Kivitalon energiatehokkaat liitokset Lähde: Aho Hanna, Korpi Minna (toim.) ILMANPITÄVIEN RAKENTEIDEN JA LIITOSTEN TOTEUTUS ASUINRAKENNUKSISSA Tampereen teknillinen yliopisto Tutkimusraportti 141, 100 s. Kirjoittajat ovat yksin vastuussa tämän oppimateriaalin sisällöstä. Se ei välttämättä vastaa Euroopan unionin mielipidettä. EASME ja Euroopan komissio eivät ole vastuussa siitä, miten siinä olevaa tietoa käytetään. BUILD UP SKILLS Finland -hanke on pääosin Älykäs energiahuolto Euroopassa ohjelman rahoittama. Energiatehokkaissa kivirakenne erityisesti huomioitava • Rakenteista tehdään tiiviitä. • Muovieristeet yleistyvät kivitalojen lämmöneristeenä, niiden asennuksessa on huomioitava: • Levyn reunoille jätetään 10-20 mm saumausvara. • Ponttisaumat vaahdotetaan ennen kiinnitystä. • Saumaus puhtaaseen pintaan; eristeen paineilmapuhdistus, sementtiliima on poistettava betonipinnoista. • Saumaus vähintään kaksivaiheisesti, jolloin syntyy useita tiiviitä pintakalvoja saumaukseen. • Pysty- ja vaakarakenteiden liitokset ovat erittäin tärkeitä. Erityisesti kivi- ja puurakenteiden liitoksissa on huomioitava lämpö- ja kosteusmuodonmuutokset sekä pitkäaikaiskestävyys. Maanvastaisen laatan ja ulkoseinän liitos - Ulkoseinä ensin 1. 2. 3. 4. Sokkeliharkot pinnoitetaan molemmista pinnoistaan anturaan asti. Kumibitumikermikaista liimataan harkkoihin ja käännetään lattiaeristeen päälle laatan alle. Laatan ja seinän väliin asennetaan umpisoluinen 10 mm. solupolyeteenikaista. Laatan kutistumisen vuoksi sauma tiivistetään elastisella saumamassalla. 4 3 2 1 Kivirakenteinen tuulettuva alapohja 1. Seinän alle asennetaan kumibitumikermi kapilaarikatkoksi ja varmistamaan päätysauman höyrynpitävyys. 4 3 2. Betonirakenteen ja sokkeliharkon väliset vaakasaumat ovat ilmatiiviitä, kun juotosvalut tehdään huolellisesti. 3. Elementtien liitokset tiivistetään pinnan tasoitekerroksella. 4. Puurakenteisen seinän höyrynsulkukalvo kiristetään vaakakoolauksen ja seinän alajuoksupuun väliin. 5. Seinän alaosan ja laatan väli tiivistetään polyuretaanivaahdotuksella. 1 5 2 Puuyläpohjan ja kivirakenteisen ulkoseinän liitos – sivuräystäs 1. Harkkoseinän päälle asetetaan noin metrin levyinen höyrynsulkumuovikaista. 2. Yläpohjan teon yhteydessä seinän höyrynsulku käännetään yläpohjan höyrynsulun kanssa limittäin. 3. Vaakakoolauksen ruuvikiinnityksellä (k300) liitos puristetaan tiiviiksi. 2 3 1 Puuyläpohjan ja kivirakenteisen ulkoseinän liitoksen tiivistys höyrynsulkumuovikaistalla, päätyräystäs. 1. 2. 3. Harkkoseinän päälle asetetaan höyrynsulku-muovikaista. Kaista nidotaan sisäpuolelta rimaan odottamaan sisäkaton rakentamisvaihetta. Tämä rima toimii liitoksessa myös toisena puristusrimana. höyrynsulkukalvo limitetään yläpohjan höyrynsulun kanssa ja kiristetään koolausrimojen väleihin ruuvattavilla erillisillä rimoilla (ruuvikiinnitys k300). 2 3 1 Eristeharkkoseinän ja puuyläpohjan liitos – tasaus yläjuoksupuun alta 1. Yläpohjan ilmansulkukalvo kiristetään tasakertapuuta vasten yläpohjan koolausriman avulla (ruuvikiinnitys k300). 