PDF År 2014
NUNATSINNI ATTAVEQALERSITSISUUVUGUT VI BINDER GRØNLAND SAMMEN UKIOQ 2014 PILLUGU NALUNAARUT IMARISAA 2 Unammilligassat allanngoriartornerlu 3 2014 tamakkiisumik isigalugu 4 Kisitsisit pingaarnerit kisitsisillu najoqqutassat 5 Suliffeqarfik pillugu paasissutissat 7 Pisortat nalunaarusiaat 8 Assartorneqartut annertussusiisa ineriartornerat 9 Ukiumoortumik naatsorsuutitigut angusat 10 Ingerlatsiviit pigineqartut aamma piginneqataaffigisat 10 Assartuinermut akigitinneqartut 11 Uuliamut tapi aamma nunat allat aningaasaasa nikerartarnerannut iluarsiissut 11 Nutaanik sanaartortitsinissamut pilersaarut 11 Inuiaqatigiinni akisussaaqataaneq 11 Siulersuisut aamma pisortat allannguuteqarnerat 11 Ukiumoortumik naatsorsuutit suliarinerisa kingorna pisut 12 2015-imut isumalluaatit 12 Aningaasaqarniarnikkut navialiffiusinnaasut 13 Inuiaqatigiinnut akisussaaqataaneq 19 Royal Arctic Line suliffeqarfissuaq 21 Royal Arctic Linietrafik 22 Royal Arctic Havneservice 22 Royal Arctic Bygdeservice 23 Royal Arctic Logistics 23 Associerede selskaber 25Suliffeqarfimmik pitsaasumik aqutsineq 30Aqutsisut oqaaseqaataat 31 Kukkunersiuisup attuumassuteqanngitsup oqaaseqaataa 33Naatsorsuutit 34 Naatsorsuutit inerneri 35 Pigisat nalillit 36Akiitsut 37 Namminerisamik aningaasaatit 38 Aningaasat kaaviiaartinneqarnerisa nalunaarsorneqarnerat 39Nassuiaatit 44 Naatsorsuusiornermi periuseq atorneqartoq (Nassuiaatit 29) 47Niuerfiusoq annertussutsillu iluini ineriartorneq Nalunaarusiap matuma nutserneqarnera pisortatigoortumik ingerlanneqanngilaq. Sutigut tamatigut isumaqatigiinngissuteqartoqarnerani danskit oqaasiinik saqqummersitaq atuutissaaq. Jens Andersen CEO Kuno Fencker Siulersuisut siulittaasuat UNAMMILLIGASSAT ALLANNGORIARTORNERLU Oqimaaqatigiissitsiniarneruvoq Kalaallit Nunaanni pilersuineq pingaarnerpaatut suliarisuullugu. Illuatungaatigummi assartuinermi akit appasinnerpaaffimmiitinniagassaapput. Aappaatigulli akikitsuutitsiniarnermi suliffeqarfiullu ingerlalluarnissaa anguniarlugu naleqqussaanermi sullissinerup pitsaassusianik aammalu isumannaatsumik pilersuiniarnermik innaarliinnginnissaa anguniagassaalluni. 2014imi Royal Arctic Linep taamatut suliniarneq toqqissisimanartumik naammassivaa pikkorissorpassuarnik tunniusimalluartunillu sulisoqarnini peqqutigalu. Ukiullu takutippaa sullissinissamut pisariaqartumik atortussat suliffeqarfimmut unammiornartuusut aammali nukittoqutaasuusut. Siammasissumik isigalugu assartukkat 2013imisulli annertussuseqarput. Taamakkaluartorli assartukkat ukiut qulit sinnerlugit aatsaat taamak annikitsigipput. Assartukkanut atasumik pilersaarusiat kaaviiartitat qaffatsippaat kisianni 2014ip ukiuata affaani siullermi Kalallit Nunaanni assartukkat appariartornerat ingerlaannarpoq naallu akitigut nalimmassaasoqaraluartoq kaaviiaartitat annertugisassaanngillat. Kaaviaartitat appariarnerat malunnarluartumik nalimmassarneqarput aalaakkaamik aningaasartuutit malunnaatilimmik apparsarnerisigut. Taakkumi 2013imut sanilliullugit 30 mill. koruunit missinginik appartinneqarput. 2014 ukiuata affaani kingullermi assartukkatigut appariarneq qaffatsinneqaqqippoq taamaalinikkullu ukioq tamakkiisoq isigalugu ukiup siulianitulli annertussuseqalerpoq. Suliffissuaqarfik kisermaassilluni assartuffiit iluini qummut ineriartorpoq tamannalumi angusani takuneqarsinnaavoq. Ukiup ingerlanerani assartukkat annertussusiat nikerartaqimmat Kalaallit Nunaanni kisermaassilluni assartuiffiusup iluani atortutigut annertuunik pisariaqartitsivoq. Atortutigulli tunuliaqutigisat atorneqanngitsut kisermaassilluni assartuiffiunngitsuni atorneqaraangata tamanna isertitsinermut annertuumik pingaaruteqartarpoq. Akitigut qaffaanerit aningaasartuutitigullu appaanerit aammalu kisermaassilluni assartuiffiunngitsunit isertitat katikkaanni tamakku Royal Arctic Line imut naammaginartumik taasariaqartumik angusaqartitsipput taamallu Kalaallit Nunaanni attavilersuinermut pisariaqartumik aningaasaliiffigisassat periarfissaqartinneqalerlutik. ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 2 ROYAL ARCTIC LINE A/S KALAALLIT NUNAATA TAMARMI UMIARSUAATILEQATIGIIFFIGAA SULISUGUT 745-SUT KALAALLIT NUNAANNI UMIARSUALIVINNI 13-INI, UMIARSUARNI AQQANILINNI AAMMALU AALBORGIMI UMIARSUALIVIMMI AGGUATAARSIMAPPUT. ATAATSIMOORLUTA KALAALLIT NUNAANNI INNUTTAASUT 56.000-IUSUNUT ASSARTUUSSINEQ ISUMANNAATSOQ ISUMAGISARPARPUT – AAMMA SULIASSAQ IMMIKKUT ITTUMIK AJORNAKUSOORALUARPAT. ROYAL ARCTIC LINE 1993-IMI ANGALALERPOQ, 100%-IMILLU NAMMINERSORLUTIK OQARTUSSANIT PIGINEQARLUNI. 2014-IMI ROYAL ARCTIC LINEP 20 FODS CONTAINERIT 60.000-ITUT ANNERTUTIGISUT ALTANTIKU IKAARLUGU KALAALLIT NUNAANNILU ANGALLAVINNI ASSARTORSIMAVAI. Royal Arctic Line aamma Kalaallit Nunaat pillugu paasissutissat qupp. 47-mi takuneqarsinnaapput ASSARTUGASSAT INERIARTORNERAT ASSARTUINERMI AQQUTIGINEQARTUT AGGUATAARNERAT 400.000 m3 KAAVIIAARTITAT AQQUTIGINEQARTUNI AGGUATAARNERAT Avannamut assartukkat 300.000 m3 Kujammut assartukkat 200.000 m3 Intern fragt Nunami assartukkat 100.000 m3 Assartugassat naliginnaanngitsut 2010 2011 2012 UKIUMI PINEQARTUMI INERNERI pitsannguuteqarput: 56 mio. kr. 2013-mut sanilliussilluni 80 60 40 20 ISERTITAT TAMARMIK 30 mio. kr. 0 2010 2011 2012 2013 2014 Avannamut assartukkat 2014 Kujammut assartukkat 2014 Kujammut assartukkat 2014 Nunami assartukkat 2014 Nunami assartukkat 2014 Assartugassat naliginnaanngitsut 2014 Assartugassat naliginnaanngitsut 2014 2014 annertusipput: 100 -20 2013 Avannamut assartukkat 2014 2013-mut sanilliussilluni 800 800 apparput: 600 400 200 0 ANINGAASARTUUTIT KATILLUGIT 30 mio. kr. 2010 2011 2012 2013 2014 2013-mut sanilliussilluni pitsanngoriaataaveq: 600 400 200 0 SINNEQARTOORNISSAMUT 8,8 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0 %point -2% 2010 2011 2012 2013 2014 2013-mut sanilliussilluni -4% 2010 2011 2012 2013 2014 ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 3 KISITSISIT PINGAARNERIT AAMMA KISITSISIT NAJOQQUTASSAT Ukiut tallimat ingerlanerini suliffeqarfissuup kisitsisit pingaarnerit aamma kisitsisit najoqqutassat atorlugit ineriartornerata nassuiarnera: 2014 2013 2012 2011 2010 Ilanngaatissat peereerlugit kaaviiaartitat 749 719 794 827 761 Isertitat katillugit 815 785 864 897 831 Ingerlatsinermi angusat 40 ( 24) 8 104 39 DKK mio. Angusat Ilanngaaseereerluni aningaasaliinerit ( 4) 4 Akileraannginnermi ukiumut angusat 36 ( 20) 7 109 41 Ukiumi angusat 24 ( 14) 6 73 29 0 25 0 20 0 Agguagarsiat 1 Oqimaaqatigiissitsineq Oqimaaqatigiissitsinerit katillugit 904 746 817 957 714 Ingerlatsinermi tigussaasunut aningaasaliineq 217 119 ( 179) 292 21 Ilanngaaseereerluni aningaasat atorsinnaasat 119 152 251 163 222 Akiitsut sivisuumik akilersugassat 172 24 34 162 55 Nammineq aningaasaatit 491 492 502 512 439 2014 2013 2012 2011 2010 Sinneqartoorutit annertussusiat (%) 5,4% ( 3,5)% 1,1% 13,0% 5,0% Ingerlatsinermi pigisat erniortinneri (%) 4,5% ( 3,3)% 1,0% 11,2% 5,8% Nammineq pigisat erniortinneri (ROE) 4,9% ( 2,9)% 1,2% 15,4% 6,5% 54,3% 65,9% 61,4% 53,5% 61,6% 7,4% ( 5,9)% 1,7% 21,7% 10,0% Ingerlatsinermi pigisat taarsigassarsissutiginerat 1,3 0,9 0,8 1,2 1,2 Sulisut ukiumut agguaqatigiissillugit amerlassusaat 748 762 785 787 795 48 ( 27) 9 138 52 1,00 0,94 1,01 1,05 0,96 Kisitsisit najoqqutassat * Patajaassuseq (%) Aningaasalersornerit erniortinneri (ROIC) Aningaasanik kaaviiaartitsineq Ingerlatsinerup akiliisinnaassutsimut sunniutaa 75 2 55 159 100 ( 219) ( 118) 184 ( 290) ( 22) 128 ( 11) ( 148) 107 ( 10) Aningaasaatit allanngorarnerat ( 16) ( 127) 92 ( 24) 69 Ukiup naanerani aningaasaatit 174 190 317 225 249 Aningaasaliissutit akiliisinnaassutsimut sunniutaat Aningaasalersornerup akiliisinnaassutsimut sunniutai Akileraarutit pitinnagit sulisumut ataatsimut sinneqartoorutit/amigartoorutit (1.000 kr.) Kaaviiaartitat sulisumi ataatsimi * Kisitsisit najoqqutassat Den Danske Finansanalytikerforeningip ”Anbefalinger & Nøgletal 2010” (”Inassutit aamma kisitsisit najoqqutassat 2010) tunngavigalugit suliarineqarput. ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 4 SULIFFEQARFIK PILLUGU PAASISSUTISSAT Suliffeqarfik: Royal Arctic Line A/S Aqqusinersuaq 52 Postboks 1580 3900 Nuuk Oqarasuaat: +299 34 91 00 Telefax: +299 32 24 50 E-mail: [email protected] Nittartagaq: www.ral.gl Reg. nr.: A/S 209.527 GER. nr.: 16545538 Angerlarsimaffia: Nuuk, Kalaallit Nunaat Pisortaq: A/S-imi piginneqataassutit Jens Andersen, Chief Executive Officer (CEO) Executiv-gruppe qullersat: 120 mio. kr. John Rasmussen, Chief Operations Officer (COO), aamma Royal Arctic Bygdeservice A/S-imi pisortaaneq Piginnittut: Namminersorlutik Oqartussat, Nuuk, Kalaallit Nunaat, ingerlatseqatigiiffimmik 100 procentimik piginnittuupput. Bent Ole Baunbæk, Chief Financial Officer (CFO) Niels Clemensen, Chief Commercial Officer (CCO) Lars Østergaard, CEO, Royal Arctic Logistics A/S Siulersuisut: Pisortaaqatigiit: Kuno Fencker, siulittaasoq Taitsiannguaq Olsen, immikkoortortaqarfimmi pisortaq, Royal Arctic Havneservice Erik Østergaard, siulittaasup tullia Tanja Nielsen Amma Knudsen Mai-Lill Ibsen Jens Peter Berthelsen* Aningo Broberg* Finn Lindberg* * Sulisunit 2014-mi qinerneqarput ukiuni sisamani atuuttussaasumik Dragan Kesic, immikkoortortaqarfimmi pisortaq, IT Jens Boye, immikkoortortaqarfimmi pisortaq, Umiarsuarnik Ingerlatsineq Helena R. Kristiansen, immikkoortortaqarfimmi pisortaq, HR Jakob Strøm, immikkoortortaqarfimmi pisortaq, Attaveqaqatigiinneq Kukkunersiuisut: Deloitte Statsautoriseret Revisionspartnerselskab Kukkunersiuisut Naalagaaffimmit Akuerisaasut ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 5 Royal Arctic Line A/S-ip ukiumoortumik nalunaarusiaanut elektroniskiusumut tikilluarit Una PDF interaktiv-iuvoq, ikonillu atorlugit PDF-ip iluani atortorissaarutit najoqqutaralugit aqussinnaavat – soorluttaaq link-it atuuttut ikiuutitullu atorneqarsinnaasut aamma ersarissarneqarsimasut. 2015-imi umiarsuit tallimat Royal Arctic Linemut tunniunneqassapput Ukiumoortumik nalunaarusiami uani assit amerlanerit Remontowami umiarsualiorfimmi Gdansk, Polenimi umiarsuit sanaartorfiini assilisaapput. Uani takuneqarsinnaavoq umiarsuit ilaat april 2015-imi singinneqannginnerani assilisaq. ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 6 PISORTAT NALUNAARUSIAAT Assartuussineq isumannaatsoq - aamma suliassaq immikkut ittumik ajornakusooraluarpat AQUTSISUT NALUNAARUTAAT • • • Iluanaarutit ukiup siulianut sanilliullugit pitsanngoriaateqarujussuarput Aningaasartuutit 30 millionit koruuninik appariaateqarput Assartukkat amerlassusaat 2013-imi amerlassutsit assigiinnarpai 2014 tassaasoq Royal Arctic Linep ukiunik 22-inngortorsiorfigisaa allatuulli Kalaallit Nunaanni ineriartorneq amerlasuut akunnattuungaffigisaat atorlugu aamma ingerlavoq. 2014imi ukiup affaani siullermi assartukkat suli 5%inik appariarput. Appariarneq qaqinneqaqqippoq ukiup affaata tulliani. Kalaallit Nunaannut nunaanniillu kiisalu nunatta iluani assartukkat katillugit 741.000 kubikmeterisut annertussuseqarput 2013imi taakku 747.000 kubikmeteriusimallutik (2012imi 830.000 kubikmeteriusimallutik). Tamakkiisumik isigalugu akileraartinnani angusat 56 million koruuninik amerleriarsimapput. Tassa akileraartinnani 20 millioninik amigartoorutit 2014imi akileraartinnani 36 millioninik sinneqartoorninngorsimapput. Angusat ukiup affaani siullermi nalunaaruteqarnermi naatsorsuutigineqartunit 15-20 million koruuninik pitsaanerupput, tamannalu assartukkat ukiup affaata aappaani amerlisimanerannik tunngaveqarpoq saniatigullu aamma naleqqussaanerit assigiinngitsut kivitseqataasimallutik. Angusat naammaginartutut nalilerneqarput.Pingaarnertut suliffeqarfiup aningaasartuutai ingerlaavartumik ingerlataasunut naleqqussarneqarput, ingammillu taamatut iliornermi ukiup affaani siullermi ikilisaanernik imaqarsi- mallutik tamannalu ukiumut angusanut iluaqusiisimavoq. 2014imi martsip aallaqqaataani assartukkat akiinik qaffaaneq aamma angusanik kivitsisimavoq. Kiisalu ukioq 2014 kisermaassilluni assartuiffiunngitsut iluini pitsaasumik isertitatigut siuariarfiusimavoq. Tamakkiisumik isigalugu assartukkat akiinik qaffaaneq siuariaatit iluini 22 million koruuninik iluaqusiisimavoq. Aningaasartuutillu aalaakkaanerusut aammalu aningaasartuutit allat iluini nalimmassaaneq 25 million koruuninik pitsanngoriartitsisimavoq kiisalu kisermaassilluni assartuiffiginngisanit 9 million koruunit isertinneqarsimapput. Pingaarnertut ingerlatsiviusup ataani ingerlanneqartut Royal Arctic Logistics aamma Arctic Base Supply aningaasartuutiminnik ikilileralutik sulilluarsimapput. Royal Arctic Logistics 2014imi naammaginartumik angusaqarsimavoq naak tuniniaaviusoq ammukariarsimagaluartoq. Arctic Base Supply aningaasartuutimigut apparsaasimagaluarluni sinerissap avataani annertunerusumik pisoqalissagaluarpat piareersimajuarpoq sukkasuumik naleqqussarnissaminut. Ingerlatsinissamut akuersissummi isumannaatsumik pilersuinissamik piumasarisaasut malillugit Royal Arctic Linep nutaanik sanaartugassanik pilersaarusiamini nunatta iluani attavilersuinerup iluani pitsanngorsaanermi suleqataassaaq. Maanna Gdanskimi Remontowa Ship Buildingimi umiarsuaatinut nutaanngilisunut taarsiussassat umiarsuit tallimat nutaat sanatinneqarput. Taakku 2015imi tiguneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq. Pitsanngorsaatissat pingaartut ilagivaat Nuummi containerterminaliliornissaq. Suliassaq 2014ip affaani siullermi Sikuki Nuuk Harbour A/S-imit suliarinnittussarsiuunneqarluni avammut saqqummiunneqarpoq. Pilersaarutaasorlu 2016ip naajartornerani naammassineqassasoq naatsorsuutigineqarpoq. Tigusinnaasat qaffannerisigut aammalu pitsaanerusumik sullissisinnaalernissap nunatsinni assartuinikkut aaqqissuussineq pitsaasumik sunniuteqarfigissavaa. Umiarsuarnik sanatitsinerit taakkunin ngalu aningaasalersuinissat eqqarsaatigalugit inassutigineqarpoq ajunngitsorsiassanik tunniussisoqannginnissaq. Assartukkat iluini ineriartorneq 2014imi tamakkiisumik Kalaallit Nunaannit Kalaallit Nunaannullu assartukkat 741.000 kubikmeteriupput taakku 2013imi 747.000 kubikmeteriusimallutik. Tassa annikitsumik appariarneqarsimavoq 0,8 %inik. Kalaallit Nunaannut kisermaassilluni assartuineq 6.000 kubikmeterinik apparsimavoq (1,7 %inik) Kalaallit Nunaanniillu assartukkat 4.000 kubikmeterinik annikilleriarsimallutik (1,5%inik). Killormulli nunap iluani assartukkat 2013imut sanilliullugit 4.300 kubikmeterinik annertuseriarsimapput (4,2%inik). Assartukkat angisuut 2013imisulli annertussuseqarsimapput sulili tamakkiisumik assartukkat iluini annikitsuinnaallutik. ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 8 Ukiumi angusat Royal Arctic Linep 2014imi suliffissuaqarfittut angusai akileraarneq pitinnagu sinneqartoorutinik 36 million koruuninik imaqarsimapput, taakku akileraarnerup kingorna 24 million koruuniullutik. Kisitsisit taakku 2013imi akileraarneq pitinnagu amigartoorutinik 20 million koruuninik imaqarsimapput tassa akileraarnerup kingorna 14 million koruuniusunik. Taamatut sinneqartooruteqarluni angusaqarneq assigiinngitsunik peqquteqarpoq tassanilu aningaasartuutinik sukangasuumik aqutsineq angusat siuariarnerannut peqqutaanerpaasimavoq. Angusat akileraarneq pitinnagu 56 million koruuninik pitsanngoriarsimapput taakkulu iluini aningaasartuutitigut apparsaaneq immineq immikkut 30 million koruunit missinginik tunniussaqarsimalluni. Aningaasartuutit aaliangersimasut iluini ikinnerulersitsineq pisimavoq 2014 sioqqulluguli sukangasuumik aningaasartuutitigut aqutsilernikkut. Sipaarniutillu taneqartut ilai 2014ip aallartinneraniilli sunniuteqalersimapput taamallu pinngorsimallutik suli assartuinermi akit qaffannissaannik akuersaarinninneq pinngitsoq. 2014imi 1. marts aallarnerfigalugu piginneqaatigiiffik assartukkat akiinik qaffaaniarnerminik ilaannakuusumik akuerineqarpoq. Piginneqaatigiiffiummi 10%inik qaffaanissaq saaffiginnissutigisimagaluarpaa Namminersorlutilli Oqartussanit akuerineqartoq tassaasimavoq 5%inik qaffaanissaq. Qaffaanerlu kaaviaartitat iluini taamallu isertitat iluini 22 million koruuninik pissarsissutaasimavoq. Akitsuiniarnerup ilaannaanik akuerineqarneq peqqutigalugu suliffeqarfik suli sipaarutissanik ujarlertariaqarsimavoq ilaatigut atorfiit 18-it peerneqarnerannik kinguneqartumik, taakkuli 2015imi aatsaat sunniuteqalertussaassapput. Kiisalu piginneqatigiiffiup kisermaassilluni assartuiffiunngitsut iluini ingerlatat annertusisissimavai taamak ilisumik tassannga isertitat 9 million koruuninik amerleriartissimallugit. Assartukkat akiinik qaffaanerup aammalu kisermaassiffiusup avataatigut assartugaqalersimanerup kingunerisaanik 2014imi tamakkiisumik isertitat 815 million koruuniulersimapput 2013imi 785 million koruuniusimasut. Iliuuserisat pisimanngikkaluarpata kisermaassilluni assartuinikkut kaaviaartitat appariarsimassagaluarput. Aaliangersimasumik aningaasartuutit 2013imi 724 million koruuniusimasut 2014imi 724 million koruuninut apparsimapput, tassa 30 million koruuninik ikileriarsimallutik. Siammasissumik isigalugu aningaasartuutit ikileriarnerat aallaaveqarsimavoq sunniuteqarluartumik ingerlatsilluarnerulersimanermik aammalu sipaaruteqarsimanermik taassuma ataani aamma sulisunik ikilisaaneq eqqarsaatigalugu. Kisermaassilluni assartuinermit isertitat 560 million koruuniusut (2013imi 537 million koruuniusimasut) iluini ipput Kalaallit Nunaannut assartuinerit tamakkiisup iluani 68% (2013imi 69%), Kalaallit Nunaannit assartuinerit 22% (2013imi 21%) kiisalu 10% nunatta iluani assartuinerit (2013imi 10%). Kisermaassilluni assartuinikkut isertitat iluini ipput uuliap nunallu allat aningaasaasa nalingisa nikerarnerannut ilassut Kalaallit Nunaanni Namminer sorlutik Oqartussat akuersineratigut ingerlaavartumik akiligassanngortinneqartartoq. 20145imi ilassutitut akiligassiissutigineqarsimapput 37 million koruunit. tunertigut aningaasartuutit tungaannut iliuuseqarnermit pinngorput. Umiarsuaatinut aningaasartuutit 2013imi 202 million koruuniusut 2014imi 192 million koruuninut apparsimapput, tassa 10 million koruuninik apparlutik. Ikummatissamik pisiortornermi ingerlatseriaaseq tassani peqqutaanerpaasimavoq. Terminalinut aningaasartuutit qaffassimapput minnerunngitsumik tikittoqarnerani sullissinermut attuumassuteqartumik. Kisermaassilluni assartuinernit uuliap nunallu aningaasaasa nalingisa nikerarneranut nalimmassaatitut pisat peerlugit 2014imi 523 million koruuniusim ermi akit qaffannerisigut aamma uuliap nunallu allat aningaasaannut nalimmassaatit iluarsineqarnerannit pissarsiaasut. Cointainerinik ingerlatsinermut aningaasartuutit 13 million koruunit missinginik appartinneqarput 2014imi 25 million koruuniulerlutik. Taamatut pisoqarnerani peqqutaavoq 2013imi aningaasaliisimaneq pineqartup iluani aningaasartuutit appartissinnaajumallugit. Kisermaassiviunngitsuni nalinginnaasuni assartuinikkut isertitat 189 million koruuniusimapput (2013imi 182 million koruuniusimasut) imal. tamakkiisumik assartorneqarsimasut 25%ii (2013 aamma 25%iusimasut). Tuniniaanermut allaffissornermullu aningaasartuutit 79 millioniulersimapput ukiup siuliani 87 million koruuniusimallutik. Tassani peqqutaavoq aningaasartuutitigut sukangasuumik aqutsisimanerup ingerlatiinnarneqarsimanera soorlu eqqarsaatigalugit nutaanik pisiortornerit, licensinut aningaasartuuteqarnerit aammalu ITqarnermut atatillugu siunnersorteqarnerit iluini tunuarsimaanerusimanerit. 2014imi allatut isertitat 2014imi 66 million koruuniusimapput (2013imi 65 million koruuniusimasut) taakkulu tassaanerusimapput Royal Arctic Bygdeservicep Namminersorlutik Oqartussanit pilersuinerminut tapisiaaneersut. 