Ajankohtaisista ammatillisesta koulutuksesta! Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus HS 9.9.2015 HS 13.1.2014 Taloussanomat 19.5.2015 Ekonomilehti YLE 13.1.2014 Talouselämä 27.8.2014 IS 16.8.2013 Tulevien vuosien toimintaympäristön muutoksia Julkisen talouden kestävyysvaje - julkisten virkojen vähentäminen/ 10 -20000 Pakolaisvirta Väestön ikärakenteen muutos Nuorten syrjäytymisen lisääntyminen Työmarkkinoiden toimialarakenteen muutokset Teknologisen kehityksen ja väestönkasvun aiheuttama alueellinen eriytyminen Koulutuksen tavoitteiden ja sisältöjen uudistaminen Muutokset valtakunnalliseen/alueelliseen mitoitukseen Koulutuksen tehokkuus, vaikuttavuus ja osuvuus. 4 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ennuste 16–18-vuotiaiden määrän kehityksestä (%) maakunnittain 2013–2030 (Lähde: Tilastokeskus) Kasvualoja – työllisten määrän näkökulma VATT-politiikkaskenaario (VATT 2015) Maakuntien liitoille osoitetun kyselyn perusteella eniten työllisyyttä kasvavat alat (OPH 2015) Koulutustoimikuntien näkemys uusista aloista, joista voisi 1015 vuodessa muodostua merkittävä työllistäjä ja/tai vientitulojen lähde? (OPH 2014) Liike-elämän tekniset palvelut Sähkö-, lämpö- ja vesihuolto Kiinteistönhoito ja ympäristönhuolto Terveyspalvelut Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Rakentaminen Järjestöt Sosiaalipalvelut Metsätalous ja -teollisuus Liike-elämän kaupallishallinnolliset palvelut Kuljetus Muut palvelut Terveys- ja sosiaalipalvelut sekä terveysteknologia Puunjalostus, metsäteollisuus ja biotalous Matkailu Kiinteistönhoito- ja ala Cleantech Energiaklusteri Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Kuljetus ja logistiikka Elintarvikeklusteri Koulutus ICT Muut palvelut Terveys- ja hyvinvointi sekä terveysteknologia, Matkailu Biotalous ja metsäteollisuus Elintarviketeollisuus Urheilu ja liikunta Logistiikka ja liikenne Kiinteistöt, pientalot (ylläpitopalvelut) Koulutusvienti Puhdas luonto ja vesi Tietoturvaosaaminen + KYBER Rakennusteollisuus Kemian teollisuus Lähde: OKM, Suomi osaamisen kasvu-uralle, Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle (2015). Eräitä teemoja tavoitteellisten kasvuoletusten lisäksi (KT 2025 -työryhmä) Tarvetta vahvistaa kokeiluja, joilla lähdetään rohkeasti luomaan edellytyksiä uusien, vielä kehitysvaiheessa olevien alojen kehittämiseen. Koulutusjärjestelmän joustavuutta tulee parantaa eri koulutusalojen ja -asteiden raja-aitojen purkamisessa. Tuleeko koulutus-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan keskittyä enemmän turvaamaan työ- ja elinkeinoelämälle parhaat mahdolliset toimintaedellytykset tarkkarajaisen alakohtaisen suunnittelun/tavoitteenasettelun sijaan? Koska kansantaloudet ovat entistä alttiimpia globaalin tason yllättäville shokeille ja kriiseille, jatkossakin on turvattava Suomen elinkeinorakenteen riittävä laaja-alaisuus. Lähde: OKM, Suomi osaamisen kasvu-uralle, Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle (2015). Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma 2011–2015 Opetushallituksen rahoittamassa ammatillisen koulutuksen läpäisyohjelmassa tavoitteena on ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisen ehkäisy ja läpäisyn tehostaminen. Ohjelmaan on osallistunut valtakunnallisesti yli 30 hanketta. Yhteensä 16 milj. €. Hankkeita käynnissä 25 kpl, mukana 55 koulutuksen järjestäjää, 88 % ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärästä Hankkeessa on tuotettu kattavasti laadullista ja määrällistä seurantatietoa ohjelman etenemisestä ja hankkeessa luoduista toimintamalleista. Kolmen seurantajakson tuloksia julkaistu OPH:n raporteissa. (Koramo & Vehviläinen 2015, Hurnonen & Pirttiniemi 2014 ja Vehviläinen & Koramo 2013) Kaikki hankkeessa tuotettu tutkimus löytyy osoitteesta: http://www.lapaisy.fi/tutkimukset/ Perustutkintoja, joissa pienimmät eroprosentit Perustutkinto Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Eronneet opiskelijat Kaikki 2013-2014 20.9 opiskelijat Eroprosentti 2013-2014 294 7006 4,2 Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto 3 69 4,3 