuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta.
Toiminnan tehostamisen keinoina ovat muun muassa sähköisten palveluiden käytön laajentaminen ja kehittäminen avopalveluissa ja suun terveydenhuollon palveluissa, kanavamallin kehittäminen (terveyshyöty- ja
episodikanavat Viipurintien terveysasemalla), hoitosuunnitelmaa tarvitsevien asiakkaiden parempi tunnistaminen ja hoitosuunnitelman käytön tehostaminen hoidon osana, saumattomien hoitoprosessien kehittäminen
yhdessä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa. Suun terveydenhuollon päivystys iltaisin ja viikonloppuisin
(pois lukien yöaika) järjestetään päivystysasetuksen mukaisesti Kanta-Hämeen keskussairaalaan yhteistyössä alueen kuntien ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa. Tekstiviestimuistutus asiakkaalle varatusta
ajasta otetaan käyttöön avosairaanhoidossa sekä suun terveydenhuollossa. Sairaalan painopisteenä on
kuntouttavien aktiviteettien lisääminen, Kanta-Hämeen keskussairaalan ja Vanajaveden sairaalan yhteisten
potilaiden hoitoprosessien kehittäminen sekä tehostetun kuntoutuksen kehittäminen.
Eri tietokannoista saatavien tietojen käytettävyyden parantaminen, tietojen käyttö systemaattisesti eri tasoilla
toiminnan, tuottavuuden, saatavuuden ja vaikuttavuuden kehittämisessä ja tiedolla johtaminen muodostavat
kokonaisuuden, joka koskettaa koko terveyspalveluita.
Henkisen hyvinvoinnin palvelut tuotetaan 2016 alusta osana terveyspalveluja.
Toimintaa koskevat mittarit tavoitteineen on kirjattu palvelusopimukseen.
Palvelualueen talous
TP 2014
Tili
110140
Tilin nimi
HÄMEENLINNAN TERVEYSPALVELUT
300
321
330
3400
3500
30
Tuloarviot ja määrärahat
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Toimintatuotot
400
430
450
480
40
5
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Muut toimintakulut
Toimintakulut
Toimintakate
TA 2015 Muutoksineen
TA 2016
Tyhjä rivi
38 309 317
3 843 280
512 363
6 536
78 349
42 749 845
35 393 700
3 478 300
0
7 000
0
38 879 000
32 136 400
4 188 600
0
8 000
0
36 333 000
22 685 788
12 933 792
2 711 774
3 092 789
41 424 143
1 325 702
23 631 400
9 888 600
2 431 600
2 927 400
38 879 000
0
22 782 400
7 271 800
2 962 300
3 316 500
36 333 000
0
INVESTOINNIT
Terveyspalvelujen kalustoinvestoinnit ovat mm. hoito- ja tutkimuslaitteita, 300 000 euroa.
103
KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS
Vastuuhenkilö:
Pelastusjohtaja Esa Pulkkinen
Vastuualueen kuvaus
Kanta-Hämeen pelastuslaitos vastaa pelastustoimesta 11 kunnan alueella 1.1.2012 voimaan astuneen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Kanta-Hämeen pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalveluita Kanta-Hämeen
sairaanhoitopiirin kanssa tehdyn yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Pelastuslaitoksen toiminta-alue on
Kanta-Hämeen maakunta. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen tavoitteena on vastata kaikissa olosuhteissa
luotettavasti, tasapuolisesti ja tehokkaasti lainsäädännön sekä sopijakuntien siltä edellyttämistä tehtävistä.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset 2016
Toiminnan sopeuttaminen palvelutasopäätöksen mukaisten palveluiden tuottamiseksi valtuuston talousarviossa asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen, joka tarkoittaa sitä, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä.
Lautakunnan sitovat tavoitteet
VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET
Päämäärä
Alueen pelastustoimi huolehtii osaltaan alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden ylläpitämisestä,
tavoitteena vaikuttaa kansallisen yhteisen tavoitteen toteutumiseen: Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri
sekä tehokas pelastustoimen järjestelmä.
Kriittinen menestystekijä: Maakunnallinen vaikuttavuus ja palvelukyky
Tavoitteet
Mittarit
Onnettomuuksien ja vahinkojen määrä laskee,
huomioiden tilastokehitys sekä pelastuslaitoksen
vaikutusmahdollisuudet.
Pronto-onnettomuustietokanta. Arvioidaan oman toiminnan kehitystä ja sijoittumista valtakunnalliseen tilastoon.
Palvelutaso vastaa koko maakunnassa riskejä ja
palvelujen kysyntää.
Ihmisillä ja yhteisöillä on hyvät valmiudet estää
onnettomuuksia ja toimia vaaratilanteissa oikein.
Pronto-onnettomuustietokanta. Turvallisuusviestinnän
toteuma on tavoitteen mukainen.
Jo tapahtuneesta onnettomuudesta aiheutuva
vahinko minimoidaan asiakkaan nopeasti saavuttavalla pelastustoiminnalla.
Pronto-onnettomuustietokannasta saatava tieto pelastusyksikön kohteeseen saapumisen nopeudesta.
Ensihoitopalveluiden toiminta on potilaiden ja
heidän omaistensa näkökulmasta oikea-aikaista,
ammattitaitoista ja asianmukaista. Henkilöstö
huomioi potilaan ja hänen omaisensa, on läsnä ja
edistää turvallisuudentunnetta.
Potilastyytyväisyyskysely tehdään joka toinen vuosi.
Seuraava, koko Kanta-Hämeen maakunnan kattava
kysely tehdään vuoden 2015 aikana tapahtuneista
ensihoitotehtävistä.
104
TUOTANTOTAVOITTEET
Päämäärä
Toimintamalli ja organisaatiorakenne mahdollistavat kustannustehokkaan ja asiakaslähtöisen palvelutuotannon palvelutasopäätösten ja yhteistoimintasopimusten mukaisesti.
Kriittiset menestystekijät: Valvontatoiminnalla kyetään vaikuttamaan alueen toimijoiden turvallisuuteen.
Apu tavoittaa tarvitsijan nopeasti.
Tavoitteet
Mittarit
Valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset ja turvallisuusviestintä tehdään suunnitelman mukaisesti.
Valvontatoiminnan ja turvallisuusviestinnän toteumaprosentit ovat suunnitelmien mukaiset.
Palvelutasopäätöksen mukainen tehokas pelastustoiminta alkaa tavoiteajassa vähintään 80 prosentissa
kiireellisistä tehtävistä.
1. riskialueella vähintään 80 % tehtävistä enintään
11 minuutissa
2. riskialueella vähintään 80 % tehtävistä enintään
14 minuutissa
3. riskialueella vähintään 80 % tehtävistä enintään
22 minuutissa
Ensihoitopalveluiden toteuttaminen ja hätätilapotilaiden tavoittaminen tilaajan asettamien tavoitteellisten
osuuksien (%) mukaisesti riskialueluokittain.
Codea-johtamisjärjestelmästä koostettu palvelutasopäätöksen toteumaraportti.
Tunnusluvut
RISKIENHALLINTA JA TEKNIIKKA
Valvontasuunnitelman mukaisten
määräaikaisten palotarkastusten
toteutuminen suhteessa tarkastettavien kohteiden määrään
- tarkastettavat kohteet (määrä/toteuma %)
TP 2014
Tavoite
/toteutuma
TB 2015
Tavoite
TB 2016
Tavoite
TS 2017
Tavoite
TS 2018
Tavoite
926 (100 %)
785 (100 %)
802 (100 %)
701 (100 %)
798 (100 %)
15 / 19,3%
15 %
15 %
20 %
20 %
PELASTUSTOIMINTA
Palvelutasopäätöksen mukaisen
pelastustoiminnan toimintavalmiusajan toteutuminen ja sen suhde
tavoitteisiin. Palvelutasopäätöksen
mukainen pelastusyksikön kohteeseen saapumisen nopeus riskiluokan mukaisessa tavoiteajassa.
Tavoite /
toteutuma
Tavoite
Tavoite
Tavoite
Tavoite
I riskialue
II riskialue
III riskialue
Keskimääräinen onnettomuuspaikan saavuttamisaika koko maakunnassa.
80 / 71 %
80 / 84 %
80 / 99 %
<12 min. /
9:43 min.
80 %
80 %
80 %
<12 min.
80 %
80 %
80 %
<12 min.
80 %
80 %
80 %
<12 / min.
80 %
80 %
80 %
<12 min.
Valistus- ja neuvontatilaisuuksiin
osallistuneiden osuus (%) pelastustoimen alueen asukasmäärästä.
105
ENSIHOITOPALVELUT
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin
vahvistaman palvelutasopäätöksen
mukaisten tavoiteaikojen toteutuminen eri tehtäväkiireellisyysluokissa.
RISKIALUELUOKKA 1
Vähintään ensivaste
A-B 8 min.
A-B 15 min.
Ambulanssi
A-B 30 min.
C 30 min.
D 2 tuntia
RISKIALUELUOKKA 2
Vähintään ensivaste
A-B 8 min.
A.B 15 min.
Ambulanssi
A-B 30 min.
C 30 min.
D 2 tuntia
RISKIALUELUOKKA 3
Vähintään ensivaste
A-B 8 min.
A-B 15 min.
Ambulanssi
A-B 30 min.
C 30 min.
D 2 tuntia
RISKIALUELUOKKA 4
Vähintään ensivaste
A-B 8 min.
A-B 15 min.
Ambulanssi
A-B 30 min.
C 30 min.
D 2 tuntia
Tavoite /
toteutuma
90 / 86 %
95 / 97 %
Tavoite
Tavoite
Tavoite
Tavoite
90 %
95 %
90 %
95 %
90 %
95 %
90 %
95 %
100 / 99 %
92 / 97 %
82 / 100 %
100 %
92 %
82 %
100 %
92 %
82 %
100 %
92 %
82 %
100 %
92 %
82 %
85 / 63 %
90 / 93 %
85 %
90 %
85 %
90 %
85 %
90 %
85 %
90 %
95 / 99 %
87 / 94 %
80 / 99 %
90 %
87 %
80 %
95 %
87 %
80 %
95 %
87 %
80 %
95 %
87 %
80 %
80 / 51 %
85/ 90 %
80 %
85 %
80 %
85 %
80 %
85 %
80 %
85 %
90 / 99 %
75 /92 %
75 / 99 %
90 %
75 %
75 %
90 %
75 %
75 %
90 %
75 %
75 %
90 %
75 %
75 %
30 / 26 %
65 / 72 %
30 %
65 %
30 %
65 %
30 %
65 %
30 %
65 %
70 / 96 %
40 / 85 %
30 / 98 %
70 %
40 %
30 %
70 %
40 %
30 %
70 %
40 %
30 %
70 %
40 %
30 %
Kaluston investoinnit suunnitellaan palvelutasopäätöksen voimassaolokautta tarkastelevan investointiohjelman avulla, joka on esitetty palvelutasopäätöksen perustelumuistossa. Perustelumuistiossa on esitetty myös
kaluston ohjeelliset uusimisvälit. Investointiohjelman mukaiset investoinnit vahvistetaan vuosittain investointisuunnitelmassa talousarviokäsittelyn yhteydessä.
Lautakunnan investoinnit 2016:
Raskas ajoneuvokalusto 490 000 € ja muut investoinnit 211 400 €, yhteensä 701 400 €.
Kuntien maksuosuus pelastustoimen käyttömenoihin v. 2016 on yhteensä 10 680 200 € (0 % kasvu). Kuntien maksuosuus investointimenoihin on 701 400 € (4,00 €/asukas).
106
Talous
TP 2014
Tili
11016
Tilin nimi
PELASTUSTOIMINTA
300
321
330
3500
30
400
430
450
470
480
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Toimintatuotot
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
16 173 287
295 126
3 641 718
17 950
20 128 080
13 439 849
2 297 941
1 042 320
606 947
2 039 099
19 426 156
701 924
TP 2014
Tili
1101691
Tilin nimi
Pelastuslaitoksen hallinto ja pelastustoiminta
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
10 928 470
10 226 546
701 924
TP 2014
Tili
1101694
Tilin nimi
Ensihoito ja ensivaste
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tyhjä rivi
9 199 610
9 199 610
0
TA 2015
Muutoksineen
17 194 000
280 000
3 807 000
35 000
21 316 000
14 262 200
2 294 300
971 800
670 000
2 415 700
20 614 000
702 000
TA 2015
Muutoksineen
11 726 000
11 024 000
702 000
TA 2015
Muutoksineen
9 590 000
9 590 000
0
TA 2016
17 186 100
280 000
3 855 900
40 000
21 362 000
14 246 800
2 355 000
968 000
620 000
2 471 200
20 661 000
701 000
TA 2016
11 772 000
11 071 000
701 000
TA 2016
9 590 000
9 590 000
0
107
LIIKELAITOKSET
LINNAN TILAPALVELUT -LIIKELAITOS
Vastuuhenkilö: Toimitusjohtaja Raili Salminen
Linnan Tilapalvelut -liikelaitoksen toiminta-ajatus
Linnan Tilapalvelut -liikelaitos on kaupungin toimitilahallinnosta, tilojen suunnittelusta, rakennuttamisesta,
isännöinnistä ja kiinteistökehityksestä vastaava yksikkö. Se vuokraa toimitilat ensisijaisesti kaupungin omalle
hallinto- ja palveluyksiköille sekä hankkii tiloihin käyttäjien tarvitsemat kiinteistöpalvelut.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset
Hämeenlinnan kaupunkistrategia 2014 -2020 antaa lähtökohdat liikelaitoksen toiminnan painopisteille.
Strategian päämärissä ja kriittisissä menestystekijöissä on suoraan ja välillisesti johdettavissa useita painopisteitä myös tilapalveluille.
Hyvä ympäristö ja kestävä kaupunkisuunnittelu päämäärän kriittisiksi menestystekijöiksi on määritelty mm.
tarkoituksenmukaiset palveluverkot, ympäristö- ja energiainnovaatioiden käyttöönotto sekä uuden teknologian hyödyntäminen. Näiden kriittisten menestystekijöiden mittareiksi on määritelty mm. kaupungin toimitilojen
monipuolinen ja tehokas käyttö, uusien energiamuotojen ja teknologioiden käyttöönotto sekä kaupungin kiinteistöjen ominaisenergiankulutuksen mittaaminen ja säästöjen kertymisen seuranta. Onnistuminen näissä
tavoitteissa edellyttää hyvää yhteistyötä tilapalvelun, tilojen käyttäjien sekä kiinteistönhuolto- ja siivoushenkilöstön kesken. Kaikkien osapuolien sitoutuminen yhteisiin selkeästi määriteltyihin tavoitteisiin takaa onnistumisen.
Tasapainoinen talous ja tuloksellisuuden parantaminen päämäärän osalta tilapalvelu jatkaa kiinteistöomaisuuden toimenpideohjelman aktiivista päivittämistä, hyväksytyn ohjelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamista tarpeettomista tiloista luopumiseksi ja myyntitulojen saamiseksi sekä turhien kiinteistökustannusten
vähentämiseksi.
Investointien vaikuttavuuden arviointi, vertailu ja priorisointi menestystekijän mittareissa on mainittu, että
investointiohjelmassa otetaan huomioon myös investointien vaikutus käyttötalouteen. Talonrakennusinvestointien osalta käytössä on jo investointisopimusmalli, jossa tulevat vuokrakustannukset on laskettu ja ne
hyväkyy ko. lautakunta ennen hankkeen toteuttamista. Jatkossa tulee käyttötalouteen vaikuttavina tekijöinä
entistä paremmin huomioida myös purkukustannukset ja käytöstä poistuneiden rakennusten tasearvojen
alas kirjaukset.
Palvelu- ja hankintaohjelman II 2014 -2020 mukaiset tiloja ja rakennusinvestointeja koskevat tasapainotustavoitteet määrittävät osaltaan myös tilapalvelun toiminnan painopisteitä vuosille 2016 -2018.
