Ympäristöhistorian päälinjoja
Toni Uusimäki
Hi1-kurssi
Esihistoria: luonnon armoilla
• Maapallon ilmasto jatkuvassa muutoksen
tilassa
– Jääkaudet vs. lämpimät jaksot
– Paikalliset ilmastonvaihtelut: vuorijonot,
merivirtojen ja mannerten välisten etäisyyksien
muutokset (esim. Aasia ja Amerikka muinoin kiinni
toisissaan Beringinsalmen kohdalta)
• Varhainen ihminen eli luonnon ehdoilla
– Arojen metsittyminen  suurriistan katoaminen
 siirtyminen pienempään riistaan ja kalaan
– Liikkuva elämä
Esihistoria: luonnon armoilla
– Luonnon niukat resurssit  alhainen elinikä
– Varhaisten ihmisten uhat: ilmasto ja vaeltaminen
riistan perässä
Vanha aika:
Jokilaaksojen ympäristöongelmat
• Mesopotamia: viljelysmaan liikahyödyntäminen ja
suolaantuminen
– Ravinteiden kuluminen, peltojen köyhtyminen
– Liika suolapitoisuus: ohra ja vehnä eivät kasva
– Eroosio karjankasvatuksen ja jokitörmäviljelyn takia
• Egyptissä luonnonolosuhteet paremmat kuin
Kaksoisvirtainmaassa; suojassa myös hyökkäyksiltä
• Niilin säännöllinen tulviminen, kastelukanavat
– Nilometri, tarkka kalenteri
• Eroosio: metsät rakennustarpeiksi tai polttopuiksi
Antiikin muuttuva luonto
• Kiinnostus luontoon, joka mystinen ja täynnä
jumalia ja suojelushenkiä  uhraaminen
• Aristoteles: luonnolla henki, ihmisellä järkisielu
• Ihminen luonnon yläpuolella
• Kreikan ongelmaksi eroosio
– Metsät käytettiin laivoihin ja raivattin pelloksi
– Lammas- ja vuohilaumat kuluttivat maata edelleen
– Maataloudessa siirryttiin oliivipuun ja
viiniköynnöksen viljelyyn
• Roomassa eroosio aiheutui metsien
hakkaamisesta  laivat, sillat, polttopuun tarve
ja linnoitukset
Keskiaika: viljele ja varjele
• Ihminen luonnon yläpuolella. Luonnolla ei sielua.
• Ihmisestä hyväksikäyttäjä: luonto raakaainevarasto, ihmisen tarpeiden tyydyttäjä
• Luontoa käytettävä viisaasti hyväksi
• Jumalan luomat lajit yhdenvertaisia: silti hirvi- ja
visenttikannat supistuivat metsästyksen vuoksi
• Metsien hakkuut ja kotieläinlaumat  eroosio
• Puun käyttö monipuolistui: energianlähde, tiilien ja
keramiikan valmistus, rakentaminen, aseet,
työkalut, soihdut
• Metsien määrä vähemi merkittävästi Euroopassa
Löytöretket: vieraat lajit mantereille
• Amerikan ekosysteemit muuttuivat uusien eläinja kasvilajien myötä
– Sika, nauta, hevonen ja aasi: maan kuluminen ja
kotieläinten villiintyminen
– Lampaat ja vuohet  eroosio
– Rotta: taudit, tuhot viljelyksille
– Amerikkaan hyötykasveista kahvi, tee, riisi, sokeri,
puuvilla, vehnä, päärynä, persikka ja sitruuna
• Eurooppaan erityisesti uusia viljelykasveja:
– Maissi, tomaatti ja bataatti
– Peruna erittäin tärkeä  ravintopohja 1700-luvun
väestönkasvulle
Teollistuminen: luonto raaka-ainevarasto
• Mekanistinen luontokäsitys: maailma suuri Jumalan
luoma koneisto, jossa jokaisella osalla oma
tarkoituksensa. Kasvit ja eläimet hyödyttävät ihmistä
• Toisaalta luontokaipuuta
• Ympäristörasitus huomattava, suuria ongelmia:
– Jätteet ja teollisuuskemikaalit jokiin  kalojen ja
merinisäkkäiden kuolema, hajuhaitat, vaaralliset
tautiepidemiat: kolera, lavantauti
– Hiilenpoltto  smog, ilman epäterveellisyys, rakennusten
nokeentuminen, keuhkotauti
– Saasteet tappoivat jäkäliä ja muita eliöitä
– Rotat, hiiret, kärpäset ja torakat viihtyivät kaupungeissa
Ilmastonmuutos
• Maapallon ilmastolle olleet tyypillisiä ilmaston
vaihtelut: jääkaudet ja lämpimät kaudet
vuorotelleet. Taustalla maapallon kiertoradan
muoto ja akselikaltevuus, tulivuorenpurkaukset,
asteroidit, merivirtojen suunnanmuutokset,
lämpötilan muutokset
• Keskiajan lämmin kausi 1100−1300
• Pieni jääkausi 1300/1550 −1800
– Ilmasto-olot hyvin kylmät Euroopassa
– 1600-luvulla väestönkasvun hidastuminen, pahat
katovuodet
Nykypäivä: Ilmastonmuutos
• Ilmasto lämmennyt huomattavasti 200 vuoden
aikana ihmisen toiminnan takia
• Hiilidioksidin määrä kasvanut  kasvihuoneilmiö
• Mannerjäätiköt sulavat, merenpinta nousee,
maaperä kuivuu ja aavikoituu (nykyiset tärkeät
viljantuotantoalueet: USA:n Keskilänsi, Ukraina
• Metsäpalot, tulvat ja hirmumyrskyt lisääntyvät
• Ympäristöpakolaisuus, jännitteet valtioiden välillä
• Suomi voi hyötyä kasvukauden pidentyessä
• Vaikeus saada aikaan globaaleja
ilmastosopimuksia