1. No category

SUUNNITTELUOHJE
EKO-350
MATALAENERGIAHARKKO
SISÄLLYSLUETTELO
1. JOHDANTO
2. MITTAJÄRJESTELMÄ
3. HARKKOPERUSTUKSET
•
•
•
•
Matalaperustus
Kellariperustus
Maanpaineseinän mitoitus
Anturaharkko
4. SEINÄRAKENTEET
•
•
•
•
•
Lämpöharkkoseinän muuraus
Raudoitukset ja muuraussiteet
Liikuntasaumat
Seinärakenteen lämpötilakäyrät ja kastepiste
Seinän mitoitus pystykuormalle
sekä taivuttavalle kuormalle
5. AUKOT
2
3
4
4
4
4
6
6
6
7
8
9
11
15
•
•
•
•
Aukkojen ylitykset
Palkin mitoitus
Aukkojen vaikutus seinän kantavuuteen
Ikkunoiden ja ovien liittyminen harkkoon
6. VÄLISEINÄT
•
•
21
Kevyet väliseinät
Kantavat väliseinät
7. PINNOITTEET
•
•
•
15
16
19
20
Ulkoseinän pinnoitteet
Sisäseinien pinnoitteet
Sokkelit
8. LISÄTIETOJA
21
22
22
22
22
23
23
1
1. JOHDANTO
Tämä suunnitteluohje on tarkoitettu ainoastaan Lakan Betoni Oy:n matalaenergiaharkko EKO-350 ja Lakka-perustusharkkorakenteiden suunnitteluun. Suunnittelussa noudatetaan Suomen RakMk:n osia B1 (Rakenteiden varmuus ja
kuormitukset), B2 (Kantavat rakenteet) sekä soveltaen osia B5 (Kevytbetoniharkkorakenteet) ja B9 (Betoniharkkorakenteet).
Tuotteiden valmistuksessa noudatetaan laadunhallintajärjestelmää SFS-EN ISO
9001:2008 ja tuotteiden laatua valvoo Inspecta Oy. Lakka kevytsoraharkot ovat
CE-merkittyjä
ja
suoritustasoilmoitukset
(DOP)
löytyvät
nettisivuilta
www.lakka.fi.
EKO-350 GRAFIT harkkojen tekniset ominaisuudet
Kuivatiheys (kevytbetoni)
EKO-350
750 kg/m3
EKO-350 P
1200 kg/m3
Paino
EKO-350
20 kg
EKO-350 K
20 kg
EKO-350 P
29 kg
U-arvo
EKO-350
0,16 W/m2K
EKO-350 P
0,25 W/m2K
Nimellispuristuslujuus Kn (kevytsorabetoni, ominaislujuus)
EKO-350
4 MN/ m2
EKO-350 P
6 MN/ m2
Taivutusvetolujuus kohtisuoraan harkon lapetta vastaan fctk
0,26 MN/ m2
Taivutusvetolujuus kohtisuoraan harkon päätä vastaan fctk
0,4 MN/ m2
Leikkauslujuus fvk
0,24 MN/ m2
Kuivumiskutistuma
≤ 0,6 mm/m
Lämpölaajenemiskerroin
6*10-6I/K
Menekki
8,33 kpl/m2
Kuivalaastin määrä/harkko
EKO-350, EKO-350 K
7,2 kg/kpl
EKO-350 P
27 kg/kpl betonia ~ 13l/kpl
Palonkestävyys
Kuori
palamaton (A1)
Eriste
Paloluokka F
2
EKO-350 matalaenergiaharkkoja käytetään asuintalojen seinärakenteissa.
EKO-350 matalaenergiaharkot ovat lujaa kivirakennetta, joka kestää hyvin pakkasta ja imee heikosti vettä sekä kuivuu nopeasti. Eristeenä toimii 170 mm:n
polystyreeni (EPS 150 grafit). Harkot ovat kevyitä ja helposti työstettäviä. EKO350 harkolla saadaan kestävä ja taloudellinen seinärakenne.
