1. No category

Voimakas työyhteisö ja
ketterä organisaatiokulttuuri
6.3.2015 Helsinki
Arto O. Salonen, KT, dos.
[email protected]
Kuinka saadaan ihmisen
täysi potentiaali
käyttöön?





arvostus vs. mitättömyys
innostuneisuus vs. tukahtuminen
sitoutuminen vs. turhautuminen
rohkeus vs. pelko
luovuus vs. tottumus
SISÄLTÖ
1. Yhteiskunnallisen muutoksen suuri kuva
2. Elinvoimainen organisaatiokulttuuri
3. Koetun hyvinvoinnin maksimoiminen
4. Vuorovaikutus ja kohtaamisosaaminen
5. Oppimisen kustannustehokas optimoiminen
6. Yhteenveto
1
Yhteiskunnallisen
muutoksen
suuri kuva
Muutossuunta länsimaisissa yhteiskunnissa
maailmansotien jälkeisenä aikana ja
tulevaisuusskenaariona
Massakulutusyhteiskunta
Määrällinen lisääminen
Informaatioyhteiskunta
>
Tietoisuusyhteiskunta
Laadullinen parantaminen
Kehityspäämäärien jännite
MÄÄRÄLLINEN
LISÄÄMINEN
LAADULLINEN
PARANTAMINEN
olen kuluttaja
olen ihminen
bruttokansantuote
arvokas ihmisyys
osakemarkkinoiden
kehitys
itsensä toteuttaminen/
aikaansaaminen
kuluttajien luottamus
yhteys muihin ihmisiin
vaurauden maksimointi
tarve tulla osaksi jotakin suurempaa
kiire, stressi, saastuminen,
luonnonvarojen hupeneminen,
rajallinen materiaalinen kasvu
onnellisuus,
tyytyväisyys, merkityksellinen arki,
rajaton henkinen kasvu
Salonen, A. & Bardy, M. (2015). Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 1/2015.
Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma – yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan uusi suunta täyttyvällä maapallolla. Teoksessa Juha Hämäläinen
(toim.) Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 2014. Suomen sosiaalipedagoginen seura, 32-62.
Oppiminen ennen ja tulevaisuudessa
ENNEN
väittely, oikeassa
oleminen,
yksisuuntainen
vuorovaikutus
muuttuva tekijä
VUOROVAIKUTUKSEN LAATU
TULEVAISUUDESSA
yhteys toiseen, yhteinen
ihmettely, nöyryys,
monisuuntainen
vuorovaikutus
OPPIMISTILANTEESSA
OLEMISEN TAPA
ilmiökeskeisyys,
oppimisprosessin ja
kohderyhmän
ymmärtäminen
totuus, oikeat
vastaukset, tiedon
omaksuminen
SUHTAUTUMINEN TIETOON
poikkitiedollisuus,
oikeat kysymykset,
tiedon lähteet
yksi täydellinen ratkaisu,
ehdottomuus
OPPIMISEN PÄÄMÄÄRÄ
monta siedettävää
ratkaisua, sivistys
asiantuntijakeskeisyys,
asiantuntijavalta
ongelmakeskeisyys
LÄHESTYMISTAPA
voimavarakeskeisyys
Salonen, A. & Savander-Ranne, C. (2014). Opettajien Metropolia Akatemia uudenlaisen oppimiskulttuurin rakentajana. Teoksessa Sinimaaria Ranki (toim.) Metropolia Akatemia – retrospektiivi
ja prospekti. Johtamiskoulutuksen oppeja ja onnistumisen edellytyksiä. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, 41-50.
2
Elinvoimainen
organisaatiokulttuuri
Kilpailevien arvojen viitekehys
joustavuus ja
omaehtoisuus
yhteistyö
luovuus
sisällepäin
kääntyneisyys
sääntöjenmukaisuus
ulospäin
suuntautuminen
kilpailu
vakaus ja
kontrolli
Quinn, R. E. & J. Rohrbaugh (1983). A Spatial Model of Effectiveness Criteria: Towards a Competing Values Approach to Organizational Analysis. Management Science, 29(3), 363–377.
klaanikulttuuri
ketteryyskulttuuri
30
20
10
hierarkiakulttuuri
markkinakulttuuri
HIERARKIAKULTTUURI
sisäänpäin kääntyminen
vakaus ja pysyvyys
rutiinit ja ennustettavuus
KETTERYYSKULTTUURI
ulospäin suuntautuminen
luovuus ja innovatiivisuus
kokeilut ja riskinotto
persoonattomuus, konemaisuus värikkyys, inhimillisyys
säännöt ja määräykset sitovat
luottamus liittää ihmiset toisiinsa
ihmisiä toisiinsa
Cameron, K., Quinn, R., Degraff, J.,Thakor, A. (2011). Competing Values Leadership: Creating Value in Organizations. Northampton: Edward Elgar.
Cameron, K., Quinn, R. (2011). Diagnosing and Changing Organization Culture. Based on the Competing Values Framework. Third Edition. San
Francisco: Jossey-Bass.
Quinn, R. E. ja J. Rohrbaugh (1983). A Spatial Model of Effectiveness Criteria: Towards a Competing Values Approach to Organizational Analysis.
Management Science, 29(3), 363–377
Valta ja johtajuus organisaatiossa
HIERARKIAKULTTUURI
 keskusjohto
 tarkasti määritellyt valtasuhteet
 johtaja vaalii järjestystä ja kontrolloi
toimintaa
KETTERYYSKULTTUURI
 valta siirtyy yksilöistä ja työryhmistä
toisiin tarpeen mukaan
 johtaja(t) houkuttelee ihmisten
parhaat puolet esiin ja toimii
innostajana
3
Koetun hyvinvoinnin
maksimoiminen
Miksi ihminen tekee sitä
mitä tekee?
Ihmisen universaaleja henkisiä tarpeita ovat
(a) hyväksytyksi tuleminen ja
(b) itsensä tarpeelliseksi kokeminen.
Unelmanamme on saada
tunnustusta omasta
arvokkuudestamme





