Uusi aika n. 1500-1700
s. 86-89
Löytöretket: syitä
• Kaupankäynti oli kasvanut ja tarvittiin uusia
•
•
•
•
•
kauppareittejä Aasiaan
Maareitit itään olivat vaikeakulkuisia, tarvittiin meritie
Laivanrakennus oli kehittynyt ja merenkulkuun oli
tullut uusia keksintöjä, mm. kompassi, karaveli
Kirkon käännytystyö ja halu lisätä valtaa vaikutti
taustalla
Kansallisvaltioiden välille kilpailua, erityisesti
Portugali ja Espanja, kuninkaat halusivat rikkauksia
Renessanssin ajan ihmiset olivat uteliaita ja
tiedonhaluisia
Silkkitiet
Portugalilainen karaveli Boa
Esperanca
Karaveli varustettuna
latinalaispurjein
Portugalilaisen kartoittajan Pedro Reinelin
käyttämä kompassiruusu merikartasta vuodelta
1504, jossa ensimmäistä kertaa Ranskan lilja.
Astrolabi
Keskeisiä löytöretkeilijöitä
• Bartolomeus Diaz: purjehti eteläiseen
Afrikkaan 1480-l.
• Vasco da Gama: meritie Intiaan 1490-l.
• Kristoffer Kolumbus: 1492 purjehti
Karibian saaristoon
• Fernao de Magalhaes: 1519-22 purjehti
maailman ympäri
Da Gaman meritie Intiaan
Santa Marían, Niñan ja Pintan replikat esillä
Chicagon maailmannäyttelyssä 1893.
Kolumbuksen maihinnousu
Amerikkaan
Kolumbuksen reitit
Kolumbuksen päiväkirjasta
•
•
•
•
Perjantaina lokakuun 12. päivänä
Kello kaksi puolen yön jälkeen maa ilmaantui näkyviin kahden penikulman päässä. Kokosimme
kaikki purjeet ja etenimme pelkällä treolla (iso nelikulmainen, reivitön purje) ja olimme piissä aina
päivän koittoon asti, jolloin tulimme eräälle Lucayn ryhmän [9] saarelle, jota intialaiset omalla
kielellään nimittivät Guanahaniksi. Heti nähtiin ihan alastomia ihmisiä, ja amiraali lähti
aseistetussa veneessä yhdessä Martin Alonzo Pinzonin ja hänen veljensä Vincente Yanesin, Niñan
kapteenin kanssa, maihin. Amiraali otti kuninkaallisen viirin ja kumpikin kapteeni viirin, jossa oli
vihreä risti merkkinä ja kruunatut F toisella ja Y toisella puolen ristiä (Ferdinand ja Isabella).
Maissa he tapasivat vihreitä puita, paljon vesistöjä ja erilaisia hedelmiä. Pian kerääntyi ympärille
paljon saaren alkuasukkaita. Seuraavat sanat ovat amiraalin omasta kädestä:
»Jotta he säilyttäisivät ystävällisyyden kanssamme ja koska hyvin tiesin, että tämä kansa paljon
helpommin lempeydellä ja suostuttelulla kuin väkivallalla kääntysi pyhään uskoomme, annoin
joillekuille heistä värikkäitä lakkeja, lasihelmiä, jotka he ripustivat kaulaansa, sekä muita
pikkuesineitä, joista he suuresti ilostuivat, ja meistä tuli niin hyviä ystäviä, että se aivan ihmetytti.
Sitten he uimalla tulivat veneille, joissa me olimme, toivat papukaijoja, pumpulilankakeriä,
heittokeihäitä (azagayas) ja paljon muita tavaroita, vaihtaen niitä lasihelmiin ja tiukuihin, joita me
annoimme heille. Lopulta he ottivat mitä tahansa ja mielellään antoivat kaiken, mitä heillä oli
mukanaan. Mutta minusta näytti siltä, että he olivat aivan köyhää kansaa. He olivat ihan alasti,
kuten äiti oli heidät synnyttänyt, myöskin naiset, näissä huomasin vain yhden ainoan, joka vielä
oli hyvin nuori. Miehet, jotka näin, olivat vielä kaikki nuoruudeniässä eikä yksikään
kolmeakymmentä vuotta vanhempi, hyvin muodostuneita, kaunisvartaloisia ja sieväkasvoisia.