2. MITTAJÄRJESTELMÄ
Harkkorakenteet mitoitetaan yleensä vaakasuunnassa 3M-moduulin ja korkeussuunnassa 2M- moduulin mukaisesti (1M = 100 mm). Sisänurkkiin päättyvät
seinät poikkeavat ulkolinjaan suunnitellusta 3M- moduulista, joka tulisi huomioida suunniteltaessa sivujen pituuksia sekä aukotuksia. Ikkunoiden leveyksien
liittymismitat ovat tavallisesti 3M- kerrannaisia, jolloin ikkunakarmin leveys on
nx300-30 mm. Tällöin karmien ympärille jää 15 millimetrin asennusvara.
3
3. HARKKOPERUSTUKSET
Valittavaan perustamistapaan vaikuttavat mm. perusmaan kantavuus, perustusten korkeusasema, maa-ainesten valinta, routasuojaus ja salaojien sijoitus.
Matalaperustus
Matalaperustuksessa käytetään anturana perusmaan kantavuuden mukaan
määriteltyä teräsbetonianturaa tai vaihtoehtoisesti Lakka-anturaharkkoja. EKO350 harkoista voi muurata koko ulkoseinän anturasta alkaen tai vaihtoehtoisesti
sokkelissa voidaan käyttää RUH-340 perusharkkoa. Minimiraudoituksena käytetään 2 ø 8 mm k 600.
Kellariperustus
Kellariperustuksessa maanpaineseinät tehdään RUH-340 kevytsoraharkosta.
Seinärakenteen ulkopuolelle asennetaan suunnitelmien mukaiset kosteus- ja
lämpöeristeet. Seinärakenteen raudoitus mitoitetaan tapauskohtaisesti.
Maanpaineseinän mitoitus
Kellarillisen seinän vierusta tulee täyttää soralla, joka ei roudi ja joka läpäisee
hyvin vettä. Tällöin mitoituksessa voidaan käyttää tavallisesti kitkamaalle annettuja maanpaineen arvoja. Maanpaineen oletetaan jakautuvan tasaisesti vaakaraudoitetuissa seinissä. Ohessa olevan kuvan murtorajatilamitoituslaskelmassa
on käytetty eri seinämän korkeuksia.
4
Seinässä on käytetty 400 mm sokkelinhalkaisua maanpinnan alapuolella, sekä
maan pintakuormaksi on oletettu 2,5 kN/m2. Maanpaineseinät voidaan mitoittaa
alla olevan kuvan mukaisesti silloin, kun pystysaumoissa käytetään laastia.
Kellarin seinän ja maanpaineen mitoitus murtorajatilalaskelmalla.
(Lähde: Kevytsoraharkot: Suunnittelu ja rakentaminen 2001)
Alla olevassa kuvassa esitetään kellarin seinien enimmäistukiväli RUH-340 harkolla. Täytön korkeutena on käytetty 1-3 metriä ja kuormituksena yllä olevan
kuvan mukaista kuormitusta.
(Lähde: Kevytsoraharkot: Suunnittelu ja rakentaminen 2001)
5
Anturaharkko
Anturaharkko ANT-600 antaa yleensä riittävän kantavuuden karkearakeisella ja
tasaisesti jakautuneella perusmaalla. Perustamistapa valitaan pohjatutkimustulosten perusteella. Anturaharkko on leveydeltään 600 mm ja korkeudeltaan 190
mm. Perusmaan päälle tiivistetään 200 mm:n täytesora- tai murskekerros. Anturaharkot ladotaan tiivistetyn täytesorakerroksen päällä olevan tasaushiekkakerroksen varaan. Harkot hierretään tai koputetaan kumivasaralla tiiviisti alustaa
vasten. Anturaharkon kouruun asennetaan suunnitelmien mukaiset harjateräkset ja kouru täytetään betonimassalla, jonka ominaisuudet määritellään rakennesuunnitelmissa. Betonimassan menekki anturaharkolle on noin 40 litraa/kpl.
