1. No category

LUENTO II
• Kiovan Rus’ Ukrainan ja Venäjän
historiapolitiikan riitakapulana.
• Kristinuskon tulo; ruhtinas Vladimirin hahmon
merkityksen kasvu Venäjällä.
• Mongolien hyökkäys. Kultaisen Ordan rooli
Venäjän historiapolitiikassa.
Kiovan Rus’ Ukrainan ja Venäjän
historiapolitiikan riitakapulana
Itäslaavit ja
heidän
naapurinsa
700-800luvuilla
”Lavrentin kronikka” (Лаврентьевская хроника)
vuodelta 1377, jonka osana on ”Nestorin kronikka”.
Nestorin kronikan kertomus Kiovan Rus’in
luomisesta:
• Tulevan Rus’in valtion alueella asui erilaisia slaavilaisia
heimoja, joista luoteeseen, pohjoiseen ja koilliseen elivät
suomalais-ugrilaiset heimot: vatjalaiset, vepsäläiset,
merjalaiset, muromalaiset, permiläiset ja mordvalaiset;
• V. 862 alueella oli sisällissota, jossa heimot kiistelivät ja
taistelivat keskenään; ja ne päättivät kutsua ruhtinaita
varjageilta, jotka asuivat meren takana;
• Tshuudilaiset, sloveenit, krivitshit ja vepsäläiset sanoivat
varjageille: "Meidän maamme on iso ja rikas, mutta siinä ei ole
järjestystä. Tulkaa hallinnoimaan meitä”;
• Saapui kolme veljestä sotajoukkojensa kanssa. Vanhin heistä
oli Rjurik, joka alkoi hallita Novgorodissa, toinen, Sineus
(suomeksi Siniviiksinen) Valgetjärven rannalla ja kolmas,
Truvor, Izborskissa.
Kiovan Rus’in alueen kasvu
”Nestorin kronikan” mukaan
Ruhtinas Rjurik,
legendaarinen
Kiovan Rus’in
valtion perustaja
(monumentissa
”1000-vuotias
Venäjä”
Novgorodissa).
Valmistettu
vuonna 1862.
”Varjagi”-ruhtinaiden nimet Nestorin kronikan
mukaan:
• Rjurik (Rørik), kutsuttu Novgorodin ruhtinaaksi
vuonna 862;
• Oleg Viisas (Helg), Kiovan ensimmäinen
ruhtinas, kuollut 912;
• Igor’ (Ingvar), hänen poikansa, 878-945;
• Olga (Helga), kuollut 969, Igorin vaimo ja
myöhemmin leski;
• Svjatoslav (942-972), Igorin ja Olgan poika,
Kiovan ja Novgorodin ruhtinas;
Laatokanlinna (Aldeigja, Aldeigjuborg), yksi vanhimmista Kiovan
Rus’in asutuskeskuksista; kaupunki perustettiin 700-luvulla,
nykyaikaan säilyneen linnan rakentaminen alkoi 1100-luvulla
Olhavanjoki
”Laulava Odin” (Odin skandinaavien ylijumala)
Staraja Ladogan
arkeologisista kaivauksista
löydetty esine. Nykyään
Eremitaasin kokoelmissa
Rjurikin gorodištšessa (gorodištše – asuinpaikan jäännös)
Novgorodin vieressä järjestetään vuodesta 1975 arkeologisia
kaivauksia; monet 800-1100-luvun löydöistä ovat
viikinginsotilaiden sotavarusteiden ja vaatteiden jäännöksiä,
tuohikirjeitä, arabialaisia, bysanttilaisia ja länsieurooppalaisia
kolikoita, saksanpähkinöitä, skandinavialaisia ja balttilaisia
esineitä.
”Normanniteorian” synty 1700-luvun puolivälissä:
”varjagit” olivat viikinkejä. Muutamia normanniteorian
kannattajien argumentteja:
• Rus’ – varhaisislantilaisista sanoista
Róþsmenn tai Róþskarlar (soutajat) –
Ruotsi;
• Rus’iksi kutsuttiin bysanttilaisissa ja
länsieurooppalaisissa kronikoissa
normanneja.
”Normanniteorian” perustaja Gerhard Friedrich Müller
vs.
”antinormannismin” ideologi Mihail Lomonosov, 1749
Vladimir Putin normanniteoriasta (2014):
• ”Meillä otetaan käyttöön ainoastaan yksi versio
siitä, mistä Rjurikovitšit alkoivat… Tämä on
Karamzinin (historioitsija Nikolai Karamzin,
1766-1826) versio.
