BILAGA 1 LIITE 1 Program för deltagande och
BILAGA 1 LIITE 1 Program för deltagande och bedömning Osallistumis- ja arviointisuunnitelma S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A KORSNÄS KOMMUN MALAX KOMMUN Delgeneralplan för MolpePetalax vindkraftpark Program för deltagande och bedömning 31.1.2014 Rev. 8.6.2015 FCG DESIGN OCH PLANERING AB 8.6.2015 P20392 INNEHÅLL 1 KONTAKTUPPGIFTER ........................................................................................................ 1 2 AVSIKTEN MED ETT PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING ...................................... 2 3 PLANOMRÅDE .................................................................................................................. 2 4 PLANERINGSUPPDRAGETS BAKGRUND ............................................................................... 3 5 MÅLSÄTTNINGAR FÖR DELGENERALPLANERINGEN .............................................................. 3 6 UTGÅNGSPUNKTER FÖR PLANERINGEN .............................................................................. 3 7 PLANER SOM BERÖR OMRÅDET ......................................................................................... 4 8 9 7.1 Riksomfattande mål för områdesanvändning ............................................................... 4 7.2 Landskapsplan ........................................................................................................ 5 7.3 Etapplandskapsplaner .............................................................................................. 7 7.4 Generalplaner ......................................................................................................... 8 7.5 Detaljplaner .......................................................................................................... 10 7.6 Byggnadsordning ................................................................................................... 10 7.7 Markägoförhållanden.............................................................................................. 10 ANKNYTNING TILL ANDRA VINDKRAFTPROJEKT ................................................................. 10 8.1 Vindkraftparker i drift i näromgivningen ................................................................... 10 8.2 Vindkraftparker som planeras i näromgivningen ........................................................ 11 UTREDNINGAR OCH MILJÖKONSEKVENSBEDÖMNING ........................................................ 12 9.1 Miljökonsekvensbedömning (MKB) ........................................................................... 12 9.2 Utredningar .......................................................................................................... 13 10 DELTAGANDE OCH VÄXELVERKAN ................................................................................... 14 11 PRELIMINÄR TIDTABELL ................................................................................................. 15 FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, 65380 Vasa Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG DESIGN OCH PLANERING AB Program för deltagande och bedömning 8.6.2015 Delgeneralplan för Molpe-Petalax vindkraftpark 1 KONTAKTUPPGIFTER Korsnäs kommun Ulf Granås Teknisk chef Tel 06-3479 130 [email protected] Adress: Korsnäs kommun Strandvägen 4323 FI-66200 Korsnäs Kommunens växel Tel 06 3479 111 Malax kommun Andreas Svarvar Planläggningsingenjör Tel (06) 347 7349 [email protected] Adress: Malax kommun Malmgatan 5 FI-66101 Malax Kommunens växel Tel 06 3477 111 VindIn Christina Hillforth +46 70 957 75 37 [email protected] FCG Design och planering Ab Kristina Salomaa Planerare, FM Tel 044 298 2006 [email protected] Jakob Kjellman Chef för affärsområde +358 50 337 5095 [email protected] 1 (15) FCG DESIGN OCH PLANERING AB Program för deltagande och bedömning 2 (15) 8.6.2015 2 AVSIKTEN MED ETT PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING Enligt markanvändnings- och bygglagen (MBL) 63 § skall ett program för deltagande och bedömning utarbetas gällande planens huvudmål och planeringens gång, växelverkan och tidtabell. I programmet för deltagande och bedömning beskrivs även utgångspunkterna för planeringen samt utredningar och planens konsekvenser. Programmet för deltagande och bedömning kan vid behov kompletteras under planeringens gång. 3 PLANOMRÅDE VindIn Ab Oy planerar en vindkraftpark invid kommungränsen för Korsnäs och Malax kommuner, söder om Molpe by och väster om Petalax by. Molpe-Petalax vindkraftpark består totalt av 15 kraftverk, varav 3 kraftverk är belägna på Malax kommuns område och 12 kraftverk på Korsnäs kommuns område. Hela planområdet är 1780 ha stort, så att 465 ha är beläget på Malax kommuns område och 1315 ha på Korsnäs kommuns planområde. Det utarbetas en delgeneralplan för delområdet i Malax kommun och en delgeneralplan för delområdet i Korsnäs kommun. Figur 3.1. Projektområdet i förhållande till den Kommungränsen mellan Korsnäs och Malax Delgeneralplanområdet kommer att preciseras. nuvarande samhällstrukturen. överlappar projektområdet. Molpe-Petalax vindkraftpark är belägen söder om Molpe by och väster om Petalax by. Söder och väster om planområdet finns även byarna Häggvik, Granskog, Korsbäck, Råbacken och Långbacken. Inom 2 kilometer från de planerade kraftverken på planområdet finns det 44 fasta bostäder och 1 fritidsbostad. Enligt YKR-klassificeringen FCG DESIGN OCH PLANERING AB Program för deltagande och bedömning 3 (15) 8.6.2015 är kraftverken belägna utanför klassificerade områden, medan planområdet delvis överlappar områden som har klassificerats som landsbygd. 4 PLANERINGSUPPDRAGETS BAKGRUND VindIn Ab Oy ansvarar för vindkraftprojektet Molpe-Petalax. VindIn är ett svenskt vindkraftsföretag som har som mål att identifiera lämpliga platser samt utveckla, bygga och driva vindkraftsproduktion i Skandinavien. Planläggningen har föregåtts av ett MKB-förfarande, som avslutades 15.4.2015 med kontaktmyndighetens utlåtande över MKB-beskrivningen. Planutkastet har uppgjorts på basen av alternativ 3 som bedömdes i MKB-förfarandet. Som grundkarta i planeringen används Lantmäteriverkets terrängdatabas. 5 MÅLSÄTTNINGAR FÖR DELGENERALPLANERINGEN Målsättningen med delgeneralplanen är att möjliggöra uppförandet av vindkraftparken. I delgeneralplanen anvisas var kraftverken samt tillhörande konstruktioner, som servicevägar och elstationen, kan placeras. Vid delgeneralplanläggningen av vindkraftparken strävar man till att ta omgivningens särdrag i beaktande. Målsättningen med vindkraftparken är i sin tur att främja de klimatpolitiska mål Finland har bundit sig till. Finlands mål är att höja den mängd energi som produceras med vindkraft till 2 500 MW fram till år 2020. (VTT 2014) Dessutom tillhör planens målsättningar att ta i beaktande möjliga andra behov för områdesanvändningen samt de målsättningar som uppstår under planeprocessens gång. Delgeneralplanen uppgörs så att man på dess grund kan bevilja bygglov för vindkraftverken enligt MBL 77a §. Delgeneralplanen uppgörs med rättsverkan och godkänns av Malax och Korsnäs kommunfullmäktige för respektive kommuns delområden. Generalplanen utarbetas så att den uppfyller bestämmelserna i markanvändnings- och bygglagen beträffande planeringsprocessen och innehållet i planen. Dessutom beaktas de riksomfattande målen för områdesanvändningen samt landskapsplanen och andra regionala reserveringar gällande området. 