Jo Stance on Johanna Försti on Jo Stance, joka malttaa tuskin odottaa pääsyä Rytmikorjaamolle 24. maaliskuuta. Luvassa on tuhti annos 1960-luvun lopun soulia. ”Laula nyt vaikka jotain” Muusikko Jo Stance alias Johanna Försti on saanut soul-tulkinnoillaan kriitikot polvilleen. Evijärveläissyntyinen Försti tarttui mikkiin sattumalta, kun oli liian huono kitaristi. JAana-Stiina Ala-Korpi, teksti • Harri Toivola, kuva J ohanna Förstiä hirvittää. Hän joutuu parin tunnin päästä hammaslääkäriin ja suhtautuu kohtaloonsa kuin kuka tahansa lääkärikammoinen. – Uhhh! Försti puhkuu puhelimeen kotonaan Helsingissä. Esiintyminen sen sijaan ei laulajatarta hirvitä. – Ramppikuume kuuluu asiaan. Se on tarpeellinen, jotta itsestä saisi kaiken irti. Försti on kuin varkain noussut Suomen eturivin soul-laulajaksi. Hänet tunnetaan sähäkkänä mimminä, joka bändinsä kanssa puhdistaa pölyt 1960-luvun klassikkobiiseistä. Puhelimessakin hän kuulostaa kadehdittavan energiseltä heti maanantaiaamuna. – Olen aamuvirkku ja joskus pitää aivan pidätellä, ettei sännähdä lian aikaisin sängystä ylös. On aivan ihanaa kun kevät tuloo! Seinäjoen Rytmikorjaamon keikka viikon päästä saa Förstin kihelmöimään. – Se on mahtava paikka. Käytiin siellä bändin kanssa jo helmikuussa, hän hehkuttaa. Hän tulee vähän kuin kotitontilleen. – Ne ovat varmaan kuin kotihipat, hän innostuu. Oikeastaan Seinäjoen lavalle nousee Jo Stance. Stance on melkein sama kuin Johanna Försti. – Jo Stance on artistinimeni, joka on pyhitetty vain bändin käyttöön. Siviilinimelläni taas teen kaikenlaista freelance-keikkaa ihan minkä tahansa bändin kanssa, hän selittää. Voi kuulostaa monimutkaiselta, mutta ei haittaa. – Ei kukaan kysy Michael Monroeltakaan, että mikset ole lavalla Matti Fagerholm. musiikin Makuun Johanna pääsi jo äidinmaidossa, siellä Evijärven Lahdenkylässä. Äiti on mestaripelimanni Kaisu Försti, eno viulisti Iivari Hautala ja muutkin enot kovia pelimanneja. Kotona soitettiin aina, korvakuulolta. – Vieläkin kun me sisarukset kokoonnutaan, jokaisella on pian joku soitin käjessä. Musisointi alkoi viulusta 10-vuotiaana. Omapäistä tyttölasta piti vuoroin kannustaa, vuoroin patistaa harjoittelemaan. – Melkein enemmän kyllä patistaa. Laulutaitonsa Johanna hoksasi sattumalta opiskellessaan Jyväskylän yliopiston musiikkitieteellisessä. –Oltiin naisorkesterin treeneissä, kun mulle lyötiin mikki kouraan ja sanottiin, että laula nyt vaikka jotain. Mun piti olla kitaristi, mutta en ollut siinä tarpeeksi hyvä, hän nauraa. Försti lauloi Aretha Franklinin Chain of fools. Rakkaus laulamiseen ei syttynyt ensikiekaisulla, ei edes toisella. – Mutta seurustelu alkoi. Pikkuhiljaa hahmottui ajatus siitä, että olisikohan se tässä se ura. Ettei menisikään ”oikeisiin töihin”. Kuvitelmaa muusikon kepeästä arjesta Försti tuulettaa tarmokkaasti. – Tämä on työläämpää kuin moni uskookaan. Muusikon keikat alkavat silloin kun ihmiset pääsevät töistä ja silloinkin aamu on saattanut kulua harjoituksissa. Esiintyvän artistin pitäisi aina olla lavalla parhaimmillaan. – Olet aina yhtä hyvä