liitteet - Mikkeli
Tekninen lautakunta 12.5.2015 § 77, liite 1 MIKKELIN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA TALOUDEN SEURANTA 3/2015 Teknisen lautakunnan johdon analyysi Maaliskuu 2015 Toimintatuottojen / liikevaihdon kehitys Myyntituotot Toteutuvat suunnitellusti Ennuste 1 653 500 euroa Maksutuotot Toteutuvat suunnitellusti. Ennuste 490 900 euroa Muut tuotot Toteutuvat suunnitellusti. Maanvuokratuotot kirjautuvat huhti-toukokuussa. Ennuste 3 132 600 euroa Tuet ja avustukset Toteutuvat suunnitellusti. Hallintoon on budjetoitu työterveyshuollon korvaukset, jotka kirjautuvat loppuvuodesta. Joukkoliikenteen valtionapupäätöstä ei ole vielä saatu. Lentokentän valtionavusta ei ole vielä päätöstä. Ennuste 464 000 euroa Toimintamenojen kehitys Henkilöstömenojen kehitys ja ennuste Kyytineuvon aiheuttama lisäys kustannuksiin on päätetty kaupunginvaltuustossa 23.3.2015/§ 33. Henkilöstö siirtyi sivistyksestä ja sosiaalitoimesta ja määrärahat siirrettiin tekniseen lautakuntaan. Ennuste 4 113 800 euroa (TA 3 922 700 euroa) Palveluiden oston kehitys ja ennuste Kyytineuvon aiheuttama lisäys palveluiden ostoihin on n. 100 000 euroa. Kaupunkisuunnittelun osalta palvelujen ostot (kaavaprojektien selvitys- ja asiantuntijatyöt) ovat ylittymässä n. 30 000 euroa. Tilannetta tarkkaillaan ja mahdollinen lisärahoitus etsitään teknisen toimen sisältä. Ennuste 9 217 000 euroa (TA 9 117 000 euroa). Aineet, tarvikkeet ja tavarat Toteutuu suunnitellusti. Ennuste 1 312 600 euroa Muiden kulujen kehitys Kyytineuvon aiheuttama lisäys on n. 29 000 euroa. Ennuste 611 000 euroa (TA 582 100 euroa) Investoinnit Kokonaisuutena investoinnissa ei ole tiedossa huomattavia riskejä. Joidenkin hankkeiden kohdalla on tällä hetkellä näkyvissä ylityspaineita ja tulojen toteutumisessa on tiettyä epävarmuutta. · Asuinrakentaminen Mikkelissä ja koko Suomessa on ollut laskusuunnassa. Tämä näkyy mm. investointien kohdassa maa- ja vesialueiden myyntitulot, minkä toteutumisessa on riskinä rakentamisen volyymin pienentyminen. Tuloennuste 1,5 milj. euroa (TA 2,5 milj. euroa). · VT 5 rakentaminen edistyy alkuperäistä projektin aikataulua nopeammin. Valtion ja kaupungin maksupostit aikaistuvat rakentamisen ripeästä aikataulusta johtuen. Hankkeen tämän vuoden TA investointikustannukset ovat ylittymässä n. 300 000 euroa. · Talonrakennusinvestointien menoennuste on 5 775 000 euroa (TA 5 245 000 euroa) ja tuloennuste 144 000 euroa + omaisuuden myyntitulot 2 950 000 euroa. Lisämäärärahatarve johtuu Anttolan yhtenäiskoulun sisäilmakorjauksista ja tilamuutoksista, joista aiheutuvia lisäkustannuksia ei pystytä tämän hetken näkymän mukaan kattamaan määrärahasiirroilla talonrakennusinvestointiohjelman sisällä. Johdon toimenpiteet Kyytineuvon sijoittuminen teknisen lautakunnan alaisuuteen päätettiin budjetin valmistumisen jälkeen. Tästä syystä määrärahat siirretään henkilöstöjärjestelyjen myötä sivistyksen ja sosiaalitoimen budjeteista tekniseen lautakuntaan. Määrärahat siirretään talouspalveluiden ohjeiden mukaisesti niin, että siirtyneiden henkilöiden henkilöstökustannusten lisäksi siirrettiin laskennallinen 15 % ns. yleiskustannuksia. Siirrot yhteensä ovat 239 000 euroa. Kyytineuvon esimiehen palkkakustannuksiin ja toiminnan käynnistämisen kuluihin myönnettiin 80 000 euron lisämääräraha. Näiden lisäksi investointeihin on myönnetty 88 000 euron lisämääräraha kyytineuvon ohjelma- ja laitehankintoihin. Investointien ylitystarpeet pyritään kattamaan investointiohjelman muutoksilla. Nämä tarkentuvat kevään aikana ja mahdolliset muutosesitykset investointiohjelmaan tehdään seurannan 7/2015 yhteydessä. Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteutuminen: Toteutetaan ohjelmaa. Nettoinvestointitavoitteeseen pyritään huolimatta ilmenneistä lisämäärärahatarpeista. Toteutettavien investointien läpikäynti ja priorisointi tehdään kevään aikana. Euromääräiset tulotavoitteet teknisen toimen osalta toteutuvat tämän hetken näkemyksen mukaan. Henkilöstösäästöt huomioitiin jo budjetissa eikä tiedossa ole muutoksia. TEKNINEN LAUTAKUNTA MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 3/ 2015, ulkoiset ja sisäiset erät TULOSLASKELMA JA TOTEUTUMISENNUSTE 2015 TP 2014 TA 2015 Maaliskuun Maaliskuun toteuma toteuma 2014 2015 Laskennal. ennuste 2015 Johdon ennuste 2015 Johdon ennuste/ TA 2015 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 1 438 408 1 460 950 705 457 2 939 181 1 653 500 490 900 464 000 3 132 600 215 967 54 579 15 991 51 876 295 800 21 358 4 808 35 250 1 970 125 571 708 212 127 1 997 165 1 653 500 490 900 464 000 3 132 600 Toimintatuotot yhteensä 6 543 996 5 741 000 338 412 357 216 6 907 617 5 741 000 159 342 288 000 15 270 0 0 288 000 0 3 644 278 2 525 396 1 118 882 1 012 228 106 653 8 603 558 8 440 640 162 918 1 285 876 2 050 1 100 054 3 922 700 2 700 800 1 221 900 1 079 900 142 000 9 117 000 8 959 900 157 100 1 312 600 2 100 582 100 881 893 602 639 279 254 251 527 27 726 1 648 970 1 613 833 35 138 328 745 101 125 657 927 361 637 232 290 129 264 465 25 664 1 579 832 1 540 557 39 275 328 242 1 850 138 106 3 832 170 2 670 362 1 162 456 1 064 294 98 721 8 242 826 8 057 394 182 102 1 283 906 37 568 1 209 039 4 113 800 2 849 800 1 264 000 1 112 400 151 600 9 217 000 8 959 900 157 100 1 312 600 2 100 611 000 104,9 % 105,5 % 103,4 % 103,0 % 106,8 % 101,1 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 105,0 % Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Palvelujen ostot josta ulkoiset josta sisäiset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Johdon ennuste / TP 2014 Maalis tot. 15/ Maalis tot. 2014 115,0 % 33,6 % 65,8 % 106,6 % 137,0 % 39,1 % 30,1 % 67,9 % 100,0 % 87,7 % 105,6 % 100,0 % 180,7 % 0,0 % 112,9 % 112,8 % 113,0 % 109,9 % 142,1 % 107,1 % 106,2 % 96,4 % 102,1 % 102,4 % 55,5 % 105,2 % 105,7 % 103,9 % 105,1 % 92,6 % 95,8 % 95,5 % 111,8 % 99,8 % 1831,7 % 109,9 % Toimintakulut yhteensä 14 635 816 14 936 500 2 985 366 2 975 391 14 586 913 15 256 500 102,1 % 104,2 % 99,7 % Toimintakate -7 932 478 -8 907 500 -2 610 179 -2 618 174 -7 956 776 -9 227 500 103,6 % 116,3 % 100,3 % NETTOENNUSTE TP 2014 TA 2015 6 703 338 14 635 816 -7 932 478 6 029 000 14 936 500 -8 907 500 Toteuma 3/2014 Toteuma 3/2015 Toimintatuotot + omavalm. Toimintakulut Toimintakate HENKILÖSTÖMENOJEN KASVU Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut PALVELUJEN OSTOT, KASVU Palvelujen ostot josta ulkoiset josta sisäiset 881 893 602 639 279 254 251 527 27 726 Toteuma 3/2014 946 904 909 131 37 773 927 361 637 232 290 129 264 465 25 664 Toteuma 3/2015 1 579 832 1 540 557 39 275 Toteuma 3/2014 353 683 2 985 366 -2 610 179 Tot. kasvu Euroina 45 469 34 593 10 875 12 938 -2 062 Tot. kasvu Euroina 632 927 631 426 1 502 Toteuma 3/2015 357 216 2 975 391 -2 618 174 Laskennal. ennuste 6 907 617 14 586 913 -7 956 776 Toteutunut kasvu % 105,16 % 105,74 % 103,89 % 105,14 % 92,56 % Toteutunut kasvu % 166,84 % 169,45 % 103,98 % Johdon ennuste 6 029 000 15 256 500 -9 227 500 TA 2015 Kasvu % 107,64 % 106,95 % 109,21 % 106,69 % 133,14 % TA 2015 Kasvu % 105,97 % 106,15 % 96,43 % Laskenn. Enn. - TA 878 617 -349 587 950 724 Kasvu % Ero 2,48 % 1,21 % 5,31 % 1,54 % 40,58 % Kasvu % Ero -60,87 % -63,30 % -7,55 % Johdon Enn.-TA 0 320 000 -320 000 Johdon Enn.-TA 191 100 149 000 42 100 32 500 9 600 Johdon Enn.-TA 100 000 0 0 INVESTOINTIEN TOTEUTUMA 3/2015 KAUPUNKI AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Muut pitkävaikutteiset menot Kunta ERP (talouden toiminnanohjausjärjestelmä) AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet Maa- ja vesialueiden myynti, TULOT Maa- ja vesialueiden hankinta, MENOT Maankaatopaikan kunnostus, Kirkonvarkauden asuinalue (srateginen projekti) Maanjalostuksen yhteydessä tapahtuvat rakennusten purkukustannukset Rakennukset Rakennusten myynti (voitto) Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut (työohjelma vahvistetaan käyttösuunnitelman yhteydessä) Kadut (pien- ja rivitalotonttien luovutus) Raviradan alueen katu- ja pys.järjestelyt MENOT Raviradan alueen katu- ja pys.järjestelyt TULOT VT 5 rakentaminen ja kaupungin liitännäiset osaprojektit Kirkonvarkauden asuinalue sis. asuntomessualueen rakentamista (strateginen projekti) Ristiinan kadut (kohdentamaton, KLR/R) Sepäntie ja Tiitus-Matintie, peruskorjaus (KLR/R) Kitereentien peruskorjaus, peruskorjaus (KLR/R) Linnantie-Linnaniementie, peruskorjaus (KLR/R) Otto von Fieandtintie, peruskorjaus (KLR/R) Kissalammentie/Vanha Suurlahdentie, peruskorjaus (KLR/R) Suomenniemen keskusta, kevyen liikenteen väylä (KLR/S) Katuvalojen investoinnit ja saneeraukset Puistot ja leikkipaikat (jakamaton, sis. sataman teemapuisto) Kaihun ja Kenkäveron matkailualueen kehittäminen Savilahden ruoppaukset Satamien kunnostukset Uimarantojen kunnostukset Lentoasema, TULOT Lentoasema, MENOT Luovutettavien tonttien kunnostus Liikuntapaikkarakentaminen ja kunnostus Korvaavat luistelukentät (Laajalampi, Pankalampi) Kiinteät rakenteet ja laitteet tulot Kiinteät rakenteet ja laitteet menot Kiinteät rakenteet ja laitteet netto Koneet ja kalusto Keskushallinto/ruoka- ja puhtauspalvelut Sivistystoimi (opetus, kulttuuri, nuoriso ja liikunta) KLR Sivistystoimi (opetus, kulttuuri, nuoriso ja liikunta) Sosiaali- ja terveystoimi (sis. KLR/Suomenniemi -70) Kyytineuvon perustamiseen liittyvä irtaimisto (lmr -88) SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet Osakkeiden hankinta Osakkeiden myynti KAUPUNKI YHTEENSÄ TULOT MENOT NETTO TA 2015 TOT 3/2015 EROTUS -300 -300 -130 -130 -170 -170 -240 2 510 -100 -13 -227 2 510 -100 -2 400 -250 300 300 -8 576 -600 -500 -500 100 -2 200 -13 -2 387 -250 300 300 -8 200 -595 -500 -500 100 -1 937 -1 600 -200 -90 -250 -500 -200 -100 -500 -150 -400 -150 -300 -30 -40 135 -250 -26 -125 -100 235 -8 811 -8 576 -1 230 -30 -50 -750 -400 0 -376 -5 -263 -24 -5 -4 -1 0 0 -1 -1 -51 -12 -9 0 -376 -376 -135 -15 -120 -1 576 -195 -86 -249 -500 -200 -99 -500 -150 -400 -149 -249 -30 -28 135 -250 -26 -116 -100 235 -8 435 -8 200 -1 095 -30 -35 -630 -400 0 0 0 0 0 3 045 -13 091 0 -654 3 045 -12 437 -10 046 -654 -9 392 TASEYKSIKÖT JA LIIKELAITOKSET TILAKESKUS RAKENNUKSET Liikelaitokset Otavan opiston ruokalan ja asuntolan korjaus Sivistystoimi Rantakylän koulu (peruskorjaus ja laajennus) Rakennusprojekti Yhteiskoulurakennuksen muutostyöt Päämajakoulun tarpeisiin Vanhalan koulu peruskorjaus Haukivuoren kouluprojektin viimeistely (piha-alueet) Ristiinan koulukeskuksen perusparannus (KLR/R) Anttolan koulun saneeraus Anttola-talon muutostyöt koulun tarpeisiin Koulu- ja esiopetuksen kiinteistöjen muut muutos- ja peruskorjaustyöt Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimi Urheilupuiston saneeraus (huoltotilat, katsomo, aita) Sotahistoriallisen keskuksen perustaminen Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöjen muut muutos- ja peruskorj.työt Julkiset rakennukset Kaupungintalon pintakorjaus Sotakoulu, Ristiina (KLR/R), menot Julkisten rakennusten muutos/peruskorjaustyöt Kiinteistöjen rakennusautomaatiojärjestelmien uudistaminen Kiinteistöjen rakennusautomaatiojärjestelmien uudist. MENOT Kiinteistöjen rakennusautomaatiojärjestelmien uudist. TULOT Yleiset suunnittelurahat Suunnittelumääräraha Energiataloudelliset investoinnit Energiataloudelliset investoinnit MENOT Energiataloudelliset investoinnit TULOT Omaisuuden myynti Omaisuuden myyntitulot TULO TILAKESKUS YHTEENSÄ TULOT MENOT NETTO ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOS TULOT MENOT NETTO OTAVAN OPISTO TULOT MENOT NETTO VESILIIKELAITOS/KUNNALLISTEKNIIKKA JA LAITOSINVESTOINNIT TULOT MENOT MENOT (KLR), RISTIINA, SNIEMI MENOT YHTEENSÄ NETTO INVESTOINNIT YHTEENSÄ TULOT MENOT NETTO Poistotaso Ero TA 2015 TOT 3/2015 EROTUS -100 -100 -3 545 -100 -100 -1 950 -500 -75 -550 -200 -70 -100 -450 -300 -150 -150 -150 -300 -100 -50 -150 -150 -200 50 -50 -50 -360 -450 90 2 950 2 950 -18 -18 -994 3 090 -5 245 -2 155 TA 2015 900 -1 784 -884 TA 2015 0 -15 -15 TA 2015 0 -1 014 -1 014 TOT 3/2015 0 0 0 TOT 3/2015 0 TOT 3/2015 0 -82 -82 -2 551 -100 -100 -1 661 -493 -47 -550 288 112 -100 -446 -296 -150 -150 -150 -300 -100 -50 -150 -149 -199 50 -50 -50 -363 -453 90 2 950 2 950 0 3 090 -4 231 -1 141 EROTUS 900 -1 784 -884 EROTUS 0 -15 -15 EROTUS -5 100 -1 500 -6 600 -6 600 TA 2015 -50 -15 -65 -65 TOT 3/2015 -5 050 -1 485 -6 535 -6 535 EROTUS 7 035 -26 735 -19 700 20 000 300 0 -1 733 -1 733 7 035 -25 002 -17 967 20 000 300 -289 -7 -28 -488 -182 -4 -4 0 0 -1 -1 0 3 3 0 0 Tekninen lautakunta 12.5.2015 § 82, liite 1 HAUKIVUOREN ALUEJOHTOKUNAN PALAUTE ”ASUMINEN 2024” ESITYKSEEN YLEISTÄ Haukivuoren aluejohtokunta on kokouksessaan 13.11.2015 laatinut Haukivuoren pitäjän ”ALUEJOHTOKUNNAN STRATEGISIA