Vaasan yliopiston valintaopas 2015
Valintaopas 2015 Urvalsguide Sisältö/Innehåll Hakijalle...................................................... 4 Vaasan yliopisto...................................... 4 Koulutusalat ja tutkinnot.......................................... 6 Opiskelijaksi hakeminen 2015....... 10 Filosofiska fakulteten........ 48 Språk och kommunikation............... 48 Kelpoisuus korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin....................................................................10 Tärkeät päivämäärät vuoden 2015 opiskelijavalinnoissa ................................................11 Valintaoppaat ja hakulomakkeet.............................12 Korkeakoulujen sähköinen yhteishaku...................................................................12 Valintakokeet..............................................................13 Opiskelijavalinnan tulokset .....................................16 Opintojen aloittaminen ............................................17 Maisterihaku...............................................................18 Yhteystietoja...............................................................19 Ansökning till studier ...............................................51 Elektronisk ansökan..................................................52 Praktiska anvisningar för urvalsprovet..................53 Urvalsprov...................................................................54 Presentation av kandidatprogram och urvalsgrunder.............................................................56 Poäng i urvalsprovet, Urvalsprov, Urvalsförfarande Kandidatprogrammet för de inhemska språken Kandidatprogrammet för tyska språket och kulturen Antagning på basis av studier vid öppna universitet.......................................................62 Filosofinen tiedekunta...........20 Teknillinen tiedekunta....... 64 Kandidaattiohjelman ja pääaineiden esittely.......22 Hakeminen..................................................................25 Valinnan pisteytys......................................................26 Valintakoe....................................................................27 Valintamenettely........................................................27 Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella..................................................................28 Ohjelmien ja pääaineiden esittely..........................66 Hakeminen..................................................................67 Valinnan pisteytys......................................................68 Valintakoe....................................................................68 Valintamenettely........................................................69 Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella..................................................................69 Haku kilpailumenestyksen perusteella..................................................................70 Hallintotieteet....................................... 20 Kielet ja viestintä................................. 30 Hakeminen..................................................................32 Kandidaattiohjelmien ja pääaineiden esittely.......32 Valinnan pisteytys, Valintakoe, Valintamenettely. Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Saksan kielen ja kulttuurin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma 2 Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella..................................................................45 Kauppatieteet........................................ 65 Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella .................................................................76 Muut erillishaut...........................................................76 IB- ja EB-tutkinnon suorittaneiden todistusvalinta, Haku kilpailumenestyksen perusteella, Ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneet ja AICE-tutkinnon suorittaneet Kauppatieteellinen tiedekunta............................... 80 Kandidaattiohjelman ja pääaineiden esittely.......82 Hakeminen..................................................................83 Valinnan pisteytys......................................................84 Valintakoe....................................................................85 Valintamenettely........................................................85 Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella .86 Liitteet Tilastotietoa kesän 2014 opiskelijavalinnasta....88 Kartta yliopistoalueesta Tekniikka.................................................. 71 Kandidaattiohjelman ja opintosuuntien esittely.............................................72 Hakeminen..................................................................73 Valinnan pisteytys......................................................74 Valintakoe....................................................................75 Valintamenettely........................................................75 Vaasan yliopisto Postiosoite: PL 700, 65101 Vaasa Käyntiosoite: Wolffintie 34, 65200 Vaasa Puhelinvaihde: 029 449 8000 www.uva.fi Toimitus: Vaasan yliopisto, Hakijapalvelut ja Viestintä Käännökset: Britta Klockars Taitto: Mari Ala-Mikkula Valokuvat: Vaasan yliopisto 3 Hakijalle Tässä valintaoppaassa kerrotaan Vaasan yliopiston vuoden 2015 opiskelijavalinnoista. Oppaasta löydät valintaperusteet ja ohjeet kevään yhteishaun hakumenettelystä hallintotieteiden, kielten ja viestinnän, kauppatieteiden ja tekniikan opintoihin. Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan kandidaatti- ja maisteriopintoihin haetaan kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa ja tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin tutkintoihin valtakunnallisessa diplomi-insinöörija arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnassa. Yhteisvalinnoissa hakevien kannattaa tutustua myös yhteisvalintojen omiin valintaoppaisiin. Hakeminen tapahtuu korkeakoulujen sähköisen yhteishakujärjestelmän kautta. Hakemukset tehdään osoitteessa www.opintopolku.fi. Tässä oppaassa kerrotaan myös ns. erillishauista: Avoimen yliopiston opintoja riittävästi suorittaneet voivat hakea opiskeluoikeutta erillisessä haussa. Teknilliseen tiedekuntaan voivat erillishaun kautta hakea valtakunnallisissa matematiikka-, fysiikka- ja kemiakilpailuissa sekä Datatähtikilpailussa menestyneet sekä sellaiset diplomi-insinööriksi hakevat IB- ja EB-tutkinnon suorittaneet, jotka haluavat osallistua todistusvalintaan. Myös ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneet ja AICE-tutkinnon suorittaneet hakevat tekniikan alan opiskeluoikeutta päävalintojen ulkopuolella. Ohjeet löytyvät kunkin koulutusalan tekstien lopusta. Opiskelijoita valitaan lisäksi maisterihaussa, jossa valinta perustuu opiskelijan aikaisemmin suorittamaan korkeakoulututkintoon. Maisterihausta julkaistaan oma valintaopas. 4 Kaikki yliopiston toimipaikat ovat Palosaaren kaupunginosassa samalla kampusalueella. Opetus- ja tutkimustilojen lisäksi kampuksella sijaitsevat tekniikan tutkimus- ja opetuslaboratorio Technobothnia sekä viiden korkeakoulun yhteinen tiedekirjasto Tritonia. Vaasan yliopistoon voi tutustua lukemalla opiskelijablogeja osoitteesta www.uva.fi/blogs sekä sosiaalisessa mediassa: Facebook.com/universityofvaasa Twitter.com/univaasa Youtube.com/universityofvaasa Instagram.com/univaasa Pinterest.com/univaasa Linkedin.com/company/university-of-vaasa ri kaupunkia. Yliopistossa opiskelevien terveydenhoidosta huolehtii Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS, jonka palveluita opiskelijat voivat käyttää lukukausien aikana. Vaasan seitsemässä korkeakouluyksikössä opiskelee noin 12 000 opiskelijaa. Tarjolla on suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä koulutusohjelmia. Korkeakoulujen välinen sopimus joustavasta opiskeluoikeudesta antaa mahdollisuuden valita sivuaineopintoja muistakin korkeakouluista kuin Vaasan yliopistosta. Vaasassa toimivat korkeakouluyksiköt Vaasan yliopisto Åbo Akademi, Vasa Svenska handelshögskolan, Vasa Vaasan ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Novia Helsingin yliopiston kaksikielinen juristikoulutus Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA, Aaltoyliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Vaasa opiskelukaupunkina Vaasan yliopisto Vaasan yliopiston kampuksella yhdistyy merenrantapuisto, moderni arkkitehtuuri ja uudessa käytössä oleva tehdasmiljöö. Sijainti lähellä muita oppilaitoksia ja eläväistä kaupunkikeskustaa tarjoaa opiskelulle toimivat ja viihtyisät puitteet. Opiskelijoita on noin 5000. Suurin osa suorittaa perustutkintoa, jolloin ensin opiskellaan kandidaatin ja sitten maisterin tai diplomi-insinöörin tutkinto. Jatko-opiskelijat tähtäävät lisensiaatin tai tohtorin tutkintoihin. Kampuksella opiskelee myös avoimen yliopiston opiskelijoita. Yliopistossa voi opiskella hallintotieteitä, kauppatieteitä, kieliä ja viestintää sekä tekniikkaa kolmessa eri tiedekunnassa. Korkeakoulutusta on annettu jo yli 40 vuotta. Opiskelijamme ovat kiinnostuneita kansainvälisestä vaihdosta, ja yleensä kaikki halukkaat saavat vaihto-opiskelupaikan ulkomailta. Vaasaan hakeudutaan opiskelemaan mielellään muualta Euroopasta ja muista maanosista. Tiiviin opiskelija- ja opettajavaihdon sekä englanninkielisten koulutusohjelmien myötä kansainvälisyys on kampuksella arkipäivää. Opiskelijoista yli 300 on kotoisin ulkomailta. Yliopiston strategiassa määriteltyjä painoaloja ovat Energia Johtaminen Monikielisyys Rahoitus opiskelijapalvelut edistävät opintoja ja valmistumista. Meiltä valmistuneet työllistyvät erinomaisesti. Yliopisto tekee yhteistyötä myös Vaasanseudun urheiluakatemian kanssa tarjoten mahdollisuuden yhdistää opiskelu huipulle tähtäävään urheiluun. Tiivis opiskeluyhteisö, hyvä opintojen suunnittelu ja toimivat Vaasa on sopivan kokoinen kaupunki, jossa kaikki tarvittava on lähellä. Asukkaita on noin 66 000 ja luku on kasvussa. Vaasalaisista 70 % käyttää äidinkielenään suomea, 23 % ruotsia ja loput 7 % muita kieliä. Vaasassa toimivat yritykset tarjoavat opiskelijoille ja vastavalmistuneille mielenkiintoisia työmahdollisuuksia ja joustavan siirtymän työelämään opintojen päätyttyä. Hyödyllisiä linkkejä www.vaasa.fi www.vyy.fi www.voas.fi www.yths.fi Vapaa-ajan viettoon Vaasassa on paljon vaihtoehtoja. Yliopistossa voi harrastaa monenlaista teatterista ultimateen ja osakunnista bänditoimintaan. Lisää vaihtoehtoja löytyy kaupungilta. Vaasan keskusta on helppo hahmottaa: kohtaamispaikat ovat tiiviisti torin, kaupungin sydämen, ympärillä. Vaasassa opiskelija-asuntoja vuokraa mm. Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOAS, jolla on erikokoisia asuntoja ympä- 5 Koulutusalat ja tutkinnot Vaasan yliopistossa voi suorittaa humanistisen, kauppatieteellisen, yhteiskuntatieteellisen ja teknillistieteellisen alan perus- ja jatkotutkintoja. Yliopiston perustutkinnot ovat kaksiportaisia siten, että opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon ja jatkavat sen jälkeen ylempään korkeakoulututkintoon. Alempi korkeakoulututkinto on nimeltään kandidaatin tutkinto ja ylempi tutkinto maisterin tai diplomi-insinöörin tutkinto. Vaasan yliopistossa opiskelija saa opiskeluoikeuden sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon, tai maisterivalinnan kautta pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon. Suomessa käytetään eurooppalaista opintosuoritusten mitoitusta. Opintojen laajuus ilmaistaan opintopisteinä (op). Opintopisteet lasketaan siten, että yhden vuoden kokopäiväinen opiskelu vastaa 60 opintopistettä, jolloin yhdellä opintopisteellä tarkoitetaan keskimäärin 27 tunnin työpanosta (esim. luennot, harjoitukset, kirjallisuuden lukeminen). Alempi korkeakoulututkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Sen tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta. Ylempi korkeakoulututkinto on 120 opintopisteen laajuinen, mikä vastaa kahden vuoden opiskelua alemman korkeakoulututkinnon jälkeen. Sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on yhteensä viisi vuotta. Opiskeluajalle on asetettu rajoituksia (Yliopistolaki 558/2009). Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Opintojen enimmäisaikaan ei lasketa myöskään 2 lukuvuoden poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. 6 Tutkinnon suorittamisaikaan ei myöskään lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Opinnot Perustutkintoihin sisältyy ohjelman perusopintojen/pääaineopintojen lisäksi sivuaine-, viestintä- ja kieliopintoja sekä esim. yleisopintoja ja menetelmäopintoja. Kaikkiin kandidaatin tutkintoihimme sisältyy myös liiketoimintaosaamisen ja kansainvälisyyden opintoja. Opintojen suunnittelun apuna opiskelijoilla on käytössä henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS), jotka tukevat opintojen suunnittelua ja etenemistä. joittelupaikat, kaksikielisyys, opinto-ohjaus ja psyykkinen valmennus. Kaikkien lajien urheilijat voivat hakea urheiluakatemiaan, mutta lajivalmennusta järjestämme mm. seuraavissa lajeissa: jääkiekko, yleisurheilu, hiihto, uinti ja suunnistus. Urheilija hankkii opiskelupaikan normaalin hakuprosessin mukaisesti. Vaasanseudun urheiluakatemiaan urheilija hakee verkkosivuilta löytyvällä hakulomakkeella. Hakemuksen voi lähettää osoitteeseen Vaasanseudun urheiluakatemia, Wolffintie 30, 65200 VAASA tai sähköpostitse yhteyshenkilölle, joka vastaa myös lisäkysymyksiin. Urheiluakatemian verkkosivut ovat osoitteessa www.vsua.fi. Toiminnanjohtaja Jens Wallin, 050 535 5499, [email protected] Vaasan yliopistossa on mahdollista opiskella oman tiedekunnan oppiaineiden lisäksi muiden tiedekuntien oppiaineita sekä monitieteisiä opintokokonaisuuksia. Opiskelija voi hakeutua myös Vaasan muihin korkeakouluyksiköihin suorittamaan esimerkiksi sivuaineen. Tarkempia tietoja saa koulutusalakohtaisilta verkkosivuilta ja opintoneuvonnasta. Yliopisto kannustaa opiskelijoita suorittamaan osan opinnoistaan ulkomailla joko vaihto-opiskelun tai kansainvälisen harjoittelun kautta. Vaasanseudun urheiluakatemia Moni urheilija on joutunut omakohtaisesti kokemaan, kuinka vaikeaa on sovittaa yhteen täysipainoinen valmentautuminen ja opiskelu korkeakouluasteella. Intensiivinen harjoittelu, kilpailu- ja leirimatkat sekä monien muiden urheiluun liittyvien asioiden hoitaminen usein vaikeuttaa siviiliuran rakentamista. Huipulle tähtäävä tai jo huipulla oleva urheilija tarvitseekin tukea siviiliuran luomisessa. Vaasanseudun Urheiluakatemia (VSUA) tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa, tarjoaa valmennusta ja harjoituskavereita sekä muita palveluita elämänhallinnan alueelta. Urheiluakatemian vahvuuksiin kuuluvat mm. loistavat har- 7 Tiedekunnat ja oppiaineet Filosofinen tiedekunta Saksan kielen ja kulttuurin kandidaattiohjelma Teknisen viestinnän maisteriohjelma (TEVI) Kauppatieteiden maisteriohjelmat Hallintotieteet Pääaineet Saksan kieli ja kulttuuri Tyska språket och kulturen Pääaine Viestintätieteet tai Suuntautumisvaihtoehto Terminologia Henkilöstöjohtaminen Kasvuyrityksen johtaminen (Seinäjoen yliopistokeskus) Laskentatoimi ja tilintarkastus Markkinoinnin johtaminen Strateginen talousoikeus (Seinäjoen yliopistokeskus) Talousoikeus Taloustiede International Business (kansainvälinen maisteriohjelma) Finance (kansainvälinen maisteriohjelma) Strategic Management (1.8.2015 lähtien Strategic Business Development, kansainvälinen maisteriohjelma) Hallintotieteiden kandidaattiohjelma Pääaineet Aluetiede Julkisjohtaminen Julkisoikeus Sosiaali- ja terveyshallintotiede Hallintotieteiden maisteriohjelmat Aluetiede Julkisjohtaminen Julkisoikeus Sosiaali- ja terveyshallintotiede Muu oppiaine Filosofia Humanistinen koulutusala Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Pääaineet Ruotsin kieli Finska som det andra inhemska språket Modersmålet svenska Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma Pääaine Ruotsin kieli 8 Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Pääaineet Viestintätieteet Nykysuomi Englannin kieli Kielten ja viestinnän maisteriohjelmat Comparative Cultural Studies (CCS) Pääaineet Englannin kieli Saksan kieli / tyska språket Kieliasiantuntijuus erikoistuneessa yhteiskunnassa (KEY) Pääaineet Englannin kieli Ruotsin kieli Modersmålet svenska Saksan kieli / tyska språket Finska som det andra inhemska språket Ruotsin kielen ja kielikylvyn maisteriohjelma (MAISS) Pääaine Ruotsin kieli Viestinnän monialainen maisteriohjelma (VIMA) Suuntautumisvaihtoehdot Organisaatioiden viestintä Digitaalinen media Muut oppiaineet ja opintokokonaisuudet Kulttuurienvälinen viestintä Monikielisyys Pohjoismaiset opinnot Ranskan kieli Terminologia ja tekninenviestintä Tulkkaus Venäjän kieli Opiskelijoita: 1828 Kauppatieteellinen tiedekunta Kauppatieteiden kandidaattiohjelma Pääaineet Johtaminen ja organisaatiot Kansainvälinen liiketoiminta Laskentatoimi ja rahoitus Markkinointi Talousoikeus Taloustiede Opiskelijoita: 2374 Teknillinen tiedekunta Kauppatieteellinen ala, teollisuusekonomikoulutus Kauppatieteiden kandidaattiohjelma, tietotekniikka ja tuotantotalous Pääaineet Tuotantotalous Tietotekniikka Kauppatieteiden maisteriohjelmat Tietotekniikka Teknisen viestinnän maisteriohjelma Industrial Management (kansainvälinen maisteriohjelma) Teknillistieteellinen ala Tekniikan kandidaattiohjelma, energia- ja informaatiotekniikka Opintosuunnat Sähkö- ja energiatekniikka Informaatiotekniikka Energia- ja informaatiotekniikan diplomi-insinööriohjelma Opintosuunnat Automaatiotekniikka Energiatekniikka Ohjelmistotekniikka Sähkötekniikka Communications and Systems Engineering (kansainvälinen maisteriohjelma) Muut oppiaineet Matematiikka Talousmatematiikka Tilastotiede Fysiikka Opiskelijoita: 1185 9 Opiskelijaksi hakeminen 2015 Valintaperusteet Vaasan yliopiston opiskelijavalintoihin esitetään jäljempänä koulutusaloittain. Kelpoisuus korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin Olet kelpoinen hakemaan yhteishaussa mukana oleviin koulutuksiin, jos olet suorittanut jonkin seuraavista tutkinnoista: ylioppilastutkinnon International Baccalaureate (IB) -tutkinnon, Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB) tai Reifeprüfungtutkinnon (RP) vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin Hakuaika Valintakokeet Koepaikkakunnat Keväällä 2015 ylioppilastutkinnon suorittavat ovat hakukelpoisia, vaikka saavat tutkintotodistuksensa hakuajan päättymisen jälkeen. Ammatillisen tutkinnon keväällä 2015 suorittavat ovat hakukelpoisia, mikäli toimittavat kopion tutkintotodistuksesta Vaasan yliopistoon viimeistään 4.6.2015. Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot (suluissa sisäänottomäärä) Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan ja diplomi-insinöörija arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnan osalta palautusaikataulut ovat ko. valintaoppaissa. Em. yhteisvalintoihin hakevat toimittavat tutkintotodistuksen Aalto-yliopiston hakijapalveluihin. - Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma / Kandidatprogrammet för de inhemska språken (35) - Saksan kielen ja kulttuurin kandidaattiohjelma / Kandidatprogrammet för tyska språket och kulturen (20) - Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma (75) 17.3.–9.4. klo 15.00 1.6. klo 12–16 Vaasa, Espoo, Oulu, Tampere - Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma (20) 17.3.–9.4. klo 15.00 Ensimmäinen vaihe (kirjallinen koe) 1.6. klo 12–16 Ensimmäinen vaihe: Vaasa, Espoo, Oulu, Tampere Hakukelpoisuutta voi epäselvissä tapauksissa tiedustella yliopistolta etukäteen. Hakijan, joka ei kuulu yleisen korkeakoulukelpoisuuden piiriin, tulee hakuajan päättymiseen mennessä toimittaa yliopistolle perusteltu anomus hakukelpoisuuden selvittämiseksi ja liittää hakemukseen jäljennös aikaisemmin suoritetuista opinnoista ja tutkinnoista. Hakemus liitteineen toimitetaan osoitteeseen Vaasan yliopisto, Hakijapalvelut, PL 700, 65101 Vaasa. Hakijalle lähetetään postitse ao. tiedekunnan päätös oikeudesta hakea opintoihin. Sähköisen hakemuksen voi kuitenkin täyttää ennen päätöksen saapumista. Hallintotieteen kandidaattiohjelma (75) 17.3.–9.4. klo 15.00 1.6. klo 12–16 Vaasa, Espoo, Oulu, Tampere Humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot (suluissa sisäänottomäärät) Toinen vaihe: Vaasa Toinen vaihe (haastattelut): 15.–16.6. klo 10–18 Kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot (suluissa sisäänottomäärä) Kansainvälisten ylioppilastutkintojen arvosanojen rinnastaminen suomalaisiin arvosanoihin - Kauppatieteet, kauppatieteellinen tiedekunta (230) 17.3.–9.4. klo 15.00 3.6. klo 10–14 Yliopisto, jonka hakija on asettanut ensimmäiseksi hakukohteeksi kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa International Baccalaureate (IB), European Baccalaureate (EB) ja Reifeprüfung-tutkinnon todistus rinnastetaan suomalaiseen ylioppilastutkintoon opetus- ja kulttuuriministeriön suositusten mukaisesti seuraavasti: - Tietotekniikka ja tuotantotalous, teknillinen tiedekunta (60) 17.3.–9.4. klo 15.00 1.6. klo 12–16 Vaasa, Espoo, Oulu, Tampere Suomalainen yo-tutkinto IB-tutkinto *) EB-tutkinto Reifeprüfung-tutkinto Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot (suluissa sisäänottomäärä) vast. suomalaisessa yo-tutkinnossa pisteet pisteet pisteet - Energia- ja informaatiotekniikka (60) laudatur 7 10.00–9.00 15–13 eximia 6 8.95–8.00 12–10 magna 5 7.95–7.00 9–8 cum laude 4 6.95–6.00 7 lubenter 3 5.95–5.00 6–5 approbatur 2 4.95–4.00 4 *) EB-tutkinto: Poiketen edellä olevasta taulukosta rinnastetaan pitkän tai lyhyen matematiikan osalta pistemäärät 10.00–9.50 laudaturiin, pistemäärät 9.45–8.50 eximia cum laude approbaturiin sekä pistemäärät 8.45–7.00 cum laude approbaturiin. 10 Tärkeät päivämäärät vuoden 2015 opiskelijavalinnoissa 17.3.–9.4. klo 15.00 26.5. - klo 9–12 yhteiskuntatiede - klo 14–17 matematiikka Vaasa, Espoo, Tampere, Lappeenranta, Oulu, Turku 27.5. - klo 9–12 kemia - klo 14–18 fysiikka 11 Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella, suomenkieliset maisteriohjelmat Hakuaika 12.1.–27.2. klo 15.00 Kansainväliset maisteriohjelmat Hakuaika 31.12.2014–27.2.2015 klo 16.00 Erillishaku teknilliseen tiedekuntaan (IB- ja EB-tutkinnon suorittaneet, haku kilpailumenestyksen perusteella, ulkomaalaisen korkeakoulukelpoisuuden tai AICE-tutkinnon suorittaneiden valinta) Valintaoppaat ja hakulomakkeet Valintaoppaat Vaasan yliopiston tutkintoihin löytyvät verkkosivulta www.uva.fi/hakijat. Kauppatieteellisen alan yhteisvalintaopas löytyy lisäksi osoitteesta www.kauppatieteet.fi ja diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnan (ns. DIA-valinta) valintaopas osoitteesta www.dia.fi. Valintaoppaita voi tilata maksutta postitse yliopiston hakusivuilta tai osoitteesta Vaasan yliopisto Hakijapalvelut PL 700 65101 Vaasa p. 029 449 8166, 029 449 8152 [email protected] Korkeakoulujen sähköinen yhteishaku Yhteishaussa hakeminen tapahtuu osoitteessa www. opintopolku.fi. Samalla hakulomakkeella haetaan kaikkiin yhteishaussa mukana oleviin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hakukohteisiin. Voit hakea yhteishaussa enintään kuuteen hakukohteeseen, jotka sinun pitää asettaa mieluisuusjärjestykseen hakulomakkeella. Tämä priorisointi on sitova, etkä voi muuttaa sitä enää hakuajan päättymisen jälkeen. Hakuaikana voit kuitenkin muuttaa järjestystä vapaasti joko itse kirjautumal- 12 Hakuaika 17.3.–9.4. klo 15.00 la Opintopolun sähköiselle asiointitilille (edellyttää verkkopannkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai sähköistä henkilökorttia) tai ottamalla yhteyttä jonkun hakukohteenasi olevan korkeakoulun hakijapalveluihin. Kevään yhteishaussa on kaksi erillistä hakuaikaa, jotka kuuluvat samaan yhteishakuun. 1. hakuaika on 7.1.–27.1.2015 klo 15.00. Ensimmäiseen hakuun kuuluvat vieraskieliset koulutukset ja Taideyliopiston koulutukset. 2. hakuaika on 17.3.