Taloussuunnitelma 2015 – 2017
TALOUSSUUNNITELMA Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015 – 2017 Kaupunginvaltuuston 16.12.2014 hyväksymä SISÄLLYSLUETTELO 1. VISIO 2020 JA STRATEGISET TAVOITTEET .................................1 2. YLEISET LÄHTÖKOHDAT ................................................................ 3 2.1 2.2 2.3 2.4 3. Väestö .................................................................................. 4 Työllisyys ja työpaikat ........................................................ 9 Asuminen ...........................................................................10 Henkilöstö ......................................................................... 12 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT ..............................................16 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 3.6 3.7 Yleinen taloudellinen kehitys ja kuntauudistus ................17 Ylivieskan kaupungin talous ..............................................21 Tulo- ja menoperusteet .......................................................26 Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne ....................29 Talousarvion sitovuus ........................................................30 Talouden kehitys ja muutokset...........................................32 Kuntalain 65 §:n mukainen toimenpideohjelma ................36 4. KÄYTTÖTALOUSOSA … .................................................................37 5. TULOSLASKELMA ……………………………………………….115 6. INVESTOINTIOSA ………………………………………………...124 7. RAHOITUSOSA ……………………………………………………131 8. LIITTEET …………………………………………………………...136 Liite 1 Liite 2 Yhteisöjen avustukset vuodelle 2015 …………………...137 Talouden tasapainottamisohjelma 2015-2017…………...138 1 1. VISIO JA STRATEGIA 2 Visio 2020 Ylivieska on valtakunnallisesti tunnettu, kehittyvä ja kasvava alueensa keskus, jossa on monipuolinen yritystoiminta, hyvät palvelut, edellytykset viihtyisään asumiseen ja itsensä kehittämiseen. Strategiset tavoitteet 1) Alueellisen keskusaseman vetovoimaisuuden vahvistaminen yhdessä elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa. 2) Ylijäämäinen kuntatalous, jonka perustana on taloudellinen ja tehokas palvelurakenne. Palvelutarpeisiin vastataan taloudellisten voimavarojen puitteissa tuottavuutta parantaen. 3) Kaupunkilaisten omatoimisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä kansainvälisyyden ymmärtäminen osaksi kilpailukykyä. 4) Yrittäjyyttä ja yritteliäisyyttä edistävä toimintakulttuuri. 5) Hyvinvoinnin ja turvallisuuden ja terveyden huomioiminen kaikissa toiminnoissa. 6) Kaupunkirakenteen aktiivinen ohjaaminen maapolitiikalla ja yhdyskuntasuunnittelulla. 7) Osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä sitä tukeva työyhteisö. 8) Laadukas ja monipuolinen koulutus ja innovointiympäristö. 3 2. YLEISET LÄHTÖKOHDAT 4 2.1. Väestö Ylivieskan kaupungin asukasluku oli vuoden 2013 lopussa 14 748. Väestö kasvoi edellisestä vuodesta 215 uudella asukkaalla. Vuoden 2014 aikana asukasluku on edelleen kasvanut ja syyskuun 2014 lopussa väestönlisäys oli 180 henkilöä. Vuoden 2014 lopussa ylivieskalaisia arvioidaan olevan noin 15 000. Tilanne 31.12 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 ennuste 2014 tavoite 2015 Väestö Muutos 13.536 13.521 13.435 13.357 13.263 13.276 13.248 13.235 13.220 13.185 13.343 13.482 13.571 13.650 13.803 13.895 14.067 14.266 14.533 14.748 15.000 15.200 +105 -15 -86 -78 -94 +13 -28 -13 -15 -35 +158 +139 +89 +79 +153 +92 +172 +199 +267 +215 +252 +200 Ylivieskan kaupungin väestötavoite 2015 2020 2030 2040 15.200 16.000 17.600 19.400 % +0,8 -0,1 -0,6 -0,6 -0,7 +0,1 -0,2 -0,1 -0,1 -0,3 +1,2 +1,0 +0,7 +0,6 +1,1 +0,7 +1,2 +1,4 +1,9 +1,5 +1,7 +1,3 Tilastokeskus vuodelta 2012 14.807 15.429 16.289 16.772 Ylivieskan kaupungin viime vuosien toteutuneeseen kehitykseen perustuva väestötavoite 2015 - 2040 ylittää selvästi tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen. 5 Asukasluvun kehitys 1995-2014 ja ennuste 2015-2017 16000 15500 15350 15500 15200 15000 15000 Asukkaat 31.12. 14748 14533 14500 14266 14067 14000 13895 13803 13650 13435 13500 13357 13263 13521 13571 13482 13248 1323513220 13343 13276 13185 13000 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Väestönmuutokset 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 e Syntyneet 185 209 187 196 212 216 208 205 225 231 240 Kuolleet 124 110 126 112 107 99 95 118 103 107 100 61 99 61 84 105 117 113 87 122 124 140 Kuntaan muutto 723 755 793 727 811 820 780 829 947 880 912 Kunnasta muutto 626 711 769 732 762 845 721 717 802 789 800 97 44 24 -5 49 -25 59 112 145 91 112 +158 +143 +85 +79 +154 +92 +172 +199 +267 +215 +252 13 343 13 482 13 571 13 650 13 803 13 895 14 067 14 266 14 533 14 748 15.000 Syntyneiden enemmyys Muuttovoitto/-tappio Väestönmuutos Asukasmäärä Taulukosta voidaan havaita, että luonnollinen väestönkasvu on säilynyt Ylivieskassa pitkään tasaisen hyvänä. Muuttovoittoa on saatu varsinkin vuosina 2010-2014. Vuosien 2004-2014 väestönlisäys on yhteensä noin 1.816 henkilöä, eli keskimäärin n. 1,25 % vuodessa. Tehdyn selvityksen mukaan tulomuuttajien ikärakenne oli vuosina 20062010 seuraava: lapsia (alle 15 vuotiaita) 14 %, 15-24-vuotiaita 46,8 %, 25-34-vuotiaita 22,1 %, 35-44-vuotiaita 6,8 %, 45-54 vuotiaita 5,2 %, 55-64-vuotiaita 3,3 % ja yli 65-vuotiaita 1,8 %. Neljä viidestä (82,8 %) muuttajista oli alle 35-vuotiaita. 6 Viime vuosina lapsiperheet ovat selvästi suurimmat väestöryhmät Ylivieskaan muuttavista. Ikäryhmistä 0-10 ja 20-30 -vuotiaat muodostavat yhdessä noin ⅔ kaikista muuttavista. Ylivieskasta muuttaa eniten pois 15-24 vuotiaista, jotka lähtevät joko opiskelemaan tai saavat työpaikan muualta. Väestön ikärakenne Tilastokeskuksen ennuste väestön ikärakenteen kehityksestä Ylivieskassa on seuraava: 0 - 14 v. % 15 - 64 v. % 65 - v. % Yhteensä Väestö 31.12.2013 3 122 21,2 9 236 62,6 2 390 16,2 14 748 Ennuste vuodelle 2020 3 472 22,5 8 887 57,6 3 070 19,9 15 429 Ennuste vuodelle 2030 3 551 21,8 9 024 55,4 3 714 22,8 16 289 Muutos 2013 – 2030 429 -212 1 324 1 541 7 Väestöennuste ikäryhmittäin Ylivieska 10000 9000 8000 7000 0-14 6000 15-64 5000 65+ 4000 3000 2000 1000 0 2010 2020 2030 2040 Yli 65-vuotiaiden määrä ja suhteellinen osuus kasvaa Tilastokeskuksen ennusteen mukaan voimakkaasti myös Ylivieskassa. 65-vuotiaita tai vanhempia oli 2390 henkilöä v. 2013 ja ennusteen mukaan 3070 henkilöä v. 2020, 3714 henkilöä v. 2030 ja 3797 henkilöä v. 2040. Väestön keski-ikä Ylivieskassa v. 2007 v. 2008 v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 37,6 37,6 37,8 38,0 38,0 37,9 37,9 Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde 15-64 -vuotiaiden määrään. Väestöllinen huoltosuhde 2011-2040 Ylivieskassa ja koko maassa on Tilastokeskuksen ennusteen mukaan seuraava: Vuosi 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Ylivieska 56,3 62,9 70,0 75,1 76,6 75,8 74,3 Koko maa 52,9 58,6 64,4 68,2 71,2 72,1 71,2 Huoltosuhde kehittyy nopeasti huonompaan suuntaan niin koko maassa kuin Ylivieskassakin. 8 Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli ”huolettavaa” on yhtä työikäistä kohden. Taloudellinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kuvaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää suhteessa työllisten määrään. 9 2.2. Työllisyys ja työpaikat Työttömyysaste vuosikeskiarvona % v. 2002-2014 ja ennuste 2015-2017 15,0 13,4 13,0 12,1 12,1 11,4 10,0 11,4 10,9 8,4 11,7 11,3 10,7 9,1 12,5 9,5 11 9,6 5,0 0,0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Talouden taantuman seurauksena työttömyysaste on noussut keskimäärin noin 13 prosenttiin vuonna 2014. Ennustetun talouskasvun piristymisen seurauksena työttömyyden ennustetaan kääntyvän hitaaseen laskuun vuodesta 2015 alkaen. Työpaikat v. 2002 - 2017 7000 6000 Työpaikat, lkm 5000 4000 3000 2000 1000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakennustoiminta Palvelut Muu Vuoden 2012 alussa Ylivieskassa oli yhteensä 6442 työpaikkaa. Alkutuotannon työpaikkojen osuus oli 3,6 %, jalostuksen 22,4 % ja palvelujen 72,9 %. Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus oli 1,2 %. Palvelualan työpaikkojen määrän ennustetaan edelleen kasvavan vuosina 2015-2017. 10 2.3. Asuminen Asuntotuotanto Valmistuneet asunnot vuosina 2000 – 2014 Vuosi Omakoti- Rivitalo- Kerrostalo- Asunnot Yhteensä asunnot asunnot asunnot muissa rakenn. 2014e 45 35 46 126 2013 77 23 45 1 146 2012 69 48 42 159 2011 90 50 32 172 2010 68 24 12 1 105 2009 63 21 22 1 107 2008 84 20 14 1 119 2007 64 37 2 103 2006 62 51 14 127 2005 66 45 34 12 157 2004 47 41 2 10 100 2003 54 18 21 12 105 2002 35 21 2 6 64 2001 42 26 68 2000 31 34 16 5 81 Suunnitelmavuosien 2015 – 2017 laskennallinen asuntotuotantotarve on noin 125 asuntoa/vuosi, kun otetaan huomioon väestönkehitys, asuntokuntien rakenteen ja määrän muutos, asuntovarauma ja asuntojen poistuma. Pientalotontit Kaupungilla on vuoden 2015 rakentajille luovutettavia pientalotontteja Männistön kaupunginosassa Olmalan alueella sekä Hollihaassa Kurulan alueella 36 kpl. Suunnitelmakaudelle 2015 - 2017 kaavoitetaan maata pientalorakentamiseen Hollihaassa Kurulan alueella sekä Kiviojalla. Tavoitteena on, että kaupungilla on luovutettavia tontteja noin 40 – 50. Vuonna 2014 kaupungilta varattiin 32 tonttia omakoti-, paritalo- ja rivitalorakentamiseen. Kerrostalotontit Kaupungilla ei tällä hetkellä ole luovutettavia kerrostalotontteja. Kaupunki on käynnistänyt keskustan alueella asemakaavan muuttamisen kerrostalotonttitarjonnan lisäämiseksi. Alueelle muodostuu kolme ker- 11 rostalotonttia. Myös muualla asemakaava-alueella suoritetaan samanlaista tarkastelua ja tarvittaessa ryhdytään hankekaavoin asemakaavan muuttamiseen. Vuokra-asuminen Aravavuokra-asuntoja kaupungin sekä muiden yhteisöjen hallinnassa on kaikkiaan noin 720 kpl. Ylivieskan kaupungilla on lisäksi muita vuokraasuntoja noin 40 kpl ja Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy:llä noin 110 asuntoa. Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy on merkittävin vuokra-asuntoja hallinnoiva ja tarjoava yhtiö ja on samalla myös kaupungin vuokra-asuntojen hankintayhtiö. Yhtiöllä on valmius rakentaa, ostaa ja perusparantaa kulloisenkin tarpeen mukaisia vuokra-asuntoja. 12 2.4. Henkilöstö Kaupungin virasto-organisaatio vuonna 2015 on hallintosääntöehdotuksen mukaan seuraava: Henkilöstömäärä 2007 - 2017 1400 1320 1320 1233 1200 967 Henkilöä 1000 800 600 980 969 988 975 1065 1150 1220 700 662 456 475 470 473 484 495 530 700 600 400 200 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Koko henkilöstö Vakinainen henkilöstö 13 Tarkastelujaksolla on tapahtunut merkittäviä muutoksia henkilöstömäärässä: Vuoden 2008 alusta lukien sosiaalitoimen henkilöstö siirtyi Peruspalvelukuntayhtymä Kallion palvelukseen ja Ylivieskan kaupungin talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus liikelaitoksen palvelukseen siirtyi talous- ja henkilöstöhallinnon henkilöstöä Alavieskan ja Sievin kunnista sekä Nivalan kaupungista ja Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymästä. Vuoden 2009 alusta lukien vakinaistettiin 32 pitkään määräaikaisesti hoidettua tehtävää. Vuoden 2012 alusta lukien vakinaistettiin 14 pitkään määräaikaisesti hoidettua tehtävää. Jokilaaksojen pelastuslaitokselle siirtyi vuonna 2013 ensihoitopalveluiden toimittaminen Raahen alueelta, jolloin 17 henkilöä siirtyi RASHKY:ltä liikkeenluovutuksella Ylivieskan kaupungin/ Jokilaaksojen pelastuslaitoksen palvelukseen. Pelastuslaitoksen johtokunta perusti lisäksi ensihoitopäällikön ja kahden ensihoitoesimiehen virat. Vuoden 2015 alussa Jokilaaksojen pelastuslaitokseen palkataan noin 70 uutta ensihoitajaa. Vieskan liikelaitoskuntayhtymän palveluksesta siirtyy 1.1.2015 lukien 30 henkilöä puhdistus- ja ruokapalveluyksikköön. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Heta liikelaitos yhtiöitetään vuoden 2015 alusta lukien, jolloin kaupungin palveluksesta siirtyy 25 työntekijää perustettavaan yhtiöön. Vuonna 2016 siirtynee Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatuspalvelujen Ylivieskan henkilöstö Ylivieskan kaupungin palvelukseen sivistystoimen toimialaan. Edellä mainitut henkilöstömuutokset tulee ottaa huomioon vertailtaessa tarkastelujakson henkilöstö- ja talouslukuja. 14 Henkilöstön sairauspoissaolot 2007 - 2017 Kalenteripäiviä 14000 12435 12000 10000 8000 9240 8550 9470 7647 8065 8288 8000 8000 8000 8000 6000 4000 2000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 15 Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma sukupuolen mukaan 31.12.2013 121 henkilöstömäärä 130 110 88 90 75 70 Naiset 55 50 52 Miehet 32 30 10 30 17 15 10 -10 alle 30 -v 30 - 39 -v 40 - 49 -v 50 - 59 -v 60 - -v Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,9 vuotta 31.12.2013. Vanhuuseläkkeelle jäävät eläkeiän mukaan 2015 - 2025 30 27 25 14 19 20 19 20 15 21 23 13 12 11 10 10 5 0 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 yhteensä 189 henkilöä Vuoden 2005 alusta voimaan tullut eläkeuudistus mahdollistaa vanhuuseläkkeelle jäämisen joustavasti 63 – 68 vuoden iässä. 16 3. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 17 3.1. Yleinen taloudellinen kehitys ja kuntauudistus Kansantalous Maailmantalouden kasvun ennustetaan nopeutuvan vuonna 2015. Erityisesti Yhdysvaltojen talouskasvu on vahvaa. Euroalueen taantuma on päättynyt, ja talous on kääntynyt hitaaseen nousuun. Kasvua kuitenkin hidastaa Ukrainan kriisistä johtuvat Venäjälle asetetut talouspakotteet ja Venäjän asettamat vastapakotteet. Euroalueen kasvu pysyy lähivuosina hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin velkasopeutusten sekä huonona pysyvän kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Suomen BKT ei kasva vuonna 2014. Talouden ennustetaan pääsevän hitaaseen nousuun vuoden loppupuolella. Vuonna 2015 BKT:n ennustetaan kasvavan 1,2 % ennen kaikkea viennin ja yksityisten investointien tukemana. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työikäinen väestö ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja tuottavuuden kasvu on merkittävästi hidastunut. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyysaste nousee 8,6 prosenttiin vuonna 2014 ja on noin 8,5 prosenttia vuonna 2015. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen ja myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat vähäiset. Kuluttajahintojen nousu hidastuu 1,1 prosenttiin vuonna 2014 ja nopeutuu 1,5 prosenttiin vuonna 2015. Euroopan keskuspankki on alentanut ohjauskoron 0,05 prosenttiin. Markkinakorot pysyvät hyvin alhaisella tasolla vuosina 2014 ja 2015. Kansantalouden keskeisiä ennustelukuja: 2012 2013 2014e 2015e BKT, määrän muutos, % Työttömyysaste, % Työllisyysaste, % Kuluttajaindeksi, muutos % -1,5 7,7 69,0 2,8 -1,2 8,2 68,5 1,5 0,0 8,6 68,5 1,1 1,2 8,5 68,9 1,5 Kulutus yksityinen julkinen 2012 2013 2014e 2015e 0,1 0,7 -0,7 1,5 0,0 0,2 0,3 0,4 0,6 1,9 0,2 1,9 0,3 1,5 0,4 1,6 Korot lyhyet korot, 3 kk pitkät korot, 10 v. (valtion obligaatiot) 18 Julkinen talous Suomen julkinen talous koostuu valtiosta, kunnista, työeläkerahastoista ja muista sosiaaliturvarahastoista. Julkisen talouden rahoitusasema heikkeni v. 2009 hyvin voimakkaasti, yli 4 prosentin ylijäämästä lähes 3 prosentin alijäämään. Vuosina 2010 ja 2011 rahoitusasema vahvistui, kun suotuisampi talouskehitys vahvisti julkisen talouden tuloja, elvytystoimet päättyivät sekä välillistä verotusta kiristettiin. Vuodesta 2012 alkanut julkisen talouden heikentyminen jatkuu lähivuosina. Kokonaistuotannon aleneminen ja kasvun pysähtyminen heijastuu julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Lisäksi väestön ikääntyminen ja siitä aiheutuvat menopaineet heikentävät julkisen talouden rahoitusasemaa. Julkinen talous on sopeutustoimista huolimatta rakenteellisesti alijäämäinen. Julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon ylittää 60 prosentin rajan jo vuonna 2015 ja jatkaa kasvua myös keskipitkällä aikavälillä. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti julkisen talouden alijäämä ei saa ylittää 3 prosenttia eikä julkisyhteisöjen velka nousta yli 60 prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2015 on 4,5 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Alijäämä alenee lähes 3 mrd. euroa verrattuna vuodelle 2014 budjetoituun. Valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan vuonna 2015 noin 2,6 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoden 2015 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 102 mrd. euroa, mikä on 48½ % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisen talouden keskeisiä ennustelukuja: Julkiset menot, % BKT:sta Jyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:stä Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta Valtionvelka, % BKT:sta 2012 2013 2014e 2015e 56,3 -2,1 -3,7 53,0 42,2 57,8 -2,3 -3,5 55,9 44,6 58,5 -2,7 -3,4 59,6 47,6 58,2 -2,4 -2,6 61,2 48,5 Kuntatalous Kuntatalous pysyy vuonna 2015 selvästi alijäämäisenä. Kuntien saamat valtionosuudet vähenevät 5 % vuodesta 2014. Valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena heikentävän kuntatalouden rahoitusasemaa vuonna 2015 nettomääräisesti 218 milj. eurolla. Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömistä kasvaa, kun työmarkkinatuen rahoitusvastuuta siirretään kunnille 300-499 päivää ja yli 1000 päivää työmarkkinatuella olleiden osalta. 19 Kuntien verotulojen kasvuksi vuonna 2014 arvioidaan 2,3 % ja vuonna 2015 vain 1,7 %. Verotulojen hitaaseen kasvuun vaikuttavat palkkasumman vaimea kasvu ja kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvu. Käyttötalouden valtionosuudet alenevat valtionosuusleikkausten seurauksena vuonna 2014 2,3 % ja vuonna 2015 1,7 %. Ilman merkittäviä sopeutustoimenpiteitä tai veroprosenttien korotuksia kuntien ja kuntayhtymien vuosikate heikkenee noin 800 milj. eurolla ja tilikauden tulos painuu alijäämäiseksi noin 630.000 euroa. Lainakanta kasvaisi lähes 2 mrd. eurolla. Valtion talousarvion yhteydessä olevan peruspalvelubudjetin 2015 mukaan kuntatalouden näkymät lähivuosina ovat huolestuttavat. Kuntatalouden tila ei kohene, vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Kuntatalous uhkaa heikentyä merkittävästi valtiontalouden sopeuttamistoimenpiteiden ja verotulojen hitaan kasvun seurauksena. Kuntien toimintamenot puolestaan kasvavat tasaisesti väestönmäärän ja ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää sekä rakennepoliittisen ohjelman (mm. kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen) täysimittaista toimeenpanoa että kuntien omia toimia talouden sopeuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Kuntien ja kuntayhtymien talous Toimintakate, mrd € Vuosikate, mrd € Vuosikate % poistoista Tilikauden tulos, mrd € Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu % Kunta-alan palkkasumman kehitys, % Kuntien verotulojen muutos, % Kuntien valtionosuuksien muutos, % Tulovero%, painotettu keskim. Tulovero%, aritmeettinen keskim. Yhteisöveroprosentti Kuntien osuus yhteisöverosta, % Lainat, mrd € Lainakanta 31.12., €/as Konsernin lainakanta 31.12.,€/as 2012 2013 2014e 2015e -25,80 1,79 75 -0,36 5,0 -26,43 2,69 103 0,44 2,5 -26,88 2,56 94 1,25 1,0 -27,95 1,77 66 -0,63 0,5 3,2 1,3 5,4 19,24 19,81 24,5 28,34 13,81 2261 5041 1,0 6,8 2,6 19,38 20,01 24,5 29,49 15,56 2540 5400 1,3 2,5 -2,3 19,74 20,36 20,0 35,56 17,21 2800 5800 1,8 1,8 -1,6 19,84 20,53 20,0 36,36 19,13 3100 6100 20 Kuntauudistus Kuntauudistus koostu kuntarakennelaista, kuntalain sekä kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta, metropoliratkaisusta sekä kuntien tehtävien arvioinnista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistetaan osana kuntauudistusta. Kuntarakenneuudistusta ohjaava kuntarakennelaki tuli voimaan 1.7.2013. Lain mukaan kunnilla on yhdistymistä koskeva selvitysvelvollisuus, kun laissa säädetyt selvitysperusteet täyttyvät. Kunnan tulee selvittää yhdistymistä yhdessä muiden kuntien kanssa, jos yksikin seuraavista selvitysperusteista osoittaa tarpeen: - palvelujen edellyttämä väestöpohja - työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenne tai - kunnan taloudellinen tilanne Ylivieskan kaupunki on tehnyt kuntarakennelain mukaisen kuntajakoselvityksen yhdessä Haapaveden ja Oulaisten kaupunkien ja Alavieskan kanssa. Yhdistymissopimuksen hyväksyi vain Ylivieskan kaupunki muiden kuntien hylätessä sopimuksen. Kuntajakoselvitys ei johtanut uuden kaupungin perustamiseen. Maan hallitus on 23.3.3014 sopinut sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta, jonka tavoitteena on turvata keskeiset hyvinvointipalvelut. Tarkoitus on järjestää kaikki sote-palvelut viiden alueellisen järjestäjän toimesta. Uusien järjestämisvastuussa olevien alueiden hallintomalli on kuntayhtymä. Palvelujen järjestämisvastuu ja tuottamisvastuu erotetaan uudistuksessa toisistaan. Tuottamisvastuu on kuntayhtymällä tai poikkeustapauksessa kunnalla, jolla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset vastata palveluista. Palvelut voidaan tuottaa omana toimintana, ostopalveluna, palvelusetelillä tai yhteistoiminnassa. Uudistusta koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa joulukuussa 2014 ja laki tulee voimaan alkuvuodesta 2015. Sote-alueet aloittavat toimintansa 1.1.2016 ja tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät 1.1.2017. Lakiesitys on ollut kunnissa lausunnolla. Jatkoselvittelyssä ovat mm. uudistuksen rahoitusmallit ja lakiesityksen perustuslainmukaisuus. Valtionosuusjärjestelmän uudistus tulee voimaan 1.1.2015 alkaen ja kuntalain uudistus on tarkoitus tulla voimaan myös vuoden 2015 alusta. 21 3.2. Ylivieskan kaupungin talous Valtionosuuslain mukainen kriisikunnan määrittely Tunnuslukujen raja-arvot: 1. Mikäli taseen kertynyt alijäämä asukasta kohden on viimeisessä selvityksen käynnistämistä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 1.000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa. 2. Myös jos em. tilinpäätöksissä (2 vuotena) täyttyvät kaikki seuraavat edellytykset: - vuosikate ilman harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen - tuloveroprosentti vähintään 0,5 yksikköä korkeampi kuin painotettu keskiarvo - lainakanta asukasta kohden ylittää maan keskiarvon vähintään 50 %:lla - taseessa on kertynyttä alijäämää - omavaraisuusaste on alle 50 % - suhteellinen velkaantuneisuus vähintään 50 % Ylivieskan kaupunki täytti vuosien 2004 ja 2005 tilinpäätösten perusteella raja-arvot. Sisäasiainministeriö asetti lain mukaisen Ylivieskan kaupunkia koskevan arviointiryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä puitelaissa tarkoitettu selvitys kunnan mahdollisuuksista turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut. Arviointiryhmä antoi seuraavan ehdotuksensa 28.9.2007: ”Arviointiryhmä katsoo, että Ylivieskan kaupungilla on edellytykset palvelujen turvaamiseen kuntalaisille itsenäisenä kuntana. Tämä edellyttää kuitenkin konkreettisia ja rakenteellisia talouden tervehdyttämistoimenpiteitä. Tervehdyttämistoimenpiteiden tulee kohdistua pysyviin menorakenteisiin ja mahdollisuuksien rajoissa tulojen lisäämiseen. Ylivieskan tulee kiinnittää huomiota taseen kertyneen alijäämän kattamiseen ja sopeuttaa toimintojaan ja investointeja siten, että lainamäärä ei kasvaisi kohtuuttomasti. Mikäli tervehdyttämistoimenpiteitä ei toteuteta esitetyssä laajuudessa, Ylivieskan talouden liikkumavara ja edellytykset palvelujen tarjoamiseen heikkenevät. Koko Ylivieskan seudun kehityksen kannalta arviointiryhmä pitää erityisen tärkeänä, että seudun toimintoja ja palveluja tarkasteltaisiin kokonaisvaltaisesti. Seudun elinkeinoelämän kehittymisen ja palvelujen turvaamisen vahvistamiseksi tulisi harkita kuntajaon selkiyttämistä ottaen huomioon muun muassa työssäkäynti ja muu asiointi. Tämä parantaisi myös puitelain mukaisten palveluiden väestömäärävaatimusten toteutumista” 22 Suoritetut toimenpiteet: Kaupunginvaltuusto hyväksyi ensimmäisen arviointimenettelyyn liittyvän talouden tasapainottamisohjelman 24.10.2007. Myöhemmissä taloussuunnitelmissa talouden tasapainottamisohjelmaa on tarkistettu muuttunutta kaupunkikehitystä ja taloustilannetta vastaavaksi. Voimassa on vuonna 2013 hyväksytty talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016. Uuden strategian laadintaan liittyen on laadittu uusittu talouden tasapainottamisohjelma alijäämän kattamiseksi uuden kuntalain edellyttämässä aikataulussa. Uudessa kuntalaissa alijäämän kattamisvelvollisuutta tiukennetaan. Alijäämä tulee vastaisuudessa kattaa neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tilanteessa 31.12.2013 taseessa on kertynyttä alijäämää 7,5 milj. euroa, eli 507 euroa asukasta kohden. Alijäämää on pystytty pienentämään vuosien 2009-2013 tilinpäätöksissä 2,4 milj. euroa. Talouden tasapainottamista on merkittävästi vaikeuttanut kuntien valtionosuuksien leikkaukset, jotka jatkuvat vuoteen 2017 saakka. Kuntien valtionosuusleikkaukset vuosina 2012-2017 Päätökset alentavat Ylivieskan valtionosuuksien vuositasoa (milj.e): v. 2012 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 Yhteensä -1,7 -2,0 -3,0 -3,9 -4,0 -4,1 -18,7 milj. e 23 Kaupungin talouden tilanne- ja kehitystarkastelu Vuosikate Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Vuonna 2015 vuosikate on 4,5 M€. Vuosikatteen riittävyys suunnitelman mukaisiin vuosipoistoihin, eli korvausinvestointeihin. Vuonna 2015 vuosikate 4,5 M€. e ja poistot 4,0 M€. 