Nro 1/2010
Selluvillaeristeinen Myrskypääsky esittäytyy Kuopiossa Sivu 5 Finnlamelli uudistaa tuotantoaan Passiivitalokin tarvitsee lämmityksen Pahvinjalostajasta puhallusvillaurakoitsijaksi Sivu 4 Sivu 6 Sivu 10 Termex uudisti ilmettään Sivu 10 Levyvilla laajentaa tarjontaa Sivu 9 2 Termex-asiakaslehti n:o 1/2010 Tiiveydellä tärkeä merkitys eristeen toimintaan Vaikka villapaita olisi kuinka hyvä ja paksu, on talven tuulella iholle kylmä ilman tuulitiivistä kerrosta. Sama asia on rakennuksessa. Jos tiiveydestä ei ole huolehdittu, talon lämmittäminen vaatii paljon energiaa eikä paksustakaan eristeestä ole energiakulujen alentajaksi. Mielestäni on erinomainen asia, että rakennusten tiiveyteen on alettu kiinnittämään huomiota. Vanhoissa taloissa huomaa tuulisen talvipäivän sisälläkin. Lämmöstä siirtyy tuulen paineen mukana merkittävä osa ulos. Tällä on merkitystä sekä kansantaloudelle että myös asukkaalle. Monesti tiiveyspuutteet mielletään puutteiksi lämmöneristämisessä ja syyn talon tiiveydestä saa villapaita. Tässä voisi ottaa esimerkiksi vanha hyvin tehty rintamamiestalo, jossa rakenteen laskennallinen eristys on erittäin vähäinen, mutta tiivistyskerroksia on useita. Sisäpuolen pahvi, huokoinen kuitulevy, rakennuspahvi ja tervapaperi kaikki tiivistävät. Vanhan talon korjaamisessa toivoisi säilytettävän sen tiivistävät rakenneosat koskemattomina, vaikka eristystä parannettaisiinkin. Samoin uusissa taloissa rakenteen tiiveyteen kiinnitettäisiin riittävästi huomiota. Termex-Zero- rakenteessa ilmatiiveys on otettu huomioon. Sisäpuolinen vaakarunko suojaa ilmansulkua reikiintymiseltä samoin kuin välissä oleva jäykistävä vanerilevy. Veli-Matti Pölkki toimitusjohtaja Tiivis rakennus ei ole pullo Ilmatiiveydellä on rakentamisessa ja asumisessa monenlaisia vaikutuksia. Energian kulutuksen lisäksi kyse on myös asukkaan terveydestä. Energiakriisiksi kutsuttuna aikana -70-luvun alkupuolella tiivistämiseen herättiin kunnolla, kun öljyn hinta pomppasi pilviin. Huonot, jopa valtion lainoitusehdoissa olleet, tiivistämisen tavat muistetaan vieläkin, kun talot homehtuivat ja asukkaat sairastuivat. Ilmanvaihdon vähentäminen yhdessä muovitiivistyksen kanssa oli silloin ja on tänäänkin tuhoisa yhdistelmä. Talon tiivistyksellä vähennetään haitallisia ilmavuotoja, joita syntyy, kun tiiveysvaatimus on taka-alalla ja rakentamisen johto on puutteellinen. Nousevat energiakulut ja energiatodistus antavat yhdessä motiivin huolellisempaan rakentamiseen. Tiiviissä talossa on määräysten mukainen toimiva ilmanvaihto. Ilmatiiveys vaikuttaa talon ilman vaihtuvuuteen Ilmanvaihdon kautta poistetaan ilmassa olevat epäpuhtaudet ja tuodaan tunnettuja reittejä pitkin puhdasta ulkoilmaa sisään. Ilmanvaihtovaatimus on vähintään 0,5 kertaa tunnissa. Energialaskennassa käytetty vuotoilmamäärä on 4 kertaa tunnissa, ellei sitä mitata. Se on yli 8-kertainen kontrolloituun ilmanvaihtoon nähden. Toki mittaus tehdään 50 Pa:n alipaineella ja normaali alipaine on yleensä 10-15 Pa. Tuulisella ilmalla talon ilma voi vaihtua noin 2-4 kertaa tunnissa ja korvausilmasta merkittävä osa tulee rakenteessa olevien reikien kautta. Kontrolloimaton ilmanvaihto tuo sisään likaista ilmaa, joka lisää myös lämmitystarvetta. Pahimmillaan sisäilmaan tulee homeita tai muita ihmiselle haitallisia aineita. Ilmanvaihto mitoitetaan 5-10% alipaineiseksi. Tämän tavoitteena on estää ilman ja sen mukana olevan kosteuden siirtyminen rakenteisiin. Harvassa talossa moninkertainen hallitsematon vaihto siirtää kuitenkin merkittävän määrän sisäilman kosteutta rakenteisiin, jossa tämä tekee olosuhteet otollisiksi homeen kasvulle. Tänäänkin voidaan rakennukset tehdä tiiviiksi, kun ne suunnitellaan hyvin ja rakennetaan huolellisesti. Ilmanvaihdon kanavat, raitis-ilma ja poistoilmakanavaa lukuun ottamatta voidaan tehdä tiiviin rakenteen sisäpuolella, jolloin tiivistystarve vähenee murto-osaan. Samoin pääosa sähkötöistä voidaan tehdä ilmansulun sisäpuolella, kun rakenteet on suunniteltu oikein. Viime aikoina on markkinoille tullut tarkoitukseen soveltuvia ilmatiiviitä materiaaleja ja rakennuksen iän kestäviä tiivistysteippejä. Näiden käyttö on lisääntynyt erityisesti taloteollisuudessa. Ilmatiiveyden varmistamisessa on tärkeää valita oikeat, myös aikaa kestävät materiaalit. Valitettavan usein on talon tiivistämisessä käytetty täysin tarkoitukseen soveltumattomia materiaaleja, kuten pakkaus- ja ilmastointiteippejä, jotka irtoavat yleensä muutamassa kuukaudessa, kun niiden liima kuivuu. Erityisesti puutalon ilmatiivistyksessä on otettava huomioon myös rakennuksen vuodenaikojen mukaiset kosteudesta ja lämpötilasta johtuvat liikkeet, jotka heikentävät rakenteen ilmatiiveyttä, mikäli tiivistykseen käytetty materiaali ei jousta riittävästi. Ilmatiiveys ja hengittäminen Rakenteen kykyä käsitellä kosteutta sanotaan hengittämiseksi. Hirsi, puru ja myös puusta valmistetut paperi tai pahvi sitovat ja luovuttavat kosteutta. Kosteutta läpäisevä ilmansulku estää ilmavuodot, mutta mahdollistaa rakenteen osallistumisen sisäilman kosteuden tasaamiseen. Rakenteen kyky toimia kosteusvarastona korostuu erityisesti lämpimänä vuodenaikana, jolloin ilman kosteuspitoisuus on korkea. Rakenteen orgaaninen kuitu asettuu ilman suhteellista kosteutta vastaavaan tilaan ja näin hidastavat sisäilman kosteusmuutoksia ja pitävät sisäilman kosteuden miellyttävänä. Hirsimökki tuntuu kaupunkilaisesta erinomiaselta. Siellä hirsi pitää ilman kosteuden ihmisen miellyttäväksi aistimalla tasolla ja mahdollistaa liian lämmön poistumisen ihon pinnalta ilman hikoamista, jolloin ihminen aistii ympäristön lämpömittarin arvoja viileämpänä. Kosteuden tasaantumiseen vaikuttavat luonnollisesti kaikki puupohjaiset rakennuksessa olevat materiaalit, joilla on em. kyky käsitellä kosteutta. Suuri puumateriaalin määrä hidastaa sisäilman kosteusmuutoksia myös kosteussuluilla tehdyssä talossa. Kosteustiivis materiaali estää kuitenkin tehokkaasti muiden kaasujen, kuten hiilidioksidin ja hapen, siirtymisen suuremmasta paineesta pienempään. Selluvillaeristeinen muoviton tarkoitukseen soveltuvalla ilmansululla eristetty rakennus osallistuu hirren tavoin sisäilman kosteustasapainon ylläpitämiseen. Hyvin tiivistettynä se ei myöskään ole vetoinen ja tällaisen talon lämmitystarve on vähäinen. Kotini on linnani – tai ainakin linnan kokoinen Ihminen on siitä erilainen elollinen olento että ihmisen pesässä ei ole tarkasti samanlaisena toistuvaa formaattia. Lintu näprää joka kevät samanlaisen pesän eikä juuri mieti, pitäisikö eristemateriaalia tällä kertaa vaihtaa, tarvitsisiko pesän olla isompi ja mikäköhän lämmitysjärjestelmä olisi tulevaisuutta ajatellen paras. Ihmisen pesä on eri aikakausina erilainen, mutta poikkeuksetta pesä rakennetaan aina niin isoksi kuin rahkeet riittävät ja rakennuslupa antaa myöten. Näin kerran taidenäyttelyssä kansantaiteilijan videohaastattelun. Hän oli sellainen nykyajan Havukka-ahon ajattelija. Ukko asui vaatimattomassa torpassaan tyyty- väisenä ja tuumi ettei se lintukaan rakenna sen isompaa pesää kuin tarvitsee. Mutta mihin me muut tarvitsemme sen kaiken ylimääräisen tilan? Tietenkin tavaroille! Ostotarvetta pukkaa, kodin tavaramäärä lisääntyy, kaapit ja hyllyt natisevat liitoksissaan. Taidenäyttelyn Havukka-aho ei varmasti ollut ikinä käynyt Stockmannilla tai Ideaparkissa, eikä sille ollut koskaan tullut Ikean tai Claes Ohlssonin tuotekatalogia. Siksi se ei tarvinnut niin paljon tilaakaan, tietty. Tilastollisesti suomalaiset asuvat ahtaasti: 60-luvulla tilaa oli vain 14,3 neliötä henkeä kohti, vastaava luku vuonna 2008 oli 38,6 neliötä. Neliömäärää on vaikea uskoa todeksi kun katselee tyypillistä suomalaista omakotialuetta tai jokakesäisiä rakennusmessujen talotrendejä. Vuosi vuodelta talot paisuvat kuin rusinat simassa. Kuka ne siivoaa? Hirvittävää energiantuhlausta sellaisten linnojen lämmittäminen. Ja mistä tämä ulkouima-allasvillitys on rantautunut tänne tuhansien järvien maahan, missä lähin uimaranta ei koskaan ole kovin kaukana? Samaan aikaan kun toisaalla lasketaan hiilijalanjälkiä ja saadaan syttymään suomalaiseen sieluun syyllisyys – suomalaisessa syyllisyydentunto kukkiikin kuin horsma pientareella – myydään yhtäällä energiaa ja vettä kuluttavia turhakkeita. Näyttää siltä kuin vasen käsi ei tietäsi mitä oikea tekee. Saattaisi olla