–9.4.2015 klo 15.00, jolloin haetaan kaikkiin muihin kuin em. koulutuksiin. Kaikkiin Vaasan yliopiston yhteishaun hakukohteisiin haetaan toisena hakuaikana. Voit kahtena hakuaikana hakea yhteensä enintään kuuteen hakukohteeseen. Jos siis haet esimerkiksi kolmeen hakukohteeseen ensimmäisenä hakuaikana, voit hakea enintään kolmeen muuhun toiveeseen toisena hakuaikana. Lähetettyäsi hakulomakkeen saat vielä vahvistusviestin onnistuneesta tallennuksesta hakulomakkeella antamaasi sähköpostiosoitteeseen. Hakulomake on avoinna täytettäväksi vain hakuaikana ja se tulee lähettää viimeistään viimeisenä hakupäivänä klo 15.00 mennessä, jotta hakemuksesi olisi voimassa. Mikäli et voi hakea sähköisellä hakulomakkeella, voit saada paperisen hakulomakkeen minkä tahansa hakemasi korkeakoulun hakijapalveluista. Hakemuksen liitteet Mikäli tutkintosi arvosanoihin tulee muutoksia, on sinun syytä ilmoittaa siitä välittömästi yliopiston hakijapalveluihin. Seuraavien hakijoiden tulee toimittaa 23.4.2015 mennessä kopio tutkintotodistuksestaan: ennen vuotta 1990 suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet IB-, EB- tai Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneet ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneet muun kuin ylioppilastutkinnon suorittaneet, esim. kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon perusteella hakevat. Jos tutkinto valmistuu touko-kesäkuussa 2015, todistuskopio tulee toimittaa viimeistään 4.6.2015. Hallintotieteiden, kielten ja viestinnän sekä tietotekniikan ja tuotantotalouden kandidaattiohjelmiin hakevat toimittavat liitteet Vaasan yliopiston hakijapalveluihin osoitteella Vaasan yliopisto, Hakijapalvelut, PL 700, 65101 Vaasa. Diplomi-insinööri-koulutuksen ja kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan osalta edellä mainitut liitteet toimitetaan Aalto-yliopiston hakijapalveluihin osoitteella Aalto-yliopisto, Hakijapalvelut, PL 13350, 00076 AALTO. Merkitse kuoreen ’Dia-valinta’ tai ’Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta’. Katso tarkemmat ohjeet yhteisvalintojen omista valintaoppaista. Valintakokeet Hallintotieteiden, kielten ja viestinnän, kielikylpykoulutuksen (kirjallinen koe) sekä tietotekniikan ja tuotantotalouden (kauppatieteet) valintakokeet järjestetään MAANANTAINA 1.6.2015 klo 12–16 Kielikylpykoulutuksen haastattelut järjestetään Vaasassa 15.–16.6., katso tarkemmat tiedot ko. koulutuksen kohdalta. Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnan ja kauppatieteellisen alan yhteisvalintojen valintakoeohjeet ovat ko. valintaoppaissa. Vuonna 1990 tai sen jälkeen suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneen hakijan ylioppilastutkinnon tiedot saadaan suoraan valtakunnallisesta rekisteristä, eikä liitteitä tarvitse lähettää. Hallintotieteisiin, kieliin ja viestintään ja tietotekniikkaan ja tuotantotalouteen hakevat, IB-tutkinnon vuonna 2015 suorittavat lähettävät ensivaiheessa todistuksen tutkinnon alustavista arvosanoista. Lopullinen valinta ratkeaa kuitenkin vasta tutkintotodistuksen saamisen jälkeen. Lopullisen tutkintotodistuksen jäljennös on toimitettava hakijapalveluihin välittömästi kun se on saatu. Alkuperäinen todistus tarkistetaan heti opintojen alkaessa. 13 Valintakoepaikat ja salit Ohjeita valintakokeita varten Hallintotieteiden, kielten ja viestinnän, kielikylpykoulutuksen (kirjallinen koe) sekä tietotekniikan ja tuotantotalouden valintakoepaikaksi voi vapaasti valita Vaasan, Espoon, Oulun tai Tampereen. Haluttu valintakoepaikka ilmoitetaan sähköisellä hakulomakkeella. Vaasan yliopiston kirjallisiin valintakokeisiin ei lähetetä erillistä kutsua, vaan kokeisiin voivat osallistua kaikki hakukelpoisuuden täyttävät hakijat. Kielikylpykoulutuksen haastatteluihin (toinen vaihe) kuitenkin lähetetään kutsut sähköpostitse. Myös hakijat, jotka eivät ole saaneet ilmoitusta hyväksymisestä todistusten perusteella, osallistuvat kokeisiin. Hakijoiden on syytä saapua ajoissa koepaikalle. Koepaikoilla on opasteet, joista koesalien sijainti selviää tarkemmin. Vaasa Oulu Palosaaren kampusalue, päärakennus Tervahovi (ks. kartta valintaoppaan lopussa ja www.uva.fi/fi/about/campus/ map). Oulun yliopisto, Linnanmaan yliopistoalue, keskusaula, 1. kerros, luentosali L5 sijaitsee noin 5 km keskustasta www.oulu.fi/kartat Koesalit ilmoitetaan valintakoepäivänä päärakennus Tervahovin aulassa, Wolffintie 34, 65200 Vaasa. Espoo Tampere Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu, päärakennus, 1. kerros, sali D Otakaari 1, Espoo www.aalto.fi/fi/about/campuses/campus_maps, Otaniemen kartan kohde 1 Tampereen teknillinen yliopisto, Hervanta Festia-rakennuksen aula, F Iso Sali Korkeakoulunkatu 8 / Hermiankatu 7, Tampere www.tut.fi/fi/vierailijalle/index.htm, kartan kohde 8 Koekohtaiset ohjeet löytyvät yliopiston verkkosivuilta www.uva.fi/fi/for/prospective/admissions/examinations. Aikaisempia valintakoekysymyksiä Osa aikaisempien vuosien valintakoekysymyksistä löytyy yliopiston verkkosivuilta osoitteesta www.uva.fi/ fi/for/prospective/admissions/examinations/ eq. Jos koekysymyksiä ei ole julkaistu, julkaisuun ei ole saatu lupaa kokeen laatijoilta. Valintakoekirjat Valintakoekirjat tai verkkomateriaali on kerrottu jokaisen ohjelman/pääaineen esittelyn kohdalla. Valintakoekirjoja voi tiedustella kirjastoista ja kirjakaupoista. Hallintotieteiden valintakoekirjan voi myös tilata yliopiston julkaisupalveluista: www.uva.fi/fi/research/publications/orders/database > Hallintotieteet. Mitä valintakokeissa tulee olla mukana Hakijalla tulee olla kokeessa mukana kirjoitusvälineet (ei kuitenkaan esim. kynäpussia) ja valokuvalla varustettu henkilöllisyystodistus. Teknillisen alan yhteisvalinnan kokeessa mukana saa olla laskin. Eväiden tuonti valintakoesaliin on kielletty, ellei hakija ole pyytänyt siihen kirjallisesti lupaa ennen valintakoetta, ks. erityisjärjestelyt valintakokeessa. Myös avointen matkapuhelinten tuominen koesaleihin on kielletty. Erityisjärjestelyt valintakokeessa Mikäli valintakokeeseen osallistuja tarvitsee erityisjärjestelyjä (esim. lisäaikaa, irtopöydän, valintakoekysymykset pistekirjoituksella) hänen tulee esittää erityisjärjestelypyyntönsä kirjallisesti viimeistään 8.5. Pyynnössä on kerrottava millaisia järjestelyjä hakija tarvitsee ja liitteenä tulee lisäksi olla lääkärintodistus tai muun asiantuntijan antama vastaava selvitys, joka osoittaa erityisjärjestelyjen tarpeen. Hakijan on ilmoitettava jo hakuvaiheessa, mikäli hän tarvitsee terveyssyistä valintakokeen aikana välipalan tai lääkitystä. Erityisjärjestelyjä tarvitsevan hakijan on suoritettava valintakokeensa Vaasassa. Kauppatieteellisen ja teknillisen alan yhteisvalinnoissa hakevat erityisjärjestelyjä tarvitsevat ottavat yhteyttä siihen yliopistoon, jossa tekevät valintakokeensa. Maanantaina 1.6. järjestetään samanaikaisesti usean Vaasan yliopiston hakukohteen valintakokeet. Jos hakija osallistuu useamman kuin yhden koulutuksen valintakokeisiin, saa hän koetilaisuudessa kirjekuoren, joka sisältää kaikkien hakulomakkeessa ilmoitettujen hakukohteiden valintakoekysymykset. Valintakoe kestää kuitenkin aina vain neljä tuntia. 14 15 Opiskelijavalinnan tulokset Syksyllä 2015 alkavien yhteishaun koulutusten valintojen tulokset julkistetaan viimeistään 1.7.2015. Jos olet rekisteröitynyt Opintopolkuun, voidaan tulos ilmoittaa sinulle myös suoraan Opintopolussa. Tuloksen ilmoittamisen yhteydessä saat tiedon oletko hyväksytty, hylätty tai monennellako varasijalla olet kunkin valintatavan mukaisesti. Varasijalta valittaville ilmoitetaan tuloksesta aina erikseen hyväksymisen jälkeen. Korkeakoulujen yhteishaussa sinulle tarjotaan enintään yhtä opiskelupaikkaa, vaikka valintamenestyksesi olisi ollut hyvä useammassakin hakukohteessa. Sinulle tarjotaan paikkaa korkeimmalle mieluisuusjärjestyksessä hakulomakkeella sijoittamastasi koulutuksesta, johon valintamenestyksesi riittää. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että hakutoivejärjestystäsi verrataan kunkin hakukohteesi tulokseen. Jos valintamenestyksesi riittää hyväksytyksi tulemiseen jossakin koulutuksessa, et voi tulla enää tämän jälkeen hyväksytyksi tätä alemmas hakulomakkeella sijoittamiisi koulutuksiin. Voit kuitenkin tulla vielä hyväksytyksi korkeammalle sijoittamaasi koulutukseen varasijalta. Oikaisupyyntö Jos olet tyytymätön opiskelijavalinnan tulokseen ja siinä on tehty mielestäsi virhe, voit hakea päätökseen oikaisua. Oikaisua haetaan aina siitä korkeakoulusta, jonka hakukohteen tulokseen olet tyytymätön. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti annetun määräajan kuluessa 14 päivää tuloksen julkaisemisesta. Oikaisuvaatimuksessa sinun tulee ilmoittaa henkilö- ja yhteystietosi sekä mitä päätöstä oikaisuvaatimuksesi koskee. Sinun ei kannata jättää vastaanottamatta toista opiskelupaikkaa odottaessasi vastausta oikaisuvaatimukseesi. Mikäli oikaisuvaatimuksesi johtaa päätöksen muuttamiseen, voidaan opiskelupaikkasi vielä vaihtaa muutetun päätöksen mukaiseksi. Vastaavasti oikaisuvaatimuksen koskiessa 16 jotakin aiempaa päätöstä (esimerkiksi hakukelpoisuus), voit osallistua valintakokeisiin vaatimuksen käsittelyn ollessa kesken. Vaasan yliopiston valintakokeeseen osallistuneella hakijalla on oikeus nähdä koepaperinsa ja tarkistaa todistuspisteensä mainittujen 14 päivän aikana Vaasan yliopiston hakijapalveluissa, Luotsi-rakennuksessa, Wolffintie 34. Opiskelupaikan vastaanottaminen ja varasijat Tullessasi hyväksytyksi yhteishaussa, tulee sinun ottaa tarjottu opiskelupaikka vastaan aloittaaksesi opintosi. Voit ottaa paikan vastaan joko sähköisesti Opintopolussa (edellyttää rekisteröitymistä ja tunnistautumista esim. pankkitunnuksillasi) tai vaihtoehtoisesti palauttamalla ilmoituksen vastaanottamisesta kyseiseen korkeakouluun. Paikka pitää ottaa vastaan valintatulosten yhteydessä annettuun määräaikaan mennessä, tai menetät sen. Voit ottaa paikan vastaan joko sitovasti tai ehdollisesti. Voit ottaa paikan aina vastaan sitovasti, jos se on hakutoivejärjestyksessä korkeimmalle sijoittamasi paikka tai jos et voi enää päästä mieluisammaksi priorisoimaasi kohteeseen. Kaikkien hakutulosten ilmoittamisen jälkeen voit ottaa paikan vastaan sitovasti myös silloin, jos olet varasijalla korkeammalle priorisoimiisi paikkoihin. Huomioithan, että tällöin kuitenkin menetät mahdollisuuden tulla hyväksytyksi niihin varasijalta. Voit tällöin ottaa opiskelupaikan vastaan myös ehdollisesti. Ehdollinen opiskelupaikan vastaanottaminen tarkoittaa, että voit edelleen tulla hyväksytyksi mieluisammaksi sijoittamaasi hakukohteeseen. Jos kuitenkaan et pääse niistä mihinkään varasijalta, muuttuu ehdollinen opiskelupaikan vastaanottaminen automaattisesti sitovaksi. Varasijalta voidaan hyväksyä 12.8.2015 klo 15.00 saakka. Opiskelupaikan vastaanottamisen lisäksi sinun tulee vielä ilmoittautua korkeakouluun joko läsnä- tai poissaolevaksi. Tällä tavoin kerrot, oletko aloittamassa opintosi ja sinut kirjataan korkeakoulun opiskelijaksi. Huomaathan, että korkeakoulut voivat halutessaan varata aloituspaikkoja ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevaksi ei katsota henkilöä, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon suomalaisessa korkeakoulussa. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevana ei myöskään pidetä korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan syksyllä 2014 tai sen jälkeen alkavasta koulutuksesta vastaanottanutta henkilöä. Opiskelupaikan vastaanottamistiedon muuttamisen perusteet Opiskelupaikan vastaanottamistietoa voidaan muuttaa vain silloin, jos hakija on saanut korkeakoulusta virheellistä tai puutteellista tietoa ennen kuin hän on ottanut opiskelupaikan vastaan. Tällöin hakija tekee kirjallisen korjauspyynnön perusteluineen siihen korkeakouluun, josta hän on ottanut opiskelupaikan vastaan. Yhden korkeakoulupaikan säännös Myös yhteishakujen ulkopuolisiin koulutuksiin hyväksyttyjen tulee ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta. Näihin koulutuksiin hyväksytyille hakijoille ei ole jonotusmahdollisuutta. Opintojen aloittaminen Opintojen alussa järjestetään sekä yhteisiä että koulutusala- ja oppiainekohtaisia tiedotustilaisuuksia, joissa esitellään Vaasan yliopisto ja opintojen aloittamiseen liittyvät asiat. Näiden ns. orientaatiopäivien aikana opiskelijat jaetaan myös tuutoreiden ohjaamiin pienryhmiin. Tuutori on tehtäväänsä koulutettu saman koulutusalan vanhempi opiskelija, joka auttaa uusia opiskelijoita opiskeluympäristöön, yliopistoyhteisöön ja muihin opiskelijoihin tutustumisessa sekä ohjaa opintojen aloittamiseen ja opiskeluprosessiin liittyvissä asioissa. Ilmoittautuminen Opiskelemaan hyväksyttyjen tulee ennen opintojen aloittamista ilmoittautua yliopistoon. Tarkat ohjeet ja aikataulu yliopistoon ilmoittautumisesta ilmoitetaan hyväksytyille opiskelijoille. Opiskelijaksi hyväksytty voi ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan saman lukukauden aikana alkavasta koulutuksesta. Korkeakoulututkintoja ovat yliopistojen alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Opintoneuvonta Säännös koskee ainoastaan valtakunnallisessa yhteishaussa mukana olevia koulutuksia (mukaan lukien Maanpuolustuskorkeakoulu). Yliopistojen erillisvalinnat ja ammattikorkeakoulujen vieraskielinen aikuiskoulutus, vieraskieliset ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, ESRrahoitteiset koulutukset ja työvoimapoliittiset koulutukset jäävät säännöksen ulkopuolelle. Yksityiskohtaiset tiedot tutkintojen rakenteesta, aineyhdistelmistä, opintojen kulusta jne. löytyvät opinto-oppaista. Uudet opiskelijat saavat oman koulutusalan ja kielipalveluiden painetut opinto-oppaat opintojen alkaessa. Oppaat löytyvät myös osoitteesta www.uva.fi/opiskelijat. Tutkintokohtaista neuvontaa antavat oman koulutusalan opintoneuvonnasta vastaavat henkilöt sekä oppiaineiden opettajat. Opiskelija- ja hakijapalvelut tarjoaa mm. yleistä opintoneuvontaa, kansliapalveluita, opintotukineuvontaa ja uraohjausta. Opintoihin ja hakemiseen liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä yliopiston hakijapalveluihin sekä tiedekuntien opin- 17 toneuvontaan. Katso yhteystiedot yliopiston verkkosivuilta www.uva.fi/opiskelijat > opiskelun neuvonta- ja tukipalvelut > opintoneuvonnan yhteystiedot. Opintotuki Opintotukea voidaan myöntää oppilaitokseen hyväksytylle, päätoimisesti opiskelevalle ja taloudellisen tuen tarpeessa olevalle opiskelijalle. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Kun opiskelija on valittu suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, joiden yhteenlaskettu laajuus on 300 opintopistettä, enimmäistukiaika on 50 kuukautta. Tuki myönnetään ensin alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Kaikkien korkeakouluopintojen enimmäistukiaika on yhteensä 64 kuukautta. Opiskelijoiden kaikki opintotukiasiat käsitellään Vaasan yliopiston opintotukipalveluissa. Maisterihaku Yhteystietoja Tässä valintaoppaassa esiteltyjen valintojen lisäksi Vaasan yliopiston tiedekuntiin voi hakea tutkinto-opiskelijaksi aikaisemman korkeakoulututkinnon perusteella ilman valintakokeita. Tällöin opiskeluoikeus myönnetään pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon. Valinta perustuu hakijan aikaisempiin korkeakoulutasoisiin tutkintoihin ja opintoihin. Suomenkielisten maisteriohjelmien hausta julkaistaan oma valintaopas, jonka voi tilata hakijapalveluista tai sivulta www.uva.fi/hakijat. Kansainvälisistä, englanninkielisistä maisteriohjelmista saa lisätietoa esim. sivuilta www.masteryourstudies.fi. Haku maisteriopintoihin tapahtuu sähköisesti osoitteessa www.opintopolku.fi. Hakuaika on 12.1.–27.2.2015 klo 15.00. Englanninkielisten maisteriohjelmien 31.12.2014–27.2.2015 klo 16.00. hakuaika on Kysymykset valintaprosessista, valintakokeista ja opiskelun aloittamisesta: Kysymykset eri alojen opinnoista ja koulutustarjonnasta (sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]): Vaasan yliopisto Hakijapalvelut PL 700 65101 Vaasa Filosofinen tiedekunta, hallintotieteet: Opintopäällikkö Marja Vettenranta, p. 029 449 8175 Käyntiosoite: Wolffintie 34, Luotsi-rakennus, 65200 Vaasa [email protected] p. 029 499 8166, 029 449 8152 Filosofinen tiedekunta, humanistinen koulutusala: Opintopäällikkö Eija Heinonen-Özdemir, p. 029 449 8149 Kauppatieteellinen tiedekunta: Koordinaattori Miia-Leena Mikkilä, p. 029 449 8162 Teknillinen tiedekunta: Amanuenssi Kati Kangasniemi, p. 029 449 8154 Opintopäällikkö Helena Varmajoki, p. 029 449 8174 Lisätietoja opintotuesta: www.kela.fi/opintotuki. Ylioppilaskunta Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan jäseniä ovat kaikki Vaasan yliopistossa perustutkintoa suorittavat opiskelijat. Jäsenyyden merkkinä on opiskelijakortti, jolla saa etuuksia mm. VR:ltä, Matkahuollosta, ruokaloista, monista vaasalaisista liikkeistä sekä kulttuuritapahtumista. Ylioppilaskunta toimii jäsentensä yhdyssiteenä ja äänitorvena niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla ja edistää opiskelijoiden sosiaalipoliittista ja koulutuspoliittista asemaa. Lisätietoja ylioppilaskunnasta löytyy osoitteesta www.vyy.fi. Yliopisto ei peri opiskelijoilta lukukausimaksuja. Ylioppilaskunnan jäsenmaksuohjeet ilmoitetaan hyväksytyille opiskelijoille. 18 19 Fi tie los ofi d e H al ne lin k u to tie nt n te et a Hallintotieteet Filosofisessa tiedekunnassa on kaksi koulutusalaa: hallintotieteet sekä humanistiselta koulutusalalta kielet ja viestintä. Tiedekunnassa voi siis suorittaa sekä hallintotieteiden että humanistisen alan alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot. Koulutusaloille on oma opiskelijavalinta. Hallintotieteiden ydinosaamisalueita ovat hallinnon ja palveluiden järjestelmät, niiden johtaminen, oikeudellinen sääntely ja yhteiskunnan eri toimintojen kehittäminen. Opiskelemalla hallintotieteitä saa vankat perustiedot hallinnosta ja palveluista, valmiudet näitä koskevan tieteellisen tiedon omaksumiseen ja tuottamiseen sekä vaativissa työtehtävissä tarvittavat viestintä- ja kielitaidot. Bloggaaja: Sanna-Mari Kauko Hallintotieteet Pääaineenaan julkisjohtamista lukeva hallintotieteiden opiskelija Sanna-Mari vaihtoi Etelä-Suomen sykkeen vilkkaaseen opiskelijaelämään Vaasassa, ja puuhailee mukana niin ainejärjestötouhuissa kuin tutorinakin. Blogissaan Sanna-Mari tarkastelee paitsi yliopistoelämää myös arkea Pohjanmaalla, joka tuo eteen uusia mielenkiintoisia seikkailuja ja tuttavuuksia. Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot Opiskelijavalinnassa opiskelija saa opiskeluoikeuden sekä kandidaatin että maisterin tutkintoihin. Ensin suoritetaan laaja-alainen kandidaatin tutkinto. Kandidaatin tutkinnon voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kolmessa vuodessa. Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot sisältävät kaikille yhteisiä opintoja, pääaineopintoja, kieli- ja viestintäopintoja sekä yhden tai useamman oppiaineen muodostamia opintokokonaisuuksia. Kandidaatin tutkintoon sisältyy myös liiketoimintaosaamis- ja kansainvälistymisosiot. Kielten opiskelu ja tutkimus painottuvat enemmän nykykieliin ja tämän päivän kielenkäyttöön, vähemmän kielihistoriaan. Kielten ja viestinnän koulutus on keskittynyt opetuksessaan ja tutkimuksessaan kääntämiseen, ammattikieliin, monikielisyyteen ja kielikylpyyn, kielialueiden kirjallisuuteen ja kulttuuriin sekä multimedia- ja tietoverkkopainotteiseen viestintään. Sekä kandidaatin että maisterin tutkintorakenteet ovat joustavia ja opiskelija voi omilla valinnoilla suunnata tutkintoaan eri alueille, kuten kauppatieteisiin, kieliopintoihin, viestintään jne. Tutkintoihin sisällytettäviä opintoja voi suorittaa myös muissa yliopistoissa sekä kotimaassa että monissa ulkomaisissa yhteistyöyliopistoissa. Hallintotieteet Opintojen rakenne Tiedekunnassa voi suorittaa yhteiskuntatieteellisen alan tutkintoihin kuuluvat tutkintoasetuksen 794/2004 mukaiset hallintotieteiden kandidaatin ja hallintotieteiden maisterin tutkinnot. Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) Hallintotieteiden perusopinnot ja pääaineen aineopinnot Kieli- ja viestintäopinnot Orientoivat opinnot ja yleisopinnot Sivuaineopinnot Vapaasti valittavat opinnot Koulutamme uuden polven hallinto-osaajia valtion, kuntien, kolmannen sektorin ja yritysten palvelukseen vastaamaan vaativista hallintotehtävistä sekä hyvinvointipalveluiden tilaamisesta ja tuottamisesta. Koulutuksen tutkimuksellisena perustana ovat hallintotieteet hallintoa ja julkista toimintaa tutkivina yhteiskuntatieteinä. Hallintotieteiden maisterin tutkinto (120 op) Pääaineen syventävät opinnot Viestintä- ja kieliopinnot Vapaasti valittavat opinnot Voit tutustua tarkemmin tutkintojen rakenteisiin sekä opintoihin osoitteessa www.uva.fi/fi/for/student/materials/handbooks/administrative_sciences/handbook2014 (lukuvuoden 2014–2015 opinto-opas). Lue Sanna-Marin blogia Hallarisydämellä: uva.fi/blogit 20 21 Hallintotieteet Hallintotieteiden kandidaatit sijoittuvat julkisten ja yksityisten organisaatioiden monitasoisiin akateemista koulutusta edellyttäviin asiantuntijatehtäviin. Suoritettuaan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon opiskelija: ymmärtää yhteiskunnan alueellisia, oikeudellisia, taloudellisia, johtamisen ja hyvinvoinnin ilmiöitä osaa analysoida hallinnollisia ongelmia ja haasteita monesta näkökulmasta osaa soveltaa tutkimustietoa käytäntöön, saa valmiuksia toimia hallinnon asiantuntijatehtävissä niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla sekä omaa riittävät tiedot ja taidot jatkaakseen opintojaan maisteriopinnoissa. Lisätietoja: www.uva.fi/fi/education/bachelor/administrative. Kandidaatin tutkinto on suunniteltu siten, että se antaa tieteellisten ja teoreettisten valmiuksien lisäksi valmiudet käytännön hallintotoimintaan. Kandidaatin tutkinnon jälkeen voi edetä pääainepohjaiseen, kaksivuotiseen maisterin tutkintoon. Maisterin tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden hallintotieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin. Valmistuneiden sijoittuminen Valtionhallinto on yksi merkittävä hallintotieteiden maistereiden työnantaja, mutta yhä useammat sijoittuvat valmistuttuaan myös kuntiin, kuntayhtymiin, kolmannelle sektorille järjestöihin ja yksityiselle sektorille. Myös kansainväliset tehtävät ovat muodostuneet merkittäväksi osaksi hallintotieteilijöiden urapolkua. Valmistuneiden hallintotieteiden maistereiden sijoittumista työelämään seurataan vuosittain. Valmistuneiden työtehtäviä ovat esimerkiksi yleishallinto-, tutkimus-, suunnittelu-, henkilöstöhallinto- ja kehittämistehtävät. Vaasan yliopiston sijoittumisselvitysten mukaan tehtävänimikkeitä ovat esim. hankekoordinaattori, projektitutkija/koordinaattori, palvelupäällikkö, kouluttaja, ylitarkastaja, toimialapäällikkö, laatupäällikkö, koulutussuunnittelija, erityisasiantuntija, korvauspäällikkö, palveluneuvoja, rekrytointikonsultti, toi- 22 minnanjohtaja, henkilöstöpäällikkö, hankinta-asiantuntija, vakuutuskäsittelijä, kunnanjohtaja. Lisätietoja: www.uva.fi/fi/for/student/guidance/career/employmentsurveys. Pääaineiden esittely Hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon pääaineeksi voi valita aluetieteen, julkisjohtamisen, julkisoikeuden tai sosiaali- ja terveyshallintotieteen. Pääaine valitaan ensimmäisen vuoden yhteisten opintojen jälkeen. Kandidaatin tutkinnon jälkeen voi jatkaa pääainepohjaiseen hallintotieteiden maisterin tutkintoon. Pääaineet: aluetiede: www.uva.fi/fi/education/bachelor/administrative/studies/regional_studies julkisjohtaminen: www.uva.fi/fi/education/bachelor/ administrative/studies/public_management julkisoikeus: www.uva.fi/fi/education/bachelor/administrative/studies/public_law sosiaali- ja terveyshallintotiede: www.uva.fi/fi/education/bachelor/administrative/studies/social_and_ health_management Pääainevalinnan ensisijaisena perusteena käytetään opiskelijan omaa esitystä. Opiskelijan on hakemuksessaan esitettävä kaksi pääainevaihtoehtoa; ensisijainen ja toissijainen. Mikäli johonkin pääaineeseen ilmoittautuu enemmän opiskelijoita kuin siihen voidaan ottaa, käytetään valintaperusteena opiskelijan omaa esitystä sekä opintomenestystä ja opintojen määrää. Lisätietoja: www.uva.fi/fi/for/student/studies/study/major/administrative. Pääaineen vahvistamisen jälkeen toisen opiskeluvuoden syyslukukaudella laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS. HOPSin tarkoituksena on hahmottaa opiskeluun käytettävää aikaa, selkiyttää opiskelun lähtökohtia ja päämääriä - mitä opinnoiltaan odottaa, minkälaisista aihepiireistä tai asiakokonaisuuksista on kiinnostunut ja mihin mahdollisesti haluaa erikoistua. Aluetiede Aluetiede on soveltavaa maantiedettä, jossa tarkastellaan yhteiskunnan alueellista organisoitumista. Aluetieteen opetuksen ja tutkimuksen painopisteet ovat aluetalous ja aluekehittäminen. Aluetieteen opinnot antavat monipuolisen kuvan aluetalouden toimijoiden, ihmisten, yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden toiminnan alueellisista piirteistä, rakenteista ja niiden kehityksestä. Opintojen aikana tarkastellaan ympäristön ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta. Lisäksi opinnot perehdyttävät opiskelijan alueellisen ja paikallisen kehittämisen teorioihin ja käytäntöihin sekä aluekehittämisen monitasoiseen järjestelmään. Aluetieteen kandidaattiopinnot suoritettuaan opiskelijalla on monipuolinen käsitys aluetalouden rakenteista ja toiminnasta sekä aluekehittämisen järjestelmistä ja käytännöistä. Opiskelijalla on monipuolinen käsitys aluetalouden rakenteista ja toiminnasta sekä aluekehittämisen järjestelmistä ja käytännöistä. Hän osaa tulkita aluetieteellistä tutkimustietoa ja hallinnollisia dokumentteja sekä tuottaa suullisesti ja kirjallisesti yhteiskunnan alueelliseen ulottuvuuteen liittyviä sisältöjä. Aluetieteen maisteriopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle edellytykset työskennellä aluetalouden ja aluekehittämisen asiantuntijatehtävissä sekä kansallisessa että kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opiskelija on perehtynyt aluetieteen teorioihin, niiden soveltamiseen sekä aluekehittämisen