• Mutta on toinenkin mielipide: sotajoukko
kutsuttiin, mutta ainoastaan ulkoista vartiointia
varten. He myöhemmin tietyssä määrin anastivat
vallan.
• Normanniteorian mukaan valtiollisuus tuli
ulkopuolelta. Mutta toisten mielestä valtiollisuus
oli jo muotoutunut…
• Kiovan Rus – termiä ei käytetty silloin, kun itse
valtio oli olemassa. Valtiota kutsuttiin Rus’:iksi, tai
Russkaja zemlja;
• Termi otettiin laajasti käyttöön historioitsijoiden
piirissä 1800-luvulla; ensimmäisenä sitä alkoi
käyttää teoksissaan Moskovan yliopiston
professori Sergei Solovjev (1820—1879), joka loi
”pääkaupunkien vaihdon” konsepti;
• Hänen konseptinsa mukaan itäslaavien valtion
ensimmäisenä pääkaupunkina oli Novgorod,
toisena Kiova, kolmantena Vladimir ja neljäntenä
Moskova. Näin samassa valtiossa vaihtuivat vain
pääkaupungit, ja sen mukaan tutkija vaihtoi valtion
nimeä.
1800-luvun lopulla, kun alkoi
hahmottua ja kasvaa ukrainalainen
kansallinen liike, ilmestyi uusi Kiovan
Rus’in historian konseptio.
Historioitsija, ideologi ja poliitikko
Mihail Gruševski kehitti uuskäsitteen
”Ukraina-Rus’”:
• ukrainalaiset ovat Kiovan Rus’in
asukkaiden ainoat suorat jälkeläiset;
• venäläiset puolestaan ovat suomalaisugrilaisten heimojen jälkeläisiä;
• ukrainalainen ja venäläinen kansa ovat
etnogeneettisesti erilaisia, ja niiden
kehityksen tiet olivat erisuuntaisia;
• Näin Gruševski yritti perustella
ukrainalaisten roolia ainoana Kiovan
Rus’in perijänä, ”loi” eräänlaisen
vanhaukrainalaisen valtion kuvan.
Ukrainalais-venäläinen konflikti
historiapolitiikassa:
• Ukrainan puolesta: Kiovan Rus oli ”ukrainalaisen kansan
ensimmäinen itsenäinen valtio”. Kiovan Rus’in
”kansallistaminen;
• Presidentti Petro Porošenko puheessaan Tšernigovin
yliopiston opiskelijoiden edessä 2.4.2015: ”Silloin, kun
Tšernigovissa jo muutamien sadan vuoden aikana oli
olemassa kirkkoja, Moskovassa oli vain suota”;
• Venäjän puolelta: termi ”Kiovan Rus” käytetään yhä
vähemmän; Wikipedian artikkeli ”Kiovan Rus” korvattiin
artikkelina ”Muinaisvenäläinen valtio”;
• Interaktiivinen näyttely ”Ortodoksinen Venäjä (Rus’). Minun
historiani. Rjurikovitšit” kertoo Kiovan Rusista Venäjän
historian alkuvaiheena.
Kiovan Rus:in
rajat nykyVenäjän,
Ukrainan ja
Valko-Venäjän
rajojen kanssa
Ukrainalainen arkeologi, akateemikko ja Ukrainan
Tiedeakatemian Arkeologisen instituutin johtaja Pjotr
Tolotško
Akateemikko Pjotr Tolotško:
• Kirjassani ”Varhaisvenäläinen
kansanryhmä” («Древнерусская
народность») minä, perehtyen
moniin tosiasioihin, päädyin
yksiselitteiseen johtopäätökseen:
Kiovan Rus:in koko periodin aikana
800-luvulta 1200-luvun puoliväliin
muotoutui yhtenäinen kansanryhmä
yhtenäisten perinteiden ja
mentaliteetin kanssa. Kaikki
kronikoiden tekijät, kaikissa maan
osissa, eivät ajattele ”omien”
ruhtinaskuntien (Kiovan, Vladimirin
tai Polotskin) käsitteinä, vaan
yhtenäisenä etnonyymina ”Rus”.
(etnonyymi -heimon tai kansan
nimi).
Johtava venäläinen lingvisti, akateemikko
Andrei Zaliznjak:
• Lingvistisen materiaalin analyysi
osoittaa, että kielen puolesta Kiovan
Rus:in alue jakautui kahdeksi osiksi.