2014imi ingerlatsinermut aningaasarttuutit taaneqareersutut 724 million koruuniusimapput 2013imi 754 million koruuniusimallutik. Appariaatit anner- 2014imi sulisunut aningaasartuutit 313 million koruuniupput 2013imi taakku 314 million koruuniusimallutik. Naak aningaasartuutit taamaaginnarsimagaluartut sulisunut aningaasarROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 9 tuutit ikilinikuupput qallerneqarlutilli isumaqatigiissutit tunngavigalugit aningaasarsiat qafannerinit, sipaarutaasullu sukangasuumik aqutsinermit pinngorsimapput. Ilanngullugulu taaneqassaaq aningaasartuutini ilaammata pisortap tunuarnissaanut illikartitat 2014imi aningaasartuutitut 3,1 million koruuninik allanneqarsimasut (takukkit siulersuisut pisortallu allannguutaat). Aningaaserinikkut isertitat/ aningaasartuutit ataanni aamma ipput iluanaarutitut tiguneqarsimasut sulilu tiguneqarsimanngutsut aammalu allat aningaasaasigut uuliallu akiatigut annaasinnaasanut sillimmatissatut inissisimasat. 2014imi minnerunngitsumik amerikamiut aningaasaat uulialu amigartooruteqarfiusimapput 4 million koruunit missinginik taakkorpiaat ukiup siuliani 4 million koruunit missinginik iluanaaruteqarfigineqarsimallutik. Suliffissuaqarfiup tigoriaannaasutut aningaasaatai ukiup naanerani 174 million koruunisut nalilerneqarsimapput (2013imi 190 million koruuniusut). Tigussaasut appariarsimapput ingerlatsinermi aningaasartuutit qaffanneri aammalu umiarsuarnik nutaanik sanaartortitsinerit annertujaartut peqqutigalugit. Imminerisamik aningaasaatit 2014imi 491 million koruuniupput (2013imi taakku 492 million koruuniusimallutik). Royal Arctic Linep akiliisinnaassusia 2014ip naanerani 54,3%iuvoq ukiup siuliata naanerani taanna 65,9%iusimalluni. Suliffissuaqarfiup ataani suliffiutigisat attuumassuteqarfigisallu Royal Arctic Logistics Aalborgimi inissisimasuusoq 2014imi akileraarneq pitinnagu 6 million koruuninik sinneqartoorsimavoq ukiup siuliani 2013imi 3,6 millioninik sinneqartoorsimalluni. Royal Arctic Bygdeservice 2014imi 0,6 million koruuninik angusaqarsimavoq. Ukiup ingerlanerani ingerlatsineq patajaatsuusimavoq naak teknikkikkut unammiugassaqartarsimagaluartoq umiarsuit nutaanngililernerat peqqutigalugu. Taakku 2015imi atorunnaarsinneqassasut naatsorsuutigineqarpoq. Arctic Umiaq Line (AUL) avillugu (50/50) Air Greenlandimit Royal Arctic Line imillu pigineqartoq Namminersorlutik Oqartussallu amigartooruteqassagaluarpat matussusiisoqarnissamik isumaqatigiissuteqarlutik 2016ip tungaanut atuuttumik sullissipput. 2014imi piginneqatigiiffiup ingerlatsinikkut angusai 0 iupput tassani amigartoorutaagaluit 12,8 million koruuniusut isumaqatigiissutaasoq naapertorlugu matussuserneqarmata. Arctic Base Supply (ABS) avitseqatigiilluni (50/50) Danborgimit Royal Arctic Line imillu pigineqartup 2014imi appasissumik suliaqarnissaq naatsorsuutigisimavaa Kalaallit Nunaanni uuliasiornikkut ingerlatat appasinnerat peqqutigalugu. Piginneqatigiiffiup 2014imi ingerlatsinikkut angusai akileraarneq pitinnagu amigartoornerusimapput 0,8 million koruuninik. Assartuinermi akit 2014imi februarip qaammataagaa Naalakkersuisut aaliangerpaat 1. marts aallartittumik assartuinermi akit 5 procentinik qaffaanneqassasut. Tamatumunnga tunngaviuvoq Royal Arctic Linep novemberimi ukioq 2013 Namminersorlutik Oqartussanut assartukkanut akiutitaasut 10%inik qaffanneqarnissaannik qinnuteqarnera. Assartukkat ikilinerat peqqutigalugu ingerlatsivik naliliivoq assartukkat akii qaffanngippata sullissinerup annertuumik appartinneqarnissaa pisariaqassasoq taamak iliornikkut sanaartugassanut nutaanut pilersaarusiami taarsigassarsisitsisup tungaanut tutsuiginartumik inissisimanissaq isumannaarneqarsinnaaqqullugu. Naalakkersuisut aaliangerput ilanngullugu nalilersoqqikkumallugu akitigut suli naleqqussaasoqarsinnaanissaq ukiup 2014ip affaata aappaani nalilerneqarmat suliffeqarfiup pitsaasumik ingerlatsiumanera tunuliaqutserneqartariaqartoq. 2014imi septemberip qaammataagaa Royal Arctic Line assartuinermi akit 4,8%inik qaffanneqassasut qinnuteqaateqarpoq. Qinnuteqaataasorlu akuerineqarpoq 1. marts 2015 atuuttussanngorlugu. Kalaallit Nunaannut Kalaallit Nunaanniillu kiisalu Kalaallit Nunaata iluani assartuinerit Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat sinnerlugit akiligassiissutigineqartartut iluini aningaasaliinermut matussutissatut pissarsiarineqartartoq 2014imi 3,1%iuvoq ilassullu tamanna 2011imili atuutsinneqalerami allanngortinneqarnikuunani. ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 10 Uuliap allallu aningaasaasa nalimikkut nikerarnerannut pakkersimaarutissatut ilassutigitittagaq 1. januar 2014 aallarnerfigalugu uuliap allallu aningaasaasa nalimikkut nikerarnerannut pakkersimaarutissatut ilassutigitinneqartartoq 18 procentiuvoq. 1. marts 2014 aallarnerfigalugu Naalakkersuisut akuersissummik tunniussipput uuliap akiata nunallu anigaasaasa nalingisa nikerarnerannut pakkersimaarutissatut ilassutaasartoq qangatut ukioq 2000imut naleqqussarunnaarlugu 2010mut naleqqussarneqartalissasoq. Tamanna isumaqarpoq ilassut 10,8 procentpointinik tunngavilerlugu assartukkat akiinut ilanngullugu naatsorsuunneqartalissasoq. Taamatullu ilassut appariarpoq taamak iliornikkut naliliinermi nikisitsineq atuisartunut aningaasartuutissaajunaartinneqarluni. Allannguinermi tunngavigisaq 5%inngorlugu naatsorsuunneqarpoq. Kinguninnguatigut taanna 6%inngorpoq ukiup ingerlanerani 4%imut apparluni. 2014imi decemberip qaammataani ilassusiussaq 2 procentinngorlugu appartinneqartussagaluarpoq, Inatsartunulli qinersisoqarnera peqqutigalugu kinguartinneqarpoq. Taamaammat aaqqiinissaq kingusinaaraluartumik atuisartunut iluaqutinngortussaajumaarpoq. Uuliap akianut nunallu allaat aningaasaasa nalimikkut nikerarneranut pakkersimaarutitut ilassusiuttakkap akiligassiinermi ilusilerneqarnera peqqutigalugu uuliap nalinga allaannguuteqaraangat tamanna annerpaamik malunniuttarluni suliffeqarfiup sullissaanut akiliisussanngortoqaraangat. 1. marts 2014 aaqqiissuseeriaasiornermut atatillugu ilusiligaanera Royal Arctic Linep uuliamik toqqortamik/ uninngasuutigisamik atuisarne-ranik sukateringaatsiarnermik kinguneqarpoq, tassami atuinerup millisinneratigut aatsaat Royal Arctic linep immineq sipaaruteqarsinnaanera anguneqarsinnaammat. 7% 6% 5% 5% martsi apriili 6% 6% 6% 4% maaji juuni juuli auggusti septembari oktobari novembari decembari Allannguinerup kingorna uuliap akiata nunallu allat aningaasaasa nalingisa nikerartarnerannut pakkersimaarutissatut ilassutaasalersup ineriartornera Sanaartortitat nutaat pillugit pilersaarusiaq Siulersuisuni pisortallu akornanni allannguinerit 2013imi septemberip qaammataani Royal Arctic Linep Polenimi umiarsualiorfimmi Remontowa Ship building Gdanskimiitoq umiarsuit tallimat sananissaannik isumaqatigiissuteqarfigaa. Sananeqartussatut isumaqatigiissutigineqartut iluanni ipput Containerinik assartuut Mary-klassemik taaguuteqartinneqartumik angissuseqartoq 606 TEU (containerinut 20fodsinut naatsorsuussaq) ataaseq, umiarsuit minnerumaat marluk 108 TEUt aammalu umiarsuaaqqat marluk minnerusut 36 TEUt. Minnerit taaneqartut sisamat nunaqarfinnut ingerlaartartussaassapput. 2014imi ataatsimeersuarnermi siulersuisuni ilaasortanngortinneqarput Kuno Fencker, Erik Østergaard, Kai-Lill Ibsen aammalu Amma Knudsen. Taarserpaat Martha Labansen, Kristian Lennert, Ole Frie kiisalu Bent Østergaard. Umiarsuaaqqat nunaqarfinnut containerinut immiilluni pilersuinermut iluaqutaalluassapput taamallu Kalalalit Nunaanni eqaannerusumik patajaannerusumillu pilersuineq ingerlanneqarsinnaalissalluni. Aammalu umiarsualiarititat nutaat suliffeqarfissuup anguniakkamisut siunnerfiinik ammaassissaaq tassalu kisermaassilluni assartuiffiunngitsut iluini aamma ineriartorsinnaanermik. Tunngaviusumik pilersaarutinut sanilliullugu umiarsuit sanatinneri kingusinnerusukkut naammassissapput taamallu 2015ip ukiuata affaani kingullermi tunniunneqarnissaat naatsorsuutigineqarluni. Inuiaqatigiinni akisussaaqataaneq Royal Arctic Linep 2014imi inuiaqatigiinni akisussaaqataasutut sulinini naqissuserpaa UN Global Compactimut ilanngunnermigut. 2014ip ukiaani sulisut akornanni siulersuisuni ilaasortassanik qinersisoqarpoq. Umiarsuup naalagaa Jens Peter Berthelsen qinigaaqqippoq nutaatullu qinerneqarlutik operatør Finn Lindberg aammalu operatør Aningo Broberg. Taakkulu taarserpaat Marianne Hansen aamma Efraim Tittussen. Januarip qaammataagaa ukioq 2014 Arctic Umiaq Line imi CEOjusoq Jette Larsen suliffissuaqarfiup aqutsisuinit tunuarpoq. 2014imi martsip qaammataani IT-chef Harald Asschenfeldt soraarninngorpoq taarserneqarlunilu Dragan Kesic imit. Pisut ukiup naatsorsuusiorfiusup naammassinerata kingorna Ullormit oqimaaqatigiissitsiviusumit ullumimut pisoqarnikuunngilaq siuliani assartuinermi akinik nalimmassaanerit eqqaassanngikkaani sunik ukiumut nalunaarummi allassimasunik nikisitsisunik. 2014imi decemberip qaammataani CEO (qullersaasup) Jens Andersenip ungasinngitsukkut soraartussap taartissaanik ujarlerneq aallartinneqarpoq. Taamaattumik taarsiinissaq pilersaarusiugaasumik kinguaariit iluanni taarsinissatut ilusiligaavoq. 2014imi apriilip qaammataani suliassat iluini suliassat suliffissallu nutaat katiterneqarput taaneqartumi KMU (Sullissanik sullissivik, Tuniniaaneq, Ineriartortitsineq). Tamatumunnga atatillugu ineriartortitsinermi pisortaq Niels Clemensen niuernermi/tuniniaanermi pisortatut toqqarneqarpoq taamallu suliffia Nuummi qullersaqarfimmut nuunneqarluni. 2014imi augustusip qaammataagaa Lars Østergaard. Royal Arctic logisticsimi CEO jusoq s uliffissuaqarfiup akisussaasutut pisortaqarfianut ilanngunneqarpoq. ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 11 2015IMI PISUSSATUT NAATSORSUUTIGISAT Royal Arctic Linemi suliat pingaarnersaat tassaavoq Kalaallit Nunaanniit Nunaannullu aammalu nunap immineq iluani assartugassanik assartuineq. Suliat annertussusiannik aaliangiisut tassaapput assartugassat annertussusiat aammalu Royal Arctic Line imi aningaasat isertitat inuiaqatigiinni aningaasaqarnikkut ineriartornerup qanoq ittuunera takutittarpaa. Royal Arctic Linep siumut isigaluni kisitsisilersuutai aammalu Naalakkersuisut politikkikkut aningaasaqarnermut nassuiaat 2014 kiisalu Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiit Kalaallit Nunaanni aningaasaqarneq 2014 pillugu saqqummiussaat 2015imi nalinginnaasumik qanoq ingerlasoqarnissaanik tikkuussipput, taassumalu takutippaa 2015imi tunngavissat 2014imisulli inissisimanissaat immaqa annikitsunnguamik qaffatsiarnermik imqarsinnaasumik. Tamanna isumaqarpoq Royal Arctic Line suli annertuumik aningaasartuutitigut aqutsisariqassasoq ajornakusuussammat suliaqarnermi tunngavigisat pisariqartut aammalu qaffasissumik pitsaassuseqartumik sullissinerup 2014mi assartukkatigut tunngaviusut taamaaginnartut iluini imminnut naapitinniarnissaat. 2015imi assartuinissamik pilersaarusiat tunngaveqartinneqarput ukiup iluani qaammatini arfineq-pingasuni sapaatip akunnikkuutaartumik tikittoqartarnis- samik Ukiup qaammataani siullerni pingasuni decemberillu qaammataani akulikisuatitsineq ullut 9-niit 12-inut akuttussuseqartumik akulikisuassuseqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq, tassa ullut 7-ikkuutaartuutinnagit. Royal Arctic Linep uuliasiornerup aatsitassalerinerullu iluini qanoq annertutigisumik sullissinissaa siulittuutigiumnaappoq tassani qallorlugillu piiarniakkat nunarsuarmi akii aaliangiisuulluinnarmata aammalu qanoq aningaasalersuisoqarniarneq politikkikkullu aaliangiussaasut aqutsisorujussuullutik. Piffissaq ungasinnerusoq isigalugu pineqartuni isumalluaatit suli qaffasissumiipput, kisiannili 2015imut atatillugu Royal Arctic Linep tungaanit sullississutigisinnaasaasa iluini isumalluarneq killeqarpoq sullinneqarnissamik pisariqartinneqartut suli appasissumiimmata. Tamakkiisumik isigalugu Royal Arctic Line A/Simit 2015imi angusassatut naatsorsuutigineqarput akileraartinnani 30 million koruuniniit 35 million koruuninut annertussuseqarnissaat. Naatsorsuutigineqarpoq ingerlatsinikkut kaaviiaartitat 2015imi aamma sinneqar tooruteqarfimmiikkumaartut taamaammallu nalilerneqarpoq suliffeqarfik 2015imi aningaasaqarnikkut toqqissisimasumik inissisimajumaartoq. ANINGAASAQARNIARNIKKUT NAVIALIFFIUSINNAASUT Royal Arctic Linep niuernermi tunngaviginerpaasai tassaapput qallunaat aningaasaat. Qallunaat aningaasaat atornagit niueqateqarneq ingerlanneqartillugu nunat allat aningaasaasa nalingisa appasinnerpaaffiat aallaaviginiarneqartarpoq. Kisiannili piffissap ingerlanerani ingerlaavartumik pisianut naatsorsuinerup iluani nunat allat aningaasaanut sillimmartaarutissanik ilusilersuisoqartarpoq. Uuliap nalinganut nunallu allat aningaasaannut pakkersimaarinnissutissatut ilassutaasartoq US dollarip aammalu ikummatissamik pisiortornernut atatillugu pakkersimaarinnissutitut atorneqartarpoq. Royal Arctic Linep aningaasarnikkut navialiffigisinnaasaasa akornanni aamma ipput pissarsiassat aammalu tigussaasumik aningaasaatigisat qallunaat, tyskit aammalu nunatsinni aningaaserivinni akiliisinnaassuseqarluartuni inissisimatinneqartut. Royal Arctic Linep suleqatigisat akornannit pilersinneqartumik navialiffigisinnaasai tassaanerupput kallaallit, qallunaat aammalu tyskit aningaaseriviiniittuutitat iluini ittut annikinnerusumillu aningaaserinikkut inississuinerit allat. Isumaqatigiissusiornerit tamatigut pisarput aningaaseriviit annerusut akiliisinnaassuseqarluartut aqqutigalugit. Umiarsuarnik nutaanik sanatitsinernut atatillugu aningaasalersuinissat tyskit aningaaserivii aqqutigalugit isumannaarneqarput. Isumaqatigiissummi tassani tunuliaqusiinermi ilusiliinerit arlaqartut tunngaviupput, soorlu Namminersorlutik Oqartussat Royal Arctic Line A/Simik piginnittuunerat taarsigassarsinerup ingerlanera tamaat minnerpaamik 51%iuvoq. Taassumalu saniatigut aningaaserinikkut toqqammaviit allat tunuliaqutsiunneqarput, soorlu aningaasanik isaatitsinermi kisitsisit pingaarnerit, akiliisinnaassuseq il.il.. 31. december 2014 ulloralugu tunngaviliaasut taaneqartut tamarmik naapertuuttumik malinneqarput. Sanaartortitanut nutaanut atatillugu isumaqatigiissusiornermi Polinimi umiarsualiorfiit isumaqatigiissuteqarfigineqarput nutaamik aningaasalersueriarsinnaanermut, qularnaveeqqusiinernullu tunngasut iluini, tassani qularnaallisarneqarlutik Royal arctic Linep umiarsuit sananeqarnerisa iluani ingerlaavartumik akiliutigisartagassaai. ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 12 INUIAQATIGIINNI AKISUSSAAQATAANERA ROYAL ARCTIC LINE IP INUIAQATIGIINNI AKISUSSAAQATAANERA (CSR) Royal Arctic Line Kalaallit Nunaanni attavilersugaaneq eqqarsaatigalugu pingaaruteqarluinnartumik inissisimavoq aammalu Kalaallit Nunaanni isumannaatsumik pilersuinissamut atatillugu immikkuullarissumik akisussaaffeqartitaalluni. Taamaattumik suliffeqarfiup siunnerfia tassaavoq pitsaasumik ataqatigiissitsinikkut Kalaallit Nunaat inuiaqatigiittut aningaasarniarnikkullu naleqartumik tunniussaqarfigissallugu Suliassaq unammiornartoq Nunani issittuni ataqatigiissaarinermik aaqqinniarneq suliaavoq imaannanngitsoq sulinermilu isumannaatsumik ingerlatsineq pingaarnerpaajuartuussaaq. Taamaattumik nuannaarpunga 2014 IMOmi (Nunarsuaq tamakkerlugu imaatigut angallassisut katersuuffiat) ilaasortat ukiuattut taaneqarmat. Ukiorlu taanna ataatsimoorussamik siunniunneqarpoq issittuni imaatigut angallannermi siunissaq isigalugu qanoq piumasaqaatitalersorlugu ilusilerneqassasoq. Tamanna Royal Arctic line ip inuiaqatigiinni akisussaaqataaneranut toqqaannartumik tnngaveqanngikkaluarpoq. Aammali taamaalaanngitsoorani. Tassami Polar-kodemik taallugu sakkortuumik piumasaqaatitalimmik tunngavissiuinermi Royal Arctic Line Qallunaat Nunaanni Umiarsuaatileqatigiiffiit Peqatigalugit ilusilersueqataavoq sukangasuumik piumasaqaatitaqartumik kisiannili atorneqarsinnaasumik. Isumaqarpungalu tamanna inuiaqatigiinni akuuffigisatsinni akisussaaqataalluni sulinermik takutitsisuusoq. Anguneqartoq qularnanngitsumik isornartorsiorneqarumaarpoq. Ilaammi allaat isumaqassapput sukanganerusinnaasoq. Allat isumaqassapput periarfissanik naalliisoq. Piffissallumi takutikkumaarpaa allannguinissaq pisariqarumaarnersoq kisiannili isumaqarpunga aallarniutaalluartuusoq. Alla unammillernartoq tassaasimavoq silaannarmik toqunartumik aniatitsinermut malittarisassanik piareersaaneq nunarsuaq tamakkerlugu sukateriffigineqartoq uagutsinnillu Nordsømi angalasarnitsinni eqquisuusoq. Tamanna Kalaallit Nunaanni aningaasaqarniarnermut unammillernarpoq tassami akiligassamik ilaqarami. Avatangiisit illersorneqarta- riaqarput. Tamanna avaqqunneqarsinnaanngilaq maalaaranilu illersorneqartariaqarluni. Apeqqutilli takkuttussat tulliuttut qularnanngivissumik imaattuussapput: Mianerinniffissat suli annertusarneqassappat? Silaannarmik ulorianartumik aniatitsineq Kalaallit Nunaanni aamma sukateriffigineqassava? Teknikkikkut tamakku ajornaquteqanngillat kisiannili aningaasartuutaalersussatigut unammiornartuussallutik imaannanngitsumik. Taava taamak iliorneq issittumi avatangiisini mianernartuni illersuinermik annertunerusumik pilersitsissappat imaluunniit iliuusaasinnaasut allat – immaqalu akikinnerusut – pissarsissutaanerusinnaassappat? Apeqqut kingulleq qulaajarluartariaqarpoq maleruagassanik nutaanik ilusiliilinnginnitsinni. Pitsaanerpaanik aaqqissuteqarnissaq Royal Arctic Line imit 2015imiit siunissaq eqqarsaatigalugu qitiunneqartussaassaaq. Tamannalu unammiugassamut kingullertut taaniakkannut ingerlatitsissaaq. Qitiutillugu eqqummaariffigiuassavarput suliarput inuiaqatigiinni akisussaassuseqartumik ingerlassammat. Tamannalu pissaaq nunatsinni suliffeqarfinnut aningaasatigut assigiinngitsutigut eqqussuissagaluarpalluunniit. UN Global Compactimut attuumassuteqarnerput aammalu tassunga nalunaarusiortarnerput suliffeqarfiup inuiaqatigiinnut tunniussaqarneranik erseqqissaasuupput. Ingerlatsinitsinnilu siunnerfitsinni inuiaqqatigiinnut tunniussaqarnissaq pingaarluinnartuuvoq. Atuarluarisi! Jens Andersen – CEO Nuka Arctica marsip qaammataani Nuummut tikippoq – sermeq 600 tonsit missaanik oqimaassuseqartoq “useralugu”. Nunani issittuni avannarlerni imaatigut angalasanermi unammilligassarpassuit ilaat. Taamaattumik qujanarpoq piareersimanissamut polarkode pitsaasoq pigineqarmat. ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 14 Pilersuisut navialissutaasinnaasutut naliliiffigineqartut Tunngaviit pingaarnerit 2012-2014 Sulisut Ilinniartuutit 2012 2013 2014 Nalunaarsugaasut 120 134 137 54 % piumasaqaatinik atsiugaqarsimasut 67% 75% 85% 2015imi siunnerfiuvoq navialissutaasinnaasutut nalunaarsugaasut 88%ii ukioq naatinnagu CSRimut naapertuuttumik pisiniarnermi piumasaqaataasunik akuersillutik atsiussasut. 2012 2013 2014 784 762 748 60 65 Umiarsuit 11 11 11 Umiarsualivimmi uninngatitsiviit 14 14 14 Angallassinermi sømilit ingerlaarneqartut 464.217 378.531 358.111 Kubikmeterit assartukkat 830.000 747.000 741.000 Suliffeqarfiup umiarsuai umiarsualiviilu tamarmik International Ship and Port Facility Security Code (ISPS) (Umiarsuarni Umiarsualivinnilu Isumannaatsumik Ingerlatsinissamut tunngavissiaasut) naapertorlugit ingerlanneqarput. Containerinik assartuutit orsussamik atuinerat silaannarmillu toqunartumik aniatitsinerat 2012 2013 2014 MGO 3.591 3.407 3.112 HFO LS 6.432 6.448 6.045 HFO HS 18.537 18.969 18.221 75 67 67,6 Kilo ikummatissaq/sømili EEOI 3,28 EEOI, Energy Efficiency Operational Indicator, tassaavoq uuttuut nammineq piumassutsimik ingerlanneqartoq. Taanna siusinnerusukkut CO2-indeksimik taaguuteqartinneqarsimavoq. EEOI IMOmit ineriartortitaavoq 2013imiillu Royal Arctic Line Qallunaat Nunaanni Umiarsuaatileqatigiit Peqatigiiffiat aqqutigalugu EEOIimut nalunaaruteqartalersimavoq. 2014 tassaavoq ukioq siulleq tamarmiusumik EEOI malillugu kisitsisiliorfiusoq: 3,28 gram CO2/ton assartukkat/ sømilimik ingerlaarnermut. Kisitsit umiarsuaatileqatigiit allat kisitsisaataannut suli sanilliukkuminaappoq naatsorsoqqissaaruminaatsuugami, minnerunngitsumik assartukkat annertussusaasa m3 miit tons inut naatsorsorniarnerat eqqarsaatigalugu. Tassa imaappoq piffissangaatsiaq suli ingerlassaaq allanut sanilliussuilersinnaanissap tungaanut kisiannili EEOI naatsorsuutigineqarsinnaasumik takutitsivoq umiarsuit immineq ineriartornerannut aammalu takutitaannut atatillugu. Taamaakkami EEOI pilersaarusiornermut atatillugu naleralersuutaavoq ajunngitsoq. Royal Arctic Linep CSR-politikkia taassumalu iluani ingerlaavartumik allannguutit suliffeqarfiup nittartagaani www.ral.gl takuneqarsinnaapput. Taassuma iluani aamma ipput silaannaap mianerinissaanut inuillu piginnaatitaaffiinut tunngasut. Sammiviit allat immikkut ataani politikkiliat ataani ipput soorlu sulisoqarnermut politikkerisap aamma pinerlutsaaliuinermik suliaqarnerup il.il. ataanni. Umiarsuarmi sulliviusumi avatangiisit Umiarsuarmi near-miss it pisut LTA (Lost Time Accidents) /ajutoornerit piffissaajaataasut 2012 2013 2014 53 110 98 7 4 3 Near-miss ip imarivaa piareersimaffiginngisamik periataartoqarsinnaanerit, ajunaarnermik, napparsimanermik ajoqusernermilluunniit kinguneqanngitsut, kisiannili taamatut pisoqarsinnaaneranut aallartitsisuusinnaasut. Taamaattumik taamatut ittut nalunaarusiorneqartarnissaat pingaariteqartuuvoq, taamak iliornikkut suleriaatsit pitsanngorsarneqarsinnaaqqullugit ajutoorsinnaanerit pinngitsoortissinnaajumallugit. 