24 Tilikauden yli-/alijäämä Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kaupungin omaa pääomaa. Tilikauden tulokseen voi vaikuttaa myös satunnaiset tuotot ja kulut. Vuoden 2015 ylijäämä 359.912 euroa. Tavoitteena on saada alijäämä 7,5 M€ katettua vuosien 2015- 2020 aikana. 25 Omarahoituksen riittävyys ja velkamäärän kehitys Nettoinvestointien omarahoitusaste on jäänyt viime vuosina yleensä alhaiseksi. Vuonna 2015 omarahoitus 4,5 M€ ei riitä 6,1 M€:n nettoinvestointeihin (investointimenot- investointitulot, myyntivoitot omarahoituksessa). Korkeasta investointitasosta ja omarahoituksen alhaisuudesta johtuen velkamäärä on lähes kaksinkertaistunut vuosien 2003-2014 aikana. Velkamäärä kasvaa 1,4 M€ vuonna 2015 ja noin 3 milj. euroa koko suunnitelmakauden 2015-2017 aikana. Lainakannan kehitys 2003-2017 Milj. euroa 70 58,2 60 51,2 50 Milj. euroa 44,5 60,7 61,2 54,7 54,4 48,9 51 37,9 40 30 46,6 53,8 59,6 29,5 31,6 20 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tp Ta Ta Su Su 2013 2014 2015 2016 2017 26 3.3. Tulo- ja menoperusteet Tuloperusteet 1. Verotulot Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän 45,5 milj. euroa vuonna 2015. Kasvua vuoden 2014 toteumaennusteeseen 2,0 %. Vuonna 2016 kunnallisverotuloja kertyy ennusteen mukaan 47,0 milj. euroa (+3,3 %) ja vuonna 2017 48,5 milj. euroa (+3,2 %). Tuloveroprosenttina on käytetty 21,50 % vuosina 2015-2017. Yhteisöverotuloja kertyy noin 2,5 milj. euroa vuonna 2015. Yhteisöveron tilitykset jäävät hieman pienemmiksi kuin vuonna 2014. Talouden taantuma heikentää yhteisöverotulokertymää. Vuonna 2016 yhteisöveroa arvioidaan kertyvän 2,2 milj. euroa ja vuonna 2017 2,3 milj. euroa. Kuntien osuus yhteisöverosta on 36,36 % vuonna 2015 ja 30,30 % vuosina 2016-2017. Verovuodesta 2002 alkaen kuntakohtaiset yhteisöveron jako-osuudet on määritelty etukäteen lopullisina ja ne lasketaan kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen perusteella. Verovuoden 2015 jako-osuudet määräytyvät vuosien 2012 ja 2013 verotustietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvona. Kiinteistöveron tuotto vuonna 2015 on noin 4,9 milj. euroa. Vuonna 2016 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän 5,0 milj. euroa ja vuonna 2017 5,1 milj. euroa. Kiinteistöveron tuotto kasvaa kiinteistöjen määrän kasvun, verotusarvojen kohoamisen, veroperustemuutosten ja veroprosenttien korotusten vaikutuksesta. Vuodelle 2015 yleistä veroprosenttia korotetaan 0,20 %-yksikköä (1,30 %) ja vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia 0,05 %-yksikköä (0,70 %). 2. Valtionosuudet Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö Peruspalvelujen uusi valtionosuusjärjestelmä tulee voimaan 1.1.2015. Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Uudessa järjestelmässä peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. 27 Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Lisäksi osana valtionosuusjärjestelmää on verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin. Tasausrajan alapuolella oleville kunnille tasauslisänä lisätään valtion-osuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 % (kunnan omavastuu 20 %). Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Vanhaan järjestelmään verrattuna Ylivieskan valtionosuuksien yhteismäärä kasvaa noin 24 e /asukas. Valtionosuudet maksetaan kunnille kuukausittain ilman korvamerkintää yhtenä eränä. Peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee mm. valtionosuusleikkausten johdosta 29,57 prosentista 25,42 prosenttiin vuona 2015. Myös opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin tulee leikkauksia Ennakkolaskelmien perusteella valtionosuuksia kertyy vuonna 2015 noin 30,3 milj. euroa, josta verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta 7,4 milj. euroa. Valtionosuuksien yhteismäärä kasvaa vuodesta 2014 noin 3,8 %. Vuonna 2016 valtionosuuksia on laskettu kertyvän noin 30,8 milj. euroa ja vuonna 2017 noin 31,0 milj. euroa. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus kasvaa vuosittain. 3. Maksut ja taksat Vesihuoltolaitoksen taksojen taso määrätään tuloslaskelman perusteella. Tavoitteena on saada vesihuoltolaitoksen kokonaistulos pysyvästi ylijäämäiseksi. Teknisten palvelujen lautakunta vahvistaa vesihuoltolaitoksen jäteveden käyttömaksun, joka on noin 2,60 e (alv 0 %) vuonna 2015 (vuonna 2014 2,46 e). Muissa palvelumaksuissa tehdään pääsääntöisesti vähintään kustannustason muutosta vastaavat korotukset. Tavoitteena on nostaa hallintokuntien palvelujen omakatteisuustasoa ja kaupungin maksutulojen kokonaismäärää. 28 Menoperusteet 1. Henkilöstömenot Kunta-alan nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2017 saakka. Sopimuskorotusvaikutukseksi palkkoihin vuodelle 2015 on arvioitu +0,5 % . Kuntatyönantajan välittömät henkilöstösivukulut muodostuvat sosiaaliturvamaksusta (2,15 %), työeläkemaksusta (KuEL ja VaEL), työttömyysvakuutusmaksusta (2,95 %) sekä tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksusta (0,70 %). Työnantajan KuEL-maksu jakaantuu palkkaperusteiseen maksuun (17,05 %), eläkemenoperusteiseen maksuun ja varhaiseläkemaksuun. Palkkaperusteinen maksu kohdistuu eri hallintokuntien menoksi palkkojen suhteessa. Eläkemenoperusteinen maksu ja varhaiseläkemaksu kohdennetaan eri hallintokuntien menoksi aiheuttamisperiaatteen mukaan. Ylivieskan kaupungilta ja Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymästä Peruspalvelukuntayhtymä Kallioon siirtyneen henkilöstön osalta Ylivieskan kaupunki vastaa työeläkevakuutuksen eläkemenoperusteisen maksun ja varhaiseläkemaksun maksamisesta Kuntien eläkevakuutukselle. Vieskan kuntayhtymästä siirtyneen henkilöstön osalta maksu määräytyy jäsenkunnille peruspääomaosuuden suhteessa (Ylivieska 60,98 %). Palvelujen ostot Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuottaa Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Määrärahavaraus vuodelle 2015 yhteensä 51,6 milj. euroa, josta ostetun erikoissairaanhoidon osuus on 15,1 milj. euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuus on budjetoitu vuodesta 2015 alkaen kaupungin talousarvioon, aikaisemmin Kallion talousarviossa. Määrärahavaraus vuodelle 2015 on 820.000 euroa. Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömistä kasvaa vuonna 2015. Pelastuspalvelut tuottaa Jokilaaksojen pelastuslaitos. Ylivieskan osuus vuoden 2015 kuntamaksuosuuksista on 12,94 %, eli 1.512.861 euroa. Kuntien käyttötalouden maksuosuuteen sisältyy myös pelastuslaitoksen nettoinvestoinnit. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut tuottaa 1.1.2015 lukien Kuntien Hetapalvelut Oy. Määrärahavaraus vuodelle 2015 on yhteensä 420.000 euroa. Menot kohdistetaan hallintokunnille palvelujen käytön mukaisessa suhteessa. Maaseutuhallintopalvelut ostetaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti isäntäkuntana toimivalta Nivalan kaupungilta. Määrärahavaraus ostopalveluihin vuodelle 2015 on 67.000 euroa. 29 Elinkeinopalvelut ostetaan Ylivieskan kaupungin konserniyhtiö YTEK Oy:ltä. Määrärahavaraus vuodelle 2016 on 160.000 euroa. 3.4. Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Kuntalain mukainen taloudenohjaus ja talousarvion rakenne Kunnan talousarviosta ja taloussuunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi talousarviosta ja taloussuunnitelmasta antaa ohjeita ja suosituksia Suomen Kuntaliitto. Kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa työ- ja elinkeinoministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla taloussuunnitelmalla. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, tuloslaskennan, investointien ja rahoituksen näkökulmasta. Käyttötalousosan avulla valtuusto ohjaa kaupungin palvelutoimintaa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille ja niiden alaisille tehtäväalueille strategiaan ja hyväksyttyihin toimenpideohjelmiin perustuvat toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden vaatimat määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan, kuinka kaupungin tilikaudelle jaksotettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan jaksotettuihin menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosan avulla ohjataan kaupungin investointeja. Se sisältää investointisuunnitelmat talousarvio- ja suunnitelmavuosille. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin tai hankkeittain. Rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoitusosan lopussa esitetään näiden yhteenlaskettu muutos, joka kuvaa rahavirtojen vaikutusta kaupungin maksuvalmiuteen vuoden aikana. Valtuusto vahvistaa kunkin tilivuoden talousarviorakenteen. 30 Vuodelle 2015 tehdään uuden hallintosäännön organisaatiorakenteen mukaiset muutokset talousarviorakenteeseen (uusi lautakunta: Kirjastoja kulttuurilautakunta). Liikelaitos Palvelukeskus Heta poistuu yhtiöittämisen seurauksena kaupungin talousarviosta. 3.5. Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin toimielimiä ja viranhaltijoita. Käyttötalousosassa valtuusto myöntää toimielimille määrärahat ja asettaa toiminnalliset tavoitteet tehtäväalueittain. Tehtäväalueiden sitovuustaso on toimintamäärärahan ja tulotavoitteen erotus, eli toimintakate. Vesihuoltolaitoksesta, Jokilaaksojen pelastuslaitoksesta ja Ylivieskatalo Akustiikasta laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelmassa valtuustoon nähden sitova taso on liikeyli-/alijäämä. Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelmassa korvaus jäännöspääomasta vuodelle 2015 lasketaan 2,5 %:n vuosikorolla. Toimielimet velvoitetaan kantamaan ja hakemaan tehtäväalueiden tulot talousarvioon hyväksytyn mukaisesti. Tehtäväalueiden palveluajatus, strategiset menestystekijät ja toiminta- ja taloussuunnitelman perustelut ovat lähinnä ohjeellisesti sitovia. Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015 ovat valtuustoon nähden sitovia ja niiden toteutumista seurataan ja toteutumisesta raportoidaan valtuustolle. Investointiosassa valtuusto myöntää toimielimille määrärahat hankeryhmittäin tai hankkeittain. Hankeryhmän ja hankkeen bruttomääräiset määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovia. Poikkeuksena hankeryhmä Maa- ja vesialueet, jossa sitovuustaso on nettotaso. Vuonna 2015 hankekohtaisia sitovia talonrakentamisen määrärahoja ovat lukion, Rahkolan koulun, Katajan koulun ja jäähallin rakentamisen määrärahat. Kunnallistekniikan nimetyt kohteet ovat ohjeellisesti sitovia. Investointiosan poistonalaisena irtaimen omaisuuden hankintana pidetään vähintään 10.000 euron arvoista hyödyke tai hyödykeryhmän hankintaa. Irtaimen omaisuuden määrärahat ovat sitovia toimielintasolla. Hallintokunnat velvoitetaan kantamaan ja hakemaan investointien valtionosuudet ja muut tulot talousarvioon merkityn mukaisesti. Hankkeen, hankeryhmän tai irtaimen omaisuuden määrärahaa ei saa käyttää ennen talousarvioon hyväksytyn tulorahoituksen varmistumista. 31 Tuloslaskelmaan ja rahoituslaskelmaan valtuuston hyväksymien menoja tuloerien toteutumisen valvontavastuu on kaupunginhallituksella. Valtuustoon nähden sitovat määrärahat ja tuloarviot on esitetty tuloslaskelman ja rahoituslaskelman perusteluissa. Talousarviossa olevat tunnusluvut eivät ole valtuustoon nähden sitovia, mutta suoritetavoitteita tulee pitää ohjeellisina. Suunnitelmapoistot ja laskennalliset erät eivät ole sitovia määrärahoja. Tilivelvolliset Kuntalain 75 §:n mukaisesti tilivelvollisina pidetään kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien jäseniä, esittelijöitä sekä tehtäväalueiden johtavia viranhaltijoita. Edellä mainittujen lisäksi tilivelvollisina voidaan pitää itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavia viranhaltijoita. Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia kaupunginvaltuuston jäsenyydestä. Tilivelvollisuus rajaa ne henkilöt, joiden kohdalta on erikseen tehtävä tilinpäätöksen yhteydessä päätös siitä, voidaanko heille myöntää vastuuvapaus vai kohdistetaanko heihin joku muistutus. Tilivelvollisuudella tarkoitetaan oikeudellisen vastuunalaisuuden lisäksi vastuunalaisuutta tehokkaasta johtamisesta tavoitteiden saavuttamiseksi. Vahvistaessaan talousarvion valtuusto hyväksyy tilivelvolliset. Tilivelvollisia vuonna 2015 ovat (uuden hallintosäännön mukaiset virkanimikkeet): - kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenet - kaupunginjohtaja - toimialajohtajat (hallintojohtaja, talousjohtaja, sivistysjohtaja, tekninen johtaja ja pelastusjohtaja) - kulttuurijohtaja, kirjastotoimenjohtaja, musiikkiopiston rehtori, kansalaisopiston rehtori ja apulaisrehtori, nuorisotoimenjohtaja, liikuntapalvelujen toimistopäällikkö, sivistyspalvelujen talouspäällikkö, kuntatekniikan päällikkö, rakennuspäällikkö, kaupunginarkkitehti, palvelujohtaja, ympäristöpäällikkö ja johtava rakennustarkastaja 32 3.6. Talouden kehitys ja muutokset Seuraavissa kuvissa on esitetty hallinnonalojen bruttomenojen osuus kaikista käyttötalouden menoista. Toisessa kuvassa ei ole mukaan alueellista Jokilaaksojen Pelastuslaitosta. 33 Seuraavan sivun taulukossa on esitetty talousarvion tehtäväalueiden toimintakatteet vuosina 2014 ja 2015 sekä muutos euroina ja prosentteina. Tehtäväalueiden toimintakate (nettomenot) 2014 / 2015. Käyttötalouden sitovat määrärahat valtuustoon nähden. Talousarvio 2014 Vaalit Talousarvio 2015 Muutos € Muutos % 1400 0 -1 400 31 220 31 964 744 2,4 1 515 982 1 662 875 146 893 9,7 362 000 357 000 -5 000 -1,4 1 428 209 1 482 861 54 652 3,8 756 000 752 000 -4 000 -0,5 90 110 88 784 -1 326 -1,5 Sosiaali- ja terveyspalvelut / PPKY Kallio 36 170 000 36 500 000 330 000 0,9 Erikoissairaanhoito (ostettu) / PPKY Kallio 14 820 000 15 100 000 280 000 1,9 960 000 1 950 000 990 000 103,1 -740 000 -662 000 -78 000 -10,5 15 121 104 15 514 896 393 792 2,6 Nuorisotoimi 289 205 287 999 -1 206 -0,4 Kirjastotoimi 638 000 637 000 -1 000 -0,2 Kulttuuritoiminta 361 750 349 458 -12 292 -3,4 Musiikkiopiston toiminta 886 950 895 135 8 185 0,9 Kansalaisopiston toiminta 640 150 636 000 -4 150 -0,6 Liikuntapalvelut 945 499 1 029 903 84 404 8,9 2 807 140 2 668 557 -138 583 -4,9 -650 327 -674 344 -24 017 3,7 0 0 0 76 434 392 78 608 088 2 173 696 Tilintarkastus Yleishallinto Elinkeinotoimi Pelastuspalvelut (Ylivieskan osuus pelastuslaitoksen menoista) Yhteisötuet Maaseutuelinkeinojen kehittäminen Muu sosiaali- ja terveystoimi Jokilaaksojen pelastuslaitos (taseyksikkö, nettotulo=investoinnit netto) Yleissivistävä koulutus Tekniset palvelut (sis. puhdistus- ja ruokapalvelut) Vesihuoltolaitos (nettotulosyksikkö, ylijäämä ennen poistoja) Jätelautakunta (menot laskutetaan Vestia Oy:ltä, bruttomenot 138.044 e) Käyttötalous netto, yhteensä 2,8 Perusteluja: - Yleishallinnon nettomenojen kasvu johtuu työllistämistoimenpiteiden määrärahojen keskittämisestä yleishallintoon (määrärahansiirtoja) - Muu sosiaali- ja terveydenhuolto sisältää työmarkkinatuen kuntaosuuden (n. 820.000 e) vuodesta 2015 alkaen (aikaisemmin Kallion talousarviossa) - Liikuntapalvelujen nettomenojen kasvu johtuu uuden jäähallin ja liikuntapuiston huoltorakennuksen sisäisistä vuokrista ja muista toimintamenoista 34 Seuraavassa kuvassa on hallinnonalojen nettomenojen osuus kaikista käyttötalouden nettomenoista. Kokonaismenoissa ei ole mukana Jokilaaksojen pelastuslaitosta (itsenäinen taseyksikkö) eikä vesihuoltolaitosta (laskennallinen taseyksikkö). Kuvasta selviää verorahoituksella rahoitettava osuus eri hallinnonalojen menoista, kun sisäisten palvelujen menot ja tulot (sisäiset vuokrat, puhtaanapito- ja ruokapalvelut ja sisäiset toimistopalvelut) on kohdistettu eri tehtäväalueille aiheuttamisperiaatteen mukaan. Käyttötalouden nettomenot 2015 (1000 e ja %-osuus) Kaupunginhallituksen tehtäalueet; 2860; 3,6 % Muut yhteensä; 191; Pelastuspalvelut; 0,2 % 1483; 1,9 % Tekniset palvelut; 2669; 3,3 % Muut sivistyspalvelut yhteensä; 3836; 4,7 % Yleissivistävä koulutus; 15515; 19,1 % Muut sos.- ja terv. menot; 1950; 2,4 % Sosiaali- ja terveyspalvelut; 51600; 64,5 % 35 Seuraavassa taulukossa on verrattu tilinpäätöksen 2013, talousarvion 2014 ja talousarvion 2015 keskeisiä taloustietoja. Taloustietoja Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2013 2014 2015 Muutos -% Muutos -% ta14/ta15 tp13/ta15 Kokonaismenot ( -) 128.723.357 132.138.864 2,7 Kokonaistulot ( +) 128.723.357 132.138.864 2,7 74.176.268 76.034.392 78.108.088 2,7 5,3 Investointimenot (-) 7.446.984 8.926.000 7.649.000 -14,3 2,7 Vuosikate ( + ) 3.922.567 3.935.608 4.521.912 14,9 15,3 Verotulot ( + ) 49.928.820 50.700.000 52.860.000 4,3 5,9 Valtionosuudet ( + ) 28.613.246 29.800.000 30.300.000 1,7 5,9 276.470 161.608 521.912 114.278 21.608 359.912 54.666.324 58.200.000 59.600.000 Lainat € / asukas Vuosikate % poistoista Veroprosentti 3.707 3.880 3.920 107,6 104,3 113,0 21,50 21,50 21,50 Asukasluku 31.12. 14.748 15.000 15.200 Toimintakate ( - ) Tilikauden tulos Tilikauden yli/alijäämä ( +/- ) Lainakanta Tunnuslukuja: 36 3.7. Kuntalain 65 §:n mukainen toimenpideohjelma Kuntalain 65 §:n mukaan kunnan, jolla on taseessa kertynyttä alijäämää, on laadittava tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, kunnalla on kuntalakiin perustuva velvollisuus laatia yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi. Valtuusto päättää toimenpideohjelman kestosta, joka voi olla taloussuunnitelmaa pidempi. Vuoden 2015 alusta voimaan tulevassa uudessa kuntalaissa alijäämän kattamisvelvoitetta on tiukennettu. Kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Taloussuunnitelmassa päätetään yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä katetaan. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 24.10.2007 § 54 kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa tarkoitettuun selvitysmenettelyyn liittyvän toimenpideohjelman vuosille 2008-2014. Taloussuunnitelmissa 2010-2016 ohjelmaa on tarkistettu ja voimassaoloaikaa jatkettu vuoden 2018 loppuun. Taloussuunnitelmassa 2014-2016 hyväksytyn talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteet eivät ole riittäviä varmistamaan kaupungin talouden tasapainottamisen ja alijäämän kattamisen. Uuden strategian laadintaan liittyen on valmisteltu talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2015-2017. Ohjelman toimenpiteitä sisältyy taloussuunnitelmaan 20152017. Useat toimenpiteistä vaativat vielä jatkovalmistelun ja erillisen toimeenpanopäätöksen. Kaupunginhallituksen hyväksymä talouden tasapainottamisohjelma 2015-2017 on liitteenä nro 2. Tavoiteaikataulu alijäämän kattamiseen: Alijäämän kattaminen vuosina 2013 - 2020 Tilinp. 2013 Taseen kattamaton alijäämä, 1000 euroa 7 476 Tal.arvio Tal.arvio 2014 2015 7 454 7 094 Suunn. 2016 Suunn. 2017 Suunn. 2018 Suunn. 2019 Suunn. 2020 5 845 4 056 3 000 1 500 0 37 4. KÄYTTÖTALOUSOSA 38 Vastuutoimielin: 10 Vastuuviranhaltija Tehtävä: KESKUSVAALILAUTAKUNTA Hallintojohtaja 100 Vaalit PALVELUAJATUS Kunnallisvaalien, valtiollisten vaalien ja europarlamenttivaalien toimittaminen. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015–2017 Vuoden 2012 kunnallisvaaleista alkaen Ylivieskassa on ollut yksi äänestysalue. Toiminnan painopistealueet Vuonna 2015 toimitetaan eduskuntavaalit ja voimassaolevan lain mukaan vuonna 2016 kunnallisvaalit. Syyskaudella 2014 annettaneen eduskunnalle HE vaalilain muuttamiseksi, jossa ehdotetaan, että seuraavat kuntavaalit (uusi nimi) toimitettaisiin huhtikuussa 2017. TUNNUSLUVUT TP 2013 Äänestysalueet Äänioikeutettuja TA 2014 TA 2015 SU 2016 SU 2017 1 1 1 1 1 11070 11230 11300 11400 11500 39 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2015-2017 Tehtävän nimi VAALIT Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot -20 000 -21 000 5,0 -20 000 -21 000 5,0 324 7 300 12 200 67,1 14 300 54 19 352 439 1 449 706 311,6 1 600 800 12 059 1 250 5 045 1 300 -58,2 300 21 000 Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 260 Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat 60,8 4,0 7 900 1 300 700 -1,9 100 26 000 960 Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 397 21 400 TOIMINTAKATE (NETTO) 397 1 400 0 -100,0 26 000 960 397 1 400 0 -100,0 26 000 960 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 40 Vastuutoimielin: 15 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tehtävä: 110 Tilintarkastus PALVELUAJATUS Kuntalain mukaisesti kaupungin ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat tarkastuslautakunta ja JHTT-tilintarkastaja. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on myös arvioida kaupungin toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta sekä resurssien käytön tehokkuutta. Varsinainen tilintarkastus on JHTT-tilintarkastajan tehtävänä. Valtuusto on valinnut vuosien 2013–2016 tilintarkastajaksi JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy:n. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015–2017 Tarkastuslautakunta kokoontuu 10-15 kertaa vuodessa. Tilintarkastukseen käytetään noin 20 tarkastuspäivää vuodessa. Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät on eriytetty tarkastuspäivistä. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 Toteutetaan hallinnon ja talouden tarkastus tehokkaasti ja luotettavasti, jolla varmistetaan Ylivieskan kaupungin hallinnon ja taloudenpidon laillisuus ja tuloksellisuus, sisäisen valvonnan toimivuus ja kirjanpidon ja tilinpäätöksen sekä muun laskentatoimen oikeellisuus ja riittävyys. Uuden kuntalain mukaisen tarkastustoiminnan toteutuminen. TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TA 2015 SU 2016 SU 2017 20+12 20+12 Tarkastuspäiviä: Jhtt-tarkastaja+ tarkastuslautakunnan kokoukset 20+12 20+10 20+12 41 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2015-2017 Tehtävän nimi TILINTARKASTUS Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot 8 124 7 000 8 000 14,3 8 000 8 000 567 104 420 464 10,5 500 500 18 794 911 21 900 400 22 000 500 0,5 25,0 22 000 500 22 000 500 783 29 283 1 500 31 220 1 000 31 964 -33,3 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 2,4 1 000 32 000 1 000 32 000 TOIMINTAKATE (NETTO) 29 283 31 220 31 964 2,4 32 000 32 000 29 283 31 220 31 964 2,4 32 000 32 000 Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 42 Vastuutoimielin: 20 Vastuuviranhaltija: Tehtävä: KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginjohtaja, hallintojohtaja, talousjohtaja 120 Yleishallinto PALVELUAJATUS Kaupunginvaltuusto ylimpänä päätöksentekoelimenä päättää kaupungin strategiasta, palvelutasosta ja toiminnan keskeisistä tavoitteista ja osoittaa tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavat resurssit. Kaupunginvaltuusto on Ylivieska-konsernin ylin valvoja. Kaupunginhallitus huolehtii kokonaisuutena kaupungin hallinnosta, palveluista, toiminnoista, organisaatiosta ja taloudesta. Kaupunginhallitus vastaa myös paikallisesta ja alueellisesta yhteistyöstä ja edunvalvonnasta sekä edistää Ylivieskan vetovoimaisuutta ja elinkeinoelämän myönteistä kehittymistä. Kaupunginhallitus ohjaa ja johtaa Ylivieskakonsernia. Kaupunginhallituksen alaisena sisäisenä palveluyksikkönä toimiva keskusvirasto tuottaa tukipalveluja muille hallintokunnille ja vastaa sisäisestä ja ulkoisesta laskentatoimesta ja tietohallinnosta sekä huolehtii osaltaan kaupungin tiedotus-, neuvonta- ja asiakaspalvelutehtävistä. YLEISHALLINNON STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Kaupunkistrategian mukaisen kehityksen edistäminen. Luotettava ja nopea asioiden valmistelu ja täytäntöönpano. Laadukkaat asiantuntijapalvelut. Osaavan henkilöstön varmistaminen. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 – 2017 Uuden kuntalain ja SOTE-järjestämislain mukaisten säädösten toimeenpano. Kaupungin edunvalvonnasta huolehtiminen. Uuden kaupunkistrategian jalkauttaminen. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus ja jalkauttaminen. Työmarkkinatuen kuntaosuuden pienentäminen työllistämistoimenpiteitä tehostamalla. 43 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Nykyaikaiset, sähköistä asiointia tukevat tietojärjestelmät. Uusia tietojärjestelmiä ja sähköisiä lomakkeita käytössä. Asiointi tietoverkossa ja käyttökokemukset. Hyvä asiakaspalvelu. Tyytyväiset asiakkaat. Kaupungin kotisivujen edelleen kehittäminen.. Asioiden käsittelyn nopeus ja virheettömyys. Kotisivujen kuntapalaute ja kyselytulokset. Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Tehokkaasti tuotetut yleishallinnon palvelut. Tehokas palvelutuotanto. Yleishallinnon kustannukset vähintään 10 % alle kuntien keskiarvon. Yleishallinnon nettokustannukset euroa/asukas. Työmarkkinatuen kuntarahoitusosuuden pienentäminen Vuodelle 2015 arvioitu rahoitusosuus kääntyy laskuun Työmarkkinatuen saajat ja työttömyyden perusteella maksettujen tukipäivien määrä TALOUSNÄKÖKULMA PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Tehokas palvelutuotanto ja tehokkaat palveluprosessit Prosessien mallintaminen koko organisaatiossa aloitettu. Prosessikaaviot ja palvelukuvaukset ja muutokset toimintatavoissa. Tehokas kokoustyöskentely Sähköinen kokoushallinta käytössä laajasti Sisäinen valvonta sisäistetty koko organisaatiossa. Sopimushallintajärjestelmä käytössä. Kokouskustannukset Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Henkilöstön työhyvinvointi. Henkilöstön sairauslomapäivät vähen- Sairauslomapäivät/työntekijä tyneet. Työhyvinvointimittaukset Osaava ja motivoitunut henkilöstö Vaihtuvuus pieni Toimiva sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Toiminnan riskit hallinnassa. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Saatu palaute. 44 TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TA 2015 SU 2016 SU 2017 Kv:n päätökset 99 100 100 100 100 Kh:n päätökset 275 300 300 300 300 Yleishallinnon nettokustannukset € /asukas (sis. yhteisötuet) Keskimäärin kunnissa € /asukas 135 151 159 148 144 180 180 180 180 180 8.288 8.000 8.000 8.000 8.000 - keskusvirasto 7 7 7 7 7 - ATK-tuki 3 3 3 3 3 - talous- ja velkaneuvonta 2 2 2 2 2 - työllistämisprojektit (ohjaajat, työnjohto) 1 2 3 2 2 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2015-2017 Tehtävän nimi YLEISHALLINTO Kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot, päivinä Henkilöstö Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot -121 729 -132 243 -147 611 Maksutulot -1 172 -200 -200 -94 585 -111 452 -162 600 -224 555 -442 041 -84 300 -328 195 693 516 11,6 -148 700 -149 700 -200 -200 45,9 -107 700 -82 000 -51 800 -362 211 -38,6 10,4 -51 800 -308 400 -51 800 -283 700 705 051 818 840 16,1 705 000 669 000 276 594 36 908 302 722 42 304 346 515 45 686 14,5 327 100 38 850 321 000 36 650 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 402 762 44 614 24 852 152 896 1 632 142 525 320 66 700 22 600 179 480 1 844 177 548 335 74 300 24 400 167 010 2 025 086 9,8 510 240 60 400 24 400 165 967 1 831 957 513 900 63 700 2 200 166 867 1 773 317 TOIMINTAKATE (NETTO) 1 190 101 1 515 982 1 662 875 9,7 1 523 557 1 489 617 74 499 82 800 60 000 -27,5 60 000 60 000 1 264 600 1 598 782 1 722 875 7,8 1 583 557 1 549 617 Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot 8,0 4,4 11,4 8,0 -6,9 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 45 Vastuutoimielin: 20 Vastuuviranhaltija: Tehtävä: KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginjohtaja 130 Elinkeinotoimi PALVELUAJATUS Ylivieskan kaupunki ostaa elinkeino- ja kehittämispalveluja sekä asiantuntijapalveluja Ylivieskan Teknologiakylä YTEK Oy:ltä. YTEK Oy tuottaa kaupungille elinkeinopalveluja, asiantuntijapalveluja, kehittää kiinteistöliiketoimintaa, hallinnoi yritystoimintaa edistäviä kehittämispalveluja ja tukee korkeaan osaamiseen perustuvan yritystoiminnan kehittämistä yhteistyöverkostojen kautta. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa. YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet vuonna 2015 ovat: - teknologiakylän kiinteistötoiminta yritysten liiketoiminnan kehittäminen ja omistajavaihdosten tukeminen yrityshautomotoiminnan jatkokehittäminen, koulutus- ja valmennuspalvelut yhteistyössä seudullisten elinkeinopalveluverkoston (Innoveturi) kanssa elinkeino-, kehittämis- ja asiantuntijapalveluiden tuottaminen Ylivieskan kaupungille yhteistyössä kaupungin kanssa toteuttaa markkinointia ja kontaktointia uuden yritystoiminnan sijoittumiseksi kaupunkiin osallistuminen Seutukaupunkipilottiin (PK- teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky) Kaupungin ja YTEK Oy:n välinen ostopalvelusopimus (160.000 euroa) palvelujen tuottamisesta sisältää myös hankkeiden kuntarahoitusosuudet ja YTEK Oy:n yritysrahoitusosuudet. Vuonna 2015 on varauduttu seuraavien hankkeiden kuntarahoituksiin: - RAJATON / Yritysten liiketoiminnan ja liikeideoiden uudistumisen, kasvun ja muutosvaiheiden hallinta Taloudellisten resurssien puitteissa muiden yrityslähtöisten kehittämishankkeiden kuntarahoituksesta päätetään tapauskohtaisesti. Vuodelle 2015 muita hankkeiden kuntarahoitusosuuksien varauksia ei ole vielä tehty. 46 Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015: - uusia yrityksiä teknologiakyläympäristöön 5 kpl teknologiakyläympäristön työpaikkojen nettolisäys yhteensä 10 kpl vuokrattavien tilojen käyttöaste 100 % Rajaton-hankkeessa mukana 15 yritystä Ylivieskassa henkilöresurssien lisääminen hankerahoituksella / 1 htv yritysten tarvitsemien toimitilaratkaisujen edistäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Rieska-Leader ry:n hallinnoimiin hankkeisiin on varattu yhteensä 40.000 euroa vuonna 2015 kaupungin rahoitusosuutena. Linjaliikenteen tukemiseen on varattu 160.000 euroa vuonna 2015 (mm. koululaiskuljetukset). Kaupungin tukemaan asiointiliikenteeseen ei ole varattu määrärahaa vuodelle 2015. Toiminnallisia tavoitteita muille konserniyhteisöille: Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy on 100-prosenttisesti kaupungin omistama yhtiö, jolle kaupunki on luovuttanut vuokra-asuntojen hallinnan ja vuokra-asuntojen rakennuttamisen. Tavoitteet vuodelle 2015: Asuntojen kysyntä ja tarjonta pidetään tasapainossa. Asuntokanta pidetään hyvässä kunnossa ja yhtiön taloutta hoidetaan niin, että toiminnan kaikki kulut voidaan kattaa tulorahoituksella. Yhtiön hallinnassa olevien vuokra-asuntojen käyttöaste vähintään 90 % Muut tavoitteet konserniyhteisöille Ylivieskan Vuokraasunnot Oy YTEK Oy Ylivieskan Teolli- Vieskan Teolli- Vieskan liikelaitossuuskiinteistöt Oy suustalo Oy kuntayhtymä Käyttökate-% 40,0 20,0 40,0 20,0 30,0 Omavaraisuus- % 30,0 40,0 20,0 40,0 30,0 47 TUNNUSLUVUT 2013 TA 2014 TA 2015 SU2016 SU2017 Yritysten lukumäärä 965 990 1020 1055 1090 Työpaikat 6572 6662 6732 6812 6892 Aloittaneet yritykset 27 35 40 45 45 Lopettaneet yritykset 11 10 10 10 10 Työpaikkojen lisäys 50 90 70 80 80 11,3 13,0 12,5 11,7 11,0 Työttömyysaste % Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2015-2017 Tehtävän nimi ELINKEINOTOIMI Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset -16 149 -16 149 -3 000 -3 000 -3 000 -3 000 439 498 551 49 891 330 000 320 000 35 000 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 489 940 TOIMINTAKATE (NETTO) Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -3 000 -3 000 -3 000 -3 000 -3,0 320 000 320 000 40 000 14,3 40 000 40 000 365 000 360 000 -1,4 360 000 360 000 473 791 362 000 357 000 -1,4 357 000 357 000 473 791 362 000 357 000 -1,4 357 000 357 000 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 48 Vastuutoimielin: 20 Vastuuviranhaltija: Tehtävä: KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginjohtaja 150 Pelastuspalvelut PALVELUAJATUS Pelastustoimen alueiden muodostamisesta koskevan lain mukaiset pelastustoimialueet aloittivat toimintansa vuoden 2004 alussa. Jokilaaksojen pelastustoimialueeseen kuuluu 1.1.2015 yhteensä 17 kuntaa. Jokilaaksojen pelastustoimialueen hallinnosta vastaa sopimuskuntana toimiva Ylivieskan kaupunki, jonka ylläpitämä pelastuslaitos vastaa pelastustoimilain 4 §:n mukaisten tehtävien hoitamisesta alueella. Pelastuslaitoksen hallintoa varten valtuusto on asettanut Jokilaaksojen pelastustoimen johtokunnan. TALOUSSUUNNITELMA 2015–2017 Pelastuslaitoksen taloutta hoitaa ja siitä vastaa Ylivieskan kaupunki. Pelastuslaitos on itsenäinen taseyksikkö Ylivieskan kaupungin kirjanpidossa. Pelastustoimessa sovelletaan tilaaja-tuottaja -mallia. Pelastuslaitoksen johtokunnan alaisuudessa toimiva Jokilaaksojen pelastuslaitos toimii pelastuspalvelujen tuottajana. Ylivieskan kaupungin maksuosuus on budjetoitu kaupunginhallituksen alaiselle pelastuspalvelujen tehtäväalueelle. Pelastuslaitoksen toiminta laajenee ensihoidon palveluissa 1.1.2015 alkaen. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 Pelastustoimen toiminnalliset tavoitteet on asetettu tehtäväkohdassa Pelastuslaitoksen johtokunta / Pelastustoimi. Kuntien maksuosuudet määräytyvät yhteistoimintasopimuksen mukaisesti siten, että 60 % kustannuksista muodostuu asukasluvun perusteella ja 40 % kunnan riskiruutujen perusteella. Ylivieskan kaupungin osuus alueellisen pelastustoimen kustannuksista oli vuonna 2007 10,2 %, vuonna 2008 11,3 %, vuosina 2009-2010 12,5 %, vuosina 2011- 2012 12,55 % vuonna 2013 12,65 %, vuonna 2014 12,72 % ja vuonna 2015 12,94 %, 49 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2015-2017 Tehtävän nimi PELASTUSPALVELUT Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot -10 000 Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -92 333 -102 333 -60 000 -60 000 -60 000 -60 000 -60 000 -60 000 -60 000 -60 000 30 000 30 000 30 000 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut 40 273 Muut henkilösivumenot 1 421 467 1 488 209 1 512 861 1,7 1 500 000 1 510 000 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 1 461 740 1 488 209 1 542 861 3,7 1 530 000 1 540 000 TOIMINTAKATE (NETTO) 1 359 407 1 428 209 1 482 861 3,8 1 470 000 1 480 000 53 091 53 100 50 000 -5,8 50 000 50 000 1 412 498 1 481 309 1 532 861 3,5 1 520 000 1 530 000 Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 50 Vastuutoimielin: 20 Vastuuviranhaltija: Tehtävä: KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginjohtaja, talousjohtaja 175 Yhteisötuet PALVELUAJATUS Tehtäväalue sisältää kaupungin verotuskustannusosuuden, yhteistoimintaosuudet (Pohjois-Pohjanmaan liitto, Ylivieskan Seutukuntayhdistys, Kerttu Saalasti säätiö, Suomen Kuntaliitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos), jäsenmaksut ja yhteisöjen avustamisen sekä maaseutuelinkeinojen kehittämisen avustaminen. TALOUSSUUNNITELMA 2015–2017 Varaukset yhteistoimintaosuuksiin: Pohjois-Pohjanmaan liitto 123.000 e, Ylivieskan seutukunta 150.000 e, Suomen Kuntaliitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos 55.000 e ja Kerttu Saalasti säätiö 8.000 e. Kaupungin verotuskustannusosuus verohallinnolle on noin 320.000 e. Yhteisöavustuksilla tuetaan ensisijaisesti sellaista yhteisöjen toimintaa, joka täydentää kaupungin palveluja ja edistää työllisyyttä ja vapaaehtoistyötä. Kaupunginhallitus myöntää erillisavustuksia yhteisöille liitteen nro 1 mukaisesti 49.900 euroa. Kylätoimintaan, kylien kehittämisen avustamiseen ja 4H yhdistyksen avustamiseen on varattu yhteensä 36.000 euroa. TUNNUSLUVUT Avustettavat yhteisöt TP 2013 TA 2014 TA 2015 SU 2016 SU 2017 13 11 11 11 11 51 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2015-2017 Tehtävän nimi YHTEISÖTUET Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot 702 094 650 000 656 000 0,9 660 000 660 000 96 000 10 000 756 000 86 000 10 000 752 000 -10,4 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 95 048 9 837 806 979 -0,5 76 000 10 000 746 000 66 000 10 000 736 000 TOIMINTAKATE (NETTO) 806 979 756 000 752 000 -0,5 746 000 736 000 806 979 756 000 752 000 -0,5 746 000 736 000 Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 52 Vastuutoimielin: 20 Vastuuviranhaltija: Tehtävä: KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginjohtaja 1291 Sosiaali- ja terveyspalvelut / Peruspalvelukuntayhtymä Kallio PALVELUAJATUS JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuottaa ja järjestää Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Kallion perustehtävä on järjestää alueen asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut oikeatasoisina, oikea-aikaisina ja oikeassa paikassa. Kallio edistää alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Kallion palvelustrategian linjaukset: Kallion palvelut ovat - Asiakaslähtöisiä ja kohdennettuja - Terveyttä ja hyvinvointia edistäviä - Kotona asumista tukevia Kallio - Järjestää palveluja monituottajamallilla - Kehittää toimialat ja tulosalueet ylittäviä asiakaslähtöisiä palveluprosesseja - Edistää sähköistä asiointia ja teknologian käyttöönottamista - Kallio on yhtenäinen palvelualue Palvelustrategiakauden erityiset kehittämisen ja resursoinnin painopisteet - Ikäihmisten palvelut - Lapset, nuoret ja perheet - Vastaanottopalvelut TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 Kallion toiminta perustuu sopimusohjaukseen ja omistaja-ohjaukseen. Sopimusohjaus on prosessi, jossa määritellään väestön palvelujen tarve sekä sovitaan palvelujen määrästä ja laadusta. Talousarvion valmistelussa tulosaluekohtaiset palvelukuvaukset, väestön palvelutarpeen ennakointi sekä sovittu palvelujen taso ja määrä ovat määrärahavarausten perustana. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vahvistetun toiminta- ja taloussuunnitelman pohjalta. Kunnittaisen kustannustenjaon välineenä on Maisema-laskentatyökalu, jonka avulla lasketaan kullekin jäsenkunnalle tulosalueittaiset kustannukset tuoteryhmäkohtaisina suoritteina suunniteltujen/käytettävien palvelusuoritteiden mukaisessa suhteessa. 53 Tuoteryhmät: - Hallinto- ja tukipalvelut Varhaiskasvatuspalvelut (siirtyy jäsenkunnille vuoden 2016 alusta) Perhe- ja aikuissosiaalityö Perhepalvelut Hoito- ja hoivapalvelut Vammaispalvelut Aikuispsykososiaaliset palvelut Vastaanottopalvelut Kuntoutus Erikoissairaanhoito Suun terveydenhuolto Työterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion omat toiminnalliset tavoitteet on hyväksytty kuntayhtymän vuoden 2015 talousarviossa ja vuosien 2015-2017 taloussuunnitelmassa. Omistajaohjaukseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet: - Toimintolaskennan käyttöönotto ja hyödyntäminen Raportoinnin edelleen kehittäminen Benchmarkkaus verrokkitoimijoihin ja hyvien käytäntöjen hyödyntäminen Palvelustrategian jalkauttaminen. Talouden tasapainottamisohjelman Kalliota koskevat toimenpiteet: Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa ei uusia toiminnanlisäyksiä, toimintakatteen vuotuisen kasvun rajoittaminen alle 2 prosentin. 54 Kallion talousarvion taloudelliset tavoitteet Ylivieskan osalta vuonna 2015: Kunta: Ylivieska Toimiala: Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Talousarvio TA 2015 / TA 2015 / Muutos TA 2015 / Muutos TA 2015 / 2015 TA 2014 TP 2013 TA 2014 TP 2013 Vertailutaso Vastaanottopalvelut Suun terveydenhuolto Erikoissairaanhoito - josta ostettu erikoissairaanhoito Aikuispsykososiaaliset palvelut Hoito- ja hoivapalvelut Kuntoutuspalvelut Perhepalvelut Vammaispalvelut Ympäristöterveydenhuolto Työterveyshuolto Varhaiskasvatus Toimeentulotuki ja työllistäminen Projektit Yhteensä * - Työmarkkinatuen kuntaosuus Yhteensä Netto 4 190 785 1 514 669 14 390 798 13 985 541 1 443 560 12 003 298 763 717 2 392 873 2 732 387 354 775 -16 762 7 654 768 1 307 834 6 373 48 739 075 575 806 49 314 881 Netto 4 237 280 1 605 142 15 398 404 14 828 490 1 608 561 11 801 915 850 367 2 576 732 2 723 182 363 315 -32 806 7 875 633 1 412 022 8 151 50 427 897 570 000 50 997 897 Netto 4 318 937 1 625 797 15 607 305 15 095 192 1 832 744 11 938 278 860 646 2 613 835 2 788 050 372 081 -7 692 8 203 513 1 435 329 9 370 51 598 192 820 000 % 1,9 % 1,3 % 1,4 % 1,8 % 13,9 % 1,2 % 1,2 % 1,4 % 2,4 % 2,4 % -76,6 % 4,2 % 1,7 % 15,0 % 2,3 % % 3,1 % 7,3 % 8,5 % 7,9 % 27,0 % -0,5 % 12,7 % 9,2 % 2,0 % 4,9 % -54,1 % 7,2 % 9,7 % 47,0 % 5,9 % Ostettu ESH 13 985 541 14 828 490 15 095 192 1,8 % Oma toiminta * 34 753 535 *ei sisällä työmarkkinatuen kuntaosuutta YHTEENSÄ 48 739 075 35 599 407 36 503 000 2,5 % 50 427 897 51 598 192 2,3 % 5,9 % eur 81 658 20 655 208 901 266 702 224 183 136 363 10 279 37 104 64 868 8 765 25 114 327 880 23 306 1 219 1 170 295 eur 128 152 111 128 1 216 507 1 109 651 389 184 -65 020 96 929 220 962 55 664 17 306 9 070 548 745 127 495 2 997 2 859 117 7,9 % 266 702 1 109 651 5,0 % 903 593 1 749 466 55 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2015-2017 Tehtävän nimi SOSIAALI- JATERVEYSPALVELUT Selite TP2013 TA2014 TA2015 35 329 341 36 170 000 36 500 000 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 35 329 341 36 170 000 TOIMINTAKATE (NETTO) 35 329 341 % SU2016 SU2017 0,9 37 100 000 37 700 000 36 500 000 0,9 37 100 000 37 700 000 36 170 000 36 500 000 0,9 37 100 000 37 700 000 29 304 29 300 10 000 -65,9 10 000 10 000 35 358 645 36 199 300 36 510 000 0,9 37 110 000 37 710 000 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 56 Vastuutoimielin: 20 Vastuuviranhaltija: Tehtävä: KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginjohtaja 1292 Erikoissairaanhoito (ostettu) / Peruspalvelukuntayhtymä Kallio PALVELUAJATUS Erikoissairaanhoidon palveluita tuotetaan Kallion omana toimintana oman henkilökunnan toimesta, mutta suurin osa palveluista on ostopalveluja. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio hankkii erikoissairaanhoidon palveluja PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiiriltä, Keski-Pohjanmaan keskussairaalalta ja muilta palvelujen tuottajilta. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 Hoitoon pääsyn turvaaminen riittävän nopeasti terveysongelma huomioon ottaen. Hoitoketjun hyvinvointipalvelut – perusterveydenhuolto – erikoissairaanhoito optimaalinen toimivuus. Talouden tasapainottamisohjelmaan liittyvät tavoitteet: Ostetun erikoissairaanhoidon menojen kasvun hidastaminen mm. Kallion omaa palvelutoimintaa vahvistamalla, kilpailuttamista lisäämällä ja hoidonporrastamista tehostamalla. 57 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2015-2017 Tehtävän nimi ERIKOISSAIRAANHOITO (OSTETTU) Selite TP2013 TA2014 TA2015 13 985 541 14 820 000 15 100 000 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 13 985 541 14 820 000 TOIMINTAKATE (NETTO) 13 985 541 13 985 541 % SU2016 SU2017 1,9 15 700 000 16 100 000 15 100 000 1,9 15 700 000 16 100 000 14 820 000 15 100 000 1,9 15 700 000 16 100 000 14 820 000 15 100 000 1,9 15 700 000 16 100 000 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 58 Vastuutoimielin: 20 Vastuuviranhaltija: Tehtävä: KAUPUNGINHALLITUS Talousjohtaja 1293 Muu sosiaali- ja terveydenhuolto Peruspalvelukuntayhtymä Kallioon siirtyneen henkilöstön osalta Ylivieskan kaupunki vastaa työeläkevakuutuksen eläkemenoperusteisen maksun ja varhaiseläkemaksun maksamisesta Kuntien eläkevakuutukselle. Eläkemenoperusteisen maksun maksaminen tapahtuu kaupungin palveluksesta siirtyneen henkilöstön osalta suoraan Kuntien eläkevakuutukselle ja Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymästä (nykyisin Vieskan liikelaitoskuntayhtymä) siirtyneen henkilöstön osalta kuntayhtymän laskutukseen perustuen (peruspääomaosuuden suhteessa, eli 60,98 %). Työmarkkinatuen kuntaosuuden budjetointi on siirtynyt vuodesta 2015 alkaen Peruspalvelukuntayhtymä Kalliolta jäsenkunnille. Vuoden 2015 määrärahavaraus 820.000 euroa. Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2015-2017 Tehtävän nimi MUU SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset -18 748 -18 748 -40 000 -40 000 790 453 600 000 630 000 5,0 630 000 630 000 400 000 1 000 000 820 000 500 000 1 950 000 25,0 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 528 434 1 318 887 95,0 820 000 500 000 1 950 000 820 000 500 000 1 950 000 TOIMINTAKATE (NETTO) 1 300 139 960 000 1 950 000 103,1 1 950 000 1 950 000 1 300 139 960 000 1 950 000 103,1 1 950 000 1 950 000 Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -100,0 -100,0 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Työmarkkinatuen kuntaosuus Muut toimintamenot Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 59 Vastuutoimielin: 20 Vastuuviranhaltija: Tehtävä: KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginjohtaja 180 Maaseutuelinkeinojen kehittäminen PALVELUAJATUS Ylivieskan kaupungin maataloushallinto on siirretty uuden maataloushallintoalueen hoidettavaksi 1.1.2012 alkaen. Uudessa maaseutuhallinto yksikössä ovat Kärsämäen, Nivalan, Oulaisten, Sievin ja Ylivieskan kunnat, isäntäkuntana toimii Nivalan kaupunki. Uusi yksikkö on ollut tarpeellista muodostaa maaseutuviraston muuttaessa pelto- ja kotieläintukien maksatukseen liittyviä määräyksiä. Yksikön tehtäviin kuuluvat hallintoasiat sekä maaseudun kehittäminen. Ylivieskan kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämisen tehtäviä ovat uuden yhteistyöalueen Ylivieskan maksuosuuden budjetoinnin valmistelu ja valvonta. TALOUSSUUNNITELMA 2015 - 2017 Hallintoyksikön kuusijäsenisessä lautakunnassa on yksi jäsen Ylivieskasta, Sievistä, Oulaisista ja Kärsämäeltä sekä kaksi jäsentä Nivalasta. Ylivieskan kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämisen tehtäviä ovat budjetoinnin lisäksi kylien kehittämisrahan ja 4H yhdistyksen avustuksen sekä maaseudun kehittämisrahan ohjaus ja hallinnointi. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODLLE 2015 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Seutukunnassa toimivien emotrin hankkeiden hyödyntäminen maaseudun kehittämisessä. Toiminta ohjausryhmissä sekä tiedottaminen viljelijöille. Tukipäätösten tallennus, käsittely ja maksatus hoidetaan mahdollisimman nopeasti. Tallennus ja tukipäätösten muu käsittely kunnissa suoritetaan ministeriön antamiin päivämääriin mennessä. Sukupolvenvaihdosten tekeminen 1-4 kpl vuodessa. Toteutuneet spv-tapaukset tilastoidaan tunnuslukuihin. Huomioidaan myös ns. lisäalue Lutut (luopumistuet). 60 TUNNUSLUVUT Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Su 2016 Su 2017 Aktiivitilojen määrä kpl (tukea hakeneet tilat) 162 160 153 148 142 Maksettavat palkkiot milj.