Yhtenä osana oli luoteisosa, nimittäin
Novgorod ja Pihkova niille kuuluneineen
hyvin laajoine alueineen. Siihen
kuuluivat nykyiset vologdalaiset,
arkangelilaiset ja permiläiset alueet sekä
pohjoinen Valkovenäjä. Tämä oli yksi
murre.
• Toisena osana oli Etelä (tuleva Ukraina),
Keskusalue (tuleva Venäjä) ja Itäalue
(nykyisen eurooppalaisen Venäjän
itäosa). Tämä oli toinen murre.
Arkeologisia kaivauksia Novgorodissa
Tuohikirje. Pelkästään Novgorodista on löytynyt tähän
mennessä jo yli tuhat tuohikirjettä
Tuohikirje 1100-luvulta. Rukouksia
Venäläinen eeppinen runous
”bylinat” luotiin 900-1100luvulla ja löydettiin Venäjän
pohjoisalueilta 1800-luvun
puolivälissä.
On olemassa kaksi bylinojen
sykliä: Kiovan ja Novgorodin
syklit.
• Genetic heritage of the Balto-Slavic
speaking populations: a synthesis of
autosomal, mitochondrial and Ychromosomal data
• PLOS ONE, Sept 2, 2015
• http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.
1371/journal.pone.0135820
• Venäläinen käännös:
• http://xn--c1acc6aafa1c.xn-p1ai/?page_id=4440
Kristinuskon tulo Kiovan Rus’iin
Kristinuskon tulo Rus’:iin:
• Nestorin kronikan mukaan, vuonna 986 ruhtinas Vladimir teki
valinnan islamin, kristinuskon ja juutalaisuuden välillä;
• Vladimir teki päätöksen saada kristinuskoa bysanttilaisen mallin
mukaan;
• Nykytutkijoiden mielestä, kronikan kertomus oli vain virallinen
versio Venäjän kasteesta;
• Noin 900-luvulla kasteen ottivat monet keski- ja
pohjoiseurooppalaiset maat (Puola, Unkari, pohjoismaat jne.);
• Rus’ kääntyi kristinuskoon mm. siitä syystä, että Bysantti oli
vaikutusvaltaisin valtio, ei ainoastaan lähialueella, vaan koko
Euroopassa; vuonna 987 Vladimir solmi liiton Bysantin kanssa;
• Ideologis-poliittisia avunantoverkkoja tarvittiin taisteluun
samanaikaisesti islamiin kääntyvää arkkivihollista Bolgaria
vastaan.
Radzvillin kronikka (Радзвилловская летопись),
1400-luvun alku). Ruhtinas Vladimir keskustelee
uskonnosta kreikkalais- ja muslimifilosofin kanssa
Kiovan ruhtinas Vladimir lähettää lähettiläitä eri maihin
uskonnon valitsemista varten. Radzvillin kronikan kuva
(1400-luvun alku)
Vladimir neuvottele pajariensa kanssa siitä,
minkänlainen uskonto tulisi valita. Radzvillin kronikka.
Radzvilin kronikka. Ruhtinas Vladimirin kaste
Khersonesoksessa
Vladimir Vasnetsov: Ruhtinas Vladimirin kaste. Kiovan
Vladimirin kirkon maalaus 1880-1890-luvulta
Ukrainan kriisi ja ukrainalais-venäläinen vastakkainasettelu
ideologisella ja historiallisella taistelukentällä, taistelu Kiovan
Rus’ista nosti Khersonesoksen roolin tärkeäksi.
Kuvassa: Taurian Khersonesoksen museo
Vladimir Putinin ”Kirjelmässä
Federatiiviselle kokoukselle”, 4.12.2014
Nimenomaan täällä, Krimillä, muinaisessa
Khersonesoksessa ruhtinas Vladimir otti kasteen,
ja tämän jälkeen kasti koko Rus’in. …
Kristinuskosta tuli vahva yhdistävä voima… Ja
nimenomaan tältä henkiseltä pohjalta meidän esiisämme ainiaaksi tajusivat itsensä yhtenäiseksi
kansaksi. Ja tämä antaa meille kaikki
mahdollisuudet sanoa, että Krimin,
Khersonesoksen, Sevastopolin sivilisatorinen ja
sakraalinen merkitys Venäjälle on valtava.
Samalla tavalla kuin Temppelivuori Jerusalemissa
juutalaisille ja muslimeille.
26.-28.7.2015 Sevastopolissa ja Khersonesoksessa juhlittiin
muhkeasti Rus’in kasteen vuosipäivää sekä tuhatvuotispäivää
pyhän ruhtinaan Vladimirin kuolemasta. Ristisaatto,
juhlakonsertti Khersonesoksessa.