Toiminnan muutokset 2016- 2018
Liikelaitoksen toiminnassa ei ole tapahtumassa olennaisia muutoksia taloussuunnittelukaudella. Henkilöstömuutoksia on eläkkeelle siirtymisen vuoksi tulossa vuodesta 2016 eteenpäin vuosittain 1-5 henkilöä. Erityisesti eläkkeelle siirtyminen kohdentuu rakennuttamis- ja suunnittelutiimeihin, joiden henkilöstöstä n. 50 % jää
eläkkeelle suunnittelukauden aikana. Koko kaupunkikonsernin tasolla tulee vuoden 2016 aikana miettiä,
miten talonrakennushankkeiden rakennuttaminen ja suunnittelu olisi tarkoituksenmukaisinta hoitaa. Hankkeiden suunnittelussa painotamme nykyistäkin enemmän ostopalveluita ja sitä kautta suunnittelutyön ostoosaaminen ja ohjaus korostuvat. Yhteistyön tiivistäminen ja keskinäinen kiinteistönpitoon ja rakennuttamiseen liittyvien osto- ja myyntimahdollisuuksien hyödyntämien / lisäämien konsernin eri kiinteistöomistajatahojen kesken saataisi olla kustannustehokasta koko konsernin näkökulmasta.
Merkittävänä uhkina näemme korjausvelan kasvun myötä tapahtuneen kiinteistöjen kunnon huononemisen.
Sisäilmaongelmat ovat lisääntyneet nopeasti ja yhä useammin todetut rakenteelliset vauriot ovat niin laajoja
sekä vaikeasti korjattavia, että uudisrakentaminen on usein ainoa varteenotettava vaihtoehto. Kantakaupungin palveluverkkoselvitys on vielä kesken. Tilapalvelun näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että palveluverkkopäätös tehdään mahdollisimman pikaisesti, jotta niukat kunnossapito- ja peruskorjausmäärärahat
kohdentuvat oikeisiin kohteisiin. Tarpeettomien kiinteistöjen myynti ja purku ovat myös olennaisia keinoja
pienentää syntynyttä korjausvelkaa.
108
Tasapainoinen talous ja tuloksellisuuden parantaminen
Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman toteuttaminen
Tavoitteet
Mittarit
Tyhjien tilojen jalostaminen, myynti ja purkamiMyyntivoittotavoite 1 000 000 €. Merkittävin
nen toteutetaan hyväksytyn kiinteistöjen toimyytävä kohde Rauhankatu 8. on myyty ja komenpideohjelman mukaisesti.
konaisuutena myyntivoittotavoite saavutettu.
Nummen ja Jukolan päiväkodit sekä Hämeenkaari on purettu.
Tilojen käytön tehostaminen
Suunnittelussa painotetaan tilojen monikäyttöisyyttä ja mitoituksessa tehokkuutta.
Kaupungintalon Raatihuoneenk. 9 -11 uuden
Kastellin muutostyöt ovat valmiit ja käyttöönotettu kesäkuussa. Toiminnat on keskitetty Kaupungintalolle ja Uppsalataloon. Ulkoisista väistötiloina toimineista Talaskujan ja Verkatehtaan vuokratiloista on luovuttu.
Wetteristä saatu vuokrattua 50 %.
Kaikissa peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeissa tavoitteena on tilojen monikäyttöisyys ja
kokonaistilan tarpeen pienentäminen mm. yhteiskäyttöisillä tiloilla ja pohjaratkaisun tehokkuudella.
Nummen palvelukeskus – monitoimirakennus ja
uusi elinkaarimallin mukainen toteutustapa.
Jukolan koulu- ja uusi päiväkoti kokonaisuus.
Investointien vaikuttavuuden arviointi, vertailu ja priorisointi
Tavoitteet
Mittarit
Investointien priorisoinnissa ja suunnittelussa
painotetaan peruspalvelukiinteistöjen tilojen
terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä koko elinkaaren kustannustehokkuutta.
Tehdään raportti johtokunnalle 2 kertaa vuodessa sisäilmaongelmakohteista ja niiden vaatimista toimenpiteistä.
Perusparannusrahasta käytetään vähintään 50
% sisäilmakorjauksiin.
Sisäilmaepäilytapauksiin on reagoitu toimintaohjeen mukaisessa yhden viikon aikataulussa
vähintään 80%:ssa kohteista.
Kumppanuus- ja elinkaarimallien hyödyntäminen investoinneissa
Nummen palvelukeskuksen elinkaarihanke on
edennyt suunnitellussa aikataulussa ja rakentaminen alkanut syksyllä 2016. Jukolan päiväkoti – koulu kokonaisuus on käyttöönotettu.
Hyvä ympäristö ja kestävä kaupunkisuunnittelu
Ominaisenergiankulutuksen mittaaminen ja säästöjen kertymisen seuranta kaupungin kiinteistöissä
Tavoitteet
Mittarit
Tilapalvelun energiatehokkuusohjelman mukaisten toimenpiteiden toteutus
Energiansäästöohjelman mukainen raportointi
vuosittain johtokunnalle ja valtuustolle
- kulutusseurannan piirissä n. 95 % rm3
- energiakatselmukset tehty
6 kohteessa
- huonelämpötilat katselmoitu ja säädetty
70 % kiinteistöistä
109
Tunnuslukuja
2014
2015
2016
277
373 467
43 782
202 776
44 708
266
370 846
49 637
200 485
43 016
255
366 000
46 500
198 000
43 000
Lämmityskustannukset, keskiarvot
- koulut €/htm2/kk
- päiväkodit €/htm2/kk
1,19
1,61
1,20
1,61
1,23
1,64
Sähkökustannukset
- koulut €/htm2/kk
- päiväkodit €/htm2/kk
0,58
0,78
0,60
0,80
0,60
0,80
22
22
414
414
22
414
- rakennuksia / kohteita kpl
- huoneistoala m2
josta ulkopuolelta vuokratut m2
- sisäisen vuokrauksen piirissä m2
- ulkopuolelle vuokratut m2
Voimavarat
- vakanssit
- tilat m2
Liikelaitoksen talous
TP 2014
TA 2015
Muutoksineen
TA 2016
Tili
Tilin nimi
110801 LINNAN TILAPALVELUT-LIIKELAITOS
30
300
330
3400
3500
37
40
400
430
450
480
5
60
600
610
621
630
6
71
710
7
850
8
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Muut toimintakulut
TOIMINTAKATE
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
VUOSIKATE
POISTOT JA ARVONALENTUMISET
Suunnitelman mukaiset poistot
TILIKAUDEN TULOS
Poistoeron muutos
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ
tyhjä rivi
40 905 268
349 983
3 378 872
35 945 323
1 231 090
303 950
26 533 952
1 855 907
10 338 465
5 853 201
8 486 378
14 675 266
-7 059 392
8 158
6 839
1 105 636
5 968 753
7 615 874
7 924 838
6 454 139
-308 965
430 961
121 996
39 383 000
724 000
2 041 000
36 318 000
300 000
240 000
25 905 000
1 904 800
9 178 400
5 857 800
8 964 000
13 718 000
-7 163 000
5 000
1 200 000
5 968 000
6 555 000
6 605 000
6 605 000
-50 000
262 000
212 000
40 777 000
546 000
2 045 000
37 086 000
1 100 000
240 000
27 462 000
1 770 500
9 972 400
5 809 800
9 909 300
13 555 000
-6 960 000
3 000
5 000
1 000 000
5 968 000
6 595 000
6 757 000
6 757 000
-162 000
262 000
100 000
110
LINNAN TILAPALVELUT -LIIKELAITOKSEN INVESTOINNIT
Kustannus- TB 2016
arvio
1 000 €
1 000 €
TS 2017
TS 2018
1 000 €
1 000 €
Linnan Tilapalvelut -liikelaitos
RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT (TALONRAKENNUS)
Pysyvien vastaavien luovutustulot
Rakennusten myynti
Tuomelan koulun peruskorjaus (Rimpelä)
Miemalan koulun ja asuinrakennuksen peruskorjaus (Rimpel
200
11 900
3 600
4 200
1 000
200
200
1 600
1 600
1 000
1 600
Vuorentaan koulun peruskorjaus (Rimpelä)
3 400
Luolajan koulun peruskorjaus (Rimpelä)
2 700
Ahveniston päiväkodin peruskorjaus (Rimpelä)
1 000
400
600
Pääkirjaston peruskorjaus (Rimpelä)
Lyseon lisärakennuksen peruskorjaus sis. Janne-Sali
(Rimpelä)
7 500
1 000
3 500
5 300
1000
3 300
Museoiden säilytystilat (Rimpelä)
6 100
Uusi päiväkoti Ojoinen (Rimpelä)
2 400
1 000
Eteläisten koulun päärak. peruskorjaus (Rimpelä)
Myllymäen koulun peruskorjaus (Rimpelä)
800
2 700
300
200
1 000
Kaurialan lukion muutos yläkouluksi (Rimpelä)
500
HML:n yhteiskoulu, HYK -rakennuksen peruskorjaus
(Rimpelä)
Myllymäki -kampus lukiokeskukseksi (Tavastia kuntayhtymä)
200
Ortelan koulun peruskorjaus (Rimpelä)
7 100
8 100
8 100
2 000
Pääterveysaseman E-rak. Peruskorjaus (Lindberg)
5 000
Rengon Raitaharjun palvelukoti (Lindberg)
4 200
Perusparannushankkeet ja suunnittelu (Salminen)
Rakennukset ja rakennelmat yhteensä, Linnan Tilapalvelut
200
1 400
2 600
1 000
1 000
2 000
5 000
6 000
6 000
11 000
14 600
31 100
1 200
500
1 800
50
50
50
1 250
550
1 850
KONEET JA KALUSTO, Linnan Tilapalvelut
Ensikertainen kalustus
Suurkeittiölaitteet
Tilapalvelut, koneet ja kalusto yhteensä
200
200
200
Investointimenot yhteensä, Linnan Tilapalvelut -liikelaitos
Investointitulot yhteensä, Linnan Tilapalvelut -liikelaitos
12 250
15 150
32 950
Investointinettomenot yhteensä, Linnan Tilapalvelut -liikelaitos
12 050
14 950
32 750
111
TULOSLASKELMA
Linnan Tilapalvelut -liikelaitos
LIIKEVAIHTO
TP 2013
TP 2014
34 052 493
TB 2015
35 694 606
36 009 000
TB 2016
36 772 000
Valmistus omaan käyttöön
659 450
303 950
240 000
240 000
Liiketoiminnan muut tuotot
1 418 074
1 844 662
1 333 000
1 960 000
Tuet ja avustukset
2 041 000
3 366 000
2 041 000
2 045 000
Materiaalit ja palvelut
Aineet tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Palveluiden ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalennukset
Suunnitelman mukaiset poistot
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
-15 426 429 -16 191 666 -15 036 200 -15 778 200
-5 931 442
-5 853 201
-5 857 800
-5 810 800
-5 931 442
-5 853 201
-5 857 800
-5 810 800
-9 494 987 -10 338 465
-9 178 400
-9 967 400
-1 977 227
-1 855 907
-1 904 800
-1 770 500
-1 000 151
-973 051
-986 000
-991 000
-977 075
-882 857
-918 800
-779 500
-923 130
-832 289
-864 200
-719 300
-53 946
-50 568
-54 600
-60 200
-6 121 402
-7 924 838
-6 605 000
-6 757 000
-6 121 402
-7 924 838
-6 605 000
-6 757 000
-7 880 767
-8 486 378
-8 964 000
-9 913 300
6 765 192
6 750 428
7 113 000
6 798 000
-7 045 592
-7 059 392
-7 163 000
-6 960 000
5 637
14 997
5 000
8 000
Kunnalle maksetut korkokulut
-1 083 095
-1 105 636
-1 200 000
-1 000 000
Korvaus peruspääomasta
-5 968 000
-5 968 000
-5 968 000
-5 968 000
-134
-753
Rahoitustuotot ja kulut
Muut rahoitustuotot
Muut rahoituskulut
TS 2017
TS 2018
37 160 000
37 501 000
240 000
240 000
1 960 000
1 960 000
2 045 000
2 045 000
-15 778 200 -15 778 200
-5 810 800 -5 810 800
-5 810 800 -5 810 800
-9 967 400 -9 967 400
-1 770 500 -1 770 500
-991 000
-991 000
-779 500
-779 500
-719 300
-719 300
-60 200
-60 200
-7 127 000
-7 127 000
-9 913 300
-7 456 000
-7 456 000
-9 913 300
6 816 000
-7 078 000
8 000
-1 118 000
-5 968 000
6 828 000
-7 090 000
8 000
-1 130 000
-5 968 000
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä
-280 399
-308 965
-50 000
-162 000
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
-280 399
-308 965
-50 000
-162 000
-262 000
-262 000
-262 000
-262 000
Poistoeron lisäys(-) tai vähennys (+)
286 149
430 961
262 000
262 000
262 000
262 000
5 750
121 996
212 000
100 000
0
0
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
112
RAHOITUSLASKELMA
LINNAN TILAPALVELUT -LIIKELAITOS
TP 2014
TB 2015
TB 2016
TS 2017
TS 2018
Liikeylijäämä (-alijäämä)
6 750 428
7 113 000
6 798 000
Poistot ja arvonalentumiset
7 924 838
6 605 000
6 757 000
-7 059 392
-7 163 000
-6 960 000
6 816 000
-7 127 000
-7 078 000
6 828 000
-7 456 000
-7 090 000
-1 226 694
-300 000
-1 100 000
-1 100 000
-1 100 000
Toiminnan rahavirta
Rahoitustuotot ja -kulut
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
-8 715 063 -16 460 000 -12 250 000 -15 150 000 -32 950 000
687 098
1 090 000
1 377 540
400 000
-261 245
-8 715 000
1 300 000
1 300 000
1 300 000
-5 455 000 -22 339 000 -40 468 000
Rahoituksen rahavirta
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta/kuntayhtymältä
Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle/kuntäyhtymälle
Oman pääoman muutokset
5 898 035
9 100 000
15 900 000
-5 896 553
-6 050 000
-6 639 000
9 150 000
-7 434 000
22 150 000
-7 892 000
1 716 000
14 258 000
461 860
Rahoituksen rahavirta
463 342
3 050 000
9 261 000
Vaikutus maksuvalmiuteen
202 096
-5 665 000
3 806 000
-20 623 000 -26 210 000
113
LINNAN LOMITUSPALVELUT -LIIKELAITOS
Vastuuhenkilö:
Toimitusjohtaja Kaisa Tyrni
Maatalousyrittäjien lomituspalvelulain (1231/1996) mukaisesti Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos järjestää
maatalousyrittäjien lakisääteiset lomituspalvelut ja suorittaa niitä koskevat hallinnolliset toimenpiteet.
Liikelaitoksen toiminta-alueena on Hyvinkään, Hämeenlinnan, Karkkilan ja Riihimäen kaupungit sekä Hattulan, Hausjärven, Janakkalan, Lopen ja Vihdin kunnat.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset
Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos huolehtii, että kaikki lomituspalvelut, joihin maatalousyrittäjät ovat oikeutettuja, voidaan toteuttaa lomituspalvelulain tarkoittamalla tavalla.
Maatalouden lomituspalveluihin on tulossa muutoksia vuonna 2016 ainakin kahdesta eri syystä. Ensiksi lomituspalvelulakia ollaan uudistamassa. Uuden lain on tarkoitus astua voimaan 1.1.2016. Tällä hetkellä
STM:ssä selvitetään, millaisia muutostarpeita uusi lainsäädäntö asettaa Suomen lomitusjärjestelmille ja millä
aikataululla. Toiseksi hallitus on asettanut vuoden 2016 talousarviossa lomitustoiminnalle 20 miljoonan euron
säästötavoitteen.
Linnan Lomituspalvelut -liikelaitoksen vuoden 2016 toimintaa ja talousarviota on suunniteltu sillä oletuksella,
että palvelut saadaan järjestää samankaltaisena kuin tähänkin asti.
Lomituspalveluiden toimintaa on jatkuvasti sopeutettu vastaamaan asiakastilojen vähenemisestä aiheutuvaa
lomituspäivien määrän vähenemistä. Muihin tuleviin muutoksiin on hankala varautua, mutta oletettavasti
toiminta tulee supistumaan yhä edelleen.
Lomitusta koskevien tulevien muutosten vaikutusta suunnitelmavuosien määrärahoihin ei tässä vaiheessa
ole vielä osattu ennakoida. Vaikka tilojen määrän vähentyminen vaikuttaa toiminnan volyymia pienentävästi,
ei muiden muutosten merkitystä vielä tiedetä. Tavoitteena on kuitenkin kattaa kustannukset saatavilla tuloilla.
Lomituspäivien on arvioitu vähenevän 5 % vuodessa.
