Kivitalon energiatehokkaat liitokset
Lähde: Aho Hanna, Korpi Minna (toim.)
ILMANPITÄVIEN RAKENTEIDEN JA LIITOSTEN TOTEUTUS ASUINRAKENNUKSISSA
Tampereen teknillinen yliopisto Tutkimusraportti 141, 100 s.
Kirjoittajat ovat yksin vastuussa tämän oppimateriaalin sisällöstä. Se ei välttämättä vastaa Euroopan
unionin mielipidettä. EASME ja Euroopan komissio eivät ole vastuussa siitä, miten siinä olevaa tietoa
käytetään. BUILD UP SKILLS Finland -hanke on pääosin Älykäs energiahuolto Euroopassa ohjelman rahoittama.
Energiatehokkaissa kivirakenne erityisesti huomioitava
• Rakenteista tehdään tiiviitä.
• Muovieristeet yleistyvät kivitalojen lämmöneristeenä,
niiden asennuksessa on huomioitava:
• Levyn reunoille jätetään 10-20 mm saumausvara.
• Ponttisaumat vaahdotetaan ennen kiinnitystä.
• Saumaus puhtaaseen pintaan; eristeen paineilmapuhdistus,
sementtiliima on poistettava betonipinnoista.
• Saumaus vähintään kaksivaiheisesti, jolloin syntyy useita tiiviitä
pintakalvoja saumaukseen.
• Pysty- ja vaakarakenteiden liitokset ovat erittäin tärkeitä.
Erityisesti kivi- ja puurakenteiden liitoksissa on huomioitava
lämpö- ja kosteusmuodonmuutokset sekä pitkäaikaiskestävyys.
Maanvastaisen laatan ja ulkoseinän liitos
- Ulkoseinä ensin
1.
2.
3.
4.
Sokkeliharkot pinnoitetaan
molemmista pinnoistaan
anturaan asti.
Kumibitumikermikaista
liimataan harkkoihin ja
käännetään lattiaeristeen
päälle laatan alle.
Laatan ja seinän väliin
asennetaan umpisoluinen
10 mm. solupolyeteenikaista.
Laatan kutistumisen vuoksi
sauma tiivistetään
elastisella saumamassalla.
4
3
2
1
Kivirakenteinen tuulettuva alapohja
1. Seinän alle asennetaan kumibitumikermi
kapilaarikatkoksi ja varmistamaan
päätysauman höyrynpitävyys.
4
3
2. Betonirakenteen ja sokkeliharkon väliset
vaakasaumat ovat ilmatiiviitä, kun
juotosvalut tehdään huolellisesti.
3. Elementtien liitokset tiivistetään pinnan
tasoitekerroksella.
4. Puurakenteisen seinän höyrynsulkukalvo
kiristetään vaakakoolauksen ja seinän
alajuoksupuun väliin.
5. Seinän alaosan ja laatan väli tiivistetään
polyuretaanivaahdotuksella.
1
5
2
Puuyläpohjan ja kivirakenteisen
ulkoseinän liitos – sivuräystäs
1. Harkkoseinän päälle
asetetaan noin metrin
levyinen höyrynsulkumuovikaista.
2. Yläpohjan teon yhteydessä
seinän höyrynsulku
käännetään yläpohjan
höyrynsulun kanssa limittäin.
3. Vaakakoolauksen ruuvikiinnityksellä (k300) liitos
puristetaan tiiviiksi.
2
3
1
Puuyläpohjan ja kivirakenteisen
ulkoseinän liitoksen tiivistys
höyrynsulkumuovikaistalla, päätyräystäs.
1.
2.
3.
Harkkoseinän päälle asetetaan
höyrynsulku-muovikaista.
Kaista nidotaan sisäpuolelta
rimaan odottamaan sisäkaton
rakentamisvaihetta. Tämä rima
toimii liitoksessa myös toisena
puristusrimana.
höyrynsulkukalvo limitetään
yläpohjan höyrynsulun kanssa
ja kiristetään koolausrimojen
väleihin ruuvattavilla erillisillä
rimoilla (ruuvikiinnitys k300).
2
3
1
Eristeharkkoseinän ja puuyläpohjan
liitos – tasaus yläjuoksupuun alta
1. Yläpohjan ilmansulkukalvo
kiristetään tasakertapuuta
vasten yläpohjan koolausriman
avulla (ruuvikiinnitys k300).
