ma 19.10.2015 klo 10.00 pöytäkirja - Varsinais
i SISÄLLYSLUETTELO MH, 19.10.2015 10:00, Pöytäkirja § -1 Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat) ................................................................................................................................. 1 § 158 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen ............................................................ 4 § 159 Pöytäkirjan tarkastaminen ............................................................................................................................................ 5 § 160 Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus ..................................................................................................................... 6 § 161 Edunvalvontajohtajan viran täyttäminen .................................................................................................................... 12 § 162 Maakunnan yhteistyöryhmän jäsenmuutokset ........................................................................................................... 14 § 163 Vuoden 2016 kokousaikataulu ................................................................................................................................... 15 § 164 Lausunto hallituksen esityksestä maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta, saariston kehityksen edis ...................................................................................... 16 Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015 ....................................................................... 18 § 165 Lausunto ympäristöministeriölle maankäyttö- ja rakennuslain muutosluonnoksesta, maakuntakaavojen vahvistusmenettelystä luopuminen .................................................................................................................................. 42 § 166 Lausunto ympäristöministeriölle maankäyttö- ja rakennuslain muutosluonnoksesta, poikkeamistoimivallan siirto ........................................................................................................................................... 44 § 167 RAPU-hankkeen käynnistämispäätös ......................................................................................................................... 46 § 168 Maakuntajohtajien opintomatka Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin 19.-27.1.2016 ................................................... 47 § 169 Vasco Da Gama -projektin loppukonferenssi Brysselissä 23.11.2015 ....................................................................... 48 Pykälän liite: Agenda_VDG_Final_Conference 1- 10 docx (2) ............................................................................... 49 § 170 Maankäyttöjaoston 21.9.2015 antamat lausunnot ja käsittelemät asiat ...................................................................... 51 § 171 Viranhaltijapäätökset .................................................................................................................................................. 52 § 172 Tiedoksi annettavat asiat ............................................................................................................................................ 53 Pykälän liite: Matkaraportti_Partanen_Perho ............................................................................................................ 55 Pykälän liite: Matkaraportti Klap ja Juvonen ........................................................................................................... 57 Pykälän liite: Matkaraportti_Palhus .......................................................................................................................... 58 Pykälän liite: Matkaraportti_Maakuntahallitus ......................................................................................................... 60 Pykälän liite: Vierailumuistio_Maakuntahallitus ...................................................................................................... 62 § 173 Kokouksen päättäminen ............................................................................................................................................. 66 § 9998 Oikaisuvaatimussivu ................................................................................................................................................. 67 § -1, MH 19.10.2015 10:00 Sivu 2 § -1, MH 19.10.2015 10:00 Sivu 3 Maakuntahallitus Pöytäkirja KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA PYKÄLÄT 19.10.2015 klo 10.00 – 11.45 Maakuntatalo SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj. Alatalo Juuso, 1. vpj. Haijanen Pauliina Heikkilä Lauri Kiviranta Esko Kurvinen Jani, 2. vpj. Lehtinen Riitta Kattelus Lauri Massinen Aimo Nieminen Raimo Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Andersson Janina Söderlund Nina Virolainen Anne-Mari Vuola Hanna Wallin Stefan § 158-173 9/2015 Sivut 218-242 poistui klo 11.20 § 164 poistui klo 11.30 § 166 poistui klo 11.20 § 164 poistui klo 10.50 § 160 ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Häkämies Kari Roto Markku Maakuntajohtaja Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET Myllymäki Pekka Antola Jouko Andersson Li Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Mv:n III varapuheenjohtaja KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA Heikkinen Pauli, § 160 Myllymäki Kalle, § 160 Nuotio Tarja Palmunen Lauri Saarento Heikki Virtanen Janne Ålgars-Åkerholm Jessica Toiminnanjohtaja, Suomen Punainen Risto Maahanmuuttopäällikkö, V-S:n ELY-keskus Aluekehitysjohtaja Edunvalvontajohtaja Suunnittelujohtaja Vs. edunvalvontajohtaja Viestintävastaava LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS § 158 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA § 159 ALLEKIRJOITUKSET Ilkka Kanerva puheenjohtaja PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Maakuntavirasto PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa Markku Roto sihteeri 12.11.2015 Maakuntavirasto Hallintojohtaja § -1, MH 19.10.2015 10:00 Sivu 4 § 158, MH 19.10.2015 10:00 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu 13.10.2015. Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 103 §:n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 64 §:n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista. Päätös Puheenjohtaja Ilkka Kanerva totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi, koska läsnä oli 18 maakuntahallituksen jäsentä. Ehdotus hyväksyttiin. _____ Sivu 5 § 159, MH 19.10.2015 10:00 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 § mukaan: ”Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu.” Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 31.3.2014 § 37, että pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti seuraavasti: 1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen kokouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten. 2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksymisestään. 3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallintosihteerille. 4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 §:n mukaisesti. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Esko Kiviranta ja Riitta Lehtinen. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. _____ Lisätietoja hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509, [email protected] Sivu 6 § 160, MH 19.10.2015 10:00 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. Valmistelija KH/ml Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi. Päätös Maakuntajohtaja Kari Häkämies: Turvapaikanhakijatilanne Varsinais-Suomessa – tilanne tasaantumassa Valtakunnallinen turvapaikanhakijatilanne on tasaantunut. Päivittäin Suomeen tulee kuitenkin edelleen 150–200 henkeä eli joka päivä pitäisi avata 1–2 uutta vastaanottokeskusta. VarsinaisSuomessa uusien turvapaikanhakijoiden majoittaminen on vähentynyt selvästi Tornion järjestelykeskuksen perustamisen jälkeen. Uusia majoituspaikkoja on avattu nyt joka puolella Suomea ja vastuu jakaantuu varsin tasaisesti. Yleisesti on paineita purkaa hätämajoituspaikkoja. Vanhat koulut eivät sovellu pitkäaikaiseen majoitukseen, esim. Turussa Pernon koulu. Tulijamäärien vähentyminen antaa mahdollisuuden siirtää Turussa hätämajoituksessa olevia hakijoita Halikkoon ja Loimaalle sekä Turun Mäntykotiin avattaviin uusiin yksiköihin. Turkuun on lisäksi perusteilla yksityinen, alaikäisille tarkoitettu tukiasumisyksikkö marraskuun alkuun mennessä. Ylläpitäjätahosta ei ole toistaiseksi tarkempaa tietoa. SPR Varsinais-Suomen piiri ylläpitää sekä vastaanottokeskuksia (VOK) että hätämajoitusyksiköitä. Hätämajoitusyksikkö on majoituspaikaksi perustettu yksikkö, jonka asiakkaat pyritään siirtämään vastaanottokeskuksiin niin pian kuin mahdollista. SPR V-S:n piirin ylläpitämät vastaanottokeskukset, VOK (osa naapurimaakunnissa): Turku, Pansio, 410 hlöä, 2 telttaa vielä pystyssä, ei asuta Punkalaitumen toimipiste (Pirkanmaan puolella, 310 hlöä) Halikon toimipiste, n. 60 hlöä Turku 66 hlöä Alle 18-v. ryhmäkoti ja tukiasunnot SPR V-S:n piirin ja SPR Åbolands distriktin ylläpitämät hätämajoitukset: Laitila, 200 hlöä (suunnitelmissa muuttaa VOK:ksi, 19.10. kaupunginhallituksen kokous) Turku - Heinänokka, 100 hlöä Turku - retkeilymaja, 85 hlöä Turku - Pernon koulu, 125 hlöä Turku - Paattisten huoltokoti, 100 hlöä Nauvo Strandbo Hotel, 50 hlöä Varsinais-Suomessa on 15.10.2015 tilanteen mukaan yhteensä 1146 turvapaikanhakijaa, joista Turussa 886. Edellisten yksiköiden lisäksi neuvottelun alla ovat seuraavat vastaanottokeskukset / hätämajoitusyksiköt, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on n. 1200 paikkaa. Loimaa, Alastaro ym., 200 paikkaa (SPR-Loimaa neuvottelu 21.10) VOK Uusikaupunki, hajautettu 200 paikkaa (19.10. kaupunginhallituksen kokous asiasta) VOK Turku, Mäntykoti, 180 hlöä, avattavissa vko 43 VOK/hätämajoitus Sivu 7 § 160, MH 19.10.2015 10:00 Turku (Runosmäen koulu/avattavissa 200 paikkaa, Kastun koulu/valmistelussa 200 paikkaa) hätämajoitus Yläne, Huvitus 150 paikkaa, hätämajoitus/VOK Kemiönsaari, Taalintehdas / SPR Åboland, 150 paikkaa, hätämajoitus Parainen, 100–150 paikkaa, VOK 5/2016 SPR:n vapaaehtoistoiminta on aktiivista SPR Varsinais-Suomen piiri on laajentanut turvapaikanhakijoihin liittyvää toimintaansa huomattavasti viime aikoina. Toimintaa on laajennettu ja uusia yksiköitä avattu Maahanmuuttoviraston pyynnöstä lisääntyneen turvapaikanhakijoiden määrän myötä. Myös vapaaehtoistoiminta on aktivoitunut. Vastaanottokeskuksissa ja hätämajoitusyksiköissä tapahtuvaan vapaaehtoistoimintaan on koulutettu 2 tunnin ”Makupaloja monikulttuurisuudesta” -koulutuksissa yli 400 henkilöä. SPR Varsinais-Suomen vastaanottokeskuksissa ja hätämajoitusyksiköissä on ollut erilaisissa tehtävissä tähän mennessä jo 329 vapaaehtoista. Vapaaehtoisten tehtäviä vastaanottokeskuksissa on monenlaisia: – Pakkaamista (mm. erilaiset aloituspakkaukset) – Erilaisia auttamistehtäviä henkilökunnan ohjeiden mukaan – Yleinen seurustelu ja läsnäolo / Auttaminen ruuanjakelussa ja kaupassakäynnissä – Vaatteitten jako – Vapaa-ajantoiminnot – Aamu- ja iltapalan laittaminen Turvapaikanhakijoille on lahjoitettu hyvin paljon vaatteita. Vaatteet on lajiteltu SPR Kontissa ennen niiden jakoa eteenpäin. Vaatelajittelussa on ollut mukana 507 eri henkilöä. Lokakuussa aloitettiin uusi toimintamuoto kouluttamalla terveyspistevapaaehtoisia vastaanottokeskustoimintaan. Koulutuksessa oli mukana parikymmentä terveydenhoitoalan ammattilaista. Lisätietoja: maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh. 0295 022 617 ja toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen, Suomen Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri, puh. 020 701 2403 Maahanmuutto keskittyy Turkuun Ulkomailta Suomeen suuntautuva maahanmuutto keskittyy Varsinais-Suomessa voimakkaasti Turkuun. Kuluvan vuoden tammi–elokuussa Varsinais-Suomeen muutti ulkomailta yhteensä 1155 henkilöä, joista 61 % muutti Turkuun. Seuraavaksi eniten maahanmuuttoa kohdistui Saloon ja Turun suurempiin naapurikuntiin. Alkusyksyn aikana Varsinais-Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat eivät pääsääntöisesti vielä näy tilastoissa, sillä turvapaikanhakijat tilastoidaan maahanmuuttajiksi vasta, kun heidän hakemuksensa on saanut myönteisen päätöksen. Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, puh. 050 410 2294 Sivu 8 § 160, MH 19.10.2015 10:00 Sivu 9 § 160, MH 19.10.2015 10:00 Sivu 10 Liitto valmistelee lentokenttätyöryhmän perustamista Tänä vuonna valmistunut kansallinen lentoliikennestrategia ja sen valmistelutyö nostivat esille alueellisten lentokenttien kehittämisen merkityksen erityisesti osana maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamista. Osana lentoliikennestrategian edistämistä perustettiin alueelliset työryhmät miettimään alueellisten lentokenttien kehittämistä ja lentomatkustamisen lisäämistä omalta kotikentältä. Turun kentän osalta on ilmeinen tarve koota alueelliset toimijat, lentoliikenteen operaattorit ja kentän merkittävät asiakasryhmät yhteen pohtimaan kentän toimintojen nykytilaa, kehittämistarpeita ja kehittämissuuntaa – oman kenttämme kehittämisen kärkihanke tarvitaan. Työryhmä perustetaan Varsinais-Suomen liiton toimesta. Asiasta on sovittu liiton ja Turun kaupungin kesken. Osana lentoliikenteen kehittämissuunnitelmia Turun lentoaseman käyttäjille tehdään kysely mm. lentoaseman valintaan, kilpailukykytekijöihin ja palveluiden parantamiseen liittyen. Kysely toteutetaan marras–joulukuussa ja sen kohderyhmänä ovat erityisesti liikematkustajat. Lisätietoja: vt. edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950 ja liikennesuunnittelija Laura Leppänen, puh. 040 767 4364 Seudullista maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusta (MAL-sopimus) valmistellaan MAL-sopimusmenettelyn jatkaminen neljälle suurimmalle kaupunkiseudulle vuosille 2016–2019 varmistui hallituksen toimintasuunnitelmassa strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi. Sopimisen tavoitteena on vahvistaa yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän yhteensovittamista, lisätä tonttitarjontaa ja monipuolistaa asuntotuotantoa sekä edistää uuden liikennepolitiikan toimeenpanoa. Turun seudulla sopimusvalmistelu käynnistyi virallisesti 25.9.2015. Sopimusvalmistelua tehdään seudullisessa yhteistyössä mm. rakennemallialueen kuntien ja ELY-keskuksen kanssa. Liitto on mukana valmistelussa asiantuntijana liikennejärjestelmätyön osalta sekä maankäytön kysymyksissä. Edellisellä MAL-sopimuskaudella 2012–2015 liitto ei ollut MAL-sopimuksen allekirjoittajana, vaikka sopimuksen valmistelussa, toteuttamisessa ja seurannassa liitolla olikin luonteva yhteistyökumppanin rooli kuntien ja muiden toimijoiden rinnalla. Sopimuskauden 2016–2019 sopimusosapuolia ja liiton mahdollista roolia sopijaosapuolena ei ole vielä päätetty. Liiton oman käsityksen mukaan se tulee olla sopijaosapuoli. Edellisellä kaudella valtio osoitti MAL-hankeohjelmarahoitusta 5 miljoonaa euroa Turun kaupunkiseudulle pienten kustannustehokkaiden kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttamiseen. Yhdessä kuntien rahoitusosuuden (5 milj. eur) kanssa seudulle toteutettiin yhteensä 10 miljoonalla eurolla em. hankkeita. Tälle sopimuskaudelle ko. rahoitus varmistuu vasta marraskuussa, mutta selvää on, että tarve rahoitukselle on todellinen. Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056 ja liikennesuunnittelija Laura Leppänen, puh. 040 767 4364 Työpaikat siirtyvät teollisuudesta palvelualoille Teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet Varsinais-Suomessa rajusti vuoden 2007 jälkeen. Teollisuustyöpaikkoja on kadonnut yli 12 000, eli saman verran kuin kaikilta toimialoilta yhteensä. Eniten uusia työpaikkoja on syntynyt sosiaali- ja terveysalalle, mutta työpaikkoja on syntynyt myös liikeelämää tukeville palvelualoille. Teollisuuden työpaikkojen raju pudotus on kuitenkin ennemmin vallitsevan kehityksen voimistumista kuin trendistä poikkeava ilmiö. Kehitys on osa pitempään jatkunutta rakennemuutosta, jossa te- § 160, MH 19.10.2015 10:00 Sivu 11 ollisuuden ja alkutuotannon työpaikat vähenevät ja uusia työpaikkoja syntyy palvelualoille. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toimialakohtaisiin työpaikkatietoihin, jotka julkaistaan lähes kahden vuoden viiveellä. Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, puh. 050 410 2294 Maakuntahallitus kuuli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikön Kalle Myllymäen ja Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkisen selostukset turvapaikkahakijatilanteesta Varsinais-Suomessa. § 160, MH 19.10.2015 10:00 Sivu 12 Puheenjohtaja Kanerva edellytti pikaisia toimenpiteitä Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari kasvukäytävän edunvalvonnassa. Ehdotus hyväksyttiin. _____ § 161, MH 19.10.2015 10:00 HALL: 137/2015 Sivu 13 EDUNVALVONTAJOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN Asia Maakuntahallitus (mh 22.6.2015 § 111) päätti julistaa haettavaksi edunvalvontajohtajan viran ja (mh 21.9.2015 § 146) päätti viran täyttöä valmistelevan haastatteluryhmän perustamisen. Edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen jäi eläkkeelle 1.9.2015 alkaen. Edunvalvontajohtaja johtaa edunvalvonnan ja kuntapalvelujen osaamisryhmää, jonka tehtävänä on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti, toimia kuntien puolesta kuntayhteistyötä edistäen, olla maakunnallinen tiedonvälittäjä sekä nykyaikaisen maakuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija. Virkaan valittavalta edellytetään soveltuvaa ylempää korkeakoulun loppututkintoa sekä tehtävien menestyksellisen hoitamisen kannalta sopivaa työkokemusta. Alueen kaksikielisyys ja vilkkaat kansainväliset suhteet edellyttävät hyvää molempien kotimaisten kielten suullista ja kirjallista taitoa. Hyvä englannin kielen suullinen ja kirjallinen taito katsotaan eduksi. Lisäksi arvostetaan kunnallishallinnon ja toimintaympäristön laaja-alaista tuntemusta sekä johtamis- ja yhteistyötaitoja. Edunvalvontajohtajan virka oli haettavana julkisella haulla 16.9.2015 klo 12.00 mennessä ja siihen saatiin 19 hakemusta. Hakuilmoitus julkaistiin Turun Sanomissa, Åbo Underrättelserissä sekä työvoimatoimiston verkkosivuilla. Haastatteluryhmä valitsi kokouksessaan 5.10.2015 haastatteluun ensi vaiheessa seuraavat viisi henkilöä: Lauri Heikkilä, filosofian tohtori, Marttila Kirsi Kostia, kauppatieteiden tohtori, Raisio Jyrki Lumiainen, filosofian maisteri, Masku Carita Maisila, hallintotieteiden maisteri, Turku Janne Virtanen, diplomi-insinööri, Paimio Haastateltavien valinnassa painotettiin toimintaympäristön tuntemusta, maakunnan edunvalvontaan liittyvää työkokemusta ja perehtyneisyyttä sekä johtamis- ja yhteistyötaitoja. Lisäksi haastatteluryhmä päätti, että edunvalvontajohtajan palkkaus määritellään ottaen huomioon liiton muiden osaamisryhmien johtajien palkkatasot. Carita Maisila peruutti hakemuksensa sähköpostilla 6.10.2015. Haastattelut pidettiin 12.10.2015 ja haastatteluryhmä päätti yksimielisesti esittää Janne Virtasta edunvalvontajohtajan virkaan. Päätös perustui edellä mainittuihin kriteereihin. Oheismateriaalina on yhteenveto hakijoista. Hakemukset liitteineen ovat nähtävillä kokouksessa. Valmistelija KH/MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää 1. valita edunvalvontajohtajan virkaan vt. edunvalvontajohtaja Janne Virtasen. 2. että Janne Virtasen loppupalkka on 5675 euroa/kk. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Päätös Merkittiin, että Janne Virtanen ja Lauri Heikkilä ilmoittivat olevansa esteellisiä (osallisuusjäävi) ja poistuivat kokouksesta asiakohdan käsittelyn ajaksi. § 161, MH 19.10.2015 10:00 HALL: 137/2015 Ehdotus hyväksyttiin. _____ Lisätietoja maakuntajohtaja Kari Häkämies p. 044 201 3204, [email protected] Sivu 14 § 162, MH 19.10.2015 10:00 ALUEK: 16/2013 Sivu 15 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN JÄSENMUUTOKSET Asia Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus asetti kokouksessaan 31.3.2014 (§45) maakunnan yhteistyöryhmän ja vahvisti sen kokoonpanon sekä nimesi uudet kuntajäsenet. Maakunnan yhteistyöryhmän varajäsen Minna Luotonen on pyytänyt 15.9.2015 eroa maakunnan yhteistyöryhmän varajäsenyydestä. Turun kaupunki on ilmoittanut vaihtavansa maakunnan yhteistyöryhmän varajäsenen Sami Savolaisen. Valmistelija TN/EH/kk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus nimeää maakunnan yhteistyöryhmään Minna Luotosen tilalle Anna Sirkiän ja Sami Savolaisen tilalle Mika Maaskolan. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. _____ Lisätietoja erikoissuunnittelija Esa Högblom p. 040 7760 310, [email protected] § 163, MH 19.10.2015 10:00 HALL: 189/2015 Sivu 16 VUODEN 2016 KOKOUSAIKATAULU Asia Maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen vuoden 2016 kokousaikataulusta päättäminen. Valmistelija MR/ml Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää kokousaikataulusta vuodelle 2016 sillä varauksella, että nopeita päätöksiä vaativat, ennalta arvaamattomat asiat saattavat aiheuttaa aikatauluun muutoksia. Maakuntavaltuusto: ma 6.6.2016 klo 10.30 ma 12.12.2016 klo 10.30 Maakuntahallitus: ma 18.1.2016 klo 10.00 ma 15.2.2016 klo 10.00 ma 21.3.2016 klo 10.00 ma 18.4.2016 klo 10.00 ma 16.5.2016 klo 10.00 ma 20.6.2016 klo 10.00 ma 22.8.2016 klo 10.00 ma 19.9.2016 klo 10.00 ma 24.10.2016 klo 10.00 ma 21.11.2016 klo 10.00 ma 19.12.2016 klo 10.00 Päätös Ehdotus hyväksyttiin. _____ Lisätietoja johdon assistentti Minna Lempinen, p. 0400 157 520, [email protected] § 164, MH 19.10.2015 10:00 6 ALUEK: 111/2015 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN SEKÄ MAASEUDUN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN RAHOITUKSESTA, SAARISTON KEHITYKSEN EDISTÄMISEKSI SEKÄ ALUEIDEN KEHITTÄMISEN JA RAKENNERAHASTOHANKKEIDEN RAHOITTAMISESTA ANNETTUJEN LAKIEN MUUTTAMISESTA Asia Työ- ja elinkeinoministeriö on 29.9.2015 pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esityksestä maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta, saariston kehityksen edistämiseksi sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annettujen lakien muuttamisesta (oheismateriaali). Lausunto on pyydetty toimittamaan viimeistään 13.10.2015. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi laki maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta. Lain nimike ehdotetaan myös muutettavaksi vastaamaan paremmin sen muuttuvaa sisältöä. Saariston kehityksen edistämisestä annettuun lakiin ehdotetaan myös tehtäväksi muutoksia, jotka ovat teknisluonteisia. Lisäksi muutettaisiin alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annettua lakia poistamalla siitä valtakunnallista maaseudun kehittämisrahaa koskevat säännökset ja maakunnan kehittämisrahaa koskevat säännökset sekä lisäämällä uutta kansallista alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämistä koskevan määrärahan hallinnoimiseen tarvittavat säännökset. Esityksellä siirrettäisiin eräitä maaseudun ja saariston kehittämiseen liittyviä tehtäviä työ- ja elinkeinoministeriöstä maa- ja metsätalousministeriöön. Työ- ja elinkeinoministeriölle alueiden kehittämisestä vastaavana ministeriönä kuuluisi edelleen saariston ja maaseudun kehittämisen yhteensovitus muuhun alueiden kehittämiseen. Siirrettäviin tehtäviin kuuluisivat lisäksi kansallisin varoin tapahtuva valtakunnallisen maaseudun kehittämiseen koskevien valtakunnallisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitus sekä Suomen kylätoiminta ry:n valtionavustuksen hallinnointi. Toteutettavaan organisaatiomuutokseen sisältyy lisäksi sekä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän että saaristoasian neuvottelukunnan siirtäminen maa- ja metsätalousministeriön yhteyteen. Lakiin alueiden kehittämisestä ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta tehtäisiin tarvittavat muutokset uuden kansallisen alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahan hakemista, myöntämistä, maksamista ja seurantaa varten. Maakunnan kehittämisrahaa koskevat säännökset ehdotetaan kumottavaksi. Tähän uuteen rahoitusinstrumenttiin liittyen on valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2016 esitetty momentille 32.50.40 ”Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen” myönnettäväksi 10 miljoonaa euroa. Momentin rahoitusta voidaan käyttää myös kilpailukykyä lisääviin kasvusopimuksiin sekä alueen elinvoimaisuutta ja yhteistyötä yli hallinnollisten ja muiden rajojen ylittäviin kasvukäytäviin. Kasvusopimuksien valmistelussa maakunnan liittojen tulee olla mukana riittävällä tavalla, jotta varmistetaan sopimusten yhteensopivuus maakuntaohjelman tavoitteiden kanssa. Kasvukäytävien tarkoituksena on alueen elinvoimaisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen eri alueiden toimijoiden yhteistyöhön perustuen. Työ- ja elinkeinoministeriö päättäisi rahoitettavista kasvukäytävistä ja osoittaisi tarvittavat varat kasvukäytävän alueella sijaitseville maakunnan liitoille. Maakunnan liitto myöntää kasvukäytävää toteuttaville hankkeille rahoituksen. Lausuntoluonnos on toimitettu työ- ja elinkeinoministeriöön määräaikaan 13.10.2015 mennessä. Tässä yhteydessä on todettu, että maakuntahallitus käsittelee lausunnon 19.10.2015 pidettävässä kokouksessa. Valmistelija TN/PP/SH Sivu 17 § 164, MH 19.10.2015 10:00 ALUEK: 111/2015 Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon: Varsinais-Suomen liitto pitää hyvänä, että esitykseen on sisällytetty uusi kansallisen alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha. Maakunnan liitot ovat esittäneet tämän tyyppisen alueellisista tarpeista lähtevän määrärahan käyttöönottoa budjetista poistetun maakunnan kehittämisrahan seuraajaksi. Maakunnat ovat parhaita asiantuntijoita omien alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisessä. Täten myös todellinen päätösvalta rahoituksesta tulee olla maakunnissa. VarsinaisSuomen liitto ei näe tarkoituksenmukaisena, että ministeriö yksipuolisesti määrittelee rahoitettavat hankkeet ja maakunnan liittojen roolina on tehdä rahoitettavista hankkeista tekninen rahoituspäätös. Tällöin ei rahoitusta voida pitää aidosti alueellisena rahoitusinstrumenttina. Uutta määrärahaa on tarkoitus suunnata myös valtion ja kaupunkien välisten kasvusopimusten toteuttamiseen. Kasvusopimusten valmistelussa pitää varmistaa maakuntien liittojen aito mukanaolo valtion ja kaupunkien välisissä neuvotteluissa. Lakiluonnoksen perusteluissa on mainittu, että TEM päättää rahoitettavista kasvukäytävistä. Varsinais-Suomen liitto edellyttää, että keskeisistä kasvuvyöhykkeistä neuvotellaan laajaalaisesti maakunnan liittojen kanssa. Kun näin toimitaan, voidaan suunnitellulla kasvukäytävärahoituksella edistää myös Varsinais-Suomelle keskeisen Pohjoisen kasvuvyöhykkeen (Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari) toteuttamista. Kasvuvyöhyke luo kasvumahdollisuuksia VarsinaisSuomen ja koko Etelä-Suomen elinkeinoelämälle. Kansallisen alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahalla on ajateltu rahoitettavan mm. valtion ja kaupunkien välisten kasvusopimusten toteuttamista, kasvukäytävien edistämistä, ennakoidun rakennemuutoksen toimia sekä metropolialueen kehittämistä. Näin laajojen kokonaisuuksien toteuttaminen vaatii myös riittävän resursoinnin valtion budjettiin. Tämän tyyppisellä kokeilurahoituksella on vipuvaikutuksen ansiosta mahdollisuus saada aikaan suuria kokonaisuuksia ja vahvistaa alueiden kilpailukykyä. Saaristopolitiikan ja saaristoasian neuvottelukunnan siirtäminen maa- ja metsätalousministeriön yhteyteen on luonteva ratkaisu, sillä saaristoalueet sijaitsevat valtaosin maaseutumaisilla alueilla. Saaristopolitiikassa on kuitenkin huomioitava laaja-alaisesti olemassa-olevien ja mahdollisesti tulevien saaristokuntien erilaisuus ja mahdollisuudet niiden monipuoliseen kehittämiseen. Vaikka saaristoasiain neuvottelukunta siirretään maa- ja metsätalousministeriön yhteyteen, niin työ- ja elinkeinoministeriölle kuuluu edelleen alueiden kehittämisestä vastaavana ministeriönä saariston ja maaseudun kehittämisen yhteensovitus muuhun alueiden kehittämiseen. Tätä voidaan pitää hyvänä asiana, sillä työ- ja elinkeinoministeriössä on kokemusta ja näkemystä saaristoasioiden merkityksestä aluekehitystyössä. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. _____ Lisätietoja erikoissuunnittelija Petteri Partanen, p. 040 776 0630, [email protected] Sivu 18 § 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015 Sivu 18 TEM 29.9.2015/tm Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta, saariston kehityksen edistämiseksi annetun lain muuttamisesta sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi laki maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta. Lain nimike ehdotetaan myös muutettavaksi vastaamaan paremmin sen muuttuvaa sisältöä. Saariston kehityksen edistämisestä annettuun lakiin ehdotetaan myös tehtäväksi muutoksia, jotka ovat teknisluonteisia. Lisäksi muutettaisiin alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annettua lakia poistamalla siitä valtakunnallista maaseudun kehittämisrahaa koskevat säännökset ja maakunnan kehittämisrahaa koskevat säännökset sekä lisäämällä uutta kansallista alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämistä koskevan määrärahan hallinnoimiseen tarvittavat säännökset. Esityksellä siirrettäisiin eräitä maaseudun ja saariston kehittämiseen liittyviä tehtäviä työ- ja elinkeinoministeriöstä maa- ja metsätalousministeriöön. Työ- ja elinkeinoministeriölle alueiden kehittämisestä vastaavana ministeriönä kuuluisi edelleen saariston ja maaseudun kehittämisen yhteensovitus muuhun alueiden kehittämiseen. Siirrettäviin tehtäviin kuuluisivat lisäksi kansallisin varoin tapahtuva valtakunnallisen maaseudun kehittämiseen koskevien valtakunnallisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitus sekä Suomen kylätoiminta ry:n valtionavustuksen hallinnointi. Toteutettavaan organisaatiomuutokseen sisältyy lisäksi sekä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän että saaristoasian neuvottelukunnan siirtäminen maa- ja metsätalousministeriön yhteyteen. Lisäksi alueiden kehittämisestä ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annettuun lakiin tehtäisiin tarvittavat muutokset uuden kansallisen alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen -määrärahan hakemista, myöntämistä, maksamista ja seurantaa varten. Maakunnan kehittämisrahaa koskevat säännökset ehdotetaan kumottavaksi. Esitys liittyy vuoden 2016 talousarvioon ja on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. ————— § 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015 Sivu 19 PERUSTELUT 1 N y kyt i la Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastojen hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 7 §:n mukaan vastuu valtakunnallisesta alueiden kehittämisestä ja siihen liittyvästä yhteistyöstä sekä aluekehittämispäätöksen ja kansallisten rakennerahasto-ohjelmien valmistelusta kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. Nämä tehtävät tulee tehdä yhteistyössä ministeriöiden maakuntien liittojen ja muiden alueiden kehittämisen ja ohjelmien toteuttamisen kannalta keskeisten tahojen kanssa. Alueiden kehittämiseen liittyy myös siihen varattujen erilaisten varojen myöntäminen. Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää varoja alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) (rahoituslaki) perusteella muun muassa kansallisiin useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin alueiden ja maaseudun kehittämistä koskeviin hankkeisiin. Näitä ovat maakunnan kehittämisraha tai valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin varatut määrärahat. Maakunnan kehittämisrahasta on rahoitettu myös saariston kehittämiseen liittyviä toimintoja, kuten saaristoasiain neuvottelukunnan kuluja sekä saariston kehittämiseen liittyviä hankkeita. Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastojen hallinnoinnista annetun lain 16 §:ssä säädetään yhteistyöryhmistä. Yhteistyöryhmiä voidaan perustaa erityisohjelmien tai muiden aluepoliittisesti merkittävien kokonaisuuksien valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittamista, sekä ennakointia, seurantaa ja arviointia varten. Yhteistyöryhmät asetetaan erityisohjelman toteuttamisajaksi, muita aluepoliittisia kokonaisuuksia varten asetetut yhteistyöryhmät hallituskaudeksi. Yhteistyöryhmät asettaa valtioneuvosto, mutta työ- ja elinkeinoministeriö päättää yhteistyöryhmän jäsenistön muutoksista. Tällaisia yhteistyöryhmiä ovat muun muassa kansallisen maaseutupolitiikan keskeinen toimija maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) sekä kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä. Saariston kehittämisen yhteistyöelimenä toimii saaristoasian neuvottelukunta, josta säädetään laissa saariston kehityksen edistämisestä (494/1981). Nämä yhteistyöelimet toimivat työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä ja ne kuuluvat alueiden kehittämisen kokonaisuuteen. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä on vuoden 2012 alusta alkaen toiminut työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Tätä aiemmin se toimi maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä. Yhteistyöryhmälle on koko sen toiminnan ajan ollut ominaista tiivis yhteistyö maa- ja metsätalousministeriön ja alueiden kehittämisestä vastaavan ministeriön kanssa. YTR:n tehtävänä on sovittaa yhteen maaseudun kehittämistoimintaa ja edistää maaseutuun kohdistettavien voimavarojen tehokasta käyttöä. Valtioneuvosto on asettaessaan maaseutupolitiikan yhteistyöryhmää antanut sen tehtäviksi muun muassa maaseutupoliittisen kokonaisohjelman vuosille 2014 2020 sekä maaseutupoliittisen toimenpideohjelman 2015 2020 toteuttamisen ja seurannan yhteistyönä eri toimijoiden kanssa sekä hallituksen maaseutupoliittisten linjausten valmistelun ja toteuttamisen hallituksen apuna. Lisäksi YTR:n tehtäviin kuuluu maaseutupolitiikan ja maaseudun kehittämien rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen verkostomaiseen toimintaan ja kumppanuuteen perustuen sekä paikkaperustaisen politiikan tukeminen. Valtioneuvosto on myös linjannut YTR:n tehtäviin teemakohtaisen kehittämistyön erityisesti maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa määritellyillä temaattisilla painopistealoilla sekä maaseutututkimuksen ja -osaamisen vahvistamisen muun muassa valtakunnallisilla maaseudun tutkimusja kehittämishankkeilla. Tehtäviin kuuluu lisäksi maaseututoimijoiden verkostoitumisen ja kokemustenvaihdon edistäminen, maaseutuvaikutusten arvioinnin kehittäminen ja käyttöönoton edistäminen ja seuranta sekä vaikuttaminen vireillä oleviin merkittäviin maaseutupoliitti2 § 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015 Sivu 20 sesti merkittäviin hankkeisiin. Valtioneuvosto on asettanut YTR:n tehtäviin myös paikallisen kehittämisen ja rakenteiden sekä työtapojen vahvistamisen ja maaseudun, saariston ja kaupungin vuorovaikutuksen ja yhteistyönedellytysten parantamisen yhdessä kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän, saaristoasiain neuvottelukunnan sekä muiden osapuolien kanssa. YTR osallistuu myös kansallisen ja EU:n maaseutu- ja aluepolitiikan yhteensovittamiseen. Valtioneuvoston ohjesäännön mukaan maaseudun kehittäminen kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle, työ- ja elinkeinoministeriölle alueiden kehittämiseen kuuluvana tehtävänä on vuodesta 2012 kuulunut kansallisen maaseutupolitiikan yhteensovittaminen. Tämä tehtävä lisättiin työ- ja elinkeinoministeriöstä annettuun valtioneuvoston asetukseen (1024/2007). Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän jäsenistö koostuu keskeisten ministeriöiden, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, maakuntien liittojen ja järjestöjen edustajista. Puheenjohtajuus on vaihdellut maa- ja metsätalousministeriön ja alueiden kehittämisestä vastaavan ministeriön kesken. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmällä on sihteeristö, johon kuuluu päätoiminen pääsihteeri. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaan osallistuu useita erilaisiin maaseudun kehittämisen erityiskysymyksiin paneutuvia teemaverkostoja. Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK) on pysyvä saariston kehityksen edistämisestä annetun lain ja sen perusteella annetun saaristoasiain neuvottelukunnasta annetun asetuksen mukainen valtioneuvoston asettama neuvottelukunta, joka on toiminut vuodesta 2008 lähtien työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Sitä ennen neuvottelukunta toimi sisäasiainministeriön yhteydessä. Neuvottelukunta osallistuu saaristoalueiden kehittämiseen yhdessä maakuntien, kuntien, valtion viranomaisten ja muiden osapuolten kanssa. Neuvottelukunnalla on oma sihteeristö, johon kuuluu päätoiminen pääsihteeri. Sihteeristön jäsenet edustavat ministeriöitä, valtion laitoksia ja maakunnallisia liittoja. Kuntasektoria edustavat sivutoimiset sihteerit. Lisäksi Ahvenanmaan maakunnan saaristotoimikunnan edustaja osallistuu neuvottelukunnan kokouksiin asiantuntijajäsenenä. Saaristoasiain neuvottelukunta on laatinut yhdessä ministeriöiden, maakuntien liittojen, kuntien ja järjestöjen kanssa valtioneuvoston saaristopoliittisen periaatepäätöksen. Rahoituslaissa on säännökset maakunnan kehittämisrahan hakemisesta, myöntämisestä ja maksamisesta sekä seurannasta ja takaisinperinnästä. Maakunnan kehittämisrahan poistamista ehdotettiin vuodelle 2015 tehdyssä valtion talousarvioehdotuksessa (HE 131/2014 vp), eikä maakunnan kehittämisrahaa enää ole budjetoitu vuodelle 2015. Maakunnan kehittämisraha oli valtion talousarvioon otettua kansallista alueiden kehittämiseen tarkoitettua määrärahaa. Sitä käytettiin alueiden kehittämiseen liittyvien erityisohjelmien ja valtakunnallisesti tärkeiden laajempien alueiden kehittämiseen liittyvien hankkeiden rahoittamiseen. Lisäksi valtioneuvoston päätöksellä jaettiin maakuntien liitoille vuosittain maakunnan kehittämisrahaa osaksi niiden vapaasti käytettäväksi rahoituslain 7 §:n mukaisiin käyttötarkoituksiin ja osittain erityisohjelmien rahoitukseen kohdennettuna. 2 E hd o te t ut muut o k se t Esityksessä ehdotetaan siirrettäväksi työ- ja elinkeinoministeriöstä maa- ja metsätalousministeriöön maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, saaristoasiain neuvottelukunta, valtakunnalliset maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä kylätoiminnan valtionapu. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja saaristoasiain neuvottelukunnan koordinoivien tehtävien ja toiminnan sekä hanketoiminnan siirtoesityksestä on sovittu maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kesken. Hallituksen tulo- ja menoarvioehdotuksessa on näihin toimintoihin liittyvät varat sekä kolme henkilötyövuotta ja niihin liittyvät toimintamenot esitetty siirrettäväksi työ- ja elinkeinoministeriön momenteilta maa- ja metsätalousministeriön käytettäväk3 § 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015 Sivu 21 si. Maa- ja metsätalousministeriö vastaisi uudistuksen jälkeen kansallisen maaseutupolitiikan yhteensovittamisesta sekä mahdollisesta kansallisen maaseutupolitiikan ohjelmien ja periaatepäätösten valmistelusta ja esittelystä valtioneuvoston hyväksyttäviksi. Työ- ja elinkeinoministeriön tehtäviin kuuluu maaseudun kehittämisen yhteensovitus alueiden kehittämisen kokonaisuuteen. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä poikkihallinnollisena toimijana edistää tätä yhteensovitusta. Maa- ja metsätalousministeriössä on tarkoitus hoitaa valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä saariston tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitus sekä jo käynnissä olevien hankkeiden maksatus ja muu hallinnointi. Myös maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja saaristoasian neuvottelukunnan toimintaan varattu rahoitus siirretään maa- ja metsätalousministeriön käyttöön. Tarkoituksena on, että hallinnollisen siirron johdosta valtakunnallisissa maaseudun tutkimusja kehittämishankkeissa tai maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän tai saaristoasiain neuvottelukunnan hankkeissa itse hanketoiminnan sisältö ja laajuus tai niiden rahoittamisen edellytykset eivät merkittävästi muuttuisi. Samoin maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja saaristoasiain neuvottelukunnan toiminnan on tarkoitus jatkua pääosin nykyisin toimintatavoin ja tavoittein sen jälkeenkin, kun kyseiset toiminnot ja niiden edellyttämät määrärahat ja henkilöstövoimavarat on siirretty maa- ja metsätalousministeriöön. Niiden on tarkoitus edelleenkin toimia myös aluekehityksen kokonaisuuden merkittävinä toimijoina. Esityksessä esitetään muutoksia kahteen rahoitusta sääntelevään lakiin. Alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetussa laissa (8/2014) on keskeiset säädökset valtakunnallisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden hakemisesta, maksamisesta ja valvonnasta. Nämä säännökset ehdotetaan kumottavaksi. Maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annettuun lakiin taas lisättäisiin valtakunnallisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja saaristoasiain neuvottelukunnan käyttämää rahoitusta koskevat säännökset. Lain nimike myös muutettaisiin vastaamaan sen muutettavaa sisältöä. Lisäksi saariston kehityksen edistämisestä annettuun lakiin (494/1981) tehtäisiin teknisluonteisia muutoksia. Kylätoiminnan valtioapu myönnettäisiin edelleen valtioavustuslain perusteella. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2016 esitetään momenttia 32.50.62 ”Maaseudun kehittäminen” siirrettäväksi momentiksi 30.10.63. Alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annettuun lakiin tehtäisiin lisäksi valtion talousarviota koskevassa ehdotuksessa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle esitettävän alueiden uudistumisen ja kokeilujen käynnistämiseen tarkoitetun määrärahan käyttöä koskevat säännökset. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2016 esitetään momentille 32.50.40 ”Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen” myönnettäväksi 10 000 000 euroa. 4 § 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015 Sivu 22 2.1 Yksityiskohtaiset perustelut Laki maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta Lain nimike. Lain nimikettä on tarpeen muuttaa, kun lakiin lisätään saaristoasiain neuvottelukunnan tehtäviä. Lain nimikettä lyhennetään siten, että nimikkeessä ei enää yksilöidä mitä tutkimus- ja kehittämishankkeita laki koskee. Näin vältetään lain nimikkeen kasvaminen tarpeettoman pitkäksi. 1 §. Soveltamisala. Soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan myös saariston tutkimus- ja kehittämishankkeita saaristoasiain neuvottelukunnan tehtävien siirtyessä maa- ja metsätalousministeriöön. 4 §. Avustettava toiminta. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin saaristopolitiikan tavoitteiden toteutuminen, jotta mahdollistetaan saaristoasiain neuvottelukunnan rahoitus jatkossa. 5 a §. Yhteistyöryhmät. Lakiin lisättäisiin uusi 5 a §. Pykälällä mahdollistetaan yhteistyöryhmän asettaminen maaseutu- tai saaristopoliittisesti merkittävien kokonaisuuksien valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittamista sekä ennakointia, seurantaa ja arviointia varten. Yhteistyöryhmän asettaisi valtioneuvosto ja jäsenistön muutoksista päättäisi maa- ja metsätalousministeriö. Jäseniksi tulisi valita edustajia sellaisista ministeriöistä ja muista tahoista, joilla on keskeinen merkitys asian toteuttamisen kannalta. Tällä säännöksellä on erityisesti tarkoitus mahdollistaa yhteistyöryhmän toiminta jälleen maaja metsätalousministeriössä. Maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetulla lailla (1477/2007), joka on kumottu 1.1.2012 maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetulla lailla (1413/2011), siirrettiin maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä virkoineen maa- ja metsätalousministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön. Maa- ja metsätalousministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat sopineet maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja saaristoasiain neuvottelukunnan tehtävien siirrosta työ- ja elinkeinoministeriöstä maa- ja metsätalousministeriöön. Vuoden 2016 talousarvion 32.50.62 (Maaseudun kehittäminen) momentilta on päätetty siirtää määrärahat, joilla rahoitetaan maaseudun kehittämistä ja saaristoasiain neuvottelukunnan toimintaa momentille 30.10.63 ja virat määrärahoineen momentilta 32.01.01 momentille 30.01.01. Kokonaan uusina tehtävinä maa- ja metsätalousministeriöön siirtyvät saaristoasiain neuvottelukunnan tehtävät. Säännös mahdollistaa myös muut yhteistyöryhmät ja pitää avoimena ryhmiin liittyvän muun tarvittavan sääntelyn. Yhteistyöryhmät asetettaisiin erityisohjelman toteuttamisajaksi tai korkeintaan kuuden vuoden määräajaksi. Säännös toimikaudesta halutaan pitää avoimena, ja sitä ei ole välttämätöntä sitoa hallituskauteen. Näin voidaan tarvittaessa turvata toiminnan jatkuvuus muun muassa hallituksen vaihdostilanteissa. Toimikausi voisi olla joko erityisohjelman toteuttamisaika taikka muu määräaika, kuitenkin korkeintaan kuusi vuotta. Erityisohjelman toteuttamisaikaa ei ole rajattu kuuteen vuoteen, vaan se voisi olla tarpeen mukaan pidempikin. Valtioneuvostolle annettaisiin mahdollisuus antaa asetuksella tarkempia säännöksiä yhteistyöryhmien kokoonpanosta, toimikaudesta, työskentelytavoista ja tehtävistä. Lain säännökset koskisivat yhteistyöryhmien ohella myös saaristoasiain neuvottelukuntaa, lukuun ottamatta tämän pykälän 2 ja 3 momenttia. Saaristoasiain neuvottelukunnasta säädetään saariston kehi5 § 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015 Sivu 23 tyksen edistämisestä annetussa laissa (494/1981), ja lakien päällekkäisyyden välttämiseksi tämän lain säännökset ryhmän asettamisesta ja säädöksenantovaltuudesta eivät koskisi neuvottelukuntaa. Laki saariston kehityksen edistämisestä 14 §. Saaristoasiain neuvottelukunta. Samalla kun saaristoasiain neuvottelukunta siirtyy maaja metsätalousministeriöön, halutaan korjata vanha lainkohta, jonka mukaan neuvottelukunta toimii valtioneuvoston kanslian yhteydessä. Neuvottelukunta toimii jatkossa maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä. Valtioneuvosto edelleen asettaa neuvottelukunnan. Lisäksi säännöksessä annetaan maa- ja metsätalousministeriölle valta päättää neuvottelukunnan jäsenistön muutoksista hallinnollisen taakan keventämiseksi. Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta 1 §. Soveltamisala. Pykälän 1 momenttia esitetään muutettavaksi niin, että siitä poistetaan maininta maakunnan kehittämisrahasta sekä valtakunnallisista maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuista. Momenttiin lisättäisiin maininta alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisrahasta. 2 §. Määritelmät. Pykälän 1 momentin 3 kohta esitetään muutettavaksi. Maakunnan kehittämisrahaa koskeva määrittely poistettaisiin tarpeettomana ja kohtaan 3 tulisi uutta kansallista alueiden kehittämiseen tarkoitettua alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahaa koskeva määritelmä. Tällä tarkoitettaisiin pääministeri Sipilän hallituksen Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla -nimisen kärkihankkeen toteuttamiseen käytettävää kansallista alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen -määrärahaa. Momentin 4 kohta esitetään poistettavaksi. Koska jäljelle jääneiden momentin kohtien numerointi tämän takia muuttuu, esitetään 2 § muutettavaksi kokonaisuudessaan. 6 §. Ministeriöiden myöntämä tuki. Pykälän 1 momentista esitetään poistettavaksi maininta kansallisista valtakunnallisista maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin varatusta määrärahasta sekä maakunnan kehittämisrahasta. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös työ- ja elinkeinoministeriön toimivallasta myöntää rahoitusta alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahasta. Ministeriö voisi myöntää, kuten nykyisinkin, osan varoista useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti merkittäviin alueiden kehittämistä koskeviin hankkeisiin. Näitä olisivat esimerkiksi erilaiset selvitykset tai arvioinnit. Tähän tarkoitukseen työ- ja elinkeinoministeriölle jätettävä rahoitus olisi vähäinen. Lisäksi uutena asiana esitetään, että ministeriö voisi myöntää rahoitusta valtion ja kaupunkien välisiin kilpailukykyä lisääviin kasvusopimuksiin sekä alueen elinvoimaisuutta ja yhteistyötä yli hallinnollisten ja muiden rajojen lisääviin kasvukäytäviin. Valtion ja kaupunkien välisillä kasvusopimuksilla tarkoitetaan alueiden kehittämisestä ja rakennerahastojen hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 45 §:n mukaisia yhteistyösopimuksia. Asianomaisen ministeriön ja kaupungin väliset neuvottelut käydään työ- ja elinkeinoministeriön johdolla, sopimuksessa voi osapuolina olla myös muita ministeriöitä oman hallinnonalansa aluekehittämistavoitteiden ja toimenpiteiden osalta. Jos sopimuksen soveltamisala ei liity alueiden kehittämiseen, ei sopimukseen sovellettaisi tätä säännöstä. Pykälän yksityiskohtaisten perustelujen mukaan maakuntien liittojen tulee olla mukana sopimusvalmistelussa riittävällä tavalla, jotta varmistetaan sopimusten yhteensopivuus maakuntaohjelman tavoitteiden kanssa. Sopimuksen solmimisen jälkeen sitä varten tarvittava rahoitus suunnataan toimivaltaiselle maakunnan liitolle, joka tekee rahoituspäätökset sopimusta toteuttavista yksittäisistä hankkeis6 § 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015 Sivu 24 ta. Liitto myös varmistaa, että kasvusopimus otetaan tarvittavalla tavalla osaksi maakuntaohjelma- ja toimeenpanosuunnitelmamenettelyä. Kasvukäytävien tarkoituksena on alueen elinvoimaisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen eri alueiden ja eri toimijoiden yhteistyöhön perustuen. Työ- ja elinkeinoministeriö päättäisi rahoitettavista kasvukäytävistä, ja osoittaisi tarvittavat varat kasvukäytävän alueella sijaitsevalle maakunnan liitolle. Maakunnan liitto myöntää kasvukäytävää toteuttaville hankkeille rahoituksen. Metropolialueen kehittämistä ministeriö voisi tukea erilaisilla metropolialueen yhteistyötä tukevilla kehittämishankkeilla. Hankkeet voisivat olla myös ministeriön itse toteuttamia. Ehdotus vastaa sisällöllisesti voimassa olevan lain säännöstä. Pykälään 2 momenttiin esitetään lisättäväksi, että työ- ja elinkeinoministeriö voisi myöntää Euroopan alueellisen yhteistyö -tavoitteen yhteistyöohjelmiin valtion rahoitusta. 7 §. Maakuntien liittojen myöntämä tuki. Pykälän 1 momentin johtolausetta esitetään muutettavaksi niin että maakunnan kehittämisrahaa koskeva maininta poistettaisiin ja liittojen toimivaltaan tulisi myöntää alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahaa. Varoja käytettäisiin pykälän 1 momentin 1 ja 2 kohdan mukaisiin hankkeisiin. Maakuntien liittojen alueelliseen kehittämistukeen kuuluvat kehittämishankkeet ovat yleisiä kehittämishankkeita tai aluekehityksen kannalta merkityksellisiä yritysten toimintaympäristöä kehittäviä hankkeita. Perusrakenteen investointituen hankkeet ovat pääasiassa kuntalähtöisiä. Määrärahalla tuetaan aluelähtöisiä ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimia, joilla on tarkoitus vauhdittaa alueilla nopeita ja kokeiluluonteisia uusia toimenpiteitä sekä vahvistetaan kykyä sopeutua elinkeinorakenteen muutokseen ja selvitä siitä. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Rahoituksella tuetaan merkittävien kehittämisavausten nopeaa liikkeelle lähtöä ja käynnistetään mittaluokaltaan huomattavia kehitysprosesseja. Varoja myöntäisivät maakuntien liitot ennakoitua rakennemuutosta tukeviin kehittämis- ja investointihankkeisiin. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan maakunta laatisi ennakoivaa rakennemuutosta koskevan suunnitelman. Lisäksi maakuntien liitot voivat myöntää rahoitusta kasvusopimuksiin, kasvukäytäviin sekä metropolialueen kehittämiseen liittyviin hankkeisiin sen jälkeen kun työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt asiaa koskevan kohdentamispäätöksen. 11 §. Valtiontukea koskevien säännösten noudattaminen. Pykälän nimikettä esitetään muutettavaksi niin, että siinä säädettäisiin myös muusta kuin vähämerkityksisestä tuesta. Nykyistä 11 §:ää on tulkittu niin, että rahoituslain mukaisessa toiminnassa voidaan käyttää vain vähämerkityksisen tuen menettelyjä. Pykälässä on kuitenkin ollut 2 momentin sanamuodon mukaisesti tarkoitus säätää menettelystä siinä tapauksessa, jos tuki myönnetään vähämerkityksisenä tukena. Pykälään esitetään otettavaksi informatiivisluonteinen uusi 1 momentti. Momentin mukaan tukea myönnettäessä tulisi valtiontuen edellytyksiä ja rajoituksia koskevan Euroopan unionin lainsäädännön lisäksi noudattaa mitä Euroopan komission päätöksessä määrätään, jos komissio on hyväksynyt tuen. 14 §. Hyväksyttävät kustannukset. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että maakunnan kehittämisrahaa sekä valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita koskeva maininta poistetaan ja lisätään alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahaa koskeva maininta. 7 § 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015 Sivu 25 15 §. Tuen määrä. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että maakunnan kehittämisrahaa sekä valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita koskeva maininta poistetaan ja lisätään alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahaa koskeva maininta. 19 §. Tuen maksaminen ja hakeminen. Pykälän 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi niin, että maakunnan kehittämisrahaa sekä valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita koskeva maininta poistetaan ja lisätään alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahaa koskeva maininta. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset. Pykälään lisättäisiin uusi 1 ja 2 momentti, joissa säädettäisiin maaseudun ja saariston kehittämiseen liittyvien toimintojen siirtymisestä maa- ja metsätalousministeriöön työ- ja elinkeinoministeriöstä. Pykälän 2 momentin mukaan tulisi ennen tämän lain voimaantuloa myönnettävään muutettavan 2 §:n 1 momentin mukaiseen valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä maakunnan kehittämisrahasta saariston kehittämiseen tarkoitettuun tukeen, sen käyttöön, maksamiseen ja valvontaan sekä takaisinperintään ja muuhun tuen hallinnointiin soveltaa tuen myöntämisajankohtana voimassa olleita säännöksiä sekä tukipäätöksen ehtoja. Tämä siirtymäsäännös koskee myös hankinta- ja muita sopimuksia, jotka liittyvät hankkeiden toteuttamiseen. Siirtohetkellä vireillä olevat hakemukset siirrettäisiin maa- ja metsätalousministeriöön. Tuki myönnettäisiin noudattaen mitä niistä laissa eräiden tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamisesta annetussa laissa säädetään. Jo myönnetyn tuen sekä hakemuksen siirrosta on ilmoitettava tuen saajalle ja hakijalle mahdollisimman pian siirron jälkeen. Lisäksi siirtymäsäännöksessä säädettäisiin siirrettävän henkilöstön oikeuksista ja velvoitteista. Valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 11 §:n mukaan ministeriöiden toimialan muuttuessa valtioneuvosto voi siirtää viran ministeriöstä toiseen toimialajaon muutosta vastaavasti. Lähtökohtana on, että täytettynä oleva virka voidaan siirtää ilman virkamiehen suostumusta, jos siirto ei vaikuta virkamiehen vapauteen valita asuinpaikkansa. Nyt esitettävällä siirrolla ei ole tällaisia vaikutuksia. Työ- ja elinkeinoministeriön alueosaston alueohjaus- ja politiikat ryhmässä on yhteensä viisi maaseudun kehittämiseen ja saariston kehittämiseen kohdistuvaa virkaa. Lisäksi yhden viran haltija on virkavapaalla 31.12.2015 saakka. Valtion tulo- ja menoarvioehdotuksessa on näistä viroista kolme esitetty siirrettäväksi maa- ja metsätalousministeriöön. Siirto esitetään tehtäväksi valtioneuvostosta annetussa laissa säädetyn menettelyn mukaisesti. Virkamiesten palvelussuhteen ehdot säilyisivät ennallaan virkojen siirron yhteydessä ja niihin sovelletaan mitä niistä virkaehtosopimuksissa sovitaan tai laissa säädetään. 3 E s it y kse n v ai k ut uk s e t Kansallisen maaseutupolitiikan yhteensovitus ja maa- metsätalousministeriön toimialalle kuuluvan maaseudun kehittämisen toteuttaminen samassa ministeriössä helpottaa riittävien voimavarojen varmistamista tilanteessa, jossa ministeriöissä käytettävissä olevat henkilöstö- ja muut resurssit pienenevät. Myös saaristopolitiikan osalta siirto maaseudun kehittämisestä vastaavaan ministeriöön antaa lisäarvoa, sillä saaristoalueet sijaitsevat valtaosin maaseutumaisilla alueilla. Siirrosta ei aiheudu erilliskustannuksia ja siirto valmistellaan niin, että hankkeiden ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän sekä saaristoasiain neuvottelukunnan toiminta jatkuu mahdolli8 § 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015 Sivu 26 simman vähin häiriöin. Ehdotetulla muutoksella ei ole hallinnon ulkopuolelle ulottuvia mainittavia muita vaikutuksia. Siirtymävaiheessa muutoksesta tiedottaminen edellyttää erityistä huolellisuutta, jotta tuen saajat ja yhteistyöverkostot ovat tietoisia muutoksesta. Rahoituslain uutta alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahan myöntämistä ja maksamista koskevat säännökset vastaavat sisällöllisesti voimassa olevan lain kansallista rahoitusta koskevia säännöksiä. Niiden käyttöönotto työ- ja elinkeinoministeriössä ja maakuntien liitoissa ei vaadi perehtymistä tai koulutusta ja säästää näin kustannuksia. Uudella alueiden kehittämiseen tarkoitetulla määrärahalla arvioidaan olevan merkittäviä vaikutuksia alueiden kehittämisen kannalta suurempien kokonaisuuksien liikkeellelähtöön. 4 A s ia n va l m is t el u Ehdotus on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa yhteistyössä. Ehdotuksesta on pyydetty lausunnot maakuntien liitoilta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta, maa- ja metsätalousministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmältä, saaristoasiain neuvottelukunnalta sekä MTK ry:ltä ja Suomen kuntaliitolta. 5 V o i maa nt u l o Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset. 9 § 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015 Sivu 27 1. Laki maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan alueiden maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) nimike, 1 §:n 1 momentti ja 4 §:n 2 momentti, sekä lisätään lakiin uusi 5 a § seuraavasti: Laki eräiden tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta 1§ Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan myönnettäessä avustusta maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun ja saariston tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. —————————————————————————————— 4§ Avustettava toiminta —————————————————————————————— Avustusta voidaan lisäksi myöntää sellaiseen laajaan tutkimus- tai kehittämistoimintaan, joka merkittävällä tavalla edistää maaseudun kehittämistä ja maaseutu- tai saaristopolitiikan tavoitteiden toteutumista. —————————————————————————————— 5a§ Yhteistyöryhmät Tässä laissa tarkoitettujen maaseutu- tai saaristopoliittisesti merkittävien kokonaisuuksien valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittamista sekä ennakointia, seurantaa ja arviointia varten voidaan asettaa yhteistyöryhmiä. Yhteistyöryhmissä ovat edustettuina jäsenet sellaisista ministeriöistä ja muista tahoista, joilla on keskeinen merkitys asian toteuttamisen kannalta. 10 § 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015 Sivu 28 Yhteistyöryhmät voidaan asettaa erityisohjelman toteuttamisajaksi taikka korkeintaan kuuden vuoden määräajaksi. Valtioneuvosto asettaa yhteistyöryhmät ja määrää niiden puheenjohtajat. Maa- ja metsätalousministeriö päättää yhteistyöryhmien jäsenistön muutoksista. Valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä yhteistyöryhmien kokoonpanosta, toimikaudesta, työskentelytavoista ja tehtävistä. Mitä tässä laissa säädetään yhteistyöryhmistä, edellä 2 ja 3 momenttia lukuun ottamatta, sovelletaan myös saaristoasiain neuvottelukuntaan. ——— Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2016. ————— 2. Laki saariston kehityksen edistämisestä annetun lain 14 §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 14 §:n 1 momentti seuraavasti: 14 § Saaristoasiain neuvottelukunta Saariston kehityksen edistämistä koskevien toimenpiteiden valmistelua ja niiden vaikutusten seurantaa varten valtioneuvosto asettaa saaristoasiain neuvottelukunnan, joka toimii maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä. Maa- ja metsätalousministeriö päättää neuvottelukunnan jäsenistön muutoksista. —————————————————————————————— ——— Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2016. ————— 11 § 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015 Sivu 29 3. Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) 1 §:n 1 momentti, 2 §, 6 §:n 1 ja 2 momentti, 7 §:n 1 momentti, 11 §, 14 §:n 1 momentti ja 15 §:n 2 momentti sekä 19 §:n 1 momentti, seuraavasti: 1§ Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan alueiden kehittämiseen liittyviin tukiin, jotka rahoitetaan alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahasta. —————————————————————————————— 2§ Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 1) rakennerahastovaroilla Euroopan komission Euroopan unionin talousarvioista Suomeen myöntämiä rakennerahastojen varoja; 2) rakennerahasto-ohjelmalla Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -toimenpideohjelmaa; 3) alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahalla valtion talousarvioon otettuja yksinomaan kansallisia varoja; 4) kansallisella julkisella rahoituksella valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen tuettavaan toimenpiteeseen osoittamaa rahoitusta, etuutta tai suoritusta, joka on rahana määriteltävissä; 5) omarahoituksella hakijan tavanomaisessa toiminnassaan hallinnoimia yksityisiä tai julkisia varoja tai luontoissuorituksia, jotka hakija osoittaa hankkeen toteuttamiseen; 6) tuella avustusta, joka myönnetään valtion tai Euroopan unionin taikka näiden molempien varoista; 7) valtiontuella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea, rahoitusta tai muuta etua; 8) vähämerkityksisellä tuella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetussa komission asetuksessa tarkoitettua Euroopan unionin jäsenvaltion myöntämää tukea, rahoitusta tai muuta etuutta; 9) kehittämishankkeella määräaikaista hankesuunnitelmaan perustuvaa kehittämistoimintaa, jonka pääasiallisena tarkoituksena ei ole tuottaa välitöntä taloudellista etua tuen saajalle; 12 § 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015 Sivu 30 10) investoinnilla rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamista, laajentamista, korjaamista tai hankkimista sekä muuta aineellisen tai aineettoman käyttöomaisuuden hankkimista; 11) alueella maakuntajakolain (1159/1997) mukaisia maakunnan alueita tai valtion aluehallintoviranomaisten toimialueita sekä valtakunnallisessa toiminnassa Manner-Suomen aluetta; 12) rakennerahastohankkeella rakennerahasto-ohjelman toteuttamiseksi rakennerahastovaroin osarahoitettua hanketta; 13) välittävällä toimielimellä viranomaista, joka hoitaa hallinto- tai todentamisviranomaisen puolesta tuen saajiin liittyviä tehtäviä; ja 14) yleisasetuksella yhteiseen strategiakehykseen kuuluvaa Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1303/2013. 6§ Ministeriöiden myöntämä tuki Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää osan alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahasta useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti merkittäviin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin, valtion ja kaupunkien välisiin kasvusopimuksiin, kasvukäytäviin sekä metropolialueen kehittämiseen. Hankkeet voivat olla myös ministeriön itse toteuttamia. Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää osan Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston varoista ja niitä vastaavista valtion varoista rakennerahasto-ohjelman mukaisiin valtakunnallisesti merkittäviin, useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin hankkeisiin sekä rakennerahastojen teknisen tuen hankkeisiin. Hankkeet voivat olla myös ministeriön itse toteuttamia. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen yhteistyöohjelmien mukaisiin hankkeisiin valtion rahoitusta. —————————————————————————————— 7§ Maakuntien liittojen myöntämä tuki Maakuntien liitot voivat myöntää alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston varoja ja niitä vastaavia kansallisia varoja: 1) alueiden kehittämistä ja alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin (alueellinen kehittämistuki); kehittämishankkeessa investointien osuus voi olla enintään puolet hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista; 2) käyttöomaisuuden hankkimiseen tai sen muutos- ja parannustöihin perusrakenteen kehittämistä varten (perusrakenteen investointituki); 3) opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluviin ainoastaan Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettaviin kehittämis- ja investointihankkeisiin. —————————————————————————————— 13 § 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015 Sivu 31 11 § Valtiontukea koskevien säännösten noudattaminen Tukea myönnettäessä noudatetaan, mitä valtiontuen edellytyksistä ja rajoituksista Euroopan unionin lainsäädännössä säädetään, ja jos Euroopan komissio on hyväksynyt tuen, noudatetaan lisäksi, mitä tukea koskevassa komission päätöksessä määrätään. Jos tuki myönnetään vähämerkityksisenä tukena, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija antaa tuen myöntävälle viranomaiselle selvityksen hakijalle jo myönnetystä vähämerkityksisestä tuesta ja että tuen määrä ei ylitä Euroopan unionin lainsäädännössä säädettyä vähämerkityksisen tuen enimmäismäärää. Jos tuen kohteena on muu kuin hakijan yritystoiminta tai tukea siirretään 12 §:n tarkoitetulla tavalla, on tuen edellytyksenä, että vastaava selvitys annetaan jokaisen tuen kohteena olevan tai tuettavaan toimenpiteeseen osallistuvan tahon osalta eikä tuen määrä ylitä minkään tahon osalta vähämerkityksisen tuen enimmäismäärää. Valtiontukea koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta tässä laissa tarkoitettuun tukeen ja vähämerkityksisen tuen myöntämisen edellytyksistä voidaan antaa tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella. 14 § Hyväksyttävät kustannukset Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahasta rahoitetuissa hankkeissa tuki voidaan myöntää prosenttiperusteisena korvauksena, kertakorvauksena tai toteutuneisiin kustannuksiin perustuen. —————————————————————————————— 15 § Tuen määrä —————————————————————————————— Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahasta rahoitetuissa hankkeissa osa hankkeen omarahoituksesta tai muusta kuin valtionrahoituksesta voi olla vastikkeetta tehtyä työtä tai tuotantopanoksen luovutusta (luontoissuoritus) taikka vastikkeellista todennettavissa olevaa työtä tai vastikkeellista hankkeessa tarvittavan hyödykkeen luovutusta. —————————————————————————————— 19 § Tuen maksamisen hakeminen Tuen maksamista alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen määrärahasta haetaan tuen myöntäneeltä viranomaiselta. Maksamista haetaan kirjallisesti sitä varten vahvistetulla lomakkeella. Hakemus on allekirjoitettava. Maakunnan liitto voi päättää, että toinen maakunnan liitto voi hoitaa alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen määrärahaan tai rakennerahastovaroihin liittyvät maksatukset sen puolesta. —————————————————————————————— ——— 14 § 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015 Sivu 32 Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2016. Ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyyn muutettavan 2 §:n 1 momentin mukaiseen valtakunnallisiin maaseudun kehittämis- ja tutkimushankkeisiin ja maakunnan kehittämisrahasta saariston kehittämiseen tarkoitettuun tukeen, sen käyttöön, maksamiseen ja valvontaan sekä takaisinperintään ja muuhun tuen hallinnointiin sovelletaan tuen myöntämisajankohtana voimassa olleita säännöksiä sekä tukipäätöksen ehtoja. Tämän lain voimaan tullessa työ- ja elinkeinoministeriössä vireillä oleva hakemus, joka koskee tuen myöntämistä tai sen maksamista 1 momentin mukaiseen toimintaan, siirretään maa- ja metsätalousministeriön ratkaistavaksi. Tuki myönnetään siirretyn hakemuksen perusteella noudattaen mitä eräiden tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetussa laissa säädetään tuen edellytyksistä ja menettelystä tukea myönnettäessä. Jo myönnetyn tuen sekä hakemuksen siirrosta on ilmoittava tuen saajalle ja hakijalle mahdollisimman pian siirron jälkeen. Työ- ja elinkeinoministeriössä maa- ja metsätalousministeriöön siirtyviä tehtäviä hoitavista virkasuhteisista henkilöistä kolme sekä vastaavat virat siirtyvät tämän lain voimaantullessa maa- ja metsätalousministeriöön. Viran siirtäminen tai viran nimen muuttaminen ei edellytä virkamiehen suostumusta. Siirtyvä henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä palvelussuhteensa ehtoihin liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa. Virkamiehen palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan, mitä niistä virkaehtosopimuksissa sovitaan tai laissa säädetään. ————— Helsingissä päivänä kuuta 20 . Pääministeri Juha Sipilä Elinkeinoministeri Olli Rehn 15 § 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015 Sivu 33 Rinnakkaistekstit 1. Laki maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan alueiden maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) nimike, 1 §:n 1 momentti ja 4 §:n 2 momentti, sekä lisätään lakiin uusi 5 a § seuraavasti: Laki eräiden tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta Voimassa oleva laki Ehdotus 1§ 1§ Soveltamisala Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan myönnettäessä avusTätä lakia sovelletaan myönnettäessä avustusta maa- ja elintarviketalouden sekä maa- tusta maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. seudun ja saariston tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. —————————————— —————————————— 4§ 4§ Avustettava toiminta Avustettava toiminta —————————————— Avustusta voidaan lisäksi myöntää sellaiseen laajaan tutkimus- tai kehittämistoimintaan, joka merkittävällä tavalla edistää maaseudun kehittämistä ja maaseutupolitiikan tavoitteiden toteutumista. —————————————— —————————————— Avustusta voidaan lisäksi myöntää sellaiseen laajaan tutkimus- tai kehittämistoimintaan, joka merkittävällä tavalla edistää maaseudun kehittämistä ja maaseutu- tai saaristopolitiikan tavoitteiden toteutumista. —————————————— 16 § 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015 Sivu 34 Voimassa oleva laki Ehdotus 5a§ Yhteistyöryhmät Tässä laissa tarkoitettujen maaseutu- tai saaristopoliittisesti merkittävien kokonaisuuksien valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittamista sekä ennakointia, seurantaa ja arviointia varten voidaan asettaa yhteistyöryhmiä. Yhteistyöryhmissä ovat edustettuina jäsenet sellaisista ministeriöistä ja muista tahoista, joilla on keskeinen merkitys asian toteuttamisen kannalta. Yhteistyöryhmät voidaan asettaa erityisohjelman toteuttamisajaksi taikka korkeintaan kuuden vuoden määräajaksi. Valtioneuvosto asettaa yhteistyöryhmät ja määrää niiden puheenjohtajat. Maa- ja metsätalousministeriö päättää yhteistyöryhmien jäsenistön muutoksista. Valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä yhteistyöryhmien kokoonpanosta, toimikaudesta, työskentelytavoista ja tehtävistä. Mitä tässä laissa säädetään yhteistyöryhmistä, edellä 2 ja 3 momenttia lukuun ottamatta, sovelletaan myös saaristoasiain neuvottelukuntaan. ——— Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2016. 17 § 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015 Sivu 35 TEM 29.9.2015/tm 2. Laki saariston kehityksen edistämisestä annetun lain 14 §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 14 §:n 1 momentti seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus 14 § 14 § Saaristoasiain neuvottelukunta Saaristoasiain neuvottelukunta Saariston kehityksen edistämistä koskevien toimenpiteiden valmistelua ja niiden vaikutusten seurantaa varten valtioneuvosto asettaa saaristoasiain neuvottelukunnan, joka toimii valtioneuvoston kanslian yhteydessä. Saariston kehityksen edistämistä koskevien toimenpiteiden valmistelua ja niiden vaikutusten seurantaa varten valtioneuvosto asettaa saaristoasiain neuvottelukunnan, joka toimii maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä. Maa- ja metsätalousministeriö päättää neuvottelukunnan jäsenistön muutoksista. —————————————— ——— Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2016. —————————————— § 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015 Sivu 36 3. Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) 1 §:n 1 momentti, 2 §, 6 §:n 1 ja 2 momentti, 7 §:n 1 momentti, 11 §, 14 §:n 1 momentti ja 15 §:n 2 momentti sekä 19 §:n 1 momentti, seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus 1§ 1§ Soveltamisala Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan alueiden kehittämiseen liittyviin tukiin, jotka rahoitetaan maakunnan kehittämisrahasta tai maaseudun kehittämistä koskevien valtakunnallisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen varatuista kansallisista varoista. —————————————— Tätä lakia sovelletaan alueiden kehittämiseen liittyviin tukiin, jotka rahoitetaan alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahasta. 2§ 2§ Määritelmät Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 1) rakennerahastovaroilla Euroopan komission Euroopan unionin talousarvioista Suomeen myöntämiä rakennerahastojen varoja; 2) rakennerahasto-ohjelmalla Kestävää kasvua ja työtä 2014– 2020 -toimenpideohjelmaa; 3) maakunnan kehittämisrahalla valtion talousarvioon otettuja yksinomaan kansallisia alueiden kehittämiseen tarkoitettuja määrärahoja; 4) maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin varatuilla määrärahoilla työ- ja Tässä laissa tarkoitetaan: 1) rakennerahastovaroilla Euroopan komission Euroopan unionin talousarvioista Suomeen myöntämiä rakennerahastojen varoja; 2) rakennerahasto-ohjelmalla Kestävää kasvua ja työtä 2014– 2020 -toimenpideohjelmaa; 3) alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahalla valtion talousarvioon otettuja yksinomaan kansallisia varoja; —————————————— § 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015 Sivu 37 Voimassa oleva laki Ehdotus elinkeinoministeriön kansalliseen maaseudun kehittämiseen myöntämiä varoja; 5) kansallisella julkisella rahoituksella valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen tuettavaan toimenpiteeseen osoittamaa rahoitusta, etuutta tai suoritusta, joka on rahana määriteltävissä; 6) omarahoituksella hakijan tavanomaisessa toiminnassaan hallinnoimia yksityisiä tai julkisia varoja tai luontoissuorituksia, jotka hakija osoittaa hankkeen toteuttamiseen; 7) tuella avustusta, joka myönnetään valtion tai Euroopan unionin taikka näiden molempien varoista; 8) valtiontuella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea, rahoitusta tai muuta etua; 9) vähämerkityksisellä tuella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetussa komission asetuksessa tarkoitettua Euroopan unionin jäsenvaltion myöntämää tukea, rahoitusta tai muuta etuutta; 10) kehittämishankkeella määräaikaista hankesuunnitelmaan perustuvaa kehittämistoimintaa, jonka pääasiallisena tarkoituksena ei ole tuottaa välitöntä taloudellista etua tuen saajalle; 11) investoinnilla rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamista, laajentamista, korjaamista tai hankkimista sekä muuta aineellisen tai aineettoman käyttöomaisuuden hankkimista; 12) alueella maakuntajakolain (1159/1997) mukaisia maakunnan alueita tai valtion aluehallintoviranomaisten toimialueita sekä valtakunnallisessa toiminnassa Manner-Suomen aluetta; 13) rakennerahastohankkeella rakennerahasto-ohjelman toteuttamiseksi rakennerahastovaroin osarahoitettua hanketta; 14) välittävällä toimielimellä viranomaista, joka hoitaa hallinto- tai todentamisviranomaisen puolesta tuen saajiin liittyviä tehtäviä; ja 15) yleisasetuksella yhteiseen strategiakehykseen kuuluvaa Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja 4) kansallisella julkisella rahoituksella valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen tuettavaan toimenpiteeseen osoittamaa rahoitusta, etuutta tai suoritusta, joka on rahana määriteltävissä; 5) omarahoituksella hakijan tavanomaisessa toiminnassaan hallinnoimia yksityisiä tai julkisia varoja tai luontoissuorituksia, jotka hakija osoittaa hankkeen toteuttamiseen; 6) tuella avustusta, joka myönnetään valtion tai Euroopan unionin taikka näiden molempien varoista; 7) valtiontuella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea, rahoitusta tai muuta etua; 8) vähämerkityksisellä tuella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetussa komission asetuksessa tarkoitettua Euroopan unionin jäsenvaltion myöntämää tukea, rahoitusta tai muuta etuutta; 9) kehittämishankkeella määräaikaista hankesuunnitelmaan perustuvaa kehittämistoimintaa, jonka pääasiallisena tarkoituksena ei ole tuottaa välitöntä taloudellista etua tuen saajalle; 10) investoinnilla rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamista, laajentamista, korjaamista tai hankkimista sekä muuta aineellisen tai aineettoman käyttöomaisuuden hankkimista; 11) alueella maakuntajakolain (1159/1997) mukaisia maakunnan alueita tai valtion aluehallintoviranomaisten toimialueita sekä valtakunnallisessa toiminnassa Manner-Suomen aluetta; 12) rakennerahastohankkeella rakennerahasto-ohjelman toteuttamiseksi rakennerahastovaroin osarahoitettua hanketta; 13) välittävällä toimielimellä viranomaista, joka hoitaa hallinto- tai todentamisviranomaisen puolesta tuen saajiin liittyviä tehtäviä; ja 14) yleisasetuksella yhteiseen strategiakehykseen kuuluvaa Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja 20 § 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015 Sivu 38 Voimassa oleva laki Ehdotus kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1303/2013. kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1303/2013. 6§ 6§ Ministeriöiden myöntämä tuki Ministeriöiden myöntämä tuki Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää osan maakunnan kehittämisrahasta ja kansallisiin valtakunnallisiin maaseudun tutkimusja kehittämishankkeisiin varatusta määrärahasta useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti merkittäviin, alueiden tai maaseudun kehittämistä koskeviin hankkeisiin. Hankkeet voivat olla myös ministeriön itse toteuttamia. Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää osan Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston varoista ja niitä vastaavista valtion varoista rakennerahastoohjelman mukaisiin valtakunnallisesti merkittäviin, useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin hankkeisiin sekä rakennerahastojen teknisen tuen hankkeisiin. Hankkeet voivat olla myös ministeriön itse toteuttamia. Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää osan alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahasta useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti merkittäviin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin, valtion ja kaupunkien välisiin kasvusopimuksiin, kasvukäytäviin sekä metropolialueen kehittämiseen. Hankkeet voivat olla myös ministeriön itse toteuttamia. Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää osan Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston varoista ja niitä vastaavista valtion varoista rakennerahastoohjelman mukaisiin valtakunnallisesti merkittäviin, useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin hankkeisiin sekä rakennerahastojen teknisen tuen hankkeisiin. Hankkeet voivat olla myös ministeriön itse toteuttamia. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen yhteistyöohjelmien mukaisiin hankkeisiin valtion rahoitusta. —————————————— —————————————— 7§ 7§ Maakuntien liittojen myöntämä tuki Maakuntien liittojen myöntämä tuki Maakuntien liitot voivat myöntää maakunnan kehittämisrahaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston varoja ja niitä vastaavia kansallisia varoja: 1) alueiden kehittämistä ja alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin Maakuntien liitot voivat myöntää alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston varoja ja niitä vastaavia kansallisia varoja: 1) alueiden kehittämistä ja alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edis- 21 § 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015 Sivu 39 Voimassa oleva laki Ehdotus (alueellinen kehittämistuki); kehittämishankkeessa investointien osuus voi olla enintään puolet hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista; 2) käyttöomaisuuden hankkimiseen tai sen muutos- ja parannustöihin perusrakenteen kehittämistä varten (perusrakenteen investointituki); 3) opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluviin ainoastaan Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettaviin kehittämis- ja investointihankkeisiin. tämistä koskeviin kehittämishankkeisiin (alueellinen kehittämistuki); kehittämishankkeessa investointien osuus voi olla enintään puolet hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista; 2) käyttöomaisuuden hankkimiseen tai sen muutos- ja parannustöihin perusrakenteen kehittämistä varten (perusrakenteen investointituki); 3) opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluviin ainoastaan Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettaviin kehittämis- ja investointihankkeisiin. —————————————— —————————————— 11 § 11 § Vähämerkityksinen tuki Valtiontukea koskevien säännösten noudattaminen Jos tuki myönnetään vähämerkityksisenä tukena, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija antaa tuen myöntävälle viranomaiselle selvityksen hakijalle jo myönnetystä vähämerkityksisestä tuesta ja että tuen määrä ei ylitä Euroopan unionin lainsäädännössä säädettyä vähämerkityksisen tuen enimmäismäärää. Jos tuen kohteena on muu kuin hakijan yritystoiminta tai tukea siirretään 12 §:n tarkoitetulla tavalla, on tuen edellytyksenä, että vastaava selvitys annetaan jokaisen tuen kohteena olevan tai tuettavaan toimenpiteeseen osallistuvan tahon osalta eikä tuen määrä ylitä minkään tahon osalta vähämerkityksisen tuen enimmäismäärää. Valtiontukea koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta tässä laissa tarkoitettuun tukeen ja vähämerkityksisen tuen myöntämisen edellytyksistä voidaan antaa tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella. 22 Tukea myönnettäessä noudatetaan, mitä valtiontuen edellytyksistä ja rajoituksista Euroopan unionin lainsäädännössä säädetään, ja jos Euroopan komissio on hyväksynyt tuen, noudatetaan lisäksi, mitä tukea koskevassa komission päätöksessä määrätään. Jos tuki myönnetään vähämerkityksisenä tukena, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija antaa tuen myöntävälle viranomaiselle selvityksen hakijalle jo myönnetystä vähämerkityksisestä tuesta ja että tuen määrä ei ylitä Euroopan unionin lainsäädännössä säädettyä vähämerkityksisen tuen enimmäismäärää. Jos tuen kohteena on muu kuin hakijan yritystoiminta tai tukea siirretään 12 §:n tarkoitetulla tavalla, on tuen edellytyksenä, että vastaava selvitys annetaan jokaisen tuen kohteena olevan tai tuettavaan toimenpiteeseen osallistuvan tahon osalta eikä tuen määrä ylitä minkään tahon osalta vähämerkityksisen tuen enimmäismäärää. Valtiontukea koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta tässä laissa tarkoitettuun tukeen ja vähämerkityksisen tuen myöntämisen edellytyksistä voidaan antaa tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella. § 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015 Sivu 40 Voimassa oleva laki Ehdotus 14 § 14 § Hyväksyttävät kustannukset Hyväksyttävät kustannukset Maakunnan kehittämisrahasta ja kansallisesta maaseudun kehittämiseen tarkoitetusta määrärahasta rahoitetuissa hankkeissa tuki voidaan myöntää prosenttiperusteisena korvauksena, kertakorvauksena tai toteutuneisiin kustannuksiin perustuen. —————————————— Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahasta rahoitetuissa hankkeissa tuki voidaan myöntää prosenttiperusteisena korvauksena, kertakorvauksena tai toteutuneisiin kustannuksiin perustuen. 15 § 15 § Tuen määrä Tuen määrä —————————————— Maakunnan kehittämisrahasta tai kansallisesta maaseudun kehittämiseen varatusta määrärahasta rahoitetuissa hankkeissa osa hankkeen omarahoituksesta tai muusta kuin valtionrahoituksesta voi olla vastikkeetta tehtyä työtä tai tuotantopanoksen luovutusta (luontoissuoritus) taikka vastikkeellista todennettavissa olevaa työtä tai vastikkeellista hankkeessa tarvittavan hyödykkeen luovutusta. —————————————— —————————————— Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahasta rahoitetuissa hankkeissa osa hankkeen omarahoituksesta tai muusta kuin valtionrahoituksesta voi olla vastikkeetta tehtyä työtä tai tuotantopanoksen luovutusta (luontoissuoritus) taikka vastikkeellista todennettavissa olevaa työtä tai vastikkeellista hankkeessa tarvittavan hyödykkeen luovutusta. —————————————— 19 § 19 § Tuen maksamisen hakeminen Tuen maksamisen hakeminen Tuen maksamista maakunnan kehittämisrahasta ja valtakunnalliseen maaseudun kehittämiseen varatuista määrärahoista rahoitetuissa hankkeissa haetaan tuen myöntäneeltä viranomaiselta. Maksamista haetaan kirjallisesti sitä varten vahvistetulla lomakkeella. Hakemus on allekirjoitettava. Maakunnan liitto voi päättää, että toinen maakunnan liitto voi hoitaa maakunnan kehittämisrahaan tai rakennerahastovaroihin liittyvät maksatukset sen puolesta. —————————————— Tuen maksamista alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen määrärahasta haetaan tuen myöntäneeltä viranomaiselta. Maksamista haetaan kirjallisesti sitä varten vahvistetulla lomakkeella. Hakemus on allekirjoitettava. Maakunnan liitto voi päättää, että toinen maakunnan liitto voi hoitaa alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen määrärahaan tai rakennerahastovaroihin liittyvät maksatukset sen puolesta. —————————————— 23 —————————————— ——— Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2016. Ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyyn muutettavan 2 §:n 1 momentin mukai- § 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015 Sivu 41 Voimassa oleva laki Ehdotus seen valtakunnallisiin maaseudun kehittämisja tutkimushankkeisiin ja maakunnan kehittämisrahasta saariston kehittämiseen tarkoitettuun tukeen, sen käyttöön, maksamiseen ja valvontaan sekä takaisinperintään ja muuhun tuen hallinnointiin sovelletaan tuen myöntämisajankohtana voimassa olleita säännöksiä sekä tukipäätöksen ehtoja. Tämän lain voimaan tullessa työ- ja elinkeinoministeriössä vireillä oleva hakemus, joka koskee tuen myöntämistä tai sen maksamista 1 momentin mukaiseen toimintaan siirretään maa- ja metsätalousministeriön ratkaistavaksi. Tuki myönnetään siirretyn hakemuksen perusteella noudattaen mitä eräiden tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetussa laissa säädetään tuen edellytyksistä ja menettelystä tukea myönnettäessä. Jo myönnetyn tuen sekä hakemuksen siirrosta on ilmoittava tuen saajalle ja hakijalle mahdollisimman pian siirron jälkeen. Työ- ja elinkeinoministeriössä maa- ja metsätalousministeriöön siirtyviä tehtäviä hoitavista virkasuhteisista henkilöistä kolme sekä vastaavat virat siirtyvät tämän lain voimaantullessa maa- ja metsätalousministeriöön. Viran siirtäminen tai viran nimen muuttaminen ei edellytä virkamiehen suostumusta. Siirtyvä henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä palvelussuhteensa ehtoihin liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa. Virkamiehen palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan, mitä niistä virkaehtosopimuksissa sovitaan tai laissa säädetään. ——— 24 § 165, MH 19.10.2015 10:00 MAANK: 155/2015 Sivu 43 LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOSLUONNOKSESTA, MAAKUNTAKAAVOJEN VAHVISTUSMENETTELYSTÄ LUOPUMINEN Asia Ympäristöministeriö on pyytänyt 16.9.2015 päivätyllä kirjeellään Varsinais-Suomen liiton lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Lausunto on pyydetty toimittamaan sähköpostilla 21.10.2015 mennessä. Luonnoksessa esitetään luovuttavaksi nykyisestä menettelystä, jossa ympäristöministeriö vahvistaa sekä maakuntien liittojen laatimat maakuntakaavat että kuntien yhteiset yleiskaavat. Lakimuutoksen tavoitteena on - nopeuttaa maakuntakaavoitukseen ja kuntien yhteiseen yleiskaavoitukseen liittyvää päätöksentekoa ja muutoksenhakua, - valtakunnallisten intressien ennakointi ja oikea-aikainen huomioon ottaminen sekä - yhdenmukaistaa eri kaavatasojen muutoksenhakumenettelyt. Lausuntopyynnön mukaan esityksellä korostetaan maakunnan liittojen itsehallinnollista roolia maankäytön suunnittelussa. Esitys lisää maakuntien ja kuntien vastuuta kaavoituksessa sekä tarvetta viranomaisten väliseen vuorovaikutteiseen yhteistyöhön kaavoja laadittaessa. Maakuntakaavoitusprosessia ja ohjausta koskevat muutokset sisältyvät esitykseen maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamiseksi. Kaavojen sisältövaatimuksiin ei esitetä muutoksia. Lainmuutos tarkoittaa myös muutoksenhakuviranomaisen muutosta, sillä esityksen mukaisesti valitukset käsittelisi ympäristöministeriön sijaan hallinto-oikeus, ja päätöksistä olisi jatkovalitusoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vahvistusmenettelyn poistaminen rakennuslainsäädännöstä on kirjattu hallitusohjelmaan. Valmistelun tavoitteena on, että lainmuutos tulisi voimaan heti vuoden 2016 alusta ilman erityisiä siirtymäsäännöksiä. Maakuntahallitus on antanut vahvistusmenettelyn vaihtoehtoja käsitelleestä selvityksestä lausuntonsa kokouksessaan 23.2.2015. Lausuntopyyntö ja lakimuutoksen valmistelumateriaali ympäristöministeriön sivuilla: http://www.ym.fi/fiFI/Ajankohtaista/Lausuntopyynnot_ja_lausuntoyhteenvedot/2015/Lausuntopyynto_Hallituksen_esit ys_maanka(35557) Valmistelija HS/em Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus antaa luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta seuraavan lausunnon: Esitetty maankäyttö- ja rakennuslain muutos on maakuntahallituksen aiemmin esittämien näkemysten mukainen. Voimassa olevan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavassa esitetään ja sovitetaan yhteen valtakunnalliset, maakunnalliset ja useampaa kuin yhtä kuntaa koskevat alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Maakuntakaavoilla välitetään valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen ja muuhun suunnitteluun. Maakuntien liitoilla on siten tärkeä valtakunnallisen aluerakenteen suunnittelijan rooli eikä tätä roolia pidä muutoksella heikentää. Varsinais-Suomen liitolla ei ole huomautettavaa muutettujen maankäyttö- ja rakennuslain pykälien sisältöön ja muotoiluun, mutta esitykseen maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta on jäänyt epäloogisuus, joka ei ota huomioon maakuntien liitoissa vakiintuneita käytäntöjä. § 165, MH 19.10.2015 10:00 MAANK: 155/2015 Sivu 44 Asetuksen 13 § ”Lausunnot kaavaehdotuksesta” esitetyssä muodossa edellyttää lausuntojen pyytämistä aiempien viranomaisten ja sidosryhmien lisäksi niiltä ministeriöiltä, joita asia koskee ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa. Tämä tuo kaavaprosessiin kokonaan uuden vaiheen nykyisten valmistelu- ja ehdotusvaiheiden välille, mikä eriyttää lausunnot ehdotusvaiheen nähtävillä olosta. Vallitseva käytäntö on pyytää lausunnot valmistelu-/luonnos- ja ehdotusvaiheissa samassa yhteydessä, kun kaavat ovat julkisesti nähtävillä. Esitetty asetuksen muotoilu ei edistä prosessin nopeuttamista eikä ministeriöiden ja muiden viranomaisten ennakoivaa osallistumista aiempaa varhaisemmassa vaiheessa. Vaikka lainsäädäntö ei käsitettä luonnos tunnekaan, on suurimmassa osassa liittoja (ja kuntia) vakiintunut käytäntö, että MRL 62 § / MRA 30 § mukainen valmisteluvaiheen kuuleminen hoidetaan kaavaluonnoksella ja siihen liittyvällä muulla valmistelumateriaaleilla. Varsinais-Suomen liiton näkemyksen mukaan kaavaluonnoksen merkitystä ja asemaa osana kaavaprosessia tulee vahvistaa. Varsinais-Suomen liiton konkreettinen korjausehdotus on, että asetuksen 13 §:stä tulee jättää pois sana ”ennen” ja asianomaisten, kaavaprosessin aloitusvaiheessa osallisiksi todettujen ministeriöiden kuuleminen kirjattava asetuksen 30 §:ään ”Mielipiteen esittäminen kaavaa valmisteltaessa”. Lakiesityksen 17 § mukaan maakuntakaavoituksen erityiset edistämis-, ohjaus- ja valvomistehtävät poistuvat asianomaiselta ministeriöltä kokonaan. Kuten aiemmin on jo todettu, maakuntakaavoituksella on valtakunnallisen aluerakenteen ja intressien suunnittelutehtävä, jota ympäristöministeriö on koordinoinut. Ympäristöministeriö on vahvistusvaiheessa toiminut eri ministeriöiden usein varsin ristiriitaistenkin näkemysten yhteen sovittajana. Vaikeimmissa tapauksissa ratkaisu on tehty valtioneuvostossa. Esitetyn muutoksen tullessa voimaan jää tämä tehtävä yksin maakuntien liitoille. Onnistuakseen vuorovaikutuksen eri ministeriöiden kanssa tulee olla aitoa ja välitöntä, mikä osaltaan lisää kaavavalmistelussa tarvittavaa aikaa ja resursseja. Ministeriöiden kynnys valittaa maakuntavaltuuston kaavapäätöksistä saattaa madaltua, jos tällä valmistelutyön osa-alueella ei onnistuta. Varsinais-Suomen liitto pitää tärkeänä, että myös maakuntakaavoitusta kehitetään. Lakiesityksessä ympäristöministeriön tehtäviksi edelleen kirjatut alueiden käytön suunnittelun yleiset kehittämisja ohjaustehtävät sisältävät myös maakuntakaavoituksen. Ympäristöministeriön valvontatehtävien poistuminen edistää maakuntakaavoituksen valtakunnallista kehittämistyötä ja sen koordinointia. Tämä edellyttää työn tunnistamista ja riittävää resursointia myös ministeriötasolla sekä oikeaaikaista kytkentää maakuntakaavaprosesseihin. Varsinais-Suomen liitolla ei ole esitysluonnoksesta muuta huomautettavaa. Lausunto lähetetään: ympäristöministeriön kirjaamo: [email protected] Päätös Ehdotus hyväksyttiin. _____ Lisätietoja suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 7203 056, [email protected] § 166, MH 19.10.2015 10:00 MAANK: 161/2015 Sivu 45 LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOSLUONNOKSESTA, POIKKEAMISTOIMIVALLAN SIIRTO Asia Ympäristöministeriö on pyytänyt 1.10.2015 päivätyllä kirjeellään Varsinais-Suomen liiton lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Lausunto on pyydetty toimittamaan sähköpostilla 4.11.2015 mennessä. Esitysluonnoksen mukaan maankäyttö- ja rakennuslakia muutettaisiin siten, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille nykyisin kuuluva poikkeamistoimivalta siirrettäisiin kokonaan kunnille. Jo nykyisin suurin osa poikkeamispäätöksistä on kunnilla. Muutoksen myötä kunnille siirtyisivät muun muassa kaikki rantarakentamisen poikkeamispäätökset. Esitysluonnoksen mukaan maankäyttö- ja rakennuslakia muutettaisiin myös siten, että alueellisen poikkeamisen soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan myös asemakaava-alueella olemassa olevan liike- tai toimistorakennuksen tilojen muuttamista asuinkäyttöön tai muuhun käyttöön, joka ei aiheuta ympäristöhäiriötä. Ehdotettujen muutosten tarkoituksena on selkeyttää viranomaisten välistä työnjakoa sekä helpottaa rakentamista nopeuttamalla ja yksinkertaistamalla poikkeamisasioiden käsittelyä. Kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain (kokeilulaki, 1257/2010) tavoitteena on ollut hankkia kokemuksia siitä, miten rakentamis- ja kaavamääräyksiä sekä lupamenettelyjä keventämällä voidaan edistää asuntorakentamista erityisesti kasvukeskuksissa ja lisätä asuntotuotannon kustannustehokkuutta. Kokeilulaki säädettiin alun perin olemaan voimassa 1.1.2014 saakka. Voimassaoloaikaa jatkettiin viidellä vuodella vuoden 2018 loppuun saakka lakimuutoksella 990/2013. Samalla lain alueellista soveltamisalaa laajennettiin poikkeamistoimivallan siirtämisen kokeilun osalta kymmeneen asukasluvultaan suurimpaan kuntaan. Esityksessä ehdotetaan kokeilulain 3 § kumottavaksi tarpeettomana. Esityksessä ei ehdoteta muutettavaksi poikkeamistoimivallan sisältöä lukuun ottamatta alueellisen poikkeamistoimivallan soveltamisalan vähäistä laajentamista. Myöskään poikkeamisen edellytyksiä ei ehdoteta muutettaviksi lukuun ottamatta rakennuksen turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvää lisäystä. Lausuntopyyntö ja lakimuutoksen valmistelumateriaali ympäristöministeriön sivuilla: http://www.ym.fi/fiFI/Ajankohtaista/Lausuntopyynnot_ja_lausuntoyhteenvedot/2015/Lausuntopyynto_poikkeamistoimi vallan_sii%2835739%29 Valmistelija HS/em Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus antaa luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta seuraavan lausunnon: Esitysluonnoksen mukainen poikkeamistoimivallan keskittäminen kunnille selkiyttää lupakäytäntöjä erityisesti luvan hakijan näkökulmasta. On kuitenkin huomattava, että lupien myöntämisedellytysten osalta laki ja muut rakentamismääräykset säilyvät entisellään. Tällä hetkellä riittävää asiantuntemusta ja kokemusta on ELY-keskusten lisäksi ainoastaan suurimmissa kunnissa. Muutos saattaa tuoda suureen osaan kuntia lisäresursointi- ja koulutustarpeen, jonka kattamiseksi tulee kehittää eri viranomaisten (mm. suunnittelu-, ympäristö-, museo-, liikenne-) välisiä yhteistyökäytäntöjä ja tieto- ja neuvontapalveluja. Varsinais-Suomen liiton näkemyksen mukaan maankäytön kehittämisen tulee jatkossakin perustua kokonaisvaltaiseen ja vuorovaikutteiseen MRL 1 §.n mukaiseen suunnitteluun. Lainmuutos ei saa § 166, MH 19.10.2015 10:00 MAANK: 161/2015 Sivu 46 johtaa tilanteeseen, jossa yhä useammin kokonaisvaltainen, pitkäjänteinen suunnittelu ja kaavoitus korvataan poikkeamismenettelyllä. Varsinais-Suomen liitolla ei ole esitysluonnoksesta muuta huomautettavaa. Lausunto lähetetään: ympäristöministeriön kirjaamo, [email protected] Päätös Jani Kurvinen ehdotti Juhani Pilpolan kannattamana seuraavaa: Lausunnon ensimmäisen kappaleen kaksi viimeistä virkettä tulee poistaa. Puheenjohtaja Kanerva totesi, että keskustelussa on tehty kannatettu muutosehdotus ja teki seuraavan äänestysehdotuksen. Ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät JAA. Ne, jotka kannattavat Kurvisen/Pilpolan muutosehdotusta äänestävät EI. Ehdotus hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä ääniä annettiin seuraavasti: Alatalo Juuso Heikkilä Lauri Kiviranta Esko Kurvinen Jani, 2. vpj. Lehtinen Riitta Massinen Aimo Nieminen Raimo Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Andersson Janina Söderlund Nina Vuola Hanna Kanerva Ilkka JAA EI EI EI JAA JAA JAA JAA JAA EI JAA JAA EI JAA Puheenjohtaja Kanerva totesi suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annetun yhdeksän (9) JAA ääntä ja viisi (5) EI -ääntä, jolloin pohjaehdotus on tullut maakuntahallituksen päätökseksi. _____ Lisätietoja suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 7203 056, [email protected] § 167, MH 19.10.2015 10:00 MAANK: 21/2015 Sivu 47 RAPU-HANKKEEN KÄYNNISTÄMISPÄÄTÖS Asia RAPU-hanke on saanut ELY-keskukselta rahoituspäätöksen. . Hankkeen tavoitteena on laatia suunnitelma, jonka avulla voidaan toteuttaa kansallisen rapustrategian tavoitteita Varsinais-Suomessa (Maa- ja metsätalousministeriö 2014). Hankkeessa tutkitaan jokiravun esiintymisalueet Varsinais-Suomessa. Esiselvityksen perusteella valitaan koeravustuskohteita, joista ei ole nykytietoa ja jotka ovat mahdollisia jokiravun esiintymisalueita. Hankkeen loppuraportissa esitetään jokiravun esiintyminen Varsinais-Suomessa ja toimenpide-ehdotuksia Varsinais-Suomen jokirapukantojen tilan parantamiseksi. Hankkeen tavoitteena on myös tehostaa neuvontaa muun muassa rapurutosta ja rapujen istuttamisesta. Neuvontaa toteutetaan muun muassa sosiaalisen median avulla. Hankkeen toteutusaikataulu on 1.6.2015–30.9.2016 ja budjetti on 6000 €, josta ELY-keskuksen rahoitusta on 5000 € ja Valonian vesihuoltorahoituksesta 1000 €. Hanketta koordinoi Valonia. Yhteistyökumppaneita ovat ammattiopisto Livia, L-S kalatalouskeskus ja kalastusalueet. Livia osallistuu koeravustusten toteutukseen osana oppilaiden opetusta. Valmistelija HS/AA/em Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää 1. käynnistää RAPU-hankkeen ja perustaa sille kustannuspaikan. Hankkeen tilivelvollinen on suunnittelujohtaja Heikki Saarento. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. _____ Lisätietoja suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056, [email protected] § 168, MH 19.10.2015 10:00 HALL: 195/2015 Sivu 48 MAAKUNTAJOHTAJIEN OPINTOMATKA YHDISTYNEISIIN ARABIEMIIRIKUNTIIN 19.-27.1.2016 Asia Päijät-Hämeen liitto järjestää yhdessä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy kanssa maakuntajohtajien opintomatkan Abu Dhabiin ja Dubaihin 19. - 27.1.2016. Vierailun tavoitteena on perehtyä LähiIdän bisneskulttuuriin, verkostoitua paikallisten yritysten, paikallishallinnon ja pääomasijoittajien kanssa. Matkalla tutustutaan suomalaisten yritysten toimintaan ja muun muassa cleantech- ja hyvinvointialojen kasvaviin mahdollisuuksiin. Valmistelija KH/ml Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää, että maakuntajohtaja Kari Häkämies osallistuu maakuntajohtajien opintomatkaan Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin 19. -27.1.2016. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. _____ Lisätietoja maakuntajohtaja Kari Häkämies, p. 044 201 3204, [email protected] § 169, MH 19.10.2015 10:00 ALUEK: 112/2015 VASCO DA GAMA –PROJEKTIN LOPPUKONFERENSSI BRYSSELISSÄ 23.11.2015 Asia Perifeeristen merellisten alueiden liiton CPMR:n johtaman ja komission liikenteen ja liikkumisen pääosaston, DG MOVEN rahoittaman projektin: Vasco da Gama “Training for Greener and Safer Maritime Transport” loppukonferenssi pidetään Brysselissä 23. marraskuuta 2015. Konferenssissa käsitellään hankkeen tuloksia merenkulkualan koulutukseen liittyen. Hankkeessa on keskitytty koulutuksen parantamiseen ja yhtenäistämiseen erityisesti merenkulun turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden näkökulmasta. CPMR:n sihteeristön kautta on puhujaksi pyydetty maakuntahallituksen jäsentä Tiina Perhoa, joka käyttää puheenvuoron erityisesti Itämeren merenkulkualan mahdollisuuksista ja tarpeista osaavaan työvoimaan liittyen. Tilaisuuden ohjelma on oheismateriaalina. Valmistelija TN/SP/kk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää, että Tiina Perho osallistuu CPMR:n Vasco da Gama -hankkeen loppukonferenssiin Brysselissä 23.11.2015. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. _____ Lisätietoja erikoissuunnittelija Sonja Palhus, p. 040 534 3865, [email protected] Sivu 49 § 169, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: Agenda_VDG_Final_Conference 1- 10 docx (2) Sivu 49 VASCO DA GAMA FINAL CONFERENCE 23 November 2015 - EESC – Brussels DRAFT PROGRAMME (29/09/15) 9.00 – 9.30 Registration of participants 9.30 – 10.15 OPENING SESSION Welcome address by the President of the European Economic and Social Committee Eleni MARIANOU, CPMR General Secretary Pierre KARLESKIND, Vice-President Brittany Region Jochen SCHULTE, Maritime Rapporteur of Baltic Sea Parliamentarian Conference, Member of Parliament, Mecklenburg-Vorpommern (tbc) Representative from the European Commission 10.15 – 12.15 MATCHING EUROPEAN MARITIME TRAINING AND EDUCATION WITH MARITIME TRANSPORT CHALLENGES Introduction and moderation by Giuseppe SCIACCA, CPMR General Secretariat, VDG project manager Pär KARLSSON, Captain, Kalmar Maritime Academy: VDG Master Programme: lessons learnt and steps ahead Tiphaine MOISAN: Contribution from a VDG Master Programme student Jean-Pierre CLOSTERMANN, Ecole Supérieure Nationale de la Marine: Simulators & training and Education in maritime transport Ventsislav DIMITROV: Contribution from a VDG student on the experimental session on simulators Presentation of Clean Shipping Index on environmental issues (tbc) Reaction of a representative of the European Community Shipowners’ Association (ECSA) Reaction of a representative of the European Transport Workers' Federation (ETF) Reaction from a “Key witness”: Capt. Hubert ARDILLON, Confederation of European shipmasters’ associations (Cesma) Debate 12.15 – 13.15 This project is co-funded by the European Union Lunch on site § 169, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: Agenda_VDG_Final_Conference 1- 10 docx (2) Sivu 50 13.15 – 14.45 MOBILITY IN MARITIME TRANSPORT EDUCATION AND TRAINING Introduction and moderation by Patrick ANVROIN, CPMR Director and VDG project Coordinator; lessons learnt from the VDG enquiry Speech by a representative of Antwerp Maritime Academy Testimonials : VDG first summer school in Kalmar Ted BÅGFELDT: Contribution from the Head of Academy, Kalmar Maritime Academy, Linnaeus University Contribution from a student Speech by a representative of Brittany Region Debate Conclusion: Paving the Way towards a Maritime Erasmus 14.45 – 16.00 VDG Spin-off Introduction and moderation by Davide STRANGIS, Executive Secretary CPMR Intermediterranean Commission Speaker from Varna N. Vaptsarov Naval Academy, Dr. Nedko DIMITROV, Speaker from University of LUAV, Venice Speaker from an Atlantic Arc stakeholder, Rui AZEVEDO, General Secretary, Fórum Oceano, national maritime cluster of Portugal The experience of the North Sea Commission Speaker from a Baltic Sea stakeholder, Reaction by a representative of the European Commission (DG Mare) Speech by a Member of the European Parliament Debate 16.00 – 16.15 Coffee Break 16.15 – 17.00 CONCLUDING SESSION MODERATED BY A REPRESENTATIVE OF THE EESC Memorandum of Understanding: towards a Vasco da Gama “label”? by a representative of the CPMR Concluding remarks by a representative of the European Commission (DG Move/Mare) 17.00 – End of the meeting This project is co-funded by the European Union § 170, MH 19.10.2015 10:00 Sivu 52 MAANKÄYTTÖJAOSTON 21.9.2015 ANTAMAT LAUSUNNOT JA KÄSITTELEMÄT ASIAT Asia Maankäyttöjaoston pöytäkirja 21.9.2015: Lausunto Manner-Naantalin osayleiskaavaluonnoksesta (M95/1.6.2015) Lausunto Paraisten kaupungin ympäristölautakunnalle Utön uudelleen nähtäville asetetusta osayleiskaavaehdotuksesta korppoossa (M125/6.8.2015) Lausunto Paraisten kaupungille Korppoon eteläisen saariston yleiskaavan muutoksesta BjörköÅnsören (M140/4.9.2015) Lausunto Kosken Tl kunnanhallitukselle Kosken Tl kunnan keskustaajaman osayleiskaavaehdotuksesta (M137/3.7.2015) Lausunto Turun kaupunginhallitukselle kaupungin rakennusjärjestyksestä (M133/21.8.2015) Lausuntopyynnöt, jotka eivät anna aihetta Varsinais-Suomen liiton lausunnon antamiseen 1. Kustavin kunta: Kaurissalo-Kiparluodon ranta-asemakaavan muutos (M146/7.9.2015) 2. Loimaan kaupunki: Nahinlahden asemakaavan ja asemakaavamuutoksen luonnos (M131/17.8.2015) 3. Maa- ja metsätalousministeriö: Luonnos paikkatietoinfrastruktuurista annetun lain muuttamista koskevaksi hallituksen esitykseksi (M130/17.8.2015) 4. Maa- ja metsätalousministeriö: Komission ehdotus Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuodelle 2016 (M141/3.9.2015) 5. Naantalin kaupunki: Merimaskun kirkonkylän Postimäen tilan asemakaavan muutos (M132/20.8.2015) 6. Naantalin kaupunki: Leiklahden ranta-asemakaavan muutos (M135/26.8.2015) 7. Naantalin kaupunki: Merisalin asemakaavamuutos (M144/4.9.2015) 8. Uudenkaupungin kaupunki: VIII kaupunginosan kortteli 37 sekä lähivirkistysalueen asemakaavamuutos (M138/2.9.2015) Ilmoitukset Varsinais-Suomen liiton luottamustoimielimien päätöksistä ovat olleet nähtävillä pöytäkirjojen tarkastusten jälkeen liiton kotisivuilla www.varsinais-suomi.fi otsikon ”Päätöksenteko / Esityslistat ja pöytäkirjat” alla. Tämän lisäksi maankäyttöjaoston pöytäkirjan paperiversio on nähtävillä kokouksessa. Valmistelija HS/em Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee maankäyttöjaoston pöytäkirjan 21.9.2015 tiedoksi eikä käytä ottooikeuttaan. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. _____ Lisätietoja suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 7203 056, [email protected] § 171, MH 19.10.2015 10:00 Sivu 53 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Asia Viranhaltijat ovat tehneet hallintosäännön ja päätösvallan delegointien perusteella seuraavat toimeenpanopäätökset: Maakuntajohtajan päätökset: - hankepäätökset A § 28-29 - muut B § 211 - 217 Edunvalvontajohtajan päätökset: - EAKR-ohjelman maksatuspäätökset Y § 16 - Maakunnan kehittämisrahan maksatuspäätökset Z § 10 Hallintojohtajan päätökset: - projektien maksatushakemusten maksuunpano K § 24 Aluekehitysjohtajan päätökset: - CB hankerahoituspäätökset Q § 139 Valmistelija MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat tiedoksi eikä käytä otto-oikeuttaan. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. _____ Lisätietoja hallintosihteeri Marja Karttunen p. 040 720 3061, [email protected] § 172, MH 19.10.2015 10:00 Sivu 54 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 1. LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSISTA ANNETUN LAIN JA ERÄIDEN MUIDEN LAKIEN MUUTTAMISESTA Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.9.2015 pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi, joka koskee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (910/2009) ja eräiden muiden lakien muuttamista. Lausunto on pyydetty toimittamaan viimeistään 7.10.2015. Lausunto on lähetetty 5.10.2015. Muutosehdotuksen pääasiallisena sisältönä on siirtää lisää ELY-keskusten nyt hoitamia maksatustehtäviä 1.1.2015 toimintansa aloittaneelle ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselle. Siirrettävät maksamista ja maksamiseen läheisesti liittyvät tehtävät koskevat maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalojen pääluokista maksettavia valtionavustuksia ja korvauksia. Ehdotuksella on tarkoitus edelleen tehostaa kehittämis- ja hallintokeskuksen tuottavuutta ja kohdentaa ELY-keskusten voimavarat entistä tehokkaammin aluekehitystehtävien hoitamiseen mukaan lukien valtionavustusten myöntämistä koskeviin tehtäviin. Varsinais-Suomen liitto on antanut asiasta seuraavan lausunnon: Maksatustehtävien siirtäminen ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselle johtaa maksatuskäsittelytulkintojen yhtenäistymiseen ja poistaa asiakkaiden eriarvoista kohtelua. Toivottavaa on, että yhtenäistyminen ei johda maksatuskäytäntöjen tiukentumiseen, vaan mallit haetaan niiltä alueilta, joissa maksatuskäsittely on ollut sujuvaa ja asiakaslähtöistä. Maksatusten käsittelyn entistä suurempi keskittäminen yhteen organisaatioon ei saa johtaa käsittelyaikojen merkittävään pidentymiseen. Jatkuvista säästöpaineista huolimatta kehittämis- ja hallintokeskuksen riittävä resursointi tulee varmistaa. Keskittämisen lopputuloksena tulee olla asiakkaiden entistä joustavampi ja nopeampi palvelu. Esityksen perusteluissa viitataan Sipilän hallituksen ohjelman tavoitteeseen yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä. Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään toimivaltaisille selkeille itsehallintoalueille. Toivottavaa on, että esimerkiksi maksatustehtäviä ei jouduta siirtelemään nopealla aikataululla edestakaisin eri organisaatioiden välillä. 2. MATKARAPORTIT Perho Tiina, Partanen Petteri Maritime Working Group of the CPMR Baltic Sea Commission 8.9.2015 Tukholma, Ruotsi Klap Aleksis ja Juvonen Timo BalticFlows hankkeen partner meeting ja hulevesiseminaari 14.-16.9.2015 Hampuri, Saksa Palhus Sonja BSSSC Annual Conference; Digital Agenda - New Chances and Challenges for the Regions of the Baltic Sea 23.-25.9.2015 Visby, Ruotsi Andersson, Haijanen, Heikkilä, Heinonen, Häkämies, Kauppinen, Kurvinen, Lehtinen, Lempinen, Leppänen, Myllymäki, Nummentalo, Nuotio, Palhus, Pilpola, Rinne, Roto, Saarento, Virtanen Maakuntahallituksen neuvottelu- ja tutustumismatka Ahvenanmaalle ja Ruotsiin 30.9.-2.10.2015 Ahvenanmaa ja Tukholma, Ruotsi § 172, MH 19.10.2015 10:00 Maakuntahallituksen ehdotus Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi annettavat asiat tiedoksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. _____ Sivu 55 § 172, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Partanen_Perho Sivu 55 MATKARAPORTTI TILAISUUS: MARITIME WORKING GROUP OF THE CPMR BALTIC SEA COMMISSION OSALLISTUJA(T) LIITOSTA: Tiina Perho, Petteri Partanen PAIKKA: Tukholma AIKA: 8. 9. 