Anturaharkkoja käyttämällä säästetään muottimateriaali, laudoitus- ja purkutyöt.
Myös työmaa pysyy siistinä, kun sinne ei kerry valussa käytettyjä betonilautoja.
Lakka-anturaharkko ANT-600 J (600*500*200).
4. SEINÄRAKENTEET
Lämpöharkkoseinän muuraus
Harkot muurataan käyttäen M 100/500 harkkolaastia. Lakka EKO-350 harkot
muurataan käyttäen 10 mm:n pysty- ja vaakasaumaa. Harkkojen eriste on viisi
millimetriä ulompana molemmista päistä, joten pystysauma tulee kätevästi, kun
eristeen päät painetaan vastakkain. Pystysaumalaasti parantaa seinän ilmatiiveyttä ja rakenteen lujuutta. Pystysaumat tiivistetään harkkokerroksen muurauksen jälkeen annostelemalla uretaanisaumavaahtoa eristeen päässä olevaan
6
koloon. Kuitenkin on varottava vaahtopaineen työntövoimaa erityisesti kulmissa.
Vaakasaumoissa eristeen kohdalla käytetään vähän paisuvaa uretaanivaahtoa
kahtena palkona eristeen ulkolaidoissa. Lakka lämpöharkkojen saumoissa eristeen kohdalla käytettävää pistoolisaumavaahtoa saa tilattua tehtaalta.
Ohessa on kuva vaahdon levittämisestä lämpöharkon vaakasaumoihin.
Raudoitukset ja muuraussiteet
Harkkokerroksen muurauksen yhteydessä asennetaan raudoitusuriin suunnitelmien mukaiset teräkset. Ulkoseinissä minimiraudoitus on 2 ø 8 mm k 600.
Seinäkuoret sidotaan toisiinsa tarvittaessa 4 mm ruostumattomin terässitein
(RST 250). Terässiteitä käytetään aina kaikissa ovi- ja ikkuna-aukkojen pielissä
joka saumassa sekä ylä-, ala- ja välipohjissa palkkiharkon kanssa. Yli 3,5 metriä
korkeissa seinissä suositellaan muuraussiteitä käytettäväksi 4 kpl/m2.
Harkoissa käytettävät terässiteet.
7
Liikuntasaumat
Ulkoseinärakenteissa liikuntasaumat tehdään 10 m -15 m välein, sekä maanalaisissa rakenteissa (-perustuksissa) enintään 20 m välein odotettavissa olevista kutistumislämpöliikkeistä riippuen. Pientalot voidaan yleensä tehdä ilman
liikuntasaumoja. Liikuntasaumojen tarpeellisuuteen vaikuttavat mm. seinän pituus, leveys, muoto, korkeus ja ilmansuunnat. Liikuntasaumat suunnitellaan
aina tapauskohtaisesti. Liikuntasaumat tulee sijoittaa sellaisiin kohtiin, jossa
seinän erisuuntaiset liikkeet saadaan estettyä. Liikuntasaumat suositellaan tehtäväksi:
-
vähintään joka toiseen nurkkaan
-
kun seinä on tuettu eri korkeudelta
-
erkkereiden ja julkisivujen syvennysten kohdalla.
Liikuntasaumoissa ei saa olla läpi menevää raudoitusta. Sauma tulee tiivistää
sisäpuolelta ilmavuotoja ja ulkopuolelta kosteutta vastaan ohessa olevan kuvan
mukaisesti.
Liikuntasauman tiivistäminen elastisella saumamassalla
(Lähde: Kevytsoraharkot: Suunnittelu ja rakentaminen 2001)
8
Seinärakenteen lämpötilakäyrät ja kastepiste
EKO-350 matalaenergiaharkkoseinän lämpötilakäyrä on määritelty prosentuaalisesti harkkoseinän ainekerrosten lämmönvastusten avulla, kun lämpötila sisällä on +21 ºC ja ulkona -18 ºC.
Laskennassa oletettiin seuraavat lähtöarvot:
- lämpötila sisällä on +21 ºC
- lämpötila ulkona on -18 ºC.