LINJAUKSIA VV. 2016 – 2017”, johon on kirjattu viisi (5) päätavoitetta ja viisitoista (15) strategista toiminta‐ ja aikaan‐ saannoskohdetta, jotka osin linjaavat yksityiskohtaisesti asuminen 2024 lausunto‐ aluetta. Liitämme strategian kokonaisuudessaan lausuntopalautteemme liitteeksi. Haluamme vielä lausua esitykseenne erillisesti seuraavaa: 1) Asuminen 2024 esitysluonnoksessa käsitellään liian suppeasti Mikkelin kaupungin alueen kokonaisuutta. Keskeisenä käsittelykohteena ovat Mikkelin keskusta, Saimaa ja sen rannat sekä vanhojen liitoskuntien keskustat, joista käytetään väheksyvää ja virheellistä mielikuvaa luovaa termiä alakeskus. Aluejohtokuntamme strategiassa ja alueemme tiedottamisessa on 20.10.15 alkaen vastuualueestamme käytetty PITÄJÄ‐sanaa, joka sopii mielestämme myös Anttolaan, Ristiinaan ja Suomenniemelle. Tämä käsite korostaa kokonaisuutta, joka liittyy nyt Mikkelin kaupunkikäsitteen sisään ja on aina oltava kaupungin toimenpiteiden ja vastuullisuuden perusta näiden pitäjien lähtökohdista, vahvuuksista ja tulevaisuuden kehittämismahdollisuuksista, kylätasoille saakka. Kaikissa asutuissa kylissä täytyy myös säilyä tulevinakin vuosikymmeninä uudistamis‐ ja lisärakentamismahdollisuus! Mikkelin viime vuosien julkistuksessa ja toimenpiteiden painotuksissa on ollut etusijalla aina Saimaa ja nyt maakuntajärven nimikkeen saanut Puula. Kyyvesi on kuitenkin Mikkelin alueen toiseksi suurin ja ainoa lähes kaupungin rajojen sisällä oleva merkittävä järvi, joka tarjoaa järvenä, sen sisällä olevalla sadoilla kivikko‐, jäkälä‐, puusto‐ ja kangasmuodostumisilla saarilla sekä pitkillä lahdillaan erinomaisen virkistyskäytön (retkeily, kansainvälinen kanoottijärvi, muu retkeily, kalastus; Suomen ykköskuhakanta ja tietenkin matalajärvisenä alueena rantojen uinti‐ ja muun virkistyskäytön lapsista vanhuksiin) mahdollisuudet. Kyyvesi on myös suuri potentiaali ja mahdollisuus vapaa‐ajan asumis‐ edellytyksillä Mikkelin korkeudella, kun toimenpide otetaan strategiseksi painopiste‐ ja aktiiviseksi toimenpide‐alueeksi. 2. Viitostien kunnostus Mikkeliin saakka ja mahdollinen junavuorojen pysähtyminen tuovat Kyyveden liikenneyhteyksien, kohtuuhintaisten tonttien, kauniin järven, virkistysmahdollisuuksien sekä kalakannan saavuttamisen myötä erittäin merkittäväksi vapaa‐ajanasutuksen kasvumahdollisuudeksi ja tärkeän kassavirran lisäämistarpeeksi Mikkelin kaupungin sekä Haukivuoren Kyyveden ympäristön ja Asemankylän kerros‐ ja rivitaloasutuksen potentiaaliksi. Tutkimusten mukaan yhä enemmän vapaa‐ajan asutuksen nuoremmissa segmenteissä on halu hankkia vapaa‐ajan asumisen edellytykset matkailukeskustyyppisistä taajamaista, kuten Haukivuoren Asemankylä tai muodostetuista vapaa‐ajan asukasyhteistöistä, joissa on yhteinen tie, jätevesi‐ tai käyttövesiyhtymä (esim. osuuskunta), sähkövesiliittymä, yhteinen asukasyhdistys sovittujen asioiden hoitajana jne.: esimerkkimalli Häkkilän kylän, Kertunkuja. Korostamme jo tässä, että Kyyvesi on Mikkelin päätöksentekijöiden ja virkamieskäsittelyn tavoite‐ ja toimenpidetasoilla nostettava aktiivisten, strategisten ja merkittävien toimien lähtökohdaksi sen monipuolisen ja tuloksia tuottavan mahdollisuuksien takia! Yllä olevilla tekstiosilla viitataan myös vastauksena osin jo rannat ja roolit otsakkeiden alle. 2) Muita havaintoja ‐ sivun 6 karttaosaan Haukivuoren kohdalle ehdotamme tekstiä: Viihtyisä ja luonnon läheinen Haukivuoren pitäjä sijaitsee kauniin ja virkistysmahdol‐ lisuuksiltaan monipuolisen Kyyveden rannalla, puolentunnin ajomatkan päässä Mikkelin keskustassa. Haukivuoren elinkeinon elämän juuret ovat alueen hyväkasvuisissa pelloissa ja pienyrittäjyydessä. Haukivuori tarjoaa idyllisen ja rauhallisen asuinalueen paikallisväestölle sekä vapaa‐ajan asukkaille hyvien palvelujen ja matkailukeskustasoisen asumisen ja hyvän saavutettavuuden kautta. ‐ sivun 11 viimeiseen kappaleeseen ehdotamme uudistettavaksi toiseksi viimeisen kappaleen: Määrällisesti maaseudun haja‐asutusta on vähän, mutta tulevaisuudessa määrä lisääntyy aktiivisella vapaa‐ajan asutuksen lisäkaavoituksella ja markkinoinnilla sekä vapaa‐ajan käyttötarkoituksen muutostoimenpiteillä vakinaisiksi asukkaiksi. Esitämme, että esityksissä käytetään yhtenäistä nimikettä joka on vapaa‐ ajanasukas tai osa‐aika‐asukas. Kesäasukas, kesämökki‐ tai mökkiläinen‐ sanat eivät kuvaa nykyaikaista vapaa‐ajan asumista, koska valtaosa käyttää tätä asumismuotoa huomattavasti enemmän kuin kesäloman aikana tai sana mökkiläinen on lievästi halveksivaan suuntaan oleva nimitys. 3. Kiinnitämme myös huomiota lausuntoonne: ”Haja‐asuminen on luonteen‐ omaista Etelä‐Savolle, mutta sen säilyttäminen on haasteellista. Sanamuoto on ristiriitainen. Jos ja kun halutaan vahvistaa vapaa‐ajan asutusta ja sitä, että vapaa‐aika asunto koetaan hyväksi vaihtoehdoksi muutolle ja koko‐ vuotiseen asumiseen, ei pidä antaa viestiä, että toimintoa tai haja‐asutusta ei tueta tai sallita. ”Haja‐asutus on luonteenomaista Etelä‐Savossa” on parempi ilmaisu. Korostamme, että, jos täällä on aktiivisuutta, ymmärrystä ja tahtoa, vapaa‐ajan asutusta pystyttämään vielä merkittävästi, joista parhaimpia potentiaali‐alueita ovat Kyyveden ympäristö ja Asemankylän tyhjät asunnot. ‐ YLEISESTI ASUMINEN MAANKÄYTÖN sekä ELINVOIMAISUUS‐KEHITYKSEN NÄKULMASTA sekä RANNAT (sivut 12 – 18) teemojen osalta voidaan todeta, että strategiamme mukaan panostamme erityisesti tänä vuonna Haukivuoren asumisedellytyksien parantamiseen Asemankylän tyhjien asuntojen (n. 20) peruskunnon parantamisehdotuksiin kaupungille sekä omakoti‐perhetonttien kaavoituksen nopeuttamiseen Asemankylän kohdalle Kyyveden rantaan. Edellytyksiltään erinomaisia rantatonttialueita ovat myös Kirkonkylän ja Kapeaselän harjun ja Saksalanharjun mäkialueet, jotka pyydämme raportissa huomioitavan. Myös teollisuustonttialueita on mm. Kirkonkylällä runsaasti. ‐ sivu 13 Haukivuoren kohdalla pyydämme muuttamaan sanan alakeskus sanan pitäjä ja lisäämään kohtaan: ”Kirkkaasti eniten vapaa‐ajan asuntoja ja niiden lisäämisrakentamisedellytyksiä on mm. Kyyveden rannoille tai järven vaikutusalueelle.” ‐ sivun 13 sivun kakkospuolella ”Asuminen Mikkelissä 2024 kysely” kohdalle esitämme ihmetyksemme, miksi internetkyselyvaiheessa ei kohteeksi otettu jo aluejohtokuntia. Olisimme voineet mm. aktivoida paikallis‐ ja vapaa‐ajan asukkaita vastaamaan sekä itse vastata myös jo silloin kyselyyn. Todettakoon vielä, että nykyisin internetkyselyllä saatetaan käsittelyn ulkopuolelle suuri joukko potentiaalisia asukkaita esim. seniori‐ikäluokka, jolla ei ole tietokoneita tai eivät miellä tällaista kysemuotoa! ‐ sivu 19 ”vapaa‐ajan asunnot mahdollistetaan ympärivuotiseen asumiseen, VAIN siellä, missä kunnallistekniikka on toetutunut. Kuinka paljon on sellaisia tapauksia, joissa kunnallistekniikka on esteenä muutolle? 4. sivu 20 roolit osalle viittaamme alkukappaleissa esittämiimme kahteen merkittävään kehityskohteeseen: Haukivuoren matkailukeskusmarkkinointi vapaa‐ajanasutus mahdollisuutena sekä Kyyveden rantojen yhtenä merkit‐ tävänä vaihtoehtona vapaa‐ajanyhteisöasumisen kaavoitukselle: useampi vapaa‐ajanasutustontti viiden – kymmenen asunnon edellytyksin yhden ranta‐alueen/tien päähän ja – läheisyyteen, jotka mahdollistavat yhteisiä toimintoja vrt. aikaisemmin esille tulleeseen esitykseemme/esimerkkiin. ‐ ‐ Tuemme roolit toimenpideosaan liittyen digitaalisuuden ja ekologisuuden teemojen tulevaisuuden merkitystä ja vaikutusta. Ko. alueiden tavoitteessa tulee hyödyntää koko Mikkelin alueen voimavarat. Pitäjien keskustaajamat ja kylät tarjoavat digitalisoitumisen myötä tulevaisuudessakin kilpailukykyisen asuinympäristön. Edellytyksenä sille on toimivat tele‐ ja puhelinliikenne‐edellytykset, jotka vielä haja‐asutusalueilla ja mm. kirkonkylilläkin (esim. Haukivuoren kirkonkylä) ovat osin erittäin heikot! Tämäkin vaatii operaattoreiden suuntaan yhteistyötä ja kuntoon laittovaatimuksia. ‐ Egoloogisuudessa maaseutuasuminen on jo nyt selkeästi kestävämpi asumismuoto kuin keskitetty ”kivikylämäinen asumismuoto”, johon Mikkelin kaupungin keskusta ollaan suuntaamassa. Toivoisimme kunnianhimoa niin Mikkelin keskustassa (viher‐, puisto‐ ja puutarha‐alueita, lasten leikkikenttiä, pyöräily‐ ja kävelyedellytyksiä) kuin maaseutuasumisen kehittämisessä ja edistämisessä: Teemalla MIKKELI VÄLJÄN LUONNON JA MAASEUTUMAISEN ASUMISEN JA YRITTÄMISEN ESIMERKKIKAUPUNKI SUOMESSA. Tavoitteena MIKKELI tarjoaa vetovoimaisen ja viihtyisän kaupunkikeskuksen, elinvoimai‐ nen maaseudun ja hyvinvoivan, viihtyisän ja palvelevan kokonaisuuden niin paikallis‐ kuin vapaa‐ajanasukkaille! Tekninen lautakunta 12.5.2015 § 82, liite 2 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 KASVUKESKUS SAIMAAN RANNALLA Mikkeli on 1% Suomesta Suomen suurin loma-asuntokunta, yli 10 000 mökkiä 19. suurin kaupunki Suomessa 54614 asukkaan koti (31.12.2014) ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 TAUSTOITTAVA OSA sisältö Asuminen lisää vetovoimaisuutta 4 Tämä on Mikkeli 6 STRATEGINEN OSA 7 Mihin suuntaan Mikkelin asumista ohjataan? 7 Kunnan rooli asumisessa 8 Asumisen yleisiä linjauksia Mikkelissä 9 Asuminen maankäytön näkökulmasta Mikkelissä 10 Elinvoimaisuus 12 Asuminen Mikkelissä 2024 kysely 16 • Asumisviihtyvyys18 • Vapaamuotoinen palaute 19 Kasvu keskus 2024 -visio 20 Asumisen kolme teemaa 22 • Rannat24 • Roolit26 • Räätälöinti28 Seuranta30 32 Miksi näin? 32 Elinvoimaisuuden mittarit 33 Väestön jakautuminen alueittain ja ikärakenteen mukaan 34 • Väestön ikärakenne Mikkelin keskustassa sekä pitäjissä 34 • Väestön kehitys 35 • Mikkelin väestön ikärakenteen ennuste35 • Koulujen oppilasmäärät 36 • Yhden ja kahden asunnon talot 38 • Asuinrakennukset tyypeittäin eri asuinalueilla38 • Vapaa-ajan asunnot 39 • Yleiskaava- ja asemakaava-alueet 40 • Maanomistus41 • Mikkelin kaupungin vapaat pientalotontit 42 • Uusien rakennusten rakennusluvat 43 • Valmistuneet asunnot vuosittain 43 • Rakennusluvat 2014 43 • Mikkelin kaupungin johtokartta 44 Joukkoliikenne45 • Joukkoliikenteen palvelutaso tavoitteet46 • Palveluliikenne48 Asunto kohtainentarkastelu • Asuntojen määrä ja asuntorakentamisen kehitys 50 Asuntokunnat ja asuntoväestö 52 51 Asumisväljyys53 Omistus ja vuokra-asuminen 54 Vuokra-asuntoja hallinnoivat konserniyhtiöt55 • Opiskelijamäärä ennuste Mikkeli 57 Erityisryhmien asuminen 58 Ikääntyvien asuminen 58 • Palveluasuminen59 • Laskennallinen muistipotilaiden määrä 59 • Väestön kehitys Mikkelin seudulla 2007 väestöennusteen mukaan 59 Vammaiset ja kehitysvammaiset 60 Pitkäaikaisasunnottomat, mielenterveys-, päihde- ja moniongelmaiset 61 Lähdeluettelo62 Työryhmä63 Asuminen lisää vetovoimaisuutta Asumisen merkitys ja asukkaiden hyvinvoinnin lisääntyminen osana alueiden vetovoimaisuutta ja mainekuvaa kasvaa. Tämä toteutuu kaupungeissa muuttovoittona ja asuntojen hintojen positiivisena kehityksenä. Asumista ja asumisen edellytyksiä tulee tarkastella jatkossa aivan uudella tavalla. haja-asutusalueelle voi muodostua elinvoimaisia ja luonnonläheisiä pieniä keskuksia. Digitaalisuuden jalkautuminen ja biotalouden nousu luovat tälle uudenlaisen mahdollisuuden. Viisikymmentä vuotta sitten suomalainen asui ydinperheessä ja kulki töihin tehtaaseen tai virastoon melko lyhyen matkan. Tämän aikakauden jälkeen ihmiset ovat kasvavissa määrin muuttaneet kaupunkeihin ja syntyneet yhä suuremmissa määrin kaupungeissa. Useissa kehittyneissä maissa kaupungistumisaste on noin 80 prosenttia. Suomessa se on vain 70 prosenttia, joten aluemaantieteilijät ennustavat saman kaupungistumiskehityksen jatkuvan yhä Suomessa. Ennustetaan, että vuoteen 2050 mennessä Suomen seitsemän suurinta kaupunkia kasvavat miljoonalla asukkaalla. Tämän- Perhekuntien muuttuneet koot, väestön ikärakenteen kaltainen muutos ei voi olla vaikuttamatta muuhun suo- kehitys, työelämän muutokset, hyvinvoinnin merkityk- meen, eikä tämänkaltaista kehitystä tule passiivisesti sen ja arvon kasvaminen, energian säästöön tai omava- seurata sivusta. raisuuteen liittyvät kysymykset ja kestävän kehityksen 4 Rakennuskantamme on suurelta osin yhtenäiskult- haasteet pakottavat ajattelun ja asumisen uudistami- tuurin ajoilta, jolloin asunnot olivat suunniteltu kahdelle seen. Palvelujen saatavuuteen ja pöhinään perustuva aikuiselle ja kahdelle lapselle. Kasvanut uusperheiden kaupunkikeskustojen vetovoimaisuuden kasvu edel- määrä ja sinkkujen määrän kasvu istuvat huonosti tuo- lyttää tiivistyvää kaupunkirakennetta. Samaan aikaan hon malliin. Samalla tahto yhteisöllisempään asumiseen luonto-suomen vetovoimaisuus kasvaa ja yksilöllisem- lisääntyy ikääntyneiden ja yksin elävien ihmisten mää- pien asumisen ratkaisujen määrä lisääntyy. Pitäjiin