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet
Kuntalaisten hyvää arkielämää tukevat, kumppanuuteen ja tarpeeseen perustuvat palvelut
Tavoite
Mittarit
Kustannustehokas ja laaja-alainen
Lomituspäivien määrä, tavoite
palveluiden hankinta.
16 000.
Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö
Tavoite
Mittarit
Luovuutta tukeva työyhteisö ja
Työolosuhdekartoitukset tehty 3
haasteelliset työtehtävät,
vuoden välein kaikille kunnallista
Työolosuhteiden kehittäminen turlomitusta käyttäville asiakastiloille.
vallisempaan suuntaan (maatalouslomittajat sekä asiakkaat / maatilat).
Linnan Lomituspalvelut -liikelaitoksen tunnusluvut
Tunnusluku
TP2014
TB(m) 2015
Lomituspäivien määrä yhteensä
18 010
19 000
Kehityskeskustelut käydään koko
henkilöstön kanssa
100%
tavoite
TB 2016
16 000
TS 2017
15200
TS 2018
14450
tavoite
tavoite
tavoite
114
Talous
TP 2014
Tili
110811
30
300
321
40
400
430
450
470
480
5
60
610
630
6
7
8
TA 2015
Muutoksineen
TA 2016
TS 2017
Tilin nimi
LINNAN LOMITUSPALVELUT -LIIKELAITOS
TS 2018
0,01
tyhjä rivi
4 268 224
3 781 611
486 613
4 292 982
2 920 028
811 956
48 926
467 100
44 971
-24 758
501
1 501
1 000
-24 257
-24 257
-24 257
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot
Maksutuotot
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
TOIMINTAKATE
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Muut rahoitustuotot
Muut rahoituskulut
VUOSIKATE
TILIKAUDEN TULOS
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ
TP 2014
Tili
11081111
Tilin nimi
Lomituspalvelujen hallinto ja johtokunta
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
11081120
Lomituspalvelut
30
40
5
Tuloarviot ja määrärahat
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
4 206 000
3 766 000
440 000
4 205 000
3 059 300
774 900
32 500
296 000
42 300
1 000
-1 000
3 740 000
3 430 000
310 000
3 739 000
2 563 400
759 700
32 500
352 000
31 400
1 000
-1 000
0
1 000
0
0
0
1 000
0
0
0
TA 2015
Muutoksineen
TA 2016
3 740 000
3 430 000
310 000
3 739 000
2 563 400
759 700
32 500
352 000
31 400
1 000
-1 000
0
1 000
0
0
0
TS 2017
3 740 000
3 430 000
310 000
3 739 000
2 563 400
759 700
32 500
352 000
31 400
1 000
-1 000
0
1 000
0
0
0
TS 2018
Tyhjä rivi
266 842
378 832
-111 990
264 000
387 000
-123 000
231 000
331 000
-100 000
231 000
331 000
-100 000
231 000
331 000
-100 000
Tyhjä rivi
4 001 382
3 914 149
87 233
3 942 000
3 818 000
124 000
3 509 000
3 408 000
101 000
3 509 000
3 408 000
101 000
3 509 000
3 408 000
101 000
Liikelaitoksen tulee saavuttaa tilausbudjetissa oleva tilikauden tulos. Peruspääoman korko on budjettivuotta
edeltävän vuoden peruskoron keskikorko. Peruspääoman korko on sitova.
LIIKELAITOKSEN TULOSLASKELMA
LINNAN LOMITUSPALVELUT-LIIKELAITOS
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut kulut
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut rahoitustuotot
Korvaus peruspääomasta
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
TP 2014
TB 2015
TB 2016
TS 2017
TS 2018
4 264 742
3 482
860 882
48 926
48 926
811 956
2 920 028
2 320 295
599 733
451 002
148 731
512 071
-24 758
501
1 501
1 000
-24 257
-24 257
-24 257
4 206 000
0
807 400
32 500
32 500
774 900
3 059 300
2 293 900
765 400
596 600
168 800
338 300
1 000
-1 000
0
1 000
0
0
0
3 740 000
0
792 200
32 500
32 500
759 700
2 563 400
1 939 100
624 300
456 500
167 800
383 400
1 000
-1 000
0
1 000
0
0
0
3 740 000
0
792 200
32 500
32 500
759 700
2 563 400
1 939 100
624 300
456 500
167 800
383 400
1 000
-1 000
0
1 000
0
0
0
3 740 000
0
792 200
32 500
32 500
759 700
2 563 400
1 939 100
624 300
456 500
167 800
383 400
1 000
-1 000
0
1 000
0
0
0
115
LIIKELAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA
LINNAN LOMITUSPALVELUT-LIIKELAITOS
TP 2014
TB 2015
TB 2016
TS 2017
TS 2018
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Toiminnan ja investointien rahavirta
-24 758
1000
1000
1000
1000
501
-1000
-1000
-1000
-1000
-24 257
0
0
0
0
0
0
0
0
Rahoituksen rahavirta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahavarojen muutos
24 257
0
116
LINNANINFRA-LIIKELAITOS
vastuuhenkilö:
Toimitusjohtaja Timo Tuomola
LinnanInfra -liikelaitos tukee Hämeenlinnan kaupungin elinvoimaisuutta ja tavoitteita kehittäen kaupungin
infraverkoston turvallisuutta ja toimintavarmuutta sekä kaupunkiympäristön viihtyisyyttä.
Liikelaitos tuottaa palveluja infran rakentamisen ja kunnossapidon sektorilla pääasiakkaanaan yhdyskuntalautakunta (YHLA) ja ulkoliikuntapalveluja pääasiakkaanaan elämänlaatulautakunta (ELALA). Liikelaitos
toimii kaupungin strategian mukaisesti elinkaariajattelua ja konserniedun mukaista sosiaalisen työvoiman
resurssia hyödyntäen kilpailukyvyn jatkuva kehitys johtoajatuksenaan.
Liikelaitoksella on valmius palvella lisäksi seutukunnalla muiden asiakkaiden infrapalvelujen tarpeita nykyistä
laajemminkin sopeuttaen toiminta konsernistrategian mukaisesti.
Painopisteet ja kehittämistoimenpiteet
Liikelaitos toimii sopimusohjauksen mukaisesti, luotettavasti ja joustavasti. Uudistamme ja kehitämme tuotantotekniikkaa asiakaslähtöisesti ja sopeutamme toiminnan kaupunginvaltuusto 15.6.2015 § 90, strategisten
linjausten mukaisesti varautuen toimintaympäristön muutoksiin kilpailukykyisyys tärkeimpänä menetystekijänämme.
Keskeisinä kriteereinä ovat kaupunki- ja luontoympäristön vahva tuntemus sekä palveluosaaminen, joustava
toimintatapa alihankintaverkoston kanssa sekä yhä laajeneva moniosaaminen yhteistyötaito muun muassa
rakentamishankkeiden päätoteuttajana ja innostava työympäristö.
Merkittävänä haasteena lähivuosille on jatkuvasti kasvavan korjausvelan aiheuttamana muodostuva katu- ja
tieverkon kunnossapidon kustannuspaine
Johtokunnan sitovat tavoitteet
Kriittinen menetystekijä on kilpailukykyinen ja asiakaslähtöinen infratuotanto.
Tavoitteet
Pitkäjänteinen tuottavuuden
ja vaikuttavuuden kehittäminen
Toimintaympäristön muutoksiin sopeutuva kilpailukykyinen tuotanto
Henkilöstön työhyvinvoinnin ja motivaatiotason
kehittyminen
Mittarit
Hankekohtainen kustannusrakenneselvitys.
Tarjous- ja jälkilaskennan tehostettu seuranta /kk.
Esimiesten talousjohtaminen toimintavuoden koulutusteemana.
Puitesuunnitelmien 2016-2018 laadinta keskeisille tuotantosektoreille,
kv.15.6.2015 § 90.
Tavoitehintaurakoinnin ja bonus-sanktiojärjestelmän kehittäminen.
Hanke- ja palvelukohtainen, laatuseuranta – ja raportointi (Infraryl 2010 ja
Ayse 2003).
Luontopalvelujen nettotalouden seuranta.
Tuotannonohjausjärjestelmän soveltuvuustestaus/käyttöönotto, Kuntax / Solax.
Sidosryhmien työmaakokemus-kohdepilottien toteutus 2 kpl /yksikkö, Lean5 –
menetelmällä.
Asiakastyytyväisyyden kartoitus 1/2016
Kaluston käyttöasteen kehitysraportti.
Tapaturmat ja lyhyet sairaspoissaolot pv/hlö, Kuntari.
Täydennyskoulutus pv/hlö, Kuntari.
Ns. työmaatreenikampanjan käynnistäminen.
117
Toimintaa kuvaavat seuraavat tunnusluvut 1.1.2015:
-
kunnossapidettäviä ajoratoja 427 km
vuosisuorite 2014: rakennettuja valaistuja katuja 3,9 km, josta määrästä 2,6 km sis. vesihuollon verkoston rakentamisen
kunnossapidettäviä kevyenliikenteenväyliä 310 km
koristekasviryhmiä ja amppeleita 719 kpl
rakennettuja viheralueita 255 ha
hoidettavaa metsän pinta-alaa noin 5 200 ha
-
leikkipaikkoja 115 kpl
kunnossapidettäviä jääkenttiä 38 kpl, kesäkenttiä 26 kpl
valaistuja latu- ja polkuverkosto 41 km
kunnossapidettäviä muita ulkoilureittejä n. 115 km
kunnossapidettäviä uimapaikkoja ja -rantoja 34 kpl
kunnossapidettäviä venepaikkoja 1485 kpl
-
henkilöstöä oli 1.1.2015 117 henkilöä, luvussa on huomioitu edellisen 5 vuoden aikana tapahtuneet
26 uutta rekrytointia sekä 60 palveluksesta poistunutta henkilöä.
Liikelaitoksen talous
LINNANINFRA -LIIKELAITOS
#
#
#
#
#
#
#
#
#
#
5
#
#
#
#
6
#
#
7
8
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Muut toimintakulut
TOIMINTAKATE
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
VUOSIKATE
POISTOT JA ARVONALENTUMISET
Suunnitelman mukaiset poistot
TILIKAUDEN TULOS
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ
TP 2014
tyhjä rivi
20 401 301
18 637 037
441 742
1 274 125
48 396
19 874 800
6 610 850
8 854 482
2 351 620
2 057 848
526 502
-21 280
1 470
5 750
17 000
505 222
290 977
290 977
214 245
214 245
tyhjä rivi
TA 2015
Muutoksineen
17 315 000
15 624 000
350 000
1 330 000
11 000
16 991 000
6 329 300
6 519 000
2 044 600
2 098 100
324 000
-22 000
11 000
11 000
302 000
302 000
302 000
0
0
TA 2016
TS 2017
TS 2018
17 136 000
15 445 000
350 000
1 330 000
11 000
16 834 000
6 206 200
6 502 600
2 004 000
2 121 200
302 000
-25 000
0
20 000
5 000
277 000
277 000
277 000
0
0
17 156 000
15 465 000
350 000
1 330 000
11 000
16 834 000
6 206 200
6 502 600
2 004 000
2 121 200
322 000
-25 000
0
20 000
5 000
297 000
297 000
297 000
0
0
17 167 000
15 476 000
350 000
1 330 000
11 000
16 834 000
6 206 200
6 502 600
2 004 000
2 121 200
333 000
-25 000
0
20 000
5 000
308 000
308 000
308 000
0
0
118
Tuloslaskelma
LINNANINFRA-LIIKELAITOS
LLLIIKEVAIHTO
LLLiiketoiminnan muut tuotot
LLTuet ja avustukset kunnalta/kuntayhtymältä
LLMateriaalit ja palvelut
LL Aineet, tarvikkeet ja tavarat
LL Varastojen lisäys(+) tai vähennys (-)
LL Palvelujen ostot
LLHenkilöstökulut
LL Palkat ja palkkiot
LL Henkilöstösivukulut
LL
Eläkekulut
LL
Muut henkilösivukulut
LLPoistot ja arvonalentumiset
LL Suunnitelman mukaiset poistot
LLLiiketoiminnan muut kulut
TP 2014
TA 2015
TB 2016
TB 2017
TB 2018
18 631 062
1 420 239
350 000
11 206 102
2 351 620
-791 303
8 854 482
6 610 850
4 729 682
1 881 168
1 622 905
258 263
290 977
290 977
2 057 848
15 609 000
1 356 000
350 000
8 563 600
2 044 600
0
6 519 000
6 329 300
4 368 200
1 961 100
1 717 500
243 600
302 000
302 000
2 098 100
15 416 000
1 370 000
350 000
8 506 600
2 004 000
0
6 502 600
6 206 200
4 411 800
1 794 400
1 520 100
274 300
277 000
277 000
2 121 200
15 416 000
1 390 000
350 000
8 506 600
2 004 000
0
6 502 600
6 206 200
4 411 800
1 794 400
1 520 100
274 300
297 000
297 000
2 121 200
15 416 000
1 401 000
350 000
8 506 600
2 004 000
0
6 502 600
6 206 200
4 411 800
1 794 400
1 520 100
274 300
308 000
308 000
2 121 200
235 525
-21 280
1 470
5 750
17 000
214 245
214 245
214 245
22 000
-22 000
0
11 000
11 000
0
0
0
25 000
-25 000
0
20 000
5 000
0
0
0
25 000
-25 000
0
20 000
5 000
0
0
0
25 000
-25 000
0
20 000
5 000
0
0
0
LLLiiketoiminnan ylijäämä (-alijäämä)
LLRahoitustuotot ja kulut
LL Muut rahoitustuotot
LL Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut
LL Korvaus peruspääomasta
LLYlijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä
LLYlijäämä (alijäämä) ennen varauksia
LLTilikauden ylijäämä (alijäämä)
Rahoituslaskelma
TP 2014
TB 2015
+muutokset
TB 2016
TS 2017
TS 2018
235 525
290 977
-21 280
-5 898
22 000
302 000
-22 000
-10 000
25 000
277 000
-25 000
-10 000
25 000
297 000
-35 000
-10 000
25 000
308 000
-35 000
-10 000
-419 020
58 500
-100 000
10 000
-300 000
10 000
-300 000
10 000
-300 000
10 000
Toiminnan ja investointien rahavirta
138 803
202 000
-23 000
-13 000
-2 000
Rahoituksen rahavirta
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta
Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle
Muut maksuvalmiuden muutokset
Vaikutus maksuvalmiuteen
400 000
-50 000
100 000
-100 000
300 000
-112 500
300 000
-212 500
300 000
-212 500
488 803
202 000
164 500
74 500
85 500
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
LIIKELAITOKSEN INVESTOINNIT
Kustannus-
TB 2015
TB 2016
TB 2017
TB 2018
arvio
1 000 €
1 000 €
1 000 €
1 000 €
1 000 €
LINNANINFRA -LIIKELAITOS
KONEET JA KALUSTO
Investointitulot yhteensä
Investointimenot yhteensä (Tuomola)
100
300
300
300
Investointinettomenot yhteensä
-100
-300
-300
-300
119
LASKELMAT
TULOSLASKELMA 2016
Sisäiset erät ja liikelaitokset sisältyvät summiin.