ammatillisiin käytäntöihin. Opiskelija hallitsee tutkivan oppimisen taidot ja hänellä on tieteelliset, menetelmälliset ja käytännön valmiudet tuottaa aluetalouteen ja aluekehittämiseen liittyvää uutta tietoa. Hän osaa soveltaa aluetieteellistä tietoa aluekehittämisen hankkeissa ja hallitsee ryhmätyötaidot. Opiskelija on lisäksi perehtynyt johonkin erikoisalaan, kuten maaseudun kehittämiseen, ympäristökysymyksiin, elinkeinojen ja yritysten kehittämiseen tai liikennejärjestelmiin. Valmistuneiden tehtäväkuvia ovat tutkimus-, suunnittelu- ja projektitehtävät kunnissa, maakuntien liitoissa, ympäristöhallinnossa ja valtion keskushallinnossa. Aluetieteilijöille sopivia asiantuntijatehtäviä on myös elinkeinoelämän or- ganisaatioissa, palvelu- ja matkailualan yrityksissä sekä kansainvälisissä järjestöissä. Aluetieteilijät sijoittuvat myös maaseudun kehittämistehtäviin ja kansalaisjärjestöihin. Julkisjohtaminen Julkisjohtaminen syventyy oppiaineena organisaatioiden, johtamisen ja esimiestyön kysymyksiin. Opintojen ydinsisällöt muodostavat päätöksentekoon, kansalaisten palvelemiseen, eettiseen johtajuuteen, kulttuuristen rajojen ylittämiseen, esimiehenä toimimiseen, talousosaamiseen ja tutkimusvalmiuksien kartuttamiseen tähtäävistä opinnoista. Opiskelijat saavat kattavat valmiudet ymmärtää, tehdä ja käyttää tieteellistä tutkimusta ja sen tuloksia valitsemallaan uralla. Opetuksessa lomittuvat suomen ja englannin kieli, mikä antaa hyvät valmiudet toimia kansainvälisissä tehtävissä. Julkisjohtamisen kandidaattiopinnoissa painottuvat esimiestyön, johtamisen ja hallintotyön perusvalmiudet. Erityisesti opiskelija osaa hallita erilaisia muutostilanteita, tunnistaa ja etsiä ratkaisuja johtamisen eettisiin haasteisiin sekä löytää keinoja tehokkaaseen toimintaan kansainvälisissä toimintaympäristöissä äidinkielellään ja englanniksi. Opiskelija osaa soveltaa itsenäisesti kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusotteita, sekä analysoida kansallisia ja kansainvälisiä aineistoja. Muiden maiden käytäntöjen ja johtamistapojen oppimista opiskelijat voivat tukea hyvien opiskelijavaihtomahdollisuuksien ja oppiaineen kansainvälisten verkostojen kautta. Suoritettuaan julkisjohtamisen maisteriopinnot, opiskelija osaa uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen perustuen keskeiset julkisen sektorin johtamistavat ja esimiestyön sekä tunnistaa niihin liittyvät eettiset haasteet ja vaihtoehtoiset ratkaisumallit. Opiskelija tuntee palvelujen tuottamisen strategia- ja laatukysymykset, päätöksenteon tavat ja tyylit sekä asiantuntijoiden, henkilöstön ja talouden johtamisen ajankohtaiset teemat. Julkisjohtamisen opintojen suorittaminen antaa mahdollisuuden sijoittua valtion, kuntien ja muiden julkisten or- 23 Hallintotieteet ganisaatioiden hallintotehtäviin ja edetä niissä kokemuksen karttuessa esimies- ja johtamisasemaan. Jatkuvasti kasvava osuus valmistuneista sijoittuu yksityisen sektorin vastaaviin tehtäviin. Esimies- ja johtamistehtävien ohella monet työskentelevät erilaisten organisaatioiden vaativaa asiantuntijuutta edellyttävissä tehtävissä. Julkisoikeus Moderni julkinen hallinto on oikeudellisesti säänneltyä toimintaa, mikä edellyttää hallintoon liittyvän juridiikan osaamista. Julkisoikeudessa käsitellään monipuolisesti julkisen hallinnon, erityisesti valtion ja kuntien päätöksentekoon ja menettelytapoihin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Tarkastelun kohteena ovat julkisen vallan käyttö ja sen uudet muodot sekä yksilön oikeudet ja velvollisuudet. Päähuomio on hallinto-oikeudessa ja perus- ja ihmisoikeuksissa, mutta myös hallinnon erityisaloilla, kuten sosiaalioikeudessa ja kunnallisoikeudessa. Suoritettuaan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon opiskelija osaa arvioida julkista toimintaa oikeudellisesta näkökulmasta ja osaa arvioida hallinnon asiakkaiden ja muiden osallistuvien oikeuksia ja julkisen vallan velvollisuuksia näitä kohtaan. Opintojen ydinaineksia ovat hallinnolliselle päätöksenteolle asetettavat hallinnon menettelyä ja harkintavallan käyttöä koskevat oikeudelliset vaatimukset sekä perus- ja ihmisoikeudet ja niiden vaikutukset julkisessa toiminnassa. Julkisoikeuden maisteriopinnoissa opiskelija voi erikoistua joko julkistalouden juridiikkaan tai yleiseen hallintojuridiikkaan. Opiskelija osaa analysoida syvällisesti julkisessa toiminnassa keskeisiä oikeudellisia kysymyksiä valitsemallaan päälohkolla. Opiskelija osaa yhdistää oikeudellisen osaamisen käytäntöön ja saa siten hyvät valmiudet julkisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä toimimiseen. Opiskelija tuntee oikeudellisen tutkimuksen teoriat ja metodologian ja saavuttaa valmiudet harjoittaa tieteellisiä jatko-opintoja. Opiskelija saa valmiudet tarkastella oikeudellisia ongelmia ja ratkaisuja vertailevassa ja eurooppalaisessa kontekstissa. 24 Opiskelija saa valmiudet toimia hallinnollista ja oikeudellista asiantuntemusta vaativissa johto- ja suunnittelutehtävissä erityisesti valtion, kuntien ja välillisen julkishallinnon tehtävissä sekä sellaisissa yksityisen sektorin tehtävissä joissa on hyötyä hallinnon toiminnan samoin kuin yksilöiden oikeuksien tuntemuksesta. Tehtäväkuvia voivat olla esimerkiksi lainvalmisteluun liittyvät suunnittelutehtävät eri ministeriöissä sekä johto- ja asiantuntijatehtävät ministeriöissä, aluehallinnossa ja kunnallishallinnossa. Sosiaali- ja terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveyshallintotieteen opetus ja tutkimus analysoi hyvinvointiyhteiskuntaa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmiä organisaatio- ja johtamisoppien näkökulmasta. Tavoitteena on antaa opiskelijoille hyvät valmiudet työskennellä sosiaali- ja terveyspalvelujen vaativalla ja monitulkintaisella toiminta-alueella. Opinnot antavat välineitä sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamiseen, asiakkaiden tarpeiden ja palveluiden vaikuttavuuden tunnistamiseen, hyvinvoinnin taloudellisten elementtien käsittelemiseen sekä palvelujärjestelmien kehittämiseen. Sosiaali- ja terveyshallintotieteen opinnot koostuvat neljästä pääteemasta, joita ovat johtaminen, hyvinvointiyhteiskunnan kompleksisuus, organisaatioiden toiminta ja kansalaisten osallistuminen. Sosiaali- ja terveyshallintotieteen opinnot suoritettuaan opiskelija osaa tulkita sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen, toteuttamiseen ja johtamiseen liittyviä erityiskysymyksiä, soveltaa hyvinvointipalveluiden keskeisiä periaatteita palveluiden laadun ja vaikuttavuuden sekä osallisuuden, kompleksisuuden ja taloudellisten reunaehtojen ajankohtaisiin teemoihin, analysoida ja arvioida suomalaisen yhteiskunnan erityispiirteitä tarkastelemalla hyvinvointipalvelujen laajoja kokonaisuuksia ja niiden yhteyttä muihin palvelusektoreihin sekä vertailla hyvinvointiyhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia ja tulevaisuuden haasteita. Sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriopinnot analysoivat hyvinvointiyhteiskunnan kompleksisia kysymyksiä kansalaisten osallistumisen ja johtamisen näkökulmasta. Tavoitteena on antaa opiskelijoille erinomaiset valmiudet tutkia, suunnitella, arvioida ja kehittää sosiaali- ja terveysorganisaatioita ja -palveluja. Opinnot antavat valmiuksia hyvinvointipalvelujen kehittämiseen ja johtamiseen sekä tuottavat kykyä reagoida sosiaali- ja terveysjärjestelmien kasvaviin haasteisiin. Sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriopintojen suorittaminen antaa valmiudet sijoittua sosiaali- ja terveysalan sekä muiden julkisten, yksityisten ja vapaaehtoissektorin organisaatioiden monipuolisiin ja vaativiin asiantuntijatehtäviin. Valmistuneiden tehtävänimikkeitä ovat esimerkiksi perusturvajohtaja, toiminnanjohtaja, henkilöstöpäällikkö, kehittämispäällikkö, talousjohtaja, johtava hoitaja tai projektikoordinaattori. Voit etsiä hallintotieteiden koulutusta Opintopolusta hakusanoilla: Vaasan + yliopisto + hallintotieteet Hallintotieteiden kandidaatti / maisteri + Vaasa Katso tarkemmat ohjeet hakemuksen täyttämisestä ja mahdollisten liitteiden toimittamisesta tämän oppaan alusta, kohdista korkeakoulujen sähköinen yhteishaku ja hakemuksen liitteet. Hakeminen Hyväksytyt saavat saa opiskeluoikeuden sekä kandidaatin että maisterin tutkintoihin. Pääaine valitaan ensimmäisen vuoden yhteisten opintojen jälkeen. HAKUAIKA Hakuaika alkaa 17.3. ja päättyy torstaina 9.4.2015 klo 15.00 Hakulomake Haku tapahtuu täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa www.opintopolku.fi. Ennen kuin ryhdyt täyttämään hakulomaketta, lue hakemasi koulutuksen valintaperusteet huolellisesti. 25 Hallintotieteet Valinnan pisteytys Valintakoe Valinnassa voi saada enintään 120 pistettä, joista enintään 60 pistettä todistuksesta ja enintään 60 pistettä valintakokeesta. Hakemuksensa määräaikaan mennessä jättänyt hakija voi osallistua valintakokeeseen. Erillistä kutsua ei lähetetä. Todistuspisteet Ylioppilastutkintotodistuksesta annetaan enintään 60 pistettä seuraavasti: Valintakokeen kesto on neljä tuntia ja se suoritetaan yhtäjaksoisesti. Valintakokeesta voi saada enintään 60 pistettä. Valintakokeessa voidaan esittää monivalintakysymyksiä, oikein tai väärin -väittämiä sekä essee- ja määrittelytehtäviä. 1. Äidinkieli 2. Reaali tai jokin reaaliaineen koe 3. Kaksi muuta hakijalle parhaat pisteet tuottavaa koetta (voivat olla myös muita reaaliaineiden kokeita) IB-, EB- ja Reifeprüfung-tutkinnon todistus rinnastetaan suomalaiseen ylioppilastutkintoon opetusministeriön suosituksen mukaisesti (ks. s. 10). Äidinkieli, Reaali, Ainereaalikokeet, Laajan/ Pitkän oppimäärän kokeet, A-kielet Lyhyen/Keskipitkän oppimäärän kokeet, B-kielet Laudatur 15 12 Eximia cum laude approbatur 12 9 Magna cum laude approbatur 9 6 Cum laude approbatur 6 3 Lubenter approbatur 3 1 Approbatur 1 – Hallintotieteiden valintakoe perustuu kirjaan: Lehto, Kirsi (toim.) (2014): Pirullisista ongelmista hyvään hallintoon. Vaasan yliopiston julkaisuja. Opetusjulkaisuja. Hallintotieteet 2. (Kirja ilmestyy joulukuussa 2014 ja se on saatavilla myös osoitteesta www.uva.fi/fi/research/publications/ orders/database > Hallintotieteet. Sen voi tilata myös painettuna saman osoitteen kautta.) Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon valintakokeet järjestetään maanantaina 1.6.2015 klo 12–16 vitse ilmoittaa, hakeeko hän yhteispistevalinnassa tai vain koepistevalinnassa. Hakija otetaan huomioon molemmissa valinnoissa, mikäli se on hakijan tausta huomioon ottaen mahdollista. Hakijat, jotka eivät ole suorittaneet ylioppilastutkintoa, valitaan valintaryhmästä 2. 1) Ylioppilastutkintotodistukseen ja valintakokeeseen perustuva valinta Hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen ylioppilastutkintotodistuksesta ja valintakokeesta saadun yhteispistemäärän perusteella. Valintakokeesta on saatava vähintään 15 pistettä. Parhaiten menestyneitä hakijoita valitaan yhteispistemäärän perusteella enintään 37. Mikäli saman pistemäärän saavuttaneita hakijoita on useita, järjestyksen ratkaisee valintakokeessa saavutettu pistemäärä. 2) Valintakokeeseen perustuva valinta Hakijat, jotka eivät tule valituiksi ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärän perusteella, asetetaan uuteen paremmuusjärjestykseen pelkän valintakokeen pistemäärän perusteella. Tästä ryhmästä valitaan hakijoita pelkän valintakokeen perusteella vähintään 38. Tässä valintaryhmässä valituksi tuleminen edellyttää pääsääntöisesti, että hakija saavuttaa valintakokeesta vähintään 15 pistettä. Mikäli saman valintakoepistemäärän saavuttaneita on useita, heidät kaikki huomioidaan samanarvoisesti valintakokeeseen perustuvassa valintaryhmässä. Valintakoetilaisuuksia järjestetään Vaasan lisäksi Tampereella, Espoossa ja Oulussa. Hakija ilmoittaa haluamansa koepaikkakunnan sähköisellä hakulomakkeella. Katso valintakoepaikkojen osoitteet ja koeohjeet oppaan alusta. Hakijat, jotka ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon, otetaan huomioon molemmissa valintaryhmissä. Ensin täytetään ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen perusteella valittavien sisäänottomäärä (ryhmä 1). Sen jälkeen valitaan valintakokeessa parhaiten menestyneet hakijat (ryhmä 2). Valintamenettely Mikäli hallintotieteiden hakukohteeseen hyväksytty opiskelija peruuttaa opiskelupaikkansa, seuraavaksi hyväksytään valintaryhmässä 2 seuraavana oleva hakija riippumatta siitä, kummassa valintaryhmässä peruuttanut on tullut hyväksytyksi. Varasijalta ei välttämättä valita lainkaan. Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin hyväksytään yhteishaussa yhteensä 75 uutta opiskelijaa. Hakijat valitaan joko ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärän (noin 50 %) tai pelkän valintakoepistemäärän (noin 50 %) perusteella. Hakijan ei tar- 26 27 Hallintotieteet Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella Haku hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin Avoimen yliopiston opintojen perusteella voi hakea yliopistoon kahta väylää pitkin: Avoimen väylä 1 on tarkoitettu niille, joilla ei ole aikaisempaa yliopistotutkintoa tai varsinaisen opiskelijan opiskeluoikeutta toisessa yliopistossa. Väylä 2 koskee ainoastaan opiskelijoita, jotka suorittavat Etelä-Pohjanmaan opistossa Ilmajoella avoimen yliopiston opintoja ja jotka tähtäävät hallintotieteiden kandidaatin tutkintoon pääaineessa julkisjohtaminen. Hakumenettely ja hakulomakkeen liitteet Hakuaika alkaa 12.1. ja päättyy 27.2.2015 klo 15.00. Opiskelijaksi avoimen yliopiston opintojen perusteella väylässä 1 haetaan täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa www.opintopolku.fi. Etsi ensin haluamasi koulutus sanahaulla ja klikkaa hakutuloksissa koulutuksen tiedot auki. Avattuasi koulutuksen tiedot valitse vasemmasta laidasta hakemasi pääaine, jonka nimessä mainitaan suluissa haku avoimen yliopiston opintojen perusteella. Väylässä 2 on jatkuva haku, eli opiskeluoikeutta voi hakea heti, kun kaikki vaadittavat opinnot on suoritettu. Hakija täyttää erillisen paperihakulomakkeen, joka löytyy sivulta www.uva.fi/fi/for/prospective/admissions/apply/ avoimen_vayla_2_hakulomake.pdf. Hakemukseen tulee liittää seuraavat asiakirjat: 1. Alkuperäinen tai oikeaksi todistettu kopio avoimen yliopiston opintosuoritusotteesta, joissa mainitaan suoritettujen opintojaksojen nimet ja arvosanat. 2. Muista kuin Vaasan yliopiston opinnoista sisältökuvaukset esim. opinto-oppaista tai vastaavista, joista käy ilmi suoritusten taso, sisältö, laajuus, suoritustapa ja kirjallisuus. 3. Vapaamuotoinen perustelukirjoitelma opiskeluoikeuden hakemiselle. 28 Liitteet tulee toimittaa 6.3.2015 mennessä. Väylässä 2 hakevat palauttavat liitteet samaan aikaan hakulomakkeen kanssa. Hakijalla tulee olla myös muita opintoja, joiden tulee olla rakenteeltaan ja sisällöltään yhteiskuntatieteellisen alan tutkintoon sopivia. Oikeaksi todistettu kopio on oppilaitoksen, notaarin tai kahden jäävittömän henkilön oikeaksi todistama kopio. Jäävittömällä henkilöllä tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka ei ole lähisukulainen tai samassa taloudessa asuva kumppani. Opiskelijavalinta tapahtuu aikaisempien opintojen perusteella harkinnanvaraisesti ilman valintakoetta. Huomioon otetaan hakuajan päättymiseen mennessä rekisteröidyt opintosuoritukset. Opiskeluoikeutta myönnettäessä otetaan huomioon myös oppiaineen käytettävissä olevat opetusresurssit. Mikäli karsintaa joudutaan suorittamaan, valintaperusteina ovat opintomenestys ja opintojen laajuus sekä suoritetut kieliopinnot. Valinnan tuloksista ilmoitetaan kirjallisesti kaikille hakijoille. Hakijalla, joka hakee hallintotieteisiin avoimen yliopiston opintojen perusteella, on oikeus hakea myös yhteishaussa (valintakoe). Valintaperusteet Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella, väylä 1 Avoimen yliopiston opintojen perusteella voi hakea vain yhteen hakukohteeseen, eli hallintotieteiden pääaineeseen: aluetiede, julkisjohtaminen, julkisoikeus, sosiaali- ja terveyshallintotiede. Hallintotieteisiin hyväksytään avoimen väylässä enintään 5 opiskelijaa. Hakijalla tulee olla yhteensä 90 opintopisteen laajuiset yliopistotasoiset opinnot. Yhdessä oppiaineessa (suunniteltu pääaine) tulee olla noin 50 opintopisteen laajuiset opinnot. Pääaineopintojen tulee olla suoritettuna vähintään arvosanalla hyvät tiedot. Myös opintojen suorittamisajankohta sekä opintoihin käytetty aika otetaan huomioon. Lisäksi edellytetään, että hallintotieteiden kandidaatin tutkintoon vaadittavat toisen kotimaisen ja vieraan kielen opinnot on pääosin suoritettu. HTK-tutkintoon vaaditaan äidinkielen, toisen kotimaisen sekä yhden vieraan kielen suullisen ja kirjallisen viestinnän opinnot (á 5 op). Alkeis-/ täydennyskurssit eivät korvaa em. tutkintoon vaadittavia kieliopintoja. Avoimen yliopiston opintojen perusteella (väylä 1) hyväksytyt opiskelijat saavat opiskeluoikeuden sekä hallintotieteiden kandidaatin että hallintotieteiden maisterin tutkintoihin. Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella, väylä 2 Avoimen yliopiston opintojen perusteella valittavien väylä 2 on koskee ainoastaan hakijoita, jotka suorittavat EteläPohjanmaan opistossa Ilmajoella avoimen yliopiston opintoja ja jotka tähtäävät HTK-tutkintoon pääaineessa julkisjohtaminen. Väylässä 2 on jatkuva haku. Hakijalla on oltava suoritettuna vähintään 170 op opintoja, joiden tulee sisältää kaikki hallintotieteiden kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot lukuun ottamatta julkisjohtamisen kandidaatintutkielmaa (10 op) sekä kypsyysnäytettä. Julkisjohtamisen pääaineopinnot tulee olla suoritettuna vähintään arvosanalla hyvät tiedot. Väylän 2 kautta hyväksytyt opiskelijat saavat opiskeluoikeuden hallintotieteiden kandidaatin tutkintoon. Hallintotieteiden maisterin tutkinto-oikeutta voi hakea erillisvalinnassa kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen Lisätietoja hausta hallintotieteisiin avoimen yliopiston opintojen perusteella: Opintopäällikkö Marja Vettenranta, p. 029 449 8175. 29 Fi tie los o d K fin e ie le k tj un en a vi es tin ta tä Kielet ja viestintä Kielten ja viestinnän tiedealue suuntautuu voimakkaasti kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen. Painoalat opetuksessa ja tutkimuksessa ovat ammattikielet, kielikylpy, kääntäminen ja kulttuurientuntemus. Vaasan yliopistossa on myös valtakunnallisesti ainutlaatuinen kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma yhteistyössä Åbo Akademin kanssa. Kielten ja viestinnän koulutuksessa voi suorittaa humanistisen koulutusalan tutkintoihin kuuluvat tutkintoasetuksen 794/2004 mukaiset humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot. Bloggaaja: Enni Yli-Hynnilä Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Kuortanelainen Enni raottaa opiskelijaelämän verhoa tuoreesta näkökulmasta. Toisen vuoden opiskelija on ehtinyt tutustua Fabriikin sokkeloihin ja jakaa mielellään neuvoja tulevillekin fukseille. Viestintää pääaineena lukeva Enni ehti viime vuoden aikana toimia muun muassa bilevastaavana ja kirjoittaa kirjan. Lue blogista, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan! Lue Ennin blogia Vineläinen säätää: uva.fi/blogit Opiskelijat valitaan kandidaattiohjelmiin, joissa pääaine valitaan viimeistään ensimmäisen vuoden keväällä. Kandidaattiohjelmassa opiskelija suorittaa humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon, joka on alempi korkeakoulututkinto. Kandidaattiohjelmiin valituille opiskelijoille myönnetään myös oikeus suorittaa maisteriohjelmassa filosofian maisterin tutkinnon, joka on ylempi korkeakoulututkinto. Maisteriohjelma valitaan toisen vuoden keväällä tai kolmantena vuonna. Humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 op. Tutkinto on kolmivuotinen ja se suoritetaan kandidaattiohjelmassa. Opinnot koostuvat kandidaattiohjelman yhteisistä opinnoista, pääaineen perus- ja aineopinnoista, sivuaineopinnoista, yleisopinnoista, viestintä- ja kieliopinnoista sekä muista opinnoista. Opintoihin sisältyy myös liiketoimintaosaamiseen ja kansainvälistymiseen liittyviä opintoja. Kandidaattiohjelmat, katso www.uva.fi/fi/education/bachelor/languages. Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on 120 op. Tutkinto on kaksivuotinen ja se suoritetaan maisteriohjelmassa. Maisteriohjelmat, katso www.uva.fi/fi/education/master/languages_and_communication. 30 Tutkinnon voi suorittaa seuraavissa koulutusohjelmissa ja pääaineissa: Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma (Pääaineena suomenkielisillä on ruotsin kieli, ruotsinkielisillä joko suomi toisena kotimaisena kielenä tai ruotsi äidinkielenä.) Saksan kielen ja kulttuurin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma (Pääaineena voi olla viestintätieteet, nykysuomi tai englannin kieli.) Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma (Pääaineena ruotsin kieli.) Sivuaineina voi edellä mainittujen pääaineiden lisäksi opiskella venäjän kieltä, ranskan kieltä, pohjoismaisia opintoja, terminologiaa ja teknistä viestintää, monikielisyyttä, kulttuurienvälistä viestintää sekä tulkkausta. Sivuaineiksi soveltuvat myös tiedekunnan tarjoamat muut oppiaineet (aluetiede, julkisjohtaminen, julkisoikeus, sosiaali- ja terveyshallintotiede sekä filosofia) sekä muiden tiedekuntien järjestämät oppiaineet. Myös muissa kotimaisissa ja ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintoja voi sisällyttää tutkintoon. Valmistuneiden sijoittuminen Koulutus antaa hyvän pohjan suuntautua moniin kielitaitoa ja viestinnän asiantuntemusta vaativiin tehtäviin, esim. kääntäjän, tulkin, kielenhuoltajan, tiedottajan, www-toimittajan, koulutussuunnittelijan, teknisen kirjoittajan tai mediasuunnittelijan työhön. Vaasan yliopiston sijoittumisselvitysten mukaan humanistisia tieteitä opiskelleiden työtehtävien nimikkeitä ovat olleet esim. viestintäpäällikkö, viestintäkoordinaattori, Communication Specialist, Head Coordinator, kv. koordinaattori, lehtori, kääntäjä, tekninen kirjoittaja, suunnittelija, projektipäällikkö, Designer, kielenhuoltaja, yliopettaja, Training Development Specialist, koulutussuunnittelija, mediaraportoija, ohjaaja, Resource Planner, toimittaja, Manager, 31 Kielet ja viestintä tiedottaja, kehityspäällikkö, kielikouluttaja, myyntipäällikkö, vientiassistentti, teknisen viestinnän asiantuntija, sisällön tuottaja, graafinen suunnittelija, toimituspäällikkö, tuotepäällikkö, tutkija, uutispäällikkö, viestintäkonsultti, User Interface Specialist, opintoneuvoja, informaatioarkkitehti, tietotekniikan tietokirjoittaja, multimediatuotteiden suunnittelija ja uusmediayrittäjä. Hakeminen Voit etsiä kielten ja viestinnän koulutuksia Opintopolusta hakusanoilla: Vaasan + yliopisto + kandidaattiohjelman nimi (esim. kotimaisten kielten kandidaattiohjelma) Vaasan + yliopisto + koulutus (esim. kielikylpykoulutus) Vaasan + yliopisto + haluttu pääaine (esim. englanti, nykysuomi tai ruotsi) humanististen tieteiden kandidaatti / filosofian maisteri + Vaasa Ohjelmaan sisältyy kolme pääainetta: suomenkieliset opiskelevat pääaineenaan ruotsia, ruotsinkieliset joko ruotsia äidinkielenä tai suomea toisena kotimaisena kielenä. Opiskelijan on mahdollista suuntautua myös hallintotieteisiin. Pääaine valitaan ensimmäisen lukuvuoden keväällä. Ilmoitus pääaineesta tehdään opintopäällikölle. Ohjelma koostuu mm. ohjelman yhteisistä opinnoista, pääaineen perus- ja aineopinnoista, toisen kotimaisen tai äidinkielen opinnoista sekä eri maisteriohjelmiin suuntaavista opinnoista. Opiskelijat valitaan koulutusohjelmiin seuraavasti: Hakukohteet sisäänotto Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma 35 Saksan kielen ja kulttuurin kandidaattiohjelma 20 Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma 75 Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma 20 HAKUAIKA Hakuaika alkaa 17.3. ja päättyy torstaina 9.4.2014 klo 15.00 Hakulomake Haku tapahtuu täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa www.opintopolku.fi. Ennen kuin ryhdyt täyttämään hakulomaketta, lue hakemasi koulutuksen valintaperusteet huolellisesti. 32 Katso tarkemmat ohjeet hakemuksen täyttämisestä ja mahdollisten liitteiden toimittamisesta tämän oppaan alusta, kohdista korkeakoulujen sähköinen yhteishaku ja hakemuksen liitteet. Kandidaattiohjelmien esittely ja valintaperusteet Aloitat kandidaatin opinnoilla kandidaattiohjelmassa, jossa suoritat humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon. Jatkat sen jälkeen maisteriohjelmassa, jossa suoritat filosofian maisterin tutkinnon (120 op). Maisteriohjelmat, joihin voit jatkaa suoraan: katso www.uva.fi/fi/education/bachelor/languages/koti/studies/swedish. Ohjelma kouluttaa kotimaiset kielet hallitsevia kielen asiantuntijoita ja se vastaa kaksi- ja monikielisen julkishallinnon ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Kandidaatin tutkinnon suoritettuasi sinulla on pääaineen vankka kielitaito ja kyky itsenäisesti kehittää edelleen kielitaitoa, sinulla on erikoisalaviestinnän ja kotimaisten kielten välisen kääntämisen perustaidot, ja pystyt analysoimaan kotimaisten kielten rakenteellisia erityispiirteitä kontrastiivisesti, sinä olet vahvistanut suomalaisen ja pohjoismaisen yhteiskunta- ja kulttuurielämän tuntemustasi sinulle on kehittynyt kriittinen ajattelutapa, ja sinulla on valmiudet niin itsenäiseen työskentelyyn kuin vuorovaikutteiseen työskentelyyn eri ryhmissä ja yhteisöissä, sinulla on työelämän edellyttämät liiketoimintaosaamisen perustaidot, sinulla on opintojen ja mahdollisen opiskelijavaihdon kautta saatuja valmiuksia toimia monikielisessä ja kansainvälisessä yhteiskunnassa, sinulla on sellaiset teoreettiset tiedot ja käytännön taidot, että pystyt jatkamaan opintoja maisteritasolta. Lisätietoa: www.uva.fi/fi/education/bachelor/languages/koti. Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma (KOTI) on tarkoitettu sinulle, joka haluat opiskella ruotsia ja suomea aidosti kaksikielisessä ympäristössä yhdessä maamme suurimmista pohjoismaisten kielten yksiköistä. Koulutus keskittyy monipuolisesti työelämän kannalta keskeisiin kysymyksiin. Koulutusohjelman vahvuuksia ovat muun muassa erikoisalaviestintä, kääntäminen, tulkkaus ja monikielisyys sekä kieli yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä laajemminkin. Kotimaisten kielten kandidaattiohjelmassa opetus järjestetään joko suomen tai ruotsin kielellä. Yksittäisten opintojaksojen suorituskieli on joko suomi ja/ tai ruotsi. 33 Kielet ja viestintä Valinnan pisteytys Valintakoe Valinnassa voi saada enintään 40 pistettä, joista enintään 20 pistettä todistuksesta ja enintään 20 pistettä valintakokeesta. Kaikki hakemuksensa määräaikaan mennessä jättäneet hakukelpoiset hakijat, jotka eivät ole tulleet valituksi suoraan todistuspisteiden perusteella, voivat osallistua valintakokeeseen. Todistuspisteet Ylioppilastutkintotodistuksesta annetaan pisteitä enintään neljästä kokeesta seuraavasti (maks. 20 p.) Valintakoe koostuu sekä sisältöä että kielitaitoa mittaavista osioista. Valintakokeesta voi saada enintään 20 pistettä. Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma L E M C B A äidinkieli v. 2007 tai sen jälkeen suoritettu äidinkielen koe v. 1996–2006 suoritettu äidinkielen koe ennen v.1996 suoritettu äidinkielen koe 5 4 3 4 3,5 – 3 2,5 2,5 2 1,5 1,5 1 0,5 0,5 0,5 – – toinen kotimainen kieli pitkän oppimäärän mukainen koe keskipitkän oppimäärän mukainen koe 5 4 4 3 3 2 2 1 1 0,5 0,5 – reaalikoe, ainereaali tai matematiikka (paras otetaan huomioon) vieras kieli pitkän, keskipitkän tai lyhyen oppimäärän mukainen koe (paras otetaan huomioon) 5 5 4 4 3 3 2 2 1 1 0,5 0,5 Vuonna 1995 tai sitä ennen suoritetusta reaalikokeen, matematiikan, vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen laudatur-arvosanasta annetaan samat pisteet kuin eximia cum laude approbatur -arvosanasta. IB-, EB- ja Reifeprüfung-tutktinnon todistus rinnastetaan suomalaiseen ylioppilastutkintoon opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksen mukaisesti, katso s. 10. Kokeeseen valmistaudutaan lukemalla verkkoaineisto. Valintakoeaineisto julkaistaan viimeistään 31.3.2015 osoitteessa www.uva.fi/fi/education/bachelor/languages/koti. Valintakokeen kielitaitoa mittaavaan osioon ei ole erillistä valintakoekirjaa, vaan koe perustuu lukion oppimäärään tai vastaavaan. Valintakokeet järjestetään MAANANTAINA 1.6.2015 klo 12–16 Valintakoetilaisuuksia järjestetään Vaasan lisäksi Tampereella, Espoossa ja Oulussa. Hakija ilmoittaa haluamansa koepaikkakunnan sähköisellä hakulomakkeella. Katso valintakoepaikkojen osoitteet ja koeohjeet oppaan alusta. Valintamenettely Kandidaattiohjelmaan valitaan yhteensä 35 uutta opiskelijaa. Sinut voidaan valita joko ylioppilastodistuksen (1.), ylioppilastodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärän (2.) tai valintakoepistemäärän perusteella (3.), mikäli se on taustasi huomioon ottaen mahdollista. Jos et ole suorittanut ylioppilastutkintoa, voi tulla valituksi vain valintakoepistemäärän perusteella (3.). 34 1. Ylioppilastutkintotodistuksen perusteella valitaan enintään 10 parasta hakijaa (ks. todistuspistetaulukko). Ylioppilastutkintotodistusten perusteella valituille ilmoitetaan hyväksymisestä viimeistään 22.5.2015. Kaikki muut korkeakoulukelpoiset hakijat osallistuvat valintakokeeseen ilman eri kutsua. 2. Ylioppilastutkintotodistuksen perusteella valittujen lisäksi ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärän perusteella valitaan enintään 15 opiskelijaa pisteiden mukaisessa järjestyksessä. Mikäli saman yhteispistemäärän saavuttaneita hakijoita on useita, järjestyksen ratkaisee valintakokeen pistemäärä. Jotta hakija voi tulla valituksi, valintakokeesta on saatava vähintään 4 pistettä. 3. Sen jälkeen pelkän valintakoepistemäärän perusteella valitaan vähintään 10 opiskelijaa. Varasijoilta hyväksyttävät valitaan pelkän valintakoepistemäärän perusteella. Jotta hakija voi tulla valituksi, valintakokeesta on saatava vähintään 4 pistettä. Saksan kielen ja KULTTUURIN kandidaattiohjelma Saksan kielen ja kulttuurin opiskelu on tarkoitettu sinulle, joka haluat opiskella monipuolista, mielenkiintoista ja innostavaa saksan kieltä pienissä opetusryhmissä. Jokainen opiskelija otetaan huomioon ja sinun on helppo tutustua toisiin opiskelijoihin. Saksan kielen ja kulttuurin kandidaattiohjelmassa pääaineen opetus- ja suorituskieli on yleensä aina saksan kieli. Tutkintoon kuuluvat muut opinnot järjestetään lähes aina suomen kielellä. Saksan kielen ja kulttuurin kandidaattiohjelma keskittyy tämän päivän saksan kieleen ja kulttuuriin. Opinnot tarjoavat sinulle teoreettiset pohjatiedot, käytännön viestintä- ja kielitaitoja sekä työelämässä tarvittavia valmiuksia, niin että voit valmistuttuasi suuntautua erilaisiin tehtäviin kansallisille ja kansainvälisille työmarkkinoille. Halutessasi voit suorittaa osan opinnoistasi myös ulkomailla. Oppiaineella on tiiviit kansainväliset suhteet ja yhteistyötä eri yliopistojen kanssa ympäri maailmaa. Sinulla 35 Kielet ja viestintä on erinomainen tilaisuus opiskella yksi tai kaksi lukukautta ulkomailla, esim. Greifswaldissa, Münchenissä tai Wienissä. Aloitat opintosi kandidaattiohjelmassa, jossa suoritat humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon. Jatkat sen jälkeen maisteriohjelmassa, jossa suoritat filosofian maisterin tutkinnon (120 op). Maisteriohjelmat, joihin voit jatkaa suoraan: katso http://www.uva.fi/fi/education/bachelor/ languages/german/studies/german/ Kielen, kääntämisen, nykykirjallisuuden ja kulttuurin opinnot antavat teoreettisia ja käytännöllisiä valmiuksia toimia erilaisissa saksan kielen ja kulttuurin hyvää tuntemusta vaativissa tehtävissä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, esimerkiksi yrityksissä, käännöstoimistoissa ja oppilaitoksissa. Kandidaatin tutkinnon suoritettuasi olet kehittänyt saksan suullista ja kirjallista kielitaitoasi ja pystyt vaivattomasti kommunikoimaan saksan kielellä eri tilanteissa, osaat kääntää yleiskielisiä ja lyhyehköjä erikoisalan tekstejä ensisijaisesti saksasta äidinkieleen, olet natiiviopettajien avulla ja opiskelijavaihdossa tai kieliharjoittelussa vahvistanut tietämystäsi saksankielisten maiden yhteiskunnasta, kulttuurista ja nykyhistoriasta, tunnet kieli- ja kirjallisuustieteen keskeisimmät käsitteet ja menetelmät sekä osaat käyttää niitä tarkoituksenmukaisella tavalla, osaat esitellä ja perustella tekemäsi ratkaisut sekä kriittisesti arvioida omia ja muiden tuotoksia, sinulla on alasi työtehtävissä vaadittava teoreettinen ja käytännön perusosaaminen, sinulla on kansainvälistä kokemusta ja työelämävalmiuksia kuten yhteistyö-, ongelmanratkaisu- ja esiintymistaitoja, sinulla on valmiudet syventää osaamistasi maisteriopinnoissa. Lisätietoa: www.uva.fi/fi/education/bachelor/languages/german. Valinnan pisteytys Valinnassa voi saada enintään 40 pistettä, joista enintään 20 pistettä todistuksesta ja enintään 20 pistettä valintakokeesta. Todistuspisteet Ylioppilastutkintotodistuksesta annetaan pisteitä seuraavasti (maks. 20 p.): Saksan kielen ja kulttuurin kandidaattiohjelma L E M C B A äidinkieli v. 2007 tai sen jälkeen suoritettu äidinkielen koe v. 1996–2006 suoritettu äidinkielen koe ennen v.1996 suoritettu äidinkielen koe 5 4 3 4 3,5 – 3 2,5 2,5 2 1,5 1,5 1 0,5 0,5 0,5 – – saksan kieli pitkän oppimäärän mukainen koe keskipitkän tai lyhyen oppimäärän mukainen koe 5 4 4 3 3 2 2 1 1 0,5 0,5 – 5 4 3 2 1 0,5 5 4 3 2 1 0,5 reaalikoe, ainereaali tai matematiikka (paras otetaan huomioon) toinen kotimainen kieli tai muu vieras kieli kuin saksa pitkän, keskipitkän tai lyhyen oppimäärän mukainen koe Vuonna 1995 tai sitä ennen suoritetusta reaalikokeen, matematiikan, vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen laudatur-arvosanasta annetaan samat pisteet kuin eximia cum laude approbatur -arvosanasta. IB-, EB- ja Reifeprüfung-tutkinnon todistus rinnastetaan suomalaiseen ylioppilastutkintoon opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksen mukaisesti, katso s. 10. 36 37 Kielet ja viestintä Valintakoe Kaikki hakemuksensa määräaikaan mennessä jättäneet hakukelpoiset hakijat, jotka eivät ole tulleet valituksi suoraan todistuspisteiden perusteella, voivat osallistua valintakokeeseen. Valintakokeessa edellytetään saksan kielen keskeisen sanaston ja koulukieliopin hallintaa. Varsinaista valintakoekirjaa ei ole. Valintakokeesta voi saada enintään 20 pistettä. Valintakokeet järjestetään MAANANTAINA 1.6.2015 klo 12–16 Valintakoetilaisuuksia järjestetään Vaasan lisäksi Tampereella, Espoossa ja Oulussa. Hakija ilmoittaa haluamansa koepaikkakunnan sähköisellä hakulomakkeella. Katso valintakoepaikkojen osoitteet ja koeohjeet oppaan alusta. Valintamenettely Sinut voidaan valita joko ylioppilastodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärän (1.) tai valintakoepistemäärän perusteella (2.), mikäli se on taustasi huomioon ottaen mahdollista. Jos et ole suorittanut ylioppilastutkintoa, voit tulla valituksi vain valintakoepistemäärän perusteella (2.). Lisäksi sinut hyväksytään suoraan ilman valintakoetta, jos olet onnistunut ylioppilaskirjoitusten saksan kielessä erinomaisesti (3.). 1. Ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärän perusteella valitaan ensin enintään 10 opiskelijaa pisteiden mukaisessa järjestyksessä. Mikäli saman yhteispistemäärän saavuttaneita hakijoita on useita, järjestyksen ratkaisee valintakokeen pistemäärä. Jotta hakija voi tulla valituksi, valintakokeesta on saatava vähintään 4 pistettä. Ylioppilastutkintotodistuksen pisteet: ks. todistuspistetaulukko. 38 2. Sen jälkeen pelkän valintakoepistemäärän perusteella valitaan vähintään 10 opiskelijaa. Varasijoilta hyväksyttävät valitaan pelkän valintakoepistemäärän perusteella. Jotta hakija voi tulla valituksi, valintakokeesta on saatava vähintään 4 pistettä. 3. Edellisten lisäksi kandidaattiohjelman opiskelijaksi hyväksytään ilman valintakoetta hakija, joka on kirjoittanut ylioppilaskirjoitusten saksan kielen lyhyessä oppimäärässä laudaturin, pitkässä oppimäärässä laudaturin tai eximia cum laude approbaturin tai saanut IB-, EB-, tai Reifeprüfung -tutkinnossa vastaavan arvosanan. suuksia myös haasteita kielenkäytölle ja viestinnälle nykyyhteiskunnassa. Aloitat kandidaatin opinnoilla kandidaattiohjelmassa, jossa suoritat humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon. Jatkat sen jälkeen maisteriohjelmassa, jossa suoritat filosofian maisterin tutkinnon (120 op). Maisteriohjelmat, joihin voit jatkaa suoraan: katso pääaineittain www.uva.fi/fi/education/bachelor/languages/vine/studies/modern_finnish www.uva.fi/fi/education/bachelor/languages/vine/studies/communication_studies www.uva.fi/fi/education/bachelor/languages/vine/studies/english Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Ohjelma antaa valmiuksia suuntautua monipuolisiin viestintäalan tehtäviin yrityksissä, julkishallinnossa ja erilaisissa muissa organisaatioissa. Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma (VINE) on tarkoitettu sinulle, joka olet kiinnostunut viestinnän ja median nykyilmiöistä (esim. sosiaalinen media) sekä viestinnän kehittämisestä globalisoituneessa maailmassa, jossa viestintä tapahtuu yhä enenevässä määrin englannin kielellä. Kandidaatin tutkinnon suoritettuasi hallitset kielen ja viestinnän tutkimuksen peruskäsitteet ja -teoriat, osaat analysoida kielen, viestinnän ja kulttuurin ilmiöitä sekä teoreettisesti että käytäntölähtöisesti, osaat hyödyntää digitaalisen viestinnän välineitä, kykenet toimimaan työelämässä oman alasi perustehtävissä ja soveltamaan alan tietämystä käytäntöön, omaat valmiudet syventää osaamista maisterivaiheessa valitsemassasi pääaineessa tai suuntautumisvaihtoehdossa, osaat viestiä sujuvasti oman alasi edustajien ja alan ulkopuolisten kanssa suullisesti ja kirjallisesti suomeksi ja englanniksi, kykenet toimimaan ryhmässä erilaisten ihmisten kanssa ja tekemään kansainvälistä yhteistyötä. Lisätietoja: www.uva.fi/fi/education/bachelor/ languages/vine. Koulutusohjelma tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden tutkinnossaan yhdistää englannin, nykysuomen ja viestintätieteiden opintoja. Opiskelija valitsee pääaineekseen joko englannin, nykysuomen tai viestintätieteet ensimmäisen vuoden keväällä. Opiskelija saa yleensä haluamansa oppiaineen (englanti, nykysuomi tai viestintätieteet) pääaineekseen. Katso www.uva.fi/fi/education/bachelor/ languages/vine/studies/planning. Kolmivuotisessa koulutusohjelmassa tarkastelet kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä monitieteellisestä näkökulmasta. Ohjelmassa voit opiskella erikoisalaviestintää, diskurssintutkimusta, digitaalista viestintää, mediatutkimusta, teknistä viestintää, käännösviestintää ja kulttuurintutkimusta. Ohjelma perustuu ajatukseen siitä, että kulttuurienvälisyys ja erilaiset ammatit sekä jatkuvasti kehittyvät viestintävälineet luovat paitsi uusia mahdolli- 39 Kielet ja viestintä Valinnan pisteytys Valintakoe Valinnassa voi saada enintään 40 pistettä, joista enintään 20 pistettä todistuksesta ja enintään 20 pistettä valintakokeesta. Kaikki hakemuksensa määräaikaan mennessä jättäneet hakijat voivat osallistua valintakokeeseen. Kokeeseen ei lähetetä erillistä kutsua. Valintakoe koostuu tehtävistä, joiden avulla arvioidaan viestintävalmiuksia, englannin ja suomen kielen hallintaa, analyyttistä kykyä, tekstin tuottamisen taitoa ja kohderyhmän huomioonottamista. Kaikki ohjelmaan hakevat tekevät saman valintakokeen ja jokaiseen kokeen osioon on vastattava. Todistuspisteet Ylioppilastutkintotodistuksesta annetaan pisteitä seuraavasti (maks. 20 p.): Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma L E M C B A Valintakokeesta voi saada enintään 20 pistettä. äidinkieli v. 2007 tai sen jälkeen suoritettu äidinkielen koe v. 1996–2006 suoritettu äidinkielen koe ennen v.1996 suoritettu äidinkielen koe 5 4 3 4 3,5 – 3 2,5 2,5 2 1,5 1,5 1 0,5 0,5 0,5 – – englannin kieli pitkän oppimäärän mukainen koe keskipitkän tai lyhyen oppimäärän mukainen koe 5 4 4 3 3 2 2 1 1 0,5 0,5 – 5 4 3 2 1 0,5 reaalikoe, ainereaali tai matematiikka (paras otetaan huomioon) toinen kotimainen kieli tai muu vieras kieli kuin englanti pitkän, keskipitkän tai lyhyen oppimäärän mukainen koe (paras otetaan huomioon) Valintakoeaineisto on saatavilla viimeistään 31.3.2015 verkosta osoitteesta www.uva.fi/fi/fields/languages_ and_communication/bachelor/languages/vine. Valintakokeet järjestetään 5 4 3 2 1 0,5 MAANANTAINA 1.6.2015 klo 12–16 Valintakoetilaisuuksia järjestetään Vaasan lisäksi Tampereella, Espoossa ja Oulussa. Hakija ilmoittaa haluamansa koepaikkakunnan sähköisellä hakulomakkeella. Katso valintakoepaikkojen osoitteet ja koeohjeet oppaan alusta. Vuonna 1995 tai sitä ennen suoritetusta reaalikokeen, matematiikan, vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen laudatur-arvosanasta annetaan samat pisteet kuin eximia cum laude approbatur -arvosanasta. Valintamenettely IB-, EB- ja Reifeprüfung-tutktinnon todistus rinnastetaan suomalaiseen ylioppilastutkintoon opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksen mukaisesti, katso s. 10. Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelmaan valitaan yhteensä 75 uutta opiskelijaa. Hakijat valitaan viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelmaan joko ylioppilastodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärän tai valintakoepistemäärän perusteella. Sinut otetaan huomioon molemmissa valinnoissa (1. ja 2.), mikäli se on taustasi huomioon ottaen mahdollista. Jos et ole suorittanut ylioppilastutkintoa, voi tulla valituksi vain valintakoepistemäärän perusteella (kohta 2.). 40 1. Ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärän perusteella valitaan enintään 38 opiskelijaa pisteiden mukaisessa järjestyksessä. Mikäli saman yhteispistemäärän saavuttaneita hakijoita on useita, järjestyksen ratkaisee valintakokeen pistemäärä. Jotta hakija voi tulla valituksi, valintakokeen jokaisesta osiosta on saatava vähintään 1 piste. 2. Tämän jälkeen pelkän valintakoepistemäärän perusteella valitaan vähintään 37 opiskelijaa. Varasijoilta hyväksyttävät valitaan valintakoepistemäärän perusteella. Jotta hakija voi tulla valituksi, valintakokeen jokaisesta osiosta on saatava vähintään 1 piste. Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma (KIKY) on tarkoitettu sinulle, joka olet kiinnostunut kielikylvystä ja ruotsin kielestä. Opiskelet aidosti kaksikielisessä ympäristössä kielikylpyopettajaksi ja valmistut myös sekä luokanopettajaksi että ruotsin kielen aineenopettajaksi. Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelmassa opetus järjestetään lähes kokonaan ruotsin kielellä. Kielikylpy on opetusohjelma, jossa uusi kieli omaksutaan käyttämällä sitä luonnollisissa ja mielekkäissä kommunikaatiotilanteissa. Kielikylvyssä opettaja puhuu lapsille vain opetettavaa kieltä, mutta ymmärtää myös lasten äidinkieltä. Lapset saavat käyttää äidinkieltään, mutta heitä rohkaistaan uuden kielen aktiiviseen käyttöön. Kielikylvyssä lapsi oppii yhden tai useamman vieraan kielen sekä säilyttää ja kehittää samalla äidinkielen taitoansa. Opiskelijat valitaan suorittamaan filosofian maisterin tutkinnon (FM-tutkinto) kielikylpykoulutuksen koulutusohjelmassa, jossa pääaineena on ruotsin kieli (suuntautumisvaihtoehtona monikielisyys). Koulutus järjestetään yhteistyössä Åbo Akademin kanssa. Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelmaan sisältyvät Vaasan yliopistossa suoritettavat ruotsin kielen perus-, aine- ja syventävät opinnot, monikielisyysopinnot, yleisopinnot sekä 41 Språk och kommunikation viestintä- ja kieliopinnot. Lisäksi koulutusohjelman opiskelijat suorittavat sivuaineopintoina Åbo Akademissa opettajan pedagogiset opinnot (60 op) sekä perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op) ruotsin kielellä. Koulutus (FM-tutkinto) antaa valmiudet toimia kielikylpyopettajana peruskoulussa, kelpoisuuden toimia peruskoulussa luokanopettajana, kelpoisuuden toimia ruotsin kielen opettajana peruskoulussa ja lukiossa. Kandidaatin ja maisterin tutkinnot suoritettuasi sinulla on vankka ruotsin kielen kielitaito ja pystyt kommunikoimaan tilanteen vaatimalla tavalla erityyppisissä ammatillisissa ja sosiaalisissa tilanteissa, olet perehtynyt monikielisyyden, kielikylvyn ja ruotsi toisena kielenä alojen tutkimukseen, tunnet käytännössä ja teoriassa erilaisten monikielisten oppimisympäristöjen toimintamekanismeja, erityisesti liittyen kielikylpyyn, sinulla on sellaiset pedagogiset, didaktiset ja aineenhallinnalliset tiedot ja ammatilliset valmiudet, joita perusopetuksen luokanopetus ja kielikylpyopetus edellyttävät (esiopetus ja vuosiluokat 1–6), sinulla on sellaiset pedagogiset, didaktiset ja aineenhallinnalliset tiedot ja ammatilliset valmiudet, joita suomenkielisen perusopetuksen ja lukion ruotsin kielen aineenopetus edellyttävät. Lisätietoa: www.uva.fi/fi/education/bachelor/ anguages/immersion. Opiskelijaksi ottamisen rajoitukset Alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi opiskelijaksi ottamiseen on tullut rajoituksia vuoden 2012 alusta. Rajoitukset koskevat Vaasan yliopistossa kielikylpykoulutuksen koulutusohjelmaa (opettajankoulutus). Tällä alalla edellytetään, että opiskelijaksi otettava on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun. Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä rajoitus ei ole este opiskelijaksi ottamiselle, jos sen vaikutukset voidaan kohtuullisin toimin, esimerkiksi erityisjärjestelyin, poistaa. Tarkoituksena ei ole muutenkaan asettaa tarpeettomia esteitä vammaisten tai muista fyysisistä tai psyykkisistä rajoitteista kärsivien henkilöiden koulutukseen pääsylle. Rajoituksia sovelletaan vain niissä tilanteissa, joissa on selvää, ettei hakija voi terveydentilaansa tai toimintakykyynsä liittyvästä syystä osallistua koulutukseen. Myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttaminen voi olla este opiskelijaksi ottamiselle. Tämän vuoksi opiskelijaksi hakevan tulee ilmoittaa yliopistolle tällaisesta päätöksestä jo hakuvaiheessa. Opiskeluaikainen huumausainetestaus ja rikosrekisteriote Opiskelija voidaan tietyissä hyvin rajoitetuissa tapauksissa velvoittaa esittämään todistus huumausainetestistä. Tämä tulee lähinnä kyseeseen tilanteissa, joissa testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja tiettyjen laissa yksityiskohtaisesti määriteltyjen lisäehtojen täyttyessä. Vuonna 2012 tai myöhemmin opiskelijaksi hyväksytyltä opiskelijalta voidaan opiskelukyvyn arviointia varten pyytää myös otetta rikosrekisteristä. Otetta voidaan pyytää vain niiltä opiskelijoilta, joiden opintoihin liittyvä harjoittelu tai muut tehtävät edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä, ja sitä pyydetään ennen harjoittelun tai tehtävien alkamista. Alaikäisten turvallisuuden edistämiseksi on tarpeen tietää, ettei harjoitteluun menevällä opiskelijalla ole rikosrekisterimerkintää tietyistä vakavista rikoksista (seksuaalirikokset, tahalliset henkirikokset, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö ja huumausainerikokset). Valinnan pisteytys Valinnassa voi saada enintään 115 pistettä, joista enintään 15 pistettä kirjallisesta kokeesta (valintakokeen ensimmäisestä vaiheesta), 20 pistettä suullista kielitaitoa mittaavasta haastattelusta (valintakokeen toisesta vaiheesta), 45 pistettä soveltuvuutta mittaavasta haastattelusta (valintakokeen toisesta vaiheesta), 35 pistettä ylioppilastutkintotodistuksesta Todistuspisteet Ylioppilastutkintotodistuksesta annetaan pisteitä enintään viidestä kokeesta (maks. 35 p.): Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma L E M C äidinkieli v. 2007 tai sen jälkeen suoritettu äidinkielen koe v. 1996–2006 suoritettu äidinkielen koe ennen v.1996 suoritettu äidinkielen koe 10 8 6 8 7 – 7 6 5 5 4 4 toinen kotimainen kieli pitkän oppimäärän mukainen koe keskipitkän oppimäärän mukainen koe 10 8 8 7 7 6 5 4 1. vieras kieli pitkän oppimäärän mukainen koe keskipitkän tai lyhyen oppimäärän mukainen koe 5 4 4 3,5 3,5 3 2,5 2 matematiikka pitkän oppimäärän mukainen koe keskipitkän tai lyhyen oppimäärän mukainen koe 5 4 4 3,5 3,5 3 2,5 2 5 4 3,5 2,5 reaalikoe tai ainereaali (paras otetaan huomioon) Vuonna 1995 tai sitä ennen suoritetusta reaalikokeen, matematiikan, vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen laudatur-arvosanasta annetaan samat pisteet kuin eximia cum laude approbatur -arvosanasta. IB-, EB- ja Reifeprüfung-tutktinnon todistus rinnastetaan suomalaiseen ylioppilastutkintoon opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksen mukaisesti, katso s. 10. 42 43 Kielet ja viestintä Valintakoe Valintakoe koostuu kielitaitoa ja soveltuvuutta mittaavista osioista, joista voi saada yhteensä enintään 80 pistettä. Valintakoe koostuu kahdesta vaiheesta: 1. Kaikki hakukelpoiset hakijat osallistuvat valintakokeen ensimmäiseen vaiheeseen ilman erillistä kutsua. 