2014-imi umiarsuaatileqatigiiffiup umiarsuaataani containerinik assartuisartuni Lost Time accident-eqarsimanngilaq. LTA-t tamarmik sinersortaammi Sarfaq Ittummi pisimapput. 31. december 2014 LTA kingulleq pimmalli ullut amerlassusaat Naja Arctica 931 Mary Arctica 736 Nuka Arctica 709 Irena Arctica 634 Arina Arctica 540 ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 15 INGERLATSINERUP AQUNNEQARNERA Siulersuisut Suliffissuaqarfimmi aqutsisut Anguniakkat CSR-Board Silaannaq avatangiisillu ingerlatsinermi immikkoortortaqarfiit Inuiaqatigiinni suliffeqarfik sulisorisat tunniusimasut Nalunaaruteqarneq Royal Arctic Linep inuiaqatigiinni akisussaaqataasumik suliniarneranut atatillugu pilersaarutit CSR-imi siunnerfiit aallaavigalugit ilusilerneqartarput CSRimilu siulersuisuusunit aqunneqarlutik nakkutigineqartarlutik. CSR-imi siulersuisuni issiapput suliffissuaqarfimmi aqutsisut akornanni ilaasortat tallimat aammalu pisiniartarnermi pisortaq. Siulersuisut taakku qaammatit pingasukkutaarlugit naapeqatigiittarput suullu suliarineqarnissaat aaliangiussortarlugit aammalu nalilersueqqillutik suut nutaatut aallartinneqassasut. Ukiumut ataasiarlutik pilersaarutit pillugit siulersuisut naapeqatigisarpaat ingerlaavartumillu aqutsisunut tamarmiusunut nalunaarusiortoqartarpoq. Akisussaaffiit suuneri aaliangiunneqarput FNip suliffeqarfiit inuiaqatigiinni akisussaaqataanerannik tunngavissiat quliusut Inuit piginnaatitaaffii Royal Arctic Linep ataqqivai nunarsuaq tamakkerlugu inuit piginnaatitaaffii aammalu sulisut piginnaatitaaffii tunngavigineqartut suliuarporlu taakku iluini maleruagassiat tunngavigalugit sulisorisat assigiimmik atugaqarnissaat periarfissaqartitaanissaallu angujumallugit. Taakku malillugit atorfinnut qinnuteqartut assigiinnik piginnaaneqarfeqartut atorfinitsinneqarnissamut assigiinnik periarfissaqartitaassapput taamaammat suliffeqarfimmit soqutiginnittut kikkulluunniit sulisussarsiuunneqartut iluini qanoq tunuliaqutaqaraluarunilluunniit qinnuteqarnissaat kaammattuutigineqarpoq. Royal Arctic Linep inuit piginnaatitaaffii tunngavigalugit ingerlatsinera uppernarsaaserneqartoq takuneqarsinnaavoq sulisunut politikkiani maleruagassat misissoraanni, tassanimi takuneqarsinnaapput naligiinnermut assigiinngisitsinnginnissamut, uumisaarisarnernut, kanngutsaaliornernut aammalu suliffeqarfimmi pinngitsaaliiniarnernut attuumassuteqartut. Suliffeqarfiup qanoq ittuunera isumannaallisaanerlu Sulisut isumannaallisaaffigineqarnerat, peqqissuutinnissaat aammalu pitsaasumik suliffimminnik misigitinneqarnissaat Royal Arctic Linep angusaqarluarluni sulinissaanut pingaaruteqarluinnartuupput. Taamaattumik sulisut atugaat ingerlaavartumik pitsanngorsarniarneqartuarput isumannaallisaanerlu Royal Arctic Linep anguniagaaniittuarpoq. Suliffeqarfiup suliniutigai sulisut suliaminnut eqqortumik ilinniartinneqartuarnissaat, ilisimaarinnittuunissaat aammalu toqqissisimallutik isumannaatsumillu sulisinnaaqqullugit atortulersugaanissaat. Imaani Isumannaallisaalluni sulinermi aallaaviupput nunarsuaq tammakkerlugu isumaqatigiissutit (IMOp ataani ISMkode aamma SOLASimi isumaqatigiissutit). Taakku ukiut tamaasa illup iluani avataanilu pitsanngorsarniarneqartarput ingerlaavartumillu suliffeqarfimmi pissutsit nalilersuiffigineqartuartarlutik. Navialisinnaanerit sillimaffiginissaat eqqummaariffigiuarumallugu umiarsuit tamarmik ISM tunngavigalugu akuerisaasut qaammammoortumik nearmiss-mik taaguuteqartinneqartumik nalunaarusiortartussaatitaapput. 2014imi umiarsuaatileqatigiiffiup assartuinermut umiarsuaataani piffissamik atuinermik kinguneqartunik persalisoqarsimanngilaq, Sarfaq Ittuk-mili pingasoriarluni taamaattunik pisoqarsimalluni, taakkulu soorunalimi 2015imi eqqummaariffigineqassapput. Ukiulli arlaqartut kingumut qiviaraanni Sarfaq Ittuk tassaasimavoq suliffik ernumanaatsoq. Nunap qaavani Nunap qaavani 2014imi sulinermut atasumik ajutoornerit 43ut nalunaarutigineqarsimapput. Royal Arctic Linep umiarsualiviit ingerlataasa akornini 5it suliffittut OHSAS 18001imik pappialaqartitaapput. Suleriaatsit atorneqartut pilersaarusiorneqarlutillu nalilersorneqartarput sulisut suliassatik isumannaatsumik toqqissisimanartumillu tunngaveqarlutik ingerlassinnaaniassammatigit misilittakkallu suliffeqarfiit sumiiffiini ingerlatsivigisaani assiginngitsuni ikioqatigiissutigineqarlutik atorneqartarput. 2014imut suliffissuaqarfimmi nutarteraluni pingaarnertut pilersaarusiortoqarpoq taaneqartumik: Suliffissuaqarfimmi tamarmiusumi isumannaatsuuneq. Angorusutaavoq ajutoortoqannginnissaa. Eqqummaariffiginninneq tigummiinnarumallugu 214imiit HSEQ-funktionimik(peqqinneq, isumannaatsuuneq, avatangiisit, pitsaassuseq) taasamik pilersitsisoqarpoq sillimmasiinermut immikkoortortaqarfimmut attuumassuteqartumik. Suliat umiarsualivinni allaffinnilu sulisut ingerlatsinikkullu isumannaatsuunissaat tassani qitiutinneqarput. Ingerlanneqartut siulliit ilagivaat 2015imi uteqqiasumik pisartussamik isumannaassutsip ulluanik suliffissuaqarfiup iluani ukiumut ataasiarluni pisoqartitsitsisoqartassasoq. Ullormi tassani sulisut tamarmik isumannaallisaanermut tunngasunik suliaqartinneqartassapput. Kiisalu 2015imi siusinnerusukkut taaneqartut “near miss” imik taasanik nalunaarusiortarnerit aallartinneqassapput, isumannaatsuunissaq qitiutillugu malillugit.Taakkununngalu ilanngunneqarput anguniakkanut akisussaaffiit suliffissuaqarfimmi aqutsisuut siulersuisut iluini ittut. Royal Arctic Linep CSRip iluani politikkiani eqqumaariffigineqarput suliffeqarfiup niuernermut atatillugu anguniagaanut ikorfartuutaa sut, suut soqutigisaqatigisat akornanni pingaartinneqartut suullu Royal Arctic Linep sunniuteqartumik peqataaffigisinnaasai. Tamakkulu angujuminarnerussapput silaannarmik avatangisinillu sunniuteqartumik sulinikkut, sulisorisat sullivimmi isumannaatsumik tikilluaqquserpalaartumillu suliffeqartinnerisigut, inuit piginnaatitaaffii tunngavigalugit ingerlatsinikkut aammalu torersumik niueriaaseqarluni ingerlatsinikkut kiisalu inuiaqatigiinni akuuffigisani peqataanikkut. Tamakku inuiaqatigiinnut suliffeqarfimmullu nalilinnik imaqartitsilissapput eqqarsartarneq qaffassarumallugu. giniarneqassaaq. Sulisunut tunngasut, piginnaaninngoqqissaasarnerit ilinniartitsinerillu Piginnaasaqassutsikkut ineriartortitsineq Royal Arctic Line nuannaarutigisaminik pikkorissunik tunniusimasunillu suli soqarpoq niuernerullu iluani pingaaruteqaqisumik aamma suli sulisunik piginnaaneqarluartunik tigusassaqarluni. Umiarsuaatileqatigiiffiup anguniagaraa sulisut siunertaqarluartumik suliffimminni imaqartitsinissaat qitiutillugit eqqummaariffigalugit pitsaassuseq, tunniusimasuuneq aammalu sulerusussuseqarneq. Sulerusussuseq napparsimallunilu sulinngittarneq Kisitsit 100 tamakkiisutut aallaavigalugu nalilersuinermi 2014imi sulerusussuseq 72 pointiusimavoq. 2013imi tamanna 74 pointiusimalluni. Appariarneq uuttuutip nikissinnaanerata iluani ippoq, suliffeqarfiulli eqqummaariffigivaa sulisut suliffimminnik nuannarinninnerisa pitsaanerulernissaa. Taamaammat appariarneq naammagisimaarneqanngilaq. 2014imi napparsimalluni sulinngittarnerit 4%imiipput, tamannalu suliffeqarfimmi uatsitut ittumi nalinginnaasuuvoq siunnerfigisatsinnilli 2,7%iusumit qaffasinnerungaatsiarluni. 2014imilu napparsimalluni suliartunngittarneq Royal Arctic Line imit appartinneqarsinnaasimanngilaq. Taamaattumik tamanna 2015imi immikkut iliuuseqarfi- Piginnaasaqassutsikkut ineriartortitsineq tassaavoq sulisut ataasiakkaat periarfissaqartinneqarnerulernissaannut suliniuteqarneq. Royal Arctic Line tamakkiisumik kalaallinit pigineqartuusutut immikkut ittumik pisussaaffeqarpoq Kalaallit Nunaanni suliffissaqartitsiniarnermut siuarsaaniaqataassalluni aammalu anguniassallugu suliffeqarfimmi kalaallit pisortat akornanni kalaallinik amerlisaaanissaq Kalaallit Nunaanni imarsiornermut atatillugu ilinniarfissaasut iluini tunniusimalluni akuunissaminut. Sulisut suliffimminnik naammagisimaarinninnerannik misissuinermi 2013imi sulisut 67 procentii pikkorissarneqarnikkut ineriartortitaanerminnik naammaghisimaarinnipput tamannalu 2013imut sanilliullugu 1 pointimik siuariarneruvoq. Kisitsillu 67 periarfissasut 100ut iluanni qaffasippoq EEI angallassinerup iluani kisitsimmut 57iusumut sanilliullugu aammalu Kalaallit Nunaanni nalinginnaasumik 67iusumut sanilliullugu. *(European Employee Index – en fælleseuropæisk sammenlignings-database). Ilinniartuutit Royal Arctic Line imi ukiorpassuarni ileqquuvoq Kalaallit Nunaanni ilinniarsimassutsikkut qaffassaaniarnermi peqataaneq. Suliffeqarfiup ilinniartunik ilinniartitsinermi ingerlatai aammalu ilinniaqqinnernik ingerlatai suliffeROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 16 Royal Arctic Linemi pisortatut sulisut akornanni taarseraanneq annikitsuararsuuvoq taamaammallu tamatuma iluani allanngortitsinissaq imak iliallaannarluni anguneqarsinnaanani. Ingammik qullertut pisortat tulliisa akornini (soorlu umiarsualivimmi pisortaq, aquttut, maskiinalerisutut pisortat il.il) suliffeqarfiup suiaassuseq tunngavigalugu akuleriissitsinissamik siunnerfianik equngatitsipput arnartaqanngingajavilluni pineqartut iluini. Taakkunanimi aamma sulisut taarseraannerat appasissorujussuarmiippoq. 2014imi atorfinitsitsisarnermi periutsit atorlugit iluatsinneqarpoq arnamik umiarsualivimmi pisortatut atorfinitsitsineq. Pisortaaffiunngitsut iluini ilaatigut minnerunngitsumik Kommuneqarfik Sermersooq suleqatigineqarsimavoq inuit suliffissaaleqisut akornanni suliassarsiuussinerni. Taamatut sulisussarsiorneq imaannaasimanngilaq ingammik umiarsuaatileqatigiiffiup immikkut ittunik atorfissanik piukkunnarsinnaasunut naleqqussagaasunik atorfiliuussiniarnerni. Suleqatigiinnerli 2015imi aamma nanginneqassaaq. qarfiup sulisoqarnermut politikkiani pingaaruteqartutut inissisimapput aammalu akisussaassuseqartumik nunaqavissunik ilinniartitserusunnermik takutitsisuullutik. Royal Arctic Linep iluani ilinniarnerit sammiviit assigiinngitsut 12it ingerlanneqarput ukiorlu Royal Arctic Line ilinniarfissat neqeroorutigisai • NI2 - Niuernermik ilinniagaqarneq • Maskiinarsuarnik iluarsaasartoq • Qarasaasialerinermi aqutsisutut ilinniarneq • Qarasaasialerisoq • Saffiooq • Allaffimmiu • Quilerinermik assigisaanillu ilinniarneq • Quersualerinermik assartuinermillu sulisoq • Assartugassanik aqutsineq • Umiarsuarmi maskiinanik iluarsaasartutut ilinniarneq • Umiarsuarmi naalagaaqqatut ilinniarneq • Assartugalerisutut ilinniarneq 2014imi ilinniartutut ingerlasut 54iupput. Royal Arctic Linep iluani ilinniarneq siunnerfeqarpoq umiarsuaatileqatigiiffiup iluani qaffakkiartortumik sulilernissamik aammali tamanna ammaassalluni suliffeqarfinnut allanut sulerusuttunut. Akuleriiaassuseq/siammasissuseq Namminersorlutik Oqartussat ataanni piginneqatigiiffiit pitsaasumik ingerlatitsinissaannut maleruagassat malillugit Royal Arctic line ingerlaavartumik akuleriiaassuseqarnissamik tunngaveqartumik ingerlatsiniarsarivoq. Pisortaatitat akuleriiaarnerini suiaassuseq aallaavigalugu qanoq inissisimaneq aammalu najugaqavissut qanoq inissisimanerat naatsorsorneqarpoq. Maleruagassanik ineriartortitsisoqarnikuuvoq akuleriiaagaanermik kissaateqarnermut ikorfartuisuusunik. Piginneaqatigiiffimmit eqqarsaatigineqarpoq anguniagassatut siunnerfinnik aaliangersaasoqassasoq, tamannali unitsiinnarneqarpoq misilittakkat takutimmassuk taamatut aaliangersuinerit ilaatigut siunertaasut naallersinnaagaat maleruagassat pituttuinerat peqqutigalugu. Kiisalu piginneqatigiiffimmit isumaqartoqarmat piginnaasaqarnerit pisortanik atorfinitsitsinerni pingaarnerpaatinneqassasut. Silaannaap qanoq issusia aammalu avatangiisit Imaatigut assartuineq tassaavoq assartueriaatsit akikinnersaralugulu avatangisinut innarliinnginnersaat tassa assartukkat tonsikkuutaarlugit naatsorsornerini ikummatissamik atuineq appasinnerpaajummat assartueriaatsinut allanut, soorlu qimuttuitsut, lastbiilit silannakkullu atorlugit assartuinernut sanilliullugu. Imaatigut Assartuineq (uani imaatigut) silaannaq avatangiisillu eqqarsaatigalugit anner- tuumik mianerisassaqartitsivoq. Royal Arctic Line imit kissaatigineqarpoq inatsisini minnerpaaffiliinerit ataallugit ingerlatsinissaq tamanna niuernerup iluani illersorneqarsinnaasumik ingerlaneqarsinnaappat taamallu ilisumik ingerlaavartumik umiarsuit orsussamik atuinerat millisarniarneqartuarpoq. Royal Arctic Linelli aningaasartuutaasa qaffanneri matussuserniarlugit uuliap nunallu allat aningaasaannut atasumik ilassut nalimmassaat atorneqartarpoq taamaattumik maannamut sullissat aningaasartuutit qaffasinnerulerneri maluginngilaat ilassut uuliap akikinnerani appasissuarannguummat. Ataatsimut isigalugu suliniutit taamatut ittut avatangiisit mianerinninnerusumik sunnerneqarnerannut iluaqutaapput aamma silaannarmik toqunartumik aniatitsineq eqqarsaatigalugu saniatigullu aamma suliniutit naatsorsuutit naqqani iluaqusiipput aningaasartuutinik millisaaqataagamik. IMO aamma makittarissaatitut immiussamut atatillugu siunnerfeqarpoq imeq taamatut atorneqartoq imaanut maqitsinnagu salinneqaqqaartalissasoq. Taamak pisoqassappat, taava Royal Arctic Line ip umiarsuai saliissutilersortariaqassapput. Atuutsitsilernissarli suli piffissalerneqanngilaq, kisiannili tunngaviusumik aaliangiussaq nunarsuaq tamakkerlugu atuuttussatut aaliangiunneqareernikuuvoq. Inatsisiliat nutaat unammiornartuupput silaannarmik ulorianartumik aniatitsinerup naatsorsuutillu aqqani kisitsisit ataqatigiissinniarneranni, tassami FNip ataani nunarsuaq tamakkerlugu imaatigut angallassisut suleqatigiiffianni (IMOmi) aaliangiisoqarsimammat EUmit suleqataaffigineqalersumik, 1. januar 2915imiit umiarsuit tamarmik suminngaanneersuugaluarunilluunniit sumiiffinni ECAmik taaguuteqartinneqartuni (aniatitsinikkut mianerinniffissatut aaliangiussat ilaatigut tassaasut; Kattegat, Nordsøen, Østersøen aamma den Enegelske Kanal),taakkuani taamaallaat orsussaq o,1%imik svovlimik akulik atorneqaqqusaalluni 2014 tikillugu 1%iutinneqarsimagaluartoq. Taamatut aaliangersaanerit aamma Royal Arctic Line ip umiarsuaatai eqqorpai Skotlandip avaannatigut ingerlaaleraangata. Aaliangersakkat taamatut ittut 2015imi orsussarsisarnikkut malunnartumik aningaasartuutitaqarnerulersitsissapput. Patajaatsumik ilaasunik angallassinissaq aammalu isumannaatsumik pilersuinissaq ingerlakkumallugu 2014imi angalanissanik pilertsaarusiaq maleq qissaarneqarpoq 2014imi Royal Arctic Linep atuinera 67,6 kg/nm imut qaffassimavoq. Ingammik ukiup affaata aappaani atuineq pilersaarutaasumit annertunerusimavoq sømilimut 65 kiiluusussatut naatsorsuunneqarsimagaluartumut. Tamatumunnga Atlantikup imartaani silarlussiortarneq peqqutaanerpaavoq tassami assoralisimaarnissaq pilersaarutaasunut kinguarsaataavallaaqqunagu ilaatigut annikinnerutittariaqartarsimammat. Nunap qaavani Umiarsualiviit Qaqortumi, Sisimiuni, Aasianni Nuummilu maanna ukioq ataaseq Aalborgimi umiarsualivik uatsinnit atorneqartutuulli avatangiisinut pitsaassutsikkullu ISO 1400 aamma ISO 9001 imik uppernarsaasigaallutik ingerlapput. 2013imi qitiusumik allaffeqarfipput Clean Greenland – Green Companies imut ilannguppoq. Ukiuni pingasuni atuuttussamik WWF imik, CSR Greenlandimik aammalu suliffeqarfinnik nunatsinniittunik allanik arfinillinnik suleqatigiinnissaq isumaqatigiissutigineqarpoq siunertaralugu taaneqartut tamarmik piffissami aggersumi allaffeqarfiit sulinerminni avatangiisinik sunniinerannik millisaanissaq. Ingerlanneqartut maannamut makkununnga sammitinneqarnerupput; nerisassanik eqaannginnerunissaq, innaallagissamut nukissamik atuinnginnerulernissaq aammalu pappialanik naqitallu assilillugit amerlisarnerini atortussianik atuinnginnerunissaq. Suli angusat takussutissiarineqanngillat piffissap maannamut ingerlavigisaasup sivikikkallarnera peqqutigalugu sanilliussuiniarneq ajornakusoormat. Siunissaq eqqarsaatigalugu suliffeqarfiup nalinginnaasumik sulinermini avatangiisiminik pitsaassutsikkullu suliniuteqarnini ingerlatiinnassavai. ISOmillu akuersissuteqarluni umiarsualerinikkut misilittakkat suliffeqarfiup sinneranut siammaanneqassapput, taamallu aamma Clean Greenland – Clean Companies aqqutigalugu misilittakkat. Tamakku qularnaatsumik inissinneqassapput HSEQ taaneqareersoq aammalu Qullersaqarfiup avatangiisinut ataatsimiititaliaa aqqutigalugit. ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 17 Pilersuisorisat aammalu suleqatigisat Royal Arctic Linep pilersuisorisani suleqatigisanilu sunnerniarusuppai aaqqissuussaanerusumik suleqataalernissaannut avatangiisinut tunngasut aammalu torersumik sulinissamut sammisut iluini. Taamaattumik suliffeqarfiup oqaluussisarnikkut piumasaqartarnikkullu piujuaannartitsineq siunertaralugu illup iluaniinnaanngitsoq ingerlanissaq suliniutigivaa. Kia pisiortornermi piumasaqaataasut atsiussavai? Pilersuisuutitat navialissutaasinnaasutut nalilerneqartarput, makkuninnga atugaqarlutilluunniit aqqusaarinnissimatillugit: • Pilersuisutut pingaaruteqartuupput, suliffeqarfiup pingaarutillinik pisiniarfigisartagai imal. arlaarigut pinngitsoorsinnaanngisai • Nunani sillimaffigisassani sulipput imal. ingerlataqartuullutik – soorlu uuliamik niuernerup iluani Pilersuisorisat Royal Arctic Linep suliffeqarfiup pisiniartarnermut piumasaqaataanik atsiugaqaqquneqarnikuusut FNimi piumasaqaatissatut akuersaakkat, meeqqat sulisitaanerinut, inuit piginnaatitaaffiinut, sulisitat piginnaatitaaffiinut, pinerlutsaaliuinermullu tunngasut aammalu Riomi piujuaannartitsinissamik avatangiisinillu illersuinissamik isumaqatigiissutit, naapertuuttumik malillugit pisussaaffilerneqarput. • Royal Arctic Linep maanna pilersuisuutitat 137it atsiornissamut tunuarsimaarsimasut nalunaarsorsimavai. 