TP 2014
TA 2015
Muutoksineen
TA 2016
KÄYTTÖTALOUSOSA
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
TOIMINTAKATE
VEROTULOT
VALTIONOSUUDET
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
VUOSIKATE
POISTOT JA ARVONALENTUMISET
Suunnitelman mukaiset poistot
SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT
Satunnaiset tuotot
TILIKAUDEN TULOS
Poistoeron muutos
Varausten muutos
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ
tyhjä rivi
337 641 429
246 454 676
24 166 871
18 163 551
42 195 813
6 660 518
6 980 375
690 491 941
154 913 434
432 771 318
16 746 112
39 179 957
46 881 120
-345 870 137
268 665 333
91 585 277
2 968 669
3 609 851
11 301 595
5 475 910
6 466 868
17 349 142
18 179 630
16 708 931
18 114 884
18 114 884
17 284 396
-186 766
399 722
17 497 352
326 378 000
239 585 600
23 859 700
15 056 900
42 565 900
5 309 900
5 685 000
681 048 000
157 286 600
421 742 100
15 267 100
38 272 500
48 479 700
-348 985 000
276 900 000
85 800 000
1 041 000
3 641 000
10 661 000
6 551 000
6 710 000
14 756 000
17 174 000
17 174 000
-2 418 000
-96 000
158 000
-2 356 000
307 727 000
216 035 300
25 872 400
15 231 000
43 353 200
7 235 100
5 685 000
668 912 000
153 933 400
408 027 300
15 675 900
41 645 100
49 630 300
-355 500 000
280 900 000
90 000 000
1 618 000
3 413 000
10 719 000
5 800 000
6 714 000
17 018 000
17 036 000
17 036 000
0
0
-18 000
62 000
-1 000
43 000
120
Tuloslaskelma 2016
(ilman liikelaitoksia)
TP 2014
TA 2015
Muutoksineen
TA 2016
Tilin nimi
HÄMEENLINNAN KAUPUNKI ILMAN LIIKELAITOKSIA
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
TOIMINTAKATE
VEROTULOT
VALTIONOSUUDET
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
VUOSIKATE
POISTOT JA ARVONALENTUMISET
Suunnitelman mukaiset poistot
SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT
Satunnaiset tuotot
TILIKAUDEN TULOS
Poistoeron muutos
Varausten muutos
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ
tyhjä rivi
272 066 636
223 686 044
23 680 258
14 342 937
4 976 365
5 381 032
6 676 426
639 790 208
143 526 648
412 766 416
8 492 364
38 712 857
36 291 923
-361 047 147
268 665 333
91 585 277
10 048 840
3 601 693
11 291 785
4 364 524
480 115
9 252 303
9 963 815
9 963 815
18 114 884
18 114 884
17 403 372
-617 727
399 722
17 185 368
265 474 000
219 471 600
23 419 700
12 665 900
4 917 900
4 998 900
5 445 000
633 947 000
145 993 200
405 269 800
7 332 200
37 976 500
37 375 300
-363 028 000
276 900 000
85 800 000
8 227 000
3 641 000
10 656 000
5 340 000
730 000
7 899 000
10 267 000
10 267 000
-2 368 000
-358 000
158 000
-2 568 000
246 074 000
196 614 300
25 562 400
12 836 000
4 937 200
6 124 100
5 445 000
620 877 000
143 393 300
390 792 600
7 829 600
41 293 100
37 568 400
-369 358 000
280 900 000
90 000 000
8 604 000
3 410 000
10 714 000
4 780 000
740 000
10 146 000
10 002 000
10 002 000
0
0
144 000
-200 000
-1 000
-57 000
121
Ulkoinen tuloslaskelma
TB 2016
Kaupunki ilman
liikelaitoksia
Tili
110A
Tilin nimi
KÄYTTÖTALOUSOSA
30
300
321
330
3400
3500
37
40
400
430
450
470
480
5
50
55
60
600
610
621
630
6
71
710
80
800
7
850
860
8
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
TOIMINTAKATE
VEROTULOT
VALTIONOSUUDET
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
VUOSIKATE
POISTOT JA ARVONALENTUMISET
Suunnitelman mukaiset poistot
SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT
Satunnaiset tuotot
TILIKAUDEN TULOS
Poistoeron muutos
Varausten muutos
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ
246 074 000
196 614 300
25 562 400
12 836 000
4 937 200
6 124 100
5 445 000
620 877 000
143 393 300
390 792 600
7 829 600
41 293 100
37 568 400
-369 358 000
280 900 000
90 000 000
8 604 000
3 410 000
10 714 000
4 780 000
740 000
10 146 000
10 002 000
10 002 000
0
0
144 000
-200 000
-1 000
-57 000
Liikelaitokset
61 653 000
19 421 000
310 000
2 395 000
38 416 000
1 111 000
240 000
48 035 000
10 540 100
17 234 700
7 846 300
352 000
12 061 900
13 858 000
0
0
-6 986 000
3 000
5 000
1 020 000
5 974 000
6 872 000
7 034 000
7 034 000
0
0
-162 000
262 000
0
100 000
Kaupunki
yhteensä
sisäiset erät
mukana
307 727 000
216 035 300
25 872 400
15 231 000
43 353 200
7 235 100
5 685 000
668 912 000
153 933 400
408 027 300
15 675 900
41 645 100
49 630 300
-355 500 000
280 900 000
90 000 000
1 618 000
3 413 000
10 719 000
5 800 000
6 714 000
17 018 000
17 036 000
17 036 000
0
0
-18 000
62 000
-1 000
43 000
Sisäiset erät
-225 236 900
-190 059 400
0
-2 662 900
-32 514 600
0
0
-225 236 900
0
-190 331 300
0
-2 391 000
-32 514 600
0
0
0
0
-1 020 000
-5 974 000
-1 020 000
-5 974 000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Kaupunki
yhteensä
ulkoiset erät
82 490 100
25 975 900
25 872 400
12 568 100
10 838 600
7 235 100
5 685 000
443 675 100
153 933 400
217 696 000
15 675 900
39 254 100
17 115 700
-355 500 000
280 900 000
90 000 000
1 618 000
2 393 000
4 745 000
4 780 000
740 000
17 018 000
17 036 000
17 036 000
0
0
-18 000
62 000
-1 000
43 000
122
Taloussuunnitelma 2016 - 2018
TP 2014
TA 2015
Muutoksineen
TA 2016
TS 2017
Tilin nimi
HÄMEENLINNAN KAUPUNKI
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
TOIMINTAKATE
VEROTULOT
VALTIONOSUUDET
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
VUOSIKATE
POISTOT JA ARVONALENTUMISET
Suunnitelman mukaiset poistot
SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT
Satunnaiset tuotot
TILIKAUDEN TULOS
Poistoeron muutos
Varausten muutos
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ
TS 2018
0,01
tyhjä rivi
337 641 429
246 454 676
24 166 871
18 163 551
42 195 813
6 660 518
6 980 375
690 491 941
154 913 434
432 771 318
16 746 112
39 179 957
46 881 120
-345 870 137
268 665 333
91 585 277
2 968 669
3 609 851
11 301 595
5 475 910
6 466 868
17 349 142
18 179 630
16 708 931
18 114 884
18 114 884
17 284 396
-186 766
399 722
17 497 352
tyhjä rivi
326 378 000
239 585 600
23 859 700
15 056 900
42 565 900
5 309 900
5 685 000
681 048 000
157 286 600
421 742 100
15 267 100
38 272 500
48 479 700
-348 985 000
276 900 000
85 800 000
1 041 000
3 641 000
10 661 000
6 551 000
6 710 000
14 756 000
17 174 000
17 174 000
-2 418 000
-96 000
158 000
-2 356 000
307 727 000
216 035 300
25 872 400
15 231 000
43 353 200
7 235 100
5 685 000
668 912 000
153 933 400
408 027 300
15 675 900
41 645 100
49 630 300
-355 500 000
280 900 000
90 000 000
1 618 000
3 413 000
10 719 000
5 800 000
6 714 000
17 018 000
17 036 000
17 036 000
0
0
-18 000
62 000
-1 000
43 000
314 610 000
221 004 000
26 390 000
15 306 000
44 530 000
7 380 000
5 690 000
680 000 000
154 703 000
416 188 000
15 989 000
42 478 000
50 642 000
-359 700 000
287 000 000
87 700 000
1 900 000
3 600 000
11 300 000
6 100 000
6 900 000
16 900 000
18 113 000
18 113 000
0
0
-1 213 000
0
0
-1 213 000
321 010 000
225 756 000
26 957 000
15 336 000
45 487 000
7 474 000
5 690 000
694 200 000
156 606 000
425 136 000
16 377 000
43 413 000
52 668 000
-367 500 000
296 700 000
88 500 000
1 700 000
3 700 000
11 500 000
6 500 000
7 000 000
19 400 000
18 442 000
18 442 000
0
0
958 000
0
0
958 000
48,3 %
85,9 %
216
2 288 000
68 263
46,4 %
99,9 %
248
2 331 000
68 653
46,7 %
93,3 %
245
1 118 000
69 049
46,6 %
105,2 %
279
2 076 000
69 450
Tavoitteet ja tunnusluvut
Toimintatuotot / Toimintakulut %
Vuosikate / Poistot %
Vuosikate, euro/asukas
Kertynyt yli-/alijäämä
Asukasmäärä
tyhjä rivi
19,3 %
95,4 %
255
4 644 000
67 976
123
INVESTOINNIT
Kustannus- TB 2016
arvio
1 000 €
1 000 €
TS 2017
TS 2018
1 000 €
1 000 €
KAUPUNKI ILMAN LIIKELAITOKSIA, INVESTOINNIT
Kiinteän omaisuuden ostot ja myynnit:
Maa-alueiden myynnit, tulo
-2 000
-2 000
-2 000
Maa-alueiden ostot, meno
2 000
2 000
2 000
Muut pitkävaikutteiset menot:
5 300
Hamk Tilajärjestelyt
Osakkeet ja osuudet:
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset
12 000
0
870
870
250
0
17
17
0
0
0
43
43
7
Hml Jäähalli Oy
345
345
345
Hml Liikuntahallit Oy, urheilutalo
493
493
493
8 000
8 000
8 000
Terveyspalvelujen kalustohankinnat
300
300
300
Pelastuslaitos
702
702
702
Taideteokset
20
20
20
2 000
2 000
2 000
Investointimenot yhteensä, kaupunki ilman liikelaitoksia
17 203
12 790
12 754
Investointinettomenot yhteensä, kaupunki ilman liikelaitoksia
15 203
10 790
10 754
Hml Liikuntahallit Oy / Uimahallin peruskorjaus
Hml Liikuntahallit Oy /Metritiski Areenan peruskorjaus, katto
Hml Liikuntahallit Oy / Palloiluhalli, tekonurmi
Hml Liikuntahallit Oy / pesäpallokenttä
Linnan Kehitys Oy / Tapahtumapuisto
Hml Palloiluhalli Oy
Kiinteät rakenteet ja laitteet:
Kunnallistekniikka
Irtain omaisuus:
Investointitulot yhteensä, kaupunki ilman liikelaitoksia
124
LIIKELAITOSTEN INVESTOINNIT
Kustannus- TB 2016
arvio
1 000 €
1 000 €
TS 2017
TS 2018
1 000 €
1 000 €
Linnan Tilapalvelut -liikelaitos
RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT (TALONRAKENNUS)
Pysyvien vastaavien luovutustulot
Rakennusten myynti
Tuomelan koulun peruskorjaus (Rimpelä)
Miemalan koulun ja asuinrakennuksen peruskorjaus (Rimpel
200
11 900
3 600
4 200
1 000
200
200
1 600
1 600
Vuorentaan koulun peruskorjaus (Rimpelä)
3 400
Luolajan koulun peruskorjaus (Rimpelä)
2 700
Ahveniston päiväkodin peruskorjaus (Rimpelä)
1 000
400
600
Pääkirjaston peruskorjaus (Rimpelä)
Lyseon lisärakennuksen peruskorjaus sis. Janne-Sali
(Rimpelä)
7 500
1 000
3 500
5 300
1000
3 300
Museoiden säilytystilat (Rimpelä)
6 100
Uusi päiväkoti Ojoinen (Rimpelä)
2 400
1 000
800
300
200
Eteläisten koulun päärak. peruskorjaus (Rimpelä)
Myllymäen koulun peruskorjaus (Rimpelä)
1 000
2 700
Kaurialan lukion muutos yläkouluksi (Rimpelä)
HML:n yhteiskoulu, HYK -rakennuksen peruskorjaus
(Rimpelä)
Myllymäki -kampus lukiokeskukseksi (Tavastia kuntayhtymä)
1 600
1 000
500
200
7 100
8 100
8 100
Ortelan koulun peruskorjaus (Rimpelä)
2 000
Pääterveysaseman E-rak. Peruskorjaus (Lindberg)
5 000
Rengon Raitaharjun palvelukoti (Lindberg)
4 200
200
2 600
1 000
1 000
2 000
5 000
6 000
6 000
11 000
14 600
31 100
1 200
500
1 800
50
50
50
1 250
550
1 850
200
200
200
Investointimenot yhteensä, Linnan Tilapalvelut -liikelaitos
12 250
15 150
32 950
Investointinettomenot yhteensä, Linnan Tilapalvelut -liikelaitos
12 050
14 950
32 750
Perusparannushankkeet ja suunnittelu (Salminen)
Rakennukset ja rakennelmat yhteensä, Linnan Tilapalvelut
1 400
KONEET JA KALUSTO, Linnan Tilapalvelut
Ensikertainen kalustus
Suurkeittiölaitteet
Tilapalvelut, koneet ja kalusto yhteensä
Investointitulot yhteensä, Linnan Tilapalvelut -liikelaitos
TB 2016
TS 2017
TS 2018
LinnanInfra -liikelaitos
KONEET JA KALUSTO, LinnanInfra -liikelaitos
LinnanInfra-liikelaitos, kalusto
300
300
300
Investointimenot yhteensä, LinnanInfra -liikelaitos
300
300
300
Investointinettomenot yhteensä, LinnanInfra -liikelaitos
300
300
300
2 200
2 200
2 200
Investointimenot yhteensä, kaupunki ja liikelaitokset
29 753
28 240
46 004
Investointinettomenot yhteensä, kaupunki ja liikelaitokset
27 553
26 040
43 804
INVESTOINNIT, KAUPUNKI YHTEENSÄ
Investointitulot yhteensä, kaupunki ja liikelaitokset
125
Muiden toimijoiden toteuttamat hankkeet, eivät sisälly kaupungin investointiohjelmaan
(informatiivista tietoa)
Kustannusarvio
1 000 €
Iittalan hyvinvointikeskus (Hml Vanhusten Asuntosäätiö)
Lammin hyvinvointikeskus (Hml Vanhusten Asuntosäätiö)
Nummen Palvelukeskus (elinkaari-hanke)
10 500
5 700
26 000
Uuden Kastellin saneeraus (KOy Hml kaupungintalot)
Ulkopuoliset yhteensä
3 500
45 700
Muuta huomioitavaa investoinneista
(informatiivista tietoa)
Muuta huomioitavaa
1000 €
Tasearvo
Poisto
*Kulut
Purku-
€
€/v
€/v
kust €
Rengon Raitaharjun toiminta päättyy 2016
590
46
25
Kalvolan terveysasema, siirtyy Iittalan hyvinvointikesk.
113
7
13
100
Iittalan vanhainkoti siirtyy Iittalan hyvinvointikesk.
429
25
60
300
Iittalan kirjasto, siirtyy Iittalan hyvinvointikesk.
115
3
5
* Kulut ovat tyhjilleen jäävän kohteen kuluja.
126
RAHOITUSLASKELMA 2016 - 2018
(1 000 €)
TP 2014 TB 2015 M
TB 2016
TS 2017
TS 2018
14 756
17 018
16 900
19 400
-22 621
-3 950
-5 855
-4 255
-4 255
-67 038
-33 833
-29 753
-28 240
-46 004
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
17 349
Satunnaiset erät
18 115
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointeihin
Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot
839
1 090
41 745
6 070
7 775
6 175
6 175
-11 611
-15 867
-10 815
-9 420
-24 684
529
500
500
500
500
40 000
43 120
41 100
40 600
57 900
-31 323
-27 500
-30 500
-31 500
-33 500
(sis. myyntivoitot ja tappiot)
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
-2 207
462
2 539
Rahoituksen rahavirta
10 000
16 120
11 100
9 600
24 900
Rahavarojen muutos
-1 611
253
285
180
216
201 351
216 900
227 500
236 600
261 000
Lainamäärä (enn.)
Lainat €/asukas
Asukasmäärä
Lainanhoitokate
Investointien tulorahoitus, %
2 962
3 177
3 314
3 427
3 758
67 976
68 263
68 653
69 049
69 450
0,6
0,6
0,6
0,6
0,6
26,2
53,0
57,2
59,8
42,2
Lainanhoitokate= (Vuosikate + korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset)
127
RAHOITUSLASKELMA 2016
(1 000 €)
Kaupunki ilman LL
Liikelaitokset
Kaupunki yht.