2. Toiseen vaiheeseen kutsutaan enintään 80 parasta ensimmäisen vaiheen perusteella. Ensimmäinen vaihe Kaikki hakukelpoiset hakijat osallistuvat valintakokeen ensimmäiseen vaiheeseen. Valintakokeen ensimmäinen vaihe koostuu kirjallisesta kokeesta, jossa arvioidaan hakijan suomen ja ruotsin kielten kielitaitoa sekä kielikylpytuntemusta. Kokeeseen valmistaudutaan lukemalla aineisto, joka julkaistaan viimeistään 31.3.2015 osoitteessa www.uva.fi/ fi/education/bachelor/languages/immersion. Kokeesta voi saada enintään 15 pistettä (suomen kielestä 5 pistettä, ruotsin kielestä 5 pistettä, sisällöstä 5 pistettä). Jotta hakija voi tulla hyväksytyksi, hänen tulee saada jokaisesta osiosta vähintään 3 pistettä (yht. vähintään 9 pistettä). Valintakokeen ensimmäisen vaiheen perusteella kutsutaan enintään 80 parasta hakijaa valintakokeen toiseen vaiheeseen. Jos hakijoita on 80. parhaan pisterajalla tasapistetilanteessa, valitaan kuitenkin kaikki saman valintakoepistemäärän saavuttaneet hakijat. Valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään MAANANTAINA 1.6.2015 klo 12–16 44 Valintakoetilaisuuksia järjestetään Vaasan lisäksi Tampereella, Espoossa ja Oulussa. Ilmoita haluamasi koepaikkakunta sähköisellä hakulomakkeella. Kokeeseen ei lähetetä erillistä kutsua. Toinen vaihe Toisen vaiheen valintakoe koostuu suullista kielitaitoa ja soveltuvuutta opetusalalle mittaavista osioista, joista voi saada yhteensä enintään 65 pistettä: 20 pistettä suullista kielitaitoa mittaavasta haastattelusta 45 pistettä soveltuvuutta mittaavasta haastattelusta Suullista kielitaitoa mittaava haastattelu Haastattelu, jossa arvioidaan hakijan ruotsin ja suomen kielten suullista taitoa, käydään hakijan ja kahden haastattelijan kesken. Kummastakin kielestä saa 0–10 pistettä (maks. 20 pistettä). Soveltuvuutta opetusalalle mittaava haastattelu Haastattelu, jossa arvioidaan hakijan soveltuvuutta opetusalalle, käydään hakijan ja kolmen Åbo Akademin haastattelijan kesken. Tavoitteena on selvittää hakijan motivaatio, vuorovaikutustaidot haastattelutilanteessa, valmius itsereflektioon sekä hakijan kyky pohtia koulun roolia oppimis- ja työskentely-ympäristönä nyky-yhteiskunnassa. Haastattelutilanteessa hakijan suullinen kielitaito arvioidaan lähinnä hakijan kykynä ilmaista ajatuksiaan ja valmiutena toimia kielellisenä mallina. Soveltuvuushaastattelua varten hakijan tulee täyttää lomake, joka lähetetään toisen vaiheen valintakoekutsun yhteydessä hakijalle. Hakijan tulee ottaa täytetystä lomakkeesta kolme kopiota, jotka annetaan haastattelijoille haastattelutilanteen yhteydessä. Kukin haastattelija antaa 0–5 pistettä. Haastateltavan saama pistemäärä kerrotaan kolmella (maks. 45 pistettä). Valintakokeen toinen vaihe järjestetään Vaasan yliopistolla MAANANTAINA JA TIISTAINA 15.–16.6.2015 klo 10–18 Koe järjestetään vain Vaasan yliopistossa. Hakija osallistuu kokeeseen yhtenä em. päivistä. Hakijat kutsutaan valintakokeen toiseen vaiheeseen sähköpostitse. Kutsu lähetetään hakulomakkeessa olevaan sähköpostiosoitteeseen viikolla 24. Kutsussa kerrotaan hakijan valintakoepäivä. Valintamenettely Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelmaan valitaan yhteensä 20 opiskelijaa. Voit tulla valituksia ohjelmaan joko ylioppilastodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärän (1) tai valintakokeen perusteella (2.), mikäli se on taustasi huomioon ottaen mahdollista. Jos et ole suorittanut ylioppilastutkintoa, voi tulla valituksi vain valintakoepistemäärän perusteella (2.). 1. Ensin hyväksytään enintään 10 opiskelijaa ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen ensimmäisen ja toisen vaiheen yhteispistemäärän perusteella. Mikäli saman yhteispistemäärän saavuttaneita hakijoita on useita, järjestyksen ratkaisee valintakokeen pistemäärä. 2. Sen jälkeen hyväksytään valintakokeen ensimmäisen ja toisen vaiheen pistemäärän perusteella vähintään 10 opiskelijaa. Varasijoilta hyväksyttävät valitaan valintakoepistemäärän perusteella. Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella Haku humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintoon Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella on tarkoitettu lähinnä opiskelijoille, joilla ei ole aikaisempaa yliopistotutkintoa tai opiskeluoikeutta toisessa yliopistossa. Hakemisella avoimen yliopiston opintojen perusteella tarkoitetaan hakemista tutkinto-opiskelijaksi avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella. Avoimen yliopiston opintojen perusteella voivat hakea myös erillisiä opintokokonaisuuksia Suomessa tai ulkomailla suorittaneet opiskelijat. Avoimen yliopiston opintojen perusteella hyväksytään enintään 5 uutta opiskelijaa/kandidaattiohjelma. Mikäli karsintaa joudutaan suorittamaan, valintaperusteena on suoritettujen opintojen laajuus ja opintomenestys. Hakumenettely avoimen yliopiston opintojen perusteella Hakuaika alkaa 12.1. ja päättyy 27.2.2015 klo 15.00. Opiskelijaksi haetaan täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa www.opintopolku.fi. Etsi ensin haluamasi koulutus sanahaulla ja klikkaa hakutuloksissa koulutuksen tiedot auki. Avattuasi koulutuksen tiedot valitse vasemmasta laidasta hakemasi hakukohde, jonka nimessä mainitaan suluissa haku avoimen yliopiston opintojen perusteella. Hakemuksessa tulee olla seuraavat asiakirjat: Erillishaku kielten ja viestinnän opintoihin Humanistisen koulutusalan tutkinto-opiskelijaksi voi hakea yhteishaun lisäksi erillishaun kautta ilman valintakoetta. 1. Alkuperäinen opintosuoritusrekisteriote tai oikeaksi todistetut jäljennökset erillisarvosanojen todistuksista, joissa mainitaan suoritettujen opintojaksojen tai kurssien nimet ja arvosanat. 45 Kielet ja viestintä 2. Muista kuin Vaasan yliopiston vaatimusten mukaan suoritetuista opinnoista hakemukseen tulee liittää myös opintojaksokuvaukset opinto-oppaista tai vastaavista. 3. Vapaamuotoinen perustelu opiskeluoikeuden hakemiselle. Valinnan perusteena käytetään hakulomakkeen liitteenä toimitettavien todistuksissa/opintorekisteriotteissa olevia tietoja. Opintosuorituksia on kuitenkin mahdollisuus täydentää kevään aikana. Hakuperusteena olevien opintojen tulee olla suoritettuna ja lopullisen opintorekisteriotteen suoritetuista opinnoista toimitettuna yliopiston hakijapalveluihin 15.6.2015 mennessä. Liitteet tulee toimittaa 6.3.2015 mennessä. Hakijat saavat tiedon valinnan tuloksesta postitse. Oikeaksi todistettu kopio on oppilaitoksen, notaarin tai kahden jäävittömän henkilön oikeaksi todistama kopio. Jäävittömällä henkilöllä tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka ei ole lähisukulainen tai samassa taloudessa asuva kumppani. Lisätiedot hakemisesta humanistiselle koulutusalalle avoimen yliopiston opintojen perusteella: opintopäällikkö Eija Heinonen-Özdemir, p. 029 449 8149 Valintaperusteet Hakijalta edellytetään vähintään perusopinnot tai niitä vastaavat tiedot haettavassa koulutusohjelman pääaineessa tai siihen rinnastettavassa oppiaineessa. 46 47 at io n Fi lo f a Sp ku so rå k fis oc l h te k ko m t m en a un ik Bloggaren: Linda Storås Modersmålet svenska En österbottnisk modersmålsstudent med en stor förkärlek för tyska språket. Drömmer om att skriva en roman, att förändra någons liv och att vara nöjd. Läs mer på Lindas blogg En språkstudents vardag: uva.fi/blogit Språk och kommunikation Vetenskapsområdet språk och kommunikation har en tydlig internationell och mångkulturell inriktning. Inom såväl undervisning som forskning ligger tyngdpunkten på fackspråk, språkbad, översättning och kulturkännedom. Inom det humanistiska vetenskapsområdet kan man i enlighet med förordningen F 794/2004 avlägga kandidatexamen i humanistiska vetenskaper och filosofie magisterexamen. Examina avläggs inom ramen för olika program: kandidatprogram, magisterprogram. Studenten blir först antagen till ett kandidatprogram för att därefter, senast under vårterminen det första studieåret, välja önskat huvudämne inom programmet. Under det tredje studieåret ska en svenskspråkig student välja ett av tre möjliga magisterprogram. Vid filosofiska fakulteten kan man studera på såväl svenska som finska inom kandidatprogrammet för de inhemska språken och kandidatprogrammet för tyska språket och kulturen. Kandidatexamen i humanistiska vetenskaper och filosofie magister examen Kandidatexamen i humanistiska vetenskaper omfattar 180 studiepoäng och tre års heltidstudier inom ramen för ett kandidatprogram. Studierna i kandidatprogrammet består av studieperioder som är gemensamma för hela programmet, grund- och ämnesstudier i huvudämnet, biämnesstudier, allmänna studier, språk- och kommunikationsstudier samt övriga studier. I programmet ingår också studier med anknytning till affärsverksamhet och internationalisering. Kandidatprogrammens struktur, se www.uva.fi/sv/education/bachelor/languages. cation/master/languages_and_communication. Inom det humanistiska vetenskapsområdet kan man avlägga kandidatexamen i humanistiska i följande kandidatprogram: Kandidatprogrammet för de inhemska språken (Huvudämnen finska som det andra inhemska språket, modersmålet svenska eller ruotsin kieli) Kandidatprogrammet för tyska språket och kulturen (Huvudämnen tyska språket och kulturen eller saksan kieli ja kulttuuri) Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma (undervisning på finska och på engelska) I programmen ingår såväl obligatoriska som fritt valbara biämnen. Utöverer de tidigare nämnda huvudämnena kan man vid filosofiska fakulteten som biämnen välja t.ex. tolkning, flerspråkighet, nordiska studier, ryska, franska, samt interkulturell kommunikation. Man kan också välja biämnen inom det förvaltningsvetenskapliga området, t.ex. inom lag och förvaltning. Även vid universitetets övriga fakulteter kan man välja biämnen, t.ex. inom handel och teknik. Dessa studier bedrivs främst på finska. Dessutom kan man inom ramen för avtalet om flexibel studierätt (s.k. JOO-studier) avlägga biämnesstudier vid Åbo Akademis och Svenska handelshögskolans enheter i Vasa. Den studerande kan inom ramen för nationella samarbetsavtal studera inte bara vid de olika högskoleenheterna i Vasa, utan även inom nationella nätverksuniversitet. Universitetet uppmuntrar de studerande att avlägga en del av sina examensstudier utomlands antingen som utbytesstuderande eller i form av internationell praktik. Filosofie magisterexamen omfattar 120 studiepoäng och två års heltidsstudier, antingen inom ramen ett magisterprogram. Magisterprogrammen, se www.uva.fi/sv/edu- 48 49 Språk och kommunikation God och mångsidig yrkeskompetens Utbildningen ger en god grund för olika yrken som kräver språkkunskaper och sakkunskap på kommunikationens område. Vasa universitets undersökning om hur studerande som avlagt examen inom humaniora har placerat sig i arbetslivet, visar att såväl yrkesbeteckningarna som arbetsuppgifterna är mångskiftande, t.ex. översättare, tolk, språklärare, informationschef, Communication Specialist, Head Coordinator, koordinator för internationella ärenden, rektor, lektor, teknisk skribent, planerare, projektledare, språkvårdare, överlärare, Training Development Specialist, utbildningsplanerare, mediarapportör, handledare, Resource Planner, redaktör, Manager, informatör, forskare, utvecklingschef, språkutbildare, försäljningschef, exportassistent, sakkunnig inom teknisk kommunikation, grafisk planerare, redaktionschef, produktchef, nyhetschef, kommunikationskonsult, forskare, studiehandledare, skribent inom datateknik, planerare av multimediaprodukter, företagare inom media. Studiehandledning Nya studerande inleder sina studier med att ta del av information på olika nivåer: 1. på universitetsnivå (gemensamt för alla nya) 2. på fakultetsnivå (området språk och kommunikation) 3. på programnivå Samtidigt indelas de studerande i mindre grupper, s.k. tutorgrupper. En tutor är en äldre studerande inom samma område som utbildats för sin uppgift att hjälpa de nya studerandena med att lära känna den nya studiemiljön, andra studerande och universitetssamfundet överhuvudtaget. Tutorerna skall hjälpa de nya studerandena att komma igång med studierna, samt bistå dem i andra frågor och eventuella problem som hänför sig till studierna. Handledning som gäller specifika examensstudier får den 50 studerande av studiechef Eija Heinonen-Özdemir, samt ämnesinstitutionernas studierådgivare/assistenter och lärare. Universitetets studentservice (som finns i byggnaden Luotsi) erbjuder bl.a. allmän studierådgivning, studentkansliets tjänster samt studiestödsrådgivning. I studiehandböckena finns detaljerade uppgifter om examensstruktur, ämneskombinationer, studiegång osv. Nya studerande får ett eget exemplar av studiehandboken när de inleder sina studier. Studiehandböckerna finns också på nätet: www.uva.fi/fi/for/student/materials/handbooks/languages_and_communication. I frågor som rör ansökning och studier kan man kontakta studiechef Eija Heinonen-Özdemir, tfn 029 449 8149, [email protected] eller Studentservice, [email protected] eller tfn 029 449 8166. Studiestöd för högskolestuderande Studiestöd kan beviljas heltidsstuderande som antagits till läroinrättning och är i behov av ekonomiskt stöd. Studiestödet består av studiepenning, bostadstillägg och studielån med statsborgen. För avläggande av lägre och högre högskoleexamen (300 sp) kan en universitetsstuderande få studiestöd 50 månader. Den maximala studiestödstiden för högskolestudier är 64 månader. Studerandes studiestödsärenden sköts av studiestödsservice på Vasa universitet. Mer information om studiestödet: www.kela.fi/svenska. och alla andra tidskrävande aktiviteter som hör idrotten till, försvårar uppbyggandet av en civil karriär. En elitidrottare eller en idrottare som siktar mot toppen behöver stöd för att trygga en framgångsrik civil- och idrottskarriär. VRIA har samarbete med högskolor och universitet, erbjuder tränartjänster och träningskompisar samt andra tjänster inom området för livskompetens. Idrottare inom alla grenar kan söka till idrottsakademin, men särskilt erbjuder vi träning i bl.a. följande idrottsgrenar: ishockey, friidrott, längdskidåkning, simning och orientering. Idrottaren söker en studieplats via läroinrättningens sedvanliga antagningsförfarande. Till Vasaregionens Idrottsakademi kan idrottaren söka genom att fylla i ansökningsblanketten som finns på vår hemsida och skicka den till adressen Vasaregionens Idrottsakademi, Wolffskavägen 30, 65200 VASA. Verksamhetsledare Jens Wallin, 050 535 5499, [email protected] Bekanta dig med Vasa universitet och studielivet genom att läsa www.uva.fi/blogs och Facebook.com/universityofvaasa Twitter.com/univaasa Youtube.com/universityofvaasa Instagram.com/univaasa Pinterest.com/univaasa Linkedin.com/company/university-of-vaasa Nyttiga länkar Vasaregionens Idrottsakademi (www.vsua.fi) De flesta idrottare har erfarenheter av hur svårt det kan vara att kombinera seriösa idrottsliga ambitioner och högskolestudier. Intensiv träning, tävlings- och träningsresor www.vaasa.fi www.vyy.fi (studentkåren) www.voas.fi (boende) www.yths.fi (hälsovård) Ansökning till studier Allmän ansökningsbehörighet Du är behörig att söka till utbildning som ingår i gemensam ansökan om du har avlagt någon av följande examina: finländsk studentexamen International Baccalaureate -examen (IB), European Baccalaureate -examen (EB) eller Reifeprüfungexamen (RP) minst treårig yrkesinriktad grundexamen eller motsvarande tidigare studier en yrkesinriktad grundexamen, yrkesexamen eller specialyrkesexamen som fristående yrkesexamen eller motsvarande tidigare examen utländsk utbildning, som i landet i fråga ger behörighet för motsvarande högskolestudier Som universitetsstuderande kan också antas personer som av universitetet annars konstateras ha tillräckliga kunskaper och färdigheter för studierna. Den som avlägger studentexamen våren 2015 är behörig att söka även om han/hon får sitt examensbetyg efter ansökningstidens slut. Den som våren 2015 avlägger yrkesexamen är också behörig att söka även om han/hon skulle få sitt examensbetyg efter ansökningstidens slut. Den som avlagt yrkesexamen samt får sitt examensbetyg efter ansökningstidens slut, ska senast 4.6.2015 lämna in en kopia av examensbetyget till universitetet. I oklara situationer kan sökande kontakta universitetet på förhand. Om sökande inte har någon examen som ger allmän ansökningsbehörighet, måste han/hon lämna in en motiverad ansökan till universitet inom mars månad, samt bifoga kopior av tidigare studieintyg och examensbetyg. Examensbetyg för International Baccalaureate (IB), European Baccalaureate (EB) och Reifeprüfung jämställs med finländskt studentexamensbetyg i enlighet med undervisnings- och kulturministeriets rekommendationer på följande sätt: 51 Språk och kommunikation Finländsk studentexamen IBexamen *) EBexamen Reifeprüfung vitsord poäng poäng poäng laudatur eximia magna cum laude lubenter approbatur 7 6 5 4 3 2 10.00–9.00 8.95–8.00 7.95–7.00 6.95–6.00 5.95–5.00 4.95–4.00 15–13 12–10 9–8 7 6–5 4 Fastän det finns två olika ansökningstider på våren, kan du söka högst till 6 ansökningsalternativ och priorisera dina utbildningar i önskad ordning. Då den första ansökningstiden utgått, kan du inte längre ändra den inbördes ordningen för de utbildningar som ingår i den första ansökningsomgången, medan du ännu fritt kan ändra ordningen för de utbildningar som ingår i den andra ansökningstiden. *EB-examen: När det gäller lång eller kort matematik avviks från denna skala enligt följande: Laudatur 10.00–9.50, Eximia cum laude approbatur 9.45– 8.50 och Cum laude approbatur 8.45–7.00 Du kommer att få bekräftelse på mottagen ansökan till den e-postadress, som du angett i ansökningsblanketten. Kom ihåg att du måste fylla i ock skicka ansökningsblanketten senast den sista dagen av andra ansökningstid kl. 15.00. Elektronisk ansökan Om du inte har möjlighet att ansöka elektroniskt, kan du beställa en sedvanlig ansökningsblankett från högskolornas ansökningsservice. Ansökan i gemensam ansökning sker genom att man fyller i en elektronisk ansökningsblankett på Internetadressen www.studieinfo.fi. Via den elektroniska ansökan kan man fylla i ansökningsblankett till alla ansökningsalternativ i universitet och yrkeshögskolor som är med i gemensam antagning. Bilagor till ansökan Du kan söka till högst sex utbildningar i en och samma gemensamma ansökan. Sätt utbildningarna i önskad ordning på ansökningsblanketten. Prioriseringen av ansökningsönskemålen är bindande, du kan inte ändra ordningen efter att ansökningstiden har utgått. Du kan ändra ordningen på dina ansökningsönskemål fram till slutet av ansökningstiden. Du kan göra detta själv genom att registrera dig och identifiera dig i tjänsten Min Studieinfo. Också en tjänsteman vid högskolan kan göra ändringen. Det finns 2 ansökningstider i vårens gemensamma ansökan: 1. Ansökningstid 7.1.–27.1.2015 kl. 15.00: engelskspråkiga utbildningar och Konstuniversitetets utbildningar 2. Ansökningstid 17.3.–9.4. klo 15.00: 52 finsk- och svenskspråkiga utbildningar, också alla Vasa universitets utbildningar i gemensam ansökan Följande sökande till Vasa universitet ska senast 23.4.2015 lämna in en kopia av examensbetyget till Vasa universitets ansökningservice: Sökande som avlagt finländsk studentexamen före år 1990. Sökande som avlagt IB-, EB- och Reifeprüfungexamen. Sökande som avlagt utländskt examen. Sökande som inte har avlagt studentexamen (t.ex. de som avlagt treårig yrkesexamen) skall bifoga till ansökan en kopia av sitt grundutbildningsbetyg. Om examen blir färdig i maj eller juni 2015, skall man lämna in en kopia av betyget senast 4.6.2015. Universitetet får uppgifter om alla som avlagt finländsk studentexamen 1990 eller senare. Därför behöver dessa sökande inte bifoga något examensbetyg till ansökan. De som avlägger IB-examen år 2015 och söker till kandi- datprogrammen inom humanistiska vetenskaper ska som bilaga lämna in en kopia av IB-examens preliminära vitsord. Det slutliga urvalet bekräftas först då studenten har fått sitt examensbetyg och lämnat in en kopia till universitetets ansökningsservice. Kopian lämnas in snarast möjligt. Originalbetyget kontrolleras när studierna påbörjats. Om det blir förändringar i examensvitsorden måste den sökande omedelbart meddela detta till universitetets ansökningstjänst. Praktiska anvisningar för urvalsprovet Till urvalsprovet skall den sökande ta med sig skrivredskap och identitetsbevis försett med fotografi. Det är förbjudet att ta med sig matsäck till själva urvalsprovet (undantag utgör hälsoskäl, som man måste säga till om på förhand). Det är även förbjudet att ta med sig elektronisk utrustning, t.ex. mobiltelefon, till provet. Urvalsfrågor från tidigare år En del av urvalsfrågorna från tidigare år finns på universitetets webbsidor på adressen: www.uva.fi/fi/for/ prospective/admissions/examinations/eq. Endast om den som utformat provet gett lov därtill, har frågorna publicerats. Specialarrangemang vid urvalsprovet Om den sökande är beroende av speciella hjälpmedel eller arrangemang (t.ex. ett separat bord, urvalsfrågorna i punktskrift) vid urvalsprovet, skall han/hon skriftligen anhålla om detta senast när ansökningstid utgår. I anhållan bör anges vilka specialarrangemang den sökande behöver och till ansökan bör bifogas läkarintyg eller annat motsvarande sakkunnigutlåtande, som påvisar behovet av specialarrangemang. Den sökande bör redan i ansökningsskedet ange, huruvida han/hon av hälsoskäl måste få inta mellanmål eller medicin under provet. Urvalsprovet skall då göras i Vasa. Resultat Resultaten från urvalsproven som gäller för studier som inleds hösten 2015 publiceras senast den 1 juli 2015. Alla som deltagit i Vasa universitets urvalsprov för filosofie magisterexamen får meddelande om resultatet i urvalsprovet. Utöver detta kan de som har loggat in sig på Min studieinfo-tjänsten kontrollera sitt resultat på webbsidan. Du blir erbjuden en studieplats till den utbildning som satt som högsta önskemål och till vilken du kan bli antagen på basis av din antagningsframgång. Mottagande av studieplats Du kan ta emot studieplatsen bindande om du blir antagen till den utbildning som du prioriserat högst. Efter att antagningsresultaten publicerats kan du ta emot studieplatsen bindande eller villkorligt: Du kan ta emot platsen bindande även om du är på reservplats för en utbildning som du satt i högre prioritetsordning. Du kan ta emot platsen villkorligt och vänta på att besluten om antagning till dina utbildningar som du satt i högre prioritetsordning blir klara. Studieplatser kan bli lediga ända fram till det datum som högskolan meddelat. En villkorlig mottagning av studieplats ändras till bindande om du inte väljs till utbildning som du satt i högre prioritetsordning. Om du antas till en utbildning som du satt i högre prioritetsordning, annulleras dina lägre önskemål. Du kan endast erbjudas en studieplats fastän din antagningsframgång skulle räcka till för flera utbildningar. Du får information om hur din ansökan framskrider och du kan ta emot studieplatsen genom att registrera dig i Min Studieinfo-tjänsten. Alla sökande som senast 1 juli 2015 godkänts som studerande bör ta emot sin studieplats via Min Studieinfo -tjänsten (bara de som loggat in!) senast 15 juli 2015 kl. 15.00. 53 Språk och kommunikation Inträdessökande som är missnöjd med resultatet av urvalet kan skriftligen begära rättelse hos universitetet inom 14 dagar efter det att resultatet av urvalet offentliggjorts. Den sökande har rätt att se sitt svarspapper och kontrollera poängräkningen under de 14 nämnda dagarna vid Vasa universitets studiebyrå, Wolffskavägen 34. Bestämmelsen om en studieplats En studerande, som blivit antagen, kan ta emot endast en studieplats som leder till högskoleexamen för studier som inleds under samma termin. Därtill gäller bestämmelsen endast utbildningar som ingår i den riksomfattande gemensamma ansökan (inklusive Försvarshögskolan). Universitetens separata antagningar och yrkeshögskolornas vuxenutbildning på främmande språk och högre yrkeshögskoleexamina på främmande språk står utanför bestämmelsen. Bestämmelsen utgör inget hinder för att ta emot en annan studieplats som leder till högskoleexamen för studier som inleds under någon annan termin. 