Kaavoittajan vastineet 1
Kaavoittajan vastineet Antti Hirvikallio 1 (14) 30.6.2015 Lemin kunta Muistutukset ja viranomaislausunnot yleiskaavan valmisteluaineistosta KUNNAN POHJOISOSIEN TUULIVOIMAYLEISKAAVA 1. Kaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus katsoo, että kaavan suunnittelu on perustunut kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin sekä selvityksiin. Vastine: Merkitään lausunto tiedoksi 2. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Lappeenrannan seudun ympäristötoimella ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Vastine: Merkitään lausunto tiedoksi. 3. Lemin kunta tekninen lautakunta (18.6.2015) Teknisellä lautakunnalla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Vastine: Merkitään lautakunnan lausunto tiedoksi. 4. Museovirasto Lemin kunta on pyytänyt Museovirastolta lausuntoa Lemin kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaavan ehdotusvaiheesta. Museovirasto lausui asiasta 25.6.2015, eikä lausunnossa ehditty huomioida alueella tehtyä arkeologista inventointia, jonka tulokset saatiin heti lausunnon laatimisen jälkeen. Museovirasto oli edellyttänyt aiemmissa lausunnoissaan inventointia, jotta se pystyisi arvioimaan inventoinnin vaikutuksia arkeologiseen kulttuuriperintöön. Koska inventoinnin tulokset ovat nyt saatavilla, Museovirasto antaa uuden lausunnon kaavan ehdotusvaiheesta. Arkeologisessa inventoinnissa tuulivoimapuistojen osa-alueilla ei todettu olevan muinaismuistolain (1963/295) mukaisia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Museovirasto pitää selvitystä riittävänä. Tämän perusteella yleiskaavalla ei ole vaikutusta arkeologiseen kulttuuriperintöön. Vastine: Merkitään lausunto tiedoksi LEMIN KUNTA Kaavoittajan vastineet 2 30.6.2015 5. Maakuntamuseo Maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Vastine: Merkitään lausunto tiedoksi. 6. Etelä-Karjalan liitto Repovuoren alueelle sijoittuu maakuntakaavan retkeilyreitti. Tämä olisi hyvä huomioida kaavaselostuksessa ja vaikutusten arvioinnissa. Vastine: Kaavaselostuksessa on asiasta maininta. Tuulivoimaloiden tarkat lopulliset sijainnit lyödään lukkoon vasta rakennuslupavaiheessa. Siinä vaiheessa tiedetään mahdolliset reitin siirtotarpeet. 7. Fingrid Oyj Fingridillä ei ole huomautettavaa yleiskaavaehdotuksesta. Aiemmassa lausunnossa tuodut asiat on huomioita tarkemmassa jatkosuunnittelussa. Vastine: Kunnan rakennusvalvonta tulee pyytämään Repovuoren tuulivoimaloiden rakennusluvista myös Fingridin lausunnon. 8. Pääesikunta Logistiikkarykmentti Puolustusvoimat esittää, että alueelle laadittavaan kaavaan tulee tuulivoimaloiden alueiden kaavamääräyksen kohdalle oikeusvaikutteinen kaavamääräys, jonka mukaan ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä puolustusvoimien pääesikunnalta. Määräystä ei pidä muuttaa pelkäksi lausuntopyyntövelvoitteeksi, koska se ei riittävästi turvaa puolustusvoimien etuja. Lisäksi kaavaan esitetään lisättäväksi seuraava ohje: Jos toteutettavien tuulivoimaloiden koko (suurempi), määrä (enemmän) tai sijoittelu poikkeaa niistä tiedoista, joilla Puolustusvoimat (Pääesikunnan operatiivinen osasto) on antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeista. Vastine: Tämä yleiskaava on laadittu MRL 77 a §:n mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jolla rakennuslupa voidaan myöntää suoraaan yleiskaavan perusteella kaavan mukaiseen tuulivoimarakentamiseen. Ei ole lain hengen mukaista jättää millekään viranomaiselle ”veto-oikeutta” rakennuslupavaiheeseen rakennusluvan kieltämisen suhteen. Kaavoittajan vastineet MRA 19 §.doc LEMIN KUNTA Kaavoittajan vastineet 3 30.6.2015 Vastaavaa kaavamerkintää ” Vaikutukset puolustusvoimien ilmavalvontaan on selvitettävä ennen tuulivoimapuiston toteuttamista” on käyetty mm. Ruokolahden tuulivoimakaavassa. Puolustusvoimien valituksesta huolimatta Itä-Suomen hallinto-oikeus ei nähnyt muutostarvetta kaavamerkintään. EOU-palveluiden 20.4.2015 antaman selvityksen mukaan: ” Yhteenvetona totean, että tutkailmavalvonnalle TuuliLemi nimellä suunnitellulla hankkeella on todennäköisesti vähän käytännön haittavaikutuksia odotettavissa etenkin, kun alkuperäisiin suunnitelmiin verrattuna voimaloiden määrää on supistettu selvästi ja tarkistettu sijoittelu on kaventanut vaikutussektoreita. Mahdolliset katveet ovat tyydyttävästi kompensoitavissa tutkien päällekkäisellä käytöllä. Mahdollisia harhamaaleja voi odottaa syntyvän hieman normaalia enemmän ja niiden käsittelyä joutuu ehkä tehostamaan. Puolustusvoimat ei ole antanut puoltavaa lausuntoa TuuliLemi nimellä suunnitellun tuulivoimapuiston sopivuudesta alkuperäisen 10 voimalan suunnitelman perusteella. Kohde lienee maantieteellisen sijaintinsa vuoksi arvioitu nykyisiä tuulivoimaloiden toteutustekniikoita käyttäen liian haittaavaksi. En kuitenkaan pidä TuuliLemin vaikutuksia ilmavalvonnalle mitenkään erityisen merkittävinä nykyisinkin käytössä olevia toteutustekniikoita käyttäen”. (Ari Järvinen EOU-palvelut) Kaava mahdollistaa maksimissaan kuuden voimalan rakentamisen. 9. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri r.y, Katariinantori 6 26.6.2015 53900 LAPPEENRANTA Tuulivoimayleiskaavan linnustoselvitysten tulkinnoissa ei ole huomioitu BirdLifen tekemiä valtakunnallisia päämuuttoreittiselvityksiä. Tuulivoimakaavaa varten tehdyt selvitykset kohdentuvat vain kapeille ja lyhyille sektoreille tuulivoimaloiden rakennuspaikoilla, eivätkä selvitykset ota riittävästi huomioon vuosittaisia säätilojen vaihteluita, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi muuttolinjojen ja etenemisrintamien sijoittumiseen sekä lentokorkeuksiin. Vastaavasti BirdLifen valtakunnallisessa selvityksessä, johon havaintoaineistoa on koottu paikallisyhdistyksissä vuosien tai vuosikymmenten ajalta on kyseinen alue todettu valtakunnallisesti erityisen merkittäväksi itäiseksi päämuuttoreitiksi. Muuttolintuselvitykset ovat erittäin puutteellisia: ei ole annettu julki muuttavaa lintulajistoa (uhanalaislajisto jne.), havainnointipäivämääriä ja havainnoinnin vuorokaudellista ajoittumista, paljonko lintuja havaittiin ja minkä suuruinen osuus lensi tuulivoimala-alueen yli ja voimaloiden roottorikorkeudella. Yleensä tuulivoimahankkeen muuttolintuselvityksissä näistä tuloksista on tehty myös arvioita mahdollisista törmäysuhreista sekä voimalan karkottavista ja häiriöllisistä vaikutuksista, jotka nyt jäävät epämääräisiksi. Myös pesimälinnustoselvitys on puutteellinen. Alueella on havaittu merkittävä määrä uhanalaisluokituksen lintulajeja, joita ei ole huomioitu selvityksessä. Kartoituskohteiden lintulajien reviirimääriä ei ole annettu ja vain osa havaituista lajeista on mainittu. Päiväpetolintuja olisi pitänyt etsiä yli 300 m päästä suunnitelluista voimalapaikoista. BirdLife Suomen suositusten mukaan voimaloita ei saa rakentaa alle kilometrin päähän isojen päiväpeto- Kaavoittajan vastineet MRA 19 §.doc LEMIN KUNTA Kaavoittajan vastineet 4 30.6.2015 lintujen pesistä. Kaakkurit tekevät kalastusmatkoja kauas pesimälammiltaan. Selvityksestä ei käy ilmi, yritettiinkö tätä liikennettä havainnoida. Lisätietoja eri lajeista olisi pitänyt pyytää Metsähallitukselta, Luonnontieteelliseltä keskusmuseolta sekä Etelä-Karjalan Lintutieteelliseltä yhdistykseltä. Tuulivoimayleiskaavaa varten tehdyt selvitykset eivät anna riittävästi tietoa alueen merkittävyydestä itäisellä päämuuttoreitillä niiden sisältämän muutonseuranta-aineiston koostuessa pääasiassa vain muutamalta muuttojaksolta. BirdLifen valtakunnallinen selvitys sitä vastoin pohjautuu paikallisyhdistysten vuosikymmenten aikana keräämään aineistoon. Myös pesimälintujen osalta selvitys on monin osin puutteellinen. Yhdistykset kannustavat ensisijaisesti energian säästämiseen sekä uusiutuvien ja ilmastonmuutosta hillitsevien energiamuotojen kehittämiseen ja käyttöön, niin että niillä ei aiheuteta vahinkoa luonnolle. Tuulivoima on yksi uusiutuvista energiamuodoista, jota voidaan hyödyntää päämuuttoreittien ulkopuolella. Etelä-Karjalan maakunnan alueilla, jotka sijoittuvat valtakunnallisesti merkittävälle lintujen päämuuttoreitille, voidaan kehittää muita uusiutuvia energiamuotoja, kuten esimerkiksi erilaisia bioenergiamuotoja sekä erityisesti aurinkoenergiaa, joka uusimpien selvitysten mukaan on jo selvästi tuulienergiaa edullisempaa. Nämä energiantuotantomuodot edistävät alueen työllisyyttä selvästi enemmän kuin tuulivoimaloiden pystytys, näin ollen ne ovat myös paikallistaloutta hyödyttäviä. Tuulivoimakaavoituksessa sekä voimaloiden rakentamisessa tulee erityisesti huomioida valtakunnallisesti merkittävät lintujen päämuuttoreitit, joille ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan ei tule suunnata tuulivoimarakentamista. Lemin pohjoisosaan suunnitellut tuulivoimalat sijoittuisivat valtakunnallisesti merkittävimmän itäisen päämuuttoreitin alueelle. Kaavan eteenpäin vieminen olisi vastoin ympäristöministeriön esittämää ajantasaisinta selvitystä sekä ohjetta. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ja Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys esittävät, että Lemin pohjoisosan tuulivoimayleiskaavahankkeesta luovutaan. Vastine: Lemin kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaavan laatimiseen liittyvä linnustoselvitys toteutettiin asiasta vuonna 2014. Tämän lisäksi kevätmuuton seuranta toteutettiin seurannan toteuttajan sekä tilaajan (Lemin kunta) yhteisesti tekemän päätöksen mukaisesti erillisenä projektina vuonna 2015. Tästä seurannasta on laadittu erillinen raportti. Vuoden 2015 kevätmuuton seurantaan päädyttiin lausunnonantajankin esille tuomien säätilojen vaikutukseen liittyvien tekijöiden selvittämiseksi. Ennen vuoden 2014 selvitystyön aloittamista maaliskuussa 2014 oltiin työn toteuttajan toimesta yhteydessä Etelä-Karjalan