Kaupunki yht.
sis. ja ulkoiset
sis. ja ulkoiset
sis. ja ulkoiset
vain ulkoiset
10 146
6 872
17 018
17 018
-4 745
-1 110
-5 855
-5 855
-17 203
-12 550
-29 753
-29 753
6 465
1 310
7 775
7 775
-5 337
-5 478
-10 815
-10 815
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointeihin
Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot
(sis. myyntivoitot ja tappiot)
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten lisäys liikelaitoksille
Antolainasaamisten vähennykset
Antolainasaamisten vähennykset liikelaitoksilta
-16 200
-16 200
500
500
6 752
6 752
500
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
41 100
Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
-30 500
Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
41 100
16 200
41 100
16 200
-30 500
-30 500
-6 752
-6 752
1 652
9 448
11 100
11 100
-3 685
3 970
285
285
128
TÄYDENTÄVIÄ TAULUKOITA
Määrärahojen sitovuus
Sitovuus
Määrärahat
B
B
B
B
B
B
N
B
N
N
N
10 680
702
120 229
15 472
172 380
61 379
22 366
2 313
173
33 217
10
172 677
20 661
1000 €
KÄYTTÖTALOUSOSA
## Lasten ja nuorten lautakunta
## Elämänlaatulautakunta
## Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta
## Ikäihmisten lautakunta
## Yhdyskuntalautakunta
## Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Yhteinen jätelautakunta
## Konsernipalvelut
## Taseyksikkö
## Tuottajaosa
## Pelastustoiminta
Sitova erä: Kuntien maksuosuus käyttötalouteen
Sitova erä: Kuntien maksuos. Investointeihin, 4 €/as.
Tilaaja ja tuottaja yhteensä
Sitovuus
5 445
Tuloarviot
6 996
25
12 122
14 239
9 410
1 406
173
7 923
172 418
21 362
Toimintakate
0
-10
-259
701
620 877
5 445
246 074
Määrärahat
Valm. omaan
käyttöön
Tuloarviot
Toimintakate
27 462
240
40 777
13 555
4 205
4 206
1
17 080
17 404
324
LIIKELAITOKSET
## Linnan Tilapalvelut -liikelaitos
Sitova erä: Peruspääoman korko
Sitova erä: Tilikauden tulos
Sitova erä: Avustus liikelaitokselle
## Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos
Sitova erä: Peruspääoman korko
Sitova erä: Tilikauden tulos
## Linnaninfra-liikelaitos
Sitova erä: Peruspääoman korko
Sitovaa erä: Avustus liikelaitokselle
Sitova erä: Tilikauden tulos
Liikelaitokset yhteensä
Valm. omaan
käyttöön
5 968
-162
2 041
1
0
5
350
0
Sitovuus
48 747
240
62 387
Määrärahat
Valm. omaan
käyttöön
Tuloarviot
Netto
14 114
14 114
8 594
8 594
Tuloarviot
2 000
Netto
TULOSLASKELMAOSA
(kaupunki ilman liikelaitoksia)
Yhteenlasketut rahoitustuotot ja rahoituskulut
TULOSLASKELMAOSA YHTEENSÄ
N
INVESTOINTIOSA
Kiinteä omaisuus
Muut pitkävaikutteiset menot
Osakkeet
Kiinteät rakenteet ja laitteet, yhdyskuntarakentaminen
Terveyspalvelujen kalustohankinnat
Irtain omaisuus, pelastuslaitos
Muut aineelliset hyödykkeet, taideteokset
Linnan Tilapalvelut -LL, talonrakennus
Linnan Tilapalvelut -LL, irtain omaisuus
Irtain omaisuus, Linnaninfra-liikelaitos
INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ
Sitovuus
B
B
B
B
B
B
B
B
B
B
RAHOITUSOSA
Sitovuus
Pitkäaikaisten lainojen lisäys, ulkoiset
YHTEENSÄ
B = Bruttositovuus
N =Nettositovuus
N
5 520
5 520
Määrärahat
2 000
5 300
881
8 000
300
702
20
11 000
1 250
300
29 753
Määrärahat
Valm. omaan
käyttöön
200
2 200
27 553
Tuloarviot
Netto
10 600 000
129
Avustukset ja yhteisöjen tuki
Yhteenveto määrärahoista.
TB 2015
TB 2016
30 000
620 000
340 000
250 000
30 000
620 000
340 000
400 000
310 000
50 000
1 990 000
3 092 000
310 000
30 000
1 970 000
3 072 000
43 000
493 000
345 000
43 000
493 000
345 000
514 500
500 100
30 000
30 000
270 000
270 000
80 000
880 000
450 000
130 000
120 500
12 000
98 000
800 000
180 000
50 000
130 000
70 000
0
670 000
620 000
Lasten ja nuorten lautakunta
Lapsiystävällinen kunta
Taiteen perusopetus (aik. elalalla)
Vanajaveden opisto
Lukioliikelaitos
Elämänlaatulautakunta
Elämänlaatulautakunta
Juhlavuosi
Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy
Liikuntapalvelut
Investointiosassa
Hämeenlinnan Palloiluhalli Oy (oman pääoman ehtoinen sijoitus)
Hml Liikuntahallit Oy (oman pääoman ehtoinen sijoitus)
Hämeenlinnan Jäähalli Oy (oman pääoman ehtoinen sijoitus)
Terveyden ja toimintakyvyn ed. ltk
Palveluntuottajille myönnettävät avustukset/palvelun ostot
Ikäihmisten lautakunta
Ikäihmisten tukipalvelut
Yhdyskuntalautakunta
Tieavustukset
Konsernipalvelut
Avustukset kaupunginhallituksen myönnettäväksi, sis. Powercup
Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy
Sibeliuksen syntymäkaupunkisäätiö, av. + asiant.palv.
Juhlavuodet
Markkinointiyhteistyö
Uusyrityskeskus (v. 2016 jäsenmaksu varattu eri tilille).
Raadit
Pelastuslaitos
Avustukset yhteisöille
130
STRATEGISTEN TYTÄRYHTIÖIDEN VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT
TAVOITTEET 2016
Sitovat tavoitteet
Kuntalain (365/1995) 13 §:n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Kaupungin tytäryhteisöjen toimintaa ohjaavat Hämeenlinnan kaupungin konserniohjeet (KV 8.4.2013), Hämeenlinnan kaupungin hallintosääntö (KV
15.12.2008) sekä Hämeenlinnan kaupungin omistajapoliittiset linjaukset (KV 9.12.2014).
Kaupungin omistajapolitiikan tavoitteena on tytäryhteisöjen toiminnan kehittäminen kaupungin strategisten
linjausten mukaisesti sekä omistaja-arvon pitkäjänteisen kasvun tukeminen. Keskeisimmille tytäryhtiöille
asetetaan valtuustoon nähden sitovat tavoitteet vuodelle 2016. Tavoitteet perustuvat kaupunginvaltuuston
10.6.2013 päättämässä kaupunkistrategiassa esitettyihin arvoihin, visioon ja kaupunkitason tavoitteisiin.
Tytäryhtiöille tavoitteet asetetaan tuottavuuden/tuloksellisuuden, vaikuttavuuden ja asiakaslähtöisyyden näkökulmista. Valtuuston hyväksymät tavoitteet otetaan yhtiöiden kanssa tehtävien palvelusopimusten lähtökohdiksi.
Yhtiökohtaisten tavoitteiden lisäksi kaikille strategisille tytäryhtiöille asetetaan vuodelle 2016 erityiseksi tavoitteeksi työllisyystoimenpiteisiin osallistuminen. Kunkin yhtiön valtuustoon nähden sitovaksi tavoitteeksi
asetetaan työllisyystoimenpiteiden kaksinkertaistaminen vuoteen 2015 verrattuna. Työllisyystoimenpiteillä
tarkoitetaan ensisijaisesti työkokeilua ja kuntouttavaa työtoimintaa.
Tytäryhteisöt ovat velvollisia raportoimaan tavoitteiden toteutumisesta kolmannesvuosiraporttien ja tilinpäätösraportoinnin yhteydessä.
Liitteinä on esitetty strategisiksi määriteltyjen konserniyhtiöiden itse laatimat budjettivuotta koskevat lomakkeet tavoitteistaan ja toiminnastaan.
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ovat seuraavat:
Linnan Kehitys Oy (konserni*)
Toimintatavoiltaan täysin uusi elinkeinoyhtiö, jonka tärkeimpänä tehtävänä on lisätä Hämeenlinnan tunnettuutta ja taloudellista kasvua. Yhtiö haluaa kasvaa halutuksi ja luotettavaksi kumppaniksi elinkeinosektorilla.
Tavoitteet:
TAVOITE 2016
Tuottavuus/
5 vuoden kunnossapitosuunnitelma tehty
tuloksellisuus
Tapahtumapuiston omavaraisuuden saavuttaminen
MITTARI
Suunnitelma on tehty (kyllä/ei)
Vaikuttavuus
10 % kasvu sijoittuvien yritysten määrän
kasvusta edellisvuoteen verrattuna
Sijoittuvien yritysten** määrän muutos
(%)
Toimitilojen vuokrausaste vähintään 85 %
Vuokrausaste (%)
Asiakaslähtöisyys
Tapahtumapuistosta saadut tulot (käyttökulut + lainan korkokulut) (€)
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos on vähin- Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos
tään 3,5 (asteikolla 1-5)
*Konserniin luetaan kuuluvaksi Linnan Kiinteistökehitys Oy, jonka siirto Linnan Kehitys Oy:n tytäryhtiöksi on
tarkoitus toteuttaa vuoden 2015 aikana
**Linnan Kehitykseen yhteydessä olleet yritykset
131
Hämeenlinnan Eteläranta Oy
Eteläranta (Engelinranta) on alue Hämeenlinnan kaupungin keskustassa, jonne kaavaillaan rakennettavan
tulevaisuudessa asunnot noin 2600 asukkaalle. Hämeenlinnan Eteläranta Oy suunnittelee alueen kehitystä.
Tavoitteet:
TAVOITE 2016
Tuottavuus/
Engelinrannan alueen toteuttamisen projektuloksellisuus tisuunnitelma päivitetty osayleiskaavan mukaiseksi
Vaikuttavuus Osayleiskaavan mukaisten kortteleiden B ja
C kumppanuuskilpailutuksen valmistelu
MITTARI
Asiakaslähtöisyys
Tontinluovutusehtojen luonnokset
valmisteltu ja yhtiö on laatinut esityksen kaupungille (kyllä/ei)
Tontinluovutusehtojen luonnokset asukkaiden näkökulmasta valmisteltu kolmesta
osayleiskaavan korttelista.
Projektisuunnitelma on tehty (kyllä/ei)
Kilpailutuksen valmistelu loppuun
saatettu (kyllä/ei)
Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy (konserni)
Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy on osakeyhtiö, joka tuottaa liikuntapalveluita. Yhtiö hoitaa ja hallinnoi areenoita, liikuntahalleja, suurkenttiä, uimahalleja ja sisäliikuntatiloja sekä tuottaa liikunnanohjauspalveluita ja
liikuntaan liittyviä tukipalveluita.
Tavoitteet:
TAVOITE 2016
Tuottavuus/
Ulkoisen myynnin osuuden lisääntyminen
tuloksellisuus vuodesta 2015 +3 %
MITTARI
Ulkoisen myynnin muutos suhteessa
liikevaihtoon* (%)
Omaisuuden arvon säilyttäminen vuosittaisen kunnossapidon keinoin
Korjausvelan määrä
5 vuoden kunnossapitosuunnitelma tehty
Suunnitelma on tehty (kyllä/ei)
Uimahallin remontin suunnittelussa energiakulutuksen vähentäminen huomioitu
Energiakulutuksen vähentäminen
huomioitu (kyllä/ei)
Vaikuttavuus
Sisäliikuntatilojen käyttöaste arkisin klo
17.00-22.00 vähintään 75 %
Sisäliikuntatilojen käyttöaste (%)
Asiakaslähtöisyys
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos on vähintään 3,5 (asteikolla 1-5)
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos
*Kantakaupungin uimahallin luvut poistetaan laskelmasta uimahallin remontin vuoksi
132
Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy
Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n tehtävänä on huolehtia toiminta-alueellaan talousveden hankinnasta ja
jakelusta sekä jätevesien ja hulevesien poisjohtamisesta ja jätevesien puhdistamisesta. Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy tuottaa vesihuoltopalveluita Hämeenlinnan, Hattulan ja Akaan asukkaille, yhteisöille ja elinkeinoelämälle.
Tavoitteet:
TAVOITE 2016
Tuottavuus/
Yhtiön perimät vesihuollon maksut* keskituloksellisuus määräisiä vesihuoltolaitosten maksuja edullisemmat, vertailuhintoina laskettuna
MITTARI
Vaikuttavuus
Talousveden laatuvaatimuksissa 0 poikkeamaa ja laatusuosituksissa max. 10 poikkeamaa
Laatuvaatimusten ja laatusuositusten
poikkeamien lkm
Jäteveden puhdistuksessa (Paroisten puhdistamo) päästävä lupaehtoihin
Lupaehtoihin pääsy (kyllä/ei)
Veden laatua kuvaava yleisarvosana vähintään 8,6 ja yhtiön toimintaa kuvaava yleisarvosana vähintään 8,2 (maksimi 10)
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos
Asiakaslähtöisyys
Vesihuollon maksut keskimääräisiin
vesihuoltolaitosten maksuihin verrattuna**
*Käyttömaksut, perusmaksut ja liittymismaksun vaikutus
**Lähde: vesihuoltoyhdistyksen vuositilasto
Hämeenlinnan Pysäköinti Oy
Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n tehtävänä on julkisten pysäköintipalvelujen järjestäminen, pysäköinninvalvonnan koordinointi sen hallinnassa olevilla alueilla ja pysäköintilaitosten omistaminen, rakennuttaminen ja
ylläpito.
Tavoitteet:
Tuottavuus/
tuloksellisuus
Vaikuttavuus
TAVOITE 2016
Yhtiön tilikauden tulos +100t€
MITTARI
Lainojen lyhennys suunniteltua nopeammin
Toteutuneiden lyhennysten määrä
(€)
Toteutunut tulos (€)
Pysäköintilaitosten käyttöaste yhteensä vähin- Käyttöaste (%)
tään 70 %
Pysäköintilaitosten pitkäaikaisen käytön osuu- Pitkäaikaisen käytön määrän muuden lisääminen 2 prosenttiyksikköä
tos edellisvuoteen verrattuna (%)
Asiakaslähtöisyys
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos on vähintään Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos
3,5 (asteikolla 1-5)
133
Hämeenlinnan Asunnot Oy (konserni)
Hämeenlinnan Asunnot Oy omistaa ja vuokraa hallinnoimiaan vuokra-asuntoja. Yhtiö tarjoaa asuntoja kuntalaisille kaikissa elämän vaiheissa.
Tavoitteet:
TAVOITE 2016
Rahoitustulos vähintään 1,2m €
Tuottavuus/
tuloksellisuus
Vaikuttavuus Tilojen vuokrausaste vähintään 98 %
Asiakaslähtöisyys
Asukastoiminnan kehittäminen
MITTARI
Rahoitustulos (€)
Tilojen vuokrausaste (%)
Vähintään 2 asukastoimikunnan
kokousta vuodessa (lkm)
Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy
Yhtiö ylläpitää ja kehittää Verkatehtaan kiinteistöä kulttuuri- ja kongressitoiminnan ja luovan alan keskuksena. Yhtiö tuottaa kulttuuri- ja kokoustoiminnan palveluita.
Tavoitteet:
TAVOITE 2016
MITTARI
Liikevaihdon kasvattaminen 1 % vuodesta
2015
Liikevaihdon muutos (%)
Toimitilojen vuokrausaste vähintään 94 %
Toimitilojen vuokrausaste (%)
Vaikuttavuus
Vuotuinen kävijämäärä > 450 000
Verkatehtaan alueen vuotuinen
kävijämäärä (lkm)
Asiakaslähtöisyys
Lyhytaikaisen vuokrauksen asiakastyytyväisyys vähintään 3,4 (max 4)
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos
Tuottavuus/
tuloksellisuus
Tekme Oy (konserni)
Tekme Oy:n tehtävänä on tuottaa kustannustehokkaasti kiinteistöjen hoidon ja ylläpidon palveluja sekä ateriapalveluja asiakasorganisaatioille kouluissa, päiväkodeissa, lounasravintoloissa, palvelutaloissa ja laitoksissa sekä tuottaa kotiateriapalveluja.