€ ( kunta + TE-keskus ) 5,9 6,4 5,5 6,2 6,0 Käsitellyt EU-hakemukset 1148 1400 1400 1400 1400 Viljelyssä oleva peltopinta-ala ha 7479 7500 7500 7500 7500 1 5 4 4 4 96 100 115 148 142 Sukupolvenvaihdokset Sähköisen asioinnin maatilat Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2015-2017 Tehtävän nimi MAASEUTUELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot -300 -100,0 -300 -100,0 Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot 80 179 725 82 593 1 500 81 778 1 300 6 578 87 482 6 317 90 410 5 706 88 784 -9,7 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE (NETTO) 87 482 90 110 87 482 90 110 Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat 81 800 1 300 81 800 1 300 -1,8 5 700 88 800 5 700 88 800 88 784 -1,5 88 800 88 800 88 784 -1,5 88 800 88 800 -1,0 -13,3 Avustukset Muut toimintamenot Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 61 Vastuutoimielin: 35 Vastuuviranhaltija: Tehtävä: PELASTUSLAITOKSEN JOHTOKUNTA Pelastusjohtaja 190 Pelastustoimi / Jokilaaksojen pelastuslaitos VISIO Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä PALVELUAJATUS JA PERUSTEHTÄVÄT Vision toteuttamiseksi pelastuslaitos tuottaa palvelunsa säädösten ja sopimusten mukaisesti mahdollisimman laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti: ylläpitämällä pelastustoiminnan toimintavalmiutta kaikissa turvallisuustilanteissa erilaisia onnettomuus- ja uhkatilanteita varten, huolehtimalla aktiivisesti onnettomuuksien ennaltaehkäisytyöstä, toimimalla alueellaan valmiussuunnittelun ja varautumisen asiantuntijana sekä toimittamalla erillisiin sopimuksiin perustuen ensihoidon palveluja, tekemällä yhteistyötä alueen asukkaiden, yhteisöjen ja viranomaisten kanssa Palvelujen tuottamisen ja kehittämisen lähtökohtana on henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen Osaava Jokilaakso - mallin mukaisesti sekä joustavuuden säilyttäminen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Palvelut toteutetaan alueen sopimuspalokuntatoimintaa hyödyntäen ja tukien sekä eri yhteistyöverkostojen kanssa. Pelastuslaitos voi ottaa tehtäväkseen myös muita tehtäviä silloin kun se lakisääteisiä tehtäviä vaarantamatta on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Pelastuslaitoksen strategiset tavoitteet ja menestystekijät Pelastuslaitos on alueellaan keskeisessä roolissa pelastustoimen ja ensihoidon palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa yhteistyössä eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Pelastustoiminnan ja ensihoidon palvelut toteutetaan tasapuolisesti, laadukkaasti ja tehokkaasti säädöksiin, palvelutasopäätökseen sekä sopimuksiin perustuen kaikissa turvallisuustilanteissa. Onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Onnettomuuksien ja vahinkojen määrä vähenee. Päätoimisen ja sopimushenkilöstön määrä ja toimintakyky on tehtävien kannalta riittävä. Henkilöstö tuntee työnsä mielekkääksi ja hyvin organisoiduksi. Henkilöstöllä on hyvä ammattitaito tehtäviinsä. Kehittämistoimenpiteet tukevat tehokkaasti päätöksentekoa ja palvelutuotantoa. 62 Pelastuslaitoksen strategiset menestystekijät Pelastuslaitos kykenee tasapuolisesti ja tehokkaasti tuottamaan säädösten, palvelutasopäätöksen ja sopimusten edellyttämät palvelut kaikissa turvallisuustilanteissa. Pelastuslaitoksen toimenpitein ja yhteistyöverkostojen avulla kyetään vaikuttamaan alueella tapahtuvien onnettomuuksien määrään ja niistä aiheutuneisiin vahinkoihin. Pelastuslaitoksella on palvelujen edellyttämä riittävän toimintakykyinen, osaava ja motivoitunut henkilöstö. Pelastuslaitoksella on riittävät taloudelliset resurssit palvelutuotannon edellyttämän henkilöstön ja kaluston ylläpitoon sekä kehittämiseen. Pelastuslaitos on keskeinen asiantuntijataho alueen valmiussuunnittelussa ja varautumisen yhteistyön kehittämisessä. Pelastuslaitos kehittää toimintojaan kyetäkseen tukemaan kuntien kriisihallintakykyä ja kriisijohtamista. Pelastuslaitoksella on tehokasta toimintaa tukeva organisaatiokulttuuri, jota ylläpidetään ja kehitetään määrätietoisesti. Pelastuslaitoksen lakisääteinen palvelutuotanto ja sopimusperusteinen ensihoitopalvelu tukevat arjessa toisiaan ja henkilöstön käytettävyys on mahdollisimman laajaa. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 – 2017 Toimintaympäristön muutokset suunnittelukaudella Palvelutasopäätöskaudella 2014 – 2017 pelastuslaitoksen toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia, joiden vaikutuksia ei kaikilta osin kyetä arvioimaan. Valtakunnallisia muutostekijöitä: • Alan tietotekninen kehitys on nopeaa ja pelastuslaitoksen on oltava siinä mukana. • Hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmäuudistukset vaikuttavat pelastustoimen ICThankkeisiin edellyttäen pelastuslaitokselta henkilöresursointia. • Pelastustoimialan tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostetaan valtakunnallisesti. • Hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan liittyen sisäministeriö ohjaa pelastuslaitoksia säästötoimenpiteisiin. Kuntakentässä pelastustoimialueella tapahtuvat muutokset: • Kunta- ja sote-rakenteen muutokset vaikuttavat välillisesti pelastustoimeen. • Alueen kuntien taloudellinen kehitys ohjaa pelastuslaitosta merkittäviin säästöihin. • Elinkeino- ja väestörakenne muuttuu ja lähes kaikkien kuntien väkiluku vähenee. • Alueen riskit keskittyvät kasvukuntiin ja mikä vaikuttaa palvelutuotannon järjestämiseen sekä organisointiin. Muut muutokset: • Pelastuslaitoksen asiakas- sekä yhteistyötahojen rajapinnassa tapahtuu muutoksia. • Pelastuslaitosten kumppanuusverkostoyhteistyö tuo synergiaetuja. • Alueen elinkeinoelämän suurhankkeet vaikuttavat pelastuslaitoksen toimintaan, resurssitarpeisiin ja varautumisjärjestelyihin. 63 Toiminnan painopistealueita Pelastuslaitoksen säästöohjelman toteuttaminen vuosina 2015 – 2017 edellyttää rakenteellisia, organisatorisia, sekä erityisesti totuttuihin toimintatapoihin kohdistuvia merkittäviä uudistuksia. Turvallinen ja laadukas pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtävistä suoriutuminen edellyttää henkilöstöltä hyvää toimintakykyä. Henkilöstön keski-ikä nousee joten heidän toimintakyvystään on pyrittävä pitämään huolta. Vaihtoehtoisiin työuriin ja tehtävien uudelleen järjestelyihin on hyvin vähän vaihtoehtoja. Tältä osin seurataan aktiivisesti valtakunnallisen työhyvinvointihankkeen tuloksia ja arvioidaan niiden käytettävyyttä omassa pelastuslaitoksessa. Pelastuslaitoksen palvelukseen on kyettävä rekrytoimaan osaavaa ja toimintakykyistä henkilöstöä. Sopimushenkilöstön sitoutumiseen ja tehokkaaseen koulutukseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Ydinvoimalahankkeen eteneminen edellyttää erityisasiantuntijan tehtävään resursointia. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa laaditun yhteistoimintasopimuksen mukaan pelastuslaitoksen ensihoitopalvelu laajenee 2015 alussa koko pelastustoimialueelle (pl. Reisjärvi). Toiminnan kehittämisen painopisteenä on organisaatiokulttuurin ja toimintojen pitkäjänteinen kehittäminen nykyistäkin laadukkaammiksi, tehokkaammiksi ja taloudellisemmiksi. Erityinen huomio on pelastustoiminnan johtamisen kehittämisessä, toimintavalmiuden seurannassa sekä kehittämisessä koko pelastustoimialueella. Onnettomuuksien ehkäisytyössä päähuomio on laadun parantamisessa ja asiakaspalautteiden perusteella tapahtuvassa kehittämisessä. Pelastuslaitoksen oma varautuminen on myös tärkeä kehittämiskohde. Kuntien varautumisen tukeminen tulee uuden palvelutasopäätöksen myötä pelastuslaitoksen palveluihin entistä vahvemmin mukaan. Merkittävän reunaehdon kehittämistoimenpiteille asettaa pelastuslaitoksen vuosien 2015 – 2017 säästöohjelma. ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Pelastustoiminnan suorituskyky täyttää palvelutasopäätöksen vaatimukset Onnettomuuksien ehkäisyssä valvontatoiminnan tavoitteet saavutetaan ja turvallisuusviestintä toteutuu tavoitteiden mukaisesti. Ensihoitopalvelut toteutetaan sairaanhoitopiirin kanssa sovitulla laatu- ja valmiustasolla Tavoitetaso 2015 Mittari Kiireellisistä tehtävistä 90 %:ssa 1. Toteutuma riskiruuduittain pelastusyksikkö on kohteessa riskiruudun edellyttämässä tavoiteajassa ja tehokas pelastustoiminta käynnistyy 90 % tehtävistä tavoiteajassa. Yritys- laitoskohteiden tarkastusprosentti 100 % Asuinkohteiden tarkastusprosentti 100 % Turvallisuusviestinnän kohderyhmien tavoittaminen 100 % Valmius ja taso kyetään pitämään sopimuksen mukaisena Valvontatoiminnan toteutumaprosentit. Turvallisuusviestinnän toteutumaprosentti. Seuranta ja raportointi shp:lle 64 TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Talousarvion suunnitelman mukai- Jatkuva aktiivinen talouden seunen toteutuma ranta, raportointi johtokunnalle neljännesvuosittain Pelastuslaitoksen erillisen säästö- Säästöohjelman mukaiset toimenohjelman toteuttaminen piteet toteutuvat aikataulussa Säästöohjelma päivitetään TTS 2016 valmistelun yhteydessä Mittari Talouden seuranta ja toteutumaprosentti Säästöohjelman toteutuma Säästöohjelman päivitys aikataulussa PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Valmistellaan organisaatiouudistus - Pelastustoiminnan johtamisjärjestelyt uudistetaan Pelastuslaitoksen valmiussuunnittelu on ajantasainen Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen on koordinoitua ja kuntien valmiussuunnitelmat ovat ajantasaisia Tavoitetaso 2015 Uuden organisaation esimiestasot voidaan perehdyttää loka- marraskuussa 2015 Uusi organisaatio aloittaa 1.1.2016 Pelastustoiminnan johtamisjärjestelyt uudistetaan 1.9.2015 alkaen Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma ja evakuointisuunnitelma ovat ajantasaisia Alueen kuntien valmiussuunnitelmien yleiset osat ja evakuointisuunnitelmat ovat ajantasaiset Mittari Toteutuma aikataulussa Toteutuneet kuntien suunnitelmapäivitykset HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Kehityskeskustelut käytössä vakinaisen henkilöstön osalla Ajantasainen henkilöstöstrategia Tavoitteena nolla työtapaturmaa Riittävä ja kelpoisuusehdot täyttävä henkilöstö Tavoitetaso 2015 Mittari Kehityskeskustelut käydään 100 % Toteutumaprosentti Henkilöstöstrategian päivitys valmistuu elokuun 2015 loppuun mennessä Työsuojelua kehitetään järjestelmällisesti Vakinaisissa viroissa ja toimissa kelpoisuusehdot täyttävän henkilökunnan osuus 95 % (ml. sijaiset) Sopimushenkilöstön hälytysosaston minimitavoitevahvuus toteutuu kaikilla paloasemilla Toteutuma Työtapaturmien lukumäärä Kelpoisuusehdot täyttävien osuus henkilökunnasta Sopimushenkilöstön hälytysosaston vahvuus 65 Pelastustoiminnan ja ensihoidon tunnusluvut TP 2013 Pelastustoiminnan hälytystehtävät EVY Ensihoitotehtävät (ambulanssi) YHT TA 2014 2 006 748 12 755 15 509 TAE 2015 1 850 750 14 500 17 100 TS 2016 1950 770 23 000 25 720 TS 2017 2000 790 23 500 26 290 2100 810 23 700 26 610 Toteutunut toimintavalmiusaika ( * * ( 1 ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika TP 2013 TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 87 % 90 % 90 % 90 % 90 % Ensihoitotehtävät (ambulanssi) Pelastustoiminnan tehtävät 4 000 27 000 3 000 22 000 2 000 17 000 1 000 12 000 7 000 0 TP 2013 TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Pelastustoiminnan hälytystehtävät 2 000 EVY TP 2013 TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Riskienhallinnan tunnusluvut Valvontatoiminta 2013 Asuinkohteiden tarkastukset TA *(1 3349 Autioituneet ym. kohteet, jotka on siivottu käytännön tavoitteista 487 Asuinkohteiden omavalvonta tavoite TA 2 862 Asuinkohteiden omavalvonta toteutuma TP 2160 Asuinkohteiden fyysisen tarkastuksen määrä (omavalv.tot.vaikuttaa) 1033 Asuinkohteiden yleiset palotarkastukset toteutuma TP 987 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 3480 4239 3250 3590 3480 4239 3250 3590 *(2 Talousarvion ennakkotieto. Sisältää myös postilta palautuvat - tuntemattomat osoitteet ja autioituneet kohteet Asuinkohteiden omavalvonta suoritus % TP Asuinkohteiden fyysinen tarkastus % TP 75 % 96 % Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TA Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TP Muut valvonnat (asiakirja, ylimääräiset palot. Ym) TP Kaikki valvontasuoritukset yhteensä 965 954 1 002 2 921 Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset % TP 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2013 2014 Asuinkohteiden omavalvonta tavoite TA Asuinkohteiden omavalvonta toteutuma TP Asuinkohteiden fyysisen tarkastuksen määrä (omavalv.tot.vaikuttaa) Asuinkohteiden yleiset palotarkastukset toteutuma TP 1590 1221 1800 98,9 % 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 2013 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TA Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TP 1950 66 Turvallisuuusviestintä 2013 2014 TAE 2015 TS 2016 Tavoiteprosentti alueen väestöstä TA 15 15 Ryhmät 100% *(2 muuttuu Koulutetut henkilöt TP 25 480 Ryhmät 100% *(2 muuttuu Turvallisuusviestinnän toteutuma väestöstä 21 % Ryhmät 100% *(2 muuttuu *(3 Turvallisuusviestinnän toimintaohjeessa vuosittain määritellyt kohderyhmät saavutettava 100 %:sti TS 2017 muuttuu muuttuu muuttuu Henkilöstö TP 2013 154 Vakinainen henkilöstö TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 154 224 224 224 ( * Ensihoidon vastuualueen laajenemisen edellyttämä henkilöstö Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2015-2017 Tehtävän nimi JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOS Selite TP2013 TA2014 TA2015 % 33,9 SU2016 SU2017 TULOARVIOT JA MÄÄRÄRAHAT TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -17 045 740 -162 782 -228 479 -934 -17 437 935 -18 592 390 -410 065 -10 000 -9 000 -19 021 455 -24 901 565 -435 761 -30 000 -9 000 -25 376 326 33,4 -24 739 565 -435 761 -30 000 -9 000 -25 214 326 -24 739 565 -435 761 -30 000 -9 000 -25 214 326 200,0 9 652 037 11 083 406 15 054 606 35,8 15 054 606 15 054 606 1 683 622 496 309 1 855 096 634 527 2 567 389 845 687 38,4 2 567 247 845 829 2 567 247 845 829 1 653 028 1 552 883 70 753 1 564 611 16 673 243 1 300 304 1 279 736 69 000 2 059 386 18 281 455 1 665 809 1 799 438 74 000 2 707 397 24 714 326 28,1 35,2 1 665 809 1 799 438 74 000 2 707 397 24 714 326 1 665 809 1 799 438 74 000 2 707 397 24 714 326 -764 692 -740 000 -662 000 -10,5 -500 000 -500 000 602 517 600 000 500 000 -16,7 500 000 500 000 162 175 140 000 162 000 -10,5 0 0 0 0 0 -10,5 0 0 6,3 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE (NETTO) 33,3 40,6 7,2 31,5 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset Varausten muutos (+ / -) TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 67 PELASTUSLAITOKSEN TULOSLASKELMA 2015 Liikevaihto Myyntituotot Kuntien maksuosuudet Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot 13 206 285 11 695 280 435 761 30 000 9 000 Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut -15 054 607 -3 413 074 Ostot tilikaudella Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat -1 483 510 -1 799 438 Muut kulut Muut toimintakulut -2 963 697 Poistot Liikeyli-/alijäämä Rahoitustulot ja -menot Korkomenot Korvaus jäännöspääomasta Yli-/alijäämä ennen varauksia Investointivarauksen lisäys Poistoeron vähennys Varausten muutos (lisäys) Tilikauden yli-/alijäämä -500 000 162 000 0 0 162 000,00 -662 000 500 000 -162 000 0,00 68 Vastuutoimielin: 55 Vastuuviranhaltija: Tehtävä: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja 220 Yleissivistävä koulutus STRATEGIA JA PALVELUAJATUS Yleissivistävän koulutuksen strategia ja palveluajatus on kirjattu sivistyskeskuksen strategiaan. Musiikkiopisto Nuorisotoimi Liikuntatoimi Kulttuuritoimi Koulutoimi Kirjasto Kansalaisopisto SIVISTYSKESKUS luo laadukkailla ja monipuolisilla palveluilla edellytyksiä väestön menestymiselle työelämässä, omaehtoiselle harrastustoiminalle ja elinikäiselle oppimiselle sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia. Asiakasulottuvuus Omatoimisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Asiakkaiden tarpeista lähtevä palvelutarjonnan laatu ja saavutettavuus tasapainossa Henkilöstö Osaava ja motivoitunut henkilöstö Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen Prosessit ja rakenteet Alueellisen vetovoimaisuuden vahvistaminen Joustava ja tehokas organisaatio Toiminnan suunnittelussa toteutetaan ennakoivaa vaikutusten arviointia Taloudelliset resurssit Tasapainoinen talous Pitkäjänteinen ennakoiva arviointi talouden suunnittelun pohjana 69 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 ASIAKASNÄKÖKULMA Kriittinen menestystekijä Toimiva ja tarkoituksenmukainen kouluverkko Opetuksen järjestelyt Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Mittarit Asutus ja kouluverkko tasapainossa Toimivat, turvalliset, terveelliset ja ajanmukaiset oppimisympäristöt Laadukas opetus Ennakoiva opetuksen järjestelyn suunnittelu Lukion ja Rahkolan korjaustyöt loppuun Kouluverkkotyöryhmän toimenpiteiden toteutus Pätevät opettajat ja avustajat Päättötodistus 100 % Jatko-opintoihin 100 % Yhteistyö TEVIn kanssa Oppilasennusteet Sisäilman laadun seuranta Oppimisympäristön ja ops:n yhteensopivuus Oppimistulosten parantaminen OPS-uudistus Oppilashuolto Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Yo-tulos valtakunnan keskitasossa Opiskelun tuen järjestäminen menetelmien kehittäminen Tuetun opetuksen kehittäminen Tarjottu valinnaisuus toteutuu tasapuolisesti Oppilashuollon uusitun toimintamallin käyttöönotto Kuraattori- ja psykologitoiminta lain edellyttämällä tasolla Henkilökohtaista avustajaa tarvitsevista huolehditaan ensisijaisesti Koulun tuki kasvatustyöhön Paikat täytetään Tilastot Yhteistyö Etsivän nuorisotyön kanssa Tilastot Tukiratkaisujen ja menetelmien tulosten arviointi Etu-luokan toiminnan seuranta Kysynnän ja tarjonnan seuranta Oppilashuollon toiminta arviointikohteena Oppilaan saaman tuen seuranta Vaikuttavuutta seurataan mm. ongelmien määrän muutoksilla TALOUSNÄKÖKULMA Kriittinen menestystekijä Tavoitteiden ja resurssien tasapaino Talousprosessit Kustannusrakenteen analysointi Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Mittarit Toiminta kustannustehokasta * riittävät resurssit * talous tasapainossa Kustannustietoisuus kaikille toiminnan tasoille Koulujen tasapuoliset toimintamahdollisuudet Kustannustehokas koulutus Valtakunnalliset ja alueelliset tunnusluvut Resurssit pedagogisin perustein Seuranta koulun tasolle saakka Koulu- ja oppilaskohtainen seuranta sekä vertailu Talousraportit Omat tilastot 70 PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Kriittinen menestystekijä Päätöksen teko Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ohjenuorana Laadun arviointi osana kehittämis- ja johtamistyötä Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Laadunarvioinnin toteuttaminen Mittarit Laatukriteerit HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Kriittinen menestystekijä Osaamisen varmistaminen Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Mittarit Osaava henkilöstö Koulutussuunnitelman laatiminen työyksiköissä OSAAVA -koulutushanke VESO / täydennyskoulutus Koulutustilaisuuksiin osallistuminen 71 TUNNUSLUVUT YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS TP 2013 TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Oppilasmäärä 20.9. Esiopetus Vuosiluokat 1 - 6 Vuosiluokat 7 - 9 Peruskoululaiset Peruskoulu ml esikoululaiset Lukio yli 18 v / etälukiolaiset Aineopiskelijat Lukio yhteensä (tutkintotavoitteiset) Opetusryhmien keskikoko keskimäärin (1-9 vsl) Käyttökustannukset € / oppilas Peruskoulu, mukaan lukien esiopetus Lukio Ateriakustannus € / oppilas Peruskoulujen lukumäärä Lukioiden lukumäärä Vakanssit 20.9. Opettajat / peruskoulu yhteensä Virat Tuntiopettajat Opettajat / lukio yhteensä Virat Tuntiopettajat Opetusresurssit yhteensä Koulujen muu henkilökunta Koulunkäyntiavustajat (vak.toimet) Koulunkäyntiavustajat (määräaikaiset) Koulu/siv.toimen hallinto Tilat Koulut, lkm 114 1212 542 1754 1 868 270 5 16 275 127 1192 559 1751 1 878 268 5 10 273 119 1223 556 1779 1 898 232 1 10 233 130 1288 570 1858 1 988 240 5 10 245 130 1327 555 1882 2 012 250 5 10 255 19 20 21 21 21 6 976 € 7 363 € 6 949 € 7 586 € 7 085 € 8 872 € 6 825 € 8 513 € 6 794 € 8 243 € 2,19 2,40 2,55 2,55 2,55 10 1 10 1 10 1 10 1 10 1 129 122 7 130 125 5 130 126 4 130 126 4 132 127 5 22 21 1 151 22 21 1 152 22 21 1 152 22 21 1 152 22 21 1 154 4 20 3,5 4 33 25 3,5 4 33 22 3,5 4 33 21 3,5 4 33 20 3,5 11 11 11 11 11 72 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2015-2017 Tehtävän nimi YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot -599 225 -508 530 -488 240 -4,0 -488 200 -488 200 Maksutulot -103 088 -98 210 -101 900 3,8 -101 900 -101 900 Tuet ja avustukset -264 474 -83 250 -123 000 47,7 -22 000 -22 000 -172 848 -1 139 635 -26 600 -716 590 -39 300 -752 440 47,7 5,0 -29 300 -641 400 -29 300 -641 400 9 456 968 9 035 592 9 252 750 2,4 9 291 600 9 384 900 1 737 970 390 523 1 698 262 377 770 1 809 623 372 668 6,6 -1,4 1 818 700 374 700 1 836 900 380 400 2 310 138 434 538 2 998 265 456 300 2 988 200 444 700 2 988 200 444 600 1 377 730 16 267 336 17,6 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 1 866 193 16 196 330 3 119 060 434 880 400 1 171 730 15 837 694 2,7 1 377 400 16 295 300 1 377 400 16 412 400 TOIMINTAKATE (NETTO) 15 056 695 15 121 104 15 514 896 2,6 15 653 900 15 771 000 568 708 559 400 757 000 35,3 777 000 777 000 15 625 403 15 680 504 16 271 896 3,8 16 430 900 16 548 000 Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot -3,9 4,9 -100,0 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 73 Vastuutoimielin: 55 Vastuuviranhaltija: Tehtävä: SIVISTYSLAUTAKUNTA Nuorisotoimenjohtaja 230 Nuoriso- ja raittiustoimi PALVELUAJATUS JA PERUSTEHTÄVÄT Nuorisotoimen palveluajatuksena on nuorisolain mukaisesti tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Arvolähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Nuorilla tarkoitetaan nuorisolain mukaisesti alle 29-vuotiaita. Nuorisotyö luo vahvaa pohjaa lasten ja nuorten osallisuudelle, viihtymiselle paikkakunnalla, yhteisöllisyydelle, kiinnittymiselle yhteiskuntaan sekä yhteisen tulevaisuuden rakentamiselle. Keskeiset nuorisotoimen osa-alueet ovat tilatoiminta, harrastusmahdollisuudet, nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö, nuorten vaikutusmahdollisuudet, monialainen yhteistyö, monikulttuurinen ja kansainvälinen toiminta, koulunuorisotyö, etsivä työ, sosiaalinen vahvistaminen sekä nuorten syrjäytymisvaarassa olevien kanssa tehtävä työ. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Nuorisotoimen strategia sisältyy sivistyskeskuksen yhteiseen strategiaan. Keskeiset nuorisotoiminnan strategiset menestystekijät ovat: 1. innovatiivinen, laadukas, tasapuolinen, nuoria laajasti tavoittava nuorisotoiminta 2. nuorisolain sisältöjä vastaava nuorisotyö ja -politiikka 3. hyvinvoinnin, turvallisuuden ja terveyden huomioiminen 4. henkilöstön työhyvinvointi 5. nuorisotilojen ja välineiden hyvä ja ajantasainen kunto. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Lasten ja nuorten kasvun tukeminen ja sosiaalinen vahvistaminen tarjoamalla laadukasta, nuoret tavoittavaa toimintaa huomioiden perheet, turvallisuuden sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen. Nuorten osallisuuden toteutuminen: toimiva nuorisovaltuusto ja nuorten Aloitekanava , nuorten oman toiminnan ja järjestötoiminnan tukeminen, harrastusmahdollisuuksista tiedottaminen Tavoitetaso 2015 Toiminta monipuolista ja laajaa vastaten nuorisolakiin ja ajan haasteisiin tavoittaen laajan ikäryhmän. Toimitilat hyväkuntoiset ja varustetasoltaan laadukkaat. Mittari Kävijämäärät, järjestetyn toiminnan määrä, tilojen varustetaso ja käyttöaste. Nuorisovaltuuston aktiivinen toiminta. Aloitekanavan markkinointi ja aktiivinen käyttö. Nuorisojärjestöjen ja –ryhmien aktivoiminen sekä harrasteoppaan ajantasaistaminen. Nuorisovaltuuston kokousten määrä, käsitellyt asiat sekä järjestetyt aktiviteetit. Aloitekanavan ideoiden ja niihin saatujen vastausten määrä. Nuorisojärjestöjen ja –ryhmien määrä, avustusten määrä. 74 Nuorisotoiminnan sisällöt ajanmukaiset sisältäen tilatoiminnan lisäksi mm. nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön, nuorten aktivointipalvelu Jelppiverkon palvelut, etsivän työn ja koulunuorisotyön. Päihteetön Porukka toimii 5.-9-lk, ehkäisevä päihdetyö luonteva osa kaikkea nuorisotoimintaa. Jelppiverkko tavoittaa sekä syrjäytymisvaarassa olevat että pitkään kotona olleet nuoret. Etsivä työ toimivaa ja laajaalaista, tavoittaa jo varhaisessa vaiheessa apua tarvitsevia nuoria. Koulunuorisotyö säännöllistä. Päihteettömään Porukkaan mukaan lähtevien ja mukana pysyvien määrä, muun nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön määrä. Jelppiverkon nuorten positiivisten sijoittumisten määrä, etsivän työn kontaktien määrä. Koulunuorisotyön määrä: päivystykset, kouluvierailut TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Resurssien ja toiminnan tasapaino sekä toimintojen kehittäminen. Talousprosessien kehittäminen. Tavoitetaso 2015 Resursseja tarpeeksi toiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen. Resurssien lisääminen nuorisotoimintaan, tarvittaessa hankkeiden kautta. Mittari Talousseuranta, toiminnalliset tavoitteet ja raportointi. Toteutuneet hankkeet. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Nuorisotoiminnan tunnettavuuden ja saavuttavuuden parantaminen, markkinoinnin ja tiedonvälityksen tehostaminen Tavoitetaso 2015 Markkinointikysely toteutetaan opinnäytetyönä. Eri kanavien hyödyntäminen markkinoinnissa ja tiedottamisessa, sosiaalisen median käytön tehostaminen Monialaisen yhteistyön ja nuoriso- Monialaisen nuorten ohjaus- ja toiminnan yhteistyöverkostojen palveluverkoston toiminnan ja kehittäminen. muun yhteistyön kehittäminen. Mittari Kyselyn tulosten perusteella tehostetaan ja kehitetään tiedonkulkua ja markkinointia sekä vaikuttavuuden seurantaa. Kokoukset, toimenpiteet ja tiedotteet HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Ammattitaitoinen ja osaava työssään viihtyvä henkilökunta, kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin panostaminen. Henkilöstön osaamistason ylläpito ja kehittäminen sekä henkilöstöresurssien riittävyys. Turvallinen ja terveellinen työympäristö Tavoitetaso 2015 Kehityskeskustelut ja säännölliset työntekijäpalaverit, kannustaminen Tyky-toimintaan osallistumiseen työkyvyn ylläpitämiseksi. Tarpeellisiin ja ajantasaisiin koulutuksiin osallistuminen. Riittävä määrä työntekijöitä. Nuorisotoimen tilat ja käytettävät laitteet ja välineet ovat ajanmukaisessa kunnossa. Mittari Henkilöstöpalaverien määrä. Toteutuneet kehityskeskustelut. Sairauspoissaolojen määrä. Koulutuspäivien määrä. Henkilöstön määrä. Palautteen kerääminen työntekijöiltä ja nuorilta. 75 TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TA 2015 SU 2016 SU 2017 6.034 6.050 6.060 6.060 6.060 Nettomenot € / 0–28-vuotiaat 45 48 48 48 48 Nettomenot €/asukas 19 19 19 19 19 Henkilöstö 2 2 3 3 3 Hanketyöntekijä 2 4 3 3 3 0–28-vuotiaiden nuorten määrä Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2015-2017 NUORISOTOIMI Tehtävän nimi Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot -4 500 -4 600 2,2 -4 600 -4 600 Maksutulot -12 727 -15 000 -16 000 6,7 -16 000 -16 000 Tuet ja avustukset -81 317 -103 300 -104 840 1,5 -104 840 -104 840 Muut toimintatulot -2 816 -96 860 -6 300 -129 100 -4 560 -130 000 -27,6 0,7 -4 600 -130 040 -4 600 -130 040 136 161 200 800 200 700 0,0 203 100 205 200 29 526 7 590 40 837 12 048 40 921 11 648 0,2 -3,3 41 600 11 300 41 700 11 500 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 62 825 27 048 6 020 101 565 370 735 50 260 20 320 7 500 86 540 418 305 67 170 20 810 7 500 69 250 417 999 -0,1 66 990 21 310 7 500 69 250 421 050 67 170 21 310 7 500 69 250 423 630 TOIMINTAKATE (NETTO) 273 875 289 205 287 999 -0,4 291 010 293 590 15 761 15 800 16 000 1,3 16 000 16 000 289 636 305 005 303 999 -0,3 307 010 309 590 TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot 33,6 2,4 -20,0 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 76 Vastuutoimielin: 60 Vastuuviranhaltija: Tehtävä: KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA Kirjastotoimenjohtaja 225 Kirjastotoimi PALVELUAJATUS Kirjastopalvelut ovat osa kunnan hyvinvointi-, oppimis- ja kulttuuripalveluja. Kirjaston tehtävänä on turvata laadukkaiden kirjastopalvelujen saanti asuinpaikasta riippumatta. Kirjasto tarjoaa tasa-arvoiset mahdollisuudet sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Kehittyneet, asiakkaiden tarpeita vastaavat ja maksuttomat kirjasto- ja tietopalvelut vähentävät tiedollista syrjäytymistä. Kirjaston tarjoama laadukas kirjastoaineisto tuottaa elämyksiä ja lukemisen iloa ja lisää henkistä hyvinvointia. Kirjaston palveluverkko muodostuu pääkirjastosta sekä kirjastoautosta ja hakeutuvasta toiminnasta (siirtokokoelmat, kotipalvelu). Osaava, ammattitaitoinen henkilöstö mahdollistaa asiakkaiden tarvitsemat kirjastopalvelut ja niiden jatkuvan kehittämisen. Kirjaston asiakkaiden käytettävissä tulee olla uusiutuva kirjastoaineisto ja tiedonhakuvälineistö sekä toimivat, turvalliset kirjastotilat. TOIMIALAN STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT - Kirjasto on käytetyin kunnallinen kulttuuripalvelu ja sillä on hyvä status Laadukkaat kirjastopalvelut lisäävät kaupunkilaisten viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä sekä tukevat opiskelua ja harrastustoimintaa. Kirjasto ja kirjastoverkko ovat kaikkien ulottuvilla. Kirjastopalvelujen saavutettavuus on hyvä. Maksuttomat kirjastopalvelut vähentävät tiedollista ja sosiaalista syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Kirjasto on kohtaamispaikka, avoin tila, mihin jokainen voi vapaasti tulla. Asiakkaiden tarpeita vastaava uusiutuva aineistokokoelma Asiantunteva opastus kirjaston käytössä ja tiedonhaussa, ohjaava asiakaspalvelu Kirjastopalvelujen jatkuva kehittäminen vastaamaan asiakaskunnan tarpeita Tiekkö-yhteistyö ja sen syventäminen Toimivat yhteydet yhteistyökumppaneihin ja muihin sidosryhmiin TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017 Ylivieskan kaupunginkirjasto tekee tiivistä yhteistyötä Alavieskan, Kalajoen, Merijärven, Nivalan, Oulaisten ja Sievin kirjastojen kanssa. Tiekkö-kirjastostrategiassa Tiekkö-kirjastojen toiminta-ajatuksena on: ”Tiekkö-kirjastot kehittävät alueen kirjastopalveluja yhdessä tehokkaasti ja taloudellisesti. Kirjastoverkon palvelut parantavat kuntalaisten elämänlaatua ja mahdollisuuksia kehittyä kaikissa elämänvaiheissaan. Tiekkö-kirjastot tarjoavat kirjastopalveluja edistäen hyvinvoinnin ja sivistyksen tasapuolista saatavuutta.” 77 Tiekön toimialueen n. 55 000 asukasta saavat Tiekkö-kirjastoverkon avulla käyttöönsä oman kirjaston kokoelmia laajemman ja monipuolisemman tietovarannon mm. seutulainauksen avulla. Tavoitteena on yhdenmukaistaa Tiekkö-kirjastojen palvelukulttuuria. Celia-kirjaston yhteistyökumppanina kirjasto palvelee lukurajoitteisia asiakkaitaan välittämällä heille aineistoa Celia-kirjaston kokoelmista. Liittymällä yleisten kirjastojen konsortioon, jonka tehtävänä on edistää yleisten kirjastojen valtakunnallista yhteistyötä, kirjasto voi mm. hankkia e-aineistoja yhteishankintana muiden yleisten kirjastojen kanssa. Tiekkö-kirjastojen strategiassa kirjastojen kehittämisen yhdeksi painoalueeksi valittiin lukutaidon edistäminen: Kirjastossa kokoontuu kerran kuukaudessa yhdessä kansalaisopiston kanssa toteutettu kirjallisuuspiiri. Kirjasto ja koulut ovat laatineet yhteistyösuunnitelman, jonka tavoitteena on lukemaan innostaminen ja aktiivisen lukuharrastuksen virittäminen sekä tiedonhakutaitojen kehittäminen. Yhteistyösuunnitelma koskee kaupungin esikouluja ja peruskouluja. Lukudiplomin suorittaminen puolestaan innostaa lukemaan. Satutunti tutustuttaa lapset kirjoihin ja kirjastoon. Kirjasto järjestää kirjallisuusiltoja sekä aikuisille että lapsille. Kirjaston tilat Ylivieskassa tarvitaan toimenpiteitä kirjaston tilakysymyksen ratkaisemiseksi. Nykyiset ahtaat kirjastotilat asettavat rajoituksensa kirjaston kehittämiselle. Tavoitteena on saada asiakkaita ja henkilökuntaa palvelevat riittävät ja turvalliset tilat. Kirjastoaineistosta Määrällisesti kirjakokoelmat kirjastoissa eivät enää runsaasti kasva vaan tavoitteena on elävä kokoelma eli kokoelman uusiutuminen uushankinnan kautta ja vanhentuneen aineiston poistaminen. Tavoitteena kirjahankinnassa on 400 kirjaa/1000 asukasta/vuosi. Talousarviokauden vuosina kirjasto panostaa av-aineiston (varsinkin DVDelokuvien ja äänikirjojen) hankintaan. Tavoitteena av-aineiston hankinnassa on 100 yksikköä/1000 as./vuosi. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 Kirjastotoimen toiminnalliset tavoitteet on johdettu sivistyskeskuksen strategiasta ja palveluajatuksesta luoda laadukkailla ja monipuolisilla palveluilla edellytyksiä väestön menestymiselle työelämässä, omaehtoiselle harrastustoiminnalle ja elinikäiselle oppimiselle sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia. 78 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Kirjastopalvelut takaavat tasaarvoisen tiedon ja kulttuurin saannin. Tavoite 2015 Tietoyhteiskunnan kirjastopalvelut, välineet ja opastus ovat maksutta kaikkien saatavissa. Mittari Axiell Aurora -kirjastojärjestelmä ja Arena-verkkokirjasto sekä verkkokirjaston käyttö mobiilisovelluksena ovat käytössä. Pääkirjastossa riittävät aukioloajat. Pääkirjaston aukioloajat ovat samat kuin vuonna 2014. Asiakkaiden tarpeita vastaavat Kirjastoauton reittiaikataulu vastaa kirjastoautopalvelut. asiakkaiden tarpeita. Kirjasto välittää asiakkailleen Ce- Tiedotetaan Celia-aineiston lailia-kirjaston palveluja nausmahdollisuudesta kohderyhmille. Asiakkaiden tarpeita vastaava uu- Kirjastossa on monipuolinen ja Kirjojen uushankinnan tavoitteena siutuva aineistokokoelma. ajantasainen aineistokokoelma, 400 kirjaa / 1000 asukasta/vuosi. joka sisältää käyttäjien tarpeita Av-aineiston (erityisesti DVDvastaavat kokoelmat kauno- ja elokuvien ja äänikirjojen) hankintietokirjallisuutta, lehtiä, musiiknan tavoitteena on 100 yksikkia, muita tallenteita ja verkkoaiköä/1000 asukasta/vuosi. Tavoitneistoa. Kokoelman uusiutumises- teena on, että poistot ovat vähinta pidetään aktiivisesti huolta. tään 6 % aineistokokoelmasta. Kokoelmatyössä noudatetaan Kirjaston käyttöä mitataan tunnusluvulla lainaa/asukas. Tiekkö-kirjastojen yhteisiä poisto- Kirjasto varastoi aineistoa Tiekköja varastointiohjeita. kirjastojen yhteisten poisto- ja varastointiohjeiden mukaisesti. Kirjasto ylläpitää yhteisönsä hen- Asiantunteva opastus kirjaston Asiakkaiden käytettävissä on päikistä hyvinvointia, ehkäisee syrjäy- käytössä ja tiedonhaussa. vitetty tiedonhaunopas tymistä ja on elinikäisen oppimisen Kirjaston henkilöstöllä on aktiivi- Lukuharrastuksen edistämiseksi paikka. nen asiakaspalveluote. kirjastossa kokoontuu kirjallisuuspiiri. Kirjastossa järjestetään kirjallisuusiltoja ja kirjavinkki-iltoja. Kirjaston ja koulun yhteistyön kehittämiseksi on laadittu yhteistyösuunnitelma, jonka tavoitteena on antaa kaikille oppilaille mahdollisuus yhtenäiseen ja monipuoliseen tiedonhakutaitojen oppimiseen ja kirjallisuuteen tutustumiseen. Tavoitteena on, että yhteistyösuunnitelma liitetään tulevaisuudessa Ylivieskan koulujen opetusohjelmaan. Kirjavinkkaus tutustuttaa koululaiset kirjoihin. Koululaisia innostetaan lukemaan lukudiplomin avulla. Satutunnit, kirjavinkkaus ja lapsille suunnatut projektit tutustuttavat lapset kirjoihin ja kirjastoon. 79 TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Tavoitteiden ja resurssien tasapai- Riittävät taloudelliset resurssit no ja riittävä osuus käyttöbudjetis- toimintaan ja kehittämiseen. ta. Aineisto- ja palvelukilpailutukset Kirjastojen yhteiset hankkeet Mittari Käytettävissä riittävät toimintakulut /asukasluku. Tavoitteena Pohjois-Pohjanmaan keskitaso (n. 56 €). Käytettävissä riittävä kirjastoaineistomääräraha. Tavoitteena 20 % kirjaston käyttömenoista. Lehtiaineisto kilpailutetaan Tiek- Lehtiaineiston hankinta vuodelle kö-kirjastojen yhteistarjouksena. 2016 -2019 on kilpailutettu. Kirjasto osallistuu kirjastojen Kirjasto on mukana Tiekön aineisyhteisiin hankkeisiin. tonkuljetusrenkaan lisäksi Oulun kaupunginkirjastomaakuntakirjaston organisoimassa Pohjois-Suomen kaukolainojen kuljetusrenkaassa. Kirjasto liittyy yleisten kirjastojen Kirjasto on mukana Kiskokonsortioon. hankkeessa (Kirjastojen strateginen kehittäminen Oulun eteläisen kirjastoissa muutosvaiheessa) . PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tiekkö-kirjastojen yhteistyön kehittäminen Toimivat yhteydet yhteistyökumppaneihin ja muihin sidosryhmiin. Tavoite 2015 Tiekkö-kirjastoilla on ajantasainen ja yhtenäinen palvelukulttuuri, joka tukeutuu ammattitaitoiseen paikalliseen asiantuntijuuteen ja alueellisesti järjestettyyn yhteistyöhön. Mittari Kirjastolla on Kokoelmien hallinta -hankkeen tuloksena kirjastoaineiston varastointi- ja poistoperiaatteet, joita laadittaessa on otettu huomioon muiden Tiekkö-kirjastojen kokoelmat. Kirjasto osallistuu Tiekkökirjastojen uusi palvelukulttuurisuunnitelma Tiekön toiminnan kehittämiseksi -hankkeeseen. Kirjasto tekee yhteistyötä alueensa Koululuokat käyvät vuosittain muiden organisaatioiden kanssa. ohjatuilla kirjastokäynneillä Kirjaston ja koulun yhteistyösuunnitelman mukaan. Kirjasto osallistuu paikkakunnalla järjestettäviin tapahtumiin yhteistyössä muiden hallintokuntien ja toimijoiden kanssa. 80 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Riittävä, osaava ja motivoitunut henkilöstö Tavoite 2015 Kirjaston virat ja toimet on täytetty ammattikoulutetulla henkilökunnalla kirjastoasetuksen 406/2013 mukaisesti Ammattiaan arvostava ja itseään kehittävä henkilöstö. Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen Terve, hyvinvoiva työyhteisö Mittari Kaikki kirjaston virat ja toimet on täytetty kirjastoasetuksen 406/2013 mukaisesti. Tasapuolinen mahdollisuus osallistua ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Suositus: 6 koulutuspäivää/henkilö/vuosi. Säännölliset kehityskeskustelut. Osallistuminen TYKY-toimintaan Henkilökunnan käytössä ajanmukaiset työvälineet. TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TA 2015 SU 2016 SU 2017 359 400 400 400 400 20,07 20 20 20 20 Käyntien määrä, käyntiä/asukas Tavoite: Pohjois-Pohjanmaan keskitaso (9,9 käyntiä/asukas v. 2013) 10,1 10,1 10,1 10,1 10,1 Toimintakulut/asukasluku Tavoite: Pohjois-Pohjanmaan keskitaso (56,29 €/asukas) 44 € 44 € 43 € 43 € 43 € Kirjastoaineistomääräraha, % -osuus käyttömenoista Tavoite: 20 % 16,8 16,8 16,7 20 20 Poistot, % -osuus kokoelmasta Tavoite: 6 % 6 6 6 6 6,85 Henkilöstön määrän kehitys 9 9 9 9 9 Kirjojen uushankinta, kpl/1000 as./vuosi Tavoite: 400 kpl/1000 as. Lainausten määrä, lainaa/asukas Tavoite: Pohjois-Pohjanmaan keskitaso (19,4 lainaa/as. v. 2013 81 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2015-2017 Tehtävän nimi KIRJASTOTOIMI Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot -13 576 -13 576 -13 576 -13 576 -28 -19 958 -1 424 -15 000 -1 424 -15 000 -1 424 -15 000 -1 424 -15 000 272 341 277 100 278 790 0,6 274 600 277 300 76 508 12 636 78 917 16 625 79 835 16 173 1,2 -2,7 79 400 15 800 80 100 16 000 63 595 134 879 90 338 121 900 88 130 120 572 88 130 120 600 88 130 120 600 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 87 451 647 410 68 120 653 000 68 500 652 000 -0,2 68 500 647 030 68 500 650 630 TOIMINTAKATE (NETTO) 627 452 638 000 637 000 -0,2 632 030 635 630 14 680 14 700 15 000 2,0 15 000 15 000 642 132 652 700 652 000 -0,1 647 030 650 630 Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -16 430 -3 500 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2,4 -1,1 Avustukset Muut toimintamenot 0,6 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 82 Vastuutoimielin: 60 Vastuuviranhaltija: Tehtävä: KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA Kulttuurijohtaja 235 Kulttuuritoiminta PALVELUAJATUS Tarkoituksena on kaupungissa harjoitettavan kulttuuritoiminnan edistäminen, tukeminen ja toimeenpano. Tavoitteina ovat monipuolisten taidepalvelusten tuottaminen kuten taidenäyttelyiden, teatteriesitysten, konserttien ja kulttuuritapahtumien järjestäminen sekä moniarvoinen taiteiden harjoittamisen ja harrastamisen mahdollistaminen paikalliskulttuurissa kuten taidekasvatuksen järjestäminen ja kulttuurijärjestöjen toiminnan tukeminen. Edelleen tarkoituksena on kaupungin historian vaaliminen, Puuhkalan museosta sekä kulttuurihistoriallisista kohteista huolehtiminen. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Hyvä asiakaspalvelu ja kulttuuripalvelujen monipuolisuus. Tavoite 2015 Mittari Ylivieskatalo Akustiikassa järjestetään vuosittain monipuolisesti kon- Kävijämäärät, käyttöasteet ja sertteja, näyttelyitä, kansalaisjuh- tuloskehitys. lia, koulutuksia ja seminaareja. Arviointi välittömästi tilaisuuden/tapahtuman jälkeen, asiakasLaatuajattelun, organisaation ja palaute. arvioinnin kehittäminen. Tuetaan eri kulttuurien osa-alueita Kotisivujen palaute. (elokuva, teatteri, musiikki, sanataide, kuvataiteet, tanssi ja kansanperinne). Ylivieskan historiaa ja taidetoimin- Painopistealueena Puuhkalan mu- Kävijämäärät, tuloskehitys. taa laaja-alaisesti edustavat kultseolla markkinointi ja perusnäyttetuuripalvelut. lyiden ja tapahtumatuotannon uudistaminen ja kehittäminen. Kävijämäärien lisääntyminen. Monipuolinen tarjonta. Syrjäytymisen estäminen, mielenterveyden parantaminen ja sosiaalisuuden lisääminen. Lasten ja nuorten kulttuurikasvatus. Ylivieskatalo Akustiikassa ja Osallistujamäärät. Puuhkalan museolla järjestettävissä tilaisuuksissa huomioidaan mielenterveyttä ja sosiaalisuutta lisäävät tarpeet. Avoimet ovet ja maksuttomat tilaisuudet. Kummiluokkatoiminta; Tilaisuuksien määrät. kuvataide, museo, konsertit ja muut tapahtumat. 83 TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Tehokkaasti tuotetut kulttuuripalvelut. Taloudellinen toiminta. Riittävät taloudelliset resurssit toimintaan ja kehittämiseen. Talousarvion toteutuminen. Talouden seuranta. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Ylivieskatalo Akustiikan, Yleisen Kulttuuritoimen yhteistyön kulttuuritoimen ja Puuhkaan mukehittäminen yritysten ja yhdistys- seon ohjelmatuotannosta yritys- ja ten kanssa. yhdistystoiminnan osuus on merkittävä. Mittari ¾ kulttuuritilaisuuksista ja kokouksista on ns. ulkoista tuotantoa HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Mittari Paras asiakaspalveluyksikkö, oman työn osaamisen arvostus. Monipuolisen työtehtäväympäristön haasteet käännettävä vahvuudeksi. Tyytyväiset asiakkaat ja tyytyväinen sekä motivoitunut henkilökunta. Motivoitunut henkilökunta. Positiivisen kokonaisilmapiirin luominen. Asiakastyytyväisyyskyselyt käytössä. Tiimipalaverit viikoittain. Sairauspoissaolojen seuranta. Työympäristön turvallisuus. Vakituisen henkilöstön EAvalmiudet vähintää EA-1 tasoa. EA-taitojen jatkuva ylläpito. Mahdollisuus tyky-toimintaan työajan ulkopuolella. Kaupungin tyky-toiminta. Työhyvinvoinnin seuranta käytössä. 84 TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TA 2015 SU 2016 SU 2017 Kulttuuritoiminta Ylivieskatalo Akustiikan palvelujen käyttäjämäärät Akustiikan omakatteisuus % 45.110 45.000 48.000 49.000 50.000 35 % 29 % 31 % 35 % 37 % 1.500 1.500 2.000 2.500 3.000 1.000 1.500 2. 000 3⅔ 3⅔ 3⅔ Museotoiminta Puuhkalan museon yleisökäyntejä Yleinen kulttuuritoimi Henkilöstö 3⅔ 3⅔ 85 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2015-2017 Tehtävän nimi KULTTUURITOIMINTA Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot 4 886 -23 000 -39 900 73,5 -43 500 -48 500 Maksutulot -51 555 -31 300 -13 400 -57,2 -13 200 -13 200 -130 294 -176 963 -90 700 -145 000 -103 200 -156 500 13,8 7,9 -128 200 -184 900 -133 200 -194 900 138 227 134 930 174 142 29,1 190 930 191 930 26 197 7 928 25 375 8 095 28 341 10 507 11,7 31 200 11 000 31 400 11 000 122 412 16 174 12 000 187 764 506 750 92 750 16 009 9 000 175 209 505 958 -24,2 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 83 108 27 965 12 000 233 670 529 095 -0,2 92 600 16 009 9 000 175 209 525 948 92 600 16 009 9 000 175 209 527 148 TOIMINTAKATE (NETTO) 352 132 361 750 349 458 -3,4 341 048 332 248 31 140 30 500 29 000 -4,9 29 000 29 000 383 272 392 250 378 458 -3,5 370 048 361 248 Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot 29,8 -1,0 -25,0 -6,7 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 86 YLIVIESKATALO AKUSTIIKAN TULOSLASKELMA 2015 Liikevaihto Myyntituotot Maksutuotot Vuokratuotot Muut tuotot 38 200,00 1 000,00 69 000,00 30 000,00 Valmistus omaan käyttöön 0,00 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut -125 984,00 -20 936,00 -7 311,00 Ostot tilikaudella Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut kulut Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut, -86 600,00 -13 509,00 -150 191,00 -9 000,00 Poistot Liikeyli-/alijäämä -29 000,00 -304 331,00 Rahoitustulot ja -menot Korkomenot Korvaus jäännöspääomasta Yli-/alijäämä ennen varauksia 0,00 0,00 -304 331,00 Varausten muutos Tilikauden yli-/alijäämä 0,00 -304 331,00 Ylivieskan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys ry:lle v. 2003 myönnetyn antolainan 610.000 euroa lyhennys v. 2014 n. 48.000 e ja vuonna 2015 n. 27.000 e (viimeinen erä). 87 Vastuutoimielin: 65 Vastuuviranhaltija: Tehtävä: MUSIIKKIOPISTON JOHTOKUNTA Musiikkiopiston rehtori 240 Musiikkiopiston toiminta PALVELUAJATUS Ylivieskan seudun musiikkiopisto on seutukunnallinen taideoppilaitos, joka antaa musiikin laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta sekä tarjoaa kulttuurikasvatusta järjestämällä konsertteja ja muuta musiikkikulttuurin edistämiseen ja kehittämiseen liittyvää toimintaa. Strategiset menestystekijät: 1. 2. 3. 4. Musiikkiopisto tunnetaan laadukkaista palveluistaan ja innovatiivisuudestaan. Musiikkiopisto on alallaan keskeinen ja näkyvä toimija toimialueen kuudessa jäsenkunnassa. Oppilaitoksessamme vallitsee tervehenkinen, luovaa toimintaa tukeva ilmapiiri. Yhteistyötä muiden hallintokuntien, oppilaitosten, yritysten ja yhteisöjen kanssa ylläpidetään ja kehitetään edelleen. TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017 Toiminnan ydin on laadukas ja monipuolinen opetus kaikissa toimialueen kunnissa. Taiteen perusopetus itsessään tarjoaa tavoitteellisena harrastustoimintana pääasiassa lapsille ja nuorille hyvää vapaa-ajan toimintaa. Erillisillä valtionavustuksilla pyritään järjestämään perusopetustyön lisäksi oppilaita motivoivia ja sosiaalisia taitoja lisääviä hankkeita. Toiminnallisten tavoitteiden asettelussa pyritään vastaamaan hyvinvoinninja terveydenedistämis-suunnitelman haasteisiin mm. kiinnittämällä erityistä huomiota henkilöstön työhyvinvointiin ja erilaisten musiikkielämysten tarjoamiseen mahdollisimman monenlaisille kuulijatahoille. Uutena hyvinvointisuunnitelmaan perustuvana työmuotona kehitetään vanhuksille suunnattuja seniorimuskareita. Yhteistyöllä eri hallintokuntien, oppilaitosten, yritysten ja yhteisöjen kanssa musiikin kautta välitetään hyvinvointia kaikille ikäryhmille. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Oppilaiden edistyminen opetussuunnitelman edellyttämällä tavalla. Kulttuurikasvatus sekä instrumentti- että musiikin perusteiden opetuksessa. Tavoitetaso 2015 Opetussuunnitelmaan kirjatun systemaattisen etenemisen periaatteita pyritään noudattamaan kaikkien oppilaiden opiskelussa ja ne ovat oppilaiden ja huoltajien tiedossa. Oppilas osallistuu kuulijana neljään konserttiin vuosittain. Mittari Palaute oppilailta ja vanhemmilta. Tasosuoritusten ja esiintymisten määrä. Kysely oppilaille. 88 TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Menojen hallinta. Riittävä tuntiresursointi yhteissoittoon sekä ryhmäopetuksen kehittäminen maksullisena palvelutuotantona. Jäsenkuntien sitoutuminen taloudelliseen ylläpitoon. Tavoitetaso 2015 Valmennusopetus pääosin ryhmäopetuksena. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman mukaiseen, motivoivaan yhteissoittoon. Mittari Valmennusryhmien kokoonpanot. Ryhmäopetuksen lisääminen ja musiikkileikkikoululaisten määrän ylläpitäminen. Oppilaspaikkamäärien tarkastelu Unescon suosituksen mukaan (n.1% väkiluvusta). Ryhmäopetukseen osallistuvien määrä. Musiikkileikkikoululaisten määrä. Oppilasmäärä. Yhteydenpito alueen sivistystoimenjohtajiin. Yhteissoittoon osallistuvien määrä. Kamarimusiikkiresurssi. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Musiikkielämyksiä monipuolisille kuulija-ryhmille. Tavoitetaso 2015 Teemakonserttien järjestäminen useassa toimialueen kunnassa. Mittari Teemakonserttien/ projektien kohderyhmät ja määrä kunnittain. Konserttien kuulijamäärä. Seniorimuskarien käynnistäminen. Monipuolinen ja aktiivinen osallistuminen toimialueen kuntien kulttuuritapahtumiin. Opettajakunnan jatkuva sitouttaminen opetussuunnitelman edellyttämään etenemiseen. Yhteistyötahojen löytyminen sekä perustetut ryhmät. Esiintymisten määrä toimialueen kunnissa sekä oppilasmäärien kehitys. Kehityskeskustelut. Oppilaiden edistyminen tasolta toiselle. Strateginen tavoite Henkilöstön työkyvyn ja – motivaation sekä ammatillisen osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen. Tavoitetaso 2015 Työntekijöiden aktivoiminen ammatillista osaamista ylläpitävään ja kehittävään koulutukseen. Koulutuksien järjestäminen omalla toimialueella yhteistyössä muiden mus.oppilaitosten kanssa. Mittari Ammatilliseen koulutukseen osallistuneiden määrä. Järjestetty koulutus Asianmukaiset työtilat. Hallintohenkilökunnalle asianmukaiset työtilat. Soitinvalikoiman säilyminen nykyisellä tasolla. Löytyneet tilat. Musiikkiopiston näkyvyys toimialueen kunnissa. Luonteva edistyminen tasolta toiselle. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Monipuolinen henkilöstörakenne. Luovan toiminnan ilmapiiri, joka antaa tilaa henkilöstön osaamiselle. Opettajakonserttien tai yhteisproduktioiden järjestäminen vuosittain. Soitinvalikoiman tarkastelu mm. Vieska Sinfonietan tarpeiden mukaan. Toteutuneet konsertit ja produktiot. 89 TUNNUSLUVUT TP 2013 Tuntimäärät à 45 min. - vuodessa (35 viikkoa) TA 2014 TA 2015 SU 2016 SU 2017 17 849 18 340 18 200 18 200 18 200 - viikossa 510 524 520 520 520 Oppilasmäärä yhteensä - musiikin perus- ja opistotaso - musiikkileikkikoulu ja valmennusryhmät 791 380 411 779 379 400 779 379 400 779 379 400 779 379 400 28 25 25 25 25 1 1 1 1 1 77 € 1 736 € 77 € 1 818 € 78 € 1 833 € 79 € 1 848 € 80 € 1 863 € 942 € 1024 € 1 035 € 1 058 € 1 080 € 28 28 28 28 28 Todistukset suorituksia/opettaja Bruttomenot euroa/tunti euroa/oppilas Viikkotunnin hinta vuodessa Henkilöstö Ylivieskan kaupungin arvioitu osuus nettomenoista vuodelle 2015 on 217 350 euroa. Musiikin perus- ja opistotason oppilaita Ylivieskassa on 150, viikkotuntimäärä 210. 90 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2015-2017 Tehtävän nimi MUSIIKKIOPISTON TOIMINTA Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot -300 752 -326 440 -327 900 0,4 -328 000 -328 000 Maksutulot -185 119 -192 170 -194 030 1,0 -194 100 -194 100 -14 947 -516 807 -10 600 -529 210 -10 600 -532 530 0,6 -10 600 -532 700 -10 600 -532 700 914 348 938 730 955 140 1,7 964 800 973 900 180 518 48 986 186 410 56 320 188 915 55 400 1,3 -1,6 190 700 56 000 192 600 56 500 140 062 9 845 169 360 9 700 162 000 10 100 -4,3 162 000 10 100 162 000 10 100 79 500 1 373 259 55 640 1 416 160 56 110 1 427 665 0,8 0,8 56 300 1 439 900 56 300 1 451 400 856 452 886 950 895 135 0,9 907 200 918 700 856 452 886 950 895 135 0,9 907 200 918 700 Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -15 989 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4,1 Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE (NETTO) Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 91 Vastuutoimielin: 70 Vastuuviranhaltija: Tehtävä: KANSALAISOPISTON JOHTOKUNTA Kansalaisopiston rehtori ja apulaisrehtori 245 Kansalaisopiston toiminta PALVELUAJATUS Kansalaisopisto on paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuva oppilaitos, joka tarjoaa mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle, kansalaisvalmiuksien kehittämiselle ja työelämän tarpeisiin. Kansalaisopisto voi järjestää lapsille ja nuorille musiikin opetusta sekä kuvataiteen, teatteri-ilmaisun, sanataiteen ja käsityön taiteen perusopetusta. Kansalaisopisto voi järjestää myös koulutusta tukevaa tai siihen läheisesti liittyvää kehittämis- ja palvelutoimintaa. Ylivieskan seudun kansalaisopiston antamassa koulutuksessa painottuvat kielet, taideja taitoaineet, tietotekniikka sekä terveyttä että hyvinvointia edistävät aineet. Opisto järjestää suomen kielen ja kulttuurin koulutusta maahanmuuttajille. Toiminta-alueena ovat Ylivieskan kaupunki sekä Alavieskan ja Sievin kunnat. Kansalaisopiston toimintaa ohjaavat arvot ovat laatu, luotettavuus, asiakaslähtöisyys ja suvaitsevaisuus. Kansalaisopiston strategia on johdettu Ylivieskan kaupungin strategiasta ja sisältyy sivistyskeskuksen strategiaan. Keskeiset kansalaisopiston toiminnan strategiset tavoitteet ovat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, asiakkaiden tarpeista lähtevä laadukas monipuolinen opetus ja osaava ja motivoitunut henkilöstö. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Paikallisten koulutus- ja sivistystarpeiden huomioon ottava ja kysyntää vastaava laadukas ja monipuolinen terveyttä ja hyvinvointia edistävä opetus. Tavoitetaso 2015 540 kurssia. 11 600 opetustuntia 60 toimipaikkaa 4 450 opiskelijaa 8 800 osallistujaa Mittari Kurssien määrä Opetustuntien määrä Toimipaikkojen määrä Opiskelijoiden määrä Osallistujien määrä Strateginen tavoite Tehokas ja taloudellinen toiminta. Tavoitetaso 2015 Talousarvion toteutuma Talousarvion suhteuttaminen kysyntään Toimiva reaaliaikainen talousseuranta Resurssit jaettu tarpeiden mukaisesti. Talousseurannan ajantasaisuus Mittari Taloudenseuranta ja toteutumaprosentti Talousseuranta, toiminnalliset tavoitteet ja raportointi. Tulokertymän ajantasaisuus TALOUSNÄKOKULMA 92 PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Toimintaan liittyvät avainprosessit (opintosuunnitelman laadinta, tiedottaminen ja markkinointi, ilmoittautuminen ja kurssikutsut, opetusprosessit ja arviointi) tunnistettu, suunniteltu, käyttöönotettu ja arviointien pohjalta parannettu. Arviointi- ja laatutyö osana kehittämis- ja johtamistyötä Tavoitetaso 2015 Päätoimisen henkilökunnan osallistuttaminen ja perehdyttäminen avainprosessien merkitykseen. Mittari Sujuva toiminta Asiakaspalautteet CAF laadunarviointijärjestelmä käytössä Arviointien tulokset HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Ylivieskan seudun kansalaisopistossa on osaava ja ammattitaitoinen osaamistaan kehittävä tyytyväinen, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilökunta. Tavoitetaso 2015 Mittari Henkilöstön osallistuminen Koulutuspäivien määrä. OSAAVA -koulutuksiin. Hyvä työtyytyväisyys ja työhyvinvointisuunnitelman seuranta. Sairauspoissaolojen seuranta Sairauspoissaolot, henkilöstöraportti Henkilöstön kehittäminen perustuu Päätoimiselle henkilöstölle kehiKehityskeskustelujen määrä avoimeen vuorovaikutukseen. tyskeskustelut, viikoittaiset henkilöstöinfot. Turvallinen ja terveellinen työympäristö Käytössä olevat tilat ovat kunnossa, käytettävät välineet ja laitteet asianmukaiset. Käyttäjäpalautteet TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TA 2015 SU 2016 SU 2017 11 729,43 11 720 11 600 11 600 11 600 4 545 4 900 4 450 4 450 4 450 63 60 60 60 60 76,69 75,27 76,38 78,63 79,21 198,97 180,64 199,10 204,97 206,47 Tuloilla katettu % 29,91 27,7 28,2 28,1 28,4 Opintomaksuilla katettu, % 19,32 19,0 19,6 19,6 19,6 7 8 8 8 8 Opetustunnit Opiskelijamäärä Toimipaikkojen määrä Kustannukset €/t Kustannukset €/opiskelija Henkilöstö (sivutoimisia tuntiopettajia n. 170 / v) 93 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2015-2017 KANSALAISOPISTON TOIMINTA Tehtävän nimi Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot -89 521 -76 900 -76 800 -0,1 -76 800 -76 800 Maksutulot -174 826 -168 100 -173 200 3,0 -179 100 -184 100 -6 164 -280 017 -245 000 -250 000 2,0 -255 900 -260 900 510 079 479 774 485 930 1,3 507 900 513 000 133 644 29 267 132 336 28 786 134 033 28 185 1,3 -2,1 137 800 29 100 138 600 29 300 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 128 331 4 219 1 600 97 187 904 327 150 000 2 864 600 90 790 885 150 137 930 6 392 500 93 030 886 000 0,1 139 140 4 590 500 93 080 912 110 139 740 4 590 500 93 080 918 810 TOIMINTAKATE (NETTO) 624 310 640 150 636 000 -0,6 656 210 657 910 624 310 640 150 636 000 -0,6 656 210 657 910 Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -9 506 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot -8,0 123,2 -16,7 2,5 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 94 Vastuutoimielin: 75 Vastuuviranhaltija: Tehtävä: LIIKUNTALAUTAKUNTA Liikuntapalvelujen toimistopäällikkö 250 Liikuntapalvelut PALVELUAJATUS Liikuntatoimen strategia ja palveluajatus on yhtenevä koko sivistyskeskuksen kanssa; luoda laadukkailla ja monipuolisilla palveluilla edellytyksiä väestön menestymiselle työelämässä, omaehtoiselle harrastustoiminnalle ja elinikäiselle oppimiselle sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia. Liikunnalla on keskeinen rooli kuntalaisten harrastustoiminnassa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Hyvinvoivat terveet kuntalaiset ovat kuntatalouden kivijalka. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 ASIAKASULOTTUVUUS Strateginen tavoite Monipuoliset ja tasokkaat seuroja ja ihmisten omatoimisuutta palvelevat liikuntapaikat. Asiakkaiden tarpeista lähtevä monipuolinen liikuntapalvelutarjonta. ”Liikkumattomat liikkumaan” Tavoite 2015 Laajoja kansalaisryhmiä palvelevat liikuntapaikat kunnossa ja kunnossapito tasokasta. Erityisliikuntapalveluiden tason säilyttäminen. Uudet palvelumuodot ja tapahtumat vakiinnutetaan. Entistä useampi harrastaa terveysliikuntaa. Mittari Asiakaspalaute. Tilojen käyttöaste. Tavoite 2015 Ennakoiva ja pitävä suunnittelu rakentamis- ja kunnossapitoohjelmien laadinnassa. Terveysliikuntaan ohjaaminen nähdään oleellisena osana terveyspalveluja. Mittari Suunnitelmien aikataulutus ja pitävyys. Asiakaspalaute/Kyselyt. Tilojen käyttöaste. Osallistujamäärät. Kyselyt, seuranta. TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Liikuntapaikkojen rakentamis- ja kunnossapito-ohjelma. Ihmisten omaehtoinen terveysliikunta nähdään kehittyvän kuntatalouden merkittävänä osana. Yhteistyön määrä ja laatu. Liikuntaneuvonnan määrä. Terveyskyselyjen tulokset. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Toimiva yhteistyö liikuntapaikois- Avoin ja ennakoiva yhteistyö halta vastaavien tahojen kanssa. lintokuntien/toteuttajien välillä suunnittelussa ja kunnossapidossa. Liikuntatoimella asiantuntijarooli. Laadukkaat seurat on Ylivieskan Liikuntatoimi on valmis yhteistyövetovoimatekijä ja keskeinen voi- hön seurojen toimintaedellytysten mavara liikuntapalvelujen tuottaparantamiseksi. misessa. Liikunta keskeisenä terveyden ja Liikunnan mittareita on sisällytetty hyvinvoinnin sisältönä. hyvinvointikertomukseen. Mittari Yhteistyön ja asiantuntijaroolin toteutuminen. Yhteistyön määrä ja laatu. Kyselyjen tulokset. 95 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. Tavoite 2015 Henkilöstöllä riittävä aika- ja toimintaresurssi. Työhyvinvoinnista huolehtiminen. Palvelutuotantoa vastaava henkilö- Työnkierron hyödyntäminen. kunta. Tehtäväkuvat uudistettu. Mittari Asiakaspalautteet. Sairauspoissaolot. Omaehtoinen liikunta-aktiivisuus. Työnkierron toimivuus. Tehtäväjärjestelyjen tarkoituksenmukaisuus ja toimivuus. TUNNUSLUVUT Uimahallin kävijämäärät TP 2013 61238 TA2014 TA 2015 63000 63000 SU 2016 63000 SU 2017 63000 Keilahallin ratatunnit 8595 8100 8100 8100 8100 Liikuntasalin käyttöaste Iltatunnit 1.9.–31.5. 72% 80% 80 % 80 % 80 % Tennishallin käyttöaste Iltatunnit 1.9.–31.5. 73% 75% 75 % 75 % 75 % Erityisryhmien liikuntatilaisuudet 487 600 600 600 600 Liikuntalautakunnan nettomenot euroa/asukas 52 63 68 65 65 8 9 8,5 8,5 8,5 Henkilöstö 96 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2015-2017 Tehtävän nimi LIIKUNTAPALVELUT Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot -561 804 -509 900 -519 700 1,9 -557 250 -557 250 -31 784 -605 549 -27 100 -537 000 -25 300 -545 000 -6,6 1,5 -25 300 -582 550 -25 300 -582 550 275 995 280 810 300 700 7,1 303 400 306 500 65 744 10 546 61 678 16 851 65 905 17 448 6,9 66 600 16 800 68 400 16 900 42 497 36 311 110 508 831 763 1 373 364 335 120 60 430 88 000 639 610 1 482 499 366 900 58 430 88 000 677 520 1 574 903 6,2 367 200 58 600 88 000 677 500 1 578 100 367 200 58 600 88 000 677 500 1 583 100 767 815 945 499 1 029 903 8,9 995 550 1 000 550 186 589 187 300 232 000 23,9 262 000 262 000 954 404 1 132 799 1 261 903 11,4 1 257 550 1 262 550 Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -11 961 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE (NETTO) 3,5 9,5 -3,3 5,9 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 97 Vastuutoimielin: 80 Vastuuviranhaltija: Tehtävä: TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA Tekninen johtaja, palvelujohtaja (puhdistus- ja ruokapalvelut) 255 Tekniset palvelut PALVELUAJATUS Tekniset palvelut osaltaan turvaa hyvinvoinnin perustan ja luo ihmisille ja yrityksille edellytykset menestymiseen ja viihtymiseen Ylivieskassa. Teknisten palveluiden keskeisiä tehtäviä ovat kaupunkirakenteen kehittäminen sekä liikenneväylien ja muun kunnallistekniikan sekä puistojen ja liikuntapaikkojen rakentaminen ja kunnossapito. Toimiala huolehtii myös omistamiensa rakennusten rakennuttamisesta ja ylläpidosta, kaupungin ruokapalveluista, kaupunkiympäristön siisteydestä, viihtyisyydestä, turvallisuudesta ja kaavoituksesta sekä rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun viranomaistehtävistä. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT 1. Alueellisen keskusaseman vetovoimaisuuden vahvistaminen hyvin toimivat liikenneyhteydet ja infrastruktuuri monipuolinen ja riittävä asunto-, liike- ja teollisuustonttitarjonta virikkeellinen ja viihtyisä kaupunkiympäristö 2. Hyvinvoinnin, turvallisuuden ja terveyden huomioiminen kaikissa toiminnoissa hyvät, toimintaa tukevat tilat ja liikuntapaikat sekä -alueet ennalta ehkäisevä työ ja yleinen turvallisuus 3. Kaupunkirakenteen aktiivinen ohjaaminen maapolitiikalla ja yhdyskuntasuunnittelulla toimiva kaavoitus ja riittävä raakamaavaranto kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet TOIMINTA-/TALOUSSUUNNITELMA 2015 – 2017 Palveluyksikkö Palveluyksikkö hoitaa teknisten palveluiden lautakunnan ja palvelukeskuksen yleis- ja taloushallinto sekä tuki- ja asiakaspalvelutehtäviä. Sähköiset palvelut lisääntyvät suunnitelmakaudella. Tavoitteena on, että lautakunta siirtyy paperittomaan kokouskäytäntöön. Vakinaista henkilökuntaa on 3. Kuntatekniikanyksikkö Käyttötalouden osalta toimintoja joudutaan sopeuttamaan suunnitelmakaudella palvelutuotantoa karsimalla. Toisaalta tuotettaville palveluille haetaan myös uusia edullisempia tuottamistapoja. Esimerkiksi katuvalaistuksen ostopalvelu hoidon- ja kunnossapidon osalta selvitetään. Ulkoliikuntapaikkojen ja puistojen hoitoa/kunnossapitoa kehitetään toteutettavaksi pääasiassa omana tai omajohtoisena työnä. Sopimusyksi- 98 tyisteiden avustusjärjestelmässä tiekuntien omavastuuta lisätään. Liikenneturvallisuustoimijatyötä jatketaan optiovuodella 2015. Kuntatekniikan investointihankkeista vuonna 2015 jatketaan Olmalan asuinalueen kunnallistekniikan rakentamista. Hulevesiviemäröinnin rakentamista ja katujen parantamista jatketaan Koskipuhdossa. Suunnitelmakaudella uusitaan järjestelmällisesti katuvaloja, koska elohopealamput poistuvat käytöstä. Kartoitus valaisimien kunnosta valmistuu vuoden 2015 alusta. Vuosittain uusitaan 1/3 kaikista elohopeavalaisimista alkaen vuodesta 2015. Valaisimet vaihdetaan suunnitelmakauden loppuun mennessä. Kaisaniemessä parannetaan jätevesiviemäriverkostoa rakentamalla uusi viemärilinja katualueelle, jolloin tonteilla sijaitseva runkolinja voidaan poistaa käytöstä. Suunnitelmakaudella ydinkeskustan liikennejärjestelmää parannetaan. Vuonna 2015 suunnitellaan Asemakadun ja Valtakadun risteyksen kanavointi- ja liikennevalot. Rakentamisen ajankohta ratkeaa asemakaavan myötä. Tämän jälkeen rakennetaan kanavointi ja liikennevalot Valta- / Kauppakadun ja Helaalankadun /Hakalahdenkadun risteyksiin. Lisäksi kevyen liikenteen turvallisuutta parannetaan liikenneturvallisuussuunnitelman mukaisesti. Koskipuhdon alikulkutunnelin ajorata ja kevyen liikenteen väylät uusitaan. Kuntatekniikan ympärivuorokautista palautejärjestelmää kehitetään. Leikkipuistojen turvallisuutta lisätään kunnostamalla leikkivälineitä. Suunnitelmakaudelle laadittua puistojen rakentamis- ja kunnostamisohjelmaa toteutetaan rakentamalla vuonna 2015 Pyörreperän leikkipuisto. Suunnitelmakaudella liikuntapaikkaverkoston hoito- ja kunnossapitotyöt kohdistetaan tason säilyttämisen kannalta keskeisimpiin tehtäviin. Liikuntapaikkojen investoinneissa noudatetaan hyväksyttyä investointiohjelmaa, johon esitykset tekee liikuntalautakunta. Mittaustyönjohtajan vapautuvaa tointa ei täytetä. Osa tehtävistä siirretään maankäyttöyksikköön palkattavalle kartoittajalle. Työllistämisprojektista vastaa vuoden 2015 alusta kaupungin keskushallinto. Työllistämisasiat kootaan näin yhteen hallintokuntaan. Käytännön työllistämistehtävät säilyvät pääosin teknisissä palveluissa. Vakinaista henkilökuntaa on 17. Tilapalveluyksikkö Tilapalveluyksikön toiminta kohdistuu rakennusten peruskorjauksiin ja laajennuksiin. Kiinteistöjen määrää vähennetään tavoitteena vain tilat päätoiminnoille. Kasvavat tilatarpeet pakottavat harkitsemaan vaihtoehtoisia toteuttamis- ja rahoitusratkaisuja niin koulu- kuin päiväkotien tilatarpeisiin. Kaupungin väestönkasvu aiheuttaa väistämättä koulujen laajennuksia ja peruskorjauksia sekä mahdollisesti uuden koulun rakentamista. Tulevan vuoden rakennushankkeita ovat muun muassa lukio, Rahkolan koulu ja jäähalli. Muiden koulurakennusten sekä mahdollisen uuden koulun rakentaminen ratkaistaan kouluverkkotyöryhmän raporttiin tukeutuen. Hakalahden päiväkodin laajennuksen tarveselvitys valmistui syksyllä 2014. Hankkeen toteuttaminen vuoden 2015 aikana Vieskan liikelaitoskuntayhtymän hankkeena selvitetään. 99 Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ensihoito on nykyisin siirrettävissä tiloissa. Toiminta tulee laajenemaan ja tarvitsee pysyvät tilat. Ylivieskan paloaseman laajennuksen suunnittelu aloitetaan vuonna 2015. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion uudisrakennusinvestoinnit toteutetaan Vieskan liikelaitoskuntayhtymän kautta. Työkeskuskeskus Kipinän suunnittelu on käynnissä ja rakentaminen alkaa keväällä 2015. Kallion perhepalvelukeskus toimii siirtotiloissa. Toiminnalle etsitään pysyvä tilaratkaisu viimeistään vuonna 2016. Rakennusten on oltava terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä sekä toimintaa tukevia niitä käyttäville henkilöille. Toimintakautena kehitetään ennakoivaa korjaus- ja huoltotoimintaa. Rakennuksissa havaitut vauriot korjataan välittömästi. Näin lisätään rakennusten käyttöikää ja vähennetään energiankulutusta. Tavoitteena on rakennuskannan arvon säilyttäminen. Projektitoimintaa jatketaan Centria Tutkimus ja Kehityksen kanssa. Käynnissä on eGOTHAM projekti, joka tutkii ja kehittää rakennusten lämmönsäätötekniikkaa. Projektin tavoitteena on kehittää tekniikka, jolla voidaan säästää energiaa käyttämällä hyväksi sääennustetta. Projekti päättyy maaliskuussa 2015. Uutena projektina selvitetään Niemelän koulun lämmityksen muuttamista hakkeelle. Henkilöstön ikääntyminen ja eläköityminen sekä talouden kiristyminen lisäävät tarvetta toiminnan kehittämiseen. Tilapalvelut Oy:n selvitystyö aloitetaan alkuvuonna 2015. Vieskan liikelaitoskuntayhtymä tulee olemaan osa tätä selvitystyötä. Kilpailuttamisen osaaminen ja ostopalvelujen hallinnointi ovat tässä kehittämistyössä keskeisessä asemassa. Vakinaista henkilökuntaa on 14. Maankäyttöyksikkö Maankäytön toiminnan painopiste on yleiskaavan toteuttamista tukevan maapolitiikan edistäminen asemakaavoituksessa ja raakamaan hankinnassa. Maapolitiikan apuvälineenä käytetään vuosittain tarkistettavaa toteuttamisohjelmaa. Tonttivarantotavoite on 20-30 rakennuskelpoista pientalotonttia, 3-5 rivitalo- ja 1-2 kerrostalotonttia. Maanhankintaa toteutetaan ensisijaisesti vapaaehtoisilla kaupoilla. Rakentamattomilla tonteilla ja raakamaan hankinnassa käytetään tarvittaessa apuna myös rakentamiskehotuksia ja lunastusmenettelyä. Asemakaavoitus toteutetaan ensisijaisesti kaupungin omistukseensa hankkimilla maaalueilla. Kaavoituksen keskeisiä hankkeita ovat Asemanseudun, Kurulan sekä Kiviojan asemakaavat. Myös maa-alueet, joilla kaupungin omistus on vähäisempää, mutta jotka ovat kasvavien keskustatoimintojen välittömässä läheisyydessä, otetaan asemakaavoituksen piiriin. Vähäkankaan, Raudaskylän sekä Ojakylä - Savelan osayleiskaavojen tarkistus käynnistetään. Vähäkankaan ja Raudaskylän osayleiskaavojen tarkistuksen yhteydessä ohjataan myös Kalajokilaakson maisema-alueen maankäyttöä. 100 Keskustassa käynnistyy vuosittain muutamia hankekaavoja, jotka esitetään kaavoituskatsauksessa. Asemakaavoitus tapahtuu pääasiassa omana työnä. Merkittävät yleiskaavat sekä kaavoihin tarvittavat laajat selvitykset hankitaan ostopalveluna. Kunta GML yhteensopivan standardimuotoisen paikkatietopalvelurajapinnan ja tietopalvelun kehittämistä jatketaan aineistoja perusparantamalla ja ohjelmistoja päivittämällä sekä uusimalla. Kiinteistöinsinöörin palvelut ostetaan paikalliselta maanmittaustoimistolta. Vuonna 2014 tehtyä laserkeilausaineistoa hyödynnetään suunnitelmakaudella maastomallien sekä kartta- ja suunnitteluaineiston pohjana. Korkeuskiintopisteverkosto saatetaan ajan tasalle. Metsien hoidossa ja hakkuissa noudatetaan vuosittain metsäsuunnitelmaa. Pienet yksittäiset metsäpalstat myydään. Vakinaista henkilökuntaa on 9. Puhdistus- ja ruokapalveluyksikkö Vuoden 2015 alusta Vieskan liikelaitoskuntayhtymän puhdistus- ja ruokapalvelu siirtyy kaupungille. Tuolloin yksikön henkilöstö kasvaa 30 henkilöllä. Talousarviovuoden aikana yhdenmukaistetaan käytännöt työsopimuksissa ja toimenkuvissa sekä nimikkeet ja palkat harmonisoidaan. Yhdistämällä voimavaroja voidaan selvitä nykyisistä ja tulevista haasteista. Puhdistuspalveluiden tarkoituksena on tuottaa teknisesti ja toiminnallisesti laadukkaita palveluja asiakkaille. Tavoitteena on luoda yleistä viihtyvyyttä, turvallisuutta sekä ylläpitää kiinteistöjen arvoa ja kuntoa. Keskeisimmät palvelutehtävät ovat ylläpito- ja perussiivouspalvelut, jotka tehdään siivoustyön mitoituksen mukaisesti. Siivottavia kohteita ovat koulut, virastot, liikunta- ja kulttuuritilat, pelastuslaitos ja Peruspalvelukuntayhtymä Kallion tiloja (uusina kohteina mm. terveyskeskus ja Sipilän palvelukeskus). Ostopalveluiden määrää lisätään kilpailuttamalla liikuntapaikkojen siivous. Ruokapalveluiden toiminta-ajatuksena on laadukkaiden, ravitsemuksellisesti täysipainoisten ja asiakkaiden hyvinvointia edistävien aterioiden tuottaminen. Vuonna 2015 ruuanvalmistuskeittiöitä on kolme; Jokirannan, Sipilän ja Vieskan keittiöt. Keittiöt valmistavat päivän kaikkia aterioita asiakkaiden tarpeiden mukaan. Aterioita tehdään mm. kouluille, päiväkodeille, palveluasuntoihin, terveyskeskukseen, kotiin (kotipalveluateriat) ja työpaikkaruokailuun. Kolmen valmistuskeittiön toimintatavat yhtenäistetään. Tavoitteena on vähentää valmistuskeittiöiden määrä viimeistään vuoden 2016 alusta kahteen keittiöön. Selvitys asiasta valmistuu alkuvuonna 2015. Puhdistus- ja ruokapalveluyksikön muuttaminen erilliseksi liikelaitokseksi selvitetään toimintavuoden aikana. Myös ruokapalvelussa on mahdollista lisätä ostopalveluja tai myyntiä ulkopuolelle. Vakinaista henkilökuntaa on 96. 