oletko reseptiautomaatti tai pelinappula?
Ajassa OLETKO RESEPTIAUTOMAATTI TAI PELINAPPULA? Jos lääkärin autonomia kapenee, tarjolla on ikäviä rooleja. Näin kertoo tuore tutkimus. TEKSTI MIIA SOININEN KUVAT FOTOLIA RESEPTIAUTOMAATTI Organisaatio tai potilaat kohtelevat lääkäriä kumileimasimena. Potilas-asiakas haluaa reseptin lääkkeeseen, josta luki verkosta. Lääkärin panos diagnostiikkaan nähdään muodollisena, ja muiden odotukset sanelevat hoitolinjat. 12 L ääkärit kokevat olevan sa melko vahvoja am matillisia toimijoita, mutta monet asiat uh kaavat a utonomiaa. Tä mä käy ilmi tutkimuk sesta, jonka Lääkäriliitto toteutti yh dessä Helsingin yliopiston kanssa. Suurimpia uhkia ovat taloudelliset tekijät, vaativat potilaat ja työn järjestä minen niin, että turhaksi koettu byro kratia ja sihteerintyö lisääntyvät. Jos autonomia vähenee, lääkärin rooli muuttuu. Haastattelututkimuksessa tuli esiin kielteisiä rooleja, jotka kuulostavat Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälvestä tutuilta. – Voin hyvin kuvitella tämän päivän kliinikkolääkärin pelkäävän, että häntä ollaan ajamassa nurkkaan. Aika harva varmaan kokee olevansa nyt paimen koira, terveysteknikko tai liukuhihna työntekijä, mutta moni näkee sellaisia kehityskulkuja ja uhkakuvia. SUOMEN LÄÄKÄRILEHTI 1-2/2017 VSK 72 PELINAPPULA Lääkäri on alistettu julkisen vallan tavoitteiden palvelijaksi tavalla, joka nakertaa potilaan luottamusta lääkäriin. Ajoterveysasiat olivat alkua. Mikä on seuraava siirto? Pälven mukaan on tärkeää tunnistaa uhkat ajoissa, jotta niiden toteutuminen voidaan estää. – Toivon, että lääkärit ymmärtävät autonomian tärkeyden. Havaitsemme helposti, kun autonomiaan on tullut rajoite. Maailma on sellainen, että ra joitteiden purkaminen on vaikeaa. Päätutkija, sosiologian dosentti Sirpa Wreden mukaan reseptiautomaatin ja pelinappulan roolit olivat jo monelle arkipäivää. – Rooleissa lääkärit ovat tunnistaneet sitä, miten valta toimia itse parhaaksi mieltämällä tavalla anastetaan tai se lipuu jonkun toisen osapuolen käsiin. Monimutkaisessa järjestelmässä tämä voi tapahtua yhteiskunnan tai organi saation tasolla tai potilassuhteessa. AUTONOMIA – SIIS MIKÄ? Mitä autonomia tarkalleen ottaen on? Käsite on moniselitteinen. – Autonomia voidaan ajatella vapau tena säädellä itse toimintaa professiona SUOMEN LÄÄKÄRILEHTI 1-2/2017 VSK 72 tai kliinisenä lääkärinä. Se on vapautta yhteiskunnan säätelystä, jota tekee esi merkiksi hallitus, työnantaja, Valvira tai Kela, Pälve selittää. – Meitä säädellään ulkopuolelta, jos emme onnistu tekemään sitä itse, hän lisää. Helsingin yliopiston sosiaalitie teiden laitoksella tehdyssä autono miatutkimuksessa haastateltiin 38:aa kliinistä työtä tekevää lääkäriä. Au tonomia oli monelle hieman vie ras käsite, mutta se herätti moni puolista pohdintaa. Noin puolet haastatelluista kertoi ymmärtävänsä lääkärin autonomian ennen kaikkea itse näisyytenä ja riippumattomuu tena kliinisessä työssä. autonominen, flegu ja väsähtäny tyyppi, niin se pystyy keplotteleen eteenpäin ilman et tekee kovin hyvää tulosta. Enkä mä pu hu euroista välttämättä vaan hyvää tulos ta elämäntyönään. Tutkimuksessa lääkärit kokivat, että heidän työnsä ytimessä on potilas. – Saattaa tuntua triviaalilta, mutta ei ole! Kun se on toimintaa ohjaava v oima, profession autonomian edellytykset on turvattu ainakin ammattikunnan sisältä päin, Heikki Pälve sanoo. RAHA, POTILAAT JA TYÖN JÄRJESTÄMINEN Mä uskon et jatkos tulee raha rajottaa mun työtä enemmän. Tulee vähän pidem pi