yhteiskunnallisesti fiksua, jos uustuotantorakentamisen kriteereitä kovennettaisiin vastaamaan ympäristön tilaa ja luonnonsuojelullisia vaatimuksia, vaikka yksilönvapaus siitä jossain määrin rajoittuisikin. Ehkäpä onnellinen perhe ei asukaan välttämättä ja vain tiilitalossa vaan sopivan kokoisessa talossa, missä perheenjäsenet löytävät toistensa luo. Ettei käy niin kuin eräille: Perheeseen syntyi vauva. Äiti ja vauva asuvat nyt yläkerrassa makuuhuoneessa, mies ja kissa kellarissa, keskikerros on tyhjä. Veikkaanpa että avioero on vireillä viimeistään hoitovapaan loppuessa. Voisiko Havukka-aho olla oikeas- sa? Pitäisikö muidenkin rakentaa sen kokoinen talo kuin tarvitsevat, eikä sen kokoinen kuin lompakko ja ego antavat myöten? Minna Rönkkö [email protected] 3 Termex-asiakaslehti n:o 1/2010 Hyvä kun tuli tehtyä Talo sai päälleen kunnon palttoon Anna-Marja ja Matti Latvala tutkivat Matin pitämää kirjanpitoa, jossa näkyy kulutuksen aleneminen, kun väki on vähentynyt. Viime talven pitkä pakkanen näkyy vain pienenä nousuna ja tämän arvioitiin johtuvan villan lisäämisestä. Tänä vuonna on kulunut 30 vuotta, kun talo saatiin valmiiksi Seinäjoen Pirinkadulle. Siitä tehtiin parempi, mitä siihen aikaan oli tapana. Yläpohjassa on eristettä 40 cm ja seinissäkin 20 cm ja ikkunoissa on 4 lasia. Kellari tuli taloon vähän kuin vahingossa, kun tontti olisi täytynyt täyttää. Nyt arvioituna tämä oli hyvä asia, sillä varastoja harrastustilaa on riittävästi. Lastenlapset ottavat kellarissa olevan huonetilan aina käyttöön mummolaan tullessa. - Pitkään tuota eristystä mietittiin, mutta oli hyvä kun se tuli tehtyä, pohdiskelee Matti Latvala eristeratkaisua. Vaikka lämmityskulut eivät hirveästi alentuneetkaan, siitä saatiin paljon muita etuja. Tärkein ehkä oli työ- ja makuuhuoneen vedontunteen poistuminen. Pojat tekivät huolellista työtä Latvalan talon lisäeristys on tehty vuoden 2009 keväällä. Jo silloin Matti antoi sähköpostilla palautetta. Hän kertoi, että nyt tuntuu kuin lämpö olisi tullut paremmin hyötykäyttöön, eikä menisi enää samalla tavalla harakoille. Samassa sähköpostiviestissä hän antoi tunnustusta hyvin tehdylle työlle. Villan pinta on tasainen ja sitä on joka paikassa, jossa pitääkin. Reilun vuoden kuluttua tuntemus on edelleen sama. Kokemusta on nyt yli vuosi enemmän. Yläpohjan ympärille asennettu puureunus oli tärkeä lisä eristämisessä. Sen Matti asensi villatoimitusta odottaessaan. Sitä vasten oli helppo puhaltaa ja reunatkin tuli kunnolla tehdyksi. Ilman koroketta olisi reunojen eristys saattanut jäädä puutteelliseksi ja lopputulos olisi ollut paljon nyt tehtyä huonompi. Yläpohjan levyeristyksessä, vaikka se olikin monessa kerroksessa, oli rakoja, jotka täyttyivät tehokkaasti hienojakoisella puhallusvillalla. Myös ilmalämmitystalon putkien päälle tuli nyt saumaton eristekerros. Työssä meni tunti, kun puhaltajat hoitivat asian ja talo sai päälleen kunnon palttoon. Toinen miehistä oli vintillä ja ohjasi eristeen paikoilleen letkulla ja toinen mätti villaa puhalluskoneeseen. Olisipa ollut jo vuosia aikaisemmin tiedossa, miten helppoa tämä eristäminen on. Talon isäntä kulki asentajan mukana ja seurasi puhallustyötä lähietäisyydeltä. Kun näki, miten hienojakoinen eriste tunkeutui jokaiseen pieneenkin paikkaan, tuli viimeistään vakuuttuneeksi tehdystä eristevalinnasta. Talosta poistui veto Ilmalämmitystalossa on totuttu ilman liikkeeseen, mutta talon toisessa päässä olevat huoneet tuntuivat selkeästi vetoisilta. Heti eristämisen jälkeen huomasi, että huoneet lämpenivät ja vedon tunne hävisi. AnnaMarja Latvalalle tämä oli tärkeää, koska hän nautti muiden huoneiden miellyttävästä lämmöstä. - Ilmeisesti jostain villan raoista lämpöä pääsi karkuun ja saattoi osasyynä olla sekin, että huoneet olivat tuloilmakanavan päässä, jolloin sinne ilma tuli vähän viileämpänä, arvioi asiaa Matti Latvala. Vedon tunne voi syntyä tilaan, kun katossa on muuta pintaa kylmempiä kohtia, joissa sisäilma jäähtyy ja painon lisääntyessä se laskee alaspäin. Kylmemmän ilman tulo oleskeluvyöhykkeelle aiheuttaa epämiellyttävää vedon tunnetta. 4 Termex-asiakaslehti n:o 1/2010 lihirsi. Seinän U-arvoa voidaan kompensoida eristevahvuuksia lisäämällä tai tehokkailla ikkunoilla, Perälä selventää. Uusi tuotantolinja parantaa yrityksen kykyä vastata rakentamisen kasvaviin haasteisiin. Hirren lisäksi uusi linja mahdollistaa erilaisten precut -runkorakenteiden valmistamisen valmiiksi katkottuina ja työstettyinä. Omassa tuotannossa tätä voidaan hyödyntää kattorakenteiden, päätyjen yms. valmiusastetta nostamalla. Tuotannossa kuluu melkoinen määrä puutavaraa, sitä saapuukin tehtaalle joka päivä vähintään kaksi rekkakuormaa. Puutavaran toimittajia on useita, tällä varmistetaan toiminnan häiriöttömyys ja eri dimensioiden saatavuus. - Alajärvi on hirsijalostuksen kannalta erinomainen paikkakunta. Kaupungin asenteet ovat tälle vientiteollisuudellekin merkittävälle alalle myönteiset. Vuosikymmenten aikana on paikkakunnalle kehittynyt osaavaa työvoimaa hirren valmistukseen ja hirsirakentamiseen, kehuu Esko Perälä kotipaikkaansa. Lamellihirren sauma on tiivis Uudella puuntyöstölinjalla voidaan tehdä hirsien lisäksi erilaisia työstettyjä kappaleita. Linjaa hoitaa ohjauspöydästä yksi henkilö, joka tekee sovitun ohjelman mukaisia puukappaleita. Tuotantopäällikkö Juha Honko seuraa käyttökouluttajan Tapio Rautiaisen esitystä suunnittelupäällikkö Pentti Pajalalle ja kehitysjohtaja Esko Perälälle. Finnlamellilla puusta on moneksi Alajärvi on tunnettu hirsitaloistaan. Tänään Finnlamelli Oy on yksi suurimpia lamellihirren valmistajia. Finnlamellin perinteinen tuote on massiivinen lamellihirsi, jota se on valmistanut perustamisvuodestaan 1996 alkaen. Finnlamelli on kehittänyt myös oman Timber Frame -tuotteensa tämän päivän tarpeita palvelevaksi kokonaisuudeksi arvokasta puurakentamista vaalien. Timber Frame perustuu hyvin vanhaan rakentamistapaan, jossa käytetään hyödyksi perinteisin puuliitoksin muodostettua kehysrakennetta rakennuksen kantavana runkona. Finnlamellilla on myyntipisteitä kotimaassa tällä hetkellä 17 kpl, joista v. 2009 perustettu Helsingin keskustan myyntikonttori on erityisesti keskittynyt Timber Frame -tuotteiden suunnitteluun ja myyntiin. Viime vuonna Timber Frame -kohteita myytiin noin 30 kpl, pääosin vapaa-ajan malleina. näyttäviä taloja, selvittää kehitysjohtaja Esko Perälä. Suosi- tuin omakotitalojen hirsikoko on edelleen 202x260 mm lamel- Toiminta laajenee Yritys kehittää jatkuvasti toimintaansa. Uusin koeajovaiheessa oleva investointi on hirsilinja, joka mahdollistaa jopa 270 mm paksujen lamellihirsien valmistuksen. Tämän hirren avulla päästään uusien rakentamismääräysten mukaiseen U-arvoon, joka on 0,4 W/ m2K - Pyrkimyksemme on tarjota asiakkaille erilaisia hirsivaihtoehtoja, joilla voidaan toteuttaa Hirren nurkkaliitoksen tiiviste asennetaan tehtaalla valmiiksi, näin asennustyö nopeutuu ja virheiden mahdollisuus työmaalla vähenee. Finnlamelli on onnistunut hyvin tuotekehitystyössään. Finnlamellin hirsirakenne on laadukas ja erittäin tiivis. Teollisesti valmistettujen asuinrakennusten ilmanpitävyyden laadunvarmistusohjeen mukaisesti Finnlamellin hirsitaloissa voidaan ilmanvuotolukuna käyttää lukua 1,26 l/h. Tiiveysluvun käyttöoikeus on saatu teollisesti valmistettujen asuinrakennusten laadunvarmistusohjeiden mukaisesti tehdyillä tiiveysmittauksilla. - Rakenteen tiiveys perustuu suureen mittatarkkuuteen ja lisäksi asennamme nurkan tiivisteet valmiiksi tehtaalla, jolloin voimme olla varmoja myös nurkan tiiveydestä, kertoo suunnittelupäällikkö Pentti Pajala. Talosta tulee tiivis ja energiaa säästävä, kun asennustyössä noudatetaan Finnlamellin asennus- ja tiivistysohjeita. Ilmatiiveyden kanssa taistelevat useimmat rakentajat. Kun mittausta ei haluta käyttää, voidaan laskennassa käyttää tiiveyden arvona lukua 4. Hirsi on ekologinen valinta talon rungoksi Hirsi on osoittautumassa erittäin ekologiseksi rakennukseksi tehdyissä hiilidioksiditarkasteluissa. Hirsitalon laskennallinen eristyskyky on eristettyä taloa alhaisempi, mutta massiivisena rakenteena se varaa itseensä sekä sisältä tulevaa, että auringon lämpöä, joten sen läpi kulkeutuva energiamäärä on laskettua vähäisempi. Hiilidioksidipäästöt ja hiilitase näyttäisivät ohjaavan ja määräävän rakentamista, kun pyritään hillitsemään