Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen • Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen informaation tavoittelu. • Tätä tehtävää toteutetaan esittämällä ja testaamalla hypoteeseja sekä tiivistämällä saavutetut tulokset lakien ja teorioiden muotoon. • Tieteellisen päättelyn eri vaiheiden ajatellaan yhdessä antavan vastauksen ongelmaan, joka on usein jokin miksi sanan sisältävä kysymys. • Voimme erottaa toisistaan erilaisia selitysmalleja. Seuraavassa tarkastelemme näistä kolmea: deduktiivisnomologista, funktionaalista ja intentionaalista selitysmallia. 2 1. DEDUKTIIVIS-NOMOLOGINEN SELITYSMALLI deduktio L1, …, Lk C1, …, Cm E lait (k ≥ 1) alkuehdot explanans explanandum (induktio: induktiivis-statistinen selitysmalli; E seuraa vain jollakin todennäköisyydellä yleisistä laeista ja ennakkoehdoista) Peittävän lain malli, eli nk. ”subsumptioteoria” • Kausaaliset selitykset kertovat miksi jokin tapahtuma sattui, teleologiset selitykset puolestaan ilmaisevat mitä varten jokin tapahtuma sattui tai jokin olio on olemassa (kr. telos = päämäärä) 3 2. FUNKTIONAALINEN SELITYSMALLI • Liittyy itsesäätelyyn ja funktioihin • Funktionaalisesta selityksestä on kyse esim. silloin, kun vastaamme kysymykseen ’Miksi ihmisellä on keuhkot?’ viittaamalla keuhkojen funktioon eli tehtävään ihmisen elimistössä. • Vrt. myös: Mitä varten Pekka hikoilee? -Jotta Pekan ruumiin lämpötila laskisi Mitä varten tuoleja on olemassa? -Jotta niillä voitaisiin istua • Mitä tahansa vaikutusta ei kutsuta funktioksi (vrt. sydämen lyöntiäänet – eivät sydämen lyönnin funktio). Kysymys funktioiden objektiivisesta olemassaolosta… 4 3. INTENTIONAALINEN SELITYSMALLI • Liittyy tietoisesti päämäärään pyrkivään toimintaan. • Käytämme silloin, kun viittaamme ihmisten tai ihmisryhmien toiminnan päämääriin ja selitämme toimintaa niiden avulla soveltuvuus eläimiin, tietokoneisiin,…? • Esim. ’Miksi työmarkkinaosapuolet kaatoivat TUPOn?’ • Intentionaalisuus tarkoittaa tavoitteellisuutta tai suuntautuneisuutta (vrt. käden nouseminen ja nostaminen). • Franz Brentanon (1838-1917) mukaan intentionaalisuus on psykologisia ilmiöitä luonnehtiva piirre. • Praktinen syllogismi peittävän lain mallin sijasta intentionaalisen toiminnan selittämisessä (G. H. von Wright). Aristoteelinen ja galileinen tieteentraditio. Intentionaalis-teleologisten selitysten suhde kausaalisiin selityksiin Tahdonvapauden ongelma, mind-body probleema. 5 Praktinen päättely • Teoreettisella päättelyllä tarkoitetaan sellaista päättelyä, jossa sekä premissit että johtopäätös ovat väitelauseita, kun taas praktisessa päättelyssä johtopäätöksenä on jokin teko. • Aristoteleeseen palautuvaa praktista syllogismia voidaan pitää erikoistapauksena yleisemmästä tavoite-keino-toiminta -kaaviosta: X tavoittelee E:tä X uskoo, että A on hyvä keino E:n saavuttamiseksi Siis X ryhtyy tekemään A:ta. Johtopäätöksenä on toiminta, eli teon A suorittaminen. • Käyttäytymisen ymmärtäminen tekemiseksi edellyttää sen tulkitsemista jonkin tavoitteen ilmaukseksi. Vasta tämän tulkintaaskeleen jälkeen tarkastelun kohde on teko, jolle voidaan periaatteessa antaa teleologinen selitys. 6 Daniel C. Dennett intentionaalisista systeemeistä (1) The physical stance: selityksemme ja ennustuksemme perustuvat fysikaalisiin tiloihin ja lainalaisuuksiin. (2) The design stance: tosiasiallinen fysikaalinen rakenne jätetään huomiotta ja keskitytään suunniteltuun (funktionaaliseen) toimintaan. (3) The intentional stance: kohde tulkitaan rationaaliseksi toimijaksi, ja selvitetään, mitä uskomuksia ja haluja toimijalla on. Vrt. deduktiivis-nomologinen, funktionaalinen ja intentionaalinen selitysmalli edellä. 7 TELEOLOGIAN LAJEJA TOIMINTA päämäärään pyrkivä tietoinen tiedostamaton päämäärään suuntautunut funktionaalinen itsesäätely kehitysprosessit intentionaalinen aito teleologia kvasiteleologia 8 Kausaliteetti • Syiden pluraliteetti: Tilanteet, joissa tapahtumalla on useita mahdollisia riittäviä ehtoja. C1 C2 E Cn • Vrt. esim. tulipalo (tai murhamysteeri eri tasoja!) 9 • Yhteinen syy: esim. seurantolaki ’Aina kun ilmapuntari laskee, seuraa rajuilma.’ d c e Ilmapuntarin lasku ei ole rajuilman syy, vaan niillä on yhteinen syy. • Kausaaliketju d c e 10 • Vaikutusten pluraliteetti E1 C p1 p2 E2 pm Em • p1 + … + pm = 1 • C tuottaa Ei:n todennäköisyydellä pi • Kausaalinen prosessi vs. ”pseudoprosessi” 11 Tieteellisen realismin ongelma • Mikä on teorian kielen suhde todellisuuteen? (vrt. esim. ’elektroni’, ’piilotajunta’,…) • Havainnot: empiristit & positivistit: ”annettu” vs. uudempi tieteenfilosofia: • Havainnon teoriapitoisuus ja käsitepitoisuus! • Teorian ja todellisuuden välisen suhteen tulkinta: (a) empirismi (b) fenomenalismi (c) instrumentalismi (d) fiktionalismi (e) konstruktivismi (f) realismi 12 Mahdollisia keskustelunaiheita • Pohdi seuraavien selitysmallien luonnetta ja soveltuvuutta omaan tieteenalaasi tai tutkimusaiheeseesi: a) Deduktiivis-nomologinen selitysmalli b) Funktionaalinen selitysmalli c) Intentionaalinen selitysmalli. 13
© Copyright 2024