2015 MUUT OSALLISTUJAT: (Alle 10, nimet/Yli 10 tahot) Jaakko Mikkola, Uudenmaan liitto Asa Bjering, CPMR Baltic Sea Commission Damien Perisse, CPMR (Skype-yhteys) Frank Hering, Kymenlaakson liitto Lena Söderman, Stockholm County Council Gustav Hemming, Stockholm County Council Maja Berggren, Stockholm County Council Mats Lindman, Stockholm County Council Peter Askman, Region Skäne Linus Karlsson, Linne Universitet Sofia Prans, Region Ostergötland Carl Hamilton, Region Ostergötland TILAISUUDEN OHJELMAKUVAUS CPMR Baltic Sea Comission, Maritime -työryhmän kokous. TILAISUUDENKOKONAISKUSTANNUSLIITOLLE( ) OSANOTTO- MATKAKULUT MAJOITUS PÄIVÄRAHAT YHTEENSÄ MAKSU Lennot 457;- Taksit 30;Junat 112;- n. 80;- 679;- § 172, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Partanen_Perho TEHDYT PÄÄTÖKSET, KANNANOTOTYMS,_ Kokouksessa käsiteltiin mm. sinistä kasvua Tukholman alueella, merialueiden suunnittelun toteutusta Suomessa Ja Ruotsissa, syyskuun lopulla Brysselissä Blue Grouvth -teemalla pidettävän seminaarin valmistelua sekä CPMR:n menossa olevaa selvitystä alueilla tehtävistä investoinneista meriteollisuuteen. Kuultiin esittelyt projekteista Smart Blue Regions, Baltic Blue Growth, Vasco DA Gama ja Stockholm County Council's Water Strategy. TILAISUUDEN MERKITYS LIITOLLE Aktiivinen osallistuminen CPMR-yhteistyöhönmyöstyöryhmätasolla.Tiina Perhotoimii vuoden 2016 alusta lähtien Maritime VVorking Groupin puheenjohtajana. LIITOLTA EDELLYTETTÄVÄTJATKOTOIMET Seuraavatyöryhmänkokous pidetäänBrysselissätodennäköisestitammikuussa 2016. LUETTELO LIITTEISTÄ Kokouksen asialista. Päiväys Ja allekirjoitus 9. 10.2015 7^ W Petteri Partanen Sivu 56 § 172, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti Klap ja Juvonen Sivu 57 § 172, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Palhus Sivu 58 § 172, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Palhus Sivu 59 § 172, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Maakuntahallitus MATKARAPORTTI TILAISUUS: Maakuntahallituksen neuvottelu- ja tutustumismatka Ahvenanmaalle ja Ruotsiin 30.9 – 2.10.2015 OSALLISTUJA(T) LIITOSTA: Varsinais-Suomen liiton hallitus (9) Andersson Janina, Haijanen Pauliina, Heikkilä Lauri, Kurvinen Jani, Lehtinen Riitta, Nummentalo Juhani, Pilpola Juhani, Rinne Tarja, Virtanen Petri (30.9.2015) Maakuntavaltuuston puheenjohtajisto (1) Myllymäki Pekka Varsinais-Suomen liitto, virasto (10) Häkämies Kari, Nuotio Tarja, Roto Markku, Saarento Heikki, Lempinen Minna, Virtanen Janne, Leppänen Laura, Kauppinen Veli-Matti, Heinonen Sami, Palhus Sonja PAIKKA: Maarianhamina, Ahvenanmaa ja Tukholma, Ruotsi AIKA: 30.9 – 2.10.2015 MUUT OSALLISTUJAT: (Alle 10, nimet/Yli 10 tahot) Kts. seuraava kohta TILAISUUDEN OHJELMAKUVAUS Matkan tavoitteena oli tutustua Ahvenanmaan ja Ruotsin ajankohtaisiin aluepoliittisiin kysymyksiin sekä välittää tietoa Varsinais-Suomen maakuntastrategiasta. Esitelmöitsijät laivalla Siv Sandberg- Åbo Akademi Petri Virtanen – Tampereen yliopisto Ahvenanmaan maakuntahallinto Gunnar Jansson - lagtingsledamot Wille Valve - minister Linnea Johansson – näringsavdelningen Mikael Juresta - landskapsregeringen Suomen Ruotsin suurlähetystössä kuultiin useita asiantuntijoita Jarmo Viinanen – suurlähettiläs Anne Eriksson - sosiaalineuvos Kjell Skoglund – toimitusjohtaja, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Annika Hahn-Englund – Ambassadör för nordisk samarbete, Utrikesdepartement Jan Cedervärn – Tillväxtanalys Sivu 60 § 172, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Maakuntahallitus Annelie Roswall Ljunggren – statsekreterare för civilminister Kristoffer Tamsons – Stockholms läns landsting Markus Berensson – Stockholms läns landsting TILAISUUDEN KOKONAISKUSTANNUS LIITOLLE OSANOTTOMAKSU MATKAKULUT MAJOITUS PÄIVÄRAHAT YHTEENSÄ - Laivamatkat majoitus 2 yötä yhteensä 5127€ KVTES:in mukaisesti, n. 2158,40 € 14290,40€ TurkuMaarianhamina ja MaarianhaminaKapelskär 1281€ Lennot Tukholma-Turku bussikuljetukset Ahvenanmaa ja Ruotsi yhteensä: 2034€ 3690€ yhteensä 4971€ TEHDYT PÄÄTÖKSET, KANNANOTOT YMS. TILAISUUDEN MERKITYS LIITOLLE Matkan aikana tutustuttiin ahvenanmaalaiseen ja ruotsalaiseen aluepolitiikkaan laajasti, luotiin suhteita paikallisiin toimijoihin ja välitettiin tietoa niin Varsinais-Suomesta kuin maakuntastrategiastakin. Lisäksi saatiin kuulla ensikäden tietoa mm. Ahvenanmaan kestävän kasvun suunnitelmasta, suomalaisten yritysten palveluista Ruotsissa, Ruotsin alueuudistuksesta sekä liikenne- ja kaupunkisuunnittelusta Tukholmassa. Tavoitteena jatkossa on yhteistyön syventäminen. Lisäksi maakuntahallituksen jäsenet saivat mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja viraston virkamiehiin. LUETTELO LIITTEISTÄ Matkaohjelma Vierailumuistio Matkan aikana nähdyt esitykset: Sandberg, Virtanen, Cedervärn, Berensson 8.10.2015 Päiväys Allekirjoitus Sonja Palhus Sivu 61 § 172, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: Vierailumuistio_Maakuntahallitus VSL/SH/LL/VMK/TN/SP 8.10.2014 VIERAILUMUISTIO AHVENANMAA JA TUKHOLMA Maakuntahallituksen neuvottelu- ja tutustumismatka Maarianhaminaan ja Tukholmaan 30.9 - 2.10.2015. Maakuntahallituksen neuvottelu- ja tutustumismatkan tavoitteena oli tutustua Ahvenanmaan ja Ruotsin aluehallintoon, aluestrategioihin sekä käynnissä oleviin uudistuksiin. Matkan aikana kuultiin useita esityksiä aiheista joista on tässä muistiossa ydinkohdat ja muistion liitteenä relevanteimmat esitykset. Laivalla keskiviikkona 30.9.2015 Landsting? Län? Regionfrågan? Miten Ruotsin aluehallinto toimii, ja mitä voimme oppia siitä? - tutkija Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv Sandberg (ÅA) alusti Ruotsin hallintomallista ja vaalijärjestelmästä. Matkan osallistujat saivat hyvän kuvan siitä, miten Ruotsissa vaalit vaikuttavat myös aluehallintoon ja miten vaalitapa poikkeaa suomalaisesta. Jako lääneihin ja maakäräjiin selkiytyi, samoin näiden roolit sekä työnjako kuntatason kanssa (esitys liitteenä). Suomalaisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla on takanaan kenties loistava tulevaisuus - mutta millainen on palvelusysteemien uusi maailma? - sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Petri Virtanen Petri Virtanen (TaY) kertoi käytännönläheisesti sote-palvelujen menneisyydestä ja tulevaisuudesta erityisesti nykyinen uudistus fokuksena. Hyvän palvelutason tulee olla ykkösprioriteetti tässä uudistuksessa. Se, että olemme jatkuvassa muutosprosessissa ei ole mitään uutta, vaikka usein päivitellään ”milloin nämä muutosprosessit on saatu loppuun ja päästään oikeisiin töihin”. SOTE-uudistuksen kohteena on itse asiassa koko valtava toimijoiden verkosto, jotka nivoutuvat toisiinsa ketkä tiukemmin, ketkä löyhemmin (esitys liiteenä). Maarianhaminassa keskiviikkona 30.9.2015 Ahvenanmaalle saavuttaessa siirryttiin maakuntahallitukseen, jossa delegaation vastaanotti ministeri Wille Valve, maakuntahallinnon lakimies Mikael Juresta sekä Ahvenanmaan pitkäaikainen kansanedustaja Gunnar Jansson. Jansson esitteli maakuntahallituksen rakennuksen ja kertasi Ahvenanmaan historiaa ja tietä kohti itsehallintoa. Linnea Johansson valotti Ahvenanmaan käynnissä olevaa kestävän Ahvenanmaan strategiaa 2014-2017. Strategia tähtää kaikin tavoin kestävään kehitykseen Ahvenanmaalla ja sen tukiranka muodostuu positiivisen väestönkasvun tavoitteesta. Tarja Nuotio kertoi omasta maakuntastrategiastamme, sen kumppanuusajattelusta ja toteutuksesta tähän mennessä. Tukholmassa torstaina 1.10.2015, Suomen Ruotsin suurlähetystö Suurlähettiläs Jarmo Viinanen sekä lähetystön ministeri Mikael Antell kertoivat Ruotsin poliittisesta tilanteesta. He kuvasivat myös tämän hetken taloudellista tilannetta Ruotsissa peilaten sitä Suomen tilanteeseen, joka on varsin paljon haastavampi. Sivu 62 § 172, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: Vierailumuistio_Maakuntahallitus Kjell Skoglund Suomalais-Ruotsalaisesta Kauppakamarista kertoi siitä, miten suomalaisten yritysten edellytyksiä päästä Ruotsin markkinoille ja sitä kautta muuallekin maailmaan edistetään. Toiminta on hyvin aktiivista ja kauppakamari järjestää monenlaista aktiviteettia palvellakseen elinkeinoelämää. Jäsenyrityksiä kauppakamarilla on n. 400 kappaletta. Tillväxtanalys – en myndighet för att stärka den svenska konkurrenskraften - generaldirektör Jan Cedervärn, Tillväxtanalys Jan Cedervärn Tilväxtanalys-organisaatiosta alusti tilastojen näkökulmasta Ruotsin tilannetta sekä Ruotsin aluekehittämistä. Hän kertoi myös Ruotsin kansallisesta aluekehitysstrategiasta ja sen vaikutuksesta maan kokonaisvaltaisen kehittämiseen. Lisäksi hän kuvasi alueellisia kehitysstrategioita, jota vastaavat meidän maakuntastrategiaa monelta osin. Saimme hyvän kuvan Ruotsin kansallisen kestävän kasvu- ja kilpailukykystrategian 2015-2020 painopisteistä ja prosessista. Positiivista oli havaita, että strategiassa käsitellyt teemat ja lähestymistapa olivat hyvin lähellä Varsinais-Suomen maakuntastrategian valmisteluprosessia ja valittuja kärkiteemoja. Ruotsin toimintamallissa keskeisiä asioita olivat alueellinen johtajuus, yhteistyö ja kumppanuus, tulosorientaatio sekä kestävä kehitys. Vuotuinen kokonaispanostus on n. 1,5 miljardia Ruotsin kruunua (n. 11,3 miljoonaa euroa). Kasvustrategian toimenpiteiden rahoitukseen käytetään lisäksi olemassa olevia rahoitustyökaluja kuten ESR- ja EAKR-ohjelmien varoja, yritystukia, kalatalousohjelmaa jne. (esitys liitteenä). Pohjoismaisen yhteistyön suurlähettiläs Annika Hahn-Englund kertoi toimialastaan ja tehtäväkentästään laveasti. Hän puhui myös Pohjoismaiden vahvuuksista ja mahdollisuuksista. Tukholmassa perjantaina 2.10.2015 Annelie Roswall Ljungren kertoi Ruotsissa ajankohtaisesta aluehallintouudistuksesta otsikolla ”En ny regionreform 2019 – varför och hur?” Ruotsissa on 21 lääniä ja lisäksi maakäräjiä, joiden tehtävinä on mm. sairaanhoito, kuljetukset ja liikenne. Lisäksi Ruotsalaisessa mallissa on kuntayhtymiä ja valtiollisia viranomaisia. Suomessa ruotsalaista mallia pidetään usein esimerkillisenä, vaikka malli ei ole käytännössä kovin selkeä. Esimerkiksi kehittämistehtävät on jaettu eri viranomaisten kesken. Aluehallintouudistuksen tarpeesta on Ruotsissa keskusteltu pitkään ja selvitystyö alkoi heinäkuussa 2015. Pyrkimyksenä on alueellinen itsehallinto, eli käytännössä nykyisen järjestelmän selkeyttäminen. Alueiden määrällinen tavoite on 6–8 aluetta. Uudistuksen taustalla on moninaisia tekijöitä, mm: lisääntynyt liikkuvuus läänien rajojen ylitse vaatii erilaista lähestymistä ja lisäksi terveyden ja sairaanhoidon haasteet vaativat järjestelmän uudistamista. Tärkeänä aloitteena uudistuksille oli nimenomainen toive maakäräjiltä jotka kamppailevat erityisesti terveydenhuollon järjestämisen haasteiden kanssa. Lisäksi tavoitteena on selvemmin nähdä missä päätöksistä seuraava poliittinen vastuu on. Selvitystyön tavoiteaikataulu työn valmistumiselle on 8/2017. Tavoite koko uudistukselle on, että vuonna 2022 kansalaiset saisivat äänestää uuden aluejaon mukaan. Aluehallinto ei Ruotsissa vaikuta lainkaan Suomea yksinkertaisemmalta, esim. sosiaali- ja terveyspuolen kysymykset on vastuutettu eri toimijoille; sosiaalitoimi hoidetaan kunnissa ja lääneissä, kun taas terveydenhuolto on maakäräjien vastuualueena. Sivu 63 § 172, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: Vierailumuistio_Maakuntahallitus Region- och trafikpolitiska utmaningar i Stockholms region – Stockholm växer så att det knacker – trafiklandstingsråd Kristoffer Tamsons, Stockholms läns landsting sekä förste landstingsrådsekreterare Markus Berensson, Stockholms läns landsting Kristoffer Tamsons ja Markus Berensson kertoivat liikenteen ja maankäytön suunnittelusta Tukholmassa. Tukholman läänin maakäräjät on toiminut vuodesta 1970 lähtien alueellisena joukkoliikenneorganisaationa, jonka hoidettavana on kaikkien joukkoliikennemuotojen (paikallisjuna-, metro-, raitiotie-, linja-auto-, saaristoliikenne) lisäksi myös kuntien kuljetuspalvelujen järjestäminen. Kaikki liikenne on kilpailutettua, kaikille avointa (Iuvan kautta). Osa liikenteestä on tuettua, käytännössä 50 % on itse itsensä kannattavaa, mutta joukkoliikenteen kehittäminen nähdään vahvasti aluekehitysvälineenä. Keskiössä on palveluiden laatu ja esteettömyys. Strategiassa kolme kärkeä: nykyisestä huolehtiminen, kehittämisresurssien keskittäminen (kraftsamla för att bygga nyt) sekä aktiivinen rooli yhdyskuntasuunnittelussa. Tukholma kasvaa erittäin nopeasti ja tämä luo kovia paineita aluesuunnitteluun. Matkoista noin 56 % tehdään joukkoliikenteellä, eli kestävien liikennemuotojen osuus on kokonaisuutena Tukholmassa korkea. Joukkoliikenteen järjestämisessä käyttäjien palvelutasoon pyritään vaikuttamaan monenlaisin toimin ja asiakastyytyväisyys onkin kasvussa. Esteettömyys on tärkeä edistettävä asia joukkoliikenteessä. Liikennesektorilla on seuraavanlaisia haasteita ja mahdollisuuksia: liikenteen voimakas kasvu, uudet polttoaineet, kustannuspaineet investointien myötä. Ruotsissa on tunnistettu liikenteen pitkäjänteisen suunnittelun merkitys. Suomessa liikenne palveluna -ajattelu (Mobility as a service) on liikennepolitiikan keskiössä, ja se nähdään uutena liiketoimintaa synnyttävänä mahdollisuutena ja myös kansainvälisenä tuotteistamisen mahdollisuutena. Tällä tarkoitetaan tietojärjestelmien kehittämistä järjestelmän luomiseksi, jossa mm. henkilöautot, bussit, raitiotie ja taksit on saatavissa yhden luukun periaatteella. Ruotsissa on viritelty samanlaista ajattelua liikenne palveluna (MaaS) -konseptista kuin Suomessa. Lisäksi saimme kuulla maankäytön kehittämisestä ja yleisesti aluesuunnittelusta. Ajatukset, tavoitteet ja myös haasteet ovat hyvin samankaltaisia sekä Varsinais-Suomessa että Tukholman läänissä, vaikka mittakaavassa on eroa. Tukholman läänin maakäräjille kuuluu myös maakuntakaavoitusta vastaava kuntarajat ylittävä alueidenkäytön suunnittelu (RUFS = Regional Utvecklingsplan för Stockholmsregionen). Alueen suunnitteluhaasteita ovat voimakkaan kasvun yhteensovittaminen ympäristön ja asukkaiden terveyden parantamiseen. Yhdyskuntarakenteen hajautumien on myös Tukholman seudun ongelma. Tavoitteena on kasvun suuntaaminen olemassa olevia keskuksia (ydin ja kahdeksan alakeskusta) tukevalla ja ympäröivää maaseutua/luontoa säästävällä tavalla. Suurimpia haasteita ovat asuntotuotannon riittävyys ja liikenneverkon kapasiteettiongelmat. Myös segregaatiokysymykset ovat osa alueidenkäytön suunnittelua (esitykset liitteenä). LIITTEET - Landsting? Län? Regionfrågan? Miten Ruotsin aluehallinto toimii, ja mitä voimme oppia siitä? tutkija Siv Sandberg, Åbo AkademiTEET Suomalaisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla on takanaan kenties loistava tulevaisuus - mutta millainen on palvelusysteemien uusi maailma? - sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Petri Virtanen Sivu 64 § 172, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: Vierailumuistio_Maakuntahallitus - Tillväxtanalys – en myndighet för att stärka den svenska konkurrenskraften - generaldirektör Jan Cedervärn, Tillväxtanalys Region- och trafikpolitiska utmaningar i Stockholms region - Kristoffer Tamsons, Stockholms läns landsting Stockholmsregionens utmaningar – Markus Brensson, Stockholms läns landsting Sivu 65 § 173, MH 19.10.2015 10:00 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja päättää kokouksen. Päätös Puheenjohtaja Ilkka Kanerva päätti kokouksen klo 11.45. _____ Sivu 67 § 9998, MH 19.10.2015 10:00 Sivu 68 § 9998, MH 19.10.2015 10:00 Sivu 69 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 158-160, 162-166, 170-173 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 §:n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät: 161, 167-169 HValL 3 §:n 1 mom./muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja kieltojen perusteet: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Pykälät: 161, 167-169 Oikaisuvaatimusviranomainen Aika Oikaisuvaatimuksen sisältö VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen VARSINAIS-SUOMEN LIITON MAAKUNTAHALLITUS Ratapihankatu 36 PL 273 20101 TURKU sähköposti: [email protected] Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Turun hallinto-oikeus Yliopistonkatu 34 PL 32 20101 TURKU Kunnallisvalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 80 euroa. § 9998, MH 19.10.2015 10:00 Muu valitusviranomainen Sivu 70 Osoite: Postiosoite: Pykälät: Valitusaika päivää Valitusaika Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite päätös, johon haetaan muutosta miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimus/valitusosoitus liitetään pöytäkirjannotteeseen.
© Copyright 2024