Heidän tukkansa oli melkein yhtä musta kuin hevosenhäntäjouhet; se oli lyhyt, vain silmäkulmiin
saakka, ja pieni osa oli vedetty taaksepäin, ja sen he pitivät pitkänä ja koskaan
leikkaamattomana. Jotkut heistä maalaavat itsensä mustahkoiksi—heidän ihonvärinsä on
samanlainen kuin Kanariansaarten asukkaiden [10] —he eivät ole neekereitä eivätkä valkoisia;
eräät maalaavat itsensä valkoisiksi, toiset punaisiksi, muut mikä milläkin värillä, mitä löytävät.
Toiset maalaavat pelkästään kasvonsa, jotkut koko ruumiinsa, muutamat vain silmänsä ja eräät
pelkän nenän.
Löytöretkien vaikutuksia Euroopan
ulkopuolisiin kulttuureihin
• Siirtokuntien perustaminen ja alueiden valloitus 1500•
•
•
•
•
1600-luvuilla (kolonialismi): Espanja, Portugali,
Englanti, Ranska, Hollanti
Intiaanikultturien tuho: väkiluvun romahdus (75%
Amerikassa)
Pakkotyöhön alistaminen
Tautien leviäminen: mm. isorokko, influenssa..
Orjakauppa Afrikasta Amerikkaan (1500-1800-l. n. 912 milj. orjaa)
Eurooppalaiseen kulttuuriin pakottaminen:
kristinusko ym. tavat
Hernan Cortes ja atsteekit 15191521
Francisco Pizarro
ja inkat 1532-1541
Orjalaiva (1831)
Löytöretkien vaikutus Eurooppaan
• Maailmankaupan synty: Euroopan valtioiden vaurastuminen
•
•
•
•
kauppakomppanioiden avulla
Jalometallien tuonnin myötä viljan ym. perustuotteiden hinnan
nousu (inflaatio), maatalouden laiminlyönti
Kuninkaiden valta kasvoi löytöretkien myötä (vaurastuminen
mahdollisti vahvan armeijan ja hallinnon): siirtyminen
yksinvaltiuteen monessa maassa (absolutismi)
Talousopiksi merkantilismi: tuonnin rajoittaminen toisesta maasta
(tullit, tuontikiellot..), vienti suurempaa kuin tuonti
Atlantin kolmiokauppa: Afrikasta orjat, Amerikasta raaka-aineet,
Euroopassa tuotteiden jalostus ja myynti Afrikkaan
Ludvig XIV ja Versailles
Teollinen vallankumous n. 17501900
•
•
•
•
•
•
•
Miksi Englanti teollistui ensimmäisenä?
1. Siirtomaat ja niiden edulliset raaka-aineet
2. Pääoma
3. Keksinnöt
4. Suuri laivasto
5. Riittävästi työvoimaa
6. Yrittäjyys ja taloudellinen liberalismi  Adam Smithin oppi,
jonka mukaan vapaa yrittäminen toisi kilpailua ja laskisi tuotteiden
hintoja ja parantaisi tuotteiden laatua. Tuotanto eriytyisi sinne missä
se on edullisinta tai parasta toteuttaa. Maat osallistuvat
kansainväliseen kauppaan niillä tuotteilla, jotka parhaiten
hallitsevat.
James Wattin höyrykone
Madridissa
James Hargreavesin KehruuJenny
Rocket-höyryveturi
Clermont-siipiratasalus
Thomas Alva Edison: mm.
hehkulamppu, fonografi,
kinetoskooppi…
Teollistuminen 1800-luvun
lopulla
• Saksa ja USA ohittivat Englannin
teollisuustuotannon 1800-luvun lopulla
• Saksa: yhdistyi 1871, tehokas kivihiili- ja
rautamalmin hyödyntäminen, tutkimus,
hyvä koulutus
• USA: siirtolaisuus, koneellistuminen, hyvät
kulkuyhteydet (rautatiet, kanavat),
suojatullit ulkomaiselle tuotannolle
Teollistumisen seuraukset
• 1. Mitä vaikutuksia teollistumisesta oli luonnolle?
•
•
•
•
•
(ympäristöongelmat joissa, ilmassa, metsissä) 118-119
2. Millaisia olivat teollistumisen myötä syntyneet suurkaupungit? S.
120
3. Millainen oli työntekijöiden asema tehtaissa teollistumisen
alkuvaiheessa? S. 121-122
4. Teollistuminen USA:ssa sai aikaan suuren siirtolaisuuden. Mitä
olivat ns. työntävät ja vetävät tekijät sinne muutolle? S. 122-123
5. Perinteinen sääty-yhteiskunta murtui teollistumisen myötä.
Millainen oli uusi luokkayhteiskunta? S. 123-124
6. Miten köyhä tehdastyöväestö alkoi ajaa oikeuksiaan?
(ammattiliitot, sosialismi)? S. 124-125