6 UTGÅNGSPUNKTER FÖR PLANERINGEN Följande krav på generalplanens innehåll skall enligt § 39 i Markanvändnings- och bygglagen speciellt beaktas: att samhällsstrukturen fungerar, är ekonomiskt och ekologiskt hållbar, att trafiken samt energiförsörjningen, vatten och avlopp samt avfallshanteringen kan ordnas på ändamålsenligt och med tanke på miljön, naturtillgångarna och ekonomin hållbart sätt, att miljöolägenheterna minskas, att den byggda miljön, landskapet och naturvärdena värnas, samt att det finns tillräckligt med områden som lämpar sig för rekreation. De reviderade riksomfattande målen för områdesanvändningen som trädde i kraft 1.3.2009 skall beaktas och främjas vid all planläggning. En ändring av markanvändnings- och bygglagen (MBL) som berör byggande av vindkraft trädde i kraft 1.4.2011. Lagändringen möjliggör beviljandet av bygglov för vindkraftverk direkt på basen av generalplanen. Enligt MBL § 77 a 1 mom. ”bygglov kan beviljas för uppförande av vindkraftverk, om det i en generalplan med rättsverkningar särskilt FCG DESIGN OCH PLANERING AB Program för deltagande och bedömning 4 (15) 8.6.2015 bestäms att planen eller en del av den får användas som grund för beviljande av bygglov”. I MBL § 77 b finns angett särskilda krav på innehållet i en generalplan som gäller utbyggnad av vindkraft. När en sådan plan utarbetas ska det, utöver vad som annars föreskrivs om generalplaner, ses till att: generalplanen tillräckligt styr byggandet och annan områdesanvändning på området den planerade utbyggnaden av vindkraft och annan planerad markanvändning lämpar sig för landskapet och omgivningen, det är möjligt att ordna vindkraftverkets tekniska service och elöverföring Om en i 77 a § avsedd generalplan som styr utbyggnad av vindkraft utarbetas i huvudsak påkallad av ett enskilt intresse och på initiativ av den sammanslutning som inleder vindkraftsprojektet eller på initiativ av markägaren eller markinnehavaren, kan kommunen hos denne helt eller delvis ta ut kostnaderna för utarbetandet av generalplanen. Kommunen godkänner principerna för avgiften och sättet och tidpunkten för uttagandet av avgiften särskilt för varje planområde. (MBL § 77c) 7 PLANER SOM BERÖR OMRÅDET 7.1 Riksomfattande mål för områdesanvändning De statliga och kommunala myndigheterna ska beakta de riksomfattande målen för områdesanvändning (Statsrådets beslut 30.11.2000, de justerade målen vann laga kraft 1.3.2009) samt främja förverkligandet av dem. Myndigheterna ska också bedöma konsekvenserna av sina åtgärder sett ur de riksomfattande målen för områdesanvändningens perspektiv. För delgeneralplanen för vindkraftverk i MolpePetalax gäller särskilt följande delar av de riksomfattande målen för områdesanvändning: Fungerande regionstruktur: Allmänt mål: Genom områdesanvändningen stödjer man en balanserad utveckling av regionstrukturen och förstärker näringslivets konkurrenskraft samt landets internationella ställning genom att i så stor utsträckning som möjligt utnyttja befintliga strukturer och främja en förbättring av livsmiljöns kvalitet och ett hållbart nyttjande av naturresurserna. Särskilt mål: Vid planeringen av områdesanvändningen ska försvarsmaktens och gränsbevakningens behov beaktas och tillräckliga regionala förutsättningar skall garanteras för (...) försvarets och gränsbevakningens övriga verksamhetsbetingelser. Enhetligare samhällsstruktur och kvalitet på livsmiljön: Allmänt mål: Genom områdesanvändningen främjas den ekologiska, ekonomiska, sociala och kulturella hållbarheten i samhällena och livsmiljöerna. Allmänt mål: Vid planeringen av områdesanvändningen identifieras befintliga eller förväntade miljöolägenheter och exceptionella naturförhållanden och verkningarna av dem förebyggs. Vid områdesanvändningen skapas förutsättningar för anpassningen till klimatförändringen. Särskilt mål: Vid områdesanvändningen skall energisparande samt betingelser för att använda förnybara energikällor och förbruka fjärrvärme främjas. Kultur och naturarv, rekreation i det fria och naturresurser: Allmänt mål: Med hjälp av områdesanvändningen bidrar man till att kulturmiljön och byggnadsarvet samt deras regionalt skiftande karaktär bevaras. FCG DESIGN OCH PLANERING AB Program för deltagande och bedömning 5 (15) 8.6.2015 Allmänt mål: Med hjälp av områdesanvändningen främjas bevarandet av områden som är värdefulla och känsliga i den levande och den livlösa naturen och säkerställs att deras mångfald bevaras. Bevarandet av ekologiska förbindelser mellan skyddsområden och vid behov mellan skyddsområden och övriga värdefulla naturområden främjas. Särskilt mål: I samband med områdesanvändningen skall säkras att nationellt sett betydelsefulla värden inom kulturmiljön och naturarvet bevaras. Vid områdesanvändningen skall de riksomfattande inventeringar 1 som myndigheterna genomfört beaktas som utgångspunkter för planeringen av områdesanvändningen. 1 ) Med dessa avses riksomfattande inventeringar av kulturmiljön och naturarvet som myndigheterna genomfört som baserar sig på en tillräckligt övergripande beredning. När detta beslut fattas finns följande inventeringar: landskapsområden som är betydelsefulla för hela landet (Miljöministeriet, miljövårdsavdelningen, betänkande 66/1992), kulturhistoriska miljöer som är betydelsefulla för hela landet (Museiverket, byggnadshistoriska avdelningen, publikation 16, 1993) och förhistoriska skyddsområden som är betydelsefulla för hela landet (Inrikesministeriet, planläggnings- och byggnadsavdelningen, meddelande 3/1983). Särskilt mål: Vid planeringen av områdesanvändningen skall behovet av skydd för grund- och ytvattnen beaktas, likaså behoven av förbrukning. Fungerande förbindelsenät och energiförsörjning: Allmänt mål: Inom områdesanvändningen tryggas behoven inom energiförsörjningen på riksnivå och möjligheterna att utnyttja förnybara energikällor gynnas. Särskilt mål: Vid markanvändningen i omgivningen runt flygplatser bör faktorer som anknyter till säkerheten inom flygtrafiken beaktas, i synnerhet höjdbegränsningarna för flyghinder. Särskilt mål: Vid planeringen skall beaktas såväl de nya ledningar som behövs liksom även behoven av att förbättra och bygga ut det gamla nätet. När nya kraftlinjer dras skall i första hand de befintliga korridorerna användas. Särskilt mål: Vindkraftverken skall i första hand koncentreras till enheter som omfattar flera kraftverk. 7.2 Landskapsplan Österbottens landskapsplan gäller på planområdet. Österbottens landskapsplan är fastställd av Miljöministeriet 21.12.2010. I landskapsplanen har man även angett tre områden för vindkraft; två havsområden (ytterom Sideby och Korsnäs) samt ett område på land (Bergö). Landskapsstyrelsen har i början av 2014 beslutat att inleda arbetet med att uppgöra Österbottens landskapsplan 2040 och målsättningen för en godkänd plan är år 2018. Öster om Molpe-Petalax vindkraftspark finns i landskapsplanen en beteckning för utveckling av å- och älvdalarna (mk). Beteckningen anger områden för landsbygdsbebyggelse i å- och älvdalarna, där särskilt sådant boende samt näringsoch rekreationsverksamhet som faller tillbaka på lantbruk och andra landsbygdsnäringar, naturen och kulturmiljön skall utvecklas. I sydvästra delen av planområdet är det i landskapsplanen betecknat ett grundvattenområde (pv). Detta är ett grundvattenområde som är viktigt för samhällenas vattentäkt eller som lämpar sig för vattentäkt. Anläggningar och funktioner som medför risk för att grundvattnen förorenas eller förändras skall placeras på tillräckligt långt avstånd från viktiga och för vattentäkt lämpliga grundvattenområden. FCG DESIGN OCH PLANERING AB Program för deltagande och bedömning 6 (15) 8.6.2015 Västra delarna av planområdet är betecknat mv-13. Mv-beteckningen anger ett utvecklingsområde för turism och rekreation. För området mv-13 har det specificerats att beteckningen berör naturvärden för Hintjärv sjö, myrmarker och kusten samt kulturvärden för bebyggelsen i byarna och landskapen i området. Genom de västra delarna av planområdet har betecknats en blå linje med bokstäverna tl, vilket anger en datakommunikationsförbindelse. Intill planområdets västra delar finns även beteckningar för en kulturhistoriskt betydande vägsträckning (orange linje med bollar, med vilken avses den gamla vägsträckningen Strandvägen), beteckning för cykelled (röda bollar i linje) samt beteckning för en riktgivande friluftsled (gröna bollar i linje), beteckning (linje med v) för stomvattenledning, en regional väg (st, Strandvägen) samt ett regionalt överföringsavlopp (jv). Byarna Molpe och Petalax har i landskapsplanen angetts en rasterbeteckning som markerar deras betydelse som