Hallituksen eväät KeskiPohjanmaalle
Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä
2
Kärkihankepanostukset
Työllisyys
ja
kilpailukyky
Biotalous
ja puhtaat
ratkaisut
Osaaminen
ja
koulutus
Hyvinvointi
ja
terveys
Digitalisaatio
kokeilut
ja
normit
170 milj. euroa
300 milj. euroa
300 milj. euroa
130 milj. euroa
100 milj. euroa
Työ- ja elinkeinoministeriö: 369 milj. euroa
165 milj.
euroa
145 milj.
euroa
59 milj.
euroa
3
Kärkihanke 1:
Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja
yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla
Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen
käynnistäminen -toimenpide
STRATEGINEN PAINOPISTEALUE:
TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY
Kärkihanke 1:
Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden
edellytyksiä parantamalla
Team Finland -verkoston
vahvistaminen
Yritysten rahoitusaseman ja
oman pääoman aseman
vahvistaminen
Cleantech -ratkaisujen
vauhdittaminen
Alueellisten innovaatioiden ja
kokeilujen käynnistäminen
• Team Finland –kasvuohjelmien käynnistäminen kohteena
erityisesti biotalous, cleantech & digitalisaatio (30 milj. €)
• Finpron palvelutason turvaaminen (5 milj. €)
• Finnveran uuden 300 milj. € suuruisen pk- ja mid cap- yritysten
kasvua tukevan välirahoitusvälineen käyttöönotto (7 milj. €)
• Kasvurahastojen rahasto III (35 milj. euroa)
• EU-rahoituksen hyödyntäminen
• Kasvuhakuisten pk-yritysten cleantech-ratkaisujen vauhdittaminen
(23 milj. €)
• Elinkeinojen rakennemuutoksen ennakointi. Valtion ja
metropolialueen sekä muiden kaupunkien ja kasvukäytävien
väliset strategiset yhteistyösopimukset. Alueellisten
innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (30 milj. €)
5
Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen
käynnistäminen
Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä
kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi hallitus on päättänyt hyödyntää kolmea
erilaista työkalua alueiden uudistumisen tukena osana kilpailukyvyn edistämistä:
1. Ennakoivan rakennemuutoksen toimet, joilla vauhditetaan alueilla nopeita ja
kokeiluluonteisia uusia toimenpiteitä sekä vahvistetaan kykyä sopeutua muutokseen ja
selvitä siitä. Esimerkki: alueet tekevät ennakolta oman varautumissuunnitelman
elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi.
2. Valtion ja kaupunkien väliset kasvusopimukset, joissa yhdessä varmistetaan
tärkeimmät kasvun toimenpiteet. Esimerkki: pääkaupunkiseudun Smart & Clean älykkäät ja puhtaat ratkaisut hanke, jolla saamme kansainvälisen tason
referenssikohteen ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
3. Valtakunnallisesti merkittävien kasvukäytävien rakentaminen, joiden avulla
saadaan työvoima liikkeelle ja sujuvoitetaan pendelöintiä, houkutellaan yritysten
investointeja ja luodaan uusia palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia.
KIKY/ Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen
Tavoite: Alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn
parantaminen ja resilienssin vahvistaminen sekä alueellisten
innovaatioiden ja kokeilujen vauhdittaminen.
9/15
10/15
Rakennemuutoksen
ennakointiin ja
varautumiseen liittyvä
suunnittelu
Kasvusopimusneuvottelut
käyntiin
12/15
Alueilla
käynnistetään
varautumissuunnitelmien
mukaisia toimia
Kuvaus: Elinkeinorakenteen uudistustoimina elinkeinojen
rakennemuutoksen ennakointi sekä alueellisen innovaatio- ja
elinkeinopolitiikan aktivointi (ERM). Valtion ja metropolialueen sekä
muiden kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien välisten strategisten
sopimusten toimeenpano.
3/16
Sopimusten
toteuttaminen
alkaa
1/17
ERM vakiintunut,
varautumissuunnitelmat
kaikilla alueilla
3/19
Kasvusopimusten
toimenpiteet
toteutettu
Päätoimenpiteet:
1: Kytketään ennakointi osaksi aluekehityksen suunnittelua ja sopimuspohjaista yhteistyötä.
Alueet
laativat varautumissuunnitelmat.
2: Käynnistetään ennakoituja toimia äkillisen rakennemuutoksen hallitsemiseksi. Kokeillaan uusia,
elinkeinorakennetta uudistavia toimenpiteitä.
3: Kasvusopimuksissa sovitaan rajallisesta määrästä strategisia kärkihankkeita,
ja alueen toimijoiden yhteistyöllä.
joita toteutetaan valtion
Rakennerahastojen tuki kärkihankkeiden
toteuttamiseen ja alueen kehittämiseen
merkittävää
• Ohjelmakaudella 2014-2020 Keski-Pohjanmaalle EU-rahoitus yht.
34 milj. + valtion rahoitus + kuntarahoitus
• 2014 - 2015 käytössä 15 milj. EU+valtio
=> Alueen kysymykset ja huolet?
13.6.2012
8
Näkökulmia aluehallinnon uudistukseen
1. Aluejakoratkaisu vaikuttaa merkittävästi siihen, mitä muita tehtäviä on
tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille
• Toinen lähtökohta olisi aloittaa tehtävistä ja sen jälkeen arvioida
tarkoituksenmukaista aluejakoa
1. Uuden aluehallinnon järjestämistä on tarkasteltava asiakkaiden näkökulmasta
• Olipa aluejako mikä hyvänsä, on huolehdittava siitä, että asiakkaat
saavat palvelua ja sitä hyötyä, mitä julkinen hallinto parhaimmillaan
tuottaa
2. Uudessa aluehallinnossa resursseja on voitava käyttää joustavasti yli alue- ja
hallintorajojen => asiakkaiden eduksi
3. Uuden julkisen hallinnon on nojattava vahvasti digitalisaatioon ja uusiin
toimintatapoihin
9
Näkökulmia
(2)
4. Uuden aluehallinnon tehtävät on voitava hoitaa taloudellisemmin ja
kustannustehokkaammin kuin nykyisessä mallissa
5. Aluejakoratkaisulla on liittymäpinta reformikokonaisuuden muihin osiin
• Aluehallintoratkaisut => ELY-keskukset, AVIt, maakuntien liitot =>
itsehallinnolliset alueet
• Keskushallintoratkaisut
• Kuntien tulevat tehtävät ja rooli => elinvoima ja työllisyys?
• Julkisen hallinnon ja yksityisten toimijoiden ml kolmas sektori roolit?
10
Aluejakomalli – näkökulmia
• Aluejakomalleista
• 4-5 joiltakin osin toimiva, joiltakin osin ei – joidenkin tehtävien osalta
rinnalla käytössä/harkinnassa myös valtakunnallinen toimintamalli
• 6-9 monilta osin toimiva, parempi kuin nykyinen 15 aluejako
• 13-19 riittävätkö resurssit tehtävien ja palvelujen tarkoituksenmukaiseen
järjestämiseen
• Eri toimijoille mahdollisimman yhteneväiset aluejaot
• ELY-keskusten ja TE-toimistojen tehtäviä on vuosina 2013-2015 järjestelty
uudelleen laajemmille toimialueille ja joiltakin osin keskitetty valtakunnallisesti
yhden johdon alaisuuteen
• Sopeuttamistoimet ovat olleet välttämättömiä jatkuvasti niukkenevien
resurssien vuoksi
11