1. No category

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta
11.2.2015
Rakenneuudistuksen säästöt 1(3)
• Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti
rakenneuudistuksen säästötavoitteena on 260 miljoonaa euroa.
• Järjestäjäverkkoon liittyvien uudistusten arvioidaan mahdollistavan 69
miljoonan euron säästöt. Rahoitusuudistuksella ja rahoituksen
uudelleen kohdentamisen säästövaikutukseksi arvioidaan 191
miljoonaa euroa.
2
Rakenne- ja rahoitusuudistuksen säästöt 2(3)
•
•
•
RAHOITUKSEN RAJAAMINEN KOLMEEN VUOTEEN (55,6 Me)
Lukiokoulutuksen rahoituksen rajaaminen 3 vuoteen
Ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen rajaaminen 3 vuoteen
•
•
OPINTOAIKOJEN LYHENTÄMINEN TEHOSTAMALLA (87,5 Me)
Tutkinnon suorittaneiden ohjaaminen näyttötutkintoon valmistavaan
koulutukseen, koulutusprosessien ja osaamisen tunnustamisen tehostaminen,
ammatillinen peruskoulutus
Henkilökohtaistamisen tehostaminen, ammatillinen lisäkoulutus
Henkilökohtaistamisen tehostaminen, oppisopimuskoulutus
•
•
3
Rakenne- ja rahoitusuudistuksen säästöt 3(3)
•
•
•
•
•
•
•
•
TOIMINNOISTA LUOPUMINEN (47,7 Me).
Työelämän palvelutehtävään myönnettävien avustusten poistaminen
Lukion aineopintojen rahoituksen poistaminen yo-tutkinnon suorittaneilta,
erityistehtävärahoituksen puolittaminen
Tutkintoon tai sen osaan johtamattoman lisäkoulutuksen rahoituksesta
luopuminen, oppilaitosmuotoinen
Tutkintoon tai sen osaan johtamattoman lisäkoulutuksen rahoituksesta
luopuminen, oppisopimus
Tutkintoon tai sen osaan johtamattoman koulutuksen rahoituksesta
luopuminen, erikoisoppilaitokset
JÄRJESTÄJÄVERKON KEHITTÄMINEN (69,4 Me)
Kiinteistö-, tila- ja laite- ja hallintokustannusten pieneneminen 3-11%
nykytilaan verrattuna
4
Koulutuksen laatu ja saavutettavuus
turvataan rakenneuudistuksella
• Hallitus toteuttaa laajaan koulutuksen rakenteellisen kehittämisen
ohjelman, jonka tavoitteena on tehostaa järjestelmää ja kehittää
toimijoita koulutuksen laatua, vaikuttavuutta ja saavutettavuutta
korostaen.
• Uudistuksella luodaan toiminnallista vakautta ja uudistetaan
koulutusprosesseja siten, että rahoituskehyksen pienentyminen ei
heikennä koulutuksen saavutettavuutta ja laatua
• Uudistus on välttämätön, jotta koulutukseen kohdennettavat säästöt
on mahdollista hallitusti toteuttaa
• Ellei rakennepoliittisia toimia tehdä, säästöt edellyttävät merkittäviä
aloittajamäärien vähennyksiä jo syksystä 2015 lähtien
5
Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta
koskevat valmistelut
• Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon ja vapaan sivistystyön
ylläpitäjäverkon uudistaminen
–
–
HE eduskunnalle 4.12., järjestämislupien haku 10/ 2015 mennessä, päätökset keväällä /2016
järjestämisluvat voimassa vuoden 2017 alusta
• Ammatillista perus- ja lisäkoulutusta sekä lukiokoulutusta koskevan
säätely- ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen
–
HE eduskunnalle 4.12., uudistus voimaan 1.1.2017
• Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistaminen
–
HE vahvistettu ja lainsäädäntö voimaan 1.8.2015
• Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen
–
HE eduskunnalle 4.12.
• Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus
–
HE eduskunnalle 4.12.