nationellt värdefulla med tanke på kulturmiljön eller landskapsvården. Vid planering och användning av samt byggande i områdena skall bevarandet av de värden som hänför sig till kultur- och naturarvet främjas. Vid detaljerad planering skall landskapsområdenas och den byggda kulturmiljöns helheter, särdrag och tidsmässiga skiktning beaktas. Byn Råbacken och delar av byn Korsbäck har betecknats som områden som är värdefulla för landskapet eller regionen med tanke på kulturmiljön eller landskapsvården. Med beteckningen anges landskapsområden och byggda kulturmiljöer som är av intresse för landskapet och på det regionala planet. I närheten av planområdet har det angetts en del skyddsområden. Med beteckningen luo har markerats områden väst och nordväst om planområdet. Området är särskilt viktigt med tanke på naturens mångfald och anger viktiga fågelområden utanför skyddsområden. Beteckningen är informativ och anger de viktigaste nationellt betydande fågelområdena utanför skyddsområden. Beteckningen begränsar inte områdets användning för t.ex. jord- eller skogsbruk. Inom området kan finnas flera olika markanvändningsformer. Nordost om planområdet har ett Natura 2000-område markerats. På området gäller bygginskränkning enligt 33 § i markanvändningsoch bygglagen. När områdesanvändningen planeras skall det tillses att sådana naturvärden inte i betydande grad försämras för vilkas skydd området har införlivats i nätverket Natura 2000. Samma område har också angetts beteckningen SL3, vilket betyder att området tillhör eller förslagits tillhöra skyddsprogrammet för fågelvatten. Väster om planområdet har det markerats ett objekt som ingår i UNESCO:s världsarvslista. Med beteckningen anges ett område som ingår i FN:s organ för kultur och vetenskap UNESCOs förteckning över världsarvsobjekt. Kvarkenskärgården har utnämnts som världsarv på geologiska grunder. Värdefulla geologiska formationer är De Geer-moränerna, drumlinerna och glosjöarna. Planeringsbestämmelse: Vid planering av markanvändning i området bör världsarvets geologiska värden samt skyddsområdenas skyddsvärden beaktas. Byn Molpe har angetts beteckningen at-2, vilket betyder att byn klassas som en havsnära by. Med beteckningen anges för havsnära boende lämpliga byar. Planeringsbestämmelse: Vid områdesplanering bör byns ställning stärkas genom att sammanjämka behoven beträffande fritidsbosättning, fast bosättning och övrig verksamhet. Petalax har angetts beteckningen ca, vilket anger ett sekundärcentrum för centrumfunktioner. Vid områdesplanering och planläggning bör särskild FCG DESIGN OCH PLANERING AB Program för deltagande och bedömning 7 (15) 8.6.2015 uppmärksamhet fästas vid mellanzonen mellan sekundärcentrumet och den övriga tätorten, vid fastställande av den service och de funktioner som placeras i området samt vid trafikarrangemang och tätortsbild. I Petalax by har det i landskapsplanen angetts ett område för energiförsörjning (en). Med beteckningen anges transformatorer och elstationer. På området gäller bygginskränkning enligt 33 § i markanvändnings- och bygglagen. Figur 7.1. Projektområdet i förhållande till Österbottens landskapsplan. 7.3 Etapplandskapsplaner I samband med landskapsplanen uppgörs även nya etapplaner. Dessa består av etapplandskapsplan I (lokalisering av kommersiell service) och etapplandskapsplan II (förnyelsebara energikällor och deras placering i Österbotten). I Etapplandskapsplan I har inga beteckningar angetts planområdet. Planen har fastställts 4.10.2013. För byn Petalax öster om planområdet har det i planen angetts en beteckning för sekundärcentrum för centrumfunktioner (ca). I etapplandskapsplan II ligger tyngdpunkten på vindkraft. Målsättningen är att anvisa de lämpligaste områdena för vindkraften för perioden fram till år 2030. Arbetet påbörjades i december 2009. I första skedet uppgjordes ett program för deltagande och bedömning som var till påseende 14.10.– 13.11.2009. Förbundet har också gjort tilläggsutredningar och konsekvensbedömningar gällande stora rovfåglar och flyttfåglar. Utredningarna blev färdiga under försommaren 2012. Planutkastet var offentligt framlagt 16.1.–17.2.2012. Utifrån responsen på utkastet gjordes planförslaget som var framlagt 11.3-9.4.2013. Naturabedömningen för 12/33 planerade områden för vindkraft var framlagd 5.8.2013-5.2.2014. På basen av utlåtanden och åsikter om FCG DESIGN OCH PLANERING AB Program för deltagande och bedömning 8 (15) 8.6.2015 planförlaget samt om Natura-bedömningen har Österbottens förbund tagit bort tre områden; Sidlandet, Blaxnäs och Gillermossen. Förslaget till etapplan 2 har godkänts av Österbottens landskapsfullmäktige 12.5.2014 och har skickats till Miljöministeriet för fastställelse. I etapplandskapsplan II har planområdet till stora delar betecknats som ett område lämpligt för vindkraftverk (tv-1). I samband med etapplandskapsplanen har man utfört en områdesvis konsekvensbedömning för de områden som anvisas som lämpliga för vindkraft. Området som anvisats vindkraft i etapplanen är cirka 1 100 ha stort och skulle ge utrymme för 25-30 kraftverk. Molpeområdet har angetts nummer 24 på objektkorten. (Österbottens förbund 2014a) I etapplanen har det även betecknats en kraftledning och ett område för energiförsörjning på östra sidan av planområdet. Från planområdets gräns till 110 kV kraftledningen är det cirka två kilometer och till elstationen i Petalax cirka tre kilometer. Figur 7.2. Projektområdet i förhållande till etapplan II. 7.4 Generalplaner Generalplaner i kraft i närheten av Molpe-Petalax vindkraftspark är delgeneralplanen för havsnära boende i Malax nordost om planområdet, Nyby delgeneralplan öster om planområdet (Petalax by), strandgeneralplanerna i Malax och Korsnäs nordost och nordväst om planområdet och delgeneralplan för Molpe norr om planområdet. Nordost om planområdet finns Malax strandgeneralplan, som har fastställts 27.5.1998 och ändrats 27.4.2005. Strandgeneralplanen i Korsnäs stäcker sig likaså längs med Korsnäs kommuns kust och har fastställts 19.5.2000. FCG DESIGN OCH PLANERING AB Program för deltagande och bedömning 9 (15) 8.6.2015 Figur 7.3. Planområdet i förhållande till Malax strandgeneralplan samt Korsnäs strandgeneralplan. I Molpe delgeneralplan har man anvisat områden för lantbruksenheters driftcentra (AM), bostadsområden dominerade av småhus (AP) samt jordoch skogsbruksdominerade områden (M-2) i närheten av Molpe-Petalax planområdes gräns. Molpe delgeneralplan är under revidering. Figur 7.4. Planområdet i förhållande till Molpe delgeneralplan. Nyby delgeneralplan för Petalax by är belägen öster om planområdet. Närmast planområdet har det betecknats jord- och skogsbruksområden. FCG DESIGN OCH PLANERING AB Program för deltagande och bedömning 10 (15) 8.6.2015 Figur 7.5. Planområdet i förhållande till Nyby generalplan i Petalax by. 7.5 Detaljplaner Området för Molpe-Petalax vindkraftspark är inte detaljplanerat, men i närheten av planområdet finns det fem detaljplanerade områden. Den detaljplanen (2011475) som finns närmast planområdet finns i Petalax by på cirka 1,3 kilometers avstånd. Väster om planområdet finns ett detaljplanerat område (2011280) intill Korsungfjärdens kust. 7.6 Byggnadsordning Malax kommuns byggnadsordning har godkänts av kommunfullmäktige 15.5.2002 och Korsnäs kommuns byggnadsordning har godkänts av kommunfullmäktige 4.6.2003. 7.7 Markägoförhållanden Planeringen berör privat mark och VindIn Ab Oy har ingått markanvändningsavtal med markägarna. 