- ulkoilman suhteellinen kosteus 90 %
- sisäilman suhteellinen kosteus 50 %
- paine sisällä 1242 Pa
- paine ulkona 109,8 Pa
Laskelmat osoittavat, että seinärakenteeseen ei muodostu ns. kastepistettä
käytettäessä edellä olevia oletusarvoja. Ohessa laadittu havainnekuva ja detalji
laskelmista saatujen arvojen perusteella.
9
10
Seinän mitoitus pystykuormalle sekä taivuttavalle kuormalle
EKO-350 harkkoseinän kantavuus pystykuormille voidaan laskea kaavalla:
ed
h
Nu =
xAc xf cd
2
 Lc 
1 + 0,001x 
 h 
1 − 2x
jossa
(1)
Nu= harkkoseinän tai –pilarin puristuskestävyys
ed = kuorman epäkeskisyyden laskenta-arvo
Lc = nurjahduspituus
h = rakenteen paksuus
Ac= muurin nettopoikkileikkausala
fcd = harkkomuurin puristuslujuus
Kuorman epäkeskisyyden laskenta-arvo ed lasketaan kaavalla
ed = 0,05h + e0
jossa
(2)
e0 = normaalivoiman alkuperäinen epäkeskisyys
h = rakenteen paksuus
Mikäli rakenteen sivusiirtymä on estetty, voidaan nurjahduspituutena Lc käyttää
rakenteen vapaata korkeutta L. Seinän nurjahduspituutena voidaan käyttää arvoa:
Lc = k c × L
(3)
,kun seinä on tuettu riittävän jäykällä rakenteella sekä ylhäältä ja alhaalta että
myös toiselta tai molemmilta pystysivuilta.
Kaavassa
L= seinän vapaa korkeus pystysuunnassa
kc = taulukkoarvo, joka saadaan alla olevasta taulukosta
11
Mitta b on joko vapaan reunan etäisyys jäykistävän rakenteen reunasta tai jäykistävien rakenteiden vapaa väli. Mitta L on seinän vapaa korkeus.
Kertoimen kc arvot
( Lähde: Suomen RakMk osa B5)
Kun mitoitettava seinä on sidottu toiseen seinään siten, että niiden taipumat
murtotilassa ovat samat, saadaan kaavassa Lc/h laskettaessa h kaavalla:
(
h = h1 + h2
3
)
3 1/ 3
(4)
jossa h1 ja h2 ovat seinien paksuudet.
Vaihtoehtoisesti seinät voidaan mitoittaa myös taulukoiden 1-3 avulla, jossa on
käytetty epäkeskisyyksiä 0,05h ja 0,3h.
Mikäli rakennetta rasittaa myös normaalivoiman epäkeskisyyttä lisäävä taivutusmomentti, tulee tällöin tarkistaa ehto
N u ≥ N d + 2( Ac / h ) × (M d / N d ) × f cd
jossa
(5)
Ac = harkkomuurin nettopoikkileikkausala
h = poikkileikkauksen korkeus
Nu = rakenteen puristuskestävyys kaavan nro 1 mukaisesti
12
Nd = normaalivoiman laskenta-arvo
Md = normaalivoiman epäkeskisyyttä lisäävä taivutusmomentti
fcd = harkkomuurin puristuslujuus
Mikäli tuulikuormasta aiheutuvan taivutusmomentin lisäksi rakennetta rasittaa
normaalivoima, joka on maksimissaan 50 % puristuskestävyydestä Nu, tulee
tällöin tarkistaa myös ehto
M u ≥ M d + (ed − h / 6 ) × N d
jossa
(6)
Mu = rakenteen taivutuskestävyys
Md = taivutusmomentti
Nd = normaalivoiman laskenta-arvo (≤0,5Nu)
Nu = rakenteen puristuskestävyys kaavan nro 1 mukaisesti
ed = normaalivoiman epäkeskisyyden laskenta-arvo
