Ympäristöhistorian päälinjoja_kertaus
Ympäristöhistorian päälinjoja Toni Uusimäki Hi1-kurssi Esihistoria: luonnon armoilla • Maapallon ilmasto jatkuvassa muutoksen tilassa – Jääkaudet vs. lämpimät jaksot – Paikalliset ilmastonvaihtelut: vuorijonot, merivirtojen ja mannerten välisten etäisyyksien muutokset (esim. Aasia ja Amerikka muinoin kiinni toisissaan Beringinsalmen kohdalta) • Varhainen ihminen eli luonnon ehdoilla – Arojen metsittyminen suurriistan katoaminen siirtyminen pienempään riistaan ja kalaan – Liikkuva elämä Esihistoria: luonnon armoilla – Luonnon niukat resurssit alhainen elinikä – Varhaisten ihmisten uhat: ilmasto ja vaeltaminen riistan perässä Vanha aika: Jokilaaksojen ympäristöongelmat • Mesopotamia: viljelysmaan liikahyödyntäminen ja suolaantuminen – Ravinteiden kuluminen, peltojen köyhtyminen – Liika suolapitoisuus: ohra ja vehnä eivät kasva – Eroosio karjankasvatuksen ja jokitörmäviljelyn takia • Egyptissä luonnonolosuhteet paremmat kuin Kaksoisvirtainmaassa; suojassa myös hyökkäyksiltä • Niilin säännöllinen tulviminen, kastelukanavat – Nilometri, tarkka kalenteri • Eroosio: metsät rakennustarpeiksi tai polttopuiksi Antiikin muuttuva luonto • Kiinnostus luontoon, joka mystinen ja täynnä jumalia ja suojelushenkiä uhraaminen • Aristoteles: luonnolla henki, ihmisellä järkisielu • Ihminen luonnon yläpuolella • Kreikan ongelmaksi eroosio – Metsät käytettiin laivoihin ja raivattin pelloksi – Lammas- ja vuohilaumat kuluttivat maata edelleen – Maataloudessa siirryttiin oliivipuun ja viiniköynnöksen viljelyyn • Roomassa eroosio aiheutui metsien hakkaamisesta laivat, sillat, polttopuun tarve ja linnoitukset Keskiaika: viljele ja varjele • Ihminen luonnon yläpuolella. Luonnolla ei sielua. • Ihmisestä hyväksikäyttäjä: luonto raakaainevarasto, ihmisen tarpeiden tyydyttäjä • Luontoa käytettävä viisaasti hyväksi • Jumalan luomat lajit yhdenvertaisia: silti hirvi- ja visenttikannat supistuivat metsästyksen vuoksi • Metsien hakkuut ja kotieläinlaumat eroosio • Puun käyttö monipuolistui: energianlähde, tiilien ja keramiikan valmistus, rakentaminen, aseet, työkalut, soihdut • Metsien määrä vähemi merkittävästi Euroopassa Löytöretket: vieraat lajit mantereille • Amerikan ekosysteemit muuttuivat uusien eläinja kasvilajien myötä – Sika, nauta, hevonen ja aasi: maan kuluminen ja kotieläinten villiintyminen – Lampaat ja vuohet eroosio – Rotta: taudit, tuhot viljelyksille – Amerikkaan hyötykasveista kahvi, tee, riisi, sokeri, puuvilla, vehnä, päärynä, persikka ja sitruuna • Eurooppaan erityisesti uusia viljelykasveja: – Maissi, tomaatti ja bataatti – Peruna erittäin tärkeä ravintopohja 1700-luvun väestönkasvulle Teollistuminen: luonto raaka-ainevarasto • Mekanistinen luontokäsitys: maailma suuri Jumalan luoma koneisto, jossa jokaisella osalla oma tarkoituksensa. Kasvit ja eläimet hyödyttävät ihmistä • Toisaalta luontokaipuuta • Ympäristörasitus huomattava, suuria ongelmia: – Jätteet ja teollisuuskemikaalit jokiin kalojen ja merinisäkkäiden kuolema, hajuhaitat, vaaralliset tautiepidemiat: kolera, lavantauti – Hiilenpoltto smog, ilman epäterveellisyys, rakennusten nokeentuminen, keuhkotauti – Saasteet tappoivat jäkäliä ja muita eliöitä – Rotat, hiiret, kärpäset ja torakat viihtyivät kaupungeissa Ilmastonmuutos • Maapallon ilmastolle olleet tyypillisiä ilmaston vaihtelut: jääkaudet ja lämpimät kaudet vuorotelleet. Taustalla maapallon kiertoradan muoto ja akselikaltevuus, tulivuorenpurkaukset, asteroidit, merivirtojen suunnanmuutokset, lämpötilan muutokset • Keskiajan lämmin kausi 1100−1300 • Pieni jääkausi 1300/1550 −1800 – Ilmasto-olot hyvin kylmät Euroopassa – 1600-luvulla väestönkasvun hidastuminen, pahat katovuodet Nykypäivä: Ilmastonmuutos • Ilmasto lämmennyt huomattavasti 200 vuoden aikana ihmisen toiminnan takia • Hiilidioksidin määrä kasvanut kasvihuoneilmiö • Mannerjäätiköt sulavat, merenpinta nousee, maaperä kuivuu ja aavikoituu (nykyiset tärkeät viljantuotantoalueet: USA:n Keskilänsi, Ukraina • Metsäpalot, tulvat ja hirmumyrskyt lisääntyvät • Ympäristöpakolaisuus, jännitteet valtioiden välillä • Suomi voi hyötyä kasvukauden pidentyessä • Vaikeus saada aikaan globaaleja ilmastosopimuksia
© Copyright 2024