6.5_Opetusvinkki_1_Pyhimykseksi_julistaminen
LÄNNEN KIRKKO USKONNOLLISENA VAIKUTTAJANA Luku 6 – Opetusvinkki 1 Pyhimykseksi julistaminen • Varhaiskeskiajalla kanonisaatiooikeus (= oikeus julistaa pyhimykseksi) oli piispoilla ja kirkolliskokouksilla. • 1200-luvulta lähtien pyhimykseksi julistaminen on ollut paavin yksinoikeus. • Nykyinen kanonisaatioprosessi on ollut käytössä vuodesta 1983 lähtien. Edellytykset pyhimykseksi julistamiseen: – Henkilön täytyy olla kuollut 5 vuotta ennen kuin pyhimykseksi julistamisprosessi voidaan aloittaa (paavi voi poikkeuspäätöksellään lyhentää aikaa, esim. Äiti Teresan tapaus). – Henkilö on elänyt esimerkillistä kristityn elämää ja häntä on jo eläessään pidetty pyhänä TAI henkilö on kuollut marttyyrikuoleman uskonsa puolesta. – On tapahtunut ihme, jonka on saanut aikaan edesmennyt pyhimyskandidaatti ihmeellä Jumala osoittaa kandidaatin pyhyyden aitouden. Autuaaksi julistamiseen (pyhimyksen “esiaste”) vaaditaan yksi ihme, pyhimykseksi julistamiseen vielä toinen ihme. – Marttyyreilta ei vaadita ihmettä. • Kuka tahansa katolinen voi tehdä aloitteen pyhimykseksi julistamisesta sen hiippakunnan piispalle, jonka alueella ”pyhimyskandidaatti” on kuollut. Julistamisprosessi: 1. pyhimyskandidaatin elämän tutkiminen a) hiippakunnallinen vaihe • piispa avaa tutkinnan ja valvoo sitä • nimetään postulaatti, joka kokoaa pyhimyskandidaatin elämäkerran ja tutkii kandidaatin elämästä kertovat lähteet, mahdolliset kirjoitukset ja selvittää kandidaatin elämään ja persoonaan liittyneet positiiviset ja negatiiviset asiat tarkoituksena osoittaa, että pyhimyskandidaatti eli tavallista kristittyä esimerkillisemmin ja osoitti elämässään uskoa, toivoa ja laupeutta • postulaatti raportoi tutkimuksistaan piispalle b) apostolinen vaihe • Vatikaanissa Pyhäksi julistamisen kongregaatio tutkii hiippakunnallisen vaiheen tutkimukset jos tutkimukset todetaan päteviksi, kootaan kandidaatin elämästä hagiografia (pyhimyselämäkerta) 2. väitetyn ihmeen tutkiminen a) hiippakunnallinen vaihe • Kun on tapahtunut ihme, jonka on saanut aikaan pyhimyskandidaatti hänelle esitetyn esirukouksen takia, suoritetaan tarkka selvitys väitetystä ihmeestä. • 1900- ja 2000-luvuilla suurin osa tapahtuneista ihmeistä on parantumisia. • Lääkäreiltä ja asiantuntijoilta pyydetään tieteellistä lausuntoa: löytyykö väitetylle ihmeelle lääketieteellistä selitystä. Teologit tekevät arvion, onko kyseessä ihme. • Jos ihme todetaan tapahtuneeksi, lähetetään asia käsiteltäväksi Vatikaaniin. b) apostolinen vaihe • Pyhäksi julistamisen kongregaatio tutkii hiippakunnan lähettämän raportin ja kuulee lääketieteen asiantuntijoita. Kongregaation piispa- ja kardinaalijäsenet päättävät voidaanko edetä kandidaatin kohdalla autuaaksi julistamiseen. Kongregraatio suosittelee paaville henkilön julistamista autuaaksi. 3. Autuaaksi julistaminen • Autuaaksi julistaminen on edellytyksenä, jotta henkilö voidaan julistaa myöhemmin pyhimykseksi • Paavi julistaa autuaaksi, mikä mahdollistaa henkilön paikallisen kunnioittamisen ja kultin (esim. hiippakunnan alueella tai sääntökunnan keskuudessa). • Henkilön hauta avataan ja hänen maallisista jäännöksistään otetaan osa reliikiksi, joka esitetään paaville Roomassa pidettävässä messussa, jossa tapahtuu virallinen autuaaksi julistaminen. 4. tapahtuu toinen ihme a) hiippakunnallinen vaihe • Kun on ilmennyt toinen autuaan pyhimyskandidaatin aikaansaama ihme, asia tutkitaan samalla tavalla kuin aikaisemman ihmeen kohdalla. b) apostolinen vaihe • Pyhäksi julistamisen kongregaatio tutkii jälleen tapauksen samalla tavalla kuin aikaisemman ihmeen kohdalla. Jos ihme todetaan tapahtuneeksi, kongregaatio suosittelee paaville henkilön julistamista pyhimykseksi. – 5. Pyhimykseksi julistaminen • Paavi julistaa pyhimykseksi. • Pyhimyksen kunnioitusta ja kulttia voidaan harjoittaa koko kirkon piirissä. Vuonna 1893 kuollut irlantilainen Charles Houben julistettiin pyhimykseksi vuonna 2007.
© Copyright 2024