2015 eller senare räknas som sökande av sin första studieplats. Man kan välja på vilken ort man vill skriva sitt urvalsprov: Vasa, Esbo, Uleåborg, Tammerfors. Man anmäler orten för provet på den elektroniska ansökningsblanketten. Urvalsprovet kan avläggas på följande orter: Studenturval Alla högskolebehöriga kan söka till det humanistiska vetenskapsområdet. I Vasa I Uleåborg Beroende på ansökningsalternativ antas studenterna till ett kandidatprogram, antingen enbart på basis av poäng i studentexamensbetyget, på basis av det sammanlagda antalet poäng i studentexamensbetyget och urvalsprovet eller enbart på basis av urvalsprovet. Urvalsprovet anordnas i universitetets huvudbyggnad Tervahovi i Brändö. En lista över tentamenssalarna finns på huvudbyggnadens dörr, Wolffskavägen 34, 65200 Vasa. Se karta i slutet av ansökningsguiden, eller www.uva.fi/sv/ about/campus/map. Uleåborgs universitet Universitetsområdet Linnanmaa, centralaulan, 1. vån, föreläsningssal L5 ca 5 km norrut från centrum www.oulu.fi/kartat Sökande som väljs på basis av studentexamensbetyget meddelas resultatet senast den 22 maj 2015. I Esbo I Tammerfors Aalto-universitetet, Tekniska högskolan, Huvudbyggnaden, sal D Otsvängen 1, Esbo www.aalto.fi/sv/about/contact Tammerfors tekniska universitet, byggnaden Festia, föreläsningssal F Iso Sali Korkeakoulunkatu 8/Hermiankatu 7, Tammerfors www.www.tut.fi/fi/vierailijalle/index.htm Urvalsprov Urvalsprov ordnas MÅNDAGEN den 1 juni 2015 kl. 12–16 Även om du flyttar på inledningen av studierna eller avbryter studierna, kan du ändå inte ta emot en annan studieplats för högskolestudier som inleds under samma termin. Tid för provet är fyra timmar. Även om den sökande deltar i flera urvalsprov samma dag är tiden för provet fyra timmar. De sökande får ingen särskild kallelse till de skriftliga proven , utan alla som har lämnat in sin ansökan inom utsatt tid kan delta i urvalsprovet på den ort de angivit i sin ansökan. I den händelse att de som sökt till kandidatprogrammet för de inhemska språken eller kandidatprogrammet för tyska språket och kulturen, inte har blivit antagna på basis av poäng i studentexamensbetyget, ska de också delta i urvalsprovet utan särskild kallelse. När det gäller ansökningsalternativ där det ordnas urvalsprov är deltagande i provet en förutsättning för att den sökande ska bli antagen. Avsikten med bestämmelsen är att så många sökande som möjligt skall få en studieplats vid en högskola. Bestämmelsen gäller inte Polisyrkeshögskolan, Högskolan på Åland eller utländska högskolor. Från och med hösten 2015 söker man till yrkeshögskolor och universitet genom gemensam ansökan. Högskolorna kan också från och med den gemensamma ansökan hösten 2015 om de så önskar reservera nybörjarplatser för dem som ansöker om sin första högskolplats. Personer som avlagt en högskolexamen vid en finländsk högskola räknas inte som sökande av sin första högskoleplats. Inte heller personer som tagit emot en studieplats som leder till högskolexamen vid en utbildning som börjar hösten 54 55 Språk och kommunikation Presentation av kandidatprogram och urvalsgrunder Poäng i urvalsprovet Kandidatprogrammet för de inhemska språken Betygspoäng Studentexamensbetyget ger poäng enligt följande (max. 20 p): Efter avlagd kandidatexamen inom kandidatprogrammet för de inhemska språken Kandidatprogrammet för de inhemska språken (KOTI) är avsett för dig som vill studera finska och svenska i en äkta tvåspråkig miljö vid en av landets största enheter för nordiska språk. har du gedigna kunskaper och färdigheter i huvudämnet samt förmåga att självständigt vidareutveckla dina kunskaper, har du grundläggande färdigheter i fackspråklig kommunikation och översättning mellan de inhemska språken samt förmåga att kontrastivt analysera de särdrag som kännetecknar båda de inhemska språken, har du en ökad kännedom om det finländska och det nordiska samhälls- och kulturlivet, har du förmåga till kritiskt tänkande och beredskap till såväl självständigt som interaktivt arbete inom olika grupper och samfund, har du sådana grundläggande färdigheter i affärsverksamhet som arbetslivet kräver, har du , tack vare studier eller eventuellt studentutbyte, beredskap att arbeta och verka i ett flerspråkigt eller internationellt samhälle, har du teoretiska kunskaper och färdigheter som krävs för studier på magisternivå. Kandidatprogrammet för de inhemska språken ger grundläggande färdigheter i fackspråklig kommunikation och översättning. Studenter med svenska som modersmål väljer under det första studieåret antingen a) huvudämnet modersmålet svenska, eller b) huvudämnet finska som det andra inhemska språket. Studenter med finska som modersmål har svenska som huvudämne. Se: www.uva.fi/ sv/education/bachelor/languages/koti. Du börjar med studier på kandidatnivå inom kandidatprogrammet, där du avlägger kandidatexamen i humanistiska vetenskaper. Därefter fortsätter du med studier på magisternivå inom ett magisterprogram, där du avlägger filosofie magisterexamen (120 sp). Kandidatprogrammet består bl.a. av studier som är gemensamma för hela programmet, grund- och ämnesstudier i huvudämnet, studier i modersmålet eller det andra inhemska språket beroende på vilket huvudämne man har, samt studier som anknyter till de olika magisterprogrammen. Se magisterprogram, www.uva.fi/sv/education/ master/languages_and_communication. I urvalet kan man få högst 40 poäng enligt följande: studentexamensbetyget ger max. 20 poäng och urvalsprovet ger max. 20 poäng. Kandidatprogrammet för de inhemska språken L E M C B A modersmålet modersmålsprov avlagt 2007 eller senare modersmålsprov avlagt 1996–2006 modersmålsprov avlagt före 1996 5 4 3 4 3,5 – 3 2,5 2,5 2 1,5 1,5 1 0,5 0,5 0,5 – – det andra inhemska språket lång kurs medellång kurs 5 4 4 3 3 2 2 1 1 0,5 0,5 – 5 4 3 2 1 0,5 5 4 3 2 1 0,5 realprov, ämnesreal, matematik (det bästa vitsordet beaktas) ett främmande språk lång, medellång eller kort kurs (det bästa vitsordet beaktas) För vitsordet laudatur i realprov, matematikprov, prov i främmanade språk och prov i det andra inhemska språket som avlagts 1995 eller tidigare ges samma poäng som för vitsordet eximia cum laude approbatur. IB-, EB- och RP- (Reifepruefung)-examen jämställs med finländsk studentexamen i enlighet med kulturministeriets rekommendation, se s. 52. Kandidatprogrammet utbildar experter som behärskar de båda inhemska språken, och det svarar både mot näringslivets och den två- och flerspråkiga offentliga förvaltningens behov. 56 57 Språk och kommunikation Urvalsprovet Alla sökande som lämnat in ansökan inom utsatt tid men inte blivit antagna direkt på basis av betygspoäng kan delta i urvalsprovet. Urvalsprovet består av olika delområden som mäter både behärskning av innehållet i provmaterialet och språkfärdighet. Man förbereder sig för provet genom att läsa provmaterial som publiceras på nätet. Material för urvalsprovet publiceras senast 31.3.2015 på adressen www.uva.fi/fi/education/bachelor/languages/koti. För den del av urvalsprovet som mäter den sökandes språkfärdighet krävs ingen särskild urvalslitteratur, utan provet baserar sig på gymnasiets lärokurs eller motsvarande. Se anvisningar för urvalsprovet tidigare i svenska texten. Urvalet 2. Utöver de sökande som antagits på basis av studentexamensbetyget, väljs dessutom på basis av det sammanlagda antalet poäng i studentexamensbetyget och urvalsprovet högst 15 studenter i rangordning enligt antal poäng. Om flera studenter fått samma antal poäng, blir urvalsprovets poäng avgörande. För att bli antagen krävs minst 4 poäng. 3. Därefter väljs enbart på basis av poäng i urvalsprovet minst 10 studenter. Studenter som antas via reservplats väljs enbart på basis av poäng i urvalsprovet. För att bli antagen krävs minst 4 poäng. Kandidatprogrammet för tyska språket och KULTUREN Kandidatprogrammet tyska språket och kulturen koncentrerar sig på dagens tyska språk och kultur. Syftet med studierna är att förbättra språkfärdigheten och samtidigt på ett naturligt sätt integrera kunskaper i samhälls-, kultur-, språk- och översättningsvetenskap samt litteraturvetenskap. Undervisningsspråket i huvudämnet är i huvudsak tyska. Se www.uva.fi/sv/education/bachelor/ languages/german. Kandidatprogrammet ger de kunskaper och färdigheter som krävs för magisterstudier inom det humanistiska utbildningsområdet vid filosofiska fakulteten. Se magisterprogram, www.uva.fi/sv/education/master/languages_and_communication. Studierna i språk, översättning, modern litteratur och kultur ger teoretiska och praktiska färdigheter att arbeta med kvalificerade uppgifter som kräver god kännedom om tyska språket och tysk kultur, såväl inom den offentliga som privata sektorn, t.ex. företag, översättningsbyråer och läroinrättningar. Efter avlagd kandidatexamen 1. har studenten utvecklat sin muntliga och skriftliga färdighet i tyska språket och kan obehindrat kommunicera på tyska i olika situationer, 2. kan studenten översätta allmänspråkliga och kortare fackspråkliga texter, främst från tyska till modersmålet, 3. har studenten tack vare tyskspråkiga lärare och via eventuellt studentutbyte ökat sin sin kännedom om de tyskspråkiga ländernas samhälle, kultur och nutidshistoria, 4. känner studenten de mest centrala begreppen och metoderna inom språk- och litteraturvetenskap, och kan använda dem på ett ändamålsenligt sätt, 5. kan studenten presentera och motivera sina vetenskapliga lösningar samt kritiskt bedöma egna och andras alster, 6. har studenten den teoretiska och praktiska grundkunskap som krävs för arbetsuppgifter inom det egna området, 7. har studenten de förutsättningar som krävs för en fördjupad kunskap inom ramen för magisterstudier. Man antas till studier antingen på basis av studentexamensbetyget (1.) eller på basis av det sammanlagda poängantalet i studentexamensbetyget och urvalsprovet (2.) eller på basis av poäng i urvalsprovet (3.), om det är möjligt med beaktande av din bakgrund. Om du inte har avlagt studentexamen, kan du antas enbart på basis av poäng i urvalsprovet (3.). 1. På basis av studentexamensbetyget väljs högst 10 studenter i rangordning enligt betygspoäng (se tabellen för poäng i studentexamensbetyget). Studenter som väljs på basis av studentexamensbetyget meddelas resultatet per post senast 22.5.2015. Alla andra högskolebehöriga sökande deltar i urvalsprovet utan särskild kallelse. 58 59 Språk och kommunikation Poäng i urvalet Urvalsprov I urvalet kan man få högst 40 poäng enligt följande: studentexamensbetyget ger max. 20 poäng och urvalsprovet ger max. 20 poäng. Alla sökande som är högskolebehöriga och lämnat in ansökan inom utsatt tid men inte blivit antagna direkt på basis av studentexamens vitsord i tyska delta i urvalsprovet. Betygspoäng Studentexamensbetyget ger poäng enligt följande (max. 20 p): Urvalsprovet förutsätter att den sökande behärskar de mest centrala delarna av tysk skolgrammatik och tyskt ordförråd. Det finns ingen särskild urvalslitteratur. Urvalsprovet ger max. 20 poäng. Studenter som väljs på basis av studentexamensbetyget meddelas resultatet senast 22.5.2015. Alla andra högskolebehöriga sökande deltar i urvalsprovet utan särskild kallelse. Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma (se finska texten) Se anvisningar för urvalsprovet tidigare i svenska texten. Kandidatprogrammet för tyska språket och litteraturen L E M C B A modersmålet modersmålsprov avlagt 2007 eller senare modersmålsprov avlagt 1996–2006 modersmålsprov avlagt före 1996 5 4 3 4 3,5 – 3 2,5 2,5 2 1,5 1,5 1 0,5 0,5 0,5 – – tyska språket lång kurs medellång eller kort kurs 5 4 4 3 3 2 2 1 1 0,5 0,5 – realprov, ämnesreal eller matematik (det bästa vitsordet beaktas) andra inhemska språket eller ett annat främmande språk än tyska lång, medellång eller kort kurs 5 4 3 2 1 0,5 5 4 3 2 1 0,5 För vitsordet laudatur i realprov, matematikprov, prov i främmanade språk och prov i det andra inhemska språket som avlagts 1995 eller tidigare ges samma poäng som för vitsordet eximia cum laude approbatur. IB-, EB- och RP- (Reifepruefung)-examen jämställs med finländsk studentexamen i enlighet med kulturministeriets rekommendation, se s. 52. 60 Urvalet Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma Till kandidatprogrammet för tyska språket och kulturen antas 20 nya studenter. (se finska texten) Du blir antagen till studier antingen på basis av sammanlagda poäng i studentexamensbetyget och urvalsprovet (1.) eller på basis av poäng i urvalsprovet (2.), om det är möjligt med beaktande av din bakgrund. Om du inte har avlagt studentexamen, kan du antas enbart på basis av poäng i urvalsprovet (2.). Du kan antas direkt utan urvalsprov, om du har lyckats utmärkt i tyska språket i studentskrivningarna (3.). Separat antagning av examensstuderande år 2015 1. På basis av det sammanlagda poängantalet i studentexamensbetyget och urvalsprovet väljs först högst 10 studerande i rangordning enligt betygspoäng. Om flera studerande fått samma antal poäng, blir urvalsprovets poäng avgörande. För att bli antagen krävs minst 4 poäng i urvalsprovet. Poäng i studentexamensbetyget: se tabellen för poäng i studentexamensbetyget. 2. Därefter väljs enbart på basis av poäng i urvalsprovet minst 10 studenter. Studenter som antas via reservplats väljs enbart på basis av poäng i urvalsprovet. För att bli antagen krävs minst 4 poäng. 3. Utöver dessa antas utan urvalsprov sökande som i studentexamen har fått vitsordet laudatur i kort lärokurs i tyska språket, laudatur eller eximia cum laude approbatur i lång lärokurs eller fått motsvarande vitsord i IB-, EB- eller RP (Reifeprüfung)-examen. Till det humanistiska utbildningsområdet kan man via särskild antagning (erillisvalinta) utan urvalsprov antas som examenstuderande. Sökande som avlagt lägre eller högre högskoleexamen eller yrkeshögskoleexamen, se Maisterivalintaopas 2015 eller www.uva.fi/hakijat. Ansökningsförfarande för de som söker på basis av studier vid öppna universitetet Ansökningstid börjar 12.1. och slutar 27.2.2015. Ansökan till studier via Särskild antagning till kandidatprogram sker genom att man fyller i en elektronisk ansökningsblankett på adressen www.studieinfo.fi. Alla ansökningsbilagor ska lämnas in till Vasa universitets ansökningstjänst senast 6.3.2015 kl. 15.00. 61 Språk och kommunikation Till ansökan bifogas följande bilagor: 1. Original studieregisterutdrag eller vidimerade kopior av intyg över enskilda avlagda kurser. Av intyget bör studiehelheternas eller kursernas namn och vitsord framgå. 2. För studier som inte avlagts enligt Vasa universitets fordringar, bör till ansökan också bifogas kursbeskrivningar ur studiehandböcker eller motsvarande samt 3. En fritt formulerad och väl motiverad ansökan om studierätt. Studier som ligger till grund för ansökan bör ha avlagts före 15.6.2015. Minimikravet för att bli antagen är grundstudier i det planerade huvudämnet eller därmed jämförbart läroämne. Urvalet sker på basis av betygen och studieutdrag sökande som skickas till universitet som bilaga till (den elektroniska) ansökningsblanketten. Till och med 15.6.2015 har man rätt att lämna in kompletterande studieprestationer till Vasa universitets ansökningsservice. Mer information om antagningsförfarandet på adressen www.uva.fi/sv/for/prospective. Se särskild urvalsguide för antagning till magisterprogram. De sökande antas till fakulteten efter bedömning från fall till fall och med hänsyn till undervisningsresurserna. Om man blir tvungen att gallra bland de sökande är det studieframgång och -omfattning som avgör. De sökande får besked om urval och resultat per post. Antagning på basis av studier vid öppna universitet Antagning via öppna universitetet är främst avsedd för studerande som inte har avlagt akademisk högskoleexamen tidigare och som inte har studierätt vid ett annat universitet. Antagning via öppna universitetet innebär att studerande beviljas examensrätt på grundval av studier som avlagts vid öppna universitetet. Även studerande som avlagt fristående studiehelheter i Finland eller utomlands kan antas inom denna grupp. Till varje kandidatprogram antas högst 5 nya studerande. Om man blir tvungen att gallra bland de sökande är det studieframgång och -omfattning som avgör. 62 63 Te tie kn de illi ku ne nt n a Teknillinen tiedekunta Teknillisestä tiedekunnasta valmistuneilla on kysyntää työmarkkinoilla. Vaasan alueella on paljon tekniikan alan kansainvälisiä vientiyrityksiä, erityisesti energia-alan yrityksiä, jotka työllistävät paikallisia osaajia niin kotimaahan kuin ulkomaillekin. Teknillisessä tiedekunnassa voi suorittaa kauppatieteellisen alan tutkintoihin kuuluvat kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot sekä tekniikan alan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot. Teknillinen tiedekunta vastaa Vaasan yliopistossa tietotekniikan, tuotantotalouden, sähkötekniikan, automaatiotekniikan, energiatekniikan, tietoliikennetekniikan sekä matematiikan, talousmatematiikan, tilastotieteen ja fysiikan opetuksesta. Kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinto Bloggaaja: Raija Koivisto Energiatekniikan jatko-opiskelija DI sähkö- ja energiatekniikka Kauppatieteiden yo tuotantotalous (graduvaiheessa) Voiko maailman pelastaa hajautetuilla energiajärjestelmillä? Raija jos kuka sen tietää – ja opettaa myös. Blogissa seurataan vaasalaisen tekniikan jatko-opiskelijan taivalta kohti tohtorinhattua. Lue Raijan blogia Parempi huominen: uva.fi/blogs 64 Vaasan yliopiston teknillisessä tiedekunnassa kauppatieteellinen koulutus yhdistyy tekniikkaan ainutlaatuisella tavalla. Tietotekniikan ja tuotantotalouden yhteisessä ohjelmassa (ns. teollisuusekonomikoulutus) yhdistyvät taloudellinen, tuotantotekninen ja tietotekninen osaaminen. Monipuolinen koulutuskokonaisuus antaa valmiudet toimia korkeaa taloudellista ja teknologista asiantuntemusta soveltavissa tehtävissä, esimerkiksi energia-alan yrityksissä ja organisaatioissa. Koulutus on suunniteltu siten, että se antaa tieteellisten ja teoreettisten valmiuksien lisäksi valmiudet päätöksentekoon ja johtamiseen liittyviin tehtäviin sekä käytännön asiantuntijatyöhön. Teknillisestä tiedekunnasta valmistuneet työllistyvät erinomaisesti ja he sijoittuvat useimmiten teollisuuden eri aloille suunnittelu-, asiantuntija-, tutkimus-, tuotekehitys-, tuotanto-, tai markkinointitehtäviin. Kauppatieteiden opinnot antavat monipuolisen kuvan liiketoiminnan eri osa-alueista ja tukevat pääaineen opintojen soveltamista yritysten ja organisaatioiden toiminnan kehittämisessä. Pääaineopinnoissa opiskelija saa hyvät valmiudet omasta alastaan. Opinnoissa korostuvat myös kansainväliset valmiudet. Vaasan yliopistoon tietotekniikkaan ja tuotantotalouteen valitaan 60 opiskelijaa. Opiskelija saa opinto-oikeuden sekä kauppatieteiden kandidaatin että kauppatieteiden maisterin tutkintoon. Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja sen voi suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa vuodessa. Kauppatieteiden maisterin tutkinto suoritetaan kandidaatin tutkinnon jälkeen. Maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja sen voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kahdessa vuodessa. Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneet saavat samalla ekonomin arvon. Maisterin tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin. Teknillisessä tiedekunnassa kauppatieteiden kandidaatin tutkinto on mahdollista suorittaa seuraavissa ohjelmissa ja pääaineissa: Tietotekniikan ja tuotantotalouden kandidaattiohjelma Pääaineet: tietotekniikka tuotantotalous Kauppatieteiden maisterin tutkinto on teknillisessä tiedekunnassa mahdollista suorittaa seuraavissa ohjelmissa: Tietotekniikka Teknisen viestinnän maisterikoulutusohjelma Industrial Management Lisätietoja: www.uva.fi/fi/education/bachelor/ technology. Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon rakenne (180 opintopistettä) Orientoivat ja yhteiset opinnot 21 op Laaja liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuus 56 op Tietotekniikan ja tuotantotalouden perusopinnot 25 op Pääaineopinnot aineopinnot (sis. kandidaatin tutkielman) 35 op Menetelmäopinnot 17 op Kieli- ja viestintäopinnot 15 op Vapaasti valittavat opinnot 11–13 op 65 Teknillinen tiedekunta Kauppatieteiden maisterin tutkinnon rakenne (120 opintopistettä) Yleis-, keili- ja viestintäopinnot 13 op Menetelmäopinnot 5–15 op Syventävät opinnot (sis. Pro Gradu -tutkielman) 60–65 op Mahdolliset sivuaineopinnot 25 op Vapaasti valittavat opinnot 7–32 op Lisätietoja: www.uva.fi/fi/education/bachelor ja www.uva. fi/fi/education/master sekä sekä opinto-oppaasta www.uva.fi/fi/for/student/materials/handbooks/ technology Valmistuneiden sijoittuminen Teknillisestä tiedekunnasta valmistuneet työllistyvät erinomaisesti ja he sijoittuvat useimmiten teollisuuden eri aloille suunnittelu-, kehitys-, asiantuntija-, tutkimus-, johto-, opetus-, tuotekehitys-, tuotanto- ja markkinointitehtäviin. Koulutus antaa tieteellisten ja teoreettisten valmiuksien lisäksi valmiudet päätöksentekoon ja johtamiseen liittyviin tehtäviin sekä käytännön asiantuntijatyöhön esim. energia-alan yrityksissä ja organisaatioissa. Lisätietoja ja ammattinimikkeitä on pääaine-esittelyjen yhteydessä. Ohjelmien ja pääaineiden esittely Pääaine tietotekniikka tai tuotantotalous valitaan kandidaatin tutkinnossa ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen. Pääainevalinnan ensisijaisena perusteena käytetään opiskelijan omaa esitystä. Mikäli johonkin pääaineeseen ilmoittautuu enemmän opiskelijoita kuin siihen voidaan ottaa, käytetään valinnan perusteena opintojen määrää ja opintomenestystä. Yksityiskohtaiset tiedot tutkinnon rakenteesta, opintojen kulusta jne. löytyvät teknillisen tiedekunnan opinto-op- 66 paasta www.uva.fi/fi/for/student/materials/handbooks/technology. Tietotekniikka Tietotekniikka ja tekninen viestintä sopivat henkilöille, jotka ovat kiinnostuneet tietoteknisen ja kaupallisen osaamisen yhdistämisestä ja jotka haluavat käyttää tietotekniikkaa ja uusimpia teknologioita yritysten ja organisaatioiden toimintaedellytysten parantamiseen. Tietotekniikkaa opiskeleva saa hyvät valmiudet toimia sekä tietotekniikan että liiketoiminnan kehittäjänä eri aloilla sekä valmiudet hyödyntää tietotekniikkaa teknisten ja hallinnollisten järjestelmien kehittämisessä. Tietotekniikan asiantuntijan rooli on muuttunut teknisestä toteuttajasta yhä enemmän yritysten liiketoiminnan kannalta oleellisten kokonaisratkaisujen tuottamiseen. Ohjelma antaa hyvät perustiedot ohjelmistojen ja tietojärjestelmien suunnittelusta ja analysoinnista. Maisterin tutkinnon opinnoissa voi suuntautua joko verkkoliiketoimintaan tai tietohallintojohtamiseen. Tutkinnon suorittaneet voivat työllistyä yritysten tietohallinnon johto- ja asiantuntijatehtäviin (esim. tietohallintojohtaja), teknologiayritysten asiakasprojektien johto-, konsultointi- ja asiantuntijatehtäviin (esim. projektipäällikkö) tai erilaisiin kehittämistehtäviin (esim. tuotekehittäjä, ohjelmistokehittäjä). Tutkinnosta saa myös valmiuksia toimia käytännön tehtävissä (esim. ohjelmistosuunnittelijana, kouluttajana tai tietojärjestelmäasiantuntijana). teknisen viestinnän maisteriohjelma Tietotekniikan pääaineen opiskelijat voivat kandidaatin tutkinnon jälkeen hakea teknisen viestinnän maisteriohjelmaan, joka yhdistää ainutlaatuisella tavalla tietotekniikan, viestintätieteiden ja kaupallisia opintoja ytimenään tekninen viestintä. Tietotekniikan opinnoissa teknistä viestintää lähestytään tiedon tallentamisen ja käsittelyn suunnittelun, järjestämisen ja hallinnan näkökulmista. Viestintätieteiden opinnoissa tätä täydennetään teknisen informaation tuottamisen, välittämisen ja vastaanottamisen näkökulmista. Opintojen keskeisiä teemoja ovat käytettävyys ja käyttäjälähtöisyys. Tärkeää on esimerkiksi se, kuinka tietojärjestelmien suunnittelussa otetaan huomioon erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet ja kuinka eri alojen tietoa viestitään ymmärrettävästi eri kohderyhmille. Teknisen viestinnän ohjelmasta valmistuneilla voi ammattinimekkeenä olla esim. verkkopalveluiden suunnittelija, projektipäällikkö, käytettävyysasiantuntija, ohjelmistosuunnittelija, toimittaja, tietojärjestelmien suunnittelija, tekninen viestijä, www-toteuttaja tai tutkija. laatuinsinööri, tutkija, opettaja, professori, managing director, sourcing manager, supply chain manager, konsultti tai director/business development. Hakeminen Kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon otetaan yhteensä 60 uutta opiskelijaa. Opiskelija saa opiskeluoikeuden sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon. HAKUAIKA Hakuaika alkaa 17.3. ja päättyy torstaina 9.4.2014 klo 15.00 Tuotantotalous / industrial management Tuotantotalous / Industrial Management -ohjelma antaa valmiudet toimia sekä valmistus-, palvelu- että tietotuotannon korkeaa taloudellista tai teknologista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Opetuksessa huomioidaan sekä liiketoimintaprosessin että teknologisen kilpailukyvyn näkökulmat globaalisti. Opinnoissa hyödynnetään monipuolisesti elinkeinoelämä- ja kansainvälisiä yhteyksiä. Opintojen tuloksena on valmius ratkoa verkostoituneen tuotannon tuote-, tuotanto-, automaatio- sekä energia- ja ympäristövaikutusten kysymyksiä. Näkökulmana voi tällöin olla mm. strategia, tuottavuus, vaikuttavuus tai laatu. Kandidaatin tutkinnon jälkeen opinnot jatkuvat maisteritasolla tuotantotalouden kansainvälisessä, englanninkielisessä maisteriohjelmassa (Master’s Programme in Industrial Management). Tuotantotaloudessa voidaan erikoistua maisteritasolla joko teknologian ja tuotekehityksen tai tuotannonohjauksen ja logistiikan opintoihin. Tehtäviä voivat olla esim. laatupäällikkö, projektipäällikkö, tuotekehitysinsinööri, ostaja, ostopäällikkö, kehitysjohtaja, Hakulomake Haku tapahtuu täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa www.opintopolku.fi. Ennen kuin ryhdyt täyttämään hakulomaketta, lue hakemasi koulutuksen valintaperusteet huolellisesti. Voit etsiä tietotekniikan ja tuotantotalouden koulutusta Opintopolusta hakusanoilla: Vaasan + yliopisto + tietotekniikka tai tuotantotalous Vaasan + yliopisto + kauppatieteet + tietotekniikka / tuotantotalous Kauppatieteiden kandidaatti / maisteri + tietotekniikka / tuotantotalous + Vaasa Katso tarkemmat ohjeet hakemuksen täyttämisestä ja mahdollisten liitteiden toimittamisesta tämän oppaan alusta, kohdista korkeakoulujen sähköinen yhteishaku ja hakemuksen liitteet. 