ilmaston muutosta. Tehdyissä vertailuissa puurakenteet ovat osoittautuneet varsin hyviksi vaihtoehdoiksi rakenteiden valmistukseen tarvittavien luonnonvarojen ja energian kulutuksesta aiheutuvien päästöjen suhteen. Samansuuntaisia tuloksia on saatu eri materiaalien välisissä vertailuissa ulko- ja väliseinille puuikkunoille ja puupalkeille. Vertailujen mukaan puurakenteet ja puukuitueristeet aiheuttaisivat vain pienen osan ympäristörasitteista, toisin kuin kivirakenteet, joiden väitetään olevan ympäristölle moninkertainen rasite. Tiilirakenteinen seinä on kaikkein energia-intensiivisin. Tämän jälkeen tulevat betonija teräsrakenteet. Puuseinä on kaikilla mittareilla mitattuna vähiten energiaa sitova seinärakenne. Hyvä sisäilma Asukkaan terveyden kannalta hiilidioksidipäästöjä paljon olennaisempaa on sisäilman laatu, johon vaikuttavat raken- nusmateriaaleista asukkaan hengitettäväksi lähtevät päästöt. Sisäilman perusteella rakennusmateriaalit on luokiteltu yleisesti kolmeen luokkaan, joista luokka M1 on paras. Päästöluokat kertovat siitä minkä verran kyseisestä materiaalista tulee epäpuhtauksia sisätilaan. Päästöluokituksia on tehty erilaisille materiaaleille ja rakenteille. Niitä on saatavissa materiaalivalmistajilta. Luokiteltuja ovat mm. kattotuotteet, lämmöneristeet, puutuotteet, tuulensuojat, rakennuslevyt lattia- ja seinäpinnoitteet, laastit, massat ja pintakäsittelytarvikkeet. Puurakenteiden päästöt ovat erittäin vähäiset ja ne luokitellaan M1-päästöluokkaan. Hirsi kykenee lisäksi sitomaan jossain määrin sisäilmassa olevaa hiilidioksidia ja tästä johtuen sisäilma pysyy parempana suurenkin ihmismäärän ollessa tilassa. 5 Termex-asiakaslehti n:o 1/2010 Myrskypääsky esittäytyy Kuopiossa Kuopiossa Kallaveden rantamaisemissa pidettävät asuntomessut ovat jälleen merkkitapahtuma Suomessa. Päivi ja Mika Savolainen ovat rakentaneet alueelle mieleisensä talon Finnlamellin lamellihirrestä. Talo on kahdessa kerroksessa. Kivirakenteisessa alakerrassa ovat sauna- ja takkahuonetilat sekä yksi makuuhuone ja hirsirakenteisessa yläkerrassa on oleskelutilat ja kodinhoitohuone. Olohuoneen suuret ikkunat avautuvat Kallaveden suuntaan, ja sieltä näkee yli selän. - Talo on täysin yksilöllinen ja asukkaiden toiveiden pohjalta suunniteltu, kertoo Esko Perälä Finnlamelli Oy;stä. Asukkaiden arkkitehti Pekka Leskinen on tehnyt luonnokset talosta ja meidän arkkitehtimme Kirsti Aro sovitti talon hirsirakentamiseen soveltuvaksi. Hengittävyys oli tärkeä valintaperuste Hirsirakennuksen kyky tasata sisäilman kosteutta ja toimia hiilidioksidin sitojana olivat asioita, joita asukkaat pitivät tärkeinä seikkoina tehdessään talovalintaa. Kosteutta käsittelemään kykenevä selluvilla mahdollistaa muovin pois jättämisen myös yläpohjassa ja tilalle voidaan asentaa ilmansulkupahvi. Kesällä ilmassa olevasta kosteudesta merkittävä osa sitoutuu puumateriaaliin, jolloin myös sisäilma tuntuu viileämmältä. Talvella vastaavasti ilman kosteus laskee hitaasti vaikka ulkoa tulee ilmanvaihdon kautta erittäin kuivaa ilmaa. Hirren merkitys on rakennusta ajatellen merkittävässä roolissa kosteuden tasaamisessa, myös yläpohja osallistuu hyvän sisäilman ylläpitoon. Ilmatiiveys normaalia parempi Erittäin hyvä rakenteen ilmatiiveys oli lisä-arvo valinnalle. Vaikka hirsi on eristävyydeltään tavanomaista eristettyä rakennetta heikompi, hyvä ilmatiiveys vähentää energian kulutusta huomattavasti. Tämä on erityisen tärkeää, kun talven kylmä tuuli puhaltaa järveltä. Talossa on hirren paksuutena käytetty 202 mm paksua ja 260 mm korkeaa hirttä. Tavanomaista korkeampi hirsi antaa talolle näyttävyyttä. Korkeus vähentää myös saumojen määrää. Perinteisen hirsitalon ilmatiiveysongelmat liittyvät yleensä nurkkien tiivistämiseen. Finnlamellin yksinkertainen, tehtaalla tiivistetty nurkka on mittauksissa osoittautunut toimivaksi. Rakenteen hyvä tiiveys pa- Myrskypääsky esittäytyy Kuopion asuntomessuilla. Lamellihirrestä valmistetun talon hengittävyys ja ilmatiiveys ovat tärkeitä tekijöitä miellyttävälle ja vedottomalle asumiselle. rantaa rakennuksen koneellisen ilmanvaihdon kykyä tuoda sisään puhdasta ilmaa. Vuotoil- massa voi olla epäpuhtauksia ja talvella se tulee sisään kylmänä. Hatarassa talossa erityi- sesti järveltä puhaltava tuuli voi lisätä lämmityksen tarvetta ja tuntua myös vetona. Hiljaisuus on arvo asumisessa Perinteisesti kivi- tai hirsirakenteisia taloja on pidetty hiljaisina verrattuna lämmöneristettyihin puurunkoisiin taloihin. Eristeiden paksuuden lisääminen vähentää rakenteen läpi tapahtuvaa äänen siirtymistä jossain määrin. Termex- Eriste Oy:n ja PrtLami Oy:n yhdessä kehittämä Zero-rakenne on osoittautunut ääniteknisesti erittäin toimivaksi. VTT:n suorittamien mittausten mukaan sen ääneneristävyys on jopa parempi, kuin huoneistojen välisille seinille asetettu vaatimus. Mittausten mukaan ääneneristävyys on, ilman ulkopuolen rappausta 57 dB(A). Ilmaraon ulkopuolinen rappaus parantaa ääneneristävyyttä vielä 2 dB(A):ta. Ilmatiiveys ja rakenteen monikerroksisuus vaikuttavat hyvävään tulokseen. Tämä ulkoseinärakenne on myös rakenteellisesti sellainen, että äänen on vaikea päästä siitä läpi, joten asunnossa saa nauttia hiljaisuudesta. Zero-rakenne on lääniteknisesti lähes ideaalinen Kuten mittaukset osoittavat, tämä monesta erilaisesta ainekerroksesta valmistettu ra- kenne läpäisee ääntä erittäin vähän. Sisäpinnassa olevalla ja runkoa jäykistävällä levyllä on erilaiset taajuudet, josta syystä eri taajuuksilla olevilla ääniaalloilla ei ole tilaisuutta läpäistä rakennetta. Moniosaisella rungollakin on oma vaikutuksensa erityisesti johtumisäänien vaimennukseen. Ohut sisäosan runko, joka on kiinnitetty molemmin puolin levyyn, on ääniteknisesti erittäin jäykkä. Huokoinen eriste alentaa osaltaan äänen siirtymistä. Ulkopuolen rakenne on ääniteknisesti huomattavasti sisärakennetta heikompi, jolloin se toimii ääniteknisesti eri tavalla kuin sisäpuolen rakenne ja tästä syystä se vaimentaa eri taajuuksia. Ääni kulkee erittäin pienestä aukosta. Tästä syystä ilmatiiveydellä on erittäin suuri merkitys rakenteen ääniteknisessä toimivuudessa. Ilmansulku ja sen päällä oleva levyrakenne varmistavat osaltaan rakenteen ilmatiiveyttä. Jäykistävä levy suojaa ilmansulkua ja lisäksi se estää rakenteen kosteus- ja lämpöteknisiä liikkeitä sen arimmalla alueella. Kun tähän lisätään ilmaraon ulkopuolinen rappausrakenne, vähennetään äänen suo- raa kulkua entisestään, koska ulkoverhous käyttäytyy taas eri tavalla sisärakenteisiin verrattuna. Uskaltaa rakentaa jopa lentomelualueelle Laskennallisesti on jo ennen tehtyjä tutkimuksia todettu, että Greenbuild- talon voi rakentaa myös lentomelualu- eelle ilman erikoisjärjestelyjä. Yläpohjan paksu eristekerros imee tehokkaasti ääntä. Zerorakenteella toteutettu seinä estää tehokkaasti äänen siirtymistä sisään. Ääniteknisesti arin rakenne ovat tavanomaiset ikkunat ja ovet. Äänitekninen ongelma on poistettavissa erikoisrakenteella, jossa käytetään mm. erilaisia lasipaksuuksia eri puitteissa ja melulähteen läheisyydessä voidaan lasipintojen suuntauksella aikaansaada lisävaimennusta. Tavanomaisilla liikennemelualueilla ongelmaa ratkotaan erilaisilla meluvalleilla. Näissäkin tilanteissa seinärakenteen kyky vähentää vaipan läpikulkevaa ääntä parantaa asumisen viihtyisyyttä. Testiseinä on lähdössä VTT:lle mittauksiin. Mittauksen tulos on erinomainen 59 dB(A) rapatun ulkoseinän kanssa. 