2. Kun kattoristikon korkeusasema
tasataan seinän yläjuoksupuun
alta, vaahdotus tehdään
yläjuoksun ja harkon väliin
jäävään uraan.
2
1
Eristeharkkoseinän ja puuyläpohjan
liitos – tasaus yläjuoksupuun päältä
1. Yläpohjan ilmansulkukalvo
kiristetään tasakertapuuta vasten
yläpohjan koolausriman avulla
(ruuvikiinnitys k300).
2. Kun kattoristikon korkeusasema
tasataan seinän yläjuoksupuun
päältä, harkkoseinän päälle
asennetaan viistetty yläjuoksupuu ja
kolo vaahdotetaan.
2
1
Yläpohjan höyrynsulku
solumuovieristyslevyllä
1. Kattoristikoiden
korkeusasema
tasataan yläjuoksupuun alta.
2. Polyuretaanivaahdotus levyn,
yläjuoksupuun ja
harkon väliin.
1
2
Kivirakenteisen ulkoseinän ja
puuyläpohjan liitos ja tiivistys, vino
sisäkatto
1. Päätyseinään kiinnitetään
välikkeillä kattopinnan
suuntainen soiro.
2. Yläpohjan höyrynsulkukalvo
puristetaan seinään
kiinnitetyn puun ja päädyn
tukirimojen väliin
(ruuvikiinnitys k300).
3. Välikkeiden, puristusriman ja
harkkorakenteen väliin jäävä
tila tiivistetään
polyuretaanivaahdolla.
1
2
3
Betonisandwichelementin ja ontelolaatan
liitos ei-kantavalla seinällä.
1. Sauman tiiveys
varmistetaan hitsattavalla
tai liimattavalla kumibitumikermikaistalla.
1
Kevytbetonitalon ulkoseinän ja
yläpohjan liitos sivuräystäällä.
1. Liitos tiivistetään
vaahdottamalla.
2. Tiiveys varmistetaan
elastisella kittauksella.
3. Yläpohjaelementtien
saumojen päälle
suositellaan liimattavavia
200 mm levyisiä
kumibitumi-kermikaistoja.
3
1
2
Ikkunakarmien tiivistäminen
1. Ikkuna tiivistetään
polyuretaanivaahdolla.
2. Ulkoreunaan jätetään
tuuletusrako.
3. Polyuretaanivaahtosauman
tulee yltää elementin sisäkuoren ja karmin väliin.
1
2
3
3
2
Pohdinta - Mitkä ovat energiatehokkuuden
ja laadun kannalta kriittiset työvaiheet
asuinkerrostalotuotannossa?
• Elementeissä olevien lämmöneristeiden välien tilkintä tai
saumaus
• Elementtien betonisaumaus ilmatiiviisti
• Työmaalla asennettavien lämmöneristeiden kiinnitys ja
saumaus
• Peittävät tasoitetyöt alapohjissa ja ulkoseinissä
• Ikkunoiden ja ovien ristimitat, käynnin säätäminen sekä
karmien saumaus ja kittaus
• Pysty- ja vaakarakenteiden liitosten tiivistäminen
mahdolliset muodonmuutokset huomioiden
Muista!
• Lämmöneristeet tiiviisti runkoa ja pintoja vasten.
• Pehmeät lämmöneristeet pieneen puristukseen.
• Kovat lämmöneristeet vaahdotetaan 1-2 kertaa ympäri,
vaahdotettavan raon on aina oltava yli 10 mm ja alle 25 mm.
• Höyrynsulkukalvot ehjänä ja rungon liikkeet sallien.
• Höyrynsulkukalvojen liitokset puristuskiinnityksellä aina kun
mahdollista.
• Betonitaloissa elementin alasauma on kriittisin. ”Makkaravalu” ja
jälkisullonta on tehtävä huolella. Joissakin detaljeissa lattian
tasoitekerros myös tiivistää liitosta.
• Rakenteiden tulee pysyä tiiviinä vuosikymmeniä. Se on otettava
huomioon materiaalien kuten höyrynsulkuteippien valinnassa.
• Pelkkä teippaus ei riitä, koska ilma haurastuttaa teippejä, eivätkä
ne aina kestä lämpö-, kosteus tai lumikuormista johtuvia
rakenteiden liikkeitä.