h = poikkileikkauksen korkeus
13
Taulukko 1. Harkkoseinien puristuskestävyys Nu (kN/m) perusharkoilla kun
ed=0,05h
Lc
(m)
2,40
2,60
2,80
3,00
3,20
3,40
3,60
3,80
4,00
4,20
4,40
4,60
4,80
UH100
59
56
52
49
46
43
41
38
36
34
32
30
28
RUH125
68
65
62
59
56
53
51
48
46
44
41
40
37
RUH150
89
87
84
80
77
74
71
68
65
63
60
58
56
RUH200
132
128
126
123
120
116
113
110
108
104
101
98
95
RUH240
164
161
159
156
153
150
148
144
141
138
135
132
129
RUH290
204
202
200
197
195
192
189
186
184
180
177
174
172
RUH340
244
242
240
238
236
233
230
228
225
222
220
216
213
RUH380
276
274
272
270
268
265
263
260
258
256
252
250
247
Taulukko 2. Harkkoseinien puristuskestävyys Nu (kN/m) perusharkoilla kun
ed=0,3h
Lc
(m)
2,40
2,60
2,80
3,00
3,20
3,40
3,60
3,80
4,00
4,20
4,40
4,60
4,80
UH100
26
25
23
22
20
19
18
17
16
15
14
13
12
RUH125
30
28
27
26
24
24
22
21
20
19
18
17
16
RUH150
40
38
36
36
34
32
31
30
28
28
26
25
24
RUH200
58
56
56
54
52
52
50
48
48
46
44
43
42
RUH240
72
72
70
69
68
66
65
64
62
61
60
58
57
RUH290
90
89
88
88
86
85
84
82
81
80
79
77
76
RUH340
108
107
106
105
104
103
102
100
100
98
97
96
95
RUH380
122
121
120
120
119
117
116
116
114
113
112
111
109
Taulukko 3. Harkkoseinän puristuskestävyys Nu (kN/m) EKO-350 harkolla kun
ed=0,05h ja kun ed=0,3h. Kuormitusarvot on laskettu yhdelle harkkopuoliskolle.
Lc (m)
2,40
2,60
2,80
3,00
3,20
3,40
3,60
3,80
4,00
4,20
4,40
4,60
4,80
ed=0,05h
EKO-350
66
61
57
53
50
46
43
40
38
35
33
31
29
Lc (m)
2,40
2,60
2,80
3,00
3,20
3,40
3,60
3,80
4,00
4,20
4,40
4,60
4,80
EKO-350
29
27
25
23
22
20
19
18
16
15
14
13
13
ed=0,3h
14
5. AUKOT
Aukkojen ylitykset
Palkkiharkkoa EKO-350 käytetään ovi- ja ikkuna-aukkojen ylityksissä. Palkin
tukipinta (tk) määritetään kuormitusten mukaan. Puristuskestävyys tuella voidaan tarkistaa kaavalla 7. Ylä- ja välipohjarakenteissa palkkiharkkokerros kiertää koko rakennuksen. Valu-uraan laitetaan vähintään 2 kpl ø 10 mm harjaterästä koko rakennuksen ympäri. EKO-350 palkkiharkon avulla ovi- ja ikkunaaukkojen ylityspalkeissa säästetään puisten asennustelineiden teossa kun palkkiharkon alla käytetään kahta T- teräsprofiilia. Vaihtoehtoisesti voidaan myös
käyttää harjaterästankoja. T-teräkset toimitetaan työmaalle kuuden metrin salkoina, jotka ovat rei’itetty k 150 ja reiät ovat halkaisijaltaan 15 mm. Rei’itetty
teräs toimii samalla betoniraudoituksena. Pitkissä aukoissa taipumien välttämiseksi teräksien alle laitetaan pystyyn tukipuut valun ajaksi. EKO-350- palkkiharkkoja voidaan laittaa päällekkäin useampi kerros kuormituksen mukaan.
Harkkojen jälkivalu suoritetaan JB K-40 massalla ja valuun upotetaan suunnitelman mukaiset raudoitukset ja tartunnat.
