Kestävän kuntatalouden johtaminen Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 11.3.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Talouspoliittiset ja taloudelliset lähtökohdat kuntatalouden johtamiselle ovat poikkeuksellisen vaikeat 2 Talouspolitiikan lähtökohdat: VTV K 20/2014 vp. • Talouskasvun on jäänyt paljon tavoitellusta – BKT lähes neljänneksen alempana mitä oli BKT:n trendi ennen finanssikriisistä lähtenyttä taantumaa 3 • Väestön ikääntyminen ja talouden rakennemuutos ovat johtaneet siihen, että julkisen talouden menot uhkaavat pitkällä aikavälillä jäädä tuloja suuremmiksi • Talouden tuotantopotentiaalia ja tuottavuutta kasvattavat toimenpiteet heti 2015 alkavan vaalikauden alussa VTV/ETLA stokastinen kestävyysanalyysi Lähde: Jukka Lassila, Tarmo Valkonen and Juha M. Alho (2014): Demographic Forecasts and Fiscal Policy Rules. The International Journal of Forecasting (2014). Tutkimusyhteistyössä VTV:n kanssa 4 Kestävän kuntatalouden johtaminen on jatkossa laajojen rakenne- ja toimintatapauudistusten johtamista 5 Talouspolitiikan lähtökohdat: VTV K 20/2014 vp. • Talouskasvun on jäänyt paljon tavoitellusta – BKT lähes neljänneksen alempana mitä oli BKT:n trendi ennen finanssikriisistä lähtenyttä taantumaa 6 • Väestön ikääntyminen ja talouden rakennemuutos ovat johtaneet siihen, että julkisen talouden menot uhkaavat pitkällä aikavälillä jäädä tuloja suuremmiksi • Talouden tuotantopotentiaalia ja tuottavuutta kasvattavat toimenpiteet heti 2015 alkavan vaalikauden alussa Suomella vaikeuksia noudattaa finanssipolitiikan EU sääntöjä • Suomi noudattaa EU:n vakaus ja kasvusopimuksen 3% alijäämäsääntöä vain sosiaaliturvarahastojen ylijäämäisyydestä johtuen, vastaavasti 60% velkaraja ylittyy vuonna 2015 => 2014 voi jo alijäämärajakin ylittyä TK:n ennakkotietojen perusteella Valtion ja paikallishallinnon yhteenlaskettu rahoitustasapaino • Keskipitkän ajan tavoitteeseen 2014 voi muodostua merkittävä poikkeama 7 Suomen julkisessa taloudessa ja kansantaloudessa laaja rakenteellinen ongelma 8 Julkisen sektorin kokonaistase 2013 Vastaavaa • Julkisen sektorin varat 241 % BKT:sta – rahoitusomaisuus 152,7 % • • • • • valtio 30, 4 % kunnat 12,1 % sotu -rahastot 81,6 % julkis.om. yhtiöt 15,6 % Suomen Pankki 24,7 % – muu kuin rahoitusomaisuus 88,5 % BKT:sta • • • • 9 valtio 25,8 % kunnat 49,5 % sotu-rahastot 0,9 % julkis.om. yhtiöt 12,3 % Vastattavaa • Julkisen vallan vastuut 212,5 % BKT:sta • • • • valtio 54%, kunnat 13,4 %, sotu-rahastot 101,6 %, julkisten yhtiöiden rah.vastuut 15,3 % ja muut vastuut 22,3 %, • Suomen Pankki 23,8 % – julkinen eläkevastuu 99,4 % • Nettovarallisuus (net worth) 28, 6 % BKT:sta – Nettorahoitusomaisuus (net financial worth) - 59,9 % BKT Vertailu: EU:n mukainen julkisen talouden velka 56 % BKT:sta Julkisen talouden tuloslaskelma 2013 • Tuotot 70,0 % BKT:sta – – – – – – valtio 25,3 % kunnat 23,3 % sotu-rahastot 21,7 % julk. om. yhtiöt muut kuin rahoitustuotot 14,9 % julk. om. yhtiöt rahoitustuotot 0,4 % Suomen Pankki 0,3 % • Kulut 71,3 % BKT:sta – – – – – – valtio 28,8 % kunnat 24,1 % sotu-rahastot 19,8 % julk.om. yhtiöt: muut kuin rahoitusyhtiöt 14,1 % julk.om. yhtiöt: rahoitusyhtiöt 0,1 % Suomen Pankki 0,2 % • Tulos eli tuotto/kulujäämä - 1,3 % BKT:sta Vertailu: EU:n mukainen julkisen talouden alijäämä -2,4 % 10• BKT:sta Kuntatalous ei ole tasapainossa vaikka kansantalouden tilinpidon ja kunnallisen kirjanpidon erot otetaankin huomioon. 