kuin sun viimeinen keikkasi. Yllätys Förstille oli se, miten hankalaa laulaminen on. – Siinä on paljon työtä vieläkin, hän tunnustaa. Kriitikot lysähtivät polvilleen, kun Förstin ja rumpali Teppo Mäkysen yhteinen albumi Jo Stance julkaistiin syksyllä 2010: ”Voimallinen laulajatar, joka erottuu monipuolisuudellaan, eittämätön tähti ja lahjakkuus, hurmaa sielukkaalla soulilla, toivottavasti vakiintuu pysyväksi riemun lähteeksi...” Miltä kuulosti? – Kyllähän tuollaista kuunteloo! Försti muistaa omat tunnelmansa levyn teossa ja sen jälkeen: – Olin aivan innoissani, että hitsit. Mä itse ostaisin tällaisen levyn. Yleisön makua ei silti tiedä. – Vaikka itse ajattelee, että tää on ”kovinta ever”, niin silti pilkahtaa epäilys, onko tämä siltikään riittävän hyvä. Oli se. Siitä kertoo pesti huippusuositun Tanssii tähtien kanssa -kisan laulusolistina. Sitä ennen Försti lauloi Linnassa presidentille ja Obladiissa TV2:n katsojille. – Obladii oli kotimainen formaatti, mutta meni jostain syytä vain yhden kauden, hän harmittelee. Kotimaiset musiikkiohjelmat on muutenkin pyyhitty teeveestä aika huolellisesti. – Nyt on vain tosi-tv:tä. 6 SANAA Tärkeä Koti Juuri nyt Kohta kiire Bändi Rakas Kesä Huvila EVIJÄRVI Mahtava Ramppikuume Tarpeellinen Försti rakastaa soulia ja rhythm and bluesia, 1960-luvun mustaa musiikkia. – En kyllä edes tiedä, miksi. You tuben videopätkissä Jo Stance revittelee lavalla maukkaasti. Försti myöntää seuraavansa tarkkaan nettivideoita. – On kiusallista katsella itsestä tehtyjä videoita, mutta hirveän hyödyllistä. Vasta kun katsoo itseään ulkopuolisena, huomaa, että ai kauhea, toi kohta pitääkin vetää ihan toisin. Senkin Försti on oppinut, että lavalla ei voi vaan ”olla”. Yleisö huomaa kaiken. – Vaikka olisi jalka poikki, pitää vetää täysillä. Försti on pohtinut sitäkin, miten epäluonnollinen tilanne esiintyminen on. – Siellä kellotellaan kaikkien silmätikkuna. Eihän kukaan halua varta vasten nousta tuijotetta- vaksi. Kaikki katsoo, miltä sä näytät ja mitä sulla on päällä. Ja silti sinne haluaa, Försti nauraa. Lavalle janoaa siksi, että jännitys on tehty ylitettäväksi. – Jos onnistuu, on voittajan olo. Försti sanoo ihailevansa äärettömästi Paula Koivuniemeä. – Hän on loistava esiintyjä, samoin Michael Monroe. Evijärveläisyys ei ole Förstistä huvennut mihinkään. Pohjalainen määrätietoisuus pilkahtaa puheessa yhtä usein kun Evijärven murre. – Olen maalaislikka, eikä se ihmisestä lähde. Kotoa opittu suoruus auttaa pitämään myös seitsenhenkisen miesbändin aisoissa. Lenkille Försti lähtee aina kun ehtii, ja usein ehtiikin. – Se on kuule vain järjestelykysymys. Vaikka kuuelta aamulla! Julkimoksi Försti ei tähtää. – Haaveilen vain siitä, etten jää paikoilleni. Jos menestystä tulee, se on vain bonusta. Joskus Förstistä voi tulla pysyvästi Jo Stance. – Ei voi tietää. Olen oppinut, että kaikki on pienestä kiinni. Esiintyminen on epäluonnollinen tilanne. Eihän kukaan halua varta vasten nousta tuijotettavaksi! Kaikki katsoo, miltä sä näytät ja mitä sulla on päällä. Ja silti sinne haluaa!
© Copyright 2024