Liikunnanohjauksen perustutkinto 7 143 4,9 Musiikkialan perustutkinto 16 321 5,0 Hammastekniikan perustutkinto 3 59 5,1 Tanssialan perustutkinto 3 56 5,4 Talotekniikan perustutkinto 170 3163 5,4 Kauneudenhoitoalan perustutkinto 71 1228 5,8 Kuvallisen ilmaisun perustutkinto 45 741 6,1 Rakennusalan perustutkinto 421 6706 6,3 Perustutkinnot, joissa suurimmat eroprosentit Perustutkinto Eronneet opiskelijat 2013-2014 Kaikki opiskelijat 20.9 Eroprosentti 2013-2014 Painoviestinnän perustutkinto 129 690 18,7 Hevostalouden perustutkinto 71 391 18,2 Suunnitteluassistentin perustutkinto 56 362 15,5 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto 81 550 14,7 Puualan perustutkinto 193 1 351 14,3 Pintakäsittelyalan perustutkinto 207 1 556 13,3 Laboratorioalan perustutkinto 92 697 13,2 Maanmittausalan perustutkinto 28 218 12,8 Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto 19 149 12,8 Kone- ja metallialan perustutkinto 821 6 578 12,5 Koulutuksen järjestäjittäin Kolmen seurantajakson tulokset Opiskelijoiden erilaisten taustatekijöiden vaikutukset keskeyttämiseen näyttävät pysyvän samanlaisina vuosien ajan. Ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttäminen hieman vähentynyt kolmen vuoden aikana. Koulutusalojen ja perustutkintojen väliset erot ovat suuria ja erot näyttävät myös säilyvän. Kehittämistoimia pitäisi kohdistaa seuraavasti: • määrällisesti paljon opiskelijoita • keskeyttäminen on suurta. Erityisopiskelijoiden keskeyttäminen jonkin verran korkeampaa yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa. Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa keskeyttäminen on taas huomattavasti vähäisempää. Eroaminen vaihtelee ikäryhmittäin • Alle 19 -vuotiaista vain reilu 5 % keskeyttää opinnot • Eroamisen riski on moninkertainen 20–24 –vuotiailla • Ikäryhmittäinen eroaminen vaihtelee koulutusaloittain huomattavan paljon. Uudet tutkinnon perusteet -> entistä laajemmat mahdollisuudet räätälöidä koulutusta paikallisiin tarpeisiin ja tarjota opiskelijoille yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja • Tulosten valossa tämä on oikeansuuntainen muutos myös vanhempien opiskelijoiden läpäisyn tehostamisen kannalta. OPHn ja koulutuksen järjestäjien rooleista Ammatillisen koulutuksen järjestelmätason kehittäminen Ammatillista koulutusta koskevien säädösten kehittämistyöhön osallistuminen Osaamisperusteisuuden ymmärtäminen ja sisäistäminen Ammatillisen koulutuksen tietojärjestelmät Opiskelijavalintojen uudistuminen ja yhteishaku Koulutuksen järjestäjät ovat tehneet mittavan työn tekemällä kevään 2015 aikana itsearvioinnin ja osa osallistunut ulkoiseen arviointiin – KIITOS! Varmistettava, että järjestäjät kehittävät laadunhallintaa(järjestelmäänsä) OPHn ja koulutuksen järjestäjien rooleista Tutkintorakenneprosessin kehittäminen ja koordinointi Tutkinnon perusteprosessin kehittäminen ja koordinointi ml. ePerusteet Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen ja osaamisen arviointi, todistukset ja niiden liitteet Erilaiset oppijat (mukaan lukien maahanmuuttajat, erityisopiskelijat, vangit jne) Opiskelijaohjaus ja opiskelijapalvelut Oppimisympäristöt Oppisopimuskoulutus ja muu työpaikalla tapahtuva opiskelu AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLISET KEHITTÄMISTILAISUUDET (AMKESU) OPH/OKM järjestää ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueelliset kehittämistilaisuudet. Tavoitteena keskustella alueellisista tulevaisuuden tavoitteista ja HO:n ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanosta. Keskusteluista viedään terveiset reformin valmisteluun Kuopio Rovaniemi Tampere Seinäjoki Uusimaa Helsinki 3.11.2015 5.11.2015 12.11.2015 16.11.2015 24.11.2015 25.11.2015 15 Laatustrategian toimeenpano ja yhteyspiste (OPH) Kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä tulee olla vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät tekivät alkuvuodesta laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin ja sen raportoinnin. Itsearviointien ulkoinen validointi toteutettiin keväällä otantaperusteisesti (35 kpl). Itsearviointien tulokset