2. Kun kattoristikon korkeusasema tasataan seinän yläjuoksupuun alta, vaahdotus tehdään yläjuoksun ja harkon väliin jäävään uraan. 2 1 Eristeharkkoseinän ja puuyläpohjan liitos – tasaus yläjuoksupuun päältä 1. Yläpohjan ilmansulkukalvo kiristetään tasakertapuuta vasten yläpohjan koolausriman avulla (ruuvikiinnitys k300). 2. Kun kattoristikon korkeusasema tasataan seinän yläjuoksupuun päältä, harkkoseinän päälle asennetaan viistetty yläjuoksupuu ja kolo vaahdotetaan. 2 1 Yläpohjan höyrynsulku solumuovieristyslevyllä 1. Kattoristikoiden korkeusasema tasataan yläjuoksupuun alta. 2. Polyuretaanivaahdotus levyn, yläjuoksupuun ja harkon väliin. 1 2 Kivirakenteisen ulkoseinän ja puuyläpohjan liitos ja tiivistys, vino sisäkatto 1. Päätyseinään kiinnitetään välikkeillä kattopinnan suuntainen soiro. 2. Yläpohjan höyrynsulkukalvo puristetaan seinään kiinnitetyn puun ja päädyn tukirimojen väliin (ruuvikiinnitys k300). 3. Välikkeiden, puristusriman ja harkkorakenteen väliin jäävä tila tiivistetään polyuretaanivaahdolla. 1 2 3 Betonisandwichelementin ja ontelolaatan liitos ei-kantavalla seinällä. 1. Sauman tiiveys varmistetaan hitsattavalla tai liimattavalla kumibitumikermikaistalla. 1 Kevytbetonitalon ulkoseinän ja yläpohjan liitos sivuräystäällä. 1. Liitos tiivistetään vaahdottamalla. 2. Tiiveys varmistetaan elastisella kittauksella. 3. Yläpohjaelementtien saumojen päälle suositellaan liimattavavia 200 mm levyisiä kumibitumi-kermikaistoja. 3 1 2 Ikkunakarmien tiivistäminen 1. Ikkuna tiivistetään polyuretaanivaahdolla. 2. Ulkoreunaan jätetään tuuletusrako. 3. Polyuretaanivaahtosauman tulee yltää elementin sisäkuoren ja karmin väliin. 1 2 3 3 2 Pohdinta - Mitkä ovat energiatehokkuuden ja laadun kannalta kriittiset työvaiheet asuinkerrostalotuotannossa? • Elementeissä olevien lämmöneristeiden välien tilkintä tai saumaus • Elementtien betonisaumaus ilmatiiviisti • Työmaalla asennettavien lämmöneristeiden kiinnitys ja saumaus • Peittävät tasoitetyöt alapohjissa ja ulkoseinissä • Ikkunoiden ja ovien ristimitat, käynnin säätäminen sekä karmien saumaus ja kittaus • Pysty- ja vaakarakenteiden liitosten tiivistäminen mahdolliset muodonmuutokset huomioiden Muista! • Lämmöneristeet tiiviisti runkoa ja pintoja vasten. • Pehmeät lämmöneristeet pieneen puristukseen. • Kovat lämmöneristeet vaahdotetaan 1-2 kertaa ympäri, vaahdotettavan raon on aina oltava yli 10 mm ja alle 25 mm. • Höyrynsulkukalvot ehjänä ja rungon liikkeet sallien. • Höyrynsulkukalvojen liitokset puristuskiinnityksellä aina kun mahdollista. • Betonitaloissa elementin alasauma on kriittisin. ”Makkaravalu” ja jälkisullonta on tehtävä huolella. Joissakin detaljeissa lattian tasoitekerros myös tiivistää liitosta. • Rakenteiden tulee pysyä tiiviinä vuosikymmeniä. Se on otettava huomioon materiaalien kuten höyrynsulkuteippien valinnassa. • Pelkkä teippaus ei riitä, koska ilma haurastuttaa teippejä, eivätkä ne aina kestä lämpö-, kosteus tai lumikuormista johtuvia rakenteiden liikkeitä. Kirjallisuus RakMK C2. 1998. Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998. Suomen rakentamismääräyskokoelma, Ympäristöministeriö, Asunto- ja rakennusosasto. RakMK D3. 2007. Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta. Suomen rakentamismääräyskokoelma, Ympäristöministeriö, Asunto- ja rakennusosasto. RIL107 2000 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet. 211 sivua. ISBN 951-758-404-0 Maanvastaisten alapohjarakenteiden kosteustekninen toimivuus. Leivo, V., Rantala, J. TTKK 2003. Tutkimusraportti 120. 106 s. + 13 liites. Hirsirakennuksen yläpohjan tiiviys - vaikutus lämpöenergiankulutukseen. Leivo, V. TTY 2003. Tutkimusraportti 126. 63 s Lattialämmitetyn alapohjarakenteen rakennusfysikaalinen toiminta. Leivo, V., Rantala, J. TTY 2005. Tutkimusraportti 128. 140 s. Rakennusmateriaalien rakennusfysikaaliset ominaisuudet lämpötilan ja suhteellisen kosteuden funktiona. Vinha, J., Valovirta, I., Korpi, M., Mikkilä, A., Käkelä, P. TTY 2005. Tutkimusraportti 129. 101 s. + 211 liites. Maanvastaisten rakenteiden mikrobiologinen toimivuus. Leivo, V. & Rantala, J. TUT 2006. Tutkimusraportti 139. 55 s. Sisäilmastoseminaari 2007. SIY Raportti 25. Sisäilmayhdistys ry, Teknillinen korkeakoulu, Lvi-tekniikan laboratorio. Jokisalo, J., Kurnitski, J., Kalamees, T., Eskola, L., Jokiranta, K. Ilmanpitävyyden vaikutus vuotoilmanvaihtoon ja energiankulutukseen pientaloissa. Korpi, M., Vinha, J. ja Kurnitski J. Massiivirakenteisten pientalojen ilmanpitävyys. Rakennusfysiikka 2007. Seminaarijulkaisu 1. Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennetekniikan laitos. Kalamees, T., Korpi, M., Eskola, L., Kurnitski, J. ja Vinha, J. Kylmäsiltojen ja ilmavuotokohtien jakauma suomalaisissa pientaloissa ja kerrostaloasunnoissa. Korpi, M., Vinha, J. ja Kurnitski J. Pientalojen ja kerrostaloasuntojen ilmanpitävyys. Airaksinen, M. Ryömintätilan lämpö- ja kosteustekninen toiminta. Rakennusten ulkovaipan ilmanpitävyys. Polvinen, Martti; Kauppi, Ari; Saarimaa, Juho; Haalahti, Pekka; Laurikainen, Markku. 1983. VTT, Espoo. 143 s. Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus:215. ISBN 951-38-1712-1. Rakennusten ilmanpitävyyden pysyvyys. Metiäinen, Pertti; Saarimaa, Juho; Saarnio, Pekka; Salomaa, Heikki; Tulla, Kauko; Viitanen, Hannu. 1986. VTT, Espoo. 136 s. + liitt. 29 s. Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus:422. ISBN 951-38-2301-6. Ilmavirtausten vaikutus rakenteiden lämpö- ja kosteustekniseen toimintaan. Ojanen, Tuomo; Kohonen, Reijo. 1989. VTT, Espoo. 105 s. Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus. 590. ISBN 951-38-3362-3. ISSN 0358-5077. Tuulensuojan toimintaperusteet. Ojanen, Tuomo; Kokko, Erkki & Pallari, Marja-Liisa. 1993. VTT, Espoo. 125 s. + 26 liites. VTT Tiedotteita 1478. ISBN 95138-4372-6. ISSN 1235-0605. Oppimateriaaliin on sisällytetty energiatehokkaaseen rakentamiseen tarvittavia hyviä käytäntöjä ja periaatteita. Kirjoittajat eivät vastaa niiden sopivuudesta yksittäisiin rakennuskohteisiin sellaisinaan. Yksittäisten rakennuskohteiden toteutus tulee tehdä kyseisten kohteiden toteutussuunnitelmien mukaisesti.
© Copyright 2024