11 Kestävyysvaje kohdistuu kuntatalouteen Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä yli 30% 25 - 30% 20 - 25% 15 - 20% 12 alle 15 % Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä yli 40% 35 - 40% 25 - 35% 20 - 25% alle 20 % Toimenpiteet tulevalla vaalikaudella • Päättyvällä vaalikaudella toimeenpano jää pahasti kesken => uusi yritys heti vaalikauden alussa – Kuntien velvoitteiden vähentäminen ei ole juuri edennyt – Kuntien velvoitteiden vähentäminen noin miljardilla eurolla tulee saattaa loppuun ensi vaalikaudella • Kuntien velvoitteiden karsinta edellyttää arvovalintoja ja poliittista johtajuutta – Kunnilla on yli 500 lakiin perustuvaa tehtävää – Kuntia ja niiden palveluita sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita koskevassa lainsäädännössä sitovaan normiohjaukseen on perusteltua suhtautua pidättyvästi – Tärkeimmät priorisoinnit tehtävä lainsäädännössä – Normiohjauksen karsiminen voisi mahdollistaa taloudellisuuden ja tuottavuuden kehittämisen uusilla innovaatioilla ja toimintatapoja kehittämällä • Uudistuksissa tärkeä noudattaa hyvän säädösvalmistelun periaatteita 13 Rakennepoliittinen ohjelma Kestävyysvajeen vähentäminen • Toteutus jää pahasti kesken – eläkeratkaisulla koko kestävyysvaje vähenee noin 1 prosenttiyksiköllä – kuntatalouden tasapainotus vähentää hieman – muut toimet eivät vielä purevia ja – kasvavat alijäämät lisäävät vajetta – sote -uudistus siirtyi seuraavalle vaalikaudelle • Sote -uudistus parhaimmillaankin vain puitteet johtamiselle • => kestävyysvaje ei ole oleellisesti vähentynyt 14 Kuntatalouden ohjaukseen ja johtamiseen uusia ohjausvälineitä • Julkisen talouden suunnitelma – kuntatalouden rahoitusasematavoite – velvoitekatto valtion toimenpiteistä kuntataloudelle kohdistamalle kustannusrasitukselle • => rahoitusperiaatteen parempi toteuttaminen – sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituskehykset – => VTV:n finanssipolitikan valvonnassa seurattavia finanssipolitiikan sääntöjä • Julkisen talouden suunnitelmaan liittyvä, sitä tarkentava kuntatalousohjelma • Vaikutusarvioinnin parantaminen ja kuntatieto-ohjelma 15 Kunnan, alueellisen itsehallinnon ja sosiaali- ja terveydenhuollon idea hakuun • Nykyisiin kuntiin perustuva järjestelmä ei pysty järjestämään sote -palveluita (PeVL 67/2014 ja PeVL 75/2014 vp., VTV K 20/2014 vp.) • PL 121 § 4 mom. alueellinen itsehallinto – taloudellisuuden johtaminen niissä • Kunnan idea – = > palveluiden tuotanto yksiköstä takaisin paikallisen demokratian yksiköksi – ennaltaehkäisevä työ ja elinkeinopolitiikka • Rahoitus: ei menoautomaatteja 16 Demokratian ja osallisuuden vahvistaminen kuntatalouden johtamisessa Eurooppalainen ja kansainvälinen kehitys Toimeenpanovallan verkostojen ja digitalisaation maailma Finanssivallan kansainvälistyminen ja suvereniteetin muutos: Kuntatalouteen kohdistu EU:n sääntely Vaalikausien rajat ylittävä yhteiskunnallinen oppiminen sekä eettisyyden kasvu Uusi yhteiskunnallisuus ja yhteisöllisyyden toteuttaminen Osallisuus ja sen tunne Avoimuus, integriteetti ja legitimiteetti perusteltavuutena => kansanvallan uudet välineet Lainsäädäntöprosessi oppimisena => uudet ideaalit älykkääästä Demokratian kriisi ja ohjauksesta luottamus Tietoperusta Aikaansaaminen => olennainen agenda, vastaaminen ilmiöihin 17 Vastuunalaisuus Rakenneuudistuksissa onnistuminen • Käyttäytymisen muuttamista – – – – rakenteiden muuttaminen rahoitusperiaate voimaan valtio - kuntasuhteessa kustannusautomaatit hallintaan innovaatiot ja prosessiuudistukset käyttöön • Toimeenpano ratkaisee • Toteuttamiskeinojen kapeus haittaa onnistumista (VTV K 18/2014 vp.) • Innovaatiot ja niiden onnistunut käyttöönotto 18 – meidän uudistuttava jotta vanhatkin kantavat periaatteet toteutuisivat Vaikuttavuuden edellytykset • Yhteinen tilannekuva uusi asiantuntijakuva • Yhteinen tavoite poliittinen ja virkamiesjohtajuus • Yhteinen suunnitelma business case, business plan • Tahto, halu ja sitkeys toimia poliittinen ja hallinnollinen omistajuus tulevaisuudenusko positiivisen muutokseen • Kyky ja taito toimia Osaaminen ja välineet, ICT • Hyvät instituutiot ja toimivat prosessit Johdetaan ihmisiä ja prosesseja 19 Tulevaisuuden hyvän hallinnon ominaisuudet. 20 VTV K 18/2014 vp., s. 16 21 Menestystä kuntasektorin rakenneuudistusten hyvän hallinnon mukaiseen toteuttamiseen! 22