Lintutieteelliseen yhdistykseen. Tuolloin ei kattavaa muuttoreittikartoitusta ollut saatavilla. Lintujen muuttorei- Kaavoittajan vastineet MRA 19 §.doc LEMIN KUNTA Kaavoittajan vastineet 5 30.6.2015 teistä on valmistunut Suomen Birdlifen laatima raportti, joka on julkaistu 14.5.2014. Tältä osin raportin tietoja ei ollut kevätmuuton keskeisen seurantajakson aikana käytettävissä. Aikaisemmin, muissa seurannoissa todettu merkittävän kevätmuuton linjan länsireuna kulkee Suur-Saimaan vesistön länsireunalla, n. 15 km suunnittelualueesta itään. Tämä seikka on tuotu esille yllä mainitussa loppuraportissa ja samaan päätelmä voidaan tehdä myös yllä mainitusta BirdLifen raportista. Vuonna 2014 toteutettu seuranta tukee edellä esitettyä, samoin vuoden 2015 muuton seuranta. Syysmuutto etenee Suomen itäosien ja Luoteis-Venäjän ylitse leveänä, noin 150 kilometriä leveänä rintamana. Tuulivoimapuiston alue sijoittuu myös tuolloin reitin läntisimpään reunaan. Kuten lausunnon antaja toteaa, kulloiseenkin muuttolinjaan vaikuttavat vallitsevat sääolosuhteet, suuntaan tai toiseen. Edellä esitetyn ja Birdlifen laatiman raportin ja karttojen perusteella voi todeta, että ehdotettu tuulipuiston sijainti ei ole keskeisintä muuttoreittiä, vaan sijoittuu korkeintaan sen reuna-alueelle. Lausunnossa todetaan, ettei selvityksessä ole annettu tietoja havaintopäivämääristä tai havainnoinnin vuorokaudellisesta toteuttamisesta. Havainnoinnin päivämäärät on esitetty sekä vuoden 2014, että vuoden 2015 raporteissa. Havainnoinnin vuorokauden aikainen toteuttaminen on esitetty raportin menetelmäosiossa. Lausunnon antaja esittää, ettei selvityksessä ole tuotu esille uhanalaislajistoa, tarkoittaen ilmeisesti linnustoa. Selvityksessä on tuotu esille uhanalaislajisto, olivatpa ne sitten kasvistoa tai eläimistöä aina, kun sellaisesta on tehty havaintoja. Syitä miksi alueella tehtiin vähän havaintoja uhanalaisista lajeista, voi etsiä ainakin alueen metsäluonnosta, joka suurelta osin muodostuu talousmetsistä. Muuttavien ja pesimälinnuston osalta uhanalaiset lajit on esitetty voimalakohtaisen raportoinnin yhteydessä sekä vuoden 2015 selvityksessä tekstiin sisällytettynä lajiluettelona. Lausunnonantaja antaa virheellisen kuvan työn toteutuksesta väittäessään, että selvitykset kohdistuvat vain kapeille ja lyhyille sektoreille tuulivoiman rakennuspaikoilla. Selvitystyötä ei ole tehty sektoreittain. Laaditun raportin menetelmäosiossa on selkeästi todettu, että havainnointi on toteutettu kaikkien aiottujen turbiinipaikkojen alueella 500 m:n säteellä. Edelleen on todettu, että yhtä tuulivoimalan paikkaa kohden käytettiin reviirien kartoitukseen aikaa yhteensä hieman yli kaksi vuorokautta, joka on alueiden kokoon nähden riittävä aika. Reviirien kartoitusta tehtiin aktiivisesti myös kasvillisuuskartoituksen yhteydessä. Tästä johtuen reviirien seurantaan käytetty aika yhtä turbiinin paikkaa kohden nousee n. 5 vuorokauteen. Reviirikartoituksessa erityistä huomiota kiinnitettiin 300 m ja sitä lähempänä mahdollisesti todettaviin vaarantuneiden ja uhanalaisten lajien pesintöihin ja reviireihin. Alle 300 m säteellä aiotusta rakennuspaikasta sijaitsevat reviirit voidaan katsoa olevan niin lähellä mahdollisia tuuliturbiineja, että niiden toiminta voi häiritä lajien pesintää tai karkottaa lajin pois pysyvästi alueelta. Lisäksi eräiden uhanalaisten lajien (mm. kaakkuri) mahdolliset elin- ja pesimäympäristöt käytiin läpi vähintään 2 km:n säteellä, koska turbiinien sijoittelulla voi olla vaikutusta mm. lajien liikkumiseen pesi- Kaavoittajan vastineet MRA 19 §.doc LEMIN KUNTA Kaavoittajan vastineet 6 30.6.2015 mäympäristön ja saalistusympäristön välillä. Edellä esitetystä on todettavissa, että lausunnon antaja ei ole perehtynyt riittävästi selvitystyön menetelmäosioon, joka on esitetty raportin kappaleessa ”Maisemat, kasvillisuus ja eläimistö.” BirdLife Suomen suositusten mukaan tuulivoimaloiden rakentamista ei tulisi sallia alle kilometrin päähän isojen päiväpetolintujen pesistä. Alueella ei tehty havaintoja päiväpetolintujen pesinnästä alle kilometrin etäisyydellä aiotuista tuulivoimaloiden paikoista. Edelleen lausunnonantaja esittää epäilyksen siitä, ettei kaakkurin pesintää ja kalastusmatkojen seurantaa olisi havainnoitu. Raportin menetelmäosassa todetaan seuraavaa: Lisäksi eräiden uhanalaisten lajien (mm. kaakkuri) mahdolliset elin- ja pesimäympäristöt käytiin läpi vähintään 2 km:n säteellä, koska turbiinien sijoittelulla voi olla vaikutusta mm. lajien liikkumiseen pesimäympäristön ja saalistusympäristön välillä. Edelleen linnuston inventoinnin tuloksissa on oma kappaleensa, jossa on tuotu esille ne lammet, joista kaakkurin pesintää ja liikkumista havainnoitiin. Tämän lisäksi tuulivoimalakohtaisessa raportoinnissa on erikseen esitetty havainnot kaakkurien mahdollisesta liikkumisesta pesimä- ja kalastusalueiden välillä. Selvityksen aikana ei tarkkailun kohteena olleelta alueelta tehty kaakkurihavaintoja. Mitä tulee lisätietojen pyytämiseen esim. Etelä-Karjalan Lintutieteelliseltä yhdistykseltä, niin kuten yllä on esitetty yhdistykseen oltiin puhelimitse yhteydessä maaliskuussa 2014. Tuolloin ei edellä mainittu muuttolinjastoselvitys ollut valmis. Yhdistyksen taholta tarjottiin joidenkin hajanaisten lajien osalta tehtyjä, maksullisia selvityksiä, joita ei katsottu olevan aiheellista hankkia, lähinnä siitä syystä, että ko. selvitysten ei katsottu antavan riittävästi tietoa selvityksen kohteena olevasta alueesta. (Juha Saajoranta) Tähän yleiskaavatyöhön ei ole kuulunut vaihtoehtoisten energiatuotantomuotojen selvittäminen. 