6 Termex-asiakaslehti n:o 1/2010 Vähän energiaa, kiitos Passiivitalo kuluttaa lämmitysenergiaa korkeintaan 30 kWh/ m2/vuosi. Rakenteiden, ikkunoiden ja ilmanvaihdon energiatehokkuus on avainasemassa, kun lämmityskustannuksia pyritään alentamaan. Aalto-yliopistossa puurakentamisen opettaja Matti Kuittinen haluaa nostaa passiivitalojen rakentamisen tärkeiksi seikoiksi ilmatiiviyden sekä eristemateriaalin kosteusteknisen käyttäytymisen. Rakenteen ilmatiiveyden merkitystä ei voi korostaa liikaa. Sillä on vaikutusta ilmanvaihdon oikeaan toimintaan, ilmassa olevan kosteuden mukana tapahtuvaan lämmön siirtymiseen rakenteisiin sekä tuulen vaikutukseen lämmön siirtäjänä. Kosteus on osa eristeen toimintaa Vanhassa rakennuksessa puru toimi tehokkaana energiavarastona, koska se kykeni sitomaan kosteudessa olevaa energiaa. Paksussa eristerakenteessa tämä ominaisuus on aikaisempaakin tärkeämpi. Kosteus- teknisesti toimiva rakenne on hyvä lämmöneristeenä, mutta se hyödyntää myös faasimuutosta energian siirtäjänä. Helteillä faasimuutos hidastaa lämmön siirtymistä ulkoa sisätiloihin, koska rakenteessa tapahtuva höyrystyminen sitoo auringon energiaa rakenteen eristeen ulkoreunaan ja lämmön siirtyminen sisään hidastuu. Yöllä ulkopinnassa tapahtuva tiivistyminen luovuttaa sitoutunutta lämpöä. Talvella tilanne on päinvastainen. Sisältä lämpö siirtyy hitaasti ulospäin, koska sisäpinnassa tapahtuu höyrystymistä ja ulkopinnassa tiivistymistä. Kosteusteknisesti toimivat eristeet pohjautuvat uusiutuvaan yleensä puusta valmistettuun materiaaliin. Eristeen valmistuksessa sitoutunut energiamäärä on vähäinen ja näin se pienentää talon hiilijalanjälkeä myös materiaalin osalta. Hyvän sisäilman tunnusmerkkejä on puhtauden lisäksi miellyttävä ilman kosteus. Orgaanisen kuidun kyky tasata kosteutta on erinomainen ominaisuus. Sisäilman kosteuden pyrkiessä nousemaan kuitu sitoo ja laskiessa se luovuttaa kosteutta. Näin se hidastaa muutoksia ja pitää sisäilman kosteuden parempana. Hölmöläisten hommaa Taloon sitoutunutta energiaa tarkastellaan koko käyttöiän aikaisena tarkasteluna. Tämä sisältää myös rakentamisessa rakennukseen sitoutuvan energian. Kerrostalorakentamisessa käytettyjen muovipohjaisten eristeiden avulla voidaan rakenteiden paksuutta alentaa ja siitä johtuen saadaan hieman lisää rakennusoikeutta. Nämä eristeet sitovat valmistuksessa moninkertaisen määrän energiaa muihin eristevaihtoehtoihin nähden. - Niiden käyttö on vähän samanlaista kuin hölmöläisten peiton jatkaminen leikkaamalla pala toisesta päästä ja liittämällä se toiseen päähän, toteaa Matti Kuittinen eristevalinnasta. Sitoutuva energia pitää saada takaisin käytössä. Uutena tulokkaana energiakeskusteluun on tullut 0-ener- Kombi - Arkkitehdit Oy on keskittynyt vähän energiaa kuluttavaan rakentamiseen. Yhtiön toimitusjohtaja Matti Kuittisella on vahva osaaminen ja asema tehtävissä tutkimuksissa. giatalo, jonka määritelmät vaihtelevat melkoisesti. Mielenkiintoinen tarkastelu on elinkaaren aikainen 0-energia, joka tarkoittaa sitä, että taloon käytettyjen materiaalien ja rakentamisessa käytetty energia, käytön aikainen ja talon purkamisen energia lasketaan yhteen. Kun asiaa tarkastellaan esimerkiksi materiaalien ympäristöselosteiden kautta, ovat puu ja puupohjaiset materiaalit vahvoilla verrattuna kivi- ja teräsrakentamiseen, joissa uretaanieristeillä on vahva asema. Passiivitalokin tarvitsee lämmityksen Voisi sanoa jopa myytiksi, että passiivitalo ei tarvitse lämmitystä. Keski-Euroopassa tämä pitää jopa pääosin paikkansa, mutta Suomen talven kylmyys ja kolme kuukautta poissa oleva aurinko vaatisi vuodenvaihteen pakkasilla jo hyvää pukeutumista sisälläkin, jos taloa ei lämmitettäisi. kannattaa paneutua huolellisesti tulisijan valintaan, sillä perinteiset ratkaisut nostavat huonelämpötilaa tarpeettomasti erityisesti kireimpien pakkasjaksojen ulkopuolella. Hyvin eristetty tehokkaalla ilmanvaihdolla varustettu talo pärjää kovallakin pakkasella vähäisellä lämmitysenergian tarpeella. Rakennuksen vaippa pitää lämmön ulkona ja hyvä ilmanvaihtolaite palauttaa suurimman osan poistuvan ilman lämmöstä takaisin sisätilaan. Passiivitalokeskustelussa unohdetaan usein, että suihkuvettä sielläkin tarvitaan, kun puhutaan vain talon lämmittämisestä. Hyvin tehdyssä ilmatiiviissä talossa lämpimän käyttöveden energian tarve normaaliperheellä on jopa huomattavasti suurempi kuin koko talon lämmitys. Keski-Euroopassa käyttöveden lämmitys tapahtuu lähes kokonaan auringon avulla, jota Suomessakin voi hyödyntää 6-8 kuukautta vuodessa käyttöveden lämmittämiseen. Ahkera suihkuttelija voi käyttää lyhyessä ajassa talon lämmöntarpeen verran energiaa. Paljon suihkua tarvitessa maasta tai ilmasta lämmön ot- Vähäinen kulutus tuo haasteita Vähäinen lämmitysenergian tarve panee pohtimaan uusiksi lämmönjakojärjestelmän. Nykyisin yleisesti käytetty lattialämmitys on hyvä lämmönjakojärjestelmä vieläkin. Rakenteen kautta tapahtuva lämmönluovutus saattaa kui- tenkin olla ongelma energiapihissä talossa muualla paitsi märkätiloissa, jossa se pitää lattian miellyttävän lämpöisenä. Ilman käyttö lämmönjakamiseen antaa passiivitaloissa etuja. Se reagoi muutoksiin merkittävästi nestettä nopeammin, jolloin talvellakin voidaan hyödyntää auringon vähäinen lisälämmitys. Tulisija on tunnelman luoja ja myös tehokas lämmityslaite. Passiivitalossa tulisijan lämpö saattaa olla ongelma, jos sitä ei voida hyödyntää käyttöveden ja talon lämmittämisessä. Näitä tulisijasta veteen lämpöä siirtäviä ratkaisuja on onneksi tullut myyntiin. Aktiivisen puunkäyttäjän Käyttövettä tarvitaan tavalla lämpöpumpulla sitä voi valmistaa vähäisellä sähkön käytöllä. Energiaa on tarjolla Aurinko on kaiken energian lähde. Sitä voidaan hyödyntää valitsemalla tontti, johon aurinko pääsee paistamaan suuren osan päivää. Rakennuksen sijoittelulla tontille ja sen suun- tauksella voidaan vaikuttaa talon energian tarpeeseen. Talon valoaukkojen suuntauksella ja pohjoissivun aukottomuudella on myös merkitystä. Talvella aurinko vähentää tehokkaasti lämmitystarvetta, jos se pääsee paistamaan vaippaan ja ikkunoista sisälle. Kesällä säteilyä voidaan vähentää lehtipuiden varjostuksella tai erilaisilla kaihdin- tai markiisiratkaisuilla. Maan viileyttä voidaan käyttää passiivitalon viilentämisessä ilmanvaihtoon liitettävillä lämmönvaihtimilla. Viileä maapiirineste alentaa tuloilman lämpötilaa ja siirtää siinä olevaa lämpöä maahan. Auringon ja talokohtaisten tuuliturbiinien avulla voidaan tuottaa myös sähköä. Tänään sitä voi käyttää ostosähkön vähentämiseen. Näyttäisi, että jo lähitulevaisuudessa osan voisi myydä valtakunnanverkkoon, jolloin päästäisiin lähemmäs energiaomavaraisuutta. 7 Termex-asiakaslehti n:o 1/2010 Ekotehokas koti on enemmän kuin lämmitysenergia Ekotehokkuus mielletään varsin usein käytetyn lämmitysenergian kautta. Asia on kuitenkin paljon laajempi. Työtehoseuran projektipäällikkö Heli Mäntylä on tutkinut asiaa rakentamisen ja asumisen näkökulmasta. Rakennusten käyttöiän pidentämisellä voidaan vähentää uuden rakentamisen tarvetta. Uuden talon rakentamisessa sitoutuvan energian määrän vähentäminen tulee toteuttaa materiaalien ja raaka-ainevalintojen kautta. Rakentamisen suunnittelussa täytyy ottaa huomioon asukkaan elämänvaiheiden tuomat erilaiset tarpeet. Lapsiperheellä tarpeet poikkeavat merkittävästi seniorien tarpeista. Työtehoseura tarkastelee asiaa näiden ääripäiden kautta. Energiaa Rakennukseen sitoutuvan ja käytön aikaisen energiamäärän vähentäminen on panostus tulevaisuuteen. Rakennuspaikan- materiaalien- ja lämmitysjärjestelmien valinnoilla on kauaskantoisia vaikutuksia rakennuksen elinkaaren aikaiseen energian sitoutumiseen. Vähän energiaa kuluttava talo, jonka lämmitys ja jäähdytys on toteutettu ilmaisenergi- oita hyödyntävällä tavalla, on osa kestävää asumista. Asuinpaikalla on vaikutusta työ- ja vapaa-ajan liikkumiseen. Palvelujen etäisyys lisää osaltaan myös liikkumistarvetta. Käytännöllisyyttä Työtehoseura on edelläkävijä mm. suomalaisessa keittiössä, jota me pidämme nykyään itsestään selvyytenä. Optimaalinen tilankäyttö on myös tänään tärkeää. Heli Mäntylä toivoo, että suunnittelussa kiinnitetään huomiota säilytystilojen riittävyyteen ja myös huoneen sisustettavuuteen ja asunnon muunneltavuuteen. Keittiön säädettävyys eri elämänvaiheisiin antaa asunnolle toiminnallisuutta. Lapsiperheillä on erilaiset tarpeet kuin senioreilla. Muutamilla keittiövalmistajilla on kyky vastata säädeltävyysvaatimukseen. Muunneltavan keittiön tunnusmerkki on mm. tavanomaista suurempi kalustesyvyys. Tilojen suunnittelussa täytyisi Työtehoseuran osastolla omakotimessuilla tutustuttiin ekotehokkaaseen kotiin liittyviin asioihin. Heli Mäntylä (oikealla) esittelemässä Ekotoimivakoti.fi - sivustoa Juha Lehdolle, Tarja Marjomaalle ja Sari Kivilehdolle. huomioiden niiden monikäyttöisyys. Esimerkkinä Mäntylä mainitsee työhuoneen käyttämisen pukuhuoneena. Erillisen takkahuoneen ongelmana on sen soveltuminen muuhun käyttöön ja sen lämpiäminen takan käytön yhteydessä. Asuinympäristö on luonteva osa asumista. Hyvin suunniteltuna näkymä ikkunasta avartaa huonetilaa. Esteettömyyden merkitystä ei korosteta koskaan tarpeeksi, kun pyritään elinkaariasumiseen. Myös piha-alueiden suunnittelussa on syytä