8 ANKNYTNING TILL ANDRA VINDKRAFTPROJEKT 8.1 Vindkraftparker i drift i näromgivningen I de norra delarna av Bräckskäret driver VS Tuulivoima Ab vindkraftverken vid namn Korsnäs 1 och Korsnäs 3. Vindkraftverkens sammanlagda effekt är 400 kW och de finns på cirka 10 kilometers avstånd nordväst om Molpe-Petalax planområde. FCG DESIGN OCH PLANERING AB Program för deltagande och bedömning 11 (15) 8.6.2015 8.2 Vindkraftparker som planeras i näromgivningen Det mest väsentliga projektet med tanke på Molpe-Petalax vindkraftsprojekt är Otsotuulis planerade vindkraftspark Granskog som gränsar till Molpe-Petalax planområde i väst. Enligt nuvarande planeringsskede består projektet av 5 vindkraftverk. Inom 20 km från Molpe-Petalax planerade vindkraftpark finns det sju planerade vindkraftparker. Tabell 1. Vindkraftparker som planeras i närheten av Molpe-Petalax vindkraftpark. Namn Projektägare Granskog UPM 5 17 0 km Korsnäs Poikel VindIn Ab Oy, Edsvik Vindkraft Ab EPV Tuulivoima Oy 9 ~30 5,5 km 15-20 30-60 7,5 km 5 12-18 8 km 9 ~30 9 km 4 12 14 km 18 54 20 km Sidlandet Ribäcken Långmossa Harrström Hedet Österbottens Miljöenergi Ab Långmossa Wind Park Ab Smålands Miljöenergi Ab Prokon Wind Energy Finland Oy Antal kraftverk Totala effekt (MW) Avstånd till närmaste kraftverk FCG DESIGN OCH PLANERING AB Program för deltagande och bedömning 12 (15) 8.6.2015 Figur 8.1. Befintliga och planerade vindkraftparker i närheten av projektområdet. 9 UTREDNINGAR OCH MILJÖKONSEKVENSBEDÖMNING 9.1 Miljökonsekvensbedömning (MKB) Lagen om förfarandet vid miljökonsekvensbedömning (468/1994) och ändringen av lagen (458/2006) tillämpas alltid på projekt som kan medföra betydande skadliga miljökonsekvenser. Statsrådet har den 14 april 2011 lagt till vindkraftparker med minst 10 kraftverk eller en total kapacitet på minst 30 MW till projektförteckningen i 6 § i MKB-förordningen. Således har ett MKB-förfarande tillämpats på Molpe-Petalax vindkraftpark. MKB-programmet var officiellt framlagd till påseende 11.11–31.12.2013. Kontaktmyndigheten har gett ett eget utlåtande om MKB-programmet utifrån de erhållna anmärkningarna och utlåtandena. Kontaktmyndigheten gav sitt utlåtande om MKB-programmet 9.6.2014 (Dnr EPOELY/71/07.04/2013). FCG DESIGN OCH PLANERING AB Program för deltagande och bedömning 13 (15) 8.6.2015 Konsekvensbedömningen har som uppgift att stödja utarbetandet av planen samt valet av godtagbara planlösningar och häljper att bedöma hur målen och kraven på innehållet i planen förverkligas. Konsekvensbedömningen av planen grundar sig på basutredningar som görs över området, andra befintliga grundläggande fakta, utredningar, terrängbesiktningar, utgångsuppgifter, utlåtanden och åsikter från intressenterna samt analyser av vilka egenskaper i planen som kommer inverka på miljön. Vid bedömningen av delgeneralplanens konsekvenser granskas speciellt hur projektet påverkar natur-, landskaps-, buller- och skuggbildningsförhållanden. Miljökonsekvensbedömningens syfte är dessutom att öka medborgarnas tillgång till information och deras möjligheter till medbestämmande. Genom förfarandet får också den projektansvarige information som denne behöver för att kunna välja det lämpligaste alternativet med tanke på miljön, och myndigheten får veta mer om projektets förutsättningar och information för att kunna definiera tillståndsvillkoren. Konsekvensbeskrivningen var officiellt framlagd till påseende 23.12.2014-17.2.2015. Kontaktmyndigheten gav sitt utlåtande över MKB-beskrivningen 15.4.2015 och därmed är MKB-förfarandet avslutat. Inga beslut om projektet fattas inom MKB-förfarandet, utan beslut fattas efter avslutat MKB-förfarande i samband med planläggningen och övriga tillståndsförfaranden. 9.2 Utredningar I samband med MKB-förfarandet för Molpe-Petalax vindkraftpark har gjorts följande utredningar: Kartering av det häckande fågelbeståndet (Turo Tuomikoski & Harry Lillandt 2013) Uppföljning av det flyttande fågelbeståndet (Turo Tuomikoski & Harry Lillandt 2012 & 2013) Biotop- och flygekorrekartering (FCG / Nuottajärvi & Partanen 2014) Kartering av lokala och flyttande fladdermöss (Thomas Lilley & Jenni Prokkola 2013 och Thomas Lilley 2013) Arkeologisk inventering (Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu / Itäpalo 2013) Naturabedömning (FCG / Pihlaja 2014) I samband med modelleringar: MKB-förfarandet och planläggningen har uppgjorts följande Bullermodellering. Sammantagna konsekvenser för Molpe-Petalax vindkraftpark och Granskog vindkraftpark. Kraftverkstyp Vestas V126, källjud 105,9 dB(A) och Nordex N117, källjud 105 dB(A) (FCG / Märsylä 2015) Skuggningsmodellering. Sammantagna konsekvenser för Molpe-Petalax vindkraftpark och Granskog vindkraftpark. Kraftverkstyp Vestas V126 och Nordex N117, källjud 105 dB(A) (FCG / Märsylä 2014) Synlighetsanalys och fotomontage. Sammantagna konsekvenser för MolpePetalax vindkraftpark och Granskog vindkraftpark. Kraftverkstyp Vestas V126 och Nordex N117, källjud 105 dB(A) (FCG / Märsylä 2014) Layoutplan för 15 kraftverk (preliminär placering av kraftverk, servicevägar och elöverföring). FCG DESIGN OCH PLANERING AB Program för deltagande och bedömning 14 (15) 8.6.2015 I planläggningen utnyttjas också befintliga utredningar/inventeringar och annat material. Beredningsmaterialet till Österbottens etapplandskapsplan II, Förnybara energiformer och deras placering i Österbotten omfattar bl.a. följande material: Förnyelsebara energikällor och deras placering i Österbotten Objektbeskrivningar 1-26 Objektbeskrivningar 27-53 Österbottens vindkraft och specialtransporter Konsekvensbedömning Områdesvis konsekvensbedömning Naturabedömning Övriga utredningar och material som gäller området: Österbottens förbund 2010; Österbottens landskapsplan. Södra Österbottens förbund 2005; Södra Österbottens landskapsplan. Statens miljöförvaltning. Miljö- och geodatatjänsten OIVA. Museiverket 2009. Byggda kulturmiljöer av riksintresse RKY. Vindatlas. Inventeringar på landskapsnivå (Museiverket) 10 DELTAGANDE OCH VÄXELVERKAN ”Enligt markanvändnings- och bygglagen 62 § skall planläggningsförfarandet ordnas så att markägarna på området och de vars boende, arbete eller övriga förhållanden kan påverkas betydligt av planen samt de myndigheter och sammanslutningar vars verksamhetsområde behandlas vid planeringen (intressent) har möjlighet att delta i beredningen av planen, bedöma verkningarna av planläggningen och skriftligen eller muntligen uttala sin åsikt om saken. Om planförslaget kan intressenten lämna in en skriftlig anmärkning.” Intressenter vars boende, arbete eller övriga förhållanden planen kan påverkas betydligt: De invånare, företag och näringsidkare samt användare av rekreationsområden som finns inom planens konsekvensområde. Markägare och –innehavare inom planens konsekvensområde Sammanslutningar vars verksamhetsområde behandlas vid planeringen: Sammanslutningar som representerar invånare, t.ex. boendeföreningar eller byaråd Sammanslutningar som representerar ett visst intresse eller en viss befolkningsgrupp, t.ex. naturskydds- och jaktföreningar Föreningar som representerar näringsidkare och företag Sammanslutningar som sköter specialuppgifter, t.ex. energi- och vattentjänstverk (Bl.a. EPV Regionalnät Ab, Molpe Vatten Ab, Suomen Erillisverkot Oy, Meteorologiska institutet, Finavia Oyj, Fingrid Oyj, Fortum Oyj, Digita Ab, Ukkoverkot Oy, TeliaSonera Finland Oyj, Elisa Oyj, DNA Oy, lokala radioentreprenörer, Fartygstrafikservicen Bothnia VTS, Cinia Oy) FCG DESIGN OCH PLANERING AB Program för deltagande och bedömning 15 (15) 8.6.2015 Myndigheter vars verksamhetsområde behandlas vid planeringen: Kommunala förvaltningsorgan och sakkunniginstanser (t.ex. tillsynsnämnden i Korsnäs kommun, byggnadsinspektionen och miljönämnden i Malax kommun, Västkustens miljöenhet) Södra Österbottens NTM-central (ansvarsområdena för miljö och naturresurser samt trafik och infrastruktur), Österbottens NTM-central, Österbottens förbund, Södra Österbottens förbund, grannkommunerna, Österbottens räddningsverk, Trafikverket och trafiksäkerhetsverket Trafi, Museiverket, Österbottens museum, Försvarsmakten, Österbottens naturskyddsdistrikt, Viltoch fiskeriforskningsinstitutet, Forststyrelsen, Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland. 11 PRELIMINÄR TIDTABELL De ur intressenternas synvinkel viktigaste tidpunkterna för deltagande och växelverkan i planläggningsarbetet är följande: Planläggningen anhängig (oktober 2013 - april 2015) VindIn Ab Oy har anhållit om att få uppgöra en delgeneralplan för Molpe-Petalax vindkraftpark. Malax kommun har godkänt anhållan 21.10.2013 (KST 21.10.2013 § 359) och Korsnäs kommun har godkänt anhållan 21.10.2013 (KST 21.10.2013 § 284). Plan för deltagande och bedömning (PDB) har varit till påseende i båda kommunerna under perioden 17.2.