ja rän kasvaessa. Kerrostalojen alakertoihin rakennetaan ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » KASVUSKESKUS SAIMAAN RANNALLA yhä enemmän yhteisiä kerho-, keittiö ja saunatiloja sekä Valmis työ jakaantuu kahteen osaan: ensim- palveluyrityksille toimitiloja. Senioriyhdistykset ovat mäinen osa on strateginen, asumisen kehitykselle aktiivisena osapuolena muovaamassa huomisen kerros- tavoitteita asettava osa ja toinen taustoittava osa. taloja ja yhteisöllisempää asumista. Strateginen osa jakaantuu kolmeen eri teemaan, joiden Arkkitehdit puhuvat paljon rakennuksen tilaratkai- varaan tavoitteiden saavuttaminen nojaa. Osiossa on sujen muuntojoustavuudesta ja energiatehokkuudesta. myös avattu prosessin eri vaiheita ja esiin nousseita Aluekehittäjät muistuttavat liikennejärjestelmän tehok- näkökulmia. On kysytty kaupunkikonsernin ja alan toimi- kuudesta ja kestävää kehitystä tukevasta kaupunkira- joiden ja palvelun tuottajien sekä yksittäisten mikkeli- kenteen suunnittelusta. Tämän lisäksi on huomioitava läisten näkemyksiä huomisen asumisesta. Toinen osa on yhä suuremmissa määrin asumisen sosiaaliset ja kult- selittävä ja tarjoaa syvempää tietoa asumisen eri puo- tuurilliset puolet. Viihtyvyys ja hyvän rakennetun ympä- lista. Laaja määrä tausta-aineistoa luo tilannekatsauksen ristön ominaisuudet ovat yhä tärkeämmässä roolissa. asumisen oloihin tänä päivänä, tarjoten samalla edelly- Asumisen tulevaisuutta tulee tarkastella laajana kokonaisuutena, jolle tunnuspiirteitä ovat kehittyminen tykset Asuminen Mikkelissä 2024 työn seurannalle. Tekemällä vahvuuksiin perustuvat paikkasidonnai- ja monipuolisuus. On ymmärrettävä kuluttajan, maan- set valinnat ja niiden mukaisia konkreettisia panostuk- käytön, logistiikan ja palvelujen asettamat muuttuvat sia, tulemme näkemään asumisen myönteisen muu- haasteet. Terveys, ympäristö, elinkaari ja kestävä kehitys toksen ja elinvoimaisuuden kasvamisen ruutukaava- luovat kehikkoon lisää ulottuvuuksia. Asukkaiden moni- keskustassa, pitäjillä ja kylillä. Onnistuminen ohjelman naisuuteen ja kysyntään liittyen on nähtävä kokonaisuu- toteutuksessa lisää kaupungin vetovoimaisuutta, desta kovan rahan asunnon ostajien tarpeet unohta- asukaspohjaa, asumisen laatua ja asumiseen tehtyjen matta yhteiskuntamme heikompiosaisten tarpeita ja investointien arvoa. kaupungin velvollisuuksia niistä huolehtimisessa. Jouni Riihelä tekninen johtaja ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » KASVUSKESKUS SAIMAAN RANNALLA 5 Tämä on Mikkeli Mikkelin keskustassa voit asua toiminnan keskellä kaupunkimaisesti tai kävelymatkan päässä rauhallisesti omakotialueella. Tulevina vuosina keskusta laajenee Savilahden ympärille, muodostaen uuden aikakerroksen liki 180 vuotiaaseen kaupunkiin. Savonrata ja ympäröivät metsävarat olivat perustana Otavassa yhä sijaitsevalle sahatoiminnalle. Otavan opistolla ja koulutilalla on molemmilla kunniakas historia kansansivistyksen lisäämisessä. Puulaveden kala-apajat ja kauniit veneilymaisemat sijaitsevat taajamassa asuvan välittömässä läheisyydessä. Ristiinassa asut luonnon keskellä, mutta vain vartin ajomatkan päässä Mikkelin keskustasta. Ristiina on maamme suosituimpia vapaa-ajan asutuksen kohteita. Kaunis luonto ja Saimaan upeat maisemat ovat osa ristiinalaisten asuinympäristöä. 6 Viihtyisä Haukivuori sijaitsee kuvankauniin Kyyveden rannalla, puolen tunnin ajomatkan päässä Mikkelin keskustasta. Haukivuoren elinkeino elämän juuret ovat alueen viljavissa pelloissa. Haukivuori tarjoaa idyllisen ja rauhallisen asuinpaikan hyvien palvelujen äärellä. Haukivuori Mikkelin keskusta Otava Anttola Ristiina Suomenniemi ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » KASVUSKESKUS SAIMAAN RANNALLA Kodikas Anttola on elinvoimainen Saimaan rantataajama. Anttola kytkeytyy kiinteästi suomalaisen vesiliikenteen historiaan, sillä täällä rakennettiin Vanhan Saimaan kanavan aikana yli 180 hinattavaa rahtialusta, lotjaa. Anttolan Lotjasaaressa sijaitsee nykyaikainen veneiden kotisatama. Anttola on luontoliikkujan paratiisii. Suomenniemen asuinympäristöä rikastuttaa Suomen puhdasvetisimpiin vesistöihin lukeutuva Kuolimo sekä Saimaan rantamaisemat. Runsaat metsävarat työllistävät suomenniemeläisiä maa- ja metsätalouden sekä mekaanisen puunjalostuksen ammateissa. Mihin suuntaan Mikkelin asumista ohjataan? STRATEGINEN OSA Kunnan rooli asumisessa Lain mukaan: ”Kunnan on luotava alueellaan yleiset Yleiskaavalla ohjataan yleispiirteisesti alueen edellytykset asunto-olojen kehittämiselle. Kunnan tulee yhdyskuntarakennetta ja asetetaan tavoitteita sen kehittää asunto-oloja alueellaan siten, että sellaiselle kehittämiselle. Yleiskaavojen laadinnasta vastaa kunta. asunnottomaksi joutuneelle kunnan jäsenelle, joka ei Yleiskaavalla otetaan kantaa muun muassa uusien asui- ilman kohtuuttomia vaikeuksia kykene asuntoa omatoi- nalueiden sijoittamiseen ja toteutuneiden asuinaluei- misesti hankkimaan, voidaan järjestää kohtuulliset asu- den kehittämiseen. misolot.” (Laki asunto-olojen kehittämisestä 5§) Kunta voi vaikuttaa asuntopalveluihin kaavoituk- Yleiskaava ohjaa tarkempien asemakaavojen laadintaa. Kaupunkisuunnittelulla ohjataan ja ylläpidetään sella, maankäytöllä, kunnan omalla asuntotuotannon viihtyisää asuin- ja elinkeinoympäristöä. Kaupunkisuun- rahoituksella ja valtion asumiseen suunnatun rahoituk- nittelua ohjaa 1.1.2000 voimaan tullut maankäyttö ja sen tuen ohjaamisella. rakennuslaki. Suunnittelun tärkeimpinä lähtökohtina ovat asukkaiden ympäristöön liittyvät tarpeet ja odotukset.1 Kaavoitus + maankäyttö 8 Kunnan oman asuntotuotannon rahoitus ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA Ohjaa valtion asumisen rahoituksen tukia 1 Mikkelin kaavoituskatsaus, 2014 Asumisen yleisiä linjauksia Mikkelissä Mikkelin kaupunkiseudun rakennemalli ”Elävät keskuk- taminen. Maankäytön suunnittelun yksi tulevaisuuden set ja sujuva arki” - julkaisun tärkeimpinä kehittämis- tavoite onkin luoda korkeatasoisia asuinalueita vesis- kohteina on todettu nykyiset keskukset. Lisäksi Mikke- tönäkymin. Tällä pyritään parantamaan tonttitarjonnan lin ja Ristiinan välinen ”kehityskäytävä” 2 Mikkelin kaupunki on asettanut tavoitteeksi luoda Satamalahdesta asuin- ja toimintaympäristö, jossa säästetään ympäristöä ja käytetään digitaalisuutta helpottamaan arkea. Tämän fiksun kaupunginosan on tarkoitus toimia kehitysympäristönä, joka houkuttelee yrittäjiä ja kehittäjiä testaamaan ja pilotoimaan omia palveluitaan ja tuotteitaan. 3 Tärkeä tulevaisuuden asumi- laatua sekä asukkaiden viihtyisyyttä. Hyvä esimerkki tämän tavoitteen toteuttamisesta on Kirkonvarkauden tulevan Tärkeät kehityskohteet: Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, Satamalahden alue sekä rantarakentaminen sen teema Mikkelissä on rantaraken- asuinalueen kaavoitus. Toisentyyppisessä rantarakentamisessa ranta-alueiden kesämökkejä muutetaan peruskorjausten ja laajennusten avulla ympärivuotisen asumisen omakotitaloiksi. Verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin Mikkelissä ei ole asumisen linjauksia koskien asuntokokoa, sosiaalista väestöjakaumaa tai palveluasumisen sijoittumista. 2 Mikkelin kaupunkiseudun rakennemalli 2012 3 Mikkelin kaupunki 2014 a ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA 9 Asuminen maankäytön näkökulmasta Mikkelissä Mikkelin keskusta-alue on varsin kaupunkimaisesti Palveluasumisen sektori on viime vuosina kokenut rakentunut. Kerrostaloasuminen on keskittynyt keskus- suuren muutoksen, kun perinteistä laitosmaisen asu- tan ruutukaava-alueelle, vaikka laajoja kerrostaloalueita misen järjestelmää on purettu ja nämä asumispalvelut on löydettävissä eri puolilta kaupunkia. ovat siirtyneet yksityisten toiminnanharjoittajien toi- Omakotiasuminen ja omakotimaisesti levittäytyvä yhdyskuntarakenne antavat leimansa koko kaupungille. mesta tuotetuiksi. Myös kehitysvammaisten palveluasumiseen on saatu uusia paikkoja. Välittömästi ruutukaava-alueen ulkopuolella kaupungin Kaupungin tavoitteena on asumisen rakenteen keskustaajamassakin alkaa omakotimainen asumisen monipuolistaminen. Tavoitteen saavuttamista voi- vyöhyke. Muut Mikkelin taajamat ovat miltei daan tukea maapolitiikan keinoin. Omakotiasuminen on Mikkelissä määräävä pelkästään pientaloasumisen alueita. asumismuoto ja sellaisena pysyy. Mikkelin maapoliittiseen ohjelmaan on kirjattu kaupungissa käytössä olevien menettelytapojen kokonaisuus. Ohjelma ei suuremmin ota kantaa itse asumisen teemaan, vaikka luokin edellytyksiä laadukkaan asumisen syntymiselle esittelemällä hyviä käytänteitä ja Kaupungin tavoite: asumisen rakenteen monipuolistaminen keinoja. Ohjelma tulisi kokonaisuudessaan päivittää vastaamaan nykytilannetta. 10 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA Kaikkien uusien alueiden suunnittelussa on jatkossa tärkeää ottaa huomioon, että alueelle ei sen rakentuessa sijoittuisi ainoastaan omakotiasujia tai yhtiömuotoisissa omistusasunnoissa asuvia, vaan myös erilaisissa vuokra-asunnoissa asuvia kuntalaisia. Nykyisin vuokra-asumisen tarjonta jakautuu karkeasti van: kaupungin ydin eli keskustaajaman keskeisin alue kahtia: sosiaalinen vuokra-asuminen ja yksityisten tiivistyy siten, että asuntokanta täydentyy kerrostalora- asuntosijoittajien tarjoama ”vapaan” sektorin vuok- kentamisella. Välittömästi tämän vyöhykkeen ulkopuo- ra-asuminen. Välimuotoja tai muuta tarjontaa ei juuri lella alkaa rivi- ja omakotitalojen eli pientaloasumisen ole. Asumisoikeusasuminen on Mikkelissä jäänyt miltei vyöhyke. Tämä malli näyttää pätevän myös kaupungin marginaaliseksi asumisen muodoksi ja muun tahon kuin pitäjissä. Mikalo Oy:n omistamia kokonaisia vuokratalokohteita ei käytännössä ole. Rakenteen monipuolistaminen edellyttää paitsi maapolitiikan kei- Mikkeliläistä asumista leimaa tapahtuneiden jako kahteen: kaupunki/taajama sekä haja-asutus/maaseutu. Määrällisesti maaseudun haja-asutusta on vähän, mutta tulevaisuudessa määrä lisääntyy jo nojen käyttöä, myös sitä, että Mikkeli näyttäytyy erilaisille ulkoisille tahoille, asumisen toimijoille, houkuttelevana sijoituskohteena. Tulevaisuuden asumisessa Mikkelissä on nähtävissä selkeä vyöhykkeisyysajattelu, jota asunnon ostajat tai vuokraajat näyttävät toiminnallaan vahvista- Mikkeliläistä asumista leimaa jako kahteen: kaupunki&taajama sekä haja-asutus & maaseutu. pelkästään edellä mainitusta kesämökkien käyttötarkoituksen muuttamisesta johtuen. Haja-asuminen on luonteenomaista Etelä-Savolle, mutta sen säilyttäminen on haasteellista. ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA 11 Elinvoimaisuus Työllisyys Sosiaalinen tasa-arvo Talous Innovatiivisuus Vetovoima Elinvoimaisuus työkaluna ja tavoitteena Elinvoimaa on kuvattu toteutusvoimaksi, se on kykyä trendi jo pitkään. Tällöin kuitenkin hukataan paljon sel- tarttua haasteisiin ja saada aikaan. Elinvoiman voidaan laista potentiaalia, joka voi laajemmassa alueellisessa nähdä syntyvän aina paikallisista piirteistä ponnistaen, tarkastelussa osoittautua elinvoimaisuuden tekijäksi. elinvoimaisen kylän rakennuspalikat eroavat kaupun- Sen sijaan tulisikin pohtia voidaanko erilaisissa ympäris- kikeskustan palikoista. Tärkeää on kuitenkin hahmot- töissä vahvistaa erilaisia asumismuotoja siten, että ne taa millaisen elinvoimaisen kokonaisuuden nämä osat osallistuvat samalla laajempaan elinvoimaisen kehityk- voivat yhdessä muodostaa, silloin voidaan puhua jo laa- sen tukemiseen? 4 jemmasta alueen elinvoimasta. Tarkasteltaessa Mikkelin elinvoimaisuuden koko- Vasta julkaistussa Kaupunkien elinvoiman vertai- naiskuvaa on selvää, että alueellisesti tapahtuu saman- luanalyysissä 2005–2013 vertailtiin Mikkeliä 25 muun laista kehitystä kuin valtakunnallisella tasolla – kaupun- väestöllisesti suurimman suomalaisen kaupungin rin- gistuminen jatkuu ja maaseutu tyhjenee. Suuntausta nalla. Tuloksissa ylsimme keskitasolle työllisyyden ja voimistaa maaseutumaisten alueiden väestön ikään- sosiaalisen tasa-arvon osa-alueilla. Heikoimmalle sijalle tyminen, joka vaikuttaa myös vahvasti siihen, millaista jäimme talouden, innovatiivisuuden ja vetovoiman asuntokantaa ja asumisen palveluja tällaisilla alueilla osa-alueilla. 