• Lukiokoulutuksen tavoitteita ja tuntijako koskeva uudistus,
–
13.11.2014 valtioneuvoston päätös
6
Koulutuksen järjestäjäverkosta elinvoimainen
• Järjestäjärakenteen kehittämistä koskevan hallituksen esityksen
tavoitteena on luoda maahan elinvoimainen ja laadukas koulutuksen
järjestäjäverkko
• Tällä hetkellä lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja
ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjäverkko on liiaksi hajautunut,
jotta se kykenisi vastamaan taloudellisiin haasteisiin ja tuottamaan
korkeatasoista osaamista 2020-luvun työmarkkinoille
7
Lukiokoulutuksen, ammatillisen perus- ja
aikuiskoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksen
järjestäjät, koon mukaan
Toiminnan laajuus1
alle
100
100500
5011000
10012500
25013000
30014000
40015000
yli
5000
Lukio
opiskelijamäärä
94
146
21
14
1
1
3
2
Ammatill. peruskoulutus
järjestämisluvan
opiskelijamäärä, 2014
42
33
15
19
6
4
4
8
Ammatill. aikuiskoulutus
opiskelijatyövuodet
88
52
2
Oppisopimuskoulutus2
laskennalliset
oppisopimukset
22
34
13
7
2
1 Eivät sisällä nuorisotakuun määräaikaisia opiskelijamäärälisäyksiä
2 Yhteensä 80 järjestämisluvan haltijalla ei lainkaan oppisopimustoimintaa
8
Uudet järjestämisluvat 2017
• Hakemukset pyydetään ministeriöön 1.10.2015 mennessä ja
päätökset uusista järjestämisluvista tehdään keväällä 2016.
• Hakijan tulee hakemuksessaan osoittaa toiminnalleen taloudelliset,
ammatilliset ja toiminnalliset edellytykset.
• Luvan myöntämisen keskeinen edellytys on osoitettu koulutustarve.
Koulutustarve voi olla joko alueellinen tai valtakunnallinen
• Järjestämislupaharkinnassa kiinnitetään erityistä huomiota
koulutuksen saavutettavuuteen
• Koulutuksen järjestäjinä voi edelleen toimia erilaiset
taustaorganisaatiot, kuten nykyisinkin. Koulutuksen järjestäjä voi olla
myös erikoistunut
• Koulutuksen järjestäjä päättää itse toimipaikoistaan.
• Koulutuksen järjestämisluvat myönnetään erikseen suomenkieliseen
ja ruotsinkieliseen koulutukseen.
9
Kriteerit:
ammatillinen peruskoulutus ja ammatillinen
aikuiskoulutus
• Ammatilliset, taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset
• Koko toiminnan kattava toimintajärjestelmä ja laadunhallinnan
menettelyt
– miten varmistetaan koulutuksen korkea laatu
– miten varmistetaan opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu
10
Kriteerit:
ammatillinen aikuiskoulutus
•
Aikuiskoulutustehtävän harkinnassa:
Osaaminen näyttötutkintojen järjestämisessä ja henkilökohtaistamisessa
– Näyttötutkintojen ja valmistavan koulutuksen määrä, näyttötutkintojen järjestämisen
ja valmistavan koulutuksen henkilökohtaistamisen laatu
Toteutunut työelämäyhteistyö ja työelämän kehittäminen
Osaaminen oppisopimuskoulutuksen toteuttamisessa,
oppisopimuskoulutustehtävä
– Kokemus oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä ja oppisopimusten määrä
– Otetaan huomioon nuorten mahdollisuudet opiskella oppisopimuskoulutuksessa ja
joustavat opintopolut oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen välillä
11
Lukiokoulutuksen, ammatillisen
peruskoulutuksen ja ammatillisen
aikuiskoulutuksen rahoituksen uudistaminen
•
•
•
•
•
•
•
Rahoitus muutetaan valtion talousarvioon perustuvaksi
Käyttöön otetaan rahoitusindeksi
Rahoitus muodostuu perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksista
Rahoitusosuuksien keskinäiset painoarvot ja niissä huomioitavat suoritteet vaihtelevat
eri koulutusmuodoissa
Rahoitus perustuu pääsääntöisesti varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävänä
vuonna toteutuneisiin suoritteisiin tai edeltävinä kolmena vuonna toteutuneiden
suoritteiden keskiarvoon (esim. vuoden 2021 rahoitus vuosien 2017, 2018, 2019)
Lukiokoulutukseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen voidaan myöntää
perusrahoitusta enintään kolmen vuoden ajalta, tutkinnon suorittaneista 2 vuoden
ajalta, lisätään säädökset opiskelijan oikeudesta ilmoittautua poissaolevaksi
Uuteen malliin siirrytään asteittain alkaen vuodesta 2017, aluksi perusrahoitus
suurempi, lopulliset prosenttiosuudet käytössä ammatillisessa peruskoulutuksessa
2021 ja muissa koulutusmuodoissa 2020
12
Ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen
uudistaminen
•
Perusrahoitus 49,9%
– opiskelijavuodet ammatillisessa perustutkinnossa ja valmistavassa koulutuksessa
(järjestämisluvan opiskelijamäärään asti)*
– erityisopiskelijoiden lisärahoitus
– valmentavan koulutuksen opiskelijavuodet
•
Suoritusrahoitus 44,1%
–
–
–
–
–
•
tutkinnot*