Kuvassa: Ristisaatto
Kristinuskon tulon tärkeimpiä
seurauksia:
• Kiovan Rus’ liittyi bysanttilaisen kulttuuripiiriin,
ja sen kautta antiikin perintöön;
• Kiovan Rus’ sai kirjakielen, kirkkoarkkitehtuurin
ja taiteen perinteitä;
• pirstoutuneisuuden aikana ortodoksinen kirkko
säilytti eri ruhtinaskuntien entisen
yhtenäisyyden idean.
Kiovan asukkaat kastetaan
Rooman imperiumi 110-luvulla
Rooman imperiumin jakautuminen 300luvun lopussa
Bysantin valtakunta noin vuonna 1180
Pyhän Markuksen tuomiokirkko Venetsiassa, 1094
Studenitsan luostari Serbiassa. Jumalanäidin
kuolinuneen nukkumisen kirkko, 1183-1195.
Rakennettu bysanttilaisen perinteen mukaan
Georgia. Gelatin luostari 1100-luvulta.
Gelatin luostarin mosaiikki 1100-luvulta
Pyhän Sofian kirkko Konstantinopolissa, 324-337
Vuonna 2010 Venäjän juhlien listaan lisättiin uusi juhla
”Rus’in kasteen päivä”, jota juhlitaan 28.7. Sama juhla
lisättiin Ukrainan juhlien listaan vuonna 2008 (”Kiovan
Rus’:in – Ukrainan kasteen päivä”)
Muistomerkki
Vladimir Suurelle
[Pyhälle]
Kiovassa, 1853.
Asennettu
paikalle, jolla
ruhtinas Vladimir,
legendan
mukaan, kasti
kiovalaisia ja
heitti
pakanallisten
jumalien patsaat
Dnjepr-jokeen
Tänä vuonna on kulunut 1000 vuotta ruhtinas Vladimirin kuolemasta. Sen
johdosta presidentti Vladimir Putinin alaisuuteen luotiin työryhmä, jonka
tehtäviin kuuluu juhlan järjestäminen. Rus’in kasteen päiväksi (28.
heinäkuuta) päätettiin luoda suuri Vladimir-ruhtinaan monumentti
Moskovaan.
Varpusvuoret (Vorobjevy gory) Moskovassa ja
Moskovan yliopiston rakennukset
Pyhän ruhtinaan Vladimirin
patsaan projekti; tekijä
Salavat Štšerbakov, 2015.
* * *
25-metrisen patsaan
asetuspaikaksi valittiin
Varpusvuoret (Vorobjevy
gory). Kilpailukomission
johtajana oli arkimandriitta
Tihon.
Moskovan
kaupunginduuman
kansanedustajien mukaan,
patsaasta tuli eräänlainen
Moskovan suojeluhahmo.
Kesän alussa Moskovan asukkaiden protestit vaikuttivat valtiovaltaan ja
päätettiin luopua rakentamisesta Varpusvuorilla. Sotahistoriallinen seura
ehdotti sen sijaan kolmea paikkaa Moskovan keskustassa: Lubjanskin ja
Borovitskin aukiot tai Zarjadje.
* * *
Kuvassa: Ruhtinas Vladimirin patsaan hahmotelma Moskovassa
Lubjanskin aukiolla
Rakennus Lubjanka-aukiolla Moskovassa, jossa sijaitsi KGB:n
(ent. NKVD:n) päämaja ja vankila 1980-luvulla. Rakennuksen
edessä sijaitsee Tšekan luojan Felix Dzeržinskin monumentti,
joka kaadettiin ja poistettiin 22.8.1991.
Elokuun 2015 lopussa internet-äänestyksen pohjalta valittiin patsaan
paikaksi Borovitskin aukio. Patsaan avaaminen on suunniteltu 4.
marraskuuksi, Kansan yhtenäisyyden päiväksi.
Kuvassa: ruhtinas Vladimirin patsaan hahmotelma Moskovassa
Borovitskin aukiolla.
Engelsin kaupungin uuden veturitehtaan ensimmäinen
tuote (2015) sai ruhtinas Vladimirin nimen
Uljanovskin lentokonetehtaassa ”Aviastar-SP" valmistettu
lentokone Ил-76МД-90А saa ruhtinas Vladimirin nimen
(2015).
Euraasialaisuuden konseptio
Venäjän aatehistoriassa. Aleksanteri
Nevski: ensimmäinen euraasialainen?
Kultaisen Ordan rooli Venäjän
historiapolitiikassa.