Tavoitteet:
Tuottavuus/
tuloksellisuus
Vaikuttavuus
Asiakaslähtöisyys
TAVOITE 2016
Tilikauden tulos positiivinen
MITTARI
Toteutunut tulos (€)
Laatujärjestelmä luotu
Laatujärjestelmä luotu (kyllä/ei)
Ravitsemussuositusten toteutuminen 100 %
Toteutunut ravitsemustaso suosituksiin verrattuna*
Asiakastyytyväisyyskyselyn keskiarvo vähintään 75 % maksimista kaikilla osa-alueilla
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos
*Suositukset, joihin tavoite liitetään vahvistetaan yhtiön kanssa
134
Konsernilomakkeet
LIITELOMAKKEET, EI SITOVAT
Vuosi
Yhtiö
toimitusjohtaja
yhteyshenkilö
yhteyshenkilön
•
2016
Linnan Kehitys Oy -konserni (sis. Linnan Kiinteistökehitys oy)
Mervi Käki
Y-tunnus 0832624-0
Jorma Taipalus
puhelinnumero
sähköpostiosoite
050 341 6116
[email protected]
Yhtiön keskeiset omat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niitä kuvaavat mittarit/tunnusluvut
Konserni on vakiinnuttanut toimintansa ja fokus on entistä enemmän asiakasrajapinnassa; sekä tänne sijoittuvissa potentiaalissa yrityksissä että tapahtumissa, samoin kuin jo täällä toimivissa, kehittyvissä yrityksissä.
Tavoitteena on
− korkea asiakastyytyväisyys täällä jo toimivissa yrityksissä: 3,5 (asteikko 1-5)
− sijoittuvien yritysten määrän kasvu vuotuisesti, tavoite 40 kpl (v. 2015 33 kpl)
− matkailutulon kasvu; yli 100 000 kävijää lisää eri tapahtumissa Hämeenlinnassa
Kiinteistöliiketoiminnassa kiinteistöjen korkea käyttöaste (keskim.85 %), asiakastyytyväisyys 3,5 %,
markkinahintainen vuokratuotto. Kiinteistöjen ylläpito, palvelut ja korjaukset tulee suunnitella ja toteuttaa suunnitelmallisesti niiden arvon ja houkuttelevuuden näkökulmasta.
•
Arvio taloudellisista ja toiminnallisista riskeistä
Kehitysliiketoiminnan kriittinen tekijä on riittävien taloudellisten resurssien varmistaminen ja toiminnan asiakaslähtöisen kehittämisen jatkumisen varmistaminen.
Kiinteistöliiketoiminnan riskeinä ovat kiinteistöjen käyttöasteiden heikkeneminen ja neliövuokrien säilyttäminen
kannattavalla tasolla. Osassa kiinteistöjä riskinä on niiden vaikea markkinoitavuus kiinteistöihin liittyvien erikoisrakenteiden takia.
•
Selvitys siitä, jos on tulossa asioita, joihin tarvitaan konsernijohdon ennakkosuostumus
Kiinteistöjen mahdolliseen myyntiin/ostoon liittyvät toimeksiannot.
Mahdolliset uudet kiinteistöinvestoinnit. Investointeihin liittyvien rahoitusjärjestelyjen käsittely omistajan päätöksenteossa.
Tapahtumapuistoon kehittämiseen liittyvät lisäinvestoinnit.
Tilinpäätös
2014
Tuloslaskelma 1 000 €
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
- joista avustukset kaupungilta
Henkilöstökulut
Vak. henkilöstö, kpl (jakson lopussa)
Liiketoiminnan muut kulut
Voitto/tappio (ennen satunnaisia eriä)
Tase 1 000 €
Likvidit varat (konsernitili+rahat ja pankkisaam.)
Myyntisaamiset (lyhyt- ja pitkäaikaiset)
Luottotappiokirjaukset
Oma pääoma
Pitkäaikaiset korolliset lainat
Lyhytaikaiset korolliset lainat
Investointimenot
Talousarvio
2015
Alustava
Talousarvio
2016
2.438
1.117
0
1.544
32
1.432
-234
3.108
680
0
2.045
34
1.308
-58
7.280
473
0
1.836
32
4.143
-207
134,2
-30,4
0
-10,2
-6,8
216,7
-256,9
-676
1.725
0
945
500
200
2.161
100
400
0
679
1.500
200
300
3.800
300
20
408
25.826
1.739
1.000
3.700
-25
Lisätieto: - Vuoden 2015 luvut Linnan Kehitys Oy, vuoden 2016 luvut tuleva Linnan Kehitys -konserni
päiväys
Muutos-%
2015 - 2016
allekirjoitus, nimenselvennys
-39,9
1.621,7
769,5
233,3
135
Vuosi
Yhtiö
toimitusjohtaja
yhteyshenkilö
•
2016
Y-tunnus
2397335-8
Hämeenlinnan Eteläranta Oy
Kristiina Koskiaho
040-7064424
[email protected]
puhelinnumero
sähköpostiosoite
Yhtiön keskeiset omat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niitä kuvaavat mittarit/tunnusluvut:
Tuottavuus/ tuloksellisuus: Engelinrannan alueen toteuttamisen projektisuunnitelma päivitetty osayleiskaavan mukaiseksi;
Alueen rakentumissuunnat taloudellisuuden ja tehokkuuden kannalta arvioituna ja tähän liittyen asemakaavoitussuunnitelma, alustava aikataulu, pohjana mahdolliset asuntomessut v. 2022, alueen kustannusarvio, riskianalyysi, tonttien myyntihinnat ja kilpailuttamissuunnitelma, asuntopoliittiset tavoitteet, markkinaselvitys (vapaa/tuettu asuminen). Selvitysten tilaaminen ja teettäminen konsulteilta + oma työ. HUOM. Suunnittelu- ja toteutustapa sekä luvat alueen saattamisessa rakentamiskelpoiseksi kaavavalituksen käsittelyn aikana on kaupungin päätettävä ja haettava (pilaantuneiden maiden kunnostus, infrastruktuurin rakentaminen, asemakaavoitus, tontin muodostus).
Vaikuttavuus: Osayleiskaavan mukaisten kortteleiden, esim. B ja C kumppanuuskilpailutuksen valmistelu; Kilpailutusohjelman tekeminen, arviointi ja käynnistäminen yhdessä maankäytön ja KuntaPron kanssa.
Asiakaslähtöisyys: Tontinluovutusehtojen luonnokset eri asukasryhmien näkökulmasta valmisteltu kolmesta osayleiskaavan korttelista; tontinluovutusehdot tarkoittavat maankäyttösopimusten ja asemakaavamääräysten lisänä olevia ehtoja, joita kaupunki haluaa tonttien kilpailutuksessa/luovutuksessa toteutuvan myyntihintaa vastaan. Kyse on asukkaiden ehdotuksesta päätöksentekoa varten. Engelinrannan enkelit -toimintaryhmän kautta selvitetään mahdollisimman systemaattisesti
vaikuttajaraatien, yhdistysten ja yritysten kautta alueen olevien ja tulevien asukkaiden hyvän ja kestävän kehityksen mukaisia kaupunkielämän tavoitteita päätöksenteon avuksi.
•
Arvio taloudellisista ja toiminnallisista riskeistä: Jotta alueesta saadaan tuloja, siellä täytyy olla rakentamiskelpoisia
tontteja. Tämä edellyttää kaupungin panostusta pilaantuneen maan puhdistukseen ja infrastruktuurin rakentamiseen. Kaavavalitukset hidastavat alueen toteutusta ja maksavat kaupungille miljoonia euroja muutamassa vuodessa (kaupunki tekee
investointeja, tuotot tulevat vasta valmiiden, rakentamiskelpoisten tonttien myynnin kautta, investointilainojen korot juoksevat valitusten ajan).
•
Selvitys siitä, onko tulossa asioita, joihin tarvitaan konsernijohdon ennakkosuostumus: Jos kaupunki päättää teettää pilaantuneiden maiden kunnostuksen ja infran rakentumissuunnitelman yhtiöltä, tarvitaan 70 000 € lisärahoitus projektiinsinöörin palkkaamiseen 15 kk ajalle tai toimintasuunnitelman muutos.
Tilinpäätös
2014
Talousarvio
2015
Alustava
Talousarvio
2016
Muutos-%
2015 - 2016
Indikaattorit
Tuloslaskelma 1 000 €
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
- joista avustukset kaupungilta
Henkilöstökulut
Vak. henkilöstö, kpl (jakson lopussa)
Liiketoiminnan muut kulut
Voitto/tappio (ennen satunnaisia eriä)
Tase 1 000 €
Likvidit varat (konsernitili+rahat ja pankkisaam.)
Myyntisaamiset (lyhyt- ja pitkäaikaiset)
Luottotappiokirjaukset
Oma pääoma
Pitkäaikaiset korolliset lainat
Lyhytaikaiset korolliset lainat
Investointimenot
250
0
0
103
1
25
6
250
0
0
120
1
25
1
250
0
0
130
2
25
1
0%
234
0
0
173
0
0
0
156
0
0
174
0
0
0
156
0
0
175
0
0
0
0%
Lisätieto:
päiväys
allekirjoitus, nimenselvennys
+8 %
+100 %
0%
0%
136
Vuosi
Yhtiö
toimitusjohtaja
yhteyshenkilö
yhteyshenkilön
Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy
Jorma Hassinen
Jorma Hassinen
puhelinnumero
0400-617615
2016
Y-tunnus
1972415-6
sähköpostiosoite
[email protected]
•
Yhtiön keskeiset omat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niitä kuvaavat mittarit/tunnusluvut
Sisäliikuntatilojen käyttöaste iltakäyttö arkisin klo 17.00 – 22.00 välillä 75 %
Jäähallien käyttöaste iltakäyttö arkisin klo 17.00 – 22.00 välillä 83 %
Ostopalveluina myydyt tilat, käyttöasteet päiväkäyttö arkisin 63 %
Lammin uimahallin kävijätavoite 27.000 kävijää
Kantakaupungin uimahallin kävijätavoitetta ei nyt aseteta koska tavoitteena on remontin aloittaminen
Elenia Areenan monipuolinen käyttö, vähintään kuusi muuta tapahtumaa kuin urheilutapahtumaa
Yhtiö on mukana aktiivisesti työllistämisessä, yhtiö ottaa henkilöitä työvoimahallinnon kautta eri järjestelyin vähintään 2-3
henkilöä vuodessa. Nuoria kesätyöntekijöitä otetaan vuosittain.
•
Arvio taloudellisista ja toiminnallisista riskeistä
Toiminnallisia riskejä käydään yhtiön johtoryhmässä läpi kuukausittain. Yhtiön hallitus käsittelee talousraporttien kautta jokaisessa kokouksessa yhtiöiden taloudellisia riskejä, ja vuosittain toiminnallisia riskejä.
Suurimpia riskejä ovat rakennusten vaurioitumiset, jääkoneiden rikkoutumiset ja uimavesien pilaantumiset altaissa. Yhtiön
tiloissa käy paljon asiakkaita joten henkilöihin kohdistuvat riskit on aina huomioitava tarkasti.
Taloudellisia riskejä ovat käyttäjien merkittävä vähentyminen jos kaupungin avustus pienentyy talouden heiketessä.
Henkilökunnan yksintyöskentely on aina riski joka on huomioitava työjärjestelyissä mahdollisimman hyvin.
Henkilökunnan työ hyvinvointiin kiinnitetään huomiota esimiesten ja henkilöstön välisissä keskusteluissa ja työjärjestelyissä.
•
Selvitys siitä, jos on tulossa asioita, joihin tarvitaan konsernijohdon ennakkosuostumus
Pesäpallokentän siirto Hämeenlinnan urheilupuistoon on alkanut ja valmistuu 2016 syksyllä.
Palloiluhallin tekonurmen uusiminen 2016 – 2018
Metritiski Areenan katon uusiminen 2016 – 2018
Kantakaupungin uimahallin peruskorjaus ja laajennus 2016 - 2017
Yhtiön poistojärjestelmän selvittäminen ja mahdollinen muuttaminen
Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy
Tilinpäätös
2014
Tuloslaskelma 1 000 €
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
- joista avustukset kaupungilta
Henkilöstökulut
Vak. henkilöstö, kpl (jakson lopussa)
Liiketoiminnan muut kulut
Voitto/tappio (ennen satunnaisia eriä)
Tase 1 000 €
Likvidit varat (konsernitili+rahat ja pankkisaam.)
Myyntisaamiset (lyhyt- ja pitkäaikaiset)
Luottotappiokirjaukset
Oma pääoma
Pitkäaikaiset korolliset lainat
Lyhytaikaiset korolliset lainat
Investointimenot
Talousarvio
2015
Alustava
Talousarvio
2016
Muutos-%
2015 - 2016
2 258
2 445
2 035
1 661
38
2 472
-343 *)
2 465
2 596
2 205
1 584
38
2 466
1
2 058 **)
-16%
2 205
1 670
38
0%
5%
0%
2 241
3 181 *)
93
22 086
5 839
493
11 629
2 000
2 300
-5
22 300
6 500
30
5 000
3 500
-130
22 600
7 000
Lisätieto:
*) Eivät täsmää tilinpäätösraportin 2014 lukuihin. Raportointiajankohdan jälkeen yhtiö kirjasi alas saamisia 82 tuhatta
euroa, joka heikensi tilikauden tulosta saman verran.
**) Kirjaustavan muutos liikevaihdosta muihin tuottoihin vaikuttaa vuoden 2015 toteumaan ja vuoden 2016 alustavaan
talousarvioon. Ei vaikuta kokonaistuloihin. Kantakaupungin uimahallin remontti vaikuttaa liikevaihdon tippumiseen
koska lipputulot jäävät pois remontin aikana. Poistojen kasvaminen isojen investointien takia heikentää tulosta, ellei
muuteta tapaa millä avustukset yhtiölle annetaan.
137
Hämeenlinnan Jäähalli Oy
Tilinpäätös
2014
Tuloslaskelma 1 000 €
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
- joista avustukset kaupungilta
Henkilöstökulut
Vak. henkilöstö, kpl (jakson lopussa)
Liiketoiminnan muut kulut
Voitto/tappio (ennen satunnaisia eriä)
Tase 1 000 €
Likvidit varat (konsernitili+rahat ja pankkisaam.)
Myyntisaamiset (lyhyt- ja pitkäaikaiset)
Luottotappiokirjaukset
Oma pääoma
Pitkäaikaiset korolliset lainat
Lyhytaikaiset korolliset lainat
Investointimenot
Talousarvio
2015
Alustava
Talousarvio
2016
Muutos-%
2015 - 2016
1 002
771
765
4
-
1 056
817
817
6
-
1 080
800
800
6
-
-132 *)
-122
-190
745 *)
28
3 522
5 770
435
53
50
400
3 500
5 000
350
-
70
400
15
3 500
4 900
%
-3%
0%
-
Lisätieto:
*) Eivät täsmää tilinpäätösraportin 2014 lukuihin. Raportointiajankohdan jälkeen yhtiö kirjasi alas saamisia 26 tuhatta
euroa, joka heikensi tilikauden tulosta saman verran.
Hämeenlinnan Palloiluhalli Oy
Tilinpäätös
2014
Tuloslaskelma 1 000 €
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
- joista avustukset kaupungilta
Henkilöstökulut
Vak. henkilöstö, kpl (jakson lopussa)
Liiketoiminnan muut kulut
Voitto/tappio (ennen satunnaisia eriä)
Tase 1 000 €
Likvidit varat (konsernitili+rahat ja pankkisaam.)
Myyntisaamiset (lyhyt- ja pitkäaikaiset)
Luottotappiokirjaukset
Oma pääoma
Pitkäaikaiset korolliset lainat
Lyhytaikaiset korolliset lainat
Investointimenot
Lisätieto:
päiväys
8.8.2015
allekirjoitus, nimenselvennys
Jorma Hassinen
Talousarvio
2015
Alustava
Talousarvio
2016
Muutos-%
2015 - 2016
249
80
80
2
220
25
285
70
70
2
-
285
0%
70
2
-
0%
0%
6
20
712
703
2 808
92
43
-
200
350
2 850
90
40
-
230
350
7
2 900
7
-
138
Vuosi
Yhtiö
toimitusjohtaja
yhteyshenkilö
yhteyshenkilön
•
2016
Y-tunnus
1711549-6
HS-Vesi
Timo Heinonen
Laura Haavisto
puhelinnumero
03 621 3723
sähköpostiosoite
[email protected]
Yhtiön keskeiset omat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niitä kuvaavat mittarit/tunnusluvut
Hintakilpailukyky:
Yhtiön perimien vesihuollon maksujen tulee olla keskimääräisiä vesihuoltolaitosten maksuja edullisemmat ns. vertailuhintoina laskettuna (Vesilaitosyhdistyksen vuositilasto huomioiden käyttömaksut ja perusmaksut ja liittymismaksun vaikutus)
Toiminnan laatu:
Talousveden laadun tulee täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset:
− talousveden laatuvaatimukset: ei poikkeamia (Hämeenlinna – Hattula verkostoalue)
− talousveden laatusuositukset: max. 10 poikkeamaa (Hämeenlinna - Hattula verkostoalue)
− Paroisten jätevedenpuhdistamolla fosforin poistoprosentin tulee olla väh. 95 % ja pitoisuus max. 0,3 mg/l ja
orgaanisen aineksen (BOD7) osalta poistoprosentti on väh. 95 % ja pitoisuus max. 10 mg/l
Asiakastyytyväisyys:
Vuosittain teetettävässä asiakastyytyväisyystutkimuksessa tulee saada yhtiön veden laatua kuvaavaksi yleisarvosanaksi vähintään 8,5 ja yhtiön palveluja kuvaavaksi yleisarvosanaksi vähintään 8,0.
