”Suomen kirjakielen isä”
•
•
•
•
Syntyi Pernajan Torbyssa n. 1510 ja kuoli 1557
Turun piispa ja uskonpuhdistaja
Oli Martti Lutherin oppilas
loi raamatunsuomennoksellaan Suomen kirjakielen pohjan sekä
kirjoitti ja käänsi ensimmäisen suomenkieliset painetut kirja
• Agricolan ensimmäinen suomenkielinen kirja on nimeltään ”Abckirja” eli aapinen
• Hän keksi suomenkieleen monia uusia sanoja kuten esimerkki,
vihollinen, Alkusanat, epätoivo, esikuva, esipuhe, hallitus,
hengellinen, korkeakoulu, maakunta, muistomerkki, omatunto,
paikkakunta ym.
•
•
•
•
•
Agricolan isä oli Olavi ja äidin nimeä ei tiedetä
Mikaelilla oli kolme sisarta. Heidänkään nimiä ei tiedetä
Agricolan äidinkieleksi on arvioitu ruotsin kieli
Agricola sai nimensä suojeluspyhimyksen mukaan
Oli poikana tiedonhaluinen ja erityisen lahjakas
»Oppe nyt wanha / ia noori /
joilla ombi Sydhen toori.
Jumalan keskyt / ia mielen /
iotca taidhat Somen kielen.
Laki / se Sielun hirmutta /
mutt Cristus sen tas lodhutta.
Lue sijs hyue Lapsi teste /
Alcu oppi ilman este.
Nijte muista Elemes aina /
nin Jesus sinun Armons laina.»
• Agricola on kuvattu vaatimattomaksi ihmiseksi, joka oli kotoisin
köyhistä oloista. Todellisuudessa hän oli varakas ja tietoinen
omasta arvostaan ja merkityksestään
• Jälkipolvet ovat kunnioittaneet Agricolan työtä suomenkielisen
kirjallisuuden luojana, mutta Agricola koki aikanaan toisin
• Agricolan työt unohdettiin melko pian. Suurmieheksi hänet
nostettiin vasta satoja vuosia myöhemmin, kun suomalainen
nationalismi oli voimakkaimmillaan
• Mikael Agricolan kuolinpäivä 9. huhtikuuta on nykyisin
liputuspäivä ja suomen kielen päivä
• Yksi Helsingin kirkoista on saanut nimensä Agricolan mukaan
• Agricolan muistomerkkipatsaat löytyvät Turusta, Helsingistä ja
Viipurista
• Vuonna 2007 tuli Agricolan kuolemasta 450 vuotta. Sen
kunniaksi kehiteltiin postimerkin ohella mm. mitali ja juhlaraha