kituutusvaihe. Ja varmaan siihen kuu luu myös se et vaikka kaikista kalleimpia › Mulla on aika suuri valta päättää siitä, miten tutkin ja hoidan potilasta. Vaikka keskustelen potilaitten kans sa ja mietin yhdessä miten hoidetaan, niin periaattees sa voisin olla hyvinkin määräävä. Autonomia on minusta hyvinkin suuri sii nä, toiminko hoitosuosituk sen mukaan vai en ja senkin sisällä on mahdollisuus vielä valita. Lääkärit toivat esiin myös sen, että a utonomia voi olla huonoa tai sitä voi olla liikaa. Miten lääkärin toimintaa pitäis val voo on tosi vaikea asia. Tietyllä tavalla pitäis luottaa ammattiosaamiseen. Mut ta lääkäreitäkin on joka lähtöön ja kaikki ei välttämättä yleisiä hoito suosituksia noudata. Tietyssä määrin lääkäreittenkin toimintaa pitää vah tia, ettei käytetä ammattia h yväksi. Ja että olis asiallista se hoito. LIUKUHIHNA TYÖNTEKIJÄ Kiire tahdittaa työtä. Ei ole aikaa perehtyä potilaan tilanteeseen rauhassa. Se on tää asiakkuus versus potilas -akseli, joka e nsimmäiseks tulee mie leen. Autonomia on pakko olla, et lää käri ei oo potilaasta riippuvainen. Mutta se on myös a nsa. Jos lääkäri on kauheen 13 – Jos palvelut markkinois tuvat paljon reformin myötä, niin kirjavoituu se, kenen kanssa autono mian laajuudesta ja eh doista neuvotellaan. Suuret rakenteelliset muutokset voi vat muuttaa sitä, millaisessa kontekstissa lääkärin työtä teh dään, Wrede sanoo. TERVEYSTEKNIKKO Lääkärin mahdollisuus itsenäiseen harkintaan on kutistunut. Hoitosuositukset ovat kuin sääntöjä, tai diagnoosi perustuu digitaaliselle sovellukselle. Todellinen uhkakuva Yhdysvaltain perusterveyden huollossa, tulevaisuudessa ehkä myös Suomessa. hoitoja ei anneta kun työikäsille. Se ois kauhee rajotus. Taloudelliset reunaehdot ja niiden tiukkeneminen olivat uhkakuvana voi makkaasti läsnä lääkärien puheessa, Sirpa Wrede kertoo. Etenkin terveyskeskuslääkäreillä a utonomian rajoitteena näyttäytyi myös työn järjestämisen tapa. Lääkärit toivat esiin, että sihteerintyö vähentää varsinaiseen työhön käytettävää aikaa. – Turhaksi koettu byrokratia selkeäs ti vähentää työssä viihtymistä, Wrede sanoo. Tutkimus antoi merkkejä siitä, että potilaiden vaatimukset ovat hankalimpia yksityisellä sekt orilla. Tulevaisuuden kuluttajapotilaat voivat olla merkittävä haaste hoidolliselle autonomialle. – On vaikeampi olla eri mieltä poti laan kanssa, kun potilas maksaa palve lusta, Wrede toteaa. Yksityissektorilla tulonmuodostus on p aremp aa, mutta on tiettyjä seikkoja miks kaikki ei haluu sinne. Siellä ei vält tämättä ole ehkä, käyttäskö termiä lääkärin tämmönen itsemää räämisoikeus tai että, mitä mä hoidan ja miten mä hoi dan ei oo niin -. Siit ei voi niin pitää kiinni. 14 VIRKAMIES Julkinen valta velvoittaa lääkärin kansalaisten tarpeiden ja kykyjen asiantuntijaksi myös asioissa, joissa ei tarvita lääketieteellistä asiantuntemusta. Ammatille vieras byrokratia lisääntyy. Viranomaisten prosesseihin pitää tehtailla todistuksia ja lausuntoja. Koen et se on jotenkin uhattuna sote-uudistuksen myötä, että myy däänkö terveydenhuolto nyt jolle kin. Että ei enää o okaan välttä mättä se määräävä hyvä hoito, vaan joku tämmönen voiton tuottaminen. Jos pitää r uveta miettimään, et m ikä näistä hoidoista nyt tuottaa firmalle parhaiten rahaa, tai onks tää semmonen potilas mikä tuo meille rahaa, niin kyl mun mielest vähän uhattuna on, lääkärikunnan autonomia. MITÄ SOTE TUO TULLESSAAN? Wreden mukaan lääkärit ovat aika tyyty väisiä autonomian nykytilanteeseen. Lääkärit luottavat valtion viranomaisiin