tutkinnon ja koulutuksen osat (ammatillinen perustutkinto ja valmistava koulutus)*
erityisopiskelijoiden lisärahoitus
vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien lisärahoitus
valmentava koulutus
Vaikuttavuusrahoitus 6%
– opiskelijan hyvinvointi- ja työelämäpalaute
– tulosmittari
– opintojen keskeyttämisen vähentäminen
*painotetaan rahoituskertoimilla
13
Oppisopimuskoulutuksen rahoituksen
uudistaminen
• Perusrahoitus 49,9 % (perustutkinnot) tai 35% (lisäkoulutus)
– opiskelijavuodet (tehollinen oppisopimusaika)
– erityisopiskelijoiden lisärahoitus
– vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien lisärahoitus (lisäkoulutus)
• Suoritusrahoitus 45,1% (perustutkinnot) tai 60% (lisäkoulutus)
–
–
–
–
tutkinnot
tutkinnon osat*
erityisopiskelijoiden lisärahoitus
vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien lisärahoitus
• Vaikuttavuusrahoitus 5%
– opiskelijan hyvinvointi- ja työelämäpalaute
– työllistyminen
– keskeyttämisen vähentäminen
*painotetaan tutkinnonosakertoimilla
14
Oppilaitosmuotoisen ammatillisen
aikuiskoulutuksen rahoituksen uudistaminen
• Perusrahoitus 35%
– opiskelijavuodet (tehollinen opiskeluaika kuten nykyisin)*
– erityisopiskelijoiden lisärahoitus
– vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien lisärahoitus
• Suoritusrahoitus 61%
–
–
–
–
tutkinnot*
tutkinnon osat* **
erityisopiskelijoiden lisärahoitus
vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien lisärahoitus
• Vaikuttavuusrahoitus 4%
– opiskelijan hyvinvointi- ja työelämäpalaute
– keskeyttämisen vähentäminen
* painotetaan rahoituskertoimilla
** painotetaan tutkinnonosakertoimilla
15
Lukion, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen
aikuiskoulutuksen rakenne ja rahoitus - prosessi
•
•
08-09/2014
10/2014
•
•
•
•
•
•
•
•
09-11/2014
12/2014
1-3/2015
02/2015
3/2015
1.10.2015
01-04/2016
01/2017
Rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat ja kriteerit
HE-luonnokset (rakenteellinen kehittäminen ja rahoituksen
uudistaminen)
Käynnistystilaisuus ja aluetilaisuudet
HE:t annetaan
Lakimuutokset vahvistettu
OKM:n ennakkotieto järjestämislupien hakemisesta
Järjestämislupahaku käynnistyy
Järjestämislupahakemukset ministeriössä
Päätökset järjestämisluvista
Uudet järjestämisluvat ja rahoitusjärjestelmä voimaan
16
Näyttötutkintojen määrä
• Näyttötutkintona voidaan suorittaa yhteensä 374 eri tutkintoa
– 52 ammatillista perustutkintoa
– 192 ammattitutkintoa
– 130 erikoisammattitutkintoa
• Tutkinnon osia on yhteensä noin 3 400
Suoritetut näyttötutkinnot
40000
35000
30000
25000
20000
15000
10000
5000
0
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Näyttötutkintojärjestelmän uudistaminen
•
•
HE eduskunnassa: laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain
muuttamisesta
Säädetään näyttötutkinnon järjestäjistä
– Toimijoina voivat olla ammatillisen perus- tai lisäkoulutuksen järjestämisluvan
omaavat tahot ja muut yhteisöt tai säätiöt
• ei tuo muutosta nykytilaan, muilla toimijoilla koulutuksen järjestäjiin nähden
tasaveroisempi asema näyttötutkinnon järjestäjänä
– Näyttötutkinnon järjestäjälle asetetaan edellytyksiä
• riittävät taloudelliset ja ammatilliset edellytykset
• riittävä näyttötutkintojärjestelmän ja järjestämiensä tutkintojen asiantuntemus
•
Tutkintotoimikuntien tehtäviä muutetaan, uusissa tehtävissä korostuu
– näyttötutkintojen ja näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen
– laadunvarmistus
– edelleen tehtävänä sopimusten laatiminen näyttötutkinnon järjestäjän kanssa ja
tutkintotodistuksen antaminen
• viimeksi mainittu arvioinnin perusteella
•
Arvioinnista säädetään, sen asemaa työelämäyhteistyön muotona
vahvistetaan ja asema järjestelmässä selkeytetään
– Säädetään arvioijien kolmikantaisuudesta
– Arvioijilla oltava riittävä arvioinnin osaaminen ja suoritettavaan tutkintoon liittyvä
asiantuntemus
– Vähintään yhdellä arvioijista tulee olla näyttötutkintomestarin koulutus
•
•
Arviointi on ”lopullinen” ja tutkintotoimikunnan tulee antaa todistus sen
pohjalta
Arviointiin tyytymätön voi pyytää oikaisua arvioijilta ja mikäli oikaisupäätös ei
tyydytä tutkintotoimikunnalta
•
Perustetaan Opetushallituksen yhteyteen näyttötutkintosihteeristö
– Sihteeristön tehtävänä on avustaa tutkintoimukuntia ja näyttötutkinnon järjestäjiä
niiden lakisääteisissä tehtävissä
– Sihteeristö mm. hoitaisi tutkintotoimikuntien kokoustekniset tehtävät, valmistelisi
näyttötutkinnon järjestämissopimukset ja avustaisi näyttötutkinnon
järjestämishakemusten arvioinnissa jne.