15
Palkin mitoitus
Ohessa on esitetty taulukoituna yhden, kahden ja kolmen palkkiharkkokerroksen kuormituskapasiteetin laskenta-arvot kN/m yhdelle harkkopuolelle. Palkki
voidaan tehdä leikkausraudoittamattomana tai leikkausraudoitettuna. Jos kuorma jakautuu tasan molemmille harkkopuolille, voidaan taulukoiden arvot kertoa
kahdella.
Leikkausraudoittamaton palkki
Kuormituskapasiteetin laskenta-arvo pd (kN/m) yhdelle harkkopuoliskolle. Pääteräkset 2 ø 10 A500HW. Puristuskestävyys tuella tulee tarkistaa aina tapauskohtaisesti. Puristuskestävyys tuella tarkistetaan kaavalla 7.
Taulukko 5. Leikkausraudoittamattoman palkin kuormituskapasiteetit.
Harkkokerrokset
Mu (kNm)
Vu (kN)
Aukon leveys L (m)
0,6
0,8
1,0
1,2
1,5
1,8
2,1
2,4
2,7
3,0
1
5,68
2,13
15,0
8,5
5,5
4,0
2,5
2,0
1,5
1,0
1,0
0,5
2
16,60
4,17
pd (kN/m)
30,0
30,0
30,0
16,5
9,5
6,5
4,5
3,5
2,5
2,0
3
30,90
5,10
36,5
36,5
36,5
36,5
26,0
13,0
8,5
6,0
4,5
3,0
16
Leikkausraudoitettu palkki
Kuormituskapasiteetin laskenta-arvo pd (kN/m) yhdelle harkkopuoliskolle. Pääteräkset 2 ø 10 A500HW. Haat 2 ø 6 k150. Puristuskestävyys tuella tulee tarkistaa aina tapauskohtaisesti. Puristuskestävyys tuella tarkistetaan kaavalla 7.
Taulukko 6. Leikkausraudoitetun palkin kuormituskapasiteetit.
Harkkokerrokset
Pääteräkset
Haat
Mu (kNm)
Vu (kN)
Aukon leveys L (m)
0,6
0,8
1,0
1,2
1,5
1,8
2,1
2,4
2,7
3,0
1
2 T 10
2 T 6 k150
5,68
5,80
43,0
24,0
16,5
12,5
9,0
7,0
5,5
4,5
4,0
3,5
2
2 T 10
2 T k150
16,60
12,70
pd (kN/m)
53,0
53,0
53,0
53,0
31,5
22,5
17,0
13,5
11,5
9,5
3
2 T 10
2 T 6 k150
30,90
19,60
57,0
57,0
57,0
57,0
57,0
57,0
38,5
29,0
23,0
19,0
17
Palkki T-teräksellä
Kuormituskapasiteetin laskenta-arvo pd (kN/m) yhdelle harkkopuoliskolle. Tteräs S235 JR G2 (60x60) . Puristuskestävyys tuella tulee tarkistaa aina tapauskohtaisesti. Puristuskestävyys tuella tarkistetaan kaavalla 7.
Taulukko 7. T-teräs palkin kuormituskapasiteetit.
Harkkokerrokset
Mu (kNm)
Vu (kN)
Aukon leveys L (m)
0,6
0,8
1,0
1,2
1,5
1,8
2,1
2,4
2,7
3,0
1
5,68
48,22
125,5
70,0
44,5
30,5
19,5
13,0
9,5
7,0
5,5
4,0
2
16,60
48,22
pd (kN/m)
159,0
119,0
95,0
79,0
57,5
39,5
28,5
21,5
16,5
13,0
3
30,90
48,22
158,5
118,5
94,0
78,0
62,0
51,5
43,5
38,0
31,5
25,0
18
Aukkojen vaikutus seinän kantavuuteen
Kun tarkastellaan seinän kantokykyä, muodostuu yleensä aukkojen vaikutus
määrääväksi. Mitoituksessa tarkastetaan paikallinen puristuskestävyys palkin
tukipinnalle sekä seinän puristuskestävyys keskialueelle kertyvälle laskentakuormalle. Poikittaisten jäykistävien seinien vaikutus voidaan huomioida rakenteen nurjahduspituuden pienennyksenä. Seinän korkeutta käytetään tavallisesti
nurjahduspituutena.