osoittaa paikka kompostille, jätteille ja pyykin kuivatukselle. Rakennuksen pitkäikäisyyden varmistamiseen kuuluvat myös kaikkinainen veden poisjohtaminen tai niiden imeyttäminen. Sade- ja valumavedet täytyy johtaa riittävillä kallistuksilla rakennuksen viereltä pois. Tiiveys täytti passiivitalolle asetetun vaatimuksen Saarijärvelle rakennetun Greenbuild- talon tiiveys täytti passiivitalolle asetetun vaatimuksen 0,6 1/h painekokeessa. Tiiveysmittauksen talossa suoritti Suomen Taloturva Oy:stä Ilkka Puttonen ja Jouni Tissari. Ennen tiiveysmittausta talon kaikki ilmanvaihto- ja savuhormit tiivistettiin, jonka tarkoituksena on estää ilman virtaaminen mittauksen aikana näistä aukoista. Rakennuksen ulko-oven tilalle asennetaan peite, jonka läpi sisältä puhal- letaan ilmaa ulos. Vähitellen sisäilmaan saadaan 50 Pa alipaine. Alipaineen säilyttämiseksi tarvittava ulos puhallettava ilmamäärä mitataan ja siitä lasketaan ilmavuotokerroin, jota verrataan rakennuksen kokonaisilmatilavuuteen. Tässä talossa poispuhallettu ilmamäärä oli 0,6 kertaa sisäilman tilavuus tunnissa, joka on erinomainen ja täyttää passiivitalolle asetetun vaatimuksen. Rakennuksen tiiveyteen Luonnonsuojeluliitto ja Greenbuild yhteistyöhön Ilmastonmuutoksen vastustaminen on yhteinen intressi molemmilla yhteistyöhön sitoutuneilla toimijoilla. - Greenbuild Oy:n liikeidea ja toiminta-ajatus tukevat hyvin luonnonsuojeluliiton energia- ja ilmastotyötä ja se antaa mielenkiintoisen mahdollisuuden tehostaa tiedonvälitystä yksityisille kansalaisille ympäristöystävällisen ja energiatehokkaan rakentamisen eduista, toteaa markkinointipäällikkö Pasi Typpö yhteistyön antamista mahdollisuuksista. - Asumisen ja rakentamisen merkitystä ilmastonmuutoksen torjumisessa ei voi vähätel- lä sillä rakennukset kuluttavat noin 40% Suomessa käytetystä energiasta ja tuottavat kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistämme, muistuttaa ilmastovastaava Venla Virkamäki Suomen Luonnonsuojeluliitosta. Energiatehokas passiivitalo kuluttaa energiaa noin puolet normitaloon verrattuna jolloin hiilidioksidipäästöt vähenevät murto-osaan. Kun lisäksi huomioidaan rakennusmateriaaleihin sitoutunut hiilidioksidi, voidaan todeta, että rakennuksen elinkaaren aikaiset päästöt ovat todella vähäiset. tärkein vaikuttava seikka on rakenteen oikea ilmatiivistys. Talon ilmansulkuna ja saumojen sekä läpivientien tiivistysmateriaaleina käytettiin varta vasten tätä tarkoitusta varten kehitettyjä tuotteita. - Selektiivisesti toimivat Intello- höyryn- ja ilmansulut rajoittavat kosteuden pääsyä rakenteisiin talvelle, mutta sallivat sen kuivumisen sisään ja ulospäin kesällä eivätkä Tescon- teipit irtoa vuosikymmentenkään aikana, kertoo Pro Clima- ilmatiiveystuotteita maahantuovan Tiivistalon myyntipäällikkö Jarmo Puronlahti. Greenbuild- talossa käytettävän Zero- rakenteen ilmatiiviin rakenneosan kestävyyttä lisää sisäpuolinen vaakakoolaus, jossa voidaan kuljettaa sähköputket, jolloin ne ovat tiivistysrakenteen sisäpuolella. Rakenteen jäykistämiseen käytetty havuvaneri vähentää puun kosteusmuutoksista aiheutuvaa liikettä, jolloin myös ilmansulkurakenteen pitkäaikaiskestävyyttä voidaan parantaa. Greenbuild Oy:n toimitusjohtaja Keijo Rautiainen on tyytyväinen Saarijärvelle rakennettavan talon mittaustulokseen, joka täytti passiivitalolle asetetun vaatimuksen. Tavanomaisen talossa ilmatiiveyttä heikentävät lukuisat ilmansulun läpi menevät kanavat, putket tai johdot. Sähköjohtojen ja ilmanvaihtokanavien suunnittelussa on unohtunut rakennuksen tiiveys. Ilman- vaihdon jakokanavat voidaan asentaa lähes poikkeuksetta ilmansulun sisäpuolelle. Sähköä varten rakennettu lisärunko vähentää myös sähköputkien tiivistystarvetta. 8 Termex-asiakaslehti n:o 1/2010 Yläpohjan eristys on edullinen tapa alentaa kustannuksia ja parantaa viihtyisyyttä Vanhassa talossa yläpohjan kautta energiaa karkaa talvella eniten. Kesällä aurinkoisina päivinä lämpötila saattaa nousta jopa 70-90oC ja osa lämmöstä siirtyy asuintiloihin. Vanhan talon asukkaalle on tuttua, että yläkerrassa helteellä nukkuminen vaatii läpivetoa, jotta lämpö saataisiin tuuletettua pois. Yläpohjan lisäeristäminen puhaltamalla tapahtuu varsin helposti. Eriste kohteeseen tulee asennusputkea pitkin. Putken päästäkin eristettä saadaan ohjattua jopa puolentoista metrin etäisyydelle, jos tilassa on korkeutta. Edullisin tapa alentaa lämmityskustannuksia Yläpohjan lisäeristäminen on kaikkein edullisin tapa lämmityskustannusten alentamisessa, verrattiinpa sitä mihin tahansa muuhun ratkaisuun. Se on lisäksi kaikkein helpoin toteuttaa. Yli 10 m3:n kohteissa eristystyö kannattaa antaa puhalluseristäjälle, pienissä kohteissa eristys onnistuu omatoimisesti. Ennen yläpohjan eristystyötä on syytä käydä tarkistamassa että eristetilan reunat ovat riittävän korkeat, että eriste pysyy yläpohjassa eikä lennä tuulen mukana. Usein epäillään, että ahtaaseen tilaan ei eristetä voi asentaa. Levyasennus näissä tiloissa onkin hyvin usein ongelmallinen, mutta jos tilassa sopii mies liikkumaan, asennus onnistuu. Eristeen siirtyminen asennusputkessa yläpohjaan tekee eristyksestä helpon verrattuna levyeristykseen. Kesällä lisäeristys vähentää tarvetta talon jäähdytykseen, jonka merkitys sekin on suuri. Jäähdytysongelma ratkaistaan usein ilmalämpöpumpulla, joka on sähkölämmitteisissä taloissa oiva väline lämmityskustannusten alentamiseen, kunhan sitä ei käytetä jäähdytykseen. Viihtyisyys paranee Vanhassa talossa, jossa yläpohjan eristystaso on alhainen tuntevat asukkaat vetoa, vaikka talo sinänsä olisi ilmatiivis. Kylmästä yläpohjasta johtuen rakennuksen sisään syntyvä ilmakierto tuo katosta kylmää ilmaa oleskeluvyöhykkeelle. Lisäeristeen ansiosta yläpohjan lämpötila nousee ja veto häviää. Helteellä auringon paiste nostaa yläpohjan lämpötilaa, joka siirtyy myös asuintiloihin. Riittävän paksun lisäeristyksen avulla voidaan tätä helleajan ongelmaa vähentää merkittävästi ja huonelämpötilat laskevat parhaimmillaan jopa 3-4oC. Yläpohjan lisäeristäminen puhaltamalla on erittäin helppoa. Eriste ohjataan putkea pitkin kohteeseen. Jarkko Liimatainen on saanut kohteen puhallettua ja hän odottaa koneelta miestä puhallusletkun vastaanottoon. Tällä on merkittävä vaikutus kesäaikaiseen viihtyisyyteen. Helleaikojen ongelma on vanhoissa tasakattoisissa taloissa, joissa koko katto toimii lämmön vastaanottajana. Vanhoissa 1½-kerroksisissa taloissa lämpiävät erityisesti yläkerran huoneet. Lisäeristys on jäähdytykseen lämpöpumppua tehokkaampi vaihtoehto. Selluvilla sopii sekä purun että mineraalivillan päälle Selluvilla tiivistää vanhan levyvillarakenteen tehokkaasti. Hienojakoisena se tunkeutuu kaikkiin saumoihin ja väleihin, josta syystä vanhan levyrakenteen eristyskyky paranee enemmän kuin mitä eristepaksuuden lisäys vaikuttaa. Se myös parantaa rakenteen kosteusteknistä käyttäytymistä. Pururakenteen päälle asen- nettuna se ei aiheuta purueristeen kosteustekniikassa muutoksia, koska kuitu on perusrakenteeltaan puuta. Alapohjan eristämisessä korostuu tekijän osaaminen Alapohjaeristyksissä tapahtuvat suurimmat virheet, jos asentajalta puuttuu tieto eristeen käyttäytymisessä alapohjissa. Yleisin virhe, minkä omatoiminen asentaja tekee alapohja- ja välipohjaeristyksissä, on asumisesta aiheutuvan tärinän vaikutuksen huomiotta jättäminen. Puurakenteet antavat joitain millejä periksi ihmisen liikkuessa. Toisaalta lasten juokseminen synnyttää rakenteeseen pieniä iskuja, jotka yhdessä aiheuttavat eristeessä painumista, ellei asennuksessa tätä ole huomioitu. Alapohjan asumisesta aiheutuva tärinä on helposti hallittavissa. Tärkein on estää kylmän ilman pääsy lattian pinnan ja eristetilan väliseen tilaan. Tavanomaisimmin tapa on estää eristetilan reuna-alueen painuminen nostamalla massan tilavuuspainoa. Se voidaan tehdä käyttämällä levyä, jonka alle eriste puhalletaan tai eristeenasennusletku painetaan eristeen sisään, jolloin tilavuuspaino kasvaa. Myös ylipaksuuden painaminen levyllä rungon tasalle nostaa tilavuuspainoa. Edellä mainituilla tavoilla estetään kylmän ilman pää- sy reunan läpi keskialueelle, mutta luonnollisesti varmin tapa on nostaa eristeen tilavuuspainoa koko eristealueella antaa parhaan tuloksen. Jos lattia tehdään vaaka-ontelona ja se puhalletaan huolellisesti täyteen, tulos on ehdottomasti paras. Koska eriste myydään kilotavarana, sen menekin lisääminen nostaa eristeen hintaa. Jos lopputulos on hyvä, 10-15% hinnan nousu on vähäinen. Lisäksi eriste on kaikkein edullisin rakennustarvike, jos sen m3- tai kilohintaa vertaa muihin tarvikkeisiin vaikka esimerkiksi runkopuuhun. Huonosti tehdyn eristystyön korjaaminen maksaa monin kerroin enemmän kuin koko eristystyö. Ala- ja välipohjissa se on myös vaikea toteuttaa, kun pinnat on tehty valmiiksi. Aivan pienissä kohteissa omatoiminen työ kannattaa, mutta jo vastuukysymyksien takia kannattaa isommat kohteet teettää ammattilaisella, joka tietää, miten painumat vältetään. Asentaja ei halua tulla korjaamaan jälkiään ja siksi alapohja tehdään kerralla sellaiseksi, että painumaa ei pääse tapahtumaan. 