SUOMEN AUTONOMIAN AIKA
Mustat tekstit muistiinpanoille.
Siniset tekstit lisätiedoille.
-Suomen sota 1808-1809
päättyi Haminan rauhaan.
- Suomi liitettiin Venäjään.
- Suomen asema omana
kansakuntana
tunnustettiin.
- Tsaari Aleksanteri I
myönsi Suomelle
autonomian eli sisäisen
itsehallinnon.
ORTODOKSIT SUOMESSA
-Ortodoksit olivat
vähemmistö.
- Seurakuntien toiminta oli
vaikeaa, koska ortodoksit
asuivat laajalla alueella ja
hajallaan.
- Vain Laatokan
pohjoispuolella oli pitäjiä,
joissa ortodoksit olivat
enemmistönä.
-(mm. Salmi, Suistamo, Suojärvi
ja Korpiselkä. Kuvassa rajan
taakse jäänyt Korpiselän kirkko
v. 2010)
Autonomian aikana
ortodoksien määrä kasvoi
nopeasti.
- Kaupunkien
ortodoksiseurakunnat olivat
venäjänkielisiä.
- Autonomian aikana ne
kasvoivat.
-Suomen kaupunkeihin
saapui venäläisiä
virkamiehiä, sotilaita ja
kauppiaita.
- Uusia seurakuntia piti
perustaa.
- Seurakuntia perustettiin mm.
Turkuun, Joensuuhun, Kuopioon
ja Vaasaan. Kuvassa Joensuun
Pyhän Nikolaoksen kirkko, joka on
valmistunut v. 1887.
VAASAN ORTODOKSINEN
KIRKKO
Vuonna 1845 oli ortodoksien
lukumäärä kasvanut Vaasassa
huomattavasti. Kauppias Ivan Lisitzin
anoi jo kolmatta kertaa saada kirkko:
”Aina muistettavan Hallitsija Nikolai
Paulovitschin (Nikolai I) ikuiseksi
kunniaksi ja muistoksi olen tänä
juhlapäivänä (P:Nikolaoksen päivänä 6.
joulukuuta) omista varoistani
lahjoittanut 10 000 ruplaa
maksumääräyksenä
kreikkalaiskatolisen kirkon
rakentamiseksi Waasan Kaupunkiin.
Ehdotan kunnioitettavalle
Hallitsijallemme, että kirkko vihittäisiin
Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän
nimeen ja rakennettaisiin kummulle,
jota nimitetään Korsholmaksi, mihin
ensimmäiset kristityt pystyttivät pyhän
ristin pelastukseksi ja suojaksi
pakanoita vastaan”.
Kirkko valmistui v. 1862.
- Uuteen suuriruhtinaskunnan pääkaupunkiin, Helsinkiin,
rakennettiin uuden seurakunnan tarvitsemat kirkot:
Pyhän Kolminaisuuden kirkko v. 1827
Uspenskin katedraali v. 1868
-Autonomisena alueena
Suomella oli oma
lainsäädäntö, joka perustui
edelleen Ruotsin lakiin.
- Laki suosi luterilaista
enemmistöä.
-Muun muassa:
-Ortodoksit eivät päässeet
valtion virkoihin
-Uusia luostareita ei saanut
perustaa
-Kirkollisia kouluja ei saanut
perustaa
-Julkiset uskonnolliset
kulkueet ja toimitukset
olivat kiellettyjä.
KIELIKYSYMYS
-Karjalan papiston
suomenkielen osaamisessa
oli puutteita.
-Mm. kansanopetus jäi
heikoksi.
-Venäjän pyhä synodi
määräsi v. 1815, että
jumalanpalveluksissa
evankeliumi tuli lukea
suomeksi.
- Karjalan seurakunnat
alkoivat vaatia kokonaan
suomenkielisiä palveluksia.
- Tästä annettiin määräys
v. 1865.
Taipaleen seurakunnassa Liperissä
aloitettiin ensimmäisenä
suomenkielisten
jumalanpalvelusten
toimittaminen. Ilomantsi ja
Sortavala seurasivat perässä.
Kuvassa Taipaleen pääkirkko
Viinijärvellä.
-Venäjällä heräsi kiinnostus
lähetystyöhön.
- Pietarin ja Petroskoin
hengellisissä seminaareissa
aloitettiin suomen kielen
opetus.
- Opettaja Tuomas Friman
ryhtyi suomentamaan
ortodoksista kirjallisuutta.
-Friman suomensi:
-Liturgian tekstin
-Papin kirkollisten toimitusten
käsikirjan
-Lavean katekismuksen
kansanopetusta varten.
- Kuvassa ote katekismuksesta
vuodelta 1943.
KOULUJÄRJESTELMÄ
- Suomessa opetus oli
pitkään kirkon vastuulla.
- Ortodoksisella puolella
opetus oli paikoin todella
heikolla tasolla.
- Ensimmäiset alkeiskoulut
perustettiin vasta 1840luvulla ja ne olivat lähinnä
venäjänkielisiä.
-Suomen senaatti antoi
v. 1866
kansakouluasetuksen.
- Koulutus irrotettiin kirkon
valvonnasta.
- Kaikki ortodoksiset
seurakuntakoulut
muuttuivat
suomenkielisiksi, vaikka
muutosta paikoin
vastustettiin.
KANSALLISUUSAATE
-Kansallisuusaate nousi
voimakkaasti esille
Suomessa ja Venäjällä
1800-luvulla.
- Venäjällä haluttiin lujittaa
valtion yhtenäisyyttä ja
venäläistämään
vähemmistökansojen
alueita, kuten Suomea.
-Panslavismi = ajatus kaikkien
slaavien yhteenliittymisestä,
venäläinen kansallisuusaate.
-Kirkkoa käytettiin yhtenä
välineenä, koska
ortodoksisuuden ja
venäläisyyden katsottiin
kuuluvan yhteen.
- Karjalan tilanteeseen
päätettiin puuttua jopa
valtiollisten toimien kautta.
Venäjän keisarisuvun symboli, kaksipäinen kotka.
Kotkan rinnassa on Suomen leijonavaakuna.
Osa keisarinnan kiveä Helsingin kauppatorilla.