Paikallinen puristuskestävyys aukkopalkin tuella (1) lasketaan kaavalla:
p d × (0,5 × a + d ) ≤ f cd × d × h
jossa
(7)
h= mitoitettavan seinän paksuus
fcd = harkkomuurin puristuslujuus
19
Ikkunoiden ja ovien liittyminen harkkoon
Ikkunoiden ja ovien kiinnittämiseen suositellaan käytettäväksi Lakka karmikulmia. Lakka karmikulma asennetaan harkkojen ladonta ja muurausvaiheessa
ikkuna- ja ovivalmistajan ohjeissa esitettyihin kiinnityspisteiden paikkoihin. Kiinnityspisteiden lukumäärä aukossa on riippuvainen ikkuna- tai ovirakenteesta ja
tyypistä. Asennuksessa ei tarvita erikoistyökaluja vaan asennus tehdään kuten
muuraussiteiden asennus. Karmikulma asennetaan runkoon niin, että säätöruuvi on keskellä eristetilaa. Lisäohjeet karmikulman käytöstä löytyvät käyttö- ja
suunnitteluohjeesta www.lakka.fi.
Lakka karmikulman asennus EKO-350 harkkoon
20
6. VÄLISEINÄT
Ohutsaumamuurattavat väliseinäharkot
Väliseinäharkot VSH-88, VSH-88/300 ja VSH-150 ovat ohutsaumalaastilla muurattavia tuotteita. Harkoissa on pystyontelot, joita voidaan hyödyntää putkitusten
asennuksissa. Pystyontelot voidaan tarvittaessa valaa myös betonimassalla.
Onteloiden valaminen parantaa rakenteen palonkestoa, ääneneristävyyttä ja
kantavuutta.
tuote
koko
paino (kg) kpl/m2 laastia (kg/harkko)
VSH-88
88x598x198
VSH-88 1/2 88x298x198
VSH-88/300 88x298x298
11
5,5
8,3
8,33
16,66
11,11
0,3
0,2
0,2
VSH-150
13,5
8,33
0,3 / 14*
150x598x198
Nimellispuristuslujuus
Kuivatiheys (kevytbetoni)
Ilmaääneneristävyys
Paloluokka
Rw
40
40
EI60
EI60
REI90
6 MN/m2
1200 kg/m3
Materiaalitiedot VSH-harkot.
VSH-88, VSH-88/300, VSH-150
Lisätietoja VSH-harkkojen asennukseen ja suunnitteluun löytyy väliseinäharkkojen suunnitteluohjeesta www.lakka.fi.
21
Kantavat väliseinät
Tyypillisimmät kantavien ja jäykistävien väliseinien harkkopaksuudet kevytsoraharkkoja käytettäessä ovat 150–200 mm. Seinien kantavuus pystykuormille voidaan tarkistaa taulukoiden 1-2 mukaisesti, kun epäkeskisyys on 0,05h tai 0,3h.
7. PINNOITTEET
EKO -kiviseinät pinnoitetaan ulkopuolelta kaksi- tai kolmikerrosrappauksella.
Julkisivurappaukset on tehtävä yhteensopivilla laastiyhdistelmillä. Kaikissa kevytbetoni- ja kevytsoraharkkoseinien pinnoitteissa suositellaan käytettäväksi vahvikeverkkoja. Harkkoseiniä suositellaan myös kuivatettavan
yhden lämmityskauden ajan ennen rappausta.
a. Julkisivu- ja rappauslaastit
Kolmikerrosrappauksessa harkkopinta pohjustetaan Lakka KS 10/90
tartuntalaastilla. Täyttökerros tehdään Lakka KS 35/65 tai KS 50/50 täyttörappauslaastilla. Julkisivun pinnoitukseen kolmikerrosrappauksessa
käytetään Lakka-jalolaasteja, joista löytyy 36 eri värivaihtoehtoa.