9 Termex-asiakaslehti n:o 1/2010 Uuden levyvillan synty oli osaamisen yhdistämisessä Termex-Eriste Oy ja Sepa Oy Vital Finland yhdistivät voimavaransa ja tuloksena on uusi levyvilla, jossa raaka-aineena on keräyspahvi. Idean isänä on Termex-Eriste Oy:n hallituksen puheenjohtaja Keijo Rautiainen, joka on useita vuosia pohtinut käyttöä tälle raaka-aineelle, josta on ylitarjontaa. - Otimme heitetyn pallon haltuumme ja ryhdyimme tutkimaan asiaa. Meillä oli menossa tutkimusta puuhierteen käytöstä Oulun yliopistolla, ja pyysin heitä tutkimaan myös pahvilaatikon, jolla toimme hierrettä tutkimuksia varten, kertoo tehtaanjohtaja Hannu Manninen idean hyödyntämisen ensivaiheista. Tutkimuksen tekijän toteamus, että pahvi on ylivoimainen verrattuna puuhierteeseen, antoi intoa jatkaa selvitystyötä. Selvitykselle oli myös perusteita tehtaan nykyisen raaka-ainepohjan, happivalkaistun selluloosan, hintaheilahtelut. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla Kehitys alkoi vuoden 2009 keväällä ja saman vuoden syksyllä tehtiin ensimmäiset näytteet. Tehdyt mittaukset osoittivat, että keräyspahvi soveltuu erinomaisesti lämmöneristeeksi. Sen eristävyys vastaa täysin selluloosasta tehtyä levyä. Tämän idean pohjalta Termex-Eriste Oy saa kaipaamansa keräyskuidusta valmistetun levytuotteen, joka on myös ekologisesti kestävä. Se laajentaa yhtiön mahdollisuuksia palvella laajemmin puu- ja hirsitalojen valmistajia sekä myös uudisra- kentajia. Lisäksi levyvilla helpottaa palkkien taustojen ja nurkkien tekemistä. Valkoinen allergiatestattu selluloosasta valmistettu Vital- lämmöneriste saa rinnalleen ekologisen keräyskuidusta valmistetun vaihtoehdon, jolla hiilijalanjälkeä saadaan pienennettyä. Tällä vastataan tulevaisuuden haasteisiin. Hannu Manninen arvioi, että Termex-Eriste Oy saisi levyä myyntiin jo heinäkuun loppupuolella. Keräyskuidun vaatimat laiteasennukset pitäisi olla valmiina juhannukseen mennessä, jonka jälkeen aloitetaan koeajot. Fi- merkillä aloitetaan Vital- lämmöneristeillä on oikeus käyttää CE- merkkiä nykyisessä tuotannossa. Tämä mahdollistaa tuotteiden tarjoamisen koko EU-alueella ilman maakohtaisia hyväksyntöjä. CE- hyväksytyksen saaminen on monivaiheinen prosessi. Toiminta käynnistetään Suomessa Inspectan myöntämällä FI- sertifikaatilla. Tätä varten tarvittavat testit on tehty levyllä, joka on valmistettu ennen eristevalmistuksen automatisointia. Tuotteen arvot vastaavat kaikilta osin nykyisin valmistuksessa olevaa levyä. Fi- merkki on kansallinen, mutta ennen sen myöntämistä kokein varmennetaan tuotteelta vaadittavat lämmöneristävyys-, ilmatiiveys- ja myös palotekniset ominaisuudet. Kun valmistuslaitteiston vaatimat muutokset on saatu käyttöön, voidaan tehdä laajemmat testit kansainvälisesti hyväksyttävää merkkiä varten. Termex- levyvillaa on saatavissa elokuun alkupuolella lupaa Sepa Oy:n Kemin eristetehtaan tuotantopäällikkö Hannu Manninen. Keräyskuidusta valmistettu levyvilla pienentää hiilijalanjälkeä ja siksi se esitellään veden ja vihreän kasvuston äärellä. Ruiskuasennus on yleisin seinäeristämisessä Levyeristäminen on antanut tilaa seinän ruiskuasennuksille ja syykin on selvä. Levyllä asennettaessa asennusvälin mitoitus täytyy tehdä todella huolellisesti ja hyvään eristystulokseen päästäkseen puutavarankin täytyy olla mittatarkkaa. Ruiskuasennuksessa eriste täyttää sille annetun tilan. Uusissa erittäin paksuilla eristeillä toteutettavissa taloissa ruiskuasennusta on korvannut seinän kotelopuhallus, joka suoritetaan ylhäältä valmiiksi tehtyyn onteloon. Esimerkkinä tästä ovat Zero-rakenteiset seinä. Ruiskuasennus soveltuu aina, milloin eristetilan syvyys pysyy kohtuullisena. Paksuus riippuu jossain määrin asentajan kokemuksesta ja harjaantumisesta. Pitkän kokemuksen tuomalla taidolla voidaan tehdä jopa lähes 300 mm paksuja avoimen tilan seiniä, mutta yleensä mentäessä yli 250 mm:n kannattaa asentajan kanssa pohtia eri vaihtoehtoja. Epätasainen alusta voi olla haasteellinen kaikille levyeristeille, mutta ruiskuasennetut seinät täyttyvät kaikilta osin. Hirren saumaan ei jää tyhjiä vaakatiloja, joissa kylmä ilma pääsisi mellastamaan. Eriste täyttää kaikki saumat ja myös kolot. Erityisesti vasta asennetuissa hirsissä ongelmana on hitaasti tapahtuva painuminen. Kun eriste tarttuu hirteen kiinni, se seuraa painumista. Tehdyissä tutkimuksissa suurikaan painuma ei näy muodonmuutoksena eristeessä. Lisärungon irtoaminen eristeestä näkyy hiushalkeamana pinnassa. Vanhassa hirsiseinässä hirret ovat aikojen kuluessa vääntyilleet hieman ja tästä syystä ne voivat hammastaa melkoisestikin. Tämäkään ei vaadi minkäänlaisia keskusteluja työmaalla. Ongelma siirtymistä voi olla suurempi lisärungon asennuksissa. Hirsirakentaminen on kaikkiaan tällä hetkellä melkoisten haasteiden edessä, kun niiden eristyskyvylle tulee tiukke- nevat vaatimukset. Selluvilla on yksi vastaus haasteeseen. Se säilyttää rakenteen kosteuden käsittelykyvyn. Sillä ei ole merkitystä kummalle puolella hirttä se asennetaan. Puhallusasennus palaa myös seiniin Ruiskuasennus syrjäytti puhallusasennuksen 1990-luvun alkupuolella, koska se oli paremmin kontrolloitavissa 175225 mm paksuissa seinissä, joissa rakenteen aiheuttama kitka, ellei sitä asennuksessa huomioitu, saattoi heikentää asennustulosta. Nykyiset 250-300 mm paksuissa seinissä pinnan kitkan merkitys on olematon ja eriste asettuu tasaisesti läpi rakenteen. Toisaalta näin paksujen seinien ruiskuasennus on erittäin haastavaa. Puhallusasennustekniikka on myös parin vuosikymmenen aikana kehittynyt. Termex-Eriste Oy:n ja PRTLamin yhdessä kehittämässä Zero- rakenteessa eristämises- sä pystyrungon osuus tehdään puhaltamalla ja jäykistävänä ja tiivistävänä rakenteena toimivan havuvanerin sisäpuoli tehdään ruiskuasennuksena. Tähän 50 mm osaan asennetaan sähköt, jolloin niiden kautta ei tapahdu vuotoja. 10 Termex-asiakaslehti n:o 1/2010 Termex uudisti ilmettään Arvot aidosti ympäristössä Termex uudisti ilmeensä vastaamaan paremmin omaa ympäristöstä lähtevää palvelutoimintaa. Käytännön työn tähän teki Webon Oy. Aikaisempi sinikeltainen värimaailma muut- tui pehmeän vihreäksi. Kaikki muu uusittiin tähän sävyyn, mutta logo säilyi ennallaan. Se on palvellut yritystä jo lähes 20 vuotta. Uutta on ympärille tullut ovaali. Ilme on uudistunut ja ensimmäisenä siihen pääsee tutustumaan yrityksen kotisivuilla. Tämä uudistus tulee näkymään kaikessa yrityksen materiaalissa. Harri Niemelä on vienyt vihreällä ovaalilla ympäröidyn Termex- logon luontoon, jolla hän halusi kertoa, että yrityksen Arvot ovat aidosti ympäristössä. Hape Yritysilmeen uudistaminen on pitkä prosessi - On tärkeää luoda yritysviestistä sellainen, että sen voi juostessakin lukea, kertoo Harri Niemelä Webon Oy:stä suunnittelun tavoitteita. Termexin yritysilmettä miettiessäni olen usein tehnyt ajatustyötä yöllä, jotta pääsisin asiaan todella kiinni ja voisin rauhassa uppoutua ajatustyöhön ilman häiriötekijöitä. Pirteän punatukkaisen tytön käytöllä on tavoitteena viestittää, että yritys kantaa vastuun myös tulevista sukupolvista. Kaikkiaan ilmeen rakentaminen on monien ihmisten yhteistyötä. Vaikka mainostoimisto on saanut melkoisen vapaat kädet ilmeen suunnittelussa, ovat Termex-Eriste Oy:n henkilöt olleet tiiviisti mukana suunnitteluprosessissa. - Aihe kehittyy vähitellen kokonaisuudeksi. Toivomme, että Termexin arvot välittyvät uuden yritysilmeen kautta kaikille tarkoittamallamme tavalla. Joskus on hyvä odottaa muutama päivä, että kaikki muutokset ehtivät kyspsyä ja että muutkin hyväksyvät ajatukset, listaa Harri Niemelä toimintaansa. Ilme näkyy