julkaistiin 12.6.2015 OPH:n sivuilla. Arvioinnin alustavat tulokset luovutettiin ministeriöön kesäkuun lopussa ja Karvin arviointiraportti on valmis 9/2015. Koulutuksen järjestäjät laativat laadunhallinnan kehittämissuunnitelman, jolla voidaan varmistaa ja kehittää ammatillisen koulutuksen laatua, ja varmistavat tämän toteutumisen seurannan. (Suositus OKM:n kirjeessä) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Laatustrategian toimeenpano ja yhteyspiste (OPH) Kansallinen kehittämisen tuki arviointitulosten hyödyntämiseen Karvi järjestää tilaisuuden koulutuksen järjestäjille arvioinnin tuloksista 6.11.2015. OPH järjestää yhdessä OKM:n kanssa marraskuussa 6 alueellista tilaisuutta, joiden tavoitteena on tukea arviointitulosten pohjalta tapahtuvaa kehittämistyötä. Vuoden 2015 laatustrategian tuki – valtionavustusten tavoitteena on tukea koulutuksen järjestäjien verkostoissa tapahtuvaa laadunhallinnan kehittämistä. Arvioinnin tulokset esitellään OKM:n laaturyhmälle, joka valmistelee esityksen tulosten pohjalta jatkotoimenpiteistä ottaen huomioon uudet koulutuspoliittiset linjaukset. Laaturyhmä valmistelee esityksen järjestelmästä, jolla koulutuksen järjestäjiä tuetaan ja kannustetaan laadunhallinnan jatkuvaan kehittämiseen muuttuvassa toimintaympäristössä. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2 L 787/2014) • selkeys • joustavuus • osaamis• johdonmukaisuus perusteisuus • hahmottuminen • valinnaisuus • yksilölliset opinto• työelämäkokonaisuutena ja tutkintopolut lähtöisyys • osaamisen • reagointikyky tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tutkintojen ja koulutusten uudistaminen • • • • • Perustutkintojen perusteet ja muut määräykset uudistettu, voimaan 1.8.2015 Perustutkintojen ja perusteiden uudistamista jatketaan osaamisperusteisuuden edelleen vahvistamiseksi Valmentavat koulutukset uudistettu , voimaan 1.8.2015 Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot uudistetaan 2018 mennessä Perusteiden rakenteistaminen/ e-perusteet- kaikki tutkinnot ja koulutukset Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tutkintorakenteen ja tutkintojen uudistaminen jatkuu Ammatillisen koulutuksen tutkintojen alakohtaisten kokonaisuuksien tarkastelu ja tutkintorakenteen kehittäminen TUTKE - linjausten ja uusien säädösten mukaan sekä tutkintojen yhdistäminen laajemmiksi kokonaisuuksiksi Yhteinen tutkintorakenneasetus pt-at-eat , tarkistamistarpeita tutkintojen luokittelussa koulutusaloille/ ja tutkintojen sijoittumisessa tutkintotyyppeihin ammattitaitovaatimusten puolesta 28.1.2013 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Osaamisperusteisuus ja TUTKE2 Osaamisperusteisuus todeksi - mitä muutoksia Säädökset ja muut ohjausjärjestelmät Tutkinnon perusteet Muut määräykset Tutkinto = Tutkinnon osaamiskokonaisuus/ muodostuminen osaamisalat osaamisperusta Perustutkinnon tavoitteena työelämässä vaadittava osaaminen, yleissivistys, jatko-opintovalmiudet Osaamispisteet tutkintojen ja tutkinnon osien mitoituksena Osaamisperusteiset tutkinnon osat, ammattitaitovaatimukset/ osaamistavoitteet ja arviointi Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen järjestäjä / toiminnan ohjaus – Strat./ operat.taso Koulutuksen järjestäjän ops/ hops:t Oppimis-, opetus-, ohjaus- ja arviointiprosessit – osaamisen hankinta ja osoitus Työssäoppiminen osaamisen hankintaa Osaamisen arviointi laadunvarmistus Osaamispisteet korvanneet opintoviikot ammatillisessa peruskoulutuksessa Ammatillisessa peruskoulutuksessa mitoitus osaamispisteinä – mittaavat osaamisen laajuutta - niitä ei voi muuttaa kertoimella opetusajaksi Ammatillisen perustutkinnon laajuus 180 osaamispistettä - vuoden aikana keskimäärin saavutettu osaaminen vastaa 60 osaamispistettä Tutkinnon osien/osa-alueiden osaamispisteet määräytyvät, mikä on tutkinnon osan osaamisen kattavuus vaikeusaste ja merkittävyys koko tutkinnosta Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Osaamisperusteisuus toiminnan lähtökohdaksi – toimintatapojen muutos Ajattelutavan muutos keskeistä Osaamisen hankkimisen tuki ja osaamisen laadunvarmistaminen