5 Näihin seikkoihin tulee siis paneutua, jos tulevaisuudessa tarvitaan. Toisaalta kasvavat keskustat toivomme sijoittuvamme paremmin kaupunkien elinvoi- saavat yhä merkittävämmän roolin kilpailukyvyn ylläpi- maisuuden pelikentällä. täjinä ja seudullisen elinvoimaisuuden moottoreina. Asuminen sekä asuinympäristöt näyttelevät mer- Rikkautta on se, että Mikkelistä löytyy aidosti eri- kittävää roolia elinvoimaisilla alueilla, sillä ihmisten laisia asumisen ympäristöjä – on kyliä ja keskustan vili- halu asua tietyssä paikassa kertoo myös laajemmin nää, maaseudun rauhaa ja hyvien yhteyksien ympärillä sen paikan elinvoimaisuudesta. Väestö eli inhimillinen kehittyviä taajamia. Näiden omaleimaisten piirteiden pääomamme toimii siis yhtenä mittarina kun tarkastel- tukeminen on näkynyt myös tämän työn tavoitteissa. laan alueiden elinvoimaisuutta. Voidaan ajatella, että Tavoitteet on haluttu asettaa siten, että oikeat toimen- väestörakenne kertoo kannattaako aluetta kehittää vai piteet löytävät oikeisiin paikkoihin ja pienenkin mitta- ei. Tällaisessa ajattelumallissa suuret keskukset voitta- kaavan panostuksella saataisiin reippaasti hyötyjä. vat, onhan kaupungistuminen ollut Suomessakin pysyvä 4 Juha Kostiainen: Nokkela kaupunki; Millainen kaupunki on elinvoimainen? 12 5 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA Timo Aro: Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi 2005–2013 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA 13 Elinvoimaisuus Elinvoimaisuustarkastelun lähtökohdat Mikkelissä Ohjelman toisessa osassa on alueittain kuvattu erialuei- kennus. Suomenniemellä ja Haukivuorella mennään sel- den väestörakennetta sekä maankäytön ja rakennus- västi tämän alle, kun taas keskustan alueella asuu kes- kannan kehitystä ja tunnuspiirteitä. Näiden lukujen kimäärin noin 6 asukasta/asuinrakennus. Tätä selittävät takaa paljastuu houkuttelevia pitäjiä, kasvavia taajamia sekä keskustan väestön tasaisempi ikärakenne, jossa on ja korkeuksiin kurkottavia keskustoja. Näitä kaikkia tar- suhteessa enemmän lapsiperheitä eli useamman ihmi- vitaan elinvoimaisen Mikkelin asuinympäristöiksi. sen talouksia. Lisäksi keskustassa on tiivistä rakennus- Väestörakennetta on kuvattu kuuden alueen kantaa ja yksin tai kaksin eläjätkin löytyvät useammin osalta (Keskusta, Anttola, Otava, Suomenniemi, Ristiina, kerros- kuin omakotitalosta. Mikkelissä asumisväljyys Otava ja Haukivuori). Väestön määrän mukaan nousee on koko maan keskiarvoa suurempi. Mikkelissä asunnon keskusta-alue selvästi omaksi kokonaisuudekseen, sen pinta-ala henkilöä kohden on 41,3 m2, kun valtakunnal- alueella asuu noin 70 % Mikkelin asukkaista. Seuraa- lisella tasolla vastaava luku on 39,6 m2. Tämän vuoksi vaksi suurimpana erottuu Ristiina. Otava, Haukivuori asumisväljyyden kasvulle ei ole tarvetta. Erityisesti kes- sekä Anttola ovat kooltaan hyvin samanlaisia. Suo- kustan alueella on myös huomattu, että pienille asun- menniemi erottuu selvästi näitä pienempänä. Väestön noille on kysyntää. Mikkelissä asuntojen hintataso on ikärakenteessa ei näy selkeitä eroja, lukuun ottamatta pysytellyt korkeana taloustilanteesta huolimatta, tämä keskustaa ja Otavaa. Niissä ikärakenne on selvästi tasa- voi olla osasyy pienten asuntojen suosioon. Toinen painoisin ja minkään ikäryhmän osuus suhteessa toisiin merkittävä seikka on väestön ikääntyminen, jolloin asu- ei ole merkittävän suuri. Ristiinassa suurin ikäryhmä on misessa korostavat palvelujen läheisyys sekä asunnon 45–64 vuotiaat, sitä nuorempia on kuitenkin eläkeikäisiä helppo ylläpito. selvästi enemmän. Muissa keskuksissa senioriväestön vahva keskustavetoisuus. Vuoden 2013 ja 2014 tilas- osuus kasvanee jatkossakin. toissa on keskustalla, entisellä Mikkelin maalaiskun- Asuinrakentaminen koko Mikkelin alueella on hyvin nan alueella sekä Ristiinalla yhteensä noin 80 % osuus pientalovaltaista, rivi- ja kerrostalot muodostavat noin kaikista myönnetyistä rakennusluvista. Suhteessa viime 10 % osuuden rakennuskannasta. Keskustan alue eroaa vuosien rakentamisen aktiivisimpiin alueisiin keskustan selvästi tästä kehityksestä runsaammalla ja tiiviim- itäpuoleisilla alueilla ei vapaiden tonttien tarjonta ole mällä asuinrakennuskannalla. Puolet väestöstä asuu suuri. Vapaana olevia tontteja löytyykin runsaammin omakotitaloissa, kerrostaloissa asuu noin kolmasosa ja keskustan länsipuolelta ja tämä kehitys vahvistaa Ota- rivitaloissa noin 14 %. Keskustan alue erottuu muista van ja keskusta-alueen kasvamista yhteen. alueista tässäkin. Keskustassa ja sitä ympäröivässä Seuraavassa kaaviossa on esitetty yleispiirteisesti taajamassa kerrostaloasuminen on yleisin asumismuoto ne alueelliset ominaisuudet, joista näkyy elinvoimaisen (42 % väestöstä), omakotitaloissa asuu noin kolmannes kehityksen edellytykset. Tarkastelu on tehty keskustoja ja rivitaloissa noin 15 %. ympäröiviltä taajama-alueilta sekä niiden välittömästä Tarkasteltaessa asumisväljyyttä (henkilömäärää/ asuinrakennus), on keskiarvo noin 2 asukasta/asuinra- 14 Uuden rakennuskannan syntymisessä näkyy osuus on selvästi muita suurempi ja ikääntyvän väestön ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA läheisyydestä. Haukivuori • Kasvava keskus • Tasainen ikäjakauma • Pientalo valtainen taajama • Rakentaminen vähäistä Otava • Kasvava keskus • Tasainen ikäjakuma, keski-ikäiset ovat suurin ikäryhmä • Pientalovaltainen taajama • Rakentaminen reipasta • Eniten vapaa-ajanasuntoja Mikkelin keskusta Ristiina Suomenniemi • Alakeskus • Ikärakenteessa korostuvat vanhukset • Pientalovaltainen taajama • Rakentaminen keskitasoa • Väestö 70 % Mikkelin asukkaista • Tasainen ikäjakauma • Tiivis ja urbaani kaupunkirakenne • Runsaasti uutta rakennuskantaa Anttola • Alakeskus • Ikärakenteessa korostuvat vanhukset • Pientalovaltainen taajama • Rakentaminen keskitasoa • Runsaasti vapaaajanasuntoja • Pieni alakeskus • Ikärakenteessa korostuvat vanhukset • Maalaismainen taajama • Rakentaminen keskitasoa • Suhteessa eniten vapaa-ajan asuntoja (noin 60 % rakennuskannasta) ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA 15 Asuminen Mikkelissä 2024 kysely Osana Asuminen Mikkelissä 2024 työtä laadittiin asuk- eivät ole edustava otos mikkeliläisten asukkaiden näke- kaille suunnattu internetkysely, joka oli avoinna kau- myksistä. Kyselyn tuloksia voidaan kuitenkin tarkas- pungin sivuilla 4.3. – 22.3.2015. Kyselyä mainostettiin tella ja käsitellä suuntaa antavana informaationa työn paikallislehdissä sekä kahteen otteeseen kaupungin laatimiselle. Perusteita tulosten hyödynnettävyydelle internetsivuilla. Kyselyllä oli kaksi päätavoitetta: infor- antaa Mikkelissä aiemmin laaditut, vastaavaa aihepiiriä moida Asuminen 2024 työn laadinnasta sekä osallistaa käsittelevien kyselytutkimuksien tulokset (mm. kaavoi- asukkaita työn laadintaan. Kyselyssä pyydettiin asuk- tukseen liittyvät kyselyt). kaiden näkemyksiä asumisen kehitykselle luonnostelluista suuntaviivoista sekä kartoitettiin niitä paikallisia tekijöitä, jotka erityisesti vaikuttavat asumisviihtyvyy- Kyselyssä ei pyydetty vastaajien lähtötietoja käsiteltävien teemojen yleispiirteisyyden vuoksi. Teemojen yhteydessä on esitetty kyselyyn vastaajien pisteytyksestä laskettu keskiarvo. Pisteitä sai teen Mikkelin alueella. Kyselyyn saatiin 31 vastausta. Vastausten määrä antaa välillä 1 – 5, joista 1 edustaa huonoa ja 5 hyvää. jäi vaatimattomaksi. Tämän vuoksi kyselyn tulokset 3,7 Rannat 3,83 Mikkeli tunnetaan rannoistaan Rannat ovat asuinrakentamisen painopiste 3,36 Ympärisvuotisen asumisen lisääminen Rannat teeman kommenteissa nousi vahvimmin esiin simmät rannat). Rantarakentaminen asuinkäyttöön näh- rakentamattomien rantojen merkitys asukkaiden virkis- tiin yhtenä keinona aktivoida keskeisiä ranta-alueita, jos tyskäytölle. Uimarantojen, viheryhteyksien ja jalan- rakentaminen tehdään laadukkaasti. kulku- sekä pyöräilyreittien ohella tiiviisti rakennetut Rannat teemaa koskevat pisteytykset sekä tee- rannat koettiin esteettisesti epämiellyttävinä. Raken- man kommentit tukevat rantojen asemaa arvokkaina nusten sovittamista maisemaan ja kaupunkikuvaan ympäristöinä. Rantojen rakentaminen nähdään toisaalta pidettiin tärkeänä erityisesti ranta-alueilla. Rantojen uhkana virkistystoiminnoille, mutta toisaalta se koetaan viihtyisyys ja arvo nousee esiin virkistyskäyttöä koske- myös keinona kehittää keskeisiä alueita ja nostaa ran- vissa kommenteissa, mutta rannoille toivotaan myös vil- nat vahvemmin osaksi kaupunkikuvaa. kasta kaupunkielämää (Savilahden alue, pitäjien keskei- 16 3,21 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA 3,83 Roolit 3,48 Digitaalisuus on osa arjen ratkaisuja 3,97 Yhteisöllisyyttä edesautetaan 3,93 Ekologisuus on hyvän asuinympäristön mittari Roolit teeman kommenteissa kävi ilmi, että ekologisuu- pelkkien rakennusten ekologiset ratkaisut ja nostettiin den ja digitaalisuuden teemoja asumiseen liittyen on tärkeäksi myös kaupunkirakenteen ekologisuuden jouk- hankalaa hahmottaa. Kommenteissa kerrottiin, etteivät koliikenneyhteyksineen ja tiiviine palveluverkkoineen. ehdotetut tavoitteet aukea kyselyyn vastaajalle. Kom- Teemaa koskevissa pisteytyksissä ekologisuutta mentteja oli myös jätetty muita teemoja vähemmän. painottava alateema sekä yhteisöllisyyttä koskeva Digitaalisuus asetettiin osassa kommenteista teema saivat enemmän pisteitä. Sekä pisteet että kom- hyvien palveluiden ja ihmisten välisen kohtaamisen vas- mentit tukevat ajatusta, että asukkaat kokevat tärkeänä tavoimaksi. Kommenteissa peräänkuulutettiin yksin- sekä ihmisten väliset kohtaamiset että ekologiset rat- kertaisten ja ihmisläheisten, kohtaamiseen perustu- kaisut. Digitaalisuuskin sai hyvät pisteet, vaikka aihe vien palveluiden tärkeyttä. Ekologisuus nähtiin hyvänä koettiin hankalaksi. asiana. Kommenteissa kuitenkin kyseenalaistettiin 4,15 Räätälöinti 4,1 Esteettömyyttä parannetaan Räätälöinnin osalta kommenteissa nousi esiin yhteisöllisyyden merkitys, muun muassa yhteiset piha-alueet 4,07 Tarjotaan monipuolisia asumisvaihtoehtoja ikäihmisille. 3,59 Luodaan asumisviihtyvyyttä opiskelijoille omasta kodista käsin helposti saavutettavia palveluja. Pisteytyksen osalta räätälöintiä pidettiin tee- koettiin kohtaamiseen kannustavina ympäristöinä. Moni- moista parhaimpana. Alateemat nousivat myös kes- puolistuva asuntokanta nähtiin pahimmillaan uhkakuvana, kiarvoltaan yli 4 pisteen, tosin opiskelijoiden asumis- jonka myötä eri väestöryhmät eriytyvät toisistaan. Eräässä viihtyvyyttä koskeva tavoite jäi noin 3,6 pisteeseen. kommentissa nousi esiin räätälöityjen asuinratkaisujen Ikäihmisten huomiointi erityisenä asukasryhmänä kustannukset, jotka voivat rajata ne ainoastaan hyvätulois- nostettiin tärkeäksi teemaksi sekä pisteytyksessä ten saavutettaviksi. Toisaalta räätälöidyt asumisratkaisut että kommenteissa. Senioriasumisen monipuolistumi- koettiin myös mahdollisuutena sovittaa yhteen esimerkiksi nen nähtiin myös teemana, jonka käsittely vaatii töitä eri-ikäisiä ihmisiä. Erityisesti senioriasukkaille kaivattiin tulevaisuudessakin. ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA 17 Asumisviihtyvyys Asumisviihtyvyyteen vaikuttavat seikat vastaavat melko Asumisviihtyvyyttä heikentävistä tekijöistä kolme hyvin Suomen kansallisen tason tarkastelua. Ensimmäi- keskeisintä ovat turvattomuus ja rauhattomuus, epä- senä olevat palvelujen saavutettavuus ja turvallisuus siisteys ja likaisuus sekä luonnonympäristön puute. korostuivat kansallista tasoa voimakkaammin. Turvalli- Kansallisessa barometrissa näiden ohi nousee liikenne, suus termin sisältöä ei ollut määritelty tarkemmin, mutta jota ei Mikkelissä ole koettu merkittävänä heikentävänä voidaan ajatella sen sisältävän sekä yleisen turvallisuu- tekijänä. Rauhattomuuden ja turvattomuuden korostu- den tunteen omassa asuinympäristössä että esimerkiksi misen syyt voivat olla moninaiset. Valaistus, liikenne liikenneturvallisuuden. Yleisesti asumisviihtyvyyteen sekä sosiaalisten kontaktien puute naapurustossa voi- vaikuttavia tekijöitä mainittiin monipuolisemmin kuin vat synnyttää turvattomuuden tunteita. 6 asumisviihtyvyyttä heikentäviä tekijöitä, joista kolme merkittävintä kohtaa ovat helposti hahmotettavissa. Palvelujen saavutettavuus Turvallisuus Rauhallisuus Luonnonympäristö Ulkoilumahdollisuudet Liikenneyhteydet Naapurusto ja sosiaaliset kontaktit Rakennusten ulkonäkö, ikä ja mittakaava Veden läheisyys Asuinalueen maine Asunnon / asuinrakennuksen koko Harrastusmahdollisuudet 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Taulukossa on esitetty asuinviihtyvyyteen vaikuttajat tekijät. Vastaajia pyydettiin osoittamaan 1-3 kohtaa, jotka he kokivat asuinviihtyvyyden kannalta tärkeimmiksi. 