101 TOIMINNALLISET TAVOITTEET ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Ehyt, hyvin suunniteltu, viihKaavojen ajantasaisuus tarkistetyisästi rakennettu kaupunkiympä- taan hankkeiden yhteydessä. ristö Uusia hankkeita ohjataan ja yhteen sovitetaan tiivistäen kaupunkirakennetta keskustan runkokaavan/yleiskaavan pohjalta. Kaupunkirakenteen kehittämissuunnissa tehty maanhankintoja. Toimiva liikennejärjestelmä ja verkosto Kaavoituksessa huomioidaan sosiaalinen ja rakenteellinen turvallisuus sekä riittävät ulkoilu- ja virkistysalueet. Ympärivuotinen, turvallinen liikennöinti. Katualueet hoidetaan ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Terveelliset, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset toimitilat Huonokuntoiset kadut kunnostetaan. Toimiva informaatio- ja palautejärjestelmä Käyttäjillä optimaaliset tilat käytössä – tilantarvetta ja käyttöastetta seurataan. Kiinteistöjen kuntoa seurataan aktiivisesti. Väliaikaiset tilat vähenevät. Mittari Prosessissa olevat kaavat (kpl) Asemanseudun kaavoitus käynnistyy Kaavoitus- ja maankäyttösopimukset (kpl) Tarjolla monipuolisia asunto-, liike- ja teollisuustontteja (tonttikaupat, kpl) Maakaupat (ha/kpl) Ulkoilu- ja virkistysalueet kaavoissa (%) Asiakaspalaute (kpl) Liikenneturvallisuus ennallaan Liikenneonnettomuudet katuverkolla (kpl) Katuverkon kunnosta johtuvat vahingot (kpl) Kunnostetut kadut (m) Käyttäjäkysely Asiakaspalaute (kpl) Toimitilamäärä (m2) / käyttäjä (oppilas) Kunnossapitosuunnitelmat Tilapäiset tilat (k-m2) Huoltokirjat käytössä kaikissa kiinteistöissä. Kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kiinteistöt, joilta puuttuvat huoltokirjat (kpl) Huoltokirjojen käytön raportointi Kaavoituksessa huomioidaan Asiakastyytyväisyyskyselyt riittävät ulkoilu- ja virkistysalueet. Tilaajatyytyväisyyskyselyt Liikuntapaikat ja -reitit käytössä Liikuntapaikat ja -reitit (kpl) Nopea reagointi asiakkaan muuttuviin tarpeisiin. Omavalvontaraportit Tilastot Palautejärjestelmän kehittäminen Tuoteturvallisuus Omavalvonnan aukoton noudattaminen Puistojen leikkivälineiden tarkastukset tms. 102 TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Talouden hallinta Tavoite 2015 Toimintamenot hallinnassa Mittari Kuukausiraportit Mitoitukset tarkistetaan Toimintoja tuotteistettu (kpl) Hankintojen kilpailutus hallinnassa Ostopalvelujen hintakehitys Tuottavuus kasvaa Tulopohjaa vahvistetaan: Vuokrat ja palveluhinnastot sekä tonttihinnoittelu tarkistetaan. Tuottavuusmittari/yksikkö (vertailu edellisvuosiin) Myyntitulot (tonttien hintakehitys) Vuokrat ja hinnastot tarkistettu Investointien hallinta Infran ja kiinteistöjen arvon säilyminen Metsiä hoidetaan metsäsuunnitelman mukaisesti. Investointien toteutuksen seuranta hallinnassa Metsänmyyntitulot (€) Kuukausiraportit Investointien pts-suunnitelma suunnitelmakauden mittainen. pts -suunnitelmat Laadullisesti tasokkaat suunnitelmat (suunnittelija valinnat) Korjausvelan alentaminen peruskorjauksilla. Hankesuunnitelmat (tarveselvitykset) Korjausvelka (laskennallinen) Huolto- ja kunnossapidot ajallaan Kunnossapitosuunnitelmat (talo/infra) Kulutuslukemat (talo/infra) Tuottavuus/energiansäästö (vertailu edellisvuoteen) Laaditaan kiinteistökohtaisia energiansäästöohjelmia PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Organisaatiorakenne taloudellinen ja toimiva Sähköinen asiointimahdollisuus Palvelujen kilpailuttaminen ja ostopalveluiden hallinta Tavoite 2015 Taloudellisesti ja tehokkaasti järjestetyt palvelut. Mittari Täytetyt virat ja toimet -tehtäväkuvaukset ajan tasalla Kustannukset nousevat korkeintaan julkisten menojen hintaindeksin verran Hallintosääntö käytössä Palvelutuotantoa vastaava henkilöstö Sähköisiä asiointimahdollisuuksia lisätään. Henkilöstöstrategian mukainen mitoitus Toimipisteet (kpl) Uudet ohjelmistot (kpl) Otetaan käyttöön uusia ohjelmistoja Uusia palvelujen tuottamismalleja kehitetään Uusien ohjelmistojen/osioiden käyttöönottoaste (%) Ostopalvelusopimukset (kpl) Kustannusten nousu (%) 103 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Toimiva työyhteisö Tavoite 2015 Hyvinvoiva, motivoitunut ja osaava henkilöstö Mittari Kehityskeskustelut TYKY-toiminta Työtyytyväisyys Työtyytyväisyyskyselyn tulokset Sairauspoissaolot (%) Osaaminen muuttuvassa työympäristössä Toimivat informaatio- ja osallistumisjärjestelmät Hyvä työympäristö Osallistutaan täydennyskoulutuksiin Työpaikkakokoukset (viikko- ja kuukausipalaverit) Työvälineiden kuntotarkastus Työtapaturmat (kpl) Koulutuspäivät (kpl / henkilö) Seuranta Luettelot puutteista TUNNUSLUVUT Tunnusluku Henkilöstö tekninen toimi TP 2013 114 TA 2014 112 TA 2015 144 SU 2016 140 SU 2017 135 Kuntatekniikanyksikkö: Katujen rakentaminen (m) Katupäällysteet (m2) Yksityisteiden hoito (€/as) Liikennealueet (€/as) Liikuntapaikat (€/as) 2 400 27 000 12,81 62,60 31,51 2 000 27 000 10,16 66,98 31,5 2 000 27 000 6 66 31 2 000 27 000 6 66 31 2 000 27 000 6 66 31 65 7 25 40 6 5 10 40 4 5 5 40 4 5 5 40 4 5 5 13 41 185 6 15 60 200 8 15 60 200 8 15 60 200 8 15 60 200 8 TA 2014 TA 2015 SU 2016 SU 2017 1 451 265 1380 2 510 426 834 255 2,90 1 436 530 1395 2 455 219 905 236 2,63 1 601 000 1400 2 660 000 890 000 2,95 1 601 000 1400 2 660 000 890 000 3,00 3,23 2,89 3,25 3,30 Maankäyttöyksikkö: Rakennuskelpoiset - - asuntotontit - - kerrostalotontit - - liiketontit - - teollisuustontit Tonttijaot Tontin ja yl.al. lohkomiset Rakennusval.mittaukset Kaavat ja kaavanmuutokset Puhdistus- ja ruokapalveluiden tunnusluvut Siivous, toimintamenot (€) Siivousala (m2/ työntekijä) Ruokap. toimintamenot (€) Ruokap. suoritteet (kpl) Jokirantanan tulosyksikkö, suoritehinta (bruttom./€) Sipilän tulosyksikkö, suoritehinta (bruttom./€) 104 Tilapalveluyksikkö Energian kulutus Kaukolämpö (GWh) Öljy (GWh) Sähkö (GWh) Yhteensä kWh/m3 kWh/m2 Tilojen käyttö toimintamenot (€)/oppilas 2011 2012 2013 2014 2015 14,4 1,0 7,6 23,0 74,8 314,3 13,0 1,1 7,1 21,3 69,7 294,9 11,7 0,9 6,5 19,2 61,4 260,2 12,0 0,9 7,1 19,9 60,9 267,4 10,0 0,8 7,0 18,0 62,0 279,9 896 TEKNISET PALVELUT /VIRANOMAISTEHTÄVÄT Ympäristöyksikkö Ympäristöyksikkö vastaa rakentamiseen ja ympäristönsuojeluun liittyvistä, sektorin lainsäädännön edellyttämistä viranomaistehtävistä Ylivieskan kaupungin alueella. Laeissa tarkoitettuna viranomaisena toimii rakennus- ja ympäristölautakunta. Viranomaistoiminnan lähtökohtana on asiakaskohtainen, helposti tavoitettava, tasapuolinen ja oikeudenmukainen, sekä myös muuhun kaupungin hallintoon nähden riippumaton palvelutuotanto. Lupapiste (www.lupapiste.fi) on uusi valtakunnallisesti kehitetty palvelukanava, jossa lupahakemukset ja niihin liittyvät aineistot saadaan kunnan järjestelmiin suoraan sähköisessä muodossa. Asiakas saa kanavalta neuvontapalvelua sen lisäksi, että voi laittaa hakemuksensa vireille sähköisesti. Lupapiste-palvelu on osa valtiovarainministeriön koordinoimaa sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe. Palvelu on käytössä / käyttöönotto vaiheessa noin 50 kaupungissa ja kunnassa, Kalajokilaakson alueella Nivalassa ja Kalajoella. Ympäristöyksikkö liittyy asteittain mukaan järjestelmään: Vuoden 2015 aikana palvelua ajetaan sisään rakennusvalvonnan suurimpien toimijoiden kanssa, neuvontakanavana sekä pilottina eräissä ympäristönsuojelun lupamenettelyissä. Lainsäädännön muutoksiin varaudutaan lupaviranomaisen ja henkilöstön kouluttamisella. Ylikunnallinen viranomaisyhteistyö ei ole toteutunut, mutta etenkin rakennusvalvonnassa on suunniteltu laaja-alaisia yhteistyöalueita. Vaihtoehtoisesti yhteistyötä on mahdollista myös edistää lupapiste-palvelun kautta. Rakentaminen on Ylivieskassa kaupungin kokoon nähden runsasta. Rakennuskohteet ovat monialaisia ja vaativia, minkä lisäksi asemakaavoitetun alueen lähiympäristön poikkeamiset tekevät rakentamisen ohjauksesta haasteellista. Vilkkaan asuinrakentamisen lisäksi vireillä on useita pienteollisuuden laajennushankkeita. Siirto- ja alueviemäröinnin suunnittelu ja rakentaminen on viranomaisnäkökulmasta katsottuna tärkeä rakentamiseen vaikuttava ja sitä ohjaava tekijä. Kaupungin nopea kehittyminen lisää käsiteltävien ympäristölupahakemusten määrää ja toimintojen valvontatarvetta. 105 Kehittyvä kaupunki vaatii yhä enemmän myös jatkuvalta valvonnalta. Jatkuvaa valvontaa on tehty vuoden 2014 aikana aiempaa enemmän ja siihen on jatkossakin syytä resursoida henkilöstön työaikaa. Ympäristöyksikön keskeisinä tavoitteina suunnitelmakaudella ovat myös asiakkaiden hankkeiden suunnittelutyön tason nostaminen, tiedottamisen tehostaminen sekä pitkäjänteinen työ kaupunkikuvan sekä viihtyisän vetovoimaisen ympäristön edistämiseksi sekä tiivis yhteistyö teknisen palvelukeskuksen muiden yksiköiden kanssa. Lisäksi rakennus- ja ympäristölautakunta pyrkii lisäämään osallistumistaan kaavoitusprosesseihin. Rakennusvalvonnassa tulevan toimintavuoden erityisenä teemana on sähköisen asioinnin kehittäminen rakennusvalvonnan työvälineeksi siten, että siitä hyötyy mahdollisimman paljon rakennushankkeen eri osapuolet. Uusi ympäristönsuojelulaki mahdollistaa kuntien myöntämien ympäristölupien valvonnan maksullisuuden. Tämä edellyttää ns. valvontaohjelman laatimista sekä taksarakenteen muuttamista. Nämä toteutetaan vuoden 2015 aikana yhteistyössä lähikuntien kanssa. Vakinaista henkilökuntaa on 4. TOIMINNALLISET TAVOITTEET ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Asiakaskohtainen, sujuva ja laadukas viranomaistoiminta. Tavoite 2015 Asiakastyytyväisyys ympäristöyksikön palveluihin. Mittari Rakennusluvat (kpl) Korjausavustukset (kpl) Sähköisten palveluiden käyttöönotto. Toiminnan avoimuus. Viihtyisä, vetovoimainen ja turvallinen ympäristö. Palautteen kokoamisjärjestelmän kehittäminen. Tiedottaminen lainsäädännön muutoksista, merkittävistä linjauksista sekä lupien valmistelusta ja ratkaisuista. Ympäristökatselmuksen suorittaminen touko-kesäkuussa. Valitukset ja oikaisuvaatimukset viranomaisen ratkaisuista (kpl). Tiedotteiden lukumäärä (kpl). Katselmuksen toteutuminen, katselmuspäivät (kpl). Vuoden 2015 ympäristöpalkinto jaetaan maailman ympäristöpäivänä Palkinnon jakaminen. Jatkuva valvonta Kehotukset ja niiden valvonta TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Talouden hallinta. Tavoite 2015 Yksikön nettomenot ovat hallinnassa. Mittari Yksikön menojen kattavuus tuloihin verrattuna (%). 106 PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Asiantunteva ja riippumaton viranomaistoiminta. Tavoite 2015 Ympäristöyksikkö vastaa omalta osaltaan kehittyvän kaupungin tarpeisiin. Tiivis yhteistyö muiden viranomaisten ja asiantuntijoiden sekä lautakunnan ja henkilöstön kanssa. Mittari Suunnittelutarve- ja poikkeamisratkaisut (kpl) Lautakunnan koulutuspäivän järjestäminen esim. yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa. Koulutuspäivät (kpl/jäsen). Strateginen tavoite Henkilöstön osaaminen ja jaksaminen muuttuvassa työympäristössä. Tavoite 2015 Henkilöstön riittävä täydennyskoulutus. Mittari Koulutuspäivät (kpl/ henkilö). Toimiva työyhteisö ja sisäinen informaatiojärjestelmä. Ympäristöyksikön henkilöstön palaverit kuukausittain. Tiimipalaverien lukumäärä (kpl). HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Kehittämiskeskustelujen toteuttaminen. TUNNUSLUVUT Tunnusluku Henkilöstö Korjausavustukset, € Myönnetyt rakennusluvat TP 2013 TA 2014 TA 2015 SU 2016 SU 2017 4,5 4 4 4 4 63 600 70 000 70 000 70 000 70 000 266 280 280 280 280 107 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2015-2017 Tehtävän nimi TEKNISET PALVELUT (SIS. PUHDISTUS- JA RUOKAPALVELUT) Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot -1 576 683 -2 849 200 -4 625 560 62,3 -4 650 135 -4 674 745 Maksutulot -314 885 -301 500 -329 100 9,2 -329 100 -329 100 Tuet ja avustukset -177 846 -147 500 -33 000 -77,6 -7 042 948 -9 112 362 -5 843 711 -9 141 911 -6 032 584 -11 020 244 20,5 -6 199 923 -11 179 158 -6 071 823 -11 075 668 3 668 100 4 013 286 4 979 744 24,1 5 018 294 5 020 027 1 035 578 143 417 1 083 494 240 657 1 245 114 280 354 14,9 1 251 800 280 109 1 251 200 280 213 2 863 401 3 137 798 12 975 1 291 172 12 152 441 2 457 806 3 060 576 18 000 1 075 232 11 949 051 2 306 906 3 494 990 18 000 1 363 693 13 688 801 14,6 2 307 406 3 467 896 18 000 1 037 911 13 381 416 2 298 676 3 477 635 18 000 1 038 311 13 384 062 3 040 079 2 807 140 2 668 557 -4,9 2 202 258 2 308 394 1 466 162 1 599 900 1 701 000 6,3 1 751 000 1 851 000 4 506 241 4 407 040 4 369 557 -0,8 3 953 258 4 159 394 Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ 3,2 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE (NETTO) 16,5 -6,1 14,2 26,8 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 108 Vastuutoimielin: 80 Vastuuviranhaltija: Tehtävä: TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA Tekninen johtaja 260 Vesihuoltolaitos PALVELUAJATUS Vesilaitos huolehtii jäte- ja hulevesien keräilystä ja poisjohtamisesta. TOIMINTA/TALOUSSUUNNITELMA 2015 – 2017 Viemäriverkoston saneerausta jatketaan laaditun ohjelman mukaisesti. Uutta viemäriverkkoa rakennetaan asemakaavan laajentumista vastaavasti. Olmalan asuinalueen kunnallistekniikan rakentaminen jatkuu alkuvuonna 2015. Suunnitelmakaudella rakennetaan hulevesiviemäriverkostoa Koskipuhdon, Toivonpuiston ja Kaisaniemen asemakaava-alueilla. Haja-asutusalueen viemäriverkostoa laajennetaan laaditun yleissuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma noudattelee alueellista siirtoviemäröintiä. Vuosittain toteutetaan enintään yksi hanke. Jäteveden käyttömaksua tarkistetaan vuosittain kustannusnousua vastaavasti. Korotuspaineen aiheuttaa puhdistamokustannusten nousu. Uuden keskuspuhdistamon rakentaminen alkaa Kalajoelle tulevana vuonna. TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TA 2015 SU 2016 SU 2017 Viemärien rakentaminen (m): - jätevesiviemärit - sadevesiviemärit 2 520 3 780 1 500 3 000 1 500 3 000 1 500 3 000 1 500 3 000 Puhdistettu jätevesimäärä, m3 884 000 900 000 900 000 900 000 900 000 Laskutettu jätevesimäärä, m3 624 000 660 000 660 000 660 000 660 000 -0,88 -0,99 -1,0 -1,0 -1,0 Nettomenot €/m3 (ilman poistoja) 109 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2015-2017 Tehtävän nimi VESIHUOLTOLAITOS Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot -1 454 330 Maksutulot -793 -1 671 000 -1 824 400 9,2 -1 832 000 -1 842 000 -27 728 -1 482 851 -30 000 -1 701 000 -30 000 -1 854 400 9,0 -30 000 -1 862 000 -30 000 -1 872 000 16 267 20 100 20 200 0,5 20 402 20 606 24 234 960 24 967 1 206 16 444 1 172 -34,1 16 500 1 100 16 500 1 100 820 859 69 058 911 400 91 600 1 072 840 67 800 1 072 840 67 800 1 072 840 67 800 4 906 936 284 1 400 1 050 673 1 600 1 180 056 14,3 12,3 1 600 1 180 242 1 600 1 180 446 -546 567 -650 327 -674 344 3,7 -681 758 -691 554 560 645 601 200 630 000 4,8 630 000 630 000 14 078 -49 127 -44 344 -9,7 -51 758 -61 554 Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2,8 17,7 -26,0 Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE (NETTO) Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 110 VESIHUOLTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA 2015 Liikevaihto Myyntituotot Maksutuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Ostot tilikaudella Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut kulut Muut toimintakulut Poistot Liikeyli-/alijäämä 1 824 400,00 0,00 30 000,00 0,00 -20 200,00 -16 444,00 -1 172,00 -1 072 840,00 -67 800,00 -1 600,00 -630 000,00 44 344,00 Rahoitustulot ja -menot Korvaus jäännöspääomasta (2,5 %) -149 882,00 Yli-/alijäämä ennen varauksia Poistoeron muutos Varausten muutos -105 538,00 0,00 0,00 Tilikauden yli-/alijäämä -105 538,00 111 Vastuutoimielin: 90 JÄTELAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Ympäristöpäällikkö Tehtävä: Jätelautakunta PALVELUAJATUS Jätelautakunta on jätelain edellyttämä ja kuntalain mukainen yhteinen lautakunta kuntien omistaman, jätehuollon palvelutehtävästä huolehtivan Vestia Oy:n toimialueella. Jätelautakunta vastaa ja päättää toimialueellaan kunnalle kuuluvista jätehuollon viranomaistehtävistä siten kuin jätelaissa on säädetty. Viranomaistoiminnan lähtökohtana on asiakaskohtainen, helposti tavoitettava, tasapuolinen ja oikeudenmukainen sekä myös riippumaton palvelutuotanto. Jätelautakunnan toiminnan keskeisiä tehtäviä vuonna 2015 ovat: jätehuoltomääräysten valmistelu ja niistä päättäminen; jätteen kuljetustietoja koskevan rekisterin täydentäminen ja ylläpitäminen; sako- ja umpikaivolietteiden käsittelytaksan sekä kuljetustietojen hallinnointi; jätemaksutaksan, myös lietetaksojen, käsitteleminen; sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmän tarkastelemisen taustaaineiston kokoaminen, sekä yhteistoiminnan edistäminen Westenergy Oy:n toimialueen muiden jätelautakuntien kanssa. Lisäksi keskeinen osa lautakunnan toimintaa ovat jätetaksaan liittyvät tehtävät, kuten maksuunpano- ja perintäluetteloiden hyväksyminen sekä maksumuistutusten käsitteleminen ja maksujen kohtuullistamispäätökset. Lautakunnan alaisia työntekijöitä työllistävät myös poikkeamisratkaisut jätehuoltomääräyksistä sekä jätteen kuljetuksen rekisterin ylläpitotehtävät. Lausuntojen laatiminen ja antaminen eri oikeusasteille lisää lautakunnan työmäärää. Lautakunnan alaisen henkilökunnan määrä on 1,5 htv. 112 TOIMINNALLISET TAVOITTEET ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Toiminnan avoimuus. Lautakunnan tunnettuus. Tavoite 2015 Tiedottaminen jätelainsäädännön mukaisista velvoitteista, lautakunnan toiminnasta sekä alueen asukkaita ja yhteisöjä koskevien asioiden valmistelusta ja niihin liittyvistä ratkaisuista. Lautakunnan toimialueen ja tehtävien tekeminen tunnetuksi koko toimialueella. Mittari Tiedotteiden lukumäärä (kpl). Tavoite 2015 Lautakunnan menot ovat hallinnassa. Mittari Lautakunnan menojen kuukausiseuranta verrattuna talousarvioon. Lautakunnan profiloituminen: nettisivujen toteutus. TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Talouden hallinta. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Asiantunteva ja riippumaton viranomaistoiminta. Tavoite 2015 Lautakunnan vuosittainen täydennyskoulutus. Mittari Koulutus- ja perehdyttämistilaisuudet (kpl/jäsen). Tavoite 2015 Henkilöstön riittävä täydennyskoulutus. Mittari Koulutuspäivät (kpl/ henkilö). HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Henkilöstön osaaminen ja jaksaminen muuttuvassa työympäristössä. TUNNUSLUVUT Tunnusluku TP 2013 TA 2014 TA 2015 SU 2016 SU 2017 Henkilöstö (htv) 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 113 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2015-2017 Tehtävän nimi JÄTELAUTAKUNTA Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot -122 008 -110 204 -138 044 25,3 -109 900 -112 000 -122 008 -110 204 -138 044 25,3 -109 900 -112 000 67 368 64 300 88 550 37,7 65 600 66 600 10 878 3 206 9 347 3 857 13 640 5 136 45,9 9 700 3 900 9 900 3 900 37 217 551 27 600 1 600 26 100 1 600 -5,4 26 200 1 600 27 000 1 600 2 786 122 008 3 500 110 204 3 018 138 044 -13,8 25,3 2 900 109 900 3 000 112 000 0 0 -80,0 0 0 0 0 -80,0 0 0 Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat 33,2 Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE (NETTO) Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 114 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2015-2017 Tehtävän nimi KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -23 208 277 -1 023 377 -896 995 -7 783 196 -32 911 845 -26 076 717 -1 250 121 -459 002 -6 232 735 -34 018 575 -33 094 320 -1 298 167 -453 440 -6 370 768 -41 216 695 26,9 21,2 -32 978 650 -1 282 937 -264 540 -6 553 147 -41 079 274 -33 021 360 -1 287 937 -238 840 -6 430 047 -40 978 184 26 552 914 27 938 679 32 630 292 16,8 32 622 532 32 691 829 6 237 015 1 217 435 6 215 373 1 481 335 7 198 124 1 691 234 15,8 7 199 947 1 685 788 7 215 547 1 689 792 60 892 249 5 490 043 383 647 6 945 555 107 718 858 63 115 641 5 185 330 349 100 6 123 509 110 408 967 63 730 819 6 129 841 1 167 400 7 277 073 119 824 783 234,4 8,5 64 878 455 6 076 143 1 157 400 6 949 814 120 570 079 65 877 765 6 087 782 1 125 200 6 951 114 121 639 029 74 807 013 76 390 392 78 608 088 2,9 79 490 805 80 660 845 3 646 093 3 818 000 4 000 000 4,8 4 100 000 4 200 000 162 192 -600 000 740 000 -500 000 662 000 -16,7 -10,5 -500 000 500 000 -500 000 500 000 80 348 392 82 770 088 3,0 83 590 805 84 860 845 3,8 -1,2 2,2 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE (NETTO) 14,2 1,0 18,2 18,8 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) Varausten lis.(-)tai väh.(+) TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 78 615 298 115 5. TULOSLASKELMAOSA 116 TULOSLASKELMA Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, riittävätkö toimintatulot, verotulot, valtionosuudet ja rahoitustulot palvelujen tuottamisesta ja rahoituksesta aiheutuvien menojen kattamiseen. Tuloslaskelmaosan välituloksina esitetään seuraavat tiedot: Toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden menoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnilla aina negatiivinen, koska tärkeimmät tulolähteet verotulot ja valtionosuudet ovat tuloslaskelmassa toimintakatteen jälkeen. Vuosikate ilmoittaa paljonko talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien ja lainanlyhennysten kattamiseen (omarahoitusosuus). Vuosikatteen tulisi olla vähintään vuosipoistojen suuruinen, mutta pitemmällä aikavälillä keskimäärin nettoinvestointien suuruinen. Tilikauden tulos ilmoittaa talousarviovuoden tulojen ja menojen erotuksen, kun vuosikatteen jälkeen huomioidaan vielä suunnitelman mukaiset poistot ja satunnaiset menot ja tulot. Tilikauden yli-/alijäämä ilmoittaa talousarviovuoden yli-/alijäämän pakollisten ja vapaaehtoisten varausten ja muiden tuloksen käsittelyä koskevien erien jälkeen. Tuloslaskelman sitovat määrärahat ja tuloarviot: Tuloslaskelmassa esitetään myös valtuustoon nähden sitovat määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmassa sitovia eriä ovat: korkomenot ja muut rahoitusmenot yhteensä. Verotulojen, valtionosuuksien ja rahoituserien poikkeamisista on raportoitava valtuustolle. Talousarvion 2015 tuloslaskelma Tuloslaskelma osoittaa, että toimintakate on 78.108.088 euroa negatiivinen. Toimintatulot ovat 41.716.695 euroa ja toimintamenot 119.824.783 euroa. Toimintatuloihin sisältyy maa-alueiden myyntien myyntivoittoja 500.000 euroa. Toimintatuloilla katetaan toimintamenoista 34,8 prosenttia. Vuosikate on 4.521.912 euroa positiivinen. Vuosipoistojen määrä vuonna 2015 on noin 4.000.000 euroa. Talousarviovuoden 2015 tulos on positiivinen 521.912 euroa. Pelastuslaitoksen investointi- / poistoerovarauksen 162.000 euroa lisäyksen jälkeen vuoden 2015 ylijäämäksi muodostuu 359.912 euroa. 117 Taloussuunnitelmakauden 2016 – 2017 tuloslaskelmat Suunnitelmavuoden 2016 vuosikate on 5.349.195 euroa positiivinen. Vuosikatteen toteutuminen edellyttää, että käyttötalouden nettomenot kasvavat enintään 1,1 % ja verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet yhteensä) vähintään 2,2 %. Vuosipoistojen määrä on n. 4.100.000 euroa. Suunnitelmavuoden 2016 ylijäämäksi muodostuu 1.249.195 euroa. Suunnitelmavuoden 2017 vuosikate on 5.989.155 euroa positiivinen. Vuosikatteen toteutuminen edellyttää, että käyttötalouden nettomenot kasvavat enintään 1,5 % ja verorahoitus vähintään 2,3 %. Vuosipoistojen määrä on noin 4.200.000 euroa. Suunnitelmavuoden 2017 ylijäämäksi muodostuu 1.789.155 euroa. Alijäämä taseessa Kertynyt alijäämä taseessa 31.12.2013 on 7.475.701 euroa. Tavoitteen mukaan alijäämä pienenee vuosina 2014-2017 noin 3,4 milj. euroa. Tavoitteena on, että taseen alijäämä saadaan katettua kokonaan vuoden 2020 loppuun mennessä. 118 TULOSLASKELMA 2015-2017 TILINPÄÄT TALOUSARVIO TALOUSARVIO 2014 2013 Toimintatulot Muutos SU-VUOSI SU-VUOSI % 2016 2017 33 501 848 33 142 965 41 716 695 25,9 23 208 279 24 803 687 1 287 993 896 995 418 550 8 373 200 6 632 735 33 094 320 1 298 167 453 440 6 870 768 33,4 1 023 374 -107 678 116 -109 177 357 -119 824 783 -34 007 355 -34 779 717 -60 892 222 -62 840 741 -5 449 352 -5 170 630 Myyntitulot ( + ) Maksutulot ( + ) Tuet ja avustukset ( + ) Muut toimintatulot ( + ) Toimintamenot 2015 Henkilöstömenot ( - ) Palvelujen ostot ( - ) Aineet ja tarvikkeet ( - ) Avustukset ( - ) Muut toimintamenot ( - ) 41 579 274 41 478 184 9,8 -120 570 079 -121 639 029 0,8 8,3 3,6 -383 646 -349 100 -6 945 541 -6 037 169 -41 519 650 -63 730 819 -6 129 841 -1 167 400 -7 277 073 -74 176 268 -76 034 392 -78 108 088 2,7 -78 990 805 -80 160 845 49 928 820 50 700 000 54 170 000 55 880 000 29 800 000 52 860 000 30 300 000 4,3 28 613 246 1,7 30 800 000 31 000 000 15 947 40 000 40 000 40 000 60 000 0,0 60 000 60 000 -482 111 -600 000 0,0 -700 000 -800 000 -10 843 -30 000 40 000 60 000 -600 000 -30 000 0,0 33 776 0,0 -30 000 -30 000 3 922 567 3 935 608 4 521 912 14,9 5 349 195 5 989 155 Suunnitelmapoistot ( - ) -3 646 097 -3 774 000 -4 000 000 6,0 -4 100 000 -4 200 000 Satunnaiset erät Satunnaiset tulot ( + ) Satunnaiset menot ( - ) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 276 470 161 608 521 912 1 249 195 1 789 155 -162 192 -140 000 -162 000 0 0 114 278 21 608 359 912 1 249 195 1 789 155 31,1 30,4 34,8 34,5 34,1 107,6 104,3 113,0 130,5 142,6 266 262 297 348 386 7 476 7 454 7 094 5 845 4 056 14748 15000 15200 15350 15500 TOIMINTAKATE Verotulot ( + ) Valtionosuudet ( + ) Rahoitustulot ja -menot Korkotulot ( + ) Muut rahoitustulot ( + ) Korkomenot ( - ) Muut rahoitusmenot ( - ) VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS Varausten muutos (+/-) YLI-/ALIJÄÄMÄ 19,4 1,4 18,6 234,4 20,5 TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Toimintatulot / Toimintamenot, % Vuosikate / Poistot, % Vuosikate, euro / asukas Kertynyt yli- / alijäämä, 1000e Asukasmäärä 31.12. 