lähtökohdaksi Osaamisen saavuttamiseksi tarvittavat oppimisprosessit/ opetus- ja ohjaus- sekä arviointiprosessit keskeisiä Oppijan osaaminen ja sen kehittymisen tuki keskiöön Opiskelijalla jo olevan osaamisen päälle tarvittavin osin uuden osaamisen hankkiminen Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tehostaminen Määrällisestä suorittamisesta osaamiseen huomio 12.1.2017 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Osaamisperusteisuus, opetus ja arviointi 1. Opettaja keskeinen kuten ennenkin, mutta opettamisen ja arvioinnin lähtökohtana tulee olla osaaminen ja sen saavuttamisen tukeminen. Oppiaineiden opiskelusta osaamisen hankintaan ja osaamisen osoittamiseen Erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen Opiskelijoiden osaamisen kehittymisen tuki ja ammattitaidon laadun varmistaminen keskiöön Opintoviikoista osaamispisteisiin – opiskelijoille tulevista muutoksista tiedottaminen Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Toimeenpanon tuki – oppaat julkaistu Osaamisperusteisuus - todeksi tukimateriaali Todistusmallit ja ohjeet sekä kansainväliseen käyttöön tarkoitetut liitteet Perusteiden toimeenpano-opas Näyttötutkintopas Opiskelijan arviointiopas Työpaikalla tapahtuvan opiskelun opas Ns. SORA-opas Ns. ECVET-opas (koulutuksen järjestäjät, työelämä, opiskelijat) Tiedotus ja koulutus ( maksuton ja maksullinen) – tietoa 12.1.2017 www.oph.fi/ampe ja www.oph.fi/yrkesgrund sivustot Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisen koulutuksen reformi Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Osaamisperustaisuus Tutkintojen laajaalaistaminen ja vähentäminen Rahoitusja ohjausjärjestelmä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisen koulutuksen toimintaprosessit, oppimisympäristöt ja työelämävastaavuus Järjestäjärakenteen kehittäminen Ratkaisujen Suomi – strateginen HO 27.5.2015 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä. Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatko-opintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ratkaisujen Suomi – strateginen HO 27.5.2015 Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen. Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Uudistetaan oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa keventämällä. Tehdään opintopoluista mahdollisimman joustavat koulutusasteiden sisällä ja välillä. Tuetaan nopeaa valmistumista sekä siirtymää työelämään. Lisätään toisen asteen koulutuksen ja korkea-asteen välistä yhteistyötä. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ratkaisujen Suomi – strateginen HO 27.5.2015 Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan Syvennetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä nuorten tukemisessa. Tuetaan nuorten elämänhallintaa ja työllistämistä vahvistamalla sosiaali- ja terveyspalveluita osana nuorisotakuuta. Kerätään parhaat käytänteet kunnista ja laajennetaan toimivat mallit valtakunnalliseksi. • Kehitetään nuorisotakuusta malli, jossa vastuu tukea tarvitsevasta nuoresta on yhdellä taholla. • Kaikille peruskoulun päättäville taataan koulutus, työ- tai kuntoutuspaikka. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ratkaisujen Suomi – strateginen HO 27.5.2015 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Pohdittava mm. Tutkintorakenne • Vähemmän – parempaa • Päällekkäisyydet – yksi mekanismi??? Koulutustoimikunnat • Vähemmän – tehokkaammin Tutkintotoimikunnat • Vähemmän – sihteeristö ? Valtionapuprosessi • Sähköinen – työtä säästäen Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammattikoulutus toimintayksikkö Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus –yksikkö • 1.8. • Opetusneuvos Esa Karvinen Viiden opetusneuvoksen/yli-insinöörin rekrytointi käynnissä OKMn kanssa käynnissä tiiviit keskustelut • Miten/mitä HO vaikuttaa työnjakoihin ym • Millaisia valmisteluryhmiä perustetaan → Paljon tapahtuu – olen luottavaisella mielellä!!! Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Hyvää seminaaria Uudistusten tiellä!!!! 35 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
© Copyright 2024