10. Savitaipaleen kunta Savitaipaleen kunnalla ei ole huomautettavaa Lemin pohjoisosan tuulivoimayleiskaavaehdotuksesta muutoin kuin, että tuulipuiston Savitaipaleen kunnan puoleisia vaikutusalueen naapureita on kuultava / tiedotettava kuten luonnosvaiheessa oli esitetty ja että heidän kannanottonsa huomioidaan objektiivisesti Vastine: Kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheesta on tiedotettu vaikutusalueen maanomistajia kirjeitse ja lehtikuulutuksella Länsi-Saimaassa sekä Etelä-Saimaassa. 11. Taipalsaaren kunnanhallituksen kehittämisjaosto 11.6.2015 Kehittämisjaostolla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta Vastine: Merkitään lausunto tiedoksi Kaavoittajan vastineet MRA 19 §.doc LEMIN KUNTA Kaavoittajan vastineet 7 30.6.2015 MUISTUTUKSET 1. Ossi ja Liisa Taipale, Rastaankatu 12 53850 LAPEENRANTA a) Kaava käsittelee eriarvoisesti maanomistajia eli korvausta saavien maanomistajien maa-alueet saattaa sijaita kauempana kuin naapureiden maa-alueet. Tuulivoimakaava heikentää muistuttajien omistamien tilojen luonnonympäristön menettämistä. Aiheutuvasta haitasta tulisi maksaa korvaus. b) Pirttimäen tilasta on erotettu kaksi erillistä rantatonttia. Tuulivoima aiheuttaa näille tonteille haittaa. Aiheutuvasta haitasta tulisi maksaa korvaus. c) Vuorela tilalle aiheutuu tuulivoimasta haittaa mm. luonnonympäristön menettämisenä. Aiheutuvasta haitasta tulisi maksaa korvaus. d) Uusiutuvan energian hintojen vertailu on mahdotonta. Kaavoitusta tulisi lykätä kunnes asiaan saadaan lisää selvyyttä. e) Lemiläiset ja ex-lemiläiset vastustavat tuulivoimaa. Tuulivoimaa tukevat ainoastaan ulkopaikkakuntalaiset maanomistajat, koska saavat rahaa siitä. Vastine: a) Tuulivoimaoperaattori maksaa sille maanomistajalle korvausta, jonka tilan alueelle voimala sijoittuu. Muistuttajat ilmeisesti tarkoittavat, että maanomistajat eivät itse asu tuulivoima-alueen lähistöllä. Maanomistajan asumisen sijainnilla ei ole merkitystä arvioitaessa yleiskaavan vaikutuksia. Laaditut selvitykset eivät tue muistuttajien väittämää luonnonympäristön menettämisestä. Tämä yleiskaava ei aiheuta mitään kunnan tai valtion korvausvelvollisuutta maanomistajille. b) Rantatonttien omistajat eivät ole itse jättäneet muistutusta kaavahankkeesta. Melutaso em. rakennuspaikoilla on mallinnuksen mukaan alle 35 dBa, joka on alle ympäristöministeriön antaman ohjearvon. Varjostusvaikutus ko. rakennuspaikoilla on mallinnuksen perusteella alle 1 h/vuosi. Tämä yleiskaava ei aiheuta mitään kunnan tai valtion korvausvelvollisuutta maanomistajille. c) Laaditut selvitykset eivät tue muistuttajien väittämää luonnonympäristön menettämisestä. Tämä yleiskaava ei aiheuta mitään kunnan tai valtion korvausvelvollisuutta maanomistajille. d) Uusiutuvan energian hintojen vertailu ei kuulu tämän kaavahankeen selvitystöihin. Tällä yleiskaavalla tutkitaan ainoastaan tuulivoiman sijoittamista Lemin pohjoisosiin. Kaavoitusta ei ole syytä lykätä millään tavoin. e) Maanomistajien asuinpaikalla ei ole merkitystä kaavan arviointeja laadittaessa. Maanomistus ja maanomistajan asuinpaikka ei ole välttämättä mitenkään stabiili tilanne. Tuulivoimaoperaattorin vuokraama alue on periaatteessa milloin tahansa myytävissä kelle tahansa. Kaavoittajan vastineet MRA 19 §.doc LEMIN KUNTA Kaavoittajan vastineet 8 30.6.2015 Kaikki lemiläiset tulevat hyötymään tuulivoimasta uusien kiinteistöverojen muodossa. 2. Ritva ja Harri Kauppi, Kuuselantie 98 54800 SAVITAIPALE Välimatka lähimpään voimalaan ei ole tarpeeksi pitkä. Voimalat alentavat kiinteistömme arvoa. Kuka korvaa meille haitan? Maisemalliset haitat ovat merkittäviä. Laaditut melumittaukset ovat hyvin tulkinnanvaraisia. Myös välke ja varjostushaitat ovat merkittäviä. Kiinteistöjen arvonalennus voimaloiden läheisyydessä on useita tuhansia euroja. Onko maanvuokraajille tiedotettu heidän velvollisuuksistaan mahdollisessa konkurssitilanteessa? Luontoselvitys on puutteellisesti laadittu. Mitä muutoksia on tulossa Rutahon metsäautotien linjaukseen? Vastine: Mallinnusmenetelmä noudattaa Ympäristöministeriön ohje 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen (Ympäristöministeriö 2014). Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO– laskentaohjelmalla ISO 9613-2 standardin mukaisesti, jossa tuulen nopeutena käytettiin 8 m/s, 10 m korkeudella mitattuna, ilman lämpötilana 15 °C, ilmanpaineena 101,325 kPa sekä ilman suhteellisena kosteutena 70 %. Laskenta on tehty 4,0 m maapinta-tasosta. Maanpinnan kovuutena käytettiin arvoa 0,4. Lemin hankkeen äänenpainetasot on mallinnettu käyttäen napakorkeuksiltaan 144 m korkeita voimaloita. Lähtötietoina eli referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistaja Nordex N131 voimalaa. Laskelmissa tuulivoimalan äänitehotaso (LWA) on 104,5 dB. Laaditut selvitykset eivät tue väitettä aiheutuvasta meluhaitasta muistuttajien tiloille. Suomessa ei ole metrimääräisiä etäisyysvaatimuksia tuulivoimaloiden sijoitteluun asutukseen tai loma-asutukseen nähden. Muodostuvat etäisyysvaatimukset tulevat lähinnä äänimallinnuksen tiedoista. Maisemallisten haittojen kokeminen on hyvin yksilöllistä. Laaditut selvitykset ja vaikutusten arviointi osoittaa, että maisemalliset vaikutukset jäävät vähäisiksi. Tuulivoimaloiden varjostusvaikutus jää muistuttajien kiinteistöllä alle 8 h/vuosi. Välkkeelle ei ole lainsäätäjän toimesta annettu raja-arvoja. Tuulivoimala voidaan tarvittaessa pysäyttää tiettyyn aikaan vuorokaudesta hetkeksi, jotta haitallinen välkevaikutus pienenee lähikiinteistöillä. Välkkeen laskentamalli simuloi kaikkein haitallisinta tilannetta. Tämä edellyttää, että voimala on aina epäedullisimmassa asennossa aurinkoon nähden. Tuulivoimarakentaminen on Suomessa sen verran uutta, että vaikutuksista alueen kiinteistön arvojen muutoksiin ei ole riittävää tutkimustulosta. Kaavoittajan vastineet MRA 19 §.doc LEMIN KUNTA Kaavoittajan vastineet 9 30.6.2015 Kiinteistön arvojen muutokseen vaikuttavat hyvin monet seikat; ei pelkästään läheinen tuulivoima. Kaavoittajalla ei ole tiedossaan yksityiskohtia TuuliSaimaan ja maanomistajien välisistä sopimuksista. Maanomistajat eivät kuitenkaan missään olosuhteissa tule omistamaan itse tuulivoimaloita. Tuulivoimatoimitsijalla on velvollisuus ja vastuu koko ajan tuulivoimaloiden toiminnasta ja purkamisesta käytön päätyttyä. Luontoselvitykset on laadittu erittäin ammattitaitoisen ja kokeneen työyhteenliittymän toimesta. Lisäksi ELY-keskus on antanut tarkentavia ohjeita selvityksen laadintaan. Muuttolintujen osalta tarkkailua on jatkettu vielä 2015 keväällä. Ympäristöviranomaisista Lappeenrannan seudun ympäristötoimi ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus ovat valvoneet kaavoituksen lisäksi myös selvitysten valmistumista. Viranomaislausunnoissa ei ole esitetty puutteita selvitysten laatimisessa. Metsäautotien linjauksiin tuskin tulee paljon muutoksia. Muutamia jyrkkiä mutkia jouduttaneen loiventamaan. Tarvittavat tieparannukset suoritetaan tuulivoimatoimijan rahoituksella. 3. Riina Leppänen, Mikkelintie 1587 54820 KOTIMÄKI Onko tehty tutkimusta miten tuulivoimalat vaikuttavat lähialueen nisäkkäiden käytökseen. Suunnitellut voimalat rikkovat pahasti maisemaa kahdella eri osa-alueella. Lemin ainoa yhtenäinen korpialue Rutaho lähimpine asutuksineen vaarantuu tämän kaavan myötä. Lentoestevalot koetaan valosaasteeksi. Miten pitkälle ne todellisuudessa näkyvät. Tuulivoimaloiden lähialueen liikkumisrajoituksista kysytään. Tullaanko metsästystä rajoittamaan voimaloiden läheisyydessä? Miten vaara-alueet tullaan merkitsemään? Jään sinkoutumisen vaaratilanteista ei ole riittävää selvyyttä. Kunta ei ole laatinut mitään selvitystä voimaloiden aiheuttamista haitoista hyötyyn nähden. Onko kunnalla tietoa miten monta vakituista asukasta ja vapaa-ajan asukasta asuu voimaloiden vaikutusalueella? Entä heidän tuomansa taloudelliset hyödyt Lemin kunnalle? Vastine: Yleiskaavan luontoinventoinnit keskittyvät uhanalaisten eläinlajien vaikutusten selvittämiseen. Kaikella rakentamisella on jonkin verran vaikutuksia luontoon. Eläimet joutuvat ”väistämään” ihmisen tekemiä rakenteita ja rakennuksia. Tuulivoimaloiden sijoittumisalueella ei ole todettu uhanalaisia eläinlajeja. Muistuttajan näkemykset Rutahon korpialueesta ovat ristiriitaisia. Toisaalta puhutaan koskemattomasta luonnosta ja toisaalta asutuksesta. Kaavoittajan vastineet MRA 19 §.doc LEMIN KUNTA Kaavoittajan vastineet 10 30.6.2015 Maiseman pilaantumisen kokeminen on hyvin yksilöllistä. Laaditut selvitykset ja viranomaislausunnot eivät tue väitettä kohtuuttomista haitoista. Lentoestevalot on turvallisuusviranomaisen vaatima-asia, joihin kaavoituksella ei voida puuttua. Suurtehoiset valot ovat valkoisia vilkkuvia valoja päiväsaikaan. Yöllä valotehoa lasketaan automaattisesti sisään rakennetun valoanturin avulla. Tämän lisäksi Suomen ohjeistus hyväksyy yöaikaan punaisen valon käytön valkoisen sijasta. Teknisesti punainen valo voidaan helposti integroida suurtehoiseen valoon, jolloin ylimääräisiä valoja ei tarvitse asentaa. Suurtehoisten valojen tuottama valokeila on hyvin