Kiovan Rus’in hajoaminen
- 1130-luvulla maassa oli sisällissota, minkä
jälkeen Rus’ oli jakautunut kolmeksitoista
ruhtinaskunniksi;
- Ruhtinaat kieltäytyivät maksamasta veroa
Kiovan ruhtinaalle;
- Ruhtinaat taistelivat keskenään Kiovan
hallitsemisesta.
Kiovan Rus’in
ruhtinaskunnat
pirstoutuneisuuden
aikana, 1100-luvun
puolivälissä.
Kolme poliittista
keskusta: GalitsiaVolhynian ja
Vladimir-Suzdalin
ruhtinaskunnat sekä
Novgorodin
tasavalta.
Mongoli-imperiumi Tšingis-kaanin aikana, 1200-luvun
alussa
Taistelu mongolien ja kiinalaisten välillä, 1211.
Persialainen miniatyyri, 1300-luvun alku
Mongolien hyökkäys Aasiaan ja Itä-Eurooppaan 12101220-luvulla
Mongolien hyökkäys Aasiaan ja ItäEurooppaan 1230-1240-luvulla
Mongolien hyökkäys Rus’in alueelle vuosina 12371240:
• joulukuussa 1237 valloitettiin ja ryöstettiin Rjazanin
ruhtinaskunta;
• helmikuussa 1238 valloitettiin ja ryöstettiin Koillis-Rus’;
• maaliskuusta lokakuuhun 1239 Etelä-Rus’ valloitettiin ja
ryöstettiin;
• joulukuussa 1240 valloitettiin ja ryöstettiin Kiovan;
• huhtikuussa 1241 mongolit voittivat taistelussa yhdistetyn
saksalais-unkarilais-puolalaisen sotajoukon kanssa;
• mongolien sotajoukon päällikkö Batu-kaani sai viesti
suurkaani Ögödei:n kuolemasta, ja joutui luopumaan Puolan
ja Unkarin valloituksista ottaakseen osaa seuraajakilpailuun.
Vladimirin
kaupungin valloitus,
1237. Miniatyyri
kronikasta
Vladimirin kaupungin valloitus, 1237.
Mongolien maahanhyökkäyksen ja vallan
seuraukset kulttuurille:
• Kiviset rakennustyöt pysähtyivät koko
alueella noin viideksikymmeneksi vuodeksi;
• Monet käsityötekniikat häipyivät (esim. lasitai emaliesineiden valmistamistaito);
• Kronikoiden luominen, maalaustaide,
kirjallisuus ja käyttötaide joutuivat rappiolle;
• Vanhat kulttuuriperinteet säilyivät ainoastaan
Novgorodin ja Pihkovan ruhtinaskunnissa.
Valtiot, jotka syntyivät 1270-luvulta
alkaen Kiovan Rus’in paikalle:
• Kultainen Orda (johon kuuluivat Moskovan,
Tverin, Rjazanin, Smolenskin jne.
ruhtinaskunnat);
• Liettuan suuriruhtinaskunta;
• Novgorodin tasavalta;
• Pihkovan tasavalta.
Valloitetut Rus’in ruhtinaskunnat liitettiin Mongolien imperiumiin
Kultainen Orda tuli itsenäiseksi valtioksi vuonna 1266; Rus’in
ruhtinaskunnat kuuluivat tähän valtioon.
Euraasialaisuus
• Euraasialaisuuden oppi syntyi 1920-luvulla
venäläisten emigranttien piirissä ja sen pohjana
oli eurosentrismin kritiikki;
• Eurasianistien mielestä Venäjä on
mongolivaltakunnan mantteliperijä, erikoinen
kulttuurihistoriallinen ilmiö, joka kuuluu
pikemminkin Aasiaan kuin Eurooppaan;
• Eurasianistien mielestä mongolivalta vaikutti
myönteisesti Venäjän historiaan ja kulttuuriin;
• Suurimmat eurasianismin edustajat: Georgi
Vernadski, Pjotr Savitski, Nikolai Trubetskoi.
Etevä venäläinen lingvisti,
emigranttiruhtinas Nikolai Trubetskoi
väitti vuonna 1925 ensimmäisen
kerran, että Venäjä on Mongoliimperiumin eikä Kiovan Rus’in perijä.
Euraasialainen etiikka Trubetskoin
mukaan perustuu triaadille
”Uskollisuus, luotettavuus ja lujuus”.
Euraasian arvot eivät sovi yhteen
eurooppalaisen pikkuporvarillisuuden
ja merkantilismin kanssa.
Euraasianismin klassinen teos, Georgi Vernadskin
”Mongolit ja Venäjä”