67 Teknillinen tiedekunta Valinnan pisteytys Valinnassa voi saada yhteensä 35 pistettä, joista enintään 15 pistettä todistuksesta ja enintään 20 pistettä valintakokeesta. Todistuspisteet: Ylioppilastutkintotodistuksesta annetaan enintään 15 pistettä seuraavasti: Tietotekniikan ja tuotantotalouden kandidaattiohjelma L E M C 4 3 3,5 2,5 3 2 2 1 äidinkieli 4 3,5 3 2 ainereaalikokeista paras seuraavista: fysiikka, kemia, biologia, filosofia, psykologia, yhteiskuntaoppi TAI vanha reaalikoe 4 vieras kieli tai toinen kotimainen kieli (paras otetaan huomioon) 3 3,5 2,5 3 2 1 Hakijat valitaan joko ylioppilastutkintotodistuksesta ja valintakokeesta saatavien yhteispisteiden perusteella tai pelkän valintakoepistemäärän perusteella. Valintakoe Oulasvirta Antti (toim.): Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus. Kokeeseen opiskellaan luvut 7–10/sivut 155–231 (Gaudeamus). 68 Valintamenettely 2 IB-, EB- ja Reifeprüfung-tutkinnon todistus rinnastetaan suomalaiseen ylioppilas¬tutkintoon opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksen mukaisesti, katso valintaoppaan sivu 10. Valintakokeesta voi saada enintään 20 pistettä. Koe muodostuu kahdesta osiosta, joista ensimmäinen perustuu pääsykoekirjoihin: Valintakoetilaisuuksia järjestetään Vaasan lisäksi Tampereella, Espoossa ja Oulussa. Hakija ilmoittaa haluamansa koepaikkakunnan sähköisellä hakulomakkeella. Katso valintakoepaikkojen osoitteet ja koeohjeet oppaan alusta. Tietotekniikan ja tuotantotalouden kandidaattiohjelmaan valitaan 60 uutta opiskelijaa. Reaalikokeena huomioidaan uusi tai vanha reaalikoe. ja Matti J. Haverila, Erkki Uusi-Rauva, Ilkka Kouri, Asko Miettinen: Teollisuustalous. Kokeeseen opiskellaan sivut 349 –510 (luvusta Toiminnan johtaminen kirjan loppuun). 5. painos tai uudempi, ISBN 951-96765-5-4 Toinen osio koostuu päättelytehtävistä, joihin ei ole etukäteismateriaalia. Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella Haku kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon (tietotekniikka ja tuotantotalous) MAANANTAINA 1.6.2015 klo 12–16 matematiikka pitkä oppimäärä lyhyt oppimäärä Kaikki hakemuksensa määräaikaan mennessä jättäneet hakukelpoiset hakijat voivat osallistua valintakokeeseen. Valintakokeisiin ei lähetetä erillistä kutsua. Kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon valintakokeet tietotekniikan ja tuotantotalouden kandidaattiohjelmaan järjestetään 1. Ensin valitaan enintään 30 hakijaa ylioppilastutkintotodistuksen (maks. 15 p.) ja valintakokeen (maks. 20 p.) yhteispistemäärän (maks. 35 p.) perusteella. Valituksi tuleminen edellyttää, että hakija saa valintakokeesta vähintään 10 pistettä. 2. Valintakokeen pistemäärän perusteella (max 20 p.) valitaan vähintään 30 uutta opiskelijaa. Valituksi tuleminen edellyttää, että hakija saa vähintään 10 pistettä. Erillishaut teknillisen tiedekunnan kauppatieteellisiin opintoihin Kauppatieteiden tutkinto-opiskelijaksi teknilliseen tiedekuntaan voi hakea yhteishaun lisäksi erillishakujen kautta ilman valintakoetta. Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella on tarkoitettu pääasiassa opiskelijoille, joilla ei ole aikaisempaa yliopistotutkintoa tai varsinaisen opiskelijan opiskeluoikeutta. Tietotekniikan ja tuotantotalouden opintoihin valitaan avoimen yliopiston opintojen perusteella yhteensä enintään 5 uutta opiskelijaa. Opiskelijat valitaan suorittamaan kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot. Valintaperusteet Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella, väylä 1 Avoimen yliopiston opintojen perusteella väylässä 1 hakevalla on oltava noin 100 opintopisteen laajuiset opinnot. Yhdessä aineessa (suunniteltu pääaine) tulee olla noin 50 opintopisteen laajuinen kokonaisuus. Hakijalla tulee olla suoritettuna lisäksi vähintään toisen kotimaisen kielen tai ensimmäisen vieraan kielen opintoja sekä talousmatematiikan tai tilastotieteen perusteet. Myös muiden opintojen tulee olla rakenteeltaan ja sisällöltään tutkintoon sopivia. Mikäli karsintaa joudutaan suorittamaan, valintaperusteena on avoimen yliopiston opintojen laajuus ja opintomenestys sekä opintojen rakenne ja sopivuus haetun pääaineen mukaiseen ohjelmaan. Valinnan perusteena käytetään hakulomakkeen liitteenä toimitettavien todistuksissa/opintorekisteriotteissa olevia tietoja. Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella, väylä 2 Väylä 2 on tarkoitettu opiskelijoille, jotka suorittavat avoimessa yliopistossa kaikki kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot lukuun ottamatta kandidaatin 69 Teknillinen tiedekunta tutkielman hyväksymistä ja kypsyysnäytettä. Toistaiseksi valinta koskee vain sellaisia opiskelijoita, jotka suorittavat kandidaatin tutkintoa avoimen yliopiston opintoina tuotantotaloudessa Kauhajoella ja tietotekniikan opintoja Ylivieskassa. Avoimen yliopiston opintojen perusteella väylässä 2 hakevalla on oltava suoritettuna vähintään 170 op kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvia opintoja. Opintojen tulee sisältää kaikki kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot lukuun ottamatta kandidaatin tutkielman hyväksymistä ja kypsyysnäytettä. Pääaineen opinnot tulee olla suoritettuna vähintään arvosanalla hyvä. Väylässä 2 on jatkuva haku. Kaikki ehdot täyttävät opiskelijat hyväksytään. Opiskelija saa oikeuden sekä kandidaatin että maisterin tutkintoihin. Haku kilpailumenestyksen perusteella Haku kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon (teknillinen tiedekunta) Valtakunnallisten lukuvuonna 2014–2015 järjestettyjen matematiikka-, fysiikka- ja kemia- ja Datatähtikilpailujen toisen vaiheen kymmenen parasta hyväksytään teollisuusekonomikoulutukseen ilman valintakoetta. Kilpailumenestyksen perusteella hyväksyttävien hyväksymisen edellytyksenä on lukion oppimäärien ja ylioppilastutkinnon suorittaminen viimeistään lukuvuonna 2014–2015. Valinta perustuu yksikön lausuntoon hakijan kilpailutyön soveltuvuudesta opiskelualalle. Hakumenettely ja hakulomakkeen liitteet Hakuaika avoimen yliopiston opintojen perusteella alkaa 12.1. ja päättyy 27.2.2015 klo 15.00. Opiskelijaksi avoimen yliopiston opintojen perusteella väylässä 1 haetaan täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa www. opintopolku.fi. Etsi ensin haluamasi koulutus sanahaulla 70 ja klikkaa hakutuloksissa koulutuksen tiedot auki. Avattuasi koulutuksen tiedot valitse vasemmasta laidasta se hakukohde, jonka nimessä mainitaan suluissa haku avoimen yliopiston opintojen perusteella. Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinto Väylässä 2 on jatkuva haku, eli opiskeluoikeutta voi hakea heti, kun kaikki vaadittavat opinnot on suoritettu. Hakija täyttää erillisen paperihakulomakkeen, joka löytyy sivulta www.uva.fi/hakijat. Vaasan yliopiston diplomi-insinöörikoulutus (DI) tarjoaa valmiudet arvostetuksi asiantuntijaksi energia-alalle. Vaasan yliopiston tekniikan koulutuksen yleiset painotukset ovat: ympäristöystävällinen energia, kansainvälisyys, liiketoimintaosaaminen, älykkäiden tietojenkäsittelytekniikoiden soveltaminen ja tietokonemallintamiseen liittyvät menetelmät. Opiskelun myötä voit kasvaa kysytyksi tekniikan asiantuntijaksi, jolla on modernissa työelämässä tarvittavat monipuoliset tekniikan alan tiedot ja ammatilliset taidot. Hakuaika kilpailumenestyksen kanssa on sama kuin yhteishaun toisessa vaiheessa, eli klo 15.00. Hakulomake täytetään osoitteessa www.opintopolku.fi. Etsi ensin haluamasi koulutus sanahaulla ja klikkaa hakutuloksissa koulutuksen tiedot auki. Avattuasi koulutuksen tiedot valitse vasemmasta laidasta hakemasi pääaine, jonka nimessä mainitaan teknillisen tiedekunnan erillistapausten haku. Hakemuksessa on oltava seuraavat asiakirjat: 1. Oikeaksi todistetut jäljennökset mahdollisista tutkintotodistuksista (ei ylioppilastodistuksesta). 2. Oikeaksi todistetut jäljennökset opintosuoritusotteista sekä erillisarvosanojen todistuksista, joissa mainitaan suoritettujen opintojaksojen nimet ja arvosanat. 3. Vapaamuotoinen motivaatiokirje opiskeluoikeuden hakemiseksi. 4. Kilpailumenestyksen perusteella hakevat liittävät lisäksi todistuksen kilpailussa menestymisestä. Liitteet tulee toimittaa 6.3.2015 mennessä. Väylässä 2 hakevat palauttavat liitteet samaan aikaan hakulomakkeen kanssa. Oikeaksi todistettu kopio on oppilaitoksen, notaarin tai kahden jäävittömän henkilön oikeaksi todistama kopio. Jäävittömällä henkilöllä tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka ei ole lähisukulainen tai samassa taloudessa asuva kumppani. Lisätietoja hakemisesta teknilliseen tiedekuntaan avoimen yliopiston opintojen ja kilpailumenestyksen perusteella: Amanuenssi Kati Kangasniemi, puh. 029 449 8154 ja opintopäällikkö Helena Varmajoki, puh 029 499 8174 Tekniikan kandidaatin tutkinnossa energia- ja informaatiotekniikan ohjelmassa voit suuntautua ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen joko sähkö- ja energiatekniikkaan tai informaatiotekniikkaan. Kandidaatin tutkinnon jälkeen opinnot jatkuvat diplomi-insinöörin tutkinnossa, jossa voit valita opintosuunnaksi automaatio-, energia-, ohjelmistotai sähkötekniikan tai Communications and Systems Engineering -ohjelman. Energia- ja informaatiotekniikan ohjelmalle on tunnusomaista modernien sovelluskohteiden moninaisuus sekä kestävän kehityksen mukainen ja järjestelmätekninen lähtökohta, mikä merkitsee koko elinkaaren kestävien, usein laajojen teknisten kokonaisuuksien suunnittelua, toteutusta ja joskus myös etäkäyttöä globaalisti. Ohjelman erityistavoitteena on yhdistää älyä ja energiaa siten, että luodaan pohjaa tulevaisuuden teknologisille energia-alan innovaatioille ja yrittäjyydelle. Koulutusta tukevat modernit opetusmenetelmät ja pienryhmäohjaus. Tekniikan moderni opetuslaboratorio Technobothnia ja teollisuusyritykset tarjoavat virikkeellisen opiskeluympäristön tekniikan opinnoille. Vaasan yliopiston Takuuteekkari® -hankkeessa jokainen hankkeessa mukana oleva Vaasan yliopiston ensimmäisen vuoden tekniikan kandidaatin tutkintoa suorittava opiskelija saa kesäharjoittelupaikan teollisuudessa. Lisätietoja osoit- teesta www.uva.fi/fi/sites/takuuteekkari. Tekniikasta valmistuneet asiantuntijat työllistyvät erinomaisesti, työtehtäviä löytyy asiantuntijatyöstä, suunnittelusta ja tutkimuksesta tuotekehitykseen, markkinointiin ja opetukseen energia-alan yrityksissä ja organisaatioissa. Vaasan seudulle on muodostunut pohjoismaiden suurin energiaklusteri ja se työllistää yli 10 000 ihmistä. Koulutusohjelmien kuvaukset sekä lisätietoja: www.uva.fi/fi/education/bachelor/technology/ tech. Energia- ja informaatiotekniikan ohjelmaan valitaan 60 opiskelijaa. Opiskelijat saavat opinto-oikeuden sekä tekniikan kandidaatin että diplomi-insinöörin tutkintoihin. Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja sen voi suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa vuodessa. Diplomi-insinöörin tutkinto suoritetaan kandidaatin tutkinnon jälkeen, sen laajuus on 120 opintopistettä ja sen voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kahdessa vuodessa. Tekniikan kandidaatin tutkinnon voi suorittaa Energia- ja informaatiotekniikan ohjelmassa seuraavissa opintosuunnissa: sähkö- ja energiatekniikan suunta informaatiotekniikan suunta Diplomi-insinöörin tutkinnon voi suorittaa Energia- ja informaatiotekniikan ohjelmassa seuraavissa opintosuunnissa: automaatiotekniikan suunta energiatekniikan suunta ohjelmistotekniikan suunta sähkötekniikan suunta Communications and Systems Engineering Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnot muodostuvat kaikille opiskelijoille yhteisistä perusopinnoista, opintosuuntakohtaisista suunnan opinnoista ja kandidaatin tutkielmasta, sekä vapaasti valittavista opinnoista. 71 Teknillinen tiedekunta Kaikille yhteisissä opinnoissa annetaan laaja menetelmäosaaminen, vahva fysiikan ymmärtäminen, viestintä- ja kielitaito sekä yleiskäsitys tekniikan alan perusteista ja energia-alasta. Yhteisen alkuosan jälkeen opiskelijat keskittyvät opinnoissaan omaan opintosuuntaan. Informaatiotekniikan suunta painottuu modernin informaatio- ja automaatiotekniikan sovellutuksiin erityisesti energia-alan tietojärjestelmissä, sekä niiden kehittämisen, ylläpidon ja tutkimuksen vaatimiin valmiuksiin. Sähkö- ja energiatekniikan suunnan tavoitteena on antaa valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sähkö- ja energiatekniikassa erityisesti modernin tietokonemallintamisen avulla. Diplomi-insinöörin tutkinnon opinnot muodostuvat suunnan opintoja tukevista opinnoista, liiketoimintaosaamisesta, suunnan syventävistä opinnoista, diplomityöstä ja vapaasti valittavista opinnoista. Yksityiskohtaiset tiedot tutkinnon rakenteesta, opintojen kulusta jne. löytyvät teknillisen tiedekunnan opinto-oppaasta. Valmistuneiden sijoittuminen Vaasan yliopiston diplomi-insinöörin tutkinto antaa laajaalaiset valmiudet työskennellä energia-alan ammattilaisena, myös kansainvälisen vientiteollisuuden parissa. Työtehtävät voivat olla esimerkiksi tutkimusta ja tuotekehitystä, suunnittelua, tuotantoa tai projektointia, asiantuntija- tai johtotehtäviä, myyntiä ja markkinointia. Työ on monipuolista ja kiinnostavaa, usein kansainvälistäkin. Tekniikkaa opiskelleiden työtehtävien nimikkeitä ovat esimerkiksi tuotantopäällikkö, projektipäällikkö, myyntiinsinööri, kehitysjohtaja, tuotekehitysinsinööri, tuotekehityspäällikkö, käyttöinsinööri, opettaja, tutkija, konsultti, tuotevastaava, järjestelmäsuunnittelija, ohjelmistosuunnittelija, ohjelmistoasiantuntija ja tietoliikennepäällikkö. 72 Opintosuuntien esittely Yksityiskohtaiset tiedot tutkinnon rakenteesta, opintojen kulusta jne. löytyvät teknillisen tiedekunnan opinto-oppaasta www.uva.fi/fi/for/student/materials/handbooks/technology. Automaatiotekniikka on kiinteä osa modernia yhteiskuntaa niin teollisuustuotannossa kuin muuallakin ihmisen elinpiirissä. Automaatiotekniikka hyödyntää digitaali- ja tietotekniikka, optimointia sekä modernia elektroniikkaa esimerkiksi sähkö- ja tuotantojärjestelmien hallintaan. Älykkäällä ja nopealla ohjauksella lisätään tehokkuutta ja luotettavuutta sekä säästetään energiaa. Vaasan yliopiston automaatiotekniikka on tietotekniikan ja modernin elektroniikan soveltamista teollisuuden automaatiotehtäviin (robotit, älykkäät laitteet, mittaukset) erityisesti energia-alalla. Energiatekniikan kouluttaa asiantuntijoita varmistamaan, että taloudellisesti tuotettua energiaa on luotettavasti ja edullisesti saatavilla. Energiaa on tuotettava ja käytettävä taloudellisesti ympäristöhaitat minimoiden. Energiatekniikan syventymiskohteita ovat diesel- ja kaasumoottorit, pako- ja savukaasujen puhdistustekniikat, polttoaineet sekä uusiutuva energia. Suomalainen energiateknologia ja -teollisuus ovat kansainvälisesti korkeatasoisia, joten energiatekniikan diplomi-insinööreille on laaja kysyntä. Ohjelmistotekniikka kattaa tietojärjestelmien ja niissä käytettävien ohjelmistojen suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa tarvittavat teoreettiset tiedot, tekniikat, välineet, menetelmät ja prosessit. Ohjelmistotekniikassa ydinsisältöä ovat vaativien ohjelmistojen toteuttamisessa käytettävät ohjelmistotuotantoprosessit, ja niiden eri osat; esimerkiksi vaatimusmäärittely, suunnittelu, toteutus ja ohjelmistotestaus. Vaasan yliopistossa ohjelmistotekniikka suuntautuu erityisesti laskennallisesti älykkäiden tietojärjestelmien sovellutuksiin energiatekniikassa Sähkötekniikka tarjoaa paljon tehtäviä suunnittelusta ja tutkimuksesta opetukseen, markkinointiin ja tuotekehitykseen. Sähkötekniikan opintoihin kuuluu keskeisenä osana käytännönläheiset laboratoriotyöt sekä sähköjärjestelmien tietokonemallinnus. Opintojen panopistealoja ovat: sähkön tuotanto; hajautettu tuotanto, uusiutuvat energianlähteet, tuulivoima sähköverkot; sähkönjakelutekniikka, sähköjärjestelmien suojaus, sähköverkkojen tietoliikenne sähkön käyttö; sähkökonekäytöt, taajuusmuuntajat, muut tehoelektroniikkalaitteet. Communications and Systems Engineering -ohjelma (tietoliikenne- ja systeemitekniikka) antaa opiskelijalle kattavan kuvan ja taidot tietoliikenneteknologiasta, -verkoista, -ohjelmistoista, -järjestelmistä ja -palveluista, sekä niiden suunnittelusta, toteuttamisesta, kehittämisestä ja hyödyntämisestä reaaliaikaisessa tiedonsiirrossa. Ohjelma antaa opiskelijalle laajat perustiedot työskennellä erilaisissa kehittävissä ja soveltavissa tehtävissä, erityisesti energiaalalla. Suunnan opintojen opetuskieli on perusopintojen jälkeen englanti. Hakeminen Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkintoon otetaan yhteensä 60 uutta opiskelijaa. Opiskelija saa opiskeluoikeuden sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon. HAKUAIKA Hakuaika alkaa 17.3. ja päättyy torstaina 9.4.2014 klo 15.00 Hakulomake Haku tapahtuu täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa www.opintopolku.fi. Ennen kuin ryhdyt täyttämään hakulomaketta, lue hakemasi koulutuksen valintaperusteet huolellisesti. Voit etsiä energia- ja informaatiotekniikan koulutusta Opintopolusta hakusanoilla: Vaasan + yliopisto + energia- ja informaatiotekniikka Vaasan + yliopisto + diplomi-insinööri Tekniikka + Vaasan yliopisto Katso tarkemmat ohjeet hakemuksen täyttämisestä ja mahdollisten liitteiden toimittamisesta tämän oppaan alusta, kohdista korkeakoulujen sähköinen yhteishaku ja hakemuksen liitteet. IB-tutkinnon 2015 suorittavat Yliopistoon voivat hakea myös IB-tutkinnon vuonna 2015 suorittavat. Tällaiset hakijat osallistuvat diplomi-insinöörija arkkitehtikoulutuksen yhteisvalintaan joko valintakoepisteiden perusteella tai tietyissä tapauksissa tutkintotodistuksen pistemäärän perusteella. Hakijan, joka ylittää diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnassa määritellyt pisterajat, hyväksytään suoraan Vaasan yliopistoon. Tällaisen hakijan tulee hakea päävalinnan ulkopuolisessa erillisvalinnassa, johon ohjeet saa jäljempää tästä luvusta. 73 Teknillinen tiedekunta Valinnan pisteytys Valintakoe Valintamenettely Valinnassa voi saada yhteensä 69 pistettä, joista 26 ylioppilastutkintotodistuksesta 3 DIA-yhteisvalinnan ensisijaiseen hakukohteeseen 40 (2*20) pistettä valintakokeista. Koepisteet muunnetaan valintapisteiksi kertomalla luvulla 5/9. Kaikki hakemuksensa määräaikaan mennessä jättäneet hakijat, jotka eivät ole tulleet valituiksi suoraan todistuksen perusteella, voivat osallistua valintakokeeseen. Opiskelijat valitaan joko todistusvalinnalla (40 % sisäänottomäärästä), alku- ja valintakoepisteiden perusteella (70 % todistusvalinnan jälkeisestä kiintiöstä) tai pelkän valintakoemenestyksen perusteella (30 % todistusvalinnan jälkeisestä kiintiöstä). Diplomi-insinööritutkinnon valintakokeet järjestetään: Todistuspisteet Ylioppilastutkintotodistuksesta annetaan pisteitä 5 eri aineesta siten, että pistemäärä on hakijalle edullisin. TIISTAINA 26.5.2015 matematiikan koe klo 14–17 74 L E M C B A matematiikka, pitkä 7 6 5 4 3 2 fysiikka 5 4 3 2 1 kemia 5 4 3 2 1 biologia 4 3 2 1 muut reaaliaineet 3 2 1 vanha reaalikoe (ennen vuotta 2006) 6 5 4 äidinkieli 5 4 3 2 2. kotimainen kieli, pitkä 4 3 2 1 2. kotimainen kieli, keskipitkä 2 1 vieras kieli, pitkä 4 3 vieras kieli, lyhyt 2 1 matematiikka, lyhyt (ei pisteitä todistusvalinnassa) 3 2 2 3 1 2 1 KESKIVIIKKONA 27.5.2015 kemian koe klo 9–12 fysiikan koe klo 14–18 Valintakokeet järjestetään samanaikaisesti Espoon Otaniemessä, Tampereella, Lappeenrannassa, Oulussa, Turussa ja Vaasassa. Valintakokeisiin voi osallistua millä tahansa näistä paikkakunnista, ja valintakoepaikkakunta on ilmoitettava hakulomakkeessa. Ohjeet valintakokeisiin saapuville on luettavissa osoitteesta www.uva.fi/hakijat. 1 Matematiikan, fysiikan ja kemian kokeissa edellytetään lukion matematiikan, fysiikan ja kemian laajoihin (pitkiin) oppimääriin sisältyvien tietojen hallintaa. Valintakokeisiin edellytettäviin aihepiireihin ja vanhoihin valintakoekysymyksiin voi tutustua internetissä osoitteessa www.dia.fi. Fysiikan valintakoe koostuu sekä normaaleista tehtävistä että laajemmasta soveltavasta tehtävästä. Kokeen mukana jaetaan lyhyt teoriaosa sellaiselta fysiikan osa-alueelta, joka ei kuulu lukion oppimäärään ja kysymykset soveltavassa tehtävässä käsittelevät tätä uutta materiaalia. Koeaika on fysiikan valintakokeessa neljä tuntia. Todistuspistevalintaan voivat osallistua viimeistään keväällä 2015 tutkintonsa valmiiksi saavat ylioppilaat ja RPtutkinnon suorittaneet, sekä vuonna 2014 tai aikaisemmin IB- tai EB-tutkinnon suorittaneet, jotka ovat suorittaneet hyväksytysti pitkän matematiikan ylioppilaskokeen. Lisäksi todistuspistevalintaan osallistuvalla Vaasan yliopiston hakukohteisiin hakevalla on oltava ylioppilastutkintotodistuksessa pitkän matematiikan arvosanana vähintään magna cum laude approbatur tai fysiikan arvosanana vähintään cum laude approbatur. Näistä ehdoista tulee täyttyä vähintään toinen. DI-tutkintoon pyrkivät hakijat, jotka eivät tule valituksi todistuspisteiden perusteella osallistuvat valintakokeisiin kahdessa aineessa: matematiikassa sekä fysiikassa tai kemiassa. Vaasan yliopiston hakukohteeseen hakeville matematiikan koe on pakollinen ja lisäksi tulee valita, osallistuuko fysiikan ja/tai kemian valintakokeeseen. Kuhunkin hakukohteeseen edellytetyt valintakokeet on listattu DIAvalintaoppaassa. Tarkempi kuvaus valintaperusteista diplomi-insinööri ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalintaoppaassa ja www.dia. fi. 1 75 Teknillinen tiedekunta Erillisvalinnat tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin opintoihin Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella Haku tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkintoon Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella on tarkoitettu ensisijaisesti opiskelijoille, joilla ei ole aikaisempaa yliopistotutkintoa tai varsinaisen opiskelijan opiskeluoikeutta toisessa yliopistossa. Opiskelijat valitaan suorittamaan tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot. Sisäänotto on yhteensä enintään 5 opiskelijaa. Hakeminen avoimen yliopiston opintojen perusteella Hakuaika avoimen yliopiston opintojen perusteella alkaa 12.1. ja päättyy 27.2.2015 klo 15.00. Opiskelijaksi haetaan täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa www. opintopolku.fi. Etsi ensin haluamasi koulutus sanahaulla ja klikkaa hakutuloksissa koulutuksen tiedot auki. Avattuasi koulutuksen tiedot valitse vasemmasta laidasta hakemasi hakukohde, jonka nimessä mainitaan suluissa haku avoimen yliopiston opintojen perusteella. Avoimen yliopiston opintojen perusteella hakevilla hakemuksessa on oltava seuraavat asiakirjat: 1. Oikeaksi todistetut jäljennökset mahd. tutkintotodistuksista 2. Oikeaksi todistetut jäljennökset opintosuoritusotteista sekä erillisarvosanojen todistuksista, joissa mainitaan suoritettujen opintojaksojen nimet ja arvosanat. 3. Vapaamuotoinen motivaatiokirje opiskeluoikeuden hakemiselle. Liitteet tulee toimittaa 6.3.2015 mennessä. Oikeaksi todistettu kopio on oppilaitoksen, notaarin tai 76 kahden jäävittömän henkilön oikeaksi todistama kopio. Jäävittömällä henkilöllä tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka ei ole lähisukulainen tai samassa taloudessa asuva kumppani. Valintaperusteet Avoimen yliopiston opintoja tai ylimääräisenä opiskelijana opintoja suorittaneita valitaan kahdessa väylässä: 1) 100 opintopisteen väylä: Avoimen yliopiston opintojen perusteella hakevalla on oltava noin 100 opintopisteen laajuiset opinnot. Suoritettujen opintojen tulee sisältää vähintään 18 opintopistettä matematiikan ja/tai fysiikan opintoja. Myös muiden opintojen tulee olla rakenteeltaan ja sisällöltään sellaisia, jotka soveltuvat haettuun ohjelmaan. 2) 50 opintopisteen väylä: Opiskelijaksi voidaan hyväksyä myös 50 opintopisteen suoritusten jälkeen, jos opintosuoritusten keskiarvo on vähintään 3 (opintoviikoilla painotettu keskiarvo). Opintojen tulee sisältää vähintään 18 opintopistettä matematiikan ja/tai fysiikan opintoja. Myös muiden opintojen tulee olla rakenteeltaan ja sisällöltään sellaisia, jotka soveltuvat haettuun ohjelmaan. Mikäli karsintaa joudutaan suorittamaan, valintaperusteena on opintojen laajuus ja opintomenestys sekä opintojen rakenne ja sopivuus haettuun ohjelmaan. Hakumenettely Tekniikan kandidaatin tutkintoon edellä mainittujen suoritusten perusteella hakevien hakuaika on sama kuin yhteishaussa, 17.3.