-17.3-2014. Ett infotillfälle har ordnats i Petalax högstadie 3.3.2014 under påseendetiden för PDB. Ett myndighetssamråd ordnades 13.11.2013 och ett arbetsmöte med myndigheter har ordnats 20.3.2014. Delgeneralplanes utkastskede (maj 2015 - augusti 2015) När beredningsmaterialet för delgeneralplanen är färdigställt läggs planen till allmänt påseende om vilket det kungörs offentligt. Intressenterna och kommuninvånare har möjlighet att framföra sin åsikt om planeutkastet skriftligen eller muntligen (MBF 30 §). Myndigheternas utlåtande om planen begärs och responsen sammanställs. Delgeneralplanens förslagsskede (september 2015 - oktober 2015) Ett myndighetssamråd ordnas med berörda myndigheter efter att responsen över planutkastet har sammanställts. Planförslaget sätts till påseende i respektive kommuner i 30 dagar. Planens påseendetid kungörs offentligt och kommunens invånare och intressenter har rätt att lämna in en anmärkning om planeförslaget. Anmärkningarna skall levereras i skriftlig form till kommunstyrelsen i Malax eller Korsnäs kommuner innan påseenedetidens utgång. Myndigheternas utlåtande om planförslaget begärs. Delgeneralplanen godkänns (november 2015) Till de anmärkningar och utlåtanden som inlämnats angående planeförslaget ges motiverade svaromål. Korsnäs kommunfullmäktige godkänner sitt delområde av delgeneralplanen och Malax kommunfullmäktige godkänner sitt delområde av delgeneralplanen. Godkännandebeslutet kungörs officiellt. S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A KORSNÄSIN KUNTA MAALAHDEN KUNTA Molpe-Petolahden tuulivoimapuiston osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 31.1.2014 Rev. 8.6.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.6.2015 P20392 SISÄLTÖ 1 YHTEYSTIEDOT ................................................................................................................ 1 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS .................................................. 2 3 HANKEALUE .................................................................................................................... 2 4 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN TAUSTA ...................................................................................... 3 5 SUUNNITTELUN TAVOITTEET ............................................................................................. 3 6 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT ......................................................................................... 3 7 ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT ................................................................................. 4 8 9 7.1 Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet ................................................................... 4 7.2 Pohjanmaan maakuntakaava .................................................................................... 5 7.3 Vaihemaakuntakaavat .............................................................................................. 7 7.4 Yleiskaavat ............................................................................................................. 8 7.5 Asemakaavat ........................................................................................................ 10 7.6 Rakennusjärjestys ................................................................................................. 10 7.7 Maanomistus......................................................................................................... 10 SUHDE MUIHIN HANKKEISIIN ......................................................................................... 11 8.1 Lähialueen toiminnassa olevat tuulivoimapuistot ....................................................... 11 8.2 Tuulivoimapuistoja joita suunnitellaan hankealueen läheisyyteen ................................. 11 8.2.1 Granskog ................................................................................................... 11 8.2.2 Muut tuulivoimapuistot ................................................................................ 11 Selvitykset ja ympäristövaikutusten arviointi ..................................................................... 12 9.1 Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ....................................................................... 12 9.2 Selvitykset............................................................................................................ 13 10 Osallistuminen ja vuorovaikutus ...................................................................................... 14 11 ALUSTAVA AIKATAULU ................................................................................................... 15 FCG Suunnittelu ja tekniikka Ab Yrittäjänkatu 13, 65380 Vasa Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (15) 10.6.2015 Molpe-Petolahden tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 YHTEYSTIEDOT Korsnäsin kunta Ulf Granås Tekninen johtaja Puh 06-3479 130 [email protected] Osoite: Korsnäsin kunta Rantatie 4323 FI-66200 Korsnäs Vaihde Puh 06 3479 111 Maalahden kunta Andreas Svarvar Suunnitteluinsinööri Tel (06) 347 7349 [email protected] Osoite: Maalahden kunta Malminkatu 5 FI-66101 Maalahti Vaihde Puh 06 3477 111 VindIn Christina Hillforth +46 70 957 75 37 [email protected] FCG Design och planering Ab Kristina Salomaa Suunnittelija Puh 044 298 2006 [email protected] Jakob Kjellman Aluepäällikkö +358 50 337 5095 [email protected] FCG Suunnittelu ja tekniikka Ab Yrittäjänkatu 13, 65380 Vasa Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 (15) 10.6.2015 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 § mukaan tulee laatia osallistumis- ja arviointisuunnitelma kaavan tavoitteista ja suunnittelun kulusta, vuorovaikutuksesta ja aikataulusta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvataan myös suunnittelun lähtökohdat sekä tehtävät selvitykset ja kaavan vaikutukset. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnitteluprosessin kuluessa. 3 HANKEALUE VindIn Ab Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Korsnäsin ja Maalahden kuntien rajalle, Molpe kylästä etelään ja Petolahden kylästä länteen. Tuulivoimapuisto koostuu kokonaisuudessaan 15 voimalasta, joista kolme sijoittuvat Maalahden kunnan alueelle ja 12 Korsnäsin kunnan alueelle. Koko kaava-alue on 1780 ha suuri, niin että 465 ha on Maalahden kunnan aluetta ja 1315 ha Korsnäsin kunnan aluetta. Tuulivoimapuistolle laaditaan yksi kaava Maalahden kunnan alueelle ja yksi kaava Korsnäsin kunnan alueelle. Tämä kaavaselostus koskee Maalahden kunnan aluetta. Kuva 3.1. Hankealue suhteessa olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Korsnäsin ja Maalahden välinen kuntaraja halkoo hankealuetta. Molpe-Petolahden tuulivoimapuisto sijaitsee Molpen kylän eteläpuolella ja Petolahden kylän länsipuolella. Kaava-alueen etelä, ja länsipuolella sijaitsevat myös kylät Häggvik, Granskog, Korsbäck, Råbacken ja Långbacken. Kahden kilometrin etäisyydellä suunnitelluista voimaloista sijaitsee 44 vakituista asuntoa ja yksi vapaa-ajan asunto. FCG Suunnittelu ja tekniikka Ab Yrittäjänkatu 13, 65380 Vasa Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 (15) 10.6.2015 YKR-luokituksen mukaan voimalat sijoittuvat luokittelemattomille alueille, kun kaavaalue osittain sijoittuu maaseuduksi luokitelluilla alueilla. 