18 6 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA Strandell, Anna: Asukasbarometri 2010, Asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä, 2011 Vapaamuotoinen palaute Vapaassa palautteessa kritisoitiin kyselyä muun Vapaamuotoisessa palautteessa nousi esiin uudestaan väljän rakentamisen arvo, jonka myötä toivottiin turvat- muassa sen yleispiirteisyydestä ja lyhyydestä. Kyse- tavan muun muassa rannat yleiseen käyttöön. Kaupun- lyssä olisi vastaajien mielestä voinut erotella keskustan kikuvallisesti Mikkelin keskustan osalta pidettiin tär- ja taajamat erikseen sekä kiinnittää huomiota vastaa- keänä puistoja, yleistä vehreyttä sekä kulttuuriympäris- jien lähtötietoihin (esm. vakituinen asukas, mökkiläi- tökohteiden näkyvyyttä. Negatiivisina asioina koettiin nen). Osa kysymyksistä koettiin liian johdattelevina. asumisen kalleus ja viihtyisyyttä heikentävänä puutteet katujen kunnossapidossa. Yksi vastaaja nosti esiin Tupalan alueen, jonne hän toivoi uutta asuinaluetta. Turvattomuus, rauhattomuus Epäsiisteys, likaisuus Luonnonympäristön puut Palvelujen ja harrastusmahdollisuuksien puute Syrjäinen sijainti, pitkät etäisyydet Asuinalueen maine Rakennusten ulkonäkö ja mittakaava Rakennusten ulkonäkö, ikä ja mittakaava Liikenne Asunnon / asuinrakennuksen koko Ulkoilumahdollisuuksien puute Naapurusto ja sosiaaliset kontaktit Harrastusmahdollisuudet 0 5 10 15 20 25 30 Taulukossa on esitetty asumisviihtyvyyttä heikentävät tekijät. Vastaajia pyydettiin osoittamaan 1-3 kohtaa, jotka heidän mielestään erityisesti heikentävät asumisviihtyisyyttä. ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA 19 Kasvukeskus 2024 -visio 20 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA » 65 000 asukasta » Asuinneliöiden tarve 400 000 m » Lähipalveluiden kaupunki » 6 lähipalvelukeskusta » Hyvä saavutettavuus kestävillä 2 liikkumismuodoilla » Omaisuusarvot säilyvät tai kasvavat » Inhimillinen mittakaava – ihmisen kokoinen asuinympäristö » Keskeiset elämänlaadun palvelut saatavilla ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA 21 Asumisen kolme teemaa 1.12.2014 järjestettiin asumisen tulevaisuuden näky- jatyöskentelyyn. Työpajat jakaantuivat kolmen teeman miä käsittelevä tilaisuus, johon oli kutsuttu moni- ympärille ja osallistujat pääsivät pohtimaan asumisen puolisesti asumisen teemaan liittyviä toimijoita niin tavoitteita rantojen, roolien ja räätälöinnin osa-alueilta. kaupungin organisaatiosta kuin yhteistyötahoiltakin. Työskentelyn tuloksena saatiin runsaasti hyvää pohdin- Tilaisuudessa kuultiin alustukseksi puheenvuoroja Mik- taa, konkreettisia tavoitteita sekä vilkasta keskustelua kelin asumisnäkymistä, jonka jälkeen keskityttiin työpa- asumisen tulevaisuuden näkymistä. Rantarakentamisen aluetehokkuus kasvaa Tiivis ja yhteisöllinen asuminen mahdollistetaan Satamalahdesta ranta-asumisen käyntikortti Rantarakentaminen on laadukasta ja houkuttelevaa Paljon käyttämätöntä kapasiteettia Paljon kaavoitettavaa Rantaasuminen on brän di RANNAT Segmentoit unut kysyntä Esteettömyyttä parannetaan Hissejä vanhoihin rakennuksiin ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA ttä öllisyy Yhteis utetaan e desa Tiivistyvillä ja uusilla asuinalueilla suositaan kävelyä ja pyöräilyä s uu s gi o ol Ek » Asuinalueiden paikalliset piirteet ovat rikkaus et Eri-ikäisat asukka Kysyntää vastaavia asuntoja opiskelijoille Asuinalueiden viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota Asuinalueet ovat monipuolisia lisuus IT L O O R Kohtaamispaikat ovat osa asuinympäristöä Ajan hermoilla olevat asumisen ratkaisut Digitaa RÄÄTÄLÖINTI Yhteisöllisyyttä lisätään asuinratkaisuilla Digitaaliset ratkaisut ovat osa asuinalueen palveluja (netti, jäte, veden/ sähkön kulutus ja seuranta) Digitaalisuus on osa arjen ratkaisuja Cityrannat OmakotiTaajama-/ asumista aseutuma ja ympäri rannat vuotista vapaa-ajan asumista Edullisia asuntoja lähelle koulua 22 Rantapuistojen ja -väylien tarve kasvaa Keskusta-alueen tiivistämistä Rantojen käyttö on ympärivuotista Keskuksissa ja kylissä asuinrakentamisen painopiste on rannoilla Digitaaliset palvelut vuokra- ja palveluasukkaille Monipuolisia asumisvaihtoehtoja ikä-ihmisille Erilaisia ja eri-ikäisiä asukkaita samalle alueelle Tiivistyvä asuinrakentaminen sijoittuu ensisijaisesti keskustaan ja palvelujen äärelle eet Asuinalu t ja ä v y t tiivis uvat uu dist Vanhan rakennuskannan uusiokäyttö Pieniä asuntoja lähelle keskustoja Palveluasumista max. 15-20 min päässä Mikkelin torilta Digitaalisuus osa arjen ratkaisuja Asuinalueiden turvallisuutta kehitetään Mikkeli tunnetaan rannoistaan R OO TI R A N N AT ÖI N Rannat ovat asuinrakentamisen painopiste Ympärivuotisen asumisen lisääminen Ekologisuus on hyvän asuinympäristön mittari T LI » A S U M I S E N KO L M E T E E M A A M I K K E L I S S Ä R Ä ÄT ÄL Esteettömyyttä parannetaan Tarjotaan monipuolisia asumisvaihtoehtoja ikäihmisille Luodaan asumisviihtyvyyttä opiskelijoille Ryhmätyötulosten, tausta-aineiston sekä kuntalaisille avoimen nettikyselyn pohjalta hiottiin asumisen teemoihin liittyvät tavoitteet. Jokainen teema – rannat, roolit, räätälöinti – sai kolme erityistä tavoitetta. Tavoitteiden toteutumiseksi on seuraavilla sivuilla esitetty tarkempia toimenpiteitä. Tavoitteet toimivat myös ohjenuorana arkipäivän virkamiestyössä sekä luottamuselinten päätöksenteossa. ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA 23 TAVOITE 1 MIKKELI TUNNETAAN RANNOISTAAN Ranta-asumista arvostetaan meillä ja muualla. Mikkelin on mahdollista vastata tähän kysyntään. Rannat Mikkeli on Itä-Suomen kasvukeskus, jossa Saimaa ja puhdas järviluonto vetävät asukkaita, yrityksiä ja loma-asukkaita puoleensa. Mikkelissä on ainoana kuntana Suomessa yli 10 000 mökkiä. Asumisen näkökulmasta rannat on jaettu cityrantoihin ja pitäjä- ja maaseuturantoihin. TAVOITE 2 RANNAT OVAT ASUINRAKENTAMISEN PAINOPISTE Asemakaavoitetut ranta-alueet. Esimerkiksi Satamalahti ja Asuntomessualue. Pitäjissä uusi asuinrakentaminen tapahtuu pääasiassa rannoilla. TAVOITE 3 YMPÄRIVUOTISEN ASUMISEN LISÄÄMINEN Korkeatasoisia asuinalueita vesistönäkymin. 24 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA » TOIMENPITEET Cityrannat Luodaan Satamalahdesta kaupungin rantaasumisen käyntikortti Saimaan sivua rakennetaan vahvana rantarakentamisen brändinä Kasvatetaan rantarakentamisen aluetehokkuutta Edistetään rantarakentamisen laadukkuutta ja houkuttelevuutta Kaavoitetaan rantapuistoja ja rantaväyliä asukkaiden yhteisiksi tiloiksi Ulotetaan tiivis keskustarakentaminen ranta-alueille saakka Pitäjä-/ maaseuturannat Rantarakentamiseen mahdollisuuksia lisätään kaavoituksella Asuinrakentamisen painopiste keskuksissa ja pitäjissä suunnataan rannoille Vapaa-ajan asunnot mahdollistetaan ympärivuotiseen asumiseen, siellä missä kunnallistekniikka on toteutunut (puhdas ja harmaa vesi yksityisessä tai kunnallisessa järjestelmässä) Kaavoitetaan tiivistä ja yhteisöllistä asumista Edistetään rantarakentamisen laadukkuutta ja houkuttelevuutta Kaavoitetaan omarantaisia tontteja Ranta-asumisen avainpaikat Mikkelissä SAIMAANSIVU Kuntamainonnassa rannat ovat selkeästi osa Mikkelin Brändiä ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA 25 TAVOITE 1 DIGITAALISUUS ON OSA ARJEN RATKAISUJA Digitaaliset ratkaisut tuottavat laadukkaampia asumisen palveluja. Niiden avulla on mahdollista tarjota palveluita jotka helpottavat mm. lapsiperheiden ja ikäihmisten arkea. Teknisellä tasolla helpotetaan tiedon seurantaa omasta kulutuskäyttäytymisestä ja asuinympäristöstä sekä ympäristön tilasta. Luodaan uusia yhteyksiä eri sukupolvien välille ja edistetään yhteisöllisyyttä. Digitaalisuudella lisätään ennakoita- Roolit Digitaalisuus ja ekologisuus ovat vaativia teemoja, jotka vaikuttavat asumiseen yhä enenevissä määrin. Turvallisuuden merkitys laadukkaan ympäristön merkkinä on noussut esiin mikkeliläisten mielipiteissä. Kaikilla kolmella on selkeät roolit arkielämässä ja suunniteltaessa asuinalueita ja -rakennuksia. Mikkeli haluaa omaksua digitaalisuudesta ja ekologisuudesta niiden parhaat ominaisuudet ja tehdä tilaa uusille asumisen innovaatioille. vuutta, turvallisuutta ja riskienhallintaa asuinrakennusten ja -alueiden teknisissä järjestelmissä. TAVOITE 2 ASUINALUEIDEN TURVALLISUUTTA KEHITETÄÄN Turvallisuus huomioidaan kokonaisvaltaisesti uusien asuinalueiden suunnittelussa sekä olemassa olevien asuinalueiden kehittämisessä. Turvallisuuden tunteeseen vaikutetaan liikennejärjestelyin, valaistuksella sekä edistämällä yhteisöllisyyttä ja naapurien kohtaamista. TAVOITE 3 EKOLOGISUUS ON HYVÄN ASUINYMPÄRISTÖN MITTARI Ekologisuus on osa kestävää kehitystä myös asumisen osa-alueella ja tällaisessa kehityksessä ja tällaisessa kehityksessä Mikkeli on edelläkävijä. Ekologisten ratkaisujen tulee olla luonteva osa arkiympäristöä, liittyivätpä ne lämmityskuluihin, liikkumismuodon valintaan taikka ympäristön hyvinvointiin. 26 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA » TOIMENPITEET Kaupunki lisää digitaalista asiointia ja tiedonValaistukseen panostetaan erityisesti asuinavälitystä asuinrakentamisen koko elinkaaressa – lueiden kävelyn ja pyöräilyn pääväylillä. rakentamisesta asukkaan arkipäivään saakka. Yhteisöllisiä asuinalueita ja toimintoja Kaupunki mahdollistaa paremman digitaalisen synnytetään toteutuneiden esimerkkien seurannan liittyen asumisen teknisiin ratkaisui- tapaan, kuten Saksala, Graani, Orijärvi ja hin (esm. lukot, netti, vesi, sähkö, jäte). Landeninkuja Emolassa Kaupunki hyödyntää digitaalisia palveluja tunnistettavien ja viihtyisien asuinalueiden luonnissa. Asuinalueiden paikalliset piirteet ja monipuolisuus ovat rikkaus, niillä luodaan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tunnistetaan digitaalisten palvelujen palvelutaso eri asumismuodoissa. Tiivistyvillä ja uusilla asuinalueilla edistetään kävelyä ja pyöräilyä. Digitaalisilla ratkaisuilla tuetaan kotona asumista esimerkiksi erityisryhmien kohdalla. Asuinalueita tiivistetään ja täydennysrakennetaan ensisijaisesti keskustoissa, palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Digitaalisilla viestimillä edesautetaan yhteydenpitoa sukupolvien yli. Esimerkiksi osana senioriasumista voi olla mahdollisuus opetella chattailemaan lapsenlapsen kanssa. Energiatehokkaita, laadukkaita ja käyttökustannuksiltaan kohtuullisia ratkaisuja suositaan asuinrakentamisessa. Asuinalueiden ja -rakennusten suunnittelussa Korjausrakentamisesta halutaan luoda laasekä kehittämisessä kiinnitetään huomiota dukkaita malliesimerkkejä, jotka kiinnostavat mielekkäiden kohtaamispaikkojen syntymiseen. ympäri maailmaa. Asuinalueiden turvallisuutta parannetaan kiinnittämällä huomiota liikenneturvallisuuteen. Korjausrakentamisessa parannetaan rakennusten ekologisuutta. ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA 27 TAVOITE 1 ESTEETTÖMYYTTÄ PARANNETAAN Asuinrakennukset ja ympäristö suunnitellaan esteettömiksi, jolloin ne palvelevat laajaa käyttäjäkuntaa, helpottavat jokapäiväistä elämää ja tuovat turvallisuutta sekä liikkumisen mukavuutta. Vanhan asuntokannan peruskorjauksissa kannustetaan esteettömyyteen hissien jälkiasennuksilla ja muilla rakenneratkaisuilla. Esteettömyys huomioidaan myös viher- Räätälöinti Asukkaat ovat erilaisia ja siksi heidän toiveensa ja tarpeensa asunnolle ovat erilaiset. Räätälöintiä asumiseensa tarvitsevia ryhmiä ovat esimerkiksi asunnottomat, pakolaiset, opiskelijat, mielenterveys- ja päihdeongelmaiset, vammaiset henkilöt, muistisairaat ja huonokuntoiset vanhukset. aluerakentamisessa. TAVOITE 2 TARJOTAAN MONIPUOLISIA ASUMISVAIHTOEHTOJA IKÄIHMISILLE Ikääntyvien kotona asumisen mahdollisuuksia lisätään sijoittamalla pieniä asuntoja lähelle keskustaa ja palveluja. Yksinäisyyttä pyritään ehkäisemään uudenlaisilla yhteisöllisyyttä tukevilla asuinratkaisuilla. Palveluasuminen sijoitetaan helposti saavutettavalle etäisyydelle palveluista tukien asukkaiden mahdollisuuksia monipuoliseen elämään ja siten parantaen heidän hyvinvointiaan. TAVOITE 3 LUODAAN ASUMISVIIHTYVYYTTÄ OPISKELIJOILLE Opiskelijoille turvataan mahdollisuus edulliseen, keskustan tai koulujen lähellä sijaitsevaan opiskelija-asuntoon. 