Taloudellinen tilanne ja talouspolitiikan mahdollisuudet Mika Kuismanen, Ph.D Finanssineuvos, Suhdanneyksikön päällikkö Talouden näkymät ovat haastavat Miten ratkaistaan talouden suhdanneongelma, Vientimarkkinoiden vaisu kasvu ja Euroopan velkasopeutus rakenneongelma, Talouden heikentynyt kilpailukyky ja viennin ongelmat Tuotannon rakennemuutos ja hidas tuottavuuden kasvu Väestön ikääntyminen ja työvoiman tarjonnan supistuminen ja saatetaan talous korkeaan tuottavuuteen, työllisyyteen ja arvonlisäykseen pohjautuvalle kasvuuralle, joka turvaa julkisen talouden rahoituksen pitkällä aikavälillä? Kansantalousosasto 2 Kolme faktaa 3 Talous ei ole juurikaan toipunut vuoden 2009 romahduksesta 2010=100 2010=100 125 125 120 120 + 2,4 %/v. 115 115 110 110 105 105 100 100 95 95 90 90 85 85 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 -18 % -8 % 15 Tuotannon suhdannekuvaaja, trendi Tuotannon suhdannekuvaaja JOS kasvu v. 2009-> sama kuin 2005-2008 keskim. Lähde: Tilastokeskus 4 Suomi ei ole saanut kiinni (tahmeasti) elpyvästä maailmankaupasta 5 Suomi elää teollisuudesta, vaikka joskus toisin väitetäänkin 6 Huomioita reaalitaloudesta 7 Suomen markkinaosuus yhä supistunut 8 Teollisuuden ahdinko johtuu viennistä: tietotekniikka ja elektroniikka -70 % muu teollisuus -20 % 9 Vienti laahaa edelleen muun Euroopan perässä 10 Muutama huomio valuuttakurssivaikutuksesta Euron dollarikurssi on heikentynyt noin 20 % vuoden 2008 huipputasostaan, mutta sen vaikutukset vientiin ovat jääneet muiden häiriöiden vuoksi vaatimattomiksi. Lisäksi Suomen vientipainoinen valuuttakurssi-indeksi ei ole heikentynyt samassa suhteessa euron dollarikurssin kanssa. Valuuttakurssin muutoksen vaikutukset riippuvat siitä, mitä valuuttaa yritykset käyttävät hinnoittelussaan. Suomi käy kauppaa melkein yksinomaan euroilla ja Yhdysvaltain dollareilla. Tästä syystä muutokset vientipainoisessa valuuttakurssi-indeksissä voivat myös aliarvioida nykyisen euron dollarikurssin merkitystä. Kansantalousosasto 11 Talouden kustannuskilpailukyky heikentynyt 12 Lyhyellä aikavälillä… Kansantalousosasto 13 Talouden keskeiset tunnusluvut 2013 2014 2015 2016 2017 BKT:n määrän muutos, % Työttömyysaste, % Työllisyysaste, % Kuluttajahintainflaatio, % -1,3 8,2 68,5 1,5 0,0 8,7 68,3 1,0 0,3 9,3 68,5 0,1 1,4 9,0 68,8 1,2 1,4 8,7 69,1 1,4 Julkisyhteisöjen nettoluotonanto, % BKT:sta Valtio Paikallishallinto Sosiaaliturvarahastot -2,5 -3,7 -0,7 1,9 -3,2 -3,7 -0,9 1,4 -3,2 -3,1 -0,8 0,7 -2,5 -2,6 -0,8 1,0 -2,4 -2,5 -0,8 0,9 Julkisyhteisöjen velka1, % BKT:sta 55,8 59,3 62,3 63,8 64,8 Valtionvelka2, % BKT:sta 44,4 46,6 48,7 49,8 50,8 Kuntien velka1, % BKT:sta 7,4 8,0 8,8 9,4 9,9 1 EMU-velka 2 Valtiokonttorin liikkeelle laskema velka Lähteet: Tilastokeskus, Valtiovarainministeriö Kansantalousosasto 14 Työttömyys pysyy lähivuodet korkeana Kansantalousosasto 15 17.6.2 015 Kasvun osatekijät Suomen vienti kasvaa hiljalleen, mutta vientiteollisuuden näkymät ovat haasteelliset. Öljyn hinta alhaalla Euron kurssi alhaalla Korot alhaalla Euroalue elpyy Venäjä taantuu Epävarmuus ja tuotannon vaisut näkymät eivät innosta investoimaan. Reaaliansioiden hidas kasvu ja työllisyyden heikkeneminen rajoittavat yksityistä kulutusta. Tuotannon rakennemuutos ja väestön ikääntyminen heikentävät kasvun edellytyksiä Kansantalousosasto 16 Valtion ja kuntien alijäämät eivät ota pienentyäkseen Kansantalousosasto 17 Julkisen talouden velka kasvaa Kansantalousosasto 18 Pitkällä aikavälillä… Kansantalousosasto 19 Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee 80 70 indeksi indeksi 80 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy 70 Hoivatarve kasvaa 60 50 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 60 Eläköityminen lisääntyy Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli ennätyksellisen edullinen huoltosuhde 50 40 40 0 0 1970 1980 1990 Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö Kansantalousosasto 2000 2010 2020 2030 vuosi 20 2040 Väestön ikääntyminen heikentää julkista taloutta Työikäinen väestö supistuu Talouden kasvu hidastuu Kansantalousosasto Terveys-, hoiva- ja eläkemenot kasvavat Julkinen talous heikkenee 21 Julkisen talouden tulojen ja menojen välillä on pitkällä aikavälillä n. 5 % BKT:sta (n. 10 mrd. euroa) suuruinen epätasapaino. Kansantalousosasto 22 Julkisen talouden velka uhkaa kasvaa kestämättömästi 120 % BKT:stä Julkinen velka 100 80 Valtion velka 60 40 Kuntien velka 20 0 2011 2013 2015 2017 2019 Valtio perusura 2021 2023 2025 2027 2029 Julkisyhteisöt perusura Paikallishallinto perusura Lähde: Tilastokeskus, VM Kansantalousosasto 23 Sipilän hallituksen säästö- ja rakenneuudistusohjelma Vuoteen 2019 mennessä Nopeavaikutteisia toimia 4 mrd. Yhteiskuntasopimus 1½ mrd. Vuoden 2019 jälkeen Kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsiminen 1 mrd. Sote ja muu julkisen hallinnon rakenteiden uudistaminen 3 mrd. Lisäksi Neutraali verokokonaisuus Kertaluonteinen panostus kärkihankkeisiin ja liikenneverkon korjausvelan vähentämiseen Kansantalousosasto 24 Kiitos mielenkiinnostanne ! Kansantalousosasto 25
© Copyright 2024