Kaksikerrosrappauksessa harkkopinta pohjustetaan Lakka Kuitulaastilla. Ennen ensimmäisen kuitulaastikerroksen levittämistä kolojen täytöt ja
ikkunasmyygien kasvatukset tehdään Lakka Täyttölaastilla. Ensimmäiseen kuitulaastikerrokseen suositellaan käytettäväksi vahvikeverkkoa.
Rappausverkko painetaan märkään laastiin siten, että verkko jää noin
ulkopinnasta 2/3 syvyydelle rappauksen kokonaispaksuudesta. Verkotusten jälkeen ruiskutetaan toinen kuitulaastikerros ennen varsinaista
pintarappausta. Pintarappauksena käytetään Lakka Kestopinnoitetta tai
Lakka Silikonihartsipinnoitetta työohjeiden mukaisesti. Pinnoitteet vaativat kaksi käsittelykertaa ja lisäksi tulee muistaa myös jälkihoito (suojaus
ja kastelu) parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.
b. Sokkelit
Tarvittaessa harkko- ja betonisokkelit tasoitetaan Lakka Sokkeli- ja oikaisulaastilla ennen varsinaista pinnoitusta. Lakka Rouhepinnoituslaastit
soveltuvat harkko- ja betonisokkeleiden ja – seinien kivirouheiden kiinnitykseen. Rouhepinnoituslaasteja löytyy harmaan ja vaalean sävyisinä.
Pinnoitustöitä tehtäessä laastin lämpötilan on oltava vähintään +10 °C ja
alustan sekä ilman lämpötilan on oltava vähintään +5 °C läpivuorokauden. Sokkelirouheita on viittä eri väriä: luonnonsora, musta, vaaleanharmaa kalkkikivi, punainen ja harmaa. Sokkelirouheiden raekoko on 25mm.
SISÄSEINIEN TASOITTAMINEN
Sisäseinissä voidaan käyttää mm. seuraavia seinätasoitteita:
- Levysiloite LS, joka on siloite kuivien sisätilojen rakennuslevyjen
saumaukseen sekä seinä- ja kattopintojen viimeistelyyn.
22
- pohjatasoite LK, joka on betonipintojen, rakennuslevyjen tai tiilitasoitteella tasoitettujen pintojen pohjatasoite kuivissa sisätiloissa.
- pintatasoite LH, joka on rakennuslevyjen tai pohjatasoitteilla tasoitettujen pintojen pintatasoite kuivissa sisätiloissa. Se voidaan jättää joko
ruiskupintaiseksi tai levittää slammaamalla.
- tiilitasoite TT, jota käytetään betoni-, harkko- ja tiilipintojen korjaus-,
oikaisu- ja pohjatasoitukseen kuivissa, kosteissa ja märissä sisätiloissa.
- pohjatasoite S, joka on tiilitasoitteella tasoitettujen pintojen sekä rakennuslevyjen vedenkestävä pohjatasoite kuivissa, kosteissa ja märissä
sisätiloissa.
- pintatasoite SH, joka on pohjatasoitteella tasoitettujen pintojen sekä
rakennuslevyjen vedenkestävä pintatasoite kuivissa, kosteissa ja märissä sisätiloissa.
Sisäseinät voidaan pinnoittaa, kun ollaan luotettavin menetelmin varmistuttu, että seinien pinnoituskuivuudelle asetetut vaatimukset täyttyvät.
Kevytbetoni- ja betonirakenteisissa seinäpinnoissa suositellaan käytettäväksi vahvistuksena lasikuituverkkoa.
8. LISÄTIETOJA
Lisätietoja Lakka tuotteista ja harkkorakentamiseen liittyvistä kysymyksistä saa
yrityksen kotisivuilta osoitteista www.lakka.fi ja www.lakkakivitalot.fi tai numerosta 020 7481 286.
23