vähitellen kaikessa Uusi ilme pyritään saamaan kaikkeen toimintaan vähitellen. Ensimmäiset autot ovat jo teipattu ja kotisivuilla ilme näkyy kaikkien aiheiden osalta. Vähitellen esitteet uusiutuvat ja kirjelomakkeet saavat saman tunnistettavan ilmeen. Yrityksen toiminta on lähtenyt tähänkin saakka Arvot aidosti ympäristössä - ajatuksesta, mutta nyt se halutaan näkyvän kaikessa toiminnassa. Se ei ole pelkästään kuva, vaan se on ajatustapa, jonka yritys haluaa ohjaavan myös sen puhalluskumppanien toimintaa. Alhainen energian kulutus, vähäinen energian sitoutuminen, raaka-aineena keräyskuitu ja lopputuloksena virheetön asennus antavat hyvän lähtökohdan tarjota yrityksen arvopohjaa myös rakentajille ja remontoijille. Pahvin jalostajasta puhallusurakoitsijaksi kupuolella Petteri oli juuri aloittanut kolmen viikon loman, jota vietetään pääosin mökillä Vuohijärvellä. Siellä on aina jotain askarreltavaa ja saa nauttia alkukesän auringosta. Yrittäjyys on uusi kokemus Petteri Eskolin esittelee ylpeänä Termex- puhalluskaluston uudella värityksellä olevaa autoaan, jossa ovat kaikki puhaltamisessa ja ruiskuasentamisessa tarvittavat laitteet. Auton voi nähdä Kouvolan - Kotkan seuduilla. Paperiteollisuudessakin on joutunut huomaamaan, että kaikille ei riitä jalostettavaa, kun tehtaita suljetaan. Petteri Eskolin halusi varmistaa, että ei joudu täysin tyhjän päälle, jos tehdas ei jostain syystä tarvitse enää hänen työtään. Hän päätti ryhtyä eristeasennusyrittäjäksi. Koulusta päästyä oli luvassa kolmen kuukauden rupeama Stora Enson paperitehtaalla. Kolme kuukautta on muuttunut nyt reiluun 25 vuoteen. Luottoakin on tullut. Petteri toimi valmistuksen luottamusmiehenä. Juttua tehtäessä kesäkuun al- Selvil- toiminimi ja hyvät neuvot tulivat urakoinnin lopettaneelta vaimon sukulaiselta. Nyt toimintaa on opeteltu reilun puolen vuoden ajan ja työ tuntuu kiinnostavalta. Toisin kuin tehtaalla, tässä työssä näkee uusia ihmisiä, joita voi palvella. Syksy ja alkutalvi ovat asennustyössä, muiden kertomana, kiireisintä aikaa. Kyllä se on tullut huomatuksi jo nyt, kun tilauksia tippuu, jos ei päivittäin, niin useita viikossa. Kaikki työt on ensi syksynä varauduttu tekemään sovittuna aikana. Tätä varten mies on ottanut lomaa koko syksyn ja alkutalven ajaksi. Työnsä osaavalle pahvin jalostajalle on tullut paljon uutta opittavaa. Tehtaalla muut huolehtivat palkan maksusta ja verojen tilittämisestä. Näitä varten on täytynyt hankkia oma kirjanpitäjä, joka huolehtii kirjauksista ja tarvittavista ilmoituksista. Myös muut työnantajavelvoitteet alkavat aueta. Oman työn myyntikin on kokemuksena uusi. Onneksi kaikkea ei ole tarvinnut oppia aivan alusta, kun matkassa on hyvä neuvoja, joka on aikaisemmin elänyt tällä työllä. Mainosten lisäksi puhelin on tullut aivan uudella tavalla tutuksi, se kun tuo leipää. Yrittäjyys tuntuu ainakin näin alussa aivan passelilta. Omaa ajankäyttöä saa säädellä itse. Voi vapaasti päättää, mihin aikaan aloittaa työt. Työ määrittää, kauanko sitä tehdään. Jos kaikkea ei saa päivässä tehtyä, jatketaan työtä seuraavana päivänä. 15-kiloinen on vielä saamatta Kalastus on Petteri Eskolinin vastapaino työlle. Kalaa on narrattu Vuohijärvellä, mutta se on kuljettanut miestä monilla hyvillä kalapaikoilla eri puolilla Suomea. Vielä on 15-kiloinen lohi antanut odottaa itseään. Suurin saatu arvokala on ollut vajaa 12 kiloa. Viime vuoden tositavoite oli päästä sellaisille apajille, että olisi voinut kehua ison kalan saamista. Kesä meni hyvin ja kalaa tuli. Tavoitteen hakeminen jäi tältäkin kesää saavuttamatta. Jääkansi peitti hyvät kalavedet, mutta ehkä tänä kesänä ? Vaikka kalakaverit ovat tuttuja, kalapaikoilla tapaa aina uusia mielenkiintoisia ihmisiä, joiden kanssa voi vaihtaa kuulumisia. Joillakin juttu lentää toisia paremmin ja saatujen kalojen mitta lähestyy miehen syltä. Vaikka kädet sitoisi, juttu vaan jatkuu. Jos kaveri ei kykene näyttämään kalan kokoa käsillään, hän näyttää silmien väliä. 11 Termex-asiakaslehti n:o 1/2010 Termex kehittäjänä Painumaton puhallusvilla yläpohjaan Puhallusasennuksen vahvuuksina on pidetty asennuksen saumattomuutta, mutta erityisesti levyvillateollisuus on pyrkinyt tuomaan esiin puhalluseristeiden painumista ongelmana. Painuma on tavallisten puhallusvillatuotteiden ominaisuus, johon ratkaisuna on painumavaran käyttö asennuksessa. Levytuotteiden vähäisempi painuma syntyy kuitujen liimaamisesta toisiinsa valmistusprosessin aikana. Samaa tekniikkaa käytetään puukuitueristeruiskutuksissa seiniin. Kuidun oma liima-aine aktivoidaan kostuttamalla kuitu. Kosteuden haihtumisen jälkeen seinään on saatu tilan täyttävä täysin saumaton ja seinästä ryhdin ottava painumaton eristemassa. Painumattomuus perustuu asennustekniikkaan Termex-Eriste Oy yhdisti markkinoilla olevaa tietoa ja tekniikkaa uudenlaiseksi tavaksi asentaa yläpohjan eristeet siten, että painumaa voidaan hallita ilman painumavaraa. Kosteuden aiheut- tama kuitujen liimautuminen yksistään ei riittänyt yläpohjassa, koska se vaikutti liimautumiseen hitaasti ja lisäsi kuidun painoa. Markkinoilla on tunnettu sideaine, joka reagoi nopeasti eristekuidussa olevan boorin kanssa ja kuitujen nopean liimautumisen vaikutuksesta rakenteeseen syntyy painumaa estävä sidosverkko vähän samalla tavalla kuin levytuotteiden liimalla tehty rakenne. Seinäasennuksessa käytetyn suuttimen perustekniikkaa kehittämällä saatiin tehtyä yläpohjan eristämiseen soveltuva suutin. Lukuisten koeasennusten aikana saatiin selville tarvittava kostutusmäärä ja kostutusveteen lisättävä sideainemäärä. Koeasennusten yhteydessä hioutui myös asennustapa, jolla varmistetaan tasainen eristystulos. Tämä Sidox- Termex tuotenimellä vapaasti puhallettaviin yläpohjiin markkinoitava palvelutuote on ollut markkinoilla jo lähes vuosikymmenen. Sen käyttöä ovat toistaiseksi rajoittaneet pienissä eristeasennuskohteissa tarpeelliset esivalmistelut, jotka nostavat perushintaa. Juha Kupari pysäytti puhaltamisen kuvan ottamisen ajaksi. Kuvasta näkyy, miten eriste täyttää tilan ja myös eristeen sisään jäävien putkien ympäristön. Pikkukuvassa eristeasennus jatkuu. Eristepaksuuden kasvu lisää kysyntää Eristepaksuuden lisääntyminen tulee kasvattamaan painu- mattoman tuotteen kysyntää. Painumattomalla levymäisellä tuotteella voidaan välttää perinteisen asennustekniikan ongelmat mm. vinosauvojen alapuoliset avautumiset, jotka toki on hoidettavissa tekemällä asennus useampana asennuskertana. Purun tai levyvillan päälle tehtävissä lisäeristyksissä painuman merkitys on uudisrakennuksien yläpohjaeristyksiä vähäisempi. Vanha puru on tiivistänyt rakenteen ja levyeristyksessä hienojakoinen kuitu täyttää aikaisemmat vuotokohdat tehokkaasti. Paksut eristekerrokset ovat varsin haastavia levyeristeillä tehtäväksi ahtaissa yläpohjissa. Yläpohjan kantavien rakenteiden huomioiminen on vaativa tehtävä. Lisäksi on mielenkiintoista tietää, miten ylimmät levykerrokset asennetaan yläpohjaan. Joutuuko eristeasennusta varten rakentamaan asentajille asennustasoja? Sidoxasennustekniikan edut tulevat korostumaan uusissa jopa yli puolen metrin paksuisissa eristeissä. Asennuksessa tarvittavat aineosat kulkeutuvat putkessa yläpohjaan ja ne yhtyvät suuttimessa lievästi kosteaksi massaksi, joka asettuu tiiviisti myös yläpohjassa olevien rakenteiden ympärille. Ilmatiiveys on rakentamisessa laadun mitta Rakennuksen ilmatiiveydellä on vaikutuksia ilmanvaihdon lisäksi myös rakenteen kosteustekniseen toimivuuteen. Huono ilmatiiviys voi edistää kosteuden siirtymistä rakenteisiin, mistä voi aiheutua rakennukselle ajan mukana suuriakin ongelmia. Ilmatiivis rakennus on terveempi ja kuluttaa myös vähemmän energiaa. Ilmatiiveyttä mitataan rakennukseen tuotetun paineeron avulla ja sen tulos esitetään 50 Pa:n paine-erossa tapahtuvana rakennuksen ilmatilavuuden vaihtona tunnin aikana rakenteiden vuotoreittien kautta. Jos ilmatiiveys on alle 1 1/h (@ 50 Pa), on se varsin hyvää tasoa. Energiatodistuksessa on ilmatiiveyden perustasoksi määritelty 4 1/h (@ 50 Pa), mutta tätä pienempää arvoa voidaan käyttää, jos tiiviys on mittauksin osoitettu. - Rakennuksen hyvän ilmatiiviyden toteutumisen edellytyksenä on tavoitteen vaatimusten mukainen suunnittelu ja toteutus. Erityisesti ilmatiiviyteen vaikuttavien detaljien suunnittelu ja eri työvaiheiden toteutuksen valvonta myös ilmatiiviyden