– Sihteeristön perustaminen ei toisi julkiseen talouteen lisäkustannuksia, vaan
kustannukset katettaisiin nykyisten näyttötutkintomaksujen kertymää uudelleen
suuntaamalla
– Edellyttää tutkintotoimikuntien määrällistä vähentämistä, tehtäisiin osana
ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen kehittämistä
Uudet ammatilliseen peruskoulutukseen
valmentavat koulutukset
• Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA)
– ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus
– vammaisille opiskelijoille järjestettävä valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus
(valmentava I)
– maahanmuuttajille järjestettävä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava
koulutus
– kotitalousopetus
– oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso
• Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA)
– vammaisille opiskelijoille järjestettävä valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus
(valmentava II)
• Laajuus 60 osp
22
VALMA-koulutuksen rahoitus
• Porrastetaan ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräistä
yksikköhintaa
– ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa porrastuskerroin
0,80
– lisäksi erityisopetuksessa korotus 47 %
• Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen rahoitus
vastaisi erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella
järjestettävän vammaisten valmentavan koulutuksen rahoitusta
– porrastuskerroin 1,65
23
VALMA:n toimeenpanon aikataulu
• Hallituksen esitys annettu 23.10.2014 (HE 211/2014 vp)
• Järjestämislupien haku käynnistyy joulukuu 2014
• Asetusmuutokset lain vahvistamisen jälkeen
– tavoitteena tammikuu 2015
• Järjestämisluvat myönnetään lain vahvistamisen jälkeen
– tavoitteena helmikuun loppu
• Opiskelijavalinta uusiin valmentaviin koulutuksiin keväällä 2015
• Erityisopetuksen haku 18.3.-8.4.2015
– erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävä tutkintotavoitteinen
koulutus, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus sekä työhön ja
itsenäiseen elämään valmentava koulutus
• Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku 19.5.-21.7.2015
– perusopetuksen lisäopetus, lukiokoulutukseen valmentava koulutus ja ammatilliseen
peruskoulutukseen valmentava koulutus
• Uudet koulutuskokonaisuudet käyttöön 1.8.2015
24
Ammatillisten tutkintojen uudistaminen
• Keskeiset uudistukset:
– Ammatilliset tutkinnot (perustutkinnot, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot)
määritellään osaamisperusteisesti.
– Tutkintojärjestelmän joustavuutta lisätty (tutkintojen muodostumissäännöt)
– Selkeämpi tutkintorakenne: vain yksi tutkintorakenneasetus.
– Tutkintojärjestelmän reagointikykyä parannettu: uusiin ja muuttuviin
osaamisvaatimuksiin vastataan jatkossa pääsääntöisesti uudistamalla
tutkintojen osia, ei aina luomalla uusia tutkintoja
– Tutkinnon perusteita selkeytetty: perusteissa määrätään vain suoraan
tutkintoon liittyvät asiat. Muut Opetushallituksen määräykset annetaan
erikseen.
– OPH päättää jatkossa tutkintonimikkeistä. OKM päättää edelleen kaikkien
tutkintojen nimet sekä perustutkintojen osaamisalat.
– Osaamispisteet käyttöön: opintoviikkojen asemesta otetaan käyttöön
ECVET-suosituksen mukaiset osaamispisteet, jotka edistävät aikaisemmin
hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.
25