4 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN TAUSTA VindIn Ab Oy on vastuussa Molpe-Petolahden tuulivoimahankkeesta. VindIn on ruotsalainen tuulivoimayritys jonka tavoitteena on tunnistaa sopivat alueet sekä kehittää, rakentaa ja käyttää tuulivoimaa Skandinaviassa. Kaavoitusta on edeltänyt YVA-menettely, joka päättyi 15.4.2015 yhteysviranomaisen antamaan lausuntoon YVA-selostuksesta. Kaavaluonnos on laadittu YVAssa arvioidun vaihtoehto 3 perusteella. Suunnittelun pohjakarttana käytetään Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa. 5 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa Molpe-Petolahden tuulivoimapuiston toteuttaminen. Kaavoituksen tavoitteena on huomioida alueen luonnonolot, kulttuurimaisema sekä Granskogin tuulivoimapuiston kanssa syntyvät yhteisvaikutukset. Tuulivoimapuiston tavoitteena on puolestaan edistää ilmastotavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Suomen tavoitteena on lisätä tuulivoimalla tuotetun energian määrää 2 500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. (VTT 2014) Lisäksi kaavan tavoitteena on huomioida mahdolliset muut alueidenkäytön tavoitteet sekä ne tavoitteet, jotka muodostuvat kaavoitusprosessin aikana. Osayleiskaava laaditaan siten, että se voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämisen perusteena MRL:n 77 a §:n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Korsnäsin ja Maalahden kunnanvaltuustot kunkin kunnan kaavan osalta. Yleiskaava laaditaan niin että se täyttää MRL:n määräykset liittyen suunnitteluprosessiin ja kaavan sisältöön. Kaavoituksessa huomioidaan valtakunnalliset maankäyttötavoitteet ja maakuntakaava sekä muut alueelliset varaukset koskien suunnittelualuetta. 6 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Seuraavat MRL:n 39 §:n mukaiset vaatimukset yleiskaavan sisällöstä tulee erityisesti huomioida: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; ympäristöhaittojen vähentäminen; rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka astuivat voimaan 1.3.2009, tulee huomioida ja edistää kaikessa kaavoituksessa. Tuulivoimaa koskeva muutos maankäyttö- ja rakennuslakiin astui voimaan 1.4.2011. Lakimuutos mahdollistaa tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämisen suoraan yleiskaavan perusteella. MRL:n §:n 77 a mukaan ” Rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 §:n 1 FCG Suunnittelu ja tekniikka Ab Yrittäjänkatu 13, 65380 Vasa Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 (15) 10.6.2015 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena”. MRL:n 77 b §:ssä asetetaan erityisiä sisältövaatimuksia tuulivoimarakentamiselle tarkoitetulle yleiskaavalle. Laadittaessa 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Jos 77 a §:n mukainen tuulivoimarakentamista ohjaava yleiskaava laaditaan pääasiallisesti yksityisen edun vaatimana ja tuulivoimahankkeeseen ryhtyvän taikka maanomistajan tai haltijan aloitteesta, kunta voi periä tältä yleiskaavan laatimisesta aiheutuneet kustannukset kokonaan tai osaksi. Kunta hyväksyy kaava-aluekohtaisesti perittävän maksun periaatteet ja maksun perimistavan sekä -ajan. (MRL § 77c) 7 ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT 7.1 Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet Valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten tulee ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000, ajantasaistetut tavoitteet saivat lainvoiman 1.3.2009) sekä edistää niiden toteutumista. Viranomaisten tulee myös arvioida toimenpiteidensä vaikutukset valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden näkökulmasta. Tuulivoimalaitosten osayleiskaavoitusta Molpe-Petolahdessa koskevat erityisesti seuraavat kohdat valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista: Toimiva aluerakenne: Yleistavoite: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Erityistavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset (...) maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Eheyttävä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Yleistavoite: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Yleistavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Erityistavoite: Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Ab Yrittäjänkatu 13, 65380 Vasa Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5 (15) 10.6.2015 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Yleistavoite: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. ja Yleistavoite: Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilyttämistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Erityistavoite: Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit2 otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. 2 ) Näillä tarkoitetaan kulttuuriympäristöä ja luonnonperintöä koskevia viranomaisten laatimia valtakunnallisia inventointeja, jotka perustuvat riittävän laaja-alaiseen valmisteluun. Tätä päätöstä tehtäessä ovat olemassa seuraavat inventoinnit: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992), Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) ja Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet (Sisäasiainministeriö, kaavoitus- ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983). Erityistavoite: Alueidenkäytössä suojelutarve ja käyttötarpeet. on otettava huomioon pohja- ja pintavesien Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Yleistavoite: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Erityistavoite: Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset. Erityistavoite: Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Erityistavoite: Tuulivoimalat voimalan yksiköihin. on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman 7.2 Pohjanmaan maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava on voimassa kaava-alueella. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjanmaan maakuntakaavan 21.12.2010. Maakuntakaavaan on merkitty kolme tuulivoimaloille osoitettua aluetta, joista kaksi sijoittuu merialueille (Sidebyn ja Korsnäsin ulkopuolelle) ja yksi mantereelle (Bergö). Vuonna 2014 maakuntahallitus on päättänyt aloittaa Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisen. Hyväksytyn kaavan tavoite on vuosi 2018. Molpe-Petolahden hankealueen itäpuolella on maakuntakaavan jokilaaksojen kehittämismerkintä (mk). Merkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen alueita jokilaaksoissa, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Ab Yrittäjänkatu 13, 65380 Vasa Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6 (15) 10.6.2015 Hankealueen lounaisosassa on maakuntakaavassa merkitty pohjavesialue (pv). Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät pohjavesialueet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle tärkeistä ja vedenhankintaan soveltuvista pohjavesialueista. Hankealueen lounaisosat kuuluvat alueeseen joka on merkitty merkinnällä mv-13. Mvmerkinnällä osoitetaan matkailun kannalta vetovoimaisia alueita. Alueella mv-13 merkintä koskee Hinjärven, soiden ja rannikon luontoarvoja sekä kyläasutuksen ja latomaisemien kulttuuriarvoja. Hankealueen länsiosien läpi on merkitty sininen viiva kirjaimilla tl, joka tarkoittaa tietoliikenneyhteyttä. Hankealueen länsiosien lähellä on myös merkintä kulttuurihistoriallisesta tieyhteydestä, jolla tarkoitetaan Rantatietä, sekä merkintä pyöräilyreitistä ja ohjeellisesta ulkoilureitistä. Hankealueen länsipuolella on myös merkitty päävesijohto, jolla osoitetaan yhdyskuntien vesihuollon kannalta seudullisesti tärkeimmät päävesijohdot. Merkintä st ilmaisee seudullisen tien (Rantatie) ja merkintä jv ilmaisee seudullisen siirtoviemärin. Molpen ja Petolahden kylät on maakuntakaavassa merkitty rasterimerkinnällä joka ilmaisee kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaan alueen. Alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee edistää alueiden kulttuurija luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, erityispiirteet ja ajallinen kerroksellisuus. Hankealueen läheisyydessä, lännessä ja luoteessa on osoitettu suojelualueita. Merkinnällä luo osoitetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Merkinnällä osoitetaan suojelualueiden ulkopuolella olevia tärkeitä lintualueita. Informatiivisella merkinnällä osoitetaan tärkeimmät suojelualueiden ulkopuoliset valtakunnallisesti merkittävät linnustoalueet. Merkintä ei rajoita alueen käyttöä esim. maa- ja metsätalouteen. Hankealueen koillispuolelle on osoitettu Natura 2000-alue. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus. Alueen käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, ettei niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue kuuluu Natura 2000 -verkostoon, merkittävästi heikennetä. Samalle alueelle on osoitettu merkintä SL3, joka tarkoittaa lintuvesiensuojeluohjelman mukaan perustettua tai perustettavaksi tarkoitettua luonnonsuojelualuetta. Hankealueen länsipuolelle on osoitettu kohde joka kuuluu UNESCO:n maailman perintökohteisiin. Merenkurkun saaristo on julistettu maailmanperintöalueeksi geologisin perustein. Arvokkaita geologisia muodostumia ovat DeGeer moreenit, drumliinit ja glojärvet. Alueella maankäyttöä suunniteltaessa tulee maailmanperinnön geologiset arvot sekä suojelualueiden suojeluarvot huomioida. Molpen kylä on merkitty merkinnällä at-2, jolla osoitetaan kylät, jotka soveltuvat merenläheiseen asumiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa kylän asemaa tulee vahvistaa sovittamalla yhteen vapaa-ajan ja pysyvän asumisen sekä muun toiminnan tarpeet. Petolahti on merkitty merkinnällä ca, jolla osoitetaan kaupunkien ja kuntien alakeskukset. Alueidenkäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä FCG Suunnittelu ja tekniikka Ab Yrittäjänkatu 13, 65380 Vasa Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7 (15) 10.6.2015 huomiota alakeskuksen sijoittuvien palveluiden taajamakuvaan. ja ja muun taajaman vaihettumisvyöhykkeeseen, alueelle toimintojen määrittelyyn, liikennejärjestelyihin sekä Petolahden kylässä on osoitettu energiahuollon alue (en). Merkinnällä osoitetaan muuntajat ja sähköasemat. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus. Kuva 7.1. Kaava-alue on Pohjanmaan maakuntakaavassa 2030 merkitty sinisellä. 7.3 Vaihemaakuntakaavat Maakuntakaavoituksen yhteydessä laaditaan myös uusia vaihemaakuntakaavoja. Nämä ovat vaihemaakuntakaava I (kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaalla) ja vaihemaakuntakaava II (uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla). Vaihemaakuntakaava I:ssä ei ole osoitettu merkintöjä kaava-alueelle. Kaava on vahvistettu 4.10.2013. Kaava-alueen itäpuolelle Petolahden kylä on merkitty keskustatoimintojen toissijaiseksi keskukseksi (ca). Vaihemaakuntakaava II:ssa painopiste on tuulivoimassa. Kaavan tavoitteena on osoittaa tuulivoimalle soveltuvimmat alueet vuoteen 2030 asti. Työ käynnistettiin joulukuussa 2009. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin osallistumisja arviointisuunnitelma, joka oli nähtävänä 14.10.– 13.11.2009. Liitto on myös tehnyt lisäselvityksiä ja vaikutustenarviointeja suurista petolinnuista ja muuttolinnuista. Selvitykset valmistuivat alkukesällä 2012. Maakuntahallitus hyväksyi kaavaluonnoksen 19.12.2011 ja se oli julkisesti nähtävänä 16.1.-17.2.2012. Kaavaluonnoksesta saatujen palautteiden perusteella laadittiin kaavaehdotus, joka käsiteltiin maakuntahallituksessa FCG Suunnittelu ja tekniikka Ab Yrittäjänkatu 13, 65380 Vasa Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8 (15) 10.6.2015 18.2.2013, jonka jälkeen se asetettiin nähtäville 11.3.-9.4.2013. Vaihemaakuntakaavaehdotuksen ollessa nähtävillä osoitettiin 33 tuulivoimalle soveltuvaa aluetta mantereella. 12/33 aluetta vaihemaakuntakaavasta tutkittiin Natura-arvioinnissa luonnonsuojelulain (valmistui 27.7.2013) mukaisesti. Kaavaehdotuksesta annettujen lausuntojen ja muistutusten, Natura-arvioinnin ja ELYkeskuksen Natura-arvioinnista antaman lausunnon perusteella maakuntahallitus päätti kokouksessaan 25.11.2013 poistaa kaavaehdotuksesta 3 aluetta (Sidlandet, Blaxnäs ja Gillermossen). Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen kokouksessaan 12.5.2014. Vaihemaakuntakaava lähetettiin ympäristöministeriöön vahvistettavaksi kesäkuussa 2014. Vaihekaava II:n mukaan kaava-alue sijoittuu niille maa-alueille, jotka tv-1 merkinnällä on osoitettu soveltuvan seudullisesti merkittävien tuulivoimapuistojen rakentamiseen. Vaihemaakuntakaavoituksen yhteydessä on suoritettu vaikutustenarviointi alueittain niiltä alueilta, jotka merkintöjen mukaan soveltuvat tuulivoimalle. Alueen pinta-ala on vaihemaakuntakaavan mukaan yhteensä noin 1 100 hehtaaria, mikä tarjoaisi tilaa noin 25-30 tuulivoimalaitokselle. Molpen alue on merkitty numerolla 24 kohdekorteille. (Pohjanmaan liitto, 2014b) Vaihekaavassa on myös merkitty sähköjohto ja energiahuollon alue kaava-alueen itäpuolelle. Kuva 7.2. Kaavaalue suhteessa Pohjanmaan toiseen vaihemaakuntakaavaan. 7.4 Yleiskaavat Molpe-Petolahden tuulivoimapuiston lähellä voimassa olevia yleiskaavoja ovat Maalahden merenläheisen asumisen osayleiskaava, Nybyn osayleiskaava Petolahden FCG Suunnittelu ja tekniikka Ab Yrittäjänkatu 13, 65380 Vasa Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9 (15) 10.6.2015 kylässä, rantaosayleiskaavat osayleiskaava. Maalahdessa ja Korsnäsissa sekä Molpen kylän Kaava-alueen koillispuolella sijaitsee Maalahden rantayleiskaava, joka on vahvistettu 27.5.1998 ja muutettu 27.4.2005. Korsnäsin rantayleiskaava kulkee Korsnäsin kunnan rannikkoa myöten ja on vahvistettu 19.5.2000. Kuva 7.3. Kaava-alue suhteessa Korsnäsin ja Maalahden rantayleiskaavoihin. Molpen osayleiskaavassa hankealueen läheisyyteen on osoitettu alueita maatalousyksiköiden toimintakeskukselle (AM), pientalovaltaisille asuinalueille (AP) sekä maa- ja metsätalousvaltaisa alueita (M-2). Molpen kaava on tällä hetkellä muutettavana. Kuva 7.4. Kaava-alue suhteessa Molpen osayleiskaavaan. FCG Suunnittelu ja tekniikka Ab Yrittäjänkatu 13, 65380 Vasa Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10 (15) 10.6.2015 Nybyn osayleiskaava sijoittuu kaava-alueen itäpuolella Petolahden kylässä. Lähimpänä kaava-aluetta on merkitty maa- ja metsätalousalueita. Kuva 7.5. Kaava-alue suhteessa Nybyn kaavaan Petolahden kylässä. 7.5 Asemakaavat Molpe-Petolahden tuulivoimapuisto ei ole kaavoitettu, mutta kaava-alueen läheisyydessä sijaitsee viisi asemakaavoitettua aluetta. Lähin asemakaava sijiatsee Petolahden kylässä noin 1,3 km etäisyydellä. Kaava-alueen länsipuolella on asemakaavoitettu alue Korsungfjärdenin rannikolla. 7.6 Rakennusjärjestys Maalahden rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 15.5.2002 Korsnäsin kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 4.6.2003. ja 7.7 Maanomistus Suunnittelu koskee yksityisiä maita ja VindIn Ab Oy on solminut maankäyttösopimuksia maanomistajien kanssa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Ab Yrittäjänkatu 13, 65380 Vasa Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11 (15) 10.6.2015 8 SUHDE MUIHIN HANKKEISIIN 8.1 Lähialueen toiminnassa olevat tuulivoimapuistot Bräckskäretin pohjoisosissa VS Tuulivoima Oyllä on kaksi voimalaa käynnissä, Korsnäs 1 ja 2. Voimaloiden teho on yhteensä 400 kW ja ne sijaitsevat noin 10 km etäisyydellä Molpe-Petolahdesta. 8.2 Tuulivoimapuistoja joita suunnitellaan hankealueen läheisyyteen 8.2.1 Granskog Tärkein hanke Molpe-Petolahden kannalta on Otsotuulen suunniteltu tuulivoimapuisto Granskog, joka rajoittuu kaava-alueeseen lännessä. Nykyisen suunnitelman mukaan hanke koostuu viidestä voimalasta. 8.2.2 Muut tuulivoimapuistot 20 km etäisyydellä hankkeesta sijaitsee seitsemän suunniteltua tuulivoimapuistoa. Nimi Hankekehittäjä Granskog UPM 5 17 0 km Korsnäs Poikel VindIn Ab Oy, Edsvik Vindkraft Ab EPV Tuulivoima Oy 9 ~30 5,5 km 15-20 30-60 7,5 km 5 12-18 8 km 9 ~30 9 km 4 12 14 km 18 54 20 km Sidlandet Ribäcken Långmossa Harrström Hedet FCG Suunnittelu ja tekniikka Ab Yrittäjänkatu 13, 65380 Vasa Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Österbottens Miljöenergi Ab Långmossa Wind Park Ab Smålands Miljöenergi Ab Prokon Wind Energy Finland Oy Voimalamää rä Teho (MW) Etäisyys lähimpään voimalaan Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12 (15) 10.6.2015 Kuva 8.1. Toiminnassa olevat ja suunnitellut tuulivoimapuistot Molpe-Petolahden lähellä. 