1. No category

ELIÖKUNNAT
• KÄYTÖSSÄ KUUDEN KUNNAN
JÄRJESTELMÄ
• MILLÄ PERUSTEILLA ELIÖT
SIJOITETAAN KUNTIIN? S. 40-42
- RAKENTEELLINEN (solut,elimistö)
SAMANKALTAISUUS,
- KÄYTTÄYTYMINEN (eläimet!),
- YKSILÖNKEHITYS,
- EVOLUUTIO JA
- MOLEKYYLIRAKENNE
Luokittelujärjestelmä
• TASOT (s.31-32):
• LAJI  __________  HEIMO  LAHKO
 _________
____________
eläimet
KUNTA
____________
kasvit ja sienet
Luokittelun tasot
IHMINEN
TALITIAINEN
Kunta
ELÄIMET
(Animalia)
ELÄIMET
(Animalia)
Pääjakso
SELKÄJÄNTEISET
(Chordata)
SELKÄJÄNTEISET
(Chordata)
Luokka
NISÄKKÄÄT
(Mammalia)
LINNUT
(Aves)
Lahko
KÄDELLISET
(Primates)
VARPUSLINNUT
(Passeriformes)
Heimo
IHMISET
(Hominidae)
TIAISET
(Paridae)
Suku
IHMISET
(Homo)
TIAISET
(Parus)
Laji
NYKYIHMINEN
(Homo sapiens)
TALITIAINEN
(Parus major)
• Määrittele laji!
• Mihin sukuihin
luokittelemasi
eliöt kuuluvat?
Kuusi eliökuntaa
Arkit
Sienet
Alkueliöt
Kasvit
Aitobakteerit
Eläimet
ESITUMALLISET KUNNAT:
ARKIT JA BAKTEERIT
•
•
•
•
yksisoluisia, ei tumakoteloa
lisääntyvät jakautumalla
aerobisissa ja anaerobisissa oloissa
ekologinen merkitys suuri
• omavaraisia tuottajia, kemo- ja
fotosynteesi
• hajottajia
• symbioosissa
• arkkeja vaativissa ympäristöissä:
kuuma, kylmä, suolainen, hapan
• bakteerit lepoitiöinä epäedullisissa
oloissa
• sinibakteerit kykenevät fotosynteesiin
Alkueliöt eli protoktistit
• yksisoluiset
alkueläimet
• levät
• limasienet
• yksi- tai monisoluisia
• elävät kosteissa
ympäristöissä
• levillä myös suvullista
lisääntymistä
• levät omavaraisia eli
autotrofeja
Tohvelieläin
Viherleviä
Silmäeliö
•
•
•
•
•
•
SIENET
soluseinä kitiiniä
toisenvaraisia eli heterotrofeja
lisääntyvät itiöiden ja rihmaston avulla
symbiontteja, hajottajia ja loisia
osa haitallisia (mm. tauteja aiheuttavia)
jäkälä sienen ja levän tai sinibakteerin
symbioosi
KASVIT
• yleensä omavaraisia tuottajia –
sitovat auringon energiaa
glukoosiin:
6CO2 + 6H2OC6H12O6 + 6O2
• monisoluisia, tuma + runsaasti
soluelimiä, soluseinä
selluloosaa
• pysyvät paikallaan
• ei lihaksia, ei hermostoa
• riippuvaisia ympäristöstään
Kasvin rakenne
LEHTI
• Tärkein tehtävä on yhteyttäminen.
• Voi olla myös pyyntielin, ravintovarasto
tai suojarakenne.
• Kukassa on lisääntymiseen
erikoistuneita lehtiä.
VARSI
• Nostaa lehdet valoon.
• Huolehtii veden, ravinteiden ja
yhteyttämistuotteiden kuljetuksesta.
• Voi toimia myös ravintovarastona tai
yhteyttämiselimenä.
JUURI
• Kiinnittää kasvin maahan.
• Huolehtii veden ja ravinteiden otosta.
• Voi olla ravintovarasto.
ELÄIMET
• HYVIN ERI KOKOISIA JA NÄKÖISIÄ
LAJEJA, KAIKKI MONISOLUISIA
– pienimmät veden eläinplanktonissa
(vesikirppu, hankajalkainen) ja
maaperässä (sukkulamadot, punkit)
– suurimmat maalla (norsu, karhu) ja
vedessä (sinivalas)
• KAIKISSA ELINYMPÄRISTÖISSÄ ->
ERILAISIA RAKENTEELLISIA JA
ELINTOIMINTOJEN SOPEUMIA
– esim. ravinnon hankinta, aistit ja
hermosto, liikkuminen
• TOISENVARAISIA, kuluttajia tai
hajottajia
– käyttävät ravinnokseen toisia eliöitä
• TARVITSEVAT HAPPEA
SOLUHENGITYKSEEN -> ENERGIAA
SOLUILLE
• LISÄÄNTYVÄT PÄÄASIASSA
SUVULLISESTI (munasolu + siittiö)
• ALKEELLISIMMILLA RYHMILLÄ MYÖS
SUVUTONTA LISÄÄNTYMISTÄ JA
SUKUPOLVENVUOROTTELUA
• LUOKITELLAAN YLI 30 PÄÄJAKSOON
– lajimääräisesti suurin niveljalkaiset
– kehittynein selkäjänteiset, jonka alajakso
on selkärankaiset
• ENSIMMÄISIÄ ELÄINKUNNAN
EDUSTAJIA OLI OLEMASSA JO 700
milj. vuotta SITTEN
• SELKÄJÄNTEISTEN ESIMUODOT
ILMAANTUIVAT ~530 milj. v. SITTEN