2014imi anguniarneqarpoq taakku akornanni 85%it CSRimut naapertuuttumik ingerlatsilernissamik akuersaarinnilersimanissaat. Maannalu tamanna anguneqarsimalerpoq. Pilersuisut qulaani taakkartorneqartut iluiniittutut taasariaqartut tassaatinneqarput navialisinnaanermik naliliineq aalaavigalugu pisinermi piumasaqaatinik atsiuisariqartut. Pilersuisorisat taaneqartunut akunnattuungasumik pissuseqartut 2013imi 2014imilu amerliartorsimapput, minnerunngitsumik nutaanik sanaartortitsinermik pilersaarusiaq peqqutigalugu. • Atugassanik tunniussaqartarput avatangiisinut isumannaassutsimullu sunniuteqarsinnaasunik – soorlu bunkersinut, palitsinut, akuutissanut imal. sulisut atisassaannut tunngasunik Suliffeqarfiup ilisarnaataannik ilisarnaasigaasunik tunniussisarput – soorlu ussassaarutinik – suliffeqarfiup avataanit isigineqaneranut sunneeqataasinnaasunik Pinerlutsaaliuineq Royal Arctic Line nunap iluani nunarsuullu sinnerani akimut ersittumik pinerlunnertaqanngitsumillu sulerusuppoq.Taamaattumik suliffeqarfimmit anngiorluni ”nerriviup ataatigut” tunniussiniarnerit, iluareqqusaarluni tunniussaqarniarnerit allatulluunniit niuernerup iluani toriitsutut taaneqarsinnaasunik ingerlatsiniarnerusinnaasut akuersaarumanngilai. Naallu umiarsuaatileqatigiiffiup angerlarsimaffii tassaagaluartut Kalaallit Nunaat aammalu Qallunaat Nunaat, taaneqartutut ajornartorsiorfiunngitsut, taava suliaqarnermi aamma ilaapput niuerfiit nutaat suleqatigisallu nutaat pinerlunnermik akoqarsinnaasunik suliaqarfiusut. Royal Arctic Line pinerlutsaaluinermut politikkissaminik akuerineqartumik pilersitsisimavoq suliffeqarfiup iluani maleruagassat, nakkutiilliinermik suliaqarnerit aammalu kukkunersiuinerit nukittunerusunngorsarumallugit, taamatut ilisumik suliffeqarfiup ingerlatai tamakkiisut torersumik illersorneqarsimaasumillu inissisimaleqqullugit. Suliffeqarfiup iluani nittartakkami sulisut tamarmik takusinnaavaat politikkiliap qanoq imaqarnera aammalu tunissutisianut tunniussaqarnernullu atasumik immersugassat tassuuna aasinnaallugit. Suleriaasissami pitsaanerpaamik ingerlatsinissamut ilitsersuusiaq aallaavigineqarsimavoq suliffeqarfimmut tulluussagaasumik sulisut eqimattatut suleqatigiillutik isummersortinneqarnerisa kingornatigut. Pinerlutsaaliuinissamik suliffeqarfiup tunngavissiaata akuerineqarnissaata tungaanut sulisut 11 procentii isumasioqatigiissitsinerni peqataasimapput. Anguniarneqarpoq sulisut ikinnerpaamik 90%iisa suleriaasissatut tunngavissiaq ilisimalissagaat taamallu 2015imi pinerlutsaaliuuinerup suunera paasillugu. Inuiaqatigiinni akuuneq Royal Arctic Line tunniussaqarusuppoq inuiaqatigiit sumiiffinni peqataaffigisamini ajunngitsumik ineriartornissaannut tunngavissiisunik. Taamaattumik suliffeqarfiup sullissinerit, piginnaaneqarfigisat aammalu aningaasaliissuunerit neqeroorutigivai ingerlanniakkanut, Kalaallit Nunaannut iluaqutaasunut. Royal Arctic Linep tapiissutai tassaa nerusarput angalaffigisani akeqan ngitsumik assartuussinerit immikkullu ittuni aningaasaliinerit. Suliffeqarfiullu tapiissuteqarfigisartagai ilaatigut ingerlatat mikisuusarput ilai angisoorsuusut, qinnuteqaatillu tamarmik Royal Arctic Linep sponsorudvalgianit suliarineqartarput. Saniatigullu suliffeqarfiup sivisunerusumik suleqatigisinnaasat ujartugarivai isumaqarami taamatut tunngaveqartumik iliorneq tamakkiisumik isigalugu inuiaqatigiinnut annertunerusumik sunniuteqarsinnaasoq. Kiisalu Royal Arctic Linep suliaqarfiit soqutigisaqaqatigiffiillu siammasissut suleqatigivai umiarsuartigut angallassinerit inuiaqatigiilluni siammasissumik iluini piujuaannartitsineq tunngavigalugu ingerlatsineq siuarsaaqataaffigiumallugu. 2015imi CSRimik suliaqarneq aamma siunissaq ungasinnerusoq isigalugu suliaqarneq 2015imi ingerlateqqissallugu, nassuerutigiumavaali inuiaqatigiinni pisoqarnikkut appariarneq pingaarnersiuilluni tulleriiaarinermut pingaaruteqarmat. Uuliasiorumaneq 2010/2011imi annertuseruttormat paasissutissanik peqarnerulernissaq aammalu inuiaqatigiinni akisussaaqataanermik suliaqarneq annertuumik piumasaqaataasimapput. Ullumikkut taaneqartutut piumasaqarneq taamanitut annertutiginngilaq. Tamanna isumaqanngilaq imatullu paasineqassanani inuiaqattigiinnik nukitoorsaaniarluni suliniutit akuuffigisani pingaartikkunnaarsimagai. Kisianni aamma piumasaqarneq apparpat avataanit maluginninniartarneq appassasoq naatsorsuutigineqarsinnaavoq. 2013imi Royal Arctic Linep siunnerfik pingaartoq anguaa, tassalu UN Global Compactimut attuumassuteqalerneq. Taamak iliornikkut sinaakkutissaq imaattoq erseqqissumik inissippoq, tassalu tamatuma suli pitsaanerusumik immersornissaata anguniarneqarnissaa. Sammivinni suliffeqarfiup pitsaasumik angusaqarfigisimasaani, soorlu pilersuisorisanik aqutsinermi, uteriissuseqarluni sulisoqartuartariaqarpoq angusat pitsaasut ingerlatiinnarneqarnissaat qulakkeerumallugu. Sammivinni iliuuseqarfigineqarsimasuni, sulili neriuutigineqartutut iluatsitsiffiusimanngitsuni, soorlu paasissutissanik katersuinerup iluani, 2015imi tamaviaaruteqarnerusoqalissaaq. Royal Arctic Linep naatsorsuutigivaa inuiaqatigiinni akisussaaqataasutut ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 18 ROYAL ARCTIC LINE SULIFFEQARFISSUAQ Royal Arctic Line A/S Nuuk Aalborg Stevedore Company A/S 67%, Aalborg Royal Arctic Logistics A/S 100%, Aalborg Royal Arctic Bygdeservice A/S 100%, Nuuk Nordjysk Kombi Terminal A/S 50%, Aalborg (Associeret selskab) Aalborg Toldoplag A/S 40%, Aalborg (Associeret selskab) Royal Arctic Line suliffeqarfissuaq atimini assigiinngitsunik immikkortortaqarfeqarpoq, atimini suliffeqarfiuteqarluni suleqateqarlunilu. Immikkoortortaqarfiit qullertut inissisimasup Royal Arctic Line A/Sip ataani inissisimapput. Suliffissuaqarfiup 2014imi 748ut sulisorisimavai taakkua 2013imi 762iusimallutik. Royal Arctic Linep sulisitarivai imaatigut angalanermi sulisut 220iusut ilinniartuutillu 11it. Nunami sulisorineqartut 514iupput nunatsinni sumiiffinni assigiinngitsuni Qallunaat Nunaannilu 14iniusut. Taakkunani 43ut ilinniartuutaapput. Aningaasatigut kaaviiaartitat kisitsisitaat tulliuttuni ingerlatsiviit attuumassuteqartut immikkoortortaqarfiillu ataanni allassimasut iluiniipput, suliffeqarfiup iluani kaaviiartitat ukiumut nalunaarummi peerneqarsimasut. Sullissat qitiutillugit Royal Arctic Line 2014imi sullissivimmik nutaamik pilersitsivoq. Taanna KMUp, Sullissanik sullissiviup, tuninaanermik suliaqarfiup kiisalu inerisaanermik suliso-qarfiup katinnerisigut pilersinneqarpoq, pilersin- Arctic Base Supply A/S 50%, Nuuk (Associeret selskab) Arctic Umiaq Line A/S 50%, Nuuk (Associeret selskab) Suliffik A/S 30,3%, Nuuk (Associeret selskab) neqartullu qitiusumik akisussaa-figilerpai sullissinerit sullissanut tunngasut tamaasa ilanngullugit sullissanut attaveqar-nermut sammisut digitaalinngortitsinissaq. Taassuma iluani 2014imi akiligassiisarnerit qitiutinneqarsimapput, taamatut iliornikkut akiligassiissutaasartut 95 procentii ullu-mikkut qarasaasiakkut ingerlanneqaler-simallutik 2013imi 70%iusut. Sullisat naammagisimaarinninnerannik misissuinerup takutippaa sullissat minne-rusut amerliallassimasut annerit isumma-minnik nikisitsinngitsut. Saniatigullu siullisat privatit sullinneqarnerat qaffasissumiiginnarpoq. Naammagisimaarinninneq sullissat namminersortut suli iluaniinneruvoq, tassani 1imiit 7ip tungaanut kisitsit iluini 5,6iulluni.TilfrAgguaqatigiissillugu assigivaa 2010mi 2012imilu kisitsisaasut. Sullissat minnerit akornanni kisitsit 4,9miit 5,2mut qaffariarsimavoq. Katiinermi kisitsit agguaqatigiissitsinermi 4,6imiit 4,8mutqaffariarsimavoq ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 20 IMMIKKOORTORTAQARFIIT NAMMINEERSINNAATITAASUT ROYAL ARCTIC LINIETRAFIK Immikkoortortap akisussaafigai imaatigut Danmarkip, Islandip ,Europami assigiinngitsut akornanni, Nordamerikap, Canadap Kalaallit Nunaatalu akornanni angalanerit aammalu Kalaallit Nunaanni illoqarfiit akornanni angalanerit. Immikkoortortaqarfiup akisussaaffigai aamma umiarsuit qanoq atorneqarnissaat aammalu teknikkikkut ingerlatsineq, aserfatsaaluinerit aammalu nutaanik umiarsualiortitsineq. Immikkoortortaqarfimmi agguaqatigiissillugu inuit 199it sulisorineqarput (2013imi 196it) taakkulu akornanni 163it imaatigut angalalssinermi sulisuupput (2013imi taakku 163iullutik). Umiartornertaani ilinniartorisat amerlisimapput aammalu umiarsuarnik ingerlatsinerup iluani, tassanilu peqqutaavoq nutaanik sanatitsineq Pingaarnertut angalanermut pilersaarut Royal Arctic Linietrafik ukiat tamaasa ukiup tullianut angalanissanut pingaarmik pilersaarusiortarpoq, sullissanut anginerusunut tusarniaassutigineqartartumik. Sapinngisamik sullissat immikkut kissaataat aammalu angallasseriaa tsimut atasumik pisariaqartinneragaat naalaarniarneqartarput. Pilersaarusiaasartorlu taanna umiarsuaatileqatigiiffiup aningaasartuutissanik aqutsiniarneranut annertuumik pingaaruteqartarpoq sakkussatut atorneqartarami atuilluarnissaq, uuliamik pisiortornissaq, mingutsiterutaasumik aniatitsinissap naatsorsorneqarneranut, sømilit angallavissat naatsorsornerinut, attaveqarnermut attuumassuteqartunik aammalu sikumit ajoqusersorneqarnerit naatsorsornissaannut atasut iluini. 2015imi naatsorsuutigineqartut Umiarsuaatileqatigiiffiup nutaanik umiarsualiortitsinera 2015imi aamma suliassat angisuut ilagissavaat. Umiarsuit nutaat tallimat sanatinneqassapput tassanilu tigusinerit, atuilernerit nutaanngitsunillu atorunnaarsitsinerit immikkoortortaqarfimmut nukersuutaa ssapput ammalumi umiarsuaatileqatigiimmut tamarmiusumut ROYAL ARCTIC HAVNESERVICE Tassannga isumagineqarput umiarsualeriviit, assartukkanut aammalu containerinut terminalit aammalu tassannga illoqarfinni 13ini umiarsualivinni Namminersorlutik Oqartussat sinnerlugit oqartussaaneq tigummineqarluni. Pineqartuni aamma immikkortortaqarfimmit umiarsualivinni sinerissamilu naaralaartitsiviit nakkutigineqarputtaaq. Agguaqatigiissillugu immikoortortaqarfimmit 2014imi inuit 246ut sulisorineqarput (2013imi 258it). Sullississutit mit aamma sullinneqarput aalisariutit, sinersortaatit aammalu ilaasartaassuit. Immikkoortortaqarfiup qanimut niuerfittut taaneqartut iluini sullissilluarnerup inerisarnissaa pillugu Arctic Base Supply aamma Royal Arctic Logistics suleqatigivai. Uppernarsaasigaaneq Nuummi, Sisimiuni, Aasianni aamma Qaqortumi umiarsualiviit 2012imi pitsaassutsimik piumasaqaataasut malillugit aqutsinermik (ISO 9001), Avatangiisinut atatillugu aqutsinermik (ISO 14001) aammalu suliffeqarfiup pitsaasuunissaanik aqutsinermut (OHSAS 18001) akuersissutinik uppernarsaaserneqarput. Umiarsualiviillu taaneqartut ingerlaavartumik nalilersuiffigineqartarput. 2015imi naatsorsuutigisat Umiarsuit nutaat tigunissaat atulernissaallu Royal Arctic Havneservicemi sulisunut annertuumik sunniuteqartussaassapput ilaatigut umiarsualiviit ilaanni suleriaatsit sungiusimasat allangortinneqartussaas-samata. Saniatigullu sulisut tassaapput suliffeqarfik sinnerlugu Kalaallit Nunaanni sullissanut attaveqartuusut. Sullissanit piumasarineqartut naammaginartumik isumagisinnaajumallugit immikkoortortaqarfimmi sulisut piginnaaninngorsaqqinneqarnissaat eqqummaariffigineqarpoq. Isumaqatigiissuteqarnikkut pisussaaffigisat saniasigut immikkoortortaqarfimROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 21 SULIFFISSUAQARFIUP ATAANI PIGINNEQATIGIIFFITTUT PIGISAT ROYAL ARCTIC BYGDESERVICE Suliffeqarfissuup ataani immineq ingerlasuusup (RABip) Kalaallit Nunaanni nunaqarfiit akornanni assartukkanik angallassineq akisussaaffigaa. Tamanna ingerlanneqarpoq Namminersorlutik Oqartussanik sullissinissamik isumaqatigiissuteqarneq tunngavigalugu. Sikusarfiunngitsuni ullut 14ikkuutaarlugit assartukkanik angallassisoqartarpoq. Suliffeqarfiup 2014imi kaaviiaartitai 68,3 million koruuniupput (2013 67,6 million koruuniusimallutik). Taakkunannga Namminersorlutik Oqartussanit sullis- sinermut akiliutinut ilassutit 61,6 million koruuniusimallutik. 2014imi suliffeqarfimmi inuit 25it sulisorineqarsimapput taakku akornini 24it imarsiornermut tunngasortaaniissimallutik (2013imi sulisut 24it tamarmik imarsiornertaani sulisuusimallutik). Umiarsuit atornerisa aqunneri, inuttalersorneri, naatsorsuuserinerit aammallu IT-qarnikkut ingerlatsineq Royal Arctic Linelu isumaqatigiissuteqarneq tunngavigalugu ingerlanneqarput. Maanna angallatigineqartut Angallatissat nutaat Royal Arctic Bygdeservice sisamanik nunaqarfinnut assartuisartunik angallataateqarpoq aasaaneranilu umiarsuarmik assartukkanik angallassisussamik attartugaqarluni. Royal Arctic Bygdeservice pilersaaruteqarpoq nunaqarfinnut attartuinerni containerit atulerniarlugit angallatit nutaat tiguneqarpata. Umiarsuit nutaat ilaat marluk mikinerit tigusisinnaapput 36 TEUnik akunnattortaalu usisinnaallutik 108 TEUnik. Angallatit ilusiligaapput containerit atornerunissaannik periarfissiinerusumik allanik assartugassanik ajoqutaanngitsumik. Nunaqarfinnut pilersuutit nutaanngilinikuusuupput aammalu aserfatsaaliuineq akisulluni, ilaatigut peqqutigalugu taartissat immikkut sanatittariaqartarneri angallatit nutaanngitsuuneri peqqutigalugit. miornartuussaaq. Angallatit nutaat atorneqalissapput nutaanngitsullu atorunnaarsinneqarlutik. Saniatigullu umiarsuaatileqatigiiffiup iluani ilinniartitsinerit ukiut arlalinngortut ingerlanneqartut nanginneqassapput sulisut suliassanut piukkunnarsarneqarlutik minnerunngitsumik inatsisit malillugit angallatini nutaani inuttalersuinissat eqqarsaatigalugit. 2015imi naatsorsuutigineqartut Ukioq 2015 Royal Arctic Bygdeservicemut soqutiginartuullunilu unam- ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 22 ROYAL ARCTIC LOGISTICS Royal Arctic Line A/S-ip ataani piginneqatigiiffiutigineqartup Royal arctic Logisticsip Royal Arctic Linep Qallunaat Nunaani soqutigisaqarfii ingerlappai aammalu Aalborgimi umiarsualivigisami angallatassanik umiarsualivimmilu sinniissutut kiisalu assartugassanik isumaginninnermik suliaqarnerit isumagalugit aammalu Kalaallit Nunaanni assartugassanik isumaginninneq umiarsualivinnilu sinniisutut isumagisassat suliaralugit. Piginneqatigiiffiup Aalborg Østhavnimi ingerlappai umiarsualivik nutaaliaasoq, assartugassanut terminali (inissiisarfik) aammalu containerinut terminali (inissiisarfik). Royal Arctic Logisticsip Aalborg Stevedore Companymi, Kalaallit Nunaannut attuumassuteqanngitsunik usilersuinernik usingiaanernillu suliaqartusumi 67%inik piginneqataavoq. 2014imi suliffeqarfiup inuit 170-it sulisitarivai (2013-imi 177-iusimasut) Ukiumi angusat 2014imi piginneqatigiiffiup 222 million koruunit kaaviiaartippai (2014imi 218 million koruuniusimasut). Aningaasartuutinik, suleriaatsinik nalimmassaanerit il.il eqqummaariffigalugit ingerlatsinerup suliffeqarfik iluaquseeqataaffigivaa. 2014imi angusat takutippaat akileraarneq pitinnagu 6,0 million koruuninik sinneqartoortoqarsimasoq taakku ukiup siuliani 2013imi 3,6 million koruuniusimallutik. Uppernarsaatinik pappialaligaaneq Royal Arctic Logistics uppernarsaasigaavoq (ISO 990mik) tassa pitsaasumik aqutsinermik, avatangiisit pillugit aqutsinermik (ISO 10001) aammalu sullivinni aqutsinermik (OHSAS 18001). Taaneqartut saniasigut piginneqatigiiffik ISPSimit akuerisaavoq (International Ship and Port Facility Security-mik taaneqartumik, tassa nunarsuaq tamakkerlugu nalileriaaseq malillugu umiarsuarnik umiarsualivinnillu isumannaatsumik ingerlatsinermik uppernarsaasigaalluni). Spedition (assartugalerineq uninngatitsisarnerlu) tusarnermut atatillugu umiarsuarnik aammalu nuannaariussuit nunatsinni angalagaangata umiarsualivimmi sinniisuunermik suliaqartuuvoq. 2015imut isumalluaatit 2015imi pisussatut tunngavissat 2014imisulli innissaat naatsorsuutigineqarpoq. Taamaattumik piginneqatigiiffiup tungaanit suli tunngavigisanik atuilluarnerunissaq aammalu niuernermi tunngavigisat suli tamaviaarfiginerunissaat siunertatut attanneqarpoq. Ammasumik unammilleqatigiinnermik tunngaveqartumik piginneqatigiiffiup sunilluunniit assartugassalerisinnaaneq neqeroorutigaa. Royal Arctic Logisticsip assartugaleriffigisaasa pingaarnersaat tassaavoq Kalaallit Nunaat aammalu Royal Arctic Havneservice suleqatigalugu nunatsinni umiarsuliviit 13-iusut sullinnissaat neqeroorutigaluguttaaq. Assartugalerinerup saniatigut Royal Arctic Logisticsip immikkoortua ataqatigiissaarinermik sammisaqartuusoq suliffeqarfinnut immikkut sullinneqarnissamik piumasaqaateqartunut ataqatigiissaarissussinissamik neqeroo ruteqartarpoq, soorlu makkuninnga; kilisaatinik sullissineq, sinerissap avataani suliaqarnernut tunngasunik sullissineq, uninngatitassatut isumagisassat inissaqartinnerinik (lagerhotel) aammalu siammarterissussinernik. Aammattaaq piginneqatigiiffik ilisimaROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 23 INGERLATSIVIIT AALINGIISSINNAASSUSEQANNGIKKALUARLUNI PEQATAAFFIGISAT Arctic Base Supply Arctic Base Supply A/S 50%imik Royal Arctic Line imit 50%imillu Danborimit pigineqarpoq. Piginneqatigiiffik pilersinneqarpoq 1. januar 2010 siunertaralugu piginnittuusut Kalaallit Nunaannut aammalu avataani uuliasiortunut pilersuinermik immikkut piginnaaneqarfigisaasa ataatsimuulertinnissaat. Piginneqatigiiffiup anguniagarivaa uuliasiorfinnik gasisiorfinnillu assigisaannullu ikiuilluni ataqatigiissaareqataanissaq –nunap qaavani aammalu sinerissap avataani suliaqartut tamaasa eqqarsaatigalugit – minnerunngitsumillu nunarsuup avannaani ingammillu Kalaallit Nunaanni taassumalu imartaani. Piginneqatigiiffiup 2014imi agguaqatigiissillugu inuk ataaseq ukioq naallugu sulisorisimavaa 2013imi inuit sisamat sulisorineqarsimasut. Pineqartut iluini pisut annikinnerat peqqutigalugu ingerlatap iluani nalimmassaasoqartariaqarsimavoq. Niuerfiusoq ABS 2014imi ukiuni marlunni atuuttussamik Greenland Oil Spil Response A/S Kalaallit Nunaanni uuliakoortoqassagaluarpat akiuinissamut atortut aserfatsaaliornissaanik toqqortarinissaanillu isumaqatigiissusiorfigineqarsimavoq. 2014imili Kalaallit Nunaanni misissuilluni qillerisoqarsimanngilaq taamaallaali nipimik utersaartitsinikkut immap naqqanik misissuinerit annertunngitsut ingerlanneqarsimallutik. Angusat 2014imi angusat takutippaat akileraarneq pitinnagu 0,8 million koruuninik amigartoorneq ukiup siuliani 3013imi akileraarneq pitinnagu sinneqartoorutit 2,7 million koruuniusut anguneqarsimasut. 2015imi naatsorsuutigineqartut 2015imi Kalaallit Nunaanni qillerinissamut akuersissummik tunniussisoqarsimanngilaq. Taamaammat Arctic Base Supply A/Simit naatsorsuutigineqarpoq 2014imisut pissutsit taamaaginnarnissaat. Arctic Umiaq Line Arctic Umiaq Line A/S 50%imik Royal Arctic Line imit aammalu 50%imik Air Greenlanimit pigineqarpoq. Ukiut marlussuit imaannaanngitsut aqqusaareerlugit 2012imiit 2016imut atuuttussamik Namminersorlutik Oqartussat amigartooruteqassappat matussusiinissamik isumaqatigiissusiorfigineqarput. Piginneqatigiiffik pilersinneqarpoq 2006ip ukiaani anguniarlugu sinersortaammut ilaasunik angallassisussamik Sarfaq Ittuk mik pisinissaq ingerlatsinissarlu. Umiarsuaq taanna nunatta Kitaani sinersorluni angalatitaavoq Narsamiit Ilulissanut uteqattaartitaalluni. Sullinneqarnerupput najugaqavissut angalasut kisiannili aamma takornarianik sullissisoqartarpoq. Arctic umiaq Line sisamanik nunami sulisitaqarpoq. Umiarsuarmik aqutsineq, inuttalersuineq, naatsorsuuserisitsineq aammalu IT-qarnermi ikorfartorneqarneq Royal Arctic Line imik isumaqarteqarneq tunuliaqutaralugu ingerlanneqarput. 2014imi Sarfaq Ittuk agguaqatigiissillugu 33inik sulisoqartinneqarpoq Royal Arctic Line imit atorfeqartinneqartunik. 2015imut naatsorsuutigisat Ukiut kingulliunerusut takutissimavaat imminut akilersinnaasumik ilaasunik angallassineq anguneqarsinnaanngitsoq taamaattumik piginneqatigiiffik Namminersorlutik Oqartussanit amigartoorutinik matussuserneqarnissamik isumaqatigiissut tunuliaqutaralugu ingerlavoq, tamannalu 2015imi ingerlaannassasoq naatsorsuutigineqarpoq. Piginneqatigiiffiit allat suleqatigiissutigineqarlutik pigineqartut Royal Arctic Line- suliffeqarfissuaq taaneqartup avataatigut ingerlatsivinni allani pingasuni piginneqataavoq. Taakkuli suliffissuaqarfiup ingerlanneqarneranut annertunerusumik sunniuteqartutut nalilerneqanngillat. ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 24 ROYAL ARCTIC LINEP PITSAASUMIK AQUNNEQARNISSAA (CORPORATE GOVERNANCE) ROYAL ARCTIC LINEP PITSAASUMIK AQUNNEQARNISSAA (CORPORATE GOVERNANCE) 2012imi Naalakkersuisut saqqummiuppaat Namminers sorlutik Oqartussat piginneqatigiiffiisa pitsaasumik aqunneqarnissaannut atatillugu maleruagassiat. Taakkunun ngalu atatillugu Royal Arctic line eqqussivoq sukumiisumik nalunaarusiortoqaqartarnissa mik piumasaqaammik, piginneqatigiiffiup nittartagaatigut ral.gl ikkut takuneqarsinnaasumik. Piginneqataasut inisssimanerat piginneqatigiiffiullu aqutsisuinik suleqateqarneq Royal Arctic Linep siulersuisui pisortaalu piginneqataaneq uummaarissumik ingerlakkusuppaat taamaattumillu piginnittut sinniisaat, Naalakkesusisut aammalu ineqarnermut, Sanaartornermut Attaveqarnermullu Qullersaqarfik qanimut oqaloqatigisarpaat. Piginneqataasut ataatsimeersuartinneqartarput, tassani siulersuisuni siulittaasoq ineriartornermut pingaaruteqartunik, angusat ingerlaaarnerinik iluinilu allannguutinik aammalu suliarineqartunik nassuiaalluni saqqummiussisarluni inuiaqatigiinnut pingaaruteqarsinnaasunik imaluunniit aningaasaqarniarnermut sunniuteqarsinnaasunik. Assartuinernut akit aammalu angalanissanik pingaarnerut pilersaarusiat ukiut tamaasa piginnittut sinniisaannit/aallartitaannit akuerine- qartarput soorluli aamma aaliangiinissat annertunerusut aaliangiunneqan nginnerini atuutsinneqalinnginnerinilu piginnittaasunut oqaaseqarfigiteq qaarneqartartut. Kiisalu piginnittut qaammatit pingasukkuutaarlugit nalunaarusiuunneqartartut Royal Arctic Line imi aningaasaqarnikkut qitiusumik kisitsisit pillugit. Soqutigisaqartut inissisimanerat aammalu piginneqatigiiffimmut pingaaruteqarnerat kiisalu inuiaqatigiinni akisussaaqataaneq Royal Arctic Linep pilersaarusiai siulersuisunit pisortamillu suliarineqartut sullissanut, sulisorisanut aammalu piginnittunut sammisunik angusassatigut siunnerfiuliortarput. Siulersuisut anguniakkatut siunniussat malersoqqittarpaat sullissat, sulisut aammalu ataatsimeersuartitsinermi peqataasut akornanni naammaginnisimaarinninnermik misissuisitsinikkut. Siulersuisut akuerinikuuaat Royal Arctic Linep inuiaqatigiinni akisussaaqataanermut atatillugu pilersaarusiai. Ammasuuneq akimullu ersittumik sulineq Royal Arctic Linep nittartagaani ipput ukiumut-, ukiup affaanut nalunaarutit, siulersuisut sulinerminni malittarisassaat, innersuussinernut- aningaasarsianullu ataatsimiititaliat suliassaannut sinakkusiat, aningaasarsianut politikkissatut isummersuutit soqutiginnittunut ammasuusut. Paasissutissat allat Sullivinnik Nakkutilliisoqarfimmut ingerlajumaartussat aamma tamanut ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 26 ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 27 saqqummiunneqartassapput ral.gl aqqutigalugu. December 2014 siulersuisut aaliangiipput avammut attaveqarnermut suleriaasissamik nutartikkamik Pitsaasumik Namminersorlutik Oqartussat ataanni piginneqatigiiffiit aqunneqarnissaannik taallugu saqqummiussamut naapertuussagaasumik. Tassani aaliangersarneqarput sinaakkutissat pilersaarusiallu suliffeqarfiup piginnitsiminut, sullissaminut sulisorisaminullu qanoq attaveqartarnissaanik tikkuussisut. Siulersuisut suliassaat akisus saaffiilu Siulersuisut suliassaat akisussaaffiilu siulersuisut sulinerminni maleruagassaanni erseqqissagaapput. Taanna september 2013 nutarterneqarpoq naapertuilluartumik malikkumallugu Namminersorlutik Oqartussat ataani piginneqatigiiffiusut /suliffeqarfuisut pitsaasumik aqunneqarnissaannut malittarisassiuussat. • Piginnittut ineriartornermut, naatsorsuutigisanut angusanullu tunngasunik ilisimatitsissuteqarfigisassallugit • Siulersuisut inissititerlutik ataatsimiinneranni akunnerminnit siulittaasup tullissaa toqqassallugu • Ukiumut naatsorsuutit nalunaarutillu misissussallugit • Ukiup tullianut missingersuusiaq akuersissutigissalluut, missiliuussiilutik ukiup affaanut naatsorsuusiornermut atatillugu saqqummiussassamik tassanik ukiut sisamat atuuttussamik qinersisoqarpoq. • Nakkutigalugit kukkunersiuisut nalunaarutaat • Suliffeqarfiup ukiumut minnerpaamik ataasiarlutik aaqqissuussaaneranik naliliisarlutik minnerunngitsumik aningaasaqarnermut tunngasut iluini aammalu nakkutilliinerit iluini Royal Arctic Line imi siulersuisut suleriaasissatut aaliangersakkani allassimasut tunngavigalugit siulersuisut ukiumut sisamariarlutik naapittassapput. Suleriaasissatullu aaliangersakkat malillugit aamma qulakkeerneqarpoq siulersuisut immikkut soqutigisanit pituttugaanatik sulinissaat. • Aningaaserinikkut niuernikkullu navialiffiusinnaasunik aqutsillutik • Pilersaarutit pingaarnerit aaliangiussorlugit pisortat peqatigalugit • Ukiumut ataasiarlutik suliffeqarfiup sillimmasersugaanera misissorlugu ilanngullugu aqutsisut sillimmasiunneqarsimaneissaat • Suliffeqarfiup inuiaqatigiinni akisussaaqataaneranut attaveqaqatigiinnermullu pilersaarutai suleriaaseriniagaalu nalilersuiffigalugit misissorlugit Siulersuisut akuttunngitsumik imminnut nalilersuiffigisassapput tassani ilaatigut siulersuisutut oqartussaaffigisat, ilinniarnissamik pisariaqarsorisat, akunnermi suleqatigiinneq aammalu pisortanik suleqateqarneq nalilersuiffigineqartassallutik. Nalilersuinerit avataanit siunnersortit ikiortigalugit ingerlanneqartassapput angusallu piginnittunut nalunaarusiuunneqarlutik saqqummiunneqartassallutik. Aqutsisut aningaasarsiassaat Siulersuisut katitigaanerat aammalu aaqqissorneqarnerat Royal Arctic Linemi siulersuisut suliffeqarfiup aningaasarsiatigut politikkissaa akuerinikuuaat, taassuma ataani siulersuisunut, pisortanut, sulisunut pingaaruteqarnerusunut aammalu sulisunut nakkutilliinermik suliaqartunut aningaasarsiarititassat. Aningaasarsianut politikki Royal Arctic Linep nittartagaani ral.gl mi takuneqarsinnaapput. Royal Arctic Line 100%imik Namminersorlutik Oqartussanit pigineqarpoq, piginnittumit siulittaasoq siulersuisunilu ilaasortassat sisamat toqqarneqartarput. Sulisut siulersuisuni sinniisissaminnik pingasunik qinersisarput. 2014imi sulisut akornanni siulersuisuni ilaasor- Pisortat aningaasarsiaat aningaasarsianut politikki malillugu ingerlanneqarput. Aningaasarsiat soraarnermusiassat ilanngullugit ukiumut nalunaarummi takuneqarsinnaapput nalilerneqarpullu taakku niuerfiusumi atuutsinneqartunut naaprtuuttumik inisissisimasut. Pisortat/ Siulersuisut aqutsisullu nalilersueqatigalugit pisortaq ukiuni aaliangersimasuni atorfinitsinneqartarput/-poq atorfinitsitsinermilu isumaqatigiissummi tunuarnermi pissarsiassanik imal. angusat tunngavigalugit ajunngitsorsiassanik isumaqatigiissutitaqanngillat. Siulersuisunut ajunngitsorsiassarititaasut Namminersorlutik Oqartussat maleruagassiaat malillugit inissitaapput. Suliffeqarfimmi siulittaasoq ukiumut 350.000 koruuninik ajunngitsorsiassaqartinneqarpoq, siulittaasup tullia 175.000 koruuninik siulersuisunilu ilaasortat 100.000 koruuninik. Naatsorsuutinik saqqummiineq (aningaasaqarnikkut nalunaarusiorneq) Siulersuisut suleriaasissaannik tunngavissiami allassimasut malillugit siulersuisut ukiumut ataasiarlutik naatsorsuutit pillugit ataatsimiittarput. Tassani kukkunersiuisut ukiumut nalunaarummut atsiugassamut missingersuusiaat siulersuisunut akuerisassanngorlugit saqqummiunneqartarpoq. Siulersuisullu aamma qaammammoortumik nalunaarummik saqqummiussivigineqartarput, ukiup affaanut naatsorsuusianik, siulittuutinik aammalu missingersuusianik akuersisinneqartarlutik. Missingersuutit taakkulu malersoqqinneri aningaasaliinissanut annerusunut tunngasut aamma siulersuisunut saqqummiunneqartarput. tarpaat ingerlatsinermut atatillugu navialiffiusinnaasut qaammammoortumillu siulersuisuni ilaasortat qaammammut naatsorsuusianik saqqummiussivigineqartarlutik. Nalilersugaasumik navialiffiusinnaasut ukiumut qulaajarneqartarput Taaneqassaarlu pingaarnertut nierfiusut navialiffiusinnaasut isumaqatigiissummit pakkersimaagaammata. Kukkunersiuineq Siulersuisut kukkunersiuisut attuumassuteqannginnerat piginnaaneqassusiallu naliliiffigisarpaat ataatsimeersuarnermi kukkunersiuisussanik isummernissamut atugassamik. Kukkunersiusisut suliassaanni sinaakkutissat sularinnittullu akissarsiassaat siulersuisut ukiumut minnerpaamik ataasiarlutik ataatsimiissutigisarpaat. Ajunngitsorsiassat suliassallu pisortamit isumaqatiginninniutigineqartarput ki ngorna akuerisassanngorlugit imaluunniit itigartinneqartussanngorlugit siulersuisunut isummerfissanngorlugit saqqummiunneqartunik. Royal Arctic Linemut atasumik kukkunersiugassanik suliarinnittussarsiuussinerit kingornatigut 6. maj 2016 ataatsimeersuartitsinermi suliarinnittussamik toqqaasitsisoqassaaq. Navialiffiusinnaasunik aqutsineq aamma suliffeqarfiup iluani nakkutiginninneq. Aqutsisut ingerlaavartumik nalilersorROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 28 ATSIORNERIT AQUTSISUT ATSIORNERAT Siulersuisut pisortallu ullumi 1. januar-imiit 31. december 2014-imut Royal Arctic Linep ukiumut naatsorsuutaanut nalunaarut sammillugulu akuerivaat. Ukiumut nalunaarut suliarineqarpoq ukiumut naatsorsuusiornissamut inatsit malillugu. Isumaqarpugut naatsorsuusioriaaseq atorneqartoq naleqquttuusoq taamallu isumarput naapertorlugu ukiumut nalunaarut suliffissuaqarfiup ataanilu piginneqatigiiffiusut pigisaannik, akiitsuinik, aningaaserinikkut inissisimanerinik, angusaannik aammalu taakku iluini aningaasat qanoq kaaviiaarsimanerinik eqqortumik saqqummiisut. Ukiumut nalunaarut ataatsimeersuarnermi akuerisassatut inassutigineqarpoq. København, ulloq 25. marts 2015 PISORTAQ SIULERSUISUT Jens Andersen Kuno Fencker Erik Østergaard CEO Siulittaasoq Siulittaasup tullia Mai-Lill Ibsen Jens Peter Berthelsen Tanja Nielsen Amma Knudsen Finn Lindberg Aningo Broberg ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 30 KUKKUNERSIUISUT ATTUUMASSUTEQANNGITSUT ATSIORNERAT Royal Arctic line A/S-imi piginneqataasumut Royal Arctic Line A/S-ip ukiumoortumik 2014imi 1. januarimiit 31. decemberimut naatsorsuutaasa nalunaarusiarineqarnera kukkunersiorparput. Taassuma iluani ipput aqutsisut atsiornerat, aqutsisut nalunaarutaat, angusat katinneri, oqimaaqatigiissitsineq, namminerisamik aningaasaatit katinneri, aningaasat kaaviaartinnerisa katinneri aammalu nassuiaatit suliffissuaqarfimmut piginneqatigiiffimmullu attuumassuteqartut. Ukiumut nalunaarut suliarineqarpoq ukiumut naatsorsuusiornissamut inatsisit malillugu. Aqutsisut ukiumut nalunaarummut atatillugu akisussaaffii Aqqutsisut akisussaaffigivaat ukiumut naatsorsuusiornissamut inatsit malillugu eqqortumik takutitsisumik ukiumut nalunaarusiortitsinissaq. Aqutsisut aamma akisussaaffigivaat suliffeqarfiup iluani nakkutiginninnissaq pisariaqartutut isiginninneq tunngavigalugu ilusiligaasumik ukiumut nalunaarummi annertunerusunik kukkunertaqanngitsumik takutitsisumik, tamakku piaarinermik kukkunermilluunniit tunngaveqarsinnaaneri apeqqutaatinnagit naatsorsuusiornissamut naleqqussorisaq malillugu. Kukkunersiuisup akisussaaffii Uagut akisussaaffipput tassaavoq ukiumut nalunaarusiamik kukkunersiuinerput tun ngavigalugu naliliinermik tunniussissalluta. Kukkunersuineq ingerlapparput nunarsuaq tamakkerlugu kukkunersiuinermi suleriaatsit naapertorlugit ilanngullugit piumasaqaatit Kalaallit Nunaanni kukkunersiuinermut inatsisiliaasuni piumasaqaataasut. Tamanna pisariqartitsivoq torersumik pilersaarusiugaasumillu sulinissamik kukkunersiuinerup isumannaatsumik pingaaruteqartunik kukkuneqanngitsumik imaqarnissaa qulakkeerumallugu. Kukkunersiuinerup iluani ittarput kukkunersuinernik suliat ukiumut nalunaarummi kisitsisit paasissutissiissutillu uppernarsaasigaasumik saqqummiukkumallugit. Kukku- nersiueriaatsitut atugassaq kukkunersiuisup naliliineranik tunngaveqartarpoq taassuma ataani aamma ukiumut nalunaarummi pingaarutilinni paasissutissiisoqarsinnaanerup navialiffissaqarsinnaanerannik naliliinerit, apeqqutaatinnagu taamaattut piaaraluni pisimasinnaaneri imal. piaarinani kukkunerusinnaaneri. Navialiffiusinnaasunik naliliinerni kukkunersiuisup eqqarsaataaniittarput suliffeqarfiup iluani nakkutilliinermut tunngasut suliffeqarfiup ukiumut nalunaarusiornissaanut atussallugit piukkunnaateqarsinnaasut eqqortunik takutitsisoqarnissaa angujumallugu. Tamatumani siunertaavoq kukkunersuinerit ingerlanneqarnissaat pissutsit qanoq ittuunerannut naleqqussagaasumik naak tassani suliffeqarfiup iluani nakkutilliinermik ingerlanneqartumik uparuartuiniutaanngikkaluartut. Kukkunersiuinermi aamma ingerlanneqartarput naliliinerit aqutsisut naatsorsueriaatsimik atugassamik toqqaasimanerat naapertuuttuunersoq, aqutsisut naatsorsukkat iluini kisitsisinik naliliinerat naammaginartuunersoq aammalu ukiumut nalunaarutip tamakkiisumik saqqummiunneqarnera ajunnginnersoq. Uagut isumarput malillugu kukkunersiuinikkut uppernarsaasiinissamut angusat naammaginarsorinarput aammalu inerniliinissamut naleqquttuusorinarlutik. Kukkunersuineq uparuaatissanik tunngavissiisimanngilaq. Eqikkaaluni naliliineq Isumaqarpugut ukiumut nalunaarut suliffissuaqarfiup piginneqatigiiffiullu pigisaanik, akiitsuinik 31. december 2014 tunngavigalugu inissisimanermik eqqortumik takussutissiisoq aammalu suliffissuaqarfiup piginneqatigiiffiullu angusaannik, pigisaannik ukiumilu naatsorsuusiorfiusumi 1. januarimiit 31. decemberimut ukioq 2014 ukiumut naatsorsuusiornissamut inatsisit naapertorlugu eqqortumik saqqummiussisoq. København, ulloq 25. marts 2015 Deloitte Statsautoriseret Revisionspartnerselskab Claus BechKim Mücke Naalagaaffimmit akuerisaasumik Kukkunersuisoq Naalagaaffimmit akuerisaasumik Kukkunersuisoq ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 31 ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 32 NAATSORSUUTIT NAATSORSUUTIT INERNERI Royal Arctic Line A/S DKK 1.000 Royal Arctic suliffeqarfissuaq 2014 2013 2014 2013 Kaaviiaartitat Sullissinissamut isumaqatigiissut tunngavigalugu assartuinermi isertitat 1 554.300 532.735 560.242 537.376 Sullissinissamut isumaqatigiissutip avataatigut isertitat 108.377 99.669 188.901 181.700 Kaaviiaartitat katillugit 662.677 632.404 749.143 719.076 Ingerlatsinermi isertitat allat Isertitat katillugit 4.653 667.330 4.596 637.000 66.179 815.322 65.479 784.555 ( 31.419) 635.911 ( 31.043) 605.957 ( 51.101) 764.221 ( 55.059) 729.496 Umiarsuit ( 163.370) ( 170.234) ( 191.890) ( 202.008) Terminalit ( 108.764) ( 107.832) ( 67.543) ( 63.205) Containerinik ingerlatsineq ( 46.218) ( 59.366) ( 24.993) ( 37.522) Tuniniaaneq aamma allaffissorneq ( 34.331) ( 42.296) ( 78.542) ( 86.650) Aningaasartuutit 2 Assartuinermi aningaasartuutit Iluanaarutit tamakkerlugit 3 Sulisoqarneq ( 209.484) ( 210.923) ( 313.244) ( 314.053) Sanaartukkanik tigussaasunik tigussaasuunngitsunillu naleerutsitsinerit nalikilliliinerillu ( 38.982) ( 43.332) ( 47.552) ( 50.880) Aningaasartuutit allat Aningaasartuutit katillugit 0 ( 601.149) 629 ( 633.354) 0 ( 723.764) 629 ( 753.689) 34.762 ( 27.397) 40.457 ( 24.193) Piginneqatigiiffinni attuumassuteqarfigisani piginneqataassutitigut 5 akileraareernermi isertitat 4.176 2.895 0 0 Piginneqatigiiffinni piginneqataaffigisani piginneqataassutitigut aki5 leraareernermi isertitat ( 175) ( 825) ( 179) ( 715) 38.763 ( 25.327) 40.278 ( 24.908) 4 Ingerlatsinermi inernerit Aningaasarsiornikkut inissitat pitinnagit angusat Aningaasarsiornikkut inissitat 6 Aningaaserinikkut allatigut isertitat 7 Allatigut aningaasartuutit allat Akileraarutit pitinnagit angusat 3.267 7.453 3.226 7.431 ( 7.387) 34.643 ( 2.974) ( 20.848) ( 7.359) 36.145 ( 3.016) ( 20.493) ( 10.552) 6.575 ( 12.505) 5.870 24.091 ( 14.273) 23.640 ( 14.623) 0 0 451 350 24.091 ( 14.273) 24.091 ( 14.273) Akileraarutit 8 Ukiumi angusat akileraarutaat Ukiumi angusat Ikinnerussuteqarlutik piginneqataassuteqartut suliffeqarfiit attuumassuteqarfigisat angusaannit pissarsiaat Ukiumi angusat Angusat inissinneqarnissaannut siunnersuut Ukiumi naatsorsuiffiusumi agguagarsiassatut siunnersuutit Piginneqataassutit ilanngaaseereerluni qaffanneqarnissaannut sillimmatissatut illuartitat Ukiumut tullermut nuutat Katillugit 0 25.000 2.402 2.070 21.689 24.091 ( 41.343) ( 14.273) ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 34 PIGISAT NALILLIT 31. decembari killiffigalugu Royal Arctic Line A/S DKK 1.000 Royal Arctic suliffeqarfissuaq 2014 2013 2014 2013 0 0 0 0 0 0 163 163 115.050 Ingerlatsinermi pigisat Pigisat nalillit tigussaanngitsut 9 Suliffeqarfissuup nalinga pitsaaqutaasoq goodwill Ingerlatsinermi pigisat tigussaanngitsut katillugit Pigisat nalillit tigussaasut 103.490 115.050 103.490 Illuutit Umiarsuit 77.972 75.254 83.367 81.488 Assartuinermi atortut, umiarsualivinni angallatit, maskiinat aamma pequtit 58.300 79.634 88.435 109.700 337.121 576.883 133.317 403.255 337.121 612.413 133.317 439.555 52.521 49.946 0 0 8.618 8.793 10.428 10.607 2.000 3.000 2.000 3.000 4.638 67.777 4.788 66.527 4.639 17.067 4.789 18.396 644.660 469.782 629.480 458.114 12.542 12.542 16.898 16.898 15.251 15.251 19.440 19.440 62.775 49.647 73.487 61.187 2.609 12.865 0 0 1.915 2.074 1.930 2.092 1.546 4.401 3.775 7.343 0 0 0 1.230 5.887 74.732 6.485 75.472 6.354 85.546 6.735 78.587 148.046 162.766 174.063 189.888 Kaaviiaartitsinermi pigisat katillugit 235.320 255.136 274.860 287.915 Pigisat katillugit 879.980 724.918 904.340 746.029 Sanaartukkat suli sanaartorneqartut 10 Ingerlatsinermi pigisat tigussaasut katillugit Aningaasaliineq tunngavigalugu pigisat Suliffeqarfinni attuumassuteqartuni aningaasaleeqataassutit Suliffeqarfinni piginneqataaffigisani piginneqataassutit Suliffeqarfinni piginneqataaffigisani pisassamaatit Pappialat aningaasanik nalillit allat 11 Aningaasaliineq tunngavigalugu pigisat katillugit Ingerlatsinermi pigisat katillugit Kaaviiaartitsinermi pigisat Nioqqutissat aamma ingerlatsinermi uninngasuutit Nioqqutissanik aamma ingerlatsinermi uninngasuutit Nioqqutissat aamma ingerlatsinermi uninngasuutit katillugit Pisassamaatit 12 Tunisinermi pisassamaatit Suliffeqarfinni attuumassuteqarfigisani pisassamaatit Suliffeqarfinni piginneqataaffigisani pisassamaatit PIsassamaatit allat Piginneqatigiiffiup akileraarutaa utertoorutissat Ukiup nikinnerani inissitat Pisassamaatit katillugit Aningaasanit tigoriaannarnit uninngasuutit 13 Aningaasaatit ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 35 AKIITSUT 31. decembari killigalugu Royal Arctic Line A/S Royal Arctic suliffeqarfissuaq 2014 2013 2014 2013 120.000 120.000 120.000 120.000 40.414 37.837 0 0 3.871 4.046 5.249 5.428 Angusat nutaat 326.649 304.960 365.685 341.415 Ukiumi naatsorsuusiorfiusumi agguagarsiassatut siunnersuut Nammineq pigisat katillugit 0 490.934 25.000 491.843 0 490.934 25.000 491.843 0 0 745 1.196 0 0 745 1.196 82.726 91.548 84.286 92.678 385 83.111 525 92.073 540 84.826 585 93.263 154.607 4.534 154.607 4.534 17.833 172.440 19.356 23.890 17.833 172.440 19.356 23.890 16 Ukiup tulliani akiitsunut sivisuumik taarsersugassanut akiliutissat 14.967 10.583 14.967 10.583 17 Pisiffigisartakkanut akiitsut 16.777 24.671 23.160 30.739 10.240 14.859 0 0 604 426 744 553 DKK 1.000 Nammineq pigisat 14 Aktiatigut aningaasaliissutit Piginneqataassutit ilanngaaseereerluni qaffanneqarnissaannut sillimmatit - Suliffeqarfiit attuumassuteqarfigisat - Suliffeqarfiit piginneqataaffigisat Ikinnerussuteqarluni soqutigisat 15 Ikinnerussuteqarlutik aktiaatillit namminerisamik aningaasaatinik pissaat Ikinnerussuneteqarluni soqutigisat katillugit Pisussaaffiit illikartitat 8 Akileraarutissat kinguartitat Qularnaveeqqusiinermut pisussaaffiit Pisussaaffiit illikartitat katillugit Akiitsutigut pisussaaffiit Akiitsutigut sivisuumik akilersugassatigut pisussaaffiit Umiarsuit qularnaaveeqqusiullugit akiitsut Pigisanut aalaakkaasunut akiitsut 16 Akiitsutigut sivisuumik akilersugassatigut pisussaaffiit katillugit Akiitsutigut sivikitsumik akilersugassatigut pisussaaffiit Suliffeqarfinnut attuumassuteqarfigisanut akiitsut Suliffeqarfinnut piginneqataaffigisanut akiitsut Ingerlatseqatigiiffiup akileraarutissai 19.375 0 20.481 0 70.154 66.573 94.665 93.962 Piffissalersugaasumik inissiiviit Akiitsutigut sivikitsumi akilersugassatigut pisussaaffiit katillugit 1.378 133.495 0 117.112 1.378 155.395 0 135.837 Akiitsut akiligassat katillugit 305.935 141.002 327.835 159.727 18 Akiitsut allat Akiitsut katillugit 879.980 724.918 904.340 746.029 23 Qularnarveeqqusiussat 24 Akilersuilluni attartornermi aamma attartornermi pisussaaffiit ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 36 NAMMINERISAMIK ANINGAASAATIT Piginneqataassutit Aktiatigut ilanngaaseereerluni aningaasaliissutit qaffanneqarnissaannut sillimmatit Agguagassarsiassat Sinneqartoorutit Nammineq pigisat nuunneqartut katillugit DKK 1.000 Royal Arctic Line A/S Nammineq 1. januar 2014 120.000 41.883 25.000 304.960 2.402 ( 25.000) 21.689 ( 909) 120.000 44.285 0 326.649 490.934 120.000 39.813 0 341.928 501.741 2.070 25.000 ( 41.343) ( 14.273) 6.137 6.137 Ukiumi angusat Nammineq pigisat 31. december 2014 Nammineq pigisat 1. januar 2013 Ukiumi angusat Agguagarsiat nalingi Aningaasarsiornermi aningaasaliissutissatut sillimmatit ullormut nalinginut iluarsii Nammineq pigisat 31. december 2013 491.843 ( 1.762) ( 1.762) 25.000 304.960 491.843 5.428 25.000 341.415 491.843 ( 179) ( 25.000) 24.270 ( 909) 120.000 5.249 0 365.685 490.934 120.000 6.143 0 375.598 501.741 ( 715) 25.000 ( 38.558) ( 14.273) 6.137 6.137 120.000 41.883 120.000 Royal Arctic suliffeqarfissuaq Nammineq 1. januar 2014 Ukiumi angusat Nammineq pigisat 31. december 2014 Nammineq pigisat 1. januar 2013 Ukiumi angusat Agguagarsiat nalingi Aningaasarsiornermi aningaasaliissutissatut sillimmatit ullormut nalinginut iluarsii Nammineq pigisat 31. december 2013 120.000 5.428 25.000 ( 1.762) ( 1.762) 341.415 491.843 ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 37 ANINGAASAT KAAVIIAARTINNEQARNERISA NALUNAARSORNEQARNERAT Royal Arctic Line A/S Royal Arctic suliffeqarfissuaq 2014 2013 2014 2013 Ingerlatsinermi angusat 34.762 ( 27.397) 40.457 ( 24.193) Nalikilliliinerit aamma nalinik appartitsineq 38.982 43.332 47.552 50.880 1.600 0 0 0 ( 4.120) 4.479 ( 4.133) 4.415 DKK 1.000 Aningaasat ingerlatsinermit pilersitat Suliffeqarfinnit suliffissuaqarfimmut attaveqartunit iluanaarutisiat Aningaasartuutit pitinnagit erniatut akilikkat 8 Akileraarutit akilerneqartut 19 Ingerlatsinermi aningaasaatit allannguutaat Aningaasat ingerlatsinermit pilersitat 0 ( 7.372) ( 416) ( 7.852) ( 2.418) 68.806 ( 26.145) ( 13.103) ( 8.122) 75.338 ( 21.526) 1.724 ( 216.670) ( 119.120) ( 224.692) ( 125.590) 4.210 5.304 4.595 6.352 1.000 ( 211.460) 1.000 ( 112.816) 1.000 ( 219.097) 1.000 ( 118.238) Aningaasaliinermi aningaasat atukkat 10,20 Aningaasaliinerit Sanaartukkanik pigisanik tunisineq Taarsigassarsiarititat, suliffeqarfiit attuumassuteqarfigisat piginneqataaffigisalli Aningaasaliinermi aningaasat atukkat Aningaasaliissuteqarnermi aningaasat atukkat 21 Ukiumi taarsigassarsiat 163.486 0 163.486 0 22 Ukiumi akilersuutit ( 10.552) ( 10.514) ( 10.552) ( 10.514) ( 25.000) 127.934 0 ( 10.514) ( 25.000) 127.934 0 ( 10.514) Aningaasat tigoriaannaat allannguutaat ( 14.720) ( 136.433) ( 15.825) ( 127.028) Ukiup aallartinnerani aningaasat tigoriaannaat Ukiup naanerani aningaasat tigoriaannaat 162.766 148.046 299.199 162.766 189.888 174.063 316.916 189.888 148.046 148.046 162.766 162.766 174.063 174.063 189.888 189.888 Agguagarsiat akilerneqartut Aningaasaliissuteqarnermi aningaasat atukkat Imatut agguataarneqarput: 13 Aningaasat tigoriaannaat Katillugit ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 38 NASSUIAATIT Royal Arctic Line A/S Allamik allattoqartinnagu kisitsisit DKK 1.000-nut nalunaarsugaapput 2014 2013 Royal Arctic suliffeqarfissuaq 2014 Royal Arctic Line A/S 2013 1 1 Isertitat katillugit 2014 2013 Royal Arctic suliffeqarfissuaq 2014 2013 4 Sanaartukkanik tigussaasunik tigussaasuunngitsunillu naleerutsitsinerit nalikilliliinerillu Ingerlatseqatigiiffiup isertitai Nunatsinniit Canadamut, Islandimut aamma Danmarkimut taakkunaniillu, nunatsinni namminermi illoqarfiit akornanni assartuinermit aamma assartueqqinnermit, umiarsualivimmi nassiussalerinermit aamma sullissinernit allanit taakkununnga attuumassuteqartunit pisuupput. 