ja uskovat, että työnjako viranomaisten ja lääkärijärjestöjen välillä on hyvä. Esimerkiksi sote-uudistus kuitenkin mietityttää lääkäreitä autonomiankin kannalta. En tiedä mitä tää sote tuo tullessaan, en uskalla ajatellakaan. Tulevaisuus vähän pelottaa, mutta onneksi jään parin vuoden päästä eläkkeelle. YKSINÄISYYS NAKERTAA AUTONOMIAA Lääkärikunnan pitäis ilman y hteiskunnan paineita päästä miettimään eettisiä asioi PAIMENKOIRA Isäntä päättää, mihin suuntaan lampaita kaitsetaan. Esimerkiksi työterveyslääkäri saa työnantajalta tarkat ohjeet sairauslomien pituudesta. ta. E utanasiaa, geneettistä manipulointia. Ihan omasta viitekehyksestä lähtien. Tutkimuksessa nuorten ja kokeneiden lääkärien välillä kävi ilmi joitakin eroja, jotka selittyvät työkokemuksen kautta. Kokeneemmat lääkärit muun muassa puhuivat etiikasta enemmän kuin nuo ret lääkärit. Nuoret kaipasivat työntekoon yhtei söllisempää otetta etenkin terveyskes kustyön ja erikoistumisen ensi vaihei den kohdalla. – Kun nuori lääkäri kokee jäävänsä yksin ja saavansa kuormittavaa vastuu ta, hänen on vaikea kokea itseään vah vaksi autonomiseksi toimijaksi, Sirpa Wrede sanoo. – Nuoret tuntuvat kaipaavan tukea kokemuksen kartuttamiseen ja vahvan identiteetin rakentamiseen. Ehkä tällä hetkellä on haasteellisempaa olla nuori lääkäri. Terveydenhuollon konteksti on koko ajan muuttunut monimutkaisem maksi ja haastavammaksi. Että missä vaiheessa uraa on, että onks sitä kokemusta, että onks jokainen työ päivä vähän jännittävä. Musta oli aina kin alkuun just sitä, että mä katoin jo valmiiks edellisenä päivänä seuraavan päivän potilaita ja jännitin, että osaanko SUOMEN LÄÄKÄRILEHTI 1-2/2017 VSK 72 SUOMEN LÄÄKÄRILEHTI 1-2/2017 VSK 72 han mä hoitaa niitä. Nykyisin en onneksi öitäni valvo sen takia enkä ehkä ennen kään koko öitä. – Nuorilla lääkäreillä on kokemuksia yksin jäämisestä ja konsultaatiomahdol lisuuksien puuttumisesta. Näin on varmasti aina ollut, mutta siihen ei voi enää vedota. Profession on otettava tämä haaste tosissaan, Heikki Pälve toteaa. VAUHTI KIIHTYY Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve tuli liiton puheenjohtajaksi vuon na 2001. Hänellä on sekä näköalaa että hieman historiallista perspektiiviä auto nomiaan. – Tänä aikana lääkärin autonomiaan on tullut muutoksia, joista osa on hyvin merkittäviä. Vauhti vain kiihtyy. Esimerkkinä Pälve mainitsee potilas kirjanpidon. Aiemmin sairauskertomus oli lääkärin omistuksessa, nyt lähtökoh taisesti potilaan. Käytännössä kerto mukset ovat isossa pankissa. Hän painottaa, että on tunnistettava ne autonomian rajoitteet, jotka eivät ole perusteltuja potilaan parhaan ja lääkä rin työtyytyväisyyden kannalta. – Yhteiskunnan ulkopuolinen toimin ta on vain yksi uhka autonomialle. Kai kenlainen lääkärikunnan sirpaloitumi nen, yhteisen eetoksen heikentyminen ja epäkollegiaalinen käytös heikentävät autonomiaa profession sisältä, hän huo mauttaa. Mut eihän lääkäri voi olla autonominen yhteiskuntaan nähden koska me palv el laan yhteiskuntaa. Siinä on eräällä taval la dualistinen asetelma. Et meidän täytyy olla yhteiskunnalle lojaaleja autonomisia asiantuntijoita. Kuulostaako utopialta? ● Kursivoidut lainaukset ovat lääkärien kommentteja tutkimuksessa Wrede S, Olakivi A, Fischer N & Sigfrids A. Autonomia ja ammatillisuus käytännön lääkäreiden näkökulmasta. Lääkäriliitto ja Helsingin yliopisto 2016. › LÄÄKÄRIPÄIVIEN TÄRPPI: 102 Tulevaisuuden lääkäri – auttaja, valmentaja vai asiantuntija? 11.1.2017 klo 8.30–11.30 15
© Copyright 2024