•
Arvio taloudellisista ja toiminnallisista riskeistä
Vesihuoltolaitostoiminnassa suurimmat riskit liittyvät toimitetun juomaveden laadun säilymiseen toimitusketjussa kuluttajalle asti. Ympäristöriskejä liittyy etenkin jäteveden siirtoon ja käsittelyyn. Henkilöstö joutuu toisinaan työskentelemään olosuhteissa, joissa on normaalia suurempi työtapaturmariski, kuten johtokaivannoissa ja puhdistuslaitosten altaiden läheisyydessä. Toiminnallisiin riskeihin on varauduttu toiminnan tason ylläpidon lisäksi vakuutuksin. Taloudellisista riskeistä yksi merkittävimmistä on pitkäkestoinen verkostojen saneerausvelan kasvu, jota pyritään hallitsemaan
saneerausohjelmaa toteuttamalla.
•
Selvitys siitä, jos on tulossa asioita, joihin tarvitaan konsernijohdon ennakkosuostumus
Ei näköpiirissä.
Tuloslaskelma 1 000 €
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
- joista avustukset kaupungilta
Henkilöstökulut
Vak. henkilöstö, kpl (jakson lopussa)
Liiketoiminnan muut kulut
Voitto/tappio (ennen satunnaisia eriä)
Tase 1 000 €
Likvidit varat (konsernitili+rahat ja pankkisaam.)
Myyntisaamiset (lyhyt- ja pitkäaikaiset)
Luottotappiokirjaukset
Oma pääoma
Pitkäaikaiset korolliset lainat
Lyhytaikaiset korolliset lainat
Investointimenot
päiväys
15.9.2015
Tilinpäätös
2014
Talousarvio
2015
Alustava
talousarvio
2016
Muutos-%
2015 - 2016
19 158
28
3 241
55
1 347
82
19 170
5
3 228
59
1 438
42
19 352
3 247
59
1 588
-19
0,9 %
0,6 %
0,0 %
10,4 %
-145,2 %
3 940
1 029
27
60 059
57 996
787
12 552
2 659
1 000
25
60 101
57 886
787
7 460
2 601
1 000
25
60 082
57 610
736
7 330
-2,2 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
-0,5 %
-6,5 %
-1,7 %
allekirjoitus, nimenselvennys
Timo Heinonen
139
Vuosi
Yhtiö
toimitusjohtaja
yhteyshenkilö
yhteyshenkilön
Hämeenlinnan Pysäköinti Oy
Jarmo Kulmala
Jarmo Kulmala
puhelinnumero
03 6214695
2016
Y-tunnus
2196076-4
sähköpostiosoite
[email protected]
•
Yhtiön keskeiset omat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niitä kuvaavat mittarit/tunnusluvut
Tavoitteena
− maksullisen pysäköinnin kulttuurin luominen Hämeenlinnaan
− Keinuparkin ja Kaivoparkin käyttöasteeksi 70 %
− tehokas ja asiakasystävällinen julkinen pysäköinnin valvonta
− Työkokeilijan löytäminen
− asiakastyytyväisyystutkimuksen toteutus
Mittarit: seuranta kuukausittain
− P-laitosten käyttöasteet (tuntiperusteinen, pitkäaikainen)
− pysäköintivirhemaksujen määrä (kpl, tulot)
− pysäköintiautomaattien tulot
− asiakaspalaute
•
Arvio taloudellisista ja toiminnallisista riskeistä
− Jos maksulliselle pysäköinnille ei synny myönteistä kulttuuria ja asiakkaat eivät totu käyttämään pysäköintilaitoksia,
aiheutuu yhtiölle talousvaikeuksia
− Ns. ilmaiset pysäköintipaikat ja -alueet pysäköintilaitosten läheisyydessä
− Liikevaihdon pienentymisen aiheuttamat riskit:
− yhtiö ei pääse tulostavoitteeseensa
− investointi esim. katupysäköinnin automaatteihin siirtyy eteenpäin
− Vireillä oleva valitus verottajan tulkinnasta investoinnin alv- vähennyksestä Keinuparkissa
− Sekä yhtiölle että julkiselle pysäköinninvalvonnalle on löydettävä uudet tilat 5/2016 mennessä.
•
Selvitys siitä, jos on tulossa asioita, joihin tarvitaan konsernijohdon ennakkosuostumus
− Yksityisen pysäköinnin valvonnan korvaavan palvelun tarjoaminen/ yhteistyö yksityisen pysäköinnin valvonnan
kanssa
− Kaupungin ja yhtiön välisen sopimuksen pysäköintitoiminnan siirtämisestä muuttaminen
Tilinpäätös
2014
Talousarvio
2015
Indikaattorit
Käyttöaste
Keinuparkki
57%
57 %
Kaivoparkki
64%
66%
Alueet
90 t€
Sopimus pysäköintitoimintojen siirrosta
351 t€
Tuloslaskelma 1 000 €
Liikevaihto
1.021
987
Liiketoiminnan muut tuotot
- joista avustukset kaupungilta
0
0
Henkilöstökulut
231
260
Vak. henkilöstö, kpl (jakson lopussa)
4
4
Liiketoiminnan muut kulut
Voitto/tappio (ennen satunnaisia eriä)
+139
-0,4
Tase 1 000 €
Likvidit varat (konsernitili+rahat ja pankkisaam.)
885
Myyntisaamiset (lyhyt- ja pitkäaikaiset)
477
Luottotappiokirjaukset
0
Oma pääoma
389
Pitkäaikaiset korolliset lainat
10.313
10.313
Lyhytaikaiset korolliset lainat
Investointimenot
235
Lisätieto: vuoden 2016 alustavaa talousarviota ei ole käsitelty yhtiön hallituksessa
päiväys
allekirjoitus, nimenselvennys
23.09.2015
Jarmo Kulmala
Alustava talousarvio 2016
58 %
67%
90 t€
1.031
0
233
4
+97
1.209
0
486
9.813
20
Muutos-%
2015 - 2016
140
Vuosi
Yhtiö
toimitusjohtaja
yhteyshenkilö
yhteyshenkilön
•
Hämeenlinnan Asunnot Oy
Matti Riekkola
Satu Hovila
puhelinnumero
03-6251625
2016
Y-tunnus
0676518-6
sähköpostiosoite
[email protected]
Yhtiön keskeiset omat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niitä kuvaavat mittarit/tunnusluvut
− rahoitustulos
min 1,2 m€
− vuokrasaamiset liikev.
max 2 %
− hoitokulupoikkeama
+/- 4 %
− käyttöaste
min 98 %
− vähintään 2 asukastoimikunnan kokousta vuodessa
Työllistetty 1 henkilö kesätöihin, lisäksi työllistetty Kotilähiö ry:n kautta useita henkilöitä erimittaisiin työsuhteisiin. Samoin
yhteistyökumppaneiden kautta. Työharjoittelussa kaksi aikuisopiskelijaa.
•
Arvio taloudellisista ja toiminnallisista riskeistä
Toiminnallisena riskinä nähdään henkilökunnan lähestyvä eläköityminen, on tarpeen varautua
koulutuksellisesti ja uusrekrytoinnilla. Vuokra-asuntotarjonta kaupungissa poikkeuksellisen runsasta.
•
Selvitys siitä, jos on tulossa asioita, joihin tarvitaan konsernijohdon ennakkosuostumus
Turuntie 1 kiinteistön peruskorjauslainalle tarvitaan kaupungin omavelkainen takaus.
Tilinpäätös
2014
Indikaattorit käyttöaste
vuokrasaamiset liikevaihdosta
hoitokulupoikkeama
rahoitustulos
Tuloslaskelma 1 000 €
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
- joista avustukset kaupungilta
Henkilöstökulut
Vak. henkilöstö, kpl (jakson lopussa)
Liiketoiminnan muut kulut
Voitto/tappio (ennen satunnaisia eriä)
Tase 1 000 €
Likvidit varat (konsernitili+rahat ja pankkisaam.)
Myyntisaamiset (lyhyt- ja pitkäaikaiset)
Luottotappiokirjaukset
Oma pääoma
Pitkäaikaiset korolliset lainat
Lyhytaikaiset korolliset lainat
Investointimenot
98,2 %
1,3%
-12 %
4.751
98 %
max 2 %
+/- 4%
1 m€
Alustava
Talousarvio
2016
98 %
max 2 %
+/- 4%
1,2 m€
14.899
107
0
667
12
9.419
200
15.502
18
0
720
13
10.881
210
15.718
20
0
740
15
11.276
200
216
2
0
20
2
395
-10
5.635
5.968
78
4.360
53.913
5.650
5.800
75
4.360
53.303
6.000
6.100
70
4.360
52.000
350
300
-5
0
1.303
1073
1.500
4.000
2.500
Lisätieto:
päiväys
17.09.2015
allekirjoitus, nimenselvennys
Matti Riekkola
Talousarvio
2015
Muutos-%
2015 - 2016
0
0
0
0,2 m€
141
Vuosi
Yhtiö
toimitusjohtaja
yhteyshenkilö
yhteyshenkilön
•
2016
Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy
Jouko Astor
Talouspäällikkö Arto Helkiö
Puhelinnumero
sähköpostiosoite
040 868 2156
[email protected]
Y-tunnus
2069302-7
Yhtiön keskeiset omat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niitä kuvaavat mittarit/tunnusluvut
Verkatehtaan alue on erittäin rikas ja monipuolinen kulttuurin palvelujen ja sisältöjen tarjoaja. Asiakkaat ja yleisö tunnistavat tarjonnasta itselleen merkittäviä sisältöjä ja mahdollisuuksia
Vuotuinen kävijämäärä alueella > 450.000 käyntikertaa
Verkatehtaan alue tärkeä luovan alan, kulttuurin ja kokouselinkeinon keskus
Toimitilojen vuokrausaste > 94 %
Lyhytaikaisen vuokrauksen asiakkuuksien määrä > 290 kpl
Lyhytaikaisen vuokrauksen asiakastyytyväisyys > 3,25 (max. 4.00)
Välitön työllisyysvaikutus > 300 henkilötyövuotta
Verkatehtaan alueen järkevä energian käyttö
Lämmön ominaiskulutus < 29 kWh/m3/vuosi
Sähkön ominaiskulutus < 19 kWh/m3/vuosi
•
Arvio taloudellisista ja toiminnallisista riskeistä
Julkisrahoitteiset kulttuuritoimijat joutuvat rahoitusleikkausten vuoksi vähentämään toimitilojaan. Pahimmillaan vuokrausaste voi vuoteen 2018 mennessä pudota 80 %:n tasolle, kun tavoite on > 94 %.
Peruskorjaamattomien rakennusosien kunnon huononeminen korjaustoimintaa nopeammin
Yhtiöllä on erillinen riskinhallintaohjelma
•
Selvitys siitä, jos on tulossa asioita, joihin tarvitaan konsernijohdon ennakkosuostumus
Paviljonki -laajennuksen alustava rakennussuunnittelu valmistuu syksyllä 2015. Varsinaisen toteutussuunnittelun käynnistämisestä on mahdollisuus tehdä päätös vuonna 2016.
Tilinpäätös
2014
Indikaattorit
Hankinnat/liikevaihto -%
Henkilöstökulut/liikevaihto -%
Muut kulut/liikevaihto -%
Nettorahoituskulut/liikevaihto -%
Tuloslaskelma 1 000 €
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
- joista avustukset kaupungilta
Henkilöstökulut
Vak. henkilöstö, kpl (jakson lopussa)
Liiketoiminnan muut kulut
Voitto/tappio (ennen satunnaisia eriä)
Tase 1 000 €
Likvidit varat (konsernitili+rahat ja pankkisaam.)
Myyntisaamiset (lyhyt- ja pitkäaikaiset)
Luottotappiokirjaukset
Oma pääoma
Pitkäaikaiset korolliset lainat
Lyhytaikaiset korolliset lainat
Investointimenot
päiväys
Talousarvio
2015
Alustava
Talousarvio
2016
Muutos-%
2015 - 2016
13,1
32,8
67,0
2,9
12,3
33,5
71,0
3,2
12,4
34,5
70,2
3,1
3689
1194
930
1211
19
2473
295
3617
1069
880
1210
19
2585
4
3655
980
800
1260
20
2567
-87
+1,1
-8,3
-9,1
+4,2
+5,3
-0,7
-1137,5
351,2
518
2
3310
4638
299
0
406
513,4
0
3314
4339
299
0
319
426
0
3314
4040
299
0
-21,4
-17,0
0
0
-6,9
0
0
allekirjoitus, nimenselvennys
142
Vuosi
Yhtiö
toimitusjohtaja
Tekme Oy
Petri Mölsä
yhteyshenkilö
Paula Asikainen
puhelinnumero
0503237631
yhteyshenkilön
•
2016
Y-tunnus
2145554-9
sähköpostiosoite
[email protected]
Yhtiön keskeiset omat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niitä kuvaavat mittarit/tunnusluvut
Yhtiön päätavoitteet vuodelle 2016 ovat valtuustotavoitteiden toteutuminen ja seudullisen yhteistyön kasvattaminen.
Valtuustotavoitteet:
Yhtiön tulos tulee olla positiivinen vuonna 2016. Yritys sopeuttaa toimintaansa tavoitteen saavuttamiseksi.
Ravintoarvosuositusten toteutuminen ruokatuotannossa. Ravintosuositusten tulee toteutua ruokalistasuunnittelussa.
Yhtiö luo vuoden 2016 aikana systemaattisen laatujärjestelmän keskeisimmille toimialoille
Yhtiön asiakastyytyväisyys tulee toteutua vähintään 75 % maksimiarvosta.
•
Selvitys siitä, jos on tulossa asioita, joihin tarvitaan konsernijohdon ennakkosuostumus
Tällä hetkellä käydään neuvotteluita varastointi- ja logistiikka palvelujen keskittämiseksi Tekmeen sairaanhoitopiirin sekä
Kuntapron kanssa. Seudullinen ateriapalveluselvitys on aloitettu Hämeenlinnan ja Riihimäen seudun kuntien kanssa.
•
Arvio taloudellisista ja toiminnallisista riskeistä
Taloudellisten riskien näkökulmasta asiakasportfolion kapeus on edelleen merkittävä riski. Kaupunginvaltuuston 5.5.2014
päätös palautti yhtiöt In House-asemaan, mikä mahdollistaa hallitun omistuspohjan laajentamisen tulevaisuudessa ja sitä
kautta asiakaspohjan laajentumisen. Kiinteistöpalvelujen tilauskanta on riippuvainen kaupungin kunnossapidon määrärahojen kohdentumisesta. Tämä aiheuttaa merkittävän taloudellisen riskin vuodelle 2016.
Yhtiön käyttämästä työehtosopimuksesta johtuen henkilöstökustannukset ovat arviolta 15-20 % korkeammat kuin kilpailijoilla. Henkilöstön jaksamiseen ja sairauspoissaolojen pienentämiseen kohdistetaan resursseja.
PALHA-hankkeesta johtuva yrityksen liikevaihdon pieneneminen aiheutti yhtiölle sopeutustarpeen. Sopeuttamistoimista
aiheutuu kustannuksia myös vuonna 2016. Sopeuttamisen onnistuminen on yhtiön toiminnan ja tuloksen kannalta kriittinen. Fuusiojärjestelyjen loppuun saattaminen on yksi yhtiön päätavoitteita. Laitoshuollon ja sairaanhoitopiirin ruokapalveluiden liiketoimintasiirtoihin sisältyy merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia riskejä. Fuusiojärjestelyihin ja laajentumiseen
liittyvät kertaluontoiset kustannukset aiheuttavat lisäkustannuksia.