kapea. Lähiasukkaiden kannalta merkittävä tekijä on se, mihin keila on suunnattu, eli kuinka paljon valoa näkyy alaspäin. Valon maahan näkymistä ei voida kuitenkaan täysin estää, koska viranomaisvaatimukset määrittelevät tietyt minimivaatimukset myös alas suuntautuvalle valolle. Esimerkiksi pelastus- ja etsintälentotoiminta saattaa tapahtua lentoesteiden huippujen alapuolella. Metsästystä ei ole tarpeen rajoittaa tuulivoimaloiden lähialueella. Toki ampuminen tuulivoimaloita kohti on kiellettyä niin kaikkia muitakin rakennuksia kohti. Turvallisuusasiat käsitellään tarkemmin rakennuslupamenettelyssä. Tuulivoimarakentamisesta ns. arktisissa olosuhteissa on jo runsaasti kokemuksia niin Suomesta, muista Pohjoismaista kuin maailmaltakin. Lähes kaikki voimalavalmistajat kykenevät toimittamaan turbiineistaan kylmiin olosuhteisiin soveltuvat versiot (”cold climate version”), joissa materiaalit, komponentit ja esimerkiksi öljyt kestävät useiden kymmenien pakkasasteiden käyttölämpötiloja. Tuotannon näkökulmasta talvella myös tuulee enemmän ja samaan aikaan alhaisemman lämpötilan johdosta ilmantiheys on suurempi, jolloin tuulesta saatu energiamäärä kasvaa. Ympäristön ja turvallisuuden kannalta kylmät olosuhteet aiheuttavat kuitenkin omia erityispiirteitä tai –vaatimuksia, jotka on luonnollisesti otettava huomioon. Kuten kaikki korkeat rakennukset tai rakennelmat Suomessa ja vastaavissa olosuhteissa, tuulivoimalat voivat sopivissa olosuhteissa kerätä jäätä, joka pudotessaan voi teoriassa osua esimerkiksi ohikulkijaan. Käytännössä putoavan jään alle jäämisen todennäköisyys on häviävän pieni eikä edelleenkään ole olemassa tietoa putoavan jään aiheuttamista onnettomuuksista (IEA Wind 2012). Tuulivoimaloita on vuosien varrella rakennettu runsaasti esimerkiksi teollisuusalueille, joilla työskentelee päivittäin paljon ihmisiä tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä ilman vaaratilanteita. Putoavan jään aiheuttama onnettomuus onkin lähinnä teoreettinen, kun taas vertailukohtana Suomessa kuolee vuosittain useita ihmisiä talojen katoilta putoaviin jäihin. Selvityksistä on pääteltävissä mahdollisuus siihen, että ihminen menehtyisi tai saisi pysyviä vammoja jään sinkoutumisen seurauksena, olevan häviävän pieni. Alueelle on tarkoitus laittaa talvella jäävaarasta varoittavat kyltit. Yleiskaava täyttää sille laissa asetetut sisältövaatimukset turvallisen elinympäristön osalta. Vaikutusalueen vakituisten asuntojen ja loma-asuntojen määrä selviää esim. meluselvityksen liitteenä olevasta kartasta. Asukkaiden ja loma- Kaavoittajan vastineet MRA 19 §.doc LEMIN KUNTA Kaavoittajan vastineet 11 30.6.2015 asukkaiden taloudellisen tilanteen selvittäminen ei kuulu tähän yleiskaavatyöhön. 4. Metsänhoitoyhdistys ETELÄ-KARJALA, Lavolankatu 10 53600 LAPPEENRANTA Kaavoituksen vaikutusten arviointia ei ole tehty maaseudun elinkeinoihin, asuin- ja rantarakennuspaikkojen arvoihin liittyen. Kaavalla on melun ja välkevaikutusten kautta tosiasiallinen rakentamista rajoittava vaikutus ja sitä kautta vaikuttaa maankäyttömahdollisuuksiin ja maanarvoon. Esitämme, että kaavaan tulee tehdä tarkemmat selvitykset sekä haitat ja menetykset tulee korvata maanomistajille täysmääräisinä. Kaavassa tulee olla tarkemmat selvitykset tuulivoimapuiston vaikutuksista rakentamiseen ja maanarvoon niin kaava-alueella kuin ulkopuolellakin. Vaikutukset maanomistajien keskinäisestä asemasta, tuulivoimalan rakentamisalueen omistajan ja niiden kaava-alueen omistajien kesken, joille ei voida rakentaa tuulivoimaa, tulee arvioida tarkemmin. Esitämme, että vaihtoehtoinen maankäyttö- ja sen vaikutukset selvitetään. Samalla tulee selvittää maa-aineksen oton vaihtoehtovertailu. Alueelle rakennettavat huoltotiet ja kaapeloinnit täytyy suunnitella niin, ettei se aiheuta metsätaloudelle missään muodossa haittaa. Uusilla maa-aluevaateilla on vaikutusta metsätalouden pinta-aloihin. Vaikutuksia ei ole selvitetty riittävällä laajuudella. Kaavaan ei tule merkitä laajoja metsätaloutta rajoittavia merkintöjä. Vastine: Väite puutteellisesta vaikutusten arvioinnista ei pidä paikkaansa. Kaavaselostuksen kappaleessa 7 on käsitelty hyvin laajasti tuulivoimapuiston vaikutusten arviointia. Vaikutusten arviointia tehdään normaalisti sellaisiin asioihin, joilla voi olla jotain merkityksellisiä vaikutuksia. Kaikkia asioita, joilla ei ole mitään vaikutuksia ei ole tarpeen luetella kaavaselostuksessa. Kukaan maanomistaja ei ole esittänyt sellaista loma- tai vakituisen asumisen vaihtoehtoa kaavoituksen aikana, joka sijoittuisi kaavan vaikutusalueelle. Ei ole mitään laskennallista näyttöä maanarvojen alenemisesta tuulivoimakaavojen alueella. Puiden kasvuun ja siitä saatuihin myyntituloihin ei ole merkitystä. Päinvastoin metsäautotieverkostojen paraneminen voi tuoda parempia myyntituloja maanomistajille. Kaikille maanomistajille ei voida osoittaa tuulivoimaloita, mutta ei ole myöskään syytä kompensoida hyötyjä naapureille, jotka eivät omalle maalleen pysty rakentamaan tuulivoimaa. Vertailuna: Naapurit ja itse maanomistajat eivät keskenään jaa puiden myyntituloja vaikka avohakkuu voidaan naapurin mielestä kokea maisemallisesti haitallisena. Laajoilla avohakkuilla voi olla enemmän haitallisia vaikutuksia kuin tuulivoimapuistoilla. Kaavoittajan vastineet MRA 19 §.doc LEMIN KUNTA Kaavoittajan vastineet 12 30.6.2015 Tuulivoimalat eivät rajoita maa-aineksen ottoa lähialueella. Uusien huoltoteiden johdosta on pakko raivata jonkin verran metsää ja puustoa. Toisaalta uusia huoltoteitä voi käyttää myös puunkorjuuseen. Liito-orava on ns. direktiivilaji, joka tulee huomioida kaavassa. 