28 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA » TOIMENPITEET Esteettömyys huomioidaan kaikilla kaavatasoilla Kehitysvammaisten palveluasumispaikkoja lisätään vuosittain tarpeen mukaan Rakennusvalvonta opastaa ja informoi kaikkia rakennushankkeita, joihin tarvitaan rakennuslupa, ja se huomioi lupakäsittelyssä esteettömyyteen liittyvät asiat Pakolaisasuntojen määrää lisätään sekä kaupungin omassa vuokra-asuntokannassa että yhteistyössä erityisasumiseen erikoistuneiden toimijoiden kanssa Rakennuslupakäsittelyssä huomioidaan esteettömyyteen liittyvät asiat entistä paremmin ja opastusta lisätään Kaavoituksella varmistetaan monipuolinen talotyyppien ja niiden yhdistelmien, huoneistojakaumien ja hallintamuotojen tarjonta Edistetään hissirakentamista neuvontatyöllä ja hissiavustuksilla Kehitetään monipuolisia asumisen vaihtoehtoja Mahdollistamalla täydennysrakentamisen tuetaan taloyhtiöitä hissien rakentamisessa Kaavaratkaisuilla tuetaan kiinteistöjen, kortteleiden ja asuinalueiden yhteisöllisyyttä. Pysäköintinormistoa kehitetään siten, että Kaupungin kaikki uudet kiinteistöt suunnitelasuntopoliittiset tavoitteet ja muuttuvat laan ja rakennetaan esteettömiksi kaikille käyt- asumisen tavat otetaan entistä paremmin täjäryhmille, esteettömyyden taso määritellään huomioon hankekohtaisesti Opiskelija-asuntojen tarjontaa kehitetään Viheralueverkosto suunnitellaan monipuolikysyntää vastaavaksi sijainnin ja huoneistoseksi ja keskeisimmät viher- ja ulkoiluyhteydet jakauman suhteen rakennetaan esteettömiksi Tutkitaan, olisiko mahdollista muuttaa osa Uudet asuinalueet toteutetaan esteettöminä kaupungin omistamista julkisille palveluille ja hallinnolle osoitetuista rakentamattomista Uudisrakentaminen sekä peruskorjaukset tai vajaasti rakennetuista tonteista asuntokäyttoteutetaan tukemaan vanhusten kotona töön. Käyttötarkoituksen muutos mahdollisasumista mahdollisimman pitkään tetaan kaavoituksella. Vanhusten palveluasuminen keskitetään max 15-20 min. päähän Mikkelin torilta kulkutavasta riippumatta Keskusta-asumisen kehittämistä ja tiivistämistä jatketaan Vaikeavammaisten palveluasumispaikkoja lisätään vuosittain tarpeen mukaan ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA 29 Seuranta Seurataan valtuustokausittain Annetaan raportti Ohjelman päivitys aloitetaan viimeistään vuonna 2022 30 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA Miksi näin? TAUSTOITTAVA OSA Elinvoimaisuuden mittarit Taulukoissa esitetyt luvut koskevat taajama-alueita eli kantakaupunkia sekä pitäjien keskustoja sekä niiden välittömiä reuna-alueita. Vapaa-ajan asuntojen osalta lukumäärät on huomioitu laajemmilta alueilta, vanhoja kuntarajoja mukaellen. KESKUSTA ANTTOLA Väestö Syntyneet (2014) Asemakaavoitetut asuinalueet Rakennusluvat v. 2013 v. 2014 Asuinrakennuksia Vapaa-ajan asuntoja Vapaita tontteja * - heti rakennettavissa - asemakaavoitettu 34 948 hlöä 340 hlöä 821 ha 282 277 5 523 209 250 34 216 kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Ikärakenne SUOMENNIEMI Väestö Syntyneet (2014) Asemakaavoitetut asuinalueet Rakennusluvat v. 2013 v. 2014 Asuinrakennuksia Vapaa-ajan asuntoja Vapaita tontteja * - heti rakennettavissa - asemakaavoitettu 1 240 hlöä 15 hlöä 86 ha 73 69 616 1523 44 12 32 kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Ikärakenne Väestö Syntyneet (2014) Asemakaavoitetut asuinalueet Rakennusluvat v. 2013 v. 2014 Asuinrakennuksia Vapaa-ajan asuntoja Vapaita tontteja * - heti rakennettavissa - asemakaavoitettu 500 150 8000 400 120 6000 300 90 4000 200 60 2000 100 30 0-6 v. 7-15 v. 16-34 v. 35-54 v. 55-74 v. 0 yli 75-v. RISTIINA 0-6 v. 7-15 v. 16-34 v. 35-54 v. 55-74 v. 0 yli 75-v. OTAVA Väestö Syntyneet (2014) Asemakaavoitetut asuinalueet Rakennusluvat v. 2013 v. 2014 Asuinrakennuksia Vapaa-ajan asuntoja Vapaita tontteja * - heti rakennettavissa - asemakaavoitettu 3 169 hlöä 29 hlöä 154 ha 147 160 1 201 3371 96 69 27 Ikärakenne kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl 1 739 hlöä 26 hlöä 82 ha 2 1 708 152 52 7 45 Ikärakenne 500 800 400 600 300 400 200 200 100 kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl 0-6 v. 7-15 v. 16-34 v. 35-54 v. 55-74 v. yli 75-v. HAUKIVUORI Väestö Syntyneet (2014) Asemakaavoitetut asuinalueet Rakennusluvat v. 2013 v. 2014 Asuinrakennuksia Vapaa-ajan asuntoja Vapaita tontteja * - heti rakennettavissa - asemakaavoitettu 1000 51 49 249 1524 12 12 0 Ikärakenne 10000 0 401 hlöä 4 hlöä 30 ha kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Väestö Syntyneet (2014) Asemakaavoitetut asuinalueet Rakennusluvat v. 2013 v. 2014 Asuinrakennuksia Vapaa-ajan asuntoja Vapaita tontteja * - heti rakennettavissa - asemakaavoitettu 1 873 hlöä 11 hlöä 82 ha 53 51 1 272 1 138 11 0 11 kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Ikärakenne 800 700 600 500 400 300 200 100 0 0-6 v. 7-15 v. 16-34 v. 35-54 v. 55-74 v. yli 75-v. 0 Luvut koskevat kaupungin pientalotonttitarjontaa, eikä luvuissa ole huomioitu yksityisillä markkinoilla olevia tontteja. 0-6 v. 7-15 v. 16-34 v. 35-54 v. 55-74 v. yli 75-v. 0 0-6 v. 7-15 v. 16-34 v. 35-54 v. 55-74 v. * ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA yli 75-v. 33 Väestön jakautuminen alueittain ja ikärakenteen mukaan VÄESTÖN IKÄRAKENNE MIKKELIN KESKUSTASSA SEKÄ PITÄJISSÄ 10000 8000 Keskusta Anttola 6000 Suomenniemi Ristiina 4000 Otava Haukivuori 2000 0 0 - 6 v. 7 - 15 v. 16 - 34 v. 35 - 54 v. 55 - 74 v. yli 75-v. 1000 800 Anttola Suomenniemi 600 Ristiina Otava 400 Haukivuori 200 0 34 0-6 v. 7-15 v. 16-34 v. 35-54 v. ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA 55-74 v. yli 75-v. Koko kaupungin väestömäärästä kuolleita on 1,1 %. Jos kyseessä olevasta prosenttimäärästä otetaan kuudelta suurimmalta alueelta kuolleita olisi Rantakylässä 54 hlöä, Ristiinassa 51 hlöä, keskustan suuralueella 40 hlöä, Tuppuralassa 35 hlöä, Peitsarissa 30 hlöä ja Lehmuskylässä 23 hlöä. Loput jakautuisivat 23 keskustaajaman ja kaupunginosan kesken eli tasaisella jakolaskulla 15 hlöä/tilastoalue. 700 600 500 400 Syntyneet 300 200 Kuolleet 100 0 2013 2014 tammikuuta.15 2015, tasainen nousu 2015, korjattu % -osuudella VÄESTÖN KEHITYS Alla olevasta ikärakennetaulukosta on selvästi havaittavissa työikäisten määrän lasku vuoteen 2040 mennessä ja vastaavasti 65-vuotiaiden määrän kasvu vuoteen 2030 saakka. Väkiluvun ennakoidaan kasvavan vuoteen 2015 saakka, jonka jälkeen väestön kasvu hiipuu ja väkiluku Mikkelissä kääntyy laskuun. Syntyneet 2015 2020 2025 2030 2035 2040 508 506 489 438 462 466 Kuolleet 583 603 625 654 692 728 Luonnollinen väestönkehitys -75 -97 -136 -186 -230 -262 Nettomuutto 63 88 126 153 169 186 Väestönlisäys -12 -9 -10 -33 -61 -76 Väkiluku 54 527 54 474 54 438 54 331 54 085 53 714 MIKKELIN VÄESTÖN IKÄRAKENTEEN ENNUSTE Väestönkehitykseen vaikuttaa merkittävästi työpaikat, ympäristö ja palvelut. Mikkelin kaupungin väkiluku oli vuoden 2014 alussa 54 635 (lopullinen väkiluku). Ennakkoväkiluku vuoden 2015 tammikuussa oli 54 726. Tammikuussa väkiluvun lisäys oli 125, suurin 10 vuoteen. 2040 2030 0-14 vuotiaat 15-64 vuotiaat 2020 yli 65 vuotiaat 2011 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA 35 36 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA 37 38 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA 39 40 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA 41 42 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA 43 44 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA Joukkoliikenne Keskustan alueella paikallisliikenteen pysäkeistä asuu 300 m etäisyydellä noin 30 000 ihmistä ja 600 m etäisyydellä noin 33 000 ihmistä. Kartalla on kuvattu paikallisliikenteen reitit ja saavutettavuus keskustan ja Otavan alueilla. Keskustan alueella asuu 300 m etäisyydellä paikallisliikenteen pysäkeistä noin 30 000 ihmistä ja 600 m etäisyydellä noin 33 000 ihmistä. Kartalla on kuvattu paikallisliikenteen reitit ja saavutettavuus keskustan ja Otavan alueilla. Vyöhyke 1 Paikallisliikenteen reitti Paikallisliikenteen reitti väljemmällä vuorovälillä Vyöhyke 2 Paikallisliikenteen reitti Vyöhyke 1 Vyöhyke 2 Vyöhykkeellä kulkevat linja 1A1B, 2, 4, 5, 6, 7, Suon- Vyöhykkeellä kulkevat vuorot reittiä Mikkeli – Otava – saari sekä Moppe-palveluliikenne, joka täydentää paikallisliikennettä. Yleisesti kuvattuna palvelutaso on vyöhykkeellä 1 houkuttelevalla tasolla ja muillakin keskeisillä asuinalueilla keskitasolla. Vuoroväli on ajankohdasta riippuen 30-60 min. 7 Mikkeli. Otavan taajaman ja Mikkelin väliset yhteydet lukeutuvat lähes paikallislliikenteen omaiseen lähiliikenteeseen. Otava kuuluu omana alueena kaupunkilippuvyöhykkeeseen (kaupunkilippu 2). Vuorotarjonta on sekoitus vakiovuoroja ja kaukoliikennettä. Liikennöintiaika on talviarkisin 06.40-18.30. Kokonaisvuorotarjonta on 20+16, joista ruuhkatuntien tarjontaa 10.10. 8 7,8 Mikkelin seudullinen joukkoliikennesuunnitelma, 2014 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA 45 Joukkoliikenteen palvelutaso tavoitteet KILPAILUTASO HOUKUTTELEVA TASO KESKITASO PERUSPALVELUTASO MINIMITASO LAKISÄÄTEINEN TASO 46 Kaupunginosa-Keskusta Tavoite Nykytila Yleinen PT Karila houkutteleva Karkialampi perus Kattilansilta-Laajalampi houkutteleva Keskusta houkutteleva Kirjala houkutteleva Laajaharju-Silvasti houkutteleva Launiala keskitaso Lehmuskylä keskitaso Lentokentän alue minimi Lähemäki-Peitsari houkutteleva Marssitien seutu minimi Moisio keskitaso Oravinmäki perus Pitkäjärvi minimi Pursiala minimi Rantakylä eteläinen houkutteleva Rantakylä pohjoinen houkutteleva Savisilta keskitaso Siekkilä houkutteleva Suonsaari perus Tupala keskitaso Tuppurala houkutteleva Tusku keskitaso Urpola houkutteleva Visulahti perus Vuolinko perus ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA Lähde: Mikkelin seudullinen joukkoliikennesuunnitelma, 2014 KILPAILUTASO HOUKUTTELEVA TASO KESKITASO PERUSPALVELUTASO MINIMITASO LAKISÄÄTEINEN TASO Lähde: Mikkelin seudullinen joukkoliikennesuunnitelma, 2014 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA 47 Palveluliikenne Moppe 1 Pääasiallinen peitto Tärkeä aikataulutettu pysäkki Moppe 2 Pääasiallinen peitto Korkea asukasmäärä / potentiaali Tupla peitto Tärkeä aikataulutettu pysäkki Ei Mopen peittoa 48 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA Lähde: Mikkelin seudullinen joukkoliikennesuunnitelma, 2014 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA 49 Asuntokohtainen tarkastelu Etelä-Savossa on noin 38 000 omakotitaloa, noin 24 000 kerrostaloasuntoa ja noin 13 000 rivitalohuoneistoa. Jokaisella eteläsavolaisella on keskimäärin 42 m2 asuinpintaalaa. Lisäksi Saimaan maakunnassa on reilut 48 000 kpl vapaa-ajan asuntoja. Mikkelissä yli puolet asunnoista on omistusasuntoja (59 %). Asumistarpeet vaihtelevat eri ikäkausissa (go-go, slow-go, no-go) ja perhekoon muuttuessa. Tämä asettaa kunnalle haasteen pystyä tarjoamaan kuntalaisen asumistarvetta vastaavan asumismuodon. Mikkelissä on riittävästi asuntoja, asunnon pinta-ala/asuntokunta ja pinta-ala/hlö on keskimääräistä väljempi. Jakauma ei kuitenkaan vastaa kysyntää, sillä perhekuntien pienentyessä pienten asuntojen tarve kasvaa. Sekoittuneet toiminnot ja monipuolinen asuntotarjonta ehkäisevät liian yksipuolisten alueiden muodostumista. Ongelmallisiksi koetaan usein lähiöt, joissa on yksipuolinen asuntotarjonta ja asukasrakenne. GO-GO SLOW-GO NO-GO 50 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA ASUNTOJEN MÄÄRÄ JA ASUNTORAKENTAMISEN KEHITYS Mikkelissä oli 1.1.2014 liki 31 000 asuntoa. Asunnoista kerrostaloja eri aikakausilta. Mitä tiiviimpään kaupunki- suuri osa (42 %) on omakotitaloja. Omakotitaloasu- rakenteeseen siirrytään sitä suuremmaksi asuinrakenta- minen on suosittua niin taajamassa kuin misen tehokkuuskin kasvaa. haja-asutusalueellakin. Saman verran Vuonna 2013 Mikkelissä raken- asuntoja on myös kerrostaloissa nuslupia myönnettiin uudisraken- (43 %) ja kerrostaloasumisen määrä on suuri erityisesti Mikkelin keskustan alueella. Rivitalojen osuus on 13 % ja muiden asuinrakennuksien noin 2 %. Taajama-alueella asuinrakennuskanta on pääsääntöisesti monipuolisem- nuksille ja laajennuksille n. 490 kpl, toimenpidelupia n. 170 Asunnoista 42 % on erillispientaloissa ja 43 % asuinkerrostaloissa kpl ja rakentamisilmoituksia oli n. 130 kpl. Asuntojen lupamäärän vähentäminen ei todellisuudessa ole näin dramaattinen, koska tilasto ei näytä kahta peruskorjattavaa keskustan kohdetta. paa, sisältäen vaihtelevasti Näissä toimistotilaa muute- erillispientaloja, rivitaloja sekä taan suurelta osin asunnoiksi. 14000 12000 Asuntojen määrä 10000 8000 6000) 4000) 2000) 0 Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Muu rakennus Asuinkerrostalo Asuntotyyppi MIKKELI Valmistuneet asunnot yhteensä, lkm Valmistuneet kerrostaloasunnot yhteensä, lkm 2008 289 95 2009 200 77 2010 118 3 2011 279 85 2012 253 109 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA 51 Asuntokunnat ja asuntoväestö Mikkelissä oli 31.12.2013 yhteensä 27 355 asuntokun- tynyt yhden ja kahden henkilön asuntokuntien osalta, taa. Asunnoista on omistusasuntoja n. 66%, arava- tai suurempien asuntokuntien määrä on laskenut. Yhden korkotukivuokra-asuntoja n. 15 % ja muita 18,5%. Mik- ja kahden henkilön asuntokuntien osuus edelliseen vuo- kelissä asuntokuntien lukumäärä on edelleen lisään- teen nähden kasvoi huomattavasti. 14 000 Asuntokuntien lukumäärä 12 000 10 000 2007 2008 8 000 2009 6 000 2010 2011 4 000 2012 2013 2 000 0 1 2 3 4 5 Henkilöiden määrä asuntokunnassa 52 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA 6 7 Mikkelissä asunnon pinta-ala/hlö 41,3m2 Suomessa asunnon pinta-ala/hlö 39,6m2 Asumisväljyys Mikkelissä asumisväljyys on selvästi Suomen keskiarvoa yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huo- suurempi. Mikkelissä henkilöä kohden on keskimäärin nelukuun. 