9 Selvitykset ja ympäristövaikutusten arviointi 9.1 Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Lakia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) ja lakia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta (458/2006) sovelletaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Valtioneuvosto on 14.4.2011 lisännyt YVA-asetuksen 6 §:en hankeluetteloon tuulivoimapuistot, joissa yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 ja kokonaisteho yli 30 MW. Siten Molpe-Petolahden tuulivoimapuiston ympäristövaikutukset on arvioitu YVA-menettelyssä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Ab Yrittäjänkatu 13, 65380 Vasa Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13 (15) 10.6.2015 YVA-ohjelma oli julkisesti nähtävillä 11.11–31.12.2013. Yhteysviranomainen on antanut oman lausuntonsa YVA-ohjelmasta saatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella. Yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa YVA-ohjelmasta 9.6.2014 (Dnr EPOELY/71/07.04/2013). Vaikutusten arvioinnin tavoitteena on tukea kaavan laatimista ja hyväksyttävien kaavaratkaisujen valintaa sekä auttaa arvioimaan kaavan tavoitteiden ja sisältövaatimusten toteutumista. Kaavan vaikutusten arviointi perustuu tehtyihin perustutkimuksiin, muihin olemassa oleviin perustietoihin, selvityksiin, maastotarkastuksiin, lähtötietoihin, osallisten lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä analyyseihin siitä, mistä kaavan ominaisuuksista aiheutuu vaikutuksia ympäristöön. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tutkitaan erityisesti projektin vaikutuksia luonto-, maisema-, melu- ja varjostusolosuhteisiin. Lisäksi ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Menettelyssä hankkeesta vastaava saa myös tarpeellista tietoa ympäristön kannalta parhaan vaihtoehdon valitsemiseksi ja viranomainen saa enemmän tietoa hankkeen edellytyksistä sekä tietoa lupaehtojen määrittämiseksi. Ympäristövaikutusten arviointiselostus oli virallisesti nähtävänä 23.12.2014-17.2.2015. Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa YVA-selostuksesta 15.4.2015 ja näin ollen YVAmenettely on päättynyt. YVA-menettelyssä ei tehdä päätöksiä hankkeesta, vaan päätökset tehdään YVAmenettelyn päätyttyä kaavoituksen ja muiden lupamenettelyjen yhteydessä. 9.2 Selvitykset Molpe-Petolahden tuulivoimapuiston YVA-menettelyn yhteydessä on tehty seuraavat selvitykset: Pesimälinnuston kartoitus (Turo Tuomikoski & Harry Lillandt 2013) Muuttavan linnuston seuranta (Turo Tuomikoski & Harry Lillandt 2012 & 2013) Biotooppi- ja liito-oravaselvitys (FCG / Nuottajärvi & Partanen 2014) Paikallisten ja muuttavien lepakoiden seuranta (Thomas Lilley & Jenni Prokkola 2013 och Thomas Lilley 2013) Arekologinen kartoitus (Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu / Itäpalo 2013) Natura-arviointi (FCG / Pihlaja 2014) Suunnittelun ja YVA:n yhteydessä on lisäksi laadittu seuraavat selvitykset: Melumallinnus. Yhteisvaikutukset Granskogin tuulivoimapuiston kanssa. Voimalatyyppi Vestas V126, lähtömelutaso 105,9 dB(A) ja Nordex N117, lähtömelutaso 105 dB(A) (FCG / Märsylä 2015) Varjostusmallinnus. Yhteisvaikutukset Granskogin tuulivoimapuiston kanssa. Voimalatyyppi Vestas V126, lähtömelutaso 105,9 dB(A) ja Nordex N117, lähtömelutaso 105 dB(A) (FCG / Märsylä 2014) Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet. Voimalatyyppi Vestas V126 (FCG / Märsylä 2014) 15 voimalan layoutsuunnitelma (tuulivoimalaitosten, teiden ja sähkönsiirron alustavat sijoittelut). FCG Suunnittelu ja tekniikka Ab Yrittäjänkatu 13, 65380 Vasa Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14 (15) 10.6.2015 Kaavoituksessa hyödynnetään myös olemassa olevia selvityksiä/inventointeja ja muuta materiaalia. Pohjanmaan maakuntakaava II, Uusiutuvat energianmuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla kattaa mm. seuraavat materiaalit: Uusiutuvat energianmuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla Kohdekuvaukset 1-26 Kohdekuvaukset 27-53 Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset Aluekohtainen vaikutustenarviointi Natura-arviointi Aluetta koskevat muut selvitykset ja materiaalit: Pohjanmaan liitto 2010; Pohjanmaan maakuntakaava. Etelä-Pohjanmaan liitto 2005; Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Valtion ympäristöhallinto. Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA. Museovirasto 2009. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Tuuliatlas. Maakunnalliset inventoinnit (Museovirasto). 10 Osallistuminen ja vuorovaikutus Maankäyttö- ja rakennuslain 62 § mukaan ”Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.” Osallisia, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa vaikuttaa: Kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja virkistysalueiden käyttäjät Kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja -haltijat elinkeinonharjoittajat sekä Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Alueella ja lähialueella toimivat yhdistykset ja yhteisöt, kuten asukasyhdistykset tai kylätoimikunnat Tiettyä etua tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten esim. luonnonsuojelu- ja metsästysyhdistykset Elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhdistykset Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt, esim. energia- ja vesihuoltolaitokset (mm. EPV Regionalnät Ab, Molpe Vatten Ab, Suomen Erillisverkot Oy, Meteorologiska institutet, Finavia Oyj, Fingrid Oyj, Fortum Oyj, Digita Ab, Ukkoverkot Oy, TeliaSonera Finland Oyj, Elisa Oyj, DNA Oy, Corenet, paikalliset radioyrittäjät, Bothnia VTS, Cinia Oy). FCG Suunnittelu ja tekniikka Ab Yrittäjänkatu 13, 65380 Vasa Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15 (15) 10.6.2015 Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Kunnalliset hallintokunnat ja asiantuntijatahot, kuten Korsnäsin kunnan valvontalautakunta, Maalahden kunnan rakennustarkastus ja ympäristöyksikkö sekä Länsirannikon ympäristöyksikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (vastuualueet ympäristö ja luonnonvarat sekä liikenne ja infrastruktuuri), Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto, EteläPohjanmaan liitto, naapurikunnat, Pohjanmaan pelastuslaitos, Liikennevirasto ja liikenneturvallisuusvirasto Trafi, Museovirasto, Pohjanmaan maakuntamuseo, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Metsähallitus, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI), Puolustusvoimat. 11 ALUSTAVA AIKATAULU Kaavoituksen vireilletulo (lokakuu 2013 - huhtikuu 2015) VindIn Ab Oy on anonut kaavoituslupaa Molpe-Petolahden tuulivoimapuiston alueelle. Maalahden kunta on hyväksynyt hakemuksen 21.10.2013 (KST 21.10.2013 § 359) ja Korsnäsin kunta 21.10.2013 (KST 21.10.2013 § 284). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä molemmissa kunnissa ajalla 17.2.-17.3-2014. OASin nähtävilläolon aikana järjestettiin yleisötilaisuus Petolahden yläasteella 3.3.2014. Viranomaisneuvottelu 20.3.2014. järjestettiin 13.11.2013 ja viranomaisten työneuvottelu Osayleiskaavan luonnosvaihe (toukokuu 2015 - elokuu 2015) Kun kaavan valmisteluaineisto on valmistunut kaavaluonnos asetetaan nähtäville, josta kuulutetaan julkisesti. Osallisilla ja kunnan asukkailla on mahdollisuus antaa mielipiteensä kaavasta kirjallisesti tai suullisesti (MRA 30§). Viranomaisten lausunnot pyydetään ja palaute kootaan. Osayleiskaavan ehdotusvaihe (syyskuu 2015 - lokakuu 2015) Kaavaluonnoksesta saadun viranomaisneuvottelu. palautteen koonnin jälkeen järjestetään Kaavaehdotus asetetaan nähtäville kummassakin kunnassa 30 päivän ajaksi. Nähtävillä olosta kuulutetaan julkisesti ja osallisilla ja kunnan asukkailla on mahdollisuus jättää muistutus kaavasta. Muistutukset jätetään kirjallisessa muodossa Maalahden tai Korsnäsin kunnanhallituksille ennen nähtävillä olon päättymistä. Viranomaisten lausunnot kaavaehdotuksesta pyydetään. Osayleiskaava hyväksytään (marraskuu 2015) Jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin annetaan perustellut vastineet. Korsnäsin kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan oman osa-alueensa osalta ja Maalahden kunnanvaltuusto oman osa-alueensa osalta. Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan. FCG Suunnittelu ja tekniikka Ab Yrittäjänkatu 13, 65380 Vasa Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
© Copyright 2024