Kirjallisuus
RakMK C2. 1998. Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998. Suomen rakentamismääräyskokoelma, Ympäristöministeriö, Asunto- ja rakennusosasto.
RakMK D3. 2007. Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta. Suomen rakentamismääräyskokoelma, Ympäristöministeriö, Asunto- ja
rakennusosasto.
RIL107 2000 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet. 211 sivua. ISBN 951-758-404-0
Maanvastaisten alapohjarakenteiden kosteustekninen toimivuus. Leivo, V., Rantala, J. TTKK 2003. Tutkimusraportti 120. 106 s. + 13 liites.
Hirsirakennuksen yläpohjan tiiviys - vaikutus lämpöenergiankulutukseen. Leivo, V. TTY 2003. Tutkimusraportti 126. 63 s
Lattialämmitetyn alapohjarakenteen rakennusfysikaalinen toiminta. Leivo, V., Rantala, J. TTY 2005. Tutkimusraportti 128. 140 s.
Rakennusmateriaalien rakennusfysikaaliset ominaisuudet lämpötilan ja suhteellisen kosteuden funktiona. Vinha, J., Valovirta, I., Korpi, M., Mikkilä, A.,
Käkelä, P. TTY 2005. Tutkimusraportti 129. 101 s. + 211 liites.
Maanvastaisten rakenteiden mikrobiologinen toimivuus. Leivo, V. & Rantala, J. TUT 2006. Tutkimusraportti 139. 55 s.
Sisäilmastoseminaari 2007. SIY Raportti 25. Sisäilmayhdistys ry, Teknillinen korkeakoulu, Lvi-tekniikan laboratorio.
Jokisalo, J., Kurnitski, J., Kalamees, T., Eskola, L., Jokiranta, K. Ilmanpitävyyden vaikutus vuotoilmanvaihtoon ja energiankulutukseen pientaloissa.
Korpi, M., Vinha, J. ja Kurnitski J. Massiivirakenteisten pientalojen ilmanpitävyys.
Rakennusfysiikka 2007. Seminaarijulkaisu 1. Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennetekniikan laitos.
Kalamees, T., Korpi, M., Eskola, L., Kurnitski, J. ja Vinha, J. Kylmäsiltojen ja ilmavuotokohtien jakauma suomalaisissa pientaloissa ja kerrostaloasunnoissa.
Korpi, M., Vinha, J. ja Kurnitski J. Pientalojen ja kerrostaloasuntojen ilmanpitävyys.
Airaksinen, M. Ryömintätilan lämpö- ja kosteustekninen toiminta.
Rakennusten ulkovaipan ilmanpitävyys. Polvinen, Martti; Kauppi, Ari; Saarimaa, Juho; Haalahti, Pekka; Laurikainen, Markku. 1983. VTT, Espoo. 143 s.
Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus:215. ISBN 951-38-1712-1.
Rakennusten ilmanpitävyyden pysyvyys. Metiäinen, Pertti; Saarimaa, Juho; Saarnio, Pekka; Salomaa, Heikki; Tulla, Kauko; Viitanen, Hannu. 1986. VTT,
Espoo. 136 s. + liitt. 29 s. Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus:422. ISBN 951-38-2301-6.
Ilmavirtausten vaikutus rakenteiden lämpö- ja kosteustekniseen toimintaan. Ojanen, Tuomo; Kohonen, Reijo. 1989. VTT, Espoo. 105 s. Tutkimuksia /
Valtion teknillinen tutkimuskeskus. 590. ISBN 951-38-3362-3. ISSN 0358-5077.
Tuulensuojan toimintaperusteet. Ojanen, Tuomo; Kokko, Erkki & Pallari, Marja-Liisa. 1993. VTT, Espoo. 125 s. + 26 liites. VTT Tiedotteita 1478. ISBN 95138-4372-6. ISSN 1235-0605.
Oppimateriaaliin on sisällytetty energiatehokkaaseen rakentamiseen tarvittavia hyviä
käytäntöjä ja periaatteita. Kirjoittajat eivät vastaa niiden sopivuudesta yksittäisiin
rakennuskohteisiin sellaisinaan. Yksittäisten rakennuskohteiden toteutus tulee tehdä
kyseisten kohteiden toteutussuunnitelmien mukaisesti.