9 41,3 m2 kun kansallisella tasolla luku jää alle 40m2. Asumisväljyyttä kasvattaa pääsääntöisesti taa- Asumisväljyyden lisäämiselle ei lukujen perusteella jamarakenteen laajeneminen omakotitaloasutuksen ole tarvetta. Ahtaasti asuvien osuus Mikkelin asunto- myötä. Vastavoimana voidaan nähdä pienten asuntojen kunnista oli 7,1 % vuonna 2013. Kansallisella tasolla suosion kasvu tiiviissä keskustoissa, joissa palvelut ovat vastaava luku oli 9 %. Ahtaasti asuvalla asuntokunnalla helposti saavutettavissa. tarkoitetaan asuntokuntaa, johon kuuluu enemmän kuin 9 Asuntokuntien lukumäärä Asuntoväestön lukumäärä Ahtaasti asuvia asuntokuntia, lkm Ahtaasti asuvia henkilöitä, lkm Asunnon pinta-ala/asunto-kunta, m2 Asunnon pinta-ala/ henkilö, m2 27 355 53 709 1 940 8 000 81,1 41,3 Tilastokeskus: Asunnot ja asuinolot 2013, Asuminen 2014 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA 53 Omistusja vuokraasuminen Asuntokuntien lukumäärä Mikkelissä oli vuoden 2013 lopussa 27 355. Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus oli samaisena ajankohtana 56,4 %. Omistusasuminen Kolme neljästä suomalaisesta asuu omistusasunnoissa ja asuntojen osuus on 0,7 %. Muitten kuin mainittujen tai koko maan noin 2,5 miljoonasta asutusta asunnosta kaksi tuntemattomien hallintaperusteiden osuus on 10,8 %.11 kolmasosaa on omistuskäytössä. Loput asunnot jakautu- Asuntojen uudisrakentaminen on painottunut viime vat karkeasti tasan vapailla vuokramarkkinoilla vuokratta- vuosina voimakkaasti omistusasuntotuotantoon ja uusia vien asuntojen ja valtion tukemien vuokraltaan säännelty- vuokra-asuntoja on rakennettu hyvin vähän. Kovasta omistusasuntokysynnästä huolimatta jen asuntojen kesken. Tähän kolmannekseen myös vuokra-asunnoille on jatkuvasti kuuluvat myös asumisoikeusasunnot, kysyntää erityisesti suurimmilla joiden osuus kaikista asunnoista on reilun prosentin luokkaa. Hallintamuotojakaumassa on kuitenkin selvästi alueellista vaihtelua; vuokra-asuminen on selvästi yleisempää, mitä suuremmasta kasvukeskuksesta on kyse.10 Tilastokeskuksen vuosittain kokoamassa Asunnot ja asuinolot tilastossa on esitetty asuntojen jakaantuminen asunnon hal- kasvuseuduilla.12 Valtiontuen Asuinkerrostaloja on jatkuvasti vähentyessä, on viime vuosina valmistunut asuntotuotannon nähty keskustaan, Graanin alueelle ja keskittyvän yksityiseen Ristiinaan. Rivitaloja on puolestaan tai ns. kovan rahan rakentunut muun muassa Launialaan, rakentamiseen. Savisiltaan ja Anttolaan. Vuonna 2014 myönnettiin Mikkelissä Pientaloalueita on rakentunut rakennuslupia yhtensä Savisiltaan ja Tupalaan, lisäksi 466 kpl, toimenpidelupia yksittäisiä pientalojen rakennus221 kpl ja rakentamisilhankkeita on ollut käynnissä moituksia 127 kpl. Lupaympäri Mikkeliä. määrä kasvoi 24 kpl vuoden 2013 tasosta. lintaperusteen mukaan. Selkeä Hankkeiden keskimääräi- enemmistö omistaa talon (33,9 %) nen koko pieneni edellisvuoteen verrat- ja näistä liki kaikki ovat erillispientaloja. Osakkeen omistajia on neljännes (25 %), osakkeita tuna, kokonaisalaltaan suuren rakennusten määrän omistetaan eniten asuinkerrostaloista ja rivi- tai ketjuta- ollessa edellisvuotta pienempi. Myös uusien asuntojen loista. Hallintamuodoltaan arava- tai korkotukiasuntojen kpl-määrä putosi, lupa myönnettiin n. 165 asunnolle. osuus on 14,0 % ja muu vuokra-asuntojen osuus on 15,3 Uusien omakotitalojen osalta lasku oli 9 kpl, lupa myön- %. Molempia on eniten asuinkerrostaloissa, rivitalojen nettiin n. 55 omakotitalolle. Talouden laskusuhdanne ja osuus on selkeästi seuraavaksi suurin. Asumisoikeus- varovaisuus näkyivät rakentamisessa. 10, 12 54 Valtiovallan rooli 2010-luvun asuntomarkkinoilla, Ympäristöministeriön raportteja, 2011 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA 11 Tilastokeskus – Asunnot ja asuinolot, 2014 Vuokra-asuntoja hallinnoivat konserniyhtiöt Mikalo Oy:n omistuksessa on n. 3100 asuntoa. Mikkelin Opiskelija-asunnot Oy omistaa opiskelijoiden käytössä olevat asunnot; 750 asuntoa. Kaupunki omistaa yksittäisiä vuokra-asuntoja eri yhtiöissä. Lisäksi eri yhdistyk- Mikkelin Asumisoikeus Oy omistaa 213 asumisoikeus asuntoa. Mikkelissä vuokra-asuntoja on yhteensä liki 9 000 kpl. sillä on vanhusten ja vammaisten vuokra-asumiseen, palveluasumiseen ja tehostettuun palveluasumiseen tarkoitettuja asuntoja. 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Mikalo Oy MOAS Oy Mikkelin Asumisoikeus Oy Mikkeli Kaupunki Muu vuokra-asuntovaranto (noin) ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA 55 Vuokra-asuntoja hallinnoivat konserniyhtiöt Mikalo Oy Valtion rahoittama arava- ja korkotukilainoitettu vuok- Asuntojen sijainnilla on suurimerkitys ja niiden tulee ra-asunto kanta on pääosin konserniyhtiö Mikalo Oy:n olla palveluiden läheisyydessä”. omistuksessa. Yhtiön tavoitteena on pystyä tarjoamaan Ekologisella asumisella ja ylläpidolla tulee ole- asunto jokaiselle vuokra-asuntoa haluavalle. Yhtiö on maan entistä suurempi merkitys. Tulevaisuudessa suunnitelmallisesti peruskorjannut asuntokantaa vas- pienten asuntojen sijainnin jälkeen asumiskustannukset taamaan hakijaruokakuntien tarpeeseen. yhdessä laatutason kanssa ovat merkityksellisiä. Kuntaliitosten myötä yhtiön omistukseen on siirty- Keskustan alueella on jatkuvasti kysyntää pienistä nyt useita vuokra-asuntokohteita entisistä kuntakeskuk- asunnoista. Yhtiö tulee vastaamaan kysyntään rakenta- sista ja niiden reuna-alueilta. Yhtiö on kohdekohtaisella malla uuden, 31 asuntoa sisältävän kohteen, osoittee- markkinoinnilla pyrkinyt edistämään asumista mm. Pel- seen Sakastikuja 5. Asuintaloon tulee pieniä asuntoja losniemen alueella. Vuokra-asuntoja on toimenpiteistä jotka ovat kaikki alle viisikymmentä neliöisiä. huolimatta tyhjillään erityisesti uusilla liitosalueilla. Mikalo Oy:n näkökulmasta: ”Mikkeliä koskee sama trendi joka on asumisessa vallalla yleensäkin. Asumistarpeet vaihtelevat ja muuttuvat sen mukaan missä elämän tilanteessa asukas on. Senioriasukkaat lisääntyvät ja ovat merkittävä asukasryhmä tulevaisuudessa. Yhden hengen ruokakuntien määrä lähenee 70 % osuutta asukaskunnasta. Suuria perheasuntoja ei tarvita samassa mittakaavassa kuin 60 ja 70 luvulla joten niiden tyhjillään olo lisääntyy. Asuntojen laatuvaatimukset kasvavat ja asuntojen tulee olla esteettömiä. Pienistä asunnoista on pula jo nyt ja niiden tarve kasvaa entisestään. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuottaminen: • Vuokratason pitäminen markkinaehtoisella tasolla • Kysyntää vastaavan asuntokannan tuottaminen • Asuntojen kunnon ja laatutason varmistaminen asukastyytyväisyyden saavuttamiseksi. Yksiöitä ja pieniä kaksioita kysytään entistä enemmän. Mikkelin Asumisoikeus Oy Mikkelin kaupunki omistaa 100 %. Asuntojen isännöinti noituksen perustana olevasta hankinta-arvo-osuudesta. siirtyy Mikalo Oy:lle vuoden 2015 aikana. Asumisen aikana maksetaan käyttövastiketta. Asumisoikeusasunnon saamiseksi hakija jättää on lähes sata. Suurimpana riskinä on asuntojen käyt- numeron, joka kirjaamisen jälkeen hakijalle ilmoitetaan. töasteen lasku; isoja asuntoja joudutaan tarjoamaan Asumisoikeusasuntoon pääsee tehtyään omistajan yhä laajenevalle hakijakunnalle. Pienet asunnot sen kanssa asumisoikeussopimuksen ja maksettuaan asumisoikeusmaksuna osan asunnon hankintahinnasta, joka on valtion lainoittamissa kohteissa enintään 15 % asuntolai- 56 Mikkelin Asumisoikeus Oy:n asuntojen käyttöaste hakemuksen Mikkelin kaupungille. Hakija saa järjestys- ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA sijaan ovat kohtuullisessa ajassa löytäneet asujansa. Yhtiön suunnitelmissa on yhden asumisoikeuskohteen rakentaminen keskusta-alueelle. Kaupungin omistamat asunnot Lisäksi Mikalo Oy hallinnoi kaupungin omistuksessa lusopimus Mikalo Oy:n kanssa. Asunnot ovat pääosin olevia vuokra-asuntoja. Kaupungin omistuksessa on yksittäisiä asunto-osakkeita. 412 vuokra-asuntoa, joiden isännöinnistä on palve- Mikkelin Opiskelijaasunnot Oy Opiskelija- ja nuorisoasuntojen vuokraus Lähivuodet: • Kansainvälisten opiskelijoiden asunto- vuokrauksen kehittäminen huomioiden opetusministeriön kansainvälitysmisstrategian tavoite, eli kv. tutkinto-opiskelijoiden määrän lisääminen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa • Opiskelija- ja nuorisotalojen peruskorjaus yhtiön PTS:n mukaisesti • Lyhytaikaisen asuntovuokrauksen kehittäminen huomioon ottaen myös mm. Euroopan Unionin Erasmus+ ohjelma, eli n. 14,7 miljardin euron kokonaisbudjetin vaihto-ohjelma v. 2014-2020. Tarkoitettu eurooppalaisille tutkintoopiskelijoille ml. oppisopimuskoulutettavat, harjoittelijat ja vapaaehtoitstyöntekijät sekä nuorisovaihtoon osallistuvat. Mikkelissä vuonna 2013 oli yhteensä 8391 opiskelijaa, joista lähes puolet opiskeli ammattikorkeakoulussa. Vuonna 2020 ennustetaan opiskelijoiden määrän alenevan 7925 tasolle. Kysyntä opiskelija-asunnoille on erityisesti Raviradan alueen, MAMK:n kampuksen ja keskustan asunnoille. Opiskelu on edellytys asumiselle. MOAS:n näkökulmasta asuntokysyntä saattaa hieman heikentyä, mikäli opetusministeriön suunnittelema keskiasteen aloituspaikkojen vähentäminen totetutuu, mutta toisaalta ulkomaalaisten hakijoiden lisääntyminen tasannee kysyntää ainakin lyhyellä aikavälillä. Mikäli kuitenkin suunniteltu/mahdollinen lukukausimaksu EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville kv. opiskelijoille toteutuisi, tulee se heikentämään asuntojen kysyntää pitkällä aikavälillä. OPISKELIJAMÄÄRÄ ENNUSTE MIKKELI Oppilaitos 2013 2014 2015 2020 MAMK 4610 4616 4474 4385 Aalto Yliopisto 315 330 330 330 Esedu 2715 2715 2620 2580 SNO tietoja ei saatu Lukio 751 708 666 650 Otavan opisto tietoja ei saatu Yhteensä: 8391 8369 8090 7945 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA 57 Erityisryhmien asuminen Väestön ikääntyminen on Suomessa nopeaa. Tällä hetErityistä tukea asumisessaan kellä maassamme on hieman yli miljoona yli 65-vuotarvitsevia ryhmiä ovat esimertiasta. Ennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden määrä nousee vuoteen 2030 mennessä lähes 1,5 miljoonaan. kiksi asunnottomat, pakolaiset, Tällöin jopa miljoona asuntoa olisi saatava ikääntyneiopiskelijat, mielenterveys- ja den asumiseen soveltuvaksi. Jokaisella kehitysvammaisella ihmisellä on päihdeongelmaiset, oikeus asua samoin kuin muutkin kuntalaiset asuvat. vammaiset henkilöt, Mielenterveyskuntoutujat ovat muistisairaat ja heterogeeninen ryhmä, jonka Mahdollisuus asumisen tarpeet vaihtelevat. huonokuntoiset kotiin eli Siksi tarvitaan monenlaisia ja vanhukset. yksilöllisiä asumisratkaisuja, ”omaan nimeen ovessa” kuuluu jokaisen ihmisoikeuksiin. 14 joiden vaatiman tuen määrä vaihtelee. Pitkäaikaisasunnottomuus halutaan poistaa Suomesta kokonaan, ja ihmisille halutaan taata riittävästi tukea asumiseen. 13 Ikääntyvien asuminen Väestön ikääntyminen ja yksinasuvien lisääntyminen asettaa erityiset haasteet asuntotuotannolle. Vanhusten asumispalvelut perustuvat sosiaalihuoltolakiin (710 / 1982 § 22 ja 23) ja sosiaalihuoltoasetukseen (607/ 1983 § 10). Palveluasumisessa asiakkaan asumisen perustana on asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481 / 1995) mukainen vuokrasopimus. Asiakas maksaa vuokransa itse. Lisäksi asiakkaalta peritään muista palveluista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädännön mukaiset maksut tai kunnan määräämät maksut palvelusta riippuen. Ikäihmisten hyvän elämänlaadun kannalta keskeinen paikka asumiseen on oma koti. Omassa kodissa asuminen 58 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA tukee itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja mielekästä tekemistä. Ennakoimalla ja varautumalla ikääntymiseen huomioidaan samalla asunnon ja asuinympäristön tarjoamat mahdollisuudet pärjätä omassa kodissa iän ja toimintakyvyn muuttuessa. 