Hyväksytyksi tuleminen?
Tarpeelliseksi itsensä kokeminen?
Kuulluksi tuleminen?
Vaikuttamismahdollisuudet?
Kyky liittää oma toiminta osaksi suurempaan
ja merkityksellistä kokonaisuutta?
 Kyky olla läsnä tässä hetkessä?
4
Vuorovaikutus ja
kohtaamisosaaminen
Konstruktivistinen oppimiskäsitys
sallii omanäköiset subjektiiviset
todellisuuden tulkinnat pitäen
niitä kaikkia tosina
T
U
L
K
I
N
T
A
Subjektiivista todellisuuden tulkintaa
voidaan tarkistaa ja suhteuttaa
muiden ajatteluun väittelemällä,
keskustelemalla tai pyrkimällä
dialogiin.
Kohtaamisosaaminen
Asiantuntijakeskeisyys
Dialogisuus
jaettu ymmärrys
moniäänisyys
yhdessä ajatteleminen
Asiakaskeskeisyys
Dialogisuus yhteisössä
”Hän on pelissä liikkuva pala, joka saa muut
ylittämään itsensä. Hänellä on hyvä
pelinlukutaito. Hän on aina tietoinen
suunnasta, muiden paikasta, liikkeistä ja hän
mukauttaa oman toimintansa siihen. Hän
muuttuu kirjaimellisesti osaksi yhteisöä…”
-Kuningas Litmanen 2012, ohjaus Arto Koskinen
Onko kukoistavan perheen,
koulun ja kansakunnan idea
siinä, että paras on se, joka
saa muut loistamaan?


Työpaikan onnistuja on se, joka
saa muut ylittämään itsensä
Luokan paras on se, joka saa
muut kokemaan itsensä vahvoiksi
5
Oppimisen
kustannustehokas
optimoiminen
Mihin pitäisi kiinnittää huomiota,
jotta oppimistulokset parantuisivat
kustannustehokkaasti?
Tehokkuus (etu kuukausina)
palaute
metataidot
vertaisoppiminen
kotiläksyt
kustannukset opiskelijaa kohden
Higgins, S. (2011). Luettavissa: http://educationendowmentfoundation.org.uk/toolkit
Tarvitaan jatkuva
palautevirta, joka
on kannustava.
YHTEENVETO
Elinvoimainen, oppilas, opettaja,
rehtori, kansalainen…




myönteinen asennoituminen
kyky säädellä tunteita ja motivoitumista
kyky rikastavaan vuorovaikutukseen
kyky kääntää pettymykset rakentavaksi
palautteeksi
Opettajalla on kykyä luoda ja
vaalia oppimisympäristöjä, joissa
ei ole läsnä oppimista
tukahduttavia tekijöitä vaan eri
toimijoiden välisen arvostuksen
ansiosta vapautuvaa luovuutta ja
voimaa.
Ilman iloa ei ole elämää, vaikka ihmisellä olisi
kaksitoista autoa, kuusi hovimestaria, linna,
yksityinen kappeli ja pommisuoja.
– Henri Miller
Kiitos!
artosalonen.com
arto.o.salonen(at)helsinki.fi