5. Tero Kangasmäki, Salmentie 299 54820 KOTIMÄKI Kaavaselostuksessa ei ole huomioitu riittävästi seuraavia asioita: melu välke tärinä maisema Vastine: FCG:n laatiman melumallinnuksen perusteella yksikään loma-asunto tai vakituinen asunto ei sijoitu raja-arvojen sisäpuolelle. Välkkeelle ei ole lainsäätäjän toimesta annettu raja-arvoja. Välkkeen laskentamalli simuloi kaikkein haitallisinta tilannetta. Tämä edellyttää, että voimala on aina epäedullisimmassa asennossa aurinkoon nähden. Todellinen välkevaikutus on huomattavasti pienempi. Tuulivoimaloiden koneistorakenne on sellainen, ettei se aiheuta tärinää maaperän kautta. Maisemallisten haittojen kokeminen on hyvin yksilöllistä. Laaditut selvitykset ja vaikutusten arviointi osoittaa, että maisemalliset vaikutukset jäävät vähäisiksi. 6. Terhi Joronen, Jorma Muukka, Virpi Muukka, Oskari Tapionsalo, Vuollemutka 3 A 21 Melumallinnuksen mukaan mökkitonttimme eivät kuuluisi melualueeseen (eli melun taso 8 m/s tuulessa olisi alle 35 db), mutta mielestämme mallinnus ei ole pätevä, ja se aliarvioi meluhaittoja. Arvioiden mukaan nykyinen metelimallinnus jättää olennaisia asioita huomioimatta. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa 2 km turvarajoja tuulivoimaloille. Lausunnossaan 17.9. Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta sosiaali- ja terveysministeriö esittää kahden kilometrin turvarajojen merkitsemistä maakuntakaavaan tuulivoimaloiden ja kiinteistöjen välille. STM:n mukaan nyt lähtökohtana olevat rajat ovat liian matalat tuulivoimaloiden napakorkeuden kasvaessa. Lausunnossa viitataan mm. Britannian ohjeistukseen, jossa varoetäisyyden tulee olla 10 kertaa tuulivoimalan napakorkeuden verran. (Sosiaali- ja terveysministeriö, lausunto 17.9.2013) Tällä kaavalla 144 metrin tuulivoimalan (esim. Rutaho 4) suojaetäisyys olisi vähintäänkin 1440 metriä. Kaavoittajan vastineet MRA 19 §.doc LEMIN KUNTA Kaavoittajan vastineet 13 30.6.2015 Metelin lisäksi valitetaan myös muista haitoista. Useat kokevat haittaa välkkeistä, varjoista, maiseman pilaantumisesta ja jopa kilometrin päähän sinkoutuvista jääpaloista. (MTV 22.2.2014) Lähellä oleva tuulivoimala voi aiheuttaa univaikeuksia ja stressiä. (Yle 12.1.2013) Nykyinen kaavaehdotus mahdollistaa tuulivoimarakentamisen lähimmillään vain 800 metrin päähän asutuksesta ja lomamökeistä. Tuulivoimakansalaisyhdistyksen arvioiden mukaan joidenkin kiinteistöjen arvo voi pudota jopa 30 prosenttia jos parin kilometrin säteelle nousee tuulipuistoja. (MTV 22.2.2014) Yleiskaavassa ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. (39 § Yleiskaavan sisältövaatimukset, maankäyttö- ja rakennuslaki) Vastustamme kaavaehdotusta, joka mahdollistaisi tuulivoimaloiden rakentamisen Rutahoon. Vähintäänkin Kirventeenjärveä lähimmäksi rakennettava voimala Rutaho 4 on liian lähellä loma-asutusta. Katsomme, että tuulivoimalat mahdollistava yleiskaava aiheuttaisi kohtuutonta haittaa, joka voitaisiin välttää. Jos voimalat rakennetaan, kuka kompensoi taloudellisen haitan? Vastine: Mallinnusmenetelmä noudattaa Ympäristöministeriön ohje 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen (Ympäristöministeriö 2014). Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO– laskentaohjelmalla ISO 9613-2 standardin mukaisesti, jossa tuulen nopeutena käytettiin 8 m/s, 10 m korkeudella mitattuna, ilman lämpötilana 15 °C, ilmanpaineena 101,325 kPa sekä ilman suhteellisena kosteutena 70 %. Laskenta on tehty 4,0 m maapinta-tasosta. Maanpinnan kovuutena käytettiin arvoa 0,4. Lemin hankkeen äänenpainetasot on mallinnettu käyttäen napakorkeuksiltaan 144 m korkeita voimaloita. Lähtötietoina eli referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistaja Nordex N131 voimalaa. Laskelmissa tuulivoimalan äänitehotaso (LWA) on 104,5 dB. Laaditut selvitykset eivät tue väitettä aiheutuvasta meluhaitasta muistuttajien tiloille. Sosiaali- ja terveysministeriön suositukset eivät perustu mihinkään virallisiin mitattuihin arvoihin. Suomessa ei ole metrimäärää tuulivoiman ja asutuksen välillä. STM:n lausunto perustui maakuntakaavaan eikä yleiskaavoihin. Nyt on yleiseen keskusteluun jäänyt 2 km puskurivyöhyke ehdottomana