Henkilöstöravintolaliiketoiminnan tehostaminen on aloitettu ja tehostamisen onnistuminen on tärkeää, ettei henkilöstöravintolaliiketoiminta aiheuta rasitetta yhtiön muille liiketoiminta-alueille.
Tilinpäätös
Talousarvio
Alustava
Muutos-%
2014
2015
Talousarvio
2015 - 2016
2016
Tuloslaskelma 1 000 €
Liikevaihto
11793
18412
25324
38 %
Liiketoiminnan muut tuotot
0
53
71
34 %
- joista avustukset kaupungilta
0
0
0
0
Henkilöstökulut
7778
9245
13806
49 %
Vak. henkilöstö, kpl (jakson lopussa)
210
263
382
45 %
Liiketoiminnan muut kulut
1571
2848
4382
54 %
Voitto/tappio (ennen satunnaisia eriä)
125
1
0
Tase 1 000 €
Likvidit varat (konsernitili+rahat ja pankkisaam.)
1687
Myyntisaamiset (lyhyt- ja pitkäaikaiset)
419
Luottotappiokirjaukset
1
Oma pääoma
984
Pitkäaikaiset korolliset lainat
0
Lyhytaikaiset korolliset lainat
0
Investointimenot
41
294
358
Lisätieto:
Luvut vuosien 2014, 2015 ja 2016 välillä eivät ole vertailukelpoisia.
Linnan Ateria Oy fuusioitui Tekme Oy:öön 31.12.2014. Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiirin ruokapalvelut siirtyvät Tekme Oy:lle
1.9.2015 ja samanaikaisesti sairaanhoitopiiri tulee Tekmen osakkaaksi. Kaupungin laitoshuoltoa valmistellaan siirrettäväksi
Tekme Oy:lle 1.9.2015 alkaen.
päiväys
allekirjoitus, nimenselvennys
143
Liite
MAANKÄYTTÖ
1.1 Kanta-Hämeenlinna
1.11. Yleistä
Tuleva kerrostalorakentaminen sijoittuu pääosin kaupunkirakenteen sisään. Painopiste on aivan keskustan tuntumassa, lähivuosina Länsireunassa, Keinusaaren ja Vanajantien varressa,
myöhemmässä vaiheessa myös Engelinrannassa, Varikonniemessä, Kaurialassa ja keskussairaalan tuntumassa. Pientaloja varten kaavoitetaan uusia alueita kantakaupungin itäosissa
ja lähivuosina myös kantakaupungin länsiosissa. Samalla olemassa olevaa kaupunkirakennetta tiivistetään.
Palvelutoiminnoille syntyy laajenemistilaa keskustan tuntumassa: Länsireunasta, Engelinrannasta ja Harvialantien varresta. Keskustan länsireunasta muodostuu merkittävä yksittäinen liike- ja asumiskokonaisuus. Tiiriön alueella tapahtuu tonttien täydentymistä ja muuntumista.
Moreenin–Karanojan alueen kasvu jatkuu erityisesti logistiikkarakentamisessa.
Seuraavassa on luonnehdittu kehitystä suuralueittain.
1.12. Läntinen kantakaupunki (109001)
Uuden yleiskaavatyön yhteydessä osoitettaneen uusia omakotiasumisen alueita, ensin Tertistä, myöhemmin Luolajan kylän alueelta. Samassa yhteydessä ratkaistaan pääkatujen ja pääpyöräilyreittien kokonaisuus.
1.13 Pohjoinen kantakaupunki (109002)
Tiiriön alueella tapahtuu rakenteen täydentymistä ja toimintojen muuntumista. Kirstulan alueen
maankäytön kehittämistä suunnitellaan aina Hattulan rajalle saakka.
Asuntorakentaminen Poltinahon entiselle kasarmialueelle on vielä käynnissä.
144
1.14 Eteläinen kantakaupunki (109003)
Visamäen alueelle on kehittymässä korkeakoulukeskus. Alueelle suunnitellaan täydennysrakentamista ammattikorkeakoululle sekä erilaista asumista ja palveluja.
Moreenin-Karanojan alueen osayleiskaavasta vahvistuu kaakkoisosa, jolle asemakaavoitetaan
uusia yritystontteja. Pääosa niistä on suuren mittakaavan logistiikka-alan toiminnoille.
1.15. Keskusta (109004)
Keskustan kehävyöhykkeen kerrostalorakentaminen etenee Keinusaaressa ja Vanajanrannan
alueella.
Engelinrannan osayleiskaava vahvistuu keväällä 2015, jolloin alueen asemakaavoitus aloitetaan. Länsireunan kauppakeskuksen valmistumisen jälkeen alueen asuntorakentuminen jatkuu.
Kanta-Hämeenlinnan osayleiskaavatyön pohjaksi on tarkoitus käynnistää ruutukaavakeskustan kaavallisten kehittämisperiaatteiden määrittely.
1.16. Kaakkoinen kantakaupunki (109005)
Katuman kerrostaloalueella on vapaita kaupungin omistukseen siirtyneitä kerros- ja rivitalotontteja. Käikälän suurteollisuusalueen yrityksille on varattu tilareservejä laajennuksia varten.
Yksityisessä omistuksessa olevan Kartanonrannan rakentaminen on käynnistymässä.
Katumajärven kaakkoispuolella olevan Äikäälän II-osan asemakaavoitus aloitetaan.
Vanajanlinnan aluetta kehitetään matkailutoiminnoille ja samalla laaditaan päärakennuksen
lähiympäristöineen suojeleva asemakaava.
1.17. Itäinen kantakaupunki (109006)
Kerrostalorakentaminen jatkuu vielä Sairionrannassa. Hätilän pientaloalueen asemakaavamuutos jatkuu. Pientaloasutus on laajentunut Ruununmyllyn eteläpuolelle. Siiri III:n asemakaava vahvistuu. Uuden alueen keskukseksi muodostuu urheilun ja liikunnan paikka, johon tulee tilaa myös päivähoidolle ja alakoululle.
Palvelu- ja työpaikkatoimintojen kehittäminen Ruununmyllyn ja Suosaaren alueilla odottaa tarkempia tietoja valtatie 10:n tulevasta kehittämistavasta. Näistä periaatteista ollaan neuvottelemassa ELY-keskuksen kanssa.
1.2. Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen alueet
Iittalan keskustaan laaditaan kaavarunko ja asemakaavoitetaan hyvinvointikeskus. Hauhon
Eteläisiin on vahvistumassa asemakaava, jossa osoitetaan omakotiasumista runsaalle 60
asunnolle. Lammilla Rannanmaan asemakaava-aluetta on vaiheittain alettu toteuttaa. Renkoon laadittavana oleva asemakaava on vahvistunut.
Lisäksi on vireillä pieniä kaavamuutoksia ja yksityisten laatimia ranta-asema- ja rantayleiskaavoja.
1.3. Tonttivaranto
Tonttivarantotilanne on tällä hetkellä tyydyttävä. Kanta-Hämeenlinnan alueella pientalotonttien
tarjonta ei vielä alueellisesti vastaa kysyntää, mutta Kanta-Hämeenlinnan ulkopuolella pientalotontteja on määrällisesti riittävästi. Osin ne tosin eivät rakentamisolosuhteiltaan ja kooltaan
vastaa kysyntää. Tonttivarannosta merkittävä osuus on yksityisomistuksessa.
Yritystonteista osa on sijainniltaan ja kooltaan heikosti kysyntää vastaavia. Moreenin–
Karanojan alueella on kysyntää erityisesti laajemmista logistiikkatoimintojen tonteista, joita ei
ole tarjolla valmiiksi kaavoitettuna.
145
Hauholla, Kalvolassa, Lammilla, Rengossa ja Tuuloksessa yritystontteja on myös määrällisesti riittävästi, mutta osa alueista kaipaa kehittämistä tonttien haluttavuuden parantamiseksi.
Hämeenlinnan tonttivaranto 19.8.2015
AO
Kanta-Hämeenlinna
Hauho
Kalvola
Lammi
Renko
Tuulos
Yhteensä
Varattavissa olevat tontit
AR/AK
147
23
11
22
24
21
248
9
4
8
6
3
Yritys
22
8
6
6
4
5
1
34
48
2. Kaupunkirakenteen muutoksen pääpiirteet
2.1 Kanta-Hämeenlinna
Edellä luonnehditun kehityksen mukaan:
-
Läntisen suuralueen kasvu tasoittuu. Merkittävää kasvua on vain uudisrakentamisalueilla
rakentaminen kasvattaa asukaslukua nykyisestään. Muilla alueilla väestö ikääntyy ja asukasluku alkaa vähetä. Suuralueen pitkään jatkunut voimakas kasvu alkaa tasaantua. Tulevaisuuden asumisen painopistettä läntisillä alueilla suunnataan Hirsimäen luoteispuolelle.
-
Pohjoisen suuralueen asukasluvussa ei tapahdu suuria muutoksia. Poltinahon rakentaminen lisää alueen väestöä, mutta vanhoilla alueilla väestömäärä on hiljalleen laskussa. Tiiriön kaupallisten palvelujen alueen kasvu on saavuttamassa rajansa ja uutta kaupallista rakentamista on syntymässä lähinnä valtatie 3:n itäpuolelle.
-
Eteläisen suuralueen asukasluvun kasvu on tasaantumassa. Korkeakoulukeskuksen alueen muuttuminen asumiseen nostaa jonkin verran asukasmäärää. Alue on selvästi painottunut työpaikkakeskittymäksi. Moreenin–Karanojan alueen osayleiskaavoitus turvaa tulevaisuuden elinkeinotonttitarjonnan ja sen myötä työpaikkojen määrän tasaisen kasvun.
-
Keskustan suuralueella asukasluku kääntyy selvään kasvuun Keinusaaren, Länsireunan
kauppakeskuksen, Vanajanrannan ja myöhemmin Engelinrannan toteutuessa. Kauppakeskus lisää merkittävästi liiketilan tarjontaa ja tasapainottaa siten keskustan ja Tiiriön välistä
kaupallista kokonaisuutta.
-
Kaakkoisella suuralueella kasvua tulee tapahtumaan yksityisomistuksessa olevilla Kartanonrannan ja Hongiston alueilla sekä pääosin kaupungin omistuksessa olevassa Äikäälässä. Kokonaisuutena kaupunginosan väestömäärä kasvaa tulevaisuudessa voimakkaasti ja rakentamisen ajoittaminen on keskeistä palvelujen turvaamiseksi. Vanajanlinnan alueen matkailutoiminnat kehittyvät edelleen.
-
Itäisen suuralueen väkiluku kasvaa Siiri II:n ja myöhemmin Siiri III:n ja Koivukulman rakentuessa. Vanhoilla asuntoalueilla väestömäärä kuitenkin hiljalleen laskee.
2.2. Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kaupunginosat
Alueet kehittyvät ensisijaisesti pääkeskuksiensa varassa nykyisillä asemakaava-alueilla. Näiden lisäksi asumisen asemakaavalliseen laajentamiseen varaudutaan Eteläisten kyläalueella
ja Rengossa. Väestö kasvanee maltillisesti lähivuosina Eteläisissä, Rengossa ja Iittalassa.
Muissa kaupunginosakeskuksissa muutokset ovat vähäisiä.
146
Palvelutoimintojen uudelleenjärjestelyihin varaudutaan palveluverkkosuunnitelman mukaisesti
ja mahdollisia maankäytöltään vapautuvia alueita pyritään osoittamaan asuinkäyttöön.
Työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden kehittymiseen varaudutaan erityisesti pääväylien läheisyydessä.
3. Kaavoitusohjelma
Vuoden 2016 kaavoituskatsauksen mukaisten alueiden valmius infran suunnitteluun
Kaavoitustapa
Kohde / tavoitteet
Engelinranta
osayleiskaava
puhdistussuunnitelma / puhdistus
Asemanranta
asumista, liiketilaa, palveluita
Mäskälä /
Siiri III
Siiri II:n, Siiri III:n pohjoisosa
Iittalan kehittäminen
kaavarunko
yritysalueen asemakaava
Ruutukaavakeskustan kehittämisperiaatteet
Täydennysrakentamiskaavat
Kantakaupungin yleiskaava
Harvialan alueen yhteinen yleiskaava (HML, Janakkala)
Moreenin / Rastila-Rastikankaan
osayleiskaava (HML, Janakkala)
Sampo-Alajärvi osayk. / Tertti
asemakaavoitus
Moreeni
elinkeinoalueet
Kirstula
Takumäenkuja
Tavastia
* oma tuotanto
*
Kaavoitusvuodet
2016
2017
●
●
●
2018
●
*
●
*
●
*
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
*
*
*
*
*
*
*
*
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
3.1. Strateginen suunnittelu ja yleiskaavoitus
Maankäytön suunnittelun strateginen merkitys kaupungin kehittämisessä on keskeinen. Vireillä on laajoja hankkeita, kuten Engelinrannan alueen kehittäminen. Asumisen osalta erityistavoitteena on uusien asuntoalueiden monipuolisuus ja korkea laatu. Omakotivaltaisen asumisen pääsuunnat ovat idässä Siiri ja Äikäälä. Sampo-Alajärven osayleiskaavalla tutkitaan läntisen suuralueen kehittämistä.
Uusissa kaupunginosissa merkittävintä tonttikysyntä on Rengossa ja Eteläisissä, minne on
laadittu uusia asemakaavoja. Uusissa kaupunginosissa on tarjolla riittävästi tonttivarantoa
asumiseen, joten uudisalueiden asemakaavoitus siirtyy lähivuosiin.
Hämeenlinnassa on laadittu maankäytön strategia. Se kokoaa yhteen maankäytön suunnittelun tärkeimmät lähtötiedot ja osoittaa keskeiset asumisen, palvelujen ja työpaikkatoimintojen
147
laajenemissuunnat. Tarkempi suunnittelu tehdään yleiskaavalla ja asemakaavoilla. Jatkossa
strategiatyötä hyödyntäen laaditaan kaavoitus- ja toteuttamisohjelmat.
Kantakaupungin strategiatyyppisessä yleiskaavassa osoitetaan mm. keskeiset nykyrakenteen
muutosalueet, liikenneverkon muutokset sekä täydennysrakentamisen periaatteet.
Painokankaan osayleiskaava-alueella, johon sisältyy Moreenin työpaikka-alue ja Karanojan
jätteenkäsittelyalue, pyritään saattamaan voimaan yli puolet osayleiskaava-alueesta.
Osayleiskaavassa tullaan osoittamaan aikaisempaa joustavammat puitteet työpaikkarakentamiselle.
3.12. Asemakaavoitus
Asemakaavoituksen tavoitteena on mm. turvata rakentamisen edellyttämä tonttituotanto ja
ajankohtaisten suurten hankkeiden kaavoitus. Katumajärven itäpuolella asemakaavoitus jatkuu Mäskälässa sekä Äikäälässä. Keskustassa ja sen lähistöllä on lukuisia asemakaavahankkeita. Kaupungin länsiosissa tullaan Sampo-Alajärven ja Tertin kaavarungon valmistuessa
kaavoittamaan asuntoalueita.
Lisäksi on käynnissä elinkeinoalueiden kaavoja Moreenin alueella. Visamäen peltoalueen
asemakaavoitus (muuttaminen osaksi korkeakoulukeskusta) on käynnistetty. Lisäksi omana
työnä laaditaan pieniä asemakaavamuutoksia.
Kalvolassa varaudutaan keskustan ja lasimäen, hyvinvointikeskuksen ja Pappilan–Turkinmäen
asemakaavan uudistamiseen. Lammilla varaudutaan kaavamuutoksiin keskustassa ja sen läheisillä teollisuusalueilla.
Kaavoituksen pohjaksi laadittavien kehityskuvien yms. tarkastelujen sekä selvitysten puitesopimus mahdollistaa entistä joustavamman ja taloudellisesti ennakoitavan ulkopuolisten asiantuntijoiden käytön. Ulkopuolisia asiantuntijoita käytetään pääosin merkittävien kaavoituskohteiden suunnittelussa ja maanomistajien kanssa tehtävissä kumppanuushankkeissa. Lisäksi
ulkopuolisia asiantuntijoita käytetään kaavojen vaatimien selvitysten tekemiseen, joita ovat erilaiset luonto-, maaperä-, melu- ja liikenneselvitykset sekä kaupalliset selvitykset.