–9.4.2015 klo 15.00. Hakulomake täytetään osoitteessa opintopolku.fi. Etsi ensin haluamasi koulutus sanahaulla ja klikkaa hakutuloksissa koulutuksen tiedot auki. Avattuasi koulutuksen tiedot valitse vasemmasta laidasta ne hakukohteet, joiden nimissä mainitaan teknillisen tiedekunnan erillistapausten haku. Hakijat liittävät hakemukseensa hakutavasta riippuen todistuksia seuraavasti: IB- tai EB-tutkinnon perusteella hakevat toimittavat oikeaksi todistetun kopion tutkintotodistuksesta 8.7.2015 mennessä. Ulkomaisen korkeakoulukelpoisuuden tai AICEtutkinnon perusteella toimittavat lyhyen selvityksen aikaisemmista opinnoista sekä koulutodistuksen/ tutkintotodistuksen oikeaksi todistetut kopiot. Vieraskielisistä koulutuksista mukana on oltava lisäksi myös virallisen kääntäjän tekemät käännökset joko englanniksi tai suomeksi. Hakijalta, jonka koulusivistyskieli tai äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi, vaaditaan todistus suomen tai ruotsin kielen taidosta. Katso ohje kohdasta ”Ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneet ja AICE-tutkinnon suorittaneet”. Kilpailumenestyksen perusteella hakevat liittävät hakemukseensa todistuksen kilpailussa menestymisestä. Liitteet tulee toimittaa 23.4. mennessä, ellei yllä toisin mainita. neet hakijat, joilla on tutkinnossaan matematiikan High- tai Standard Level -oppimäärät ja fysiikan tai kemian HL (High level) -tasoiset oppimäärät, hyväksytään suoraan diplomiinsinöörikoulutukseen. Euroopean Baccalaureate -tutkinnon viimeistään lukuvuonna 2014–2015 vähintään pistemäärällä 75/100 suorittaneet hakijat, joilla on tutkinnossaan matematiikan ja fysiikan tai kemian laajat oppimäärät, hyväksytään suoraan diplomi-insinöörikoulutukseen. Tutkinnon tulee olla suoritettuna ja kopio tutkintotodistuksesta toimitettuna yliopiston hakijapalveluihin 8.7.2015 mennessä. Tulokset julkistetaan 13.7.2015. Haku kilpailumenestyksen perusteella Haku tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin Valtakunnallisten lukuvuonna 2014–2015 järjestettyjen matematiikka-, fysiikka-, kemia- ja Datatähtikilpailujen toisen vaiheen kymmenen parasta kussakin aineryhmässä hyväksytään diplomi-insinöörikoulutukseen ilman valintakoetta. Kilpailumenestyksen perusteella hyväksyttävien hyväksymisen edellytyksenä on lukion oppimäärien ja ylioppilastutkinnon suorittaminen viimeistään lukuvuonna 2014–2015. Valinta perustuu laitoksen lausuntoon hakijan kilpailutyön soveltuvuudesta opiskelualalle. Tulokset julkistetaan 1.7.2015 Muut erillishaut Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkintoon voidaan hyväksyä opiskelijoita myös muiden suoritusten perusteella. Opiskelijaksi voi hakea, jos on menestynyt valtakunnallisissa kilpailuissa, suorittanut IB- tai EB-ylioppilastutkinnon hyvin arvosanoin, suorittanut AICE-tutkinnon tai hankkinut korkeakoulukelpoisuutensa ulkomailla. IB- ja EB-tutkinnon suorittaneiden todistusvalinta Haku tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkintoon International Baccalaureate -tutkinnon viimeistään lukuvuonna 2014–2015 vähintään pistemäärällä 34 suoritta- Ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneet ja AICE-tutkinnon suorittaneet Ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneet Suomen kansalaiset ja Suomessa pysyvästi asuvat ulkomaalaiset voivat hakea Vaasan yliopiston teknilliseen tiedekun- 77 Teknillinen tiedekunta taan erillisvalinnassa valintakoemenestyksen perusteella. Advanced International Certificate of Education- eli AICEtutkinnon Suomessa suorittaneet voivat hakea teknilliseen tiedekuntaan erillisvalinnassa valintakoemenetyksen perusteella. Hakijan on saatava vähintään DIA-yhteisvalinnan pelkillä valintakokeilla valittavien ryhmän alin pistemäärä siinä hakukohteessa, johon hänet hyväksytään. Hakijan on suoritettava DIA-yhteisvalinnan suomen tai ruotsinkielinen pääsykoe. Todistuksista ei saa pisteitä. 78 Hakulomakkeen liitteenä tulee olla lyhyt selvitys aikaisemmista opinnoista sekä koulutodistuksen tai tutkintotodistuksen oikeaksi todistetut kopiot (vieraskielisistä koulutuksista mukana on oltava myös virallisen kääntäjän tekemät käännökset joko englanniksi tai suomeksi). Hakijalta, jonka koulusivistyskieli ei ole suomi tai ruotsi, vaaditaan todistus suomen tai ruotsin kielen taidosta. Vaatimuksena on yleiskielen tasoa mittaava yleinen kielitutkinto arvosanalla 4/6 uudella asteikolla tai 6/9 vanhalla asteikolla. Tulokset julkistetaan 1.7.2015. Lisätietoja hakemisesta teknilliseen tiedekuntaan: Amanuenssi Kati Kangasniemi, puh. 029 449 8154 ja opintopäällikkö Helena Varmajoki, puh 029 449 8174 79 tie Kau tie tee pp de lli aku ne nt n a Kauppatieteellinen tiedekunta Vaasan yliopistossa kauppatieteiden maisterin tutkinnon voi suorittaa kahdessa eri tiedekunnassa, kauppatieteellisessä tiedekunnassa ja teknillisessä tiedekunnassa. Vaasan yliopiston kauppatieteellinen tiedekunta kouluttaa kauppatieteellisen alan asiantuntijoita ja päätöksentekijöitä, joilla on hyvät valmiudet työskennellä vaativissa yritys- ja elinkeinoelämän tehtävissä kotimaisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto antaa opiskelijalle monipuoliset valmiudet toimia alan työtehtävissä sekä antaa tieteelliset valmiudet ylemmän tutkinnon suorittamiseen. Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittanut kykenee johtamaan asioita ja ihmisiä, työskentelemään itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä sekä kotimaisessa että kansainvälisessä toimintaympäristössä. Bloggaaja: Tiia Toivola Kauppatieteet Kuinka paljon Vaasassa tuulee? Mistä paras kahvikupillinen? Mikä ihmeen W-huone? Kaikkiin näihin ja ehkä muutamaan muuhunkin kylterifuksin mieltä askarruttavaan kysymykseen yrittää helsinkiläinen Tiia löytää vastausta. Lue Tiian blogia Vaasan valloitus: uva.fi/blogs Kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinto Kauppatieteellisen alan perustutkinnot ovat kauppatieteiden kandidaatin tutkinto (alempi korkeakoulututkinto, 180 op) ja kauppatieteiden maisterin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto, 120 op). Maisterin tutkinnon suorittaneet saavat samalla ekonomin arvon. Opiskelijoita otetaan suorittamaan sekä alempaa että ylempää kauppatieteellistä korkeakoulututkintoa. Tieteellisinä jatkotutkintoina voi suorittaa kauppatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Kauppatieteellisen alan tutkintojen rakenteessa on kiinnitetty erityistä huomiota opiskelijan oppimisprosessin etenemiseen ja sen seurantaan. Siten tutkinnot on mahdollista suorittaa tehokkaasti tutkintojen määräajan (kandidaatti kolmessa vuodessa, maisteri kahdessa vuodessa) kuluessa. Kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin sivuaineopinnot voi valita omasta tiedekunnasta, Vaasan yliopiston muista tiedekunnista tai laajojen kansainvälisten vaihto-opintomahdollisuuksien kautta. Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon ensimmäisen lukuvuoden opinnot ovat kaikille opiskelijoille yhteiset, jolloin 80 opiskelijoilla on aikaa tutustua eri pääainevaihtoehtoihin. Kandidaatin tutkinnon voi suorittaa seuraavissa ohjelmissa, jotka valitaan ensimmäisen opintovuoden lopulla. Johtaminen ja organisaatiot Kansainvälinen liiketoiminta Laskentatoimi ja rahoitus Markkinointi Talousoikeus Taloustiede Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon rakenne (180 op) Pääaineopinnot vähintään 60 op Liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuus 56 op Yhteiset opinnot 14 op Kieli- ja viestintäopinnot 15 op Talousmatematiikka ja tilastotiede 10 op Orientoivat opinnot 4 op Sivuaineopinnot 25 op Vapaasti valittavat opinnot 8–18 op Kauppatieteiden maisterin tutkinnon voi suorittaa seuraavissa maisteriohjelmissa: Finance Henkilöstöjohtaminen International Business Laskentatoimi ja tilintarkastus Markkinoinnin johtaminen Strategic Management (1.8.2015 lähtien Strategic Business Development) Talousoikeus Taloustiede Kauppatieteiden maisterin tutkinnon rakenne (120 op) Pääaineopinnot vähintään 60 op Yhteiset opinnot 5 op Kieli- ja viestintäopinnot 13 op Menetelmäopinnot Sivuaineopinnot Vapaasti valittavat opinnot 81 Kauppatieteellinen tiedekunta Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneet tuntevat omakseen mm. seuraavat ominaisuudet: kansainvälisyys, oma-aloitteisuus, innovatiivisuus, yhteistyökykyisyys, ongelmanratkaisukyky. Mahdollisia työtehtäviä ovat esim. erilaiset päällikkötehtävät, tutkija, markkina-analyytikko, osakemeklari, tilintarkastaja ja yrittäjä. Lisätietoja: http://www.uva.fi/fi/education/bachelor/business. Valmistuneiden sijoittuminen Vaasan yliopiston sijoittumisselvitysten mukaan kauppatieteitä opiskelleiden työtehtävien nimikkeitä ovat olleet esim. asiakassuhdepäällikkö, Group Manager, markkinatutkija, sijoitusneuvoja, yhteyspäällikkö, analyytikko, henkilöstöpäällikkö, kehityspäällikkö, konsultti, koulutussuunnittelija, Sales Coordinator, Team Leader, tutkija, markkinointipäällikkö, tuotepäällikkö, Business Development Manager, osakemeklari, ylitarkastaja, Controller, laskentapäällikkö, tilintarkastaja, verotarkastaja, Global Sales Support Manager, talouspäällikkö, myyntipäällikkö, tutkimuspäällikkö, Dealer, perintäneuvottelija, yritysneuvoja. Pääaineiden esittely Johtamisen ja organisaatioiden opinnot antavat valmiuksia monialaisiin asiantuntija- ja yleisjohdon tehtäviin sekä pienissä että suurissa yrityksissä ja julkisorganisaatioissa, uuden liiketoiminnan luomiseen, yrittäjyyteen, kehittämisprosessien ja projektien johtamiseen sekä henkilöstöammattilaisten tehtäviin. Johtamisen kandidaattiopinnot pohjautuvat kolmeen ydinosaamisalueeseen: liiketoiminnan ymmärtämiseen ja analysointiin, ihmisten johtamiseen sekä itsensä johtamiseen. Asioita tarkastellaan niin kansallisessa kuin kansainvälisessä kehyksessä ajankohtaisten kysymysten ja tulevaisuuden haasteiden näkökulmasta. Maisteriopinnoissa opiskelija voi suuntautua henkilöstöjohtamisen, Strategic Management -maisteriohjelmaan (ohjelman nimi muuttuu 1.8.2014 Strategic Business Development -maisteriohjelmaksi) tai International Business -maisteriohjelmaan. 82 Kansainvälisen liiketoiminnan opinnot antavat valmiudet toimia monipuolisissa johtamis- ja asiantuntijatehtävissä kansainvälisissä ja kansainvälistyvissä yrityksissä, sekä kotimaassa toimivissa monikansallisissa yrityksissä. Opinnoissa korostuvat erityisesti laaja-alainen yrityksen kansainvälisen liiketoiminnan suunnittelu, strategiset valinnat ja toteutus. Ohjelmassa painotetaan kansainvälisen liiketoiminnan lisäksi johtamisen ja markkinoinnin näkökulman merkitystä. Keskeisiä osa-alueita ovat markkinoinnin suunnittelu ja toteutus kansainvälisille markkinoille, monikulttuurisen henkilökunnan johtaminen sekä monikansallisten yritysten johtaminen. Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiopinnot antavat hyvät valmiudet jatkaa opiskelua International Business -maisteriohjelmassa. Laskentatoimen ja rahoituksen opinnot rakentavat opiskelijalla kotimaiset ja kansainväliset valmiudet toimia laskentatoimen ja rahoituksen johto-, suunnittelu- ja analysointitehtävissä. Opintojen keskeisiä aihealueita ovat esimerkiksi johdon päätöksentekoa tukevat laskelmat, yrityksen rahoitus ja rahoitusmarkkinat, kirjanpidon ja tilinpäätöksen laadinta, tilinpäätösanalyysi sekä tilintarkastus. Opiskelija voi suuntautua kandidaattiopintojen aikana joko laskentatoimen ja tilintarkastuksen opintoihin tai rahoituksen opintoihin. Laskentatoimen ja tilintarkastuksen opinnot rakentavat asiantuntijuuden työskentelyyn taloushallinnon ja tilintarkastuksen erityisalueille. Rahoituksen opinnot tuovat syvällistä ymmärrystä yrityksen rahoituksesta ja rahoitusmarkkinoiden toimintaperiaatteista. Maisteriopinnoissa opiskelija suuntautuu joko laskentatoimen ja tilintarkastuksen tai Finance-maisteriohjelmaan. Markkinoinnin opinnot tarjoavat näkökulman niin kaupan, palvelujen, tuotteiden kuin viestinnänkin maailmaan. Markkinointi tieteenalana pohtii toisaalta kuluttajien käyttäytymisen vaikutuksia yritykseen, toisaalta mahdollisuuksia vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä erityisesti tuotesuunnittelun ja markkinointiviestinnän keinoin. Markkinoinnin opinnot on tarkoitettu opiskelijalle, joka haluaa työskennellä liikkeenjohdon tehtävissä, joissa korostuu ihmisläheisyys, vuorovaikutteisuus, analyyttisyys, luovuus ja yhteistyö. Opinnot tarjoavat hyvät perusvalmiudet toimia johtotehtävissä niin kulutus- tai tuotantohyödykkeiden, palveluiden, kulttuuriteollisuuden tuotteiden tai elämysten markkinoinnissa. Maisteriopinnoissa opiskelija voi suuntautua markkinoinnin johtamisen tai International Business -maisteriohjelmaan. Talousoikeuden opinnoissa (laki- tai veroekonomi) opiskelija profiloituu sekä oikeustieteiden että kauppatieteiden aloille. Opinnoissa oikeutta tarkastellaan yritystoiminnan näkökulmasta. Liiketaloustieteillä ja liiketoimintaosaamisella on opinnoissa juridiikan ohella keskeinen asema. Opinnot tuottavat taloudellista ja oikeudellista osaamista, jota tarvitaan kotimaisen ja kansainvälisen yritystoiminnan vastuullisissa tehtävissä, esimerkiksi yrityksen yleisjohdon, talous- tai henkilöstöhallinnon johtotehtävissä, yhdistys- ja järjestötoiminnan tehtävissä, sekä elinkeinoelämän valvontatehtävissä. Maisteriopinnoissa opiskelija voi suuntautua yritys- ja rahoitusjuridiikkaan, yritysverotukseen tai ICTjuridiikkaan. Taloustieteen asiantuntijoiden eli ekonomistien osaamista tarvitaan talouden seurantaan ja tutkimukseen. Globalisoituva talous vaatii syvällistä talouden toiminnan ymmärtämistä ja analysointikykyä. Taloustieteen opetuksen ytimen muodostavat kansantalouden makrotaloudellinen tuntemus, yritysten mikroteoria sekä rahoitusmarkkinoiden ja pankkitoiminnan tuntemus. Osa-alueita ovat myös kansainvälinen talous, julkinen talous sekä energiatalous. Taloustieteitä opiskelleet sijoittuvat tyypillisesti rahoitussektorille liike-, investointi- ja yksityispankkeihin sekä liikeelämän palveluiden ja teollisuuden työpaikkoihin. Yksityiskohtaiset tiedot tutkinnon rakenteesta, opintojen kulusta jne. löytyvät koulutuksittain kauppatieteiden opintoja esitteleviltä verkkosivuilta www.uva.fi/fi/education/bachelor/business sekä opinto-oppaista, jotka löytyvät osoitteesta www.uva.fi/fi/for/student/materials/handbooks/business. Hakumenettely Kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon otetaan yhteensä 230 uutta opiskelijaa. Opiskelija saa opiskeluoikeuden sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon. HAKUAIKA Hakuaika alkaa 17.3. ja päättyy torstaina 9.4.2014 klo 15.00 Hakulomake Haku tapahtuu täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa www.opintopolku.fi. Voit etsiä kauppatieteiden koulutusta Opintopolusta hakusanoilla: Vaasan + yliopisto + kauppatieteet Vaasan + yliopisto + kauppatieteiden kandidaatti / maisteri Kauppatieteet + Vaasa Katso tarkemmat ohjeet hakemuksen täyttämisestä ja mahdollisten liitteiden toimittamisesta tämän oppaan alusta, kohdista korkeakoulujen sähköinen yhteishaku ja hakemuksen liitteet. 83 Kauppatieteellinen tiedekunta Valinnan pisteytys Valintakoe Valinnassa voi saada yhteensä 83 pistettä, joista 40 ylioppilastutkintotodistuksesta, 40 pistettä valintakokeesta sekä 1–3 hakukohteen ensisijaisuuden mukaan. Kaikki hakemuksensa määräaikaan mennessä jättäneet hakijat voivat osallistua valintakokeeseen. Todistuspisteet Ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella annetaan enintään 40 pistettä äidinkielen, matematiikan ja kolmen muun hakijan parhaan ylioppilaskokeen (joista kaksi voi olla reaaliaineiden kokeita) perusteella alla olevan taulukon mukaisesti. Valintakokeessa voidaan esittää sekä monivalintakysymyksiä että oikein tai väärin -kysymyksiä. Kokeessa pyritään mittaamaan talouselämään liittyvän tiedon omaksumista ja taitoa soveltaa sitä. Suomalaisesta ylioppilastutkintotodistuksesta otetaan huomioon äidinkielen ja matematiikan koe sekä kolme muuta parhaat pisteet antavaa koetta, joista kaksi voi olla reaaliaineiden kokeita. Reaaliaineen kokeen arvosanasta pisteet annetaan kuten pitkän oppimäärän kokeesta. L E M C B äidinkieli 9 8 6 3 1 matematiikka, pitkä oppimäärä 10 9 7 4 2 matematiikka, muu oppimäärä 7 6 4 3 1 muu koe, pitkä oppimäärä 7 6 4 3 1 muu koe, muu oppimäärä 5 4 3 2 1 Kansainvälisten ylioppilastutkintojen pisteiden muuntotaulukot löytyvät kauppatieteellisen alan yhteisvalintaoppaasta ja osoitteesta www.kauppatieteet.fi. Ensisijaisuuspisteet Hakijalle annetaan ensisijaisuuspisteitä seuraavasti: 1. Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan hakukohteista ensisijaiseksi asetetun hakukohteen valintaan saa kolme lisäpistettä, 2. Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan hakukohteista toissijaiseksi asetetun hakukohteen valintaan saa kaksi lisäpistettä ja 3. Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan hakukohteista kolmanneksi asetetun hakukohteen valintaan saa yhden lisäpisteen. 84 Valintakokeen eri osa-alueet ja niiden maksimipistemäärät ovat seuraavat: Johtaminen ja markkinointi 13 pistettä, Laskentatoimi ja rahoitus 13 pistettä, Kansantaloustiede 7 pistettä ja Talousmatematiikka 7 pistettä, yhteensä 40 pistettä. Valintakoe perustuu seuraaviin julkaisuihin Johtaminen ja markkinointi Anu Puusa, Helen Reijonen, Pauli Juuti ja Tommi Laukkanen. Akatemiasta markkinapaikalle – johtaminen ja markkinointi aikansa kuvina. Talentum 2014, 4. uudistettu painos, ISBN:978-952-14-2457-1 / 978-952-14-2458-8 (e-kirja). Laskentatoimi ja rahoitus Ikäheimo-Laitinen-Laitinen-Puttonen. Yrityksen taloushallinto tänään. Vaasan Yritysinformaatio Oy, Vaasa 2014, ISBN 978-951-96324-4-5. Kansantaloustiede Pohjola, Matti. Taloustieteen oppikirja. 11. uudistettu painos, Sanoma Pro Oy, Helsinki 2014, ISBN 978-952-632949-9. Talousmatematiikka Talousmatematiikan osuus perustuu lukion opetussuunnitelman mukaiseen talousmatematiikan oppimäärään. Hakijan oletetaan hallitsevan myös talousmatematiikan oppimäärän pohjana oleva matematiikan käsitteistö ja menetelmät sekä valintakoekirjallisuudessa käytetty terminologia. Lukion opetussuunnitelma on luettavissa Opetushallituksen sivuilla (www.oph.fi/download/47345_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2003.pdf). Valintakoe järjestetään KESKIVIIKKONA 3.6.2015 klo 10–14 Valintakoe suoritetaan ensimmäiseksi asetetun yliopiston koesalissa. Ne, jotka ovat asettaneet Vaasan yliopiston ensimmäiseksi hakukohteeksi, osallistuvat valintakokeeseen Vaasassa, Palosaaren kampuksella. Valintamenettely Kauppatieteelliseen tiedekuntaan valitaan 230 uutta opiskelijaa. Opiskelijat valitaan suoraan tutkintoon, pääaine valitaan ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä. Opiskelijat saavat opiskeluoikeuden sekä kauppatieteiden kandidaatin että maisterin tutkintoon. Vaasan yliopiston kauppatieteellinen tiedekunta on mukana kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa, jossa ovat mukana lisäksi Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot sekä Aalto-yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Oulun yliopiston ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulut. Opiskelijat valitaan ylioppilastutkintotodistuksen arvosanoista, mahdollisista ensisijaisuuspisteitä ja valintakokeesta saatavien yhteispisteiden perusteella (n. 60 % opiskelijoista) sekä sen jälkeen pelkkien valintakokeesta saatavien pisteiden ja ensisijaisuuspisteiden perusteella (n. 40 % opiskelijoista). Hakija voi tulla valituksi vain yhteen kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan hakukohteeseen. Valintakokeesta voi saada enintään 40 pistettä. Voidakseen tulla valituksi hakijan on saatava kokeesta vähintään 10 pistettä (ilman ensisijaisuuspisteitä). 85 Kauppatieteellinen tiedekunta Katso yksityiskohtaiset hakuohjeet ja valintaperusteet kauppatieteellisen alan yhteisvalintaoppaasta tai osoitteesta www.kauppatieteet.fi. Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella on tarkoitettu opiskelijoille, joilla ei ole opiskeluoikeutta Vaasan yliopistossa tai muussa yliopistossa ja ensisijaisesti opiskelijoille, joilla ei ole aikaisempaa yliopistotutkintoa. Liitteet tulee toimittaa 6.3.2015 mennessä. Huomioon otetaan hakuajan päättymiseen mennessä rekisteröidyt opintosuoritukset ja suoritetut tutkinnot. Valinnan tuloksista ilmoitetaan kirjallisesti kaikille hakijoille. Avoimen yliopiston opintojen perusteella voi hakea yliopistoon kahta väylää pitkin. Väylässä 1 hakevilla on oltava noin 100 opintopisteen laajuiset avoimen yliopiston opinnot. Väylä 2 koskee ainoastaan opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet kaikki kauppatieteiden kandidaatin vaadittavat opinnot avoimessa yliopistossa kypsyysnäytettä lukuun ottamatta. Valintaperusteet Hakumenettely ja hakulomakkeen liitteet Opiskelijat saavat opiskeluoikeuden sekä kandidaatin että maisterin tutkintoihin. Kauppatieteelliseen tiedekuntaan valitaan avoimen yliopiston opintojen perusteella enintään 25 opiskelijaa. Hakuaika alkaa 12.1. ja päättyy 27.2.2015 klo 15.00. Opiskelijaksi avoimen yliopiston opintojen perusteella väylässä 1 haetaan täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa www.opintopolku.fi. Etsi ensin haluamasi koulutus sanahaulla ja klikkaa hakutuloksissa koulutuksen tiedot auki. Avattuasi koulutuksen tiedot valitse vasemmasta laidasta hakemasi pääaine, jonka nimen perässä mainitaan suluissa haku avoimen yliopiston opintojen perusteella. Väylässä 2 on jatkuva haku, eli opiskeluoikeutta voi hakea heti, kun kaikki vaadittavat opinnot on suoritettu. Hakija täyttää erillisen paperihakulomakkeen, joka löytyy sivulta www.uva.fi/hakijat. Hakemuksessa tulee olla seuraavat asiakirjat: 1. Alkuperäiset tai oikeaksi todistetut jäljennökset opintosuoritusotteista sekä erillisarvosanojen todistuksis- 86 ta, joissa mainitaan suoritettujen opintojaksojen nimet ja arvosanat. 2. Sisältökuvaukset esim. opinto-oppaista tai vastaavista, joista käy ilmi suoritusten taso, sisältö, laajuus, suoritustapa ja kirjallisuus. (Ei tarvita Vaasan yliopiston vaatimusten mukaan suoritetuista opinnoista) 3. Vapaamuotoinen perustelu opiskeluoikeuden hakemiselle. maan, valintaperusteena on avoimen yliopiston opintojen laajuus ja opintomenestys sekä opintojen rakenne ja sopivuus haetun pääaineen mukaiseen tutkintorakenteeseen. teelliseen tiedekuntaan. Tiedekunta myöntää opiskelijalle oikeuden kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon. Tämän jälkeen opiskelijan on mahdollista hakea maisteriopintoihin maisterivalinnan kautta. Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella, väylä 2 Avoimen yliopiston opintojen perusteella väylää 2 hakevalla on oltava noin 180 opintopisteen laajuiset opinnot. Opintojen tulee sisältää kaikki Vaasan yliopiston kauppatieteellisessä tiedekunnassa kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon vaadittavat opinnot lukuun ottamatta kypsyysnäytettä. Pääaineopintojen tulee olla suoritettuna vähintään arvosanalla hyvät tiedot. Opiskelijat saavat opiskeluoikeuden kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon. Suoritettuaan avoimessa yliopistossa kaikki kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon vaadittavat opinnot kypsyysnäytettä lukuun ottamatta, opiskelija voi hakeutua kauppatie- Lisätietoja hakemisesta kauppatieteelliseen tiedekuntaan avoimen yliopiston opintojen perusteella: Koordinaattori Miia-Leena Mikkilä, p. 029 449 8162 Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella, väylä 1 Avoimen yliopiston opintojen perusteella hakevalla on oltava noin 100 opintopisteen laajuiset opinnot. Yhdessä aineessa (suunniteltu pääaine) on oltava noin 50 opintopisteen laajuiset opinnot. Pääaineopintojen tulee olla suoritettuna vähintään arvosanalla hyvät tiedot. Pääaineopintojen lisäksi hakijalla tulee olla myös muita suorituksia, joiden tulee olla rakenteeltaan ja sisällöltään tutkintoon sopivia. Opiskelijalla tulee olla suoritettuna myös tutkintoon vaadittavia toisen kotimaisen tai vieraan kielen opintoja sekä joko talousmatematiikan tai tilastotieteen perusopintojakso. Opiskeluoikeutta myönnettäessä otetaan huomioon tiedekunnan käytettävissä olevat opetusresurssit. Avoimen yliopiston opintojen perusteella hakevia otetaan tiedekuntaan harkinnan perusteella. Jos hakijoita joudutaan karsi- 87 HAKEMUKSET Tiedekunta/ hakukohteet Aloituspaikat Kaikki hakemukset Ensijaiset hakemukset * ALIN HYVÄKSYTTY PISTEMÄÄRÄ / MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ (suluissa varasijalta hyväksyttyjen alin pistemäärä) Kokeeseen Todistusosallistupisteillä neet valitut Yhteispisteillä valitut Koepisteillä valitut Filosofinen tiedekunta Tilastotietoa kesän 2014 opiskelijavalinnasta Hallintotieteet Hallintotieteiden kandidaattiohjelma 75 569 – 265 – 75,5/120 32/60 Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma 55 137 116 60 26,5/35 39/70 8/35 (5) Saksan kielen ja kirjallisuuden kandidaattiohjelma 30 60 53 32 29/35 44/70 15,38/35 Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma 75 431 420 177 – 22,8/40 7,65/20 (6,9) Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma 20 159 – 78 – 99/115 77/80 (74) 230 3109 728 2360 – 48,75/82 27,5/42 (24,25) 70 252 96 123 13/29 8,44*/69 – 60 336 – 121 11/15 – 12/20 (11,5) Kielet ja viestintä Kauppatieteellinen tiedekunta Kauppatieteet Teknillinen tiedekunta Tekniikka Tekniikan kandidaatti ja DI Kauppatieteet Tietotekniikka ja tuotantotalous *) Ensisijaiset hakemukset tarkoittavat valinnan sisällä ensisijaiseksi asetettuja hakukohteita. Kielissä ja viestinnässä kolmesta ensiksi mainitusta kandidaattiohjelmasta voi hakea kahteen ohjelmaan, ja ne on asetettava keskenään ensisijaisuusjärjestykseen. Kauppatieteellisen ja teknillisen alan yhteisvalinnoissa hakukohteet asetetaan myös ensisijaisuusjärjestykseen. **) DIA-valintakokeista saadut pisteet skaalataan valintaa varten kertoimella 5/9. 88 89 11 / 2014 Kampus Palosaarella st ku s Ke a Vaasan yliopisto Wolffintie 34 PL 700, 65101 Vaasa p. 029 449 8000 uva.fi facebook.com/vaasanyliopisto youtube.com/UniversityOfVaasa twitter.com/univaasa instagram.com/univaasa
© Copyright 2024