11.559 11.559 11.559 11.559 4.981 4.907 5.820 5.748 Assartuussinermut atortut, umiarsualivinni angallatit, maskiinat aamma pequtit 24.936 27.609 32.513 35.081 Suliffeqarfiup pisiarineqartup nalinga pitsaaqutaasoq (goodwill) 0 0 163 163 ( 2.494) 38.982 ( 743) 43.332 ( 2.503) 47.552 ( 1.671) 50.880 Umiarsuit Illuutit Kaaviiaartitat imatut agguataarneqarput, sullissinissamik isumaqatigiissut tunngavigalugu imaatigut assartuinermi isertitat, kiisalu sullissinissamik isumaqatigiissummut attuumassuteqanngitsut isertitat allat. Ingerlatsinermi isertitat allat tassaapput Namminersorlutik Oqartussat Royal Arctic Line Bygdeservice A/S-imut sullissinissamik isumaqatigiissut tunngavigalugu akiliutaat aamma Royal Arctic Line A/S-imut Umiarsualiveqarnermut oqartussaanerup ingerlanneqarneranut 2 Aningaasartuutit assartuinermut tunngasut Taakku isertitaqarniarluni aningaasartuutinut toqqaannartumik attuumassuteqarput, annerusumillu assartuinermut aamma assartueqqinnermut aningaasartuutinut aamma Royal Arctic Logistics A/S-ip kommisioneqartinneqarneranut tunngasuullutik. Ingerlatsinermi pigisanik tunisinermi iluanaaqqutit/ ajunaaqqutit Nalikilliliinerit aamma nalinik appartitsinerit katillugit 5 Piginneqatigiiffinni attuumassuteqarfigisani aamma piginneqataaffigisani aningaasarsiornikkut akileraaruteqareernermi isertitat Piginneqatigiiffinni attuumassuteqarfigisani aningaasarsiornikkut akileraaruteqareernermi isertitat 3 Sulisoqarnermut aningaasartuutit Sulisoqarnermut aningaasartuutit imatut immikkoortiterneqarsinnaapput: Akissarsiat aamma qaammammut aningaasarsiat Soraarnerussutisianut isumaginninnermullu aningaasartuutit Sulisoqarnermut aningaasartuutit allat Sulisoqarnermut aningaasartuutit katillugit 178.065 178.015 268.850 268.444 24.763 24.282 35.484 34.876 6.656 209.484 8.626 210.923 8.910 313.244 10.733 314.053 Pisortaq 2.986 2.815 Pisortap tunuarnissaanut illikartitat 3.106 0 Siulersuisut Akissarsiat katillugit 1.747 7.839 900 3.715 Royal Arctic Logistics A/S 4.271 3.008 Royal Arctic Bygdeservice A/S Piginneqatigiiffinni attuumassuteqarfigisani angusat katillugit ( 95) 4.176 ( 113) 2.895 Piginneqatigiiffinni piginneqataaffigisani aningaasarsiornikkut akileraaruteqareernermi isertitat 213 109 213 Arctic Umiaq Line A/S 0 0 0 0 Aalborg Toldoplag A/S 0 0 ( 4) 110 Ejendomsselskabet Suliffik A/S Nordjysk Kombi Terminal A/S Arctic Base Supply A/S Piginneqatigiiffinni piginneqataaffigisani angusat katillugit 2015imi piginneqatigiiffimmi nutaamik pisortaanermik atorfinitsitsinissamut atatillugu maannamut pisortamik isumaqatigiissutit mianeralugit maanna pisortaanerusumut isumaqatigiissummi pisussaaffinnut matussutissanik illikartitsisoqarpoq 109 0 0 0 0 ( 388) ( 175) ( 934) ( 825) ( 388) ( 179) ( 934) ( 715) 150 204 150 204 91 80 0 0 6 7 Aningaasarsiornikkut isertitat Ingerlatsinermi pigisanit aningaasarsiornikkut isertitat Suliffeqarfinnit attuumassuteqarfigisanit isertitat Piffissaq tamaat sulisut agguaqatigiissillugit 574 582 748 762 Aningaasarsiorfinnit isertitat 1.255 4.020 1.255 4.020 Ukiup naanerani sulisut amerlassusaat 575 580 746 756 Aningaasarsiornikkut isertitat allat Aningaasarsiornikkut isertitat katillugit 1.771 3.267 3.149 7.453 1.821 3.226 3.207 7.431 7 Aningaasarsiornikkut aningaasartuutit Naatsorsuinermi ilinniartut ilanngunneqartut ukiup naanerani amerlassusaat 54 62 54 62 Ukiup naanerani ilinniartut 52 55 52 55 Taamatuttaaq Royal Arctic Line A/S-imit atorfeqartinneqartut imarsiortut nalunaarsukkanut ilaapput atukkiunneqarsimallutillu ukununnga: Royal Arctic Bygdeservice A/S 24 21 Arctic Umiaq Line A/S 34 34 2 2 Arctic Base Supply A/S ( 98) ( 33) 0 0 Aningaasarsiorfinnit aningaasartuutit ( 4.983) ( 1.167) ( 4.983) ( 1.167) Aningaasarsiornikkut aningaasartuutit allat Aningaasarsiornikkut aningaasartuutit katillugit ( 2.306) ( 7.387) ( 1.774) ( 2.974) ( 2.376) ( 7.359) ( 1.849) ( 3.016) 6.213 4.046 6.213 4.046 Suliffeqarfinnit attuumassuteqarfigisanit aningaasartuutit Taakku saniasigut umiarsuarnik nutaanik sanaartortitsinernut aningaaserinikkut aningaasartuutit oqimaaqatigiissitsinermi naatsorsuunneqarput NASSUIAATIT Royal Arctic Line A/S Allamik allattoqartinnagu kisitsisit DKK 1.000-nut nalunaarsugaapput 2014 2013 Royal Arctic suliffeqarfissuaq 2014 2013 8 Akileraarutit Ingerlatsinermi pigisanit tigussaasunit Ingerlatsinermi pigisanit aningaasalersuinermit Royal Arctic Line A/S Akileraarutit kinguartitat, Kalaallit Nunaat Ukiup siulianut iluarsiissutit Royal Arctic suliffeqarfissuaq 2014 2013 2014 2013 69.583 81.868 71.298 83.778 14.127 13.329 14.127 13.329 938 ( 1.285) 859 ( 1.333) Akileraarutit kinguartitat ukunannga aallaaveqarput: Ukiumut angusanit akileraarutissat imatut katitigaapput Akileraarutigisat, Kalaallit Nunaat Royal Arctic Line A/S 19.375 0 19.375 0 ( 8.883) ( 6.639) ( 8.883) ( 6.639) 60 64 60 64 0 0 1.272 0 Kaaviiaartitsinermi pigisanit 0 ( 2.197) 0 ( 2.197) ( 1.922) 82.726 ( 167) 91.548 ( 1.998) 84.286 ( 899) 92.678 0 0 0 0 813 813 813 813 Ukiup aallartinnerani nalikilliliinerit nalinillu appartitsinerit 0 0 650 488 Ukiumi pineqartumi nalikilliliinerit nalinillu appartitsinerit Ukiup naanerani nalikilliliinerit nalinillu appartitsinerit 0 0 0 0 163 813 162 650 Ukiup naanerani naliliussatut allanneqartut 0 0 0 163 781.743 781.743 781.743 781.743 795.939 795.939 795.939 795.939 Ukiup aallartinnerani nalikilliliinerit nalinillu appartitsinerit 666.694 655.135 680.888 669.329 Ukiumi naleerutsinneqartut Ukiup naanerani nalikilliliinerit nalinillu appartitsinerit 11.559 678.253 11.559 666.694 11.559 692.449 11.559 680.888 Ukiup naanerani naliliussatut allanneqartut 103.490 115.050 103.490 115.050 Akiitsut sivisuumik taarsersugassat Allat Katillugit Suliffeqarfiit attuumassuteqartut Akileraarutigisat, Kalaallit Nunaat Akileraarutigisat, Danmark Ukiup siulianut iluarsiissutit Akileraarutit kinguartitat, Kalaallit Nunaat Akileraarutit kinguartitat, Danmark Akileraarutinut akiliutip procentinngorlugu allanngortinneqarnerata sunniutaa, Danmark Ukiumi pineqartumi inernerni akileraarutaasut Isertitat akileraarusigassat akileraarutaat Akileraarutit akilerneqartut katillugit 10.552 0 0 ( 6.575) 7.372 7.372 9 Sanaartukkatsigut pigisat tigussaasuunngitsut Suliffeqarfiup pisiarineqartup iluaqutaassutaa (Koncern goodwill) 251 224 Nalingi ( 44) ( 51) 525 859 Ukiup aallartinnerani nalingi Ukiup naanerani nalingi ( 50) 12.506 ( 327) ( 5.870) 416 416 7.852 7.852 Nalikilliliinerit nalinillu appartitsinerit Akileraarnermut procentip nalimmassarnera: Kalaallit Nunaanni akileraarutit procentinngorlugit Marloqiusamik akileraarusikkat suliffeqarfiit attuumassuteqarfigisat naliisa qaffariaataat Suliffeqarfinni attuumassuteqarfigisani akileraarnermut procentit assigiinngissutaat 31,8% 31,8% Allat, tamatumunnga ilanngullugit aningaasartuutit akileraarutitigut ilanngaatigineqarsinnaanngitsut Ukiumi akileraarutit procentiat 31,8% 10 11 Ingerlatsinermi pigisat tigussaasut Umiarsuit 2,4% ( 4,4)% 2,3% ( 4,5)% ( 3,8)% 4,4% 0,4% 1,6% ( 0,1)% 1,6% Akileraarutit procentinngorlugit allanngortinneqarnerisa sunniutaat, Danmark Akileraarnermut procenti alla, ikinnerussuteqarluni piginneqataassutit 31,8% 0,0% 0,0% 0,1% ( 0,2)% 0,1% 30,5% ( 0,3)% 31,5% 0,2% 34,7% ( 1,7)% 28,6% Nalingi Ukiup aallartinnerani nalingi Ukiup naanerani nalingi Nalikilliliinerit nalinillu appartitsinerit Akileraarutit kinguartitat immikkoortinnerinut peqqutaavoq akileraarutitigut nalikilliliinerit naatsorsuutitigut nalikilliliinernit annertunerummata, imatullu kisinneqarlutik: Ukiup aallartinnerani illikartitat Iluarsiissutit ukiumut siulianut tunngasut Ukiumi pineqartumi allannguutit Agguagarsiani akileraarutit nalingi Ukiup naanerani illikartitat 91.548 104.260 92.677 61 64 61 104.855 64 ( 8.883) ( 6.639) ( 8.452) ( 6.104) 0 82.726 ( 6.137) 91.548 0 84.286 ( 6.137) 92.678 ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 40 NASSUIAATIT Royal Arctic Line A/S Allamik allattoqartinnagu kisitsisit DKK 1.000-nut nalunaarsugaapput 2014 2013 Royal Arctic suliffeqarfissuaq 2014 Royal Arctic Line A/S 2013 Illuutit 2014 Royal Arctic suliffeqarfissuaq 2013 2014 2013 Sanaartukkat suli ingerlanneqartut - umiarsuit Nalingi Nalingi Ukiup aallartinnerani nalingi 149.148 149.148 159.232 159.290 Ukiup aallartinnerani nalingi 123.053 20.700 123.053 20.700 Ukiup ingerlanerani nalingisa appariaataat ( 1.693) 0 ( 1.693) ( 58) Inissiivinnit allanit nuunneqartut Ukiup naanerani nalingi 8.284 155.739 0 149.148 8.284 165.823 0 159.232 Ukiup ingerlanerani ilassutit Ukiup naanerani nalingi 213.373 336.426 102.353 123.053 213.373 336.426 102.353 123.053 14.659 8.446 14.659 8.446 Ukiup aallartinnerani nalingi 9.310 5.204 9.350 5.204 Ukiup ingerlanerani ilassutit 33 4.106 0 4.146 ( 364) 0 0 0 ( 8.284) 695 0 9.310 ( 8.655) 695 0 9.350 Nalikilliliineq nalinillu appartitsineq Ukiup aallartinnerani nalikilliliineq nalinillu appartitsineq 73.894 68.987 77.744 71.996 4.981 4.907 5.820 5.748 ( 1.108) 77.767 0 73.894 ( 1.108) 82.456 0 77.744 Ukiumi nalikilliliineq nalinillu appartitsineq Ukiup ingerlanerani nalikillissutinik nalikilliliinerit nalillu apparnerisa nalingat Ukiup naanerani nalikilliliineq nalinillu appartitsineq Taakkunannga aningaaserinikkut aningaasartuutit naatsorsuuunneqartut imatut annertussuseqarput Sanaartukkat suli ingerlanneqartut - illutit Nalingi Ukiup ingerlanerani nalingisa appariaataat Ukiup naanerani naliliussatut allanneqartut 77.972 75.254 83.367 81.488 Assartuinermi atortut, umiarsualivinni angallatit, maskiinat pequtillu Inissiivinnut Ukiup naanerani nalingi Sanaartukkat suli ingerlanneqartut - assartuinermi atortut, umiarsualivinni angallatit, maskiinat pequtillu Nalingi Ukiup aallartinnerani nalingi 352.184 357.326 445.681 447.175 Ukiup ingerlanerani ilassutit 3.981 11.707 12.003 18.177 Ukiup aallartinnerani nalingi 953 0 913 0 ( 17.603) ( 16.849) ( 18.480) ( 19.671) Ukiup ingerlanerani ilassutit 23 953 0 913 601 339.163 0 352.184 601 439.805 0 445.681 Ukiup ingerlanerani nalingisa appariaataat ( 375) 0 ( 913) 0 Inissiivinnut Ukiup naanerani nalingi ( 601) 0 0 953 0 0 0 913 0 0 0 0 1.500 1.500 1.500 1.500 337.121 133.317 337.121 133.317 576.883 403.255 612.413 439.555 Ukiup ingerlanerani nalingisa appariaataat Inissiivinnit allanit nuunneqartut Ukiup naanerani nalingi Nalinik qaffaanerit Ukiup aallartinnerani qaffaaneq Ukiup naanerani qaffaanerit Nalingi Sanaartukkat suli ingerlanneqartut katillugit Ingerlatsinermi pigisat katillugit Nalikilliliineq nalinillu appartitsineq Ukiup aallartinnerani nalikilliliineq nalinillu appartitsineq 272.551 257.482 337.482 317.540 Ukiumi nalikilliliineq nalinillu appartitsineq 24.936 27.609 32.513 35.081 ( 16.624) 280.863 ( 12.542) 272.549 ( 17.125) 352.870 ( 15.139) 337.482 Nutaanik sanatitsinermi isumaqatigiissummut ilanngullugu Polenimi umiarsualiorfiip aningaaserivialu utertoqartitsinisamut qularnaveeqqusiussat isumaqatigiissutigineqarput, taakku atorlugit matuneqassallutik Royal Arctic linep ingerlaavartumik umiarsuit sananeqarnerini naafferartumik akiliutai 58.300 79.634 88.435 109.700 Qularnaveeqqusiussat, takuuk innersuut 23 Ukiup ingerlanerani nalikillissutinik nalikilliliinerit nalillu apparnerisa nalingat Ukiup naanerani nalikilliliineq nalinillu appartitsineq Ukiup naanerani naliliussatut allanneqartut ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 41 NASSUIAATIT Royal Arctic Line A/S Allamik allattoqartinnagu kisitsisit DKK 1.000-nut nalunaarsugaapput 2014 2013 Royal Arctic suliffeqarfissuaq 2014 2013 11 Ingerlatsinermi pigisat aningaasanik nalillit 12.109 12.109 12.109 12.109 Agguagarsiat agguaanneqartut Ukiup naanerani nalikilliliinerit nalinillu appartitsinerit Ukiup naanerani naliliussatut allanneqartut 37.837 34.942 4.176 2.895 ( 1.600) 40.413 0 37.837 52.521 49.946 4.747 4.747 5.179 5.179 5.179 5.179 4.046 4.871 5.428 6.143 Ukiumi angusanit pissarsiat ( 175) ( 825) ( 179) ( 715) Ukiup naanerani nalikilliliinerit nalinillu appartitsinerit 3.871 4.046 5.249 5.428 Ukiup naanerani naliliussatut allanneqartut 8.618 8.793 10.428 10.607 Nalikilliliinerit nalinillu appartitsinerit 4.946 4.733 4.946 182 182 182 182 Aalborg Toldoplag A/S, Aalborg, piginnittup pissai 40% 0 0 1.601 1.598 Nordjysk Kombi Terminal A/S, Aalborg, piginnittup pissai 50% 0 0 209 216 Arctic Base Supply A/S, piginnittup pissai 50 % 3.490 3.878 3.490 3.878 Ukiup naanerani naliliussatut allanneqartut 8.618 8.793 10.428 10.607 Arctic Umiaq Line A/S, piginnittup pissai 50 % 3.000 4.000 ( 1.000) 2.000 ( 1.000) 3.000 2.000 3.000 2.000 3.000 Ukiup aallartinnerani nalingi 4.788 5.042 4.789 5.043 Ukiup ingerlanerani ilassutit 0 0 0 0 Ukiup ingerlanerani nalikillissutinik nalikilliliinerit nalillu apparnerisa nalingat Ukiup naanerani nalingi ( 150) 4.638 ( 254) 4.788 ( 150) 4.639 ( 254) 4.789 Ukiup naanerani naliliussatut allanneqartut 4.638 4.788 4.639 4.789 67.777 66.527 17.067 18.396 Nalingi 4.747 4.747 Ejendomsselskabet Suliffik A/S, Nuuk, piginnittup pissai 30,3% 4.000 ( 1.000) 3.000 Pappiaqqat aningaasanik nalillit Nalingi Ukiup aallartinnerani nalikilliliinerit nalinillu appartitsinerit 2013 3.000 Ukiup naanerani naliliussatut allanneqartut Suliffeqarfinni piginneqataaffigisani aningaasatigut piginneqataassutit Ukiup aallartinnerani nalingi Ukiup naanerani nalingi 2014 ( 1.000) 2.000 Ukiumi pineqartumi akilersuutit Ukiup naanerani nalingi Nalikilliliinerit nalinillu appartitsinerit Ukiumi angusanit pissarsiat 2013 Nalingi Ukiup aallartinnerani nalingi Nalingi Ukiup aallartinnerani nalikilliliinerit nalinillu appartitsinerit 2014 Royal Arctic suliffeqarfissuaq Suliffeqarfinni piginneqataaffigisani pisassamaatit Suliffeqarfinni attuumassuteqarfigisani aningaasaliinikkut piginneqataassutit Ukiup aallartinnerani nalingi Ukiup naanerani nalingi Royal Arctic Line A/S 4.733 Ingerlatsinermi pigisat aningaasanik nalillit katillugit 12 Tunisinermi pisassamaatit Pisassamaatit tassaapput, nassiussanut akiliutinit isertitassat saniatigut akitsuutit Namminersorlutik Oqartussat sinnerlugit akilersinniarneqartut. Akitsuutit taakku nassiussinermut atasumik akilersinneqartarput. Naatsorsuutini ilaapput: Nassiussat ingerlaartut Nassiussat tigunerani akiligassat aaneqanngitsut 124 3.633 124 3.633 2.018 2.030 2.018 2.036 13 Aningaasat tigoriaannaat/aningaaserivimmi taarsigassarsiat Taakkunannga USD imatut amerlassuseqarput 725 527 752 546 Taakkunannga EUR imatut amerlassuseqarput 73 290 784 631 Taakkunannga SEK imatut amerlassuseqarput 0 0 5 5 4.980 5.016 10.437 7.667 Naatsorsuiffiup naanerani naliusut naatsorsorlugit imatut naleqarput DKK ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 42 NASSUIAATIT Royal Arctic Line A/S Allamik allattoqartinnagu kisitsisit DKK 1.000-nut nalunaarsugaapput 2014 Royal Arctic suliffeqarfissuaq 2013 2014 Royal Arctic Line A/S 2013 14 Aktiatigut piginneqataassutit 2014 Royal Arctic suliffeqarfissuaq 2013 2014 2013 18 Akiitsut allat Aktiatigut piginneqataassutit immikkoortiterneqanngillat. Aktiatigut piginneqataassutit tassaapput aktia ataaseq DKK 80 mio. aamma aktia ataaseq DKK 40 mio. Aktiatigut piginneqataassutit ukiut tallimat kingulliit allannguuteqanngillat. 