1. No category

Maa Kiertää aurinkoa
tekijä jarno
Planetaariset ilmiöt
-Kun maa kiertää aurinkoa ja kuu maata, senkin lisäksi
maa pyörii oman kuvitellun akselinsa ympäri.
-Nämä aiheuttavat yön, päivän ja vuodenaikojen vaihtelun.
-Maan pyöriminen vaikuttaa myös tuulten ja merivirtojen
suuntiin sekä vuorovesi-ilmiöön.
Näitä kutsutaan planetaarisiksi ilmiöiksi.
Vuodenajat
Vuodenaikojen vaihtelu johtuu maan pyörimisestä, mutta myös maan
pyörimisakselin kaltevuudesta.
-Maa pyörii 66.5 asteen kulmassa kiertoradan tasoon verrattuna, eli maa on
vinossa 23.5 astetta suoraan kulmaan verrattuna.
-Maa pyörii aurinkoa ympäri kallistuneena koko ajan, siksi maan eri osat saavat
eri määrän säteilyä kiertoradan eri kohdissa.
- Maa on lähimpänä aurinkoa tammikuun alussa ja kauimpana heinäkuussa.
Keskimääräinen etäisyys on noin 150 milj. kilometriä. yhteen kierrokseen
kuluu noin 365 vrk, ja joka neljäs vuosi vietetään karkausvuotta (seuraavaksi
2016).
Päivänseisaukset
kesäpäivänseisaus. pohjoisella puoliskolla on kesä ja eteläisellä talvi
(+kaamos). Aurinko paistaa kohtisuoraa kravun kääntöpiirille. Yötön yö.
talvipäivänseisaus. Auringon säteily kohtisuoraan kauriin kääntöpiiriin.
Pohjoisella on talvi ja eteläisellä kesä valaistuksen suhteen tilanne on päin
vastoin kuin kesäpäivänseisauksena. Pohjoiskalotilla vallitsee kaamos
eteläkalotilla yötön yö.
kevätpäiväntasaus.
syyspäiväntasaus. kumpanakin tasauksena aurinko paistaa kohtisuoraan
päiväntasaajalle. Valoisan ajan pituus maapallolla on 12 tuntia.
-Valoisan ajan pituus vaihtelee eniten napa-alueilla.
Maapallo
-Kaikki maapallon alueet saavat vuoden mittaan saman verran auringon
säteilyä. päiväntasaajalla valoisan ajan pituus on 12 tuntia päivässä ympäri
vuoden.
-Mitä kauemmas päiväntasaajasta mennään sitä enemmän päivittäinen
valollinen aika riippuu vuodenajasta.
-Maapallo jaetaan kolmeen valaistus vyöhykkeeseen, rajoina toimivat
napapiirit ja kääntöpiirit. Kääntöpiirien välistä aluetta päiväntasaajan molemmin
puolin kutsutaan tropiikikeiksi (1). Tropiikit ovat alueita, jossa aurinko paistaa
kohtisuoraan ylhäältä eli zeniitistä eli taivaan lakipisteestä kahtena päivänä
vuodessa.
- Muut valaistusvyöhykkeet ovat (2) keskileveyksien alueet kääntöpiireiltä
napapiireille ja (3) kalottialueet napapiireiltä navoille (s.25).
keskileveyksillä, kääntöpiirien ja napapiirien välisillä vyöhykkeillä,
vuodenaikojen vaihtelu on sitäkin selvempää mitä lähemmäs napapiirejä
mennään.
-Kalottialueilla napapiirien ja napojen välisillä oleville alueilla,
valaistuksen vuodenaikainen vaihtelu on vielä suurempaa.
-Mitä lähemmäs napoja mennään sitä pidemmäksi yöttömän yön ja
kaamoksen ajat tulevat. Äärimmäinen tilanne on pohjois- ja etelänavalla
jossa puolet vuodesta on kaamosta ja puolet yötöntä yötä.
Lämpötilat
-Maanpinnalle tulevan lämpösäteilyn
määrään vaikuttaa säteilyn
tulokulma: mitä suuremmassa
kulmassa säteily kohtaa maanpinnan,
sitä pienemmälle alalle sama määrä
lämpösäteilyä kohdistuu. Sitä
enemmän se lämmittää maan pintaa.
-Talvella suomen leveysasteilla
olevat alueet ovatkin pääosin meriin
varastoituneet sekä merivirtojen ja
tuulten tuoman lämmön varassa.
lähteet
teksti: geos 1
kuvat: google kuvahaku