119 120 121 Verorahoitus Tuloslaskelman verorahoitus muodostuu verotuloista ja valtionosuuksista yhteensä. VERORAHOITUSLASKELMA 2015-2017 VEROTULOT Kunnan tulovero Tilinpäätös Tilinpäätös 2012 2013 Talousarvio Toteutum inen Muutos% Talousarvio 2014 2014 13/14 2015 Muutos € Muutos% TA-SUUNN Tot 14/ta 15 14/15 2016 TA-SUUNN 2017 40 275 217 43 855 840 43 900 000 44 600 000 1,7 45 500 000 900 000 Yhteisövero 2 498 280 2 430 712 2 600 000 2 450 000 0,8 2 500 000 50 000 2,04 2 200 000 2 300 000 Kiinteistövero 3 203 014 3 642 267 4 200 000 4 250 000 16,7 4 860 000 610 000 14,35 4 970 000 5 080 000 45 976 511 49 928 819 50 700 000 51 300 000 2,7 52 860 000 1 560 000 0,3 8,6 1,5 2,7 VEROTULOT YHTEENSÄ Muutos % (edell. vuoteen) VALTIONOSUUDET % 2,5 Muutos € Muutos Tot14/ta 15 Peruspalvelujen valtionosuus 25 328 824 25 911 050 26 470 000 26 020 000 0,4 Verotuloihin perustuva tasaus 3 806 604 4 120 608 4 600 000 4 600 000 11,6 7 400 000 29 238 31 896 30 000 30 000 -5,9 0 -1 308 589 -1 450 308 -1 300 000 -1 450 000 0,0 -1 400 000 50 000 0 0 0 0 0 0 27 856 077 28 613 246 29 800 000 29 200 000 30 300 000 1 130 000 4,5 2,7 4,1 2,1 73 832 588 78 542 065 80 500 000 80 500 000 1,8 6,4 2,5 2,5 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Muut valtionosuudet VALT.OSUUDET YHTEENSÄ Muutos % (edell. vuoteen) VERORAHOITUS YHT. Muutos % (edell. vuoteen) 3,04 54 170 000 55 880 000 3,0 Tilinpäätös 2012 Tilinpäätös 2013 Tal.arvio 2014 Toteut. 2014 Muutos Tal.arvio 2015 Järjestelmämuutoksen tasaus 2,02 47 000 000 48 500 000 2,1 24 300 000 -1 720 000 2 800 000 3,8 2,5 83 160 000 % 3,2 TA-SUUNN TA-SUUNN 2016 2017 -6,61 24 300 000 24 300 000 60,87 7 900 000 8 100 000 -3,45 -1 400 000 -1 400 000 0 0 3,77 30 800 000 31 000 000 1,7 2 690 000 3,3 0,6 3,30 84 970 000 86 880 000 2,2 2,2 Muutos 13/14 Tuloveroprosentti 21,00 21,50 21,50 21,50 21,50 0,00 21,50 21,50 1,00 0,55 1,10 2,85 3,00 0,00 1,05 0,60 1,10 2,85 3,00 0,00 1,10 0,65 1,15 2,85 3,00 0,00 1,10 0,65 1,15 2,85 3,00 0,00 1,30 0,70 1,15 2,85 3,00 0,00 0,20 0,05 0,00 0,00 0,00 0,00 1,30 0,70 1,15 2,85 3,00 0,00 1,30 0,70 1,15 2,85 3,00 0,00 Kiinteistöveroprosentit: yleinen vakituisten asuinrakennusten muiden asuinrakennusten voimalaitosten rakentamaton rakennuspaikka yleishyödyllisen yhteisön Verotulot Verotulot muodostuvat kunnan tuloverosta, osuudesta yhteisöveron tuottoon ja kiinteistöverosta. Valtuusto on vahvistanut vuoden 2015 tuloveroprosentiksi 21,50 % ja kiinteistöveroprosenteiksi seuraavat: yleinen 1,30 %, vakituisten asuinrakennusten 0,70 %, muiden asuinrakennusten 1,15 %, voimalaitosten 2,85 %, rakentamattomien rakennuspaikkojen 3,00 % ja yleishyödyllisten yhteisöjen 0,00 %. Kaupungin osuus yhteisöverosta perustuu vuosittain vahvistettavaan kuntakohtaiseen suhteelliseen osuuteen kunnille tilitettävistä yhteisöveroista. Kuntien osuus yhteisöverosta on 36,36 vuonna 2015. Vuonna 2016 kuntien osuus on noin 30,30 % ja vuonna 2017 noin 30,30,0 %. Kuntien korotettu yhteisövero-osuus (5 %-yksikköä) on päättymässä vuonna 2016. Vuoden 2015 kuntakohtainen yhteisövero-osuus määräytyy verovuosien 2012 ja 2013 verotustietojen ja toimipaikkatietojen perusteella laskettuna jako-osuutena. Kunnallisveron tuottoon vaikuttaa tuloveroprosentin taso ja veronalaisten tulojen kehitys. Kiinteistöveron tuottoon vaikuttaa kiinteistöveroprosenttien taso ja kiinteistöjen määrän ja arvon kehitys. Yhteisöveron tuottoon vaikuttaa jako-osuusmuutokset (valtio/kunnat) ja yritysten tuloksissa ja työpaikkamäärissä tapahtuvat muutokset. 122 Kunnallisveron osuus kaikista verotuloista vuonna 2015 on 86,1 %, kiinteistöveron 9,2 % ja yhteisöveron 4,7 %. Valtionosuudet Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö Peruspalvelujen uusi valtionosuusjärjestelmä tulee voimaan 1.1.2015. Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Uudessa järjestelmässä peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri. 123 Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Lisäksi osana valtionosuusjärjestelmää on verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin. Tasausrajan alapuolella oleville kunnille tasauslisänä lisätään valtionosuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 % (kunnan omavastuu 20 %). Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Vanhaan järjestelmään verrattuna Ylivieskan valtionosuuksien yhteismäärä kasvaa noin 24 e /asukas. Valtionosuudet maksetaan kunnille kuukausittain ilman korvamerkintää yhtenä eränä. Korkotulot ja muut rahoitustulot Korkotulot muodostuvat antolainojen koroista sekä sijoitusten, talletusten ja kassavarojen korkotuloista. Korkotulot ovat n. 40.000 euroa vuonna 2015. Ylivieskalla ei ole pitkäaikaisia sijoituksia tai talletuksia. Muihin rahoitustuloihin kirjataan mm. verotilitysten korot, osingot ja provisiotuotot, viivästyskorot, arvopapereiden myyntivoitot ja muut rahoitustulot. Muut rahoitustulot ovat yhteensä n. 60.000 euroa vuonna 2015. Korkomenot ja muut rahoitusmenot Korkomenot muodostuvat lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten lainojen korkomenoista. Lainojen korkomenoihin ja korkosuojauksiin on varattu yhteensä 600.000 euroa vuodelle 2015. Lainakannan (n. 59,6 milj. euroa) keskikoron arvioidaan olevan alle yhden prosentin vuonna 2015. Muihin rahoitusmenoihin kirjataan mm. verotilitysten korkomenot, viivästyskorot ja sosiaalikustannusten oikaisut. Muut rahoitusmenot ovat yhteensä n. 30.000 euroa vuonna 2015. Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmapoistot lasketaan valtuuston vahvistaman poistosuunnitelman mukaisilla poistoajoilla ja -perusteilla. Poistot ovat n. 4,0 milj. euroa vuonna 2015. Poistojen määrää kasvaa vuosina 2016 ja 2017 korkean investointitason ja uuden poistosuunnitelman lyhyempien poistoaikojen vaikutuksesta. Varausten muutos Investointi- /poistoerovarausten muutos määräytyy Jokilaaksojen pelastuslaitoksen nettoinvestointien ja vuosipoistojen perusteella. 124 6. INVESTOINTIOSA 125 INVESTOINNIT 2015 - 2017 Sitovuustaso merkitty harmaalla värillä HANKERYHMÄ/ TILINPÄÄTÖS TALOUSARVIO HANKE 2013 TALOUSARVIO Suunnitelma Suunnitelma 2014 2015 2016 2017 Maa- ja vesialueet Vastuutoimielin: Kaupunginhallitus Vastuuviranhaltija: kaupunginjohtaja, tekninen johtaja Menot 309 335 400 000 500 000 300 000 300 000 Tulot 736 195 sis. myyntivoitot 800 000 1 000 000 800 000 800 000 -400 000 -500 000 -500 000 -500 000 800 30 000 326 000 0 0 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 800 30 000 326 000 0 0 Netto -426 860 Perustelut: Maa-alueiden ostot ja myynnit Osakkeet ja osuudet Vastuutoimielin: Kaupunginhallitus Vastuuviranhaltija: kaupunginjohtaja, talousjohtaja Menot Perustelut: Vesikolmio Oy:n osakepääoman korotuksen merkitseminen. Irtain omaisuus Vastuutoimielin: Kaupunginhallitus Vastuuviranhaltija: talousjohtaja Yhteiset atk-hankinnat Menot 31 164 50 000 50 000 30 000 30 000 Tulot Netto 0 31 164 0 50 000 0 50 000 0 30 000 0 30 000 Perustelut: Atk-laite- ja ohjelmistohankinnat. Vuonna 2015 luottamushenkilöiden sähköinen kokoushallinta. Vastuutoimielin: Pelastuslaitoksen johtokunta Vastuuviranhaltija: pelastusjohtaja Pelastuslaitos Menot 2 093 862 752 000 682 000 500 000 500 000 Tulot 1 329 152 12 000 20 000 0 0 Netto 764 710 740 000 Perustelut: Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ajoneuvokalusto- ja muut hankinnat, v. 2015 mm. säiliöauto, kalustoauto ja kaksi tarkastusautoa 662 000 500 000 500 000 126 HANKERYHMÄ/ TILINPÄÄTÖS TALOUSARVIO HANKE 2013 2014 TALOUSARVIO Suunnitelma Suunnitelma 2015 2016 2017 Vastuutoimielin: Sivistyslautakunta Vastuuviranhaltija: sivistysjohtaja Peruskoulut ja lukio Menot 22 522 30 000 50 000 30 000 30 000 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 22 522 30 000 50 000 30 000 30 000 Perustelut: Koulujen atk- ja kalustohankinnat. Vastuuviranhaltija: kirjastotoimenjohtaja Kirjasto Menot 0 24 000 0 0 0 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 0 24 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 30 000 0 30 000 30 000 0 30 000 Perustelut: Ei hankintoja vuonna 2015 Vastuutoimielin: Liikuntalautakunta Vastuuviranhaltija: liikuntapalv. toimistopäällikkö, sivistyspalv. talouspäällikkö Liikuntapalvelut Menot Tulot Netto 5 740 0 5 740 0 0 0 11 000 0 11 000 Perustelut: Liikuntakeskuksen kokoustilan kalusteiden uusiminen vuonna 2015. Vastuutoimielin: Teknisten palveluiden lautakunta Vastuuviranhaltija: tekninen johtaja, palvelujohtaja Tekniset palvelut Menot Tulot Netto 25 500 0 25 500 90 000 0 90 000 30 000 0 30 000 Perustelut: Ympäristönhoidon ja puhdistus- ja ruokapalveluiden koneet ja laitteet Irtain omaisuus yhteensä Menot 2 178 788 946 000 823 000 590 000 590 000 Tulot 1 329 152 12 000 20 000 0 0 Netto 849 636 934 000 803 000 590 000 590 000 127 HANKERYHMÄ/ TILINPÄÄTÖS TALOUSARVIO HANKE 2013 TALOUSARVIO Suunnitelma Suunnitelma 2014 2015 2016 2017 Talonrakentaminen Vastuutoimielin: Teknisten palveluiden lautakunta Vastuuviranhaltija: tekninen johtaja, rakennuspäällikkö Rahkolan koulu Menot 0 300 000 300 000 0 0 Tulot Netto 0 0 0 300 000 50 000 250 000 0 0 0 0 Perustelut: Rahkolan koulun korjaustyöt Kustannusarvio: 0,3 milj. euroa, valtionosuus 50.000 e Lukio Menot 0 800 000 1 050 000 0 0 Tulot Netto 0 0 50 000 750 000 150 000 900 000 0 0 0 0 Perustelut: Lukion peruskorjaus Kustannusarvio: 1,7 milj. euroa v. 2014-2015, valtionosuus 150.000 e Katajan koulu Menot Tulot Netto 0 0 0 0 0 0 300 000 0 300 000 1 500 000 0 1 500 000 500 000 0 500 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 000 000 0 2 000 000 3 000 000 0 3 000 000 Perustelut: Katajan koulun peruskorjaus Kustannusarvio: n. 2,3 milj. euroa v. 2015-2017 Kouluhankkeet Menot Tulot Netto Perustelut: Kouluhankkeet vuosina 2016-2020 Kustannusarvio: Hankkeet, toteutusvuodet ja kustannusarviot vahvistetaan 1.6.2015 mennessä Jäähalli Menot Tulot Netto 80 816 0 80 816 3 200 000 750 000 2 450 000 1 400 000 750 000 650 000 0 0 0 0 0 0 300 000 0 300 000 300 000 0 300 000 300 000 0 300 000 Perustelut: Uusi jäähalli Kustannusarvio: n. 3,5 milj. euroa v. 2014-2015, valtionosuus 750.000 e. Muut talonrakennusinvestoinnit Menot Tulot Netto 187 085 0 187 085 260 000 0 260 000 Perustelut: muut rakennusten pienet korjaukset ja kunnostukset sekä piha-alueiden kunnostukset Vuonna 2015 mm. Ojakylän ja Katajan koulun katot, liikuntakeskus ja keittiön kiintokalusteet Teknisten palveluiden lautakunta päättää kohdesuunnitelman ja kustannusarviot. 128 HANKERYHMÄ/ TILINPÄÄTÖS TALOUSARVIO HANKE TALOUSARVIO Suunnitelma Suunnitelma 2013 2014 2015 2016 2017 1 889 255 4 560 000 3 350 000 3 800 000 3 800 000 Talonrakentaminen Menot yhteensä Tulot 0 800 000 950 000 0 0 Netto 1 889 255 3 760 000 2 400 000 3 800 000 3 800 000 Vieskan liikelaitoskuntayhtymä toteuttaa seuraavat talonrakentamishankkeet: Työkeskus Kipinä kustannusarvio 2,2 milj. euroa, vuonna 2015 Hakalahden päiväkodin laajennus kustannusarvio 1,2 milj. euroa, vuonna 2015 129 HANKERYHMÄ/ TILINPÄÄTÖS TALOUSARVIO TALOUSARVIO Suunnitelma Suunnitelma HANKE 2013 2014 2015 2016 2017 Liikennealueet Vastuutoimielin: Teknisten palveluiden lautakunta Vastuuviranhaltija: tekninen johtaja, kuntatekniikan päällikkö Menot 1 911 204 1 700 000 1 500 000 1 000 000 1 000 000 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 1 911 204 1 700 000 1 500 000 1 000 000 1 000 000 Perustelut: Katujen ja kevyen liikenteen väylien rakentaminen, katujen päällystäminen, sillat ja katuvalaistus. Vuonna 2015 nimetyt kohteet 1.150.000 euroa ja nimeämättömät 350.000 euroa. Teknisten palveluiden ltk päättää kohteiden tarkemman kustannusarvion ja kohdesuunnitelman nimeämättömille. Vesihuoltolaitos Vastuutoimielin: Teknisten palveluiden lautakunta Vastuuviranhaltija: tekninen johtaja ja kuntatekniikan päällikkö Menot 1 022 699 1 000 000 1 050 000 1 000 000 1 000 000 Tulot 0 100 000 50 000 0 0 Netto 1 022 699 900 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000 Perustelut: Viemärilinjojen ja pumppaamojen rakentaminen ja kunnostaminen. Vuonna 2015 nimetyt kohteet 800.000 euroa ja nimeämättömät 250.000 euroa. Teknisten palveluiden ltk päättää kohteiden tarkemman kustannusarvion ja kohdesuunnitelman nimeämättömille. Kunnallistekniikan nimetyt kohteet vuonna 2015 Olmalan alueen kunnallistekniikka Katuvalosaneeraus Koskipuhdon sadevesiviemäröinti Vieskan/Valtakatu risteys Katujen ja viemärien saneeraus Yhteensä nimetyt kohteet Nimeämättömät kohteet Teknisten palveluiden ltk päättää kohteet Kaikki yhteensä Liikennealueet Vesihuoltolaitos 350 000 250 000 0 350 000 200 000 1 150 000 300 000 jatkuu v. 2016 0 250 000 0 250 000 jatkuu v. 2016 800 000 350 000 250 000 1 500 000 1 050 000 130 HANKERYHMÄ/ TILINPÄÄTÖS TALOUSARVIO TALOUSARVIO Suunnitelma Suunnitelma HANKE 2013 2014 2015 2016 2017 Puistoalueet Vastuutoimielin: Teknisten palveluiden lautakunta Vastuuviranhaltija: tekninen johtaja Menot 54 714 60 000 60 000 60 000 60 000 Tulot -3 671 0 0 0 0 Netto 58 385 60 000 60 000 60 000 60 000 Perustelut: Puistojen rakentaminen ja kunnostaminen Teknisten palveluiden ltk päättää kohdesuunnitelman ja kustannusarviot. Liikunta-alueetTeknisten palveluiden lautakunta ja liikuntalautakunta Vastuutoimielin: Vastuuviranhaltija: tekninen johtaja ja sivistyspalvelujen talouspäällikkö Menot Tulot 31 343 0 130 000 45 000 40 000 0 40 000 0 40 000 0 Netto 31 343 85 000 40 000 40 000 40 000 Perustelut: Liikuntapaikkojen ja -alueiden rakentaminen ja kunnostaminen Vuonna 2015 mm. pesäpallokentän tulostaulu Teknisten palveluiden ltk päättää kohdesuunnitelman ja tarkemmat kustannusarviot yhteistyössä liikuntaltk:n kanssa. INVESTOINNIT YHTEENSÄ Menot 7 398 138 8 826 000 7 649 000 6 790 000 Tulot 2 061 676 1 757 000 2 020 000 800 000 800 000 Netto 5 336 462 7 069 000 5 629 000 5 990 000 5 990 000 Investoinnit (brutto) 2003-2017 12 10,2 Milj. euroa 10 9,0 7,6 8 6 8,8 7,5 7,4 7,4 7,6 6,8 6,8 6,2 5,9 5,4 5,4 5,1 4 2 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 6 790 000 131 7. RAHOITUSOSA 132 RAHOITUSLASKELMA Talousarvion rahoitusosassa osoitetaan miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen. Rahoituslaskelmalla osoitetaan kuinka paljon kunnan toiminnan ja sen investointien kassavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Rahoitustoiminnan muutokset osoittavat, miten alijäämäinen nettokassavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämäinen nettokassavirta on käytetty rahoitusaseman muuttamiseen. Tuloslaskelmasta rahoituslaskelmaan tuodaan vuosikate sekä satunnaiset tulot ja menot. Investointiosasta rahoituslaskelmaan tuodaan investointimenot yhteensä ja investointien rahoitustulot (mm. valtionosuudet) sekä käyttöomaisuuden myyntitulot. Tuloslaskelmasta ja investointiosasta siirtyvien meno- ja tuloerien lisäksi rahoituslaskelmassa arvioidaan antolainojen ja ottolainojen muutokset. Rahoituslaskelman pitkäaikaisten lainojen lisäys -kohtaan arvioidaan, kuinka paljon talousarviovuonna ja suunnitelmavuosina tarvitaan pitkäaikaista lainaa kattamaan rahoitustarvetta. Vastaavasti lyhytaikaisten lainojen muutokset -kohtaan arvioidaan lyhytaikaisen rahoituksen lisäysten ja vähennysten muutos. Rahoituslaskelman sitovat määrärahat ja tuloarviot: Rahoituslaskelmassa esitetään myös valtuustoon nähden sitovat määrärahat ja tuloarviot. Rahoituslaskelmassa sitovia eriä ovat: antolainasaamisten lisäykset ja pitkäaikaisten lainojen muutos (pitkäaikaisten lainojen lisäys-pitkäaikaisten lainojen vähennys). Talousarvion 2015 rahoituslaskelma Vuoden 2015 talousarvion rahoituslaskelma osoittaa, että toiminnan ja investointien rahavirran vaikutus on maksuvalmiuden kannalta negatiivinen 1.607.088 euroa. Investointien tulorahoitus-% on 68,2 %, eli 31,8 % investoinneista (investointimenot - rahoitusosuudet) on rahoitettu omaisuuden myyntituloilla ja lainalla. Lainojen lyhennykset ovat 4.00.000 euroa ja lainojen lisäykset 5.400.000 euroa. Lainakannan lisäys vuonna 2015 on noin 1,4 milj. euroa. Rahoituksen rahavirroissa antolainojen lyhennyksiä on 27.000 euroa ja myyntisaamisten muutoksia 215.169 euroa (Vesikolmio Oy). Myyntisaaminen käytetään Vesikolmio Oy:n osakepääoman korotuksen maksamiseen. . 133 Taloussuunnitelmakauden 2016 – 2017 rahoituslaskelmat Vuoden 2016 rahoituslaskelma osoittaa, että toiminnan ja investointien rahavirran vaikutus on maksuvalmiuden kannalta negatiivinen 1.140.805 euroa. Investointien tulorahoitus-% on 78,8 %, eli 21,2 % investoinneista (investointimenot - rahoitusosuudet) on rahoitettu omaisuuden myyntituloilla ja lainalla. Lainojen lyhennykset ovat 8.500.000 euroa ja lainojen lisäykset 9.600.000 euroa. Lainakannan lisäys vuonna 2016 on noin 1,1 milj. euroa. Vuoden 2017 rahoituslaskelma osoittaa, että toiminnan ja investointien rahavirran vaikutus on maksuvalmiuden kannalta negatiivinen 500.845 euroa. Investointien tulorahoitus-% on 88,2 %, eli 11,8 % investoinneista (investointimenot - rahoitusosuudet) on rahoitettu omaisuuden myyntituloilla ja lainalla. Lainojen lyhennykset ovat 4.000.000 euroa ja lainojen lisäykset 4.500.000 euroa. Lainakannan lisäys vuonna 2017 on noin 0,5 milj. euroa. 134 RAHOITUSLASKELMA 2015-2017 TILINPÄÄTÖS TALOUSARVIO TALOUSARVIO 2013 2015 2014 SU-VUOSI SU-VUOSI 2016 2017 TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate ( +/- ) 3 922 567 3 935 608 4 521 912 5 349 195 5 989 155 0 0 0 0 0 -590 004 -400 000 -500 000 -500 000 -500 000 -7 446 984 -8 926 000 -7 649 000 -6 790 000 -6 790 000 1 325 481 997 000 1 020 000 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ( + ) 736 196 800 000 1 000 000 800 000 800 000 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -2 052 744 -3 593 392 -1 607 088 -1 140 805 -500 845 Satunnaiset erät ( +/- ) Tulorahoituksen korjauserät (+/-) INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot ( - ) Rahoitusosuudet investointimen (+) RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Lisäykset ( - ) 0 0 0 0 0 47 182 49 000 27 000 0 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) 5 000 000 13 500 000 5 400 000 9 600 000 4 500 000 Pitkäaik. lainojen vähennnys ( - ) -9 377 932 -10 000 000 -4 000 000 -8 500 000 -4 000 000 Lyhytaik. lainojen muutos ( +/- ) 8 000 000 44 392 -35 081 40 805 845 Muut maksuvalmiuden muutokset -986 612 0 215 169 0 0 VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN 629 894 0 0 0 0 1 216 156 1 500 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000 586 263 1 000 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000 -2 052 744 -5 646 136 -7 253 224 -8 394 029 -8 894 874 Lainanhoitokate; tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo 1 tai suurempi 0,5 0,8 1,1 0,7 1,4 Kassan riittävyys; monenko päivän kassasta makstut voidaan kattaa rahavaroilla 31.12. 4 5 5 5 5 Vähennykset (+) Lainakannan muutokset Rahavarat 31.12 Rahavarat 1.1. TAVOITTEET JA TUNNUSLUKUJEN TAVOITEARVOT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä (investointien omarahoitustavoite) Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. 135 Antolainojen muutokset Vuosille 2015 - 2017 ei ole suunnitteilla uusia antolainoja. Antolainojen lyhennykset ovat noin 27.000 euroa vuonna 2015. Lainanotto ja lainakannan muutos 2013 - 2017 LAINAT (1000 euroa) Lainanotto Lainojen lyhennykset Pitkäaikaiset lainat Lyhytaikaiset lainat Lainakanta Lainat € /asukas TP 2013 TA 2014 TA 2015 SU 2016 SU 2017 13 000 13 500 5 400 9 600 4 500 9 378 10 000 4 000 8 500 4 000 27 166 18 500 15 200 20 000 30 000 27 500 39 700 44 400 40 700 31 200 54 666 58 200 59 600 60 700 61 200 3 512 3 880 3 920 3 950 3 950 136 8. LIITTEET 137 Liite 1 YHTEISÖJEN AVUSTUKSET VUODELLE 2015 ANOJA MYÖNNETTY ANOTTU PÄÄTÖS 2014 2015 2015 Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto / Ylivieska 20 000 25 000 20 000 Ylivieskan Sotaveteraanit ry, toiminta-avustus 15 000 20 000 12 000 3 000 3 000 2 000 13 000 13 000 13 000 500 3 000 1 000 Helaalan Myllysäätiö 300 600 300 Vieskan Parkinsonkerho, v. 2015 keila- ja bocciaturnaus 100 700 200 0 200 100 100 350 100 tehtävää ruoka-aputoimintaa varten 0 400 200 Yhteisestä Ovesta ry, toiminta-avustus Tuokiotuvan kiinteistö- 0 5 000 1 000 Ylivieskan Sotainvalidit ry Mielikit ry Mielikkitalo (vuokra-avustus) Ylivieskan Eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta (yhteishakemus, neljä eläkeläisjärjestöä), v. 2015 vanhustenviikon alueellinen tilaisuus Ylivieskassa Kalajokilaakson kuulo ry Oulun Seudun Ilco ry (Jokilaaksojen kerho) Ylivieskan Cityseurakunta, vuokra-avustus Cityseurakunnassa kuluihin ja ikäihmisten kuljettamiseen Tuokiotuvalle 0 ei summaa 0 Rovaniemellä 28.-29.3.2015 0 500 0 Kiuruveden ortodoksinen seurakunta, Kiuruveden ortodoksisen 0 2 000 0 300 0 0 52 300 73 750 49 900 Maanpuolustus Naisjärjestö ry, toiminta-avustus Suomen Maallikkotuomarit ry, Lautamiespäivien järjestämiseen seurakunnan historian valmistamiseen vuosilta 1950-2015 Muut YHTEENSÄ 138 Liite 2 TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMA 2015-2017 1 000 € 2015 2016 2017 Tason HTV pudotus KÄYTTÖTALOUS YLEISET HENKILÖSTÖKEINOT Eläköitymisen tehokas hyödyntäminen Sijaisten käytön vähentäminen ensimmäisten kolmen päivän aikana Vapaaehtoiset säästöt (lomapäivät, lomarahat) Lomautusten käyttäminen töiden vähentyessä Hallintosäännön jalkauttaminen 200 50 50 50 200 200 20 600 50 50 50 20 15 150 3 150 3 TEKNINEN TOIMI Puhdistus – ja ruokapalvelujen uudelleen organisointi o Vieskan toiminta mukaan vuoden 2015 alusta o siirtyminen 2 keittiöön vuonna 2015 o tulevaisuudessa yksi valmistuskeittiö 150 Tilapalvelujen uudelleen organisointi o kiinteistöjen määrän vähentäminen o toiminnan tehostuminen o energian säästö 50 50 Kuntatekniikka o katujen, puistojen ja liikuntapaikkojen hoito o varikkotoimintojen uudelleen järjestely 60 30 Alueellinen rakennusvalvonta 60 50 90 60 120 MUU SIVISTYSTOIMI Liikuntatoimen uudelleen organisointi Musiikkiopiston ja kansalaisopiston tiiviimpi yhteistyö (esim. taloushallinto) Varhaiskasvatuksen siirto kunnille, laajempi tehokkuustarkastelu myöhemmin OPETUSTOIMI Ryhmäkokojen kasvattaminen (17/18 -> yli 20) Ops –suunnitelma niin, että minimitunnit 222 t/vuosi Kouluavustajien määrän vähentäminen 5:llä Lukion vetovoiman lisääminen markkinoinnin keinoin, 20 opiskelijaa lisää PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLIO - ei uusia toiminnanlisäyksiä tavoitteena toimintakatteen kasvun rajoittaminen enintään 2 %:iin MUUT Ylivieskan seutukunta –toiminta Yhteisöavustukset Keskipohjanmaan sotaveteraanit, avustajatoiminta-hanke, kuntalisä Kaupungin työllistämistoiminta Ylivieska.NYT Asiointiliikenteen tukeminen PELASTUSLAITOS Investoinnit 2016-2017 poistojen tasolle, kuntalaskutuksen vähentäminen KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ 100 40 200 100 100 50 200 200 200 15 10 10 10 20 100 40 2 1 200 4 150 100 5 600 15 20 15 30 20 70 15 20 40 40 70 1310 810 560 2680 33 139 TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMA 2015-2017 1 000 € RAHOITUS Kiinteistöveron korotus 2015 (+0,2 yleinen, + 0,05 vakituiset asuinrak) 2015 YHTEENSÄ KÄYTTÖTALOUS, RAHOITUS, TASE, EI MUKANA MYYNTIVOITTOJA Tason HTV pudotus 1100 1100 810 560 1100 1100 200 2070 TULOVEROPROSENTIN EHDOLLINEN KOROTUS YHTEENSÄ 2015-2017 ILMAN TULOVEROPROSENTIN KOROTUSTA YHTEENSÄ 2015-2017 TULOVEROPROSENTIN KOROTUS MUKANA 2017 560 Tuloveroprosentin nosto ehkä 2016-2017 (vaikuttaa mm. investointien taso) TASE Koulut, päiväkodit, kaupungintalo (Kallion ja kaupungin käytössä olevat) siirto yhteen organisaatioon, arvioitu myyntivoitto 7,5-9,5 milj. euroa, toteutuu vuonna 2017 Vieskan Kalliolle vuokraamat tilat; vuokrat poistojen tasolle 2016 3440 5640 2680 33
© Copyright 2024