15 Ikinnerussuteqarlutik piginneqataasut namminerisamik aningaasaatinit pisassaat Ukiup aallartinnerani ikinnerussuteqartut soqutigisaat Ukiumi angusanit pissarsiat 2012-ip aallartinnerani allanneqarsimasunik iluarsiissutit Ukiup naanerani ikinnerussuteqartut soqutigisaat 1.196 1.655 ( 451) ( 350) 0 745 ( 109) 1.196 Akiligassat akissarsiassanut aamma imarsiortut akissarsiassaannut tunngasut nalingi tassaapput 39.122 37.074 59.668 48.532 Aningaasaliissuteqarnermut tapi 16.593 20.238 16.593 20.238 Taamatuttaaq ilaapput aningaasartuutit suli akiitsorineqartut imatut nalillit Akiitsut allat katillugit 14.439 70.154 9.261 66.573 18.404 94.665 25.192 93.962 19 Ingerlatsinermi aningaasaatit allannguutaat 740 ( 6.073) ( 6.959) 7.754 Ingerlatsinermi aningaasaatit nalingisa nikissutaat 4.356 2.674 4.189 1.614 Pisussaaffiit illikartitat nalingisa nikissutaat ( 140) 229 ( 45) 229 ( 7.894) ( 11.936) ( 7.579) ( 16.615) 520 ( 11.039) 2.272 ( 14.508) ( 2.418) ( 26.145) ( 8.122) ( 21.526) 0 0 0 0 Pisassamaatit nalingisa nikissutaat Pisiffigisartakkanut akiitsut nalingisa nikissutaat 16 Akiitsunut sivisuumik akilersugassanut pisussaaffiit Akiitsut piffissami sivisuumi akilersugassat imatut akilersorneqassapput: Akiitsut allat il.il. nalingisa nikissutaat Ingerlatsinermi aningaasaatit nalingisa allannguutaat katillugit Umiarsuit qularnaveeqqusiullugit akiitsut ilaat piffissami sivikitsumi akilersugassat 13.413 9.068 13.413 9.068 Pigisat qularnaveeqqusiullugit akiitsut ilaat piffissami sivikitsumi akilersugassat 1.554 1.515 1.554 1.515 Piffissami sivikitsumi akilersugassartaat katillugit 14.967 10.583 14.967 10.583 Illuutinut aningaasaliissutit 8.284 0 8.284 0 Piffissami sivisuumi akilersugassartaat katillugit 172.440 23.890 172.440 23.890 Ingerlatsinermi pigisanut allanut aningaasaliissutit 4.582 11.707 12.604 18.177 Naatsorsuutini naliliussat tamakkiisut 187.407 34.473 187.407 34.473 Sanaartukkat suli sanaartorneqartut nikissutaat Aningaasaliissutit katillugit 203.804 216.670 107.413 119.120 203.804 224.692 107.413 125.590 374 404 374 404 Naleerussaanerup inernera taarsigassarsianut aningaasartuutit tamarmiusut Nalingi naatsorsorneqartut katillugit 187.781 34.877 187.781 34.877 Ukiut tallimat sinnerlugit qaangiuppata akiligassanngussapput (naafferaalluni akilersuereernermi naliviat) Umiarsuit qularnaveeqqusiullugit akiitsut 31.696 0 31.696 0 Nalingi qularnaveeqqusiullugit akiitsut Naleerussaanerup inernera 10.439 42.135 12.162 12.162 10.439 42.135 12.162 12.162 17 Naafferaalluni akilersuereernermi nalingi katillugit Taakkununnga ilaapput nassiussat tigunerini akiligassat suli aaneqanngitsut nalingi tassaasut: 20 Aningaasaliissutit Umiarsuarnut aningaasaliissutit 21 Ukiup ingerlanerani taarsigassarsiarineqartut Taarsigassarsiat, umiarsuit qularnaveeqqusiullugit akiitsut 163.486 0 163.486 0 Taarsigassarsiat, pigisat nalillit qularnaveeqqusiullugit akiitsut Ukiumi pineqartumi taarsigassarsiat katillugit 0 163.486 0 0 0 163.486 0 0 Umiarsuit qularnaveeqqusiullugit akiitsunut ukiumi akilersuutit 9.068 9.068 9.068 9.068 Pigisat nalillit qularnaveeqqusiullugit akiitsunut ukiumi akilersuutit Ukiumi pineqartumi akiitsunut akilersuutit katillugit 1.484 10.552 1.446 10.514 1.484 10.552 1.446 10.514 648.000 648.000 648.000 648.000 103.490 115.050 103.490 115.050 Sallunaveeqqusiussat allassimasuutitut nalingi tassaapput 53.386 53.386 53.386 53.386 Umiarsuit sallunaveeqqusiussat naatsorsuutini nalingi imaapput: 44.881 39.715 44.881 39.715 22 Ukiup ingerlanerani akiitsunik taarsersuineq 23 Sallunaveqqusiinerit qularnaveeqqusiinerillu ( 2.018) ( 2.030) ( 2.018) ( 2.036) Sallunaveeqqusiussat allassimasuutitut nalingi tassaapput Umiarsuit sallunaveeqqusiussat naatsorsuutini nalingi imaapput Akiligassat allassimasut illuutit sallunaveeqqusiullugit qularnaveeqqusigaapput ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 43 NASSUIAATIT Royal Arctic Line A/S Allamik allattoqartinnagu kisitsisit DKK 1.000-nut nalunaarsugaapput 2014 2013 Royal Arctic suliffeqarfissuaq 2014 2013 24 Attartornermi pisussaaffiit 28.895 34.989 28.895 34.989 29.221 27.979 29.221 27.979 111.526 142.217 Siulersuisut aamma pisortaasut aktieselskabini aqutsisutut inissisimaneri, suliffeqarfiit 100 procentimik attuumassuteqarfigisat eqqaassanngikkaanni. Siulersuisuni siulittaasoq, Aluu Airlines A/S 6.200 6.200 1.000 1.000 Siulersuisuni siulittaasoq, Holdingselskabet af 19.02.2013 A/S Bestyrelsesmedlem i Associated Danish Ports A/S Siulersuisuni ilaasortaq, SOS International A/S 1.000 1.000 Siulersuisuni siulittaasoq, Ejendomsselskabet ”Posthuset” A/S Siulersuisuni ilaasortaq, Arctic Umiaq Line A/S 29 Naatsorsuusiornermi periuseq atorneqartoq Royal Arctic Linep ukiumoortumik naluaarutaa suliffeqarfinnut regnskabspraksis D-mik taaguuteqartinneqartunut atatillugu naatsorsuuserinissamut inatsisit malillugit suliarineqarpoq. Uulia pillugu isumaqatigiissuteqarnikkut pisiarisat, 14.375 MTS Taarsersuinermi piffissaliussaq sinneruttoq 26 Kukkunersiuisunut ataatsimeersuarnermi toqqarneqartunut akissarsiarititat Ukiumoortumik nalunaarusiami aningaasartuutinut ilanngunneqarput kukkunersiuisunut ataatsimeersuarnermi toqqarneqartunut aningaasartuutit ima annertussuseqartut: 496 748 735 1.055 540 1.036 926 1.674 678 1.413 989 2.044 27 Qanimut suleqatigineqartut Akuliusimasut tulleriiaarneqarneranni salliup tulliatut inissisimasut tassaapput piginneqatigiiffiup siulersuisui, pisortaq, piginneqatigiiffimmi kisiartaalluni piginneqataassutsinik tigumminnittuusoq Namminersorlutik Oqartussat kiisalu suliffeqarfissuup piginneqatigiiffiit ataani inissisimasut allalllu piginneqataanikkut attuumassuteqarfigisai Aningaasanik tunngaveqartumik Pisortaq/pisortat siulersuisullu peqatigalugit ingerlasut tassaapput ajunngitsorsiarititat, takukkit nassuiaatini 3mi allassimasut Aningaasartaqartumik ingerlasut pingaaruteqartut piginneqatigiiffiup piginnittaanut, tassalu Nammineerlutik Oqartussat, ingerlasut tassaapput piginnittumut ajunngitsorsiarititatut tunniunneqartut Aningaasartaqartumik ingerlasut pingaruteqartut suliffissuaqarfiup piginneqatigiiffinnut tamakkiisumik ilaannakuusumillu piginneqataaffigisaanut attuumassuteqartut annertunerpaamik tassaapput ininik attartuisitsinerit, angalanernik aqutsinerup iluani ittut aammalu umiarsuarnik ingerlatsinermut/aqutsinermut tunngasuusut. Suleqatigisanut qaninnernut aningaasartaqartumik Ingerlatinneqartut ingerlanneqarput tuniniaanermi atugassarititaasut malillugit. Jens Andersen Naatsorsuutit tunngavii 25 Aningaasalersuinermi aningaasartuutaanerusinnaasunutsillimaniarnermut isumaqatigiissutit Kiffartuutsinnerit allat Katillugit 2013 Siulersuisuni siulittaasoq, Holdingselskabet Torsøvej 2 A/S Royal Arctic Logistics A/S attartornermut isumaqatigiissutitigut qularnaveeqqusiivoq ima annertutigisunik: Kukkunersiuisoqarneq inatsisitigut peqqussutaasoq 2014 Erik Jørgen Østergaard Attartornermut isumaqatigiissutit 2022-ip naanerani atorunnaarsinneqarsinnaasut ukiumut akiliutitallit: Arctic Base Supply A/S-ip akiitsuinut taarsiisussamaataaneq killiligaq 2013 Kuno Søren Hannibal Fencker Taakkunannga 2015-imi akilerneqartussaapput USD 2,1 mio. DKK-nngorlugit naligaat DKK 12.927 Attartornermut isumaqatigiissutit 2016-ip naanerani atorunnaarsinneqarsinnaasut ukiumut akiliutitallit: 2014 Royal Arctic suliffeqarfissuaq 28 Aqutsinermi suliassaqarfiit Oqimaaqatigiissitsinermi nalunaarsorneqartut saniatigut suliffeqarfik annertuunik makkuninnga pisussaaffeqarpoq: Containerinik attartorneq 2019-imi atorunnaartussaq katillugit USD 6,4 mio. DKK-nngorlugit: Royal Arctic Line A/S Ukianut siulianut sanilliullugu naatsorsuusioriaaseq atorneqartoq allannguuteqanngilaq. Nalunaarusiami kisitsisit DDK 1.000itut saqqummiunneqarput allatut nalunaartoqarsimatinnagu. Naatsorsuunneqartut uuttuinerillu tamakkiisumik isigalugit Pigisat oqimaaqatigiissitsinermi naatsorsuunneqarput tamanna piviusorsiortutut isigineqaraangat, tassalu siunissami aningaasaqarnikkut iluaqutissat suliffissuaqarfimmut iluaqusiinissaat pigisallu nalingi tutsuiginartutut nalilerneqaraangata. Akisussaaffigisat oqimaaqatigiissitsinermi ilanngunneqartarput suliffissuaqarfik siusinnerusuni pisimasut inatsisit malillugit imaluunniit tunngavissaqarluinnartumik pisussaaffiliisimagaangata piviusorsiorpalaartutullu nalilerneqaraangat piffissami aggersumi aningaasatigut iluaqutissaagaluit takkutinngitsoortussaassasut tamakkulu tutsuiginartumik nalilersorneqarsinnaagaangata. Siullermeersumik ilanngunneqaraangata pigisat akisussaaffigisallu tunngavisumik nalingi aallaavigineqartarput. Siullermeersumik naatsorsuussinermi uutuinerit pisarput ataani inissiviit pillugit naatsorsuutini inissisimavii ataasiakkaarlugit aallaavigalugit. Naatsorsuussilluni ilanngussinerit aammallu uuttortaanerit suliarinerini mianerineqarlutik eqqumaariffigineqartarput naatsorsuutigineqarsinnaasunik navialiffiusinnaasut aammalu annaasat ukiumut nalunaarut saqqummiunneqartinnagu takkuttut aammalu uppernarsarneqarlutilluunniit atorunnaarsinneqartut ullormi oqimaaqatigiissitsiviusumi. Angusat naatsorsornerini isertitatut ilanngunneqartarput isertinneqaneri malillugit aningaasartuutilli ukiumut naatsorsuusiamut attuumassuteqartumik kisitsisilersorneqartarlutik. Aningaaserinikkut nalinik nalimmassaanerit aammalu akisussaaffigisat angusat nalunaarsornerini ilanngunneqartarput aningaaserinikkut isertitatut imaluunniit aningaaserinikkut aningaasartuutitut. Suliffissuaqarfiup naatsorsuutai Suliffissuaqarfiup naatsorsuutaasa ataanni ipput Royal Arctic Line A/S (Qullertut/piginnittutut suliffeqarfiusoq) aamma nunatta iluani nunanilu avataaniittuni suliffeqarfiit (Attuumassuteqartutut suliffeqarfiit) niuernermik tunngaveqartumik maanna ingerlataqartut qullertullu suliffeqarfimmit nakkutigineqartut. Nakkutiginninneq pisarpoq pineqartumi suliffieqarfissuaq 50%inik imaluunniit qaffasinnerusumik taasissutaasinnaasunik piginneqataagaangat. Suliffeqarfiit suliffeqarfissuarmit 20%imiit 50%imut piginneqataaffigineqartut taamallu annertuumik kisiannili aaliangiisuunngitsumik oqartussaaffigineqartut suliffeqarfittut attaveqarfigineqartutut/piginneqataaffigineqartutut taaneqartarput. ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 44 NASSUIAATIT Patajaallisaariaatsit Suliffeqarfissuup naatsorsuutai suliarineqartarput Royal Arctic line A/S-ip suliffeqarfiillu attuumassuteqarfigisaasa naatsorsuutaat tunngavigalugit. Suliffeqarfissuullu naatsorsuutai suliarineqartarlutik naatsorsuuserinermi inissiisarfiit assigeequteqartut katinnerisigut. Patajaallisaanikkut immikkoortiterneqarlutik piiarneqartarput suliffeqarfeqatigiit akornanni isertitat aningaasartuutillu, akunnermi aaqqitassat, ajunngitsorsiassat aammalu suliffeqarfiit imminnut attuumassuteqartut iluini annaasat kiisalu ilumi iluanaarutit akilerneqarsimanngitsut. Patajaallisaanermi naatsorsuutit atorneqartut suliffeqarfissuup naatsorsuusioriaaserisaa naapertorlugu suliarineqartarput. Suliffeqarfissuup naatsorsuutaani naatsorsuullugit tamakkiisumik ilanngunneqartarput suliffeqarfiutigisat naatsorsuutaanni inississukkat. Ikinnerussuteqarluni soqutigisaqarfiit angusaasa iluini sunniutaasut aammalu ilanngaatit ilanngaatigereerlugit angusat naatsorsornerini aammalu oqimaaqatigiissitsinermi immikkut inissillugit ilanngunneqartarput. Suliffeqarfinni attuumassuteqartuni aningaasaliissutit iluini pigineqartut nalimmassarneqartarput suliffeqarfiit attuumassuteqartut ilanngaaseereerluni ingerlataat tigusinermi ullormi nalingat tunngavigalugi.t Suliffeqarfiit atatsimuulersinneri Suliffeqarfiit qanittukkut tiguneqartut imaluunniit qanittukkut pilersinneqartut suliffeqarfissuup naatsorsuutaanut ilanngunneqartarput tiguneqarnerat aallartiffigalugu. Piginneqatigiiffiilli qanittumi pilersinneqartut aatsaat ilaatinneqalersarput suliffeqarfissuup naatsorsuutaani naatsorsuutitigut nalimmassaaneq ukiumi naatsorsuusiorfiusumi pigaangat taamallu niuernertut ingerlatsineq aallartikkaangat. Suliffeqarfiit tunineqartut imaluunniit matuneqartut naatsorsuutini ilanngunneqartarput piffissaq iperarneqarfiat tikillugu. Suliffeqarfinnik nutaanik pisinermi tiguseriaaseq atorneqartarpoq tamatuma kingorna suliffeqarfiit pigilikkat erseqqissumik pigisaat akisussaaffigisaallu ullormi tigusinermi nalingi atorlugit ilanngunneqartarlutik. Suliffeqarfimmik nutaamik tigusinermi tigusinermut atatillugu aningaasanik illikartitsisoqartarpoq tiguneqartup akisussaaffigisaanut pilersinneqareersimasunut matussutissanik. Taamatut nutaamik naliliisoqar- tillugu akileraarutinut sunniutissanngortut eqqarsaatigineqareertarput. Aningaaserinikkut sakkussat pisumut malitsitut pinngortut Nikingassutit plusiusut (goodwil) pigilikkamik pisinermi aningaasartuutaasut, tigusinermilu ulloq taanna pigineqartut aammalu akisussaaffigineqartut naatsorsuunneqartarput nalit tigussaasuunngitsut inissinneqartarfiannut kingornalu angusat naatsorsornerini tunngavilersugaasumik nalikilliartortinneqartarlutik pineqartunut ataasiakkaanut attartussutsit nalilersorneri tunngavigalugit. Nikingassutilli minusiutaasut (negativ goodwill) suliffeqarfiutigilikkap naammaginanngitsumik ineriartornissaannik naatsorsuutiginninninngussaataasinnaasut oqimaaqatigiissitsinermi naatsorsuunneqartarput taamaattut malunniukkiartornerat ilutigalgu. Nikingaassutit plusit minusillu tamamik ukiut tallimat ingerlanerini naleerutsikkiartortinneqartarput. Aningaaserinikkut sakkussat pisumut malitsitut pinngortut oqimaaqatigiissitsinermi siullermik naatsorsorneqartarput akii aallaavigalugit kingorna ullormi nalimut naatsorsorneqaqqittarlutik. Pisup malitsigisaanik aningaaserinikkut sakkussat pinngortut naatsorsuutini pisassarisat aammalu akiitsut allat ataanni inissinneqartarput. Piginninnermi nammatarisat atorunnaarsinnerini iluanaarutit annasalluunniit Suliffeqarfiit ilanngunneqartut tunillugilluunniit atorunnaarsinnerini iluanaarutit imaluunniit annaasat naatsorsorneqartarput tunisinermi akigititap atorunnaarsitsinerulluunniit akiata naatsorsuutinilu naliliussap atorunnaarsitsinerup nalaani ilanngaaseerluni pigisat ilanngullugit iluanaarutit naleerutsinneqarsimanngitsut kiisalu tunisinermi atorunnaarsitsinermiluunniit aningaasartuutaasinnaasut pisup nalaani nikingassutaattut. Iluanaarutit annaasalluunniit angusat naatsorsornerini ilanngunneqartarput ingerltsinermi allatut isertitat imaluunniit aningaasartuutit ataannut. Nunat allat aningaasaannik qallunaat aningaasanngortititsinissamut naatsorsuineq Allat aningaasaanik qallunaat aningaasaanunngortitsinermi siullermik naatsorsuutigalugu aallaavigineqartarpoq allat aningaasaasa ullormi nalingat. Pisassat, akisussaaffigilikkat allallu nunat allat aningasaat atorlugit isumagisassat ullormilu oqimaaqatigiissitsiviusumik naatsorsorneqarsimanngitsut ullormi tassani nali atorlugu imaluunniit aningaasat nalingattut parnaarussaq atorlugu naatsorsorneqartarput. Nalit nikinganerat ullormi nuussivimmi aammalu oqimaaqatigiissitsinerup nalaani nali angusat naatsorsornerini aningaaserinikkut inissitassatut allanneqartarput. Sanaartukkat nunat allat aningaasai atorlugit pisiat, naatsorsorneqartarput qaammammi Danmarkimi Nationalbankip naliliussaa tunngavigalugu. Pisumut malitsigisaasumik sakkussat tunngavigalugit ullormi nalit allanngorneri, pineqartumut atatillugu pigisatut imaluunniit akiligassatut taamatut iliugassatut naleqqutsinneqartoq taamallu iliorneqarsinnaasoq naatsorsuunneqassaaq angusat naatsorsornerini ullormi nalimut isumannaallineqassapput ilanngullugit naligisatut allannguutit imaluunniit akisussaaffigisatut pisussaaffittut qulakkiigaasutut. Aningaaserinikkut sakkussat pisunut malitsitut pinngortut qularnaallisaanermi sakkut atorlugit isumagineqarsinnaanngitsut, naatsorsorneqassapput angusat naatsorsornerini ingerlaavartumik allanngorartutut aningaaserinikkut inissiiviit ataani. Angusat naatsorsorneri Ilanngaatissat peereerlugit kaaviiartitat Tunngaviusumik assartuinikkut isertitat ilanngunneqassapput ukiup naatsorsuusiorfiusup naanerani umiarsuit angalaneranni sumiiffii tunngavigalugit. Isertitat allat iluini ipput ukiumi pineqartumi akiligassiissutigineqarsimasut. Aningaasartuutillu angusat naatsornerini ilanngunneqassapput piffiusoq tunngavigalugu. Ingerlatsinermi isertitat allat Tassani inissisimapput Namminersorlutik Oqartussallu sullissinissamik isumaqatigiissut naapertorlugu isertitaasut. Aningaasartuutit Assartuinermi isertitat allanneqarfianni il.il. aningaasartuutitut allanneqassapput pineqartunut atatillugu aningaasartuutaasimasut. Assartukkanut attuumassuteqartut Tassani pingaarnertut ipput nutsernernernut atatillugu aallarniutaasumik- naggataarutaasumillu aningaasartuutit kiisalu poortuinernut puiaanernullu aaningaasartuutit. Umiarsuit Tassani inissinneqartut tassaanerupput umiarsuit orsussamut aningaasartuutaat kiisalu aserfallatsaaliuinernut qaqinneqartarnernullu aningaasartuutit. Terminalit Tassani inneruput illorsuaatinut aningaasartuutit kiisalu umiarsuit tikinnerinut atasumik aningaasartuutit. Containerinik ingerlatsineq Tassaniitinneqarnerupput containerinut attartukkanut akiliutit aammalu containerinik aserfallatsaaliuinernut sillimmasiisarnernullu aningaasartuutit. Tunisinerit allaffissornerlu Tassani inissisimapput tunisinernut atasumik aningaasartuutaasut, ussassaarinermut aningaasartuutit allaffissornermullu aningaasartuutit. Ipputtaaq pisassarisat iluini nalikilliliinerit kaaviaartitat iluini pigisat ataanni naatsorsuunneqartut. Sulisut Sulisunut aningaasartuutit iluini ipput aningaasarsiarititat akissarsiarititallu, isumaginninnermut tunngasut, soraarnermusiassanut tunngasut aammalu sulisoqarnermut attuumassuteqartunik aningaasartuutit suliffeqarfiup sulisuinut tunngasut. Nalikilliliinerit Sanaartortitanut tunngasut titarnertut ittumik naleqassutsikkut attartussutsitut naatsorsuutigisat tunngavigalugit nalikilliartortinneqartarput. Nalikilliliinerit tunngavigivaat attartussutsitut naliliussat ataanisut piffissalersukkat: Umiarsuit: Illuutit: Assartuinermi atortut, umiarsualivimmi angallatit, maskiinat pequtillu: Ukiut 10 – 20 Ukiut 5 – 30 Ukiut 3 – 10 år Maskiinat pequtillu iluini ipput ERP-systemimik atuilernermut atatillugu aningaasartuuti tukiut pingasut ingerlanerini naleerutsinneqartussaasut. Pissarsinerit t.kr. 50 ataallugit akeqartut angusat naatsorsornerini ukioq pissarsiffiusoq tunngavigalugu ilaatinneqarput. Sanaartukkat iluini iluanaarutit annaasallu tassaapput tunisinermi aki tunisinermullu atatillugu aningaasartuutit peerlugit nikingassutaalersoq. Piginnissutaasunit isertitat suliffeqarfinni attuumassuteqarfigisaasuni aammalu piginneqataaffigineqartuni. Qullertut piginneqatigiiffiup angusaasa naatsorsornerini ilanngunneqartarput piginneqatigiiffiit allat attuumassuteqarfigisaanni piginnittuunerata annertussusia tunngavigalugu taakkunani akileraareernikkut angusat taassuma iluani iluanaarutit annasalluunniit tiguneqarsimanngitsut naatsorsuussimanngisallu ilanngunnagit ilanngaatigalugillu ilanngullugilluunniit suliffeqarfissuup pissarsiat annaasaluunniit nalikillilerneri. Suliffeqarfissuup angusaasa naatsorsornerini ilanngunneqarput suliffeqarfiit piginneqataaffigisat akileraareernikkut angusaat tassani tunngavigineqarluni piginneqataassutsip tamakkiisup iluani annertussusia. Aningaaserinikkut inissiiviit Taassuma ataani ipput erniatigut isertitat aningaasartuutillu, nalit qaffannerini iluanaarutit suli tiguneqanngitsut aammalu nalillit iluini annaasat, akiligassatut akisussaafigineqartut, nunat allat aningasaannut tungasut kiisalu sillimmasiussanut akiitsut assigisaasalu iluini akilersuinerit. Aningaaserinikkut inissitat ukioq naatsorsuusiorfiusoq malinnagu akilersorneqartut, immikkut piffissalersorneqarlutik inississorneqartarput. Akileraarutit Ukiumi akileraarutit toqqaannartut aammalu kinguartitat naatsorsuutit iluini naatsorsuunneqartarput ilanngullugit ukiup siualiani aaqqiissutaasimasinnaasut. Akileraarutissatut akiitsorisat oqimaaqatigiissitsinermi naatsorsuunneqartarput ukiumi isertitat akileraaruserutigineqartussat naatsorsorneqarneri tunngavigalugit. Akileraarutissat akileraarutip annertussusiata allanngorneratigut nikissutaasut angusat iluini ilanngunneqartarput. Qallunaat Nunaanni isertitat akileraarutissartaat 23,5%itut naatsorsuunneqartarput Kalaallit Nunaannilu isertitat 31,8%itut. ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 45 NASSUIAATIT Oqimaaqatigiissitsineq Naliliutit sanaartugaanngitsut Sanaartukkat sivisuumik pigisassat naatsorsorneqartarput akii tunngavigalugit ilanngaatigalugit nalikilliliissutit atorunnaarsitsinerilluunniit. Nalikilliliinerit ukiut tallimat assigiimmik naaffe rartillugit ingerlanneqartarput. Sanaartukkatut pigisat Sanaartukkatut pigisat sanatitsinermi aki tun ngavigalugu nalilerneqartarput ilanngaatigalugit nalikilliliinermi naleerutsitsinermilu naligititaasut. Pisinermi akip iluani ipput sanatitsinermi aki, pisinermut atatillugu toqqaannartumik aningaasartuutigisat pisiamut atulertinnagu piareersaanermi aningaasartuutigisat pineqartup atulernissaata tungaanut. Nutaanik sanaartortitsinermi isumaqatigiissusiornermut atatillugu siumut akiliutit erniaat pisinermi akimut ilanngunneqartarput. Nunatamernit illuutillu ataanni ipput attartukkanik allanngortiterinerni aningaasartuutigisat. Sanaartortitat nalikillilerneqartarput sanaqqinneqassagaluarpata naliliussat tunngavigalugit taakku naatsorsuutini naliliussamut appasinneruppata. Aserfallatsaaliuinernut aningaasartuutit nalinginnaasumik qaqitsilluni suliarinninnerni angusanut ilanngunneqartarput pisup pinerata nalaani. Piginneqataassutsit/aningaasaliissutit annertussusiat suliffeqarfinni attuumassuteqarfigisani allallu peqatigalugit pigisani Suliffeqarfinni atuumassuteqarfigisani piginneqataaffigisanilu aningaasaliissutit ilanngunneqartarput uuttorneqartarlutillu pigisap iluani immineq naliusoq atorlugu (equity-metoden). Tamanna isumaqarpoq oqimaaqatigiissitsinermi tamakkiisup iluani aningaasaliissutaasup suliffeqarfiup naatsorsuutini immineq nalingatut aaliangiussamut aningaasaliissutigisap uuttuunneqarneranik ilanngullugit ilanngaatigalugilluunniit taassuma iluanaarutigisai nalikillilerneqanngitsut imaluunniit annaasaqaatigisimasai aammalu ilanngaatigalugit suliffeqarfissuup iluani iluanaarutit annaasalluunniit suli aaqqinneqarsimanngitsut. Suliffeqarfiit attumassuteqarfigisat allallu peqatigalugit pigisat naatsorsuutini amigartooru- taasumik iluminni naleqartinneqartut naleqanngitsutut – tassa 0-itut – nalilerneqartarput, taakkunanngalu pisassarisinnaasat aningaasaliissutip tamakkiisup iluani annertussusia tunngavigalugu nalikillilerneqartarput pineqartut akilerneqarsinnaanngitsutut nalilerneqartillugit. Naatsorsuutini pineqartup iluani naliliunneqartoq pisassarineqartup nalinganik appasinnerusumiitinneqartillugu, taava nikingassut inissinneqartarpoq pisassarisatut illikartitatut piginnittuusoq pisussaaffiligaasimappat imal. akisussaaffiligaasimappat suliffeqarfiup akisussaaffigisaanik akiliussinissamut. akiliutit akiligassallu ilanngaatigalugit, tassa nalinginnaasumik pisinermi nalit allasimasut tunngavigalugit. Suliffeqarfinnut attuumassuteqarfigisanut allalluunniit peqatigalugit pigisanut atatillugu Ilanngaatissat peereerlugit naleqarnerulersitsineq sillimmatissatut nuunneqartarpoq aningaasaliissutit tamakkiisut iluini aningaasaliissutaasimasoq uuttuutigalugu tamanna naatorsuutini naliliussinermi pisinermi aningaasartuutinit qaffasinneruppat. Tassani ipput suliffeqarfinni ataasiinnarmit tamakkiisumik pigineqanngitsuni tassaniippullu ikinnerussuteqartut tamakkiissumik aningaasaliissutit iluini aningaasaliissutaasa angissusiat tunngavigalugu soqutigisaqarfigisaat. Suliffeqarfinnki attuumassuteqarfigilikkatut pisinermi tigusinermi suleriaaseq atorneqartarpoq, qulaani taanna pillugu nassuiaatit takukkit. Pappialat nalillit allat Sanaartukkatut pigisat ataanni pappialat nalillit ilagivaat obligationit børsimi allanneqarsimasut aammalu aningaasaliissutigisat ullormi nali tunngavigalugu ullormi oqimaaqatigiissitsiviusumi inissinneqartut. Iluanaarutit suli tiguneqarsimanngitsut aammalu annaasat suli akilerneqarsimanngitsut angusat naatsorsorfiinut ilanngunneqartarput. Nioqqutissat pigisat Nioqqutissat pigisat pisiarinerini akit tunngavigalugit naatsorsueriaaseq FIFImik taaneqartartoq atorlugu imaluunniit ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit tuninerini naliliussat, taanna appasinnerugaangat, nalilerneqartarput. Pisassarisat Pisassarisat naatsorsorneqartarput akilikkat akiligassallu ilanngaatigalugit pisinermi aki tunngavigalugu ilanngaatigalugit annaasinnaasanut matussutissatut nalikillilerutaasut. Piffissamik killilersugaasunut naatsorsuutini inissiivik Taamaattut pigisat ataanni aningaasartuutaasimasunut ilanngunneqartarput, tamakku naatsorsuusiornissap tullianut attuumassuteqarangaata. Piffissaliilluni inissitassat naatsorsorneqartarput Iluanaarutisiat Iluanaarutisiarititassat akiitsorisatut ataatsimeersuarnermi akuersinerup ullua ulloralugu allanneqartarput. Ukiumi naatsorsuusiorfiusumi iluanaarutisiassatut aaliangiussaasimasinnaasoq immikkut immineq aningaasaatit inissinneqarfiannut ilanngunneqartarpoq. Ikinnerussuteqartutut soqutigisat Akisussaaffigisat utaqqisitat/kinguartitat Akileraarutissat kinguartitat pigisatut akiligassatulluunniit inissisimasut naatsorsuutiniittut akileraagassallu naatsorsorneri suleriaaseq atorlugu naatsorsuutini ilaatinneqartarput. Akileraarutissap nalinga pigisanut atatillugu naatsorsorneqartarpoq tunngavigalugu pineqartup qanoq atorneqalersaarneqarnera. Akileraarutissat kinguartitat uuttorneqassapput sumiiffigisami akileraarnissamut maleruagassat annertussusiliinerillu malillugit ullormut oqimaaqatigiissitsiffiusumut inatsimmi naatsorsuutigineqarpat akileraagassatut kinguartitaq akilerneqartussanngortoq. Qallunaat Nunaanni isertitat akileraarutissartaat 23,5%itut naatsorsuunneqartarput Kalaallit Nunaannilu isertitat 31,8%itut. Sillimmasiissutit iluini ipput imarsiornermi inatsisit malillugit akiligassatut akisussaaffigisat. Akiitsut sivisunerusumik taarsersugassat Akiitsut uuttorneqartarput taarsigassarsinerup pinerani nali tunngavigalugu tassaalluni iluanaarutisiaq akiliinermi aningaasartuutit ilanngaatigereerlugit tiguneqartoq. Kingorna akiitsut naatsorsorneqartarput ilanngaatissat ilanngaatigalugit nalingi tunngavigalugit assigalugu akilersuineq katikkaanni nali erniat piffissap ingerlanerani qaleriiaarnerat tunngavigalugu naatsorsueriaaseq atorlugu. Aningaaserinikkut akisussaaffigisat allat 2011imi piginneqatigiiffiup aningaasaliinissamut ilassut akiligassiissutigisalerpaa tunngaviusumik aningaasartuutinut 3,1 %inik annertussusilerlugu. Ilassut pineqartoq Namminersorlutik Oqartussat sinnerlugit akiligassiissutigineqartartoq atorlugu matuneqartussaapput nunaqarfinnik pilersuinermi aningaasartuutit amerlissutigisinnaasaat aammalu nunaqarfinnut umiarsuaaqqanik pilersuinermi atugassanik nutaanik sanatitsinissat. Pineqartut 2015imi tiguneqartussanngormata aningaasaliinissamut tapiissut oqimaaqatigiissitsinermi 31. december akiitsutut ilanngunneqarpoq. Aningaaserinikkut akisussaaffeqarfittut inissitassat ilanngunneqarput akiligassat akilersugassallu ilangaatigereerlugit pisinermi akit tunngavigalugit. Taakku tassaagajupput pisinermi allanneqartumik akit. Piffissalersugaasumik naatsorsuutini inissiivissat lataneersuusut iluaniitinneqarput suliffeqarfinnik pisinerni tunisinernilu pisoqarfiunerisigullu aningaasartaasut kiisalu tigussaasuunngitsunik, tigussaasunik aammalu sanaartukkanik pisinerit tunisinerillu. Aningaaserinikkut pisut iluini aningaasat kaaviiartut iluini ipput suliffeqarfissuup imminerisamik aningaasaatit nikinnerini imaluunniit suliffeqarfissuup piginneqataassutsinik annertussusiligaaneranik allannguinernut atasumik aningaasartuutit kiisalu taarsigassarsinerit, ernialinnik akilersuinerit iluini aningaasalersuutit aammalu ajunngitsorsiassatut/iluanaarutisiassatut tunniunneqartunut akiliutit. Tigussaasut tassaapput tigussaasutut uninngasuutit. Naatsorsuutini immikkut piffissalersorlugit inissitassat akisussaaffigisat ataannut inissitat ilagivaat isertissimasat ukiup tulliani naatsorsuusiornermi angusanut ilanngussassat. Piffisalersugaasumik inissinneqartut akiligassat akilersugassalu ilanngaatigereerlugit pisinermi akit tunngavigalugit inissinneqartarput. Taakku tassaagajuttarput pisinermi allasimasatut akiat. Kiisalu 2014imi kisitsisini aamma ilaapput aningaasat killeqarfinni misissuisarnissamik pilersitsinermut ingerlatsinissamullu matussutissatut akiligassiissutit. Aningaasat kaaviaarnerisa naatsorsornerat Suliffeqarfissuarmi aningaasat kaaviaartut naatsorsornerannik takussutissiineq pivoq toqqaannartuunngitsumik suleriaaseq atorlugu tassanilu takutinneqarput ukiup aallartinnerani naaneranilu tigussaasumik aningaasaatit ingerlatsinermut, aningaasaliinernut akilersuinernullu attuumassuteqartut iluini kaaviaartut. Aningaasat kaaviiaarnerinik naatsorsuinerni suliffeqarfinni pisinerit ulloq pisiffik tunngavigalugu ilanngussorneqarput tunisallu ulloq tunisiffik tunngavigalugu inississorneqarlutik. Ingerlatsinermut atatillugu aningaasat kaaviiartut naatsorsorneqartarput ingerlatsinermi angusat tigussaasunik aningaasartaqanngitsumik ingerlatsinerni ilanngunneqartut naleqqussaaffigalugit aammalu ingerlatsinermi aningaasat iluini allannguutit kiisalu suliffeqarfittut akileraarutit naleqqussaavigalugit. Aningaasat kaaviaartut aningaasaliinernik ingerROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 46 NIUERFIUSOQ AAMMALU ANNERTUSSUTSIT ILUINI INERIARTORNEQ NUNATSINNI ATTAVEQALERSITSISUUVUGUT Avannaaniit kujammut Kalaallit Nunaat 2.670 kilometerisut takitigaaq. Sineriak kaajallakkaanni 40.000 kilometeriuvoq aqqusaagassaappullu illoqarfiit 18it nunaqarfiillu 60it aammalu asimioqarfiit arlallit. Illoqarfiit nunaqarfiillu amerlanersaat sineriammi killermiittuupput. Illoqarfiit akornanni angallassineq timmisartut umiarsuilluunniit atorlugit ingerlanneqarput. Qeqertarsuup tunuani aammalu Tunup avannaani imaq ukiuunerani sikoqqanerusarpoq taamallu ilinerani pilersuineq qaammatini pingasuniit arfinilinni silannakkut ingerlanneqartariaqartarluni. Kalaallit Nunaanni najugaqartut katillugit 56.000 missinginik amerlassuseqarput, taakkunannga nunaqarfimmiut 7.800ut missinginik amerlassuseqarlutik. Nunaqarfiit minnersaat Royal Arctic Line imit tikinneqartartoq 80-inik inoqarpoq illoqarfinni annersaasoq Nuuk 16.500jut missinginik inoqarluni. Taannalu tassatuaavoq 6.600ut sinnerlugit inoqartuusoq. Taamaattumik Kalaallit Nunaanni illoqarfiit nunaqarfiillu ima mikitigipput assartuinikkut pisariqartitsinerat appasissumiilluni taamaammallu ilaatigut maannakkutut tikikulatiginissaat pisariqanngikkaluarluni. Kisianni taamatut ingerlatsisoqarnissaq inuiaqatigiit ikittunik inoqartut pilersorneqarnissaannut atasumik piumasaqaataavoq. ASSARTUGASSAT ILUINI ANNERTUSSUTSIT INERIARTORNERAT 2014imi ataatsimut isigalugit assartukkat 2013imut sanilliullugit ikiliallalaarput 747.000 kubikmeteriniit 741.000 kubikmeterinut. Kubikmeter 800.000 600.000 400.000 200.000 0 2010 Kalaallit Nunaannut 2011 2012 Assartugassat naliginnaanngitsut Nunatsinnut assartukkat tassaanerusarput nerisassat, nioqqutissat, assartugassat nalinginnaanerusut kiisalu sanaartugassanut atatillugu atortussat. Assartugassat avannaanut ingerlasussat ingerlatsiviup isertitaani pingaaruteqarnerpaatut inissisimapput taakkulu iluini ineriartorneq aqunneqarpoq inuiaqatigiinni siammasissumik ineriartornerup qanoq inneranit minnerunngitsumik sanaartugassat illuliornerillu iluini pissutsinit. Assartukkat assigiinngitsut annikitsumik nikerarsinnaasarput, kisianni siammasissumik isigalugu assartukkat 2013imisulli iinnarput taamaallat 1 procentip missaanik annikilleriarlutik. Nunatsinnit avammut assartorneqartartut tassanerupput aalisakkat, tamakkiisut iluanni 80%iusut. Pisassiissutit iluini politikkikkut allannguinerit nunatsinnit assartukkat annertussusaannut toqqaannartumik sunniuteqartarput. 2014imi 2013imut sanilliullugu kissassutsikkut aqunneqartussanik assartukkat 4%inik ikileriarput. Assartukkalli allat amerlanerit amerleriarput taamallu ilisisumik tamakkiisumik appariarneq 1%iinnaavoq. 2013 Kalaallit Nunaannit 2014 Kalaallit Nunaanni Kalaallit Nunaata iluani assartukkat annertussusiat aalisakkanik annertunerpaamik tun ngaveqarput aammalu immiaaqqanit imeruersaatinillu. Immiaaqqat imeruersaatillu Nuummi maqinneqartarput, tassannga sinerissamut siammaanneqartartunik kingornalu Nuummut puukunik assartuinissamik kinguneqartitsisarlutik. 2014imi 2013imut sanilliullugu nunap iluani assartukkat 4%inik qaffariaateqarput. Assartukkat angisuut (projektgodsinik taaneqartartut) nalinginnaasumik angalanissani pilersaarutaasuni inissaqartinneqangitsut imal. akit aaliangersagaanerisa iluaniissinnaangitsut tassaapput assartugassat initunertik isumagiuminaatsuunertilluunniit peqqutigalugu assartukkanut ilanngukkuminaassinnaasartut. Tassani issinnaasarput assartugassat kisermaassilluni assartuinermik tunineqarnermi ilaatinneqanngitsut. 2014inimi assartugassat taaneqartutut ittut 2013imut sanilliullugu 2%inik annikinnerulerput. ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 48 SULLISSINISSAMIK ISUMAQATIGIISSUT AKIGITINNEQARTULLU Akuersissut – piginnaatitaaffilik aammali pisussaaffilik Royal Arctic Line kisimi Kalaallit Nunaannut Kalaallit Nunaanniillu aammalu nunap iluani assartuisinnaatitaavoq aammalu Kalaallit Nunaata Reykjavikip, Aalborgip imarpiillu ikaarlugit sumiffinnut allanut atuutsinneqartumik. Kisermaassisuutitaaneq pisussaaffiliivoq inuiaqatigiit kalaallit pilersornissaannik. Tassanimi aaliangersagaapput tikittarnernut akuttussusissat, assartugassat eqqarsaatigalugit tigusisinnaassuseqarnermut tunngasut aammalu isumannaatsumik pilersuisussaatitaanerit Kalaallit Nunaata Kitaani Tunuanilu. • Periarfissiissummi/akuersissummi assartugassaatitaasut makkuupput: • Nerisassat • Atorfissaqartinneqartut, taakku ataani soorlu pequtit, qerititsiviit assigisaallu, biilit angallatillu • Sanaartugassanut illuliornissanullu atortussat • Assartugassat allat angallassinernut tunngassuteqartut tankcontainerillu Aammalu suliassanut angisuunut atatillugu inatsimmi allassimavoq sullissap takutissinnaassagaa, Royal Arctic Line atorneqanngippat, tamanna piginnaaneqassutsikkut sapigaani immat taamak iliortoqartoq. Kisermaassinerup avataani niuerneq Assartugassat annertussutsikkut ineriartornissaani aaliangiisuuvoq Kalaallit Nunaanni tamakkiisumik isigalugu ineriartornerup qanoq ittuunera taamaammallu umiarsuaatileqatigiiffik malussarissuuvoq kisermaassilluni assartugarisat iluini nikeriarnernut mikigaluartunulluunniit. Taamaattumik Royal Arctic linep ineriartortinniarsarivai kisermaassiffiup avataani assartorsinnaasat. Tassani ingerlanneqartut ilagivaat Qalasersuarmi Kujallermi misileraavittut ingerlanneqartunut pilersuineq. Royal Arctic linep Norsk Polarinstitut isumaqatigiissusiorfiginikuuaa ukiumut ataasiarluni december/januarimi pilersuinermut atatillugu assartuussisarnissaminik. Taamammi iliorneq aqqutigalugu norskit belgiamiullu misileraavii pilersorneqartarput. Isumaqatigiissut aqqutigalugu assartuutit pigisat Kalaallit Nunaanni sikunera peqqutigalugu uningaannartussaagaluartut suliassaqartinneqarput taamallu ingerlatsivimmut aningaasanik isaatitsillutik. Kiisalu Kalaallit Nunaanni US Air Force sullillugu Pituffimmut pisariqartinneqartunik assartuussisarpoq. Saniatigullu aamma Qallunaat Nunaanni Illersornissamik Qullersaqarfik sullillugu Tunumi inuttaqartitsivigisai pilersorneqartarputtaaq. Suliassat pineqartut tamarmik ammasumik suliassarsiuussinermi ajugaanikkut pissarsiarineqartuupput. Kalaallit Nunaanni kisermaassilluni ingerlanneqarsinnaatitaasut avataatigut suliarineqartut annertuumik attuumassuteqarfigivaat Kalaallit Nunaanni suliffissuaqarfiliorniarluni tunisassiorniarluni suliniutit nutaat ingerlanneqartut minnerunngitsumik aatsitassalerinermut uuliasiornermullu attuumassuteqartut. 2014imili taaneqartut iluini pisoqangaanngilaq. Akit suleqataaffigisallu Naalakkersuisut Royal Arctic Linemit akigitinniakkat akuersissutigisarpai. Politikkikkut aaliangiussaavoq akit atorneqartut nuna tamakkerlugu atuutinneqassasut aammalu kujammut assartukkanut akit appasinnerus sasut avannamut ingerlanneqartuninngaanniit taamak iliornikkut avammut tunisassiortut ikorfartorsinnaajumallugit. Assartuinermut akiutitaasut iluini ipput aningaasaliinissamut tapit 3,1 procentiusut. Tapi taaneqartoq Namminerorrlutik Oqartussat sinnerlugit akiligassanngortinneqartarpoq taannalu Namminersorlutik Oqartussat Royal Arctic Bygdeservicellu nunaqarfinnut ingerlaartarnissamik isumaqatigiissutaasup ataani illuni. Tapi aqqutigalugu siunnerfiuvoq ukiuni 20ini tulliuttuni angallassinnaasat annertusarumallugit isumaqatigiissutaasup ingerlanerani umiarsuarnik nutaanik sanatitsinissamut akissaqalernissaq. Maannami Royal Arctic Bygdeservicemik sullinneqarnissamik isumaqatigissutaasoq sinneqartooruteqarfiunngilaq, umiarsuarnik nutaanik sanatitsilersinnaanissamut akissaqalertitsissutaasinnaasumik. Uuliap akiata nunallu allat aningaasaasa nalimikkut allanngorarsinnaaneranut pakkersimaarinnissutissatut ilassut immikkut akiligassanngortinneqartarpoq nikerarnerit matussutissaqartissinnaajumallugit. MRN tassaavoq ilanngaaserinermut atatillgu nalunaarsuinissamut akiliut. Taanna EUp ataani piumasaqaataavoq tassani piumasaqaataalluni Royal Arctic Line oqartussanut qarasaasiaq atorlugu assartukkat imarisaanik nalunaaruteqartarnissaa. Taamak iliornermi aningaasartuutit matujumallugit Royal Arctic Line assartukkat 3.000 koruuninik naleqaraangata pinerit tamaasa 40 koruuninik akiliummik piumasaqartarpoq. ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 49 ASSARTUKKAT SUMIIFFINNUT INGERLAARFINNULLU AGGULUNNERI PATAJAASSUSEQ, PIFFISSAQ EQQORLUGU TIKITTARNEQ Assartukkat kubikmeterinngorlugit nunatsinni illoqarfinnut aggulunneri Royal Arctic Line pisussaatitaavoq inuiaqatigiit kalaallit pilersuinermik sullisissallugit taassuma iluani piumasarineqarluni sullissinerup aalingersagaasumik akuttussusilimmik ingerlanneqarnissaa, patajaatsumillu ingerlatsinissaq assartuinissami pilersaarutaasut eqqorlugit. 200.000 100 80 150.000 60 100.000 40 20 50.000 0 Feb Mar Apr Maj Jun Jul Aug Eqqussineq 2014-imi angalanernut agguarlugu Uummannaq Upernavik Tasiilaq Sisimiut Qasigiannguit Qaqortoq Paamiut Nuuk Narsaq Nanortalik Maniitsoq Ilulissat 2014 Aasiaat 0 Jan Nunanit allanit Danmarkimiunngitsumit eqqussineq Danmark Allat 10.000 8.000 6.000 2014imi Nunanit allanit (Danmarkimiunngitsumit) assartukkat tamakkiisut iluini 3,9 procentiusimapput – tassa 13.478 kubikmeterit, ukiup siuliani taakku 8.052 kubikmeteriusimallutik. Nov Dec 2013 Royal Arctic linep pilersaarutaasut 80 procentimik malippai. 2014imi eqquisumik malittarinninneq 85 procentiusimavoq taamatullu aamma 2013imi. Ukiup ingerlanerani pilersaarutit malillugit angallassinissap 80%imiitinneranik siunnerfeqarnermi mianerineqarluni naatsorsuutigineqarpoq issittumi silapilussinnaasartumi angalasuuneq taamaammallu anngummannissamut kinguaattoortarsinnaaneq. Umiarsuaq kinguaattooraangat piffissamik atuinerunikkut orsussamik atuineruneq kigaannerusumik ingerlanikkut sipaaruteqarnikkut 2.000 2014imi assartukkat aggulunnerini erserpoq Nuummut, Sisimiunut, Ilulissanut Aasiannullu ingerlanneqartartut annertunerpaajusut. Illoqarfiillu taakkuupput 2013imi aamma assartukkanik niooqqaavigineqarnerpaasimasut Okt ”matuniarneqartarpoq”. Kalaalit nunaanni illoqarfiit nunaqarfiillu ilai ima mikitigipput oqartoqartariaqarluni assartukkanik imatut pisariqartitsiviunnngitsut akulikisuasumik tikiuttarnissamik pisariqartitsilluinnarnissamut. Taamaattumik kisermaassilluni assartuninissamik akuersissummi isumannaatsumik pilersuinissamik tikikulanissamillu piumasaqaateqarneq inuiaqatigiit inukitsut ingerlanneqarsinnaallutillu siuarsarneqarsinnaanissaannut tunngaviulluinnarpoq. Agguaqatigiissillugu pilersaarutinut angummanneq 4.000 0 Sep Island Canada USA Anguneqartut 2014 2013 2012 2011 2010 85% 85% 73% 72% 72% Qaffariaatit annertunerusumik peqqutigivaat Islandimit sanaartornermi atugassanik assartuisimanerit aammalu Canadamiit USAmiillu kissassutsikkut nakkutigisaasunik assartuisimanerit. 2016imi Royal Arctic Line 16eriarluni Reykjavikimut tulappoq. Tulannerit tamaasa attaveqarfigineqalersarput Eimskibip Canadamut USAmullu ingerlatittagai. Akit Danmarkimiit assartukkatut ipput annertussusaalli suli killilerujussuarmiillutik. ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 50 Nuerfiusumi navialiffiusinnaasut Royal arctic Line sumiiffiit aaliangersakkat iluini sulivoq niuerfiusumilu akuersissut aqqutigalugu niuerfiusumi pingaarnertut aallussami iluini illersugaasutut inissisimalluni. Akuersissut piginnaatitaaffiliillunilu pisussaaffiliivoq isumannaatsumik pilersuinissap iluani. Pisariaqartumik piginnaatitaaffiit eqqorlugit ingerlatsisinnaanissamut tunngavissat pigi sariaqartut iluini assartukkat annertussutsikkut mikigaluartumilluunniit allanngornerannut malussajatitsivoq. Pisussaaffiillu ilagivaat akitigut nammaqatigiinnermik tunngaveqartitsinissamik ilusiliinnissaq aammalu tamanna ingerlatat iluini ikorfartoqatigiissitsisinnaanermut periarfissiivoq taamak iliornikkut sinneqartoorluni ingerlatat ikittut imminut akilersinnaanngitsumik ingerlanneqartunut matussusiisussaalersillugit. Kiisalu tikisitsisarneq avammut nassiussuinermut matussusiisussaatitaavortaaq. Toqqaannartumik aningaasatigut navialiffiusinnaasut akuersissummik peqarnikkut qulaajarneqarput kisiannili Kalaallit Nunaanni niuerfiusumi akit sullissinerillu pitsaassusiisa nikerarnerat annertuumik sunniuteqartarput, allannguutigitinniakkallu Namminersorlutik Oqartussanit akuerineqaqqaartartussaallutik. Taamak iliornissami politikkikkut aaliangiiniarnerit sivisusinnaasartut peqqaartariaqaqqaartarput allatullu aamma umiarsuaatileqatigiiffiup immikkut pisariqartissinnaasai naliliiffigineqartussaasarlutik. Niuerfiusumi navialiffiusinnaasut qulaajarneqarlutik takussutissiarineqartarput qaammammoortumik aningaasaqarneq pillugu nalunaarusiatigut taassuma iluani ingerlatsiviup aqutsinermini sakkut atugai assigiinngitsut nassuiarneqartarlutik soorlu siulersuisut suliassaat akisussaaffiilu, piginneqataanerit aammalu pingaarnertut avammut attaveqarnermi suleriaatsit atorneqartut. ROYAL ARCTIC LINE NALUNAARUT 2014 s. 51 © ROYAL ARCTIC LINE A/S, maaji 2015 Aaqqissuisoqarfik: Attaveqatigiinnermut pisortaq Jakob Strøm Akisussaasoq: CFO Bent Ole Baunbæk Assit: Lars Svankjær, Visit Greenland, Christian Harboe-Hansen
© Copyright 2024