kannalta on tärkeää. Ilmanvuotomittauksin voidaan todeta saavutettu taso ja vielä osittain parantaa tiiviyttä en- rajoittavat kosteuden pääsyä rakenteisiin talvella, mutta sallivat sen kuivumisen sisälle kesällä. Sarjaan kuuluvat teipit eivät irtoa vuosikymmentenkään aikana, jolloin näillä tiivistäminen on turvallista. nen rakennuksen käyttöönottoa suosittaa erikoistutkija Tuomo Ojanen VTT Expert Services Oy:stä. (VTT, Valtion teknillinen tutkimuskeskus). Ilmatiiveys saadaan huolellisella rakentamisella Huonosti tiivistetyn rakennuksen hallitsematon ilmanvaihto voi olla merkittävä suunniteltuun ilmanvaihtoon verrattuna. Hatarassa rakennuksessa ilmanvaihtoon vaikuttavat tuuli, lämpimän ilman nouseminen ylöspäin ja tulisijojen käyttö (jopa takan polttaminen). Kun ilma tulee erilaisista raoista, sen puhtaus on kyseenalainen. Lisäksi hatarassa rakennuksessa alipaineen jatkuva ylläpito ei onnistu ja rakenteisiin voi siirtyä huomattava määrä kosteutta sisäilman virratessa vuotoreittien kautta ulospäin. Hyvä osaava rakenteiden suunnittelu, mahdollisten ongelmakohtien paikantaminen ja niiden detaljisuunnittelu sekä huolellinen työ ja sen valvonta mahdollistavat ilmatiiveyden toteutumisen. Erityisiä ongelmakohtia ovat läpiviennit, joista ehkä vaikeimmin ratkaistavia on savuhormi. Ikkunoiden ja ovien pielien ilmatiiveyden varmistaminen vaatii huolellisuutta. Ilmatiiveyden valvonta kuuluu pääsuunnittelijalle Oven poistamisen jälkeen oviaukko peitetään pressulla, jonka läpi tapahtuvalla puhalluksella rakennukseen synnytetään 50 Pa:n alipaine ja sen säilyttämiseksi tarvittava ilmamäärä mitataan. Tämä ilmamäärää verrataan rakennuksen ilmatilavuuteen. - Ilmansulun sisäpuolinen lisärunko pienentää riskiä ilmatiiviyden heikentymisestä rakentamisen eri vaiheissa, kun rakennuksen sähkövedot ja muu tekniikka voidaan kuljettaa tässä välissä tarvitsematta rikkoa ilmansulkua, vihjaa Tuomo Ojanen. Kaiken kaikkiaan talotekniikan edellyttämien läpivientien määrä tulisi minimoida ja lä- pivientien tiivistyksessä tulisi käyttää tarkoitukseen soveltua osia, jolloin työmaalla ei tarvitse turvautua tilanteesta tai tekijästä riippuviin viritelmiin vaikeissa kohdissa Ojanen opastaa. Nykyisin on saatavissa jo materiaaleja, joilla talon tiivistäminen onnistuu erinomaisesti. Selektiivisesti toimivat höyryn- ja ilmansulut Rakennuksen suunnittelun koordinaatio ja valvonta kuuluu pääsuunnittelijalle. Hän määrittää tavoiteltavan ilmanvaihtoluvun, jota käytetään myös energiaselvityksessä. Kun ilmatiiveysvaatimus on määritelty pienemmäksi kuin 4, on se todennettava ennen rakennuksen käyttöön ottoa. Pääsuunnittelijan tehtävänä on valvoa erityisesti, että tältä osin suunnitelmia noudatetaan työmaalla ja niissä määritellyt tiivistämiset tehdään asianmukaisesti. Varsinaista tiivistysten toteuttamista valvoo työmaan vastaava työnjohtaja. Talon rakennuttajan etuihin kuuluu seurata tältä osin myös osaltaan työn huolellisuutta, sillä viime kädessä hän maksaa kohonneina käyttökustannuksina tiiveyden puutteista ja siitä mahdollisesti syntyneistä kosteusongelmista. 12 Termex-asiakaslehti n:o 1/2010 Jokelan tehtaalle uusi tuotantopäällikkö Sami Ylén nimitettiin TermexEriste Oy:n Jokelan tehtaan uudeksi tuotantopäälliköksi toukokuun 2010 alusta. Hän vastaa Tuusulan Jokelassa sijaitsevan tehtaan eristeen valmistuksesta ja toimittamisesta puhallusurakoitsijoille ja muille asiakkaille. Ylén on tullut yhtiön palve- lukseen vuoden 2009 lokakuun alusta. Alkuvaiheen tehtävänä oli toimia tuotannossa nokkamiehenä tuotantopäällikön alaisuudessa. Kun aikaisempi tuotantopäällikkö siirtyi uusiin tehtäviin, oli tämä luonnollinen jatko. Tehtaan laitteistoja on kehi- tetty pitkin talvea ja tuotantovolyymia on saatu nostettua aikaisemmasta. Nykyisellä toimintatasolla eristeitä valmistuu tarpeen mukaan 120 - 180 tonnia viikossa. Tehtaan tavoitteena on turvata Uudenmaan ja lähialueilla tarvittavat lämmöneristeet. Sami Ylén käynnistää eristeenvalmistuslaitteistoa. Kone käynnistetään vaiheittain, jolloin syntyvä virtapiikki jää pieneksi. Urakoitsijaverkosto tiivistyy Termex-Eriste Oy:n puhallusurakoitsijoiden verkostoon on tullut uusia urakoitsijoita, jotka osaltaan parantavat asennuspalvelutoimintaa. Urakoitsijat ovat tulleet pääosin alueille, jotka ovat olleet vanhojen urakoitsijoiden reuna-alueilla. Kuusamossa Termex-Eriste oy:n urakoitsijana toimii Alpo Ala-Vuotunki. Yritykselle put- kieristys on tuttua työtä. Talon eristys on erinomainen lisä tehtävään työhön. Toisaalta kuusamolaisilla on nyt myös puhalluseristämisessä yritys paikkakunnalla. Etelä-Pohjanmaan etelä-osia ja satakunnan pohjoisosia palvelee Jalasvilla, joka pitää kotipaikkanaan Jalasjärveä. Yrityksellä on eristekokemusta jo aikaisemmalta ajalta. Nyt se on osana Termex-Eriste Oy:n alueellista urakoitsijaverkostoa. Kouvolassa kotipaikkaansa pitävä Selvil palvelee EteläKarjalan aluetta. Kouvolan lisäksi toiminta-alueeseen kuuluvat Kotkan ja Haminan alue ympäristöineen. Uusi levyvilla valmistui yhteistyönä Termex- levyvilla tulee markkinoille tämän kesän aikana. Sen on kehittänyt Sepa Oy Vital Finland Termex-Eriste Oy:n hallituksen puheenjohtajan Keijo Rautiaisen idean pohjalta. Levy on luonteva jatke keräyskuidusta lämmöneristettä valmistavalle yritykselle ja täydentää erinomaisesti sen tarjontaa. Keräyspahvin soveltuvuutta eristekäyttöön on TermexEriste Oy:llä pohdittu pitkään. Sepa Oy Vital Finland valmistaa selluloosasta levylämmöneristeitä. Tutustumiskäynnin yhteydessä Keijo Rautiainen esitti idean Vital Finlandin tehtaanjohtaja Hannu Manniselle, joka kiinnostui asiasta. Tästä käynnistyi yhteistyö pahvista valmistetun levyvillan kehittämiseksi. Uusi tuote laajentaa mahdollisuuksia käyttää kierrätystuotteita erilaisissa eristyksissä. Nurkkien ja palkkien taustojen lisäksi tuote on erinomainen kohteissa, joissa ei ole sähköä, luettelee eristeen uusia käyttökohteita Termex-Eriste Oy:n toimitusjohtaja Veli-Matti Pölkki. Asiaa on käsitelty tarkemmin sivulla 9. Rakennusmääräykset kiristyivät yli kolmanneksen vuoden 2010 alussa Rakentamisen lämmöneristemääräykset kiristyvät aikaisemmasta tasosta yli kolmanneksen. Uusien määräysten mukaan esimerkiksi yläpohjiin tarvitaan Termex- lämmöneristeitä lähes puoli metriä. Parin vuoden päästä on luvassa vielä noin 20%:n kiristyksiä rakentamisen määräyksiin. Ilmatiiveysvaatimusta kiristetään myös, sillä hyväkään lämmöneriste ei toimi kunnolla, mikäli rakenteet eivät ole riittävän ilmatiiviitä. Ilmatiiveys saavutetaan hyvän ilmansulkurakenteen lisäksi huolehtimalla kaikkien läpivientien tiivistämisestä. Rakennukset ovat suurin yksittäinen energian kuluttaja noin 40% kulutuksella ja ne tuottavat reilun kolmanneksen kasvihuonepäästöistä. Eriste- ja ilmanvaihtomääräyksien kiristämisellä on tavoitteena alentaa rakennusten käyttämää energiaa ja vähentää näin osaltaan kasvihuonepäästöjä. Vuoden 2012 määräyksillä puututaan rakennusten lämmöneristämisen ja ilmanvaihdon lisäksi myös lämmön tuottotapojen kautta myös energian säästöön ja ympäristövaikutuksiin. Kuljetuskalusto uusiutuu Termex-Eriste Oy uusii kuljetuskalustoaan samalla, kun ilmettä uusitaan. Puoliperävaunu toimii urakoitsijan eristevarastona. Urakoitsija tilaa uuden varastokärryn, kun vanhassa alkaa pääty näkyä. Varastokäryyn tarve on ura- koitsijamäärän ja eristekysynnän myötä lisääntynyt. Tämä kustannustehokas tapa helpottaa urakoitsijan toimintaa. Osaltaan se myös vähentää eristeen siirtotarvetta, koska valmistuneet eristeet siirtyvät valmistuslinjalta suoraan kul- jetusalustalle. Ensimmäiset uudella kuosilla tehdyt kärryt ovat jo odottamassa käyttöönottoa. Viimeisetkin vanhat peräkärryt poistuvat varastokäytöstä kuluvan vuoden aikana. Termex-Eriste Oy:n asiakaslehti 1/2010 Liikevaihto v. 2009 oli noin 4,5 M€. Termex-Eriste Oy on perustettu 1988 ja sen kotipaikka on Saarijärvi. Eristetehtaat ovat Saarijärvellä ja Tuusulan Jokelassa. PL 34 43101 SAARIJÄRVI Puh. 020 780 9880 Fax (014) 423 575 www.termex.fi [email protected] Yhtiön toiminnan painopisteet ovat eristeen valmistus ja valmistuksen tuotantoteknologia. Yhtiö myy lämmöneristeet Termex-tuotemerkillä. Yhtiö työllistää keskimäärin 12 henkilöä. Päätoimittaja: Veli-Matti Pölkki Teksti, kuvat ja taitto: Erkki-Jussi Panula Sivunvalmistus: I-print | plus Paino: I-print Oy
© Copyright 2024