15 Tarvittaessa kotona asumista ja päivittäisistä toimista selviytymistä tuetaan kotihoidon palveluilla. Avun tarpeen lisääntyessä ja kun omassa kodissa asuminen ei ole enää mahdollista, järjestetään asuminen ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Kaupungilla on palvelusasumisen omaa tuotantoa ja sitä täydennetään kilpailutuksen perusteella ostopalveluna yksityisiltä toimijoilta. PALVELUASUMINEN Suomessa n. 80 000 -90 000 vähintään keskivaikeasta Palveluasuminen on tarkoitettu henkilöille, jotka henkilöä ja Mikkelissä heitä on n. 1 000. Mikkelissä on tarvitsevat alentuneen toimintakyvyn takia jatkuvaa n. 500 henkilöä ympärivuorokautisissa hoitopaikoissa, päivittäistä hoivaa ja tukea. Asuminen palveluasun- näistä 400:lla on muistisairaus. Näiden lisäksi n. 500 (=hoidon tarpeessa olevaa) muistisairaudesta kärsivää noissa perustuu vuokrasuhteeseen. Asukkaat valitsevat henkilöä hoidetaan kotihoitona. palvelut itse ja maksavat niistä käytön mukaan. Asumis- Tulevaisuudessa tehostetun palveluasumisen asi- palveluja tuottavat Mikkelin kaupungin lisäksi yksityiset akkaista kaikki ovat muistihäiriöpotilaita. Vuonna 2017 yhteisöt, joiden kanssa kaupunki on solminut sopimuk- tarve Mikkelissä on n. 60-100 asiakaspaikaa. Vanhus- set. Osassa palvelutaloista on mahdollisuus myös lyhy- palvelulaki velvoittaa kuntaa järjestämään tehostetun taikaiseen asumiseen, myös yksityisesti. Yksityisissä palveluasumisen paikan kolmen kuukauden sisällä pää- palvelutaloissa on mahdollisuus asumiseen myös töksestä, tällä hetkellä kaikki paikat alkavat olla täynnä. omakustanteisesti. 16 (Ikäihmisten palveluopas 2014) Väestön kehitys Mikkelin seudulla 2007 väestöennusteen mukaan 9000 9000 Laskennallinen muistipotilaiden määrä (7% 65+ väestöstä) 8000 1200 6000 1000 5000 2011 800 4000 2020 600 20303000 400 2040 2000 200 1000 0 Mikkeli 7000 6000 Lukumäärä 7000 Lukumäärä 1400 8000 5000 2010 4000 2015 3000 2020 Ympäristöministeriö 2014 14 Ympäristöministeriö 2014 15 Sosiaali- ja terveysministeriö 2013 16 2020 1000 0 0 65-74 65-74 75-84 75-84 85Vuotias 85- Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Mikkelin kaupunki: Ikäihmisten palveluopas, 2013 17 2015 2000 Vuotias 13 2010 Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA 59 Vammaiset ja kehitysvammaiset Vammaisten palveluasuminen perustuu lakiin vam- Asumispalvelua hankitaan Savon Vammaisasunto- maisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja säätiöltä, Vaalijalan kuntayhtymältä, yksityisiltä palvelun- tukitoimista 3.4.1987/380 ja Asetus vammaisuuden tuottajilta sekä tuotetaan omana toimintana. perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 18.9.1987/759 sekä sosiaalihuoltolakiin. 18 Palveluasuminen Mikkeli Ostopalvelut Asiakkaat Asumispalvelut (kv) Mikkeli Muut ostopalvelut Vaalijalan kuntayhtymä Kannuskoti Ay 1 Asiakkaat 2 Harjun palvelukoti 1 Kotipesä 1 Hoivakoti Wilma (Viljokoti Tammenharju) 1 Koivulan palvelukoti 6 Leväniemi 3 Apollo 1 Maamiehen palvelukoti Kyyhkylä, osasto 3 0 Haaparinteen palvelukoti 9 1 2 Lavilanhovi Attendo 1 Haaparinteen palvelukoti tuetut Mikkelin Sateenkaari (Pappilanpuisto) 2 Kyyhkylä, osasto 3 Naarajärven palvelukoti 1 Pappilanpuisto 4 Kuutinharjun palvelukoti 1 1 Pietarinpirtti (Mikkelin vanhainkotiyhdistys) 2 Lukkarin palvelukoti 2 Nikulanmäki / Keski-Savon hoivakehitys Mäkirinteen palvelukoti 1 1 Saariston hoivakeskus Kuopio, Attendo 1 Oravin palvelukoti, yht. 15 asiakasta 18 Perhe- ja palvelukodit V.Suomalainen Pietarinpirtti 1 Suomen Ikihyvä Haukivuori 1 41 2 Savonkoti Oy (yht. 5) 1.12. alkaen 6 6 Suomen Ikihyvä Haukivuori Vaalijalan kuntayhtymä yhteensä Suomen Ikihyvä Ristiina 1 Suomen Ikihyvä Oy (yht. 4) 4 Validia Hämeenlinna 1 Sylviakoti 1 Validia Kokkola 1 Villa Saimaan palvelukoti/ Hoivakymppi 2 Annakoti Validia Mikkeli (maksuluokka 1) Vetrea Ostopalvelut yhteensä Oma tuotanto 24 2 44 Asiakaat Vuolingonhovi - Tammela 9 Graanin palvelutalo 4 Oma tuotanto yhteensä 13 Savon vammaisasuntosäätiö Asiakkaat Rahkapuisto 2 Savisillan palvelukoti 13 Saulinpuiston palvelukoti 9 Lehtolan palvelukoti 2 Pihkapuiston palvelukoti Oksakujan palvelukoti autistit 6 Oksakujan palvelukoti vaikeavammaiset 5 Tuettu asuminen 3 Anttolan ryhmäkoti 5 35 57 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA Muut ostopalvelut yhteensä 11 12 Savon vammaisasuntosäätiö yhteensä 60 Asiakkaat 18, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Mikkelin kaupunki: Selvitys Mikkelin seudun sosiaalija terveystoimen tehostetun palveluasumisen linjauksista, 2012 Mikkeli on ollut mukana ympäristöministeriön hankkeessa pilottikuntana ja mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämiskohteina on nähty tarve luopua raskaista laitosmaisista asumisratkaisuista. Pitkäaikaisasunnottomat, mielenterveys-, päihdeja moniongelmaiset Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalvelut pua raskaista laitosmaisista asumisratkaisuista. Tilalle perustuvat sosiaalihuoltolakiin (710 / 1982 § 22 ja järjestetään laatusuositukset täyttäviä asumisratkai- 23) ja sosiaalihuoltoasetukseen (607/ 1983 § 10) sekä suja, jotka vastaavat enemmän tavallista asumista. päihdehuoltolakiin 17.1.1986/41 ja päihdehuoltoase- Palveluasumisesta tulee kuntoutuksen välivaihe, ei pit- tukseen 29.8.1986/653. 19 Mikkeli on ollut mukana ympäristöministeriön hankkeessa pilottikuntana ja mielenterveyskuntoutu- käaikaista asumista. Tupalan asumiskokonaisuus (Tupalantie1; 12 asuntoa) ja kotiin vietävät palvelut muodostavat asumisen kehittämisen punaisen langan. 20 jien asumisen kehittämiskohteina on nähty tarve luo- 19 20 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Mikkelin kaupunki: Selvitys Mikkelin seudun sosiaalija terveystoimen tehostetun palveluasumisen linjauksista, 2012 Ympäristöministeriön Raportti: Unelmana oma asunto ja tukea pärjäämiseen, Mielenterveyskuntoutujien asumisratkaisut ja niiden kehittäminen 2014 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA 61 ASUMINEN 2024 LÄHDELUETTELO 1 Mikkelin kaavoituskatsaus, Mikkelin kaupunki, 2014 2 Mikkelin kaupunkiseudun rakennemalli ”Elävät keskukset ja sujuva arki”, 2012 3 Mikkelin kaupunki 2014 a. Uutinen: Yritykset kehittävät Satamalahteen digitaalisia ja ekologisia palveluita. Osoitteessa: http://www.mikkeli.fi/uutinen/yritykset-kehittivat-satamalahteen-digitaalisia-ja-ekologisiapalveluita/ (8.4.2014) 4 Juha Kostiainen: Nokkela kaupunki; Millainen kaupunki on elinvoimainen? http://nokkelakaupunki.fi/2015/01/08/minkalainen-kaupunki-on-elinvoimainen/ (22.1.2015) 5 Timo Aro: Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi 2005–2013 http://www.slideshare.net/TimoAro/kaupunkien-elinvoiman-vertailuanalyysi-2005-2013 (22.1.2015) 6 Strandell, Anna: Asukasbarometri 2010, Asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä, 2011, Suomen ympäristökeskus 7 SITO: Mikkelin seudullinen joukkoliikennesuunnitelma, Palvelutasotavoite 2014–2017 ja kehittämissuunnitelma, 2014 8 SITO: Mikkelin seudullinen joukkoliikennesuunnitelma, Palvelutasotavoite 2014–2017 ja kehittämissuunnitelma, 2014 9 Tilastokeskus: Asunnot ja asuinolot 2013, Asuminen 2014 http://www.stat.fi/til/asas/2013/asas_2013_2014-05-21_fi.pdf (19.2.2015) 10 Ympäristöministeriö, Ympäristöministeriön raportteja: Valtiovallan rooli 2010-luvun asuntomarkkinoilla, työryhmäraportti, 8 / 2011 11 Tilastokeskus: Asunnot ja asuinolot 2013, Asuminen 2014 12 Ympäristöministeriö, Ympäristöministeriön raportteja: Valtiovallan rooli 2010-luvun asuntomarkkinoilla, työryhmäraportti, 8 / 2011 13 Ympäristöministeriö 2014 a: Ohjelmat ja strategiat – asuminen, 2014 http://www.ym.fi/fi-fi/Asuminen/Ohjelmat_ja_strategiath (19.2.2015) 14 Ympäristöministeriö 2014 b: Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2012–2015 http://www.ym.fi/fifi/Asuminen/Ohjelmat_ja_strategiat/Pitkaaikaisasunnottomuuden_ vahentamisohjelma_20122015 (19.2.2015) 15 Sosiaali- ja terveysministeriö 2013 a: Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=6511564&name=DLFE-26915.pdf (19.2.2015) 16 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Mikkelin kaupunki: Ikäihmisten palveluopas, 2013 17 Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi 18 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Mikkelin kaupunki: Selvitys Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen tehostetun palveluasumisen linjauksista, 2012 19 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Mikkelin kaupunki: Selvitys Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen tehostetun palveluasumisen linjauksista, 2012 20 Ympäristöministeriön raportti: Unelmana oma asunto ja tukea pärjäämiseen, Mielenterveyskuntoutujien asumisratkaisut ja niiden kehittäminen, 2014 Taulukoissa esitetyt tilastot perustuvat Mikkelin kaupungin omiin tietoihin, ellei taulukon yhteydessä toisin mainita. 62 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa asuntotoimenpäällikkö Mirja Kauppinen kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen asemakaava-arkkitehti Tuija Mustonen maanmittausinsinööri Reeta Peura yleiskaavoittaja Eveliina Könttä Lisätietoja Asuminen Mikkelissä 2024 työstä saa työryhmän jäseniltä. Puhelinpalvelu (kaupungin vaihde) 015 1941 Sähköposti: etunimi.sukunimi@mikkeli. ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA Valokuvat: Mikkelin kaupunki, Harri Heinonen ja Mainostoimisto Kixit Oy tekninen johtaja Jouni Riihelä 63 5/2015 • Kixit Oy ASUMINEN 2024 TYÖRYHMÄ Tekninen lautakunta 12.5.2015 § 82, liite 3 Lausunto: Anttolan on pirteä Saimaan rantamaisemissa sijaitseva pitäjä parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä Mikkelin keskustasta. Anttolassa on hyvät peruspalvelut; vastaremontoitu yhtenäiskoulu, pian uudistettu päiväkoti, nopeat tietoliikenneyhteydet, toimiva ja viihtyisä vanhusten palvelutalo sekä tehokas terveysasema. Kulkuyhteydet Anttolasta Mikkeliin ovat hyvät – lukuun ottamatta viikonlopun sekä koulujen loma-aikojen julkista liikennettä. Jos kantatie 62 varrella olisi kevyenliikenteenväylä, tilanne olisi vieläkin parempi. Kevyenliikenteen väylä palvelisi myös Mikkelin seudun matkailua. Lisäksi on huomioitavaa, että Anttolassa on vuonna 2012 rakennettu Lotjansaaren nykyaikainen venesatama. Anttola sijainnillaan mahdollistaa vakituisen ja vapaa-ajan asumisen luonnonhelmassa lähellä Mikkelin keskustaa. Anttolan jatkuva kehittäminen monipuolistaa ja edesauttaa Mikkelin mainetta luonnonläheisenä ja monipuolisia mahdollisuuksia tarjoavana kaupunkina. Myönteisen kehityksen jatkumiseksi on tärkeää, että Mikkelin kaupunki on aktiivinen maankäyttöön liittyvien toimenpiteiden suhteen. Olisi välttämätöntä, että kaupunki kaavoittaa ja hankkii pienrakentamiseen soveltuvia tonttimaitta Anttolan rantamaisemista niin vakituiseen kuin vapaa-ajanasumiseenkin. Hyvänä esimerkkinä on Mikalo Oy:n Anttolan taajamaan äskettäin rakennetut vuokraasunnot. Asunnot ovat kaikki vuokrattu – asuntoihin on enemmän tulijoita, kuin pystytään tarjoamaan. Täällä on hyvä elää vauvasta vaariin. Mikäli Anttolan kehittämistä ja elinvoimaisuuden vahvistamista ei jatketa, olisi se tehtyjen ja lähitulevaisuudessa tehtävien kaupungin melko suurienkin investointien tuhlaamista. Myös matkailuelinkeino tarvitsee pysyvän, ympärivuotisen asumisen mukanaan tuomia palveluja. Mikkeli on valtakunnan mökkirikkain kaupunki ja tämä heijastuu myös Anttolan palvelujen tarpeeseen. Asuminen 2024 suunnitelma on mielestämme tervetullut pyrkimys kehittää ja tuoda esiin Mikkelin kaupungin monipuolisuutta. Anttolasta löytyy potentiaali täyttää useat suunnitelman painopisteet. Odotamme innolla toimenpiteitä kohti suunnitelman toteutusta ja olemme mielellämme mukana ideoimassa ja toteuttamassa sitä. Anttolan aluejohtokunta Tekninen lautakunta 12.5.2015 § 83, liite 1 Mikkelin kaupunki Tekninen toimi Päätöspöytäkirja Liikenneinsinööri Sivu 1 17.07.2014 30 § 1886 / 630 / 2014 Lassinkujan pysäköintikielto Asia Päätöksen peruste Päätös Lassinkuja on Rouhialankatuun liittyvä tonttikatu Savisillan kaupunginosassa. Lassinkuja on sorapintainen noin 80m pitkä katu, jonka päässä on kääntöpaikka. Saadun palautteen ja maastokäyntien perusteella kääntöpaikkaa käytetään moottoriajoneuvojen pysäköintialueena, jolloin esimerkiksi roska-auton operointi hankaloituu. Lisäksi pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden turvallisuus heikkenee pysäköidyistä ajoneuvoista aiheutuvien näkemäkatveiden takia. On syytä asettaa Lassinkujan kääntöpaikka pysäköintikieltoon, jolloin virheelliseen pysäköintiin voidaan paremmin puuttua. Teknisen toimialan toimintasääntö § 5/ 5.2.3 kohta 1) Ennen Lassinkujan kääntöpaikkaa lännestä tultaessa asetetaan pysäköintikieltoalue -merkki (373). Samaan pylvääseen vastakkaiseen suuntaan asetetaan pysäköintikieltoalue päättyy -merkki (374). Uudet merkit on esitetty liitteenä olevassa suunnitelmakartassa. Lassinkujan p-kielto.pdf Allekirjoitus Tiedoksi Liisa Heikkinen Liikenneinsinööri Pysäköinninvalvonta, Yhdyskuntatekniikka ja ympäristö (Päivi Turkki, Osmo Nikka, suunnitteluavustajat) UUDET MERKIT LASSINKUJA Kääntöpaikan pysäköintikielto MIKKELIN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI KAUPUNKISUUNNITTELU LIIKENNESUUNNITTELU MIKKELI 15.7.2014 §30/LH Tekninen lautakunta 12.5.2015 § 83, liite 2 Tekninen lautakunta 12.5.2015 § 84, liite 1 Tekninen lautakunta 12.5.2015 § 85, liite 1 Torisport Oy:lle vuokrattava määräala
© Copyright 2024