minimietäisyytenä, mutta sitä ei ole näillä lausunnoilla kuitenkaan tarkoitettu. Tuulivoimaloita voidaan kyllä rakentaa alle 2 km etäisyydelle, mutta tällöin vaikutusarvioinnin on oltava huolellista ja vakuuttavaa sekä perustuttava luotettaviin lähtöarvoihin. Välkkeen kokeminen ja maiseman pilaantuminen ovat hyvin yksilölisiä ja persoonallisia kokemuksia. Laaditut selvitykset ja viranomaislausunnot eivät tue väitettä kohtuuttomista haitoista. Tuulivoimarakentaminen on Suomessa sen verran uutta, että vaikutusalueen kiinteistön arvojen muutoksesta ei ole riittävää tutkimustulosta. Kaavoittajan vastineet MRA 19 §.doc LEMIN KUNTA Kaavoittajan vastineet 14 30.6.2015 Kiinteistön arvojen muutokseen vaikuttavat hyvin monet seikat; ei pelkästään läheinen tuulivoima. Laadittujen selvitysten ja vaikutusten arvioinnin mukaan tämä tuulivoimayleiskaava ei aiheuta naapureille kohtuutonta haittaa. Tämä yleiskaava ei aiheuta mitään kunnan tai valtion korvausvelvollisuutta maanomistajille. 7. Seppo ja Saara Peuhkuri, Virkinpolku 2A 53850 LAPPEENRANTA Kiinteistömme Kaijanpääntie 248 sijaitsee noin 1 km:n päässä lähimmästä voimalasta. Kiinteistöön kohdistuu melu- ja välkevaikutusta. Miksi omistajille ei ole tiedotettu kaavahankkeesta. Laaditut melumittaukset ovat hyvin tulkinnanvaraisia. Yleiseen turvallisuuteen liittyvät seikat huolettavat muistuttajia. Vastine: Mallinnusmenetelmä noudattaa Ympäristöministeriön ohje 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen (Ympäristöministeriö 2014). Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO– laskentaohjelmalla ISO 9613-2 standardin mukaisesti, jossa tuulen nopeutena käytettiin 8 m/s, 10 m korkeudella mitattuna, ilman lämpötilana 15 °C, ilmanpaineena 101,325 kPa sekä ilman suhteellisena kosteutena 70 %. Laskenta on tehty 4,0 m maapinta-tasosta. Maanpinnan kovuutena käytettiin arvoa 0,4. Lemin hankkeen äänenpainetasot on mallinnettu käyttäen napakorkeuksiltaan 144 m korkeita voimaloita. Lähtötietoina eli referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistaja Nordex N131 voimalaa. Laskelmissa tuulivoimalan äänitehotaso (LWA) on 104,5 dB. Laaditut selvitykset eivät tue väitettä aiheutuvasta meluhaitasta muistuttajien tiloille. Maisemallisten haittojen kokeminen on hyvin yksilöllistä. Laaditut selvitykset ja vaikutusten arviointi osoittaa, että maisemalliset vaikutukset jäävät vähäisiksi. Tuulivoimala voidaan tarvittaessa ohjelmoida pysähtymään tiettyyn aikaan vuorokaudesta hetkeksi, jotta haitallinen välkevaikutus pienenee lähikiinteistöillä. Välkkeen laskentamalli simuloi kaikkein haitallisinta tilannetta. Tämä edellyttää, että voimala on aina epäedullisimmassa asennossa aurinkoon nähden. Kaavahankkeesta on tiedotettu maanomistajia ja osallisia maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Tuulivoimarakentamisesta ns. arktisissa olosuhteissa on jo runsaasti kokemuksia niin Suomesta, muista Pohjoismaista kuin maailmaltakin. Lähes kaikki voimalavalmistajat kykenevät toimittamaan turbiineistaan kylmiin olosuhteisiin soveltuvat versiot (”cold climate version”), joissa materiaalit, komponentit ja esimerkiksi öljyt kestävät useiden kymmenien pakkasasteiden käyttölämpötiloja. Tuotannon näkökulmasta talvella myös tuulee Kaavoittajan vastineet MRA 19 §.doc LEMIN KUNTA Kaavoittajan vastineet 15 30.6.2015 enemmän ja samaan aikaan alhaisemman lämpötilan johdosta ilmantiheys on suurempi, jolloin tuulesta saatu energiamäärä kasvaa. Ympäristön ja turvallisuuden kannalta kylmät olosuhteet aiheuttavat kuitenkin omia erityispiirteitä tai –vaatimuksia, jotka on luonnollisesti otettava huomioon. Kuten kaikki korkeat rakennukset tai rakennelmat Suomessa ja vastaavissa olosuhteissa, tuulivoimalat voivat sopivissa olosuhteissa kerätä jäätä, joka pudotessaan voi teoriassa osua esimerkiksi ohikulkijaan. Käytännössä putoavan jään alle jäämisen todennäköisyys on häviävän pieni eikä edelleenkään ole olemassa tietoa putoavan jään aiheuttamista onnettomuuksista (IEA Wind 2012). Tuulivoimaloita on vuosien varrella rakennettu runsaasti esimerkiksi teollisuusalueille, joilla työskentelee päivittäin paljon ihmisiä tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä ilman vaaratilanteita. Putoavan jään aiheuttama onnettomuus onkin lähinnä teoreettinen, kun taas vertailukohtana Suomessa kuolee vuosittain useita ihmisiä talojen katoilta putoaviin jäihin. Selvityksistä on pääteltävissä mahdollisuus siihen, että ihminen menehtyisi tai saisi pysyviä vammoja jään sinkoutumisen seurauksena, olevan häviävän pieni. Alueelle on tarkoitus laittaa talvella jäävaarasta varoittavat kyltit. Yleiskaava täyttää sille laissa asetetut sisältövaatimukset turvallisen elinympäristön osalta. Kunnanhallitus on kokouksessaan 6.7.2015 hyväksynyt kaavoittajan laatimat vastineet annettavaksi kunnanhallituksen vastineina. Kaavoittajan vastineet MRA 19 §.doc
© Copyright 2024